Page 1

Startup Bone Index äkkää osteoporoosin UUTISET 8 Ruoan verkkokauppa on huono bisnes UUTISET 6

31

4.10.2013 113 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

AGROMASTER AIDON ALEKSTRA ALEKSTR BENEQ Q BLANCCO CO B BLUEFORS CH-POLYMERS S CITY-AIR CRF B OMPOSITES GRANIITTIRAKENNUS KALLIO HAKEV HAKEVUORI HYDMAN KPA UNICON LAPIS RAK Rosatom LINER NORDIC POWER SERVICE NORMET MET P PEKKA HELIN & CO PICOSUN PROCEMEX PYROLL R UKOSKI REIFER RELICOMP MP REMEDY RENEWA W ROVIO SENERA SITO STA T LATECH A SUPERCELL T puskee NNUSTEAM UPCAST WELLQUIP Q SUUNNITTELU VEXVE VINCIT AGROMASTER AIDON ALEKSTRA BENEQ Q BLA A ICT METALLI KONEET LAITTEET RAKENTAMINEN PALVELUT MATERIAALIT YMPÄRISTÖ MUSTAT HEVOSET Pyhäjoelle DASH DELETE ENIRAM FINCUMET FY-COMPOSITES GRANIITTIRAKENNUS KALLIO HAKEVU U O-OLLI O OLLI M MULTI U ULTI TOUCH T O OUCH NEBULA N EBUL ULA AN NEWLINER EW ER N NORDIC ORDIC PO POWER OWER OWE RS SERVICE ERVICE N ERVI NORMET ORM PEKKA HELIN & SUPERGRAAFI 12 GROM GR R O M A S TE ER E R A ID D ON O N ALEKS AL L E K ST RA R A BE E N E Q B L A NC N C CO B LUEFO LU U EFOR K IVUK RENEWA W ROVIO SE E H-P P O L YM M ER R S C IT T YA I R C RF F B O OX DE E AL L D A S H D E LET T E EN N IR R A U UN AS S P VEXVE VINCIT AG G ENC RF BOX X NIIITTIIRAKE FY-COMPO CUMET T FY Y-C COMPOSITE ES GR R RAN ENNUS S KA ALValtio LIO OCUMETsyttyy MAK US LED BULA NEWLINER NO B O KEVUORI HY YDM MAN KP PA UN ND CON NIC N LAP PIS RA AKE ENN NUS S LED UTO-O EMEX PYR USLIIKE KULA JOUKO JA NEW PESONEN IIIKE KOIVUKOSKI R piensähkön OT O LL L I MU U L TI TO O U CH H N EB W L IN N ER R N OR R DIC C P O W T CH SUPERC T TOP B BUILDING TRB-RAI URUN U R ASENNUSTEA A ERV V IC C E N ET P E K KA A H EL I IN & C O U N P RO O CE E M E X tukemiselle AIDON ALEKSTRA CCO BLUEFORS CH-POLYM R CRF BOX DEALDASH H NN N U S L I IIK IKE K E J JO O U R A K EN N NU U SLI I NIITTIRAKENNU KEVUORI EVUORI HYDM HYDMAN MA KPA U RAKENNUSUUTISET R LEDIL MO O 2 R SERVICE NORM ELIN RAKENNUSLIIKE JOU J REIF FER R RELIC C O & CO PICCOSUN PROC REN NEW WA ROV VIR ICOMP REMEDY A SITO S STA T LAT ELL E O STALATE TECHVSIO SENERA KAOM MET TOP BU U TIKOMET TOP BUIL ST WELLQUIP Q V AGROMAS STER AID DON AL EQ E Q BLANCCO BLUEFORS B OR R ER R S T TU U RU U EA A M U P CAS S T W Jopo-mies AM FINCUMET TES GRANIITTIRAK KENN AKEVUORI A K HYDMAN KPA NCI I T A GR R O M MAS S LE E K ST T R A B E N E CH NEBULA N RDIC C POWER SERVICE NO AH HELIN & CO vuoden PICOSUN PRO O on S CH H-P POLY YMER EREIFER F BOX DEALDO A SENERA SITO STA NNUSLIIKE R R ICOMP REM MED OVIO T LAT AT markkinoija RERS TURU Q IP AIDON ALEK K FINC CUMET T FYEAM UPCAST WELLQUI GR RANIIITTIIRA AT AGROMASTER AIR CRF H B AKE HHDEL LETE ENIR RAM FINCU UM OSITES GRANIITTIRA O KENNU U E V U O RI I UN N IC C ON N L A P IS S UUTISET 6 ENNUS LE LII MULTI TOUCH NEBULA ORDIC POWER SERVICE NORM O M MOT T O-O O L L I M U B UL L A N EW W L I N NNUSLIIKE JOUKO PESO ONEN RAKENNUSL LIIKE IR REIFER RELICOMP REMEDY RE E R SE E RV V IC C E N OR H E LIN N & CO O P I C OMET T TRB B-RAISE BORERS TU UR TEAM UPCAST WELLQUIP T Q VEXV V ANCC CITY-AIRPE C ESON DASH T OLL RA AKEN NNUH-POLYMERS S NEN RADA K DELETE ENIRAM FINCUMET VUO PA UNICON LAPIS RAKEN OTO-OLLI MULTI TOUCH NEBULA N VUK KOS SKII REIF REME EDY Y REN NO E IN &STALA PROCEMEX PYROLL RAKENNUSLIIKE JOUKO O PESONEN RAKENNUSLIIKE K TO O AT T EC C H IK K OM M ET T T OP B VI O STA T LATECH A SUPERCEL OP O P BUILDING TRB-RAISE BORERS TU U OR R E RS T U RU U N M U P CAS S T W E NCIT AGROMASTER AIDON ALEKSTRA BENEQ Q BLANCCO BLUEFORS CH-POLYMERS CITY-AIR R COMPOSITES GRANIITTIRAKENNUS KALLIO HAKEVUORI HYDMAN KPA UNICON LAPIS RA A LINER NORDIC POWER SERVICE NORMET PEKKA HELIN & CO PICOSUN PROCEMEX PYROLL R UKOSKI REIFER RELICOMP REMEDY RENEWA W ROVIO SENERA SITO STA T LATECH A SUPERCELL T Q VEXVE VINCIT AGROMASTER AIDON ALEKSTRA BENEQ Q BLA A NNUSTEAM UPCAST WELLQUIP DASH DELETE ENIRAM FINCUMET FY-COMPOSITES GRANIITTIRAKENNUS KALLIO HAKEVU U O-OLLI MULTI TOUCH NEBULA NEWLINER NORDIC POWER SERVICE NORMET PEKKA HELIN & Kasvu ei ole uutta tekniikkaa kehittävien KO PESONEN RAKENNUSLIIKE KOIVUKOSKI REIFER RELICOMPyritysten REMEDY RENEWA W ROVIO SE E UILDING TRB-RAISE BORERS TURUN ASENNUSTEAM UPCASTvoi WELLQUIP Q VEXVE VINCIT AG G yksin oikeus. Teknologia-alan kasvuyhtiö olla EFORS CH-POLYMERS CITY-AIR CRF BOX DEALDASH DELETE ENIRAM FINCUMET FY-COMPO MANvaikka KPA UNICON LAPIS RAKENNUS LEDIL MOTO-OLLI7 XMULTI TOUCH NEBULA NEWLINER NO O 7 TEKNOLOGIAKASVAJAA 14—20 innovatiivinen kivenlouhija. UN PROCEMEX PYROLL RAKENNUSLIIKE JOUKO J PESONEN RAKENNUSLIIKE KOIVUKOSKI R T LATECH TA A SUPERCELL TIKOMET TOP BUILDING TRB-RAISE BORERS TURUN ASENNUSTEA A

TEKNOLOGIAKASVAJAT 2013

Läpi harmaan kiven

Suomi odottaa lisää palvelinkeskuksia

UUTISET 4

Veijo Miettinen Venäläinen ymmärtää vain oman vitsin PERJANTAI 21


2 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

Uutiset

TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Heikki Siljamäki @talentum.fi 040 342 4262 TILAAJAPALVELU tilpal@talentum.fi 020 442 4100

Mika Hämäläinen @talentum.fi 040 342 4303

Valtio lämpenee kotisä Suomi jäljessä sähkön pientuotannossa

ENERGIA / Valtio suunnittelee taloudellista tukea kotitalouksien tuottamalle energialle. Suomi on tähän asti ollut pientuotannon kääpiömaa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa tänä syksynä työryhmän tutkimaan, mikä estää kotitalouksia aloittamasta energian pientuotantoa, ja miten valtio voisi tukea tuotantoa. Myös taloyhtiö tai yritys voi olla pientuottaja. – Pientuotannon mahdollisuudet ovat menneet paljon eteenpäin yhden–kahden viime vuoden aikana. Selvitämme myös pientuotannon kannattavuutta, ja pitäisikö valtion tukea sitä taloudellisesti jotenkin, ylitarkastaja Bettina Lemström elinkeinoministeriön energiaosastolta kertoo. Työryhmän jäseniä ministeriö ei ole vielä nimittänyt. Lemström ei vielä osaa sanoa, minkälainen tai paljonko tuki voi olla. Selvittely kestää vuoden. Tuotannosta vain arvioita Energian pien- ja mikrotuotanto on tuulivoimaa, aurinkosähköä, bioenergiaa ja pienvesivoimaloita. Kunnon tietoa niiden määrästä ei ole kenelläkään, koska pien- ja mikrotuotantoa ei tilastoida. Aurinkoenergiayrittäjä Markku Tahkokorven mukaan Suomessa on asennettuna satakunta aurinkosähköjärjestelmää. Karkeasti puolet on asennettu kahden viime vuoden aikana. Suomessa on asennettua aurinkosähkökapasiteettia runsas 10 megawattia, Ruotsissa 24 megawattia. Lähienergialiiton mukaan aurinkolämpökapasiteettia on Suomessa 26 megawattia mutta Ruotsissa 242 megawattia. Pientuulivoimaloita on Suomessa arviolta tusina.

Syöttötariffi sulkee pienet pois Muissa maissa pien- ja mikrotuotanto on saatu kasvuun, koska niissä on käytössä syöttötariffin kaltaisia tukia, nettomittarointia ja investointitukia. Saksassa aurinkosähköä tuottaa miljoona kotitaloutta valtion runsaiden rahallisten tukiaisten turvin, mutta tukia on jo alettu karsia. Isossa-Britanniassa kuluttaja voi saada myymästään sähköstä takuuhinnan valtion tuella. Huonekaluketju Ikea alkaa tänä vuonna myydä kaupoissaan kiinalaisia aurinkopaneelijärjestelmiä 6 800 eurolla.

Ikiomaa energiaa ■ Pientuotanto enintään satoja kilowatteja ■ Mikrotuotanto enintään 50 kW ■ Pääasiassa omaan käyttöön, korvaa merkittävästi ostosähköä kevättalvesta syksyyn ■ Pientuottaja voi olla perhe, taloyhtiö, liikekiinteistö, pieni yritys tai maatila ■ Aurinkopaneeleita, tuulivoimaa tai pieniä biopolttolaitoksia ■ Luo markkinoita älysähköjärjestelmien kehittäjille LÄHTEET: MOTIVA, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Suomen Ikea ei suunnittele kuluttajien paneelikauppaa. Suomessa nykyinen uusiutuvan energian takuuhinta eli syöttötariffi sulkee kaiken pientuotannon pois. Syöttötariffin alarajat ovat 100 kilovolttiampeeria (kVA) biokaasulle ja metsähakkeelle sekä 500 kVA tuulivoimalle. – Tuen piiriin hakeutuminen ja todentamismenettelyt ovat sen

PAREMPAA LÄMPÖÄ. Forssalainen Lasse Kosonen asensi öljylämmityksen tueksi taloonsa aurinkolämpöpaneelit.

verran raskaat ja kalliit, ettei se pienillä tuotantomäärillä ole kannattavaa, kertoo asiantuntija Milja Aarni Motivasta. Jotain tukia Suomessakin voi jo saada. Aurinkosähkökauppiaat mainostavat asennustöiden kotitalousvähennystä. Elinkeinoministeriön energiatukea voivat saada vain yritykset ja kunnat.

Maatilat voivat hakea bionenergiahankkeisiin tukea Maatalousvirastolta.

Ensin selvät tavoitteet, sitten investointituet Professori Jarmo Partasen mielestä Suomen ei kannata tehdä Saksan tapaisia järeitä tukiohjelmia, mutta jos Suomi haluaa reilusti lisää pientuotantoa, jotain uutta tu-

Energia-alan isot toimijat saavat tukia lähes miljardi euroa.

kea tarvitaan. Hänen mielestään kannattaa ensin päättää, miten paljon esimerkiksi aurinkosähköä Suomi haluaa ja mikä osuus siitä pitäisi olla pientuottajilta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin mielestä iso apu olisi jo se, että pientuotannon käyttöönotto olisi helppoa ja käyttöön tulisi nettolaskutus. Nettolaskutuksessa pienasiakkaan sähkölasku muodostuisi sähkön ostoista ja sähkön myynnistä esimerkiksi vuorokauden aikana. Käyttäjä ostaa sähköä verkosta ja myy sitä ylijäämän syntyessä markkinoille. Investointituen turvin markkinat saataisiin luotua tehokkaasti. – Investointituki olisi selkeä hankintahintaan sidottu kerralla

Tässä lehdessä Bone Index / 8 Fennovoima / 12 Helkama / 6 Hewlett-Packard / Uratie 1 Lymed / 5 K.A. Rasmussen / 24


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

3

6

Ilmaston lämpeneminen näkyy jään määrässä Jäämeren jään laajuus syyskuussa

4 2 1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

VESA-MATTI VÄÄRÄ

10 GWh / v.

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Outokumpu karsii rajusti tuotantoaan

hkön tuelle 10 MW asennettua aurinkosähkökapasiteettia tuottaa Suomen olosuhteissa vajaat

0

LÄHDE: ILMATIETEEN LAITOS

8 milj. km2

VIIKON TIETO

KOMMENTTI TUULA LAATIKAINEN @talentum.fi

Yksi kismittää

Joitakin vuosia sitten Suomen virallinen totuus oli, ettei aurinkosähkö ole järkevää Suomessa. Nyt isotkin energiayhtiöt mainostavat, miksi kannattaa ryhtyä aurinkosähkön pientuottajaksi. Helsingin Energian mukaan aurinkopaneelit kehittävät sähköä jopa pilvisellä säällä. Mutta yksi kismittää: kenen selkänahasta nämäkin tuet aiotaan repiä? Jos 8 000– 10 000 euron pientuotantojärjestelmä saisi investointitukea 10 prosenttia, laskukone näyttää nopeasti pöyristyttäviä miljoonatukiaisia valtion piikistä. Nykyisetkin tukiaiset ovat melkoisia. Elinkeinoministeriö aikoo maksaa ensi vuonna 72 miljoonaa euroa energiatukia ja 152 miljoonaa uusiutuvan energian tuotantotukia. Maatalouden energia käy vielä omalla tukikupillaan. Energia-alan saamat ympäristölle haitalliset verohuojennukset ovat peräti 727 miljoonaa euroa. Verokantoja nostamalla valtio keräisi sievoisia summia kuitenkin kotitalouksien pientuotannon käynnistykseen. Suorat ja epäsuorat miljardituet ilostuttavat nyt lähinnä isoja toimijoita, energiayhtiöitä ja teollisuutta. &

Professori paneeleistaan:

TERÄSTUOTANTO / Outokumpu kiristää säästökuuriaan. Yhtiö sulkee Bochumin sulaton suunniteltua aikaisemmin. Järjestelyissä irtisanotaan noin tuhat henkilöä Euroopassa. Suurin osa irtisanomisista keskittyy Saksaan. Bochumin toimintoja siirretään Tornion terästehtaalle. Maailmanlaajuisesti vähennykset ovat 3 500 henkilöä ja niillä tähdätään yli sadan miljoonan euron lisäsäästöihin. Vuonna 2014 säästöt ovat jo 300 miljoonaa ja 450 miljoonaa vuonna 2017. Järjestelyiden taustat juontavat Outokummun ja Thyssen Groupin Inoxum-teräsyksikön yhdistymiseen vuonna 2012. EUkomissio vaati tuolloin Outokumpua myymään osiaan, jotta se hyväksyisi kaupan. Outokumpu päätti myydä Italiassa sijaitsevan Ternin terästehtaan ja sulkea Saksan Krefeldin sulaton ja Bochumin terästehtaan. Ternin tehdasta ei ole saatu vieläkään myytyä. Komissio on myöntänyt tehtaan myynnille lisäaikaa vuoden loppuun. Taantuma on pahentanut yhtiön tilannetta, kun ruostumatto-

SAKSASTA SUOMEEN. Suljettavan Bochumin toimintoja siirretään Tornion terästehtaalle.

man teräksen kysyntä on vähentynyt. Hinnat ovat alhaalla ja pelkästään Euroopassa kylmävalssatuissa tuotteissa ylikapasiteettia on yli 1 500 000 tonnia. Outokummun huhti–kesäkuun tulos oli tappiolla 250 miljoonaa euroa. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Eteenpäin, Valmet METALLI / Metson ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi tiistaina suunnitelman yhtiön jakautumisesta. Energiatoimialasta ja metsäteollisuuden koneisiin liittyvästä liiketoiminnasta muodostetaan Valmet. Yhtiö näkyy ulospäin suurien tehdaskokonaisuuksien rakentajana, mutta todellisuudessa Valmetin leipä on maailmalla pienempinä murusina kuin koskaan. Kolmannes kolmen miljardin liikevaihdosta tulee huollosta, jossa miljoonan euron sopimus on jättikauppa. Suuret biovoimalainvestoinnit Euroopassa ovat täysin jäissä, ja hyvin toimiva kartonkikoneiden markkina on pari vuotta suuntautunut yhä pie-

nempiin koneisiin. Ne ovat muutamien kymmenien miljoonien eurojen kertakauppoja. Suuria, miljardin euron sellutehdaskauppoja ei tehdä ehkä edes joka toinen vuosi. Valmet on valinnut iskulauseekseen yhden sanan: ”forward”. Tuleva toimitusjohtaja Pasi Laine sanoo, että vaikka se on tarkoitettu asiakaslupaukseksi, se sopii jopa paremmin valmetlaisille itselleen. Laine ei halua kuulla alaistensa haikailevan menneiden hyvien paperikonemarkkinoiden perään. Valmetin on mentävä eteenpäin. & MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

Ei kultakaivos, mutta puhdasta energiaa

Viiden kilowatin aurinkosähköjärjestelmän laitteet ja asennus omakotitalon katolle maksavat nyt veroineen noin 10 000 euroa. Sellaisen asennutti taloonsa Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen heinäkuun puolivälissä. Laitteisto asennettiin yhdessä

maksettava erä ilman tulevaisuuden rasitteita. Aurinkosähköä olisi kahdeksan kuukauden ajan, kesällä runsaastikin, ja se on uusiutuvaa puhdasta energiatuotantoa.

päivässä. Asentajat hoitivat myös verkkoon liittämisen. Sähkön ostosopimusta Partanen ei ole vielä tehnyt sähköyhtiön kanssa, vaikka heinäkuussa sähköä syntyi yli oman tarpeen. Tähän asti Partasen paneelit ovat tuottaneet sähköä reilut tuhat kilowattituntia. Vuosituotannoksi Partanen odottaa 4 000

