Suomen Metsänkävijäin tervehdys
OnneaTampere!
Muistatteko takavuosien Dressmannmainoksen, jossa onniteltiin kaupunkia, jonne Dressmann oli perustanut uuden kivijalkaliikkeen? Voitte nyt mielessänne kuvitella minut onnittelevan teitä tällä samaisella Dressmann-miehen syvällä ja lempeällääänellä:”OnneaTampere!”.
Metsänkävijät eli mänkijät on erikoinen joukko. Olemme maantieteellisesti hajaantuneita, yhteistyömme on usein kausittaista ja projektiluontoista, tai alueellisesti keskittynyttä, mutta meitä yhdistääkuitenkinmystinentiivisliimamyös toisella puolella Suomea toimivien lippukuntien välillä. Tämä liima tunnetaan myösnimellämänkijähenki,jotavoisikuvailla aatteen, tunnusten ja perinteiden muodostamana samankaltaisuuden tunteena,jokameidätvaltaakunkohtaamme toisenmänkijän.Muttamitentämämystinen mänkijähenki rakennetaan lippukuntaan? Sitävoiollavaikeaaanalyyttisestitutkia,sillä seopitaankokemuksellisestivuoseinvarrella Metsänkävijälippukunnantoiminnassa,mutta kentiesvoinmuutamanneuvonheittää,jolla päästäänainakinsitäkohti:
Porukan nimi velvoittaa. Menkää metsään,sielläonkivaa.
Ylittäkää odotukset. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä usein odotuksetkin ovat jo valmiiksi korkealla.
Vaalikaa yhteisiä tunnuksiamme ja perinteitämme. Sinivalkoisesta huivistataimänkijämerkistätunnistat mänkijän jo kaukaa. Tervehdi aina ilollatoistamänkijää!
Niin hienoa kuin uuden Dresmann-liikkeen avaaminenainaolikin,eisentuomailoollut mitään verrattuna siihen, jota koin kun
Tampereen Metsänkävijät perustettiin uudelleen vuonna 2022 yli 70 vuoden hiljaiselon jälkeen. Tämä on hieno asia HämeenPartiopiirinjaSuomenPartiolaisten näkökulmasta, mutta erityisesti mänkijänä olen tästä asiasta ylpeä. Metsänkävijäliikkessäontähänsaakkaollut valtava aukko, kun Tampereen kokoisesta yliopistokaupungista on puuttunut Metsänkävijälippukunta.Nytolettepäässeet jovuodenikäänjatoimintanneonlähtenyt
reippaasti käyntiin. Olen tästä hyvin mielissäni ja toivotan Tampereen Metsänkävijöillepaljononneaensimmäisestä täyttyneestätoimintavuodestajamenestystä tulevillevuosikymmenille!
Vasemmallatassulla, MikkoHurme Puheenjohtaja,SuomenMetsänkävijätry
Mänkijöiden ja TreMen
historia
Metsänkävijöidensynty
Eräänä maaliskuun päivänä vuonna 1917 kaksi nuorta poikaa kävivät kovasti arvostamansa piirustuksenopettajansa, Ilmari Wainion, kotona kysymässä häntä partiojärjestönsäjohtajaksi.Opettajasuostui ja perustamiskokous pidettiin Wainion johdolla17.3.1917.NäinsaialkunsaTöölön YhteiskoulunPartiolaiset.
Pojat olivat ottaneet maaliskuun vallankumouksenjälkeenkoulunkalustosta vanhan Venäjän lipun, koska kuvittelivat, ettei koululla ole sille enää käyttöä. He repivät siitä innostuksissaan punaisen kaistaleenirtijamaalasivatlipunyläkulmaan kultaisen partioliljan.Näin oliensimmäinen Metsänkävijöiden lippu syntynyt! Vastaperustettu partiojärjestö tarvitsi myös johtajansa mielestä marssin. Niinpä hän pyysi Jalmari Finnen kirjoittamaan sanat marssille. Saatuaan tekstin runoilijalta, matkusti Wainio Järvenpään Ainolaan itsensäSibeliuksenluosiinätoivossa,että Sibelius voisi säveltää metsänkävijöille marssin. Sibelius epäröi hetken, mutta luettuaan runon lupautui säveltäjäksi marssille. Muutaman kerran runoilija sai muokata tekstiään sävellykseen sopivammaksi.Myöhemmintämäsävellyson otettu Suomen Partiolaistenkin
Partiomarssiksi ja sen toinen säkeistö on Finnenkynästä.
