M&M15/10

1

Lisää lämpöä, Marimekko! 12 Malin Groop yrittää irrottaa kansallisbrändistä enemmän tunnetta.

Marsin uusi marssi 14 Vesa Mars tuo Suomeen uuden maksu-tv:n palveluoperaattorin, TDF Entertainmentin.

15/10

17. SYYSKUUTA

16. VUOSIKERTA

ISSN 1237-6655

7,90 EUROA

Joko se taantuma meni? 24 Ruotsissa mediamainonta käy jo ylikierroksilla, Suomessa vielä budjetoidaan.

SI MO SAH LA

Nokian lypsäminen loppui

Nokia ei enää suosi suomalaisia markkinointiviestintäyhtiöitä. 8

2

SM-KULMA

M&M 15/2010

Milloin on Hekun bileet? upeaa on kun on oma sihteeri. Ajatella!

Joitakin vuosia ennen kaikkea tätä olin kuvauskeikalla Hollannissa. Järkyttävän iso poppoo ihmisiä kuvasi yhden ruman kuvan Telen printtimainosta varten. Se piti ilman muuta kuvata Schipholin lentokentällä ja kuvauksen jälkeen piti tietysti jäädä illanviettoon ja yÜksi laatuhotelliin Amsterdamiin.

Mukana oli kuvaaja, stailisti, meikkaaja, kuvattavat ynnä epämääräinen posse, jonka toimenkuva jäi täysin hÜttÜiseksi. Ja minä – pikkutoimiston ujo assari. Muistan syÜneeni kyseisen ryhmärämän kanssa jossakin hämyisessä Damin ravintolassa elämäni parhaan pihvin, jonka leikkaamiseen ei tarvittu edes veistä. Niin taivaallisen täydellinen se oli.

Ne oli niitä pihviaikoja ne ja nyt sitten nyyhkitään, että ala ei enää ole seksikäs. Jos seksikäs on sitä, että kokoon-

nutaan näyttävästi yhteen juomaan viinaa, on varaa palkata hyvännäkÜisiä assareita tai että mennään printtimainoksen kuvausmatkalle jonnekin kauas, niin juu, ei ole seksikästä enää ei.

Silloin tyrkittiin tissit näkyville ja yltiÜlyhyen minihameen alta vilahtivat mauttomat stringit. Nyt ollaan oikeasti seksikkäitä tyylillä ja luovasti, sukkanauhat ojossa kynähameen alla.

Sitä paitsi on aina ja ikuisesti aika helvetin seksikästä olla alalla, joka muuttuu ja kehittyy aina ensimmäisten joukossa ja myÜs kaatuu komeasti ryskyen. N

AN TTI MA NN ERM AA

Jussi Nurmio julisti taantuman päättyneeksi ja joku ihana irvileuka kirjoitti M&M:n keskustelupalstalle: �Loistavaa!

Koska on HeKun bileet?�

Niin tosiaan, Hekun bileet. Muistaako kukaan vaikkapa niitä sairaalateemaisia bileitä Kaapelilla joskus vuosituhannen vaihteessa. Kutsu oli viimeisen päälle aidon oloinen resepti, shotteja imuteltiin lääkeruiskuista, vanhan polven mainosäijät puristelivat nuoria assarityttÜjä perseistä ja kaikilla oli muutenkin todella mukavaa.

M&M:kin oli rautaa. Taivaassa kokoonnuttiin mainostoimistonumeron ilmestymisen jälkeen koolle ja kuunneltiin hartaina samaista taantuman päättyneeksi julistajaa, joka luki jumalaisesti yläparvelta tulokset ääneen.

Tovi tästä Alex Niemisestä tuli Hasanin toimari ja pokeri-illassa hän ei voinut lakata päivittelemästä sitä, miten

saila-mari.kohtala@marmai.fi

armai.fi

OU TI TĂ–RMĂ„LĂ„

Markkinointi&Mainonta 15/10 10

Wroom.

4

Onko tämäkin juttu designia, Pekka Timonen?

8

Nokia lopetti lypsämisen mainostoimistoille.

12

Nyt myÜs tunne – Marimekon Malin Groop.

14

Miten Suomi somettui?

16

Mediatalo menee epäsosiaaliseen mediaan.

18

WHO: Saabismia ei saatukaan nitistettyä.

19

Pahkasika on kuollut, eläkÜÜn Sika!

20

Makiaa mahan täydeltä.

Ja CTRLia myĂśs.

22

Psst, osta metsäkone.

Osta nyt. Heikkisen Askolta saat halvalla.

24

Osuiko profeetta Nurmio oikeaan. Onko nyt nousukausi?

36

R-Kioski – jo sata vuotta paheiden pesänä.

38

Hanki vauva, nyt vain 139,80.

NUMEROA VUODESSA !IKAKAUSLEHTIEN LIITON JÂźSEN ,EVIKKI ,4 )33.

9HTEYSTIEDOT +ÂźYNTIOSOITE !NNANKATU p " (ELSINKI 0OSTIOSOITE 0, (ELSINKI 0UH WWW MARMAI FI

�Marimekon viestinnässä halutaan nyt tuoda esiin emootiota ja elämää.�

MALIN GROOP

3ÂźHKĂŽPOSTI TOIMITUS MARMAI FI ETUNIMI SUKUNIMI TALENTUM FI

4OIMITUKSEN SIHTEERI %LINA (AKOLA

0ŸŸTOIMITTAJA 3AILA -ARI +OHTALA

- - MEDIAMYYNTI +IRSI .IPULI

4OIMITUSPŸŸLLIKKÎ -IKKO -ETSŸMŸKI 4OIMITTAJAT -ATTIAS %RKKILŸ %LINA (AKOLA !NNA *UVONEN

)RMELI 3ALO /LLI (ARMA OPINTOVAPAALLA 5LKOASU 6EERA !ALTO !$ 3IMO 3AHLA

4ARU 4ARVAINEN

)LMOITUSVARAUKSET WWW TALENTUM FI MEDIA -ARJA 3AULO

4IETOPALVELU 4IETOPALVELUPŸŸLLIKKÎ 0IRJO 6ALPAS

4ILAAJAPALVELU

FAX 4ILAUSHINNAT KESTOTILAUS KK EUROA KK LASKUTUSVŸLEIN EUROA MŸŸRŸAIKAISTILAUS KK EUROA

KK EUROA 3IVUNVALMISTUS &AKTOR /Y %RJA +ALLIOSAARI +USTANNUSYHTIĂŽ 4ALENTUM -EDIA /Y 4OIMITUSJOHTAJA *UHA "LOMSTER 0AINO (ÂźMEEN 0AINO /Y &ORSSA

4OIMITUKSEN TILAAMA TAI SILLE TARJOTTU AINEISTO JULKAISTAAN EHDOLLA ETTŸ AINEISTOA VOIDAAN KORVAUKSETTA KŸYTTŸŸ LEHDEN KAIKISSA UUDELLEENJULKAISUISSA TAI MUUSSA KŸYTÎSSŸ RIIPPUMATTA TOTEUTUS JA JAKELUTAVOISTA -ARKKINOINTI -AINONNAN LUKIJA JA ASIAKAS REKISTERIŸ VOIDAAN KŸYTTŸŸ JA LUOVUTTAA SUORA MARKKINOINTI TARKOITUKSIIN 2EKISTERISELOSTE JA TIETO HENKILÎTIETOJEN KŸSITTELYN TARKOITUKSESTA ON SAATAVISSA 4ALENTUM -EDIA /Y N TILAAJA PALVELUSTA

2

!

!

"" "

!

TOIMITUKSEN KOMMENTTI • IRMELI SALO katsoo, että moni yritys käyttäytyy alihankkijoitaan kohtaan kuin vampyyri.

M&M 15/2010

Modernit verenimijät Vampyyritarinat ovat kolahtaneet suomalaisiinkin.

Stephenie Meyerin ja Charlaine Harrisin vampyyreista kertovat kirjat komeilevat Suomessa bestseller-listoilla ja tv-sarjat kuten True Blood ja Vampyyripäiväkirjat keräävät muhkeat katsojaluvut.

Vaikka tarinat ovat enimmältään eksotiikan, erotiikan ja väkivallan keitoksia, kiinnostavinta on tekijöiden yritys kuvata vampyyrien ja ihmisten erilaisten elämien yhteensovittamista.

Vampyyrit ovat vaarallisia: ihmishahmoiset pedot purevat ja imevät verta, minkä lisäksi heillä on muita ylivoimaisia ominaisuuksia.

Ihmiset joutuvat sopeutumaan ja ovat usein altavastaajia.

Vampyyrien ja ihmisten väliset suhteet tulevat väistämättä mieleen, kun lukee kuvauksia isojen yritysten tavasta kohdella alihankkijoitaan.

Alihankkija sopeuttaa toimintansa teettäjän tarpeisiin ja vaatimuksiin: kouluttaa väkensä, investoi tuotantokapasiteettiin, venyy toimeksiantajan aikatauluihin, puristaa kulunsa minimiin ja pyrkii laadussaan maksimiin.

Riskit ovat yhtä epätasapainossa kuin nykyisessä vampyyrihuumassa. Ihminen on alakynnessä ylivoimaisen vampyyrin rinnalla.

Nokian kasvu synnytti käsitteen Nokian rengit. Käsite kuvaa laajaa alihankintaketjua, jossa toimivat yritykset ovat riippuvaisia yhdestä isosta toimeksiantajasta.

Jos isäntä haluaa pienentää tuotantokulujaan, renki venyy ja tinkii omasta pussistaan.

Kyse ei silti ole pelkästään Nokiasta, jonka alihankin-

”Kaikki ei voi olla designia” 1

Designista ja muotoilusta on tullut muotikäsitteitä, joilla parannetaan kaikki maailman ongelmat nälänhädästä julkiseen liikenteeseen.

– Käytän itse mielelläni sanaa design, koska muotoilusta tulee helposti mieleen Aaltovaasi tai joku muu esine. Olemme nyt vasta huomanneet designin mahdollisuudet. Keskeistä on ymmärtää ihmislähtöisen ja ratkaisukeskeisen designin maailma. Meidän tulee laajentaa ajatuksia muotoilusta ja nähdä, miten monimuotoisia asioita designilla voidaan ratkoa. Se, että kaikki olisi designia, aiheuttaa kyllä inflaatio-ongelman.

2

Suomalaisesta nykydesignista kohkataan paljon, mutta todellisuudessa maassa on edelleen vallalla vanhakantainen muumi-unikko-meininki.

– Tuo on osittain totta. Kotona on vielä tekemistä. Design ei ole vielä luontainen osa yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Esimerkiksi julkisten palveluiden osalta rooli on lähes olematon.

3

Designhankkeille syydetään julkista tukea, mutta mitään merkittävämpää bisnestä designin ympärille ei ole aikoihin syntynyt.

– Suomen keskeiset vientiyritykset ovat designkeskeisiä ja niiden menestyksessä designilla on suuri rooli. Määrätietoinen satsaus korreloi menestyksen kanssa ja tästä on selkeitä tutkimustuloksiakin. Mielestäni on hämmästyttävää käydä edes keskustelua enää siitä, onko designilla merkitystä.

4

Helsingin designpääkaupunkius ei vie Suomea maailman kartalle, koska loppujen lopuksi suurimmaksi anniksi jäävät jäykät cocktail-kutsut ja muutaman virkamiehen työllistäminen.

– Se jää nähtäväksi. Tavoite on kyllä ihan muualla. Yksin WDC ei sitä tee, mutta tavoite on vahvistaa kansainvälistä rooliamme, eikä vain tulla tyhjyydestä ja hävitä tyhjyyteen.

5

Kiinassa valmistuu vuosittain 22 000 teollista muotoilijaa. Kohta suomalaisdesignereita ei tarvita juuri mihinkään.

– Kiinassa satsataan vahvasti designiin ja he ovat tosissaan, mutta se ei ole uhka, jos toimimme viisaasti. Jos designin rooli vahvistuu ja arvostus kasvaa, se on meille mahdolE L I N A H A KO L A lisuus, ja meidän täytyy miettiä, miten voimme hyödyntää sitä. ■

PEKKA TIMONEN on World Design Capital Helsinki

-hankkeen ja säätiön johtaja. Hän on virkavapaalla Helsingin kaupungin kulttuurijohtajan virasta.

tamenetelmiä kuvaa Mattias Erkkilän juttu tämän lehden sivuilla 8–10.

Kaikki teollisuusmaat ovat täynnä suuryhtiöitä, jotka pyörittävät omia alihankintaverkostojaan.

Vaatetusteollisuudessa brändin haltija ei ompele ainuttakaan tikkiä, eikä konevalmistajalla ole omaa pajaa.

Alihankkijat elävät jatkuvassa kilpailu- ja kilpailutustilanteessa, mistä seuraa, että alihankkijat kuristavat omia alihankkijoitaan.

Kuten vampyyritkin osaavat vietellä, niin myös isäntä hurmaa uuden alihankkijansa ja uskottelee kyseessä olevan kumppanuussuhteen.

Kumppanuuspuheet unohtuvat kuitenkin heti, kun alihankkija ei enää pysty venymään isännän vaatimuksiin.

Monen alihankkijan riski on sama kuin vampyyrin kohdanneella ihmisellä. Jäädä makaamaan kuiviin imettynä. ■

JU USO PALONEN

VASTAVÄITTÄJÄ • PEKKA TIMONEN

S.K OR HO NEN

4

<YVcVN[ [\b`b WNaXbb cNUcN[N

1VcNN[V \[ R[VaR[ XN`cN[ba NVXNXNb`YRUaV

8 M&M 15/2010

NOKIA MENI UMPEEN

Nokia ei enää suosi suomalaisia markkinointiviestintäyhtiöitä.

Moni menetti hermonsa asioidessaan yhtiön kanssa.

E

nsin hirmuinen kasvu Suomessa, ulkomailla ja etenkin pörssissä, sitten tuotannon siirtäminen entistä halvempiin maihin, tulosvaroitukset, ytneuvottelut ja pahimmillaan konkurssi.

Tämä on tyypillinen Nokian alihankkijana toimineen suomalaisen teollisuusyrityksen tarina.

Monet yrityksistä, esimerkiksi Elektrobit ja Elcoteq, toimivat toki edelleen, mutta paluuta vuosituhannen alun loistoon ja pörssimenestykseen tuskin on.

Voittokulku katkesi, kun Nokia ryhtyi ostamaan komponenttinsa globaaleilta markkinoilta ja suomalaiset saivat havaita häviävänsä hintakisan taiwanilaisen Foxconnin kaltaisille kilpailijoille.

Nokian elektroniikkakumppanien kitumista seurattiin pitkään pala kurkussa kotimaisissa mainos- ja digitoimistoissa. Matkapuhelinjätti kun teetät-

ti suhteellisen tai pikemminkin suhteettoman suuren osan markkinoinnistaan Suomessa.

Painajainen toteutui

Vuosikymmenen loppupuolella painajainen kävi toteen. Vuodesta 2006 alkaen Nokia asteittain lopetti suomalaisten alihankkijoiden suosimisen myös markkinointipuolella.

– Siellä tuli vastareaktio sille, että Suomessa oli tehty niin paljon, kommentoi Nokian kanssa töitä tehneen toi-

9 M&M 15/2010

SI MO SAH LA

miston edustaja.

Raakaa peliä Nokiassa Joidenkin mielestä asenteet KeiSeuraukset olivat dramaatiski epäusko laniemessä kääntiset. Esimerkiksi pitkälti suomalaiseen Nokian asiakkuuden varastyivät suorastaan päälaelleen. sa elänyt Contra Helsinki oli mainontaan.

– Nokia alkoi vielä vuonna 2006 Suomen luottaa ei-suomakahdeksanneksi suurin mailaisiin ihmisiin, kommentoi toinen alan nostoimisto 5,7 miljoonan euron myyntekijä, joka ei myöskään halua nimeään tikatteellaan. julkisuuteen.

Vuonna 2008 toimiston myyntika– Joskus tuntui siltä, että oli parempi, te oli huvennut miljoonaan ja tulos oli jos toimisto tuli vaikka Ruotsista kuin 270 000 euroa tappiolla. 2009 Contra Suomesta. myytiin Touch Worldwidelle.

Nokian nousukiidon markkinoinnillisen pohjatyön tehnyt SEK & Grey selvisi jättiasiakkaansa lähdöstä paremmin laajemman asiakaspohjansa ansiosta, mutta kuntokuuria ja yt-neuvotteluja kesti sielläkin pari vuotta. Samaan aikaan se menetti maan suurimman mainostoimiston tittelin PHS:lle.

Digitoimistot kävivät saman kurimuksen läpi vähän myöhemmin. Muutos on koskenut lähes kaikkia isompia toimistoja Suomessa.

– Olihan se aika hirvittävää huomata, kuinka isolla Nokia-riskillä moni toi-

misto pelasi. Moni varmaan näki sen riskin, mutta kun muutos sitten tuli, se tuli todella nopeasti. Nähtävästi isokin yritys voi olla nopealiikkeinen, sanoo kotimaisen digitoimiston edustaja, joka niin ikään kieltäytyy antamasta nimeään julkisuuteen.

Sekoilu kuriin

Syitä muutokseen oli toki muitakin kuin pelkkä Suomi-vastaisuus. Nokia oli ensinnäkin hieman tyytymätön mainontansa luovuuteen.

10 M&M 15/2010 SI M O SA H LA

”On ihan sama, mikä toimisto Nokiaa tekee, koska yrityksen oma insinöörimeininki tappaa luovuuden joka tapauksessa.”

– Siellä iski epäusko suomalaiseen mainontaan.

Kotimaisten tekijöiden rahkeissa oli myös rajansa. Nokian mittakaava kun on sitä luokkaa, että se voisi helposti ostaa käyttöönsä kaikki Suomen markkinointiresurssit.

– Kyllähän Nokian kaltaisen toimijan pitää saada tietää, miten Coca-Cola tekee asioita eikä miten Kesko tekee, ymmärtää eräs alan ihminen. Hän tarkoittaa, että globaali yritys tarvitsee globaalit kumppanit.

Samalla Nokia yritti saada kuria ja järjestystä markkinointiinsa, jonka yhteistyökumppanien määrä laskettiin tuhansissa.

– Meno oli mahtavaa mutta kontrolloimatonta, rahaa meni sinne tänne, muistelee alalla pitkään ollut toimistopomo.

Pääkumppanien määrä runtattiin neljään ja hiemankin isommat tarjouspyynnöt siirtyivät Nokian hankinnoista vastaavan yksikön käsiin. Hankintamenettely herättää erityisen paljon närää alan ihmisissä.

– Ostajina ovat samat ihmiset, jotka ostavat komponentteja. Kaikesta puristetaan joka penni, päivittelee toimistopomo.

– Ostajat tulevat sopimus kädessään kertomaan kuinka kannattavaa toiminta heidän kanssaan saa olla, kommentoi toinen.

Kilpailua, koko ajan

Hintoja puristetaan kilpailuttamalla.

– Jokainen vähänkin isompi työ menee kilpailutukseen. Ja joka kerta on ihan samalla viivalla kaikkien muiden kanssa, kommentoi toimistopomo turhautuneena.

Digitoimiston edustaja tosin muistuttaa, että sama linja on monella muullakin asiakkaalla.

– Viime vuonna kaikki innostuivat kilpailuttamaan. Ja pienemmät toimijat ovat usein kyllä kovempia puliveivaamaan hintaa.

Kolmas haastateltava kommentoi myös, ettei osto-osaamisen kasvu ole markkinointialalle pelkästään haitaksi – ”kun siis tietää, minkälaista hyvä veli -toimintaa tämä on pahimmillaan ollut.”

– Kustannusten tarkempi seuraaminen on positiivista siksikin, että se vahvistaa markkinoinnin olevan asiakkaille bisneskriittistä toimintaa.

Halvalla saa halpaa

Kova hintapuristus voi kuitenkin johtaa myös siihen, etteivät alan parhaat kyvyt vaivaudu tekemään Nokian projekteja. Lisäksi sitoutumisen aste on väistämättä matala, koska takeita työn jatkumisesta ei juuri ole.

– Kun pitää päättää, tekeekö töitä Nokian kaltaisen yrityksen kanssa vai sellaisten kumppanien kanssa, joilta sama liikevaihto tulee mukavasti ja yhteistyössä, helposti kal-

listuu jälkimmäiseen.

Kyse on ihan liiketoimintaratkaisusta, kommentoi toimistojohtaja.

Kyseiseen ratkaisuun päätyi esimerkiksi Nokian mediatoimistona toiminut Mediacom, joka päätti olla puolustamatta tiliään, kun Nokia toissa keväänä ilmoitti laittavansa mediatoimistotilinsä kilpailuun.

Mutta Nokian kaltaiselle yritykselle alihankkijoita löytyy aina. Nyt mediatoimistona on Carat ja mainostoimistokumppaneina Wieden + Kennedy ja Isobar luovalla puolella sekä JWT ja Wunderman tuotanto- ja jakelutoimistoina. Monien mielestä mainonnan laatu ei kuitenkaan ole noussut, vaikka tekijöiksi on hankittu maapallon ykköskentälliset.