Energiajärjestelmän ongelmia, kuten tehon riittävyyttä, se ei ratkaise, Partanen sanoo. – Etelä-Suomessa vuotuinen aurinkosäteilyn määrä on samaa suu-

kilowattituntia mutta allekin voi jäädä. Sähköverkosta ostetusta sähköstä Partanen maksaa nyt 12–13 senttiä. – Jos järjestelmä toimii 20 vuotta, kilowattitunnin hinnaksi tulee 12 senttiä. Ei se mikään kultakaivos ole mutta vaivatonta uusiutuvaa ja puhdasta energiaa, hän sanoo. &

ruusluokkaa kuin Frankfurtissa Saksassa. & TUULA LAATIKAINEN

Outokumpu / 3 Siemens / 3 S-ryhmä / 6 Telecity /4 Valmet / 3

@talentum.fi

Siemens: Irtisanomiset Suomessa tehty TYÖ / Suomen Siemens on omalta osaltaan tehnyt henkilöstösäästöt, joita maailmanlaajuinen Siemens tavoittelee. Näin vakuuttaa Suomen toimintojen toimitusjohtaja Janne Öhman. Suomen-yksikkö irtisanoi 23 työntekijää syyskuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa. Koko Siemens-konsernin irtisanomistavoitteet tosin koventuivat alkuviikolla. Siemensin toimitusjohtaja Joe Kaeser ilmoitti yhtiön irtisanovan 15 000 työntekijäänsä aiemmin kerrotun 8 000 sijasta. Irtisanomiset liittyvät saksa-

laisyhtiön kuuden miljardin euron säästöohjelmaan. Nyt ilmoitetusta 15 000 ihmisen vähennystavoitteesta yhtiö on tehnyt vasta puolet. – Me Suomessa olemme kuitenkin jo säästöt toteuttaneet. Tästä ei koidu meille mitään uutta, Öhman sanoo. Siemensillä on Suomessa ja Baltian maissa 650 työntekijää. Maailmanlaajuisesti yhtiössä työskentelee 370 000 ihmistä 90 maassa. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi


4 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

Uutiset

Uutta T&T:n toimitukselta

Ensimmäinen

Paperi vaihtuu palvelimiin

JUSSI HELTTUNEN

Suomi houkuttelee konesaleja, vaikka työpaikkoja syntyy kituliaasti DATAKESKUKSET / Teollisuuden rakennemuutos konkretisoituu harvassa paikassa yhtä osuvasti kuin uusissa suomalaisissa konesaleissa. Viime viikolla vihittiin käyttöön brittiläisen Telecity Groupin uusi datakeskus Vantaalla. Salissa oli aiemmin painotalo Hansaprintin paperivarasto. Paperia pitivät entisessä elämässään sisällään myös Haminaan Summan tehtaaseen rakennettu Googlen serveriliiteri sekä Kajaaniin UPM:n paperivarastoon rakennettu CSC:n palvelinkeskus. Telecityn toimitusjohtaja Michael Tobin kehuskelee Suomen erinomaisuutta datasalimaana tutuilla sanoilla: kylmä ilmasto, Venäjän läheisyys, luotettavuus, halpa sähkö. – Sähkö on Suomessa EU-maiden kolmanneksi halvinta. Suomessa maksamme kuusi senttiä kilowattitunnilta, kun esimerkik-

si Lontoossa hinta on kymmenen senttiä, Tobin muistuttaa. Euroopassa kymmeniä konesaleja operoiva Telecity on alan suurimpia yrityksiä. Tärkeimpiä asiakkaita ovat teleoperaattorit. – Me rakennamme keskuksiamme liikenteen solmukohtiin. Emme ole kiinnostuneita sellaisista paikoista kuin omaan käyttöönsä keskuksia rakentavat Google tai Facebook. On tärkeää, että asiakkaat voivat tulla keskuksiin helposti.

Lisää keskuksia tulossa Virallinen Suomi tekee parhaansa, jotta konesaleja nousisi Suomeen jatkossakin. Ulkomaisia investointeja Suomeen houkutteleva Invest in Finland oli mukana etsimässä Telecitylle sopivaa uuden konesalin paikkaa. Sillä oli näppinsä vahvasti pelissä myös Googlen ja venäläisen Yandexin hankkeissa.

PUE kertoo energiatehokkuuden

Konesalien energiatehokkuuden käytetyin mittari on PUE ( Power Usage Effectiveness). Se tarkoittaa konesalin kokonaisenergiakulutuksen ja palvelinten energiankulutuksen suhdetta. Vanhoissa saleissa PUE-arvo

on tyypillisesti lähellä kahta, uusissa saleissa päästään lukemiin 1,2–1,3. Google ilmoittaa datakeskustensa PUE-luvun olevan hieman päälle 1,2. Telecityn Vantaan salin lukema on samaa luokkaa. &

UUSISSA KÄSISSÄ. Telecity osti viime vuonna konesaleja pyörittäneen Academican, jonka toimitusjohtaja Marko Vanninen vetää nyt Telecityn Suomen toimintoja.

Johtaja Timo Antikainen uskoo, että lisää konesaliuutisia tulee viimeistään ensi vuonna. Hän kehuu hallituksen päätöstä alentaa konesalien sähköveroa. – Sähkön osuus datakeskuksen käyttökuluista on puolet. Veron alennus tietää 15–20 prosentin alennusta kuluihin, hän laskee. Toinen iso täky on Suomesta Saksaan suunniteltu uusi kaapeliyhteys. Nyt bitit Keski-Eurooppaan kulkevat Tukholman kautta. – Jokaisella millisekunnilla, jonka yhteydet nopeutuvat, on merki-

tystä, sanoo Telecityn myyntijohtaja Sami Holopainen.

Venäjältä uusia asiakkaita Vantaan 3 600 neliömetrin salit kumisevat vielä tyhjyyttään, mutta Telecityn tavoite on nostaa se muutamassa vuodessa Suomen suurimpiin kuuluvaksi keskukseksi. Uusia asiakkaita Telecity odottaa erityisesti Venäjältä. – Dataliikenne Venäjältä ja Aasiasta Eurooppaan kulkee joko Helsingin tai Istanbulin kautta, Tobin muistuttaa. Yksi mittari keskusten vertailussa on asiakastehon määrä. Vantaalla tehoa on alkuvaiheessa megawatin verran, mutta laajennusvaraa on kymmeneen me-

gawattin asti. Googlen keskuksen vastaava luku on lähempänä 50 megawattia, joka nostaa Haminan salin Suomen ylivoimaiseksi ykköseksi.

Vähän työpaikkoja Suomi houkuttelee konesaleja isolla tohinalla. Komeista investointiluvuista huolimatta keskukset eivät valmistuttuaan ole kovin mittavia työllistäjiä. Telecityn keskuksia pyörittämään riittää Suomessa vajaat 20 henkeä. Googlella on Haminassa alun toistasataa työntekijää. – Mutta jokaisen megawatin lisääminen on kymmenen miljoonan investointi. Meillä on Suomessa jo sovittu kolmessa kohteessa viiden megawatin laajennukset, joten se tietää jo 50 miljoonan investointeja

Väre mullistaa Otaniemen Uusi kampus rakennetaan tien päälle KAMPUS / ”Kansainvälinen kohtaamispaikka”, luonnehtivat Otaniemen arkkitehtikilpailun voittaja-Värettä tuomaristoon kuuluneet Helena Hyvönen ja Jarkko Leinonen. – Tämän ehdotuksen ideana on varmistaa tieteen ja taiteen kohtaaminen, Leinonen sanoo. Voittajaehdotuksen on laatinut helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit, tekijöinä Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen. Rakennus on tavarakonttimaisten blokkien kokoelma, jonka yksinkertainen perusmoduuli on palkintolautakunnan mukaan selkeä ja erottuva arkkitehtoninen kokonaisuus. – Se tuottaa vakuuttavalla tavalla vaihtelevia tiloja, jotka pystyvät sopeutumaan ja joustamaan tar-

Kilpailuun osallistui kaikkiaan 189 ehdotusta.

Kauppis päärakennukseen

YLEISESTÄ YKSITYISEEN. Väreen tilojen luonne muuttuu asteittain: alhaalla on yleisiä tiloja ja ylhäällä yksityisyyttä.

peiden ja tilaratkaisujen muuttuessa. Sisääntulokerroksesta ylöspäin noustaessa tilojen luonne muuttuu asteittain. Alimpana ovat kaikille avoimet julkiset tilat, ylimpänä yksityisyyttä vaativat työskentelytilat, palkintolautakunta perustelee.

Otaniementien päälle Ehdotus kuului myös energiatehokkuudeltaan ja kustannuksiltaan toisen vaiheen lupaavimpiin töihin.

Rakennuksen toteuttaminen muuttaa koko Otaniemeä radikaalisti. Uudisrakennus tehdään suoraan nykyisen Otaniementien ja sitä ympäröivien pysäköintialueiden päälle vanhan päärakennuksen viereen. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri iloitsee ratkaisusta, joka poistaa aluetta haavana halkaisevan Otaniementien. Sekä yliopistolla että VTT:llä on molemmin puolin tietä tiloja, jotka sijaitsevat

haitallisen kaukana toisistaan. Tulevaisuudessa suuri osa liikenteestä hoituu metrolla. Otaniemen metroasema on aivan uudisrakennuksen vieressä. Arkkitehtikilpailun kuudesta finalistista neljä oli suomalaisia. Toiselle sijalle ylsi helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepään ehdotus 2.492700 Leap. Kolmannelle sijalle sijoittunut ehdotus oli Espanjasta.

Rakennus on vain osa Aalto-yliopiston investoinneista, joiden kokonaissumma on 300–350 miljoonaa euroa. Merkittävä osa rahasta kuluu olemassa olevan ja yliopiston käyttöön jäävän rakennuskannan peruskorjaamiseen. Tavoitteena on, että yliopiston tilat valmistuvat vuonna 2016. Rakennus tulee pääasiassa Taideteollisen korkeakoulun käyttöön. Osa taideopiskelijoista on jo muuttanut Otaniemeen. Seuraavia muuttajia ovat uuden median yksikkö, graafinen suunnittelu ja pelisuunnittelu. Kauppakorkeakoulun kandit muuttavat Otaniemeen syksyllä 2015. Heidän opinahjokseen tulee peruskorjattu TKK:n päärakennus, josta tulee Aallon kandiopetuksen tyyssija. & RAILI LEINO

@talentum.fi


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

5

Tekniikan historia -lehti ilmestyy 9. lokakuuta.

Lymed menestyy räätälöinnillä Suomeen, Tobin muistuttaa. Invest in Finlandin Antikainen vertaa konesaleja vientiteollisuuteen. Kaikki keskuksiin liittyvä raha tulee ulkomailta. – Satakin työpaikkaa on pienellä paikkakunnalla melkoinen määrä. Lisäksi tarvitaan vartiointia, puhtaanapitoa ja huoltoa. – Google myös maksaa miljoonia paikalliselle sähköyhtiölle ja Fingridille ja sähköveroa valtiolle. Keskukset ovat tuottokoneena aika kovia, hän puolustaa.

Yandex rakentaa alusta Metsäteollisuutta alas ajaneessa Suomessa riittää servereille sopivia paikkoja. Tosin valmiita seiniä ei välttämättä tarvita: esimerkiksi Yandex rakentaa Mäntsälän keskuksensa alusta lähtien itse. – Ulkokuoren osuus kokonaiskustannuksista on kymmenisen prosenttia. Monet toimijat ovat konseptoineet omat keskuksensa ja rakentavat samanlaisia keskuksia alusta loppuun, Antikainen sanoo. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

PALKITTU / Tamperelainen Lymed on saanut tämän vuoden teknologiayrittäjyyspalkinnon. Perheyritys on yhdistänyt painevaatteisiinsa tekstiiliteknologiaa ja terveydenhoito-osaamista. Yhtiön perustajalla Teija Toikalla on jo valmiina käyttökohde 10 000 euron palkintorahalle. – Teemme valtavasti tutkimusta, miten voimme hyödyntää painehoitoa ihmisen elämänlaadun parantamiseksi, Toikka sanoo. Lymedin tuotteita käytetään erilaista painehoitoa vaativissa tilanteissa, kuten arpi- ja turvotushoidossa, sekä esimerkiksi cp-vammaisten tukivaatteina. – Vaatteen pitää olla samaan aikaan sekä elastinen että muodostaa painetta. Hoidoksi määrätty puristuspaine syntyy materiaalien ominaisuuksista matemaattisesti laskemalla, Toikka kuvailee. Tuotteet valmistetaan räätälintyönä ja lääkärin määräyksestä. Siinä on Lymedin menestyksen salaisuus. Yksilöllisesti tehtäviä vaatteita ei voi teettää bulkkituotteena ulkomailla. Uusi aluevaltaus on mittatilaustyönä valmistettava tukivaate huippu-urheiluun. Lymed palkittiin Valtakunnallisilla teknologiayrittäjyyspäivillä

LYHYET

PAINETTA VAATTEISIIN. Toimitusjohtaja Teija Toikka (oik.) keskustelee ompeluongelmista Katri Kuukkasen kanssa.

keskiviikkona Tampereella. – Kaikki eivät nykyisin mene töihin suuryrityksiin. Siksi on hyvä tuoda yrittäjyys vaihtoehtona enemmän esiin, sanoo Tekniikan akateemisten TEK:n yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä. TEK on yksi Teknologiayrittäjyyspäivien järjestäjistä. – Jos yrityksen perustamista ja taloushallintoa aikoinaan käsiteltiin opinnoissa, sekin kävi enemmän pelottelusta kuin rohkaisusta, Uusi-Pietilä naurahtaa. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

Componenta sulkee ja investoi

Eläköön automaatio!

COMPONENTA AIKOO siirtää Pietarsaaren valimon tuotantolinjan Porin valimoon ja sulkea yksikön. Henkilöstön vähennystarve on 85 henkilöä. Samalla yhtiöe investoi 3,7 miljoonaa euroa mäntien valmistusyksikköön Pietarsaaressa. Laajennuksella kaksinkertaistetaan yksikön tuotantokapasiteetti.

PONSSEN TYÖRYHMÄ on saanut Suomen Messusäätiön lahjoittaman automaatiopalkinnon. Palkittu työ on uuden harvesterin vakautus- ja levellointijärjestelmän kehitys. Liikkuvissa työkoneissa pitää varmistaa pyörien kontakti maahan. Usein se tehdään sallimalla akselistojen ja runkojen kiertyminen toisiinsa nähden. Ongelma on sen hallinta ajettaessa tai käytettäessä nosturia. Scorpion-harvesterissa vakautta hallitaan automaatiolla. Ratkaisu sallii nosturin ja harvesteripään tehokkaan käytön ajon aikana ja koneen siirtämisen, vaikka nosturi ja harvesteripää ovat koneen sivulla. Lisäksi automaatiolla parannetaan turvallisuutta puuttumalla ajoissa tilanteisiin, joissa kone voi kaatua. Ratkaisun osana on uudenlainen, kahden eri mittasuureen rinnakkaiseen hyödyntämiseen perustuva anturijärjestely, jossa painotetaan järjestelmän luotettavuutta. Eläköön automaatio! -palkinnon saajan valitsevat Suomen Automaatioseura ja Messukeskus. &

Sahat kärsivät rikkidirektiivistä SUOMEN SAHATEOLLISUUS kärsii rikkidirektiivistä enemmän kuin pahimmat kilpailijat Ruotsissa ja Saksassa. Vuonna 2015 voimaan astuva Itämeren rikkidirektiivin vaikutusalue kattaa käytännössä kaikki Suomen merikuljetukset tärkeimmille markkinoille. Direktiivi nostaa viennin rahtikustannuksia yli 10 prosenttia. Ruotsista voidaan kuljettaa kohtuullisella lisäkorvauksella rekalla Tanskaan ja sieltä edelleen Saksaan, Ranskaan tai Alankomaihin. Pöyry Management Consulting Oy:n vertailussa sahateollisuudelle edullisin toimintaympäristö on Saksassa.

ÄLÄ UHKAPELAA TALOLLASI

A RT A! E S ÄK S YL ULO T

VALITSE ERISTYKSEN VALTTIKORTIT

Vettymätön routaeriste Routaeristeen tulee toim ia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pien i määrä kosteutta routaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luot ettavuutta! Valitse Testivoittaja! .DWVRDVHQQXVDQLPDDWLR RZZ ZZZ Z¿Q ¿QQI QIRD RDP P¿ ¿

CW-300 kellarier isteet

Yhdellä asennuksel la lämmöneristys. Fin ”patolevy” ja vesitiivis nfoam-kellarinsein optimoi sokkelin äeriste ko den fysiikan lakien steusteknisen toimivuumukaiseksi.

.DWVRDVHQQXVDQ

LPDDWLRZZZ¿

QQIRDP¿

www.finnfoam.fi CE-merkityt eristeet jo vuodesta 2004

Finnfoam antura muo ottttii

Routaeriste tulisi tänä päivänä asenta aa myös anturan all e, jotta kylmäsilta a saa aa katkaistua. Finnfo amin anturamuo daan tilllaa saat muotin hinnalla my joka helpottaa ja ös lämmöneristykkse n,, nopeuttaa antur sen avalua merkittävästi. .DWVRDVHQQXVD

QLPDDWLRZZZ ¿QQIRDP¿

Tulppa® elmä ilajärjest vy, -märkät ärkätilaleev ettava m

nveden n asenn ynä että n vaakaa nien Tulppa® o sekä rakennuslev rakentaa sein it ii joka toim Tulppa®-levyillä vo sti ja edullisesti o eristeenä. ksen lisäksi help iintokalusteeett.. ty k vedeneris kuseinät, tasot ja ¿ myös suih ®ZZZWXOSSD ää Tulppa Lue lis

iaeriste Painumaton latt luja,

si on oltava tarpeek kun Lämmöneristeen anaikaisesti Sam n. saa ka inu ttakin ettei se pa svatetaan on lujuu inueristepaksuutta ka llimääräiset pa mi tan laa tai a kasvatettav erittäin luja aa. Finnfoam on mat kasvavat liik ös suuret kuormat, my tta ma inu pa ja kestää väliseinien alla. kuten takkojen ja Z¿QQIRDP¿ LPDDWLRZZ

.DWVRDVHQQXVDQ


6 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

Uutiset JÄLKIVIISAS

Verkossa nyt tekniikkatalous.fi

Palsta selvittää, kuinka vanhat väitteet toteutuivat. Lähetä vinkki tektal@talentum.fi

Kiitos tilauksest Ruoan verkkokauppa alkoi vihdoin myös Suomessa TIMO PYLVÄNÄINEN

KAUPPA / Klik, klik, klik. Vii-

Tekniikka&Talous 29.10.2010

Sopimusriita tuhosi sähköbussiyhtiön

K

olme vuotta sitten Transition Company oli sopinut ruotsalaisen asiakkaan kanssa vanhojen dieselillä kulkevien linja-autojen muuttamisesta sähköbusseiksi Lahdessa. Vanhan linja-auton päivittäminen sähköbussiksi olisi maksanut parisataatuhatta euroa, saman verran kuin uusi dieselbussi. Uusi hybridibussi maksoi puoli miljoonaa euroa. Miten suunnitelmat ovat toteutuneet, yrityksen perustaja Jukka Järvinen?

Saimme asiakkaalta suullisen tilausvahvistuksen. Asiakkaan toimittamien linja-autojen saavuttua ryhdyimme töihin sovitusti, mutta emme koskaan saaneet sopimuskappaleita allekirjoitettuina. Prosessi päätyi siihen, että haastoimme asiakkaan käräjille sopimusrikkomuksesta. Yhtiö joutui konkurssiin. Mitä olette tehnyt tämän jälkeen?

