#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

#velanvarjossa

25

näkökulmaa

1

Graafinen suunnittelu: Mirkka Hietanen Valokuvat: Riitta Supperi

Sisällys 4

Pääkirjoitus

6

Takuu-Säätiö sosiaalisena innovaationa

8

Itsepärjäämisen pakko velkaongelmissa

26

Rahahuolet koettelevat kriisissä olevaa

27 Velat esteenä kaidalle tielle?

28 Miten lyhennettäisiin

ongelmapelaajien aikaa

avun hakemiseen?

10 Takuu-Säätiö 25

vuotta – mikä nyt on

toisin yhteiskunnassa?

30 Keitä riippuvuudet velkaannuttavat?

32 Suomalaiset

finanssipalveluiden käyttäjinä

11 Raha-automaattiyhdis tyksen tuki velkaongel maisten auttamisessa 12 Kuilun partaalla –

oma vika?

34 Luottoasiointi muuttuu,

pysyykö lainsäädäntö mukana?

14 Voiko perusturvan varassa

elää ilman velkaongelmia?

35 Konkurssi ratkaisuna ongelmavelkaantumiseen?

16 Luottoa pieneen maksukykyyn?

36

18 Kuntien sosiaalinen

luototus – mitä nyt?

20 Talousneuvonnan tarve

ja mahdollisuudet – mitä

sillä saataisiin aikaan?

21 Taloudenhallinnan

haasteet tulevaisuudessa 24 Onko velkaantuneiden

auttamisessa kehitytty?

Pysyykö lainsäädäntö kehityksen perässä – ennaltaehkäisyä vai jälkikäteen korjausta?

38 Tavoitteena vapaaehtoinen maksuratkaisu 40 Velkainen yritystoiminta

velkaannuttaa kotitaloudenkin

– auttaako velkajärjestely?

42 Ulosotto velkojen järjestelykeinona

julkaisija

Takuu-Säätiö

Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki | www.takuu-saatio.fi

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

pääkirjoitus

Takuu-Säätiö 25 vuotta

4

T

akuu-Säätiö perustettiin 1990 laman kynnyksellä.

Lähtökohtana oli tarjota tukea laitoksissa oleville, vapautuville vangeille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville, jotka olivat velkaantuneet. Säätiön tehtäväksi määriteltiin velallisen huomattavien velkojen ja korvausten selvittämisessä ja sovittelussa avustaminen. Keskeisenä keinona oli taata pankkilainoja, joilla yhdistettiin useat eri velat yhdeksi.

Vuonna 1990 takauksia ryhdyttiin myöntämään kaikille ylivelkaantuneille ihmisille. Puhelinapu velkaantuneille, Velkalinja aloitettiin 1995.

Takuu-Säätiön toiminta on vuosien myötä laajentunut. Velkalinjan rinnalle on tullut chat-neuvonta ja taloudenhallintaan ollaan kehittämässä sähköisiä välineitä. Taloudenhallinnan taitoja edistetään monien projektien kautta.

Uusimmat tiedot työttömyyden ja toimeentulotuen asiakkaiden määrän

lisääntymisestä ennakoivat sitä, että tuloerot ja köyhyys tulevat kasvamaan nykyisen talouskriisin myötä.

Köyhyysrajan alapuolella elää yli 13 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 1995 osuus oli vain 7 prosenttia.

Ongelmavelkaantumisen taustalla on usein työttömyys, sairastuminen, avioero tai peliongelmat. Talousviisaat kehottavat ihmisiä kokoamaan puskurirahastoa pahan päivän varalle, etteivät yllättävät menot johtaisi ongelmiin. Todellisuus on monen kohdalla sellainen, ettei mahdollisuutta puskurin kokoamiseen ole.

Oli sitten omistus- tai vuokralla asuja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla keskipalkkaisenkaan tulot tuskin riittävät muuhun kuin perusmenoihin. Hyvinvointivaltion tulisi pystyä tarjoamaan turvaa riskien varalle.

Taloudenhoidossa on kyse myös osaamisesta. Taloudenhallintataitojen tulisi olla kansalaistaito ja niiden opettamisen tulisi kuulua peruskoulun oh-

jelmaan. Talousneuvontaa tulisi olla saatavilla ennen kuin ongelmat alkavat kerääntyä. Muun muassa näiden asioiden eteenpäin viemissä ja toteuttamisessa Takuu-Säätiötä tarvitaan.

Takuu-Säätiön tarjoaman tuen tarve ei näytä vähenevän. Säätiötä tarvitaan jatkossa paitsi takaustoiminnassa myös kouluttajana, taloudenhallintaosaamisen edistäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, jotta ongelmavelkaantumista pystytään ehkäisemään ja yhteiskuntaa saadaan kehitettyä niin, että kaikki pysyvät mukana.

Takuu-Säätiön toiminta on ollut mahdollista Raha-automaattiyhdistyksen ja kirkon Yhteisvastuukeräysten tuottojen kautta. Takuu-Säätiö haluaa lämpimästi kiittää rahoittajiaan.

Outi Ruishalme Takuu-Säätiön puheenjohtaja Kriisikeskustoimintojen johtaja Suomen Mielenterveysseura

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”talousneuvontaa tulisi olla saatavilla ennen kuin ongelmat alkavat kerääntyä.”

5

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Takuu-Säätiö sosiaalisena innovaationa 6

”koko säätiön ja sen menestyksen taustalla on ollut ennakkoluuloton kehittämistoiminta.”

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Velkaongelmaisten kotitalouksien avuksi on kehitelty ongelman kasvamisen myötä erilaisia ratkaisuja.

Palvelutarjonta on kuitenkin kohtalaisen suppeaa ja harvojen toimijoiden käsissä.