Toukokuussaeräälläretkelläkeskusteluoli kääntynyt järjestön nimen keksimiseen. Kaksi vaihtoehtoa, Kivekkäät ja Metsänkävijät, nousivat vahvimpina vaihtoehtoina, joista jälkimmäiseen päädyttiin. Se kuvasti poikien mielestä järjestön kansallista leimaa ja selvensi joukonohjelmaajatarkoitusperää.Samoihin aikoihin muuttui Toimen Poikien käyttämä sinipunainen huivi sinivalkoiseksi, joka täydensikansallisuuteenpyrkivääolemusta ja nimeä Metsänkävijät. Ensimmäiset
sinivalkoiset huivit solmittiinkin partiolupauksensa antaneiden metsänkävijöiden kauloihin Aleksis Kiven haudalla25.5.1917.Juhlallinenvalaannettiin järjestön sinivalkoiselle lipulle, jonka pojat olivatsiisvieneetkoulunsavarastosta.
Onkuultukutsu–”Pojat,metsävaaralle!Ulos terveeseen, väkevään elämään! Järvet, lammet, kedot ja kukkulat odottavat meitä! Nouskoon sinivalkoinen lippumme korkeimmanpetäjänlatvaanjakajahdelkoon raikkaistapoikainäänistäjylhä korpi!”Metsänkävijätonsaanutalkunsa...
Wainio toimi tullinhoitajana myöhemmin elämässäänjamuuttiuseinpaikkakunnalta toiselle. Muuttaessaan uudelle paikkakunnalle, perusti hän sinne metsänkävijälippukunnan. Tällaisia paikkakuntia ovat mm. Joensuu, Turku ja Tornio.
Metsänkävijät–henkinenpartiopiiri
Metsänkävijöiden näkyvin tunnus on sinivalkoinenhuivi.Lisäksionlupausmerkki, jonka nykyään saa tarpojalupauksen annettuaan.Seonmetallinenvaakuna,jonka keskellä on pystyynnoussut karhu,
metsänkävijöiden tunnuseläin. Merkin on suunnitellutWainiojovuonna1917jasitä kannetaan partiopaidan oikean taskun laskoksella. Ansioituneille metsänkävijöille, eli mänkijöille, voidaan myöntää mänkijämerkkiin liitettäviä karhunkäpäliä. Useimmilla lippukunnista on käytössään ruskea partiopaita, mutta ei aivan kaikilla.Mänkijät tunnetaan yleisestihieman hulluina ja erityisesti suureellisista leirirakennelmistaan.Tunnetuinniistätaitaa ollasammalkarhu,jokanouseemm.jokaisen Finnjamboreen Karhulaaksoon. Voidaan sanoa, että metsänkävijälle tunnusomaista ontietynlainenpedanttiusjaperusteellisuus. Olenkuulluteräänei-metsänkävijänsanovan tätämetsänkävijätakuuksi.
TampereenMetsänkävijät
Lippukuntatoimivainlyhyenaikaavuosina 1937-1939. Metsänkävijöiden alullepanijat olivatalunperinPajapoikiinkuuluneitapoikia, jotka päättivät irroittautua vanhasta lippukunnastaan perustaakseen uuden. Toimintaoliinnostunuttajaaktiivista,japojat saavuttivathyviätuloksia.Sotavuosiltaeiole enäämitääntietojatoiminnanjatkumisesta, eikäsotienjälkeentoimintaenääjatkunut. Vuonna1937jäsenmääräoli15,muttasen jälkeentietojaeiolesaatavilla.
Tunnuksenheraldinenselitys
Hopeisella kilvellä sininen aaltokoroinen vastapalkki. Yläkentässä sininen partiolilja, jonka päälikkeenä kultaiset kalevala-kädet, alakentässämustapystyynnoussutkarhu.
