Tanssiteatteri Raatikko vuosikertomus 2022

vuosikertomus 2022

SISÄLLYSLUETTELO:

minuutti on L yhyempi kuin aikuisen minuutti”

Aika on yksi tanssitaiteen keskeisistä elementeistä. Tanssija ei voi liikkua näyttämön halki ilman, ettei samalla käyttäisi aikaa. Tanssiteatteri Raatikko täytti vuonna 2022 50-vuotta ja juhlavuosi olikin hieno hetki ajatella niin mennyttä, tämänhetkistä kuin tulevaa aikaa. Suomen vanhin tanssiteatteri todellakin ansaitsi juhlavuotensa, ja oli ilo jakaa vuosikymmenien muistot entisten ja nykyisten Raatikkolaisten kanssa. Toisaalta oli myös hienoa havaita, että tämän päivän Raatikko on moderni organisaatio, jonka toiminta ja työntekijät ovat vahvasti kiinni nykyhetkessä.

Vuosi 2022 oli teatterille juhlavuoden lisäksi myös siirtymävuosi uuden teatterinjohtajan aloittaessa työt ja pitkäaikaisen johtajan jäädessä eläkkeelle. Vuosi oli taiteellisesti suurimmalta osin vielä keväällä 2022 eläkkeelle jääneen teatterinjohtajan Marja Korholan suunnittelema, ja Jaakko Toivosen taiteellinen kädenjälki näkyi ensimmäistä kertaa syksyllä valmistuneessa vuorovaikutteisessa kiertueteoksessa ”Hyppynarutus”.

Johtajavaihdoksen yhteydessä on ollut hyvä hetki pohtia Raatikon ja lapsille suunnatun tanssitaiteen tämänhetkistä tilaa sekä uusia trendejä. Asian suhteen on vuoden aikana käyty henkilökunnan kesken useita mielenkiintoisia keskusteluja. Minkälainen tanssiteatteri kiinnostaa tämän hetken lapsia ja miltä se näyttää muutaman vuoden päästä? Mikä on lapsille suunnatun tanssitaiteen päämäärä? Esitysvierailu Raatikossa on monelle lapselle ensi kosketus teatteriin, ja meidän tehtävänämme on tehdä tästä kokemuksesta miellyttävä, inspiroiva ja taiteellisesti korkeatasoinen. Oman toiminnan rakentava evaluointi on ollut osa Raatikon dna:ta alusta alkaen ja sitä se tulee olemaan tulevaisuudessakin.

Raatikko on aina tehnyt yhteistyötä vapaan kentän taiteilijoiden kanssa ja on tärkeä työllistäjä esittävien taiteiden alalla. Uusien yhteistyökumppanien ja -muotojen luominen tulee olemaan alallamme yhä tärkeämpää, ja aloitimmekin vuonna 2022 useamman uuden yhteistyökuvion. Raatikon syksyn 2022 projekti ’Akka ja luuta’ on erinomainen esimerkki tanssiryhmien välisestä yhteistyöprojektista. Teos tuotettiin yhdessä rovaniemeläisen Tanssiteatteri Rimpparemmin kanssa ja yhteistyön tuloksena saavutettiin niin ekonomisia kuin ekologisia tuloksia. Keski-Euroopassa todella käytetty yhteistuotantoon perustuva toimintamalli on tullut Suomeenkin jäädäkseen, ja Raatikon on hyvä olla kehityksessä mukana. Olemme myös avanneet keskustelun mahdollisista markkinointiin liittyvistä yhteistyökuvioista ja esimerkiksi teatteritekniikan jakamisesta muiden alan toimijoiden kanssa.

Tanssiteatteri Raatikko on tunnettu ja arvostettu organisaatio. Brändi-identiteetin aktiivinen tarkastelu on tärkeää ja yksi Raatikon vuoden 2022 tavoitteista oli aloittaa vahvemman koheesion luominen kaikkien viestinnällisten elementtien välille. Uskomme tämän lisäävän Raatikon tunnistettavuutta ja tuovan viestintään johdonmukaisuutta.

Ei ole vaikea nähdä, kuinka ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Tämä vaatii organisaatiolta alalla kuin alalla ketteryyttä ja hereillä oloa. Aika lastenteatterissa tuntuu välillä menevän vielä nopeammin kuin muualla – ihan kuin eilisen esityksen yleisö kirjottaisi tänään jo ylioppilaaksi. Lapsen minuutti on tosiaankin lyhyempi kuin aikuisen minuutti ja tämä on mielestäni hyvä pitää mielessä lapsille suunnatun Tanssiteatterin toiminnassa.

Ystävällisin terveisin, Jaakko Toivonen Teatterinjohtaja

1. t eatterinjohtajan puheenvuoro ”Lapsen

Raatikko on vantaalainen ammattitanssiteatteri, joka on erikoistunut lasten ja nuorten tuotantoihin. Teatteri on perustettu vuonna 1972 ja sen toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys. Tanssiteatteri, yleisön osallistaminen esityksiin sekä yleisötyö ovat Raatikon erityisosaamista. Raatikon teosten tavoitteena on korkeatasoinen taide-elämys, joka puhuttelee jokaista katsojaa hänen omista lähtökohdistaan. Raatikolla on hyvä maine ja vahva brändi.

Tanssiteatteri Raatikon toiminnan tarkoituksena on edistää tanssitaidetta sekä huolehtia tanssitaiteen tuottamisesta yleisön saataville ja nähtäväksi. Raatikko tekee tanssia tunnetuksi esitysten ja yleisötyön kautta sekä omalla näyttämöllään Vantaalla että kiertueilla.

Raatikon kaikessa toiminnassa pyritään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen. Toimintoja ohjaa aktiivinen, jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittämistyö.

2. toimintaperiaatteet

esitystoiminta

Tanssiteatteri Raatikko tuottaa lapsille ja perheille suunnattuja tanssiesityksiä. Teoksille on tyypillistä eri taiteenalojen yhdistäminen ja osallistavuus. Aihepiirit ovat lapsille läheisiä aiheita, jotka ruokkivat heidän mielikuvitustansa. Osa teoksista pohjautuu olemassa oleviin tarinoihin, osa teoksista luodaan omien konseptien pohjalta.

