Arvopaperi 6-7 / 2013

Suurselvitys: Listatut ja listaamattomat osakerikkaat

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

΀Ȃ΁

kesäkuu 6–7/2013 Listatut ja listaamattomat satamiljonäärit

600 MILJOONAN ANTTI

KESÄKUU ʹͲͳ͵ ͳʹǡͻͲ́

KAHDEN MILJARDIN ANTTI

Antti Aarnio-Wihuri on yksi Suomen rikkaimmista perheyrittäjistä.

Selvitimme suurten sukuyhtiöiden arvot ja omistajat.

Koneen kurssinousu on rikastuttanut Antti Herliniä 17 miljoonalla viikossa.

SUOMINEN

SIJOIT TAJAK YSELY

Y RIT YSK AUPPA

Askelmerkit tulevaisuuteen

Jakaudu, Nokia!

Tuulitakkia ja liituraitaa

sijoittamaan tuottaviin neliöihin.

OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto sijoittaa kotimaassa paitsi asuntoihin myös toimitiloihin ja asuntojen rakennuttamiseen. Tarjolla on siis vakaata vuokratuottoa ja arvonnousupotentiaalia vaivattomassa ja hyvin hajautetussa muodossa.

RSVP lähimpään Osuuspankkiin tai numeroon 0800 02441 OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt ja rahastoesite ovat saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta www.op.fi ja OP 0100 0500 -puhelinpalvelusta.

SISÄLTÖ

JOHANNES ROMPPANEN

UUSI LEHTI

24

HURJA NOUSUVAUHTI.

Antti Herlinin omaisuuden arvo puhkaisi kahden miljardin rajan

JANNE IIVONEN

KESÄKUU 2013

Ilman laastaria OLEN HAASTATELLUT kymmenittäin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia.

He osaavat asiansa, ja useat ovat esiintymistaitoisia, sanavalmiitakin, mutta silti haastattelut ovat usein fraasien toistamista vaihtelevassa järjestyksessä. Viestintäkouluttajat ja IR-osastot ovat pelotelleet suut suppuun.

Kansikuvamme Antti AarnioWihuri on persoona, jollaisia kaipaisi pörssiyhtiöidenkin johtoon. 73-vuotiaan satamiljonäärin karisma kantaa kauas Wihurinlinnan työpöydän takaa, eikä hänen tarvitse peitellä sitä. Paitsi Pohjois-Amerikassa, jossa hänen pitää ”laittaa laastari suun eteen”. AAW kun on Toronton pörssissä listatun Wihuri-konserniin kuuluvan Winpakin hallituksen puheenjohtaja.

Haastattelussa Aarnio-Wihuri kertoo yrittäjäntaipaleestaan ja omistajuudesta mutta myös autoista ja Aku Ankasta sekä puhuu suunsa puhtaaksi velttoilusta.

Sivulta 34 alkavassa kokonaisuudessa arvioimme, ketkä ovat Suomen vauraimmat perhe- ja sukuyritysten omistajat. Perinteinen laaja selvitys Suomen suurimmista yksityisomistuksessa olevista pörssisalkuista alkaa sivulta 24.

40 BUDJETTIHINTAINEN.

Suomisen markkina-arvo on vain sata miljoonaa euroa vaikka liikevaihto lähestyy puolta miljardia.

3

SISÄLTÖ

KESÄKUU 2013 UUTISET IHMISET 6 PÄÄKIRJOITUS

Eljas Repo pohtii pörssirikkaiden varallisuuden kehitystä 8 NOTEERATUT

Yhtiö kahtia, kurssit nousuun 10 UUTISKUUKAUSI 12 SIJOITIN VIIMEKSI

Investointipankkiiri siirtyi rap-artistiksi 14 IHMISET

S-Pankin arkkitehti Jari Annala

REPORTA ASIT K ATSAUKSET 16 ANTTI AARNIO-WIHURI

Kulosaaren Roope-setä 24 PÖRSSIRIKKAAT

Antti Herlin nousi tuplamiljardööriksi 34 Pörssin ulkopuolella muhii jättipotti 40 KUUKAUDEN OSAKE

Suomisen uusi elämä 46 JOHTORYHMÄ

Amerilla on iso ja kallis johtoryhmä

OSAKKEET R AH ASTOT Suomalaisosakkeet mainettaan parempia 54 Norvestia on oiva vaihtoehto rahastoille 52

56 MAAILMAN OSAKKEET

Löysä raha haihtuu osakemarkkinoilta 57 Investor – Ruotsiin mahtisuvun siivellä 58 S-ryhmästä neljänneksi suurin rahastoyhtiö

48 SIJOITTAJAKYSELY 2/2013

Sijoittajat toivovat Nokian jakautumista

TAULUKOT GRAAFIT

HANNU KONTTINEN

ANTTI MANNERMAA

Samuli Huhtala

4

ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

ILMIÖT PELURIT

62

Tulosennusteet

64

Pohjoismaiset tulosennusteet

65

Eurooppalaiset tulosennusteet

66

Yhdysvaltalaiset tulosennusteet

67

Parhaat rahastot

68

Suomi-salkut

69

Gurusalkut

70

Korot ja lainat

71

Raaka-aineet ja maailmantalous

74 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 75 MARKUS SALIN

Oppia Amerikasta 76 KIRJAT

Tappavat asuntolainapaketit 78 PÖRSSIRISTIKKO 81 KUMPPANIBLOGI 82 TALLIMESTARI

Patenttipeikko ja metsän väki

KOLUMNIT 60 YRJÖ KOPRA

Hyviä uutisia!

80 PENTTI FORSMAN

Fed voi taas keikuttaa meidän venettämme

Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntiv채litykseen erikoistunut osa.

PĂ„Ă„KIRJOITUS

Miljardi-Antti ja puolen miljardin Antti

;;Ǥ

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUKSEN ESIMIES

E

i ole epäilystäkään siitä, etteikÜ Huonosti, kuului toimituksen vastaus.

Antti Herliniä voisi kutsua Soittokierros �tavallisesti hyvin perillä olemiljardÜÜriksi. Hänen osakeville� lähteille ei antanut viisaampaa vassalkkunsa arvo on 2,4 miljardia tausta. euroa. Kansikuvamme Antti Siksi ryhdyimme journalistiseen selvitysAarnio-Wihurin salkussa on reilu puoli tyÜhÜn. Otimme Talouselämä 500 -listasta miljardia. arvokkaimmat perheyhtiÜt. Arviomme kaiArvopaperi on tehnyt Suomen suurimkille markkinahinnan. Jos tuloskunto on mista henkilÜomistakehno, eivät arvot isoksi jista listaa vuodesta kohoa. Perheyrityksissä HERLIN VOISI 1999. Viime vuoden on luvattoman paljon saldo: rikkaat vain ri- OSTA A SANOMAN surkean kannattavuukastuivat. Antti Herden firmoja. Sitten on POIS PÖRSSISTÄ, säästÜpossuja, joille on linin varallisuuden kasvu on ollut huima. kertynyt arvokasta omaa JOS TAHTOISI. Herlin on noussut vahpääomaa. vaksi tekijäksi SanoSeuraavaksi kävimme massa. Hänen pÜrssivarallisuudestaan kuiyhtiÜiden pääkonttoreissa hakemassa osatenkin alle kaksi prosenttia on Sanomassa. kasluettelot. Syntyi nimilista, jonka paHerlin voisi ostaa Sanoman pois pÜrssistä, nimme arvojärjestykseen. jos tahtoisi.

Toivomme, että lista herättää ajatuksia Ministeripari Katainen–Urpilainen on varallisuuden karttumisesta. Tuoreimpana säveltänyt sellaiset soinnit verotukseen, että esimerkkinä ovat peliyhtiÜt Rovio ja Suyhtään uutta perheyritystä pÜrssiin ei ilpercell. Arvostimme ne huomattavasti mesty. Matti Vanhanen on säestänyt maltillisemmin kuin maailman tekperheyhtiÜiden omistajien puolesta, nosivustot. minkä on ehtinyt.

Antti Aarnio-Wihurin osakeJos yrityksen arvo on yli sata milomaisuuden arviointia helpotti se, joonaa euroa, ei ole mitään syytä että Wihuri-yhtymän tytär Winpak antaa omistajille veroetuja. On on Torontossa noteerattu miljardivaikea ymmärtää, miksi yritys. Sen päälle tulee Wihurin Fazerista, Planmecasta, muun liiketoiminnan arvo, Rettigistä tai Wihurista jolle annoimme hintalapun nostettu osinkoeuro on pÜrssiverokkien mukaan. keveämmin verotettu Aarnio-Wihuri omistaa Wikuin pÜrssiyhtiÜistä. hurista kaksi kolmasosaa.

PÜrssin ulkopuolella Kulosaaren Roope Ankka on paljon yrityksiä ja ei rikkauksillaan rehentele, paljon rikkaita omistamutta tyÜn tekemisestä hän jia. TiedämmekÜ, keitä puhuu ylpesti. Siinä on hyhe ovat? vän lehtijutun ainekset.

TOIMITUKSELTA

Talletukset suosituin säästämismuoto SUOMALAISTEN RAHAA sijoitusrahastoissa oli toukokuussa 70,4 miljardia euroa. Se on melkein uusi ennätys. Heinäkuussa 2007 sijoitusrahastojen yhteenlaskettu arvo oli hiukan enemmän. Finanssikriisin mainingeissa pääomat painuivat alle 50 miljardin. Rahastojen suosio on kas-

6

ARVOPAPERI KESĂ„KUU 2013

vussa, ja uusi ennätys nähtäneen pian.

Vaikka rahastosijoittaminen on verotuksellisesti tehokasta, talletukset ovat niitä suositumpi sijoitusmuoto. Pelkästään kotitalouksien talletuksia oli matalatuottoisilla tileillä 82 miljardia euroa.

Mikko Laitila 040 32 4287 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Pentti Forsman, Janne Iivonen, Päivi Joensuu, Hannu Konttinen, Tuomas Kärkkäinen, Jessica Larsen-Hossain, Tanja Maijanen, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen, Aleksi Poutanen, Johannes Romppanen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?Â–Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?Â‘Â‹Â–Â—Â•ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ TILAUSHINNAT

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10 %).

Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min.

Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min.

Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

VAIKKA OVAT ITSE HALVEMPIA. Monet kilpailijamme moittivat kiinteitä välityspalkkioitamme suurissa kaupungeissa aivan liian halvoiksi. Se on outoa ottaen huomioon, että samat kilpailijat välittävät asuntoja suurimmassa osassa Suomea vielä halvemmalla.

Tutustu tosiasioihin välityspalkkioista: www.myyntiturva.fi

Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.

NOTEERATUT

Yhtiö kahtia, kurssit nousuun Pörssiyhtiöiden jakautumiset ovat olleet hyviä uutisia osakkeenomistajille.

Teksti Tommi Melender Kuvitus Tuomas Kärkkäinen

L

istautumiset ovat olleet Helsingin pörssissä vuosikausia kiven alla. Uutta verta suomalaisille osakemarkkinoille on tullut lähinnä yhtiöiden jakautumisista.

Fortumista on erkaantunut Neste Oil, Orionista Oriola-KD, Kemirasta Tikkurila, Outokummusta Outotec ja Koneesta Cargotec.

Pilkkomiset eivät ole suinkaan ohi. Tulevaisuudessa Helsingin pörssin yhtiölistaa pidentävät YIT:stä omille teilleen lähtevä Caverion ja Metsosta itsenäistyvä Valmet.

Ahlstromin kanssa yhdistelemällä syntynyt Munksjö aloitti juuri.

Ovatko jakautumiset hyviä uutisia osakkeenomistajille?

Useimpien sijoitusviisaiden mielestä ovat. Pilkkomiset tarkentavat yhtiöiden fokusta, mikä johtaa toiminnan tehos-

tumiseen, strategian terävöitymiseen ja visioiden kirkastumiseen.

Soraääniäkin tosin kuuluu. Kun yhdestä suuresta yhtiöstä tulee kaksi keskisuurta, Ƥ Ǥ heikentää niiden houkuttelevuutta sijoittajien silmissä.

Orion ja Kemira saaneet rutkasti lisäarvoa ¡ Ƥ tumin, Orionin ja Kemiran jakautumisten jälkeistä kehitystä. Kaikissa kolmessa tapauksessa vanhan emon ja entisen tyttären yhteenlaskettu markkina-arvo on kehittynyt suotuisasti niin absoluuttisesti kuin suhteessa Helsingin pörssin yleisindeksiin.

Orionin ja Oriola-KD:n yhteenlaskettu

markkina-arvo on 36 prosenttia ja Kemiran ja Tikkurilan 35 prosenttia suurempi kuin Ǥ Oilissa nousu jää kuuteen prosenttiin.

Orionin jakautumisen jälkeen Helsingin pörssin yleisindeksi on vastaavasti heikentynyt 29 prosenttia, Kemiran jakautumisen ¡ sen jälkeen kuusi prosenttia.

Oma lukunsa ovat Outokumpu ja Outotec. Pilkkomisen jälkeen Outotec on ollut todellinen menestystarina niin liiketoimintansa kuin kurssikehityksensä puolesta, kun taas entinen emo kulkee vaikeudesta toiseen. Outotecin markkina-arvo liikkuu 1,7 miljardissa eurossa, Outokummulla se jää alle 1,1 miljardin. Tätä tuskin osattiin aavistella Outokummun jakautuessa.

MARKKINA-ARVO ennen jakautumista Orion

Oriola-KD

Fortum

Neste Oil

Kemira

4 000

Tikkurila

3 000 30 000

3 000

10 000

1 000 0

2007 2008 2009 2010 2011 2012

7/2006

8

ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

2 000

20 000

2200

6/2013

0

13000

1 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

4/2005

1900

6/2013

0

2010

3/2010

2011

2012

2013

6/2013

LÄHDE: FACTSET

2 000

ILMOITUS

Myyntiturvan välityspalkkiot:

Liian hyvää ollakseen totta?

Aleksi Poutanen

Asuntojen välityspalkkiot kuumentavat tunteita.

Vuokraturvaan kuuluvan Myyntiturvan palkkiotaso on saanut etenkin pääkaupunkiseudulla kilpailijat takajaloilleen.

Avoimesti kysellään, onko laadukas välitystoiminta mahdollista kiinteillä palkkioilla, jotka alittavat muiden välittäjien palkkiotason tuhansilla euroilla. Myyntiturvan taustavoimiin kuuluvan Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola ei hermostu kysymyksestä. ”Me olemme tehneet vuokravälitystä 15 vuotta ja tottuneet toimimaan tehokkaasti, eli pärjäämään pienillä palkkioilla”, Metsola toteaa. ”Palkkioidemme edullisuus on myös suhteellista”, Metsola jatkaa. ”Meidänkin palkkiomme liikkuvat tuhansissa euroissa. Asian voi nähdä myös niin, että kiinteät palkkiomme ovat kohtuullisia, kun taas prosenttiperusteiset palkkiot ovat suurimmissa kaupungeissa karanneet kohtuuttoman korkeiksi asuntojen hintojen noustessa.”

Isojen välitysketjujen toimistoista suurin osa sijaitsee pienissä kaupungeissa, joissa välityspalkkiot ovat Myyntiturvan palkkioita halvempia, vaikka asuntojen myyminen on työläämpää. ”Pienemmissä kaupungeissa tätä Helsingissä syntynyttä kohua lähinnä ihmetellään, koska sieltä katsottuna Myyntiturvan palkkiot eivät ole halpoja”, Metsola huomauttaa.

Välityspalkkioista puhuttaessa on oleellista muistaa, että Myyntiturva toimii vain isoimmissa kaupungeissa. ”Usein ajatellaan, että välittäjän palkkion pitää olla isompi siellä, missä asunnot ovat kalliimpia. Tämä on hiukan nurinkurinen ajatus. Isoissa kaupungeissa, joissa asunnot maksavat eniten, niiden välittäminen on nimittäin helpointa, eli vaatii vähiten työtä välittäjältä”, Metsola väittää. ”Ei ole yksittäisen välittäjän henkilökohtaista ansiota, että kaksio Töölössä on kalliimpi kuin kaksio Varkaudessa. Korkeampi hinta ei siis voi olla peruste töölöläisasunnon kaksin- tai kolminkertaiselle välityspalkkiolle. Palkkioiden pitäisi perustua työmäärään ja välittäjän ammattitaitoon. Ei asunnon osoitteeseen.”

Pääkaupunkiseutulaisittain matalilta tuntuvien palkkioiden vuoksi myös Myyntiturvan taloudellista kannattavuutta ja työn laatua on epäilty.

On jopa epäilty, että Myyntiturva huijaisi jollain tavoin, kun palkkiot ovat näin matalat.

Kauppalehti: Kiinteistövälittäjät epäilevät Myyntiturvaa huijauksesta

Myyntiturvan Timo Metsolan hymy ei hyy hyydy, vaikka kilpailijat suuttuivat ja loanheittoakin on jo nähty. ”Kilpailu kuuluu loa ma markkinatalouteen”, Metsola toteaa.

26.3.2013 26 fi 26.3 hs.fi hs.

Uutinen sytytti ilmiriidan – Vuokraturva ällistyi

uusisuomi.fi 26.3.2013

Metsola naurahtaa todetessaan, että on sympaattista, että kilpailijat kantavat huolta Myyntiturvan kannattavuudesta.

Vastaus varsinaiseen kysymykseen on kuitenkin painokas. ”Palkkiomme ovat sen verran houkuttelevia, että asiakkaat soittavat meille ja tarjoavat asuntojaan myytäviksi. Toisin kuin monilla muilla, meidän välittäjiemme aika ei kulu uusien myytävien kohteiden hankkimiseen. Me käytämme aikamme asuntojen myymiseen. Eli siihen, mistä asiakkaat maksavat. Siksi välittäjämme myyvät enemmän asuntoja, ja palkkioita kertyy. Liiketoimintamme on kannattavaa”, Metsola vakuuttaa. ”Palvelumme sisältö on sama kuin muillakin.

Emme tingi palvelun sisällöstä tai tasosta”, Metsola väittää. ”Lisäksi markkinoimme kaikkia kohteitamme sekä Oikotiellä, Etuovella että Jokakodissa, toisin kuin useimmat kilpailijamme.”

Entä milloin kilpailijat vastaavat haasteeseen? ”Sekin aika tulee. Ensimmäiset merkit ovat jo näkyvissä”, Metsola toteaa. ”Mutta tämä on vanhakantainen ala, ja muutokset tapahtuvat hitaasti.”

Myyntiturva kilpailijoita kalliimpi Myyntiturva kilpailijoita edullisempi

Puh. 09 3540 1400, asiakaspalvelu@myyntiturva.fi www.myyntiturva.fi

NOTEERATUT

TROND H. TROSDAHL

UUTISKUUKAUSI

OSUUSTOIMINTAPANKKI. S-Pankki laajentui rytinällä. FIMin osto (ks. lisää s. 58) oli vasta alkusoittoa kaupalle, jossa S-Pankki osti LähiTapiolalta

Tapiola Pankin. LähiTapiola jää pankkiin neljänneksen omistajaksi. Kuvassa SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä (vasemmalla), S-Pankin hallituksen puheenjohtaja Jari Annala ja LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander.

MYYNTIHUHUJEN RIEPOTTELEMA DNA kertoo selvittävänsä yhtiön omistuspohjan kehittämistä.

DNA:ta ollaan kovaa vauhtia viemässä suurten pääomasijoittajien syliin, mutta yhtiö itse haluaa pitää pörssi-ikkunan auki.

Reuters arvioi DNA:n markkina-arvon olevan noin 1,3 miljardia euroa.

Lenovo haluaa kasvaa puhelimissa MAAILMAN TOISEKSI suurin pc-valmistaja Lenovo valmistautuu suuriin yritysostoihin. Yhteensä kolmen miljardin dollarin kassa ja avoimet rahoituskanavat varmistavat, että maksukykyä löytyy. ”Eniten meitä kiinnostavat älypuhelin-, tablet- ja serveriliiketoiminta”, yhtiön talousjohtaja Wong Wai Ming kertoo Bloombergin haastattelussa.

Markkinoilla on liikkunut huhuja, joiden mukaan Lenovo voisi olla kiinnostunut Nokian tai Blackberryn matkapuhelinliiketoiminnoista.

10 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

21.5.

Kaloniemelle kuukauden toinen jackpot

22.5.

FIMIN hallituksen puheenjohtaja ja toiseksi suurin omistaja Markku Kaloniemi saa Arvopaperin tietojen mukaan FIMin myynnistä vajaat viisi miljoonaa euroa.

Tämän lisäksi Kaloniemi lukeutuu ostotarjouksen kohteena olevan Stonesoftin suurimpien omistajien joukkoon. Hän omistaa tasan kaksi miljoonaa Stonesoftin osaketta, joista hän saa ostotarjouksen hyväksyttyään yhdeksän miljoonaa euroa.

23.5.

24.5.

25.5.

26.5.

IDA PIMENOFF

DNA pohtii pörssiä

27.5.

28.5.

29.5.

Markku Kaloniemi

NOTEERATUT

Ex-Navi-pomo: Tuotteet liian monimutkaisia 30.5.

31.5.

1.6.

2.6.

METSON Massa,

Paperi ja Voimantuotanto -liiketoimintojen uusi emoyhtiö saa nimekseen Valmet.

Valmet irrotetaan Metsosta, ja kummankin uuden yhtiön pörssinoteeraus alkaa näillä näkymin ensi vuoden alussa.

Jakautumisessa Metson omistaja saa yhden Valmetin osakkeen jokaista omistamaansa Metson osaketta kohden. Hallituksen ehdotuksista päätetään ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Valmet eli entinen Valtion Metallitehtaat oli jo vuosina 1988–1999 listattuna Helsingin pörssiin.

Mika Ihamuotila Rovion omistajaksi j toimitusjohtaja Mika IIhamuotila on valittu Angry Birds -pelistä tunnetun Rovion hallitukseen. Ihamuotilasta tu tulee myös Rovion vähemmistöom mistöomistaja.

Ro Rovion hallitukseen kuuluv luvat Ihamuotilan lisäksi Ca Camilla Hed, Skypen pe perustaja Niklas Zennst ström sekä puheenjohtaja Ka Kaj Hed. Roviolla on 650 työntekij kijää.

OUTI TÖRMÄLÄ

MARIMEKON MARIME

Mika Ihamuotila

3.6.

4.6.

5.6.

6.6.

7.6.

8.6.

9.6.

Innofactor ostaa AtBusiness-yhtiön INNOFACTOR ostaa Microsoftin teknologioihin perustuvia ratkaisuja toimittavan AtBusiness-yhtiön.

AtBusinessin liikevaihto vuonna 2012 oli 17,4 miljoonaa euroa eli lähes saman verran kuin Innofactorin liikevaihto. Liiketoiminta on ollut kannattavaa.

Kauppahinta on 6,3–7,6 miljoonaa euroa ja velaton kauppahinta 14,4–15,7 miljoonaa euroa. Innofactor maksaa summasta vähintään 45 prosenttia käteisellä ja loput omilla osakkeillaan.

Yksi myyjistä on Trainers’ House, joka kirjaa kaupasta 0,8 miljoonan tappion.

10.6.

WOJTEK JAKUBOWSKI /KFP

Valmet palaa pörssiin

perustajiin kuulunut Mikael Beck on jättänyt yhtiön ja sen hallituksen. ”Navi Groupin varainhoito ja sopimisrakenne oli Ƥ Ƥ Ǥ tehdä jotain yksinkertaisempaa”, Beck kommentoi.

Navi Group on tehnyt monimutkaisia tuotonvaihtosopimuksia, joiden riskien takia Finanssivalvonta keskeytti sen toimiluvan.

Navi Groupin hallituksen puheenjohtaja on Janne Saarikko ja toimitusjohtaja Roy Harju, jotka jatkavat edelleen Navi Groupin pyörittämistä rajoitetulla toimiluvalla.

NAVI GROUPIN

11.6.

12.6.

13.6.

14.6.

15.6.

Nalle suosii osinkoja NORDEAN,

Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Walhroos on sitä mieltä, että osingot ovat osakkeiden takaisinostoa luontevampi tapa palauttaa pääomaa omistajille.

Wahlroosin mukaan Nordea lähestyy nopeasti tilannetta, jossa sille alkaa kertyä ylimääräistä pääomaa eikä sitä ole tarkoitus jakaa ensisijaisesti ostamalla takaisin yhtiön osakkeita. Reutersin haastattelussa hän muistuttaa, että myös Sampo on ollut varovainen takaisinostoissa ja turvautunut niihin vain, kun osake on ollut selvästi aliarvostettu.

16.6.

17.6.

18.6.

19.6.

20.6.

Nordea irtautuu Puolasta myy pankki-, henkivakuutus- ja rahoitustoimintansa Puolassa 694 miljoonalla eurolla PKO Bank Polskille.

Kauppa ei vaikuta Lodzissa toimivaan Nordea Operations Centreen eikä Nordean Puolassa toimivaan eläkeyhtiöön.

NORDEA

11

SIJOITIN VIIMEKSI

LASKELMA. Spekti eli Samuli Huhtala tiesi, että

rap-artistiksi siirtymisen odotettu ”nettonykyarvo on negatiivinen, mutta musiikin tekeminen kiinnostaa. ¡ ¡ Ƥ suuria kuin luullaan”.

Sijoituspomo loikkasi rap-artistiksi Samuli Huhtala hyppäsi Nordean instituutiovarainhoidosta vapaaksi taiteilijaksi. Koulutuksen ja työuran tuoma sijoitusoppi opetti välttämään suoria osakesijoituksia.

Teksti Mikael Sjöström Kuva Antti Mannermaa

M

illoin aloitit sijoittamisen?

Olin varmaan kymmenvuotias, kun sain vaariltani Unitaksen eli Suomen Yhdyspankin osakkeita. Ensimmäiset omat sijoitukset tein lukioaikana ostamalla suomalaisia yhtiöitä.

Mistä sait varat sijoittamiseen?

Osin pelaamalla isovanhemmilta saatujen arvopaperien kanssa, osin kesätöistä ja mistä nyt tuohon aikaan sattui saamaan rahaa.

Luonnehdi itseäsi sijoittajana.

Olen keskitien kulkija, jossain osakepoimijan ja pankkitallettajan välissä, hiukan riskisellä puolella.

Lyön pieniä vetoja tavallisilla tai indeksirahastoilla, jos löydän mielestäni aliarvostettuja kohteita. Aiemmin sijoitin melko menestyksekkäästi myös yksittäisiin suomalaisiin yhtiöihin, mutta nykyresurssein

12 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

osakepoiminta perustuisi lähinnä onneen.

Miten sijoituksesi jakautuvat Suomen ja ulkomaisten kohteiden välillä?

Miten sijoituksesi jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?

Sijoituksistani on Suomessa enintään viidennes. Rahastosijoittajana tarkastelen markkinoita yhtiöiden sijasta.

Sijoitukseni ovat puoliksi osake- ja korkorahastoissa. Koroissa on paljon yrityslainoja, myös high yieldiä. Sijoitushorisonttini on yli viisi vuotta.

Tärkein sijoituskohteeni on Nordea Säästö 50 -yhdistelmärahasto. Se on sikäli helppo valinta, että tunnen salkunhoitajat, sijoitusprosessin ja -kohteet. Pidän myös hiukan varoja käteisenä pystyäkseni reagoimaan nopeasti.

Lisäksi sijoitan aikaa ja rahaa start-up – yritykseen. Se kehittää metsästys&kalastus -sivustoa, joka yhdistää matkanjärjestäjät asiakkaisiin ohi matkatoimistojen.

Oli myös hilkulla, etten ostanut sijoitusasuntoa Budapestista. Hinnat ovat siellä maissa ja voivat nousta, jos maa liittyy euroon.

Miten seuraat markkinoita?

Olen paljon yhteydessä ihmisiin, joihin tutustuin ollessani Nordeassa. He seuraavat asioita, luotan heihin ja tiedän, miten kukin lähestyy asioita.

Luen paljon koti- ja ulkomaisten talousjulkaisujen maksuttomia nettisivuja, erityisesti Bloombergia. Yksin kotimaisten lähteiden ja näkemysten varassa on vaikea tehdä sijoituspäätöksiä. Käytän Nordean e-markets -palvelua, joka sisältää myös raakaa talousdataa.

Olet työhistorialtasi sijoitusjohtaja. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiisi?

Kauppatieteellinen koulutus ja 5,5 vuotta

SIJOITIN VIIMEKSI

PROFIILI SAMULI HUHTALA, 33 TÄHÄN ON TULTU

Kauppakorkean kautta sijoituspomoksi Nordean instituutiovarainhoitoon, kunnes oman ensi elokuussa ilmestyvän soololevyn työstäminen antoi sysäyksen siirtyä tekemään musiikkia täysipäiväisesti HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS

Ystävät, terveys ja onnellisuus MITÄ MIELESSÄ

Kesä, aurinko ja meri VAPAALLA

Kalastaa, veneilee ja metsästää

sijoitustehtävissä Nordeassa ratkaisevat toimintani sijoittajana.

Olen nähnyt, miten suuretkin institutionaaliset sijoittajat ulkoistavat osan sijoitustoiminnastaan enkä usko, että minulla on ylivertaista osaamista tai resursseja sijoituskohteiden valinnassa.

Yhdistelmärahasto on yksityishenkilölle helpoin tapa saavuttaa ammattisijoittajien kaltainen hajautus ja aktiivinen allokaatio. Itselleni jää riskin määrittely eli miten jaan varat osakkeiden ja eri korkotuotteiden välillä.

GURUJEN SALKUT

Gurut myivät Sampoa ja Outokumpua Helsingin pörssissä kurssilaskun aikaa, kuten useimmilla muillakin osakemarkkinoilla. Myös Arvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat siivosivat salkkujaan.

Sijoittajakuusikko myi toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin nettomääräisesti liki miljoonalla eurolla Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita.

Suurimmat myynnit kohdistuivat Sampoon ja Outokumpuun, joista edellistä lähti gurujen kuvitteellisesta kollektiivisalkusta liki miljoonalla ja jälkimmäistä liki 900 000 eurolla.

Sampoa panivat lihoiksi Laineet ja Mikko Laakkonen, Outokumpua taas Laineet ja Kari Niemistö.

Sampo on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana Helsingin pörssin parhaita kurssinousijoita, mutta Arvopaperin sijoittajakuusikko on ALKUKESÄ OLI

Sijoitan vain kohteisiin, joita ymmärrän.

Lisäksi uskon, että riski ja tuotto seuraavat toisiaan, tuoton kasvattaminen lisää riskiä.

Rahastosijoittajana vahdin kuluja. Haluan ymmärtää, mistä maksan, jotta voin päättää haluanko maksaa.

TOMMI MELENDER

OSTETUIMMAT Yhtiö

Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatat sijoittaessasi?

myynyt sitä varsin reippaasti jo kaksi kuukautta peräjälkeen. Myös huhti– toukokuussa vakuutuskonsernin osakkeita lähti gurusalkuista nettomääräisesti liki miljoonalla eurolla.

Suurinta ostointoa kevään ja kesän taitteessa herätti Outotec, jossa omistuksiaan lisäsivät Ingmanit. Sijoittajakuusikon yhteenlasketut omistukset kaivosteknologiayhtiössä kasvoivat runsaalla 850 000 eurolla. Outotec oli kesäkuun alussa uutisotsikoissa Helsingin pörssin shortatuimpana osakkeena.

Vuoden alusta gurujen omistusten arvo OMXH25-indeksin yhtiöissä on pienentynyt 4,5 miljoonalla eurolla 289 miljoonaan euroon. Muutosta selittää osakkeiden kurssikehitys, sillä kappalemääräisesti osakkeiden lukumäärä gurusalkuissa on hitusen noussut.

Outotec YIT Metso Fortum Konecranes

MYYDYIMMÄT

Ostot, euroa

852 300 392 000 341 280 102 340 72 870

Yhtiö

Ostot, euroa

Sampo Outokumpu Cargotec Neste Oil Kesko B

-997 920 -882 848 -486 150 -357 720 -65 250

Ostot ja myynnit 13.5.–10.6.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 69.

Mihin sijoitit viimeksi?

Nordea Säästö 50 -rahastoon ja sijoittaisin lisääkin, koska se on salkkuni kivijalka.

Mitkä ovat suosikkiyhtiösi Helsingin pörssissä?

En seuraa tällä hetkellä Helsingin pörssin yhtiöitä niin tarkkaan, että voisin sanoa.

Osakkeista olen tehnyt suurimmat tuotot ja turskat Nokialla ja Soneralla. Ostin Soneraa liian myöhään teknokuplan aikaan ja pidin liian pitkään. Onneksi pystyin odottamaan vuoteen 2007 ja myin ennen kurssilaskua, kun ostin asunnon Helsingistä.

Asunto on ollut ehkä paras yksittäinen sijoituskohteeni, koska sen hinta nousi vaikka pörssi laski.

KARMO RUUSMAA

Mikä on ollut suurin onnistumisesi ja virheesi sijoittajana?

13

IHMISET

TAKAPIRU. ”Olemme aika pieni pankki

asuntolainamarkkinoilla vielä pitkään”, S-Pankin Jari Annala sanoo.

S-Pankin arkkitehti S-Pankin hallituksen puheenjohtaja Jari Annala aikoo ohjata S-kaupan asiakasmassat rahastosäästäjiksi.

Teksti Mikko Laitila Kuva Karoliina Paavilainen

R

eilun viikon sisällä S-Pankki teki kaupat FIMistä ja nappasi enemmistön Tapiola Pankista. ”Olimme miettineet rahastoliiketoimintaan laajentumista pitkään. Perustetaanko oma rahastoyhtiö, haetaanko yhteistyötä vai ostetaanko valmis yhtiö?”, SOK-Yhtymän talous- ja rahoitusjohtaja ja S-Pankin hallituksen puheenjohtaja Jari Annala kertoo.

Annala, 48, on järjestelyiden takapiru.

Hän nousi talous- ja rahoitusjohtajaksi vuonna 2007. Mies on tehnyt koko työuransa S-ryhmän palveluksessa.

Annala istuu useiden S-ryhmän yritysten hallituksissa, monissa puheenjohtajana.

Osuuskauppa-aatteen mukaisesti bisneksen ajatteleminen asiakasomistajuuden kautta on Annalan selkäytimessä.

Sijoituspalvelutaloille aika on ollut hankala. Toisaalta nollakorot ohjaavat kansalaisia rahastosijoittamisen pariin. ”Asiakkaat ovat kyselleet meiltä rahastosäästämismahdollisuutta jo pitkään. Kauppapankki tuo rahastosäästämisen tutuksi yhä laajemmalle osalle suomalaisista.”

S-Pankille brändätyt rahastot tulevat

14 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

asiakkaiden saataville syksyyn mennessä.

S-Pankki aikoo Annalan mukaan vaalia FIM -brändiä, vaikka S-rahastotuotteita tuleekin tarjolle.

Uuden S-Pankin talletuskanta on liki 4,5 miljardia euroa, ja osuuskaupat maksoivat asiakasomistajien tileille viime vuonna noin 400 miljoonaa euroa bonuksia. Moni asiakas ohjaa jo palkkansa S-tililleen.

Pankkifuusiossa LähiTapiola piti kiinni omasta varainhoidostaan ja jää siten FIMin kovaksi kilpailijaksi. Jäikö kauppa näiltä osin puolitiehen? ”Tämä oli neuvottelutulos.”

Pakko saneerata Kahdessa peräkkäisessä kaupassa S-Pankin haltuun on tullut kaksi arvopapereiden välitysdeskiä, joista toinen on ilman muuta liikaa. LähiTapiolan yli 300 palvelupisteen verkosto voisi Annalan mielestä osittain siirtyä S-kauppojen yhteyteen. Sryhmän oma verkosto käsittää lähes 1 700 toimipaikkaa. ”Päällekkäisyyksistä keskustellaan, mutta rahastopalveluita ei alkuvaiheessa

voi siirtää Prismoihin. Meidän on mietittävä tämä yhtälö kokonaan uudelleen.”

S-Pankin uusi strategia valmistuu kesän ja syksyn aikana, kun fuusio-osapuolten hallitukset siunaavat liiton.

Annala jatkaa S-Pankin hallituksen puheenjohtajana ja Pekka Ylihurula toimitusjohtajana. Uudessa hallituksessa istuvat myös SOK:n rahoitusjohtaja Juha Ahola, HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi ja OK Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio. LähiTapiolasta hallitukseen tulevat Harri Lauslahti ja Jari Eklund (vara pj.). Myös S-Pankin uuden tyttären, FIM Varainhoidon hallitus saa S-voittoisen miehityksen.

Kovinta kasvua Annala toivoo rahasto- ja varainhoitoliiketoiminnasta. Vaikka Annala puhuu tulevaisuudesta varovaisesti, uusi S-Pankki nousee merkittäväksi haastajaksi 2,6 miljoonalla asiakkaallaan. ”Uudella pankilla on pääomaa noin 300 miljoonaa euroa, se on äkkiä käytetty jos etenemme asuntolainamarkkinoilla liian aggressiivisesti. Asiakasomistajat eivät halua olla pääomittamassa liikaa riskinottoa.”

Suomi Plus.

Uusin palvelumme sinulle, joka haluat sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin verotehokkaasti. >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ WƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ ŬĞƐŬŝƩLJLJ ĂŝŶĂ ŽůĞŶŶĂŝƐĞĞŶ ͲĂƐŝĂŬŬĂĂŶ ĞƚƵƵŶ͘ ^ĞƵƌĂĂŵŵĞ ƐŝũŽŝƚƵƐŵĂƌŬŬŝŶŽŝƚĂ ƟŝǀŝŝƐƟ ũĂ ůƵŽŵŵĞ ƚƵŽƩĞŝƚĂ ǀĂŝŶ ĂŝƚŽŽŶ ƚĂƌƉĞĞƐĞĞŶ͘

dĂƉŝŽůĂ sĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ ^ƵŽŵŝ WůƵƐ ŽŶ ƵƵƐŝŶ͕ ƐƵŽƌŝůůĂ ƐŝũŽŝƚƵƐŝŶƐƚƌƵŵĞŶƚĞŝůůĂ ƚŽƚĞƵƚĞƩĂǀĂ ǀĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽƉĂůǀĞůƵŵŵĞ͕ ũŽƐƐĂ LJŚĚŝƐƚLJLJ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂͲƌLJŚŵćŶ ǀĂŚǀƵƵĚĞƚ͗ EćŬĞŵLJŬƐĞůůŝŶĞŶ ũĂ ŵĞŶĞƐƚLJŶLJƚ ǀĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ͕ dĂƉŝŽůĂ WĂŶŬŝŶ ƐŝũŽŝƚƵƐƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞŶ ŚƵŽůĞůůŝŶĞŶ ĂŶĂůLJLJƐŝ ũĂ ƐŝũŽŝƚƵƐŝĚĞĂƚ͕ ǀĂŬƵƵƚƵƐͲ /ŶƐƟƚƵƵƟŽƐŝũŽŝƩĂũĂƚ ƐŝũŽŝƩĂŵŝƐĞŶ ĞĚƵƚ ƐĞŬć ĂƐŝĂŬĂƐůćŚƚƂŝŶĞŶ ĂƌǀŝŽŝǀĂƚ dĂƉŝŽůĂ ǀĂƌĂŝŶWƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ ͲƉĂůǀĞůƵŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵƐ͘ ŚŽŝƚŽ KLJ͗Ŷ ƉĂƌŚĂĂŬƐŝΎ ƉŽŚũŽŝƐͲŵĂŝƐŝƐƐĂ ^&ZͲ ũĂ WƌŽƐƉĞƌĂ ͲƚƵƚŬŝŵƵŬƐŝƐƐĂ͘

KƚĂ LJŚƚĞLJƩć͕ ĂƐŝĂ ŽŶ ƚƵƚƵƐƚƵŵŝƐĞŶ ĂƌǀŽŝŶĞŶ͘ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ WƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ ĂůŬĂĞŶ ϭϬϬ ϬϬϬ ĞƵƌŽĂ͘ >ƵĞ ůŝƐćć͗ ůĂŚŝƚĂƉŝŽůĂ͘ĮͬƉƌŝǀĂƚĞ :ćƚć LJŚƚĞLJĚĞŶŽƩŽƉLJLJŶƚƂ͗ ƉƌŝǀĂƚĞΛůĂŚŝƚĂƉŝŽůĂ͘Į /ůŬŬĂ dƵŽŵŝŶĞŶ DLJLJŶƟũŽŚƚĂũĂ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ WƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ

WĂůǀĞůƵŶƚĂƌũŽĂũĂƚ͗ ^ććƐƚƂŚĞŶŬŝͲ ũĂ ƐŝũŽŝƚƵƐǀĂŬƵƵƚƵŬƐĞƚ͗ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ <ĞƐŬŝŶćŝŶĞŶ ,ĞŶŬŝǀĂŬƵƵƚƵƐLJŚƟƂ͘ WĂŶŬŬŝƉĂůǀĞůƵƚ͕ ĂƌǀŽƉĂƉĞƌŝǀćůŝƚLJƐ ũĂ ƐŝũŽŝƚƵƐŶĞƵǀŽŶƚĂ͗ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ WĂŶŬŬŝ KLJ͘ ^ŝũŽŝƚƵƐƌĂŚĂƐƚŽƚ ũĂ ŽŵĂŝƐƵƵĚĞŶŚŽŝƚŽ͗ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ sĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ KLJ͘ WĂůǀĞůƵŶƚĂƌũŽĂũĂƚ ŽǀĂƚ ŽƐĂ ĂƐŝĂŬŬĂŝĚĞŶ ϭϬϬͲƉƌŽƐĞŶƫƐĞƐƟ ŽŵŝƐƚĂŵĂĂ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂͲƌLJŚŵćć͘ Ύ^&Z ^ĐĂŶĚŝŶĂǀŝĂŶ &ŝŶĂŶĐŝĂů ZĞƐĞĂƌĐŚ ũĂ dE^ ^ŝĨŽ WƌŽƐƉĞƌĂ ;ϮϬϭϮͿ͘

REPORTAASI

WIHURI

Antti Aarnio-Wihuri tienasi ensimmäiset markkansa myymällä kalansaaliinsa 6-vuotiaana. Sittemmin hän rakensi perintönsä pohjalle yhden Suomen suurimmista perheyhtiöistä. Valta on tiukasti 73-vuotiaan patruunan käsissä.

Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Johannes Romppanen

REPORTAASI

un omistuksessa on monialakonserni, johon kuuluu miljardin liikevaihtoa jauhava globaali pakkausteollisuusyhtiö, tukkukauppaa, teknistä kauppaa ja ¡ ¡ Ƥ ǡ ¡ ¡ Ankkaa kuin aikuisten maailmassa vain voi päästä.

Tai ei aivan. Voisihan harrastuksena olla vielä kultahippujen keräily, asuinpaikkana 110-hehtaarinen maatila ja yritysryppään pääkonttori Kulosaaren kärjessä Lars Sonckin suunnittelemassa kansallisromanttisessa kivilinnassa. Niin kuin Antti AarnioWihurilla. dz dzǡ Ǧ naurahtaa vertauksesta.

Hän itse tosin pitää keksijä Pelle Pelotonta enemmän itsensä kaltaisena hahmona kuin raharikasta saiturisiivekästä. Sitä paitsi oma suosikkihahmo riippuu tarinasta. ͣ͟Ǧ ¡¡ tuntee Ankkalinnan väen hyvin, sillä hän kuuluu lehden tilaajiin.

Hän on lukenut sarjakuvalehteä niin kauan kuin se on ilmestynyt Suomessa, vuodesta 1951 alkaen. dz ¡ ¡ ¡¡ Ƥ Ƥ dzǡ ¡ kiittelee.

Erityismaininnan saavat Aku Ankan murreversiot niin kuin Sami Garamin stadintama Akkari. ”Enhän minä stadin murretta koskaan oppinut, vaikka kävin kouluni Helsingissä. Täällä Kulosaaressa oli paljon Itä-Helsingistä ǡ ¡ ¡ dzǡ Ǧ -

K

18 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Ȃ ¡¡ Ȃ Ú Ú ¡ ¡¡ ¡Ǥ Työpöydällä eivät risteile sen paremmin sarjakuvalehdet kuin analyysiraportitkaan vaan passi ja kaksi nippua juuri painosta ¡ ǡ Ǧ kiinalaisin kirjainmerkein: seuraavana päivänä edessä on seminaarimatka Kiinaan.

Sääntelystä globaalitalouteen Aku Ankka on harvoja asioita, jotka ovat säilyneet Suomessa yli kuusikymmentä vuotta kohtuullisen muuttumattomina. Kun Antti Ǧ ¡ Ú Ú palveluksessa 1950-luvun lopulla, Suomi oli sodanjälkeinen köyhä maa, jossa säännöstelyä juuri purettiin. ”Säännöstelytaloudessa tehtiin mitä pystyttiin, ja valuuttaa sai, ¡ dzǡ Ǧ muistuttaa. ¡ Ú ¡ Ǧ ¡ Antti Wihurin perustama monialakonserni, jossa toimialoja oli pa ¡Ǥ Ú Ǧ ¡ haluamansa osat.

Omalta isältään Hjalmar Aarniolta Ǧ ¡ ¡ ǡ Ǧ ǡ Ǧ Ǥ Ǧ ¡ ¡ ¡ ¡¡ ¡ -

REPORTAASI

”KAIKKI AINA NAURAVAT PERUSSUOMALAISILLE, MUTTA ENEMMÄN MÄ NIIDEN PUHEITA USKON KUIN NIIDEN MUIDEN.” tensa kanssa. Jo lapsena hän oli huomannut, että heillä ei ollut samanlaista yrittämisen himoa kuin hänellä itsellään. ”Kahdessakymmenessä vuodessa he saivatkin tuhlattua perintönsä.”

Nykyisessä Wihurissa Antti Wihurin laivanvarustuksesta alkunsa saaneesta yhtiöryppäästä on suoraan jäljellä vain tekninen kauppa: monenlaisia ja eri kokoisia koneita ja laitteita – näkyvimpänä Caterpillarit, joita yhtiö on edustanut Suomessa vuodesta 1947 asti.

Sikotaudin sairastaneella Antti Wihurilla ei ollut biologisia lapsia, ja hän perustikin toisen maailmansodan aikana ensimmäisen vaimonsa kanssa Jenny ja Antti Wihurin rahaston, joka sai merkittävän osan hänen omaisuudestaan. Nykyisin rahasto omistaa reilut 22 prosenttia Wihuri-konsernista. Wihuri-yhtiöiden me-

nestys hyödyttää siten suomalaista henkistä ja taloudellista viljelyä. Viime vuonna Wihurin rahasto jakoi 10,5 miljoonaa euroa.

Yrittäjäksi 6-vuotiaana ”Meillä kotona ei saanut taskurahaa, mutta työtä kyllä tarjottiin.

Sodan jälkeen Suomessa oli pulaa kaikesta, ja minä ansaitsin ensimmäiset rahani kalastamalla. Kalansaaliini myin välittäjälle, joka teki sillä varmasti enemmän tiliä kuin minä”, Antti AarnioWihuri kertoo.

Nuoren kalamiehen suonissa virtasi yrittäjän veri niin isän Hjalmar Aarnion kuin äidin, legendaarisen liikenaisen Rakel Wihurin puolelta – ja se näkyi. Tienaamiaan rahoja poika ei nimittäin pannut kulutukseen eikä edes säästöön vaan investoi. ”Ostin uusia verkkoja ja sain isompia saaliita.”

Samaa periaatetta Aarnio-Wihuri on noudattanut, kun hän on kasvattanut perinnöstään yhden Suomen suurimmista perheyhtiöistä.

Omistaminen ja yrittäminen imeytyi häneen lapsuudessa. ”Vastuu on suuri, kun pitää pitää huolta henkilökunnasta.”

Wihuritalon hallituksen kokoushuoneen seinältä päätöksiä valvovat yhä Rakel Wihuri ja hänen veljensä, joka toimi yhtiöryppään toimitusjohtajana ennen kuin Antti Aarnio-Wihuri nousi operatiiviseksi ykkösmieheksi. Palkkajohtajat ovat johtaneet konsernia sen jälkeen, kun Aarnio-Wihuri siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.

Wihuri-imperiumin selvästi suurin osa, pakkausteollisuus, on täysin globaali: tehtaita on 20 ja toimialan suurin osa on Toronton

19

REPORTAASI

pörssissä julkisesti noteerattu Winpak. Wihurin Winpak omistaa 52,3 prosenttia kanadalaisyhtiöstä, jonka markkinat hinnoittelevat 850 miljoonan euron arvoiseksi.

Pakkausteollisuus on Antti Aarnio-Wihurin kasvattama, vaikka liiketoiminta alkoikin hänen enonsa toimiessa toimitusjohtajana.

Tuolloin Wihuri-yhtiöt osti parikymmentä henkeä työllistäneen pakkaustehtaan Tapiolasta. Nyt pakkausliiketoiminnan työntekijämäärä on kasvanut 150-kertaiseksi. ”Eihän silloin kukaan uskonut, että siitä voisi tulla mitään.”

Yrityksen kasvattamiseen on tarvittu rohkeutta ja paljon työtä. ”Joku viisas on sanonut, että jos tekee enemmän oikeita kuin vääriä päätöksiä, silloin menestyy. Kai se sitten on niin.”

Rahaa taivaan tuuliin Erikoisin osa Wihuri-konsernia on liike- ja ambulanssilentoja ¡ ƪ Ǥ ¡ ¡ ¡ ƪ ¡ ǡ joiden lisäksi se operoi seitsemää muiden omistuksessa olevaa lentokonetta. ”Ei se pelkästään harrastus ole”, Aarnio-Wihuri kiistää. ”Kuvittelen tuntevani toimintaa, kun olen itsekin lentänyt”, hän lisää. ƪ ¡ Ú ¡ǡ toa. Aarnio-Wihuri myöntää, ettei liikelentäminen todellakaan ole isoa bisnestä, mutta muistuttaa, että lentoyhtiö toimii niin kuin laivanvarustamo. Siitäkin bisneksestä hänellä on omakohtaista kokemusta jopa niin paljon, että hän on viettänyt nuorukaisena

20 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

MENESTYMISTÄ HELPOTTAA, KUN NÄKEE TALOUDEN KÄÄNTEET ETUKÄTEEN.

vuoden merillä isäpuolensa varustamon laivoilla.

Lentoyhtiössä niin kuin laivanvarustuksessa laivastoa poistetaan nopealla aikataululla. Voitot tehdään silloin, kun taseessa pienellä arvolla olevaa kalustoa myydään, hallituksen puheenjohtaja selittää ilkeäkielisten kalliiksi harrastukseksi luonnehtimaa lentobisnestä.

Vauhti ja koneet tuntuvat kiehtovan miestä. Hän on ajanut kilpaa ja pyörittänyt jopa omaa F1-tallia: ensimmäinen suomalainen F1-kuljettaja Leo Kinnunen ajoi vuonna 1974 AAW Racing Teamin nimissä vanhalla Surtees-tallin autolla. Suomalaisten F1-taival ei alkanut järin loisteliaasti: Kinnunen osallistui kuuteen kisaviikonloppuun mutta ei selviytynyt kertaakaan läpi karsinnoista.

Ruotsin Gran Prix'n lähtöviivalle hän kuitenkin pääsi kilpailun

PROFIILI

Kuka?

Antti Aarnio-Wihuri, 73 v.

Mitä?

Wihurin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Perhe Kihloissa ensimmäisen vaimonsa Marjan kanssa. Seitsemän lasta kahdesta avioliitosta.

Harrastukset Metsästys, kalastus, kultahippujen keräily

ulkopuolella. Tuloksena oli keskeytys.

Wihuri omisti aikoinaan myös Keimolan moottoriradan Vantaalla.

Tällä kaudella Wihurin logo näkyy Williamsin F1-auton takasiivekkeessä. Syy on tietenkin suomalaiskuski Valtteri Bottas, jonka uraa Wihuri on tukenut jo toistakymmentä vuotta.

Laastaripakko ei kuitenkaan ole tärkein syy siihen, että Wihuri ei ole kiinnostunut pörssistä. ”Mä en erityisesti pörssiyhtiöitä rakasta. Paljon joustavampi on yhtiö, jossa voi tehdä päätöksiä nopeasti ja pienessä piirissä.”

Kuponginleikkaus ei kiinnosta

”Päätoimeltanihan minä olen maanviljelijä. Täytyy harrastaa liiketoimintaa, että saa maatalouden tappiot katettua”, AarnioWihuri vitsailee.

Kotitilalla Kaarinassa viljeltyä on 110 hehtaaria ja metsää 300 hehtaaria. Haastattelua edeltävällä viikolla maanviljelijä AarnioWihuri ruiskutti peltonsa rikkakasveja vastaan.

Harrastuksenne ovat vauhdikkaita. Oletteko te rämäpää?

”E-en, mutta rohkeutta pitää olla silloin, kun sitä tarvitaan. Jos ei ole rohkeutta, voi istua kotona leikkaamassa kuponkeja!” ”Kuponginleikkaamisesta” Aarnio-Wihuri ei ole järin innostunut, vaikka hänellä onkin myös joitakin pörssisijoituksia. Salkkua hoitavat Nordean ja SEBin asiantuntijat. ”Jos haluaisin tehdä sitä, siihen pitäisi paneutua täysipäiväisesti.”

Muutama vuosi sitten hän tosin osti omaan salkkuunsa jonkin Ú ¡Ǥ Ƥ kriisin aikaa ja osake vaikutti halvalta. ”Seuraavana päivänä kurssi nousi 15 prosenttia. Taisi meklari kuiskuttaa, että hallituksen puheenjohtaja on ostanut”, hän naurahtaa.

Sittemmin osakkeen arvo on nelinkertaistunut.

Pörssilistattuna yhtiönä Winpak on tiukkojen raportointivaatimusten ja pörssisääntöjen alainen. ”Aina pitää laittaa laastari suun eteen, ettei tule puhutuksi sellaista, mitä ei saa puhua”, Antti Aarnio-Wihuri tuskittelee.

Maanviljelijä

Eikös silloin ollut aika kuuma?

”Sehän se! Piti ajaa yöllä.”

Liiketoiminnan harrastamisen lisäksi Aarnio-Wihuri viihtyy metsällä. Hirviä on kaatunut lähemmäs kolmesataa, vaikka varsinainen laji ovatkin siivekkäät riistaeläimet – todisteita löytyy Wihuritalostakin. Eikä kalastuskaan ole jäänyt.

Harvinaisempi rahamiesten harrastus on kultahippujen kerääminen. Aarnio-Wihurin hippukokoelma on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen ja arvokas. Hippuja hän on ostanut Lapin kullanhuuhtojilta, mutta kokoelmaan kuuluu myös itse löydetty hippu.

Automies Antti Aarnio-Wihuri asuu tilallaan Kaarinassa, mutta pääkont-

21

torilla Helsingissä hän käy vähintään kahtena päivänä viikossa.

Kaupunkimajoitusta varten hänellä on asunto Kulosaaressa muutaman sadan metrin päässä pääkonttorista. Kummatkin työmatkat hän kulkee autolla. Kilometrejä kertyy vuodessa 50 000, auton ratissa aikaa kuluu 800 tuntia.

Kaupunkiautona hänellä on ykkössarjan BMW, jonka dieselpihiyttä ja näppäryyttä hän kehuu. Kulutus on 4,5 litraa sataselle – vaikka auto on etupäässä kaupunkikäytössä. ”Näilläkin polttoaineen hinnoilla se on aika edullista ajoa.”

Metsälle Aarnio-Wihuri karauttaa Mercedeksen maasturillaan, johon tehtiin juuri 150 000 kilometrin huolto. ”Sanoin Vehon kaverille, että minusta kuulostaa siltä, että jarrupalat pitäisi vaihtaa. Hän sanoi, että eiköhän ne ole vaihdettu vähän aikaa sitten. Myöhemmin hän soitti, että ei ollut ja ihmetteli, että niin painavalla autolla sai ajettua 150 000 yksillä jarrupaloilla.

Sanoin, että mähän ajan kaasulla, en jarrulla!”

Ennakoiva ajotapa säästää polttoainetta, eikä Aarnio-Wihurilla sitä paitsi ole haluja kaahailla liikenteessä. ”Joskus joku kyydissä olija kysyy, että miten mä päästin tonkin auton ohitse. Mä sanon, että mulla on ne viisi SM-rinkulaa.

Mä tiedän, että mä osaan ajaa autoa. Ei mun tarvitse näyttää sitä maantiellä.”

Eurooppa kääntyy loppuvuonna Ennakointi auttaa paitsi liikenteessä myös yritystoiminnassa. ”Minua on helpottanut se, että olen nähnyt talouden nousut ja laskut vuoden puolitoista etukäteen. Silloin voi varautua”, Antti Aarnio-Wihuri sanoo. ”Kun on näin monta vuotta ollut mukana liike-elämässä, on oppinut, että suhdanteet alkavat ensin Yhdysvalloista. Eurooppa tulee kuusi kuukautta perässä ja Suomi siitä kolmen neljän kuukauden päästä.”

Olette ennakoinut, että Euroopassa nousu alkaa tämän vuoden lopulla. Oletteko yhä sitä mieltä?

”Ei minulla ole tarpeen muuttaa arviota. Uskon, että tämän vuoden neljäs neljännes on parempi kuin mitä tällä hetkellä arvioidaan.

Suomen osalta nousu voi mennä ensi vuoden puolelle.”

Sitten Aarnio-Wihuri huokaa lisäyksen: ”Kunhan poliitikot eivät sitä pilaa.”

Pyyhkeitä poliitikoille ”En ole poliittinen ihminen, mutta kun tätä hallitusta perustettiin, sanoin ettei siitä tule mitään. Kuusi eri puoluetta, mielipiteitä tuosta laidasta tuohon laitaan”, Aarnio-Wihuri taivastelee.

Eikä hän usko, että nykyhallituksen meno paranisi, kun seuraavien eduskuntavaalien lähestyessä puolueet ryhtyvät entistä enemmän taktikoimaan omaa vaalimenestystään.

Varsinkin suurempien yritysten kiittelemä hallituksen päätös alentaa yritysveroa saa Aarnio-Wihurilta moitteita. ”Varmasti on niin, että yritysverotuksen suunta on alaspäin, mutta ei sitä olisi pitänyt laskea nyt. Menee pari vuotta ennen kuin se alkaa vaikuttaa. Minä olisin alentanut palkkaveroja ja pitänyt yritysveron ennallaan.” ”Kaikki aina nauravat perussuomalaisille, mutta enemmän mä

22 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

”OSTIN UUSIA VERKKOJA JA SAIN ISOMPIA SAALIITA.” niiden puheita uskon kuin niiden muiden”, Antti Aarnio-Wihuri täräyttää. ”En ymmärrä, miksi niiden puheenjohtajaa (Timo Soinia) Ǥ ¡ ¡ ¡ Ƥ Ȃ ¡ ¡¡ Ǥdz Aarnio-Wihuri kertoo lukeneensa perussuomalaisten kesäkuun alussa Helsingin Sanomien etusivulle laittaman vakuussopimusta arvostelevan mainoksen kahteen kertaan. ”Sehän oli ihan oikein. Jos toiset tekevät tyhmyyksiä, saahan niistä kertoa!”

Hän kehaisee myös keskustan puheenjohtajaa, yrittäjätaustaista Juha Sipilää, joka on rauhallisuudellaan saanut kansan luottamuksen ja puolueen gallupkannatuksen huimaan kasvuun.

Velttokeplottelulle loppu! ”Veroja pitää maksaa, jos halutaan pitää hyvinvointivaltio pystyssä”, Aarnio-Wihuri sanoo, mutta lisää heti perään, että rahojen jakamisesta voi sitten olla monta mieltä. ”Isännätön raha hupenee äkkiä.”

Erityisestä häntä kiukuttavat sosiaalituilla keplottelevat vapaamatkustajat. ”Hirveältä tuntuu, että joka päivä useita alle 30-vuotiaita jää eläkkeelle”, hän kauhistelee. ”Jos ei pysty tekemään työtä, silloin tietenkin yhteiskunnan täytyy auttaa, mutta jos laiskuuttaan ei haluaa tehdä töitä... Sen ei pitäisi olla mahdollista.” ”Minä nimittäin tunnen sellaisia henkilöitä.”

Aarnio-Wihuri on seurannut kauhistellen ajatusta kansalaispalkasta, joka olisi niin suuri, että sillä ”pystyy elämään”.

â&#x20AC;?Jos sillä pystyy elämään, kuinka suuri osa silloin päättää olla tekemättä tĂśitä?â&#x20AC;?

Jos huutia saavat velttoilevat nuoret, yhtä lailla Aarnio-Wihuri sivaltaa niitä, jotka jäävät eläkkeelle 60-vuotiaina, vaikka ihmiset elävät vanhemmiksi ja pysyvät terveinä. â&#x20AC;?Eläkeikään olisi pitänyt puuttua aiemmin, mutta ei ole haluttuâ&#x20AC;?, hän tuhahtaa.

vät tällä hetkellä yhtiĂśssä. Nuorimmalla tyttärellä on vielä vuosi opintoja jäljelläâ&#x20AC;?, Antti Aarnio-Wihuri kertoo.

Puolitoista vuotta sitten Talouselämän haastattelussa hän sanoi selvästi, että â&#x20AC;?perheyhtiĂśssä pitää olla yksi, jolla on vastuuâ&#x20AC;? ja piti viisaana Pekka Herlinin päätĂśstä siirtää valta Koneessa sisarusparven vanhimmalle, Antille.

PerintĂś

â&#x20AC;?Voihan se olla, mutta en minä sitä kerro.â&#x20AC;?

MonialayhtiĂśnhän voi myĂśs jakaaâ&#x20AC;Ś? â&#x20AC;?Niinhän sen voiâ&#x20AC;?, Aarnio-Wihuri toteaa, mutta aiheesta on turha tentata enempää.

MonialayhtiĂśt eivät ole olleet viime aikoina suosiossa. Helsingin pĂśrssissä on viime vuosina nähty useita jakautumisia: tänä kesänä YIT:n ja Ahlstromin perässä Valmetin erottaminen Metsosta on aloitettu. Wihuri on kuitenkin ollut monialakonserni käytännĂśssä alusta alkaen. â&#x20AC;?Jos sijoittaa rahaa pĂśrssiin, sanotaan, että ei pitäisi ostaa vain yhden yhtiĂśn osakkeita vaan hajauttaa. Sitä samaa me teemmeâ&#x20AC;?, hän sanoo.

Isäpuolensa perinnÜnjaossa Antti Aarnio-Wihuri halusi oman osuutensa yksinvaltiaaksi, ja hän on pitänyt Wihuri-imperiumin lankoja tiukasti käsissään. Nykyisin hän omistaa Wihurista kaksi kolmasosaa ja hänen seitsemän lastaan yhteensä 11 prosenttia.

Lapsista viisi on ensimmäisestä avioliitosta Marjan ja kaksi toisesta avioliitosta Viivun kanssa. Neljä vuotta sitten Antti Aarnio-Wihuri meni uudelleen kihloihin ensimmäisen vaimonsa kanssa â&#x20AC;&#x201C; samoilla sormuksilla, joilla he olivat kihlautuneet parikymppisinä. â&#x20AC;?Nuorimmaista lukuun ottamatta kaikki lapset tyĂśskentele-

Onko jo selvillä, kuka ottaa vallan Wihurissa teidän aikanne jälkeen?

Tasokasta ja turvallista rakentamista Pohjolassa Rakennustoimisto Pohjola Oy on vuonna 1989 perustettu pirkanmaalainen perheyritys.

Tuotamme monipuolista asuinrakentamista, liike- ja tuotantotilarakentamista sekä korjausrakentamista. Olemme tuottaneet jo yli 8000 asuntoa ympäri Suomen. Asuntomme sijaitsevat hyvillä paikoilla ja niihin valitaan laadukkaiksi ja kestäviksi todetut tekniset ratkaisut sekä materiaalit. Liikevaihtomme vuonna 2012 oli 48,6 miljoonaa euroa.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää alla olevista ja muista sijoitusasunnoistamme!

As Oy Tampereen Luhtavilla

Tampereen uuden Vuoreksen asuinalueen sisarmaastoon, Mäyränmäkeen nousee kahden luhtitalon ja kahden 3-asuntoisen rivitalon As Oy Luhtavilla. Vuoreksen palvelut karttuvat koko ajan ja Hervannan jo valmiiksi laajat ja kattavat palvelut ovat lähietäisyydellä.

As Oy Hämeenlinnan Arjanlinna

As Oy Jyväskylän Ahjotar

Idylliseen Wetterhoffin kortteliin, Hämeenlinnan ydinkeskustaan saneerataan asuinhuoneistoiksi 1930-luvulla rakennettu entinen toimisto- ja oppilaitosrakennus. Arjanlinna ja siitä kohoava Torni tarjoavat yhteensä 28 yksilÜllistä asuntoa yksiÜistä kolmioihin.

Ahjotar on uusin kolmen kerrostalon kokonaisuudesta.

Tontti sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskusta-alueen itäpuolella rauhallisella alueella, julkisten liikenneyhteyksien varrella sekä kauppa- ja liikekeskittymän läheisyydessä.

3BLFOOVTUPJNJTUP 1PIKPMB 0Z t *UTFOĂ&#x160;JTZZEFOLBUV " t 5BNQFSF t QVI Í&#x192; t XXX QPIKPMBSBL GJ

23

SELVITYS

ANTTI HERLIN,

2 400 0 Suomen 50 pörssirikkaimman salkut pulskistuivat vuodessa yhteensä liki kolmanneksen. Listan ykköspaikkaa pitävän Antti Herlinin ylivoima mykistää. Hänen Suomisalkkunsa arvo nousi listakakkosen Ilkka Herlinin koko osakevarallisuuden verran.

Teksti Tommi Melender Kuvitus Janne Iivonen ANTTI HERLININ asema Suomen suurimpana pörssirikkaana vahvistuu entisestään. Viimeksi kuluneen vuoden aikana hänen kotimaisen osakesalkkunsa arvo on karttunut 890 miljoonaa euroa.

Se vastaa Uponorin markkina-arvoa. Tasaisen vauhdin taulukolla Antti Herlin vaurastui runsaat 17 miljoonaa viikossa.

Kun Kone-pohatan omistukset ynnätään kesäkuun alun kurssitasolla, summa nousee liki kahteen ja puoleen miljardiin euroon.

Osakesalkkunsa pulskistumisesta Antti Herlin saa kiittää Koneen kurssinousua.

Hissiyhtiön osakkeen liihotellessa kohti uusia korkeuksia Antti Herlinin omistusyhtiöt Holding Manutas ja Security Trading ostivat lisää Sanomaa ja YIT:tä.

Antti Herlin omistaa Security Tradingin 99-prosenttisesti, mutta Holding Manutasista lähes puolet kuuluu Koneen säätiölle.

Jos Koneen säätiölle kuuluva potti lasketaan mukaan, Antti Herlinin määräysvallassa olevien kotimaisten osakkeiden arvo

ylittää kolmen miljardin euron haamurajan.

Pörssirikkaiden kunniataulukon kolme seuraavaakin sijaa menee Herlineille. Antin sisarukset Ilkka, Niklas ja Ilona saivat riitaisassa perinnönjaossa läänityksekseen Cargotecin, mutta omistavat yhä isot potit Konetta. Onnekseen, sillä Cargotecin osakkeen menestys kalpenee entisen emoyhtiön rinnalla.

Wahlroos rikastui suhteellisesti eniten Herlinien dominanssia kunniataulukon kärkisijoilla uhkaavat vain Paasikivet.

Oraksella rikastuneen yrittäjäperheen Suomi-salkku rakentuu kolmen yhtiön – Kemiran, Uponorin ja Tikkurilan – varaan.

Vuodessa ne kaikki ovat yltäneet kymmenien prosenttien kurssinousuun.

Viidennen sijan jälkeen pörssirikkaiden listalla tulee reilun 300 miljoonan euron pudotus kuudentena oleviin Hartwalleihin. Vanhan panimosuvun pörssisalkut ovat pulskistuneet vuodessa selvästi vähemmän kuin Herlinien ja Paasikivien.

Hartwalleillakin kolme sijoitusta nousee ylitse muiden: Konecranes, Stockmann ja Cramo. Näistä Stockmannin kurssikehitys on jäänyt vaisuksi. Cramoa Hartwallit taas ovat hieman myyneet.

Suhteellisella arvonnousulla mitattuna suurimmista osakepohatoista selvästi par Ƥ -

00 000 sikapitalismin ruumiillistuma Björn Wahlroos. Sammon osake liikkui kesäkuun alussa yli 70 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin, ja Wahlroosin salkun arvo hyppäsi 216 miljoonasta 372 miljoonaan euroon.

niukasti jääneiden omistukset kehittyivät suotuisammin.

Perän salkussa kävi kato

Stonesoft selittää kolmen tämänvuotisen listatulokkaan menestyksen. Amerikkalaisen McAfeen muhkean ostotarjouksen myötä tietoturvayhtiön osake maksoi kesäkuun alussa neljä kertaa niin paljon kuin vuotta aiemmin.

Pääomistajat Ilkka Hiidenheimo ja Hannu Turunen asettuvat sijoille 40 ja 50. Heidän lisäkseen myös sijoittajakonkari Erkki Myllärniemi nousee listalle Stonesoftin siivittämänä.

Keksijänero Osmo Suovaniemen perheen hallitsema Biohit on ollut lähes Stonesoftin veroinen kurssiraketti. Suova-

Suomalaisissa sijoituspiireissä valitellaan tavan takaa listautujien puutetta. Kun pörssiin ei tule uutta verta, osakepohattojen naamagalleriakin säilyy vuodesta toiseen samankaltaisena.

Tämän vuoden top 50:stä löytyy kuusi uutta nimeä, mutta ne kaikki tulevat vastaan vasta 40:nnestä sijasta alaspäin.

Joskus pörssirikkaatkin voivat pudota korkealta ja kovaa. Viime vuonna Pekka Perä oli 90 miljoonan euron omistuksillaan kahdenkymmenen äveriäimmän ǡ ¡ Ú Ƥ ravisteleman Talvivaaran kurssisukellus on laihduttanut kaivosinsinöörin salkun 21 miljoonaan. Sillä hän jää kymmenisen miljoonaa viimeisestä listasijasta.

Sanoma-patruuna Aatos Erkon kuolinpesä piti vuosi sitten kahdeksatta sijaa, mutta sittemmin kuolinpesän omistukset ovat siirtynee Jane ja Aatos Erkon säätiölle eivätkä enää sisälly pörssirikasvertailuun.

Kolmas huomattava listalta poistuja on Nokian suurin henkilöomistaja Stig LivalLindström. Matkapuhelinyhtiön kurssikehitys ei häntä kuitenkaan top 50:n ulkopuolelle suistanut, vaan Nordic Aluminiumin lähtö Helsingin pörssistä.

Ahvenanmaan äveriään Anders Wik ÚƤ puuttumista tämän vuoden listalta selittää Ålansbankenin kurssilasku. Toivasten salkkua rokotti Nordean osakkeiden myynti. Vehmakset puolestaan menettivät asemiaan, kun heidän taakseen vuosi sitten

Tietoturvan siivellä pohattakerhoon

niemien omistukset hätyyttelevät jo 50 miljoonan euron rajaa.

Myllärniemen lisäksi kaksi muuta listatulokasta pyörittää hajautettuja Suomisalkkuja. Yrittäjänä ja kiinteistökeisarina tunnettu Jorma J. Nieminen oli jo vuosi sitten hilkulla päästä top 50:een. Lääkäriasema Pulssin myynnillä vaurastunut Sakari Alhopuro taas nousee listalle osteltuaan vuoden aikana ahkerasti suomalaisosakkeita.

Maamme 50 suurimman osakepohatan Suomi-salkkujen yhteisarvo oli kesäkuun alussa 10,5 miljardia euroa. Nousua vuodentakaisesta kertyy lähes kolmannes.

Vaikka markkinaturbulenssi on heilutellut pörssirikkaiden salkkuja, niiden pitkän ajan kehitys on ollut varsin suotuisaa.

Kymmenen vuotta sitten listan viidennelle sijalle pääsi 150 miljoonan euron salkulla, mutta nyt sellaisella yltää vasta 14:nneksi.

SELVITYS

1

TAULUKKO-OHJEET

Näin luet pörssirikastaulukkoa TAULUKON TIEDOT perustuvat pörssiyhtiöiden sadan suurimman omistajan luetteloihin.

Nokiasta, Koneesta, Sammosta ja Fortumista oli käytössä täydelliset osakasrekisterit. Osakasluettelot ovat pääosin huhti–toukokuulta. Osakasluetteloissa esiintyvät omistusyhtiöt on henkilöity.

Pörssirikastaulukossa suku- ja perhekunnat esiintyvät nipussa sen mukaan, miten ne toimivat pörssissä.

Jos perhe tai suku kanavoi sijoituksensa yhteisen yhtiön kautta, myös henkilökohtaiset sijoitukset on laskettu mukaan samaan pottiin.

Taulukko kattaa vain Helsingin pörssin yhtiöt, ja niistäkin yllä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta vain sata suurinta omistajaa, eikä sen vuoksi anna täydellistä kuvaa suomalaisten pörssirikkaiden kokonaisvarallisuudesta.

Tarkastelun ulkopuolelle jäävät ulkomaiset osakesijoitukset sekä muut omaisuusluokat kuin pörssiosakkeet.

Listaamattomien osakesarjojen osakkeet on arvostettu yhtiön listalla olevan osakesarjan mukaan. Osakelainaan annetut ja siten omistajaluetteloissa näkymättömät osakkeet puuttuvat taulukoista.

Henkilön tai perheen nimen perässä tulee sulkeissa hänen sijoituksensa viimevuotisella listalla. Pörssivarallisuutta kuvaavan euroluvun jälkeen on suluissa arvonmuutos viime vuodesta. Omistusten arvot on laskettu kesäkuun 3. päivän päätöskurssien mukaan.

Viimevuotinen listasijoitus

Omistajat ja omistusyhtiöt

ILONA HERLIN perijä 765 MEUR (+244 MEUR)

(Holding Manutas, Security Trading, Antti Herlin)

(D-Sijoitus, Ilona Herlin)

Peri vallan Koneessa isältään Pekalta.

Nousi Sanoman hallituksen johtoon.

Kone Sanoma YIT Fortum Konecranes UPM

2

ANTTI HERLIN perijä 2 418 MEUR (+890 MEUR) (Holding Manutas, Security Trading, Antti Herlin)

Peri vallan Koneessa isältään Pekalta.

Nousi Sanoman hallituksen johtoon.

Kone Sanoma YIT Fortum Konecranes UPM

2 337 363 358 37 784 070 37 607 512 2 142 000 1 736 217 1 175 244 2 417 808 401

2 337 363 358 37 784 070 37 607 512 2 142 000 1 736 217 1 175 244 2 417 808 401

(2)

ILKKA HERLIN perijä 897 MEUR (+298 MEUR) (Wipunen Varainhallinta, Ilkka Herlin perheineen)

Suomen kielen tohtori tuli Herlinien perinnönjaossa Ilkan ja Niklaksen rinnalle Cargotecin suuromistajaksi.

Kone Cargotec YIT Sampo Outotec Kemira Sampo Huhtamäki Fortum Vacon Nordea Fortum Tieto Ramirent Citycon Uponor Pöyry Cramo

Cargotecin takapiru puhuu julkisuudessa mieluummin Itämerestä kuin omaisuudestaan.

Kone Cargotec Neste Oil Cramo UPM Oriola-KD Tikkurila Lemminkäinen Elektrobit

3 (1)

(4)

ANTTI HERLIN perijä 2 418 MEUR (+890 MEUR)

Salkun arvon muutos vuodessa

1

4

(1)

651 840 000 197 248 460 13 962 500 11 112 000 8 230 000 6 900 000 3 890 250 2 212 000 1 534 500 896 929 710

(3)

NIKLAS HERLIN perijä 795 MEUR (+251 MEUR)

5

(5)

PAASIKIVET yrittäjä 713 MEUR (+224 MEUR) (Oras Invest, Paasikiven perhe, Nextstone)

Oraksen omistajasuku pitää valtaa kolmessa pörssiyhtiössä.

Kemira Uponor Tikkurila Kone Oriola-KD Fortum Glaston

342 774 738 224 435 768 141 258 660 2 987 600 512 576 428 400 175 000 712 572 743

(Mariatorp)

Teollisuussuvun vesa tekee päivätyönsä media- ja kustannusalalla.

0 000 Cargotec Alma Media Cramo Neste Oil Oriola-KD Tikkurila Elektrobit Lemminkäinen

184 924 160 23 940 000 12 964 093 11 170 000 9 200 000 4 322 500 2 604 000 2 370 000 794 694 753

6

(6)

HARTWALLIT perijä 399 MEUR (+59 MEUR) (HTT Holding, Hartwall Capital ja muut suvun sijoitusyhtiöt)

Panimobisneksensä myynyt suku keskittyy Konecranesin, Stockmannin ja Cramon omistamiseen.

Konecranes Stockmann Cramo Citycon

26 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

593 171 956 158 140 660 2 682 251 2 236 358 1 079 501 1 020 352 947 676 897 949 781 616 737 621 710 250 476 238 471 933 429 113 392 330 386 602 175 657 172 671 764 910 734

184 685 403 96 947 873 84 828 564 7 866 389

Sampo Fortum Nokian Renkaat Metso Orion YIT Fiskars Outotec Nordea Kone Aspo Nokia Finnair

7

6 235 206 6 097 560 3 217 000 2 048 900 1 346 128 1 323 857 1 156 694 1 123 436 698 697 685 111 562 326 528 000 110 000 399 461 143

(10)

BJÖRN WAHLROOS yrittäjä 372 MEUR (+156 MEUR) (Björn Wahlroos)

Sammon kurssinousu paisuttaa enemmistön tyranniaa vastaan kiivailevan pankkiirin varallisuutta.

Sampo UPM Nordea

8

369 127 365 1 997 042 947 000 372 071 407

(7)

CASIMIR EHRNROOTHIN PERHE sijoittaja 340 MEUR (+32 MEUR) (Structor, Corbis, Semerca, Fennogens Investments, Ehrnroothin perhe)

Vuorineuvos Casimir Ehrnroothin pojat Henrik, Georg ja Carl-Gustaf ovat mahtitekijöitä YIT:ssä ja Pöyryssä.

YIT Pöyry eQ Marimekko

9

231 295 700 86 870 000 12 747 475 8 911 951 339 825 126

Paasikivillä pitää pinna JOS SIJOITAT osakkeisiin, varaudu siihen, että salkkusi arvo voi lyhyessä ajassa humahtaa alaspäin useita kymmeniä prosentteja.

Mitä tukevampi salkku, sitä isommista summista puhutaan. Paasikivillä oli vuosi sitten kyseenalainen kunnia olla Suomen suurimpia pörssiköyhtyjiä, kun heidän omistuksistaan Helsingin pörssissä suli 235 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna on toinen ääni kellossa.

Paasikivien Suomi-salkku on pullistunut 224 miljoonaa euroa Uponorin noustua vuodessa 58, Kemiran 45 ja Tikkurilan 30 prosenttia. Raumalaisen yrittäjäperheen pörssivarallisuus yltää taas lähestulkoon vuoden 2011 tasolle.

Paasikivien suurimmalla sijoituksella Kemiralla riittää kuitenkin vielä matkaa Ƥ ¡ ¡ toihin. Oras Invest osti Kemiraa valtiolta 16,35 eurolla. Kesäkuun alussa osake liikkui 12 euron tuntumassa.

Uponorin ja Tikkurilan hallitusta johtava Jari Paasikivi on tähdentänyt, että pörssin pompuissa pitää olla sekä henkistä että taloudellista kanttia. Virheiden vaara on suurin silloin, kun arvostukset ja sitä myöten vakuusarvot ovat korkealla. ”Viimeistään näiden vuosien jälkeen ymmärrämme, kuinka eri tavoin erilaiset sijoittajat ajattelevat. Täytyy erottaa toi ǡ Ƥ reaalitalous”, Jari Paasikivi sanoi Arvopaperin haastattelussa pari vuotta sitten.

Pörssisijoituksensa Paasikivet aloittivat viime vuosituhannen lopussa. Hanavalmistaja Oras oli laajentunut vahvasti 1990-luvulla, mutta ei löytänyt sopivia teollisia ostokohteita maailmalta, joten Paasikivet päättivät laittaa rahaa muoviputkia valmistavaan Uponoriin.

(9)

GÖRAN J. EHRNROOTHIN PERHE perijä 333 MEUR (+84 MEUR) (Virala, Alexander Ehrnroothin sijoitusyhtiöt)

Fiskarsin perijöitä. Göranin poika Alexander on erikoistunut pörssin pikkuyhtiöihin.

YKKÖSPOHATTA. Kuusi vuotta sitten pauk-

Fiskars Ahlstrom Tiimari Oral

245 396 294 54 572 426 14 876 976 14 457 807

kui rikki ensimmäisen miljardin, nyt toisen miljardin raja. Antti Herlinin osakesalkun kehitys heijastelee Koneen menestystarinaa maailmalla.

27

Nokia Turvatiimi

Sanoman hiipuva loisto VUOSI 2007 oli edellisen

nousukauden huippu. Silloin Antti Herlinin osakevarallisuus ylitti ensimmäisen kerran miljardin euron rajan. Aivan hänen kannoillaan listakakkosena oli Sanomapatruuna Aatos Erkko 906 miljoonan euron salkullaan.

Enää Erkosta ei olisi haastamaan Herliniä, vaikka olisi elävien kirjoissa. Viime vuonna hänen kuolinpesänsä salkun arvo oli enää 263 miljoonaa euroa. Tänä vuonna se pyörisi samoissa summissa, sillä Sanoman kurssi on polkenut paikoillaan.