T

akuu-Säätiö on ongelmavelkaantumisen ratkaisemiseen kehitelty sosiaalinen innovaatio tai oikeammin joukko innovaatioita. Koko säätiön ja sen menestyksen taustalla on ollut ennakkoluuloton kehittämistoiminta, jonka kautta on etsitty ja löydetty tapoja auttaa talous- ja velkaongelmissa olevia kotitalouksia. Toimiviksi osoittautuneiden kokeilujen tulokset ovat kiistämättömät.

Taloudellisia säästöjä tuova innovaatio

Takaus- ja perintätoiminta, velkaneuvonta Velkalinjalla sekä koulutus- ja tukitoiminta talousasioissa ovat Takuu-Säätiön toimintatapoja ja palveluita, joilla on selkeää kansantaloudellista merkitystä.

Takuu-Säätiöstä opastetaan ja neuvotaan vuosittain yli viittätuhatta asiakasta. Takaustoiminnan kautta on järjestelty säätiön koko 25-vuotisen olemassaolon aikana noin 10 000 ongelmavelkaantuneen asiakkaan velat. Säätiön takauksen ja sosiaaliset olosuhteet huomioivan tuen avulla asiakkaat ovat maksaneet velkansa itsenäisesti pois. Lopulliset luottotappiot järjestelystä

ovat niin pieniä, että ne korvautuvat yhteiskunnalle monin kerroin verotuloina.

Takuu-Säätiö sekä säästää toiminnallaan julkisia menoja että edistää tulojen kertymistä.

Luottoyhteiskunnan kuluttajakansalaiset

Suomalaiset näkevät itsensä yhä enemmän kuluttajina. Kuluttamista pidetään jopa oikeutena ja siihen kannustetaan, jotta talouden rattaat saadaan pyörimään.

Kuluttamista ei estä sekään, kun tilillä ei ole rahaa. Silloin kulutetaan velaksi ja siitä on tullut kaiken kansan normaali toimintatapa. Elämme luottoyhteiskunnassa.

Suurin osa ihmisistä osaa käyttää luottoja viisaasti. Mutta samaan aikaan myös yhä isompi joukko ihmisiä joutuu ongelmiin velkojensa kanssa. Kyse on usein osaamattomuudesta taloudenhallinnassa, kyvyttömyydestä varautua yllättäviin elämäntilanteisiin tai pienituloisuudesta, johon haetaan joustoja luotoista. Toisaalta yhtä lailla kyse on myös liiketoiminnasta, jossa ihmisten usein ongelmallisillakin tilanteilla tehdään taloudellisia voittoja.

Innovaatiotoiminnan on oltava jatkuvaa

Luotto- ja velkaantumiskenttä on pysyvän muutoksen alla. Kansalaisten luotontarvetta tyydyttämään kehitellään jatkuvasti uusia tuotteita.

Yhä useammin välineet kehittyvät ylikansallisesti.

Uusien luototusmuotojen myötä myös ongelmat muuttavat muotoaan. Tämän tuloksena ratkaisuja ja apuvälineitä kotitalouksien muuttuviin talous- ja velkaongelmiin pitää kehittää myös Takuu-Säätiössä kaiken aikaa. Viimeisimpiä säätiön kehittämiskohteita ovat sosiaalinen pienluototus, sähköiset taloudenhallinnan apuvälineet ja velkaneuvonta.

Ongelmien kansainvälistyessä myös ratkaisuja pitää etsiä yhä enemmän muualta. Säätiön omat palvelut ja toimintamallit ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta jo pitkään, mutta jatkossa meidänkin kannattaa ottaa enemmän oppia muilta.

Juha A. Pantzar toiminnanjohtaja Takuu-Säätiö

7

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Itsepärjäämisen pakko velkaongelmissa 8

Velkaongelmien kanssa painiskelevan asema ei ole helppo. Esimerkiksi pääosin kulutukseen perustuvissa käräjäoikeuden haastehakemuksissa velallinen on lähtökohtaisesti massakäsittelyn kohde ja syyllinen, altavastaaja. Hän ei voi saada lievennystä tuomioon vetoamalla olosuhdetekijöihin. Hän ei voi esittää, että oikeastaan häneen ei pitäisi edes suhtautua oikeustoimikelpoisena kuluttajakansalaisena, koska hän ei osaa hillitä itseään luottotarjousten tulvassa saati hallita hyödyntämiään osa- ja luottomaksujärjestelyjä.

V

elallisella on silti vaihtoehtoja. Hän voi hakeutua avun piiriin – jos voittaa häpeän ja lamaantumisen. Jos ongelmat eivät ole ehtineet liian suuriksi, hän saattaa päästä velkajärjestelyyn tai saada Takuu-Säätiön takauksen.

Kukaan ei tule häntä kuitenkaan kotoa hakemaan. Tarjolla ei ole myöskään ”velkapoliisia” (vertaa rikoksesta epäilty), joka esittäisi oike-

udellisen perinnän lähestyessä, miten prosessi etenee, mitä oikeuksia velalliselle kuuluu ja antaisi vielä käteen elämänhallintaan panostavien palveluntarjoajien esitteitä tai talous-ja velkaneuvonnan puhelinnumeron.

Toki siitä on seurauksensa, että ei suorita maksuvelvoitteitaan, joihin on vapaasta tahdostaan sitoutunut.

Monessa tapauksessa lainanotto on sopimuksena kuitenkin illuusio.

Kulurakenteita voi olla vaikea ymmärtää, ja varsinkin päällekkäisissä maksujärjestelyissä kokonaiskuva helposti hämärtyy. Samalla välittyy viesti, että Suomen taloudellisesta suosta nouseminen on myös kuluttajan ostovoiman vastuulla. Kun luotonantajatkin kohtelevat kuluttajaa mainoksissaan pätevänä kansalaisena, itsepärjäämisen pakko on rakenteistunut osaksi luottoyhteis-

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”moni saattaa ajautua velkakierteeseen tunnollisuuttaan.”

kunnan perustaa, johtaa se velkaongelmiin tai ei.