Vuosi 2022 alkoi ankarilla koronarajoituksilla. Tammikuussa teatteriesitykset olivat vielä kiellettyjä. Helmikuussa sisätilojen kokoontumisrajoituksia helpotettiin, ja maaliskuun puolivälissä koronarajoitukset koskien yleisötilaisuuksien katsojamääriä purettiin kokonaan Uudellamaalla. Yli kaksi vuotta kestänyt koronapandemia on haitannut teatterin esitystoimintaa ja myyntiä, sillä toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen kahden viikon koronarajoitussykleissä oli hankalaa. Päiväkoti- ja kouluryhmät eivät entiseen malliin tehneet teatterivierailuja tai tilanneet esityksiä. Kevätkausi 2022 oli ryhmille vielä ns. sulkuaikaa. Eri kuntien, päiväkotien ja koulujen ohjeistukset tapahtumiin ja vierailuihin vaihtelivat mutta pääasiassa niihin suhtauduttiin keväällä vielä varovaisesti. Lisäksi pääkaupunkiseudun päiväkotien paheneva henkilöstöpula heijastui myös Raatikon oman näyttämön toimintaan.

Esitys- ja katsojamäärät

Vaikeuksista huolimatta esitystoiminta alkoi helmikuussa. Toimintavuoden esitys- ja katsojamäärät nousivat hieman edellisiin, pahimpiin koronarajoitusvuosiin verrattuna mutta ns. vanhaan normaaliin verrattuna katsojamäärät jäivät vaatimattomiksi.

Vuonna 2022 Raatikolla oli yhteensä noin 13 000 katsojaa ja 250 esitystä. Omalla näyttämöllä oli 148 esitystä ja 8000 katsojaa. Eniten esityksiä ja katsojia sai syksyn ensi-iltateos Risto Räppääjä ja villi kone, joka keräsi 65 näytöstä ja lähes 4500 katsoja. Kiertueella oli 111 esitystä ja yli 5 000 katsojaa. Eniten esityksiä keräsi Moonika Mekaniks-teos, josta keväällä oli 50 esitystä ja noin 1500 katsojaa.

Juhlavuoden ohjelma

Vuonna 2022 Raatikko täytti 50-vuotta, ja varsinkin vuoden ensimmäinen puolisko vietettiin vahvasti juhlavuoden merkeissä. Juhlavuoden päätapahtuma ”Tanssiteatteri Raatikko 50 vuotta juhlagaala” oli suunniteltu helmikuulle, mutta rajoittavien koronasäännösten alla gaala päätettiin siirtää kesäkuulle. Kaksi gaalaesitystä järjestettiin 1. ja 2. kesäkuuta, ja sen ohjelmisto tarjosi välähdyksiä Raatikon monipuolisesta historiasta ja ohjelmistosta. Yleisö näki maistiaisia mm. Marjo Kuuselan teoksesta Väki ilman valtaa (1974) ja Marja Korholan teoksesta Varvastanssi (1981). Esiintymässä oli monta Raatikon entistä tanssijaa vuosien varrelta. Lisäksi mukana esiintymässä ovat Vantaan Tanssiopiston Rikka-ryhmä sekä Tanssiteatteri Raatikon yhteisötanssiryhmä Ryhdikkäät Rypyt.

Vantaan kaupunki järjesti Raatikon kunniaksi vastaanoton kesäkuun 1. päivä kaupunginmuseossa. Vastaanotolla julkaistiin Tanssiteatteri Raatikko 50 vuotta -artikkelikokoelma, jossa tanssintutkijat FT Riikka Korppi-Tommola ja FT Aino Kukkonen käsittelevät Raatikon historiaa ja teatterin perustajat Marjo Kuusela ja Maria Wolska sekä pitkäaikainen teatterinjohtaja Marja Korhola muistelevat vuosiaan Tanssiteatteri Raatikossa. Vastaanoton yhteydessä myös jaettiin kunniamerkit Raatikon pitkäaikaisille työntekijöille.

Menneitä vuosikymmeniä ja Raatikon vanhoja tanssiteoksia muisteltiin myös kahdessa Kino Raatikko -elokuvaillassa huhtikuussa. Yleisradion TV 2 teki lukuisia taltiointeja Raatikon teoksista 1970–80-luvuilla ja yleisöllä oli nyt mahdollisuus nähdä Raatikon vanhat klassikot Väki ilman valtaa (1974, kor. Marjo Kuusela), Tikkurilan Carmen (1984, kor. Marja Korhola) ja Salka Valka (1977, kor. Marjo Kuusela). Molemmat illat alkoivat teosesittelyillä ja päättyivät yleisökeskusteluun. Paikalla oli teatterin perustajat Marjo Kuusela ja Maria Wolska sekä useita Raatikon vanhoja työntekijöitä, joiden myötä ”Kino Raatikosta” muodostui mielenkiintoinen ja viihdyttävä muisteluiden ilta.

Kuva 1. Risto Räppääjä ja villi kone, ensi-ilta 10.9.2022. Koreografia Marjaterttu Willman. Kuvassa Tuomas Paljakka. Kuva Matti Rajala

3. toimin nan sisä L tö

Raatikon toimintaa tarkasteltiin ulkopuolisin silmin Ylen tuottamassa dokumentissa Vahvojen naisten Tanssiteatteri Raatikko. Dokumentti kuvattiin vuoden 2021 aikana ja siinä haastateltiin pitkän linjan raatikkolaisia. Dokumentin käsikirjoitti ja ohjasi Liisa Vihmanen. Raatikkoa ja Tanssin juhlavuotta 2022 juhlistava dokumentti oli nähtävissä Yle Teemalla ja Yle Areenassa.

Läpi koko juhlavuoden 2022 teatteri julkaisi Instagram-sarjaa ”Raatikko 50 vuotta”, jossa viikoittain kerrottiin kuvin ja sanoin kohokohtia kunkin vuoden tapahtumista. Esityskuvien lisäksi historiaa valotettiin arkistoista löytyneillä asiakirja-, kuva- ja lehdistömateriaaleilla.

Ensi-illat

Toimintavuoden aikana Raatikko tuotti kolme ensi-iltaa. Helmikuussa (12.2.2022) ensi-iltaa vietti Joona Halosen koreografioima Akka ja luuta -teos. Akka ja luuta on koko perheelle suunnattu tanssiteos, jonka lähtökohtana on luonto ja sen ihmeet. Teos toteutettiin yhteistuotantona Tanssiteatteri Rimpparemmin kanssa, ja se oli molempien teattereiden ohjelmistossa. Raatikon näyttämöllä teos oli sekä kevät- että syyskaudella, esityksiä oli yhteensä 43 ja katsojia noin 2000.

Syyskuussa (19.9.2022) ensi-iltansa sai Risto Räppääjä ja villi kone. Teos on tanssidramatisointi Tiina ja Sinikka Nopolan sekä Iiro Rantalan näytelmästä Risto Räppääjä ja villi kone. Koreografiasta, tanssisovituksesta ja ohjauksesta vastasi Marja-Terttu Willman. Teos toteutettiin yhteistuotantona Ballet Finlandin ja Willman Dance Companyn kanssa. Esitys vieraili syksyn aikana Helsingissä Tanssin Talolla ja Tanssin Voima- festivaalilla Kanneltalossa. Teos keräsi vuoden 2022 esityksistä eniten katsojia; omalla näyttämöllä oli 61 näytöstä ja lähes 4000 katsojaa.