– On ihan sama, mikä toimisto Nokiaa tekee, koska yrityksen oma insinöörimeininki tappaa luovuuden joka tapauksessa.

Koulutti koko digialan

Toisaalta esimerkiksi ruotsalaisen Farfarin Nokialle tekemät kampanjat ovat keränneet palkintoja maailman kovimmissa mainoskisoissa. Nokian siivellä suomalaistekijätkin pääsivät katsomaan kansainvälistä tekemisen tapaa.

– Moni digipuolen toimisto oppi Nokian projekteista paljon ja pääsi kansainväliseen seuraan mittaamaan omaa osaamistaan. Voi melkein sanoa, että Nokia koulutti yhden kokonaisen sukupolven.

Nyt se joukko kuitenkin miettii, miten tästä eteenpäin. Esimerkkiä voisi ottaa Ruotsista, jossa vuosituhannen alun uusmediatoimistojen megakriisi toimi lähtölaukauksena maan menestykselle digitaalisessa markkinointiviestinnässä.

– Nyt alalla on kasvun paikka, kommentoi digitoimistopuolen edustaja.

Toisaalta myös Nokia-töitä on ruvennut taas tippumaan.

– Ihan hyviä projekteja päästään tekemään, kommentoidaan yhdestä toimistosta.

– Ehkä siellä on tiedostettu, ettei käytös toimistoja kohtaan ole ollut kauhean hyvää, toteaa toinen alan veteraani.

Toiveikkuutta herättävät myös markkinointijohdossa tapahtuneet henkilövaihdokset.

Etenkin brändijohtajaksi valittuun Steven Overmaniin suhtaudutaan positiivisesti.

– Selvä valonpilkahdus, tiivistää yksi haastateltavista.

Mutta toistaiseksi pelkkä pilkahdus. Nokian toimintatavan ansiosta kukaan haastateltavista ei suostunut esiintymään omalla nimellään.

Nokiasta ääneen puhuminen kun voi johtaa siihen, että käy niin kuin Olli-Pekka Kallasvuolle – hommat loppuvat. Nokian puolelta haastateltavaa ei lupauksista huolimatta löytynyt ensinkään. N M AT T I AS E R K K I L Ä

Kannattaako kilpailutus?

Nokian tapa kilpailuttaa herättää murinaa markkinointialan alihankkijoissa. Toisaalta kilpailuttaminen on osa normaalia markkinataloutta.

– Kilpailuttaminen voi tulla kyseeseen, jos asiakas esimerkiksi haluaa jotakin uutta tai – etenkin nyt taantuman aikaan – haluaa kustannuksia alas. Toisaalta hinta ei tietenkään voi olla se ainoa kriteeri, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva HanskiPitkäkoski.

Hän ymmärtää, että jatkuva kilpailuttaminen voi tuntua toimistoista turhauttavalta.

– Jos tuntuu liian raskaalta, niin onhan niitä muitakin asiakkaita.

Pluto Finlandin toimitusjohtaja Mikko Leisti huomauttaa, että vertailua tehdään jatkuvasti.

– Sisältötuotantotöissä kilpailu on sillä tavalla jatkuvaa, että jos homma ei toimi, niin asiakkaalla on aina mahdollisuus lopettaa yhteistyö vaikka saman tien.

Hyvä hankintaihminen Vaasan yliopiston professori Jukka Vesalainen kuitenkin suosittelee kilpailuttamisenkin miettimistä tarkasti.

– Kilpailutuksesta on hyötyä, jos hankittava hyödyke on standardi ja sille löytyy kilpaillut markkinat. Jos tuote tai palvelu on monimutkainen, niin silloin tehokkaampaa voi olla liittoutuminen esimerkiksi kahden toimittajan kanssa, Vesalainen määrittelee.

Parhaaseen tulokseen päästään Vesalaisen mukaan, jos kustannuksia katsotaan kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti – ja mikäli mahdollista, avoimessa yhteistyössä alihankkijan kanssa.

– Avoin kustannuskalkyyli vähentää osaoptimointia kummallakin puolella. Se tosin edellyttää huomattavan suurta luottamusta.

Yhteistyötä vaikeuttaa myös se, että monessa yrityksessä hankintaosaston palkitsemisjärjestelmä ohjaa lyhytjänteiseen kustannusten leikkaamiseen.

– Kyse ei siis ole hankintaihmisten pahuudesta, Vesalainen kumoaa myytin.

Luovuuden kilpailutus Jatkuvan kilpailuttamisen seurauksena yrityksen kokonaiskustannukset saattavat jopa nousta. Samalla yrityksen maine asiakkaana kärsii.

– Jotkut alihankkijat valitsevat vain ne asiakkaat, jotka ovat valmiita todelliseen kumppanuuteen. Raakoja kilpailuttajia vältellään, Vesalainen sanoo Nokiaa pidetään markkinoilla hyvin hintatietoisena asiakkaana.

– Nokia on näyttänyt suomalaisille globaalin, avoimen toimintamallin – mutta myös erittäin kovan hankinnan. Näin toimii toki myös moni muu suuri suomalaisyritys. Globaali toimintaympäristö ehkä pakottaa siihen, Vesalainen miettii.

Mietteliääksi professori menee myös kuullessaan, miten mainostoimistoja kilpailutetaan.

– Miten voi kilpailuttaa luovan ratkaisun, hän ihmettelee. N M E

12 M&M 15/2010

Malin Groop TITTELI: Marimekon brändi- ja NBSLLJOPJOUJKPIUBKB t IKĂ&#x201E;: t PERHE: NJFT KB QPJLB t URA: projektijohtajana ja strategistina Ytterborn & 'VFOUFTJTTB 5BJWBBTTB KB (SPX TTB t HARRASTUKSET: â&#x20AC;?Lyhyet matkat, joilla tipahtaa keskelle vieraan paikan arkea.â&#x20AC;?

TOP 3:

t 'PUPHSBGJTLB 5VLIPMNBO VVTJ VMKBT valokuvataiteen museo. t $BNJMMB /PSSCBDL BSWPTUBO ihmisiä jotka uskovat itseensä ja vievät juttunsa loppuun asti. Tämä suomalaissuunnittelija on tehnyt kiinnostavaa ekomuotia yli 10 vuotta. t -FOLLBSJU KB ,PVLLVOJFNFO NFUT

13 M&M 15/2010

ENEMMÄN EMOOTIOTA Yrityksenä Marimekko herättää suomalaisissa tunteita, mutta brändinä se jättää kylmäksi.

Malin Groopin tehtävänä on oikaista asia.

M

alin Groopia jännittää. Marimekon brändi- ja markkinointiviestintäjohtaja vierastaa vieläkin työn mukana tulevaa henkilökohtaista julkisuutta.

– Olen antanut parin vuoden aikana paljon haastatteluja, mutta en ole vieläkään tottunut puhumaan itsestäni.

Groop aloitti Marimekossa tammikuussa 2009. Kun kutsu kävi, Groop työskenteli Tukholmassa bränditoimisto Grow’n yhteysjohtajana.

Loikka ruotsalaistoimistosta kansallisomaisuudeksi luokiteltuun Marimekkoon oli melkoinen.

– Yrityksenä Marimekko herättää tunteita. Teki yritys mitä tahansa, kaikilla on oikeus kommentoida ja sanoa mielipiteensä, Groop sanoo.

Siihen nähden on erikoista, että brändinä Marimekko jättää suomalaiset kylmäksi.

Kun yhtiö teetti brändityönsä tueksi segmentointitutkimuksen, se kertoi, että Marimekon tuntee 98 prosenttia suomalaisista, mutta brändinä se ei tule suomalaisten iholle.

Groopin tehtävänä on tuoda tähän muutos – siis kirkastaa Marimekon brändi ja laittaa viestintä kuntoon.

Muotoilu äidinmaidosta

Suomenruotsalaisessa kodissa Helsingissä kasvaneen Groopin kiinnostus muotoiluun on imetty jo äidinmaidossa. Mummi ja äiti olivat kiinnostuneita muotoilusta ja veivät pientä Malinia gallerioihin ja taidemuseoihin.

– Muistan, että mummi on selittänyt minulle Kaj Franckin suunnitteleman maitoa viilentävän pullon muotoilun roolia suhteessa

funktionaalisuuteen, kun olin seitsemän.

Konkreettisemmin Groop kiinnostui designista opiskeluaikoina. Hän arpoi, mennäkö opiskelemaan journalismia vai Hankenille. Arpa osui Hankenin johtamis- ja hallintolinjaan.

Valmistumisensa jälkeen Groop lähti Tukholman yliopistoon brändijohtamisen jatkokoulutusohjelmaan. Sen jälkeen Groop on luonut uraa vuorotellen Ruotsissa ja Suomessa, markkinointiviestinnän toimistoissa kuten Ytterborn & Fuentesissa, Taivaassa ja Grow’ssa.

– Toimistourani on keskittynyt designiin ja brändäykseen, ei niinkään mainontaan. Minua kiinnosti se, miten identiteetti ja kokemus lähtee rakentumaan.

vastauksista nousi hyvin vähän emootioon liittyviä piirteitä. Kommentit olivat ominaisuuksiin, kuten graafisiin linjoihin ja vahvoihin printteihin keskittyviä, eivät adjektiiveja. Siksi viestinnässä halutaan nyt tuoda esiin emootiota ja elämää.

Identiteetti haussa

Brändi- ja markkinointiviestintätyötä tekee talon sisäinen 17 hengen tiimi, ja tulokset alkavat pikku hiljaa näkyä.

Groopin toinen ohjenuora liittyy brändin elävyyteen. Brändi elää ja muuttuu joka päivä. Perustan pitää olla notkea, jotta brändi voi kehittyä ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää.

Marimekossa on mietitty tarkasti myös sitä, miten ja missä se haluaa asiakkaansa kohdata. Viime keväästä lähtien yhtiö on julkaissut neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä. Lisäksi verkko uudistuu, verkkokauppa on viritteillä ja brändi alkaa näkyä aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa.

Mediasuunnittelu on ollut yksi tärkeä osa-alue, ja nyt mukana on mediatoimisto Happi.

– Olemme uusineet kuvamaailman käytännössä kokonaan ja linjanneet ilmettä. Happi on ollut tärkeä kumppani mediastrategiasta lähtien. Aikaisemmin se on tehty vähän toisin, mutta en halua mennä siihen.

Marimekon brändin ydin on haastava.

Toisaalta se on tasaraitaa ja pallopaitaa, toisaalta nimisuunnittelijoiden muotiluomuksia.

Groop muistuttaa, että Marimekko on ollut ristiriitainen brändi alusta saakka. Perustaessaan Marimekkoa Armi Ratia keräsi ympärilleen taiteilijoita ja antoi heidän tehdä tulkintoja elämästä ja ympäristöstä. Koska tulkinnat vaihtelivat, ristiriitoja syntyi väistämättä.

– Ne ovat kuitenkin Marimekon ydin. Siksi tasaraita ja esimerkiksi Noora Niinikosken graafinen tulkinta sopivat molemmat Marimekkoon.

Yksi Groopin brändijohtamisen linjauksista liittyy juuri oman fokuksen löytämiseen. Samalla pitää nähdä, mikä tekee brändistä kullakin kansainvälisellä areenalla paikallisesti kiinnostavan.

Brändissä pitää olla tarttumapintaa.

– Brändityö on pitkä ja kivuliaskin prosessi. Jos meillä on näitä ristiriitoja niin paljon, ollaanko me kaikkea kaikille vai ei kenellekään mitään? Brändin ytimessä on kuitenkin painokangas ja kuvio.

Tunnetta peliin

Brändityö on haastavaa senkin takia, että Marimekolla on hyvin erityislaatuinen asema Suomessa. 70 prosenttia liikevaihdosta tulee kotimaan markkinoilta.

– Voisi kuvitella, että olemme ihmisten sydämissä, mutta kun kysyimme, mitä Marimekko sitten on,

”Hienostokorttelit tai vilkkaat high streetit eivät ole meidän juttu.”

Noviisina nettiin

Tänä syksynä Marimekko avaa uusia myymälöitä Malmössä, Berliinissä, Soulissa ja New Yorkissa.

– Tahti on kova, mutta haluamme silti kasvaa hallitusti ja keskittyä tiettyihin markkina-alueisiin. On tärkeä punnita, minkätyyppiseen ympäristöön brändi istuu ja kenen viereen. New Yorkiin avattava myymälä sijaitsee Sohossa, missä liikkuu ja asuu paljon esimerkiksi kulttuurista kiinnostuneita ja sen parissa työskenteleviä ihmi-

siä. Arvokkaan oloiset hienostokorttelit tai vilkkaat high streetit eivät ole meidän juttu.

Groopin kolmas periaate on, että vaikka brändi kehittyy vain pitkäjänteisellä työllä, sen on tapahduttava tässä ja nyt, rinta rinnan bisneksen kanssa, jotta siitä saa hyödyn irti.

Kansainvälisille markkinoille Marimekko aikoo terävoittää ja selkeyttää viestintänsä kulmaa, jotta siitä olisi helpompi muodostaa mielipide.

Tänä syksynä maailmalla avattavat myymälät edustavat Marimekon uutta brändilinjaa ja pikkuhiljaa myymälät Suomessakin muuttuvat.

– Viesti on erittäin vahva, se herättää tunteita ja keskustelua eri tavalla kuin Suomessa.

Yhteistyöllä onneen

Marimekon tärkeimmät ulkomaanmarkkinat ovat Japani, Yhdysvallat ja Pohjoismaat. USA:ssa yhtiö on tehnyt jo 40 vuotta yhteistyötä sisustusliikeketju Crate & Barrellin kanssa. Bisneskonsulttina toimii C2 Group.

Groop uskoo yhteistyön voimaan ja aikoo hyödyntää sitä viestinnässäkin.

– Tiimityöskentelyssä suomalaiset eivät ole kovin hyviä. Jos katsoo brändejä, jotka ovat menestyneet, ne ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä ja yhdistäneet eri osa-alueita. En halua arvostella suomalaisia, koska on luonnollista, että sotien jälkeen on opittu pitämään huolta omasta tontista ja tehty hienoa työtä.

Olisi kuitenkin kaikkien edun mukaista, että se sisu kanavoitaisiin yhteistyöhön.

Marimekko on pyrkinyt vahvistamaan yhteistyökuvioilla asemaansa paikallisilla markkinoilla. Esimerkiksi Kööpenhaminassa paikallisen design-koulun oppilaat tulivat Marimekon tiloihin viikonlopuksi suunnittelemaan.

Kotimaassa paukkuja ladataan esimerkiksi World Design Capital -hankkeeseen.

– Haluamme avata ovia keskusteluille, mutta myös osallistua itse niihin. Armi kutsui aikanaan suunnittelijoita ja muita kulttuurialojen vaikuttajia Bökarsin kartanoon , jossa he kuulemma saattoivat viettää parikin viikkoa. Koemme että meilläkin on velvollisuus ottaa kantaa ja osallistaa muut alaan liittyvään keskusteluun. N E L I N A H A KO L A KU VA O U T I T Ö R M Ä L Ä

14

KOLUMNI t JOUNI HEINONEN

M&M 15/2010

Markkinointi somettui

S

osiaalinen media on ideologiselta lähtökohdaltaan sosialismia.

Se sai alkunsa, kun ihmiset tarvitsivat kanavan, jossa rakentaa yhteisöjä ja tehdä asioita yhdessä. Sosiaalisen median eli somen kantava ajatus on passiivisten median käyttäjien aktivoituminen, tekeminen ja jakaminen, yhdessä ja ilmaiseksi.

Yrityksissä some-keskustelu on kuitenkin ollut markkinointivetoista. Digikonsultit kiertävät visioimassa, kuinka liiketoiminta loppuu, elleivät yritykset lähde mukaan esimerkiksi naamakirjaan. Totuus ei taida

MITÄ&MIELTÄ

olla ihan näin yksioikoinen. Kuinka monta konkreettista ja merkittävää esimerkkiä olet nähnyt Facebookin kaupallisesta hyödyntämisestä? Huomioarvoa sillä on ehkä voitu lisätä, mutta kuka sillä oikeasti tekee rahaa?

Siinä missä suomettuneet poliitikot eivät voineet kritisoida itänaapuria, somettuneet digikonsultit ja mainosmiehet eivät voi sanoa Facebookista mitään kielteistä. Ja jos joku uskaltautuu esittämään kritiikkiä näitä evankelistoja vastaan, poltetaan hänet digitaalisella roviolla välittömästi.

T

ällä hetkellä konsulttien profetiat uppoavat hedelmälliseen maaperään, sillä monen yrityksen suhdetta naamakirjaan ja muuhunkin someen näyttävät leimaavan paniikki ja pelko: siellä pitäisi kiireesti tehdä jotain, kunhan vain tietäisi mitä. Usein panikoinnin lopputuloksena syntyy toinen toistaan epätoivoisempaa mainosluukutusta, joka tekee vain hallaa yrityksen maineelle.

Monelta profeetalta jää kertomatta, että mitä voimakkaammin yritykset omivat Facebookia markkinointikanavakseen – tuovat sinne omia kaupallisia sisältöjään, asettavat ehtoja ja sääntöjä ja hyödyntävät

ihmisten vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa toimeliaisuutta – sitä nopeammin kanavan luonne muuttuu.

Kun yritysviestit valtaavat alaa yksityishenkilöiden väliseltä keskustelulta, ydinideologialtaan sosialistinen yhteisö uhkaa muuttua neuvostokommunismin kaltaiseksi vahvimpien diktatuuriksi. Jos näin tapahtuu ja aktiiviset käyttäjät palaavat takaisin passiivisten asiakkaiden ruotuun, kaupallistaminen pilaa koko ilmiön.

J

otta yritykset saisivat Facebookista ja muusta sosiaalisesta mediasta maksi-

MITÄ TAPAHTUU TODELLA

PETRI ARTTU RI ASI KAI NEN

Anna menovinkki Stephen Elopille Ruotsin-risteily on oiva tapa avata Stephenille ja hänen perheelleen suomalaista sielunmaisemaa. Alkuvauhti seisovasta pöydästä, josta tangoparketille ja karaokeen. Siinä tiivistyy suomalainen melankolia ja jurouden alta kumpuava esilläolon tarve.

Atte Palomäki, viestintäjohtaja Wärtsilä

Yhdellä pläjäyksellä kaikki tämä: viihtymistä, itsensä ilmaisemista, relaamista ja etenkin iisi tapa tutustua Nokialandian asukkaiden syviin riveihin: lauantai-ilta Pata-Ässässä. Etukäteen kantsii treenata Aikuisen naisen sanat, niin suosio on taattu!

Susanna Paloheimo, asiakkuusjohtaja Taitomylly

Hans Välimäki on velho, ja Chez Dominiquessa kannattaa käydä. Suosittelen myös modernia livejazzia ja Suomi-Ruotsi-lätkämatsia. Vanhoista harrastuksista tuskin tarvitsee luopua.

Kari Tervonen, strategiajohtaja Kuulas

Koska Steve on kuulemma kulinaristeja, on Suomen tarjottava parastaan. Hänet kannattaa siis ohjastaa kohti Nokiaa, Teuton Grilliin. Siellä Steve pääsee Suomen makuun tilaamalla kuuman koiran, joka tarkoittaa sokerimunkkia höyrymakkaralla.

Sen voimalla panee kyllä kuntoon yhden kännykkäyhtiön.

Harri Saukkomaa, hallituksen puheenjohtaja Susamuru

Yöttömän yön golf Pohjois-Suomen kentillä myös Nokian asiakkaille. Suomen ainutlaatuinen saaristo koko perheelle. Ja sitten jääkiekkofanille ekstraa: Jokerit–IFKmatsi 5. helmikuuta Olympiastadionilla, jossa on viimeksi pelattu lätkää 70 vuotta sitten.

Jukka Suomela, markkinointisuunnittelija Management Events Group

VESA PLUS MAKSU-TV. Vesa Mars on pysynyt A-lehdistä lähdettyään tiiviisti television parissa.

Mars marssii jälleen

1

Vesa Mars on taas mielipuuhassaan, perustamassa maksu-tv:n palveluoperaattoria.

Askelmerkit ovat tutut, sillä aiemmin Mars rakensi Suomeen PlusTV:n, joka tällä hetkellä hallitsee antenniverkon markkinoita yksin.

– Juuri sen takia markkinoille mahtuu oikein hyvin, toteaa vasta perustetun palveluoperaattorin, TDF Entertainmentin toimitusjohtajaksi nimitetty Mars.

Yrityksen nimessä näkyy pääomistaja ja rahoittaja, ranskalainen TDF, joka omistaa myös antenniverkkoa operoivan Digitan. Pienillä osuuksilla mukana ovat myös Mars itse, Ulla Koivula ja ruotsalainen Pär Appelqvist.