Historiaajasymboliikkaa
Tunnuksen pohjana on vanha Tampereen vaakuna. Partiolilja symboloi suomalaista partioliikettä kalevala-käsillään. Kädet kättelevätvasemmanpuoleisesti.Alhaallaon metsänkävijöidentunnuseläinelikarhu,joka on tässä pystyynnoussut. Näiden kahden symbolinvälissävirtaaTammerkoski.
Teksti:Perttu
Kuvat:HeMenhistoriikki
Uusituleminenja
ensimmäinenvuosi
24.7.2022 järjestettiin Tampereen Metsänkävijät ry:n perustamiskokous. Näin ollen Tampereella on taas kunnia saada sinivalkohuivistaedustustapartiokenttäänsä.
Jostain syystä Tampereelta sellainen on vuosikymmenien ajan puuttunut, vaikka Tammerkosken setutuville on useita mänkijöitävuosienvarrellamuuttanut.Yksi perustamisen motiiveista olikin tarjota partiotoimintaa Tampereelle muuttaville ja muuttaneille metsänkävijöille. Nytkin meitä on jo mukana kolme: yksi Viialasta, yksi JyväskylästäjayksiHelsingistä.
Syksyn toiminta alkoi mukavasti ja tapahtumissa kävi lähes parikymmentä innokasta 7-12-vuotiasta lasta.
Ensimmäistenkoloiltojenaikanakeskityrttiin toisiimme tutustumiseen ja peruspartiotietojen läpikäymiseen.
Ensimmäinen päiväretki järjestettiin 1.10. Länsi-Teiskon maastoihin Tampereen Eräpoikien kiintolaavulle. Siellä harjoiteltiin puukon käyttöä, ruoan valmistamista nuotioalla sekä trangian kasaamista. Trangioillakeitettiinkaakaotkin.
Syys-lokakuun taitteessa saimme myös oman kolon! Se löytyi Ala-Raholasta Voionmaankadulta.Olionni,ettämuutaman kontaktin kautta löytyi sellainen henkilö ja taho, joka ymmärsi partiotoiminnan
aloittamiseen liittyvät taloudelliset ja muut haasteet. Olihan kyseisen taloyhtiön puheenjohtaja itsekin partiolainen ja myöhemmin kävi ilmi, että niin myös kyseisenhallituksenjokainenjäsenkin.
Lokakuunpuolessavälissäoliensimmäinen koko viikonlopun mittainen retki, kun osallistuimme kummilippukuntamme Tammelan Metsänkävijöiden perinteiselle syysretkelle. Telttoja emme päässeet iltamyöhällä itse pystyttämään, mutta yöt nukuttiin kamiinan lämmittämässä puolijoukkueteltassa. Seikkailijaikäiset
pääsivätkokeilemaankipinävuoroa-loistava alku metsänkävijälippukunnan retkitoiminnalle!Olimmejaolemmekiitollisia, kunpääsimmeosallistumaanperinteikkäälle retkelle, jonka ohjelmassa oli haikki seikkailijoille,jasudenpennuilletutustumista suunnistuksen perusteisiin ja pelastuspalvelutoimintaan. Lauantai-illan kruunasi iltanuotio monine hauskoine esityksineen. Saimmepa myös hienoa
ohjausta Mänkijähuudon tiimoilta. Retken päättilupauksenantotilaisuus,jossaannettiin TreMen ensimmäiset sudenpentu- ja seikkailijalupauksetjasolmittiinsinivalkoiset huivitnuortenkauloihin.
Syksyn aikana jaoimme lapset kahteen ryhmään,jottasehelpottaisisisäänottoa,kun olisikaksiryhmää.Ikäjakaumaolimyösniin iso,ettäolihyväerottaahiemanvanhemmat
pojatnuoremmistalapsista.
Loppusyksyvedettiinsiiskahdellaryhmällä, Ketuilla ja Ilveksillä – ensimmäisessä oli sudenpentuja ja seikkailijoita, ja jälkimmäisessä vanhempia seikkailijapoikia ja yksi tarpoja. Ilvekset kävivät vielä marraskuussakämppäretkelläHattulassa.
Marraskuunlopussajärjestettiinlippukunnan yhteinensyysretkiValkeekivelleYlöjärvelle.