Syksyn toinen ja vuoden kolmas ensi-ilta oli teatterijohtaja Jaakko Toivosen koreografia Hyppynarutus. Hyppynarutus on vauhdikas tanssiteos lapsille ja kaikille hyppimistä rakastaville. Teoksesta tehtiin kaksi eri versiota: 30 minuutin kiertueversio ja 45 minuutin teatteriversio. Pienelle yleisömäärällä suunnattu kiertueversio suunniteltiin erityisesti koulujen ja päiväkotien liikunta- ja monitoimitiloihin, joihin teos luo teatterin taikaa kekseliäillä, mutta helposti toteutettavilla keinoilla. Esitys kiersi Suomessa loka-marraskuussa yli kymmenellä paikkakunnalla viiden viikon ajan. Marraskuun lopulla teosta esitettiin Raatikon omalla näyttämöllä viikon verran. Teoksesta oli yhteensä noin 50 esitystä ja 1600 katsojaa.

Muu ohjelmisto

Kevätkaudella ohjelmistossa oli myös Marja Korholan vuonna 2021 ensi-iltansa saanut teos Hulivili ja oikkuileva ilmasto. Esitys perustuu tutkija Tiina Nygårdin kirjoittamaan lastenkirjaan ja kertoo ilmastonmuutoksesta. Oman näyttämön esitysten lisäksi teos oli nähtävänä Jokioisilla, Muuramessa ja Sipoossa. Vantaalla teos vieraili kaupunginmuseon ja Rautatiemuseon yhteistapahtumassa, Ilmailumuseon lastenpäivänä sekä Lumoudu lukemisesta -hankkeen osana Lumo-salissa.

Työpajan ja esityksen yhdistävä Moonika Mekaniks (2021) kiersi päiväkoteja helmi-huhtikuussa seitsemän viikon ajan. Tanssityöpajan inspiraationa toimii mekaaniset lelut sekä pienten keksintöjen ihmeellinen maailma. Osallistujat innostetaan liikkumaan monipuolisesti leikin ja oman oivalluksen kautta.

Supersankarit- teos (2016) vieraili Hämeenlinnassa Lasten taidefestivaali Hippaloiden pääesityksenä heinäkuun lopulla.

yhteistyöprojektit ja verkostot

Kehittääkseen ja uudistaakseen toimintaansa Raatikko hakee aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja avauksia uudenlaiseen yhteistyöhön. Vuonna 2022 Raatikko aloitti uuden yhteistyömallin suunnittelun kolmen muun tanssinalan VOS-toimijan kanssa. Turkulaisen Aurinkobaletin, kuopiolaisen Tanssiteatteri Miniminin ja rovaniemeläisen Tanssiteatteri Rimpparemmin kanssa toteutettavan yhteistyön ensimmäinen tulos on koettavissa vuonna 2023, kun kiertävä tanssitapahtuma 4X lanseerataan. Tarkoitus on tulevaisuudessa tiivistää yhteistyötä ja jakaa niin taiteellisia, taloudellisia kuin teknisiä resursseja ryhmien välillä.

Vantaan kaupunki on Raatikolle tärkeä yhteistyökumppani. Kaupungilla on vahvaa kulttuuritahtoa ja se pyrkii luomaan mahdollisuuksia eri taiteilijoiden, taiteenlajien ja toimijoiden yhteistyöhön. Raatikko on läheisessä yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa ja vahvistaa omalla lastenteatteritoiminnallaan kaupungin kulttuuriprofiilia.

Raatikko osallistui kaupungin järjestämään innovaatiokilpailuun ja palkittiin 174 idean joukosta yhtenä voittajista. Rahapalkinnon avulla Raatikko järjestää keväällä 2023 Silkkitehtaan kaupunkitanssit yhdessä teatteri Vantaan kanssa. Raatikko oli aktiivisesti mukana ideoimassa ja kehittämässä Vantaan Kulttuurilapset -hanketta, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille vuonna 2023 ja sen jälkeen syntyneille vantaalaisille lapsille mahdollisuus osallistua vuodes-

Kuva 2. Hyppynarutus, koreografia Jaakko Toivonen, ensi-ilta 18.10.2022. Kuva Sanna Lehto.

sa maksutta kahteen kulttuuritapahtumaan, kunnes lapsi aloittaa koulun. Raatikko tulee olemaan mukana hankkeessa vuonna 2026, kun ensimmäiset kulttuurilapset täyttävät kolme vuotta.

Raatikko kuuluu suomalaisten ammattiteattereiden edunvalvonta- ja työnantajajärjestöön Suomen Teatterit ry:hyn (STEFI) ja teatterinjohtaja Jaakko Toivonen osallistui vuonna 2022 Tanssi- ja sirkustoimijoiden neuvottelukunnan kokouksiin ja ry:n vuosikokoukseen Seinäjoella. Lisäksi Raatikon tiedotus ja markkinointihenkilöt Katariina Pohjonen ja Aki Valli osallistuivat toukokuussa viestintä- ja markkinointikoulutuspäiville Tampereella.

Raatikon johtaja Jaakko Toivonen aloitti syksyllä 2022 esittävän taiteen ammattiorganisaatioiden esihenkilöille suunnatun JYET-valmennuksen. Valmennus sisältää muun muassa toimialan muutosten tunnistamista ja niiden johtamista. Samalla ohjelma tarjoaa hyvät mahdollisuudet verkostoitua muiden esittävän taiteen parissa toimivien johtajien ja esihenkilöasemassa olevien kanssa sekä vaihtaa hyviä käytäntöjä.

Jaakko Toivonen osallistui marraskuussa 2022

Montrealissa järjestettyyn kansainväliseen esittävien taiteiden CINARS biennaaliin. Tapahtumaan sisältyi mm. showcase- ja pitchausohjelmaa, ammattilaiskeskusteluja ja messuosastot.

yLeisötyö ja tanssin soveLtava käyttö

Yleisötyön suunnittelu, kehittäminen ja toteutus ovat Raatikon pysyviä toimintamuotoja, jota teemme myös yhteistyössä Vantaan kulttuuripalveluiden kanssa. Yleisötyömme keskeisiä muotoja ovat työpajat, jotka ovat esitysten ympärille rakennettuja tai itsenäisiä, tiettyä teemaa tukevia työpajoja.