Seurausten väistämätön laaja-alaisuus

Velkaongelmista koituvien seurausten kohtuullisuutta voi myös pohtia. Jos sopimuksen rikkojaa (oli kyse lainasta tai tuotteen tilaamisesta maksua vastaan) vertaa rikoksesta tuomittuun, jälkimmäinen voi saada eriasteisia rangaistuksia teon vakavuuden ja mahdollisten lieventävien seikkojen mukaan. Velkaongelmiin syyllistyneen normitapauksessa velkomustuomio, maksuhäiriömerkintä ja ulosotto rapsahtavat kontolle automaattisesti maksuongelman suuruudesta riippumatta, ellei velallinen kykene hoitamaan asioitaan kuntoon riittävän ajoissa.

Edellä mainittujen seuraamusten kanssa kukin pärjää miten kykenee.

Maksuhäiriömerkinnällä on syrjäyttäviä seurauksia, ja ulosotto voi aiheuttaa jopa itsetuhoisia ajatuksia.

Joillekin se on kimmoke jättäytyä pois työstä. Seuraamukset muokkaavat elämää laaja-alaisemmin kuin vaikka rikoksesta saatu sakko tai ehdollinen vankeusrangaistus.

Itsepärjäämisen yhteinen ihanne ja illuusio

Itsepärjäämisen pakko liittyy myös heihin, jotka elävät säästäväisesti ja yrittävät viimeiseen asti välttyä velkaongelmilta. Moni saattaa ajautua velkakierteeseen tunnollisuuttaan.

He haluavat hoitaa maksuvelvoitteensa asiallisesti, mutta rahat eivät yksinkertaisesti riitä, jolloin puutetta saatetaan paikata luotoilla. Jollakin rahat kuluvat ongelmissa olevan läheisen taloudelliseen tukemiseen, ja moni taas ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, jos elämä on kovasti koetellut. Muutaman kuukauden uupuminen vaikka eron, työttömyyden tai sairastumisen takia kasvattaa maksamattomien laskujen pinoa jo uhkaavasti. Toki velkaon-

gelmien taustalla voi olla myös tarkoitushakuista keplottelua tai piittaamatonta ”kaikki minulle” -asennetta.

Taustoista riippumatta uuden tyyppiset joustoluotot mahdollistavat edelleen vanhan velan maksamisen uudella. Ne myös ylläpitävät itsepärjäämisen illuusiota velkarasitteiden siirtyessä tulevaisuuteen.

Vakuudettomien luottojen käyttö ylipäänsä edustaa itsenäistä ratkaisua ja nopeaa tarpeen tyydytystä – olipa syy taustalla asiallinen tai ei. Rahantarvetta ei tarvitse selvittää, eli kyky vastata itsestä ei kyseenalaistu ulkopuolisille. Ratkaisu on näennäisesti ihanteellinen vahvaa toimijuutta ja kuluttamista korostavassa yhteiskunnassa, vaikka jokaisen kalliin luoton myötä toimijuuden edellytykset vain murenevat.

Kati Rantala tutkimusjohtaja Helsingin yliopisto

9

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Takuu-Säätiö 25 vuotta – mikä nyt on toisin yhteiskunnassa?

10

Viime vuosituhannen viimeinen vuosikymmen alkoi katastrofaalisissa merkeissä. Vuosikymmenien ajan tiukkaan säädelty rahatalous oli vapautettu eivätkä pankkien luotoista perimät ja talletuksille maksamat korot perustuneet enää vahvaan sääntelyyn. Rahan niukkuudesta siirryttiin suoranaiseen rahan myyntiin, jota vahvisti myös 1980-luvun voimakas nousukausi.

K

otitalouksien luottokanta kasvoi voimakkaasti ja kun talouskasvu sitten taittui, korot nousivat pilviin, syntyi kahden asunnon loukkulaisia, työttömien armeija kasvoi puoleen miljoonaan henkilöön ja maksuhäiriöt räjähtivät käsiin. Pankkien luottokannassa järjestelemättömien luottojen määrä kasvoi huimasti. Uusi sana: ylivelkaantunut henkilö, juurtui sanavarastoomme.

Ylivelkaantuneiden auttamiseksi ei ollut paljoakaan keinoja. Lainsäädäntö lähti siitä, että sopimuksia on noudatettava. Ellei velallinen siihen kyennyt, takaajat, joita silloin luotoissa yleisesti käytettiin, joutuivat maksumiehiksi.

Vastaperustettu Takuu-Säätiö ryhtyi kouluttamaan eri alojen ammattilaisia avustamaan velallisia vapaaehtoisneuvotteluissa velkojien kanssa. Velkojat ja velallisia avustavat henkilöt pyrittiin

saamaan saman pöydän ääreen pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja velkaongelmien selvittämiseksi.

Lakia yksityishenkilöiden velkajärjestelystä oli valmisteltu pitkään.

Helmikuun 8. päivänä 1993 laki lopulta astui voimaan keskellä lamaa.

Lain soveltaminen kangerteli aluksi, olihan kyse aivan uudenlaisesta lainsäädännöstä. Eduskunta ei myöskään vahvistanut lakia velkaneuvonnasta.

Ratkaisuksi laadittiin niin sanottu puitesopimus, jossa eri tahot ottivat vastuuta neuvonnan toteuttamisesta.

Takuu-Säätiö aloitti myös maksuttoman neuvonnan puhelimitse, kun Velkalinjan toiminta käynnistyi.

Velallisen asema tänään

Takuu-Säätiön perustamisesta on kulunut 25 vuotta. Ovatko velalliset nyt paremmassa tilanteessa? Rahan hinta eli luotoista perittävä korko on

historiallisen alhaalla. Luotonsaanti on erittäin helppoa ja luottoa saa hyvin monesta paikasta. Talous- ja velkaneuvontapalvelut ovat lakisääteisiä ja niitä on oltava saatavilla kaikissa kunnissa. Velkajärjestelylakia on muutettu vuosien varrella useasti ja velalliselle järjestelyn aikana jäävää rahamäärää on muokattu. On laadittu uutta lainsäädäntöä takaajien aseman parantamiseksi ja velallisille annettavan tiedon lisäämiseksi.