Kämppä on Harjun Veikkojen, Tesoman
SinisiskojenjaHarjusiskojenleireilyalueella. Puitteet olivat erinomaiset ja pääsimme tutustumaan toisiimme, retkeilyyn ja peruspartiotaitoihin.
10.12.järjestettiinsyyskaudenpäättäjäisiksi Joulujuhla, joka mukaili perinteisen partiojuhlan kaavaa Metsänkävijäin marsseineen ja ansiomerkkeineen. Lisäksi monet saivat mänkijähuivin kaulaansa lupauksetannettuaan.
Rauhassa vietetyn joululoman jälkeen lähdettiin taas täydellä teholla liikkeelle. Ilveksetpääsivätjälleenkämppäretkelle,tällä kertaatalviseenmaisemaanlumenkeskelle.
Maaliskuussakaikkiseikkailijaikäisetkävivät päiväretkellä Turussa tutustumassa Partiomuseoon ja Turun Metsänkävijöiden koloon. Museossa meille pidettiin kierros partioliikkeestäSuomessa,muttatodellisen vaikutuksenkaikkiintekiTuMenkolo,jossa oliomasauna,uima-allasjanuotiopaikka!
Toukokuussa osallistuimme Hämeen Partiopiirin paraatiin, johon Tampereen ja Tammelan Metsänkävijät olivat kutsuneet kaikkimänkijälippukunnat.Osallistujiaolikin yhteensä kuudesta lippukunnasta.
Paraatikatselmus pidettiin Frenckellin aukiolla ja ohimarssi kulki Kauppakatua
pitkin ja kääntyi Hämeenpuistoa pohjoista kohti. Metsänkävijöilläoli paraatin jälkeen yhteistä ohjelmaa Näsinpuistossa. Hieno tilaisuus, joka toivon mukaan poikii mänkijöiden yhteisiä marssirivistöjä muidenkin piirien paraateihin!
Ensimmäinen vuosi paketoitiin osallistumalla Helsingin Metsänkävijöiden kolkka- ja jermuleirille, joka järjestettiin perinteen mukaisesti lippukunnan kämpällä Siuntiossa. Tutustuminen pääkaupunkiseutulaisiin mänkijöihin sujui niin hyvin, että lapsille tuli harmitus siitä, etteivät näe enää uusia partioystäviään, ainakaanvähäänaikaan.
Ensimmäinen vuosi oli kaikin puolin onnistunut ja täynnä erilaista ohjelmaa ja kokemuksia, joista on hyvä jatkaa kohti tuleviavuosikymmeniä!
Teksti:Perttu
Kuvat:PerttujaVeeraMelvasalo
Sudenpentujen
1Tarpojavartionohjaaja?
2Puun halkomiseen käytettävä työkalu?
37-9-vuotiaspartiolainen?
4Suunnistuksessa käytettävä, kertoo ilmansuunnat?
5Tupsukorvainenkissaeläin?
6Tulentekoväline, raapaistaan sytyttäessä?
7Ohut,puustavuolemallatehtylastu?
Mikäsanatuleenuolenalle?
Ilvestenkämppis
Perjantai
Lähdimme kololta autolla kohti kämppää.Iltamenimajoittuessaja kämppäälämmitellessä.
Lauantai
Heräsimme ja siirryimme lipunnostoon. Lipunnoston jälkeen oliaamupalaksileipää,jogurttiaja mysliä.
Ensimmäiseksi oli vuorossa reittiviivasuunnistusta. Meidän piti seuratapuuhunsolmittujanauhoja ja merkitä karttaan aina rastin paikka, kun sellainen tuli vastaan. Rasteilla oli kysymyksiä metsänkävijöiden historiasta. Sen jälkeen harjoiteltiin köytöksiä ja tehtiinA-pukki.Noahhyppäsipukilla halkokasan päältä! Sitten olikin lounas.
Lounaanjälkeenalotettiinsaunanlämmitys jjatehtiinsteariinistajakananmunakennoista sytykkeitä . Sitten oli taas ruoka, jonka jälkeen mentiin saunaan. Saunan jälkeen paistettiinlettujajapelattiinkorttia.
Sunnuntai
Herättiinjaolitaaslipunnosto.Aamupalan jälkeen käytiin kävelemässä järven jäällä.
Syötiin,siivottiin,laskettiinlippujalähdettiin kotiin.