Tanssihetki

Tanssihetki on vuonna 2021 alkanut, opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen turvin toteutettu lasten osallistumista kulttuurielämään lisäävä hanke. Hankkeeseen osallistui kokonaisuudessaan noin 550 lasta ja noin 80 opettajaa ja kasvattajaa Espoosta, Vantaalta ja Helsingistä. Hankkeen toiminta-aika oli syyskuusta 2021 toukokuuhun 2022. Hankkeessa toteutettiin 3–8-vuotiaille lapsille tanssityöpajoja, joista osa toteutettiin koronarajoitusten takia etänä. Työpajojen lisäksi lapset kävivät katsomassa Raatikon esityksen.

Taiteilijaohjaajina toimivat Elsa Heikkilä, Satu Rapo, Anni Puuperä ja Riikka Niemistö. Heillä on vahva kokemus ja kiinnostus päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten

kanssa työskentelystä. Ohjaajat osallistuivat hankkeen suunnitteluun ja toteuttivat pajat työpareina.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeen toiminnan vaikuttavuudesta arviointiraportin, jonka mukaan hankkeella koettiin olevan positiivista vaikutusta koulujen ja päiväkotien arkeen. Opettajat ja kasvattajat näkivät tanssilla olevan runsaasti hyvinvointivaikutuksia. Työpajojen tuoma vaihtelu arkeen oli sekä lapsia että aikuisia innostavaa ja rentouttavaa. Tanssin kautta lapset saivat rohkeutta ja iloa sekä kykyä kehittää itseilmaisutaitoja. Tanssi koettiin myös hyödyllisenä liikuntana ja sen nähtiin nostavan ryhmähenkeä ja opettavan ryhmässä toimimisen taitoja.

Ryhdikkäät Rypyt

Ikäihmisille suunnattu yhteisötanssikurssi Ryhdikkäät Rypyt jatkoi vuonna 2022 toimintaansa, jo kymmenettä vuotta. Ryhmän ohjaajana toimi Elsa Heikkilä. Ryhmä kokoontui viikoittain Vantaan Tanssiopiston päätoimipisteessä Myyrmäen Virtatalossa. Ryhmä on myös innokas esiintyjä ja vieraili keväällä Uusimaa-viikolla Helsingin keskustakirjasto Oodissa, Roihuvuoren Hanami-juhlassa, Töölön palvelutalossa sekä Raatikon juhlagaalassa. Syksyllä ryhmä esiintyi Lapinlahden Lähteellä –festivaalilla Helsingissä ja VanDance- festivaaleille Vantaalla. Ryhmän 10-vuotisjuhlan kunniaksi tuotettiin video ryhmän toiminnasta ja ryhmä oli mukana Raatikko 50 vuotta Juhlagaalassa.

Koulun kulttuuripolku

Raatikko tuottaa Vantaan kulttuuripalveluiden laatimaan koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaan työpajoja ja esityksiä. Vuonna 2022 Raatikko osallistui Koulun kulttuuripolulle Hyppynarutus-esityksellä, Move It! -sekä Taidesekoitin-työpajalla.

Syksyn ensi-iltateoksen Hyppynarutus lyhennetty versio vieraili Askiston, Kaivokselan, Keimolanmäen ja Simonkallion kouluilla yhteensä 11 näytöksen verran.

Vuodesta 2017 Raatikon työpajavalikoimassa on ollut 12–18-vuotiaille suunnattu Move It! -tanssivideotyöpaja, jossa tutustutaan tanssivideoiden kuvaamiseen. Työpajan on suunnitellut Beniamino Borghi, joka on myös alusta asti toiminut työpajan vetäjänä. Keväällä Borhi piti kolme työpajajaksoa Kanniston koulussa ja Dickursbyskolanissa. Pajat saivat osallistujilta positiivista palautetta erityisesti monipuolisesta sisällöstään ja ammattitaitoisesta ohjaajasta.

Jaakko Toivonen suunnitteli ja veti Kivimäen koulun viidesluokkalaisille loppuvuodesta Taidesekoitin -performanssityöpajoja, joisa tutkittiin ja tuotettiin

Kuva 3. Akka ja luuta, ensi-ilta 12.2.2022. Koreografia Joona Halonen. Kuvassa Katri Soini. Kuva Markku Lempinen.

taidetta liikkeen, äänen, kuvan ja multimedian kautta. Pajassa työskenneltiin luokkana yhdessä sekä pienryhmissä. Lopputuloksena oli yhteinen performanssi.

Muu yleisötyö

Joulukuussa tanssijat Janne Aspvik ja Taru Koski vetivät Mellunmäen ala-asteen oppilaille, 1–6-luokkalaisille, tanssityöpajoja. Työpajat sisälsivät katutanssia ja nykytanssin lattiaharjoitteita.

Ensi-iltateoksista pidettiin päiväkotien ja koulujen opettajille suunnatut ennakkoesitykset, joihin yhdistettiin myös taitelijatapaamiset. Teatterin toimintaa ja Silkkitehtaan tiloja esiteltiin myös Vantaan matkailuverkostolle, Vantaan kulttuuriyhdysopettajille sekä muutamille teatteri- ja tanssikerhoille.

4. toiminnan rakenne

haLLitus

Teatterin toimintaa ylläpitää Tanssiteatteri Raatikon Kannatus ry, johon kuuluu 16 jäsentä. Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola ja varapuheenjohtajana kaupunginsihteeri Hannu Hyttinen. Muut hallituksen jäsenet ovat Eeva Leskinen, Timo Jatila ja Sirkka-Liisa Kähärä. Kaupunkikulttuurilautakunnan edustaja on Matilda Hoviniemi, Vantaan kulttuuripalveluiden edustajia ovat kulttuurijohtaja Annukka Larkio ja kulttuurituottaja Arja Keränen. Henkilökunnan edustajana on myynti- ja tiedotussihteeri Katariina Pohjonen. Teatterinjohtaja Jaakko Toivonen ja talouspäällikkö Mari Welling toimivat hallituksen kokouksissa esittelijöinä.

henkiLökunta

Teatterin vakituisina työntekijöinä olivat teatterinjohtaja, koreografi Jaakko Toivonen, talouspäällikkö Mari Welling, myynti- ja tiedotussihteerit Katariina Pohjonen ja Aki Valli, tekninen vastaava Christian Hernberg, osa-aikainen puvustonhoitaja Elina Tuomisto ja teatteriteknikko Tapio Wilska. Määräaikaisena työntekijänä oli osa-aikainen esitysjärjestäjä Kristian Molina. Teatterin pitkäaikainen johtaja Marja Korhola jäi eläkkeelle maaliskuussa 2022.

toimitiLa

Tanssiteatteri Raatikko toimii Tikkurilan Silkkitehtaalla. Teatterilla on 115 istumapaikan katsomo, joka on muunnettavissa 200 henkilön teatterisaliksi, toimistoja varastotilat sekä pukuhuoneet ja ompelimo ja pukuhuoltotilat. Lisäksi yhteiskäytössä Teatteri Vantaan kanssa on yleisölämpiö ja kokous- sekä keittiötilat.

markkinointi

Raatikon toiminta painottuu oman näyttämön aamuesitysten ryhmämyyntiin. Markkinoinnissa tärkeällä sijalla on teatterin omat tiedotusmateriaalit suoramarkkinointina. Kausiesitteet sekä oman näyttämön että kiertueiden asiakkaille postitetaan keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Kerran kuukaudessa ryhmäasiakkaat saavat uutiskirjeet. Kuluttaja-asiakkaat ja uutiskirjeen tilaajat saavat omat uutiskirjeensä noin kuusi kertaa vuodessa. Oman suoramarkkinoinnin lisäksi teatteri ostaa uutiskirjepalvelua Lippu.fi.ltä noin kaksi kertaa vuodessa.