Mutta valitettavasti myös yhtäläisyyksiä 25 vuoden takaiseen aikaan löytyy. Luottojen helppo saanti on aiheuttanut sen, että maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jopa suurempi kuin 1990-luvun alkupuoliskolla. Suomen talous kyntää syvällä. Työttömyysaste on korkea. Jopa kertaalleen velkajärjestelyn läpikäyneet henkilöt joutuvat uudelleen turvautumaan talous- ja velkaneuvojien apuun. Takuu-Säätiön Velkalinja soi edelleen tiuhaan tahtiin.

Takuu-Säätiötä samoin kuin talous- ja velkaneuvontapalveluja tarvitaan siis edelleen.

Leena Veikkola Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja vuosina 1991–2012

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Raha-automaattiyhdistyksen tuki velkaongelmaisten auttamisessa

Raha-automaattiyhdistys jakaa avustuksia vuosittain runsaat 300 miljoonaa euroa. Avustuksilla edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Avustukset myönnetään oikeuskelpoisille, yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Takuu-Säätiö on yksi avustuksensaajistamme.

T

akuu-Säätiö on saanut Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia vuodesta 1992 alkaen. Ensimmäinen avustus myönnettiin velkaneuvontaan liittyvään valtakunnalliseen koulutus- ja tiedotustoimintaan vuonna 1992. Takuu-Säätiö on saanut vuosien 1992– 2015 aikana Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia yhteensä 32,5 miljoonaa euroa. Näin kuvattuna avustussumma vaikuttaa merkittävältä. Säätiö pystyy parhaiten itse arvioimaan sen, miten iso rooli tällä rahalla on ollut velkaisten auttamisessa.

Säätiö pystyy myös arvioimaan, miten vaikuttavaa ja tuloksellista heidän auttamistyönsä on ollut.

Takuu-Säätiö sai tälle vuodelle avustustamme 1,6 miljoonaa euroa.

Säätiö ei kuulu isoimpiin avustuksensaajiimme, mutta säätiön toiminnan kannalta avustuksemme on varmastikin erittäin tärkeä. Yleisavustuksen ohella Takuu-Säätiö sai rahaa

vapaaehtoisverkostojen ylläpitämiseen, velkaneuvontaan ja takaustoimintaan sekä sosiaalisen luototuksen kehittämiseen. Uskon, että avustuksillamme on saatu ja saadaan edelleenkin paljon hyvää aikaan ongelmissa olevien auttamisessa.

Pitkään jatkunut heikko talouskasvu on varmasti tuonut autettavia lisää, vaikka yksittäisten kansalaisten velkaantumisongelmasta ei juuri nyt käydä näkyvää yhteiskunnallista keskustelua. Ainakaan itse en sellaista keskustelua tunnista.

Puheiden keskiössä on nyt enemmänkin valtion velkaantuminen.

Toisin oli silloin, kun Takuu-Säätiö perustettiin. Yksittäisten kansalaisten velkaantuminen ja heidän auttamisensa oli syynä Takuu-Säätiön perustamiseen ja ongelmasta todella puhuttiin. Muistan ajan hyvin, koska olin tuolloin, 90-luvun alussa, töissä lakeja säätävässä talossa eli eduskunnassa.

Tällä hetkellä toteutamme RAY:n avustuslinjauksia vuosille 2016– 2019. Uusia linjauksia sovelletaan ensimmäistä kertaa päätettäessä ensi vuoden avustuksista. Velkaongelmaisten auttaminen sisältyy myös uusiin linjauksiimme. Avustuslinjauksissa avustettavat kohteet on jaettu kuuteen tavoitealueeseen. Velkaongelmaisten auttaminen kuuluu tavoitealueeseen ”Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuus”. Tämän tavoitealueen sisällä ovat avustukset, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea ihmisiä elämän erilaisissa kriisitilanteissa.

Uusia avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat toiminnot, jotka keskittyvät helposti saavutettavaan ja varhaiseen tukeen arjen kriisitilanteissa.

Pidän velkaongelmaisten auttamista erittäin tärkeänä työnä. Näin pystytään ehkäisemään vielä isompien ongelmien syntymistä ja kärjistymistä. Takuu-Säätiön kaltaisia toimijoita tarvitaan jatkossakin. Toivon säätiön auttavan käden tavoittavan yhä useamman velka- ja talousongelmiin joutuneen kansalaisen.

Sisko Seppä johtaja Raha-automaattiyhdistys

11

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Kuilun partaalla – oma vika?

12

Kuka tahansa voi joutua talousvaikeuksiin yllättävien elämäntilanteiden seurauksena. Työttömäksi joutuminen sotkee heti talouden. Työttömänä ei pysty maksamaan asuntovelkojen lyhennyksiä. Paikkakunnilla, jossa on suurtyöttömyys, ei asuntoa saa myytyä. Kodin tulipalo voi romuttaa talouden ja koko elämän. Nykyisin yhä useammin asunnon homeongelmat aiheuttavat sairauden lisäksi myös ylipääsemättömiä velkaongelmia.

V

aikeimmassa asemassa ovat ne ihmiset ja perheet, jotka esimerkiksi sairauden, vamman tai yhteiskunnan turvaverkkojen läpi putoamisen johdosta joutuvat elämään pitkän aikaa tai koko elämänsä perusturvan varassa. Silloin pienikin yllättävä poikkeama taloudessa aiheuttaa katastrofin elämässä.