Olen jatkanut muiden startupieni eteenpäin viemistä. Nyt kehitän MassiveCell-yhtiötä. Olemme tehneet akkumekaniikassa ensimmäisen suuren innovaation 20 vuoteen. Patentteja on haettu viime keväänä ja jatkohakemuksia on menossa. Uudet akut on tarkoitettu pääasiassa energiavarastoihin, mutta ne toimivat myös linja-autoissa. Pystymme tekemään erittäin isoja, vaikkapa merikontin kokoisia litiumionikennoja. Sen ansiosta suuren energiavaraston rakennuskustannukset putoavat merkittävästi. Olisiko käytettyjen bussien päivittämisellä yhä tilausta?

Käytettyjen bussien muuttamisessa on edelleen liiketoimintamahdollisuuksia. Kun liikennöitsijä luovuttaa bussin muutostöitä varten, se on käytännössä nollan euron arvoinen. Kun se päivitetään, hankintahinta on edullisempi kuin uudella bussilla. Toiminnan aloittaminen uudelleen on yhä mahdollista. Lahdessa on tuotantotiloja vapaana. Rahoittajilla pitäisi olla vain uskallusta ottaa isompia riskejä. Suomessa on teknologiaosaamista, mutta pääomamarkkinat ovat epäterveessä tilassa. Erilaiset tukimekanismit ovat tuhonneet vapaat sijoitusmarkkinat täydellisesti 1–10 miljoonan euron kategoriasta.

Toiminnan aloittaminen uudelleen on yhä mahdollista.

Minkä hintaisia sähköbussit ovat nykyään?

Akkujen hinnat ovat tulleet alas, mutta bussien hinnat ovat suurin piirtein samoja kuin silloin. Asiakas maksaa mieluummin puoli miljoonaa euroa siitä, että bussi ajaa kaksi kertaa aiempaa pidempään. Miten kolme vuotta sitten olisi pitänyt toimia?

Ei olisi pitänyt pihtailla ja jättää sopimusjuristeja käyttämättä. He olisivat selvittäneet minulle, että kenenkään sanaan ei voi luottaa. & JANNE LUOTOLA

@talentum.fi

si omenaa, kaksi jäätelöä, maitopurkki. Ruoan tilaaminen verkkokaupasta on helppoa. Aikaa vievät vaiheet eli ruokien keräily ja kotiinkuljetus jäävät kauppiaan huoleksi. Huolia riittää, sillä ruoan verkkokauppa on tulossa Suomeen, mutta kannattavat esimerkit ovat vähissä. Britanniassa nettipioneeri Tesco kehuu, että verkko kääntyi voitolliseksi vuonna 2002 kuuden vuoden harjoittelun jälkeen. Verkko on puraissut neljä prosenttia maan ruokakaupasta, ruokakaupan järjestö IGD laskee. Verkkokaupassa keskiostos on fyysistä myymälää isompi, mutta luvut ovat salaisuuksia. – Niin suurta keskiostosta ei ole, että saisimme ruoan verkkokaupan tällä hetkellä kannattavaksi, S-ryhmän digitaalisista palveluista vastaava valikoimajohtaja Ilkka Alarotu sanoo. Suomessa vasta aloitellaan. Suurista ketjuista S-ryhmä on selvästi Keskoa edellä. S-ryhmä hakee verkkokaupan kokemuksia pääkaupunkiseudun, Kuopion, Oulun ja Turun Alepoilla sekä Helsingin Kannelmäen Prismalla.

Kallis keräily Verkkokauppa kertoo, että ruoat toimittaa T&T:n osoitteeseen Helsingin rautatieaseman Alepa. Tilaukset kerätään suoraan myymälästä. Pienkaupassa keräily sujuu murto-osassa supermarketin viemästä ajasta, joten kulut

RUOKATILAUS PERILLÄ. Pauliina Tiirikainen tuo keltaiseksi teipatulla kuriiriautolla välipalan Tekniikka&Talouden toimitukseen.

jäävät pienemmiksi. Toisaalta suuresta valikoimasta tilaus on yleensä suurempi kuin pienestä valikoimasta. Suuri tilaus

auttaa verkkokaupan kulujen kattamisessa. – Valikoiman ja hinnan on oltava kilpailukykyisiä, Alarotu sanoo.

Pyörä on ihanteellinen

Jari Elamosta vuoden markkinointihenkisin insinööri TIMO PYLVÄNÄINEN

PALKITTU / Vuoden markkinointihenkisimmäksi insinööriksi on valittu Helkaman pyöräliiketoimintoja vetävä diplomi-insinööri Jari Elamo, 44. Elamolla on lisäksi ekonomin tutkinto, ja hän toimii nyttemmin myös Suomen Polkupyörätukun toimitusjohtajana. Elamo arvelee valintaansa vaikuttaneen se, että hän tekee kuluttajamarkkinointia. – Insinöörille tämä on hieman erikoisempi laji. Useimmat insinöörituttavani työskentelevät b&b-markkinoinnin parissa. Elamo aloitti Helkaman palveluksessa vuona 2008. Ensimmäisiä manöövereitä oli Jopo-pyörien valmistuksen palauttaminen Taiwanista Hankoon. Kotiuttaminen niitti valtavasti positiivista huomiota ja laukaisi Jopojen myynnin rakettimaiseen nousuun. Myynti kolminkertaistui kolmessa vuodessa. Tuotantokustannukset olivat Aasiassa halvemmat, mutta Hangosta koitui muita etuja. – Normaalisti toimitusaika maailmalta on viisi kuukautta. Jos toukokuussa huomaamme, että jonkin

POLKIEN MENESTYKSEN. Jari Elamo on siivittänyt Helkaman pyörämyynnin tanakkaan nousuun.

värinen Jopo myy erityisen hyvin, voimme Suomessa reagoida tähän muutamassa päivässä. Elamo on kehittänyt Jopojen oheen laajan tarvikeperheen. Siihen kuuluu muun muassa Jopon väreihin maalatut etutavaratelineet, värilliset ketjut, kädensijat, valaisimet ja lukot. – Jopo-kypärä on markkinoilla, mutta pyöräilyasua ei. Ehkä tässä

menee raja. Oheistuotteiden kehittäminen on ollut Helkamalle kannattavaa, sillä niiden kate on varsinaista pyörävalmistusta parempi. Aiemmin Elamo on markkinoinut Raision Benecolia ja Nokian kommunikaattoreita. Kummassakin teknisen ja kaupallisen koulutuksen yhdistelmästä on ollut runsaasti hyötyä.


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Tampere palkitsi laserhitsauskeksijät

asi!

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/24

Ruokien suositusmoottorista verkkokaupaksi

Tilausten kerääminen asiakkaiden joukossa ei ole yhtä tehokasta kuin verkkokauppaan suunnitellussa, asiakkailta suljetussa supermarketissa.

S-ryhmän verkkokaupan keräily- ja toimitusohjelmistoineen on tehnyt Digital Foodie. Vuonna 2009 perustettu helsinkiläisyritys ei voi myydä tekniikkaansa muille kauppiaille Suomessa. Alunperin Foodie.fm-palvelua ei rakennettu verkkokaupaksi vaan kaupan asiakkaiden ruoka-

sivustoksi. Sen ytimenä on Digital Foodien kokkaama ruokien suositusmoottori. Palvelussa on S-ryhmän jokaisen 900 kaupan myymäläkohtainen tuotevalikoima, 30 000 tuotteen tarkat ravintosisältöja ainesosatiedot, reseptejä ja sosiaalisesta mediasta tuttuja ominaisuuksia.

Tarkoituksena on koukuttaa asiakkaat. – Asiakasuskollisuus on menestyvän verkkokaupan ytimessä, Ison-Britannian ruoan verkkokauppaa väitöskirjassaan tutkinut Arhi Kivilahti sanoo. Digital Foodie teki viime vuonna hieman yli miljoonan euron liikevaihdolla 58 000

euron tuloksen. Toimitusjohtaja Kalle Koutajoen mukaan myynti kasvaa tänä vuonna selvästi. Yritys etsii parhaillaan asiakkaita Isosta-Britanniasta, Skandinaviasta, Baltiasta ja Venäjältä. Koutajoki uskoo, että asiakkaiksi tarttuu myös kaupan suuria nimiä. &

Toimitus tai nouto Varaan tilauksen vastaanottamiseen kolme tuntia omasta ja valokuvaajan kalenterista. Aika tuntuu pitkältä. Helsingin Roihuvuoren Alepa kokeilee ohjelmistoa, joka arvioi asiakkaalle todennäköisimmän toimitustunnin. Tilauksen voi hakea myös suoraan myymälästä. Asiakkaan ei tarvitse odottaa ja kauppias kiittää, koska kuljetus maksaa enemmän kuin tuottaa. Noutomallilla verkkokauppa olisi kotitoimituksia helpompi saada kannattavaksi etenkin harvaanasutuilla alueilla. Tulevaisuudessa supermarketin ruokakassit saattaa saada autoonsa esimerkiksi huoltoaseman noutopisteestä.

Kotimainen Eaton 93PM UPS.

97%

Lähes hyötysuhteellaan markkinoiden energiatehokkain modulaarinen UPS.

”Ruokakassinne, olkaa hyvä” Kuriiri tuo ruokakassit sovitussa aikaikkunassa. Painavat tavarat ovat kassien pohjalla, banaanit ja omenat päällimmäisinä. Maksan laskun. Pakasteet ovat omassa kassissaan, koska niitä kuljetetaan eristävässä laatikossa. Jäätelötuutti on hieman pehmentynyt ja sopiva heti syötäväksi. & TOMI SAVOLAINEN

@talentum.fi

Jari Elamo ■ 44-vuotias ■ Ekonomi, Turun kauppakorkeakoulu 1995 ■ Diplomi-insinööri, Åbo Akademi 1997 ■ Raisio-yhtymän tuote- ja tuoteryhmäpäällikkö 1998–2001

> 99% hyötysuhde energiansäästömoodissa

■ Nokian markkinointijohtaja 2001–2005

Eatonin patentoima HotSync -rinnankäyntitekniikka

■ Helkaman toimitusjohtaja 2008– ■ Perhe: vaimo, 9-vuotiaat kolmoset ja 11-vuotias poika ■ Harrastaa: Nuorten jalkapallovalmennus (Liedon pallo), pyöräily ja squash

Entä onko Suomessa jokin brandi, jonka pariin kyntesi seuraavaksi syyhyävät? – No pyörä on aika ihanteellinen. Siitä ei ole kenelläkään pahaa sanottavaa. Se on terveellinen, saasteeton, ruuhkia vähentävä ja parkkimaksuja säästävä. & HARRI REPO

@talentum.fi

Skaalattava, modulaarinen - laajennettavissa 1,6 MW:n asti

Uusi modulaarinen Eaton 93PM UPS hyödyntää alan kehittyneintä HotSync -rinnankäyntitekniikkaa. Se on laajennettavissa aina 1,6 megawattiin saakka. Markkinoiden nykyaikaisimman UPSin hyötysuhde on lähes 97% online -tilassa ja yli 99% energiansäästömoodissa. 93PM UPSin innovatiivisilla, energiaa säästävillä teknologioilla saavutetaan konesalien parhaimmat PUE-arvot ja alimmat käyttökustannukset (TCO).

Myynti ja huolto: Tehdas: Puhelin: E-mail: Internet:

Koskelontie 25, Espoo Koskelontie 13, Espoo 09 452661 Myynti@eaton.com; Huolto@eaton.com www.eaton.fi, www.eaton.eu, www.eaton.com

7


8 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

Uutiset

Verkossa Verkossa nyt nyt tekniikkatalous.fi tekniikkatalous.fi

Meteorologin

Ultraääni huomaa luukadon Diagnoosi voidaan tehdä terveyskeskuksessa

DIAGNOSTIIKKA / Kuopiolaisen Bone Indexin diagnosointilaite Bindex tekee osteoporoosin havaitsemista aiempaa halvempaa. – Yhtä mittauskertaa kohden säästöt ovat jopa 200 euroa verrattuna perinteisillä DXA-röntgenlaitteilla tehtyihin mittauksiin, Bone Indexin toimitusjohtaja Ossi Riekkinen kehaisee. DXA-mittaus kaikkine kuluineen maksaa noin 450 euroa, joten säästö on merkittävä. Osa Bone Indexin tuomista säästöistä syntyy epäsuorasti. Laitteella diagnoosi voidaan tehdä jo terveyskeskuksessa, jolloin potilasta ei tarvitse erikseen lähettää keskussairaalaan mittaukseen. Lisäksi Bindex tuo säästöä terveydenhuollon kokonaiskuluihin, kun osteoporoositapaukset löydetään varhemmin ja siten voidaan ehkäistä turhia luunmurtumia. LAITTEEN TOIMINTA perustuu ultraääneen, jonka avulla putkiluun etu- ja takapinnasta saadaan hei-

■ Mitä tekee: osteoporoosin diagnostiikkalaitteita ja analyysipalveluja ■ Perustettu: 2011 ■ Työntekijöitä: 4 ■ Liikevaihto: 0 (2012)

Bone Index Mahdollisuudet: tarjoaa kaivattuja säästöjä terveydenhuoltoon Uhat: alan hidas muutosnopeus: investointeja uusitaan hitaasti

VIIKON STARTUP

jasteet. Niiden perusteella lasketaan luun kuoren paksuus ja tästä edelleen luun tiheysindeksi. Kaikilta potilailta mahdollista osteoporoosia ei pystytä laitteella

selvittämään. Noin 30 prosenttia Bindexillä tutkituista 70-vuotiaista osteoporoosiepäillyistä naisista pitää varmuuden vuoksi analysoida myös DXA-laitteen avulla. – Tässä päästään silti pienemmällä uudelleen tutkittavien osuudella kuin kolmella muulla tunnetulla DXA:ta edullisemmalla menetelmällä, Riekkinen sanoo. Parhaallakin vaihtoehtoisella menetelmällä, pienellä pDXAröntgenlaitteella, analysoiduista

potilaista jatkotutkimuksiin pitää viedä 40–50 prosenttia. LAITE SAI heinäkuussa CE-merkinnän, joka oikeuttaa sen myyntiin EU-alueella. Merkinnän myöntämisen jälkeen yhtiö on saanut Suomesta kymmenkunta asiakasta. Asiakkaina on yksityisiä lääkäriasemia, terveyskeskuksia ja apteekkien yhteydessä toimivia terveyspisteitä.

Bisnes perustuu tällä hetkellä siihen, että asiakas saa laitteen käyttöön ilmaiseksi, ja Bone Index myy mittausten analysointipalvelun. Suomen ja Euroopan valloituksen lisäksi tähtäimessä on jo Yhdysvallat, missä on aloitettu yhteistutkimukset paikallisten klinikoiden kanssa paikallisen FDA-luvan saamiseksi. & SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi AUDI

Oled förnyar bilens bakljus Spännande chanser för designer FORDONSTEKNIK / Snart kan organiska lysdioder avlösa den första generationens lysdioder i bilar. Den nyaste oled-teknologin fyller redan EU-normerna för bakljus. Fördelarna är lägre strömförbrukning och intressanta möjligheter till avancerad ljusdesign. Biltillverkarna har hittills expe-

rimenterat med oled-teknik i diverse konceptbilar. I juni förevisade Audi en TT-modell med ett tredimensionellt oled-bakljus som har utvecklats i ett samprojekt med Philips, Automotive Lighting, Merck och universitetet i Köln. I början av september presenterade Osram ett eget oledkoncept

Va a ’ a t a m m a t t i l a i s i l l e www.tamtron.fi I S O 9 0 0 1 : 2 0 0 8 S E R T I F I O I T U O R G A N I S A AT I O

Tarjolla kattava valikoima luotettavia vaakoja: -

NOSTURI- JA TRUKKIVAA’AT V PYÖRÄKUORMAAJAVAA’AT PYÖRÄKUORMAAJAV AVAA’AT JÄTEAUTOVAA’AT JÄTEAUTOVAA V A’AT TASOVAA V A’AT TASOVAA’AT AJONEUVOTIETOKONEET JUNAVAA’AT AUTO- JA JUNAV AVAA A’AT PUNNITUSJÄRJESTELMÄT PROJEKTIN HALLINTA, ENSIVAKAUS V , HUOLTO L ENSIVAKAUS,

som kan bli det första i sitt slag på marknaden. Koncernen hävdar att de tekniska problemen, bland annat med avseende på temperaturstabilitet, börjar vara lösta.

I serie år 2016 Tekniken kan i stort sett betecknas som trafikduglig, säger Ulrich Eisele som är ansvarig för utvecklingen av oled vid Osram. Han konstaterar att panelerna numera är tillräckligt ljusstarka för att fylla EU-normerna för bakoch bromsljus. Nästa år planerar Osram att introducera belysningen på marknaden, till en början som specialutrustning. Senast år 2016 kommer oled-tekniken i de första seriebilarna, beräknar Eisele. För biltillverkarna öppnar organiska lysdioder helt nya möjligheter att skapa innovativ ljusteknik. Det finns knappast några tekniska begränsningar för monteringen av oled-paneler, eftersom de är extremt tunna.

Rörliga ljuspunkter

TAMTRON OY PL 15, 33561 TAMPERE P. 03 3143 5000

TAMTRON SYSTEMS OY PL 8, 02171 ESPOO P. 09 4130 0400

Panelerna kan monteras ovanpå varandra i många aktiva skikt för att åstadkomma en 3D-effekt. I ett koncept har Audi prövat teknikens möjligheter. Man kan exempelvis använda hela den bakre stötfångaren som bromsljus. Det är till och med möjligt att låta talrika små ljuspunkter fluk-

tuera för att framkalla dynamiska rörelseeffekter. Audi har döpt sitt koncept till ”The Swarm“ eftersom ljuspunkterna rör sig som fiskar i ett stim. Längre fram kan oled-paneler kanske användas som dekorationslister eller lysande reklamfolier. Inne i kupén finns nästan obegränsade möjligheter att använda oled-baserad ljusteknik.

Snålare bilar Experterna vid universitetet i Köln framhåller att oled-paneler är energisnåla. Jämfört med dagens konventionella led-bakljus sjunker elförbrukningen med hälften. Argumentet är intressant för bilindustrin. Dagens bilar är fullproppade med datorer och annan elektrisk utrustning som belastar batteriet. Enligt de tyska experterna väntas oled-belysningen bidra till en mätbar sänkning av bränsleförbrukningen. & PETER KARLBERG

SPEKTAKULÄRT. Oled-paneler ger bildesigner nästan obegränsade möjligheter att utforma bakljus och andra belysningsdetaljer.

Energisnåla paneler ■ Förkortningen oled står för organic light-emitting diode. ■ Oled är lysdioder av organiska halvledande polymerer. De består av tunna kolbaserade plastfilmer mellan två elektroder. Materialet lyser upp då ström förs genom en oled-cell. ■ Tekniken används än så länge mest i små bildskärmar i smarta telefoner. TV-apparater med flata oled-skärmar finns också på marknaden.