Ulkomainontaa Raatikko tekee yhteistyössä Teatteri Vantaan kanssa. Yhteinen kausibanderolli Tikkurilantiellä vaihtuu kausittain, ja Kielotien puolella on pitkäaikainen teatterimainos. Muu ulkomainonta kohdistui vuonna 2022 pääasiassa Risto Räppääjä ja villi kone -esitykseen. Elo-syyskuussa Vantaan ja Helsingin bussien kyljistä saattoi bongata Raatikon mainoksen. Kampanjan toteutti Bussimainos.fi. Joulukuussa teoksen mainos pyöri Vantaan Sanomien hallinnoimilla diginäytöillä Tikkurilan lähiseuduilla.

Somemainontaa teatteri tuottaa sekä itse että yhteistyökumppani Lippu.fi:n kanssa. Omassa somemarkkinoinnissa teatteri hyödynsi paikallisuutta entistä enemmän. Hakukoneoptimointityöhön alettiin kiinnittää kasvavaa huomiota, ja vuonna 2023 alkaa sen tiimoilta yhteistyö hollantilaisen INTK:n kanssa.

Printtimainonta keskittyy korttimuotoisiin mainosflyereihin, joita jaetaan ympäri pääkaupunkiseutua. Lehti-ilmoittelu on vähentynyt huomattavasti kustannusten nousun ja somemarkkinoinnin yleistymisen myötä.

Kuva 4. Tanssiteatteri Raatikon strategia 2022-27. Kuvitus Tuomas Kärkkäinen.

strateGia

Tanssiteatteri Raatikon hallitus hyväksyi teatterin toimintastrategian 2022–2027 alkuvuodesta 2022. Raatikon visiona on olla monimuotoinen ja -kulttuurinen tanssiteatteri, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia taide-elämyksiä lapsille ja nuorille. Teatterin arvot ovat taide ja sivistys, vastuullisuus sekä eteenpäin katsominen.

Teatteri asetti strategiassa kolme tavoitetta: esitystoiminnan vakiinnuttaminen Silkkitehtaalle, uusien toimintamallien luominen ja yleisöpohjan monipuolistaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty omat neljä strategista päämäärää:

1. Raatikko tarjoaa kokonaisvaltaisia taideelämyksiä

2. Teatterin toiminta on monimuotoista ja uudistuvaa. Monikulttuurisuus huomioidaan myös näyttämöllä, ja siihen kiinnitetään huomiota työryhmiä suunnitellessa.

3. Teatteri on kiinnostava ja arvostettu yhteisö taiteen ammattilaisille

4. Raatikolla on vahva, vakaa ja monipuolinen rahoituspohja

arvio tuLevasta kehityksestä

Tanssiteatteri Raatikko on Suomen vanhin tanssiteatteri. Raatikon toiminnan alkuperäiset lähtökohdat – tehdä ammattimaista tanssiteatteria, työllistää tanssijoita ja viedä tanssia sinne, missä sitä ei muuten ei nähdä – eivät ole vanhentuneet vaan saavat Raatikon toiminnassa uusia muotoja. Raatikko jatkaa tulevina vuosina toiminnan aktiivista kehittämistä sekä jo olemassa olevien hyväksi todettujen toimintatapojen että uusien toimintojen osalta.

Perustoiminnan ohella Raatikko korostaa muutamia toiminnan kärkiä seuraavasti:

1. Tuotantoprosessien analysointi ja vuosikellon työstäminen

2. Uusien yhteistyömallien kehittely

3. Teatteritilan monimuotoinen käyttö

4. Yritysasiakkaat

5. Brändityö ja viestinnän kehitys

taLous

Tanssiteatteri Raatikon talous vuonna 2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti 29.10.2021 päätöksensä esittävän taiteen uudistettuun valtionosuusjärjestelmään hyväksytyistä toimijoista. Raatikko sai toistaiseksi voimassa olevan kuusivuotisen päätöksen, jota seurataan vuosittain. Aikaisempi valtionosuutta täydentänyt harkinnanvarainen tuki korvattiin valtionosuutta korottavalla 60 % osuudella. Henkilötyövuosia teatteri sai yhteensä 12, joista 5 on korotettu. Yhteensä vuonna 2022 Raatikko sai valtionosuutta 463 170,00 euroa.

Vantaan kaupungin toiminta-avustus oli vuonna 2022 yhteensä 168 000,00 euroa. Kaupungin avustuksen ehtona on toiminta, joka on kaupungin arvojen mukaista ja joka edistää kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista sekä täydentää kaupungin omaa palvelutoimintaa.

Raatikko sai Vantaan kaupungilta seniori-ikäisille suunnatun kulttuuritoiminnan toiminta-avustusta 800,00 euroa.

Oman toiminnan tuotto oli 128 353,25 euroa. Raatikon oman näyttämön lipun hinta oli 15,50 euroa, johon sisältyy yleisökuljetus, noin kuusi euroa.

Tilikauden menot olivat yhteensä 866 787,60 (v. 2021 / 898 593) euroa. Kokonaiskustannukset kohosivat tavanomaista korkeammiksi teatterin juhlavuoden tapahtumien sekä teatterijohtajien päällekkäisten perehdytysajan palkkakustannuksien vuoksi. Suurin menoerä on palkkakulut, jotka ovat yhteensä 590 613,632 euroa eli 68 % kokonaismenoista. Palkkamenot olivat 433 696,58 euroa ja ostopalvelut 65 846,73 euroa, sosiaali- ja muut henkilöstökulut 90 797,01 euroa. Vantaan Tikkurilassa Silkkitehtaalla sijaitsevan toimitilan kiinteistökulut olivat yhteensä 178 090,05 euroa. Kiinteistökulujen osuus oli 21 % (v. 2021 / 14 %).