– TDF haluaa rakentaa itselleen toisen tukijalan Suomeen, kertoo Mars.

Digita joutuu teräväpiirto-tv-jakelussa kilpailutilanteeseen, kun sekä DNA että Anvia tulevat markkinoille. Tätä tasapainottaa TDF Entertainment, joka toimii jatkossa nimenomaan teräväpiirtokanavien operaattorina.

– Uuden toimijan pitää tuoda uutta markkinoille. Lisäksi seuraavan sukupolven digiboksit mahdollistavat tilausvideon ja webbi-tv:n tuomisen televisioon, Mars kertoo yrityksen tuotevalikoimasta.

TDF Entertainmentin välittämät kanavat ovat toistaiseksi auki. Marsin mukaan keskusteluja kanavayhtiöiden kanssa käydään, mutta ensin pitää odotella teräväpiirtokanavien

toimilupapäätöksiä, joita liikenne- ja viestintäministeriössä parhaillaan valmistellaan.

– Vesi kielellä odotamme, mitä kaikkea pääsemme myymään.

Marsin mukaan liikkeellä ollaan tosissaan.

– Perustamme aivan mittavan, kunnollisen maksu-tv-operaattorin, hän sanoo.

Mars, jos kuka, tietää minkälaisesta urakasta on kyse. PlusTV:n rakentaminen oli maksanut jo yli 50 miljoonaa euroa, kun ruotsalainen Boxer osti sen viime vuonna.

TDF Entertainmentin kuluttajalanseeraus tapahtunee ensi keväänä.

– Riippuu tietysti, että missä vaiheessa teräväpiirtoverkot ovat tarpeeksi laajat, Mars sanoo, ja lisää, että

14

15

TDF tulee ostamaan kapasiteettia kaikilta verkko-operaattoreilta.

– Digita on toki sisaryhtiömme, mutta sekin myy kapasiteettia PlusTV:lle. N M AT T I AS E R K K I L Ä

Mainos lennonjohtotorniin?

2

Lentoasemia hallinnoiva Finavia valitsi Fresh Outdoorin vastaamaan 24 lentoasemansa mainospaikkojen myynnistä ja markkinoinnista.

Paketti ei kuitenkaan sisällä Finavian ehdotonta kruununjalokiveä, Helsinki-Vantaan lentokenttää. Siitä vastaa edelleen Clear Channel – ainakin siihen asti, kun erillinen tarjouskilpailu lokakuussa ratkeaa.

Lentoasemat ovat harjoitelleet keskitettyä mainosmyyntiä viime vuodesta alkaen, jolloin myyntiä hoitamaan pestattiin jyväskyläläinen Media-Tv. Finavian ja 2006 perustetun Fresh Outdoorin sopimus on kuusivuotinen ja sisältää option kahden vuoden jatkosta.

Kumppanusten tavoitteena on luoda lentoasemista entistä kiinnostavimpia mediatiloja ja mainospaikkoja.

– Lentoaseman moninaisia pintoja ja muotoja on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja innovatiivisesti mainonnassa, jopa lennonjohtotornit ovat käytettävissä, Finavian kaupallinen johtaja Marko Tikkanen sanoo.

Pyrkimyksenä on konseptoida lentoasemat valtakunnalliseksi mediaksi, joka tavoittaa myös alueelliset ja paikalliset mainosasiakkaat.

Tarkemmat suunnitelmat ja strategiset linjaukset muun muassa digitaalisten välineiden käyttöönoton suhteen ovat vasta muotoutumassa.

– Tuomme lentoasemille uusia mainosmahdollisuuksia kuten promootiot mutta myös perinteiset ulkomainosformaatit, jotta lentoasemia voidaan myydä sarjoina, Fresh Outdoorin toimitusjohtaja Jani Laine sanoo.

Esimerkiksi bussipysäkeiltä tuttu ab-

ribus euro -mainosmuoto ja jättitaulut tulevat myös lentoasemille.

Finavia-kumppanuuden myötä Fresh Outdoor rekrytoi myyntiinsä kuusi uutta henkilöä, mikä miltei tuplaa yhtiön työntekijämäärän. Yhtiöllä on jo paikallinen myyntiorganisaatio Itä- ja LänsiSuomessa, mutta nyt se perustaa yksikön myös Pohjois-Suomeen.

Finavia markkinoi Pohjois-Suomen lentoasemiaan Lapland Airports -brändillä, mitä tuodaan esille ja hyödynnetään jatkossa myös Fresh Outdoorin kanavien kautta. N A N N A J U VO N E N

märtämiseen – mutta vain niille yrityksille, jotka toimivat somessa sille ominaisella tavalla. Keskittyminen vaikkapa offline-maineen parantamiseen voisi yllättäen poikia ansaittua huomiota myös onlinessa ja ihan ilman push-tekniikkaa.

Ennen kuin yritys lähtee peuhaamaan sosiaalisessa mediassa, sen tulisi miettiä kaikessa rauhassa oma tulokulma, tavoiteltava hyöty sekä tarvittava rahallinen ja ajal-

– Jos tämä kielletään, vaarana on erottautuminen hinnalla, jolloin alkoholihaitat kasvavat, Rantahalvari sanoo.

Mainonnan rajoittamisen sijaan stm:n työryhmä esittää muita keinoja suojella nuoria viinan kiroilta. Työryhmä kehottaakin valmistajia, myyjiä, vanhempia, viranomaisia ja terveydenhuoltoa kantamaan vastuunsa.

Mietintö on kiertänyt pitkin kesää laajalla lausuntokierroksella ja loppumietintö ilmestyy lähiaikoina.

Arkadianmäellä loppumietintöä ei kuitenkaan ole jääty odottelemaan, vaan keskustalaisen Inkeri Kerolan aloitteen mielikuvamainonnan kieltämisestä on allekirjoittanut jo 106 kansanedustajaa.

Ministeri Paula Risikko on ollut poliitikkotovereitaan kärsivällisempi eikä ole ilmaissut omaa kantaansa. N I R M E L I SA LO

Saatanalliset mielikuvat

3

Alkoholimainonnan ympärillä kuohuu jälleen.

Tuorein kierros ikuisuuskiistassa käynnistyi, kun peruspalveluministeri Paula Risikko asetti syyskuussa 2009 sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän selvittämään erityisesti nuorille kohdistettua alkoholimainontaa.

Alkoholimainontaa oli suitsittu viimeksi vuoden 2008 alussa, mutta laki sallii edelleen alkoholijuomien mainonnassa mielikuvien esiintuomisen.

Eikä kesällä työnsä lopettanut mainontatyöryhmäkään toisin esitä, vaikka lopputulos ei ollutkaan täysin yksimielinen.

– Missään vaiheessa lähtökohtana ei ollut alkoholin mielikuvamainonnan totaalikielto, sanoo työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari.

Hänen mukaansa työryhmä päätyi kuitenkin suosittamaan nykyisten rajausten jättämistä ennalleen.

– Tilannehan on niin, ettei mielikuvamainonnan kielto estäisi nuoria näkemästä ja altistumasta sille joka tapauksessa netin ja kansainvälisten julkaisujen kautta, Rantahalvari sanoo.

– Kielto on huonompi vaihtoehto kuin mainonnan seuraaminen sääntelemättömissä medioissa.

Kun juomavalmistajat haluavat erottua toisistaan, ne tekevät sen brändi- ja mielikuvamainonnalla.

Lapparia lontoolaisille

4

Hylätty lontoolainen tehdasrakennus muuntui viime viikolla Suomi-designin areenaksi ja ravintolaksi.

Hel Yes! on Suomen Lontoon instituutin tuottama ja Antto Melasniemen (kuvassa) yhdessä Lontoossa asuvien suunnittelijoiden Mia Walleniuksen ja Klaus Haapaniemen kanssa luoma konsepti, joka on osa London Design Festivalia.

M&M 15/2010

P. A. ASI KAI NEN

mihyödyn irti, niiden pitäisi tar tarkastella ilmiötä enemmän helikophe teriperspektiivistä. So Some on nimittäin muutakin kuin trendikästä hörh hörhöilyä.

Se on vertaan vertaansa vailla oleva työkat lu esimerk esimerkiksi maineen seurantaan sekä asiakkaiden asiakkai mielipiteiden mielipite ja asennemaaasenn ilman ymy

Tekeekö joku oikeasti Facebookilla rahaa?

linen panostus. Iso osa yrityksistä saattaa tulla pohdinnoissaan siihen tulokseen, että someen kannattaa osallistua vain passiivisena tarkkailijana. Tämä heille suotakoon.

Niin kauan kun kauppaa vielä käydään myös bittimaailman ulkopuolella, puheet some-todellisuuden kaikkivoipaisuudesta ovat monelle yritykselle ihan yhtä suurta höpönlöpöä kuin nettikonsulttien vuosituhannen vaihteessa esittämät visiot kivijalkakauppojen sukupuutosta. N Kirjoittaja on Viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja.

Viime perjantaina pop-up-ravintolan lanseerausjuhliin kokoontui noin 500 silmäätekevää. Tiskin takana pyöri Ateljé Finne ja Kuurna-ravintoloista tunnettu ravintoloitsija Melasniemi.

– Tämä on kulttuurivientiprojekti ja kohtauspaikka. Tarkoitus oli tehdä näyttely, joka itsessään olisi jo teos. Samalla ruoalla ja juomalla on suuri rooli, Melasniemi kertoi.

Pääyhteistyökumppaneina ovat Iittala, Artek ja Lapin Kulta. Ravintolasta saa myös Koskenkorvaa. Osa ruoan raaka-aineista, kuten riista ja marjat tuodaan Suomesta, loput ovat lähiruokaa Lontoosta.

Hel Yes! pyrkii esittelemään suomalaista designia kulmalla, joka ei ole sliipattua ruotsalaisuutta, vaan pohjoisen juuria, raakuutta ja äärimmäisyyttä. Sisustuksen luonut Linda Bergroth on taivuttanut ohutrunkoisista haapapuista pöytien päälle katokset, kattaus on kerätty vanhoista eriparisista Iittalan astioista ja pöytien ympärillä on Artekin 403-malliset tuolit. Ruoan raakaaineet ovat näytillä samoin kuin kokkien työ.

Edellisenä iltana brittiläiselle lehdistölle järjestetyllä illallisella tunnelma oli ollut hyvä, mitä nyt vispipuuro oli muutamalta jäänyt syömättä. Esimerkiksi The Independent nosti Hel Yes!:n designfestivaalin tärppeihin. Pöytävarauksia oli perjantaina tullut jo yli tuhat, vaikka ravintola aukesi yleisölle varsinaisesti vasta keskiviikkona.

Kun London Design Festival päättyy, tilapäiskeittiö ja kalustus pakataan konttiin ja lähetetään takaisin Suomeen.

Sen jälkeen ravintola popahtaa näytille Helsingissä Sederholmin talon sisäpihalle. Melasniemi lupaa, että ravintolaan tulee silloin ”performansseja” ja vierailevia kokkeja. N E L I N A H A KO L A

16

PIHALLA t Palstalla esitellään kuukauden parhaat ulkomainokset.

M&M 15/2010

BB-sirkus viihdytti Elokuun ulkomainontaa tuomaroivat AD Sami Kelahaara ja graafinen suunnittelija Teemu Kurko Kingistä sekä toiminnanjohtaja Jaana Vyyryläinen Outdoor Finlandista.

Raati valitsi shortlistalta kolme kärkikampanjaa.

Sub – Big Brother 2010/ Katso kuinka kulissit kaatuvat Perustelu: ”Interaktiivinen, hauska juttu, toteutustapa on uudenlainen & lähempänä BB-maailmaa, näyttää

sirkukselta, mitä se todennäköisesti tulee olemaankin.”

Uiva 2010 – Veneet ovat nyt Stadissa Perustelu: ”Simppeli ajatus, kuvasta näkee mistä kyse, aukesi heti, mainosväline otettu huomioon oivaltavasti.”

Koff – Art goes kapakka Perustelu: ”Huomiota herättävän näköinen, näyttää kivalta, tulee luettua.

Verkot pois vesiltä

Selkenevää Mediamainonnan euromäärän muutos mediaryhmittäin tammi – heinäkuu 2010 Kumulatiivinen muutos % Aikakauslehdet

– 4,0

Sanomalehdet

– 0,7

Kaupunki- ja noutolehdet

7,8

Televisio

7,2

Radiomainonta

4,9

Ulkomainonta

3,6

Elokuvamainonta

38,2

Verkkomedia

25,1

Mediamainonta yhteensä

3,4

Lähde: TNS Media Intelligence

Kun mediatalot kertovat saavutuksistaan internetissä, ne kertovat mielellään kävijämääristä ja klikkauksista. Rahasta puhutaan vähemmän.

Tammi-kesäkuussa verkkomainonta kasvoi Suomessa hakusana- ja hakemistomainonta mukaan luettuna noin 10 prosenttia viimevuotisesta. Mediatalot ovat kertoneet osavuosikatsauksissaan sopivan sumeasti ”verkkomainostuoton kehittyvän erinomaisesti” (Sanoma) ja että ”verkkomainonnan odotetaan kasvavan selvästi edelliseen vuoteen verrattuna” (Alma).

Ongelma on vain se, jos komealtakaan näyttävä verkkomainonnan kasvu ei riitä tuottavaan liiketoimintaan. Kannattavuutta on etsitty vuoroin perustamalla erillisiä digiyksiköitä, vuoroin purkamalla niitä.

Esimerkiksi Sanoma Magazines keskitti vuonna 2008 lehtiensä nettisivujen sisällöntuotannon omaan Digital Media -yksikköön. Nyt vastuu sisällöstä on palautettu takaisin lehdille.

– Sikäli olemme muuttaneet suuntaa, että tähän asti verkosta on haettu kannattavaa mediatuloa. Tänä vuonna on todettu, että se on haasteellista, linjaa Sanoma Magazinesin strategiajohtaja Petri Karjalainen.

Karjalaisen mukaan yhtiössä mietitään nyt uudestaan, millainen ”aikakauslehden presenssin” pitäisi olla verkossa.

Yhteisöllisyyden korostaminen netissä voittaa lehden siirtämisen nettiin.

– Emme enää vie aikakauslehtiä verkkoon. Nettisivut tukevat aikakauslehtiä, Karjalainen korostaa.

Vähemmän horribilis

Suomessa yksi nettikävijä tuo lehdelle mainostuloina muuta-

SAMPO KORH ONEN

Viestimien verkkokävijät eivät vieläkään käänny kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Sanoma Magazines luopui jo toivosta.

JALKA KYTKIMELLÄ. Petri Karjalainen peruuttaa Sanoma Magazinesin aikkareita netistä lukulaitteisiin.

17

Pihalla-palsta esittelee kunkin kuukauden parhaat ulkomainokset sekä shortlistan, jolle valitut tyÜt jatkavat parhaimmiston ohella Outdoor Champions 2010 -kilpailuun. Lisätietoja kilpailusta on luettavissa Outdoor Finlandin nettisivuilta osoitteesta www.outdoorfinland.fi.

Erottuva tyyli, julisteenomainen. Pullon koko / paikka herätti keskustelua.â&#x20AC;? N A N N A J U VO N E N

. .

Elokuulta jatkoon

Vuoden 2010 kovin ammattitapahtuma 21.â&#x20AC;&#x201C;24.9.2010 Helsingin Messukeskus

Elokuun shortille nousi top 3:n lisäksi: t .D%POBME T o 3POBME .D%POBME lastentalosäätiÜ t )FNUFY o 1PIKPJTNBJEFO pehmein myymälä t /FMPOFO o %BODF PO UMM

UUSI GRAAFISEN ALAN JA MARKKINOINTIVIESTINNĂ&#x201E;N TAPAHTUMA

Onko US päättäjämedia?

TNS Gallupin saittimittarin mukaan Uusisuomi.fi on noussut maan kolmanneksi suurimmaksi b-to-b-mediaksi. SisältÜnsä puolesta Uusisuomi.fi ei kuitenkaan vaikuta ihan b-to-b:ltä. o # UP C NFEJB FJ PMF ZLTJTFMJUUFJOFO LTJUF :IUMU SBKBVLTFna voi olla puhtaasti sisältÜ, jolloin Uusi Suomi ei täytä kriteerejä, 5/4 O ZLTJL�OKPIUBKB Seppo Roponen sanoo.

Voidaan myÜs tarkastella sitä, millä nimellä media itseään kuvailee. Tässä tapauksessa Usari on jo ainakin hyvin lähellä b-to-b-mediaa. o ,PMNBT LSJUFFSJ PWBU LWJKQSPGJJMJU 4FO NVLBBO 6VTJ 4VPNJ on erittäin vahva päättäjämedia. Päättäjien osuus sivustolla on QPJLLFVLTFMMJOFO TBOPP 3PQPOFO N J N

man euron vuodessa. Jos pelkistä mainostuloista haluaisi bisneksen, pitäisi kävijämäärien moninkertaistua.

Verkkopalvelu Uusisuomi.fi nosti keväällä kissan pĂśydälle itse. Kävijämäärät nousivat pariin sataan tuhanteen viikossa, mutta lehti kuvaili toukokuussa vuoden 2009 talouslukujensa olleen â&#x20AC;?murheellisiaâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; eli 646 000 euroa tappiollisia.

Nyt kasvua on ja vaikka se on pientä, 2010 näyttää olevan vähemmän horribilis. â&#x20AC;&#x201C; Kävijämäärämme on kasvanut 100 prosenttia. Taloudellisestikin olemme menossa parempaan suuntaan, kommentoi Uusisuomi.fi:n päätoimittaja Markku Huusko.

Huusko odottaa kasvun jatkuvan â&#x20AC;&#x201C; sekä kävijämäärissä että ilmoitusmyynnissä. Trafiikki on tärkeää, mutta sitä ei pidä tuijottaa liikaa. â&#x20AC;&#x201C; Kävijämäärä on vain yksi mittaustapa. Meillä mainostajaa kiinnostaa ihmistyyppi ja uskollisuus. Meillä viihtyvät päättäjät, sanoo Huusko.

Vaikka se ei vielä näkyisikään plussina tuloksessa, verkkopalvelu on hankkinut kohtuullisen uskollisen lukijakunnan, joka palaa palveluun uudestaan ja uudestaan. Mut-

ta se liiketoiminta. Palaisivatko lukijat, jos palvelu olisi maksullinen? Sitä voi kysyä vaikka The Timesista Lontoosta.

Tule apuun, iPad!

Sanoma Magazines on jo muokannut strategiaansa. Vaikka se lÜi jarrut päälle lehtien siirtämisessä verkkoon, se panostaa uusiin kanaviin.

Mikään kanava ei yksin riitä, joten keskittämisen sijaan panostetaan kaikkeen. Strategiajohtaja Karjalainen mainitsee esimerkkinä pian Suomeen rantautuvan Applen iPadin. â&#x20AC;&#x201C; Sanoma Magazinesin sovellustehtaassa Itä-Euroopassa on tyĂśn alla yli sata iPad-applikaatiota. Näistä valitaan Suomeen tulevat, Karjalainen kuvailee.

Uudet lukulaitteet ovat luoneet kysyntää uusille tuotteille.

Applen iPad ja Android-lukulaitteet kiinnostavat. â&#x20AC;&#x201C; Yritysjulkaisuissa teemme jo asiakkaille iPad-sovelluksia, Karjalainen kertoo.

Karjalainen tosin tunnustaa, ettei niistäkään välttämättä kultasuonia lÜydy.

Tulevaisuudessa varmaa on vain se, että haasteita riittää. N JANI NIIPOLA

GrafTec 2010 tarjoaa katsauksen painoalan uutuuksiin, parhaisiin käytäntÜihin ja mielenkiintoisiin markkinointiratkaisuihin. Mukana on niin painopalveluiden ja julkaisuratkaisujen tarjoajia kuin koneita ja materiaalejakin!

Ohjelmassa mm. ekologinen painaminen, digitaalisuuden mahdollisuudet ja tehosteet painamisessa. Tiistaina Pori Jazz-case: Visuaalisuus ja vastuullisuus tapahtumanäkyvyydessä. Perjantaina brändin merkitykseen painoviestinnässä pureudutaan mm. Saarioinen ja Oululainen -esimerkkien kautta sekä tulevaisuutta ruotivassa paneelikeskustelussa.

Katso ohjelma ja näytteilleasettajat: www.graftec.ďŹ Perjantaina 24.9. klo 14 PRINTIN VOIMAA â&#x20AC;&#x201C;suunnittelukilpailun voittajien julkistus Tervetuloa tapaamaan tuttuja asiakkaita ja solmimaan uusia kontakteja!

GraaďŹ nen teollisuus ja painoviestintä Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Elintarviketeknologia MESSUKESKUKSESSA YLI 230 NĂ&#x201E;YTTEILLEASETTAJAA GrafTec 2010 järjestetään samanaikaisesti pakkausalan PacTecin ja elintarviketeollisuuden FoodTecin kanssa.