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

karu päätös: ei enää lentokoneeseen

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/25

Passiivitalo Valumuotti nopeasti hiekasta kaipaa 3D-TULOSTUS / radioreikiä RAKENTAMINEN / Energiaa säästävä passiivitalo kaipaa rakenteisiinsa aukkoja, joiden kautta radiosignaali pääsee sisään. Muutoin sisätiloissa uhkaa kännykkähiljaisuus. Julkisuuteen asia nousi Tampereen asuntomessuilla viime vuonna, ja liikenne- ja viestintäministeriö asetti ratkaisujen etsijäksi työryhmän, joka luovutti raporttinsa asunto- ja viestintäministeri Pia Viitaselle tiistaina. Kerrostaloissa mahdollinen ratkaisu on sisätilojen kaapelointi ja sisäantenniverkko. Omakotitaloissa paras keino välttää ongelmia on hyvä suunnittelu. Radiosignaalit eivät läpäise kiveä tai metallia. Betonitaloissa signaali livahtaa sisään ikkunoista, mutta uudet energiatehokkaat selektiivilasit sisältävät metallia ja estävät radiosignaalien kulun. Puutaloissa ongelma kärjistyy, jos selektiivilasi-ikkunoiden lisäksi seinissä on alumiinikalvolla suojatut lämmöneristelevyt. Rakenteissa pitäisi paikoitellen käyttää alumiinikalvottomia eristelevyjä. Markkinoilla on myös passiivitoistimia, joiden väitetään vahvistavan kuuluvuutta. Talon ulkopuolelle asetetaan antenni, joka yhdistetään kaapelilla sisätiloissa olevaan antenniin. Aktiivitoistimet taas saattavat häiritä tukiasemia, ja ovat siksi luvanvaraisia. Muutaman vuoden sisällä markkinoille tullee pienitehoisia aktiivitoistimia, jotka eivät aiheuta häiriöitä. Kysymys on, kuka tarttuu suhteellisen pieneen markkinaan. Tarvittavat laitteet ovat radioteknisesti yhtä vaativia kuin tukiasemat. &

Valkeakoskella toimiva Hetitec on investoinut 3d-tulostimeen, jolla voi tulostaa suoraan jopa metrin levyisiä valumuotteja. Laite on ensimmäinen valumuottitulostin Pohjoismaissa, jonka kapasiteetti on myynnissä. Hetitec valmistaa asiakkaan tarvitsemat muotit kvartsihiekasta 3d-mallin mukaan. Menetel-

mällä voi valmistaa hiekkamuotteja, joissa on vaikeita muotoja, esimerkiksi negatiivisia päästöjä. Tulostin levittää muottihiekan 0,3 millimetrin kerroksiin, minkä jälkeen tulostuspää levittää kovettimen. Muotin rakennusnopeus on 2,5 senttimetriä tunnissa. – Hyvä esimerkki on kiireellinen varaosatoimitus merkittävälle konepajalle. Loppuasiakas

sai koneistetun valukappaleen kolmessa viikossa, kun kilpaileva tarjous oli kolme kuukautta, toimitusjohtaja Ville Moilanen sanoo. 3d-tulostettuja muotteja voidaan käyttää konepajateollisuuden komponenttien lisäksi taidevaluissa, teollisen muotoilun puolella ja laminointimuottien valmistuksessa. &

Koska työ on enemmän kuin tekijä Yhteen hiileen puhaltaminen on tunnetusti fiksua. Juuri sitä on uusi työ. Se ei ole yksilösuorituksia, vaan tuloksellisuus syntyy yhteistyöstä. Nopeat yhteydet, tehokkaat palvelut ja älykkäät päätelaitteet mahdollistavat tuottavien verkostojen luomisen.

RAILI LEINO

@talentum.fi

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 21 Pähkinä On olemassa kahdeksan erilaista kolmilapsista perhettä: ttt, ttp, tpt, tpp, ppp, ppt, ptt, ptp. Kaikki nämä yhdistelmät ovat yhtä todennäköisiä. Yhdistelmiä tpt, tpp, ptt, ptp ei Itämaassa ole. Kolmas lapsi jää syntymättä, koska perheet ovat täydellisiä jo kahden lapsen jälkeen. Kahdeksasta perheestä neljässä on siis kaksi lasta ja neljässä on kolme lasta, yhteensä 20 lasta, ja keskimäärin perheissä on 2,5 lasta. Kolmilapsisia perheitä on neljä erilaista, ttt, ttp, ppp, ppt. Näistä kahdessa nuorimmainen on tyttö. Tuttavasi perheessä on 50 prosentin todennäköisyydellä poika.

DNA Toimistoviestintä tarjoaa avaimet uuteen työhön: verkostojen hallintaan, tiedonhallintaan, liikkuvuuteen ja tavoitettavuuteen. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.uusityö.fi tai soita 0800 30 20 30.

KEERNAT VAIVATTA. 3d-tulostuksella valmistettu sylinterin kannen valukanavisto.

9

3 kysymystä 1. c) Voyager 1 -luotain on ehtinyt pois aurinkokunnastamme yli 19 miljardin kilometrin päähän maapallosta. Luotain ammuttiin avaruuteen 1977. 2. d) Levyllä on Chuck Berryn vuonna 1955 säveltämä Johnny B. Goode. 3. c) Venäläinen Belka palasi hengissä maan pinnalle. Lento tehtiin vuonna 1960.


10 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

Tänään NÄIN

PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Alkio @talentum.fi 040 342 4476

Tekniikka&Talous myös iPadissa!

PÄÄKIRJOITUS

Ei ole tapana rehvastella

P

arasta toimittajan työssä on, kun saa haastatella innostuneita ihmisiä. Tunne tarttuu. Olen viime viikkoina saanut jutella parinkymmenen pk-kasvuyrityksen toimitusjohtajan kanssa. Se on ollut terapiaa tässä lamauttavassa ilmapiirissä, jossa puhutaan lähinnä yt-neuvotteluista ja kestävyysvajeesta. Miten hienoja tarinoita olenkaan saanut kuulla! Harmi että kaikki menestyskertomukset eivät mahtuneet tämän lehden sivuilla 14–20 julkaistuun kasvuyritysselvitykseen.

TEKNOLOGIAKASVAJAT 2013 on jatkumoa viime vuoden huhtikuussa julkaistulle ”Salaiset sankarit – 99 lupausta”-listaukselle. Tuolloin keräsimme lupaavien kasvuyritysten listan asiantuntijoiden avulla ja saimme lukijoilta positiivista palautetta. Moni piti listaa kiinnostavana. Nyt teimme systemaattisen poiminnan Suomen Asiakastiedon rekistereistä. Valitsimme seitsemään kategoriaan kuhunkin seitsemän yritystä. Niistä 11 oli listoilla myös viime vuonna. Osa yrityksistä on tuttuja, kuten Rovio ja Supercell, mutta joukossa on myös uusia tuttavuuksia. Muutama kertoo pitäneensä matalaa profiilia, koska markkinat ovat muualla kuin Suomessa – eikä ole tapana rehvastella.

Menestyksen taustalla on hyvät työntekijät, huipputiimi.

MONI TOIMITUSJOHTAJA kertoi, että menestyksen taustalla on hyvät työntekijät, huipputiimi. Tämä on virkistävä viesti, sillä useissa isoissa yrityksissä työntekijät nähdään näinä aikoina pikemminkin taakkana kuin voimavarana. Entä taantuma? Näkyykö se? Kyllä ja ei. Osa kertoi tämän vuoden jäävän vaisummaksi, mutta suuri osa kertoi kasvun jatkuvan. Kuvaavaa on, että älykameroita paperiteollisuuteen valmistavan Procemexin toimitusjohtajan Mika Valkosen mukaan taantuma näkyy vasta siinä vaiheessa, kun lähtee koneella Saksasta kotiinpäin ja avaa Kauppalehden. & MARI HEIKKILÄ

@talentum.fi

41 numeroa vuodessa / Perustettu 1961 / Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 186 000 (KMT 2012) / Kustantaja Talentum Media Oy / FI ISSN 0785-997X / Itämerenkatu 23 PL 920 00101 Helsinki / Puh. 020 442 40 / Päätoimittaja Jyrki Alkio / Tilaajapalvelu tilpal@talentum.fi 020 442 4100 / Myynti- ja markkinointijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen / Ilmoitusvaraukset mediamyynti. talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356 / Kestotilaus 157 euroa (41 numeroa, hinta voimassa toistaiseksi) / Osoitteenmuutokset 020 442 4100, IOL 020 1801 864, TEK 09 2291 2291, TFIF 09 4767 7330

4.10.2013

Luvassa lisää lämpöä

Y

mpäristöministeri Ville Niinistö (vihr) veti Fennovoiman hankkeelta mattoa alta viime viikonloppuna ennustamalla, että suunnitelma kaatuu omaan mahdottomuuteensa, kun yhtiön osakaspohja romahtaa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) hermostui hallituskumppanin sooloilusta perinpohjaisesti ja vakuutti samalla, että Fennovoimalla on edelleen hallituksen täysi tuki. Ydinvoima on vihreille hankala asia, joten Hanhikivi-hankkeen kaatuminen sopisi puolueelle mainiosti. Silti asetelma on erikoinen. Onko parempi, että Suomi ydinvoiman sijaan lisää vaikka kivihiilen käyttöä? KANSAINVÄLINEN ILMASTOPANEELI IPCC esitti vii-

kon takaisessa raportissaan entistä hälyttävämpiä tietoja ilmaston lämpenemisestä. Vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötila nousee jopa viidellä asteella, mikäli kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat nykyistä tahtia. Suomessa lämpeneminen on vieläkin nopeampaa. Ilmastopaneeli ottaa raportissaan entistä vahvemmin kantaa sen puolesta, että lämpeneminen on ennen kaikkea ihmisen aiheuttamaa. Myönteisesti ajatellen se tarkoittaa, että tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa. Valitettavasti poliittisilta päättäjiltä puuttuu tarvittavaa reagointihalua ja -kykyä, kuten viime vuosien ilmastoneuvottelut ovat karvaasti opettaneet. Päästöjä pitäisi pystyä vähentämään reippaasti jo ennen vuotta 2020 ja puolittamaan vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi maltillisena. Ilman rajuja muutoksia energian tuo-

tannossa ja käytössä tällaisista tavoitteista on turha puhua. Mutta käykö näin? Fossiilisia polttoaineita riittää poltettavaksi vielä pitkään. On ilmeistä, että niitä myös poltetaan niin kauan kuin se taloudellisesti on järkevää. Öljyteollisuudessa on laskettu, että maapallon tunnetuista fossiilisista varannoista kaksi kolmasosaa pitäisi jättää hyödyntämättä, jotta lämpötilan nousu rajoittuisi kahteen asteeseen. Kuka uskoo, että suuret öljy-yhtiöt ja isot öljyvaroja hallinnoivat maat ovat vapaaehtoisesti valmiita luopua miljardivarallisuudestaan? ENERGIAN TUOTANNON pitäisi olla päästötöntä. Voi olla, että käytössämme jonain päivänä on riittävästi fuusiovoimaa tai uusia auringon energian hyödyntämistapoja. Siirtymäkausi kestää vuosikymmeniä, ja siksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan sekä viisaita poliitikkoja että viisaita insinöörejä. Kaikki tietävät, että päästöleikkauksista pitäisi sopia sitovin kansainvälisin sopimuksin. Todennäköistä on, että poliitikot eivät pysty tällaisia päätöksiä tekemään. Maailmanlaajuinen katastrofi voi kenties muuttaa ajattelutapoja, mutta kriisin iskiessä on liian myöhäistä toimia. Puhtaan energian läpimurroille on huutava tarve. Niitä odotellessa nykyisiin tuotantomuotoihin kannattaa suhtautua epäideologisesti. &

Hiilen poltolle ei näy loppua.

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

VERKOSSA

Henkilöstönarviointijuttu synnytti palautevyöryn Ä Re: Insinööriä uhkaa alisuorittajan leima: Nokian verkkoyhtiö käyttää väkensä arvioinnissa kiisteltyä pakkojakoa, jonka mukaan jokaisella esimiehellä on alaisenaan alisuorittaja. TÄSSÄ OLISI pitänyt tuoda esiin myös se fakta, että saksalaisia ei saa arvioida näin! NSN:llä on monta tiimiä, jossa on yksi suomalainen ja esimies, muut tiimin jäsenet ovat saksasta. Eli saksalainen esimies antaa alisuorittaja-arvion ainoalle suomalaiselle, kun jollekin on pakko antaa. Riippu-

www.tektal.fi/keskustelu

matta siitä, onko suomalainen hyvä vai huono. totuus esiin EDELLISEN LISÄKSI ”erityismaus-

teena” on esimerkiksi saksalainen esimies (Siemens-taustalla oleva) ja suomalainen työntekijä (Nokia-taustalla oleva). Arvioinneissa näkyy selkeästi fakta, että NSN:n sisällä on ainakin kahden kerroksen tai jopa kolmen kerroksen väkeä. Saksalainen työntekijä saa saksalaiselta esimieheltä poikkeuksetta paremmat arvostelut kuin suomalainen työntekijä. NSNlainen JOS TARKOITUKSENA on kilpailu työkavereita vastaan, niin vastustajia ei pidä auttaa, paitsi vastavuoroisesti. Ennen kaikkea ei pidä auttaa uusia tai huonosti pärjääviä, sillä

siitä on haittaa paitsi oman suorituksen kannalta, niin siksi, että se vaikeuttaa kilpailutilannetta. Joonas JOS INSINÖÖRIT jaetaan työssään tällaisiin koreihin, niin enpä näkisi tavoittelemisen arvoisen tuollaiseen ammattiin hakeutumista ja opiskelua. Lahjakasta nuorta ihmistä tuskin houkuttelee kouluttautuminen sellaiselle alalle, joka johtaa siihen, että työssä hänet luokitellaan johonkin ”hikipajojen käyttämiin ihmiskorijakoihin”. Kuulostaa pikemminkin jonkinlaiselta keskitysleirimenetelmältä, jossa ihmisarvo ja ihmisissä piilevät mahdollisuudet on täysin hukattu. Hikipajat ja keskitysleirit INSINÖÖRIKSI KANNATTAA toki opiskella, jos tekniikka kiinnostaa, mutta kannattaa miettiä mihin


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Näyttää viimeiseltä oljenkorrelta, että kovin suomalaiseksi mainostettu hanke turvautuukin sitten venäläiseen ydinvoimaosaamiseen ja pääomaan.” VIHREIDEN KANSANEDUSTAJA ORAS TYNKKYNEN YLEN UUTISISSA 3.7.2013.

”Fennovoiman hanke kaatuu ennen kuin mitään poliittista harkintaa edes tarvitaan.” YMPÄRISTÖMINISTERI VILLE NIINISTÖ VIHREIDEN PUOLUEVALTUUSKUNNASSA 28.9.2013.

11

”On ymmärrettävää, etteivät vihreät halua hankalaa ja kannatusmielessä kallistakin asiaa uudestaan hallituksen käsittelyyn.” POLITIIKAN TUTKIJA VILLE PERNAA TEKNIIKKA & TALOUDESSA 20.9.2013.

TOISINAJATTELIJA / ELINA GRUNDSTRÖM Kirjoittaja on vapaa kolumnisti ja tietokirjailija sekä journalistiikan vierailijaprofessori Tampereen yliopistossa.

Vakuuttava luku

K

kisalan lobbareille se ei riitä. He ovat vetäneet hatusta arvion, jonka mukaan turkistarhaajat työllistävät välillisesti niin paljon päiväkotiapulaisia, baarimikkoja ja muuta väkeä, että loppusummaksi tulee 20 000.

3 300 henkilöllä eli noin 15 prosentilla. Se on kuitenkin vähemmän kuin työttömien määrän keskimääräinen kasvu, joka oli 18 prosenttia. Todellisuudessa työttömyys siis kasvoi Varsinais-Suomessa vähemmän kuin muualla maassa.

MAAGISET 20 000 työpaikkaa pyörivät julkisuudessa myös viime vuoden lopussa, jolloin oppositio ja talousvaikeuksiin joutunut korealainen telakkayhtiö vaativat hallitukselta raivokkaasti 50 miljoonan euron pääomalainaa. STX Finlandin varatoimitusjohtaja Jari Anttila väitti, että jos rahoitusta ei tule, Suomelta menee sivu suun risteilijätilaus, joka vastaa 20 000 henkilötyövuotta.

KLASSINEN ESIMERKKI on turkistarhaus. K Se on kiistanalainen elinkeino, jonka S ja jatkumista perustellaan sen tuottamien ty työpaikkojen määrällä. Alan lobbarit väittävät sinnikkäästi, että turkistuotanto v työllistää noin 20 000 suomalaista. Numero ty on löytänyt tiensä lukuisiin lehtijuttuihin o ja eduskuntakeskusteluihin asti. Lasketaanpa: Suomessa on vähän alle tuhat turkistilaa. Pellervon taloustuttu kimuksen eduskunnalle toukokuussa k toimittaman selvityksen mukaan tiloilla to ty työskentelee noin 3 000 henkeä. Alaan suorraan liittyvät palvelut kuten rehutuotanto ja turkishuutokauppa työllistävät lisäksi n noin 1 300 henkeä. 4 300 työpaikkaa on paljon, mutta tur-

Kaksikymmentätuhatta työpaikkaa on niin paljon, että se panee päättäjien puntit tutisemaan.

RIEMUKKAIN ESIMERKKI 20 000 työpaikan periaatteesta tuli entisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen suusta kun hän puolusti Talvivaara-päätöksiä A-studion keskustelussa 15.11.2012. Lehtomäen mukaan Talvivaaran vaikutus Kainuun työllisyyteen on ollut valtava, koska ”noin parituhatta” kainuulaista saa leipänsä kaivokselta suoraan tai välillisesti. ”Helsingin oloissa se tarkoittaisi työnantajaa, jonka palveluksessa on 20 000 henkeä.”

mistään suoraan, mutta se on yleinen kysymys haastattelutilanteessa. Systeemi on periaatteessa ihan hyvä, mutta joskus suora esimies ei edes tee lopullista päätöstä arvioinnista. Hän tekee ehdotuksen, joka arvioidaan sitten jopa kaksi porrasta ylöspäin, ja saattaa tulla eteen tilanne, jossa suora esimies joutuu ylhäältä painostettuna muuttamaan henkilön arvioinnin alisuoriutujaksi.

Göran Ingen

Jovain

INSINÖÖRIT VOIVAT käydä arvioi-

EI TÄMÄ OLE vain insinöörejä tai

massa työnantajan puolestaan moodwonder.comissa.

NSN:ää koskeva asia tässäkään maassa. Samaan tyyliin, ehkä hieman eri nimityksin, tehdään näitä järjettömiä arviointeja muissakin isoissa firmoissa. Ne ovat nimenomaan muutenkin todellisuudesta vieraantuneen HR:n voimakkaasti ajamia malleja, joissa ihmiset kivasti saataisiin lokeroitua. Se, että sillä ei ole mitään tekemistä todellisten suoritusten kanssa ei HR:ää rasita. Valitettavasti Suomi näyttää myös jälleen kerran olevan se maa, jossa tällaiset järjettömyydet suurella innolla

Riihmäki PARI KOMMENTTIA. Eri maiden lainsäädännöissä/työsopimuksissa arviointia käsitellään eri tavoin. Muun muassa saksalaisen ylemmän toimihenkilön bonuksiin arvioinnilla ei ole merkitystä. Bonukset määräytyvät työsopimuksen mukaan, eli tämä aiheuttaa vääristymää arvioinnissa erityisesti monikulttuurisissa tiimeissä. Toisekseen, arviointeja käytetään sisäisessä rekrytoinnissa. Palkkaava esimies ei näe arvioinnin tuloksia

Valtio ei lainaa antanut, ja risteilijätilaus meni Ranskaan. Nyt voi siis olettaa, että työttömyys on lisääntynyt räjähdysmäisesti VarsinaisSuomessa, jonka kaduilla kulkee 20 000 henkilötyövuoden verran työttömiä. Elokuun lopun tilastojen mukaan työttömyys on todella lisääntynyt Varsinais-Suomessa. Työttömien määrä kasvoi vuodessa

otetaan käyttöön seurauksista välittämättä.