Talouden ja toiminnan näkymät tilikaudella 2023

Korona-aika on aiheuttanut haittaa teatterin lipun- ja kiertuemyynnille, joka on selvästi laskenut koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Normaalia lipunmyyntitasoa ei nähty vielä vuonna 2022, mutta pieniä heräämisen merkkejä havaittiin syyskaudella. Teatteri odottaa myynnin piristyvän hiljalleen vuoden 2023 aikana. Tammikuussa 2023 Raatikolle erääntyvät maksuun vakuutusmaksut 3 238,46 euroa. Vuonna 2023 työeläkemaksut jakautuvat tasaisesti koko vuodelle toteutuneiden palkkasummien mukaisesti. Tammikuussa maksettavien palkkojen, verojen, vuokran ja tilivelkojen yhteissumma on noin 60 000 euroa.

Vuonna 2023 saa ensi-iltansa kaksi uutta teosta. Keväällä valmistuu Jaakko Toivosen uusi teos Paavo

Kuva 5 Tanssiteatteri Raatikon avustukset ja tulot sekä menot

Virtanen ja pimeys, joka pohjautuu Anneli Kannon suositun Viisi villiä Virtasta -kirjasarjan samannimiseen lastenkirjaan. Syksyllä saa ensi-iltansa Jaakko Toivosen ja sirkusohjaaja Sanna Silvennoisen Hamelnin Pillipiipari.

Oman teatteritilan esitykset alkavat helmikuussa Paavo Virtanen ja pimeys –teoksen ensi-illalla. Teoksen ensimmäisen esitysjakso jatkuu maaliskuun alkuun, ja se palaa näyttämölle huhti-toukokuuksi. Risto Räppääjä ja villi kone -teos on omalla näyttämölla maalis-huhtikuun ajan. Syksyllä 2022 ensi-iltansa saanut Hyppynarutus kiertää ympäri Suomen helmimaaliskuussa.

Raatikko saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionosuutta yhteensä 484 032,00 euroa. Vahvistettuja henkilötyövuosia on 12 ja korotettuja henkilötyövuosia 5.

Raatikko saa Vantaan kaupungilta Teatteri- ja orkesteritukea, jota myönnetään ilman hakumenettelyä Vantaalla ammattimaisesti toimivien ja valtionosuutta saavien teatterien ja orkesterien toimintaan. Toiminta-avustus on 175 000,00 euroa, joka nousi edellisvuodesta 7000,00 eurolla. Vantaan toiminta-avustuksella katetaan teatterin tilavuokrat.

Oman toiminnan tuotto on elintärkeä Raatikon toiminnalle. Sen pohjana on esitystoiminnan säännöllisyys sekä asiakkaiden käyntiuskollisuus ja tyytyväisyys. Esitysmäärätavoite on noin 250 esitystä Silkkitehtaan teatterissa ja noin 150 kiertue-esitystä. Kiertueet tullaan edelleen sijoittamaan tiiviiksi periodeiksi, kolmen – neljän viikon mittaiset jaksot keväällä ja syksyllä.

Palkkoihin tulee 3,50 % yleiskorotus 1.6.2023, jonka lisäksi lokakuussa maksetaan ensimmäinen erä 200,00 euron kertakorvauksesta.

Raatikon Kannatusyhdistyksen hallitus jatkaa strategista työtä. Tärkein asia on talouden haasteisiin varautuminen koronavuosien jälkeisenä aikana. Raatikon taloutta hoidetaan tulosvastuulla. Työntekijät saavat kokonaistalousarvion pohjalta määrätyn budjetin koskien omaa työ- ja vastuualuetta. Vuonna 2023 tuotantopalavereissa sovitaan teoksille menorajat talous- ja tulosarvioihin pohjautuen. Teatterin taloustilannetta seurataan kuukausittaisten tuloslaskelmien avulla.

Vuonna 2023 Raatikko toimii avustustensa ja oman toiminnan tuoton tasojen mukaisesti. Tavoitteena on palvella sekä koti- että kiertueyleisöjä tarjoamalla korkeatasoisia tanssiteatteriesityksiä ja yleisötyötoimintaa.

Tilinpäätös vuodelta 2022 oli 67 729,74 euroa alijäämäinen, joka esitetään siirrettäväksi edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.

TANSSITEATTERI RAATIKON KANNATUS R.Y. Vantaalla 28.3.2023

Taina Ala-Nikkola, johtava ylihoitaja yhdistyksen hallituksen pj.

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri yhdistyksen hallituksen vpj.

Eeva Leskinen, draamaopettaja yhdistyksen hallituksen jäsen

Sirkka-Liisa Kähärä yhdistyksen hallituksen jäsen

Timo Jatila

yhdistyksen hallituksen jäsen

5. ohje L misto

marjaterttu wi LL man: risto räppääjä ja vi LL i kone

Lasten suosikkihahmo Risto Räppääjä nyt myös tanssien!

Mimiikkaa ja komiikkaa! Raatikko toteutti tanssidramatisoinnin Tiina ja Sinikka Nopolan sekä Iiro Rantalan näytelmästä Risto Räppääjä ja villi kone yhteistuotantona Ballet Finlandin ja Willman Dance Companyn kanssa. Teoksessa Nopoloiden lempeä huumori välittyy tanssin ja miimiikan keinoin. Risto Räppääjä ystävineen seikkaili aivan ensimäistä kertaa tanssien.

Kesäloma on alkanut! Risto Räppääjä istuu päivät pitkät huoneessaan pelaten upouudella pelikonsolillaan. Rauha ajattelee huojentuneena Riston löytäneen kehittävän harrastuksen, mutta Nelli Nuudelipää on toista mieltä. Mikä Ristoa oikein vaivaa? Meno muuttuu hurjaksi, eivätkä aikuisetkaan välty pelikonsolin villityksiltä.

Tanssidramatisointi Tiina Nopola - Sinikka Nopola

RISTO RÄPPÄÄJÄ JA VILLI KONE pohjalta tehdystä näytelmästä

Esiintyjät:

Risto Räppääjä: Tuomas Paljakka

Nelli Nuudelipää: Pauliina Pakarinen

Rauha Räppääjä: Heidi Tiainen

Lennart Lindberg: Jyrki Karttunen

DJ Kiva: Janne Puurtinen

Tanssisovitus, koreografia, ohjaus:

Marjaterttu Willman

Sävellys: Iiro Rantala - Janne Puurtinen

Äänisuunnittelu: Janne Puurtinen

Lavastus/projisointisuunnittelu: Jouka Valkama

Pukusuunnittelu: Aapo Siikala

Valosuunnittelu: Jouka Valkama

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.