Perusturva on niin alhainen, että sen varassa sinnittely on jokapäiväistä tasapainoilua ja se vie voimat. Silloin velkaa ei ”oteta”, vaan se syntyy siitä, että ei pysty maksamaan vaikka sairaalalaskua tai välttämättömiä silmälaseja. Perintätoimien seurauksena maksamaton lasku kasvaa nopeasti ylipääsemättömäksi velaksi.

Velkojen vapaaehtoinen järjestely on vaikeaa, jos ei ole yhtään maksuvaraa.

Kun Suomeen iskee lama tai

pankkikriisi, Kirkon diakonirahaston hakemusten määrä kasvavaa 1–2 vuoden viiveellä. Se kertoo siitä, että ihmiset ovat yrittäneet viimeiseen asti selvitä tilanteesta yksin. Vasta, kun kaikki mahdolliset ratkaisukeinot ovat osoittautuneet toimimattomiksi, tullaan ”viimeiselle luukulle”, diakoniatyöhön.

Laman hellittäessä kestää vielä paljon pidempään ennen kuin ihmisten tilanteet korjaantuvat. Kirkon diakonirahastossa hakemusmäärät kääntyivät laskuun 1990-luvun laman jälkeen vasta noin 15 vuoden kuluttua, vaikka Suomella oli huima nousukausi 2000-luvun alussa. Tämä nousu ei näkynyt vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten elämässä. Pitkäaikainen ahdinko vie kyvyn nousta takaisin.

Kohtaaminen on tärkeää

Kirkon diakoniatyössä kohdataan taloudellisessa ahdingossa olevia ihmisiä kahdenkeskeisissä tapaamisissa ja ryhmissä. Velkojen johdosta ahdinkoon ajautuneet ihmiset ovat usein uupuneet yrittäessään ratkaista elämäntilannettaan usealla eri luukulla.

Kokonaistilanne on sekava ja on vaikea nähdä, miten asioita pitäisi lähteä purkamaan. Epätoivo ja ahdistus ovat päällimmäisinä.

Häpeä estää kertomasta koko tilannetta kerralla. Syyllisyys omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä painaa mieltä. Ajatukset ja puheet käyvät läpi samaa tapahtumien kulkua yhä uudestaan ja uudestaan. Joskus syylliset tuntuvat löytyvän vain muista ihmisistä tai tilanteista, joihin ei ole itse pystynyt vaikuttamaan.

Silloin mieltä syö pohjaton katke-

ruus ja vihakin. Häpeä ja syyllisyys kasvavat myös siitä, että yhteiskunnassa usein suhtaudutaan ylivelkaantuneeseen syyllistäen. ”Oma vika, kun on sotkenut asiansa!” ”Selvittäköön itse sotkunsa!”

Taloudellisessa ahdingossa raha-asiat täyttävät mielen ja ajatukset.

Ahdistus vie toivon ja uskon tulevaisuuteen. Joskus ahdistus johtaa kuilun partaalta epätoivoisiin tekoihin.

Seitsemän kohdan toimenpide-ehdotus

Taloudelliseen ahdinkoon joutuminen on traumaattinen kriisi. Siitä poispääseminen edellyttää muutakin tukea kuin vain talousasioiden järjestymistä.

1.) Opetellaan näkemään ihmisen kokonaistilanne. Se tarkoittaa yleisesti osaamisalueiden laajentamista.

Asiantuntijuus on tällä hetkellä määritelty kapeiksi alueiksi. Yksittäisen ihmisen yrittäessä ratkaista ahdistavaa elämäntilannettaan hän joutuu kääntymään erikseen liian monen asiantuntijan puoleen eikä kukaan näe ihmisen kokonaisuutta. Se tarkoittaa myös päätöksenteossa aitoa eri hallinnonalojen yhdessä toimimista velka- ja köyhyyskysymysten ratkaisemiseksi. Keinoja olisi olemassa.

2.) Ei syyllistetä ylivelkaantuneita puheissa ja päätöksenteossa. Tämä vaatimus koskee päättäjiä, viranomaisia, tiedotusvälineitä ja meitä tavallisia ihmisiä. Konkurssi ei ole elämän loppu vaan uuden alku.

3.) Yksinkertaistetaan perusturvajärjestelmää. Liian monimutkainen perusturvajärjestelmä aiheuttaa ihmisille köyhyyskoukkuja. Perustulokokeilu tuo toivottavasti näyttöä perusturvajärjestelmän yksinkertaistamisen hyödyistä.

4.) Kehitetään nopeita ratkaisuja ulos ylivelkatilanteesta. Velkojen sovittelulle pitäisi osoittaa resursseja. Vapaaehtoinen sovittelu lisää ymmärrystä, luottamusta ja toivoa siitä, että loppujen lopuksi olemme samassa veneessä. Vapaaehtoinen sovittelu on usein myös nopein tapa toipua velka-ahdingosta ja päästä takaisin yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi. Myös mahdollisuutta saada sosiaalista luottoa nopeasti tulisi kehittää.

5.) Poliitikoilla ja johtajilla on vastuu oikeudenmukaisuudesta. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikessa päätöksenteossa toimitaan niin, että ihmiset voivat luottaa yhteiskunnan toimintaan ja oikeudenmukaisuuteen. Toivon ja luottamuksen menettäminen tappaa yrittämisen halun.

Luottamusta ja toivoa ei ylläpidetä sanoin vaan teoin.

6.) Ennaltaehkäistään velkaantumista. Ennaltaehkäisyn keinoja ovat monien edellä mainittujen keinojen lisäksi esimerkiksi perintätoimien aiheuttamien kustannusten hillintä, pikaluottojen markkinoinnin hillintä sekä tiedotusvälineissä ja päätöksenteossa suuremman tilan ja arvon antaminen muille asioille kuin raha ja talous.

7.) Kavennetaan tulo- ja hyvinvointieroaja. Viimeistään tällä vuosituhannella on saatu empiiristä näyttöä siitä, että tulo- ja hyvinvointierojen kasvattaminen ei ole johtanut vähäosaisten aseman paranemiseen. ”Murusia ei ole pudonnut pöydältä lattialle.” Suuret hyvinvointierot voivat jopa lisätä tarvetta kuluttaa luotolla.