Sanoma on tällä vuosituhannella laajentunut kunnianhimoisesti ulkomaisilla yritysostoilla. Velka on kasvanut, osakkeen arvo romahtanut. Liki 400 miljoonan alaskirjaukset toissa vuonna hankitusta hollantilais-belgialaisesta SBS-yhtiöstä kertovat karua kieltään operatiivisista – ja kenties myös strategisista – epäonnistumisista. Kotimaassa Sanoman alamäkeä symboloi konsernin lippulaivan Helsingin Sanomien roima levikin lasku.

Paradoksaalisena voi pitää sitä, että Erkon poistuttua Sanoman vahvana miehenä häärii nyt maamme ykkösosakepohatta Antti Herlin. Hän on tasaisen varmasti kasvattanut omistustaan yhtiössä ja noussut hallituksen johtoon.

Salaliittoteorioihin mieltyneet näkivät Herlinin kädenjäljen Helsingin Sanomien päätoimittajan Mikael Pentikäisen taannoisten potkujen taustalla. Sisäpiireissä taas huhutaan, että Pentikäisen päätä vaativat vadille ennen muuta Aatos Erkon sisaren perilliset Rafaela Seppälä ja Robin Langenskiöld, joiden yhteenlaskettujen Sanoma-omistusten arvo on sulanut kuudessa vuodessa 670 miljoonasta 180 miljoonaan euroon.

10

Ú ¡ ¡ Ǥ ¡ Ǥ

(11)

ROBERT G. EHRNROOTHIN PERHE perijä 254 MEUR (+57 MEUR) (Turret, Savox, Ehrnroothin perhe)

Fiskarsin perijöitä. Kuuluneet pitkään Wärtsilän suurimpiin henkilöomistajiin.

Fiskars Wärtsilä Ixonos Fortum Metsä Board Apetit Outokumpu Etteplan Aspocomp Dovre Group Pöyry Tecnotree

11

222 247 783 26 374 900 2 392 439 961 044 796 700 491 700 265 000 246 521 173 160 110 740 106 250 85 500 254 251 738

(12)

ELSA FROMONDIN PERHE perijä 250 MEUR (+62 MEUR) (Holdix, Fromondit)

Fiskarsin perijöitä. Elsa Fromond on omaa sukuaan Ehrnrooth.

Fiskars Kone Wärtsilä Sampo Nordea Tieto Marimekko F-Secure Sanoma Rautaruukki Pöyry

12 MAMMONAA. Ƥ -

2 904 000 853 136 333 060 640

201 598 874 23 142 357 11 234 840 6 796 908 3 513 370 937 510 793 336 734 175 623 472 281 120 255 000 249 910 962

(14)

BLÅBERGIT perijä 229 MEUR (+84 MEUR) (Olli ja Karolina Blåberg)

Pekka Herlinin edesmenneen sisaren perilliset.

SELVITYS

Kone Wärtsilä Cargotec

13

212 933 042 11 561 600 4 256 131 228 750 773

(13)

ETOLAT sijoittaja 171 MEUR (+21 MEUR) (Erkki Etolan perhe ja sijoitusyhtiöt)

Muovi-imperiumin johtohahmon suurista sijoituksista Orion pärjäsi hyvin, Stockmann huonommin.

Orion Stockmann Metsä Board Metso UPM Componenta Dovre Group Finnair Suominen Raisio Sampo PKC Group Okmetic Biohit Aktia Ramirent Nordea Incap Aspocomp Digia Cencorp Lemminkäinen

14

47 600 000 35 152 324 18 504 000 11 708 000 10 699 000 8 400 000 8 281 000 6 875 000 5 378 261 3 500 000 3 138 000 1 926 000 1 788 000 1 607 500 1 552 500 1 482 000 947 000 725 182 689 000 614 000 99 474 94 800 170 761 040

Nordea Norvestia Pohjola Raisio Lemminkäinen Sanoma Sievi Capital YIT Scanfil Cramo Oriola-KD Aspo Kemira Vaahto Group Neste Oil Uponor Rautaruukki Raute Nokia Ponsse Outokumpu Alma Media Componenta Wulff

15

3 312 133 3 250 472 3 117 500 2 893 881 2 798 196 2 645 460 2 512 505 2 178 047 2 169 139 1 912 560 1 848 298 1 839 431 1 788 000 1 238 694 1 172 850 1 108 800 652 600 628 679 546 480 483 200 371 000 361 330 320 000 120 668 141 058 492

(18)

TALLBERGIT sijoittaja 130 MEUR (+29 MEUR)

121 MEUR (+34 MEUR) (Ingman Finance, Hemholmen, Robert Ingman)

Elintarvikkeilla rikastuneet sipoolaiset pyörittävät hajautettua Suomi-salkkua.

Wärtsilä Etteplan Digia Fortum Metso Sampo Cargotec Orion Outotec UPM YIT Fiskars Okmetic Kemira Nordea PKC Group Uponor Rautaruukki Kone Aspo Sanoma Neste Oil Outokumpu Elisa Ramirent Tieto Pöyry Talvivaara

(Julius Tallberg Oy)

Vetäneet kiinteistösijoitsyhtiönsä pois pörssistä. Ramirentin suhdanneherkkyys tuo Tallbergien salkkuun arvonvaihtelua.

Ramirent Fiskars

88 640 117 41 282 645 129 922 761

18

19 148 900 17 460 339 11 844 124 9 567 600 7 024 800 5 758 230 4 774 450 4 569 600 4 417 600 4 279 600 4 197 200 3 988 600 3 888 900 2 920 400 2 888 350 1 926 000 1 663 200 1 656 600 1 391 950 1 276 500 1 246 050 1 172 850 1 060 000 1 029 700 926 250 715 050 425 000 255 000 121 472 844

REINO LAAKKOSEN PERILLISET sijoittaja 141 MEUR (+22 MEUR) (Reino Laakkosen lapset, Laakkosen Arvopaperi)

Mikko, Hannu ja Päivi irtautuivat Laakkosten sukuyhtiöstä. Sisaruksista Mikko on aktiivisin sijoittaja.

PK Kirjapaino PKC Group UPM Sampo Olvi Fortum Orion Huhtamäki Technopolis Stora Enso

36 696 498 11 333 239 11 009 304 9 633 660 9 515 688 5 997 600 4 683 459 4 371 000 4 274 623 4 273 500

16

(22)

VOIPIOT perijä 118 MEUR (+29 MEUR)

Vilho Väisälän perilliset hallitsevat Vaisalaa äänivaltaisilla osakkeilla.

(25)

RISTO SIILASMAA yrittäjä 125 MEUR (+38 MEUR)

Vaisala

19

F-Secure Nokia

GRIPENBERGIT perijä 115 MEUR (+30 MEUR)

(26)

(Lindsay von Julin & Co., I.A. Julinin perikunta, Jarl Gripenbergin kuolinpesä, Greta von Julinin kuolinpesä, Gripenbergit)

(24)

INGMANIT sijoittaja

(Vidgrénin veljekset)

Ylä-Savon ylpeyden Ponssen valtikkaa pitävät Einarin pojat.

Ponsse Olvi Kone

21

Tietoturvalla rikastunut yrittäjä johtaa nykyisin Nokian hallitusta.

17

Fiskarsin von Julinien jälkeläisiä.

Fiskars Nokia

(15)

104 742 515 4 652 757 3 403 148 112 798 420

118 102 653 118 102 653

(Risto Siilasmaa)

123 050 244 1 934 043 124 984 286

20

2 039 800 1 516 300 1 497 200 1 366 540 1 231 100 1 173 000 1 018 500 953 600 948 640 893 600 756 840 567 260 537 080 531 250 473 250 395 600 385 200 356 460 344 500 255 000 231 953 223 500 165 000 153 000 152 000 137 500 133 300 124 800 80 457 36 800 115 221 402

VIDGRÉNIT perijä 113 MEUR (-7 MEUR)

(Novametor, Inkeri Voipion lapset ja lapsenlapset)

(16)

Huhtamäki Metsä Board Sponda Tieto Nordea Aktia Kone Kemira Uponor Neste Oil Fortum Rautaruukki Cramo Pöyry Atria Comptel PKC Group Technopolis Outokumpu Talvivaara HKScan Okmetic Exel Composites SRV Tecnotree Finnair Affecto SSH Ixonos Tulikivi

94 298 372 2 244 000

(27)

POJU ZABLUDOWICZ sijoittaja 97 MEUR (+18 MEUR) (Tamares Nordic Investments)

Upporikas kosmopoliitti luottaa Outoteciin.

Outotec

96 842 587 96 842 587

SELVITYS

22

(19)

RAFAELA SEPPÄLÄN PERHE perijä 91 MEUR (0 MEUR) (Rafaela Seppälä lapsineen)

Aatos Erkon sisaren perillisiä.

Sanoma

23

90 810 239 90 810 239

(20)

26

LANGENSKIÖLDIT perijä 91 MEUR (0 MEUR) Aatos Erkon sisaren perillisiä.

24

90 810 162 90 810 162

(33)

BROTHERUKSET sijoittaja 88 MEUR (+26 MEUR) (Ilkka Brotheruksen perhe, Sinituote)

Erkylän kartanon isäntä pitää kiinni pitkäaikaisista omistuksistaan.

Amer Sports YIT Kesko Wärtsilä Raisio Kemira Metsä Board Outokumpu

25

2 097 480 1 597 500 1 285 000 1 004 000 631 000 599 600 568 200 275 600 170 000 119 000 113 600 97 500 83 420 872

(34)

HENRIK KUNINGAS sijoittaja 81 MEUR (+20 MEUR)

(Robin Langenskiöldin perhe)

Sanoma

Tieto Sanoma Metsä Board Rautaruukki Atria YIT Nordea Outokumpu Pöyry Talvivaara Efore F-Secure

37 225 725 29 439 461 8 893 440 5 455 702 4 887 470 1 599 664 511 137 278 780 88 291 379

(Henrik Kuningas perheineen ja sijoitusyhtiöineen)

Kasinovuosien suurnimi on nauttinut Sammon kurssinoususta.

Sampo Teliasonera Sanoma Nokia Fortum Metso UPM YIT Ålandsbanken Viking Line Talvivaara Biotie F-Secure

27

20 459 760 18 060 000 13 020 187 9 490 800 6 069 000 4 536 850 4 032 700 1 948 700 1 703 815 796 990 476 000 425 500 78 000 81 098 302

28

30

(35)

LAINEET sijoittaja 76 MEUR (+17 MEUR)

LUNDQVISTIT yrittäjä 63 MEUR (+4 MEUR)

(Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laineen perhe)

(Alfa, Hildegaard, Lundqvistien perhe ja sijoitusyhtiöt)

Vihannestukun varat poikivat pörssissä.

Ahvenanmaalainen laivanvarustajasuku.

Sampo Huhtamäki eQ Fortum Affecto Nokia UPM Neste Oil Rautaruukki Stora Enso YIT Uponor Metsä Board Exel Composites Lassila & Tikanoja Kesko Stockmann Sanoma Kemira Suominen Nordea Ramirent Oriola-KD Componenta Outokumpu

Viking Line Fiskars Ålandsbanken

29

8 723 640 8 521 541 8 063 664 6 338 892 6 235 000 4 821 696 4 361 900 4 042 635 3 212 800 2 941 500 2 638 240 2 397 842 2 338 700 2 176 878 1 822 600 1 621 200 1 152 000 894 600 894 000 831 820 662 900 518 700 368 920 328 000 244 118 76 153 787

HANNA NURMINEN perijä 80 MEUR (+28 MEUR)

Sieviläinen yrittäjäperhe pitää hallussaan Scanfilia ja Sievi Capitalia.

(Kari Niemistö, Selective Investor)

Stockmannin takaiskut ovat rokottaneet Suunnon myynnillä tienanneen taiteenystävän sijoituksia.

Stockmann Raisio Metso Nokia Cargotec

48 314 292 14 420 000 7 317 500 2 481 600 2 329 000

30 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Kone Cargotec Sampo

YRJÖ LAAKKOSEN PERHE yrittäjä 61 MEUR (-9 MEUR) (Kauppahuone Laakkonen, Yrjö Laakkosen perhe)

Laakkosen suvun perinteiset bisnekset kulkevat Yrjö Laakkosen perheen komennossa.

PK Kirjapaino Nokian Renkaat Fortum Sampo Alma Media

73 268 989 6 294 542 533 460 80 096 991

58 378 806 1 286 800 982 464 586 806 126 000 61 360 876

(30)

Kristina Pentti-von Walzel istuu Lemminkäisen hallituksessa.

Lemminkäinen

Pekka Herlinin lapsista vanhin on lahjoittanut suurimman osan osakkeistaan Koneen säätiölle.

KARI NIEMISTÖ sijoittaja 83 MEUR (-5 MEUR)

(28)

(Heikki Pentin perilliset)

(Jorma Takanen perheineen)

Sievi Capital Scanfil PKC Group Nokia Nordea Fortum Suominen Metsä Board Technopolis Atria Aspocomp

58 923 351 2 622 903 1 037 911 62 584 165

HEIKKI PENTIN PERILLISET perijä 60 MEUR (-4 MEUR)

(Hanna Nurminen)

(23)

31

32 (37)

TAKASET yrittäjä 71 MEUR (+16 MEUR)

(38)

(36)

31 878 939 24 460 423 8 794 386 3 224 074 853 399 456 960 413 944 337 670 129 130 110 318 26 000 70 685 241

33

60 260 505 60 260 505

(29)

KOKKILAT yrittäjä 59 MEUR (-6 MEUR) (Ilpo ja Timo Kokkila, Kolpi Investments, Pontos Capital)

Rakennusalan yrittäjäpersoona vaikuttaa myös Elinkeinoelämän keskusliitossa.

SRV Fortum

57 881 623 1 030 302 58 911 925

Osakesijoittamista vasemmalla kädellä monelle suomalaiselle lähinnä oheistoimintaa tärkeimpien puuhien rinnalla.

Niin myös salolaiselle Jorma J. Niemiselle. Hän on kuitenkin siitä erikoinen oheistoimintasijoittaja, että hänellä on Helsingin pörssin osakkeissa kiinni yli 30 miljoonan omaisuus. Se hajautuu useaan kymmeneen yhtiöön. Yli kolmen miljoonan potit Niemisellä on vain Fortumissa, Kemirassa ja Aktiassa.

Pörssiä mieluisampi paikka hänelle on kiinteistömarkkina. Nieminen vuokraa yli kahtatuhatta asuntoa ja satoja teollisuus- ja liikekiinteistöjä.

Menestyksellisen kiinteistösijoittamisen reseptinsä hän esitteli tänä keväänä Arvopaperissa: on ostettava kerrostaloja, ei yksittäisiä asuntoja. Koko talon ostava saa nimittäin viidenneksen tukkualennuksen yksittäisen asunnon hinnasta.

Niemisen rahoista kolme neljäsosaa on kiinteistöissä. Viimeinen neljännes on listatuissa ja listaamattomissa osakkeissa, rahastoissa ja yrityslainoissa. Hän on maininnut osinkoverotuksen tärkeäksi syyksi siihen, miksi sijoittaa mieluummin kiinteistöihin kuin osakkeisiin.

Varallisuuden alkulähteenä Niemisellä on eristelevyjä valmistava Finnfoam. Se sai alkunsa Niemisen autotallissa ja tekee nykyisin 50 miljoonan euron liikevaihtoa. Viime vuosina Finnfoam on laajentanut toimintaansa, mutta takaiskujakin se on kohdannut raaka-aineiden kallistumisen vuoksi.

OSAKESIJOITTAMINEN ON

34

(31)

OLAVI PENTIN PERHE perijä 58 MEUR (-4 MEUR) (Olavi Pentti ja Noora Forstén)

Kilparatsastajanakin tunnettu Noora Forstén istuu Lemminkäisen hallituksessa.

Lemminkäinen

35

58 073 627 58 073 627

(32)

ERKKI PENTIN PERILLISET perijä 58 MEUR (-4 MEUR) (PNT Group)

Anna ja Heppu Pentti omistavat Lemminkäistä sijoitusyhtiön kautta.

Lemminkäinen

36

58 048 505 58 048 505

(40)

STIG GUSTAVSONIN PERHE yrittäjä 57 MEUR (+17 MEUR) (Stig Gustavson lapsineen)

Konecranesin entinen toimitusjohtaja tuli omistajaksi Industri Kapitalin ostettua yhtiön Koneelta.

Konecranes Cramo Vaisala

37

55 200 979 1 085 642 786 800 57 073 422

LAIHEMPAA. Einari Vidgrénin kuoltua Juha Vidgrén sai Ponssen vahvan miehen manttelin.

Viime aikoina metsäkoneyhtiön kurssikehitys on ollut vaisua. Niinpä Vidgrénit ovat harvoja pörssirikkaita, joiden salkut ovat laihemmat kuin vuosi sitten.

(42)

HAUTASET sijoittaja 52 MEUR (+21 MEUR) (Suomen Kauppayhtiöt)

Hyvinkääläinen yrittäjäperhe tienasi Markantalon ja Tarjoustalon myynnillä.

Kone Sampo

8 215 900 6 840 840

31

LISTAKÄRKKYJÄT

Vain parin kymppitonnin tähden 20 000 on

mitätön raha osakepohatalle.

Se erottaa toisistaan Hannu Turusen ja Rädyn perheen. Turunen on viimeinen top 50 listalle yltänyt, Rädyt ensimmäiset siltä ulos jääneet. Listaus perustuu kesäkuun 3. päivän kurssitasoon, joten jonain toisena pörssipäivänä Rädyt olisivat voineet helposti nousta Turusen edelle.

Rakennusalalla vaurastuneiden Rätyjen omistukset keskittyvät Fortumiin, Keskoon ja Stora Ensoon. Ensin mainittua he omistavat yli 17 miljoonalla eurolla.

Lähietäisyydellä top 50:stä on liuta muitakin tunnettuja sijoittajanimiä.

Noin kolmenkymmenen miljoonan Suomi-salkkujen haltijoihin kuuluvat Pekka Herlinin sisar Liisa Kivekäs Kone- ja Cargotec-omistuksillaan, Fiskarsin perinteisiä sukuja edustavat Hisinger-Jägerskiöldit, Åbergit ja von Limburg Stirumit, SSH:n perustajanörtti Tatu Ylönen, TS-Yhtymää hallitsevat Ketoset, hajautettua osakesalkkua pyörittävä Hannu Sohlberg, Elektrobitin suuromistaja Juha Hulkko ja Ahvenenmaan isorikas Anders Wiklöf.

Yli kahdenkymmenen miljoonan euron kastista löytyy Helsingin pörssin äveriäin toimitusjohtaja: Matti Alahuhdan Kone-omistukset liikkuvat 24 miljoonassa eurossa.

Samoissa summissa Alahuhdan kanssa liikkuvat Suomi-salkuillaan Cencorpissa vaikuttavat Savisalot, Telesteä ja Apetitia omistavat EM Groupin Miettiset, Lassila & Tikanojan suurimpiin osakkaisiin lukeutuvat Juhani ja Mikko Maijala, Aktiasta ison siivun hankkinut Lars-Olof Hammarén ja Stonesoftilla hyvän tilin tehnyt teknologiayhtiöihin erikoistunut Timo Syrjälä.

ROMAHDUS. Vuonna 2009 Pekka Perä oli

listan kärkikymmenikössä 235 miljoonan euron salkulla. Talvivaaran syöksy on sittemmin köyhdyttänyt häntä laskennallisesti yli kahdella sadalla miljoonalla eikä hänellä ole enää asiaa top 50:een.

32 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Wärtsilä Nokian Renkaat Metso Nordea Konecranes Outotec YIT Fortum Nokia Kemira Elisa Neste Oil Cramo Outokumpu Atria Rautaruukki Pöyry

38

5 853 060 5 665 008 4 864 674 3 740 650 3 147 060 2 833 288 2 417 887 2 181 984 1 346 400 1 284 976 1 171 843 1 117 000 846 086 283 020 277 640 235 940 143 200 52 466 456

(39)

RAFAEL MATSSONIN PERILLISET perijä 51 MEUR (+4 MEUR) (Rafael AB, Rafael Mattssonin perilliset)

Ahvenanmaan edesmenneen betonikeisarin tyttäret hallitsevat perheen varallisuutta.

Viking Line Kesko Ålandsbanken Sampo Nordea

39

29 390 625 9 264 000 5 027 934 4 447 268 2 894 761 51 024 588

(41)

BRADET sijoittaja 48 MEUR (+12 MEUR) (Jouko Braden perhe ja sijoitusyhtiöt)

Sijoittajaveteraanin osakesalkun kulmakivinä pysyvät lääkealan firmat.

Orion Oriola-KD YIT Sampo Kone Huhtamäki Sanoma Fortum Cramo Nordea Neste Oil PKC Group Olvi Stora Enso Aspo Tieto Uponor Digia

19 181 639 5 562 366 4 268 283 4 253 245 2 360 204 1 874 824 1 708 718 1 552 907 1 115 923 994 350 916 431 699 138 667 520 527 250 405 938 372 779 370 216 291 650

SELVITYS

HKScan Lemminkäinen

40

268 853 129 560 47 521 794

HARALD RELANDER sijoittaja 39 MEUR (+13 MEUR) Varallisuuden alkulähteenä Lahden Polttimo.

ILKKA HIIDENHEIMO yrittäjä 46 MEUR (-) (Ilkka Hiidenheimo)

McAfeen rahakas ostotarjous nosti Stonesoftin suuromistajan takaisin pörssirikkaiden äveriäimpään kastiin.

41

(49)

(Harald Relander)

(uusi)

Stonesoft

43

46 461 604 46 461 604

(uusi)

SUOVANIEMET yrittäjä 46 MEUR (-)

Nordea Wärtsilä Raisio Uponor Orion Lassila & Tikanoja Kemira Cramo Viking Line Outokumpu Raute Suominen Ponsse Oriola-KD Marimekko

9 943 500 8 851 850 5 985 000 4 065 600 2 214 352 1 822 600 1 430 400 972 300 906 300 795 000 647 500 563 200 369 123 356 500 312 335 39 235 560

46

(Osmo Suovaniemi perheineen ja yhtiöineen)

Biohitin kurssinousu pönkittää yhtiön perustajan varallisuutta.

Biohit

46 161 343 46 161 343

44

HORTLINGIT yrittäjä 37 MEUR (+8 MEUR)

CARL JOHAN TALLBERG sijoittaja 42 MEUR (+15 MEUR)

Olvi

36 604 413 36 604 413

(Carl Johan Tallberg ja sijoitusyhtiöt)

Sijoittajakonkarin perhe omisti viime vuosisadan alussa lähes koko Lauttasaaren.

Kone Wärtsilä Sampo Nordea UPM Tieto Nokia Orion YIT Sponda Amer Sports Citycon Uponor Sanoma F-Secure Aspo Finnair Talentum Comptel

11 977 560 9 414 828 6 150 480 2 868 643 2 081 795 2 002 140 1 683 528 1 358 694 749 500 706 773 644 039 591 068 538 384 293 940 282 750 256 410 184 250 99 000 73 600 41 957 382

45

(uusi)

JORMA J. NIEMINEN sijoittaja 35 MEUR (-) (Jorma J. Nieminen, 4Capes, Finnfoam)

Salolainen yrittäjä ja kiinteistörikas pyörittää myös osakesalkkua.

Fortum Kemira Aktia UPM Uponor Nordea Huhtamäki Nokia Outokumpu Affecto Lassila & Tikanoja Teleste Atria HKScan

Arkkiatri Arvo Ylpön perillisiä.

Orion Oriola-KD

48

29 372 132 3 528 494 32 900 627

(uusi)

NYBERGIT yrittäjä 32 MEUR (+5 MEUR) (Henrik Nybergin perilliset, Havsudden)

Aspon perinteisiä omistajia.

Aspo Sampo

49

28 739 265 3 451 800 32 191 065

(uusi)

SAKARI ALHOPURO sijoittaja 32 MEUR (-) (Sakari Alhopuro)

(uusi)

Varsinaissuomalainen lääkintöneuvos rikastui Lääkäriasema Pulssin myynnillä.

(Ulkomarkkinat, A-Paperit)

Olvin menestys poikii vaurautta iisalmelaiselle panimosuvulle.

(47)

515 842 499 500 426 700 377 280 338 905 331 650 316 000 286 000 255 000 228 500 206 250 188 790 156 800 155 228 145 800 133 000 122 800 111 750 94 500 93 500 72 000 52 800 52 422 34 713 045

ERKKI MYLLÄRNIEMI sijoittaja 33 MEUR (-)

(45)

(Hortlingin perhe)

42

Apetit Stora Enso Rautaruukki Ålandsbanken Oriola-KD Norvestia Lemminkäinen Suominen Talvivaara Technopolis Finnair SRV Kesla Ponsse Capman Tecnotree Digia Okmetic Takoma Pöyry Componenta Neo Industrial Ixonos

5 507 953 3 576 000 3 567 700 2 578 459 2 464 000 2 404 433 2 331 200 1 716 000 1 296 019 1 290 000 869 240 786 882 592 642 571 500

Stonesoft singautti sijoittajaveteraanin takaisin pörssirikkaiden top 50:een.

Stonesoft eQ Exel Composites QPR Uponor Vaisala Pöyry Cramo Lassila & Tikanoja Talvivaara YIT Nokia Rautaruukki Raisio Ramirent Rapala Suominen Aspo Lemminkäinen

9 819 105 8 039 825 2 640 000 1 608 246 1 601 600 1 534 260 1 338 865 953 780 869 240 765 000 736 024 660 000 517 060 490 000 481 650 384 000 260 667 166 500 158 000 33 023 823

Sampo Fortum Neste Oil Sanoma Orion Outotec Metso Nokian Renkaat Tieto Amer Sports Nokia YIT Elisa Stockmann Oriola-KD

50

5 560 536 4 626 720 3 891 628 2 465 262 2 150 568 2 082 296 2 072 316 2 026 710 1 372 896 1 256 984 1 211 760 1 086 775 890 691 766 368 453 834 31 915 344

(uusi)

HANNU TURUNEN yrittäjä 32 MEUR (-) (Hannu Turunen)

Stonesoftin toiseksi suurin omistaja.

47

(50)

JUKKA YLPPÖ perijä 33 MEUR (+9 MEUR)

Stonesoft

31 889 000 31 889 000

(Jukka Ylppö)

33

SELVITYS

PÖRSSIN ULKOPUOLELLA MUHII JÄTTIPOTTI Suurimpien pörssin ulkopuolisten yhtiöiden pääomistajien salkut ovat jopa satojen miljoonien eurojen arvoisia. Huomattava osa sukujen ja perheiden omistamista yrityksistä ei haikaile pörssiin tulevaisuudessakaan, vaikka markkinoilla riittäisi kiinostusta.

Teksti Markus Salin Kuvitus Tuomas Kärkkäinen uomen viidensadan suurimman yrityksen listalle mahtuu noin sata yhtiöitä, joiden omistus on edelleen kokonaan kotimaisten perustajasukujen tai -perheiden käsissä. Joukko kasvaa vielä hiukan, jos mukaan lasketaan perheyhtiöt, jotka ovat myyneet osan omistuksestaan pääomasijoittajille. Viidensadan suurimman yhtiön joukossa on suunnilleen saman verran kotimaisia pörssiyhtiöitä.

Talouselämän 500-listalle mahtuvat perheyhtiöt työllistävät yli 100 000 ihmistä ja tekevät liikevaihtoa noin 30 miljardia euroa. Yhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on karkeasti 15 miljardia euroa.

S

34 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Suurimpien yksittäisten omistajien omistuksen arvo nousee jopa satoihin miljooniin euroihin.

Markkina-arvollaan miljardiluokkaan yltävät arviossamme peliyhtiöt Rovio ja Supercell sekä Kyöstilöiden erittäin kannattava ja vakavarainen terveydenhuoltolaitekonserni Planmeca. Lähelle miljardiluokkaa arvostamme myös elintarvikekonserni Fazerin ja pakkaus- ja tukkukappayhtiö Wihurin. Yli puolen miljardin euron arvoisia ovat teknisen tukkukaupan Onvest ja monialainen Rettig. Lähimmäs puolen miljardin euron markkina-arvoa yltävät laskelmissamme kahviyhtiö Paulig, kierrätysyhtiö Kuusakoski, putkikonserni KWH-

Yhtymä sekä kahdesta yhtiöstä koostuva öljykaupan St1 ja Etoloiden Etola ja Tiiviste Group yhteenlaskettuna.

Markkina-arvoltaan 200–300 miljoonan euron haarukasta löytyy perinteisiä vakavaraisia sukuyhtiöitä. Tähän ryhmään kuuluvat pitkän historian mediayhtiöt TSYhtymä ja Otava, Pertti Laineen vihannestukkuri ja sijoitusyhtiö Veikko Laine Oy, palvelukonserni Lindström sekä pörssiAhlstromin ulkopuolelle jätetty Ahlström Capital Oy. Myös arvokkaimmat autoalan yhtiöt Veho ja Aro-Yhtymä yltävät tähän kategoriaan.

Helsingin pörssin keskisuurten yritysten yli 150 miljoonan euron markkina-arvon ylittävät laskelmissamme vielä maaliyhtiö Teknos, konepajayhtiö Normet, sähköalan yhtiö EM Group sekä monialainen ja perinteikäs Berner.

Lukuisia satamiljonäärejä Pörssissä arvokkaimmat perheyhtiöt toisivat siis mukavan lisän keskisuurten yritysten kastiin, sillä yhteensä näitä 150 miljoonan – miljardin euron arvoisia yhtiöitä on parikymmentä.

Osassa suurimpia perheyrityksiä omistus

on edelleen niin harvoissa käsissä, että suurimmat potit ovat satojen miljoonien eurojen arvoisia. Yli 50 miljoonan euron arvoisia yksityissalkkuja löytyy pörssin ulkopuolelta suunnilleen saman verran kuin pörssistä.

Isojen perheyhtiöiden omistajat eivät pidä omistuksistaan turhaa meteliä, sillä perisuomalainen kateus kukkii vielä 2010-luvullakin. Isot perheyhtiöt ovat ohittaneet rajapyykin, mihin saakka toimii pienten yritysten vanha viisaus, jonka mukaan kaikki julkisuus on positiivista julkisuutta.

Rajanveto noin 50 miljoonan euron kohdalle jättää monien arvokkaiden yritysten suurimmat omistajat listan ulkopuolle.

Yhtiöiden joukossa on paljon satojen tai ainakin kymmenien omistajien yhtiöitä.

Esimerkiksi Ahlström Capitalilla ja lihanjalostaja Snellmannilla on noin 300 omistajaa. Myös esimerkiksi Vehon ja Bernerin kaltaisissa arvostetuissa yhtiöissä on pari– kolmekymmentä omistajaa ja suurimpien yksittäisten salkkujen arvo jää selvästi alle 50 miljoonan euron.

Monia kymmenien miljoonien arvoisia salkkuja löytyy esimerkiksi autokaupan alalta, jossa on edelleen runsaasti yrityksiä, joilla on vain yksi henkilöomistaja. Ari

Rinta-Jouppi omistaa Rinta-Joupin Autoliikkeen sataprosenttisesti, Metro-Auto on Satu Wreden perheen sataprosenttisesti omistama.

Rajanveto yksityishenkilöiden ja perheen välille on monissa yrityksissä hankalaa, sillä usein omistajien joukossa on myös perheiden ja sukujen omistamia sijoitusyhtiöitä. Esimerkiksi Fazerin suvun sijoi-

MONEN SUKUYHTIÖN KASVUINTO ON LAANTUNUT. tusyhtiö Cacava omistaa liki viidenneksen Fazerista. Jos vaikkapa Otavan omistukset jaettaisiin henkilötasolle, suurimmat kolme salkkua olisivat 20–30 miljoonan euron kokoluokassa.

Piristystä pörssiin Useiden perhe- ja sukuyhtiöiden viime vuosien kasvu ja tuloskehitys ovat jääneet

vaatimattomalle tasolle. Tilinpäätöksiä tutkaillessa tulee väkisinkin tunne, että kiinnostus kasvaa on väsähtänyt ja yhtiöille riittää kohtuullinen tasainen vuotuinen tulos, joka takaa osinkovirtojen jatkuvuuden.

Pörssiin harva sukuyhtiö haikailee. Kasvava julkisuus ja tiedottamisen tarve lisäävät byrokratiaa ja kustannuksia, mutta eivät välttämättä auta liiketoimintoja eteenpäin, jos mittavia rahoitustarpeitakaan ei ole.

Siltikin suurimpien sukuyhtiöiden joukossa on monia erinomaisia yhtiöitä, jotka kelpaisivat sijoittajille ja toisivat kaivattua lisävärinää näivettyvään pörssiin. Supercellin ja Rovion kaltaiset huippukannattavat peliyhtiöt toisivat helpotuksen Nokia-hössötykseen väsähtäneille.

Monen pörssisijoittajan salkkuun kelpaisivat myös erinomaisen kannattava ja hyvää vauhtia kasvava terveydenhuoltolaiteyhtiö Planmeca tai tulevaisuuden toimialalla kierrätyksessä toimiva kansainvälinen ja vakavarainen Kuusakoski. Myös Höglundien putkiyhtiö KWH kelpaisi monelle sijoittalle.

Ehkä lähitulevaisuudessa tapahtuukin jotain. Esimerkiksi Kuusakosken hallituksessa istuvat pitkän pörssiyhtiökokemuksen Olli Vaartimo ja Ossi Virolainen.

35

SELVITYS

NÄIN SELVITYS TEHTIIN

Pampaksen suorapuheinen patruuna kyllästynyt lukemaan pörssiyhtiöiden vuosikertomusten tylsääkin tylsempiä toimitusjohtajan katsauksia, suosittelen tutustumista vaasalaisen KWH-Yhtymän vuosikertomukseen. Museoprätkän selässä poseeraava konsernijohtaja Peter Höglund antaa katsauksessaan harvinaisen suoraa palautetta niin Suomen kuin muidenkin kehittyneiden maiden poliittisille päättäjille.

Höglundin mukaan jokaiselle, joka ei kokonaan elä yhteiskunnan ja globaalin talouden ulkopuolella, on ilmiselvää, että päätepysäkki lähestyy huimaavaa vauhtia.

Hallittuun jarrutukseen ei kuitenkaan näytä olevan minkäänlaista tahtoa, vaan edessä on täyskaaos.

KWH on varautunut huonoihin aikoihin.

Yhtiö on nettovelaton ja omaa pääomaa on muhkeat yli 300 miljoonaa euroa. KWH Plastille löytyi uusi omistaja, ja KWH Pipen yhdistäminen Uponor Infraan sai kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Omistusjärjestelyt on tehty yksiköiden tulevaisuuden turvaamiseksi, ei pelkät dollarinkuvat silmissä. ”Kovasti olemme tehneet töitä tulevaisuutemme eteen. Kun ajat tästä vielä vähän heikkenevät, meillä on ostajan markkinat.

Tähän menee ehkä puoli vuotta”, Höglund pohtii.

KWH:n kruununjalokivi on KWH Mirka, joka valmistaa muun muassa hiomapapereita, -kankaita ja verkkoja, hiomakoneita, kiillotusaineita ja monia muita hiontaan liittyviä tuotteita ja järjestelmiä. Vienti muodostaa peräti 96 prosenttia Mirkan liikevaihdosta.

Toinen tärkeä osa KWH:ta on KWH Logistics, joka hallitsee länsirannikon satamaliikennettä.

KWH:n tiedottaminen täyttää melkein pörssiyhtiön kriteerit, mutta Höglundin mukaan se johtuu vain halusta olla avoin.

Listautumishankkeita ei konsernijohtajan mukaan ole suunnittelupöydällä.

JOS OLET

36 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Selvitystä varten keräsimme 50 suurimman sukuyhtiön omistajatiedot. Aineistona käytettiin Talouselämä 500 -selvitystä.

Arvopaperin tekemä yritysten arvonmääritys perustuu yhtiöiden tuloksentekokykyyn ja omiin pääomiin. Arvonmäärityksessä huomioitiin myös taseen kunto. Osalle yhtiöistä löytyi myös suuntaa-antavia verrokkeja pörssinoteerattujen yritysten joukosta.

Lisätietoja ja selvityksessä käytetyt yritysarvot arvot: www.arvopaperi.fi

1 KAJ HED Yhtiö: Rovio Omistusosuus: 70% Omistuksen arvo: 770 MEUR

4

CYRIL VON RETTIG Rettig 61% 370 MEUR

Rovion pääomistaja. Liikevaihto kaksinkertaistui ja viimeiselle riville jäi kolmannes liikevaihdosta. Miljardiarvostus on perusteltu.

Rettigit järjestelivät omistuksiaan uusiksi. Cyril ja pikkuveli Tom saivat Rettig Capitalin ja Rettig Groupin.

Toinen pikkuveli Hans sai enemmistöt kiinteistöalan ja matkailualan yhtiöistä.

2

5

ANTTI AARNIO-WIHURI Wihuri 67% 600 MEUR

MAARIT-TOIVANEN KOIVISTO Onvest 54% 330 MEUR

Suvun patruuna pitää vallan omissa käsissään.

Teknisen kaupan suuruuden tulokset ovat viime vuosina olleet vaatimattomia, mutta tase on loistokunnossa.

Kahden sisaruksen lisäksi yhtiötä omistavat heidän lapsensa.

3

6 MIKA ANTTONEN St1 Group ja St1 Holding 87% ja 72% 310 MEUR

HEIKKI KYÖSTILÄ Planmeca 46% 460 MEUR Heikki Kyöstilän kasvavalla ja erinomaisesti kannattavalla hammaslaiteimperiumilla on vain 14 omistajaa.

Öljykaupan piristävä vaihtoehto.

Anttosen ja toimitusjohtaja Kim Wiion lisäksi St1 Holdingilla on pari pienempiä osakkaita.

7 PERTTI LAINEEN PERHE Veikko Laine Oy 100% 300 MEUR Vihannestukkuri on myös aktiivinen pörssisijoittaja.

SELVITYS

20

8

KALEVI ARO Aro-Yhtymä 51% 100 MEUR

ILKKA PAANANEN Supercell 17% 250 MEUR

Suomen vauraimman autokauppiaan yhtiön oma pääoma oli viime vuoden lopussa 170 miljoonaa euroa.

Yksi peliyhtiön huikean menestystarinan aivoista.

21

9

12

MIKKO KODISOJA Supercell 17% 250 MEUR

MARJA TOIVANEN Onvest 35% 210 MEUR

Supercellin luova johtaja.

Maarit Toivanen-Koiviston sisar, joka ei ole yhtiössä töissä.

10

13 STIG LIVAL-LINDSTRÖM Oy Lival Ab 99% 200 MEUR 76-vuotias aktiivi valoyhtiön toimitusjohtaja ja sijoittaja.

ERKKI ETOLA Etola ja Tiiviste Group 52% ja 76% 240 MEUR Monen pörssiyhtiön suuromistajan yhtiöillä on huomattavan paljon omaa pääomaa.

11 TOM VON RETTIG Rettig 39% 230 MEUR Tom von Rettig tuli perinnönjaossa sukuyhtiön toiseksi omistajaksi.

14 PAULA SALASTIE Teknos 95% 140 MEUR Maaliyhtiön pääomistaja. Viiden prosentin loppuosuus on Salastien isällä Martti Kiikalla.

16

Höglundin suku hallitsee kansainvälistä ja vaurasta teollisuuskonsernia.

Peter Höglund on KWH:n toimitusjohtaja.

AARO CANTELL Normet 80% 120 MEUR Entinen pääomasijoittaja, joka ryhtyi konepajan pääomistajaksi.

22 HENRIK HÖGLUNDIN PERHE KWH-Yhtymä 25% 100 MEUR Peter Höglundin veli.

17 JANNE KYÖSTILÄ Planmeca 11% 110 MEUR Plamecan omistajasukua.

18 TOMI KYÖSTILÄ Planmeca

11% 110 MEUR

15

Plamecan omistajasukua.

TAPIO KYÖSTILÄ Planmeca 13% 130 MEUR

19

Plamecan omistajasukua.

PETER HÖGLUNDIN PERHE KWH-Yhtymä 25% 100 MEUR

KAI KYÖSTILÄ Planmeca 11% 110 MEUR Plamecan omistajasukua.

23 YRJÖ LAAKKOSEN PERHE Kauppahuone Laakkonen 100% 100 MEUR Myös pörssisjoittajina tunnettujen Laakkosten kauppahuone myy muun muassa bemareita.

24

ANDERS WIKLÖF Wiklöf 100% 100 MEUR Ahvenanmaan monitoimiliikemies ja taidekeräilijä.