Ensi-ilta la 10.9.2022 Tanssiteatteri Raatikko

Esityksiä vuonna 2022: 65

Katsojia vuonna 2022: 4312

Kuva 6. Risto Räppääjä ja villi kone, ensi-ilta 10.9.2022. Koreografia Marjaterttu Willman. Kuvassa Pauliina Pakarinen, Tuomas Paljakka, Kuva Matti Rajala.

j aakko t oivonen: hyppynarutus

Minimaalisilla keinoilla maksimaalinen teatterikokemus!

Lokakuussa Raatikolta nähtiin pitkästä aikaa uutta vuorovaikutteista lasten tanssiteatteria, kun teatterinjohtaja Jaakko Toivosen ensimmäinen Raatikolle tekemä koreografia Hyppynarutus vie katsojat vauhdikkaalle tanssimatkalle.

Koreografi Jaakko Toivonen haki teokseen inspiraatiota omasta lapsuudestaan, jossa itse keksityt seikkailut olivat kaikkein mieluisimpia leikkejä. Hiekkalaatikko saattoi muuttua hotelliksi, vaatekaappi portaaliksi toiseen ulottuvuuteen ja pyörätelineet hevostalliksi. Leikin avulla voi koetella mielikuvituksen rajoja, ja Hyppynarutus -tanssiteos tekee juuri sen.

Hyppynarutus on vauhdikas tanssiteos kaikille hyppimistä rakastaville. Osallistavan esityksen hahmot Hyppy ja Naru ovat pomppimisen erikoisasiantuntijoita. Heillä ei käy aikakaan pitkäksi, kun leluina ovat hyppynarut. Niiden avulla he vievät katsojat seikkailulle maailman korkeimmalle vuorelle Mount Everestille, laittavat pystyyn hullunkuriset urheilukisat ja toteuttavat ikioman sirkusesityksen.

Teoksesta tehtiin kaksi eri versiota. Lyhennetty versio kiersi syksyllä ympäri Suomen kuukauden verran ja täysimittainen teatteriversio oli omalla näyttämöllä viikon ajan marraskuun lopulla.

Esiintyjät: Taru Koski, Anna Päiväniemi Koreografia, äänisuunnittelu ja skenografia: Jaakko Toivonen

Taiteellinen neuvonantaja: Sanna Silvennoinen

Puvustus: Elina Tuomisto

Hyppynarutyöpajat: Maiju Mustonen

Ensi-ilta ti 18.10.2022 Miehikkälä koulukeskus

Esityksiä vuonna 2022: 46

Katsojia vuonna 2022: 1602

Kuva 7. Hyppynarutus, ensi-ilta 18.10.2022. Koreografia Jaakko Toivonen, Kuvassa Taru Koski ja Anna Päiväniemi. Kuva Sanna Lehto.

joona ha L onen: akka ja L uuta

Runosta tanssiksi - koko perheen tanssiteos on hauska tarina akasta ja luudasta

Kevään ensi-iltateos Akka ja luuta tarjosi hengähdystauon taikuuden ja luonnonvoimien maailmassa. Leikkisän lastenteoksen lähtökohtana on koreografi Joona Halosen kirjoittama loru, joka kertoo luonnosta ja sen ihmeistä. Esityksessä yhdistyy satumainen kerronta ja lastenkirjamainen kuvitus. Halonen kuvitti runonsa näyttämölle mielikuvitusta kutkuttavalla nykytanssilla, nosti katsojat luudan selkään ja vei yleisön matkalle, johon mahtui taikuutta, luonnonvoimia ja paljon pientä hauskuutta.

Nyt viuh, vauh, vouh pillissä on sävel villi puhallus yhden kerran, lentäminen sujuu hetken verran ilmojen poikki piirtyy mutkitteleva lento Akka puhkuu kertaa kaksi muuttuu maailma ilmavammaksi ajatus suuremmaksi.

Akka ja luuta on sooloteos yhdelle tanssijalle. Keväällä Akan roolin tanssi Katri Soini ja syksyllä Anna Stenberg.

Konsepti ja koreografia: Joona Halonen

Esiintyjä: Katri Soini / Anna Stenberg

Pukusuunnittelu: Anna Sinkkonen

Äänisuunnittelu: Janne Hast

Videosuunnittelu: Joona Pettersson

Valosuunnittelu: Janne Teivainen

Teos toteutettiin yhteistyössä Rimpparemmin kanssa.

Ensi-ilta la 12.2.2022 Tanssiteatteri Raatikko

Esityksiä vuonna 2022: 43

Katsojia vuonna 2022: 1953

Kuva 8. Akka ja luuta, ensi-ilta 12.2.2022. Koreografia Joona Halonen. Kuvassa Katri Soini. Kuva Markku Lempinen.

tanssiteatteri raatikko 50 vuotta juh L a G aa L a

Raatikon ikimuistoisia teoksia vuosien varrelta

Tanssiteatteri Raatikko 50 vuotta Juhlagaalassa 1. ja 2.6.2022 nähtiin katkelmia Raatikon ikimuistoisista teoksista vuosien varrelta, videotaltiointeja sekä uusinta ohjelmistoa. Tilaisuuden juonsi Elisa Salo. Esityksissä tanssi nuorempien tanssijoiden rinnalla teosten alkuperäisiä esiintyjiä. Välähdyksiä Raatikon monipuoliseen historiaan ja ohjelmistoon tarjosivat tanssikatkelmat näistä teoksista:

Orient Express (1987)

Orient Express toteutti 1980-luvun tanssiteatterin olemusta: hukassa olevat ihmiset pyörivät hurjassa juppiajan karusellissa.

Tanssijat Erja Asikainen, Jonna Eiskonen, Anniina Ukkonen, Heidi Tiainen, Marja Korhola

Koreografia ja musiikkikooste Marja Korhola

Lavastus ja puvut Reija HIrvikoski

Valosuunnittelu Claude Naville

Väki ilman valtaa (1974)

Teos oli Raatikon läpimurtoteos., joka oli Raatikon kiertueohjelmistossa vuosina 1974–1982 ja televisioitiin vuonna 1977.

Tanssijat Krista Arppo, Sakari Kinnunen

Koreografia Marjo Kuusela

Käsikirjoitus Eino Tuominen

Tanssisovitus Marjo Kuusela, Maria Wolska

Musiikki Kari Rydman

Puvut Rauha Wolska

Fanfare for the Common man (2022)

Sankareiden ja antisankareiden tutkiminen on ollut toistuva teema Jaakko Toivosen taiteellisessa työskentelyssä ja Fanfare for the Common man merkitsee paluuta asian pariin.