Tiina Saarela asiantuntija Kirkkohallitus

”perusturva on niin alhainen, että sen varassa sinnittely on jokapäiväistä tasapainoilua ja se vie voimat.”

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

13

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Voiko perusturvan varassa elää ilman velkaongelmia?

”Mulla on kauheat ulosottojutut, lähinnä siis pikavipeistä.

Kun ei enää mistään muualta ole saanut, niin niitä on ollut pakko ottaa.” Lausahduksessa nuori, aiemmin työtön, nyt opiskeleva perusturvan varassa elävä henkilö kuvailee velkatilannettaan. Siihen hän on joutunut perusturvan riittämättömyyden sekä epävirallisen avun vähyyden vuoksi.

14

V

iimeisimmän perusturvan arviointiraportin mukaan perusturvaetuuksien varassa olevien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Näin ollen perusturvan varassa elävien velkaantumisen ei pitäisi olla käytännössä mahdollista takaisinmaksuvaran puuttuessa.

Velat perusturvan jatkeena ja hetken helpotuksena

Näkökulmia perusturvaan -väitöstutkimusta tehdessäni olen kuitenkin huomannut, että perusturvan varassa elävät tekevät velkaantumisen arvovalintoja. Pääsääntöisesti olemassa olevat velat halutaan maksaa pois, mutta se edellyttäisi perusturvalta pois pääsyä. Perusturvan varaan joutunut velkaantunut ihminen voi selviytyä kohtuudella velkojen takaisinmaksusta, jos hänellä on esimerkiksi palkkatuloja saava puoliso. Tilanne kuitenkin vaikeutuu, jos ulkopuolista apua ei ole mahdollista saada, kuten on asian lai-

ta esimerkissä esitetyn nuoren perusturvan saajan tilanteessa.

Ongelmallista perusturvalla velkaantumisessa on se, että kulutusluotot saattavat ainakin hetkeksi tarjota tunteen omillaan pärjäämisestä. Velkarahan ilmestyttyä tilille ei mietitä seurauksia vaan täytetään jääkaappi ja lähdetään kavereiden kanssa viikonlopun viettoon. Yli varojen kuluttamista ei kuitenkaan ole syytä korostaa, sillä moni on velkaantunut ja pystynyt hoitamaan velkojaan työssä ollessaan.

Erään radiokanavan aamuohjelman juontaja totesi vitsikkäästi, että rahapelaamisesta tulee ongelma vasta sitten, kun alkaa hävitä. Näin voidaan ajatella myös velkaantumisesta.

Velkaantuminen itsessään ei ole ongelma, mutta se voi nopeasti muuttua sellaiseksi, jos maksukyky heikkenee.

Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla velkaantuneilla on ollut perusturvaetuuksilla eläessään vaikeuksia hoitaa velkojaan ja osa heistä on hakenut ulkopuolista apua velkaongelmiin.

Näköalattomuus nostaa päättään

Näköalattomuus kuvaa velkaongelmaisen perusturvan saajan elämää.

Velkakierteestä pois pääsy on hankalaa maksuvaran ollessa pieni tai olematon. Sen lisäksi sosiaalipoliittiset toimet eivät välttämättä tavoita näitä henkilöitä, sillä muun muassa työllistymisen rajoitteena nähdään liian pieni ulosoton suojaosuus, joka ei lisäisi käytettävissä olevien tulojen määrää. Perusturvan varaan jääminen ja pimeiden töiden tekeminen saattavat houkuttaa enemmän kuin suurten ulosottovelkojen maksaminen työiän loppuun saakka.

Media on täynnä mahdollisuuksien tasa-arvoa toitottavia luottomainoksia, jotka lupaavat ratkaista niin pienet kuin isotkin talouden tarpeet.

Velkaantumista ylipäänsä pidetään nyky-yhteiskunnassa hyväksyttävänä keinona saavuttaa sopivaksi katsottu elintaso. Vasten tätä retoriikkaa kysyn, miksi perusturvan varassa elävä, jonka tulotaso ei riitä edes kohtuullisen minimin mukaiseen kulutukseen saati sitten velan takaisinmaksuun, ajautuu velkaongelmiin? Vastaus on itsestään selvä, mutta miksi tämän annetaan tapahtua?

Sari Mäki jatko-opiskelija Helsingin yliopisto

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”näköalattomuus kuvaa velkaongelmaisen perusturvan saajan elämää.”

15

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

16

Luottoa pieneen maksukykyyn?

Velkaan liittyy aina eriarvoisuutta: kuka saa lainaa ja millä ehdoilla? Kysymys on entistä ajankohtaisempi nyt, kun hallitusohjelmassa leikataan esimerkiksi paljon sairastavien pienituloisten toimeentuloa.

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”köyhin maksaa lainastaan aina eniten, jos edes onnistuu sitä saamaan.”

T

ulojen riittämättömyyden vuoksi moni joutuu rahoittamaan lainarahalla jopa arjen perusmenoja. Luottomarkkinoiden lainalaisuuksista seuraa kuitenkin se, että pienituloiset ovat luotonsaajina lapsipuolen asemassa. Köyhin maksaa lainastaan aina eniten, jos edes onnistuu sitä saamaan. Korkeiden korkojen ja kohtuuttomien lainaehtojen seurauksena moni ajautuukin maksuongelmiin.

Mallia Euroopasta

Pitkään jatkunut eurooppalainen talouskriisi on kiristänyt rahalaitosten luotonantopolitiikkaa. Heikolle maksukyvylle ei enää löydy helposti luottoa. Useissa Euroopan maissa keskustellaankin tällä hetkellä sosiaalisen syrjäytymisen rinnalla myös taloudellisesta syrjäytymistä (financial exclusion). Sillä tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa pienituloiset tai muutoin huono-osaiset joutuvat vaikeuksiin, koska heillä ei ole mahdol-

lisuuksia rahoittaa tarpeellisia menojaan markkinoilta saaduilla kohtuuehtoisilla luotoilla.