37

SELVITYS

Lindström ei pörssiä kaipaa YLI-INSINÖÖRI JOHAN ROIHA osti

tekstiilivärjäämönä jo vuonna 1848 aloittaneen Lindströmin osakekannan 1920-luvulla. NykyLindström toimii 22 maassa, työllistää yli 2700 ihmistä ja on erinomaisen kannattava ja vakavarainen. Lindströmin omistus on neljän Johan Roihan lapsenlapsen sukuhaaran omistuksessa. Yhteensä omistajia on parikymmentä. ”Lindströmin kantava voimavara on ennakkoluulottomuus ja halu tehdä asioita eri tavalla. Tänä keväänä esimerkiksi täydensimme hallitustamme intialaisella ja turkkilaisella jäsenellä, mikä ei kuulosta ihan tavanomaiselta suomalaisessa perheyhtiössä. Tämä on kuitenkin yksi keino edistää kansainvälistymistämme”, Lindströmin hallituksen puheenjohtaja Jukka Roiha sanoo.

Liiketoimintana tekstiilipalveluyhtiön konseptille yhtymäkohtia voi hakea vaikkapa Koneen huoltopalveluista: asiakasuskollisuus on korkea ja sopimuskanta takaa vakaata kassavirtaa vuosikausiksi. Pörssiin yhtiö ei haikaile, sillä investoinnit pyritään pääsääntöisesti rahoittamaan tulorahoituksella. ”Emme ole nähneet, että pörssin kautta haettu rahoitus auttaisi meitä kauheasti suhteessa lisääntyvään byrokratiaan. Pörssin lyhytjänteisyys myös häiritsee yritysten pitkän aikavälin suunnittelua. Vieraalta tuntuu myös ajatus siitä, ettemme voisi kertoa tärkeistä asioista henkilökunnallemme ennen kuin pörssitiedote on julkistettu”, Roiha toteaa.

Lindström on poikinut myös toisen erinomaisen perheyhtiön SOLin, joka sai alkunsa, kun Johan Roihan lapsenlapsi Liisa Joronen osti Lindströmin siivous- ja kiinteistöpalvelut runsaat 20 vuotta sitten.

SOLin omstajayhtiössä Solemossa valta on siirtynyt Liisa Jorosen lapsille Juhapekka Joroselle ja Peppi Kairalle, joiden molempien omistusten arvo jää niukasti julkistamamme listan ulkopuolelle.

38 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

25

30

ANTTI AARNIO-WIHURIN LAPSET Wihuri 11% 99 MEUR

OLLI REENPÄÄN PERHE Otava 30% 89 MEUR

Antti Aarnio-Wihurilla on kahdesta avioliitosta seitsemän lasta, joista kuusi palvelee perheyritystä.

Otavan hallituksen puheenjohtaja.

Vakavaraisen Otavan viime vuosi oli erinomainen. Ilman perhejakoa suurimmat salkut ovat alle 30 miljoonan euron arvoisia. Olli Reenpään vävy Heikki Lehtonen on iso osakas.

26 ILKKA ALAKORTES Isojen Konehalli 81% 97 MEUR

31

Kauhajokelainen Isojoen Konehallin eli IKH:n toisen polven kauppias

MARTTI ETOLA Etola 26% 76 MEUR

27

Omistaa neljänneksen Etolasta, mutta Tiiviste Group on Erkki Etolan perheen omistama.

HARRI BROMAN Broman Group 46% 92 MEUR Veljekset Harri ja Eero omistavat yhtiön tasaosuuksin. Isä-Väinö Broman, 81, on vielä mukana ja omistaa 7,5 prosenttia.

32 MERJA KOUSAN PERHE Lindström 23% 70 MEUR Johan Roihan perillisiä.

28 EERO BROMAN Broman Group 46% 92 MEUR Bromanin kauppahuone omistaa Motonetin ja AD Varaosamaailman.

33 INKI ROIHAN PERHE Lindström 23% 70 MEUR Johan Roihan perillisiä.

29

34

JUKKA ROIHAN PERHE Lindström 30% 91 MEUR

SARI ROIHAN PERHE Lindström 23% 70 MEUR

Huomattavan vauraalla ja omavaraisella palvelukonsernilla on parikymmentä omistajaa, joista osa on perheiden sijoitusyhtiöitä. Jukka Roiha on Lindströmin hallituksen puheenjohtaja.

Johan Roihan perillisiä.

SELVITYS

35

41

44

47

MARIELLA KUUSAKOSKI-TOIVOLA Kuusakoski 17% 69 MEUR

TARU KINNUNEN TS-Yhtymä 24% 60 MEUR

EVA REENPÄÄN PERHE Otava 19% 58 MEUR

JAAKKO REENPÄÄN PERHE Otava 18% 55 MEUR

Suurimpia kansainvälisen ja vakavaraisen kierrätysyhtiön 37 omistajasta.

Keijo Ketosen sisar ja Suomen ensimmäisen F1-kuljettajan Leo Kinnusen vaimo.

Casimir Ehrnroothin ja Eva Reenpään lapset Henrik ja Johanna Ehrnrooth ovat Otavan suurimpia henkilöomistajia.

Otavan omistajasukua.

36 JAN PETER FAZER Fazer 8% 65 MEUR

42 ULRIKA AHLBÄCK Rani Plast 50% 60 MEUR

Suurimpia Fazerin 85 omistajasta.

37 KARL JOHAN FAZER Fazer 8% 65 MEUR Suurimpia Fazerin 85 omistajasta.

38 MAJLEN FAZER Fazer 8% 65 MEUR Suurimpia Fazerin 85 omistajasta.

39 KATI RUOLA TS-Yhtymä 25% 62 MEUR Vuorineuvos Irja Ketosen tyttärentytär.

Teerijärveläisen yrittäjäperheen muovikalvovalmistajasta on tullut kansainvälinen.

43 MIKAEL AHLBÄCK Rani Plast 50% 60 MEUR Rani Plastin omistavat Ahlbäckin sisarukset

45 RITA-BIRGIT KUUSAKOSKI-PELTONEN Kuusakoski 14% 56 MEUR Suurimpia kansainvälisen ja vakavaraisen kierrätysyhtiön 37 omistajasta.

46 KIM WIIO St1 Group ja St1 Holding 13% ja 14% 55 MEUR

48 TIMO MIETTINEN EM Group 30% 51 MEUR Ensio Miettisen jälkipolvi hallitsee nyt neljän omistajan voimin elektroniikkayhtiötä.

49 MARJO MIETTINEN EM Group 30% 51 MEUR Timo Miettisen sisar.

St1:n toimitusjohtaja ja toinen suurosakas.

50 NIKLAS HED Rovio 4% 48 MEUR

Rovion operatiivinen johtaja ja suurimman omistajan Kaj Hedin veljenpoika.

40 KEIJO KETONEN TS-Yhtymä 24% 61 MEUR TS-Yhtymän entinen toimitusjohtaja.

Ketosten rikkaalla mediayhtiöllä on reilut 20 omistajaa.

39

KUUKAUDEN OSAKE

SUOMISEN UUSI ELÄMÄ Suomisen pitkä korpivaellus päättyi toissa vuonna Ahlstromin kanssa tehtyyn yritysjärjestelyyn. Toimitusjohtaja Nina Kopolan nuoteissa lukee kronologisessa järjestyksessä kustannukset kuriin, tase kuntoon – ja sitten on kasvupanostusten vuoro.

Teksti Markus Salin Henkilökuvat Aleksi Poutanen

40 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

KUUKAUDEN OSAKE

un monialakonserni Lassila & Tikanoja jakautui viime vuosikymmenellä kahdeksi pörssiyhtiöksi, pienempi uusista yhtiöistä eli Suominen kunnostautui maksamalla pitkään huikeita osinkoja. Samaan aikaan yhtiön myynti ja tuloskunto alkoivat osoittaa hiipumisen merkkejä. Yhtiön hoitaminen jäi omistajien paapomisen varjoon. Avokätinen osingonjako näytti lopulta vaarantavan koko yhtiön tulevaisuuden.

Suomisen tulos painui tappiolle jo vuonna 2005 ja käväisi sen jälkeen niukasti

K

vesirajan yläpuolella vain vuonna 2009.

Omavaraisuusaste laski huolestuttavan alas ja velkaantumisaste kohosi liki kriisilukemiin. Sijoittajien mielissä toiveet käänteestä parempaan oli haudattu jo kauan ennen toissavuotista yritysjärjestelyä.

Ahlstromin kuitukangasliiketoimintojen yhdistäminen Suomiseen antoi yhtiölle uuden tilaisuuden. Potilas sai uuden sydämen.

Suominen sai selkeän päätoimialan, jolla se nousi markkinajohtajaksi. Samalla yksi sekalaisen Ahlstromin pataljoonankeiton sattumista alkoi näyttää mielenkiintoisemmalta.

Järjestelyn yhteydessä Ahlstrom nousi myös Suomisen suurimmaksi omistajaksi.

Suurempi koko ja parantuvat näkymät toivat omistajakerhoon myös eläke- ja henkivakuuttajia sekä muita institutionaalisia sijoittajia. Yhtiön johtoporraskin tuuletettiin uutta alkua varten.

Kymmenen miljoonan säästökuuri Uuden Suomisen tervehdyttäminen alkoi säästöohjelmalla, joka loppuunsaatettuna on keventänyt kulurakennetta noin kym-

41

STUDIO SAMI HELENIUS

KUUKAUDEN OSAKE

OSAKE

Käänteen merkit SUOMISEN MARKKINA-ARVO on vain

hieman reilut sata miljoonaa euroa.

Se ei ole kovin paljon yhtiöstä, jonka ƪ ¡ ¡ puolen miljardin euron rajan kanssa.

Se ei myöskään ole kovin paljon kasvavilla markkinoilla toimivasta markkinajohtajasta.

Vielä kun nähtäisiin, millaisiin tuloksiin yhtiö pystyy. Ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus oli rohkaiseva, sillä liikevaihto kasvoi vuodentakaisesta kymmenisen prosenttia, liikevoitto ilman kertaeriä liki kaksinkertaistui ja viimeinen rivi oli reilun miljoonan plussalla. Velkojen pieneneminen painaa tänä vuonna tulosta vuosikausia nakertaneet rahoituskulut alle kymmeneen miljoonaan euroon.

Ensimmäisen neljänneksen katsaus antoi myös viitteitä siitä, että joustopakkausten pitkä luisu olisi vihdoin päättymässä. Sitä vastoin kosteuspyyhevalmistaja Codi Wipes kynti syvällä myös alkuvuonna.

Ilmassa on selviä käänteen merkkejä, joiden luulisi näkyvän loppuvuoden aikana senttikerhoon kuuluvassa osakkeessa, kunhan seuraavat vuosineljännekset vain sujuisivat yhtä mallikkaasti kuin vuoden startti.

Käänteen merkkien vahvistumista odotellessa jonkinlaisena ankkurina toiminee yhtiön osakekohtainen oma pääoma, joka oli maaliskuun lopussa 0,40 euroa eli vain hieman vähemmän kuin osakkeen kurssi.

menellä miljoonalla eurolla. Taseen kanssa töitä riittää vielä, vaikka pahimmillaan reilusti yli 200 prosentissa huidellut velkaantumisaste onkin onnistuttu painamaan jo siedettävälle noin sadan prosentin tasolle.

Velkaantumisasteen kanssa yhtiön tavoite on 40–80 prosenttia.

Toimitusjohtaja Nina Kopola on osa uutta Suomista. ”Aloitin Suomisen johdossa vasta pian yritysjärjestelyn toteuttamisen jälkeen, mutta muistan innostuneeni, kun luin ensimmäiset uutiset aiheesta vajaat kaksi vuotta sitten kesällä. On hienoa olla mukana perinteikkään yhtiön historian yhdessä käännekohdassa”, Kopola sanoo.

Ison yritysjärjestelyn jälkihoitoa voisi

42 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

RAAKA-AINEHINTOJEN ŠOKKINOUSU NÄKYY NOPEASTI VIIMEISELLÄ RIVILLÄ.

kuvailla Suomisen termeillä vaikka pöydän pyyhkimiseksi. Suomisen strategia ja arvomaailma on printattu papereille ja esitteisiin. Nina Kopolan tärkein tehtävä on muuttaa paperille präntätyt kauniit sanat jokaisen suomislaisen tavaksi toimia. ”Uuden Suomisen strategian kolme kulmakiveä ovat Suomisen tapa toimia, merkittävä parannus kustannustehokkuudessa ja edellä muita. Kaikkiin on keskitytty voimakkaasti. Suomisen tapa toimia tarkoittaa yrityskulttuurin rakentamista, kustannustehokkuuden kanssa on jo tehty paljon töitä. Edellä muita taas on eniten markkinalähtöinen ja visionäärisin”, hän jatkaa.

Käytännön tasolle vietynä strategian toteuttaminen on alkanut yhdellä tiukalla

KUUKAUDEN OSAKE JOHTAJA

Naisjohtajien kärkeä Diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti Nina Kopola (s. 1960) tuli rakentamaan Suomista syksyllä 2011, heti Ahlström-yrityskaupan jälkeen.

Suomiseen hän tuli pääomasijoittaja IK Investment Partnersin salkkuun kuuluvan Dynean palveluksesta. Kopola teki Dyneassa pitkän uran. Viimeksi hän toimi yhtiön Euroopan liiketoiminnoista vastaavana johtajana.

Konecranesin hallituksen jäsen Kopola nousi Talouselämän naisjohtajaselvityksessä kärkipäähän. Hän on tällä hetkellä ainoa nainen suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajana.

43

KUUKAUDEN OSAKE

loppuunviedyllä kulukuurilla sekä velkaisuuden pienentämisellä. Arvomaailman ja yrityskulttuurin rakentaminen tai rakentuminen on hyvään vauhtiin päässyt prosessi.

Edellä muita tarkoittaa kasvumahdollisuuksien etsimistä asetettujen taloudellisten tavoitteiden suomissa puitteissa.

OMISTUS

Kuitukankaiden ykkönen

Ahlstromilla pedon luvut AHLSTROM-JÄRJESTELYN MYÖTÄ myös Suomisen omistus sai uuden elämän.

Ahlstrom omistaa yhtiöstä runsaan neljänneksen ainakin lokakuuhun asti, jolloin sen myyntikielto päättyy. Sijoitus ei nykykurssilla ole tuottanut Ahlstromille mitään, joten vaikka kysymyksessä olisi vain Ƥ ǡ ¡ tapahtunee vasta, jos kurssi nousee.

Ahlstromin omistamien osakkeiden lukumäärä on 66 666 666.

Uuden kokoluokan myötä Suominen kelpaa nyt myös eläkevakuuttajille ja muille institutionaalisille sijoittajille, vaikkei se vielä markkina-arvollaan yllä keskisuurten yritysten kastiin. Vanhan Suomisen säätiöomistajat ovat pysyneet uskollisina yhtiölle.

Yksityisomistajista merkittävin on Etoloiden Etra Oy. Suurimpien omistajien joukosta löytyy myös yhtiön entinen pitkäaikainen toimitusjohtaja Heikki Bergholm. Yhtiön vanhojen omistajasukujen edustajista parhaiten edustettuina ovat 20 suurimman joukosta löytyvät kolme Maijalaa.

OMISTUS Osakkeita kpl Osuus % Ahlstrom Oyj 66 666 666 27,1 Ilmarinen 26 422 103 10,7 Varma 22 500 000 9,2 Mandatum 22 222 222 9,0 Suomen Teollisuussij. Oy 22 222 222 9,0 Tapiola 14 123 255 5,7 Oy Etra Invest Ab 12 223 320 5,0 Evald ja Hilda Nissin säätiö 6 943 646 2,8 Heikki Bergholm 5 141 710 2,1 Sitra 4 444 444 1,8

44 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Kopolan innostukselle löytyy myös katetta.

Pyyhkimistuotteissa käytettävien kuitukankaiden markkinat kasvavat, vaikka talous köhisi vielä. Suominen on yritysjärjestelyn myötä kuitukankaiden markkinajohtaja. ”Markkinakasvu on lähivuosina keskimäärin viiden prosentin luokkaa. Yksi kasvua ruokkiva tekijä on demografia.

Kuitukankaita käytetään niin lasten kuin vanhusten hoitotuotteissa, joten väestön ikääntyminen ja toisaalta syntyvyyden lisääntyminen kasvattavat kuitukankaiden kysyntää. Myös keskiluokan vaurastuminen kehittyvillä markkinoilla on kysynnän kasvua tukeva iso trendi. Länsimaissa mukavuuden ja helppouden hakeminen puolestaan ruokkii kasvua”, Kopola toteaa.

Täysin immuuneja yleiselle talouden kehitykselle päivittäistavaratkaan eivät ole.

Tällä hetkellä yhtiöllä menee paremmin piristyvän kasvun Pohjois-Amerikassa kuin heikomman hapen Euroopassa. Kuluttajien rapautuva luottamus iskee yleensä nopeasti kestokulutushyödykkeiden kuten autojen ja kodinkoneiden kysyntään, mutta päivittäistavaroissa heilahtelut jäävät pienemmiksi.

Kuitukankaita käytetään muun muassa lastenhoidon-, henkilökohtaisen hygienian- ja kotitalouksien pyyhkimistuotteisiin. Esimerkiksi vaippoihin, terveyssiteisiin, erilaisiin kosteuspyyhkeisiin, inkontinenssituotteisiin, laastareihin, teippeihin ja sidetaitoksiin tarvitaan kuitukankaita.

Suomisen tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka suunnilleen tasaosuuksin. Atlantin toisella puolella pyyhkimiskulttuuri on selvästi Eurooppaa kehittyneempi. Esimerkiksi perinteinen vessapaperi on jo monissa kodeissa saanut kaverikseen kuivapyyhkimistä edesauttavan kosteuspyyhkeen, jonka voi huuhdella viemäriin.

Suomisen asiakaskunta koostuu suurelta osin kulutustavarayhtiöistä, jotka valmistavat tunnettuja kuluttajabrändejä ja myyvät niitä jopa maailmanlaajuisesti.

Procter & Gamblen tai vaikkapa Johnson & Johnsonin kaltaisille merkkitavaravalmistajille brändin pitäminen kirkkaana on kaikki kaikessa. Vahvat brändit suojelevat Suomista halpavalmistajilta, sillä laatu ja toimitusvarmuus ratkaisevat.

”Aasiasta kuitukankaita ei kannata tuoda Eurooppaan, mutta jonkin verran Euroopan markkinoita sekoittaa turkkilainen halpavalmistus. Kuitukangas on kuitenkin teknisesti yllättävänkin vaativa tuote, joten kynnys tulla markkinoille ei ole ihan matala. Brändituotteen halpavalmistus osuu helposti omaan nilkkaan”, Kopola pohtii.

Suominen arvioi kuitukankaiden markkinaosuutensa olevan noin 20 prosenttia.

Viidenneksen siivu riittää markkinajohtajuuteen. Maailman toiseksi suurin kuitukangasvalmistaja on amerikkalainen kulutustavarajätti Kimberly-Clark, joka valmistaa kankaita lähinnä omiin tarpeisiinsa. Kimberly-Clark tunnetaan Suomessa parhaiten Kleenex-pyyhkeistään.

Kasvavat markkinat, maantieteellinen hajautus, vakaat ja laatutietoiset asiakkaat ja markkinajohtajuus puhuvat Suomisen puolesta. Mutta riskejäkin on. Kuten suuret heilahtelut raaka-ainemarkkinoilla. Yli puolet yhtiön kustannuksista tulee raakaaineista, joten šokkinousu voi näkyä nopeasti viimeisellä rivillä. ”Raaka-aineiden merkitystä en voi vähätellä, mutta kuitukankaissa käytetään monia raaka-aineita, jotka harvoin liikkuvat samanaikaisesti voimakkaasti samaan suuntaan. Suomisen paletissa isommat raaka-aineista johtuvat liikkeet ovat joustopakkauspuolella, jossa öljyn hinnan vaihtelut heijastuvat nopeasti muovien hintoihin”, Kopola luonnehtii.

Vanhan Suomisen rippeet Lukujen valossa uusi Suominen on kuitukangasyhtiö. Merkittävintä Pyyhintä-

KUULUVATKO CODI WIPES JA JOUSTOPAKKAUKSET UUDEN SUOMISEN STRATEGIAAN?

STUDIO SAMI HELENIUS

KUUKAUDEN OSAKE

MARKKINA-ARVO

103 MEUR PLUSSAT&MIINUKSET + + + –

Kasvumarkkinat ja markkinajohtajuus Tulos kääntynyt plussalle Senttiosake, hyvä vipu Heikosti kannattavat vanhan Suomisen yksiköt – Raaka-aineherkkyys – Uskon palauttaminen pitkän heikon jakson jälkeen

LIIKETOIMINTA 2010

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, %

2011e

173 216 -3,8 -1,1 -0,17 -0,06 0,00 0,00 58,0 120,8 -20,8 -8,2

2012e

455 13,7 0,00 0,00 97,2 0,9

KURSSIKEHITYS Suominen Oyj Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 2008/6

2013/5

0,2

TULEVAISUUS AUKI. Joustopakkausten rooli Suomisen strategiassa on avoin.

nimeä kantavaa toimialaa täydentää vielä vanhan Suomisen peruja oleva Hollannissa toimiva kosteuspyyhevalmistaja Codi Wipes -liiketoimintayksikkö, joka kasvattaa kuitukangasliiketoiminnan liikevaihtoa runsaalla kymmenyksellä.

Codi Wipesin liikearvoon tehtiin viime vuonna runsaan seitsemän miljoonan euron alaskirjaus. Yksikön liikevaihto laski viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin ja painui alle 50 miljoonaan euroon. Yksikön tulevaisuus uuden Suomisen strategisena osana arveluttaa, sillä kuitukankaita ostavat asiakkaat saattavat kokea kangasvalmistajan omat kosteuspyyhkeet varpaille astumiseksi. ”Oman kosteuspyyhevalmistuksen kanssa pitää tehdä asiakkaille selväksi, että välissä on kiinanmuuri, jota ei ylitetä. Codi Wipes on kuitukankaillemme vain yksi

asiakas muiden joukossa”, Kopola sanoo.

Vanhan Suomisen jäljiltä mukana kulkevat myös joustopakkaukset, jotka suomeksi sanottuna tarkoittavat muun muassa muovipusseja ja muovisia elintarvikepakkauksia. Joustopakkaustenkaan luvut eivät silmää hivele, sillä myös niissä liikevaihto on luisunut viisi vuotta putkeen ja on enää alle 50 miljoonaa euroa.

Tervehdyttämistoimenpiteitä on tehty myös joustopakkauksissa, ja vähitellen valoa kajastaa tunnelin päässä. Tulevaisuutta kuitukankaisiin panostavassa Suomisessa voi vain veikkailla, kun vielä ympäristötietoisuus ohjaa kuluttajia pois muovipakkauksista. ”Joustopakkauksissakin löytyy tällä hetkellä kasvualueita. Meille kasvua tuovat esimerkiksi pehmopaperin pakkaaminen Venäjällä ja Puolassa valmistetut leipä-

pakkaukset, joilla on kysyntää Saksassa”, Kopola kertoo.

Toimitusjohtajalta on turha kysellä, kuuluvatko Codi Wipes ja Joustopakkaukset uuden Suomisen pitkän aikavälin strategiaan, ellei taskussa satu olemaan riittävän paksua setelipunttia. Valistunut veikkaus on, että molempia laitetaan myyntikuntoon teolliselle ostajalle tai pääomasijoittajalle. Itsenäisiksi pörssiyhtiöiksi ne ovat liian pieniä.

Yksiköistä luopumalla Suominen saisi velkaantumisasteensa painettua lähemmäs tavoitetta ja voisi keskittää kaikki voimavaransa kuitukankaisiin. Silloin se olisi sijoittajillekin houkuttelevampi ja entistäkin selkeämpi kokonaisuus.

45

JOHTORYHMÄ

Amerilla on iso ja kallis johtoryhmä

Kasvua kannattavuuden kustannuksella Heikki Takala aloitti Amer Sportsin toimitusjohtajana 2010. Takala on piiskannut Amerin kasvuun, mutta yhtiön kannattavuus on edelleen heikko.

Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa

H

elsingin pörssin urheiluvälinesuuruuden Amer Sportsin johtoryhmä on poikkeuksellisen suuri: 15 henkeä.

Toinen silmiin pistävä havainto on johtoryhmän hyvät palkat. Vuosikertomuksen mukaan toimitusjohtajan kokonaispalkka oli 1,3 miljoonaa euroa ja johtoryhmä tienasi yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Keskivertojohtoryhmäläisen vuosikorvaus oli 600 000 euroa, mikä on korkea taso verrattuna muihin suomalaisiin pörssiyrityksiin. Palkkasummasta puolet on tuloksesta syntynyttä kannustepalkkaa.

Kun johtoryhmä on suuri ja maantieteellisesti hajanainen, kokoontumisia on harvakseltaan eli noin kuusi kertaa vuodessa.

Amerista kerrotaan, että seuraava kokous järjestetään kaksipäiväisenä workshopina juhannuksen jälkeen Suomessa. Amerin pääkonttori on Helsingissä, vaikka liiketoiminnasta enää vähän on Suomessa. Toimitusjohtaja Heikki Takalakin maksaa palkkaveronsa Sveitsiin.

Johtokunnan jäsenistä viisi on Suomen kansalaisia, neljä Yhdysvaltain, kolme IsonBritannian, kaksi Ranskan ja yksi Saksan kansalainen. Amer on aidosti kansainvälinen.

Omista työnantajaasi Amerin johdolla on ollut osakepohjainen kannustusjärjestelmä pitkään. Yhtiöllä on suositus, että ”johtoryhmän jäsenen omistamien osakkeiden kokonaisarvo vastaa henkilön vuotuista bruttopalkkaa”. Pomoille on kertynytkin omistusta, nyt johtoryhmän omistuksen kokonaisarvo on 3,7 miljoonaa euroa.

Amerin johtajilla on muihin suomalaisiin pörssiyhtiöihin nähden poikkeuksellisen laajasti omaa yhtiötä salkussaan, jokaisella on Amerin osakkeita. Suurin salkku on toimitusjohtaja Heikki Takalalla, joka omistaa johtamaansa yhtiötä 1,6 miljoonalla eurolla.

Pieninkin johtoryhmäläisen osakesalkku on 235 000 euroa. Sisäpiirirekisterin mukaan

46 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

johtajista Antti Jääskeläinen ja Thomas Henkel ovat hiukan keventäneet Ameromistustaan, muut ovat kannusteohjelman myötä kasvattaneet.

Osakekannustejärjestelmässä on mukana toistasataa amerilaista. Kaikkiaan Amerilla on työntekijöitä yli 7000.

Salomon olikin hyvä ostos Amerin toimitusjohtaja vaihtui 2010, kun pitkään yhtiötä palvellut Roger Talermo sai lähteä. Talermolla oli takana ennätysmäärä tulosvaroituksia ja omistajan kukkarollakin piti käydä. Tilalle tuli kansainvälisen kuluttajabisneksen kannukset Procter&Gamblella hankkinut Heikki Takala (s. 1966), joka on pannut vauhtia Ameriin.

Takalan aikana Amerin liikevaihto on kasvanut, mikä on hyvä suoritus kun ympäröivä maailma on tarjonnut pelkkiä haasteita. Hän on ohjannut Ameria urheilu ¡ Ƥ ¡ ¡ Ǥ Amer on pystyttänyt maailmalle jo yli 200 myymälän verkoston. Rättibisnes tarjoaakin paremman kasvumahdollisuuden kuin Amerin perinteinen välinekauppa. Suksien, golf-mailojen ja pelipallojen kokonaismarkkinat ovat polkeneet paikallaan. ”Vaatepuolen osaajat ovat edelleen selkeänä vähemmistönä Amerin johtoryhmässä. Tämä painotus ei tue yhtiön strategiaa”, huomauttaa Amerin johtoryhmää analysoinut Stanton Chasen Kalle Soikkanen.

Hän lisää, että urheiluvälinekaupassa todellinen osaaminen mitataan silloin, kun kaksi huonoa talvea sattuu peräkkäin. ”Nyt johtoryhmä on hyvien aikojen erikoismiehiä täynnä. Kulujen hallinnan kokeneita henkilöitä ei ole.”

Amerin kannattavuustavoite on 10 prosentin liikevoitto. Alkuvuonna Amer jäi 5,4 prosenttiin eli kulujen karsinnassa olisi tehtävää.

Amerilla on historiansa aikana paljon kokemuksia yrityskaupoista, joissa yhtiö

on hukannut omistaja-arvoa. Amer maksoi Salomonista kahdeksan vuotta sitten 485 miljoonaa euroa. Hinta tuntui silloin kovalta.

Yritysoston sulattelu oli aluksi vaikeaa, mutta nyt tarkasteltuna Salomon-ostos näyttää onnistuneen. Salomonin kautta Amer sai lentävän lähdön urheiluvaatebisnekseen ja osaavaa henkilöstöä. Vanhoja salomonlaisia johtoryhmässäkin istuu kolme Bernard Millaud, Jean-Marc Pambet ja Michael Schineis.

Salomonin suksitehdas syntyi toisen maailmansodan jälkeen Ranskan alppimaisemassa ja Annecyn vuoristokaupungissa.

Annecyssä on myös toimitusjohtaja Heikki Takalan eniten käyttämä työhuone.

Iso koneisto Amerissa johtoryhmän jäsenillä on kahdenlaisia vastuita. Tuoteyksiköiden vetovastuu on seitsemällä johtoryhmäläisellä, lisäksi johtoryhmässä on kolme erillistä aluejohtajaa. Tämän päälle on vielä neljä johtoryhmäläistä, joilla ei ole suoraa bisnesvastuuta.

Amer on jakanut bisneksensä kolmeen: Ƭ ǡ Ƥ Ǥ kuvuoden osavuosikatsauksen mukaan suurin yksikkö eli ”talvi ja ulkoilu” kasvatti liikevaihtoaan ja liikevoittoaan. Tappiolla oli Fitness, Precor-kuntolaitevetoinen liiketoiminta, jonka vetäjä vaihtui kesäkuun alussa. Eläkkeelle siirtyi Paul Byrne ja tilalle kohosi britti Rob Barker. Numeroiden perusteella Byrne olisi joutanut lähteä aikaisemminkin. Takalan aikana johtoryhmäläisistä puolet on vaihtunut.

Johtoryhmästä kolme on syntynyt 1950-luvulla ja yksi 1970-luvulla. Naissukupuolta edustaa vain henkilöstöjohtaja Terhi Heikkinen.

Juttusarjassa arvioidaan pörssiyhtiöiden johtoryhmiä yhteistyössä konsulttitalo Stanton Chasen kanssa.

JOHTORYHMÄ

Heikki Takala

Jean-Marc Pambet

Chris Considine

1 597 890 €

660 030 €

638 820 €

Michael Schineis

Bernard Millaud

Byrne Paul

582 036 €

524 874 €

496 216 €

(Amer Sports – omistuksen arvo)

Mikko Moilanen Victor Duran Michael Dowse Michael White Matt Gold Antti Jääskeläinen Andy Towne

Terhi Heikkinen

485 268 €

Jussi Siitonen

468 636 €

426 678 eur 396 802 eur 382 550 eur 355 404 eur 354 802 eur 330 176 eur 235 816 eur

JOHDON OMISTUKSET. Amerissa on ollut pitkään osakepohjainen kannustejärjestelmä. Arvot on laskettu 14 euron osakehinnalla.

47

SIJOITTAJAKYSELY

kesäkuu 2/10

Jakaudu, Nokia!

Suomalaisten yksityissijoittajien viesti Nokialle on selvä: Nokia Siemens Networks pitäisi eriyttää emo-Nokiasta.

Teksti Karo Hämäläinen

N

okian pitäisi jakaa omistamansa Nokia Siemens Networksin (NSN) osakkeet omistajilleen. Tätä mieltä on 60 prosenttia suomalaisista yksityissijoittajista, jotka vastasivat Arvopaperin Sijoittajakyselyyn.

Nokian puoliksi omistama verkkoyhtiö on ollut viime neljänneksinä valopilkku emo-Nokian rämpiessä. Viime kuukausina ovat myös lisääntyneet huhut, joiden mukaan toinen osapuoli Siemens olisi halukas luopumaan omistuksestaan NSN:ssä.

Selvä valtaosa Sijoittajakyselyn vastaajista toivoo, että jakautuminen toteutettaisiin niin, että vanhalla osakkeella saa uuden Nokian ja NSN:n osakkeita, ei niin, että Nokia jakaisi NSN:n osakkeet osinkoina osakkeenomistajilleen. Osingonjaossa osinkona saaduista osakkeista joutuu maksamaan osingonjakovuonna pääomatuloveroa samaan tapaan kuin käteisenä maksettavista osingoista.

Jakautumisen toteuttaminen voi olla juridisesti konstikasta, koska Nokia ei omista NSN:ää kokonaan. Joka viides vastaaja tosin on sitä mieltä, että Nokian kannattaisi käyttää kassaansa ja lunastaa Siemens ulos yhtiöstä. NSN-omistuksen myymisen kannalla on alle 15 prosenttia.

Piiloarvot esiin Kaksi kolmesta vastaajasta pitäisi Nokian jakautumista kahdeksi yhtiöksi positiivisena osakkeenomistajien kannalta. 59 prosenttia uskoo, että jakautumisen myötä piiloarvot pääsisivät esiin, eli Nokian osakkeenomistajan omistuksen arvo olisi jakautumisen

jälkeen nykyistä suurempi, koska markkinat hinnoittelisivat itsenäiset yhtiöt arvokkaammaksi erillisinä kuin kokonaisuutena. ơ pörssissä, ja epäilemättä yhtiöiden hallitukset ja niiden ehdotukset hyväksyvät yhtiökokoukset uskovat tähän.

Kuusi prosenttia Sijoittajakyselyn vastaajista uskoo jakautumisen olevan osakkeenomistajan kannalta positiivista jostakin muusta syystä.

Jakautumisia myös kritisoidaan. Esimerkiksi YIT:n jakautuminen uudeksi rakennus-YIT:ksi ja kiinteistöpalvelu-Caverioniksi on nostanut esiin kysymykset uuden YIT:n syklisyydestä – defensiiviset huoltopalvelut ovat tuoneet kokonaisuuteen vakautta.

Toisaalta vaarana on, että jakautumisen seurauksena syntyy kaksi yhtiötä, jotka ovat liian pieniä ollakseen kiinnostavia sijoittajan näkökulmasta tai pärjätäkseen liiketoiminnassa.

Nokian ja NSN:n kohdalla vajaat viisi prosenttia vastaajista pelkää, että jakautumisen tuloksena olisi kaksi sijoituskohteeksi liian pientä yhtiötä. Riskisyyden kasvun vuoksi jakautumista pitää negatiivisena hieman useampi, kahdeksan prosenttia Sijoittajakyselyyn osallistuneista. Jostakin muusta syystä jakautumisajatukseen skeptisesti suhtautuu joka sadas.

Kaksitoista prosenttia vastaajista uskoo markkinoiden tehokkuuteen: he ovat sitä mieltä, että jakautumisella ei olisi vaikutusta osakkeenomistajan kannalta, koska markkinat osaavat kyllä hinnoitella Nokian ja sen sisältämät toimialat oikein nykyiselläänkin.

Vajaat kymmenen prosenttia ei osannut ottaa kantaa jakautumisen vaikutuksiin.

Vastaajia 585 kpl

VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT SUKUPUOLI

Mies 524 Nainen 61

IKÄ

35–49 vuotta 118

65+ vuotta 194

48 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

alle 18 vuotta 0 18–34 vuotta 20

50–64 vuotta 253

Näin kysely tehtiin

KOULUTUS Ammattikoulu 49

TAUSTA

Peruskoulu tai kansakoulu 27

Opistotason tutkinto 127

Ylioppilas 19

Ammattikorkeakoulututkinto 56

Korkeakoulututkinto 307

Arvopaperin Sijoittajakysely selvittää suomalaisten yksityissijoittajien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita muutoksia neljä kertaa vuodessa. Kysely lähetetään Arvopaperin sähköpostiuutiskirjeen tilaajille.

Sijoittajakysely 2/2013 toteutettiin 23.5.–5.6.2013. Siihen vastasi 585 lukijaa. Kiitämme vastaajia arvokkaista näkemyksistä!

Vastaajien kesken arvottiin kolme kappaletta Listatut yhtiöt -kirjaa. 39 euron arvoisen tietopaketin saavat Juha Suojanen, Pasi Mäkelä ja Maija Päiväsaari. Onnittelumme!

SIJOITTAJAKYSELY

Siemensin huhutaan haluavan luopua omistuksestaan Nokia Siemens Networksissä. Mitä Nokian pitäisi tehdä?

125

Ostaa koko NSN omistukseensa.

Myydä omistuksensa ja vapauttaa rahaa matkapuhelinkehitykseen.

Myydä omistuksensa ja jakaa saadut rahat osinkoina osakkeenomistajille.

Jakaa omistamansa NSN-osakkeet osinkoina Nokian osakkeenomistajille.

226

Kyllä

53 30 33

160 199

En En osaa sanoa vastaajat

0

50

100

150

200

250

321

Jakautua kahdeksi yhtiöksi.

23

Jotain muuta, mitä? vastaajat

Jos Nokia Siemens Networks tulee kaupankäynnin kohteeksi Helsingin pörssiin, oletko kiinnostunut sijoittamaan yhtiöön?

0

Kannattaako nyt ostaa sijoitusasunto?

50 100 150 200 250 300 350

179

Kyllä

Helsingin pörssi on liian pieni markkinapaikka ollakseen kiinnostava kansainvälisen sijoittajan silmissä.

Täysin eri mieltä

En osaa sanoa

23

13

Jonkin verran eri mieltä

Täysin samaa mieltä

287

Ei

119

En osaa sanoa vastaajat

0

50 100 150 200 250 300

Mistä saat tietoa sijoituspäätöksesi tueksi (kolme tärkeintä)?

98

84 Jonkin verran samaa mieltä

Kotimaisesta talousmediasta

367

Ulkomaisesta talousmediasta

542 100 96

Kirjoista ja oppaista Suoraan sijoituskohteesta (verkkosivut, raportit, tiedotteet yms.)

Kuinka usein käyt kauppaa sijoituksillasi?

387 34 59 21

Perheenjäseniltä Kerran vuodessa tai harvemmin

Päivittäin

Ystäviltä

27

67

Työkavereilta Useamman kerran kuukaudessa

2–4 kertaa vuodessa

154

113

Muilta sijoittajilta (esim. keskustelupalstoilta tai blogeista) Pankkien yms. toimijoiden säännöllisistä asiakaskirjeistä tai katsauksista

Kerran kuukaudessa tai harvemmin

Sijoitusneuvojilta/asiantuntijoilta

224

Jostain muualta, mistä? vastaajat

Uskon, että seuraavien 12 kuukauden aikana asuntojen hinnat…

249

vastaajat

250

248 119 19 0

100

37

50

63

51-60 prosenttia 61-70 prosenttia

0 oa

a osa En

llä ise

81-90 prosenttia 91-100 prosenttia

Pys

yvä

tn

yky

as

tas

an

oll

t va

71-80 prosenttia

ske

600

34 32 19 9 7 8 8

41-50 prosenttia

La

500

209

31-40 prosenttia

t

400

116

11-20 prosenttia 21-30 prosenttia

eva

300

1-10 prosenttia

126

us

200

35 38

En tiedä

173

No

100

Sijoitussalkkuni käteispaino on tällä hetkellä…

0 prosenttia

200 150

130

vastaajat

0

50

100

150

200

250

49

SIJOITTAJAKYSELY

Entä kiinnostaisiko Nokia Siemens Networks sijoituskohteena?

39 prosenttia sanoo ”kyllä”, 27 prosenttia ”ei”. Kantaansa muodostamattomien osuus on huomattavan suuri.

Pieni Helsinki Toukokuun Arvopaperissa Varman sijoitusjohtaja Risto Murto uumoili, että Helsingin pörssin kulta-ajat olivat vuosituhannen vaihteessa eikä paluuta entiseen ehkä ole. Pörssin ulkomaalaisomistuskin on laskenut.

AP-LUOTTAMUSINDEKSI

Sijoittajaluottamus pohjalukemissa Sijoittajien luottamus pörssikehitykseen romahti kevään aikana. Toukokuun aikana indeksit ovat laskeneet ympäri maailmaa, kun keskuspankkien elvytyshanojen sulkeutumisen uumoillaan olevan lähellä.

Yksityissijoittajien uskoa Helsingin pörssin kurssikehitykseen mittaava APluottamusindeksi sai touko–kesäkuun taitteessa arvon 45,6, mikä on indeksihistorian toiseksi alin lukema. Alempana käytiin vain tasan kaksi vuotta sitten.

Verrattuna edelliseen, maaliskuussa to-

Neljä viidestä Sijoittajakyselyn vastaajista on sitä mieltä, että Helsingin pörssi on ainakin jossakin määrin liian pieni kansainvälisen sijoittajan kannalta.

Entä riittääkö Helsingin pörssin yhtiövalikoima yksityissijoittajien omiin tarpeisiin? Karvan alle puolet vastaajista valittelee, ettei oikein riitä. Lähes yhtä moni on kuitenkin sitä mieltä, että noin 120 yhtiön joukossa riittää sijoituskohteita omaan salkkuun. os Helsingin pörssin likviditeetti riittää 57 prosentille vastaajista, äinen vaiht kun taas 36 prosenttia tuskittelee, että vähäinen vaihto häiritsee omaa sijoitustoimintaa.

teutettuun Sijoittajakyselyyn luottamusindeksi putosi peräti 22,8 pistettä. On huomattavaa, että vastaajien määrä oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin, sillä kysely oli poikkeuksellisen pitkä.