Tanssi ja koreografia Jaakko Toivonen

Musiikki Bob Nolan: Tumbling Tumbleweeds, Mika Vainio: Stratostaatti

Ryhdikkäät Rypyt Yhteyksiä (2021)

Tanssijat Anita Väänänen, Anja Kinnunen, Eija Gröhn, Hannele Rautamäki, Kati Söderström, Leena Sillanpää, Raija Kiili, Riitta Heikura ja Ritva Kiiski

Koreografia Elsa Heikkilä

Musiikki Vilda: Utsjokidisko

Hienostuneisuuden huippu (1990)

”Kattelkaa köyhät, tää on mun olohuone. Näitä saa rahalla.”

Tanssijat Heidi Tiainen, Leo Kirjonen, Nooa Kekoni

Pianisti Eveliina Sumelius-Lindblom

Koreografia Hannu Hyttinen

Musiikki Frances Poulenc: Nazallesin iltamat (1930)

Puvustus: Terttu Torkkola, Soili Eriksson

Käsikirjoitus ja lavastus: Hannu Hyttinen, Marja Leino, Ari Numminen

Valosuunnittelu Risto Linnapuomi

Varvastanssi (1981)

Marja Korholan ensimmäinen Raatikolle tehty koreografia.

Tanssijat Jonna Eiskonen, Anna Päiväniemi

Koreografia Marja Korhola

Ääni- ja valosuunnittelu Ilkka Volanen

Puvut Marja Leino

62°48´23.2”N 27°52´03.8”E (2021)

Vantaan Tanssiopiston Rikka-ryhmä 3

Tanssijat Maiju Hyvönen, Fiina Nurmela, Tuomas

Paljakka, Liisa Pohjonen, Lydia Ponkiniemi, Lotta Toivonen, Emmi Viljanen, Aino Virkki

Koreografia Vantaan Tanssiopiston Rikka-ryhmä 3

Musiikki Sigur Rós

Akka ja luuta (2022)

Tanssija Katri Soini

Koreografia Joona Halonen

Pukusuunnittelu Anna Sinkkonen

Äänisuunnittelu Janne Hast

Videosuunnittelu Joona Pettersson

Valosuunnittelu Janne Teivainen

Orient Express (1987)

Miesten kohtaus, tanssijat Aarne Mäntylä, Hannu Hyttinen, Ari Numminen, Nooa Kekoni, Leo Kirjonen

Pim ja Pom (2012)

HS:n kriitikko Jussi Tossavainen piti beckettiläisessä hengessä syntynyttä juonetonta esitystä täysosumana: ”Raatikon Pim ja Pom on höperöstä nimestään huolimatta uusi klassikko.” (HS 24.9.2012)

Esiintyjät Elisa Salo, Kiureli Sammallahti, Leo Kirjonen

Koreografia Marja Korhola

Käsikirjoitus Pirjo Toikka

Skenografia ja pukusuunnittelu Raisa Kilpeläinen

Musiikki Olli Kari

Tanssiteatteri Raatikko 50 vuotta Juhlagaala

Ensi-ilta 1.6.2022 Tanssiteatteri Raatikko

Esityksiä vuonna 2022: 2

Katsojia vuonna 2022: 203

Kuva 9. Väki ilman valtaa, ensi-ilta 4.6.1974. Koreografia Marjo Kuusela. Kuvassa Tommi Kitti ja Maria Wolska. Kuva Kari Hakli.

heidi masa L in: moonika mekaniks

Tanssillisessa työpajassa etsitään robotin kadonnutta sydäntä

Moonika Mekaniks on yhden tanssijan tanssityöpajaesitys, joka kiersi kevätkauden esiintymässä päiväkodeissa, kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Teos on osa Raatikon pienteossarjaa.

Moonika Mekaniks on robotti aivan verraton. Vaan Moonika sydämensä kadottanut on. Vai lieneekö robotilla sydäntä? Mihin sellainen voi hävitä, onko se piilossa Moonikan sisällä?

Moonika Mekaniks -tanssipajan inspiraationa on mekaaniset lelut ja pienten keksintöjen ihmeellinen maailma. Tanssipajan tavoitteena on innostaa lapset liikkumaan monipuolisesti leikin, ilon ja oman oivalluksen kautta.

Tanssija Amandine Doat

Koreografi Heidi Masalin

Puvut Terttu Torkkola

Musiikki ja ääni Olli Havu

Ensi-ilta 3.2.2020

Esityksiä v. 2022: 50, yhteensä 205

Katsojia v. 2022: 1418, yhteensä 5837

Kuva 10. Moonika Mekaniks. Koreografia Heidi Masalin. Kuvassa Amandine Doat. Kuva Heidi Masalin.

m arja korho L a: hu L ivi L i ja oikkui L eva i L masto

Osallistava tanssiteos ilmastonmuutoksesta kertoo myös, miten onnistuu kalapuikkojen kasvatus

Raatikko teki ilmastotutkija Tiina Nygårdin lastenkirjasta Hulivili ja oikkuileva ilmasto osallistavan teatteriesityksen. Teos kertoo ilmastonmuutoksesta, ja vakavaa aihetta käsitellään eskari-ikäisen Hulivilin näkökulmasta leikkisällä ja mielikuvituksellisella otteella.

Hulivili on innokas puutarhuri. Hän perustaa kasvimaan ja kylvää porkkanansiemenet sydämenmuotoon ja kalapuikkojakin pieninä palleroina. Sitten odotellaan – Hulivilistä tuntuu kuin tarvittaisiin sata yötä ja tuhat kesää ennen kuin mitään tapahtuu… Kalapuikot eivät ota itääkseen ja muut kasvimaan herkut kamppailevat oikkuilevaa ilmastoa vastaan.

Esiintyjät Miika Alatupa ja Anna Päiväniemi

Käsikirjoitus Pirjo Toikka

Ohjaus ja koreografia Marja Korhola

Lavastus ja pukusuunnittelu Sanna Levo Äänisuunnittelu Janne Hast

Valosuunnittelu Christian Hernberg

Ensi-ilta 12.9.2020

Esityksiä v. 2022: 43, yhteensä 99

Katsojia v. 2022: 2587, yhteensä 5004

Kuva 11 Hulivili ja oikuileva ilmasto.

Koregrafia Marja Korhola. Kuvassa Anna Päiväniemi. Kuva Matti Rajala.

L iitteet

Liite 1 Vuonna 2022 ohjelmistossa olevien teosten esityskerrat ja katsojamäärät

1) peruutuksiin sisältyy esiintyjän sairastapauksen vuoksi perutut 4 näytöstä

2) esityksen katsojamääräraja max 30

3) peruutuksiin sisältyy opetusalan lakon vuoksi perutut 5 näytöstä

4) peruutuksiin sisältyy esiintyjän sairastapauksen vuoksi perutut 5 näytöstä

Liite 2 Kiertue-esitykset ja katsojamäärät ely-keskuksittain vuonna 2022