Kävijät pääsevät yhdellä rekisterÜitymisellä tutustumaan kaikkiin kolmeen tapahtumaan.

RekisterÜidy ennakkoon kävijäksi ja nopeuta sisääntuloa messuille

www.graftec.ďŹ | www.pactec.ďŹ | www.foodtechelsinki.ďŹ Avoinna: tiâ&#x20AC;&#x201C;to klo 9â&#x20AC;&#x201C;17, pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;16

18

TV TAVOITTAA

M&M 15/2010

Kyltymättömät kokit Televisio tuntuu täyttyneen paistinlasta kädessä vouhkaavista miehistä.

Pisimmälle kokkihulluuden on kotimaassa vienyt Jim, joka näyttää tänä syksynä noin tusinaa eri kokkiohjelmaa. Milloin kokataan kotona, milloin kaukomailla, milloin liikenteessä.

Kokkibuumin kansainvälisyydestä todistaa se, että Top Chef syrjäytti Amazing Racen Emmyissä parhaan tosi-tv-kilpailun pallilta.

– Ruoka on aina kiinnosta-

nut ihmisiä ja se on jo kokenut buumin kaikkialla muualla paitsi televisiossa, sanoo Nelosen markkinointijohtaja Pia Kalsta.

Kokki Kolmosen kunnianpäivistä ruokaohjelmat ovat ottaneet pitkän harppauksen. Kotitalousopettajamainen ote ei oikein istu nykyaikaan – eikä prime timeen.

– Asiaa on muhiteltu maailmalla. Nyt ohjelmat eivät ole opetusohjelmia vaan erittäin hyvää viihdettä, jossa ruoka on konseptin osana.

Ruokaohjelmat pitävät huolen myös siitä, että katsojien kuola ei erity enää vain mainoskatkoilla.

Ruokaohjelmat kiinnostavat mainostajia ja ovat otollisia alustoja tuotesijoittelulle.

– Kotimaisten tuotantojen kohdalla markkinointiyhteistyön repertuaari on hyvinkin laaja. Mitä aikaisemmin päätös lähteä mukaan tehdään, sitä syvemmälle mainostaja pääsee yhteistyökumppanina, Kalsta sanoo.

Toisaalta elintarviketeollisuus on jo lähtökohtaisesti niin suuri mainostaja, ettei Kalsta usko ruokaviihteen sinällään lisänneen ruokamainontaa.

Kalsta arvioi kuumimman kokkibuumin olevan vasta edessä. Nelosella starttaa keväällä kotimainen versio Master Chefistä, jonka pääkumppaneita ovat Valio ja Ikea.

– Ruokaviihteessä noustaan uudelle tasolle ensi kaudella. Mitä nyt nähdään, on vasta alkua.

Ruoka- ja kokkiohjelmansa Subille keskittänyt MTV iskee suo-

malaista Master Chefiä vastaan ensi keväänä kotimaisella versiolla Top Chefistä. Sarjaa päätuomaroi Hans Välimäki.

MTV3 näyttää heittäytyneen ruokaviihdekisasta, sillä se pyörittää tuttua Pirkka-yhteistyötä Mitä tänään syötäisiin? sekä Gordon Ramsayn Kurjia Kuppiloita ja Kau-

hukeittiötä. N

A N N A J U VO N E N

KAMPANJACHECK

Tapaus: Saabin uusi tuleminen

Nousussa.

Tavoite: myydä ensi vuonna yli tuhat Saab 9-5:tä

ita, täynnä innovaatio uusi Saab 9-5 on kaikki liene ihme, että en ohjaamoa, jossa oli lentokone. Ei muistuttavat lentokone Ja katseen voi pitää Ensimmäinen Saab ympärillä. ilmailualalt a. Sisätilat Saab on nyt jotka ovat tuttuja hyvin käden ulottuvilla, ohjaajan ja yöpaneelin ansiosta.Tämän uuden hallintalait teet ovat heijastavan mittariston piä Saabeja. avulla nerokkaita jatkuvasti tiellä tuulilasiin Saabit ovat siis yhä täysverisem isen teknologian Tästedes itsenäinen yritys. uusi Saab 9-5. Luomme edistyksell nautinnollisempaa. sta paljon tavanomai aikakauden aloittaa ajamisesta tekevät ratkaisuja, jotka www.saab.fi Tutustu tarkemmin

Kuka tekee: Lowe Brindfors, McCann, Vizeum

na tavanomaisesta.

Uusi Saab 9-5. Kauka

PROTOT YYPPI

Autojen Apple?

Autobrändit ovat aloittaneet syksyn ja suhdannekäänteen kunniaksi kilpalaulannan mediassa. Markkinaosuudeltaan mahtavampien menopelien välissä vipeltää myös paluuta mainosareenoille tekevä Saab.

GM:n hollantilaiselle Spykerille myymän brändin 9-5-lanseeraus keräsi jo ennakkoon paljon ilmaista palstatilaa ja

TV-Check top 40 Vko 36 Vko 35 Mainostaja

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40

1 3 2 4 8 7 – 14 10 9 15 6 78 – 12 18 22 – 21 23 – 32 – 20 30 43 33 108 25 41 38 37 24 – 66 13 29 16 73 36

Procter & Gamble Danone Unilever L’Oréal Bayer Reckitt Benckiser Veikkaus Novartis Specsavers K-ruokakaupat Dna Teliasonera If Vakuutus Neste Toyota Hemtex Vitaelab Hartwall Reebok Antula Health Care Säästöpankki Valio Seppälä Atria Audi Skoda-Auto Finnmatkat Dressmann VV Auto Nissan Ykkösbonus Anttila McDonald’s Maito Ja Terveys Terveystalo Fonecta Tryg Maan Auto Marli Fazer

moottorin 139 g/km. BioPowerCO2-päästöt alk.

Aero. alk. 5,3 l/100 km, auton varustetaso 600 €.

EU-yhdistetty kulutus50 g/km (RE85-bioetanolilla). Kuvan LISÄKSI TOIMITUSKULUT alk.

YHT. 44 225 €.

11 257 €, HINTA fossiilinen päästö 968 €, AUTOVERO HINTA ALK. 32 SAAB 9-5 LINEAR

1.6T, 180 HV. AUTOVEROTON

SUIHKARIEN SUKUA. Saabin mainonta luottaa muun muassa talon ilmailuhistoriaan.

nyt lisähuomiota haetaan maksetusta mediasta.

– Lanseeraus on erittäin suuri, jos ajattelee meidän maahantuonnin kokoa. Meillä on noin kuukauden tv-kampanja Maikkarilla ja Nelosella, etusivuja Kauppalehdessä ja iso Kärkimedia-kierros. Seuraavaksi kampanja jatkuu auto- ja harrastelehdissä, Saabin maajohta-

Saabin tilanteeseen on suhtauduttu niin tunnepohjaisesti suurissakin medioissa. Olemme olleet sylkykuppina, vaikka meillä on asiat äärettömän hyvin: kahdeksi vuodeksi Ruotsin valtion takaama rahoitus neljän auton lanseeraukseen.

Nyt Foudila näkee merkkejä siitä, että julkisuuden sävy on muuttumassa. Tätä auttoi osaltaan se, että yhtiö kuskasi kesällä suomalaisia toimittajia Saabin tehtaalle Trollhättaniin.

Eniten tv:ssä mainostaneet viikolla 36 Sekunnit Spotit kpl MTV3 Nelonen 12417 10270 9108 4929 3722 3610 3064 2741 2669 2521 2482 1989 1888 1843 1680 1642 1528 1475 1443 1396 1395 1379 1354 1350 1349 1296 1261 1178 1139 1138 1109 1088 1083 1082 1080 1023 973 929 910 901

539 363 379 189 156 141 101 143 89 123 77 81 42 82 56 45 51 64 53 58 48 46 42 45 45 52 44 38 38 38 37 41 36 36 36 40 27 37 58 44

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

x x x x x x x x x x x

Uutta putkeen

ja Antti Foudila kertoo.

Saabin slogan kuuluu nyt: ”Kaukana tavanomaisesta”.

Ihan jokamiesluokassa ei ole 9-5:n yli 40 000 euron hintakaan.

– Haemme uskollisia saabisteja, jotka ovat odotelleet tätä autoa kuin kuuta nousevaa.

Toinen primäärikohderyhmä ovat Audi A6:n käyttäjät. 9-5 on positioitu olemaan joka alueella vähintään samalla tasolla kuin A6.

Suoraviivaista Audi-vertailua ei ole viety mainontaan asti. Lowe Brindforsin suunnittelema ja McCannin Suomeen sopeuttama markkinointiviestintä luottaa muun muassa Saabin ilmailutaustaan, turvallisuuteen ja bioetanoliin.

Mikä ihmeen Apple?

Antti Foudila on kuvannut Saabia automaailman Appleksi,

mikä kuulostaa komealta, mutta mitä se tarkoittaa?

– Se tarkoittaa sitä, että Saab on aina ollut omien alojensa huippujen kuten arkkitehtien ja juristien auto. Samoin kuin Applella, Saabilla on hyvätuloisia edelläkävijäasiakkaita, jotka tykkäävät hyvistä tuotteista. Lisäksi Saabit eroavat muotoilultaan kaikista kilpailijoistaan.

Saabin edellinen uutuusmalli oli 2009 markkinoille tullut 9-3X. Edellinen 9-5 puolestaan tuli markkinoille 1997 ja varsinkin Ruotsissa tätä mallia on myyty ahkerasti viime vuosiin asti.

Suomessa Saabin markkinointi jäi GM-vuosina Opelin jalkoihin, mutta nyt Foudilan vetämä piskuinen organisaatio työstää tähän muutosta. Pohjat ovat hyvät, sillä Saabin brändi tunnetaan Suomessa.

– Meillä on ollut valtava määrä töitä sen vuoksi, että

Antti Foudilan mukaan Saab 9-5 on herättänyt asiakaskunnassa jo ”suunnatonta” kiinnostusta.

– Koeajoja on ollut aivan valtava määrä. Kun ALD kutsui 3 000 yritysasiakasta tapahtumaansa, Saab 9-5 oli koeajetuin auto, Foudila suitsuttaa.

Joka toinen Suomessa myyty Saab onkin perinteisesti mennyt työsuhdekäyttöön.

Tarkkoja myyntitavoitteita Saab ei ole Suomessa vielä lyönyt ensi vuodelle lukkoon, mutta Foudila pitää tuhannen auton myyntiä realistisena.

Eikä tässä vielä kaikki. Kahden vuoden kuluttua Saab 9-5 on malliston vanhin auto, kun yhtiö on saanut tuotantoputkesta ulos ”elämäntapamaasturi” 9-4X Crossoverin, 9-5 Wagonin ja uuden 9-3:n.

– Siinä vaiheessa Saabin showroom näyttää ihan uudelta, Foudila sanoo. N M I K KO M E TS Ä M Ä K I

Viikko 36 (6. –12.9.) esitysaika

katsojia yht. 10+ (000)

YLE TV1

esitysaika

kohderyhmässä 15–24 v. katsojia profiili % peitto % (000)

katsojia yht. 10+ (000)

NELONEN

Tv-uutiset ja sää Urheiluruutu Avara luonto: Romanian karhumailla Lotto ja Jokeri The Daily Ape Show: Superior Education

su su la la la

20:30 20:45 18:45 20:44 19:30

21 19 16 12 11

2,5 3,0 3,9 1,7 2,8

3,2 2,8 2,4 1,8 1,7

822 610 406 698 407

ma la su ke ke

22:35 10:30 19:00 21:00 21:50

20 16 14 14 14

21,6 18,0 5,7 3,1 3,5

3,0 2,4 2,2 2,1 2,1

92 89 250 451 397

ti ti ti ma ke

19:28 20:00 21:00 20:00 21:01

104 67 48 48 45

13,6 10,4 11,5 16,1 12,5

15,9 10,3 7,3 7,3 6,9

767 649 414 297 362

YLE TV2

Dance Morsiamen isä E Hauskat kotivideot Huippumalli haussa Pirates of the Caribbean E

su pe pe ma su

19:01 21:01 20:31 20:00 21:01

54 42 40 37 36

14,2 14,8 14,2 17,1 11,1

8,2 6,5 6,1 5,6 5,5

381 286 281 217 324

su ke pe ma su

21:01 22:00 20:30 21:00 22:30

71 62 51 40 35

14,0 19,0 35,7 23,4 15,4

10,8 9,4 7,8 6,1 5,4

504 325 143 172 229

SUB

True Blood Tartu Mikkiin Urheiluruutu Taivaan tulet Uutiset ja sää

Big Brother Talk Show Big Brother Simpsonit Hokkarihemmot E Ketonen & Myllyrinne Lähde: Finnpanel

MTV3 Salatut elämät Kadonneen jäljillä Todistettavasti syyllinen Evan – taivaanlahja E C.S.I.

Kohderyhmän koko 0,65 miljoonaa henkilöä. Osuus 10+-ikäryhmästä 13,9 prosenttia. Useammin kuin kerran viikossa esitettävistä ohjelmista on taulukossa vain eniten katsojia saanut lähetys.

Luvut eivät sisällä aikasiirrettyä katselua. Peitto kertoo kuinka suuri osa kohderyhmästä katsoi ohjelman. Profiili on kohderyhmän prosenttiosuus ohjelman kaikista katsojista. E = elokuva.

M&M TESTAA

Viikon mainostajat Eniten mainostaneiden toimialojen suurimmat mainostajat viikolla 36 Vko 36 Vko 35 Mainostaja

Sekunnit Spotit kpl MTV3 Nelonen

ELINTARVIKKEET

1 2 3 4 5 6 7 8 9

1 2 – 6 3 14 7 4 13

Danone Unilever Hartwall Valio Atria Marli Fazer Vandemoortele Dr. Oetker

10270 3486 1475 1379 1350 910 901 895 750

363 191 64 46 45 58 44 45 25

x x x x x x

9577 4929 2928 962 800

423 189 121 48 40

x x x

x x x x x

3722 2741 1528 1082 1080

156 143 51 44 36

x x x x x

x x

x

Veikkaus If Vakuutus Säästöpankki Ykkösbonus Tryg Osuuspankki

3064 1888 1395 1109 973 885

101 42 48 37 27 33

x x x x x x

x x x x x x

Procter & Gamble Unilever Reckitt Benckiser

2840 2694 2648

116 67 93

x x

x x x

2669 2521 1642 1354 1178 1088 1083 898 852 790 760 735

89 123 45 42 38 41 36 45 40 26 38 32

x x x x x x x x x x x

x x x x x x x

2482 1989 1023 779

77 81 40 42

x x x x

x x x x

x x

x x x x x x x x x

Mediatuote: Sika-lehti ja Nauta-lehti Kustantaja: Faba Yleisö: kotieläinyrittäjät

HYGIENIA, KOSMETIIKKA

1 2 3 4 5

1 3 2 5 –

Procter & Gamble L’Oréal Unilever Reckitt Benckiser Alberto Culver

TERVEYDENHOITO

1 2 3 4 5

1 2 3 4 7

Bayer Novartis Vitaelab Antula Health Care Terveystalo

FINANSSI, RAHAPELIT

1 2 3 4 5 6

– 6 – 4 3 2

PUHDISTUS

1 2 3

1 2 3

VÄHITTÄISKAUPPA

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

2 1 3 – 22 7 4 11 6 8 – –

Specsavers K-ruokakaupat Hemtex Seppälä Dressmann Anttila McDonald’s Kapp Ahl Rautakirja Musta Pörssi Kotipizza Kicks

x x x

TELEOPERAATTORIT, IT, KONTTORITARVIKKEET

1 2 3 4

5 3 4 6

Dna Teliasonera Fonecta Eniro

BENSIINI- JA ÖLJY-YHTIÖT

1

–

Neste

1843

82

x

x

1 5 7 3 6 2 9

Toyota Audi Skoda-Auto VV Auto Nissan Maan Auto Subaru

1680 1349 1296 1139 1138 929 839

56 45 52 38 38 37 24

x x x x

x x x x x

Reebok

1443

53

Finnmatkat Silja

1261 721

44 28

x x

x

Maito Ja Terveys

1082

36

x

x

Huippusonni avautuu!

Viisi kertaa vuodessa ilmestyvät Nauta ja Sika ovat kotieläinalan ammattilehtiä.

Naudan levikki on Aikakausmedian mukaan 7800 kappaletta ja ilmoitusmyyjän mukaan lehti tavoittaa tuotosseurantaan kuuluvista tiloista yli 75 prosenttia.

Nauta käsittelee lypsy- ja lihakarjan jalostukseen, ruokintaan, hoitoon, terveyteen, talouteen ja tuotantoympäristöön liittyviä asioita. Tilallis-

AUTOT

1 2 3 4 5 6 7

x x

KENGÄT, NAHKATUOTTEET

1

1

x

+/– + Hyötyjournalismia ja -mainontaa + Tilastot + Mainiot kansikuvat

MATKAILU

1 2

1 3

JÄRJESTÖT

1

–

Tiedot toimitti TV-Check yhteistyössä TNS Gallupin kanssa.

Lisätiedot: www.tvcheck.se, puh. + 46 21 199 100 ja www.tns-gallup.fi, puh. (09) 613 500

– Tilallisiin viitataan jutuissa etunimellä, ei anna ammattimaista kuvaa

ten lisäksi lehti on suunnattu kotieläinneuvojille, seminologeille, eläinlääkäreille ja alan opiskelijoille.

Sika kattaa vastaavat teemat sikojen jalostuksen osalta.

Sian levikki on 1600 kappaletta ja lehti tavoittaa porsastuotanto- ja yhdistelmäsikaloista noin 90 prosenttia.

Ammattilehdille ominaiseen tyyliin ne listaavat omien alojensa parhaimmiston: huippusonnit, kestävien emakoiden top vitosen ja tehokkaimmat tilat.

Nauta esittelee myös alan uudet toimijat pönötyskuvineen. Numerossa 3/2010 parrasvaloissa rinta rottingilla poseeraavat Faba Palvelun käyttölistoille päässeet GenVikPLUS-sonnit Sammatin Valpas ja Tepoon Vokke. Sika puolestaan palkitsi Vuoden sikatekona Possupedian.

Lehdissä on paljon hyötyjournalismia. Kattavat tilastot kertovat muun muassa alojen kannattavuudesta ja seuraavat

Mediatoimiston mietintö Uusimpien KMT-lukujen valossa päättäjät pitävät ammattilehtiä edelleen yhtenä tärkeimmistä tietolähteistä ratkaisuja tehtäessä. Ammattilehtien edustajina Nauta ja Sika ovat tyypillisiä, sisältö on asiapainotteista ja vastaanottajalleen tärkeää.

Kuten missä tahansa mediassa, mainostaminen on tehokkaimmillaan, kun viesti on räätälöity vastaanottajaa ajatellen.

Esimerkiksi Glorian lukijoiden tiedetään olevan kiinnostuneita ainakin huulipunista, matkoista, bleisereistä ja spa-hoidoista, mutta yhtä yhteistä tekijää on mahdoton löytää. Ammattilehdissä sen sijaan lukijoilla on aina ainakin yksi yhteinen kiinnostuksen kohde.

Toki myös Sika-lehden lukijat ajavat pyörällä ja syövät purkkaa, he ovat kuluttajina kuin kuka tahansa meistä. Näitä lehtiä he kuitenkin lukevat puhtaasti työlasit päässä, mainos lehdessä on yhtä vahvasti sisältöä kuin asiajututkin. Lehdet ovat johtavia asiantuntijoita aloillaan, välttämättömiä tiedotuskanavia siis myös alan mainostajille.

Villit nimet saattavat jopa houkutella villeihin kampanjaideoihin tyyliin: ”Älä sikaile, käytä saippuaa”. Lukijoilleen nämä mediat ovat kuitenkin totista työtä. N Marianna Collander planner, Happi Mindshare

rehustus- ja talousseurannan tuloksia.

Asiantuntijat jakavat neuvoa milloin missäkin tilallisia askarruttavissa asioissa. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ammattilaiset neuvovat muun muassa kuinka ehkäistä sorkkakuumetta ja kuinka havaita usein piilevänä esiintyvä utaretulehdus.

Myös mainokset ovat informatiivisia. Tiesitkö esimerkiksi sen, että siemennyksen voi tilata helposti ja huolettomasti tekstiviestillä? N A N N A J U VO N E N

19 M&M 15/2010

kohderyhmässä 15–24 v. katsojia profiili % peitto % (000)

20

BRÄNDIKÄYRÄ t Palstalla seurataan, miten suosikkibrändien arvostus on kehittynyt 2000-luvulla.

M&M 15/2010

Disneyn brändi venyy 2001

2002

2003

2004 04

2005 2005 20 200

Disneyn sijoitus arvostetuimpien brändien listalla

8.

8 27.

33.

37.

2006

72.

2.

81.

2001 Disney-brändin luojan Walt Disneyn syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Gummerus julkaisee suomeksi Bob Thomasin Disney-elämäkerran.