AP-luottamusindeksi perustuu Arvopaperin neljännesvuosittain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö vastaajista uskoo, että Helsingin pörssin yleistä kehitystä mittaava OMX Helsinki -indeksi on 12 kuukauden kuluttua kyselyajankohtaa korkeammalla tasolla.

AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen.

AP-LUOTTAMUSINDEKSI 100 80 60 40

11/2008

6/2013

Kurkistus kulissien taakse Kim Lindström Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä

Tulossa

Mukaansatempaava teos kuvaa poikkeuksellisen avoimesti ja syvällisesti pörssin ja finanssialan valtavaa kehitystä 60-luvulta lähtien erittäin kokeneen sijoittajan ja vaikuttajan silmin nähtynä. Mitä kaikkea voi tapahtua ja tapahtuu yritysten kulissien takana?

»

Tilaa »kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100

50 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Ilm. elokuu 2013, n. 300 sivua, sh. 45 €

Talentumshop.fi

,/02,786

EUROKRIISIN TUOMAT HYÖDYT Euroalueen kriisi luo loputtomasti negatiivisia uutisotsikoita.

Vaikka talouskriisi on iskenyt kovaa, talouden myllerryksestä voivat hyötyä paitsi suuret pankit, myös yksityiset sijoittajat.

Pankkien epävakaus ja osakemarkkinoiden haavoittuvuus ovat saaneet monet sijoittajat etsimään uusia, riskien ja tuottojen kannalta tasapainossa olevia sijoituskohteita.

Kansainvälinen valuuttakauppa on pitkään ollut sijoitusten kohteena, mutta Euroopan velkakriisin seurauksenasen suosio yksityisten sijoittajien keskuudessa saa nyt ansaitusti enemmän huomiota.

Kansainvälinen valuuttakauppa, Forex (Foreign exchange), on maailman suurin ja likvidein rahoitusmarkkina. Alan arvovaltaisimman toimijan, Kansainvälisen järjestelypankin, BIS:n (Bank of International Settlement), raportin mukaan vuonna 2010 valuuttoja vaihdettiin joka päivä 4 biljoonan dollarin arvosta. Vuonna 2011 BIS:n analyytikko arvioi, että päivittäinen vaihto olisi noussut jopa 4,7 biljoonaan

Tommi Jantunen Myyntipäällikkö, Admiral Markets

Mikäli haluat lisätietoja Forex-sijoittamisesta, lataa ilmainen e-kirja Johdanto Foreign Exchange Treidaukseen osoitteesta KWWS ZZZ DGPLUDOPDUNHWV ȴ ODQGLQJ IRUHLJQ H[FKDQJH ȴ dollariin. Tämä ylittää enemmän kuin kymmenkertaisesti piensijoittajille tutumman osakemarkkinoiden volyymin.

Kansainvälisen valuuttakaupan liikevaihto on kasvanut jopa talouskriisin aikana, sen sijaan osakemarkkinat kokivat kovan iskun 2008, ja kurssit laskivat jyrkästi uudestaan 2012.

Pitkät treidausajat - 24 tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa – suuren liikevaihdon takaama korkea maksuvalmius ja mahdollisuus velkavivun käyttöön ovat piensijoittajien yleisesti arvostamia valuuttakaupan etuja osakekauppaan verrattuna. Talouskriisin aikana valuuttakaupan tekee erityisen kiinnostavaksi valuuttamarkkinoiden rationaalinen käyttäytyminen osakemarkkinoihin verrattuna. Keskuspankit ovat tukeneet euroalueen osakemarkkinoita ja samalla rynnänneet pelastamaan heikkoja Euroopan talouksia pumppaamalla näille lisää rahaa, ja siis myös maksuvalmiutta.

Nousu osakeomamarkkinoilla ei ole kuitenkaan reaalitalouden tukemaa kehitystä. Ranskan osakemarkkinoiden CAC-indeksi saavutti korkeimman tasonsa yli vuoteen toukokuussa 2013 Ranskan talouden jatkuvista ongelmista huolimatta. Saksan DAX-indeksi saavutti korkeimman tasonsa vuosikymmeneen kivuttuaan vuoden 2001 tasolle viime kuussa. Tätä ilmiömäistä osakekurssien nousua eivät kuitenkaan tue taloustiedot, jotka kertovat, että Saksan talous on vakaa, mutta ei kuitenkaan raketinomaisesta nousussa. Osakemarkkinoiden kehitys siis näyttää irtaantuneen talouden todellisesta tilasta.

arvo on luonnollisesti laskenut. Kun katsotaan maailman vaihdetuinta valuuttaparia, euroa ja dollaria, niin nähdään, että euro on menettänyt melkein kymmenen prosenttia arvostaan suhteessa dollariin. Tämä looginen kehitys antaa kuitenkin Euroopalle mahdollisuuden hyötyä asiasta.

Kun osakemarkkinoilla voi saada voittoja vain nousevista kursseista, valuuttamarkkinoilla sijoittajat voivat hyötyä sekä nousevista, että laskevista valuuttakursseista, kunhan he vain arvioivat kurssikehityksen oikein.

Valuuttakauppa tarjoaa selkeitä etuja, mutta, kuten mikä tahansa sijoitustoiminta, myös se sisältää riskejä. Siksi oikea koulutus ja harjoittelu ovat välttämättömiä jokaiselle uudelle alan tulokkaalle. Huolimatta siitä, että oikea informaatio ja koulutus ovat tällä sijoitusalueella erittäin arvokkaita, vain harvat alan toimijat ovat tehneet asiakkaiden kouluttamisesta strategiansa kulmakiveä. Palkintoja voittanut Admiral Markets on yksi harvoista poikkeuksista. “Me tarjoamme ilmaiseksi artikkeleita, nettitietoa ja jopa e-kirjan aloittelijoille.

Eikä vain asiakkaille, vaan jokaiselle, joka on kiinnostunut valuuttakaupasta”, kertoo Admiral Marketsin Tommi Jantunen.

“Oikealla tiedolla hintamekanismeista, analyysitekniikoista ja strategioista yksityiset treidaajat voivat menestyä valuuttamarkkinoilla, jopa Euroalueen talouskriisin aikana.”

Valuuttamarkkinat sen sijaan heijastavat tiukasti talouden realiteetteja. Euroalueen taistellessa talouskriisiä vastaan ja pelastaessa toimijan toisensa jälkeen, alueen valuutan

$GPLUDO 0DUNHWV $6 RQ RLNHXWHWWX VXRULWWDPDDQ VLMRLWXV VHN¦ Y¦OLW\VWRLPLQWDD ȴQDQVVLPDUNNLQRLOOD PXNDDQ OXNLHQ YDOXXWtakauppa, osakkeet, futuurit sekä CFD:t. Admiral Markets on valtuutettu toteuttamaan ylikansallista valuuttakauppaa 27 EU:n jäsenmaassa sekä kolmessa European Economic Area (EEA) maassa: Islanti, Norja sekä Lichtenstein. Lisenssoituna organisaationa Admiral Markets AS on julkisesti tunnettu yritys tahrattomasta maineestaan, laadukkaista palveluistaan, taloudellisesta vakaudestaan sekä sijoitusten turvasta.

,/02,786

OSAKKEET

Suomalaisosakkeet mainettaan parempia Helsingin pörssin kymmenen vuoden tuottohistoria näyttää yleisindeksin perusteella synkältä, mutta syy siihen on muutaman suuren yhtiön heikko menestys.

Teksti Tommi Melender

H

elsingin pörssi on ollut pitkäjänteiselle sijoittajalle huono paikka.

Näin saattaisi kuvitella tarkastelemalla yleisindeksin kehittymistä viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Se on noussut vaivaiset yhdeksän prosenttia.

Osakesijoittaja ei tienaa kuitenkaan pelkästään arvonnousulla. Osinkojen merkitys korostuu sitä enemmän, mitä pidemmästä horisontista puhutaan. Niinpä erilaisissa vertailuissa pitäisi aina tarkastella hintaindeksien asemesta tuottoindeksejä.

Miltä sitten näyttää Helsingin pörssin kymmenen vuoden kehitys tuottoindeksin valossa? Huomattavasti paremmalta: nousua 66 prosenttia.

Suomalaisyhtiöt jakavat tyypillisesti varsin suuren osan tuloksestaan osinkoina, joten niiden merkitys tuoton lähteenä korostuu Helsingin pörssissä vielä enemmän kuin monilla suurilla osakemarkkinoilla.

Toinen tärkeä seikka, joka Helsingin pörssin menestystä arvioitaessa täytyy muistaa,

52 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

on yleisindeksin riippuvuus muutaman suuren yhtiön kehityksestä. Takavuosina Helsingin pörssi oli ennen muuta Nokia-pörssi, sillä matkapuhelinjätin osuus sen markkinaarvosta oli vuosituhannen vaihteen tienoilla ylimmillään peräti 73 prosenttia.

Arvopaperin ja Lähitapiolan yhteistyönä vastikään ilmestynyt Listatut yhtiöt 2013 -teos esittelee kattavamman näkökulman suomalaisosakkeiden tuottohistorian tarkasteluun. Siinä lähtökohdaksi otetaan tasasijoitukset suurimpiin yhtiöihin.

Laskelmassa kuhunkin osakkeeseen on sijoitettu sama euromäärä vuoden 2003 alussa. Tarkastelussa ovat mukana nykyisistä markkina-arvoltaan suurimmista yh Ú ¡ ͤ͠ Ƥ ǡ kymmenen vuotta sitten. Tuottovertailussa osingot on sijoitettu takaisin saman yhtiön osakkeeseen. Ƥ vaava aikasarja näkyy yhdessä Helsingin pörssin hintaindeksin ja tuottoindeksin kanssa. Lopputulos on mielenkiintoinen: tasasijoituksen tuotto nousee kymmenen

vuoden tarkastelujaksolla aivan omiin sfääreihinsä, liki 300 prosenttiin.

Aloituspäivämäärällä on luonnollisesti tärkeä vaikutus lopputulokseen. Niinpä tasasijoituksenkin prosentuaalinen tuotto jäisi heikommaksi, jos tarkastelu aloitettaisiin vaikkapa vuoden 2000 alusta.

Wärtsilä ja Olvi raketteina Mikä selittää tasasijoituksen indeksiin nähden huimasti parempaa tuottoa? Yksinkertaisesti se, että parhaat Helsingin pörssin osakkeet ovat olleet varsinaisia kurssiraketteja viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Tasasijoituksessa niiden menestys tulee kunnolla näkyviin.

Varsinkin konepaja- ja teollisuusyhtiöt ovat kasvattaneet tuntuvasti tulostaan ja osinkojaan, minkä vuoksi niiden osakekurssit ovat kehittyneet erinomaisesti, kuten oheisesta pylväiköstä näkyy. Wärtsilä on tästä joukosta ylivoimainen ykkönen liki 1 600 prosentin kokonaistuotoillaan.

Useissa sadoissa prosenteissa liikkuvat

OSAKKEET

SUOMALAISOSAKKEIDEN KYMMENEN

PÖRSSIVIISAS

% –100 100 300 500 700 900 1100 1300 1500 1700

Wärtsilä Olvi Nokian Renkaat Sampo Vacon Pkc Group Konecranes Fiskars Raisio Basware Metso Yit Fortum Pohjola Pankki Citycon Kemira Ramirent Technopolis

Mitä ajatuksia McAfeen ostotarjous Stonesoftista herättää, Inderesin analyytikko Mikael Rautanen?

LÄHDE: BLOOMBERG, TAPIOLA PANKKI.

INDEKSOITU KEHITYS 500

HEX TOP 60 -tasasijoitus HEX -tuottoindeksi HEX -indeksi

450

Okmetic potentiaalinen valtauskohde

400 350

Stonesoftilla oli erittäin mielenkiintoinen tarina ja valtava tulevaisuuden potentiaali. Mielestäni yhtiöstä huokui valtavaa kunnianhimoa näyttää, mihin se pystyy itsenäisenä.

Siten ostotarjous näin aikaisessa vaiheessa heti tuloskäänteen jälkeen tuli minulle hieman yllätyksenä. Pidän kauppahintaa hyvänä Stonesoftin osakkeenomistajille, arvostuskertoimet olivat korkeita, mutta niin niiden pitääkin olla tällä toimialalla.

Kyseessä oli ennen kaikkea teknologiakauppa.

makuun. Tecnotree on potentiaalinen käänneyhtiö, Innofactor kasvaa voimakkaasti yritysostoin, Elektrobitilla on vahva kasvunäkymä autoteollisuuden ohjelmistoissa. Kiinnostavimpana nostaisin esiin Okmeticin, jonka arvostus on hyvin maltillinen ja jota pidän hyvin potentiaalisena valtauskohteena seuraavan kahden vuoden tähtäimellä.

TOMMI MELENDER

300

Onko SSH:n vahva kurssinousu Stonesoft-uutisen jälkeen perusteltu?

200 150 100 2012

2011

2010

2009

2008

2008

2007

2006

2005

2004

2003

50

LÄHDE: BLOOMBERG, TAPIOLA PANKKI.

Vacon, PKC Group, Konecranes ja Metso.

Huomionarvoista on, että Fiskarsinkin 500 prosentin nousu selittyy suurelta osin Wärtsilällä, sillä se omistaa ison potin Wärtsilää.

Viime vuosien kirkkain pörssitähti Kone jää pois kymmenvuotistarkastelusta, koska se jakautui nykyiseksi Koneeksi ja Cargoteciksi vuonna 2005. Jos hissiyhtiö olisi mukana, tasasijoitukset tuottoprosentit kaunistuisivat entisestään. Ƥ moista hurjin on ollut Olvi, jolla tuottoprosentti nousee Wärtsilän tavoin nelinumeroiseksi. Nokian Renkaat, Sampo, Raisio ja Basware asettuvat 470–800 prosentin haarukkaan.

Negatiivisiksi kymmenen vuoden tuotot painuvat Nokian, Outokummun ja Finnairin lisäksi myös Helsingin pörssin kolmella metsäyhtiöllä. Näiden markkina-arvoltaan suurten yhtiöiden kurssilasku selittää yleisindeksin surkeaa pitkän ajan kehitystä.

Stonesoftin tarjous ei tehnyt SSH:sta yhtään potentiaalisempaa valtauskohdetta kuin aiemmin. Sen sijaan se ehkä herätti sijoittajat kiinnostumaan SSH:sta. En tunne SSH:ta niin hyvin, että osaisin sanoa irtosiko arvostus fundamenteista. Tuskin moni kurssiralliin mukaan hypänneistä sijoittajistakaan tuntee hyvin yhtiön liiketoimintaa. Mielestäni tilanne kuvastaa kotimaisten sijoittajien kapeakatseisuutta. Kun halutaan sijoittaa tietoturvaan, on sijoittajilla enää kaksi kohdetta: SSH ja F-Secure. Pörssimme tarjonta on pientä, eikä osata katsoa rajojen ulkopuolelle.

Näetkö menestyneimmässä tieto turvayhtiössä F-Securessa yritysostospekulaatioita?

Kiinnostuneita ostajia on varmasti käynyt potkimassa F-Securen renkaita, mutta en usko että pääomistaja päästäisi helpolla otettaan F-Securen itsenäisyydestä nykytilanteessa. Ostajaa F-Securessa kiinnostavat esimerkiksi maailman parhaimmistoon kuuluva tietoturvaosaaminen sekä yhtiön vahva operaattorijakelukanava.

Mikä Helsingin pörssin it-firmoista on tällä hetkellä kiinnostavin?

MARISSA TAMMISALO

250

It-sektorilla on mielettömän kiinnostavia pikkuyhtiöitä vähän joka

53

KAROLIINA PAAVILAINEN

KUUKAUDEN PIENI

EI HÖTKYILLÄ. ¡¡ Ǥ

Ilmainen lounas alennuksella Ƥ ¡ ¡ Ǥ Ú ¡ Ú ¡ ¡ Ǥ Teksti Mirko Hurmerinta

S

uomen vanhimpiin sijoitusyhtiöihin lukeutuva Norvestia on keikkunut pörssissä jo vuodesta 1985, mutta on edelleen monelle täysin tuntematon tapaus.

Norvestian toimisto sijaitsee Aleksanterinkadun ja Pohjois-Esplanadin yhdistävällä kujalla, joka tunnetaan paremmin nimellä Mummotunneli. Osoite tuntuu olevan enteellinen: Norvestiaa voi hyvällä syyllä kutsua mummo-osakkeeksi, ikiholdarin unelmaksi.

Ostamalla Norvestian osakkeen saa ha-

54 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

jautuksen kaikkiaan 39 Helsingin pörssiyhtiöön, joiden osuus yhtiön sijoitussalkusta on noin 43 prosenttia. Suorien osakesijoitusten lisäksi salkussa on tukku erilaisia rahastoja, joukkovelkakirjalainoja sekä Ƥ Ǥ ”Norvestia on erinomainen osake pitkäjänteiselle, hyvää hajautusta haluavalle sijoittajalle, jolla ei ole mahdollisuutta tai halua pörssikurssien jatkuvaan seuraamiseen ja kaupankäyntiin markkinatilanteen mukaan”, Norvestian toimitusjohtaja Juha Kasanen perustelee.

Rahastoja joustavampi Ensisilmäyksellä Norvestia muistuttaakin vain pörssiyhtiöksi naamioitua rahastoa, jolla ei ole rahaston veroetuja. Myyntivoittojen suhteen rahastot vetävätkin pidemmän korren, mutta joustavuudessa Norvestia on omaa luokkaansa.

Yhtiötä eivät kahlitse samanlaiset säännöt kuin rahastoja. Se voi ottaa riskiä täysin hallituksen maun mukaan ja vaihdella vapaasti allokaatiota eri markkinatilanteisiin sopivaksi. Myöskään pakkomyynteihin ei

KUUKAUDEN PIENI

ole tarvetta, vaikka osakekurssit laskisivat railakkaasti.

Norvestia on myös kustannustehokkaampi kuin useimmat rahastot, vaikka tilinpäätöksen miljoonakulut näyttävät suuremmilta kuin TER-prosentit. Viime vuonna Norvestian kulut olivat noin 1,4 prosenttia sijoitusten arvosta, kun suomalaisilla rahastoilla kulut olivat keskimäärin 1,5 prosenttia.

Rahastojen etu on kuitenkin se, että niihin voi sijoittaa pienilläkin summilla ilman että kaupankäyntikulujen osuus nousee.

Toisin kuin sivulla 57 esiteltävä Investor, Norvestia ei pienen kokonsa vuoksi yllä omistamiensa pörssiyhtiöiden hallituksiin. Sen sijaan noteeraamattomien yhtiöidensä kehittämiseen Norvestia osallistuu aktiivisesti. Niiden osuus salkusta on noin seitsemän prosenttia. Kasasen mukaan osuutta on kuitenkin tarkoitus hiljalleen lisätä 20–30 prosenttiin.

Osakemarkkinoilla Norvestia on varsin konservatiivinen sijoittaja. Yhtiö pyrkii poimimaan niin kutsuttuja arvo-osakkeita eikä hypi trendien perässä.

Syklisten kasvurakettien puuttuessa Norvestia on auttamatta jäänyt vertailuindeksin kurssikehityksestä kovina nousuvuosina. Sen sijaan heikommassa markkinatilanteessa tuotot ovat olleet indeksiä parempia.

Tällä vuosituhannella Norvestian tasesubstanssi on tuottanut keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Samalla ajanjaksolla OMXH Cap -tuottoindeksin on ollut tyytyminen 2,3 prosenttiin. Norvestian substanssin volatiliteetti on ollut vain 6,5 prosenttia, kun se vertailuindeksillä on ollut 21,0 prosenttia.

Yksi alennukseen vaikuttava tekijä on osakkeen vähäinen vaihto. Osakkeen keskimääräinen päivävaihto on tänä vuonna ollut vajaat 3 900 osaketta. Kovin suuria määriä osaketta ei näin ollen pysty hankkimaan ilman, että kurssi nousisi selvästi.

Osakkeen myyntilaita on hyvin ohut.

Yhtiöllä oli vuoden lopussa vajaat 6 000 omistajaa, joista suurin osa tyytyy vain istumaan salkkunsa päällä. Heitä substanssialennus ei juurikaan kiinnosta, sillä vain osinkovirta merkitsee.

Osinko on varmasti merkitsevä tekijä myös ostolaidalla. Nykykurssilla 0,30 sentin osinko antaa osinkotuotoksi viisi prosenttia, joka voi olla monelle eräänlainen psykologinen raja. Enempää ei haluta maksaa, vaikka substanssialennus olisikin korkea.

Kurssinousu vaatisi myös osingon nousua.

Osinkopaperina Norvestia onkin ollut tasaisen varma. Yhtiö on jakanut tasaista osinkoa heikkoina vuosinakin ja yltänyt korkeampaan osinkotuottoon kuin Helsingin pörssin yhtiöt keskimäärin. Passiiviselle sijoittajalle Norvestia on kelpo vaihtoehto rahastoille. Yhtä laajasti hajautetun sijoitussalkun rakentaminen on tavalliselle piensijoittajalle miltei mahdoton tehtävä.

LIIKETOIMINTA Tulos/osake, euroa Substanssi/osake, euroa Osinko/osake, euroa Substanssi, meur Liikevoitto, meur Voitto e veroja, meur

2011

2012e

-0,73 8,90 0,30 136,3 -16,7 -16,4

0,37 8,97 0,30 137,4 5,5 5,9

KURSSIKEHITYS Norvestia Oyj Finland Fixed osakkeet keskimäärin

euroa 9 8 7 6 5 4

2008/6

2013/5

3

LÄHDE: NORVESTIA

samsonite.fi

Jatkuva alennusmyynti kummastuttaa Norvestia on tunnettu myös siitä, ettei sen osakkeesta tarvitse maksaa täyttä hintaa.

Huhtikuun lopussa Norvestian osakekohtainen tasesubstanssi oli 8,92 euroa, kun osakkeesta on pörssissä saanut maksaa kuutisen euroa. Osaketta saa siis reilun kolmanneksen alennuksella.

Osakkeen substanssialennus on vaihdellut 2000-luvulla alle kymmenestä prosentista aina yli 50 prosenttiin. Norvestian substanssialennus on ollut jonkin verran suurempi kuin sen pohjoismaisilla verrokeilla.

Kasanen myöntää aika-ajoin pohtineensa syytä suurehkoon alennukseen, mutta mitään yleispätevää selitystä hän ei ole keksinyt.

COSMOLITE C OSMOLITE WITH CURV

®

TECHNOLOGY

THE STRONGEST AND LIGHTEST SAMSONITE EVER Curv® is a registered US trademark of Propex Operating Company, LLC. ©2013 Samsonite.

55

MAAILMAN OSAKKEET

Lรถysรค raha haihtuu osakemarkkinoilta VUODEN ALKUPUOLISKO ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ร ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วค ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกยก ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย วฆ ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

VAHVAA KEHITYSTร ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย วฆ ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

Puola

KUUKAUDESSA. ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยก ย ย ร ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย suuri rotaatio ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกวฆ ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ยกยกย วค

ฮ ฤ

8,2

19,9

ฤ ศ ฤ

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฆ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

14,3

3,6

ฮ ฮ ฮ ฮ e ฮ ฮ ฮ ฮ e

VAKAATA KEHITYSTร ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

USA (Dow Jones) USA (Nasdaq) USA (S&P 500) Saksa Taiwan

TOKION Pร RSSI PUTOSI

9%

ฮ ฤ ฤ

ฮ ฤ ฤ

ฮ ฤ

0,0 0,0 -0,5 -0,5 -0,9

21,8 22,3 24,2 27,3 15,9

ฤ ศ ฤ

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฆ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

13,5 17,9 15,0 12,4 15,3

2,7 1,5 2,1 3,3 3,2

ฮ ฮ ฮ ฮ e ฮ ฮ ฮ ฮ e

HEIKKENEVร ร KEHITYSTร ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

Etelรค-Korea Ranska Meksiko Britannia Ruotsi

ฮ ฤ ฤ

ฮ ฤ

-1,0 -1,7 -1,9 -2,3 -2,5

4,7 26,4 13,4 21,3 22,1

ฤ ศ ฤ

9,8 13,2 18,3 12,9 15,2

1,3 3,7 1,9 3,3 3,9

SYNKKENEVร ร KEHITYSTร ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

Argentiina Intia Norja Italia Sveitsi Kiina Venรคjรค Brasilia Suomi Hongkong

ฮ ฤ ฤ

ฮ ฤ

-3,3 -3,3 -3,8 -3,9 -3,9 -4,2 -4,6 -4,7 -5,2 -6,5

43,6 9,3 14,0 24,4 30,4 2,0 -1,7 2,4 22,1 16,5

ฤ ศ ฤ

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฆ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

ฮ ฮ ฮ ฮ e ฮ ฮ ฮ ฮ e 8,7 13,1 11,2 12,9 15,1 10,2 5,4 11,9 15,7 13,1

1,1 1,9 4,7 3,5 3,1 3,2 4,1 3,9 4,4 3,0

RAJUSTI LASKEVAA KEHITYSTร ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

Japani Turkki

ฮ ฤ ฤ

ฮ ฤ

-8,5 -13,4

52,0 18,2

ฤ ศ ฤ

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฆ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

15,8 10,3

1,9 3,3

ฮ ฮ ฮ ฮ e ฮ ฮ ฮ ฮ e

Luvut laskettu 11.6.2013 pรครคtรถskursseilla.

56 ARVOPAPERI KESร KUU 2013

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฆ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

ฮ ฮ ฮ ฮ e ฮ ฮ ฮ ฮ e

Lร HDE: FACTSET

MAAILMAN Pร RSSIT

KAROLIINA PAAVILAINEN

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

Jacob Wallenberg

LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e

Liikevoitto, MSEK Voitto e. veroja, MSEK Tulos/osake, SEK Osinko/osake, SEK

26 389 8 544 9 816 23 626 6 805 8 325 6,25 8,85 10,83 7,00 7,88 9,00

ARVOSTUS&VERROKIT p/e 2013e

Investor Kinnevik Exor Bruxelles Lambert HAL Trust Pargesa Holding

21,0 24,4 12,7 13,1 13,7 12,8

0,7 0,8 0,7 0,7 1,5 0,7

4,2 4,1 1,5 4,6 4,1 4,2

KURSSIKEHITYS Investor AB Ruotsalaiset osakkeet keskimäärin

kruunua 220

Wallenbergejä pitkäjänteisempiä omistajia saa länsinaapurista hakea.

S

uomessa listatut sijoitusyhtiöt ovat harvinaista herkkua, mutta länsinaapurin pörssistä niitä löytyy iso liuta. Yksi sellainen, ja niistä maineikkain, on Wallenbergin suvun sijoitusyhtiö Investor.

Yhtiö sai alkunsa vuonna 1916, kun Ruotsin lainsäätäjät hankaloittivat pankkien suoraa osakesijoittamista. Tästä johtuen Wallenbergit siirsivät perustamansa silloisen Stockholms Enskilda Bankin, nykyisen SEB:n, sijoitukset erilliseen sijoitusyhtiöön.

Alussa Investorin salkku koostui lähinnä SEB:n, Atlas Dieselin (nykyään Atlas Copco) ja Scanian osakkeista. Näistä SEB ja Atlas Copco löytyvät edelleen yhtiön salkusta, mikä kertoo paljon Wallenbergien sijoi Ƥ Ƥ ǡ Ƥ Ƥ Ǥ Wallenbergit sijoittavat yhtiöihin, joissa he näkevät kasvupotentiaalia, mutta ennen kaikkea yhtiöihin, joiden kehittämiseen he voivat itse osallistua. He eivät siis tyydy vain etsimään hyvää osaketta salkkuunsa vaan tahtovat paikan hallituksessa ja luovuttavat osaamisensa ja laajan kontaktiverkostonsa yhtiön käyttöön.

Tällä hetkellä Investorin salkusta löytyy yksitoista pörssisijoitusta, joissa kaikissa yhtiöllä on vähintään yksi hallituspaikka.

Suurimmat sijoitukset ovat teollisuusyhtiöt

Atlas Copco ja ABB sekä Ruotsin neljänneksi suurin pankki SEB. Ne muodostavat noin 43 prosenttia yhtiön koko sijoitusomaisuudesta.

Investorin viimeisin pörssisijoitus on vajaan yhdeksän prosentin siivu Wärtsilästä.

Sijoitukset on niputettu saman hallinnointiyhtiön alle yhdessä Fiskarsin kanssa.

Pörssisijoitusten lisäksi Investorin salkusta löytyy neljä listaamatonta tytäryhtiötä, kuten Tukholmassa sijaitseva luksushotelli Grand Hotel, sekä kaksi niin Ƥ ¡ partneriomisteisia listaamattomia yhtiöitä.

Kymmenen prosentin tavoite Pitkällä aikavälillä Investor tahtoo nähdä sijoitustensa tuottavan riskittömän koron päälle 8–9 prosentin preemion. Viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana Investorin tasesubstanssi on tuottanut keskimäärin 14,4 prosenttia vuodessa, kun Tukholman pörssin kokonaistuottoa kuvaava SIXRXindeksi on antanut 12,8 prosentin tuoton.

Myös osinkokoneena Investor on ollut mitä mainioin, mikä varmasti on seurausta siitä, että Wallenbergit kuittaavat jokavuotisesta osinkopotista 23,3 prosenttia.

Tänä keväänä yhtiö palkitsi omistajansa seitsemän kruunun osingolla per osake,

180

140

100

2009

2012

60

LÄHDE: FACTSET

Ruotsiin mahtisuvun siivellä

p/b ev/ebitda 2013e 2013e

mikä antoi osinkotuotoksi 4,1 prosenttia.

Yhtiön tavoitteena on kasvattaa osinkoaan tasaisesti vuosi vuodelta. Kymmenen viime vuoden aikana osinko on noussut keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. Jos Investorin osaketta olisi ostanut 20 vuotta sitten, olisi sijoitukselleen saanut jo pelkkinä osinkoina 877 prosentin tuoton.

Kovasta track recordista huolimatta, sivulla 54 esitellyn Norvestian tapaan myös Investorin kyljestä löytyy punainen alennusmyyntitarra. Tällä hetkellä osaketta saa noin 23 prosentin substanssialennuksella.

Pitkäjänteistä Ruotsi-hajautusta etsivälle Investor onkin harkitsemisen arvoinen tapaus. Investorin hallinnointikulut olivat viime vuonna vain 0,2 prosenttia tasesubstanssista. Rahastopuolelta Wallenbergien tasoista salkunhoitajaa on siihen hintaan vaikea löytää.

MIRKO HURMERINTA

57

RAHASTOT

VIHREÄT KOHTASIVAT. S-Pankki aloitti kaupat ostamalla FIMin. S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Yli-Hurula (vas.) oli miettinyt rahastobisnekseen laajentumista pitkään. Ostokohteeksi päätyi FIM, jonka varainhoitoa johtaa Ilmarisesta muutama vuosi sitten siirtynyt Mikko Mursula.

Liituraita kohtaa tuulipuvun S-ryhmästä tuli kerralla Suomen neljänneksi suurin rahastoyhtiö.

Teksti Karo Hämäläinen

S

”

aisiko olla vielä muuta?” ”No pannaan lottorivi... ja satasella FIM Russiaa.”

Tällainen keskustelu S-marketin kassalla ei ole aivan lähitulevaisuutta, vaikka osuuskauppa ryhtyykin maidon ja leivän lisäksi myymään myös rahastoja.

Reilun viikon sisällä S-Pankki osti FIMin ja Tapiola Pankin ja siinä sivussa Tapiolan rahastot. Tapiolan varainhoitajat jäävät edelleen hoitamaan Tapiola-rahastoja LähiTapiolan väreissä, mutta FIMiltä S-ryhmään siirtyi myös koko omaisuudenhoitotiimi ja osakevälitys.

Voi toki arvella, onko warranttikauppa ja yksilöllinen liituraitaomaisuudenhoito osuuskaupan ydinbisnestä vai tarjoutuuko Ƥ ¡ ¡ tilaisuus ostaa omat työpaikkansa halvalla takaisin sen jälkeen, kun he ovat onnistuneet myymään yhtiönsä hyvään hintaan.

58 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Keskisuurista suurin S-Pankista tulee kauppojen myötä Suomen neljänneksi suurin rahastoyhtiö, kun Tapiola oli aiemmin markkinakahdeksas ja FIM -yhdeksäs. Tapiolan rahastoissa oli toukokuun lopussa 2,8 miljardin ja FIMin rahastoissa 1,6 miljardin euron varat.

4,4 miljardilla FIMin tumman- ja Tapiolan vaaleanvihreiden rahastojen yhdistelmä nousee Handelsbankenin, SEBin, Evlin ja Aktian ohi keskisuurista rahastoyhtiöistä merkittävimmäksi. Ero suurista pienimpään, Danskeen, on selvä, mutta sitä S-Pankki ryhtyy epäilemättä kuromaan umpeen määrätietoisesti. Danskella oli toukokuun lopussa hoidossaan 9,6 miljardin rahastovarat.

Osuudenomistajamäärissä kauppapankki voi nousta suurten kantaan jo muutamalla harkitulla kampanjalla, löytyyhän vihreä etukortti lähes jokaisen ai-

kuisen lompakosta. Aiemmin S-Pankin kilpailuvaltteja ovat olleet maksutapaetu, ilmainen debit/kredit-kortti ja talletuskorot. Viime vuosien matala korkoympäristö on tylsistyttänyt valteista viimeisimmän.

Myös varainhoidon kannalta olennainen uskottavuus kasvaa, kun pankin valikoimaan tulevat myös asuntolainat.

Tuulitakkirahastoyhtiölle luontevia tuotteita ovat ainoaksi sijoituskohteeksi sopivat hajautetut yhdistelmärahastot, niin sanotut varainhoitorahastot. Ensimmäiset S-alkuiset rahastot lienevät juuri yhdistelmärahastoja.

FIM Fenno vai Tapiola Suomi?

Sekä FIM että Tapiola ovat tarjonneet täyden rahastopaletin. FIMin erikoisuutena on kantaaottavuus, ja kehittyvien markkinoiden trendiin yhtiö lähti ensimmäisenä ja laajemmin kuin mikään muu suomalainen

RAHASTOT

FIM maksoi Prisman verran Arvopaperin lähteiden mukaan S-Pankki maksoi FIM-konsernista oman pääoman lisäksi ”yhden Prisman verran”, mikä tekee hinnaksi noin 70 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta merkittävä osa riippuu yhtiön vastaisesta kehityksestä.

FIMin oma pääoma vuodenvaihteessa oli 38 miljoonaa euroa. Uuden Prisman rakentaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan arvo tuntuu suurelta suhteutettuna FIMin viime vuoden vain 309 000 euron tulokseen.

S-Pankki ostaa heti 51 prosenttia FIMistä ja loput 49 prosenttia vuoden 2016 alkupuolella. Lopullinen kauppasumma on tiedossa vasta kolmen vuoden päästä.

Arvopaperin lähteiden mukaan FIMin hallituksen jäsenet ja suurosakkaat Niklas Geust ja Timo Laitinen myivät aktiivisesti FIMiä. S-ryhmässä innostuttiin, koska SPankki ei ole täyttänyt siihen kohdistuneita odotuksia.

Suurimman potin kaupassa saavat FIMin hallituksen jäsenet Niklas Geust ja Markku Kaloniemi, jotka molemmat omistavat yhtiöstä vajaat seitsemän prosenttia. He saavat osakkeistaan 70 miljoonan arvostusarvion perusteella laskettuna reilut 4,5 miljoonaa euroa mieheen. Lähes yhtä paljon saa FIMin aiempi toimitusjohtaja Johannes Schulman.

FIMin toimitusjohtaja Peter Ramsay ja varainhoidon sijoitusjohtaja Vesa Engdahl omistavat kumpikin työnantajansa osakkeita noin 1,6 miljoonan euron arvosta.

Fimiläiset ostivat yhtiönsä islantilaisilta Ƥ ¡ ͖͔​͔͜ noin 30 miljoonalla eurolla. Kaupan jälkeen FIM on maksanut osinkoa liki yhtä paljon.

ELJAS REPO JA MIRKO HURMERINTA

rahastotalo. FIMillä on muun muassa suomalaishoidossa olevat Afrikkaan ja Lähiitään sijoittava rahasto ja Brasilia-rahasto.

Tapiola puolestaan on liikkeellä toisenlaisella strategialla. Osakerahastoista suuri osa on rahastojen rahastoja eli ne sijoittavat toisiin rahastoihin. Tapiolalla on kourallinen kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, joiden rahastoihin sen suomalaiset varainhoitajat jakavat Tapiola-rahastojen varoja.

Silti kahden täyden palvelun rahastoyhtiön valikoimassa on runsaasti päällekkäisyyksiä. Yksi rahastoyhtiö tuskin tarvitsee kuutta osakepainoltaan toisistaan eroavaa varainhoitorahastoa, kahta samalla maantieteelliselle alueelle sijoittavaa osakerahastoa saati päällekkäisiä korkorahastoja.

Rahastojen yhdistämisiä on luvassa runsaasti.

RAHASTOVIERAS

Pankit pannassa Kenneth Blomqvist, mitä olet ostanut viimeksi hoitamasi Fondita European Top Picks -rahaston salkkuun?

Olemme ostaneet lisää Adidasta, joka on tällä hetkellä rahaston viidenneksi suurin sijoitus. Adidaksella on hyvät kasvumahdollisuudet kasvavilla markkinoilla, joille kohdistuu 45 prosenttia yrityksen myynnistä. Hyvinvointitrendi antaa yritykselle hyviä kasvumahdollisuuksia sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Kiina, Venäjä, Yhdysvallat ja Brasilia ovat yrityksen suurimmat markkinat.

Näemme siis tulevaisuudessa sekä hyviä kasvumahdollisuuksia että sisäisiä kannattavuusparannuksia.

Vaikka osakevalinnalla tietenkin pystyy kampittamaan indeksikehityksen, onko järkevää valita osakkeita vaikeuksissa olevasta maanosasta?

Kyllä meidän mielestämme – Euroopassa näemme paljon mahdollisuuksia löytää hyviä sijoituskohteita riippumatta siitä, että ne ovat espanjalaisia tai saksalaisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Meitä kiinnostavat erityisesti ne yritykset, joiden liikevaihdosta huomattava osa kertyy Manner-Euroopan ulkopuolelta, mutta näemme myös, että Euroopan talous on hiljalleen kääntymässä parempaan, mikä todennäköisesti tullaan näkemään yritysten tuloksissa vuonna 2014. Pitää myös muistaa, että ny-

kyisin moni eurooppalainen pörssiyritys on miltei velaton.

Millaisia yhtiöitä olet painottanut osakevalinnoissasi?

Meitä kiinnostavat yritykset, joilla on mahdollisuus kasvaa pitkällä jänteellä, eli sellaiset yritykset, joilla on vahva markkina-asema ja jotka pystyvät hyötymään alla olevista rakenteellisista muutoksista. Pidämme yrityksistä, joilla on kasvollinen pääomistaja joka on aktiivisesti mukana yrityksessä.

Rahaston muita suuria sijoituksia ovat kellonvalmistaja Swatch (Sveitsi), moottorivalmistaja Rolls-Royce (Iso-Britannia), kemikaalivälittäjä Brenntag (Saksa) ja mittaustekniikkayritys Spectris (Iso-Britannia).

Rahastosalkun kymmenen suurimman sijoituksen joukossa ei näy pankkeja. Onko finanssitoimiala pannassa?

Emme ole mukana pankeissa ollenkaan.

Pidämme yksittäistä sijoitusta johonkin pankkiin liian suurena riskinä.

Rahastosalkkusi yhtiöt tulevat ennemmin pohjoisesta kuin eteläisestä Euroopasta. Onko tämä kannanotto näkemykseesi etelän ja pohjoisen talouskehitysten erosta vai silkkaa sattumaa?

Tämä ei ole aktiivinen kannanotto koska olemme stock pickereitä, mutta PohjoisEuroopasta löydämme huomattavasti enemmän laatuyrityksiä verrattuna Etelä-Eurooppaan.

KARO HÄMÄLÄINEN

59

KOLUMNI

YRJÖ KOPRA

I

lta-Sanomat mainosti 3.6. lööpissään lehden sisältävän tällä kertaa vain hyviä uutisia. Valinta oli tehty lukijoiden ilahduttamiseksi alkaneen kesän kunniaksi. Saimme lukea Suomen olevan tutkimusten mukaan paras maa äideille, Jari-Matti Latvalan voittaneen rallissa ja Mikko Ilosen Ƥ Ǥ nisteri Krista Kiurun hoikistuneen rajusti. Tulipa ¡ ¡Ƥ Ǩ Ilta-Sanomien tempaus sai minut miettimään omia kolumnejani. Olen kirjoittanut enimmäkseen talouden epäkohdista ja uhista, koska talousviisaatkin kirjoittavat ja puhuvat enimmäkseen synkeyksiä.