Teksti:Kaapro
Kuvat:Perttu
Kesäleiri9.-14.6.
Osallistuimme kesäkuun alussa Helsingin Metsänkävijöiden kolkka- ja jermuleirille. Jokainen leiripivo kirjoitti yhtenä päivänä leiripäiväkirjaa.
Sen jälkeen iltanotski ja –pala ja sitten nukkumaan.
Lauantai
Aamulla valtaosa heräsi mekkalaan jo klo
Perjantai
KannoimmekamatFutariltavenevalkamalle ja venevajalta kämpälle. Sitten oli tutustumisleikkejä ja lihapiirakoita. Sen jälkeenvuorossaolilipunnostojaretkipivojen jako.Myöhemminpystytettiinteltatjatehtiin riuku.Myöhemminolipivonkanssarasteja.
6.15. Pestiin hampaat ja mentiin lipunnostoon.LipunnostajatolivatRengasja Muffinssi.Kolkillaolikolkkainkoejajermuilla olympialaiset.Senjälkeenolinakkikeittoaja nakit.Ennenpäivällistäolipräisistä.Ohjus voitti.Osameniuimaan18-asteiseenveteen. Päivälliseksiolilihapullia ja perunamuusia. Päivällisenjälkeenolimarkkinat.Markkinoilla
oliainakinupeahäpeäpaalu.Markkinoiden jälkeen oli nuotiopiiri, joka oli mielenkiintoinen.
Sunnuntai
Aamupalaksiolijoidenkinmielestämaailman parastaaamupalaa.Sittentehtiinnakkejaja huudettiin kiitoksia kokeille. Lähdettiin sen jälkeen suunnistamaan. Sen jälkeen tytöt menivät saunaan ja pojat meni syömään. Sen jälkeen vaihdettiin toisinpäin. Sitten tehtiin nakit ja mentiin pakkaamaan. Oli telttatarkastus. Sunnuntaina oli myös
vierailupäivä. Vanhemmat tulivat ja saatiin karkkia. Päivälliseksi oli hernekeittoa. Iltanuotion jälkeen osa lähti kotiin, tokan vuoden jermut lähtivät jermuvaellukselle ja ekan vuoden jermut söivät kämpällä iltapalaa.
Maanantai
Maanantainaväkiheräsiväärinpäinpäivään klo 8.00 sanoilla “tehkää iltatoimet”. Lipun laskijat olivat Era ja Hamsteri. Jermuvaelluksen väki heräsi ennen kahdeksaa, vaikka herätys oli vasta 8.30.
Kämpälläjermutsöivät“ilta”palaa.Samalla Jermuvaelluksella olijat söivät, purkivat laavutjalähtivättakaisinkämpälle.Kämpän
jermutolivatiltanuotiolla,kuntokanvuoden jermutpalasivat.Mentiinuimaan,saunottiin ja leikittiin vesileikkejä. Päivällinen syötiin uusissa pivoissa, jotka jaettiin sunnuntaiiltana.Senjälkeenolirastirata,jossaopittiin hyödyllisiätaitoja,kutenkirveenkäyttöäja ensiapua.Lounaaksiolikasvissosekeittoaja
sittentehtiinnakit.Lounaanjälkeenpelattiin mafiosaa tai rakenneltiin. Sitten mentiin syömäänaamupalaa.
Tiistai
Aamulla herättiin, tehtiin aamutoimet, nostettiin lippu ja sitten syötiin aamiaista. Tehtiin nakit. Jakauduttiin seikkailupivoihin. Sittenmentiinkolkkakylään,jakunpalattiin, löydettiinkaksijohtajaajakolmassidottuna lipputankoon. Lähdettiin etsimään loppuja johtajia ja selvittämään päivänsäteen ja menninkäisen riitaa. Samalla käveltiin toisellejärvelle.Asiasaatiinkuntoon.Uitiin, syötiin,käveltiintakas.Sittensyötiinjatehtiin nakit.Illallaoliiltanuotio.