ELINKEINOELÄMÄN LOBBAREITA kuunnellessa päättäjiltä unohtuu se, että jokainen työntekijä myyjästä opettajaan tuottaa välillisiä työpaikkoja. Jokainen vie lapsensa päiväkotiin, ajaa bussilla ja käy baarissa. Australiassa ajatushautomo Australia Institute on laskenut, että jos kaikkien teollisuudenalojen tuottamat välilliset työpaikat laskettaisiin samalla tavalla kuin Australian kaivosteollisuus laskee omansa, tuloksena olisi luku, joka on kolme kertaa suurempi kuin maan todellinen työvoimamäärä. &

JUHA S. KALLIOLAHTI

hakee töihin. Tulevaisuudessa työnantajat rankataan entistä avoimemmin netissä. Itse omaksuin joskus periaatteen, että ei jenkkivetoisia tiimejä/firmoja. Valitettavasti olen joutunut katumaan etten ole sitä noudattanut. Tosin tuolla periaatteella joutuu rajaamaan aika monta firmaa pois... Ehkäpä NSN:lläkin meno muuttuu uuden pomon myötä?

uinka paljon ihmisiä turkisteollisuus työllistää? Montako miestyövuotta menetettiin siksi, ettei hallitus suostu tunut kaatamaan rahaa konkurssikypsän te telakkayhtiön kassaan? Entä kuinka suuri olisi Talvivaaran kaiv voksen työllisyysvaikutus, jos se sijaitsisi H Helsingissä? Vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on ssama: 20 000. Kaksikymmentätuhatta työpaikkaa on n niin paljon, että se panee päättäjien puntit tu tutisemaan. Samalla se on niin suuri ja p pyöreä luku, ettei kukaan kuvittele, että sse on tarkka. Kunhan on sinne päin. Tai v vaikka ei edes olisi.

Jari JÄRJESTELMÄ ON osoittanut toimivuutensa Nokian kännykkäpuolen tuloskehityksessä. Kannattaa ehdottomasti kopioida henkilöstön arviointikäytännöt rapakon takaa, ne istuvat suomalaiseen kulttuuriin kuin kantapää otsaan! M.O.T. ONNEKSI SUURIN osa työstä teetetään jo ulkoistetuilla työntekijöillä, joille ei tarvitse maksaa bonuksia, eikä edes pitää kehityskeskusteluja. Pian onneksi ex-external TÄTÄ OLISI hauska kokeilla käytännössä. Päätavoitteena olisi kollegojen työn sabotointi. Alfoin Oraakkeli ”PÄÄTAVOITTEENA OLISI kollegojen työn sabotointi.” Ennen riitti, kun levitti perättömiä juoruja. Mutta onneksi nyt sentään kollegojen kampittamisesta maksetaan. Terve kilpailu

”Tämä on siinä mielessä kiva työ, ettei tarvitse kysellä, tehdäänkö täällä merkityksellisiä asioita.” VALTIOVARAINMINISTERIÖN VALTIOSIHTEERI MARTTI HETEMÄKI CHYDENIUS-LEHDESSÄ 3/2013.


12 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

Supergraafi Aiempia turvallisempi ydin Fennovoima suunnittelee Pyhäjoelle Rosatomin toimittamaa kolmannen sukupolven Hanhikivi 1 -ydinvoimalaa, jossa on varauduttu reaktoriytimen sulamiseen.

Valvomo Turbiinihallin akseli on 60 metriä pitkä.

Reaktori

Teksti JANNE LUOTOLA Kuvat FENNOVOIMA, ROSATOM

Käyttämätön polttoaine säilytetään reaktorirakennuksessa.

Huolto- ja sosiaalitiloja

Käytetyn polttoaineen välivarasto

on mitoitettu 30 vuoden käyttöä varten. Sitä, varastoidaanko polttoaine vesialtaaseen vai ilmajäähdytteisiin terässäiliöihin, selvitetään vielä. Lopullista jätteen sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty.

Ydinvoiman osuus energian Maailmassa tuotannosta

13,5 %

Suomessa 26 %

Ydinreaktorien sukupolvet Varsinaisessa sähköntuotannossa on tapahtunut hienosäätöä kuluneiden vuosikymmenten aikana. Hyötysuhde on saatu paranemaan 33 prosentista 37:ään.

I

Teho < 500 MW Hyötysuhde 32 %

II

Teho < 1400 MW hyötysuhde 33 %

Esimerkiksi Loviisa 1 ja 2 (440 MW, 1977 ja 1980)

Esimerkiksi Oskarshamn 1, Ruotsi (492 MW, 1972)

1950

1960

III

Kolmannen polven reaktoreiden rakenteissa varaudutaan reaktorisydämen sulamiseen.

Teho 1200—1600 MW Hyötysuhde 37 %

IV

Esimerkiksi Hanhikivi 1 (1200 MW, valmistuu vuonna 2024)

1970

1980

1990

2000

2010

2020

2030


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Maailmassa on toiminnassa

434 ydinreaktoria.

PohjoisAmerikka

119

Rakenteilla on 69.

Keski- ja Itä-Eurooppa

LänsiEurooppa

68

118

Kaukoitä

97

Lähi-itä ja Etelä-Aasia

24

Afrikka

2

EteläAmerikka

voimala

6

Ilmastointipiippu

suodattaa huonetilojen ilmasta radioaktiivisuuden.

Turvallisuusjärjestelmät

Neljä parannusta

Kolmannen sukupolven voimala parantaa turvallisuutta neljällä tavalla.

1 Nelinkertainen turvallisuusjärjestelmä pysäyttää ja viilentää reaktorin onnettomuustilanteessa.

2 Hanhikivi 1

Reaktorin suojakuori kestää lentokoneen törmäyksen. Kuori on paksumpi kuin Olkiluoto 3:ssa.

Passiivinen jäähdytysjärjestelmä

Reaktorityyppi

AES-2006

Suunnitteluvuosi

eli ”Fukushiman torjuntasysteemi” käynnistetään, jos ulkopuolista sähköä ei saada.

eli

VVER-1200 Painevesireaktori

3

Sähköteho 1200 MW

■ Suurin osa maailman reaktoreista on kevytvesireaktoreita, jotka jakautuvat paine- ja kiehutusvesireaktoreihin. ■ Painevesireaktorissa sydämessä kiertävä vesi on suuressa paineessa, joten se ei kiehu. Veden lämpö ohjataan pienemmässä paineessa olevaan veteen, joka kiehuu ja työntää höyryä turpiiniin. ■ Painevesireaktorin etu on, että reaktorissa kiertävä vesi ei kulje reaktorirakennuksen ulkopuolelle. Haittana on, että reaktorin rakenne on kiehutusvesireaktoreita monimutkaisempi.

Venäläinen Rosatom valmistaa laitoksen kokonaan itse. Muut valmistajat alihankkivat tärkeitäkin osia.

Reaktoriydin

4 Reaktorikaappari

nappaa ytimen ja viilentää sen, jos ydin ulaa.

Höyrystimet Rosatomin laitoksen lämmönvaihtimet eli höyrystimet ovat vaakatasossa, muilla pystysuorassa. Syy on lähinnä historiallinen: ensimmäisissä neuvostoliittolaisissa koereaktoreissa ei ollut suojakuorta, joten ei haitannut, että vaakatasoon laitetut höyrystimet veivät suhteellisen paljon tilaa. Vaikutus reaktorirakennuksen kokoon on kuitenkin vähäinen.

13


14 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

7 7

TEKNOLOGIAKASVAJAT 2013

Liikevaihtonsa vuosina

ICT METALLI KONEET LAITTEET RAKENTAMINEN SUUNNITTELU PALVELUT MATERIAALIT YMPÄRISTÖ MUSTAT HEVOSET

Kuka voittaa?

Kasvu on ihmisistä kiinni

Näillä sivuilla julkaisemme Teknologiakasvajat 2013 -listan, jonka tarkoituksena on tuoda esiin menestyneitä kasvuyrityksiä. Nämä yritykset luovat uskoa tulevaisuuteen: kannattaa yrittää, ei jäädä tuleen makaamaan. Tiistaina 8.10. kategorioidensa parhaat yritykset kertovat itsestään T&T:n kasvuyritystapahtumassa ja kasvuyritysraati valitsee voittajan sekä yleisö suosikkinsa. Tapahtuman tunnelmia ja tulokset voit lukea T&T:n verkkosivuilta sekä 11.10. ilmestyvästä lehdestä.

Maanrakennusfirma nousi T&T:n kasvuyrityslistauksen kärkeen. Graniittirakennus Kalliossa jokainen työntekijä yrittää — ja hyötyy menestyksestä.

K

aikki on mennyt vähän niin kuin satukirjassa”, myhäilee Graniittirakennus Kallion toimitusjohtaja Keijo Haavikko. Seisomme auringonpaisteisella soratiellä, josta avautuu vaikuttava näkymä. Metsämaiseman halkoo jättimäinen uoma, Kehärata. Junat kulkevat täällä Vantaan Kivistössä lähes kilometrin matkan vesitiiviissä betonikaukalossa pohjavesien vuoksi. Alhaalla kahdeksan metrin syvyydessä työmiehet valavat viimeistä tuhansien tonnien painoista betonilaattaa. Kun se on valmis, parinkymmenen miljoonan euron urakka on tehty. Urakoita Graniittirakennus Kalliolla on riittänyt. Tänä vuonna liikevaihto kipuaa yli 100 miljoonaan euroon, kun se vielä kolme vuotta sitten oli 10 miljoonaa. Ei ihme, että yritys ponnahti esille Tekniikka&Talouden kasvuyritysselvityksessä. Luvuista herää kysymys, mikä on näin kovan kasvun salaisuus. Sitä aiomme nyt selvittää. Mutta aloitetaan tarina alusta.

Kaikki hyötyvät menestyksestä Kesäkuussa 2010 infrayritys Niska&Nyyssösessä kuohui. Toimitusjohtaja Keijo Haavikko sekä parikymmentä työmaajohtajaa irtisanoutuivat ja lähtivät omistajiksi Graniittirakennus Kallioon. He olivat pettyneitä yrityksen yllättävästä päätymisestä itseään pienemmän Sorasetin omistukseen. Avainhenkilöitä ei vastoin odotuksia huolittu yrityksen osakkaiksi. Haavikko kuvailee tapahtumavyyhtiä sekavaksi. – Kieroa peliä, mutta ei siitä sen enempää. Historia on historiaa. Graniittirakennus Kallio oli pieni perheyritys, jonka liikevaihto oli 6 miljoonaa euroa. Miesporukka pääsi omistajiksi osakeannilla, mikä sitoutti ja toi samalla rahaa firmaan. Haavikko ryhtyi toimitusjohtajaksi. Toiminta heräsi nopeasti eloon. Omistajia oli 27,

1

joista 24 työskenteli yrityksessä työmaapäällikköinä ja johdossa. Vuonna 2011 liikevaihto nousi 47 miljoonaan ja viime vuonna 80 miljoonaan. Haavikon mukaan menestyksen taustalla on vahva ajatus yrittäjyydestä, joka on iskostettu jokaisen työntekijän päähän. Tulospalkkausmalli on ärhäkkä ja osakkaita voidaan ottaa lisää. – Kaikki kokevat olevansa yrittäjiä ja hyötyvänsä. Meidän ei tarvitse palvella jotain pörssiosakkeen omistajaa tai ulkopuolista sijoittajaa – kaveria, joka naureskelee, että siinäpähän pakerratte.

Teksti MARI HEIKKILÄ Kuvat JUSSI HELTTUNEN

Avainhenkilöt ovat bisnes Graniittirakennus Kallio saa Talentumin neuvotteluhuoneeseen kokoontuneen Tekniikka&Talouden

“Ei tarvitse palvella pörssiosakkeen omistajaa.” kasvuyritysraadin syttymään. – Tämä on varmasti rakennuspuolen kovin kasvaja. Samalla se on tarina siitä, miten avainhenkilöt ovat bisnes, sanoo Helsingin OP Pankin asiakkuusjohtaja Jukka Saarelainen. Netprofilen osakas Christina Forsgård nyökkää hyväksyvästi. – Mielestäni tässä on hyvä viesti. Kasvu on ihmisistä kiinni. Kasvuyritysraati viilaa Tekniikka&Talouden päätoimittajan Jyrki Alkion johdolla Teknologiakasvajat 2013 -listaa. Raatiin kuuluvat myös Janne Näränen Intera Partnersilta, Timo Ahopelto Lifeline Venturesilta, Jukka Häyrynen Tekesiltä sekä Katriina Valli Marketvisionilta. Ä

Graniittirakennus Kallio ■ Maanrakennusurakoitsija. Isoimmat urakat ruuhkaSuomessa, mm. Kehärata sekä Kehä III ja Lentoasemantien parantaminen. ■ Aloittanut tänä vuonna urakoinnin Ruotsissa sekä aloittelee parhaillaan Baltiassa.

Rakentaminen Toimiala

Päätoimipaikka

2011

2012

Liikevoitto% o% 2012

Graniittirakennus Kallio

Maanrakennus

Vantaa

6,2

10,4

47,5

80,6

8

Rakennusliike Koivukoski

Toimitilarakentaminen

Vantaa

4,3

6,7

9,5

17,3

24

City-Air

Rakennuspalvelut, betonipalvelut, konevuokraus

Lahti

0,2

1,3

6,3

5,2

29

Lapis Rakennus

Asuntorakentaminen

Tampere

0,2

2,7

1,9

6,9

17

Top Building

Betonirakenteet

Helsinki

2,3

3,4

5,1

11,2

16

Rakennusliike Jouko Pesonen

Asuntorakentaminen

Rovaniemi

1,6

4,2

6,1

8,3

21

NewLiner Suomi

Putkiremontit

Turku

0,9

4

2,1

9,8

11

Yritys

Liikevaihto, meur 2009 2010

■ Noin 150 omaa työntekijää. ■ Näkymät: Kasvu jatkuu.

KEHÄRATA UOMASSA. Keijo Haavikon mukaan yrityksen

Rakennusliike Jouko Pesonen: Pieni organisaatio ■ — Hyvä tulos perustuu pieneen organisaatioon. Isä ja kaksi poikaa johtaa ja vetää työmaita. Ei ole turhia ihmisiä, sanoo toimitusjohtaja Jouko Pesonen.


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

2009—2012 kaksinkertaisti

15

628 teknologiayritystä.

periaatteena on, että langat pidetään omissa käsissä ja käytetään omaa järkeä. Siten urakat saadaan valmiiksi turvallisesti ja nopeasti.

Näin lista syntyi ■ Suomen Asiakastieto haki rekisteristään teknologia-alan yritykset (rajaus toimialaluokituksen mukaan), joiden liikevaihto oli vertailukauden (2009—2012)

päättyessä vähintään viisi miljoonaa euroa ja kaksinkertaistunut kyseisenä aikana. Joukosta poistettiin ulkomaisten konsernien osat ja yritykset, joiden

liikevoittoprosentti oli alle viisi. Yritykset jaettiin kuuteen eri kategoriaan: ict, metalli, kone ja laite, rakentaminen, suunnittelu ja palvelut sekä materiaalit ja ympäristö. Seitsemäs kategoria, ”Mustat hevoset”, muodostettiin kasvuyritysraadin esille nostamis-

ta lupaavista yrityksistä, joiden kannattavuus jäi alle asetetun kriteerin. Kussakin kategoriassa yritykset pisteytettiin annualisoidun eli vuositasolle lasketun kasvuprosentin, liikevoittoprosentin ja liikevaihdon perusteella siten, että

kullakin ominaisuudella mitattuna kategoriansa paras sai 30 pistettä, toiseksi paras 29 pistettä jne. Lopuksi pisteet laskettiin yhteen. Kasvuyritysraati valitsi kategorian ykkösyrityksen. Muutoin järjestys määräytyi edellä mainitun pisteytyksen perusteella. &


16 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

7 7

TEKNOLOGIAKASVAJAT 2013

Liikevaihtonsa tuplanneista

ICT METALLI KONEET LAITTEET RAKENTAMINEN SUUNNITTELU PALVELUT MATERIAALIT YMPÄRISTÖ MUSTAT HEVOSET

Keskustelu käy vilkkaana. Raati tutkii excel-taulukosta yritysten tunnuslukuja. Lopulta Graniittirakennus Kallio päätetään yksimielisesti nostaa rakennuskategorian kärkeen. – Tosi merkittävää kasvua, kivan kokoinen yritys. On ihan eri asia kasvaa 40 miljoonasta 80 miljoonaan kuin kahdesta miljoonasta neljään, Ahopelto toteaa.

jäänyt paljon karsittavaa. – Missä ovat kaikki cleantech-firmat? Miksi niitä ei ole listoilla? Forsgård kummastelee. Jukka Häyrysen mukaan selitys on yksinkertainen: Ei ole kannattavuutta eikä liikevaihtoa. Ict-firmojakin on yllättävän vähän. Katriina Valli arvelee, että syynä on viiden miljoonan euron liikevaihtoraja. Iso osa gasellin tavoin kasvavista yrityksistä jää liikevaihdoltaan liian pieniksi. – Suurin haasteemme on luoda firmoja, jotka pystyisivät systemaattisesti kasvamaan suuriksi tai keskisuuriksi. Nyt niitä ei ole. Kasvufirman pitäisi ainakin tuplata kokonsa kolmen vuoden aikana. Listalla on paljon yrityksiä, jotka eivät todennäköisesti koskaan kasva 50–100 miljoonaan euroon, sanoo Timo Ahopelto.

Keskitytään työntekoon Ajamme Keijo Haavikon kyydissä Kehäradan työmaalta Tuusulaan Senkkerin kiviainesalueelle, jonne on toukokuussa valmistunut uusi asfalttiasema. Tytäryhtiö Asfalttikallio aloitti viime syksynä. – Tämä on meidän leipämylly, viiden miljoonan euron pötikkä, esittelee Haavikko. Asfalttiasema on ostettu Saksasta. Sieltä voitaisiin Haavikon mukaan ottaa mallia myös Suomeen. Valmistaja pystyi tarjoamaan viiden miljoonan euron investoinnille rahoituksen suoraan saksalaisten pankkien kautta. – Suomessa meillä on joku Finvera, joka antaa parturikampaamojen starttirahoja. Ei mitään muuta. On siinä teollisuuden pikkuisen hankala kisata. Yhtiö lähti tekemään itse asfalttia, koska alalla oli vain kaksi isoa toimijaa – jotka kilpailevat infrapuolella samoista urakoista. Lisäksi tulevat kartellisotkut. – Olemme kilpailukykyisiä, kun meillä on oma asfaltti. Emme halua olla riippuvaisia muista emmekä maksaa muiden kartellimaksuja. Tilaajat ottivat uuden toimijan hyvin vastaan. Päällysteiden hinnat laskivat alueilla, joilla Asfalttikallio toimii. Tytäryhtiön liikevaihto kipuaa tänä vuonna 35 miljoonaan euroon. Asfalttiasemia on kolme, ja lisää on luvassa. Kaksi muuta ovat liikuteltavia. – Olemme tehokkaita, koska meillä ei ole missään mitään linnoja eikä hoveja, joita täytyy elättää. Ihan vaan keskitytään tähän työntekoon.