Nyt minäkin haluan tarjota hyvää mieltä kertomalla ¡ Ǥ ǡ ¡ Ǧ ¡ oli vain kaksi. Lehti kertoi Suomen olevan ”maailman vapain talous”. Kuulostaa hyvältä, vaikka en tiedä mitä se tarkoittaa. Toinen talousaiheinen uutinen kertoi, että ”äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt odotuksiakin nopeammin”. Vasemmisto puhui aikoinaan kansainvälisestä solidaarisuudesta, mutta tarvittiin globalisaatio toteuttamaan se. ¡ ǡ ¡ kaikkein toivotuimmat talousuutiset? Yleisin toive talouden alalla on rikastuminen. Tästä en valitettavasti voi antaa uutista vaan ainoastaan neuvon: Unohda Ǧ ¡Ǩ unelmaa odotellessa ihmiset haluavat kaikenlaisten erojen tasaamista. Tutkimusten mukaan suuri enemmistö kannattaa tuloerojen kaventamista ja köyhyy ¡ ¡ ¡Ǥ ¡¡ ¡¡ Ǩ Tuloerot ovat viime aikoina kaventuneet, kertoi Tilastokeskus 22.5. Aiemmin ne lisääntyivät, koska suomalaisten omistajien osingot ja myyntivoitot kasvoivat. Kun yrityksillä menee nyt huonommin, tuloerot ovat kaventuneet. Tuloerojen pieneneminen ei ole 30-vuotisen työurani aikana ollut koskaan niin merkittävää kuin nyt. Ennusteet talouden huonon kehityksen suhteen ovat edelleen lupaavia. Kun nousukausi ei uhkaa meitä, voimme iloita kesällä ¡ Ǩ Myös palkkaerot ovat kaventuneet. Vuodesta 2008 suurimpien yritysten johtajien peruspalkat ovat nousseet selvästi yleistä ansiotasoa hitaammin. Tätäkin vaikuttavampaa on erilaisten optio- ja osakeperusteisten pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tuottojen romahdus keskimäärin alle puoleen vanhoihin huonoihin (joidenkin mielestä hyviin) aikoihin verrattuna. Suuripalkkaisimpien johtajien kokonaisansiot ovat jopa alentuneet, kun muiden työntekijöiden

60 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Kirjoittaja on corporate Ƥ -toimintaa ja kannustusjärjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja.

ansiot ovat nousseet noin 20 prosenttia. Pelkoa yritysten tulosten selvästä paranemisesta ei näytä olevan. Palkansaajat voivatkin nauttia lomalla kesästä ¡ Ǩ Köyhyys on mutkikas juttu. Köyhyys ei voi kadota, koska se määritellään suhteessa keskituloisiin. Tästä ei pidä masentua, koska köyhyydestäkin on kerrottavana monia hyviä uutisia. Suomen pienituloisin kymmenys tienaa nykyisin enemmän kuin koskaan.

Köyhän ostovoima on samalla tasolla kuin 1970-luvun alkupuolen keskituloisen. Pulman aiheuttaa toinen hyvä uutinen: keskituloiset ovat karanneet ylöspäin. Tämän päivän keskituloisen ostovoima on sama kuin 1980-luvun alkupuolen suurituloisimman kymmenyksen.

Köyhyyden vähentämiseksi olisikin jarrutettava keskituloisten ansiokehitystä. EK:n puheet nolla-

KÖYHY YDEN VÄHENTÄMISEKSI PAR ASTA OLISI PALKKOJEN ALENTAMINEN. korotuksista ovat tässä suhteessa toiseksi parasta, mitä köyhyyden vähentämiseksi voidaan kuvitella.

Parasta olisi tietenkin palkkojen alentaminen. Jos työmarkkinoilla toteutettaisiin nollalinjaa, mediaanitulo pysyisi suunnilleen paikallaan. Kun tähän vielä saataisiin VM:n ehdottama alv-kantojen yhtenäistäminen eli ruuan arvonlisäveron korotus, joka aina hyvitetään elinkustannusindeksiin sidotulla perusturvalla eläville kaikkein köyhimmille, voisimme iloita köyhien lukumäärän supistumisesta.

Tuloerot ovat kaventuneet, palkkaerot ovat pienentyneet ja Suomen köyhien ostovoima on tänään parempi kuin koskaan ennen. Köyhyyden vähentäminenkin voi onnistua, jos nollaratkaisu ja ruuan alv:n korotus saadaan aikaan. ¡¡ ¡¡Ǩ ¡¡ hetta iloon, niin antakoon se, että enemmistölle tärkeimmissä talousasioissa eli eriarvoisuuden vähentämisessä on saavutettu hienoja tuloksia. EK:lle ja VM:lle toivotan menestystä ja työteliästä kesää pyrkimyksissään eriarvoisuuden vähentämiseksi edelleen.

KUVA PASI MURTO

¡ Ǩ

TAULUKOT

TAULUKOT 62 TULOSENNUSTEET ยกยกย ย ย ย ย ร ย ย ย ย วซ

64 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฃย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

65 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET 66 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

67 PARH A AT R AH ASTOT ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

6-7/2013

Euro-osakkeet jรครคvรคt kyydistรค VELKAKRIISIN PIINAAMALLA ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย -

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆอ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆอ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ศ อ อ วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ศ ย วฆ ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยกยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค TOMMI MELENDER

68 วง ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ร ย วค

EUROOPPAL AISET OSAKKEET

69 GURUSALKUT

MSCI WORLD Euro STOXX

70 KOROT JA L AINAT 71 วง

M A AILM A NTALOUS

300 295 290

Loppuuko hyรถdykkeiden supersykli?

72 EUROOPPAL AISTEN

OSAKKEIDEN SUOSITUKSET 73 SUOMAL AISTEN

OSAKKEIDEN SUOSITUKSET

285 280 275 270 265 260 255 1/2013

6/2013

" วฃ

ย ฦชย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ

61

TAULUKOT

PISIN MATKA TAVOITEHINTAAN

Tavoitehinta karkailee

44,9 %

SIJOITTAJIEN JA analyytikoiden näkemykset osakkeiden hinnasta poikkeavat joskus tuntuvasti toisistaan.

Skandaalien ryvettämän Talvivaaran kurssi mateli kesäkuun alkupuoliskolla peräti 45 prosenttia Factsetin tietokannassa olevan keskitavoitehinnan alapuolella.

Vähintään viidenneksen keskitavoitehinnan alapuolelle jäi kaikkiaan seitsemän Helsingin pörssin osaketta. Arvopaperiakin kustantavaa, senttiosakkeeksi muuttunutta Talentumia lukuun ottamatta ne edustivat syklistä teollisuutta tai teollisuuspalveluita.

TALVIVAARA

26,7 % TALENTUM

22,7 % RAMIRENT

22,5 %

Esimerkiksi Ramirentilla ja Cramolla oli reilun 22 prosentin välimatka analyytikoiden hintanäkemyksiin. Konevuokraamot tunnetaan siitä, että niillä on melkoisesti tulos- ja kurssivipua suhdanteiden vaihtuessa.

Outotecin kurssi oli hitusen konevuokraamoja vähemmän keskitavoitehinnastaan jäljessä. Kaivosteknologiaan erikoistunut Outotec oli myös Helsingin pörssin eniten lyhyeksi myyty osake. Shorttien määrä vastasi 11 prosenttia yhtiön osakkeista.

TOMMI MELENDER

CRAMO

LÄHDE: FACTSET

21,7 % OUTOTEC

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012

Yhtiö ■

Affecto

■

Ahlstrom

▲

Aktia

■ ▼

ENNUSTEET 2013

osake- voitto tulos/ kurssi ennen 11.6. veroja osake euroa 2013 meur

voitto tulos/ osinko/ alin ylin ennen osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e

Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin p/b ebitda osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

4,13

10,0

0,36

12,5

11,6

13,4

0,43

0,20

9,6

1,2

5,9

14,5

13,6

16,3

0,50

0,24

8,3

1,1

4,6

11,20

-6,0

-0,43

7,0

5,1

26,0

0,13

0,50

88,7

1,0

10,3

29,0

21,4

34,6

0,34

0,50

32,9

1,0

8,7

6,78

65,3

0,59

62,9

59,0

66,8

0,68

0,40

10,0

0,7

65,3

63,6

67,0

0,76

0,44

8,9

0,7

Alma Media

2,90

23,8

0,22

27,0

22,0

29,0

0,27

0,10

10,7

2,4

7,5

32,0

21,0

36,5

0,32

0,25

9,0

2,1

6,3

Amer Sports

13,75

81,9

0,48

142,0

123,6

154,4

0,91

0,40

15,2

2,0

9,8

170,4

133,6

190,0

1,09

0,50

12,6

1,8

8,6

▼

Apetit

16,50

7,9

1,07

9,8

8,2

11,0

1,20

0,95

13,8

0,7

6,5

11,0

9,3

13,0

1,32

1,00

12,5

0,7

6,0

▲

Aspo

5,50

7,0

0,37

10,0

9,1

10,0

0,26

0,42

21,2

2,0

11,8

17,0

16,0

17,1

0,45

0,42

12,2

2,0

9,6

■

Atria

6,26

19,0

0,35

24,0

21,2

28,5

0,62

0,25

10,1

0,4

6,0

29,6

24,5

36,1

0,77

0,30

8,1

0,4

5,5

■

Basware

19,65

8,4

0,46

8,7

7,0

9,0

0,56

0,31

34,9

2,4

14,7

16,7

14,3

21,8

0,96

0,49

20,5

2,3

9,5

▲

Capman

0,80

2,7

0,00

7,3

3,5

11,1

0,06

0,03

13,8

1,0

14,8

10,0

5,9

14,1

0,08

0,06

10,6

0,9

10,7

■

Cargotec

22,87

122,2

1,45

130,3

113,7

150,0

1,54

0,75

14,8

1,1

9,0

164,7

140,0

204,0

1,95

0,90

11,7

1,1

7,3

■

Citycon

2,39

68,0

0,24

91,4

79,0

127,2

0,19

0,15

12,4

0,8

16,7

95,0

65,3

154,6

0,20

0,15

12,0

0,8

16,0

▼

Comptel

0,44

-14,0

-0,12

4,2

3,5

5,1

0,02

0,01

18,3

1,6

4,6

7,5

5,7

9,1

0,05

0,03

9,8

1,5

3,6

■

Cramo

9,13

44,0

0,93

47,8

39,1

57,0

0,91

0,45

10,0

0,8

4,5

56,5

51,0

71,0

1,13

0,50

8,1

0,7

4,1

▼

Digia

3,04

5,6

0,26

6,9

5,0

10,0

0,24

0,10

12,6

1,3

7,5

11,8

8,0

15,0

0,40

0,13

7,6

1,1

5,1

▲

Elektrobit

0,96

2,0

0,01

5,0

5,0

5,0

0,13

0,04

7,6

1,5

6,4

9,7

8,4

11,0

0,06

0,04

16,2

1,4

5,3

▼

Elisa

14,71

268,9

1,33

256,1

224,0

276,6

1,25

1,30

11,8

2,8

7,0

264,4

201,0

304,9

1,32

1,26

11,1

2,7

6,8

▼

Etteplan

3,24

8,0

0,29

7,3

7,0

7,6

0,28

0,14

11,5

2,4

5,7

9,2

9,0

9,3

0,34

0,17

9,4

2,0

5,6

▲

F-Secure

2,00

20,0

0,09

28,3

27,0

30,1

0,13

0,07

15,4

4,1

7,8

32,3

30,0

35,4

0,15

0,07

13,3

3,5

6,5

■

Finnair

2,76

0,02

39,1

33,0

78,3

0,19

0,10

14,6

0,4

3,2

55,0

52,0

71,6

0,35

0,10

7,9

0,4

2,9

▲

Fiskars

17,33

113,5

2,08

118,7

100,1

122,0

1,19

0,70

14,6

2,1

16,3

128,7

120,0

136,2

1,32

0,75

13,1

2,0

14,9

▼

Fortum

14,48

1 575,0

1,59

1 511,0

1 305,0

1 665,0

1,30

1,00

11,1

1,2

8,5

1484,3

1068,0

1692,0

1,27

1,00

11,4

1,2

8,6

▼

HKScan

3,67

12,6

0,28

19,5

16,0

30,0

0,26

0,14

14,1

0,5

5,3

37,1

26,6

51,0

0,52

0,18

7,1

0,4

4,6

■

Huhtamäki

14,49

141,2

1,21

150,0

135,4

159,8

1,20

0,60

12,1

1,8

7,4

171,6

154,0

175,0

1,34

0,65

10,8

1,6

6,7

▲

Kemira

11,73

88,4

0,77

144,8

105,5

184,0

0,84

0,55

14,0

1,4

8,1

195,8

169,5

211,0

1,02

0,59

11,5

1,3

7,0

■

Kesko

22,40

223,0

1,50

239,5

228,8

250,0

1,61

1,25

14,0

1,0

6,1

274,0

260,1

292,0

1,90

1,30

11,8

1,0

5,6

■

Kone

66,15

804,4

2,34

974,4

897,0

1 027,3

2,86

1,90

23,2

7,9

15,9

1094,3

1009,0

1176,2

3,17

2,10

20,9

6,9

14,0

■

Konecranes

24,36

124,1

1,46

133,3

129,0

159,4

1,65

1,10

14,7

2,9

9,3

168,6

145,9

189,7

2,01

1,20

12,1

2,8

8,1

■

Lassila & Tikanoja

13,99

43,0

0,89

48,2

43,0

50,5

0,95

0,65

14,7

2,2

6,5

53,4

52,0

56,0

1,08

0,73

13,0

2,1

6,0

▼

Lemminkäinen

15,53

30,2

0,83

28,7

26,9

32,0

0,94

0,63

16,6

0,7

7,2

44,1

30,3

46,1

1,38

0,80

11,3

0,7

6,1

▼

Metsä Board

2,46

175,4

0,13

57,6

33,4

63,5

0,13

0,07

19,3

0,9

6,1

70,0

38,0

117,2

0,17

0,08

14,5

0,9

5,7

▼

Marimekko

10,28

1,4

0,14

1,4

1,0

2,0

0,13

0,25

79,1

2,9

15,8

4,0

3,9

4,6

0,40

0,34

25,7

2,7

10,5

▼

Metso

28,81

550,5

2,49

564,7

522,0

645,0

2,62

1,85

11,0

1,9

6,1

562,5

490,3

699,0

2,66

1,90

10,8

1,8

5,8

▼

Neste Oil

10,91

233,0

0,61

371,0

261,8

476,4

1,14

0,41

9,6

1,0

5,8

395,7

280,2

531,0

1,18

0,49

9,2

0,9

5,4

▼

Nokia

2,67

-215,0

-0,17

284,6

-844,0

1 410,0

0,01

0,00

348,6

1,3

4,3

923,5

-876,0

2574,0

0,13

0,00

21,0

1,3

2,8

▼

Nokian Renkaat

31,80

387,7

2,46

415,9

391,2

445,4

2,60

1,68

12,2

2,6

7,7

474,8

419,8

520,7

2,89

1,93

11,0

2,4

6,8

■

Okmetic

4,43

7,6

0,30

5,4

3,8

7,0

0,25

0,20

17,9

1,2

7,2

9,2

8,4

10,1

0,40

0,30

11,1

1,2

4,7

■

Olvi

23,48

32,2

1,24

41,8

35,0

46,2

1,67

0,65

14,1

2,9

9,5

45,5

36,0

47,8

1,82

0,70

12,9

2,5

8,5

■

Oriola-KD

2,26

21,5

0,11

28,5

21,7

34,4

0,15

0,10

15,6

1,1

6,5

46,0

35,3

59,2

0,25

0,12

9,0

1,0

5,2

62 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

TAULUKOT

Nokian tuloskäänne käsillä nittyy etenkin Nokiaan. Konsensusennusteet uskovat matkapuhelinyhtiĂśn pääsevän 115 miljoonan euron liikevoittoon. Vuosi sitten Nokialle kirjattiin tappiota runsaat kolmesataa miljoonaa. Nokian odotettu käänne selittääkin suurelta osin suomalaisyhtiĂśiden odotettua tulosparannusta. Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄ Â&#x201D;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2018;Â? kasvua on konsensusennusteiden mukaan luvassa Neste Oililta (+147 %), Sammolta (+59 %), Kemiralta (+26 %), UPM:lta (+23 %) ja Tiedolta (+22 %).

TOMMI MELENDER

TULOKSET 2012

YhtiĂś

2013 â&#x2013;˛

Orion

â&#x2013;˛

ENNUSTEET 2013

osake- voitto kurssi ennen 11.6. veroja meur

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e 13,3

Voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin p/b ebitda osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda 9,8

18,50

279,2

1,48

265,8

252,5

286,4

1,40

1,20

Outokumpu

0,51

-523,0

-0,29

-347,0

-422,6

-257,0

-0,14

0,00

4,9

8,5

224,2

187,9

274,0

1,21

1,10

15,3

4,8

0,4

25,0

30,0

-301,1

95,0

0,01

0,00

51,3

0,4

â&#x2013;

Outotec

9,85

179,8

0,71

206,2

187,9

220,7

0,81

0,33

8,2

3,2

6,3

205,1

165,5

230,9

0,82

0,34

12,0

2,8

5,9

â&#x2013;ź

PKC Group

18,40

39,0

1,12

42,4

36,5

49,0

1,47

0,80

â&#x2013;

Pohjola

12,30

374,0

0,90

450,5

438,0

497,0

1,09

0,56

12,5

2,2

5,1

4,6

11,3

1,3

â&#x2013;ź

Ponsse

5,82

20,8

0,44

13,9

12,0

19,0

0,36

0,26

16,2

2,4

10,3

20,8

17,9

26,0

0,57

0,30

10,2

2,2

6,6

â&#x2013;

PĂśyry

3,93

-8,3

-0,41

17,7

13,5

22,0

0,19

0,05

20,3

1,7

10,5

30,5

27,0

33,0

0,33

0,10

12,1

1,5

6,9

â&#x2013;ź

Raisio

3,43

32,0

0,18

39,3

36,0

42,0

0,19

0,13

18,1

1,6

9,7

45,0

39,0

47,2

0,22

0,14

15,6

1,6

8,8

â&#x2013;ź

Ramirent

6,75

82,9

0,59

81,2

74,0

89,0

0,56

0,35

12,1

1,8

4,4

88,1

81,8

113,0

0,63

0,36

10,7

1,7

4,3

â&#x2013;

Rapala

4,80

21,5

0,26

24,5

23,2

25,7

0,35

0,25

13,7

1,4

8,1

27,0

26,0

28,8

0,38

0,26

12,8

1,3

7,5

â&#x2013;

Rautaruukki

4,77

-136,9

-0,83

4,0

-52,0

42,3

0,02

0,20

209,4

0,6

7,7

58,4

24,5

102,0

0,31

0,20

15,5

0,6

5,9

â&#x2013;˛

Sampo

31,07

1 616,0

2,51

1 591,0

1 509,6

1 707,9

2,48

1,50

12,6

1,6

12,0

1684,0

1468,0

1881,0

2,62

1,60

11,9

1,5

11,0

â&#x2013;ź

Sanoma

6,11

170,7

0,78

107,0

82,8

136,0

0,60

0,50

10,2

0,8

4,5

152,0

140,0

198,0

0,68

0,50

9,0

0,8

4,3

â&#x2013;˛

Sponda

3,89

108,8

0,37

117,9

91,4

155,5

0,32

0,18

12,2

0,8

16,7

115,0

94,5

186,2

0,33

0,19

11,8

0,8

15,9

â&#x2013;˛

SRV

3,10

2,8

0,02

16,0

9,9

24,8

0,19

0,10

16,3

0,5

14,3

14,8

10,3

39,0

0,30

0,12

10,3

0,5

14,3

â&#x2013;ź

Stockmann

11,32

55,0

0,74

51,2

43,0

55,0

0,52

0,50

21,9

0,9

10,4

79,5

64,0

87,5

0,85

0,60

13,3

0,9

9,1

â&#x2013;ź

Stora Enso

5,29

481,7

0,33

266,6

134,8

451,7

0,32

0,30

16,6

0,7

6,7

496,1

390,0

594,0

0,50

0,30

10,6

0,7

5,7

â&#x2013;

Talentum

0,96

-1,1

-0,01

3,2

2,6

5,0

0,06

0,05

16,0

â&#x2013;

Talvivaara

0,16

-128,9

-0,10

-73,4

-114,0

-47,0

-0,03

0,00

â&#x2013;˛

Technopolis

4,66

34,0

0,37

53,0

48,0

60,8

0,48

0,21

â&#x2013;

Teleste

4,27

10,1

0,38

11,7

10,4

12,0

0,45

0,20

â&#x2013;˛

Tieto

15,78

56,7

1,30

135,1

114,1

158,0

1,48

0,90

â&#x2013;

Tikkurila

16,89

66,6

0,92

70,8

66,0

75,2

1,16

0,80

14,6

3,3

8,4

74,6

67,5

77,8

â&#x2013;ź

UPM-Kymmene

7,89

447,0

0,70

479,7

360,0

597,0

0,79

0,60

10,0

0,6

6,3

580,0

317,0

746,4

â&#x2013;

Uponor

12,08

49,4

0,45

56,0

52,8

62,0

0,51

0,42

23,7

4,0

10,6

73,1

64,5

93,0

â&#x2013;

Vacon

51,03

36,8

1,70

46,0

40,0

48,7

2,14

1,20

23,8

6,3

13,0

58,1

48,0

68,6

â&#x2013;

Vaisala

19,15

29,1

1,19

32,4

31,5

33,0

1,24

0,90

15,4

2,0

6,3

35,9

35,7

38,9

1,41

0,93

13,6

1,8

5,5

â&#x2013;ź

Wärtsilä

34,06

456,5

1,72

540,8

493,3

589,0

2,05

1,10

16,6

3,4

10,3

608,4

534,7

663,5

2,36

1,20

14,4

3,0

9,2

â&#x2013;ź

YIT

14,26

238,0

1,43

235,7

222,6

265,0

1,40

0,80

10,2

1,6

8,4

281,6

265,2

321,1

1,69

0,90

8,4

1,5

7,0

12,2

55,6

51,0

69,2

1,85

0,95

10,0

1,9

468,5

427,0

500,0

1,16

0,61

10,6

1,3

2,0

8,0

5,3

4,1

6,0

0,10

0,06

10,0

1,7

5,7

0,7

37,4

32,8

-19,0

58,0

0,01

0,00

16,5

0,6

6,1

9,8

0,7

15,4

54,1

42,0

55,0

0,52

0,22

9,0

0,7

14,2

9,5

1,2

5,1

15,0

14,2

17,4

0,61

0,26

7,0

1,1

4,0

10,6

1,9

5,1

151,8

144,0

169,8

1,65

1,00

9,5

1,8

4,5

1,23

0,86

13,7

3,1

7,8

0,86

0,60

9,2

0,5

5,6

0,69

0,48

17,5

3,8

8,7

2,74

1,37

18,6

5,3

10,7

ENNUSTEIDEN PERUSTEET

â&#x2013;˛ â&#x2013;

ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännÜlliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiÜiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

Č&#x2C6; Çł Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Çł Â&#x152;Â&#x192; ÇłÂ&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Çł Â&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â?Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â?Â&#x192; Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2021;Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Č&#x2C6; Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2022;Č&#x20AC;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â?Â&#x2014; Â?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2018; Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â? tuloksen verojen jälkeen. Č&#x2C6; Č&#x20AC;Â&#x2021;ÇŚÇĄ Â&#x2019;Č&#x20AC;Â&#x201E;ÇŚ Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2021;Â&#x2DC;Č&#x20AC;Â&#x2021;Â&#x201E;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2020;Â&#x192;ÇŚÂ?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

â&#x2013;ź

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

63

" ÇŁ

KESĂ&#x201E;KUUN LĂ&#x201E;HESTYESSĂ&#x201E; loppuaan sijoittajien katseet siirtyvät toisen vuosineljänneksen tuloskauteen.

Vuosi sitten Helsingin pĂśrssin huhtiâ&#x20AC;&#x201C;kesäkuun liikevoittokertymä oli hieman yli kaksi miljardia euroa. Jos Factsetin konsensusennusteet toteutuvat, tämän vuoden kesäneljännes tuo yhteensä 2,8 miljardin euron liikevoitot. Luvassa on siis selvää tulosparannusta. Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192; Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x2013; Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021; Â?Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â?Â&#x192; Â&#x2014;Â?Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â&#x192; kotipaikkanaan pitävät Nordea ja Teliasonera.

YhtiĂśkohtaisissa ennusteissa huomio kiin-

TAULUKOT

Ruotsin viisi lupausta KYMMENKUNTA SUURTA ruotsalaista pörssiyhtiötä nostaa kannattavuutensa ennätystasolle vuosina 2014 ja 2015. Näin kertovat konsensusennusteet.

Talouslehti Dagens Industrin mukaan odotukset ovat aivan liian ruusuisia. ”Käytännössä kaikki muut suuryhtiöt paitsi rahoitusja raaka-ainesektorilla toimivat parantavat ennusteiden mukaan liikevoittomarginaa-

liaan ensi ja sitä seuraavana vuonna”, lehti ihmettelee.

Mutta vaikka Dagens Industri neuvoo panemaan jäitä hattuun, se löytää viisi suuryhtiöitä, joilta on lupa odottaa ennätyksellistä kannattavuutta.

Atlas Copcon liikevoittomarginaali on lyönyt ennusteet seitsemän kertaa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Volvo,

Elekta, SKF ja Getinge ovat niin ikään lunastaneet odotukset varsin hyvin. Ne ovatkin lehden mukaan houkuttelevimmat ruotsalaisista suuryhtiöistä.

Halvoiksi niitä ei silti voi väittää. Yhdelläkään yrityksellä tämän vuoden p/e-luku ei alita viittätoista. Volvon ja Elektan p/e on yli kaksikymmentä.

TOMMI MELENDER

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012

Yhtiö

ENNUSTEET 2013

osakekurssi

markkinaarvo,

11.6.2012

MK

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

p/e

4,3

11,81

25 748

18,9

4,4

7,84

41 719

10,0

osinkotuotto, %

MK

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

223,10

369 246

10,19

10,58

22 871

21,1

Nordea

78,15

316 503

6,95

6,99

37 577

11,2

Ericsson

76,15

250 953

3,55

4,95

20 037

15,4

6,8

3,9

5,79

25 333

13,2

5,7

4,2

Volvo

94,85

201 801

5,44

4,45

12 712

21,3

8,5

3,2

8,04

22 473

11,8

6,0

3,7

Swedbank

154,00

199 684

12,19

13,84

19 114

11,1

6,6

14,15

19 524

10,9

Atlas Copco

164,30

194 660

11,43

10,71

17 646

15,3

9,5

3,7

11,48

19 040

14,3

8,8

4,0

TeliaSonera

44,00

190 523

4,59

4,19

23 904

10,5

6,9

6,8

4,33

25 453

10,2

6,7

6,8

280,80

178 252

23,11

21,65

17 652

13,0

4,1

22,75

18 660

12,3

66,65

146 137

5,51

5,75

15 699

11,6

4,5

6,13

16 711

10,9

Investor

187,90

142 456

31,83

8,85

6 805

21,2

19,3

4,2

10,83

8 325

17,3

16,8

4,8

SCA

167,80

118 335

6,34

9,27

7 972

18,1

10,1

2,9

10,93

10 092

15,4

8,8

3,0

Scania

146,20

114 885

8,31

8,71

9 405

16,8

9,0

3,2

10,35

11 193

14,1

7,7

3,6

Sandvik

86,95

109 068

6,51

6,28

10 433

13,9

7,7

4,3

7,40

13 015

11,8

6,5

4,6

Assa Abloy

260,30

96 535

13,84

14,80

7 272

17,6

12,1

2,1

16,48

8 071

15,8

10,8

2,3

SKF

158,10

72 008

10,37

10,37

6 477

15,3

8,4

3,8

12,56

8 252

12,6

6,9

4,1

Hexagon

193,20

68 324

8,66

9,97

4 375

19,4

13,8

1,4

11,41

4 959

16,9

12,1

1,6

Alfa Laval

138,50

58 095

7,61

7,79

4 414

17,8

11,1

2,7

8,47

4 945

16,4

9,9

2,9

Electrolux

173,70

53 709

9,06

11,94

4 198

14,5

7,3

4,0

15,53

5 480

11,2

6,0

4,3

Getinge

206,60

49 238

10,58

11,98

3 404

17,2

11,1

2,0

13,61

4 366

15,2

9,3

2,3

Swedish Match

240,10

48 500

14,25

13,88

3 463

17,3

14,2

3,1

14,93

3 560

16,1

13,8

3,4

Kinnevik

172,00

47 782

-10,77

7,06

2 007

24,4

58,8

4,1

7,74

2 281

22,2

49,0

4,4

Skanska

113,50

47 659

6,90

8,52

4 771

13,3

7,7

5,5

9,10

4 977

12,5

7,6

5,7

Industrivärden

122,30

47 001

25,83

19,27

8 905

6,3

7,0

4,4

3,58

1 654

34,2

33,9

4,9

Lundin Petroleum

137,20

43 617

2,28

4,03

4 135

34,0

8,5

0,0

4,34

5 032

31,6

7,1

0,0

Elekta

102,20

39 125

3,52

4,16

2 062

24,6

15,5

1,9

5,08

2 504

20,1

13,3

2,1

Statoil

127,20

405 595

21,60

15,56

165 919

8,2

2,0

5,5

16,21

180 627

7,8

1,9

5,7

Telenor

121,10

188 909

6,06

10,16

24 025

11,9

6,3

5,7

11,35

25 950

10,7

5,9

6,5

Handelsbanken SEB

13,4

11,8

4,5 5,0

6,9

4,3 5,0

NORJA

DNB

91,10

148 383

8,33

9,16

20 150

9,9

2,5

10,40

23 223

8,8

Seadrill

227,90

106 942

15,98

16,34

10 082

14,0

11,1

8,9

21,28

12 502

10,7

9,4

9,4

Yara International

241,20

68 551

35,52

30,20

10 574

8,0

4,7

5,0

28,60

9 672

8,4

4,7

5,0

Norsk Hydro

25,55

52 863

0,26

0,85

2 774

30,1

6,9

2,9

1,93

5 510

13,2

5,1

2,9

Orkla

49,40

50 335

1,60

2,90

4 024

17,0

12,9

5,1

3,07

3 938

16,1

11,6

5,1

126,90

44 643

8,85

8,57

4 715

14,8

6,5

2,7

11,39

6 379

11,1

5,2

2,7

88,60

44 300

8,56

6,67

4 282

13,3

10,0

6,5

7,36

4 770

12,0

9,7

6,6

253,60

27 390

8,40

6,71

1 245

37,8

15,2

1,4

10,94

1 927

23,2

11,1

1,6

Novo Nordisk

937,50

515 625

38,85

46,65

32 830

20,1

14,4

2,3

52,16

35 902

18,0

12,9

2,6

A.P. Moeller-Maersk

41 240

176 142

4 958

3 909

40 843

10,6

3,8

2,9

5 225

47 995

7,9

3,4

3,2

Danske Bank

110,50

111 452

5,10

8,61

11 780

12,8

1,8

12,38

16 663

8,9

Carlsberg

514,00

79 256

36,10

39,38

8 549

13,1

7,6

1,3

44,95

9 452

11,4

6,8

1,4

Coloplast

320,10

70 422

10,30

12,85

3 629

24,9

16,4

1,4

14,50

4 053

22,1

15,1

1,6

Novozymes

193,40

61 830

6,33

6,93

2 829

27,9

16,9

1,2

7,70

3 142

25,1

15,3

1,4

Subsea 7 Gjensidige Försikring Schibsted

2,8

64 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

3,9

LÄHDE: FACTSET

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Unilever Anheuser-Busch InBev Sanofi Total L'Oreal Volkswagen SAP Siemens Bayer LVMH BASF ENI Inditex Banco Santander BNP Paribas Allianz Daimler Telefonica BMW Banco Bilbao Deutsche Telekom AXA GDF Suez Deutsche Bank Danone EADS Schneider Electric EdF Heineken Air Liquide Henkel Hermes ASML Holding Linde ING Enel Iberdrola E.ON Munich Re Deutsche Post Christian Dior

ENNUSTEET 2013

osakekurssi

markkinaarvo,

11.6.2013

meur

30,81 71,59 80,89 37,90 127,00 166,25 58,02 80,33 83,27 132,65 72,83 17,30 100,05 5,47 44,44 116,90 48,62 10,44 72,20 7,06 8,84 15,70 15,36 36,34 57,34 43,43 59,97 17,93 52,87 97,08 74,47 261,75 61,04 145,05 6,97 2,77 4,22 12,92 143,10 19,50 136,95

142 516 115 051 107 103 90 078 76 778 76 135 71 278 70 771 68 860 67 406 66 893 62 871 62 364 59 096 55 206 53 301 51 963 47 490 46 374 39 047 38 218 37 549 37 049 37 049 36 427 36 119 33 308 33 141 30 453 30 259 29 625 27 633 27 273 26 867 26 741 26 066 25 870 25 853 25 664 25 503 24 888

tulos/ osake 2012 1,57 3,45 6,20 5,45 4,97 23,82 3,03 5,71 5,34 6,82 5,71 1,97 3,79 0,22 5,15 11,34 5,71 0,87 7,77 0,82 0,59 1,81 1,68 0,64 3,01 1,50 3,36 1,80 5,12 5,17 3,70 7,06 2,80 6,97 1,03 0,36 0,46 1,14 17,98 1,32 8,70

tulos/ osake euroa 1,66 3,74 5,86 5,11 5,13 20,87 3,45 5,36 5,79 7,43 5,68 1,82 4,21 0,49 4,66 12,75 5,13 1,08 7,80 0,71 0,69 1,95 1,34 3,81 3,11 2,78 4,09 1,77 3,05 5,41 4,06 7,74 2,32 8,44 0,96 0,32 0,40 1,28 17,03 1,48 9,23

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

7 061 9 497 9 968 23 253 4 275 13 209 5 687 6 092 5 135 6 191 7 008 17 641 3 450 8 938 9 324 8 965 8 565 7 074 7 850 6 300 5 104 6 614 5 585 5 370 2 806 2 884 2 927 4 867 2 572 2 394 2 313 1 225 1 035 1 993 4 795 6 967 3 259 3 978 4 156 2 487 6 423

18,6 19,1 13,8 7,4 24,8 8,0 16,8 15,0 14,4 17,9 12,8 9,5 23,8 11,2 9,5 9,2 9,5 9,7 9,3 10,0 12,8 8,1 11,4 9,5 18,4 15,6 14,7 10,2 17,4 17,9 18,3 33,8 26,4 17,2 7,3 8,7 10,6 10,1 8,4 13,2 14,8

17,1 11,2 9,0 3,3 15,6 2,9 11,5 9,5 8,8 9,3 7,2 2,6 13,4

7,7 3,4 4,7 2,8 4,5 7,4 5,2 11,5 4,9 9,0 4,6 9,4 9,0 9,8 19,5 20,5 8,6 4,2 7,1 4,1 7,0 6,4 4,0

3,4 2,6 3,6 6,3 2,0 2,4 1,6 3,7 2,5 2,4 3,7 6,4 2,5 11,0 3,8 4,3 4,5 7,2 3,7 6,0 5,7 5,0 9,8 2,1 2,7 2,3 3,3 6,4 1,8 2,7 1,4 1,1 0,9 2,0 0,0 4,7 7,1 5,4 5,0 3,8 2,4

1,83 4,24 6,54 5,25 5,57 24,06 3,91 7,29 6,46 8,33 6,09 2,05 4,80 0,59 5,38 13,32 5,09 1,12 8,07 0,83 0,75 2,09 1,37 4,64 3,46 3,63 4,57 1,96 3,45 5,98 4,45 8,68 3,62 9,42 1,13 0,33 0,41 1,33 17,00 1,56 11,07

voitto ennen veroja meur 7 693 10 999 11 280 24 113 4 621 15 482 6 380 8 860 6 041 6 943 7 591 19 052 3 946 11 177 10 670 9 428 8 244 7 479 8 106 7 147 5 489 7 178 5 790 6 785 3 051 3 837 3 343 5 441 2 872 2 683 2 586 1 379 1 616 2 308 5 091 6 904 3 545 4 072 4 106 2 809 7 267

p/e 16,8 16,9 12,4 7,2 22,8 6,9 14,8 11,0 12,9 15,9 12,0 8,4 20,8 9,3 8,3 8,8 9,6 9,3 8,9 8,5 11,9 7,5 11,2 7,8 16,6 12,0 13,1 9,1 15,3 16,2 16,7 30,1 16,9 15,4 6,2 8,5 10,3 9,7 8,4 12,5 12,4

ev/ ebitda 15,8 9,5 8,0 3,1 14,2 2,5 9,7 7,1 7,8 8,3 6,6 2,5 11,6

7,4 3,2 4,6 2,6 4,3 7,2 4,9 10,4 4,2 8,1 4,6 8,5 8,2 8,8 17,2 13,3 7,8 4,0 6,7 3,8 7,6 5,9 3,4

osinkotuotto, % 3,7 2,9 4,0 6,4 2,1 3,0 1,9 4,1 2,8 2,7 3,8 6,5 2,8 11,0 4,6 4,5 4,5 7,2 3,9 6,0 5,7 5,4 9,8 2,8 2,9 3,1 3,5 6,4 2,0 3,0 1,6 1,3 1,0 2,2 2,0 4,7 7,1 5,7 5,2 4,1 2,6

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC

ENNUSTEET 2013

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

osakekurssi

markkinaarvo,

11.6.2013

MGBP

tulos/ osake GBp

325,60

185 982

18,44

20,00

3 184

16,3

2 189,00

135 959

246,69

268,06

24 798

8,2

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

MGBP

3,6

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e

0,0

30,00

4 696

10,9

5,2

266,31

25 786

8,2

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

3,6

5,4

0,0

692,10

128 912

45,52

63,11

16 483

11,0

4,6

67,80

17 753

10,2

Unilever

2 649,00

119 494

127,34

141,42

6 041

18,7

17,0

3,4

154,86

6 638

17,1

15,6

BHP Billiton

1 762,00

100 697

182,49

153,54

12 819

11,5

6,6

4,2

176,78

14 804

10,0

5,8

4,5

181,00

88 034

15,65

16,10

10 949

11,2

8,7

5,6

17,10

11 417

10,6

8,4

5,6 5,5

Vodafone BP

5,1 3,7

454,75

86 348

57,02

53,42

15 936

8,5

4,0

5,1

60,24

17 291

7,5

3,9

GlaxoSmithKline

1 680,50

82 730

112,70

116,05

7 583

14,5

10,0

4,6

128,46

8 103

13,1

9,5

4,9

British American Tobacco

3 500,50

67 104

207,50

230,87

6 383

15,2

11,5

4,3

250,40

6 841

14,0

10,9

4,7

Rio Tinto

2 690,00

51 850

309,50

337,55

9 121

8,0

5,0

4,2

390,78

10 812

6,9

4,5

4,6

SABMiller

3 202,00

51 312

146,85

167,05

3 536

19,2

14,3

2,2

186,22

4 021

17,2

13,1

2,5

Diageo

1 887,50

47 381

94,20

103,00

3 311

18,3

14,0

2,5

115,00

3 645

16,4

12,8

2,7

65

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Applella niukat tulosodotukset APPLELTA SAATIIN kesäkuun alkupuoliskolla

sijoittajien odottamia tuoteuutisia, kun yhtiö julkisti iOS-mobiilialustan 7-version.

Mainosmiehen puheet ja elkeet sisäistänyt toimitusjohtaja Tim Cook väitti uudistusta Applen historiassa merkittävimmäksi sitten iPhonen julkistuksen kuusi vuotta sitten. Eniten kohua uudessa mobiilialustassa herätti musiikkisovellus, joka sisältää iTunes Radion.

Sijoittajat eivät Applen markkinointirummutuksesta huumaantuneet, sillä yhtiön osake laski julkistuspäivän kaupankäynnissä. Älypuhelinmarkkinoiden armoton kilpailu pistää Applen tänä vuonna ahtaalle, sillä konsensusennusteet odottavat yhtiön osakekohtaisen tuloksen laskevan 39,40 dollariin vuodentakaisesta 44,15 dollarista. Vielä ensi vuonnakaan analyytikot eivät usko Applen

pääsevän vuoden 2012 veroiseen tuloskuntoon.

Teknologiajätin p/e-luku liikkuu yhdessätoista, joten sijoittajat eivät odota yhtiöltä kummoista tuloskasvua.