2003 Johnny Deppin tähdittämä Disney-

elokuva Pirates of Caribbean vetää Suomessa leffateatteriin neljännesmiljoona katsojaa. Mikki Hiiri täyttää 75 vuotta.

2004 Alun perin animaatiohahmoksi syntyneen Aku Ankan ensi-esiintymisestä on kulunut 70 vuotta.

2006 Maailmalla Disneyhahmojen suosikki on Mikki, meillä Aku. Aku Ankka -lehdellä on yli miljoona lukijaa.

2007

Olvi lanseeraa Aku Ankka -limsat.

Vähemmän turot vaatteet Lautailijoiden vaatemerkkeinä aloittaneiden Makian ja CTRLin maailmanvalloitus on ponnistusvaiheessa.

MAKI A

Suomalaisen muotiteollisuudet toivot ponnistavat laudalta. Ammattilumilautailijoiden alulle panema Makia ja skeittimerkkinä aloittanut CTRL ovat muutamassa vuodessa levittäytyneet vauhdikkaasti ympäri maailmaa.

CTRL syntyi alun perin Union Five -kaupan merkiksi, mistä matka jatkui Santaco Sportin valikoimaan. Vuonna 2000 brändi voitti muotimessuilla Munchenissa ”kuumin brändi” -tittelin, mikä avasi ensimmäisiä ovia kansainvälisille markkinoille.

Kolmisen vuotta sitten EsaHytönen ja Tomi Freeman ottivat lainaa ja ostivat merkin entiseltä työnantajaltaan Santaco Sportilta. Hytönen ja Freeman halusivat brändin maailmalle.

CTRL muutti linjaansa malliston suhteen skeittibrändistä street-muodin suuntaan ja tähtäsi Suomen sijaan ulkomaille. Isosti.

– Pari vuotta oltiin fiiliksissä jokaisesta uudesta tilistä ja uu-

nen lähti liikkeelle vuonna 2008.

– Ei ollut tarkoitus lähteä minnekään ekalla sesongilla, mutta saatiin kivan näköinen mallisto valmiiksi ja kaikki kehuivat katalogeja. Ystävät yllyttivät ulkomaille messuille ja lupasivat apua. Sieltä irtosi yllättäen viisi maahantuojaa. Se oli meidän push, Nyberg kertoo.

Rahaa menee

EI HIPSTEREILLE. ”Emme ole rajatun kohderyhmän ug-spessu merk-

ki. Makia on mainstreamia, kansan merkki”, Makian katalogissa itsekin poseeraava Totti Nyberg sanoo.

desta maasta. Sitten huomattiin, että meillä on 35 maata ja epämääräisiä tilejä, joita ei pystytty handlaamaan. Nyt ollaan fokusoiduttu toimiviin maihin ja hallitumpiin tileihin, Tomi Freeman sanoo.

Ylös kellarista

Vähän mainontaa

Kansainvälistymisen edellytys on paikan päällä vaikuttaminen. Molemmat yritykset ovat

CTR L

Makia puolestaan syntyi ammattilumilautaporukan euforisesta ideasta. Bisnekseksi se realisoitui, kun Joni Malmi lopetti ammattilautailijan uransa ja törmäsi vanhaan kaveriinsa, räätäliopiskelija Jesse Hy-

väriin. Mukaan tuli vielä Totti Nyberg, joka näki brändissä bisnespotentiaalia.

Makia vuokrasi Punavuoresta kellarin, vei sinne ompelukoneet ja ajeli ympäri Suomea ostamassa tehtaiden jämäkankaita, joista ensimmäinen mallisto syntyi. Kellari täyttyi tavarasta, ennen kuin yhtäkään tilausta oli tehty.

– Niin ei saisi tehdä, mutta onneksi mukana oli brändin klassikko Raglan Parka. Esimerkiksi Stockmann teki ensimmäiset tilauksensa kellarissa, Nyberg muistelee.

Makian kansainvälistymi-

Nyt Makialla on Suomessa 23 jälleenmyyjää ja maailmalla 130–150. CTRL on myynnissä Suomessa 17 ja maailmalla 120 jälleenmyyjällä. Brändeillä on perusteilla yhteinen yritys Yhdysvaltoihin.

CTRLin viime vuoden liikevaihto oli noin 750 000 euroa, tappiota tuli 66 000 euroa. Makia puolestaan vaihtoi 250 000 euroa ja teki lähes 200 000 euroa tappiota. Molempien liikevaihtotavoite tälle vuodelle on miljoonan luokkaa.

– Kasvu voi tapahtua nopeastikin, jos joku iso amerikkalainen ketju ottaa meidät valikoimiinsa. Pystymme venymään isoonkin kasvuun, mutta tämä on vähän vuoristorataa, Totti Nyberg sanoo.

Rahaa vaatebisnes kuitenkin nielee, paljon.

– Messut, matkustaminen, markkinointi ja mallistot maksavat. Menee monta sesonkia, ennen kuin rahaa alkaa tulla takaisin, Nyberg sanoo.

– Erona muihin luoviin aloihin on se, että rahaa on hirveästi kiinni koko ajan. Tuotannollisia vaikeuksia on paljon ja toimitukset ovat myöhässä usein, Freeman kertoo.

aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa ja sponsoroivat ”siistejä” tyyppejä ja mielipidevaikuttajia.

Makia jakaa katalogejaan kahviloihin ja kauppoihin, mikä on ollut tehokasta. Mainosbudjetit ovat hyvin pienet.

– Olemme budjetoineet rahaa ainoastaan pop-up-kauppoihin. Kauppa Berliinissä kaksi kuukautta tai Stuttgartissa kuukauden maksaa vähemmän, kuin ständi fashion weekilla, Freeman sanoo.

– Pitää olla tarkka, missä näkyy. Esimerkiksi monessa maassa ilmestyvä Lodown-lehti valitsi meidät mainostajaksi, mikä on vähän sama kuin Gucci pääsisi Vogueen. Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että mainontaan kannattaa jopa ryhtyä, mutta lehdellä pitää olla näyttöä, mitä se on tehnyt meidän puolesta. Emme osta mainosta lehdestä, joka valitsee editoriaaliin kilpailijoiden tuotteita. N E L I N A H A KO L A

MAKIA

75.

43.

43

2009 Disney on Interbrandin

tutkimuksen mukaan maailman yhdeksänneksi arvokkain brändi. N I R M E L I SA LO 2008 Aku Ankka -lehden mainontaa Suomessa pitkään tehnyt Hasan & Partners menettää Aku-tilin Bob Helsingille.

58.

2008 200

0! ,6 % ,5 + / 2 4 4 )

%TUNIMI

0OSTINUMERO JA TOIMIPAIKKA

4EHTÂźVÂź YRITYKSESSÂź

3UKUNIMI

4ILAAN - - LEHDEN NUMEROA VUODESSA KK N KESTOTILAUS _ KK N MŸŸRÂźAIKAISTILAUS _ -AKSAN LASKUN ERÂźSSÂź ERÂźSSÂź 4ILAAN LEHDEN TYĂ&#x17D;PAIKALLE 4ILAAN LEHDEN KOTIOSOITTEESEEN .ÂźIN TILAAT 3ÂźHKĂ&#x17D;POSTITSE LEHTIKAMPANJA TALENTUM Ă&#x; LÂźHETÂź TARVITTAVAT TIEDOT NETISSÂź WWW MARMAI Ă&#x;

SOITA NUMEROON

TAI LÂźHETÂź TÂźMÂź KORTTI TÂźYTETTYNÂź

9RITYS

+OTIPOSTINUMERO JA TOIMIPAIKKA 0UHELIN MATKA

9RITYKSEN JAKELUOSOITE

0UHELIN TYĂ&#x17D;

+OTIOSOITE 3ÂźHKĂ&#x17D;POSTI

,ASKUTUSOSOITE MIKÂźLI ERI KUIN LEHDEN JAKELUOSOITE *OS YRITYSOSOITE MERKITSE MYĂ&#x17D;S YRITYKSEN NIMI

+YLLÂź MINULLE SAA LÂźHETTŸŸ 4ALENTUM -EDIAN TAI SEN YHTEISTYĂ&#x17D;KUMPPANEIDEN TARJOUKSIA UUTISIA JA TIEDOTTEITA SÂźHKĂ&#x17D;POSTITSE TEKSTIVIESTILLÂź

+IITOS TILAUKSESTASI +ESTOTILAUS LASKUTETAAN KULLOINKIN VOIMASSA OLEVAAN KESTOTILAUSHINTAAN JOKA ON EDULLISEMPI KUIN VASTAAVAN MŸŸRÂźAIKAI SEN TILAUKSEN NORMAALIHINTA (INNAT KOSKEVAT KOTIMAAN TILAUKSIA 5LKOMAILLE POSTIMAKSULISÂź +ESTOTILAUS JATKUU ELLEI TILAAJA IRTISANO TILAUSTAAN TAI MUUTA SITÂź MŸŸRÂźAIKAISEKSI 4ILAUKSEN PŸŸTTYESSÂź VELOITETAAN ENNEN IRTISANOMISEN VOIMAANTULOA TOIMITETUT LEHDET *OS LASKUTUSJAKSO TAI MAKSUERÂź ON MAKSETTU ENNEN IRTISANOMISEN VOIMAANTULOA PŸŸTTYY TILAUS MAKSETUN JAKSON PŸŸTTYESSÂź 0YRIMME PALVELEMAAN ASIAKKAITAMME PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA JA TARVITSEMME SEN VUOKSI AJAN TASALLA OLEVAT YHTEYSTIEDOT +UN NE MUUTTUVAT ILMOITATHAN ASIAKASPALVELUUMME 4IETOJA KÂźYTETŸŸN ASIAKAS JA MARKKINOINTIREKISTERIN YLLÂźPITOON -IKÂźLI HALUAT KIELTŸŸ TIETOJESI KÂźYTĂ&#x17D;N SUORAMARKKINOINTIIN ILMOITA SIITÂź ASIAKASPAL VELUUMME 4ALENTUM -EDIA /Y 0, (ELSINKI PUH MApPE p

/SOITTEENMUUTOS -IKÂźLI SAAT LEHTESI LIITON JÂźSENETUNA TEE OSOITTEENMUUTOS AO LIITTOON -UUT TILAAJAT OSOITTEEN MUUTOKSET JOKO SÂźHKĂ&#x17D;POSTILLA TILPAL TALENTUM Ă&#x; TAI TÂźLLÂź KORTILLA

-UUTAN OSOITTEENI ALK

-UUTAN TILAUKSEN KESTOTILAUKSEKSI

!SIAKASNUMERO

6ANHA TOIMITUSOSOITE

-IKÂźLI YRITYSOSOITE MERKITSE MYĂ&#x17D;S YRITYKSEN NIMI

6ANHA POSTITOIMIPAIKKA

6ANHA POSTINUMERO

4ALENTUM MAKSAA TILAUKSEN POSTIMAKSUN

4UNNUS

6!34!53,Â&#x153;(%493

CTRL

Vinkit: Totti Nyberg ja Tomi Freeman.

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN 5LKOMAILTA SOITETTAESSA LISÂźKSI KO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

MAKI A

Näin valloitat maailman

M&M 15/2010

2009 2007 20 007

1. Matkusta tapaamaan ihmisiä, jotka brändiäsi myyvät. Muotialalla on paljon huijareita.

2. Ă&#x201E;lä aloita ilman rahaa. Sitä pitää olla ensimmäisen ja ehkä toisenkin malliston tuottamiseen.

3. Hoida tylsät asiat, kuten laskutus ja tuotanto kuntoon ensin. Bailaa vasta sitten.

4. Ă&#x201E;lä puhu mitään, mitä et pysty tuottamaan. Brändi on helppo raiskata katteettomilla lupauksilla.

5. Ă&#x201E;lä oleta, että pystyt itse hoitamaan kaiken.

6. Opettele, miten muissa kulttuureissa keskustellaan asioista.

â&#x20AC;&#x201C; Sanoma Magazines oli Disneyn ensimmäinen lisenssinhaltija Pohjoismaissa ja on tehnyt äärettĂśmän hyvää tyĂśtä.

Akun levikki on parin vuoden notkahduksen en jälkeen noussut ja hipoo ennätyslukemia.

Sen sijaan viime me keväänä lanseerattu miesten Aku-aikkari kari ei ole saanut fanfaareja soimaan.

Jo 15 vuotta Disneyn parissa tyĂśskennellyt Lind itse se pitää Disneyn tal talliin liin kuuluvasta Nalle Puhin maailmasta. â&#x20AC;&#x201C; Suosikkihahmoni hmoni on vallaton Tigru. N I S Tavaramaailma on täynnä tuotteita, joihin on kuvattu joku Disney-hahmo. Brändinhaltija on kuitenkin tarkka siitä, kuka kelpaa lisenssinsaajaksi. â&#x20AC;&#x201C; Ensinnäkin tuotteen pitää olla laadukas ja sillä pitää olla hyvä sisältĂś. Tupakka- ja alkoholituotteet ovat ilman muuta sellaisia, jotka eivät saa käyttää Disney-brändiä, sanoo The Walt Disney Companyn Suomen toimiston myyntijohtaja Ilkka Lind, joka vastaa Disney-tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista Suomen lisäksi Baltiassa.

Terveydelliset syyt ovat pidentäneet kartettavien elintarvikkeiden listaa. Nykyään Olvi tuskin saisi enää tehdä limsaa Aku Ankka -merkillä. â&#x20AC;&#x201C; Disneyllä oli aiemmin pitkä ja kattava sopimus McDonaldâ&#x20AC;&#x2122;sin kanssa. Tämä yhteistyĂś on loppunut, Lind sanoo.

Suomessa Sanoma Magazines julkaisee Aku Ankka -lehteä ja sen oheistuotteita.

21

Aku ei mene Mäkkäriin Lähde: M&M:n ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -tutkimukset 2001â&#x20AC;&#x201C;2009

20

22

PIENI MARKKINOINTITEKO

M&M 15/2010

Markkinoija: parturiketju MRoom

päivän aikana yhteensä 400 päätä.

Enimmillään jonotusaikaa kertyi pari tuntia, mutta odotuksen tuskaa lievensi mahdollisuus pelata Pleikkarilla ja lukea Kauppalehteä, Tekniikan Maailmaa ja

Tavoite: rakentaa kanta-asiakaskuntaa Helsingissä Toteuttajat: Toni Kylätasku ja Petri Sipiläinen

Parturi rakensi jonon Tampereella kaksi vuotta sitten aloittaneella MRoom-parturiketjulla on kaksi toimipistettä kotikaupungissaan ja yksi Rovaniemellä.

Ensimmäinen liike Helsingissä avautui neljä viikkoa sitten.

Malminrinteessä sijaitseva parturiliike houkutteli koko ava-

jaisviikon piipahtamaan sisälle – ilmaisella tukanleikkuulla.

Ja ovihan kävi. Liikkeen viisi parturia ahkeroivat kuuden

Playboyta.

Normaali hiustenleikkuu MRoomissa maksaa 20 euroa.

Avajaiskampanjan hinta nousi siis 8 000 euroon.

– Niinhän se on. Rovaniemellä avautui ketjun liike maaliskuussa ja silloin leikkasimme kymmenen päivän aikana lähes 500 asiakkaan hiukset, Toni Kylätasku, toinen perustajista, sanoo.

MRoom toimii Suomessa aivan uudella liikeidealla. Franchisekonseptilla toimiva parturiketju ei havittele niinkään kerta-asiakkaita vaan jäseniä.

Avajaisviikolla ilmaiseen tukanleikkuuseen tuleva altistui samalla myynnin kohteeksi.

Platinajäsen maksaa vuosikortistaan tonnin, kultakortin hinta on 500 euroa ja hopeakortin 300 euroa. Jäsenet saavat parturipalveluita, tuotteita ja muita jäsenetuja.

Kylätaskun mukaan vastaavaa jäsenkonseptia ei ole millään muulla alan yrityksellä Suomessa.

– Emme löytäneet sellaista

PEKKA AGARTH

23 M&M 15/2010

myöskään maailmalta. Mallia haimme kuntosalipuolelta, hän sanoo.

Malminrinteen MRoom ei jää ketjun ainoaksi pääkaupunkiseudulla.

– Pääkaupunkiseudulle on tarkoitus perustaa kymmenkunta liikettä, Kylätasku sanoo.

Ketjulla on nyt 1 500 jäsentä, tavoite on parikymmentä tuhatta.

– Mutta ilman jäsenyyttäkin saa tulla, Kylätasku lupaa. N I R M E L I SA LO

ANNA VINKKI toimitus@marmai.fi

MYYNTITYKKI KERTOO

Nimi: Asko Heikkinen Titteli: aluemyyntipäällikkö (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa), Ponsse Ikä: 37 Koulutus: elektroniikan tuotantoteknikko Näitä on tullut myytyä: metsäkoneita

Metsämiehen kaveri Pohjat

Aloitin Ponssella huoltoasentajana. Siellä saatu palaute oli usein negatiivista ja se tuntui välillä raskaalta. Sanoin kerran esimiehelle, että voisin konemyyjänkin hommia kokeilla – kunhan ei paljoa etelämmäksi lähetetä. Ihmiset ovat täällä Kainuussa aika samanlaisia kuin Lapissa ja huumori on erilaista kuin etelässä. Oman alueen kaveri pääsee helpommin asiakkaiden kaveriksi.

Eka kerta Aloitin edustajana Rovaniemellä 2001 ja pääsin heti kokeneen Erkki Karppisen kyytiin Posiolle. Siellä ne inttivät asiak-

Myyntitykki-sarjassa M&M tapaa kovia ja kokeneita myyntimiehiä ja -naisia.

KERRO KAVERISTA toimitus@marmai.fi

kaan kanssa naama punasena. Sitten Erkki sanoi, että nyt otat paperit esiin. Minusta kaupasta ei ollut vielä tietoakaan.

Mutta nimet saatiin alle. Seuraavalla viikolla menin yksin Ylitorniolle ja päätin, etten soita kesken ja kysy neuvoa. Kirjoitin limiitit valmiiksi ja kysyin vaihtokoneen arvon Erkiltä. Paikan päällä asiakas pyysi parin tuhannen ketjuja kaupan päälle. Mietin ankarasti, vaikka summahan oli pieni suhteessa 400 000 euron metsäkoneeseen. En ikinä unohda sitä tunnetta, kun soitin tehtaalle ja sain kehut ensimmäisistä kaupoistani.

Minä myyjä Olen aika suorasukainen ja haluan nopeita päätöksiä. Uskallan kysyä kauppaa jo varhaisessa vaiheessa ja olenkin saanut palautetta, että aika nopeasti pitäisi laittaa nimeä paperiin.

Olen ratkaisuhakuinen: ikinä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa ei olisi tarjota sopivaa konetta. Enkä jätä koskaan tarjouksia. Siinä voi käydä niin, että siellä ne pyörii kahvihuoneen pöydällä kilpailijoiden nähtävänä. Kauppakirjasta näkee hinnan.

Draiveri

Kyllä se on kaupannälkä. Se on mukava tunne kun molemmat ovat tyytyväisiä. Mutta koskaan ei saa mennä asiakkaan luo ja ajatella, että tämä on selvä tapaus. Pitää olla epävarma kaupasta siihen asti, kun on nimet paperissa.

Kauppa viikossa Mulla on aina ollut semmoinen periaate, että yksi kauppa viikossa on tultava ja 52 kauppaa vuodessa. Hyvinä aikoina yksi käyntikerta riitti kauppaan ja tavoitteet ylittyivät moninkertaisesti. Nykyään täytyy käydä kolme kertaa. Asiakkaat harvoin kysyvät konetta, vaan pidän tasaisesti yhteyttä, että eikös olisi aika jo se mopo vaihtaa.

Kahvista ja pullasta Asiakkaan luota ei kannata ajaa heti seuraavalle, vaan hörpätä ensin huoltamolla kahvit.

Sen verran ovat erilaisia. On liikemiehiä, jotka eivät itse aja eivätkä tiedä ominaisuuksia.

Heidän luokseen ei auta mennä Ponsse-haalareissa. Pitää puhuakin asiallisemmin. Sitten tulevat metsämiehet, jotka

tekevät kaiken itse viikonloput läpeensä. Ovat yleensä lupsakoita kavereita, mutta heiltä tulee aina ensin palaute. Kerron heille, mitä parannuksia uusiin konemalleihin on tehty ja kuinka heidän elämänsä tulee helpottumaan. Nykyään ei enää pehmitetä alkoholilla. Kahvia juuaan ja syödään vaimon leipomat pullat. Puolesta tunnista kuuteen tuntiin siinä menee.

Tuotetietoudesta Tuotetietous on tärkeää, mutta liikaa ei pidä tietää. Yhdessä katotaan – ettet ole olevinasi parempi kuin asiakas.

Helmasynti Ei kannata moittia kilpailijoiden tuotteita. Asiakkaalla on usein muitakin merkkejä ja hän on tehnyt sen valinnan.