Monissa Euroopan maissa on myös kehitelty eettisempiä ja sosiaalisempia vaihtoehtoja luottomarkkinoille. Uusia sosiaalisia innovaatioita ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan myös Suomessa. Eläminen nykyisessä luottoyhteiskunnassa edellyttää oikeudenmukaisten rahoitusmahdollisuuksien turvaamista myös kaikkein pienituloisimmille. Kuka perustaisi pankin köyhille?

Kohtuuehtoinen luotto syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi

Lainaa ja pientuloisuutta on vaikea sovittaa samaan yhtälöön. Lainan logiikka edellyttää riittävää takaisinmaksukykyä. Pientuloisten kohdalla maksukyvyn määrittely on haastavaa: kuinka alas ”sosiaalisen luottokelpoisuuden” raja voidaan laskea? Voiko

suureen maksuhaluun luottaa silloin, jos maksukyky on pieni? Lainaraha ei ole helppo ratkaisu köyhyyteen tai pitkään jatkuneisiin toimeentulo-ongelmiin. Kohtuuehtoisella lainalla voidaan kuitenkin tukea itsenäistä selviytymistä. Sen vuoksi pienituloisille on luotava mahdollisuuksia hallittuun luotonkäyttöön. Pelkkä rahan lainaaminen ei tällöin riitä, vaan on kiinnitettävä huomiota myös oman talouden hallintaan.

Olennainen kysymys onkin se, voisiko pienituloisten taloudellista ja sosiaalista syrjäytymistä ennaltaehkäistä, jos heillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet saada kohtuuehtoista lainaa ja tukea oman rahankäytön suunnitteluun. Takuu-Säätiön Pienlaina-projektissa etsitään parhaillaan vastauksia näihin kysymyksiin.

Minna Markkanen kehittämispäällikkö Takuu-Säätiö

17

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Kuntien sosiaalinen luototus – mitä nyt?

18

Sosiaalinen luototus ilmestyi suomalaisen sosiaalipoliittisen järjestelmän säädöskehikkoon 2000-luvun alussa. Ajankohta oli hyvin haasteellinen uusien kuntatoimintamallien käyttöönotolle. Edellisen vuosikymmenen syvän laman pitkät varjot viipyilivät edelleen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden yllä. Oli kuitenkin ilmeinen tarve luoda viimesijaisen taloudellisen turvaverkon ohelle enemmän rahoitusmarkkinoiden toimintamallin kaltainen väline yhteiskunnan kulutuskeskeisyyden reunamille juuttuneiden ihmisten tukemiseksi.

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”luototus jäi omaksi, samalla melko usein yksinäiseksi saarekkeeksi sosiaalihuollon sisälle.”

R

ajanveto näiden toimintajärjestelmien välillä jäi kuitenkin osin hämäräksi. Sosiaalisesta luototuksesta annetun lain perusteluissa todettiin tavoitteena olevan ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista.

Siis saada kohteena olevat ihmiset mukaan omaehtoisempaan kulutukseen, varjella heitä kylmiltä markkinaperusteisilta lainamarkkinoilta ja katkaista syrjäytymispolkuja tai ainakin estää niiden syntymistä.

Sosiaalinen luototus – Yksinäinen saareke

Toteutuksessa voidaan näin jälkiviisaasti havaita selviä valuvikoja. Luototuksen käyttöönotto tehtiin kunnille ”vapaaehtoiseksi”, koska se oli tuolloin ainut mahdollisuus saada toiminta lakisääteiseksi. Valtakunnallista kattavuutta ei siten turvattu. Toiminto istutettiin osaksi sosiaalihuoltoa, mutta rajapinnat muihin taloudellisen toimeentulon ehtoja sääteleviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan, velkajärjestelyihin ja ulosottoon jätettiin hiomatta.

Peiliin katsoen, ohjaava hallinto ei pystynyt tukemaan syntynyttä sosiaalipalvelua muodostumaan osaksi

laajempaa kunnallista hyvinvointikokonaisuutta. Luototus jäi omaksi, samalla melko usein yksinäiseksi saarekkeeksi sosiaalihuollon sisälle. Yhteyttä saman asiakaskunnan muihin sote-palveluihin ei luontaisesti muodostunut. Sen sijaan kumppanuutta etsittiin usein talous- ja velkaneuvonnasta. Laajemmat hyvinvointia edistävät rakenteelliset muutokset jäivät kuitenkin toteutumatta.

Sosiaalinen luototus sosiaalipalveluiden uudistuksen myllerryksessä

Ihmisten elämän todellisuuden muutos, hyvinvoinnin turvaaminen ja yhteiskunnan syrjäyttävien tekijöiden vähentäminen edellyttävät palvelujärjestelmän uudistumista ja aitoa hallintorajat ylittävää kumppanuutta. Myös sosiaalisen luototuksen on pystyttävä vastaamaan aivan erilaisiin haasteisiin kuin reilu vuosikymmen sitten. Uudistumisesta on tehty useita arvioita, selvityksiä ja ehdotuksia. Viimeisimpiä on pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan pohjautunut selvityshenkilö Kirsti Rissasen ansiokas esitys.

Pääministeri Sipilän hallituksen strategisesta ohjelmasta sosiaalista luototusta ei suoranaisesti ole löydettävissä. Kuitenkin kärkihanke sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän

uudistamiseksi muokkaa merkittävällä tavalla myös sosiaalista luototusta itsehallintoalueiden vastatessa jatkossa sosiaalipalveluista. Todennäköisesti yksikään perustettava itsehallintoalue ei muodostu kunnista, joissa kaikissa luototus olisi jo otettu käyttöön. Nykyisen hallituksen työlistalla on lisäksi kuntia velvoittavien toimintojen vähentäminen, jolla tavoitellaan noin 1 mrd.euron hallinnollista kustannussäästöä. Ja myös tässä myllyssä sosiaalinen luototus tulee pyörimään.