TOMMI MELENDER

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple Exxon Mobil Microsoft Google Berkshire Hathaway Wal-Mart General Electric Johnson & Johnson Chevron IBM Wells Fargo Procter & Gamble JPMorgan Chase Pfizer AT&T Coca-Cola Oracle Citigroup Philip Morris Merck Verizon Bank of America Visa Cisco PepsiCo Amazon.com Intel Walt Disney Home Depot Qualcomm Comcast Schlumberger McDonald's American Express United Technologies UPS Gilead Sciences Bristol-Myers Squibb ConocoPhillips Boeing 3M Occidental Petroleum Amgen Newscorp Goldman Sachs Union Pacific

ENNUSTEET 2013

MUSD

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

414 705

44,15

401 196 291 954 286 858 278 985 248 809 241 752 237 238 233 764 228 799 215 668 210 546 202 212 199 390 192 657 181 668 157 100 154 669 150 466 146 753 142 964 142 301 142 045 131 203 126 280 126 043 122 535 113 711 112 861 108 801 107 735 97 449 96 926 85 738 85 265 80 042 78 327 77 200 75 695 75 686 75 004 74 562 74 105 73 745 73 578 72 117

8,10 2,78 39,13 3,08 5,02 1,52 5,10 12,08 15,25 3,36 3,85 5,20 2,19 2,31 2,01

39,40 7,96 2,76 46,22 6,05 5,31 1,66 5,40 12,35 16,70 3,70 4,04 5,70 2,21 2,50 2,15 2,94 4,75 5,60 3,50 2,80 0,90 7,48 2,01 4,40 1,16 1,89 3,47 3,62 4,54 2,42 4,68 5,70 4,80 6,12 4,99 1,95 1,83 5,43 6,44 6,70 7,10 7,29 1,64 14,50 9,52

osakekurssi

markkinaarvo,

11.6.2013

441,81 91,45 35,67 879,73 115,31 76,33 23,86 84,91 121,70 206,35 41,25 77,75 54,27 28,26 35,45 41,41 33,82 51,60 92,09 48,19 50,24 13,38 179,94 24,49 82,51 276,87 24,59 64,85 78,74 62,10 41,18 73,93 98,28 78,04 94,50 86,37 52,89 47,50 62,32 102,49 111,11 93,12 98,81 32,17 166,01 158,13

66 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

3,86 5,22 3,82 2,32 0,25 6,20 1,85 4,10 -0,09 2,13 3,07 3,10 3,71 1,93 4,17 5,36 4,40 5,35 4,53 1,95 1,99 5,37 5,88 6,32 7,09 6,51 1,41 14,13 8,27

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2014

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

11,2 11,5 12,9 19,0 19,1 14,4 14,4 15,7 9,9 12,4 11,1 19,2 9,5 12,8 14,2 19,3 11,5 10,9 16,4 13,8 17,9 14,9 24,1 12,2 18,8 238,7 13,0 18,7 21,8 13,7 17,1 15,8 17,2 16,3 15,4 17,3 27,1 26,0 11,5 15,9 16,6 13,1 13,6 19,6 11,4 16,6

5,0 5,0 7,1 10,5

2,6 2,7 2,6 0,0 0,0 2,5 3,2 3,0 3,2 1,7 2,8 2,9 2,7 3,4 5,1 2,7 0,7 0,1 3,9 3,6 4,1 0,3 0,7 2,5 2,7 0,0 3,7 1,1 2,0 1,9 1,9 1,7 3,2 1,1 2,3 2,9 0,0 2,9 4,2 1,9 2,3 2,6 1,9 0,5 1,2 1,8

43,45 8,28 3,06 53,72 6,42 5,82 1,81 5,76 12,45 18,42 3,90 4,33 5,90 2,30 2,69 2,33 3,21 5,50 6,25 3,75 3,20 1,30 8,70 2,11 4,77 3,00 1,99 3,96 4,23 4,93 2,77 5,71 6,25 5,36 7,00 5,70 2,85 2,10 6,00 7,10 7,35 7,50 8,23 1,91 15,10 10,97

MUSD

50 193 65 631 28 568 15 694 23 032 27 037 18 035 19 288 41 068 24 133 31 310 15 632 33 328 21 589 20 644 12 683 18 340 21 295 13 466 13 652 22 875 16 547 7 128 13 626 9 357 1 005 12 607 10 126 8 261 9 665 10 654 8 185 8 371 7 771 8 321 7 186 4 277 3 565 13 685 5 820 6 711 9 409 6 263 5 628 11 238 7 152

7,8 6,9 9,8 4,2 8,9 12,5 8,0 6,4 14,5 6,8 11,3 7,1 4,5 18,4 6,2 11,3 24,3 5,7 10,1 11,6 10,1 7,1 8,3 10,5 9,2 9,2 17,0 20,5 4,0 8,8 9,4 5,4 10,2 11,2 23,1 8,5

voitto ennen veroja MUSD 53 524 67 494 31 611 19 089 23 062 28 656 21 908 20 575 42 626 25 587 32 422 16 656 34 162 21 627 22 413 13 682 19 524 24 072 14 460 14 315 24 883 22 233 8 104 14 432 10 082 2 577 13 472 11 431 9 233 10 564 11 652 10 057 8 951 8 217 9 475 7 924 6 324 4 127 15 498 6 925 7 223 9 938 7 217 6 365 11 218 7 938

p/e

ev/ ebitda

10,2 11,0 11,7 16,4 18,0 13,1 13,2 14,7 9,8 11,2 10,6 18,0 9,2 12,3 13,2 17,8 10,5 9,4 14,7 12,9 15,7 10,3 20,7 11,6 17,3 92,4 12,4 16,4 18,6 12,6 14,9 12,9 15,7 14,6 13,5 15,2 18,6 22,6 10,4 14,4 15,1 12,4 12,0 16,8 11,0 14,4

4,6 4,9 6,0 8,3 7,4 6,6 8,9 4,2 8,3 11,7 7,3 6,2 13,5 5,9 10,6 7,5 4,0 15,9 5,6 10,6 18,3 5,4 9,3 10,8 8,2 6,6 7,0 10,0 8,2 8,3 12,3 18,0 3,8 7,6 8,7 5,0 8,7 9,9 23,9 7,8

osinkotuotto, % 2,8

2,9 2,7 0,0 0,0 2,7 3,6 3,1 3,4 2,0 3,1 3,2 3,0 3,6 5,2 2,9 0,7 1,2 4,3 3,6 4,3 1,5 0,7 2,8 2,9 0,0 3,7 1,3 2,3 2,3 2,1 1,7 3,5 1,3 2,5 3,1 0,0 3,0 4,3 2,1 2,5 2,9 2,3 0,5 1,2 2,0

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Parkista paras talletuskorko TAALERITEHTAAN talletuskilpailutusrahasto

on antanut osuudenomistajilleen viimeksi kuluneen vuoden aikana selvästi parhaan lyhyen korkotuoton. Oheisessa taulukossa lyhyen koron rahastoiksi luokitellaan niin sanotut käteisrahastot ja rahamarkkinarahastot.

Sen sijaan riskipitoisemmat ”muut lyhyen koron rahastot” on jätetty luokan ulkopuolelle.

Lyhyen koron rahastojen luokittelu perustuu niiden sijoitusten korko- ja liikkeellelaskijariskin pituuteen.

Taaleritehdas Parkki on ikään kuin rahas-

tomuotoinen yhteistalletus. 125 miljoonan euron pääomia pyörittämällä rahasto saa tukkuasiakkaan kohtelun ja korkotarjouksia, joista tavallinen määräaikaistililtä toiselle pomppiva yksityissijoittaja voi haaveilla.

Vaikka rahaston hallinnointipalkkio on 0,2 prosenttia, sen arvo on noussut vuodessa 1,3 prosenttia. Parkki on avoinna vain joka kuukauden puolivälissä. Vähimmäissijoitus rahastoon on miehekkäät 100 000 euroa.

KARO HÄMÄLÄINEN

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

HallinnointiRiski Riski Tuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk palkkio, % teetti mittari

TERluku, %

Rahastopääoma meur

0,20 0,30 0,40 + 0,25 0,18

0,30 0,40 0,25 0,18

125,06 644,28 355,49 44,91 231,61

H. Nystedt Pohjola Varainhoito A. Björklund T. Petersen Holmberg, Nilsson

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,40 0,30 0,33 0,40 0,50

0,40 0,30 0,33 0,40 -

928,19 68,46 120,84 90,28 7,27

J. Topp J. Nisula A-C. Kilpi Alfred Berg Asset Management Pohjola Varainhoito

6,79 3,21 3,35 3,35 4,02

2,76 2,91 2,48 2,48 1,89

0,60 0,45 0,28 0,28 0,50

0,60 0,45 0,28 0,28 0,51

236,95 13,34 52,22 52,22 36,42

Pohjola Varainhoito Oy T. Petersen Holmberg, Nilsson Holmberg, Nilsson Juujärvi

-1,40 -1,48 -0,98 -1,47 -2,41

3,61 3,68 4,15 2,96 3,63

0,76 0,44 0,28 -0,28 -0,48

0,70 0,50 0,60 0,15 0,50

0,70 0,50 0,60 0,40 0,50

187,77 254,87 52,51 233,50 215,99

A. Björklund M. Forsberg T. Suonpää H. Kojonen H. Kojonen

3,09 3,59 2,83 3,28

-0,08 0,11 -0,03 -0,34 -0,36

1,73 2,06 2,32 2,09

6,15 5,08 4,41 4,76

1,00 0,85 0,38 0,63 0,65

1,00 0,85 0,38 0,63 0,64

18,47 556,24 920,30 55,39

Elite Danske Capital / T.Lundsten T. Jokisaari, R. Ostonen J. Tanskanen

6,29 6,00 5,17 5,06 4,15

2,16 1,37 1,29 1,51 0,31

-0,12 -0,54 -0,08 0,20 -0,85

2,32 2,31 1,52 0,70 1,34

2,54 2,42 3,14 6,68 2,79

0,33 0,60 0,60 0,45 0,15

0,33 0,60 0,61 0,55 0,59

69,21 232,48 217,63 342,81 174,70

Holmberg, Nilsson R. Ostonen Nordea Inv. Management Silva, Pukka Salmenkivi

3,65 4,85 9,11 5,36 3,05

29,29 16,48 12,70 10,09 8,54

14,11 11,87 8,54 7,42 6,46

0,81 1,61 3,55 1,36 1,52

19,61 8,94 7,13 5,01 2,96

1,47 1,80 1,72 1,93 2,75

2,50 1,50 1,25 1,15 0,85

2,50 1,54 3,05

32,21 5,69 45,46 9,09 94,50

C. Backholm, P. Sandström Rajakenttä, Selenius P. Tuutti, A. Aalto, J. Rannila T. Kemppainen Danske Capital

3,84 -1,74 -8,98

-7,73 -9,53 -11,82 -11,96 -14,46

-9,59 -5,43 -19,43 -8,52 -4,99

-1,58 -1,02 -5,65 -3,21 1,33

11,69 5,24 18,77 7,87 9,69

-0,70 -1,90 -0,65 -1,57 -1,53

1,50 3,00 1,90 2,10 1,00

4,10 2,20 2,15 -

29,60 4,93 10,30 6,41 43,27

OP-Pohjola Varainhoito Oy Elite PKL/Karri Lehtinen S. Kurki-Suonio V. Kivipelto J. Aarnio, J. Vilkko

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

0,20 1,97 1,76 1,74

0,95 1,45 1,21 1,10

1,34 0,95 0,74 0,73 0,55

0,62 0,30 0,14 0,20 0,15

0,11 0,06 0,02 0,04 0,02

0,04 0,24 0,09 0,05 0,04

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Nordea Korko FIM Likvidi 1,47 1,28 Danske Invest Rahamarkkina 1,42 Alfred Berg Korko OP-Dollari EUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT

0,97 0,81 0,68 0,51

0,53 0,38 0,12 -0,11 -4,78

0,07 0,14 -0,07 -0,10 0,17

0,01 0,03 -0,02 0,00 1,69

0,11 0,05 0,06 0,05 8,78

19,15 9,73 8,69 8,69 8,01

4,33 2,70 2,70 2,70 0,57

-1,20 -1,35 -1,17 -1,17 -0,64

4,20 2,83 1,50

3,14 2,01 1,56 -0,42 -1,35

0,70 0,29 0,40 -0,59 -1,60

5,74 6,83 7,16 6,72

11,03 10,88 10,62 10,35

6,87 5,17 Seligson & Co Euro Corporate Bond OP-Yrityslaina Prima 5,38 4,39 Nordea Focus Korko Private Banking Evli Lyhyt Yrityslaina 2,06 2,80 FIM Korko Optimaattori * 4,50 3,75 MUUT RAHASTOT (HEDGET, RAAKA-AINEET JNE.)

Yhtiö

Salkunhoitaja

LYHYT KORKO PARHAAT

Taaleritehdas Parkki Kasvu * OP-Euro SEB Money Manager eQ Rahamarkkina Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA HUONOIMMAT

PARHAAT

OP-Obligaatio Tuotto eQ Euro Valtionobligaatio Seligson & Co Euro-obligaatio FIM Real Nordea Euro Obligaatio

6,36 6,56 6,56 4,59

5,47 4,62 4,62 4,80

SEB Euro Bond B 5,88 Nordea Valtionlaina AAA Danske Invest Valtionobligaatio 5,17 OP-Obligaatio Prima 4,80 OP-Reaalikorko 3,19 EUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT

4,02

HUONOIMMAT

PARHAAT

EPL Korko Danske Invest Euro Yrityslaina Aktia Corporate Bond+ OP-Yrityslaina eQ Euro Investment Grade

6,04 5,03 6,62 7,18

HUONOIMMAT

SEB Finland Momentum AJ Value Hedge VISIO Allocator * HCP Black * Eliksir *

-1,96 4,73

1,37

HUONOIMMAT

OP-Equity Hedge * EPL Raaka-aine * Danske Invest Kulta * Danske Invest Kontra UB View *

9,28 1,25 -6,54

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY

PARHAAT

67

TAULUKOT

PKC pienyhtiÜrahastojen suosikki JOS ETSII sijoituskohteita Helsingin pÜrssistä

mutta haluaa vältellä suurimpia yhtiÜitä, mitä osaketta kannattaisi ostaa?

PKC:tä!, vastaa pienyhtiÜrahastosalkunhoitajien kuoro.

Viidestä pienyhtiĂśrahastoksi leimatusta Suomi-osakerahastosta PKC on suurin sijoitus sekä OP-Suomi PienyhtiĂśissä että SäästĂśpankki PienyhtiĂśissä. Evli Suomi PienyhtiĂśiden salkussa sähkĂśnjakelujärjestelmiä suunnitteleva ja valmistava PKC on toiseksi suurin sijoitus ĆĄÂ&#x2021;Â&#x2026;Â&#x2013;Â&#x2018;Â? jälkeen.

Tarkastelussa ovat lisäksi Alfred Berg

Small Cap, joka luottaa eniten Vaisalaan, ja Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2026;Â&#x2039;Â? ykkĂśssijoituksekseen nostanut SEB Finlandia Small Cap. Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2039;Â? Â?Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2022; ĆĄÂ&#x2021;Â&#x2026;Â&#x2013;Â&#x2018;ÇĄ Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x192; lĂśytyy SEBin rahaston lisäksi OP:n ja SäästĂśpankin pikkuyhtiĂśrahastojen kärkikuusikosta, sekä kolmen rahaston kärkikuusikkoon kuuluva Amer Sports.

Rahastojen sijoitusavaruudet eivät ole yhteneväisiä, sillä kukin rahasto määrittelee säännĂśissään, mitä â&#x20AC;?pienyhtiĂśâ&#x20AC;? niille tarkoittaa.

KARO HĂ&#x201E;MĂ&#x201E;LĂ&#x201E;INEN

ǧ toukokuu, huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 234,4 milj. euroa Kone 9,6 Metso 6,5 Nokian Renkaat 6,5 Fortum 5,9 Wärtsilä 5,9 Sampo 4,9 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 130,5 milj. euroa Fortum 9,5 Nokia 7,7 Sampo 7,7 Eniro 3,9 Kone 3,9 Teliasonera 3,8 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 27,6 milj. euroa Vaisala 5,0 Stockmann 4,4 Eniro 4,1 PÜyry 3,9 Outokumpu 3,9 Lassila & Tikanoja 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 23,7 milj. euroa Nordea 8,3 Metso 8,2 UPM 7,9 Kemira 6,7 Technopolis 5,0 Neste Oil 4,9 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 64,9 milj. euroa Affecto 7,7 Amer Sports 7,5 Lassila & Tikanoja 5,4 Basware 5,3 YIT 4,9 Vacon 4,7 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 198,9 milj. euroa Kone 9,8 Metso 7,9 Nordea 7,3 Amer Sports 5,6 Nokian Renkaat 5,6 Sampo 5,0

68 ARVOPAPERI KESĂ&#x201E;KUU 2013

9,6 6,9 5,2 5,7 6,1 4,8

0,0 -0,4 1,3 0,1 -0,2 0,1

9,4 7,4 5,9

0,1 0,3 1,8

3,8 3,8

0,1 0,0

5,1 4,3 3,8 3,9

-0,1 0,2 0,3 0,0

4,1

-0,4

8,2 5,0 6,6

0,1 3,1 1,3

5,9

-1,1

6,9 7,1 5,4 5,1

0,8 0,4 0,0 0,2

4,8

-0,1

9,9 8,0 6,7 5,0

-0,1 -0,1 0,6 0,6

toukokuu, huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

DANSKE SUOMI YHTEISĂ&#x2013;OSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 186,9 milj. euroa Kone 9,2 9,8 Nokia 7,5 7,4 Fortum 7,0 6,9 Nokian Renkaat 6,7 5,6 Amer Sports 5,7 4,9 Sampo 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 103,9 milj. euroa Metso 8,1 8,8 Wärtsilä 7,7 8,1 Nokian Renkaat 7,3 7,1 Nokia 6,1 4,8 Tieto 5,1 5,4 Kone 4,9 EVLI SUOMI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 82,2 milj. euroa Affecto 7,8 7,7 PKC Group 7,5 7,6 Raisio 6,9 5,5 Fiskars 5,8 5,3 Metsä Board 5,4 Amer Sports 4,5 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 35,5 milj. euroa Kone 8,7 7,6 Nordea 7,9 6,3 Outotec 7,5 6,7 Wärtsilä 6,9 5,9 Metso 6,8 5,9 UPM 4,7 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 73,8 milj. euroa Nokia 9,0 9,2 Nokian Renkaat 8,3 8,3 Raisio 5,5 5,8 Metsä Board 5,1 5,0 Basware 4,4 HKScan 4,3 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 4,3 milj. euroa Kone 9,4 9,6 Sampo 8,7 8,7 Nokia 8,5 9,1 Fortum 7,5 7,6 Nordea 4,4 4,3 Neste Oil 3,9 4,2

-0,6 0,1 0,0 1,1 0,8

-0,7 -0,5 0,3 1,3 -0,3

0,1 -0,1 1,4 0,5

1,1 1,6 0,8 1,0 0,9

-0,2 0,0 -0,3 0,1

-0,2 0,0 -0,6 -0,1 0,1 -0,3

toukokuu, huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 73,3 milj. euroa Wärtsilä 8,3 YIT 7,5 Nokian Renkaat 7,3 Outotec 7,0 Cargotec 6,2 Amer Sports 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 45,0 milj. euroa Sampo 8,1 Kone 8,1 Nokia 8,0 Fortum 7,9 Wärtsilä 6,3 UPM 4,4 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 544,0 milj. euroa Nokia 7,5 Nokian Renkaat 6,5 Fortum 6,3 Kone 6,2 Sampo 5,5 Metso 5,4 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 203,5 milj. euroa Kone 8,6 Sampo 7,9 Nokia 7,5 Fortum 7,2 Nokian Renkaat 4,8 Wärtsilä 4,8 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 24,4 milj. euroa Nokian Renkaat 13,0 Pohjola 12,9 Metso 10,2 Nordea 8,7 Nokia 8,4 Atlas Copco 7,1 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 199,0 milj. euroa Huhtamäki 6,8 Sampo 6,2 Nordea 5,7 Nokian Renkaat 5,7 Pohjola 5,2 Ramirent 4,7

8,6 7,0 7,3 7,8 6,2

-0,4 0,5 0,0 -0,7 0,0

8,5 9,7

-0,4 -1,7

4,2 7,2 4,2

3,7 -0,9 0,2

6,6 5,7 6,8 5,3 5,6 5,7

0,9 0,8 -0,5 0,9 -0,1 -0,3

8,7 7,7 7,4 7,1 4,7 5,0

-0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 -0,3

10,6 10,1 10,2 10,7 7,7 6,5

2,4 2,8 0,0 -2,1 0,7 0,6

6,6 5,9 5,4 5,8 5,3

0,2 0,2 0,3 -0,1 -0,1

TAULUKOT

ǧ toukokuu, huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 355,4 milj. euroa Nokia 9,0 Kone 8,8 Sampo 8,5 Fortum 6,7 Nokian Renkaat 6,2 Metso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 426,4 milj. euroa Nokian Renkaat 11,5 Nokia 10,5 Kone 8,9 Sampo 8,4 Metso 8,4 Outotec 8,0 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 165,7 milj. euroa Sampo 9,6 Teliasonera 9,0 Metso 8,6 Nokia 7,4 Metsä Board 5,0 Amer Sports 5,0 OP-SUOMI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 100,5 milj. euroa PKC Group 9,0 Basware 8,4 Vacon 8,6 Metsä Board 7,2 Affecto 5,3 Amer Sports 4,9

7,4 9,8 8,8 7,8 5,6 4,8

1,6 -1,0 -0,3 -1,1 0,7 0,1

10,4 10,6 7,7 8,3

-1,6 -2,2 0,7 -0,4

9,7 9,7 6,6 6,7

-0,1 -0,7 2,0 0,7

5,9

-0,9

9,3 8,8 9,0

-0,3 -0,4 -0,4

5,5 4,6

-0,2 0,2

toukokuu, huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 128,6 milj. euroa Kone 9,5 Wärtsilä 9,5 Sampo 8,0 Nokia 6,3 Outotec 5,3 Nordea 5,0 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 41,8 milj. euroa Outotec 9,9 Amer Sports 8,1 YIT 7,3 Kemira 6,5 Cargotec 6,5 Tieto 4,7 SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x2013;PANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 167,4 milj. euroa Nokia 7,0 Amer Sports 6,3 Sampo 6,0 Nordea 5,8 Huhtamäki 4,2 Wärtsilä 3,7 SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x2013;PANKKI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 15,9 milj. euroa PKC Group 6,2 Affecto 6,6 Amer Sports 5,0 Glaston 4,8 Lassila & Tikanoja 4,4 Vacon 4,4

9,6 9,6 8,4 6,7 4,8

-0,1 -0,1 -0,4 -0,4 0,4

8,7 5,6 6,9 5,5 5,4 5,8

1,2 2,5 0,4 1,0 1,0 -1,0

6,2 5,7 5,7 5,4 4,5

0,8 0,6 0,3 0,4 -0,3

5,6

0,6

4,8

0,2

4,5

-0,1

toukokuu, huhtikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 93,8 milj. euroa Nordea 7,1 7,0 0,1 UPM 6,0 5,8 0,2 Neste Oil 6,0 6,5 -0,5 Nokia 5,6 5,1 0,5 Affecto 4,3 Cargotec 4,3 4,2 0,1 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 67,9 milj. euroa Kone 4,5 4,6 -0,1 Nordea 4,2 4,1 0,1 Amer Sports 4,1 3,9 0,2 Wärtsilä 4,0 3,7 0,3 Fortum 3,4 Nokian Renkaat 3,3 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. euroa Sampo 8,6 8,4 0,2 Kone 8,5 8,5 0,0 Fortum 7,6 7,4 0,2 Teliasonera 5,1 5,2 -0,1 Wärtsilä 5,0 5,3 -0,3 UPM 4,9 4,7 0,2 Ă&#x2026;LANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 8,8 milj. euroa Fortum 7,5 7,2 0,3 Metso 7,1 7,3 -0,3 Sampo 6,8 6,4 0,3 Citycon 6,4 6,2 0,2 Outotec 6,0 6,1 -0,1 Tieto 4,8 4,9 -0,1

Osake Outotec YIT Metso Fortum Konecranes Wärtsilä Nokian Renkaat Orion B Nokia Amer Sports Kemira UPM Rautaruukki Stora Enso R Pohjola Kone Huhtamäki Elisa Kesko B Neste Oil Cargotec Outokumpu Sampo Yhteensä, euroa

Osakkeita, kpl 857 800 2 414 750 684 440 1 658 700 127 000 698 000 198 096 58 900 3 047 900 2 689 619 739 000 2 564 900 1 206 902 779 000 278 950 123 500 1 249 252 247 187 446 000 668 919 352 500 4 678 460 837 200 27 699 795

Arvo, euroa 8 123 366 33 806 500 19 465 474 24 250 194 3 084 830 23 850 660 6 041 928 1 082 582 7 955 019 36 713 299 8 690 640 19 826 677 6 106 924 3 957 320 3 380 874 8 138 650 17 926 766 3 680 614 9 700 500 7 251 082 8 160 375 2 411 746 25 316 928 288 922 949

10.6.2013

Muutos 1kk, kpl

Muutos 1kk, euroa

90 000 28 000 12 000 7 000 3 000 2 000 2 000 2 000 10 000 1 843 2 000 3 000 3 000 0 -50 -500 -3 117 -4 000 -3 000 -33 000 -21 000 -1 712 606 -33 000 492 691

852 300 392 000 341 280 102 340 72 870 68 340 61 000 36 760 26 100 25 157 23 520 23 190 15 180 0 -606 -32 950 -44 729 -59 560 -65 250 -357 720 -486 150 -882 848 -997 920 -887 696

Muutos vuoden alusta, kpl 135 000 9 000 23 200 108 800 0 2 000 9 000 2 000 70 000 1 843 5 000 71 000 -1 000 6 000 -12 050 -1 500 -115 117 -12 915 5 000 -90 081 -43 000 -1 338 500 -69 000 -1 235 320

Muutos vuoden alusta, euroa -765 328 -3 397 217 -2 587 832 2 750 976 -256 540 416 340 167 428 -165 235 -3 673 647 6 422 063 -59 920 -2 221 213 -266 098 -79 930 -197 476 899 950 883 257 -972 139 -1 289 220 -944 648 572 079 -2 078 067 2 294 058 -4 548 358

Muutos vuoden alusta (kpl), % 9,6 0,3 5,2 9,7 0 0,3 4,5 3,5 2,4 0,1 1,5 3,6 15,6 1,3 -5,4 -2 -9 -16,1 1,1 -13,2 -4,7 -22,2 -7,8 0,7

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu kesäkuun 12. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari NiemistÜ (Selective Investor). Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

69

TAULUKOT

Sijoittaja kyttรครค keskuspankkia MITร TEKEE ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ

ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ร ย ย ยกย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย วค ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย Mario Draghin ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค TOMMI MELENDER

อปอบ

อปอบ Saksa

Intia

prosenttia 4,0

3,0

8,0

2,0 1,5 2011

2012 6/2013

1,0

7,0 6,0 5,0 4,0 2011

BBB-luokitellut

2011 6/2010

6/2013

Aaa-luokitellut

Baa-luokitellut

prosenttia 6,5

7,0

6,0

6,0

5,5

5,0

5,0

4,0

4,5

3,0

4,0

2,0

3,5

1,0

2011

2012

3,0

6/2010

อ อ วง

ย ย ย ย

3,0 6/2013

อปอบ วก

prosenttia 8,0

2012

2012

6/2010

อปอบ วก AAA-luokitellut

prosenttia 10,0 9,0

2,5

6/2010

Kiina

3,5

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

Suomi

6/2013

prosenttia 5,0

dollaria/unssi 2 000

4,5 4,0 3,5 1 500

3,0 2,5 2,0 2011 6/2010

70 ARVOPAPERI KESร KUU 2013

2012

1,5 6/2013

2010 6/2010

2011

2012

2013 6/2013

1000

TAULUKOT

ǧ

euroa dollareista 1,50

pistettä 500

ÇŚÂ&#x2039;Â?Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;

1,45 1,40

400

1,35 1,30 300

1,25 1,20 2010 6/2010

2011

2012

2013 6/2013

2008 6/2008

1,15

2010

2011

2012

2013 5/2013

200

pistettä 60

Â&#x2021;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2021;Â? Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â?Ă&#x161;Â&#x2039;Â?Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;

2009

pistettä 10

Â&#x2021;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2021;Â? Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;

0 50

Otsikko 2008 5/2008

2009

-10 -20

40

-30 2010

2011

2012

2013 5/2013

2008 5/2008

30

2009

2010

2011

2012

2013 -40 5/2013

HyĂśdykkeiden supersykli lähestyy loppuaan SPEKULANTIT LYĂ&#x2013;VĂ&#x201E;T päivittäin vetoa hyĂś-

dykkeiden lyhyen ajan hintakehityksestä.

Pitkäjänteiset sijoittajat puolestaan etsivät raaka-ainemarkkinoilta niin sanottuja supersyklejä eli useita vuosia kestäviä nousutrendejä.

Taloustieteilijä David Jacksin tutkimus â&#x20AC;?From Boom to Bust: A Typology of Real Commodity Prices in the Long Runâ&#x20AC;? osoittaa, että supersykleillä on ollut mahdollista tehdä suuriakin voittoja â&#x20AC;&#x201C; kunhan vain on osannut kohdistaa pelimerkkinsä oikealla hetkellä oikeisiin raaka-aineisiin.

Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;ÇĄ Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039; Í&#x2022;Í?Í&#x2014;Í&#x201D;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192; Í&#x2022;Í?Í&#x2122;Í&#x201D;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021; Â&#x152;Â&#x192; Â?Â&#x2018;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â&#x2022; Í&#x2022;Í?Í&#x161;Í&#x201D;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192; Í&#x2022;Í?Í&#x203A;Í&#x201D;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;Ǥ Neljäs supersykli on parhaillaan menossa.

HyĂśdykkeestä riippuen sen alkupiste ajoittuu Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2021;Â? Í&#x2022;Í?Í?Í&#x2DC;Č&#x201A;Í&#x2022;Í?Í?Í? Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x17D;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;Ǥ Â&#x192;Â&#x2026;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â? Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;ton perusteella mattimyĂśhäsillä alkaa olla jo kova kiire päästä siihen mukaan. Historiallisesti supersyklit ovat nimittäin saavutÂ&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;ÂĄ Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄÂĄÂ? Í&#x2013;Í&#x201D; Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2021;Â? kuluessa.

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet inĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039; Í&#x2022;Í?Í&#x201D; Â&#x2019;Â&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192; Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Í&#x2022;Í?Í&#x2122;Í&#x201D; Â&#x152;Â&#x192; Í&#x2013;Í&#x2122;Í&#x2013; Â&#x2019;Â&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192; Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2021; Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2020;Â&#x192;Â? alusta. Yksittäisten hyĂśdykkeiden välillä on kuitenkin tuntuvia eroja. Energiaraaka-aineet Â&#x2018;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039; Í&#x2014;Í&#x201D;Í&#x201D; Â&#x2019;Â&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192; Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039; Â?Â&#x2014;luneiden 63 vuoden aikana, kun taas monien maataloustuotteiden (puuvilla, kahvi, vilja, kaakao) hinnat ovat reaalisesti laskeneet samalla periodilla.

Entäpä ne supersyklit? Historiallinen tarkastelu nostaa esiin kolme sellaista. EnsimÂ?ÂĄÂ&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039; Í&#x2022;Í&#x153;Í?Í&#x201D;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x2013;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x2039; Í&#x2022;Í?Í&#x2022;Í&#x201D;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;-

TOMMI MELENDER

ǧ

Ă&#x2013;ljy, Brent Ă&#x2013;ljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki LämmitysĂśljy Maakaasu

hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 11.6.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 99,81 86,68 2 013 1 856 7 067 1 392 15 350 660,25 23,31 20 700 1 836 2,81 4,21

-8,75 -7,24 -10 -5 -9 -13 -10 -14,66 -19,37 -14 -6 -4,49 8,83

-16,53 -16,81 -3 -9 -13 -15 -14 1,62 -26,33 -3 -8 -10,23 109,03

14,51 4,13 -15 -24 -11 21 -44 24,26 27,03 8 -26 26,61 4,31

-10,79 -24,51 -29 -39 -20 47 -48 43,16 25,59 -5 -20 -14,08 -59,40

109,6 91,6 2 112 1 965 7 809 1 647 16 833 661,6 30,2 21 395 1 941 3,0 3,2

104,2 91,0 2 206 2 175 8 151 1 537 20 360 662,8 30,1 23 157 2 070 2,8 3,6

93,5 85,7 2 046 2 119 7 278 1 302 18 890 521,7 23,9 20 263 1 942 2,5 4,5

34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91

145,65 145,63 2 939 3 292 10 148 1 895 29 050 857,25 48,70 33 255 2 635 4,11 13,58

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET

Raaka-aine

71

TAULUKOT

EUROOPPAL AISTEN OSAKKEIDEN SUOSITUKSET KURSSIKEHITYS

Yhtiö Smurfit Kappa Thrombogenics Volkswagen Rexel Teleperformance Rubis EADS Vinci Wendel Galp Energia Eurotunnel Capgemini Safran BNP Paribas AXA Atos Christian Dior Technip Prysmian Ryanair Ferrovial SEB Adidas Deutsche Post Delta Lloyd Gerresheimer Allianz Voestalpine Boskalis Westminster KBC Group ASM International LVMH Arkema Eurazeo Aalberts Industries Lafarge Hochtief Neopost Hellenic Telecommunications Andritz Bruxelles Lambert Koninklijke DSM Deutsche Bank GSW Immobilien Gemalto Scor Havas Fresenius Linde Michelin Renault Wirecard Ziggo Continental Sanofi Ahold GEA Group Saint-Gobain Bilfinger Eutelsat SES Stada Arzneimittel SBM Offshore Celesio Lufthansa Ingenico

Kurssi Muutos Muutos 12.6. vuoden 2013 alusta, % 1 v, % 11,60 31,93 159,70 17,17 36,03 44,23 43,00 38,66 83,63 12,36 6,06 36,81 40,28 42,56 15,15 54,68 134,10 83,60 15,40 6,71 12,27 60,92 80,35 19,47 14,73 45,00 113,05 27,00 29,15 29,14 25,76 127,70 75,33 42,00 17,56 50,57 49,51 49,45

SUOSITUSLUVUT

Muutos 3 v, %

Muutos 5 v, %

71,85 93,75 121,25 41,63 65,82 43,04 143,67 1,79 92,05 0,94 -1,38 -2,91 72,19 -8,04 15,52 48,79 62,13 68,28 21,16 111,10 117,94 12,50 87,32 60,40 5,26 68,44 38,97 13,68 -14,37 -7,42 45,00 38,94 152,40 -2,62 56,25 2,03 -5,16 -16,78

113,24 289,87 73,78 59,23 41,22 52,50 214,98 -9,84 10,76 -23,73 -41,21 -10,60 201,69 -28,55 -26,58 49,11 82,10 49,79 -13,92 157,47 45,91 47,84 81,34 3,87

Osta

Ylipainota

Pidä

Alipainota

Myy

0 0 1 0 2 2 0 1 0 4 1 1 2 3 1 0 0 2 3 2 4 3 4 1 0 0 2 0 2 1 1 2 1 1 2 2 1 1

0 0 4 1 0 1 3 5 2 3 2 4 5 5 5 5 2 7 4 3 4 1 7 7 5 5 9 7 4 6 5 13 8 3 3 8 4 3

0 0 1 1 1 0 1 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 2 1 0 1 1 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 1 0 1

0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 1 0 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 0

Suosituksia, Suositusluku (1=paras, kpl 3=huonoin) 1,00 1,00 1,19 1,19 1,21 1,22 1,23 1,24 1,25 1,27 1,28 1,30 1,30 1,30 1,31 1,33 1,33 1,34 1,34 1,35 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,39 1,39 1,42 1,42 1,42 1,42 1,43 1,44 1,44 1,45 1,45 1,45

Keskitavoitehinta

Osta Osta Osta Osta Osta Osta Osta Osta Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota

14,00 50,00 193,50 19,00 39,00 61,00 48,00 46,00 102,00 15,25 7,80 42,00 42,00 54,00 17,00 62,00 157,00 100,00 17,90 7,50 14,00 65,00 92,00 21,00 16,80 48,00 132,00 30,50 37,00 34,75 32,00 151,53 86,40 46,85 19,00 59,00 63,00 53,50

113,24 55,08 28,48 21,91 97,51 15,91 60,55 16,94 60,00 38,34 -3,60 31,52 50,79 51,55 59,54 24,77 24,86 10,03 37,13 86,14 51,74 16,48 39,18 47,35 53,92 27,42 56,62 29,25 15,56 104,49 -7,00 7,04 41,94 40,95 34,83 61,67 33,19 31,57

5,70

11,76

348,82

3,45

-65,41

6

1

5

0

0

12

1,46

Ylipainota

8,10

39,31 58,49 50,57 34,40 28,63 66,78 23,36 4,64 93,74 144,85 65,76 55,96 21,76 29,58 99,70 80,63 11,78 28,51 31,52 77,06 22,89 22,07 33,41 13,82 15,94 15,85 51,94

-19,02 -2,74 10,44 4,40 -10,55 -1,79 14,45 11,20 7,62 9,73 -8,14 37,54 16,99 19,45 13,83 12,94 16,18 16,51 -2,19 5,56 -8,80 1,66 36,87 33,90 22,15 11,27 20,79

-5,01 13,42 33,04 22,38 7,96 26,98 29,53 9,08 17,42 20,71 36,72 73,12 43,58 22,26 47,03 45,70 29,11 36,54 16,68 23,38 8,77 22,04 50,80 36,11 39,17 97,15 48,40

65,83 -2,16 53,39 -21,48

93,17 -27,75 30,45 -39,19

107,17 46,55 20,13 72,32 65,98 16,16 82,76 169,94

190,73 51,98 76,95 59,18 52,88 41,76 -4,01 153,73

135,09 62,23 11,35 68,25 -4,11 60,42 -19,07 28,17 9,59 10,95 -13,89 43,20 210,22

61,04 87,56 26,75 24,39 -25,16 40,23 18,17 33,40 -23,37 -39,26 -35,04 1,38 140,25

7 6 16 20 10 13 11 10 13 17 11 15 7 12 15 16 14 14 13 11 11 10 11 10 9 20 9

1 2 3 3 1 1 2 3 3 4 3 1 1 2 1 3 4 1 1 0 0 2 2 1 1 1 1

4 5 6 9 6 1 4 6 8 12 5 7 7 5 13 7 7 7 8 10 9 8 4 6 5 7 4

1 0 1 0 0 1 0 0 1 1 0 1 0 2 0 2 1 1 0 1 0 0 1 1 1 0 0

0 0 2 3 1 3 2 1 1 1 2 2 0 1 1 2 2 2 2 0 1 1 2 1 1 5 2

13 13 28 35 18 19 19 20 26 35 21 26 15 22 30 30 28 25 24 22 21 21 20 19 17 33 16

1,46 1,46 1,46 1,47 1,47 1,47 1,47 1,48 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,52 1,52 1,52 1,52 1,52 1,52 1,52 1,52 1,53 1,53 1,53 1,53 1,53

Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota

49,00 68,50 55,00 41,80 33,15 77,00 25,00 5,39 103,50 161,00 76,00 59,50 23,50 29,00 104,00 91,50 14,00 29,00 36,00 84,00 28,50 25,00 36,00 16,40 16,70 18,45 55,00

72 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

9 5 32 13 12 9 28 23 8 26 16 20 20 28 29 15 6 28 16 26 20 12 33 29 13 13 35 18 12 19 13 33 20 8 9 28 19 11

Keskisuositus

28,89 -24,07 -7,23 11,17 31,36 -14,62 45,75 7,51 7,54 5,06 3,68 12,01 23,56 -0,07 13,48 3,44 4,56 -3,73 2,60 41,89 9,55 9,35 19,34 17,26 19,42 12,23 7,87 -2,39 -14,28 11,43 -5,14 -8,00 -4,90 21,79 11,82 4,85 12,69 23,63

29,31 0,33 -48,81 -21,51 -62,03 45,62 78,40 93,75 -27,36 28,42 -46,32 -27,29 -30,66

9 5 26 11 9 6 23 17 6 18 12 14 13 19 21 10 4 18 9 18 11 7 20 19 8 8 22 11 6 11 7 18 11 4 4 16 12 6

YHTEENVETO

TAULUKOT

SUOMAL AISTEN OSAKKEIDEN SUOSITUKSET KURSSIKEHITYS

Yhtiö Technopolis Affecto Teleste Digia Lassila & Tikanoja Citycon PKC Group Amer Sports Huhtamäki Vacon Finnair Fiskars Stora Enso Metso Kemira Raisio YIT Oriola-KD Pöyry Tikkurila Wärtsilä Cargotec Sponda Olvi Cramo Outotec Talentum Vaisala F-Secure Sampo Nokian Renkaat Ramirent Talvivaara Kesko Fortum UPM-Kymmene Pohjola HKScan Uponor Aspo Comptel SRV Ponsse Metsä Board Konecranes Atria Nokia Kone Rautaruukki Alma Media Elisa Neste Oil Tieto Basware Marimekko Stockmann Rapala Outokumpu Sanoma Apetit Orion Ahlstrom Lemminkäinen