Silloin hän voi kokea, että häntä moititaan.

Tosi tarina Kollega oli myymässä käytettyä pientavara-autoa. Häntä pyydettiin pistämään se etukäteen lämpiämään. Kaveri laittoi kytkimen pohjaan ja vaihteen silmään ja käynnisti moottorin. Silloin kytkin irtosi. Hän alkoi ajaa ympyrää

siinä jäisellä pihalla. Kun hän löysi sammuttimen ja veti sitä, sekin jäi käteen. Se oli sellainen lyhytnokkanen auto, josta saa hytin pystyyn. Kaveri soitti huoltoasentajalle, joka tuli hätiin ja hyppäsi sammuttamaan autoa suoraan moottorista. Jarrullahan tollainen ei sammu.

Kuski makasi sitten ylösnostetussa hytissä, kun huoltomies roikkui moottorissa ja auto sen kun ajoi ympyrää. Kun asiakkaat saapuivat paikalle, auto saatiin parkkiin ja myyjä totesi, että tämä on muuten tosi hyvä auto, mutta kytkimessä ja sammuttimessa on pikkasen vikaa.

Kaupat tuli.

Työpäivä Toimistolle menen seitsemän maissa. Katselen vähän vaihtoehtoja, jotteivät asiakkaat pääse pompottamaan. Kaksi, kolme asiakasta pitäisi päivän aikana ehtiä. Kuuden jälkeen olen yleensä kotona. Kilometrejä maasturiin kertyy vuodessa 80 000.

Mitä jos…

Jos en olisi myyjä, tekisin varmaan koulutushommia. Siinäkin olisin ihmisten kanssa tekemisissä. N OLLI HARMA

24

LUOVASSA TILASSA t Maaretta Tukiainen arvioi luovia työympäristöjä.

M&M 15/2010

HAAGA-HELIAN H2UBIOFFICE t perustamisvuosi: 2007, kahden ammattikorkeakoulun

UPJNJOUPKFO ZIEJTUZFTT» t henkilöstö: t opiskelijoita: t liikevaihto: 60 miljooOBB FVSPB t sisustuksen suunnittelija ja suunnitteluvuosi: Maarit Vuori (Martela), 2008

Tänä päivänä kalusteiden digitaalisuus ei ole enää science fictionia, vaan olennainen osa niiden käytettävyyttä. Etukenoisimmat puhuvat jo esineiden internetistä, jossa kojeet ovat verkottuneita keskenään.

Kun monenmoista hilavitkutinta on tarjolla, olennaiseksi nousee kyky keksiä uusia käyttötarkoituksia. Tätä varten Helsingin Haaga-Heliaan on rakennettu H2Ubioffice: laboratorio, jossa tutkitaan tulevaisuuden työympäristöä.

Kosketusnäytöt ja älytaulut ovat monella työpaikalla jo arkea, mutta harvalta toimistolta löytyy vielä äänisuihkua. Siinä työpisteen yläpuolelle asennettava levy suuntaa valitun

äänimateriaalin, vaikkapa musiikin, suoraan alaspäin muodostaen akustisesti eristävän suihkun. Näin musiikki ei kuulu muille eivätkä muut äänet suihkussa olijalle.

Tätäkin erikoisempi on Valkee-kirkas kasvalovaloinnovaatio, jossa kuunnellaan valoa. Kaamosmasennusta ehkäisevä valo suunnataan nnataan aivoihin korvan, ei silmän kautta.

Saattaakin olla, että korva on seuraava raava silmä. N Maaretta Tukiainen on Subin bin kanavajohtaja ja sisustusarkkitehti, ti, jolla on suunnittelutoimisto Moodit. it.

Nousu alkoi naristen Ruotsissa mediamainonta pyörii jo ylikierroksilla. Suomessa rahaa sijoitetaan suunnitteluun ja omaan mediaan.

– Onhan näissä hirveitä eroja, kommentoi Aegis Median toimitusjohtaja Juha Herranen mediamainonnan lukuja Pohjoismaissa.

Ruotsissa mediatoimistojen mediaostot kasvoivat heinäkuun loppuun mennessä peräti 16 prosenttia, koko markkina 10 prosenttia.

– Norjassa kasvu on ollut 8,7, Tanskassa 6,3 ja Suomessa 3,4, Herranen luettelee.

Herrasen arvion mukaan Ruotsissa yritykset reagoivat nopeammin kasvumahdollisuuksiin.

– Suomessa eletään budjetin mukaan ja reagoidaan kalenterivuoden mukaan.

Näkymätön kasvu

Mediatoimisto Dagmarin toimitusjohtajan Tuula Kallion mukaan Suomi hiipii kuitenkin jo Ruotsin perässä.

– Yrityksillä on kovat tavoitteet myynnin kasvattamisen suhteen. Eniten tästä hyötyvät nopeat mediat: verkko, radio, televisio sekä sanomalehdet, joiden kasvua tosin hidastaa vähittäiskaupan volyymien staattisuus, Kallio sanoo.

Kumpikin mediatoimistojohtaja huomauttaa, ettei mediamainonta ole enää kovinkaan kattava markkinointipanostusten mittari.

– Kaikki verkossa tehtävä toiminta, oli se sitten hakua, – Mediainvestointien kasvu on selvästi näkynyt elo- ja syyskuussa. Lokakuussa näyttää jo siltä, että televisiosta voi olla vaikea löytää tilaa, Tuula Kallio kertoo.

Eniten mainontaansa ovat lisänneet teleoperaattorit, mutta Kallion mukaan myös esimerkiksi finanssi- sekä sisustusalat ovat yli kymmenen prosentin kasvuvauhdissa.

analytiikkaa tai optimointia kasvaa, mutta näille investoinneille ei ole mitään julkista mittaria, tiivistää Herranen.

projekteina lähinnä kustannuspohjalta. Nyt on taas siirrytty takaisin kokonaisvaltaisempaan ja pitkäjänteisempään tekemiseen, Tuire Huhta kertoo.

Liikaa töitä

SEK & Greyn toimitusjohtaja Marco Mäkinen vahvistaa työtilanteen parantuneen myös mainostoimistopuolella.

– Töitä on itse asiassa ihan liikaa suhteessa porukkaan, Mäkinen sanoo.

Ihan taantumaa edeltävällä tasolla ei kuitenkaan olla.

– Jos alun perin pudottiin 30 prossaa, niin keväällä tultiin 10 ylös ja nyt ollaan jo 20 prosentissa, Mäkinen arvioi.

Myös PHS:n toimitusjohtaja Tuire Huhta on tyytyväinen tilanteeseen.

– Taantuman aikana asiakkaat ostivat kaiken pieninä

Hill & Knowltonin toimitusjohtaja Tarja Jussila puolestaan iloitsee tunnelman parantumisesta.

Suksee!

Valtakunnallisen printtikisan voittajat nyt maalissa.

Katso ja …stu www.aamulehti.fi/suksee

25 M&M 15/2010

– Fiilis on parempi ja asiakkaiden päätöksenteko on nopeutunut selvästi, Tarja Jussila sanoo.

Mediainvestoinneissa aktiivisuus ei kuitenkaan koko mitassa näy.

– Teemme nyt paljon strategiaa, yritysilmeitä ja konseptisuunnittelua, sanoo Mäkinen.

Huhdan mukaan asiakkaiden tavoitteena on laittaa kokonaisuus kuntoon ennen maksettuun mediaan menemistä.

– Kaikki alkaen tuotteesta pakkaukseen ja asiakaspalveluun, tapahtukoon se sitten kivijalassa, verkossa tai puhelinpalvelussa, Huhta listaa.

Ei mikään nousuralli

Uusia toimeksiantoja määrittää Mäkisen mukaan myös asiakkaiden kova tarve kasvattaa myyntiä.

’’Hufvudstadsbladetilla on merkittävä joukko lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita sisustamisesta ja kodin kunnostamisesta, ja tekevät kodin hankintoja yli 40 miljoonalla eurolla vuodessa.’’

KMT Kuluttaja 2009

– Kova tuotto heti, tätä halutaan useimmissa puheluissa.

Nousukauden aikanahan halutaan vain tehdä paljon ja kaikkea, Mäkinen vertaa.

Hänen käsityksensä mukaan taloussuhdanne ei ole vielä kääntynyt.

– Monet makromittarit, kuten kuluttajien velkaantuneisuus ja ostovoiman heikkous viittaavat siihen, ettei tämä vielä nousuralliksi ole muuttunut.

Varovaisuudesta kertoo sekin, että uusien ihmisten palkkaamisten sijaan SEK on ostanut suunnit-

telutyötä pienemmiltä yrityksiltä, muun muassa Sherpalta ja Kapinalta.

– Tämä on ehkä hieman poikkeuksellinen toimintamalli tällä toimialalla, mutta se on toiminut todella hyvin sekä suunnittelijoiden, meidän että asiakkaiden näkökulmasta.

Olemme saaneet erittäin hyvää työpanosta suunnittelijoilta, parempaa kuin perinteisellä tavalla.

Marco Mäkisen mukaan SEK tulee jatkossakin luottamaan alihankkijoihin.

– Uusia tapoja asioiden tekemiseen on pakko miettiä nyt, kun työntekijöitä on vähemmän. Kohta on liian myöhäistä, kun menee liian hyvin. N M AT T I AS E R K K I L Ä

Jos ymmärrät minua, olet jo voittaja.

Millä kielellä sinä teet suomenruotsalaisia puhuttelevaa mainontaa? Ymmärrä kohderyhmääsi paremmin, niin sekin ymmärtää sinua. Lite bättre.

Ja kun teet sen oikein hyvin, voit voittaa oman Skålenin.

Uusi kisakausi on alkanut 1.9. Lue lisää www.skålen.fi.

Puhuttele på svenska.

Ota yhteyttä www.ksfmedia.fi tai puh. (09) 1253 551.

26

TÄMÄN OLISIN HALUNNUT LUODA

ANT T I RASTI VO

M&M 15/2010

Kolme kovaa: Deadliest Catch, The Downward Spiral ja passionhedelmä.

Tämä trio kiipeää huipulle lähes tasatahtia. Kerta kaikkiaan hieno kolmikko.

Deadliest Catch -tv-sarja kertoo ravunkalastajista Beringin merellä. Kalastajat paiskivat töitä kellon ympäri henkensä kaupalla ääriolosuhteissa. Siinä sarjan synopsis. Kateelli-

sena tuijotan sohvalla miehiä, jotka ottavat luontoäidiltä turpaan ja vetistelen, kun pojat käyvät hyvästelemässä isänsä sairaalassa. Olen saanut maistaa osani sarjasta nauttiessani

ta ihminen ei ole pystynyt luomaan.

Nykyään passionhedelmään törmää jokapäiväisissä tuotteissa. Sääliksi käy, kun se joutuu puolustamaan tonttiaan mehupurkkien kyljessä kuvituselementtinä muiden hedelmien joukossa. Passionhedelmä pärjäisi helposti omillaankin. Samaa sekoittamista yrittävät innovaatiot, joissa koitetaan epätoivoisesti asioita yhdistelemällä kehittää uusia kentaureja.

Kärsimyshedelmällä on kohtalotoverinsa.

Toivon, että yksinkertaistaminen on uusi musta. N

19 LOKAKUUTA

SIME HELSINKI 2010 SCANDINAVIAN INTERACTIVE MEDIA EVENT

POHJOIS-EUROOPAN TÄRKEIN ONLINETAPAHTUMA NYT SUOMESSA! SIME esittelee online-mahdollisuuksia ja huippuosaamista. Tuomme lavalle markkinointi-, digi ja mobiilimaailman huippuvaikuttajia kertomaan ja keskutelemaan näiden vaikutuksista liiketoimintaan.

FREDAN TIVOLI, FREDRIKINKATU 51-53 Tutustu ja ilmoittaudu: sime.nu/helsinki

Co-Hosts Co-Host

Partners

Partners

Media partners

Supporting partners

A N T T I R AST I VO SUUNNITTELIJA S H E R PA

JU H A MUSTONEN

Kaksi kovaa plus passion

Kapteeni Sig Hansenin Captain Sigs Deadliest Alea barbeque-juhlissa Seattlessa – se ei vaan ikävä kyllä oikein riittänyt. Olisin halunnut olla mukana merellä.

The Downward Spiral on Nine Inch Nails -orkesterin luoma mestariteos vuodelta 1994.

Mark Romanekin ohjaama Closer-video ja Russell Millsin maalaukset ovat vain pintaraapaisu kokonaisuudesta, joka toimi henkilökohtaisena mentorinani 90-luvun puolivälistä eteenpäin. Vuonna 1996 tuijotin orkesteria jähmettyneenä saksalaisessa teollisuushallissa. Haltioissani otin puhelun jollain niistä 20-alkuisista Nokioista kaverilleni Suomeen ja totesin, että tämä on parasta mitä olen nähnyt.

Passionhedelmä (kärsimyshedelmä) on saanut dramaattisen nimensä kummallisesta kukastaan. Perussa lähetystyötä tehnyt jesuiittamunkki yhdisti kukan Kristuksen kärsimystarinaan. Minun ja passionhedelmän ensikohtaamiseen ei liity kärsimystä. Eräällä Afrikan saarella poimin aamiaisbuffetista valmiiksi puolitetun hedelmän lautaselleni ja tästä seurasi välitön villiintyminen tätä köynnöskasvien osteria kohtaan. Jos luontoäiti osaa olla julma, se myös piilottaa hedelmänsä. Onnekseni tästä kurttuisesta kehdosta löysin makunautinnon, jollais-

4ALOUSEL¼M¼N SEMINAARI

KLO p 'RAND #ASINO (ELSINKI

!SIAKAS ON VALMIS MAKSAMAAN PALVELUSTA

JONKA OSTAMINEN ON ON HELPPOA JA K¼YTTÎÎNOTTO YKSINKERTAISTA +OSKA PALVELU TUOTETAAN AINA YHTEISTYÎSS¼ ASIAKKAAN KANSSA

TULEE PALVELUJ¼RJESTELMIEN PALVELUJ¼RJESTELMIEN POHJAUTUA T¼YDELLISEEN YMM¼RRYKSEEN LOPPUK¼YTT¼J¼N TARPEISTA

MOTIIVEISTA JA TAVOITTEISTA TAVOITTEISTA 4ALOUSEL¼M¼N JA &UJITSUN SEMINAARISSA POHDITAAN MM MM o /NKO HYV¼¼ PALVELUA MAHDOLLISTA OSTAA YKSINKERTAISESTI o /NKO HYV¼¼ PALVELUA MAHDOLLISTA OSTAA YKSINKERTAISESTI o -ITEN YKKÎSLUOKAN PALVELUA TUOTETAAN VOLYYMIBISNEKSESS¼ o -ITEN YKKÎSLUOKAN PALVELUA TUOTETAAN VOLYYMIBISNEKSESS¼ o (ENKILÎSTÎN KEHITT¼MINEN JA JOHTAMINEN o (ENKILÎSTÎN KEHITT¼MINEN JA JOHTAMINEN o (ENKILÎSTÎN KEHITT¼MINEN JA JOHTAMINEN " " PALVELULIIKETOIMINNASSA " " PALVELULIIKETOIMINNASSA o 3ERVICE SCIENCE p MITEN PALVELUJA TUTKITAAN JA KEHITET¼¼N o 3ERVICE SCIENCE p MITEN PALVELUJA TUTKITAAN JA KEHITET¼¼N ,IS¼TIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET

WWW TALOUSELAMA ß HYVAPALVELU 3EMINAARI ON SUUNNATTU SUURTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN YRITYSTEN JA ORGANISAATIOIDEN YLIMM¼LLE JOHDOLLE

+ESKUSTELEMASSA

4OIMITUSJOHTAJA 9RJ¼N¼ !HTO &UJITSU

4OIMITUSJOHTAJA (ELE (ANNELE !MINOFF 3PECSAVERS

*OHTAJA -IKKO +ORTE +/.%

0ROFESSORI 0AUL ,ILLRANK !ALTO YLIOPISTO

0¼¼TOIMITTAJA 2EIJO 2UOKANEN 4ALOUSEL¼M¼

9HTEISTYÎSS¼

260 380 TE

i

i

it

h

l l

f jit

i dd 1

14 9 2010 15 41 32

E M M U PUH EA! SUOM KATSO V IDEO PAINAJA .FI

G8@E8A8%=@ fe le`m\ijld`e _\cgf`e k`cXljbXeXmX gX`efk `cc\j`% Mf`k kXib`jkXX _`eeXe fec`e\ )+&. aX k`cXXdXj` gX`efkp e Æ mX`bbX gX_m`j\e AXk`dXk`Z`e Æ jXXk afgX _lfd`j\bj`% Bc`bbXX GX`eXaX%Ô $gXcm\clle _\k`! aX jXXk m\cf`klbj\kkX *' gfjk`bfikk`X _XclXdXccXj` blmXccX% M``[\cc\bpdd\e\cc\ \ej`dd `j\cc\ k`cXXaXcc\ fc\dd\ mXiXee\\k klkljkld`j$ cX_aXbj` glccfe dXlbXjkX gleXm``e` %

;DG FE D8IBB@EF@EE@E KFK<LKK8A8 !?\k` kXibf`kkXX `_Xe f`k`j aX aljk``ejX# dlkkX bl`k\eb`e m``d\`jk e )+%0%)'(' d\ee\jj %

PAINAJA.FI ?\cggfX bl`e g`gfe gp i`kk d`e\e

;DG1cc fe ^iXXÔ j\e XcXe bXkkXm`e gXcm\clmXc`bf`dX% JXdXjkX fjf`kk\\jkX c pkpm k kX`kkf# blmX# [`^`gX`ef# jlliblmX# f]]j\kgX`ef j\b dXXe b\_`kkpe\`e f_a\cd`jkf Yi e[`e bpmpp[\e _Xcc`ekXXe m\ibfjjX%

nnn%[dg%Ô

VOI VITJA,, TOIMIIPA MAHTAVASTI!

29

PASSIKUVASSA

Nimi: Leevi Kokko Koulutus: medianomi ja taiteen ylioppilas Ikä: 38 M&M 15/2010

Edellinen duuni: Fonectan digitaalisten kuluttajapalveluiden markkinointipäällikkö Uusi duuni: Ylen asiakkuuspäällikkö

Sisäinen yrittäjä Inspiroidun

Uskon Us

siitä, että yritykset antavat työntekijöidensä tehdä asioita, joista nämä ovat innoissaan. Satama Interactivessa oli tässä suhteessa loistava kulttuuri. Pidän sisäisen yrittäjyyden käsitteestä, koska uskon, että työ on mielekästä, kun on itse vastuussa oman uransa kehittämisestä, eikä odota, että joku tulee vetämään perässään. Se näkyy myös työn jäljessä.

Tykkään tehdä ihmisten kanssa töitä ja minulle työn suola on se, kun ympärilläni on porukka, jonka kanssa saavutetaan asioita.

Omalla urallani olen saanut tehdä digitaalisella puolella töitä monesta eri näkökulmasta. Soneran vuosina 1998–2002 olin mukana monenlaisissa uusissa liiketoimintalähdöissä ja opin paljon. Kannoin kuitenkin huolta siitä, että pitäisi tulla spesialistiksi jossain tietyssä.

Kun työskentelin Satamassa, ymmärsin että oma vahvuuteni on olla erittäin hyvä siinä, että olen melko hyvä monissa asioissa. Haluan olla monien asioiden leikkauspisteessä. Toki laaja-alaisuus aiheuttaa joskus fokuksen puutetta, mutta haluan kehittyä siinä ja päättäväisyydessä.

ase asenteeseen ”Onni ei ole hyveen palkka vaan hyve itse”. Se vee on elämänasenteeni. Tein konsultin su töitä kuusi vuotta ja siinä hommassa ho töitä saa tehdä niin paljon pa kuin haluaa. Pitää kuitenkin te osata kuunnella itseään, sillä si jos oma jaksaminen kärsii, kärsii kä myös työn laatu. Opin konsulttina ko tasapainottamaan työn ty ja vapaa-ajan suhdetta sekä s olemaan vähemmän kiltti. k Urakehityksen kannalta uskon, u että Yle on luonteva jatke j tähänastiselle tekemiselle. s Fonecta on hieno brändi ja iso mainostaja. Opin v vuodessa valtavasti, mutta halusin siirtyä lähemmäs asiantuntijatyötä.

Mieltä lämmittää kun töissä näkee, että joku keissi on aidosti asiakaslähtöisesti tehty. Saan siitä wow-efektin. Olin vajaan vuoden mukana Fruugossa ja voin sanoa, että se on hyvä konsepti ja hieno idea. Fruugon asiakkaan ei tarvitse miettiä, miltä kauppiaalta, millä valuutalla tai mistä maasta tuote tulee, sillä kaikki osatekijät on hienosti sisäänleivottu palveluun. ■

Turhaudun kyynisyydestä. Olen siinä mielessä vähän epäsuomalainen, että pyrin olemaan myönteinen ja optimistinen. Yritän löytää asioiden hyvät puolet ja olen ratkaisukeskeinen ennemmin kuin ongelmakeskeinen. Suomessa vallitsee usein ”yrittäkää vaan, ette kuitenkaan onnistu” -asenneilmapiiri. Se on mielestäni pikkumaista, kun asioita pitäisi pystyä näkemään pitkäjänteisemmin.