Järjen käyttö sallittu Oman järjen käyttöä Haavikko pitää tärkeänä – ja näkee sen yrityksen vahvuutena. Etuna on henkilöstön monikymmenvuotinen kokemus alalta. – Tilaaja suunnittelee, mutta pyrimme aina myös itse miettimään ja ehdottamaan, miten asiat kannattaisi tehdä järkevästi, turvallisesti ja nopeasti. Toinen keskeinen periaate on, että yritys pitää kaikki langat omissa käsissään. Se ei useiden kil-

2

Voisinks mää myös

UUSI ASFALTTIASEMA. Yritys ryhtyi tekemään itse asfalttia, koska ei halua olla riippuvainen kilpailijoista eikä maksaa muiden kartellimaksuja, Keijo Haavikko kertoo.

pailijoiden tavoin muodosta aliurakoita, vaan ostaa vain resursseja. – Emme myy hommia kaikkine karvoineen ja suolineen, vaan hoidamme itse työnjohdon. Resepti näyttäisi toimivan. Ensi vuodeksi on liikevaihtoa kerättynä jo noin 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yhtiö on tänä vuonna aloittanut urakoinnin Ruotsissa ja käynnistelee parhaillaan toimintaansa Baltiassa. Koko konsernin liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 150 miljoonaan euroon.

Lyhyt lista

”Meillä ei ole linnoja eikä hoveja, joita täytyy elättää.”

ICT

Christina Forsgård huokaa. Huolestuttavaa. Talentumin neuvotteluhuoneessa istuvat raatilaiset kummastelevat yhteen ääneen, miksi kasvuyrityslista on niin lyhyt. Kasvu- ja kannattavuuskriteerit täyttäviä teknologia-alan yrityksiä löytyi Asiakastiedon haussa alle 300. Näistä yli puolet karsiutui tarkemmassa seulonnassa, muun muassa ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Jäljelle jääneistä yrityksistä rakennusalalle kasautui lähes puolet, 60 firmaa. Muihin kategorioihin löytyi kuhunkin vain 10–20 yritystä. Raadille ei

Janne Näränen muistuttaa, että liikevaihdon tuplaaminen kolmen vuoden aikana on tiukka raja, jos kyseessä on vähänkin isompi yritys. Hänen mielestään pitäisi jollain tavalla palkita, jos onnistuu tekemään jostain yhtiöstä hyvin johdetun instituution, jolla on edellytykset systemaattisesti kasvattaa liikevaihtoaan. – Esimerkiksi rakentamisen sektorilla otat yhden projektin ja seuraavana vuonna kaksi, mutta ei se mikään instituutio ole siinä vaiheessa, vaikka liikevaihto on vähintään tuplaantunut, Näränen sanoo. Forsgårdilla on asiaan toinen näkökulma. Yhtä hyvin voitaisiin palkita siitä, että osaa ottaa tilaisuudesta vaarin – niin kuin sateenvarjomyyjä sateella. – Meillä haetaan mielellään malleiksi yrityksiä, jotka ovat to be, kehittävät jotain pysyvää. Toisaalta koko ajan puhutaan siitä, että työurat muuttuvat. Yhtä hyvin voisi ajatella, että yritykselläkin on elinkaari. Kun maailma muuttuu, yritys kuolee pois. Raatilaiset uppoavat filosofointiin. Pohditaan kasvuyritysten kriteereitä. Puhutaan markkinoiden pirstoutumisesta, ulos lähtemisen tärkeydestä, oman markkinaraon etsimisestä ja asiakkaiden kuuntelemisesta. Lopuksi keskustelu palaa edessä olevaan yrityslistaan. – Tällainen systemaattinen lähestymistapa on kuitenkin hyvä lähtökohta. Luotetaan tiettyihin mittareihin, Katriina Valli sanoo. Raati toteaa, että kasvuyrityslistalle on löytynyt hyviä kasvavia yrityksiä. Se on pääasia. Listan Ä

Konserni. Konsernin luvut harmaalla, mikäli saatavilla.

Toimiala

Päätoimipaikka

Supercell

Pelit

Helsinki

Rovio Entertainment

Pelit

Espoo

Yritys

Liikevaihto, meur 2009 2010

2011

2012

Liikevoitto% 2012

0,2

78,4

50

1,6

5,2

75,4

152,2

51

Konserniluvut samat

Nebula

48 %

Ohjelmistopalvelut

Helsinki

6,3

20,8

23,6

16

2,5

4,7

3,8

15,5

18

Remedy Entertainment Pelit

Espoo

CRF Box

Terveydenhuollon ohjelmistot

Helsinki

5,3 17,7

5,5 18,8

10,7 35,4

13,4 37,4

30 22

Vincit

Ohjelmistopalvelut

Tampere

1,0

1,9

3,3

5,3

32

Blancco Ltd.

Tiedon hävittäminen Joensuu

3,4

4,7

5,7

7,7

39

Supercell uskoo pienen piirin voimaan ■

Peliyhtiö Supercell on Suomen nopeimmin koskaan kasvanut yritys. Se teki tammi– maaliskuussa lähes 140 miljoonaa euroa liikevaihtoa – eli yli 1,5 miljoonaa päivässä. Toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo, että voimakas kasvu on jatkunut. – Todella hyvältä näyttää. Meillä on hyvät tuotteet ja hyvät ihmiset. Huikea kasvu ei juuri näy työntekijämäärässä. Yhtiön palkkalistoilla on noin 125 ihmistä, joista noin sata työskentelee Helsingissä ja loput San

Fransiscon sekä Tokion toimistoissa. Paanasen mukaan lisää työntekijöitä palkataan hyvin harkiten. Tavoitteena on pitää firma niin pienenä kuin mahdollista. – Meillä on rima korkealla sen suhteen, millaisia ihmisiä haluamme tänne. Laatu on tärkeämpää kuin määrä. Uskomme pienen piriin voimaan. HayDay- ja Clash of Clans -pelien jatkokehityksen lisäksi yritys aikoo tuoda markkinoille uusia pelejä, mutta aikataulua Paananen ei vielä paljasta. &

Nebula:

Puskaradio toimii ■ Ohjelmistoyritys Nebulan toimitusjohtaja

Ville Skogbergin mukaan korkea asiakastyytyväisyys on menestyksen salaisuus. — Emme ole hirveästi mainostaneet tai tehneet aktiivista asiakashankintaa, mutta asiakkaat ovat hyvin löytäneet meidät. Puskaradion kautta olemme saaneet ison osan asiakkaista. Nebulalla on noin 37 000 asiakasta.

Supercell ■ Päätuote pelit HayDay yDay ja Clash of Clans, joita oita pelataan yleisimmin in iPadilla tai iPhonella. la. ■ Noin 125 työntekijää. ää. ■ Näkymät: Voimakas as kasvu jatkuu. Liikevaihto vaihto noussee tänä vuonna nna yli 550 miljoonaan euroon. roon.


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

17

oli kannattavuudeltaan vähintään tyydyttäviä (liikevoittoprosentti vähintään 5). Vexve

Vexvessä on tekemisen kulttuuri ■

Vexven menestyksen salaisuus ovat ihmiset, jotka tekevät mitä lupaavat, sanoo toimitusjohtaja Lasse Mannola. – Meillä on vahva yhteen hiileen puhaltamisen, yrittämisen ja tekemisen kulttuuri. Perheyrityksen arvot lähtevät ihmisten kunnioittamisesta. Sekä asiakkaita että työkavereita palvellaan. – Työntekijät osaavat joustavasti useampia eri työvaiheita. Jos jostain työvaiheesta ei tule tavaraa läpi, kaveri ei jää pyörittelemään peukaloitaan, vaan lähtee edelliselle työvai-

3

■ Päätuote kaukolämmön ja kaukokylmän venttiilit. Lisäksi tekee Suomessa asuntojen vedenmittausjärjestelmiä.

n. heelle auttamaan, jotta pääsee itse eteenpäin. ä Mannolan mukaan ihmisiin luotetaan, heitä kehitetään ja vastuutetaan. Yritys palkkaa jatkuvasti lähistön ammattikoulusta uusia ityöntekijöitä. Toimitusjohtajan ja työntekijöiden välissä on maksimissaan yksi organisaa-tiotaso. u– Työntekijät ovat hyvin pitkälti itseohjautuvia, motivoituneita ja koulutettuja moniosaa-jia. Meillä on tekemisen ylpeys. Se johtaa än hyvään laatuun, joka on varmasti yksi meidän menestystekijä. &

Metalli

■ Vientiä noin 80 prosenttia, etenkin Venäjälle, Kiinaan, Lähi-Itään ja muualle Eurooppaan. ■ Noin 150 työntekijää. ■ Tehtaita Sastamalassa ja Liperissä. ■ Näkymät: Kasvu jatkuu myös tänä vuonna. Etenkin Venäjä vetää, vaikka Suomessa rakentaminen on hiljentynyt.

Konserni. Konsernin luvut harmaalla, mikäli saatavilla.

Päätoimipaikka

Liikevaihto, meur 2009 2010

2011

2012

Liikevoitto% 2012

Venttiilit kaukolämpöön ja -kylmään

Sastamala

20,9

37,5

43,2

16

Reifer

Ohutlevyt, sopimusvalmistus

Kangasniemi

1,1

3,2

5,2

8,2

19

Hydman

Hydrauliventtiililohkoja, erikoisventtiileitä

Tampere

2,1

3,2

4,8

7,5

23

Upcast

Metallinvalukoneiden valmistus, pystyvalulinjat

Pori

5,8

6,5

9,6

14,1

18

Tikomet

Kovametallin kierrätys

Jyväskylä

Stalatech

Ruostumattomaan teräkseen perustuvat ratkaisut

Lahti

Relicomp

Ohutlevytekniikka, painomuovaustekniikka

Äänekoski

Yritys

Toimiala

Vexve

28

Konserniluvut samat

5,5

10

19,2

17,3

8

0,3 47,9

2,5 73,9

9,2 86,4

9,1 88,0

6 1,3

1

0,9

16

13,1

5

Reifer: Onnistuneet projektit ■

— Onnistuminen on poikinut lisää kauppoja. Tämä vuosi lyö jälleen uudet kasvuluvut tauluun, toimitusjohtaja Lassi Otranen sanoo.

Stalatech: Uusi liiketoiminta-alue ■ Stalatube-konserniin kuuluva Stalatech

valmistaa muun muassa asiakasräätälöityjä runko- ja korirakenteita linja-autoihin. — Kyseessä on uusi liiketoiminta-alue. Kasvu jatkuu tänäkin vuonna, kertoo toimitusjohtaja Jukka Nummi.

ALUMIINIPROFIILIN PURSOTUS: Kuuman kiinteässä olomuodossa olevan alumiinin liikettä voidaan simuloida ei-newtoniallisena virtauksena. Malli laskee myös pursotustyökalun lämpökuorman ja jännitysprofiilin.

Product Suite COMSOL Multiphysics ELECTRICAL AC/DC Module RF Module Wave Optics Module MEMS Module Plasma Module Semiconductor Module

MECHANICAL Heat Transfer Module Structural Mechanics Module Nonlinear Structural Materials Module Geomechanics Module Fatigue Module Multibody Dynamics Module Acoustics Module

FLUID CFD Module Microfluidics Module Subsurface Flow Module Pipe Flow Module Molecular Flow Module

CHEMICAL Chemical Reaction Engineering Module Batteries & Fuel Cells Module Electrodeposition Module Corrosion Module Electrochemistry Module

MULTIPURPOSE Optimization Module Material Library Particle Tracing Module

INTERFACING LiveLink™ for MATLAB® LiveLink™ for Excel® CAD Import Module ECAD Import Module LiveLink™ for SolidWorks® LiveLink™ for SpaceClaim® LiveLink™ for Inventor® LiveLink™ for AutoCAD® LiveLink™ for Creo™ Parametric LiveLink™ for Pro/ENGINEER® LiveLink™ for Solid Edge® File Import for CATIA® V5

Verify and optimize your designs with COMSOL Multiphysics. ®

COMSOL Multiphysics on simulointiympäristö, jossa samalla ohjelmalla voidaan ratkoa eri sovellusalojen, kuten lujuuslaskennan, lämmönjohtavuuden, sähkömagnetiikan, akustiikan tai virtauslaskennan tehtäviä, sekä näiden yhdistelmiä. Tutustu ohjelmaan alla olevan linkin avulla: www.comsol.fi/introvideo © Copyright 2013 COMSOL. COMSOL, COMSOL Multiphysics, Capture the Concept, COMSOL Desktop, and LiveLink are either registered trademarks or trademarks of COMSOL AB. All other trademarks are the property of their respective S[RIVWERH'31730%&ERHMXWWYFWMHMEVMIWERHTVSHYGXWEVIRSXEJ½PMEXIH[MXLIRHSVWIHF]WTSRWSVIHF]SVWYTTSVXIHF]XLSWIXVEHIQEVOS[RIVW*SVEPMWXSJWYGLXVEHIQEVOS[RIVWWIILXXT[[[GSQWSPGSQXQ


18 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

7 7

TEKNOLOGIAKASVAJAT 2013

tarkovitus on herättää keskustelua ja positiivista kateutta. – Kun saadaan menestyviä yrityksiä esille, joku saattaa ajatella, että voisinks mää myös, Häyrynen sanoo.

Markkinointi ja myynti ontuu ■

Pitää osata puhua

reista tuli silti alan standardi. TapOhjelmistoyritysten kasvun pion syynä pidetään lähinnä sitä, ongelma ei ole rahoitus, vaan että vhs-formaatti yleistyi tehokmyynti- ja markkinointitaitojen kaan markkinoinnin ansiosta tiepuute. Siinä kiteytettynä Kasvufootyillä keskeisillä toimialoilla, kuten rumin tuoreen tutkimuksen aluspornoteollisuudessa. tava tulos. Kyselyyn vastasi huhti– Toinen esimerkki on Applen näyttoukokuussa 342 alan yritystä. tävästi lanseeraama videopuheluohOhjelmistoyrittäjien toimitusjohjelma Facetime. Nokialla oli vastaja Rasmus Roihan mukaan vielä taava, teknisesti korkeatasoisempi vuonna 2008 rahoituksen puutetta sovellus jo aiemmin, mutta Apple pidettiin selkeästi suurimpana kasosasi mainostaa sitä. Facetimevun esteenä. mainoksessa isä soittaa työmatkalta – Nyt yritykset kertoivat, ettei perheelleen, rakastunut pari lähetheillä ole nykymaailman vaatimia tää suudelmia ja kuuro viittoo kavemyynti- ja markkinointitaitoja, eikä rilleen. kyseiseen tehtävään kykeneviä – Tietenkin onnistumisen avain ihmisiä löydy. Markkinamyyjiä on on, että tuotteen täytyy olla hyvä. pilvin pimein, mutta tarvittaisiin Tämän jälkeen on kuitenkin osattava teknisesti osaavia ihmisiä, jotka markkinoida, myydä ja brändätä haluavat myyntityöhön, sanoo tuote oikealle kohderyhmälle – sekä Roiha. tarpeen mukaan asemoida se uudelKun yrityksiltä kysyttiin, mihin TEKNOMYYJIÄ. Rasmus Roihan leen, Roiha sanoo. he laittaisivat rahaa, jos saisivat mukaan tarvittaisiin teknisesti Esimerkin tuotteen onnistuneesta 500 000 euroa, jopa neljännes satosaavia ihmisiä, jotka haluavat uudelleenasemoinnista tarjoaa maasaisi myyntiin ja markkinointiin. myyntityöhön. ilman suurin valokuvien ja videoiRoihan mukaan on tämä on terve den jakamiseen erikoistunut palilmiö. velu, Flickr. Alun perin sivusto tehtiin verkkopelaajien – Asennekasvatus alkaa vaikuttaa. Veikkaan, että jos keskustelufoorumiksi, jossa saattoi myös jakaa kuvatätä olisi kysytty kymmenen vuotta sitten, raha olisi materiaalia. Pian yritys huomasi, että ihmiset käyttivät pistetty kokonaan tuotekehitykseen. Yrittäjällä kun on yleensä aina ajatuksia, mihin suuntaan tuotteen tekniik- palvelua mieluusti kuviensa jakeluun. Flickr tarttui mahdollisuuteen. kaa tai ominaisuuksia voisi vielä kehittää. – Jenkit menevät asiakaskäynnille ja myyvät onnisTekniikka ei ratkaise tuneesti sellaista, mitä ei ole vielä olemassa. Myyjä menee takaisin toimistoon ja kertoo, että hei, asiakkaat Historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten tekniset ominaisuudet eivät ratkaise tuotteen menestystä mark- olisivat valmiita ostamaan tällaista. Meillä Suomessa tehdään ensin tuote ja mennään sitten kysymään jenkinoilla. giltä, ostatko. Siksi joudumme pilotoimaan paljon Betamax-nauhurit olivat aikoinaan maailman parenemmän, Roiha sanoo. & haita teknisiltä ominaisuuksiltaan,, mutta vhs-nauhu-

Asfalttiasemalla on vilskettä, kuorma-autoja tulee ja menee. Yksi auto on parhaillaan myllyn alla lastattavana. Lavalle putoaa mustaa massaa. Haavikko osoittaa nimikylttiä, jossa lukee Kurko 2013. – Asfalttipuolen toimitusjohtajan Antti Kalliomaan lempinimi on Kurko. Meillä kaikki asfalttiasemat ovat sen nimisiä. Haavikko puhuu paljon. Hän kertoo sen olevan perua ajalta, jolloin toimi konsulttina. – Nykyään vaan twiittaillaan ja feisbuukataan, eivätkä ihmiset osaa enää puhua keskenään. Siitä ei hyvää seuraa. Vielä muutama vuosi sitten Haavikko pohti, uskaltaako sanoa kaikkea mitä ajattelee. – Sitten päätin, että jos en nyt sano, koskas sitten.

Ministerin höpöhöpö-puheet Automatkalla Tuusulasta takaisin Vantaalle Haavikko puhuu siitä, miten Suomessa pitäisi elvyttää ja lopettaa rahan kylväminen maailmalle, Kreikalle ja Kyprokselle. Suomi on menossa alaspäin. Lasten päivähoidosta tinkiminen ei johda mihinkään. – Meillä ei uskalleta tehdä mitään. Tästä ei tule mitään hyvää, jos vain veroja nostetaan eikä saada vauhtia mihinkään. Meillä on todella hassut poliitikot liikkeellä. Ministeri Jan Vapaavuoren kommentteja peliteollisuuden ja matkailun merkityksestä Suomelle uusina kasvualoina Haavikko pitää naurettavina. – Ihan höpöhöpö puhetta. Peliteollisuushan on vain yhden hetken huuma samoin kuin ne ithommatkin, jotka kestivät tietyn ajan. Sama se on angrybirdseillä ja muilla. Toivottavasti herrat ymmärtävät luopua niistä riittävän ajoissa, ettei käy samoin kuin it-kuplan aikoihin. Ä

”Peliteollisuus on vain hetken huuma.”

Ledil

Ledil luottaa laatuun ■

Ledilin toimitusjohtaja Rami Huovisen mukaan yrityksen kasvun taustalla on kova työ. – Sitähän se ensisijaisesti aina on. Yritys lähti valmistamaan omia standardituotteita ja kansainvälistymään voimakkaasti vuonna 2006. Liikevaihto yli nelinkertaistui vuosina 2009–2012. Brändiä on alusta alkaen rakennettu korkean laadun varaan. Huovisen mukaan yritys on omalla kapealla alallaan valaisinteollisuudessa tekniseltä laadultaan maailman paras. Taustalla on vahvaa insi-

4

Huovisen mukaan talouHuov epävarmuus näkyi den epäv parhaillaan päättyvällä tiliparhaillaa jolla kasvu jää 20 prokaudella, jo senttiin. – Toisaalta viime –Toisaalta viim kuukausina on piristyminen, josta jo näykynyt piri ryhdytty kirjoittamaan. vasta nyt on ryh tietäneet sen jo maalisMe olemme tietä Tilauskirjat ovat kasvakuusta asti. Tilau prosenttia ja liikevaihto neet yli 40 pro yli 40 proon noussut kesäkuusta ke senttia. &

nööriosaamista, optiikkaosaakkaosaaminen on huippua. – Myös kilpailijat myöntävät, yöntävät, että meillä on paras laatu. atu. Ne jotka eivät pidä meistä, ä, valittavat lähinnä hinnasta. Yrityksen tuotteita kopioidaan jo Kiinassa, mutta Huovinen ovinen ei ole siitä kovin huolissaan. Laatu jää kauas alkuperäisestä. Asiakkaina on koko valaisinteollisuus, pienistä yrityksistä ityksistä Osramiin ja Philipsiin..