Kurssi Muutos Muutos 12.6. vuoden 2013 alusta, % 1 v, % 4,38 4,00 4,30 3,01 13,74 2,38 18,20 13,65 14,35 51,50 2,73 17,20 5,08 28,44 11,76 3,39 14,00 2,24 3,90 16,71 34,17 23,15 3,79 23,53 9,38 9,47 0,93 18,91 1,99 30,24 30,50 7,03 0,16 21,75 14,62 7,73 12,12 3,63 12,25 5,49 0,43 3,08 5,72 2,44 24,29 6,28 2,61 65,90 4,62 2,80 14,89 10,84 15,67 19,15 10,34 11,25 4,80 0,52 6,05 16,25 18,38 10,75 15,40

16,2 35,6 3,1 14,9 18,0 -0,1 17,5 21,3 17,0 28,1 14,7 3,1 -3,1 -11,2 -0,4 10,1 -5,3 0,4 33,0 13,5 4,4 16,0 5,3 19,7 18,4 -10,6 -21,2 18,9 28,4 24,2 1,3 12,5 -54,2 -12,2 3,3 -12,2 7,5 0,0 27,6 -14,1 7,5 -5,5 -3,7 9,9 -4,9 0,3 -10,8 18,1 -22,4 -38,5 -11,0 11,0 5,2 -5,4 -27,7 -17,3 -1,0 -35,1 -18,7 13,5 -17,1 -8,7 7,8

43,1 56,9 10,3 28,1 54,9 22,4 56,9 51,0 28,6 43,0 55,1 25,9 13,3 4,3 29,4 48,7 8,9 24,4 -21,9 24,6 32,2 26,8 38,3 23,8 -2,7 14,8 -31,6 29,3 39,2 59,7 6,2 20,0 -68,0 11,4 4,1 -8,4 41,8 11,0 61,2 -8,3 -4,4 -7,2 -15,3 26,4 22,0 23,4 15,3 44,6 -16,4 -43,4 -4,6 40,6 20,4 -13,5 -16,6 -19,4 -1,6 -31,1 0,8 27,8 30,1 -4,1 -5,4

SUOSITUSLUVUT

Muutos 3 v, %

Muutos 5 v, %

44,4 81,8 -4,4 -43,7 0,8 6,7 76,5 67,3 73,9 65,1 -34,4 67,2 -22,0 2,0 29,4 30,4 -10,4 -39,0 -62,0 5,0 86,9 4,8 45,2 81,0 -16,5 37,4 -51,6 -6,6 -4,3 70,7 49,1 -3,4 -87,0 -17,3 -20,7 -31,9 46,6 -55,5 -1,3 -8,5 -35,2 -53,3 -32,5 -11,9 7,5 -43,5 -66,9 95,3 -64,2 -59,4 4,1 -16,2 5,7 11,3 -9,1 -54,5 -12,7 -84,9 -59,3 -2,6 25,6 8,0 -36,0

-16,8 11,4 -16,7 -4,7 -11,2 -20,7 154,2 69,3 135,6 83,9 -47,1 60,2 -23,8 -2,3 125,8 99,4 -13,3 -22,0 -76,5 66,7 -4,1 4,7 88,2 -4,1 -6,5 -69,9 -29,0 -16,5 77,7 2,7 -1,7 -88,2 -5,8 -50,7 -33,9 26,4 -57,8 11,9 0,7 -62,3 -43,9 -54,2 47,9 -8,2 -55,3 -84,4 166,8 -85,2 -66,0 11,7 -43,2 1,4 162,3 -27,2 -54,4 6,9 -92,0 -59,3 4,6 44,3 -17,9 -52,5

Osta 3 1 1 3 3 5 3 3 3 3 2 1 7 13 6 1 6 2 2 1 6 6 3 1 2 6 0 1 1 5 6 3 2 2 7 3 1 1 2 0 0 0 0 2 3 1 12 2 3 0 3 3 1 0 0 1 0 1 0 0 1 0 0

YHTEENVETO

Ylipainota

Pidä

Alipainota

Myy

3 2 2 0 1 4 2 3 4 1 0 3 1 2 2 1 1 3 2 3 4 2 2 1 4 4 2 0 3 3 2 1 2 2 5 3 1 3 1 1 1 2 1 2 1 2 7 3 2 2 4 4 4 1 0 1 1 1 1 0 0 0 0

0 0 0 0 2 4 1 4 2 2 3 0 6 7 3 3 4 2 0 3 5 6 6 2 2 5 0 1 0 10 5 4 5 2 11 7 2 0 5 1 1 0 2 4 7 0 15 12 5 1 9 6 3 2 3 3 0 8 5 0 2 1 0

0 0 0 1 0 0 1 0 1 1 0 1 3 1 1 0 1 2 1 1 1 0 2 1 2 1 1 1 1 0 1 2 1 2 3 2 2 2 0 1 1 0 1 2 3 3 7 1 3 1 1 2 2 3 2 4 3 5 4 3 3 2 2

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 2 0 2 0 1 0 3 3 0 0 1 4 0 0 1 3 4 1 1 1 5 2 0 1 2 0 0 1 0 2 2 1 17 5 4 1 7 7 4 0 0 2 0 4 3 0 5 2 2

Suosituksia, Suositusluku (1=paras, kpl 3=huonoin) 6 3 3 4 6 13 7 10 10 7 5 5 17 27 14 5 14 9 6 8 19 17 13 5 11 20 3 3 6 21 18 11 11 9 31 17 6 7 10 3 3 3 4 12 16 7 58 23 17 5 24 22 14 6 5 11 4 19 13 3 11 5 4

1,25 1,33 1,33 1,38 1,42 1,46 1,50 1,55 1,55 1,57 1,60 1,60 1,65 1,65 1,68 1,70 1,71 1,72 1,75 1,75 1,76 1,76 1,77 1,80 1,82 1,83 1,83 1,83 1,83 1,83 1,86 1,86 1,86 1,89 1,90 1,91 1,92 1,93 1,95 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,07 2,09 2,09 2,09 2,10 2,10 2,14 2,14 2,17 2,20 2,23 2,25 2,26 2,35 2,50 2,50 2,60 2,75

Keskisuositus

Keskitavoitehinta

Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Myy

5,10 4,25 4,70 3,50 15,00 2,70 21,75 13,50 16,00 52,75 3,00 19,00 6,00 35,00 12,50 3,65 17,25 2,48 4,80 17,50 37,50 24,50 4,30 22,75 11,25 12,00 1,30 20,50 1,80 31,80 35,00 8,00 0,21 25,00 14,60 9,00 13,50 4,25 11,00 6,00 0,47 3,75 6,10 2,70 28,00 7,00 2,58 63,50 5,00 3,65 14,70 12,00 16,20 19,00 11,00 11,00 4,70 0,55 6,40 15,00 17,75 10,50 14,50

73

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen

Koti ei ole sijoitus ”KOTI EI ole sijoitus!” varoittaa Yalen yliopiston kansantaloustieteen professori Robert Shiller niitä amerikkalaisia, jotka harkitsevat isomman asunnon hankintaa nyt, kun asuntomarkkinat ovat elpymässä ja hinnat pitkästä aikaa taas nousussa. Shiller tunnetaan parhaiten kirjastaan Irrational Exuberance, jonka ensimmäinen painos ennusti itkuplan puhkeamisen ja toinen painos varoitti asuntojen hintakuplasta. ”Asunto vaatii huoltamista ja sen arvo alenee. Uudet asunnot ovat aina vanhoja parempia”, professori sanoo ja todistaa arviotaan laskelmillaan: asuntojen arvonnousu jäi sadassa vuodessa (1890– ͥ͝​ͥ͜Ȍ ƪ ¡ ¡ Ǥ Kiinteistöala vastustaa Shillerin ajatuksia. Vuokra-asunnoista saa kassavirtaa ja niihin voi sijoittaa velkavivulla, jota korkojen verovähennysoikeus tukee. Riidan voisi helposti panna puoliksi: oma asunto ei välttämättä ole sijoitus, mutta toinen asunto, sijoitusasunto, kivitalosta kasvukaupungista, voi sitä ollakin, saati kolmas tai neljäs – kunhan se ei ole luksusasunto Pariisissa. Niiden hinnat ovat kääntyneet laskuun, kun rikkaimmat ranskalaiset muuttavat joukolla veroja pakoon ulkomaille.

Tappoiko T ik kä kännykkä kkä kkonsolin? li ?

ANGRY BIRDSIT ja muut kosketusnäytöllä toimivat pelit ovat sekoittaneet videopelimarkkinat. Yhä useampi pelailee kotonakin kännykällä tai iPadillä, jolloin Nintendot ja Xboxit jäävät olohuoneen nurkkiin pölyttymään.

Osa myynnin hidastumisesta on konsolin tekijöiden Microsoftin ja Sonyn omaa syytä, sillä ne ovat viemässä pelaamista verkkoon – tai pilveen, kuten nykyisin sanotaan – ja uhkaavat samalla koteihin hankittujen pelien käyttökel-

poisuutta ja jälleenmyyntiä.

Microsoft kuitenkin väittää, että kaksi kolmasosaa pelaamisesta tapahtuu yhä konsolien avulla. Väitettä tukee myös suurimpien peliyhtiöiden osakekurssien nousu tänä vuonna. Pelien myynti on vähentynyt, kun kuluttajat odottavat uusia, uudessa konsolissa varmasti toimivia pelejä, mutta pelien kehittäjien, kuten Electronic Artsin ja Take-Two Interactiven osakekurssit kurkistavat jo tulevaisuuteen.

Street -elokuvan Gordon Gekkon esikuvana, puolestaan asettui puolustamaan yhtiötä, alkoi haalia sen halpoja osakkeita ja on nyt noussut yhtiön suurimmaksi omistajaksi.

Kiistelyn keskellä Herbalife joutui vaihtamaan tilintarkastajaa, kun KPMG antoi potkut Herbalifen tilit tarkastaneelle työntekijälleen epäselvyyksiin vedoten. Tästä kaikesta huolimatta jalkapallotähti Lionel Messiä ja aikanaan myös Suomen jääkiekkomaa-

joukkuetta sponsoroineen yhtiön kurssi on noussut tämän vuoden aikana 80 prosenttia.

Herbalife Hollywoodiin LAIHDUTUSTUOTTEITA VERKOSTOMARK-

keinoin myyvä Herbalife on joutunut Yhdysvalloissa kahden suursijoittajan keskinäisen välienselvittelyn pelinappulaksi.

Rahastomoguli Bill Ackman on lähtenyt shorttaamaan ravintolisiä myyvän yhtiön osakkeita ja syyttää samalla kovaäänisesti pörssissä jo vuosikymmeniä noteeratun yhtiön toimintaa pyramidihuijaukseksi. Toinen miljardööri Carl Icahn, jota pidetään muun muassa Wall

KINOINNIN

74 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

ILMIÖT

YHDYSVALLOISSA ON tällä hetkellä myynnissä parisataa kenttää. Kaikkiaan kenttiä on 16 000. Moni kenttä vaihtoi omistajaa asuntokuplan jälkeisessä lamassa, kun kiinteistösijoitusyhtiöitä ajautui rahoittajien syliin.

Muiden muassa on ƨ ¡Ǥ Ala sopii pienemmillekin sijoittajille, sillä kenttien keskimääräinen hinta on kolme miljoonaa dollaria. Se on edelleen kolmasosa vähemmän kuin vuoden 2006 huipulla.

Jos kotimainen golfosake kiinnostaa, kaupan olevista osakkeista löytyy ƪ Ú sivuilta: ĜĜĜǤČĔđċĕĎĘęĊǤĈĔĒ

ǡ myyntitappion voi aina yrittää vähentää verotuksessa.

Vain kauniille ABERCROMBIE & FICTHIN toimitusjohtaja ơ sanoi vuonna 2006, ettei hän halua lihavien ihmisten kantavan yllään vaatemerkkinsä logoa. Se sopii vain kauniille ja tyylikkäille nuorille, ǡ ơ myyjiksi liikkeisiinsä. Siksi tämä nuorison vaatettaja ei myöskään tee naisille XL- eikä XXL -kokoja.

Ylimielisyys on kuitenkin kostautumassa. Tilastojen mukaan suurin osa potentiaalisesta asiakaskunnasta on vähintään hieman ylipainoisia. Pahimmat kilpailijat, kuten H&M, palvelevat heitä ilomielin – ja uskaltavat näyttää tukevia ihmisiä myös mainoksissaan.

Laihimpien lompakotkin taitavat olla S-kokoa, sillä A&F:n tuore tulosraportti osoittaa tappioiden vain jatkuvan, joskin viime vuotta pienempinä. Huonoon myyntiin voi vaikuttaa myös se, että toimitusjohtajan vuosien takaiset kommentit ovat nousseet uudelleen pinnalle ja aiheuttaneet yhtiön vastaisia boikotteja ja yleistä paheksuntaa.

MARKUS SALIN

Oppia Amerikasta

O

sakemarkkinoilla vuosi käynnistyi hilpeissä nousutunnelmissa. Kevään edistyessä vanha tuttu epävarmuus alkoi kuitenkin taas nostaa päätään. Etenkin Euroopassa huomattava osa alkuvuoden tuotoista on haihtunut pois viime viikkojen aikana. Euroopan kasvuennusteet eivät rohkaise, mutta pörssiyhtiöille on pakko antaa tunnustusta kohtuullisesta ensimmäisestä neljänneksestä vallitsevissa olosuhteissa.

Alkuvuoden ilmiö oli Tokion pörssi, jonka Nikkei-indeksi roikkui vielä viime vuoden loppupuolella runsaassa 8300 pisteessä. Toukokuussa indeksi lähenteli 16000 pisteen rajaa. Sen jälkeen usko lopahti ja indeksi rojahti lyhyessä ajassa liki viidenneksellä.

Yhdysvalloissa kasvunäkymät ovat Eurooppaa paremmat, vaikka myös siellä monet isot ongelmat ovat edel Ǥ ¡ Ǧ että S&P 500 -indeksit ylsivät hiljattain uusiin kaikkien aikojen ennätyslukemiinsa. Euroopan pörssien kevätnotkahdukset eivät ole juuri heijastuneet jenkkipörsseihin.

Kehittyneiden maiden osakemarkkinoiden kehitys on siis alkuvuoden aikana vaihdellut huomattavasti mantereelta toiselle mentäessä. Yhdysvalloissa on ennenkin nähty positiivisen asenteen ensin ruokkivan pörssiä ja lopulta heijastuvan koko talouteen.

Tulevien ongelmien murehtiminen etukäteen ei kuulu kansanluonteeseen.

Isot romahdukset ovat amerikkalaisille ostotilaisuuksia.

Yhdysvalloissa pörssit on yleisesti hyväksytty keskeiseksi tekijäksi koko taloudessa. Euroopassa osakesijoittaminen taas on yksi talouden lieveilmiö, jota on syytä suitsia byrokratialla ja verotuksella. Amerikassa menestyminen yrittäjänä tai sijoittajana herättää ihailua ja epäonnistumista pidetään hyvänä oppimiskonstina. Euroopassa menestyminen aiheuttaa kateutta ja

epäonnistuminen on luuserin tavaramerkki.

Eurooppalaiseen kansanluonteeseen kuuluu omaan napaan tuijottaminen ja omissa ongelmissa kieriskely. Tällä kertaa siihen tuntuu olevan aihettakin, mutta siltikin kaikkien tilastojen perusteella Yhdysvaltain keskuspankin setelinsyytäminen, liittovaltion budjettivaje ja julkinen ja yksityinen velkaantuminen ovat vähintään yhtä isoja mörköjä kuin kaikki Euroopan ongelmat yhteensä.

Eurooppalaiseen ajattelutapaan kuuluu myös mollata amerikkalaisia yksioikoisen pinnallisiksi. Ehkä oikea sana onkin rohkeus. Mitäs, jos me täällä vanhalla mantereella alkaisimme tuijottaa oman navan sijaan peiliin? Tunnustaisimme omat virheemme, mutta ottaisimme positiivisen asenteen ja kiskoisimme itsemme kuiville. Vaikka omasta tukasta.

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona.

KARMO RUUSMAA

Luovutustappiot golfista

75

KIRJAT

Tappavat asuntolainapaketit Suomalaisen dekkarikirjailijan ja entisen jenkkipankkiirin jännäri esittelee Wall Streetin myyntimiesten raadollista elämää.

Teksti Karo Hämäläinen

jentävät kaksi isoa olutpulloa joka ilta tunnin kestävässä työmatkajunassa.

Pääosassa yrityskulttuuri

V

͜͞​ͤ͜ Ƥnanssikriisi sai pörssikurssit sukeltamaan, mutta ennen muuta se kylvi tuhoa yhdysvaltalaisiin investointipankkeihin.

Niiden äärimmäisen kilpailuhenkistä ja eläimellistä yrityskulttuuria kuvaa Jarkko Sipilän ja yhdysvaltalaisen Scott Stevensonin yhteistyönä syntynyt Rahan metsästäjät.

Ulkoisesti Rahan metsästäjät on dekkari. Romaanin nykyhetkessä Peninsula-luksushotellin sviitistä löytyy kuollut mies, joka on mitä ilmeisimmin murhattu. Hän paljastuu salanimellä sisäänkirjautuneeksi pankkiiriksi, ja hänet on löytänyt luksushuoralta vaikuttava nainen.

Suurimmalta osin teos kuitenkin liikkuu menneessä, niissä tapahtumissa, jotka ovat johtaneet miljonäärin muuttumiseen ruumiiksi. Fiktiivisessä East Atlantic Bank -investointipankissa tehdään sitä mitä muuallakin: paketoidaan NINJA-asuntoluottoja hyvien lainojen kaveriksi ja haetaan luottopaketille näennäisesti riippumattoman osapuolen laatuvahvistus. Sitten vain finanssialan myyntimiehet hommiin!

76 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

ĆėĐĐĔ ĎĕĎđĤ ƭ ĈĔęę ęĊěĊēĘĔēǣ ĆčĆē ĒĊęĘĤĘęĤďĤęǤ ͥ͞͡ ĘǤ ėĎĒĊ ĎĒĊ ͜͟͞͝Ǥ

PÄ ÄPAHIS ON TÄYDELLISESSÄ PASK AMAISUUDESSA AN KIEHTOVA TAPAUS.

Romaanin pääpahis on haistanut asuntoluottokuplan ja tyhjentää mädäntyviä lainoja pankin omasta taseesta asiakkaille, niin myös ensimmäiseen tällaiseen sijoitukseen lähtevälle konservatiiviselle instituutiolle, joka panee peliin sata miljoonaa.

Teoksen päähenkilö Char-

les Smith ja hänen kaverinsa, suomalainen Magnus Saastamoinen, myyvät kreikkalaisittain nimettyjä lainapaketteja ja juhlivat onnistuneita kauppoja lennähtämällä golfaamaan Yhdysvaltain huippukentälle.

Arjessa he tekevät töitä kellon ympäri neliömetrin suuruisessa avokonttoripisteessään ja tyh-

Rahan metsästäjissä kiinnostavinta on kuvaus Wall Streetin toinen toistaan röyhkeämmistä myyntimiehistä ja verisestä yrityskulttuurista. Liioittelua ja valikointia kirjailijaparivaljakko on toki käyttänyt, mutta päällisin puolin kuvaus vastaa elämäkerrallisten kuvausten todistusta: raha ratkaisee, moraali on ikävä sana, potkuja jaetaan mielivaltaisesti ja nuoleskelukulttuuri kukoistaa. ”Työura, eli raha, piti tehdä vajaassa parissakymmenessä vuodessa, muuten Wall Street vei terveyden, järjen tai sielun. Tai ne kaikki”, romaanin kertoja sanoo.

Rahamaailman ytimeen tekijöillä on suora yhteys, sillä Scott Stevenson työskenteli vuoteen 2007 Barclaysin vakuutusmyyntiryhmässä ja kauppasi johdannaisia vakuutusyhtiöille. Hänen työkavereihinsa kuului Sipilän veli Jouko Sipilä, joka tutustutti entisen pankkiirin suomalaiskirjailijaan.

Rahan metsästäjät nimittäin on ilmestynyt kahtena hieman erisisältöisenä kirjana: englanninkielisessä Decay Timessä, jonka kannessa on vain Stevensonin nimi, keski ¡¡ ¡ Ƥ ilmaan, kun taas suomenkielisestä versiosta Jarkko Sipilä Ƥ kuvausta. Miesten yhteistyöprojekti kesti jälkisanojen mukaan kolme vuotta. Sinä Ƥ ahneus on saanut taas uusia ilmenemismuotoja.

KIRJAT

Yrittรคjyyttรค parhaimmillaan ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฯ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วค อ อขอ ฤ วค ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ อ อ วค

YRITYS VOI ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Terho Puustisen ย ย Mika Mรคkelรคisen Taivas + Helvettiวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Niklas Hedistรค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกยกย Jukka Jokiniemeen ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย Berndt von Frenckeliinวค Taivas + Helvetti ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ยกวค วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย วณวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก Satu Kontinen ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Jude Njilan ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อกอข ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค Taivas + Helvetti ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ยกวค MIRKO HURMERINTA

Kiivailua keinottelijoita vastaan ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤดฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วค อ อขอฅ ฤ วค ฤ ฤ ฤ อ อ อ อ วค

FINANSSIKRIISI ON ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ร ย Leif Salmรฉniaวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Maanalainen moskeija ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ยกวค ย ย ย ยฑย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย วค ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย วค ย ย ย ยฑย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยฑย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ วณศ ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยกย ย ย ย ย kannattaa pitkรคllรค aikavรคlillรควควณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก

Soneran ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อฅอ ย ย ย ย ย ย ย Nokian อขอก ย ย ย ย ย วค ย ย ย ยฑย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยกย ย ยกย ย ยก ย ยกย ร ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย วค ย ย ย ยฑย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย las Akropoliilta ย ย Palatsin Bosporin rannalla ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ร ย Maanalaisen moskeijan ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยฑย ย ยกย ย ยกยก ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค TOMMI MELENDER

77

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo

78 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

COLOURBOX

SEURAAVASSA NUMEROSSA

TOUKOKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa KUNHAN KESÄ ja kärpäset on saatu lätkittyä, on aika sulatella ensim-

mäisen vuosipuoliskon tulosraportit.

Elokuun Arvopaperi summaa yhteen kesän tärkeimmät uutiset ja katsoo kohti syksyä.

Vankka paketti osakesijoittajan asiaa ilmestyy torstaina 22. elokuuta. ¡ ¡ ¡ ǤƤ ¡ ¡¡ ¡ ¡ ¡Ǥ Arvopaperin toimitus toivottaa rentouttavaa kesää ja kireitä siimoja – myös osakemarkkinoille!

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Tila

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Jos

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta: La anka 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

79

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

Y

hdysvaltojen talous alkaa vähin erin normalisoitua. Asuntoja rakennetaan, ja niiden hinnatkin nousevat reippaasti. Keskiluokan varallisuus ja siten myös ostovoima on alkanut pitkästä aikaa kasvaa. Suhdannekäännettä on tukenut keskuspankin Fedin ylläpitämät matalat korot ja runsas likviditeetti.

Fed on ilmoittanut pitävänsä korot lähellä nollaa ainakin siihen asti, kunnes työttömyys painuu alle 6,5 prosenttiin. Lisäksi se ostaa niin sanotun määrällisen keventämisohjelman mukaisesti kuukausittain markkinoilta 85 miljardilla dollarilla velkapapereita, joista melkoinen osa on asuntolainoista koottuja paketteja.

Helppoa rahaa ei voi virrata ikuisesti. Markkinoilla on jo odotettu merkkejä Fedin toimista runsaan likviditeetin kuivaamiseksi. Asuntolainojen korot ovat jo tästä syystä hiukan nousseet. Myös maailman pörsseissä on pelkoja, että Fed lopettaa kertaheitolla ostonsa.

Ei ole kovin todennäköistä, että Yhdysvalloissa rahapolitiikkaa ruvetaan kiristämään rajulla kädellä ja ennen aikojaan. Pikemminkin korkojen nosto ”myöhästyy”, kuten vuoden 1987 pörssiromahduksen jälkeen, 1990-luvun lopulla sekä vuosina 2005–2006.

Yhdysvaltain oma talous on niin joustava, että se ei itse kärsi viivästyksistä.

Sen sijaan Yhdysvaltain kevyt rahapolitiikka ylikuumensi talouksia useissa muissa maissa. Muun muassa japanilaiset syyttivät Fedin matalia korkoja omasta 1980-luvun lopun kiinteistökuplastaan, joka taittoi maan kasvun vuosikymmeniksi. Eikä Suomikaan jäänyt osattomaksi tästä halvan rahan tulvasta.

Samanlaisia tapahtumia on odotettavissa nytkin.

Kelluvat valuuttakurssit eivät ole kyenneet suojaamaan talouksia suuren maan rahapolitiikan muutoksilta, kuten vielä 1970-luvulla uskottiin. Kansantalous ei ole kone, jonka kierroksia voisi säätää talouspolitiikalla. Niin ylioptimismi kuin pessimismikin ovat maasta toiseen tarttuvia ilmiöitä.

Euroopassa tilanne on edelleen haastava. Taantuma lienee saanut euromaissa pohjakosketuksen, mutta varsinaiseen Yhdysvaltojen tapaiseen nousuun on vielä matkaa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, ¡¡ ¡ Ǥ ƪ on hidastunut selvästi alle kahden prosentin vauhtiin, mikä antaa tilaa EKP:lle. Viime keväänä EKP alensi ohjauskorkoaan lähelle nollaa, historiansa alimmalle tasolle.

80 ARVOPAPERI KESÄKUU 2013

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

Euromaat eivät kuitenkaan ole veljeksiä. Myös maiden sisällä erot saattavat olla suuria, kun meneillään oleva rakennemuutos ajaa ihmisiä työnhakuun. Saksan Münchenissä asuntojen hintojen nousu on tänä keväänäkin ollut nopeaa. Sen sijaan Ruhrin alueella asuntoja puretaan asukkaiden muutettua Baijeriin, jonne uudet työpaikat ovat syntyneet.

Suomessa on meneillään samanlainen ilmiö kuin Saksassa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuodesta 2010 noin 10 prosenttia, kun muun Suomen hinnat ovat sahanneet paikoillaan.

Münchenin ja Helsingin asuntohintojen nousu ei sinällään ole yllättävää. Matalan korkotason vallitessa hinnat ovat korkeammat kuin korkean reaalikoron oloissa. Samoin hyvä työllisyys ja tulokehitys ovat nekin nostamassa asuntojen hintatasoa.

RUHRIN ALUEELL A ASUNTOJA PURETA AN ASUKK AIDEN MUUTETTUA BAIJERIIN. Tässä on vain yksi mutta. Asuntojen hintojen nousu alkaa helposti ruokkia itse itseään, jos ostajat saavat helposti lainaa. Tästä ilmiöstä voi helposti kehittyä kupla, kuten Suomessa ja Japanissa nähtiin jo 1980-luvun lopulla. Sen sijaan Saksassa ei ole ollut varsinasta asuntomarkkinoiden ylikuumenemista sodan jälkeen.

Ensi talvena Yhdysvaltain kevyen rahapolitiikan aikaansaama asuntohintojen nousu ja kysynnän kasvu tuskin saa aikaan tuhoa Espanjassa. Hyvän työllisyyden euroalueilla tilanne on toinen. Amerikkalaisen kuluttajan vahvistuneet tulo-odotukset tarttuvat helposti vakavaraisiin perheisiin. Jo ennestään hyvin matala korko voi antaa lisää vauhtia asuntomarkkinoilla.

On yllättävää, että ministeri Jan Vapaavuori ei hyväksynyt virkamiesten valmistelemaa ehdotusta lainakatosta. Valvojan eli Fivan asuntoluotolle määräämä minimiomarahoitusosuus eli lainakatto jarruttaisi asuntokauppaa juuri kriittisimmässä vaiheessa, ennen kuin aiempi asuntohintojen nousu alkaa vaikuttaa niin ostajien kuin pankkienkin päätöksiin.

Vielä tällä hetkellä tilanne asuntomarkkinoilla on rauhallinen, mutta käänne voi tapahtua hetkessä, kuten 1980-luvun lopulla. Pankeissa tätä makrovakauden vaarantumista näyttää olevan vaikea ymmärtää.

Asuntokauppaan tarvitaan ulkopuolinen jarrumies.

KUVA KIMMO LEHTONEN

Fed voi taas keikuttaa meidän venettämme

KARMO RUUSMAA

KUMPPANIBLOGIT

Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

Jatkuvatko Japanin hurjat liikkeet?

JAPANIN MARKKINOILLA on nähty voimakkaita liikkeitä, kun pääministeri Abe elvyttää taloutta huomattavasti ja keskuspankki taistelee kiihtyvällä vauhdilla Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x192; Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â?Ǥ Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192; Â&#x2020;Â&#x2021;ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x201D;Â&#x2021; saataisiin katkaistua, pitkäaikaista iloa ei lĂśydetä ilman rakenteellisia uudistuksia.

Toimien seurauksena valtionlainamarkkinoilla on nähty touko-kesäkuussa suurimmat liikkeet vuosiin. Japanin 10-vuotisen viitelainan korko nousi muutamassa päivässä lähes 30 korkopistettä korkeimmalle tasolleen sitten viime vuoden alun. Lisäksi osakemarkkinoiden kehitystä mittaava Nikkei 225 -indeksi nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007 noustuaan vuoden alusta jopa 40 prosenttia. Osakemarkkinoilla on sittemmin nähty selvä korjausliike, ja päivätasolla liikkeet ovat olleet suuria. Jeni on heikentynyt voimakkaasti. TätäkÜ keskuspankki lähti hakemaan?

Japanin valtionlainamarkkinoilla pitkissä koroissa on ollut nousupaineita, keskuspankin ostolupauksesta huolimatta. Vaikka osto-ohjelma imuroi markkinoilta merkittävän osan maan uusista valtionlainaemissioista, muut sijoittajat hankkivat tilalle muita sijoituksia keskuspankin ostoja vauhdikkaammin.

Rahaa valuu kotimaisille osakemarkkinoille ja ulkomaisiin arvopapereihin. Jo muutaman viikon japanilaiset sijoittajat ovatkin tilastojen mukaan kasvattaneet omistuksiaan ulkomaisissa arvopapereissa. Ulosvirtaus nostaa Japanin valtionlainojen korkoja ja laskee jenin arvoa. Lisäpotkua tulee siitä, että USA:n talouden valoisammat näkymät tyÜntävät jenkkikorkoja nousuun. USA:n korkojen nousu tukisi virtauksen jatkumista Japanin valtionlainoista.

Tässä mittakaavassa Japanin korkojen nousu ei kuitenkaan vie pontta elvytykseltä maan suuresta velkalastista huolimatta, sillä Japanin korkomenot ovat vain pari prosenttia BKT:sta. Talousministeri Amari arvioi kahden prosenttiyksikÜn korkojen nousun kasvattavan korkomenoja noin 8 000 miljardia jeniä kolmen vuoden aikana, mikä ei vielä hetkauta maan taloutta, koska vuotta kohti korkomenot nousisivat vain selvästi alle prosentin.

Massiivisten keskuspankkiostojen pitäisi kasvattaa valtionlainojen kysyntää ja painaa reaalikorkoja. Elvytyksen tarkoitus on pĂśnkittää kotimaisen talouden kehitystä tukemalla kulutusta sekä Â&#x2039;Â?Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x152;Â&#x192; Â&#x152;Â&#x192; Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x192; Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x192;Ǥ

Jos tässä onnistutaan, pitkien korkojen pitäisikin nousta. Kun talous hiljalleen Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2019;Â&#x2014;Â&#x2014;ÇĄ Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;ÇŚÂ&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013; Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Ǥ Tämä heijastuu korkeampina nimellisÂ?Â&#x2018;Â&#x201D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Ǥ Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂ?Â&#x2022;Â&#x2039; Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2022; Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â? Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x203A;Â?Â&#x2039;nen kasvattaa verotuloja, se kompensoi Japanin korkokustannusten nousua.

Japanin korkojen nousun voidaankin ajatella kertovan siitä, että markkinoiden usko keskuspankin ja Aben toimien onnistumiseen on kasvanut. Merkkejä yksityisen kulutuksen ja viennin piristymisestä onkin jo nähty, kun Japanin BKT kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 4 prosentin vuosikasvuvauhtia. Â&#x2021;ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â? Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x160;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2039;matta keskuspankki ei ratkaise Japanin ongelmia. Aben erityisesti rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävään ohjelmaan toivotaan lisäyksiä vielä vaalien jälkeen.

Sijoittajan kannattaa varautua huomattaviin liikkeisiin markkinoilla. Koroissa on nousupaineita, kun elvytys nostaa Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;ÇŚÂ&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Ǥ Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; päiväliikkeet pysyvät suurina, mutta runsas elvytys ja toiveet talouden kohentumisesta mahdollistavat nousun jatkumisen pidemmällä tähtäimellä.

SUVI KOSONEN ANALYYTIKKO, NORDEA

81

KOLUMNI

TALLIMESTARI

Patenttipeikko ja metsänväki

O

â&#x20AC;?

82 ARVOPAPERI KESĂ&#x201E;KUU 2013

peikot hyÜkkäävät mielellään isojen teknologiayhtiÜiden kimppuun, ovat Nokia, Apple, Google ja Microsoft myÜs suursijoittajia entisten microsoftilaisten pyÜrittämässä Intellectual Venturesissa, joka on jo yksi Yhdysaltain viidestä suurimmasta patentinomistajasta.

Google on syyttänyt Nokiaa kaappi-patenttipeikoksi, eikä ehkä syyttä. Nokia on siirtänyt reilusta 10 000 patentistaan ainakin kolmasosan patenttipeikoille ja jäänyt itse merkittäväksi edunsaajaksi tai sijoittajaksi. â&#x20AC;?Tuohon pajatsoon pitää päästä mukaanâ&#x20AC;?, Elitloppetporukkamme hekumoi.

Vaikkei Intellectual Ventures ole pÜrssissä, Nasdaqista lÜytyy hyviä patenttipeikkoja, niitä on vaikea saada kiikkiin rÜllittelystä, koska pienellä vaivalla peikko voi muuntua tuotekehitysyhtiÜksi.

YkkÜskohteeksi ruksaamme Acacia Researchin (ACTG), jonka patenttiportfolio on kasvanut 2006 lähtien 30 pro-

SSH:N PATENTTISALKKU Č&#x192;

ÇŤ

Kirjoittaja on hevosnäkÜkulmasta havaintojaan tekevä pÜrssitietäjä.

senttia vuodessa ja liikevaihto 40 prosenttia vuodessa.

Nokiaâ&#x20AC;&#x201C;Siemensinkin patentteja hankkinut Acacia on velaton yhtiĂś, jonka kassassa lillii yli 300 miljoonaa taalaa. Vaikka osake on lähes 20-kertaistunut kymmenessä vuodessa, noin yhdeksän ev/ebitda-kerroin tekee siitä viiteryhmässään räkähalvan.

Kakkoskohde on Interdigital (IDCC), joka on 1,6 miljardin taalan marketcapillä ja 20 000 patentillaan suurin listattu patenttipeikko. Erityisesti 4G-patentteja hamuava yhtiÜ on uskaltautunut hyÜkkäämään entistä liittolaistaan Nokiaakin vastaan.

Kolmoseksi ruksaamme vastikään Nasdaqiin listautuneen Vringon (VRNG), joka hankki Nokialta viime vuonna peräti 500 lähinnä 2G-, 3G- ja 4G patenttia. Aluillaan oleva kassavirta ja parinsadan miljoonan taalan marketcap antavat luvan odottaa pitkää nousuputkea.

Suomessakin riittää patenttipeikoille vielä kuokkimatonta suota. Tatu YlÜsen yrittäessä ostaa SSH:n pois pÜrssistä yhtiÜn pieni patenttisalkku arvioitiin miljoonan arvoiseksi. Etenkin mobiilin varmentamisen kasvaessa kohisten patenttipeikon käsissä SSH:n patenttisalkku on Hevosmiesten Tietotoimiston (HTT) tietojen mukaan vähintään sadan miljoonan arvoinen. Ihan sievä summa, kun yhtiÜn markkina-arvo on kutakuinkin puolet siitä.

KUVA TUOMAS IKONEN

lisi Korvenojan Tuomaksen pitänyt keskittyä lääkärin hommiin ja jättää ohjastaminen ammattilaisilleâ&#x20AC;?, sadattelin Brad de Veluwen pudottua kädettĂśmän ajon vuoksi Elitloppetin voittokamppailusta neloseksi. â&#x20AC;?Murheensa kullakinâ&#x20AC;?, lohdutti Solvallaan lennähtänyt ukrainalainen hevosmiestuttuni Ivan Primachenko. â&#x20AC;?Vantaalla konetta vaihtaessani huomasin, että Finnair oli maalannut babuĹĄka-vainaan taulun koneensa kylkeen, ja yksi kauppa pullisteli saman kuosisia tekstiilejä. Joku Mihail Ihaa-Muotiala kuulemma on omistajaâ&#x20AC;?, kertoi Ivan. â&#x20AC;?Ohhoh. Kyllä perikunnalle sentään jokin mikroskooppinen korvaus tuollaisesta tĂśrkeästä kopioinnista kuuluisiâ&#x20AC;?, tuumin. â&#x20AC;?Tehdäänpä diili. Ostan sinulta miljoonalla oikeudet mummovainaasi tĂśihin ja saat vielä kymmenen prosenttia miljoonan ylittävistä tuloista.

Minä kyllä tiedän, miten tämä Ihaa-Muotiala pannaan ohjaksiin. Soitto Hesarin hutkivan journalismin osastolle, ja julkisuus hoitaa loputâ&#x20AC;?, kaavailin. â&#x20AC;?Tuohan on kiristystäâ&#x20AC;?, hämmästeli Solvallan tallimestari Sten HĂĽrdh. â&#x20AC;?Ei vaan immateriaalioikeuksien hallintaa, jota tekevät esimerkiksi Nokia ja Raisio puhumattakaan isoista jenkkiyhtiĂśistä keulassaan Apple ja Microsoftâ&#x20AC;?, selitin hevosmiesseurueellemme.

Amerikkalaiset juristit eivät tyydy kellottamaan tunteja vaan ovat perustaneet patenttipeikoiksi haukuttuja pääomasijoitusyhtiÜitä ja -rahastoja, jotka ostavat tai vuokraavat itselleen patentteja ja muita immateriaalioikeuksia. Patenttipeikot hyÜdyntävät salkkujaan syyttämällä alkuperäisten kehittäjien kilpailijoita joko todellisista tai keksityistä patenttiloukkauksista. Patenttipeikot ovat likaisen tyÜn tekijÜitä, jotka jakavat tulonsa IP-oikeuksien alkuperäisten omistajien kanssa. RÜllittelyn lisäksi patenttipeikot yleensä myÜs lisensoivat salkkujaan.

Ihan poniraveista ei ole kyse, sillä Amerikoissa patenttioikeudenkäyntien määrä on tuplaantunut viidessä vuodessa. Patenttipeikkojen osuus oikeudenkäynneistä on noussut samassa ajassa neljänneksestä melkein kahteen kolmasosaan ja oikeudenkäynneissä pyÜrivän rahan määrä on yli kaksinkertaistunut 29 miljardiin taalaan.

Viimeisimpänä suomalaisena Raisio ulkoisti Benemilk-rehupatenttinsa lisensoinnin kaikkein pahamaineisimpana patenttipeikkona pidetylle Intellectual Venturesille, joka hallinnoi viiden miljardin taalan ja yli 40 000 patentin rahastoja. Vaikka patentti-

PAL.VKO 2013-34

177535-1306

Tällä kuitattiin velat* *

Yhdysvallat, 1846: köyhä mekaanikko Walter Hunt tuskailee yömyöhällä – 15 dollarin velka erääntyy huomenna! Hän vääntelee hermostuksissaan rautalankaa. Kuluu kolme tuntia, ja hän on huomaamattaan taivutellut hakaneulan. Hunt myy keksintönsä 400 dollarilla ja kuittaa velkansa. Hakaneula patentoidaan 1849.

vain 4 nroa

90

19

35,60 . m r o N

Ällisty tekniikan historiasta – tilaa uusi lehti!

1. Lähetä ilmainen tekstiviesti numeroon 18303. Kirjoita viesti: TEHI Etunimi Sukunimi osoite, Esim. TEHI Matti Mallikas Mallikatu 56 Helsinki 00120 2. Netistä tarjous.tekniikanhistoria.fi

3. Sähköpostitse: lehtikampanja@ talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus TEHI sekä nimi- ja yhteystietosi.

4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30.

Tekniikan Historia 1/2013 ilmestyy 9.10.2013

Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella kestotilaajan etuhinnalla. Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous voimassa 30.6.2013 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin w8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min.

Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

4% Etusi 4