E L I N A H A KO L A

Uratiellä parhaat tekniset, kaupalliset ja terveydenhuollon osaajat kohtaavat arvoisensa työpaikat.

Vauhtia hakuprosessiin.

Kysy lisää: uratie@talentum.com www.uratie.fi

kyllä osaaja osaajan tuntee

+UMPI VIE p ASIAKAS VAI MYYJ¼ 4ALENTUM +OULUTUS -ONET V¼ITT¼V¼T ETT¼ HE EIV¼T MYY TUOTTEITA VAAN RATKAISUJA MUTTA OSAAVATKO MYYJ¼T MYYD¼ JA ASIAKKAAT OSTAA 3OITTAAKO KOKO ORGANISAATIO ASIAKKAAN SILMISS¼ SAMASSA ORKESTERISSA 9RITYKSEN MENESTYST¼ VOIDAAN JOHTAA KEHITT¼M¼LL¼ KOKO ßRMAN MYYNTIOSAAMISTA 3EMINAARI JOHDATTAA RATKAI SUMYYNNIN JOHTAMISEN MYYNNIN MOTIVOINNIN JA VALMENTAVAN MYYNTITYYLIN SALOIHIN

L¼ MYY p !NNA ASIAKKAAN OSTAA o (ELSINKI (INTA _ ALV

/SALLISTUJAT OPPIVAT

!SIANTUNTIJOINA

o KUINKA VALMENTAA JA SITOUTTAA KOKO MYYNTIORGANISAATIO RAKENTAMAAN ASIAKASKESKEISI¼ RATKAISUJA o MIT¼ MYYNTIPROSESSI TARKOITTAA JA KUINKA SEN KUVAAMINEN ONNISTUU PARHAITEN o MITEN JOHTAA MYYNTI¼ MYYNTIPROJEKTEJA JA ASIANTUNTIJOITA TEHOKKAAMMIN o KUINKA ANTAA ASIAKKAAN ITSE KEKSI¼ MIT¼ H¼N TARVITSEE o MILLAINEN ON SOPIVIN MALLI YHTEN¼ISEKSI MYYNNIN JOHTAMIS JA ENNUSTEK¼YT¼NNÎKSI o KUINKA RAKENTAA MYYNTIPROSESSI JOKA PALVELEE SEK¼ ASIAKASTA MYYJ¼¼ ETT¼ KOKO MUUTA ORGANISAATIOTA

4OIMITUSJOHTAJA 0ETTERI ,AINE #USTOMER #ENTRIC 3ELLING &INLAND /Y -YYNTIJOHTAJA 0EKKA 4ORIKKA -ARTELA /YJ *OHTAJA 4IMO !ITTONIEMI )XONOS /YJ -YYNTIJOHTAJA -IKA -¼KINEN 4RYGVESTA .ORDEA 6AHINKOVAKUUTUS /Y

)LMOITTAUDU o WWW TALENTUMKOULUTUS ß o KOULUTUS TALENTUM ß o PUHELIN

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN 5LKOMAILTA AO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

/IKEUDET MUUTOKSIIN PID¼TET¼¼N

WWW TALENTUMKOULUTUS ß

3EMINAARIN HINTAAN SIS¼LTYY 0ETTERI ,AINEEN KIRJA -YYNNIN ANATOMIA p !NNA ASIAKKAAN OSTAA

31

TERO KALSTA Steam Communications

PIA KÄRKKÄINEN Fiander

MARI KIURU Staart

JOHANNA AUVINEN Forma

NELLI PESONEN Forma

SIRPA KÄRKKÄINEN Forma

HERMANNI SEPPÄLÄ C-Media

KRISTIINA RINTALALEVONEN C-Media

MARJA-RIITTA MAUNO C-Media

LARI SEPPÄLÄ C-Media

TUUKKA VÄLIMÄKI Aamulehti / Moro

JUHA KARILAINEN Aamulehti

KIMMO KOSKI Aamulehti

ASMO RAIMOAHO Aamulehti

HANNA MYLLYMAA Alma Manu

´ SINIKKA URBANSKI Alma Manu

AKI MIETTINEN Feelback

MIKAEL FINNÄS Cash-In Consulting

TANJA DURMAZ Cash-In Consulting

TYÖN SANKARIT

Markkinointiviestintä Moodsissa KTM Juha Elo on nimitetty vastaamaan myynnistä ja erityisesti new business -osaalueesta. Hän siirtyi tehtävään Turun Seudun Kehittämiskeskuksen markkinointipäällikön paikalta.

Pink Eminence Oy:ssä kulttuurituottaja Riikka Fagerholm on nimitetty asiakkuuspäälliköksi.

Steam Communications Oy:ssä Tero Kalsta on nimitetty toimitusjohtajaksi. Aiemmin hän on toiminut yhtiön myyntijohtajana ja myyntipäällikkönä.

Fianderissa Pia Kärkkäinen on nimitetty toimitusjohtajaksi.

Staart Oy:ssä VTM Mari Kiuru on nimitetty seniorikonsultiksi Helsingin toimipisteeseen. Hän siirtyy yritykseen Sanoma Kaupunkilehdiltä, jota ennen hän on työskennellyt pitkään mainos- ja viestintätoimisto Euro RSCG:n palveluksessa.

Media Forma Publishing Group Oy:ssä Johanna Auvinen, Nelli Pesonen ja Sirpa Kärkkäinen on nimitetty mediamyyntiin myyntipäälliköiksi. He saavat vastuulleen asiakkuuksia kaikista Forman lehdistä, Kotivinkistä, Trendistä ja Talo & Koti -lehdestä.

Auvinen siirtyy Formaan Kontaktia Oy:stä, Pesonen MTV3:n New Business -tiimistä ja Kärkkäinen Looks Finland Oy:stä.

C-Media Oy:ssä Hermanni Seppälä on nimitetty toimitus-

johtajaksi ja partneriksi. Aikaisemmin hän on toiminut ohjelmajohtajana Radio Novassa.

Kristiina Rintala-Levonen on nimitetty markkinointijohtajaksi ja partneriksi. Hän on toiminut aikaisemmin markkinointijohtajana Radio Novassa. Marja-Riitta Mauno on nimitetty myyntipäälliköksi. Hän on aikaisemmin toiminut Bonnier Business Forum Oy:ssä sales managerina.

Lari Seppälä on nimitetty vastaavaksi tuottajaksi.

Aamulehdessä Tuukka Välimäki on nimitetty Moron toimittajaksi ja Juha Karilainen Valkeakosken aluetoimittajaksi. Kimmo Koski on nimitetty taittoryhmän toimittajaksi ja Asmo Raimoaho toimituksen graafikoksi.

Alma Manu Oy:ssä KM Hanna Myllymaa on nimitetty henkilöstöpäälliköksi. Hän on viimeksi työskennellyt henkilöstön kehittämispäällikkönä Nokian Renkaat Oyj:ssä. HM Sari Nisula on nimitetty Pohjois-Suomen tuotantopäälliköksi. Hänen vastuullaan ovat Rovaniemen lehtipaino ja Meri-Lapin alueen jakelutoiminta. Sinikka Urba´ nski on aloittanut Tampereen lehtipainon tuotantoassistenttina. Hän on työskennellyt viimeksi assistenttina Glaston Finland Oyj:ssä.

Muut Tallink Siljassa Kati Saarenketo on nimitetty pricing planning manageriksi ja Olga Vanbergen myyntipäälliköksi kansainväliseen myyntiin. Jenna Laitinen on nimitetty Helsingin matkamyymälän päälliköksi, Anna Homén Skandinavian kohdepäälli-

köksi ja Carol Aren Baltian kohdepäälliköksi. Päivi Toivanen on nimitetty management reporting analystiksi, Laura Saksala viestintäpäälliköksi ja Hanna Seppänen lakimieheksi.

Feelback Oy:ssä myynti- ja asiakkuuspäällikkö Juha Järvi on nimitetty business manageriksi vastuualueenaan palvelukokonaisuuksien myynti ja uusasiakashankinta. Myynti- ja asiakkuuspäällikkö Timo Kuivalainen on nimitetty business manageriksi vastuualueenaan palvelukokonaisuuksien myynti sekä kansainväliset asiakkuudet.

KTM Aki Miettinen on nimitetty business manageriksi vastuualueenaan palvelukokonaisuuksien myynti sekä kumppanuuksien ja asiakkuuksien hoito.

Cash-In Consulting Oy:ssä Mikael Finnäs on nimitetty laskentakonsultiksi, vastuualueenaan kirjanpito- ja konsulttipalvelut. Tanja Durmaz on nimitetty asiakaskonsultiksi, vastuualueenaan asiakkaiden laskutus ja reskontrat.

Farmos Oy:ssä Jarmo Kyytsönen on nimitetty tekniseksi konsultiksi elintarviketeollisuuden avainasiakkaiden tekniseen palveluun Länsi-Suomen alueelle. Pekka Marttila on nimitetty Institutional-ryhmän tekniseksi konsultiksi Länsi-Suomen alueelle. Pekka Turpeinen on nimitetty HoReCa-sektorin myyntiedustajaksi pääkaupunkiseudulle.

Hartwall Oyj:ssä Leena Nyström on nimitetty henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi marraskuusta 2010 alkaen. Hän tulee Hartwallille Deloittelta, jossa hän on toiminut henkilöstöjohtajana ja Suomen johtoryhmän jäsenenä. Pekka

M&M 15/2010

JUHA ELO Moods

Ota askel tai kaksi eteenpäin.

Uratiellä parhaat tekniset, kaupalliset ja terveydenhuollon osaajat kohtaavat arvoisensa työpaikat.

Kysy lisää: uratie@talentum.com www.uratie.fi

kyllä osaaja osaajan tuntee

MARK REMONTOI

KULTAJYVĂ&#x201E;T Uutta on sähkĂśinen ilmoittautuminen. Uutta on selkeämpi sarjajako.

Uutta on iloisempi ilme. MyÜs tuomariston kokoonpanossa puhaltavat uudet tuulet. Mutta palkinnoissa palaamme yleisÜn pyynnÜstä vanhaan pystiin. Lisää tiedonjyviä: kultajyvä.fi

ISO 23.9.2010

Aiheena

vastuullinen liiketoiminta

ja markkinointi, paikalla parhaat asiantuntijat!

Lue lisää ja ilmoittaudu:

mark.fi/isoasa

MARK/Asiakkuusmarkkinointiryhmä

..

M A R K K U M P PA N I

..

TARSKYT

TARSKYT 2010 SYYSFESTARIT Kaivohuoneella perjantaina 22.10.2010 klo 19-02

%

EROTU EDUKSESI MESSUILLA! $ $ "$ " ##$$ " ! % ""$% $ " # # % ' '&#' ( #&( $ ""$ "$$ ## $$ $ % # # $#$ " # " &( & #' "

'" $! $" ! "# " "#$ " "$"# ) %

$#"$

Festarilippu 65 â&#x201A;Ź + alv 23 % (sis. ohjelman, festarimurkinat, pari juomaa ja narikan).

Tilaa lippusi etukäteen osoitteesta www.mark.fi/tarskyt

""" $ #! $

PääyhteistyÜkumppani:

MARK Suomen Markkinointiliitto ry D www.mark.fi D 010 666 7040 D info@mark.fi

TESSALIINA ILMELĂ&#x201E; Apollomatkat

NINA JAKIMINSKI Apollomatkat

PASI LATVA Apollomatkat

JUHA-PEKKA REISS Meira

Kauppahuone Laakkonen

MILJA VILJAMAA Kisakallion Urheiluopisto

SINIKKA AHONEN Streamserve

TUOMAS KETTUNEN Streamserve

MIKA FRIMAN Streamserve

PASI LAINTO Reckitt Benckiser

SUSANNA TOIVONEN Kemira

PETER LINDGREN Amundi

MIKKO MUUKKA Onninen

RIKU MANUNEN Onninen

PIA REPO Onninen

MIKKO MALKKI Onninen

LEENA KAINULAINEN Onninen

KIMMO NIKULAINEN YIT

VILLE TAMMINEN YIT

KARI KAUNISMĂ&#x201E;KI YIT

Lindroos on nimitetty lakiasioista ja yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi. Hän on myÜs Hartwallin johtoryhmän jäsen.

Apollomatkoissa Eva Torra on nimitetty sales & marketing directoriksi vastaamaan Apollomatkojen Suomen liiketoiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista.

Hän on aikaisemmin tyĂśskennellyt mm. JCDecauxâ&#x20AC;&#x2122;ssa, Sanomassa ja Tjäreborgissa. Tessaliina Ilmelä

on nimitetty web manageriksi, vastuualueenaan internetsivut ja verkkomarkkinointi. Hän tuli tehtäviinsä Scandic Hotelsista.

Nina Jakiminski on nimitetty sales & customer servicen team leaderiksi. Hän siirtyy Apollomatkoille Tjäreborgilta. Pasi Latva on nimitetty vastaamaan myynnistä ja jälleenmyyntisuhteista Suomessa. Hän siirtyi yritykseen Blue1:lta.

TEA BRCHISKY

Meira Oy:ssä KTM JuhaPekka Reiss on nimitetty kahvien tuoteryhmäpäällikÜksi. Aikaisemmin hän on toiminut myynnin ja markkinoinnin tehtävissä mm.

Lâ&#x20AC;&#x2122;OrĂŠal Finland Oy:ssä ja Fazer Makeiset Oy:ssä.

Kauppahuone Laakkosessa Tea Brchisky on nimitetty tytäryhtiÜiden Autotalo Laakkonen Oy:n ja Veljekset Laakkonen Oy:n markkinointijohtajaksi ja johto-

ryhmän jäseneksi. Hän on toiminut viimeksi markkinointipäällikkÜnä Oy Veho Group Ab:ssä.

Kisakallion Urheiluopistossa AD, kuvittaja, MAT Milja Viljamaa on nimitetty markkinointiviestinnän AD:ksi.

Streamserve Oy:ssä Sinikka Ahonen on nimitetty myyntipäällikÜksi. Hän tyÜskenteli aiemmin Logica Suomella. Tuomas Kettunen ja Mika Friman on nimitet-

Some Finns just get it.

33

M&M 15/2010

EVA TORRA Apollomatkat

ty System Integrator -tehtävään.

Friman tyĂśskenteli aiemmin IFS Finlandilla.

Reckitt Benckiserissä Pasi Lainto on nimitetty maajohtajaksi. Hän siirtyi tehtävään Procter & Gamblen myyntijohtajan tyÜstä.

Kemira Oyj:ssä FM Susanna Toivonen on nimitetty Product Safety -toiminnon johtajaksi.

Amundi Nordic Countriesissa Peter Lindgren on nimitetty deputy general manageriksi.

Onninen Oy:ssä Mikko Muukka on nimitetty teletuotteiden myyntipäällikÜksi Infran SähkÜverkko-palvelukeskukseen toimipaikkanaan Helsingin Konala. Riku Manunen on nimitetty LV:n asiakasvastuupäällikÜksi Itä-Suomen myyntialueelle toimipaikkanaan Kuopio. Pia Repo on nimitetty Onninen Suomen johdon assistentiksi toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Mikko Malkki on nimitetty sähkÜtuotteiden Express-myyjäksi toimipaikkanaan Imatra. Leena Kainulainen on nimitetty henkilÜstÜhallintoon tyÜsuhdeasiantuntijaksi toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka.

YIT Oyj:ssä kiinteistÜ- ja teollisuuspalvelut -yksikÜssä varatuomari Kimmo Nikulainen on nimitetty YIT KiinteistÜtekniikan tyÜsuhdepäällikÜksi. Varatuomari Ville Tamminen on nimitetty YIT KiinteistÜtekniikan myyntijohtajaksi. Energiatekniikan insinÜÜri Kari Kaunismäki on nimitetty Kunnossapitopalvelut-liiketoimintaryhmän projektipäällikÜksi Länsi-Suomen alueelle. Suomen rakentamispalvelut -yksikÜssä RI Hannu Lokka on nimitetty toimialan hankekehitysjohtajaksi. DI,

ATK-OHJELMISTOT

Tarkkailemme painolaatua

LIPUT JA BANDEROLLIT

PA LV E L U H A K E M I S T O

!

MAINOS- JA LIIKELAHJAT

MAINOSKASSIT

Mainos- ja liikelahjat 02-251 6611 griippi.ямБ

GRIIPPI OY Tilatkaa uudet syys- ja joulukuvastomme

MAINOSKASSIT

MARKKINOINTITOIMISTOT

MEDIA- JA MAINOSTOIMISTOT

/HLTTL `YP[[pQPp S\L SPZpp! ^^^ RV[PZP]\RH\WWPHZ ├Д

OHJELMA- JA TAPAHTUMATEKNIIKKAPALVELUT

PAINOPALVELUT

PAINOPALVELUT

PAINO-JA REPROPALVELUT

SUORAMARKKINOINTIPALVELUT

SUURKUVAT JA MARKKINOINTITELINEET

Suomen Suoramainonta Oy Puh. (09) 5615 6400, www.suoramainonta.fi

Ohrahuhdantie 4 00680 Helsinki Puh. (09) 755 2270 GSM 0500 304 444 Fax (09) 7552 2770 juha.pihlajamaki@paintek.ямБ www.paintek.ямБ

TALOUSHALLINTO ?D@6 6A6AA6 DC :9:AAt@tK>?tCHt! I6ADJH" ?6 E6A@@6=6AA>CCDC H6G6AA6 IJCC>HI6I H:C ItHIt AD<DHI6/

020 744 2000 myynti@pretax.net www.pretax.net

Suurkuvapalvelut | Markkinointitelineet | Tapahtumateltat Digital- & offset-painopalvelut | Tulostuspalvelut | CAD-palvelut

VIIHDEOHJELMAT

35

HEIKKI K. HANNUKKALA YIT

TEEMU LAISI YIT

ARI LOUKOLA YIT

SIMO PIHKALA YIT

TIEDOT TÄLLE PALSTALLE

M&M 15/2010

HANNU LOKKA YIT

elina.hakola @marmai.fi

HÅKAN HADDAS YIT

AREF ASEEM YIT

KJs Heikki K. Hannukkala on nimitetty toimitilat-liiketoimintaryhmän Uusimaa ja Kanta-Häme -yksikön johtajaksi. RI (AMK) Teemu Laisi on nimitetty kehitysinsinööriksi talonrakennuksen Kaakkois-Suomen yksikköön. Ari Loukola on nimitetty talonrakennuksen Oulun ja Lapin alueen asiakaspäälliköksi vastuualueenaan vuokralais- sekä asiakashankinta liike- ja toimitilapuolella.

Simo Pihkala on nimitetty korjausrakentamispalvelut-yksikön asiakaspäälliköksi. Kansainvälisissä rakentamispalveluissa Håkan Haddas on nimitetty financial system specialistiksi. Konsernipalveluissa M.Sc. (Econ.) Aref Aseem on nimitetty konsernirahoituksen project finance analystiksi. KTM Suvi Karsikkoniemi on nimitetty konsernirahoituksen senior finance controlleriksi ja KTM Miia Turpeinen finance controlleriksi. N

SEMINAARIT JA KOULUTUKSET

Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu järjestää mm.

UX10 – Digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöinen konseptisuun-

SUVI KARSIKKONIEMI YIT

MIIA TURPEINEN YIT

nittelu ja suunnittelun johtaminen 29.9. – 16.2., Työkaluja tiimin kehittämiseen 30.9. – 27.10., Kuvataidelähtöiset menetelmät luovan tiimin kehittämisessä ja organisaatiomuutoksen tukemisessa -koulutuskokonaisuus 30.9. – 15.12., Sosiaalinen media viestinnässä ja markkinoinnissa 30.9. – 21.10., Luovan työyhteisön johtaminen 4.10. – 5.10. Lisätietoja: taydennyskoulutus.taik.fi/.

Infor järjestää mm. Sosiaalisen median työkalut – Laki ja tietoturva sosiaalisessa mediassa (1 pv) 27.9., Verkkoviestinnän koulutusohjelma (7 pv) 12.10. Lisätietoja: www.infor.fi.

Mainostajien Liitto järjestää: Sosiaalinen media liiketoiminnassa osa 2 5.10., Tehokkaalla mediavalinnalla tavoitteisiin 19.10., Innovaatiot tuottamaan 9.11., Suosittelu verkossa 23.11. Lisätietoja: www.mainostajat.fi.

Markkinointi-instituutti järjestää mm. Markkinointiviestinnän suunnittelu (4 kk) alk. 4.10., Markkinointiviestinnän suunnittelijan tutkinto MAT (18 kk) alk.