Toimiala

■ Päätuote led-valaisinten optiset komponentit. ■ Ulkomaanmyynnin osuus 99,3 prosenttia. Pääalueet Eurooppa, USA ja Kiina. ■ Yli 70 työntekijää. Lisäksi sopimusvalmistus työllistää Suomessa parikymmentä ja Kiinassa yli pari sataa työntekijää. ■ Tuotanto ulkoistettu: kaksi sopimusvalmistustehdasta Suomessa ja kolme Kiinassa. ■ Näkymät: Kasvu jatkuu. Ensi vuodelle odotetaan jälleen 40 prosentin kasvua.

Koneet, laitteet

Yritys

Liikevaihtonsa tuplanneista

ICT METALLI KONEET LAITTEET RAKENTAMINEN SUUNNITTELU PALVELUT MATERIAALIT YMPÄRISTÖ MUSTAT HEVOSET

Konserni. Konsernin luvut harmaalla, mikäli saatavilla.

Päätoimipaikka

Liikevaihto, meur 2009 2010

2011

2012

Liikevoitto% 2012

Ledil

Led-valaisinten optiset komponentit

Salo

3,4

6,4

10,9

15,4

24

BlueFors Cryogenics

Kryogeenisten lämpötilojen jäähdytyslaitteistot

Helsinki

0,5

0,9

1,7

6,1

37

TRB-Raise Borers

Kaivosporat

Tampere

2,2

3,2

5

10,4

12

Agromaster

Klapikoneet

Lemi

3,1

5

8,3

8,1

20

Aidon

Älykkäät sähkön mittausratkaisut

Jyväskylä

13,7

15,9

34,7

36

9

Normet

Kaivos-, louhinta- ja raken- Iisalmi nuskoneiden valmistus

62,6

79,9

97,4 170

125,4 236

19 14

Procemex

Älykameraratkaisuja selluja paperiteollisuuteen

4,3

3,1

10

10,6

13

Jyväskylä

Konserniluvut samat

TRB-Raise Borers: Pelottomuus ■ — Olemme palkanneet sellaisen tiimin, että meidän ei tarvitse pelätä ketään. Menemme ja voitamme joka kaupan, sanoo toimitusjohtaja Jarko Salo.

Normet: Lähellä asiakkaita ■ — Pidämme asiakkaista hyvää huolta ja sitä kautta pysytymme varmistamaan, että olemme mielessä kun asiakkaat seuraavan kerran investoivat, sanoo toimitusjohtaja Timo Rask.


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

yrityksistä tappiota teki

5

17 %.

Materiaalit, ympäristö

Yritys

Konserni. Konsernin luvut harmaalla, mikäli saatavilla.

Päätoimipaikka

Toimiala

Ch-Polymers

Sideaineet paperi-, kuitukangas- ja maaliteollisuuteen

Espoo

Fincumet

Metallien kierrätys

Parkano

Pyroll Converting

Paperin ja kartongin jalostus, arkitus, uudelleenrullaus

Turun Asennusteam

Liikevaihto, meur 2009 2010 —

8,1

2011

Liikevoitto% 2012 2012

22,9

27,6

6

Konserniluvut samat

7,2

14,4

19,2

25,1

10

Pyhtää

5,8 71,8

5,8 59,6

6,9 63,6

12,3 82,3

12 5

Kemikaalien käsittelyjärjestelmät

Masku

2,6

3,6

4,3

5,8

16

Hakevuori

Koneellinen puunkorjuu

Askola

3,4

4,7

6,6

8,6

7

FY-Composites

Ballistiset suojat, rakenteelliset komposiitit

Ylöjärvi

2,6

2,7

2,7

5,4

19

Koneurakointi S. Kuittinen

Koneellinen puunkorjuu

Nurmes

3,9

5,1

8,3

9,7

5,4

Fincumet: Globaali ilmiö ■ Metalleja kierrättävä Fincumet tahkoo yli 25

miljoonan euron liikevaihtoa, vaikka yrityksellä on vain kymmenkunta työntekijää. Alihankinta mukaan lukien yritys työllistää 15 henkilöä. — Olemme toimialalla, jossa kasvu on on globaali ilmiö. Liikevaihdot nousevat läpi linjan, myös meillä, kertoo toimitusjohtaja Samuli Järvensivu. Järvensivun mukaan kierrätysmetalli tulee Suomesta, mutta markkinat ovat ulkomailla. Päämarkkina on Kaukoitä, jossa raaka-aineelle riittää kysyntää.

CH-Polymers ■ Päätuote: lateksit eli sideaineet paperi-, kuitukangas- ja maaliteollisuuteen.

Ketteryys on CH-Polymersin valtti ■

CH-Polymersin syntyhistoria liittyy paperikemikaaleja valmistaneeseen Raisio Chemicalsiin, jonka sveitsiläinen Ciba osti vuonna 2004. Kun kemikaalijätti BASF vuonna 2009 osti Ciban, EU:n kilpailuviranomaiset vaativat, että kyseinen osa piti irroittaa kaupasta. Muutoin markkina-asemasta olisi tullut liian hallitseva. Toimitusjohtaja Sauli Laakson mukaan CHPolymers on pärjännyt ketteryytensä avulla. Yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen räätälöityjä ratkaisuja. – Olemme kilpailijoihimme nähden pieni

■ Vientiä 64 prosenttia liikevaihdosta. Siitä 48 prosenttia muualle Eurooppaan ja 11 prosenttia Venäjälle.

toimija, mutta se tekee meistä joustavia ja kykeneviä vastaamaan asiakkaiden toiveisiin. Henkilöstöllä on pitkällinen kokemus alalta ja osaamisemme luo uskottavuutta. Yritys on panostanut merkittävästi tuotekehitykseen ja se alkaa nyt näkyä. Laakson mukaan yritys on budjetoinut merkittävää kasvua myös tuleville vuosille. – Petrokemianteollisuuden raaka-ainepohja on muuttumassa liuskekaasuesiintymien hyödyntämisen myötä. Tämä uskoaksemme vaikuttaa positiivisesti sen tyyppisten sideaineiden kysyntään, joita CH-Polymers valmistaa. &

■ Työntekijöitä 41. ■ Tuotanto on Kouvolassa. T&K-keskus ja myynti Raisiossa. ■ Näkymät: Merkittävää kasvua myös tulevaisuudessa.

“Tekijämies mitään työpöytää tarvi,

vaan kameran, jossa on konttori.” Elisa Idea Id -liittymäpakett paketti yrityksille

Nokia Lumia ia 1020 Kyllä, tämä on se, josta kaikki puhuvat. vat.

Nopeampi netti kuin monessa lähiverkossa. lä

21

70 kk (24 kk sop sop.) p.) €/kk Tai 520 € (Alv lv 0 %)

22

50 €/kk (Alv 0 %)

1000 min p puhetta/kk tekstiviestejä/kk 50 kpl teks Mobiilidata 4G LTE (50M) Elisa Mobii

Elisa To Toimisto 365 Uusimmat Office-työkalut ja dok tärkeät dokumentit aina taskussa. Alk.

elisa.fi / verkkokauppa

19

elisa.fi / ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)

Kaikki hinnat Kaikki hinna hi nnat alv 0%. 0% Hinnat koskevat ainoastaan ainoasttaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

5

30 €/kk (Alv 0 %)


20 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

7 7

TEKNOLOGIAKASVAJAT 2013 ICT METALLI KONEET LAITTEET RAKENTAMINEN SUUNNITTELU PALVELUT MATERIAALIT YMPÄRISTÖ MUSTAT HEVOSET

KPA Unicon

KPA Unicon kasvaa idässä ■

KPA Uniconin energiatekniikan osaaminen käy kaupaksi idän kasvavilla öljy- ja kaasumarkkinoilla. Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovasen mukaan kasvun taustalla on pitkäjänteinen työ. – Olemme tehneet vientiliiketoimintaa yli 20 vuotta. Ei meillä mitään isompaa salaisuutta ole. Perustat pitää olla kunnossa. Yhtiö toteuttaa yksilöllisesti räätälöityjä kattilalaitosprojekteja. Isoimmat asiakkaat ovat venäläiset Lukoil, Rosneft ja Transneft. Kuusi vuotta sitten yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin toimintaa orga-

6

Suunnittelu, palvelut

Yritys

Päätoimipaikka

Liikevaihto, meur 2009 2010

2011

2012

Liikevoitto% 2012

KPA Unicon

Kattilalaitosten räätälöidyt Pieksäkokonaistoimitukset mäki

7

13

20,5

26,6

16

Delete Puhdistuspalvelut

Teollisuuden ja rakentamisen ympäristöpalvelut

Tuusula

8

11,6 13,7

14,9 51,1

30,8 100

13

Sito

Infrasektorin suunnitteluja konsultointiyritys

Espoo

3,8

20,9 31,8

24,3 38,3

12 9,4

Wellquip

Kaasun- ja öljyntuotannon Pori suunnittelu- ja laitevalmistuspalvelut

4,6

6,3

24,7

14,4

13

Senera

Maalämpöjärjestelmien asennus

Vantaa

2,6

5,5

10,1

12

8

Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co

Arkkitehtipalvelut

Helsinki

4,4

4,4

5,6

9

34

Nordic Power Service

Voimalaitoskattiloiden ja prosessiteollisuuden huolto- ja korjaustyöt

Varkaus

1,2

6,1

8

Uusia ideoita kehiin Valokuvaaja etsii sopivaa kuvakulmaa. Keijo Haavikko huomauttaa, ettei taustalla olevaa 50-vuotislahjaksi ostettua uutta autoa, sporttista mersua kannata ottaa kuvaan mukaan. Ettei se herätä turhaan kateutta. Marraskuussa Graniittirakennus Kallion toimitusjohtaja vaihtuu. Haavikko väistyy sivuun, vaikka jatkaa yrityksessä ja sen osakkaana. Hän on jo etsinyt itselleen seuraajan. – Haluan, että toimitusjohtajaksi tulee nuorempi sälli. Saadaan jälleen uusia ideoita. Uusi toimitusjohtaja on 43-vuotias Petri Kotkansalo. Hän on ollut aiemmin johtotehtävissä kilpailijalla, Lemminkäisellä. Kotkansalo ryhtyy myös yrityksen osakkaaksi. Kun utelen, miten isoa maailmanvalloitusta Graniittirakennus Kallio oikein suunnittelee, Haavikko yllättää. Hän kertoo, ettei pidä kasvua tärkeänä. Yritys menee sinne, missä urakoita löytyy. – Kasvu ei ole meille mikään tavoite. Teemme peliliikkeitä tarpeen mukaan. Tärkeintä meille on ollut rakentaa hyvä työpaikka. &

■ Vientiä vuonna 2012 noin 90 prosenttia. Vientialueita etenkin Venäjä sekä idän kehittyvät taloudet, joissa tehdään merkittäviä öljyja kaasuinvestointeja. ■ Noin 40 työntekijää Suomessa, valtaosa Pieksämäellä. Lisäksi toimistot Pietarissa ja Ukrainassa. Yhteensä konsernilla noin 60 työntekijää. ■ Näkymät: Tänä vuonna pientä kasvua, ensi vuoden näkymät ok.

Konserni. Konsernin luvut harmaalla, mikäli saatavilla.

Toimiala

Haavikon mukaan pitäisi katsoa, mistä Suomeen saadaan työpaikkoja ja lisää vientiä. Rakentaminen olisi hyvää elvytystä, koska se luo työtä – ja suuri osa rahasta palautuu veroina takaisin. Graniittirakennus Kallio työllistää suoraan noin 150 henkeä, mutta kaikkiaan työllistämisvaikutus on noin kymmenkertainen. Mutta eikö rakennusalan elvytys kohentaisi lähinnä virolaisten ja puolalaisten rakennusmiesten työllistymistä? – Se on meidän oma häpeä. Suomessa on 15 000 työtöntä rakennusmiestä, mutta ei meillekään tule kukaan hakemaan töitä. Se on rakenteellinen moka. Sosiaaliturva pitää huolen, jos ei huvita mennä töihin. Tämä hyvinvointi alkaa turmella. Meiltä ei enää löydy reipasta ja raitista rakentajaa.

■ Kattilalaitostoimituksiin erikoistunut projektiinsinööritoimisto.

nisoitiin uudelleen. Kahden sukupolven yhteistyö on nyt alkanut tuottaa hedelmää. Kovasen mukaan yritys ei ole hakenut mitään hetkellistä liikevaihtopyrähdystä, vaan kannattavaa kasvua. – Liikevaihdolla ei saa maitoa kaupasta. Yleinen taloustilanne heijastuu yrityksen tämän vuoden tulokseen. Kasvu jää odotettua vaisummaksi. Toisaalta ensi vuosi ei näytä mitenkään huonolta, mikäli markkinoilla ei tapahdu suuria yllätyksiä. Yritys aikoo jatkossakin panostaa itään, etenkin uusille kehittyville alueille, joissa on isoja öljy- ja kaasuinvestointeja. &

7

Wellquip: Teknologian avulla ylöspäin ■ — Omakohtainen tuotteistaminen, suunnit-

telu ja tuotekehitys ovat kasvun avain. Kasvu olisi voinut olla vieläkin nopeampaa, mutta Suomesta on ollut vaikea löytää riittävästi rahoitusta. Tekesin mukanaolo on ollut ratkaisevaa, kertoo toimitusjohtaja Sakari Oja.

Nordic Power Service: Hyvä porukka ■ — En olisi kaksi vuotta sitten uskonut, että

ollaan tänä päivänä jo kolmessa eri maassa ja meillä on yli 90 omaa työntekijää, kertoo toimitusjohtaja Oskari Tuhkanen.

Mustat hevoset

Mustat hevoset -listalle otettiin kasvuyritysraadin esille nostamia lupaavia yrityksiä, joiden kannattavuus jäi alle kriteerien. Yritys

Päätoimipaikka

Toimiala

Liikevaihto, meur 2009 2010

2011

2012

Liikevoitto% 2012

Renewa

Kattilat lämmön- ja sähkötuotantolaitoksiin

Vantaa

0,3

13,6

21,1

30,7

0

Alekstra

Ohjelmistoyritys, puhelinpalvelujen optimointi

Helsinki

0,6

1,2

3

9,6

—6

Picosun

Atomikerroskasvatuslaitteet (ALD)

Espoo

1,7

2,5

5

7,8

2

DealDash

Verkkokauppa

Helsinki

0,3

6,4

4

Multi Touch

Kosketusnäytöt

Helsinki

1,8

2,7

3,2

6,4

—8

Beneq

Atomikerroskasvatuslaitteet (ALD)

Vantaa

7,5

10

18,2

17,3

—35

Eniram

Laivojen energiansäästöön tähtäävät järjestelmät

Helsinki

0,8

3,3

6,4

7,9

3

Renewa skaalasi onnistuneesti ■ Voimalaitoskattiloita valmistava Renewa on onnistunut vientiponnisteluissaan. Tänä vuonna vientiä on yli 50 prosenttia. Yhtiö on saanut jalansijaa Ranskassa, Ruotsissa ja Baltiassa. – Olemme onnistuneet hyvin skaalaamaan oman toimintamme markkinoiden kehittyessä ja osanneet mennä uusille markkinoille, toteaa toimitusjohtaja Anja Silvennoinen. Cleantech on tulevaisuuden ala. Pienimuotoinen hajautettu biomassaan

perustuva lämmön ja sähkön yhteistuotanto yleistyy, ei ainoastaan Euroopassa, vaan joka puolella maailmaa. Markkinapotentiaali on iso. Renewan asiakkaita ovat muun muassa elintarviketeollisuus, pienimuotoinen metsäteollisuus sekä kuntien energialaitokset, joissa on yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto. Silvennoisen mukaan kasvu jatkuu tänä vuonna suunnitelmien mukaisesti ja tulevaisuus näyttää hyvältä. &

Renewa ■ Viennin osuus tänä vuonna yli 50 prosenttia, projekteja Ranskassa, Ruotsissa ja Baltian alueella. ■ Noin 100 työntekijää. ■ Kaikki kattilat tehdään Suomessa kahdella konepajalla, Oulussa ja Lapualla. ■ Näkymät: Kasvunäkymät hyvät jatkossakin, iso markkinapotentiaali.


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Perjantai PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

N

STUBB JA KATAINEN sen sijaan olisivat voineet hetken miettiä, miten aukoivat päätään Nokia-Microsoft-kauppojen ja palkkioiden tiimoilta Financial Timesissa. Jos täytyy huomenna mennä pyytämään työllisyyden turvaamista, on turha aloittaa uuden regimen kanssa v-tyylillä, vaikka kuinka hetkelliset otsikot kotimaan lehdissä houkuttelisivat. Humanistienkin pitäisi oppia vanha nollasummapelin sääntö. Vihaa ei kannata tarjota ennen kuin on varma, että voi tuhota vastapuolen. Ja pitää muis-

Veijo tarinoi myös Facebookissa facebook.com/perusveijo

3 KYSYMYSTÄ

Tutkipa Jyrki myös suuromistajien verot

iinistö kertoi sisäpiirilleen kohtaamisestaan Putinin kanssa paluumatkallaan Venäjältä. Sauli oli ihmetellyt, kuinka Putin julkisti näin aikaisin halunsa vuoden 2018 neljännelle kaudelle. Sauli kysyi, eikö hän tällä teollaan saa vastustajansa aikaisin liikkeelle. Putin vastasi: – Kyllä, saan heidät ajoissa liikkeelle, Siperiaan. Kun on valtaa, on varaa puhua. Ja Putin jatkoi: – Sauli, olet sen ikäluokan miehiä, että muistat varmaan miten jokainen hyvä venäläinen vitsi alkaa. Tietenkin niin, että kertoja katsoo olkapäänsä yli, ettei kukaan KGB:stä ole kuuloetäisyydellä.

21

taa, että jenkit ymmärtävät vain itse kertomaansa huumoria, kuten venäläisetkin. Annan pääministerille myös venäläisen vihjeen. Hallitus riemuitsee siitä, että rakennusalan harmaata työtä on vähennetty tuomalla veronumeropakko kaikille työmaalla oleville. Samaa suunnitellaan nyt ravintola-alalle. Katainen voisi keskittyä matalapalkka-alojen sijasta yhteiskunnan toiseen päähän. Jos maamme 2 000:n suurimman yrityksen omistajilla ja johdolla sekä koko finanssisektorin henkilöstöllä olisi veronumerot ja heidän tulonsa, vähennyksensä ja veronsa listattaisiin, paljastuisi ihmeellisempiä tarinoita kuin Andersenin sadut ja paroni von Münchhausenin seikkailut. Kokoomuksen kantti ei tähän riitä, ja demarien joukossa asian ymmärtävät vain muutamat ay-aateliset. Keskiluokka ja kuukausipalkkaiset ovat aina maksaneet tämän maan tuloverot. EU-POMO BARROSOLLA oli vuosi sitten suosikkijuttu, jolla hän aloitti puheensa. Siinä kerrottiin britistä, joka opetti, että menestyvällä poliitikolla on oltava aina tärkeiden asioiden korjaamiseen hyvä roadmap ja aikataulu. Mutta koskaan ei saa kertoa ja luvata molempia yhtä aikaa.