Keskiviikko
Aamullaherätysolipoikkeuksellisesti8.30. Sen jälkeen tehtiin aamupesut ja mentiin lipunnostoon.LipunnostajatolivatAhvenja Kukka. Lipunnoston jälkeen mentiin aamupalapivoihin.Sittentiskattiin,huudettiin ja tehtiin nakit. Nakkien jälkeen menimme pakkaamaan ja uimaan tai ramboradalle. Hypimme hampaat edellä veteen. Sen jälkeen oli vapaa-aikaa. Kaiken tämän jälkeensyötiinlounas.Sittentehtiinnakit.
Teksti:Leiripivot
Kuvat:VeeraMelvasalo
20 23
Huomionosoitukset
Sudenpääsolki
Nro1,KaaproLappalainen
Kaapro on osoittanut esimerkillistä aktiivisuutta ja partiohenkeä. Kaaprolla on vahvahaluoppiaasioitajaimeäitseensä tietoa mm. partion symboliikasta ja retkeilytoiminnasta. Kaapro on omalla positiivsella ja kannustavalla asenteellaan saanut muussa joukkueessa aikaan myönteistä asennetta partiotoimintaa kohtaan.
Kaapro toimii ryhmässään vertaisjohtajana.
Hänenratkaisukeskeinenasenteensaonkin omiaankannustamaanmuitaosallistumaan ohjelmaanyhtäaktiivisestikuinhänitsekin.
Nro2,LumiRitaranta
Lumi on innokas ja aktiivinen partiolainen, joka on nuoresta iästään huolimatta näyttänyt esimerkillistä partiohenkeä jamalliamyös oman laumansa vanhemmille lapsille. Hän on osallistunut lähes jokaiselle lippukunnan tarjoamalle retkelle,javiikkotoiminnassaollutaktiivisesti mukana.
Lumionmyösrohkaissutmuitapartiolaisia ylittämään omat ennakkoluulonsa ja pelkonsa liittyen retkeilyyn ja muuhun partiotoimintaan. Hän on ollut hyvin kiinnostunut oppimaan uutta ja innostanut myösmuitapartiotoimintaan.
Karhunpääsolki
Nro1,NoahTilhe
Noah on osallistunut ensimmäisestä tapahtumastalähtienlippukunnantoimintaan aktiivisesti ja innokkaasti. Noah luo ympärilleen rauhallisen ja luottavaisen ilmapiirin, johon kenen tahansa on helppo tulla mukaan. Hän on avoin, reipas ja sosiaalinen - todellinen esimerkki kenelle tahansapojalle.
Rautainen karhunkäpälä
Nro1,MillaTilhe
Kun Tampereen Metsänkävijät vuosi sitten perustettiin,Milla lähti innokkaasti ryhmänjohtajaksi laumaan, jossa oli sekä sudenpentuja ettäseikkailijoita. Kun ryhmä kasvoi isommaksi, päätettiin vanhemmatseikkailijaikäiseterottaaomaksi joukkueekseen. Milla halusi lähteä myös johtamaanuuttaryhmää.
VaikkaMillallaeiolekaanaiempaataustaa partiotoiminnasta, on hän innokkaasti lähtenyt mukaan toimintaan ja oppimaan uutta.Hänellä onupeajaluontainen tapa ollalastenkanssasekäopastaaheitäuusien partiotaitojenkanssa.
Millaonollutalustaastikiinnostunutpartion ja metsänkävijöiden symboliikasta, ja hän pukeutuukin lähtökohtaisesti aina partiopaitaantilaisuuksissa.
Pronssinenkarhunkäpälä
Nro1,KaarnaHäikiö
Kesällä 2022 Kaarnaan otettiin yhteyttä ja kyseltiininnostustalähteäperustamaanuutta lippukuntaa, Tampereen Metsänkävijöitä.
Kaarna vastasi välittömästi olevansa kiinnostunut asiasta ja lähtisi mieluusti luomaan uutta lippukuntaa. Hän onkin ottanutisojaaskeleitaomallapartiopolullaan vuoden aikana lähtemällä sudenpentuosastonjohtajaksijalippukunnan sihteeriksi.
Kaarna on ryhmänjohtajana todella innostunut ja lapset todella pitävät hänen tavastaantoteuttaatapahtumiajaohjelmaa. Heidänonhelppolähestyäakelaansa,jolla onäärettömänpaljonempatiakykyäjataitoa kannustaa heitä. Kaarnan ohjelmat ovat hyvin suunniteltuja ja niissä huomioidaan hienostiikäluokkientasot.Hänmyöskäyttää aikaa ohjelmien valmisteluun ja niiden toteuttamiseen.