4.10., Avaimet markkinointiviestintään (6 kk) alk. 25.10., Markkinointiviestinnän ammattitutkinto – markkinointiassistentti (12 kk) alk. 25.10., Markkinointitutkinto MKT (1,5 v.) alk. 5.10., Digitaalinen mullistus alk. 2.11. (1 kk), Luotaus

TAPAHTUMATUOTANTOA

Kasvokuvat 200dpi,vähintään 4 x 5 cm.

yli rajojen alk. 1.12. (2 kk), Viestintä strategian toteuttajana alk 8.12. (2 kk). Lisätietoja: www. markinst.fi.

Mercuri International järjestää mm. Huippumyyjätilaisuus: Tunnista myyntityylisi – vakuuta asiakas, 27.9., Myyvä esitystaito 27.–29.9., Johdon esitystaito 27.–28.9., Projektin johtaminen 4.–6.10., Huippumyyjätilaisuus: Myynnin valmentava johtaminen 4.10., Tavoitteellinen jälleenmyynti 4.–6.10., Kilpailuetua erinomaisella palvelulla 4.–5.10., Huippumyyjätilaisuus: Myy hinta – varmista kannattavuus 11.10., Myyjien johtaminen 11.–13.10., Konsultoiva myyntityö 11.–12.10., Kannattavuuden myyminen 18.–20.10. Lisätietoja: www.mercuri.fi.

Palmenia järjestää mm. Viestinnän arviointi osana viestinnän johtamista (3 op) 1.11.–10.12., Lahden tiedottajakoulutuksen juhlaseminaari 4.11. Lahti, Sosiaalinen media organisaatiossa (2–8 op) 29.9.–11.12. (2–8 lähiopetuspäivää) Lahti, Lisätietoja: www.helsinki.fi/palmenia/ koulutus. Sosiaalisen median seminaarisarja: Sosiaalinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä 13.10., Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen 17.11. Lisätietoja: sosiaalisenmedianseminaarisarja. blogspot.com.

Sovelto järjestää: Indesign jatkokurssi: Taittopäivä, tehokkuutta taittotyöhön Indesignilla 23.9., Google Analytics 8.10., Google Adwords 25.10., Digium Enterprise – myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen työkaluna 27.9. Lisätietoja: www. sovelto.fi.

Talentum Koulutus järjestää mm. Ongelmia ratkaiseva esimies 21.9., Kriisiviestintä: Näin selviät julkisuudessa ehjin nahoin – mediavalmennus 21.9., Pidä projekti hallinnassa 30.9., Jatkuva uudistuminen – luovuuden, innovatiivisuuden ja itsensä johtaminen verkostotaloudessa 7.10., Asiantuntijasta esimieheksi. Työkalut uusiin haasteisiin 13.–14.10., Varhainen puuttuminen ja onnistunut puheeksiotto 21.10., Työhyvinvoinnista menestystekijä – pelisäännöt ja onnistumisen käytännöt 27.10., Markkinoinnin tulosta vai myynnin ansiota? – Markkinoinnin vaikuttavuuden mittaaminen 28.10., Valmentava muutoksen johtaminen: käännä vastarinta voimaksi 2.11. Lisätietoja: www. talentumkoulutus.fi. N

Vain katsomisen arvoiset tehtävät.

Uratiellä parhaat tekniset, kaupalliset ja terveydenhuollon osaajat kohtaavat arvoisensa työpaikat.

Kysy lisää: uratie@talentum.com www.uratie.fi

kyllä osaaja osaajan tuntee

36 M&M 15/2010

ARVIOT

Viinasta toipuneet

Paheiden pesä?

Vuosisadan rakkaustarina: Rautakirja 1910 – 2010.

Lilli Loiri-Seppä: Selviämistarinoita. Gummerus.

Vaikka viinapiru ei hevin hellitä kynsiään sille antautuneista, irtipääsy on silti mahdollista.

Tämän todistaa Lilli Loiri-Sepän uutuuskirja, joka kokoaa 19 raitistuneen juopon selviämistarinat.

Alkoholismi näyttäytyy usein yksisuuntaisena, alamäkeen viettävänä tienä, jolla ei ole käännöspaikkoja.

Jossakin häämöttää pohja, usein varhainen kuolema.

Selviämistarinat antavat tästä tiestä lohdullisemman kuvan. Joskus tiestä erkanee uusi tie, eikä pohjakosketuskaan ole kaikille sama.

Yhden pohja on siinä, että herää sammuttuaan keittiön lattialle. Toinen havahtuu tajuttuaan, että tuleva lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan.

Ja sitten on niitä, joiden käännöspaikkana on elämä kodittomana spurguna, jonka janoa ei sammuta edes putkenavausneste.

Kenestä tahansa voi tulla juoppo. Ei tarvita juoppoja vanhempia, ei rikkinäistä kotia. Korkea koulutus ja hyvä työ eivät suojele.

Alkoholismi on kavala ja kamala sairaus. Alussa sairastunut ei edes tunnista sairauttaan.

Sitten kun krapulat, morkkikset ja mokailut tihenevät, tulee pelko ja hätä.

Ja ikään kuin tämä ei vielä riittäisi, alkoholismi on sairaus, johon liittyy voimakas häpeä ja jopa tuhoisa itseinho. Raitistunutkaan ei aina pääse häpeästään.

Kaikki Loiri-Sepälle avautuneet eivät olekaan halunneet nimiään esiin.

Poikkeuksia kuitenkin on. Omalla nimellään esiintyvät muun muassa entinen jalkapalloilija Atik Ismail, kirjailija Monica Fagerholm ja lääkäri Satu Rapila.

Viimeiset tarinat kertovat kirjoittajan isä graafikko Pekka Loiri ja copywriterina työskentelevä kirjoittaja itse.

Lilli Loiri-Seppä vaihtoi oman addiktionsa toiseen: hänestä tuli himoliikkuja.

Selviämistarinat eivät sääli kertojiaan eivätkä säästä lukijaa. Tarinat eivät silti mässäile inhorealismilla, vaan lämpö ja huumori taittavat katkerinta kärkeä. N I R M E L I SA LO

Keväällä 2004 M&M:ää lähestyi lukija Pohjanmaalta: ”En ole mikään äkkiväärä ihminen, mutta mielestäni koko Ärrän touhu on vähän epäilyttävää. Kaiken sen mitä nuoria pyritään valistamaan, Ärrä pyrkii parhaan kykynsä mukaan murentamaan. Tupakka, olut, sipsit, makeiset, pornolehdet, roskavideot, uhkapeluu... Mottoni onkin: ’Terve ihminen ei tarvitse R-Kioskilta mitään’.”

Kaikki edellä mainitut paheet ovat toki kuuluneet RKioskin valikoimiin, mutta Rautatiekirjakauppana vuonna 1910 toimintansa aloittaneen ketjun juuret ovat syvällä ihan kunniallisessa – ellei peräti kansanvalistuksellisessa – sanoma- ja aikakauslehtikaupassa.

Kirja- ja lehtikustantajien yhdessä perustama yhtiö syntyi ajatuksesta myydä lehtiä rautatieasemilla. Ajatus osoittautui niin kestäväksi, että R-Kioskit harjoittavat tätä toimintaa edelleen.

Kaikesta siitä, mitä tässä välissä on tapahtunut, Rautakirjan historia Vuosisadan rakkaustarina kertoo sivistävästi. Kirja on yrityshistorioista elinkeinon tehneen Spiritus Historiaen tekemä, ja sen teksti on pääosin Isto Mikkosen käsialaa.

Kirja perkaa suurten linjojen lisäksi Rautakirjan historian kiinnostavimmat sivuraiteet, kuten yhtiöön myöhemmin ostettujen Suomalaisen Kirjakaupan ja Finnkinon syntyhistoriat, lehtiä junissa myyneiden junapoikien tarinan sekä oluen tien R-Kioskeihin.

Myös epäonnistumiset muistetaan: Eri vuosikymmeninä Mini R, Circle K ja MiniMarket yrittivät laajentaa Ärrää perinteisemmän lähikaupan suuntaan – kehnolla menestyksellä. Myöskään Hjallis Harkimon kanssa puuhattu kansainvälinen jäähallibisnes ei lähtenyt lentoon.

Katkerimpana läheltä piti -tilanteena kirja nostaa esiin Rautakirjan yrityksen ostaa ruotsalainen Pressbyrån-ketju.

Ketju olisi saatu halvalla, mutta kauppa jäi kiinni mitättömästä hintaerimielisyydestä. Pressbyrån päätyi Norjaan ja Rautakirja lähti laajenemaan etelään ja itään.

Enemmän kuin epäonnistumisia Rautakirjan historiaan mahtuu toki hienoja voittoja. Menestyksestä kertoo sekin, että Rautakirjan ruorista on noustu muun muassa WSOY:n (Antero Siljola) ja Sanoman (Hannu Syrjänen) johtoon. N M I K KO M E TS Ä M Ä K I

Tilavampi Habitare Suomen Messut: Habitare-messut 1. – 5.9.2010 Nuoripari hieroo sänkykauppoja Suomi Soffan osastolla Habitare-messuilla. Pariskunta hypistelee, painelee, koemakaa sänkyä ja tenttaa esittelijää.

Messutapahtumat ovat yhä selkeämmin myyntitapahtumia. Kauppaa pitää syntyä paikan päällä tai messukontaktin tuloksena, sillä pelkästään esittelyä varten rakennettu messuosasto on turhan kallis näyteikkuna.

Huonekalut vievät tilaa, joten huonekalumessuilla osastot ovat jopa monisataaneliöisiä ja maksavat useita kymppitonneja.

Habitaressa myyntiprosessia helpottaa se, että hyvin monella messuvieraalla on hankintatarpeita.

Näille messuvieraille Habitaressa on monta valttia: vertailua helpottaa, että tuotteet ovat esillä tuoteryhmittäin, tuotteista on tarjolla esittelymateriaalia ja osastoilla päivystävät parhaat asiantuntijat.

Toissa sunnuntaina päättyneillä Habitare-messuilla vieraili vajaat 68 000 kävijää eli kuusi tuhatta kävijää enemmän kuin edellisvuonna.

Kävijämäärät ovat kuitenkin kaukana ennätyslukemista. Vuoden 2007 Habitaren kävijämäärä oli 90 000, vuonna 2005 määrä oli 92 000 ja vuonna 2003 peräti 99 000. Viime vuonna messut muuttuivat jokavuotisiksi.

Tungoksen väheneminen ei ole välttämättä huono asia, sillä se helpottaa myös esittelyä ja myyntiä.

Näytteilleasettajien määrä oli tänä vuonna kuutisensataa. Määrä on osapuilleen sama kuin viime vuonna. Alimmillaan näytteilleasettajia on ollut reilut 500.

Habitaressa kuten nykyisin kaikilla messuilla on samassa paketissa useampi tapahtuma.

Huonekalumessujen lisäksi oma kokonaisuutensa on valaistukseen keskittyvä Valo ja nykytaidetta esittelevä ArtHelsinki.

Massiiviset yleisötapahtumat vetävät myös muiden kuin teemaan liittyvien tuotteiden näytteilleasettajia. Tänä vuonna oli mahdollisuus tutustua ainakin kahteen automalliin. N I R M E L I SA LO

Promotions

B2B

Outdoor Direct

TV

Get noticed

Media

epica-awards.com Radio

Branded Content PR

Interactive Design Integrated

Medical

The Jury: Extra Dienst (A) Pub (B) Strategie (CZ) Markedsføring (DK) Best Marketing (EST) M&M (FIN)

CB News (F) Lürzer’s Int’l Archive (D) Werben & Verkaufen (D) Creative Review (GB) Marketing Week (GB) The Drum (GB) +Design (GR)

Press

Marketing Week (GR) Kreatív (H) Irish Marketing Journal (IRE) NC Nuova Comunicazione (I) Pubblicità Italia (I) Pubblico (I) ArabAd (LEB)

MarketingTribune (NL) Kampanje (N) M&M Polska (PL) Briefing (P) Advertising Ideas (RUS) New Moment (SRB) Stratégie (SK)

Marketing Magazine (SLO) Migrate (ZA) El Publicista (E) Resumé (S) Persönlich (CH) Werbewoche (CH) Marketing Türkiye (TR)

L AU RI ROT KO

38 M&M 15/2010

MAINOSPAIKKA

t Aika: 21.8.2010 LFMMP t MainosmiljÜÜ: Postilaatikot, RÜyhyntie, Uimila, +BBMB t Mainostaja: Päivi Hoffren ja Uimilan seurantalo t Mainostilan haltija: :LTJUZJOFO t Mainospaikka bongaa suomalaista viestintää arjen keskellä. Kerro vinkkisi osoitteeseen lauri.rotko@gmail.com.

HANURISTA

HĂ&#x201E;H?

Mystinen pikselimies

Pika-apu vauvakuumeeseen?

Sittenkin rillipää?

EX-RILLIPĂ&#x201E;Ă&#x201E;. www.rillipaa.fi.

RILLIPĂ&#x201E;Ă&#x201E;. Ă&#x201E;Ă&#x201E; Instrumentariumin

Esittelyssä laserleikkauksessa käynyt Anne Kukkohovi.

syksyn kehyskatalogin mannekiinina Anne Kukkohovi.

Matti riehaantui

Sveitsiläinen postimyyntiyhtiĂś The Bradford d Exchange mainostaa yleisaikakauslehdissä aidon vauvan näkĂśistä ja kokoista keräilynukkea. â&#x20AC;?Nukketaiteilijaâ&#x20AC;? Sandy Faberin suunnittelema Lucas-nukke maksaa 139,80 euroa, mutta sen käyttĂśkustannukset ovat selvästi aitoa vauvaa pienemmät.

Jos tilaisin Lucasnuken nyt, milloin saisin sen, The Bradford Exchangen Suomenasiakaspalvelusta vastaava Monica Främlig? â&#x20AC;&#x201C; Toimitusaika on kolme viikkoa. Nuket tulevat tilaajille Saksasta.

EikĂś olisi uskottavampaa, että toimitusaika olisi yhdeksän kuukautta? â&#x20AC;&#x201C; Heh, joskus se melkein onkin, jos varasto on myyty loppuun.

Ketkä näitä aidon vauvan näkĂśisiä nukkeja ostavat? â&#x20AC;&#x201C; Etupäässä aikuiset naiset, joista useat ovat aktiivisia nukkeharrastajia. Joillakin on nukeille oma vitriini tai kokonainen huone.

KestääkĂś Lucas-nukke aurinkoa ja sadetta, jos sen haluaa kuljettaa vaikka Sanomatalon kahvioon? â&#x20AC;&#x201C; Nuken pää ja raajat ovat vinyyliä ja keskikeho kangasta. Ihoosat ovat käsinmaalattuja, joten nukkea pitää kohdella keräilyesineenä, ei leluna.

Jos kyseessä on korkealaatuinen aikuisille tarkoitettu keräilyesine, miksi mainostekstissä leperretään siitä, millainen â&#x20AC;?Lucaksen päivä on ollutâ&#x20AC;?? â&#x20AC;&#x201C; Tämä on selkeästi mainostekstiä, muu teksti on informaatiota.

Entä miksi korkealaatuisen keräilyesineen mukana saa kaupan päälle halvan Sunnykoira-unilelun? â&#x20AC;&#x201C; Koira on osa rekvisiittaa ku-

ten vaatteetkin. Joillakin nukeilla on vastaavasti joku muu lisävaruste kuten tutti.

Kuka tekee mainokset? â&#x20AC;&#x201C; Mainokset tulevat Sveitsin pääkonttorista, joka hoitaa markkinoinnin koko Euroopassa.

Miten paljon olette myyneet näitä nukkeja Suomeen? â&#x20AC;&#x201C; Vuosien varrella useita tuhansia. Lucas on niin uusi, että sitä on tilattu vasta joitakin satoja. N I R M E L I SA LO

*'%0%

9i e[`$`ckX

K\im\klcfX al_c`dXX e Jlfd\e Ximfjk\kl`d g`X Yi e[\a g\i`ek\`j\\ e D D 9i e[`$`ckXXe @ccXjjX KXcfljklkb`dlbj\e kf `d`kljaf_kXaX Al_X 8 Xckf alcb`jkXX mlf[\e )'(' 9i e[`k lkb`dlbj\e klcfbj\k % I \`ef 8`ef Bfk`b\eb Fp1e kf`d `kljaf_kXaX 8ikf ?l_ k`e\e b\ikff 8`efe aX I \`efe iXbb XljkXi`eXe% Jfj`XXc `j\e d\[`Xe d\ib`kpbj\jk Yi e[ \`cc\ b\ikff K\\dl 8i` eX% C`j bj` clmXjjX fe _p m ilfbXX# alfdXX aX j\liXX

D D$`ckX *'%0%)'(' bcf (.%*'Æ)(%'' KXgX_kldXkXcf 9Xeb# Le`fe`ebXkl )'# ?\cj`eb`% BXkjf bfbf f_a\cdX fjf`kk\\jkX nnn%dXidX`%]`&kXgX_kldXk Blkjlm`\iXjk`cX`jllj%

lukijaa.* 90 000

80 000

70 000

60 000

2007

50 000

2008

2009

2010

Paljon asiaa ja luvutkin hallussa. *) KMT S06/K07, KMT S07/K08, KMT S08/K09, KMT S09/K10

ARVOPAPERI. Sijoittajien erikoistyĂśkalu jo 30 vuotta.

Kun tavoittelet Suomen ostovoimaisimpia lukijoita, sijoita ilmoituksesi Arvopaperiin. Arvopaperin lukijatalouksien ansiot ovat keskimääräistä korkeammat â&#x20AC;&#x201C; ja näissä talouksissa käytetään rahaa, sijoitetaan monipuolisesti pĂśrssiosakkeista luksustuotteisiin.

WWW.ARVOPAPERI.FI seuraa pĂśrssimaailman uutisia ja kommentoi reaaliajassa sijoitusmaailman tapahtumia.

Arvopaperi-perhe: 11 numeroa vuodessa Arvopaperi, kerran vuodessa Sijoitusrahasto-opas ja kahdesti Arvoasunto-lehti.

Lisätiedot: Jarmo Pohjolainen 040 342 4387

Tunnelmat kuin Lehmanin konkurssissa! Pentti Forsman äimänkäkenä

Saimaa Gardensista kasvaa Etelä-Suomen Levi

YrjÜ j Kopra p keksii monta syytä yy rakastaa Kreikkaa

͟ͺ͝ͺ

Sijoittamisen erikoislehti 30. vuosikerta

Íż

SALKUNHOITAJA YRITYSJOHTAJISTA

Sijoittamisen erikoislehti 30. vuosikerta

TOUKOKUU 2010 77,95â&#x201A;Ź 95â&#x201A;Ź

Î&#x20AC;-Î

KESĂ&#x201E;KUU 2010 7,95â&#x201A;Ź

Nyt tiedän, keihin voin luottaa

Sijoittamisen erikoislehti 30. vuosikerta

Demareiden puoluesihteeri

MIKAEL JUNGNER

SE

KIM LINDSTRĂ&#x2013;M

WWW.ARVOPAPERI.FI | HINTA 7,95 %

I LV

T Y K SE S S Ă&#x201E;

Miksi

ILIT PS-T eivät

CRAMON, KONECRANESIN JA STOCKAN SUUROMISTAJA

ERIK HARTWALL

ÍźÎ

YLI MILJOSADAN SALKONAN KUA

2010

Tarjoamme Venäjä-osaamisemme myÜs muiden käyttÜÜn

Rakkaudentunnustus i ki h lli ll riskienhallinnalle

Suursijoittajien salkut lihoivat vuodessa 2,6 miljardia euroa!

KUUKAUDEN OSAKE

KUUKAUDEN OSAKE

2

V UN E 8 SI

X

PS-T i uudet ILIT

A

kaik k

Investoinnit käyntiin?

Outokumpu on paalupaikalla

TR

Konecranes nyhtää nyt tulosta palvelumyynnillä

Salkunhoito on taitolaji

FOURTON RANKINGIN VOITTAJA

a? innost

Pankkiiri ESTLANDER

le ht i

SYYSKUU 7,95â&#x201A;Ź

Î&#x201A;

ELOKUU 2010 7,95â&#x201A;Ź

innostuu sijoittamisesta

Ilman osakeomistusta hallitusammattilaiset ovat turha joukko

uu di st un ut

CARLâ&#x20AC;?GUSTAF, HENRIK JA GEORG

EHRNROOTH Taas ajoituksen mestareita

KUUKAUDEN OSAKE

Huhtamäki alkuvuoden menestyjä

Pakko nostaa!

Reijo Karhinen on huolissaan lainamarginaaleista

Edessä matalien tuottojen aika

KIINTEISTĂ&#x2013;SIJOITTAMINEN

EläkeyhtiÜillä liikaa toimistotaloja

ELĂ&#x201E;KESĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x201E;MINEN

PARHAAT OSAKERAHASTOT

RAHASTOSIJOITTAJAN ABC