Suomen hallitus on ilmeisesti ottanut Barroson jutun totena eikä vitsinä. ITSE LOPETIN jo aikaa sitten lukemisen muun muassa kunta- ja sote-uudistuksesta, Anneli Auerin tapauksesta sekä kaikista tosi-tv-ohjelmista. Olen sivuuttanut myös viime kuukausien jutut Nokiasta, koska äänessä ovat olleet jälkiviisaat ja tietämättömät. Aikanaan media syleili Nokiaa, sitten alkoi pilkata ja arvostella, ja lopussa oli täysi hölmistys. Kysyn vain, kuinka moni median edustaja pystyi vuosia sitten antamaan sitä rakentavaa kritiikkiä, jota nyt on helppo veivata. Saa nähdä, tekeekö Renny Mannerheim-elokuvan sijasta Nokia-leffan. Zuckerbergistä ja Jobsista on leffat jo tehty. Äsken meilläkin ensi-iltaan tullut Jobs-leffa ei ole mitään kirjaan verrattuna, mutta kannattaa käydä katsomassa ihan terapiamielessä, jos itseä vaikkapa häiritsee itsekeskeinen, neuroottinen ja häiriintynyt pomo. En usko, että elokuva saa montakaan katsojaa, joten pitäkää kiirettä. KANNATTAA KÄYDÄ läpi kaverien blogit ja kommentit Nordic Business Forumista. Jyväskylän nuoret innovaattorit olivat koonneet Suomen parhaan management-tapahtuman ”in the middle of nowhere”-kaupunkiin Jyväskylään. Paikalla oli kolmisentuhatta avainhenkilöä ja kansainväliset gurut Welch, Peters, Gladwell ja kumppanit. &

Saa nähdä, tekeekö Renny

1. Mikä ihmisen tekemä laite on kauimpana maapallosta? a) Jupiterin tutkimukseen tarkoitettu Galileo-luotain b) Plutoa ja sen kuita tutkiva New Horizons- luotain c) Saturnusta ja Jupiteria tutkimaan lähetetty Voyager 1- luotain d) komeettatutkimukseen tarkoitettu Rosetta-luotain

2. Nasan Voyager-luotaimien mukana avaruuteen matkasi myös levy mahdollisten muiden sivilisaatioiden tutkittavaksi. Levy sisältää muun muassa yhden rokkikappaleen. Mikä se on? a) Rolling Stonesin Jumpin’ Jack Flash b) Beatlesin Get back c) Elviksen Jailhouse Rock d) Chuck Berryn Johnny B. Goode 3. Mikä oli ensimmäinen eläin, joka selvisi hengissä avaruuslennosta? a) venäläinen Laika-koira b) amerikkalainen simpanssi Ham c) venäläinen koira Belka d) amerikkalainen Gordo-apina Oikeat vastaukset sivulla 9

PÄHKINÄ

Täydellinen perhe ja tasa-arvo Ä Kaukaisessa itäisessä maassa oli aina haluttu perheeseen vähintään yksi poika. Tasa-arvo kuitenkin eteni lainsäädännön ja systemaattisen kasvatuksen avulla, ja vähitellen ihmiset ovat alkaneet pitää tyttölasta yhtä hyvänä ja tärkeänä kuin poikalasta.

Mannerheim-elokuvan sijasta Nokia-leffan.

Tämä on johtanut siihen, että ihmiset haluavat täydellisen perheen, jossa on sekä tyttö että poika. Kukaan ei kuitenkaan hanki enempää kuin kolme lasta, vaikka kaikki kolme olisivat samaa sukupuolta. Kuinka monta lasta Itämaan perheissä oli keskimäärin? Itämainen ystäväsi kertoo, että hänellä on nuo sallitut kolme lasta. Käy ilmi, että heistä nuorin on tyttö. Miten todennäköistä on, että perheessä on myös poika? & Oikea vastaus sivulla 9


22 TEKNIIKKA&TALOUS / 4.10.2013

Perjantai W W W. T E K TA L . F I

OMG

Vihdoinkin niitä alkaa tulla – nuoleskelupelejä Ä Älypuhelimien peleissä on alusta lähtien osattu hyödyntää kosketusnäytön ominaisuuksia. Muurahaistenmurskauspelin ritsahdukset huvittavat. Nyt peleissä on otettu käyttöön myös kieli. Esimerkiksi Android-puhelimiin voi ladata Lick Your Screen -sovelluksen, jossa pelaaja nuolee kännykkänsä näyttöä sen kuin kerkiää. Asiasta kertoo kenialainen Tech Magazine uusimmassa numerossaan. Pelissä näyttöön tulee erilaisia ruokia, kuten jäätelöä, suklaata, hedelmiä ja jugurttia, mutta myös – tietysti – yököttävämpää tavaraa, matoja, etanoita ja ötököitä. Pelissä voittajaksi selviää kaikkein nopein nuoleskelija. &

www.tektal.fi/p/1 W W W. T E K TA L . F I

STEFAN THÜNGEN

KLIKKLIKKLIKKLIK

Näky kuin Manalasta:

Järvi muuttaa eläimet suolapatsaiksi

Ä Pohjois-Tansaniassa sijaitseva Natron-järvi saattaa olla vastine esimerkiksi muinaissuomalaisten Tuonelalle ja muinaiskreikkalaisten Manalalle. Maisemat siellä ainakin ovat hyvin samanlaiset, kertoo New Scientist. Veden lämpötila Natron-järvessä voi nousta jopa 60 °C:een. Järvi on saanut nimensä emäksisestä natronista, joka on natriumkarbonaatin ja natriumvetykarbonaatin eli ruokasoodan seos. Se on tullut tulivuorituhkasta. Järven veteen pudonneet eläimet yleensä kuolevat pian ja kalkkeutuvat suolapatsaiksi. &

www.tektal.fi/p/2 W W W. T E K TA L . F I

Autojen varaosakartelli pyöri liki vuosikymmenen — korvausvaade 56 miljoonaa www.tektal.fi/p/3

TEKNIIKKA&TALOUS 30.9.

Rauma Oceanics huoltaa Mirit

1993

Ä Rauma Oceanicsin Venäjän tiedeakatemialle toimittamat kaksi

VEIJON MAAILMA

syvänmeren sukellusalusta on tuotu viisivuotishuoltoon Tampereelle. Remontin hinta on noin 20 miljoonaa markkaa. Mir-alusten syvimmät sukellukset ovat yltäneet yli kuuteen kilometriin. Rauma Oceanicsin toimitusjohtaja Seppo Seppälän mukaan yhtiöllä on tekninen valmius suunnitella ja rakentaa tutkimusalus, joka sukeltaisi 12 kilometrin syvyyteen. Meren pohja kiinnostaa, koska sieltä löytyy mineraaleja, kuten nikkeliä ja kobolttia. &

Palsta paljastaa paikkoja, jonne kannattaa mennä. Kerro oma tarinasi kuvien kera tektal@talentum.fi

Teksti ja kuva RAILI LEINO

Junan etupenkissä metropolissa RAITEILLA / Junalla on tylppä nokka ja iso tuulilasi. Kiskot syöksyvät alle. Etupenkissä matkustajat istuvat nenä kiinni tuulilasissa. Melkein kuin Linnanmäen vuoristoradalla, mutta juna kulkee kovempaa ja mäet ovat loivempia. Kööpenhaminassa on jo se, mitä Helsinki ja Espoo vasta rakentavat: täysin automaattinen metro. Metro avattiin lokakuussa 2002. Linjoja on kaksi, asemia 22 ja radalla pituutta 21 kilometriä. Yhdeksän asemista on maan alla. Ruuhka-aikaan junia kulkee kahden minuutin, muulloin neljän minuutin ja öisin 20 minuutin välein. Uuden kehälinjan odotetaan valmistuvan vuonna 2018. Tällä osuudella on 17 uutta asemaa. Raiteet ja asemat rakentaa italialainen Salini Construttori, vaunukaluston Ansaldo STS ja hissit ja liukuportaat Kone. Kööpenhaminassa liikennöin-

Mitä sitten kannattaa tehdä, kun on hurauttanut metrolla lentoasemalta keskustaan? Miten olisi illallinen ravintola Nørrebro Bryghusissä? Viisi ruokalajia nautittuina viiden eri oluen kanssa sammuttavat ison ja vaativankin nälän. &

Kööpenhaminan metro ETUPENKKIIN. Kööpenhaminan metro kulkee käsiohjauksessa vain hätätilanteessa.

tiin riittää yksi junarunko ja 60-metrinen asema. Helsingissä itketään Espoon 90-metrisiä asemia. Kiukkua voi selittää ero matkustajamäärissä. Kööpenhaminan metrolla ajaa päivittäin 115 000 matkustajaa, Helsingissä 160 000. Asukkaita on Kööpenhaminassa 550 000, Helsingissä 610 000. Molempien metropolialueella on 1,3 miljoonaa

asukasta. Kööpenhaminan keskellä on pieni itsenäinen Fredrikshavnin kunta kuten Espoossa Kauniainen. Metrojunissa kulkee paljon polkupyöriä – myös siellä missä kyltin mukaan pyörien kuljettaminen on kiellettyä. Ihmiset nappaavat pyörän kainaloon ja kipittävät betoniportaat alas.

■ Kenelle: ihan kaikille ■ Mitä maksaa: halvin kertalippu 3,2 euroa

FIILIS

HINTA


4.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS AUTOMAATIO

CAD- / PLM-JĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

Varaa paikkasi 0204 424 600

HYDRAULIIKKA

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ&#x201E;YSTĂ&#x201E;

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

P Y Y D Ă&#x201E; TA R J O U S erkki.kallio@lakeudenhydro.com

SEINĂ&#x201E;JOKI Rajatie 46 60101 Seinäjoki Vaihde (06) 4125 100 Myynti (06) 4125 125

KONEISTUS

KULJETTIMET

TEKOPA OY TEOLLISUUDEN KONEISTUSPALVELU

www.tekopa.fi MAALAUSLAITTEET

SPRAYTEC

Vedet Nesteet Ă&#x2013;ljyt HĂśyry Kaasut Ilma Kemikaalit Liuokset Aerosolit

PUH. 0207 851 900

ASIAKAS- JA TEOLLISUUS SOVELLUKSET

SIIRTORUUVI OY ÍťPL 12 Íť 21871 RIIHIKOSKI Puh. (02) 486 4960 Íť Fax. (02) 486 8530 Íť www.siirtoruuvi.com

Trouble-Shooting

ROBOTIIKKA

PUHALTIMET

TEOLLISUUSPUHALTIMET SUORAAN VALMISTAJALTA s Keskipakoispuhaltimet s Aksiaalipuhaltimet s Sivukanavapuhaltimet s *Ă&#x2039;REĂ&#x2039;TTEOLLISUUSMALLIT s -YĂ&#x161;SASIAKASKOHTAISET SARJATEDULLISESTI s ATEX s -UOVI234(34

0UH 

&AX 

info@ventur.ďŹ

A-Robot Service Oy Teollisuusrobottien määräaikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille. Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

WWW.SPRAYTEC.FI

SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;N JAKELU

TEKNISET HARJAT

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4kV Tehot 30 ja 50 kVA

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

www.lakeudenhydro.com

VAASA Silmukkatie 17 65101 Vaasa Vaihde (06) 3205 300 Myynti (06) 3205 325

LĂ&#x201E;MMITYS JĂ&#x201E;Ă&#x201E;HDYTYS

Finland Oy Ab

Porilainen sähkÜinsinÜÜritoimisto

Kattava valikoima -komponentteja varastossa.

Yli 30 vuoden kokemuksella

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

r9HUNRVWRODVNHQWD r6XXQQLWWHOXSDOYHOXW r0LWWDXVMÂżUMHVWHOPÂżW r/ÂżPSĂ&#x2018;NXYDXV

!

LĂ&#x201E;MMĂ&#x2013;NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

ÍťsZK^Zhhs/d ÍťZhhs/<h>:dd/Dd

SUUNNITTELU

HUOM

Valtatie 26, 03600 Karkkila Puh. 09-225 2280

MONIPUOLISUUTTA z NOPEUTTA z LAATUA z

LĂ&#x201E;MPĂ&#x2013;TEKNISET LAITTEET

23

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH2\

²HFUR=L=EP=PUDFEĂ&#x152;LQILLQF=F=GKILNAO OKNAEP=OAGÂźG==OQEHHAAPPÂźJAOPAEHHA

Toimitamme myĂśs Ăśljyeristeisiä Kolektor Etra tehomuuntajia tehoalue 5â&#x20AC;&#x201C;500 MVA Pyydä lisätietoja myynnistämme. 4EOLLISUUDEN%RIKOISHARJAT Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ďŹ , info@trafomic.ďŹ

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

6XXQQLWWHOX7RWHXWXV7XRWHNHKLW\V 5XOOD/LVWD7HODMD1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH&AX ZZZDNDDQKDUMDYDOPLVWHÂż

MyÜs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestävät x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+#+AQ>ANCANÂ&#x160;1AH  ( +#+AQ>ANCANÂ&#x160;1AH  EJBKĤGJBOAÂ&#x160;SSSGJBOA


31

NORD EI PYSÄHDY. Aina lähellä: 35 NORD-yhtiötä kautta maailman.

4.10.2013

PYSYTÄÄN YHTEYDESSÄ! Murrelektronik Power Oy Palttinakatu 2 | 15230 Lahti

sales@murrelektronik.fi

Ô www.murrelektronik.fi

www.nordgear.fi

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI COLOURBOX

HYÖDYKEPÖRSSI

Alumiini LME käteis USD/tonni

+1,9% +0,6% 1 vko

1 kk

2 200

Piensijoittajat pääsivät kullan makuun MARKKINOILLA / Kullan hinta on laskenut vuodessa 25 prosenttia 1 800 dollarista unssilta tämän viikon alun vajaaseen 1 340 dollariin. Grammasta kultaa saa tällä hetkellä maksaa noin 33 euroa. Kesä–heinäkuun vaihteessa kullan hinta kävi alimmillaan 1 200 dollarissa. Kulta on perinteisesti ollut sijoittajien turvasatama kriisiaikoina. Suurin paniikki näyttää kullan hinnan perusteella siis laantuneen, mutta alkusyksystä pelot Syyrian tilanteen pahenemisesta ovat jälleen kasvattaneet sijoittajien kiinnostusta kultaan. Kulta on dollareissa yhä kalliimpaa kuin kertaakaan historiassa ennen vuoden 2010 syksyä. Osittain viime vuosien arvonnousuun taustalla on myös Yhdysvaltain keskuspankin ennätyslöysä rahapolitiikka. Suomessa kullan hinnanlasku ei ole näkynyt ainakaan fyysisen kullan kysynnässä. – Kolme–neljä vuotta sitten alkanut, aiempaa suurempi kiinnos-

2 000 1 800 1 600 touko kesä

tus kultasijoittamiseen ei ole notkahtanut tänä vuonna. Myymämme sijoituskullan kilomäärä ei ole kasvanut paljoa, mutta yksittäisten ostajien lukumäärä kylläkin, Niklas Sundman jalometalliyritys K. A. Rasmussenista kertoo. Kulta näyttääkin löytäneen tiensä myös muiden kuin todella rikkaiden sijoitustuotteeksi. K. A. Rasmussenilla esimerkiksi yksittäiset, tällä hetkellä 3 300 euron hintaiset 100 gramman kultalaatat ovat käyneet kaupaksi. Sundmanin mukaan myös kullan tuotannossa toimijoita on aiempaa enemmän, mutta volyymit ovat pienempiä. Uusia kultakaivoksia on viime vuosina avattu paljon, mutta kaivetun kullan kokonaismäärä maailmassa on ollut laskussa, kun kaikkein rikkaimmat esiintymät on jo hyödynnetty. Sijoitustuotteiden, korujen ja teollisuuden kulta onkin yhä useammin kierrätettyä. &

Syyrian kriisi on estänyt kullan hintaa laskemasta.

SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi

Kupari

LME käteis USD/tonni

heinä elo

syys

+1,1% +1,7% 1 vko

1 kk

9 000 8 000 7 000

KYSYNTÄÄ IDÄSTÄ. Kiinan ja Intian keskiluokka hamuaa tulevaisuudessa kultaa koruihin ja sijoitukseksi.

Raakaöljy —0,6% —5,3% Brent ICE USD/tynnyri

1 vko

1 kk

+0,4% —1,3%

Sinkki

LME käteis USD/tonni

1 vko

1 kk

Sähkö

HELYR-2014 EUR/MWh

heinä elo

syys

Raaka-aineet

120

2 200

Muutos % +1 vko

110

2 000

100

1 800

Kulta Lyijy Nikkeli Tina Puuvilla Maissi Soija Sokeri Vehnä

loka

0,0% +5,7% 1 vko

1 kk

50

1 600 touko kesä

heinä elo

syys

loka

0,0% +40,0%

Teräs

LME käteis USD/tonni

1 vko

1 kk

300

45

200

40

100

35 touko kesä

heinä elo

syys

heinä elo

2 400

130

90 touko kesä

6 000 touko kesä

loka

0 touko kesä

heinä elo

syys

+1,2 +0,4 +0,4 +1,2 +2,6 —2,2 —3,4 +2,2 +3,5

syys

—4,3 —5,00 —0,1 +9,3 +3,7 —8,9 —6,6 +12,1 +4,2

loka

Lähteet: Vattenfall, Factset. Kulta, lyijy, nikkeli ja tina London Metal Exchange, hinnat käteishintoja, USD/tonni, paitsi kulta USD/troy-unssi. Maissi, soija ja vehnä USD/busheli, Chicago Board of Trade, seuraava futuuri. Puuvilla #2 ja sokeri #11 NYF, USD/naula. Lyhenteet: troy-unssi=31,1 grammaa, naula (pauna)=453,6 grammaa, tynnyri=159 litraa, busheli=35,24 litraa.

telyuussään Turvallis ö k ik ll ä ä p ryhmän i, aarimäk Jarkko S sto ra vi tä n ti Vies

ja, LL.M. Asianaja a, rm Eija Wa toimisto Asianajo an Oy & Snellm n Castré

Uudistuva tietosuojan sääntely 29.10. Helsinki

Puheenjohtajana tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio

EU:n tietosuoja-asetuksen käsittely on nytkähtänyt eteenpäin ja seminaari valottaa säännösmuutoksen tämänhetkisen tilanteen. Mikä tulee muuttumaan uuden sääntelyn myötä? Miten muutokset vaikuttavat muun muassa markkinointiin ja miten yritysten tulisi valmistautua tulevaan sääntelyyn? Seminaarin puheenjohtajana toimii tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja luennoitsijat ovat tietosuojan ehdottomia kotimaisia asiantuntijoita. Seminaari on tarpeellinen jokaiselle tietosuoja-asioiden parissa työskentelevälle asiantuntijalle. Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %)

»

Ilmoittaudu lakikoulutus@talentum.fi, 020 442 4100 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

loka

+1 kk

Mitkä ovat uudistuvan tietosuojan sääntelyn käytännön vaikutukset organisaatiolle?

ri Professo , arenpää a S ti h A isto p io yl in Lap

loka

Talentumlakikoulutus.fi

Tekniikka&Talous 31/2013  

Tekniikka&Talous 31/2013