Kaarna on toiminut viiden vuoden ajan ryhmänjohtajanaikäkausitoiminnassa,joista yhden akelan apulaisena. Lisäksi hän on viimeisen vuoden ajan ottanut suurta vastuuta uuden lippukunnan perustamistyössä.Kaarnantoimintaonollut vaikuttavaa ja aktiivista, ja hän on äärettömänylpeämetsänkävijyydestään.
Hämeen Partiopiirin Pronssinen Ansiomitali
JustusLeppäaho
JustusontoiminutuseanvuodenJyväskylän Metsänkävijöissä erilaisissa johtajatehtävissä. Nuorena hän johti ensin seikkailijajoukkuettakahdenvuodenajanja samojen nuorten siirryttyä tarpojiin jatkoi heidän johtajanaan. Ryhmänjohtajana hän osasi innostaa poikia ottamaan vastuuta itsestäänjaryhmästä,muttapitimyösyllä poikamaista seikkailumieltä, jossa poikien annettiin kokeilla myös heitä innostavia asioita.
Vuodenvaihteessa 2020 Justus joutui kasvunpaikaneteen,kunhänenoliotettava vastuu koko lippukunnasta vasta 19vuotiaana. Hänen lippukunnanjohtajaaikansa olikin hyvin vaativaa, koska juuri hänen hypättyä lippukunnan veturipaikalle alkoivatkorona-ajat.Kokojohtajistonkesken JyMessä pohdittiin erilaisia uusia tapoja tehdä partiota. Paljon oli erilaisia virtuaalitapahtumia kuten esimerkiksi Minecraft-kokoontuminen JyMen Minecraftkämpällä.Nuorestapojankoltiaisestakasvoi kahden lippukunnanjohtajavuotensa aikana vastuunsakantavanuorimies.
Vuoden 2021 tavoitteena Justuksella oli vartio-ohjelman uudistaminen JyMessä. Lippukunnassaolitodettu,ettähehaluavat tuoda riihitykset takaisin, eivätkä käyttää vanhojaluokkamerkkejäpelkkinäikäkauden
päätösmerkkeinä. Hän tutustuikin vuoden aikana muutamien muiden luokkamerkkejä edelleensuorittavienlippukuntienohjelmaan ja toimintaan. Perustana omalle ohjelmalle oliSP:nohjelma,vaikkavaikutteitaotettiinkin myös muilta lippukunnilta. Lopputuloksena oli tapa, jolla vartio-ohjelmaa JyMessä toteutetaan mänkijämäisellä otteella. Ensimmäiset riihitykset järjestettiinkin keväällä2022.
TamperekutsuiJustustasyksyllä2020,kun hän vastaanotti opiskelupaikan Tampereen
Teknillisestä korkeakoulusta. Hän jatkoi kuitenkin edelleen aktiivisena Jyväskylän Metsänkävijöissä, olihan hän puoli vuotta aikaisemminaloittanutlippukunnanjohtajana.
Keväällä2022,kunpuhelinsoijaJustusta kysyttiin kesän aikana perustettavaan TampereenMetsänkävijöihin.Justusvastasi välittömästi, että hänon mukana. Hän on ollutensimmäisestävirallisestakokouksesta lähtien mukana antamassa omia näkemyksiään toiminnan aloittamiseen. Perustamiskokousjärjestettiin24.7.jaJustus otti lippukunnanjohtajan apulaisen pestin. Justusosaatuodahienostiomanperustellun näkemyksensä esiin, mutta hän on myös avointoistenideoillejaosaakuunnella.Hän tahtooosallistaamuitajakannustaakaikkia yhteistyöhön, koska yksin puurtamalla ei saada välttämättä pitkäaikaisvaikutteisia toiminnanperusteitaluotua.
Nro1KaisuKammonen
Kaisu on suunnitellut ja piirtänyt sekä lippukunnantunnuksenettälipun.Haluamme kiittäähäntäsiitäavustajatuesta,jonkahän onantanutlippukunnalle.
Lippukunnankiitollisuusmitali