Samoin kuntien sosiaalitoimessa on menossa muutoksia, joiden lopputulemista ei ole tarkkaa selvyyttä. Sosiaalityön tehtävien uudistuminen osan toimeentulotuesta siirtyessä Kansaneläkelaitokselle sekä uusien sote -itsehallintoalueiden ja peruskuntien välisen työnjaon selkeyttäminen paikallisten hyvinvointirakenteiden säilyttämiseksi luovat omat paineensa sosiaalisen luototuksen uusiutumiselle. Edessä on tiukka ponnistus sosiaalisen luototuksen turvaamiseksi ja siihen tarvitaan kumppaneiksi kaikkia osapuolia.

Kari Ilmonen johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

19

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Talousneuvonnan tarve ja mahdollisuudet – mitä sillä saataisiin aikaan?

20

Taloustaidot syntyvät ja kehittyvät elinikäisen oppimisen polulla. Perusopetuksessa saadaan perustaidot arjenhallintaan ja näihin taitoihin sisältyy myös kyky hankkia ja päivittää tietojaan muuttuvassa yhteiskunnassa ja erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Voimme olla tyytyväisiä, kun talous- ja kuluttajataidot on kirjattu tavoiteltavina taitoina tuntijakoasetukseen ja vuoden 2016 elokuussa käyttöön otettava uudistettu opetussuunnitelma mahdollistaa hyvän ja monipuolisen talouskasvatuksen.

S

iitä huolimatta, että koulussa opetetaan taloustaitoja, on edelleen nuoria, jotka eivät saavuta riittäviä arjenhallinnan taitoja. Tarvitaan korjaavaa neuvontaa ja ohjausta. Virallisten koulutusjärjestelmien ulkopuolella oleviin nuoriin ei enää voida vaikuttaa kouluopetuksella. Vaikka nuori olisikin ammatillisessa koulutuksessa, ei siellä enää opeteta elämänhallinnan taitoja, kuten perusopetuksessa tehdään.

Kotitalouden hankinnat voivat olla kalliita, ainutkertaisia ja ne voivat vaikuttaa useiden vuosien päähän.

Hankintoihin voi sisältyä, ei vain kauppasopimukseen, vakuutuksiin

ja riskinhallintaan, vaan myös lainoihin ja lainakorkoihin, mahdollisesti myös sijoituksiin liittyvää tiedontarvetta. Mobiililaitteet pienestä koostaan huolimatta sisältävät laajan kirjon erilaisia kuluttajan talouteen vaikuttavia asioita. Siksi taloudenhallinnan kannalta on tärkeää, että tarjolla on vinkkejä, ideoita, tietoa ja neuvoja.

Monipuolinen neuvonta on tärkeää

Mikään taho ei yksin voi vastata talousneuvonnasta eikä sitä kannata nähdä pelkästään neuvontana. Osalle meistä riittää, että tietoa ja neuvoja on tarjolla. Isoa lainaa ottavalle oh-

jeet ja neuvot voivat löytyä esimerkiksi pankkien ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston www-sivuilta. Säästövinkkejä kaipaava voi löytää niitä blogista, vlogista tai niihin kirjoitetuista kommenteista. Taloustaitoja voi oppia myös aikakauslehdistä julkaistavista yksityishenkilöiden tarinoista.

Talousneuvontaa tarvitaan toki perinteisemmässäkin muodossa.

Ylivelkatilanteen korjaaminen vaatii usein myös talous- ja velkaneuvojan antamaa talousneuvontaa. Itsenäiseen asumiseen harjoittelevalla olisi hyvä olla tukihenkilö, joka opastaa häntä kotitalouden monista haasteista. Lähelle ihmistä pääsevät myös monet järjestöt, jotka tekevät arvokasta työtä arjenhallinnan edistämiseksi monimuotoisin toiminnoin ja erilaisille ryhmille suunniteltuna.

Laaja-alainen ”kotitalousneuvonta”, joka tukee läpi elämän ihmisiä arjenhallinnassa, olisi parasta jatkumoa elinikäiselle oppimiselle taloudenhallinnassakin.

Päivi Hentunen ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Kilpailu- ja kuluttajavirasto

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Taloudenhallinnan haasteet tulevaisuudessa

Taloudenhallinta koostuu eri aikajänteille ulottuvista toiminnoista: päivittäisestä rahankäytöstä, säästämisestä ja sijoittamisesta sekä kalliiden investointityyppisten hyödykkeiden rahoittamisen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Taloudenhallinnassa kyse on yksinkertaisesti siitä, että saadaan käytettävissä olevat rahat riittämään taloudessa tarvittavien tavaroiden ja palveluiden hankintaan. Tilanne on haastava silloin, kun tulot ovat epäsäännöllisiä, mutta menot säännöllisiä.

M

illaista taloudenhallintaa tulevaisuudessa tarvitaan? Suurimmat haasteet kuluttajien taloudenhallinnassa liittyvät toimintaympäristön monimutkaistumiseen ja rahan virtuaalisuuteen. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä kuluttaja on pitkälti itse vastuussa oman osaamisensa ylläpitämisestä ja siihen tarvittavan tiedon hankinnasta, soveltamisesta ja arvioinnista. Tieto talousasioista ei yksinään riitä henkilökohtaisessa taloudenhallinnassa, vaan myös henkilökohtainen suhtautuminen esimerkiksi kuluttamiseen ja lainanottoon. Kuluttajan pitää olla myös tietoinen omaa taloutta mahdollisesti uhkaavista riskeistä ja osata varautua niihin.

Globaalissa verkkoympäristössä markkinoilla on kaikenlaista yrittä-

jää, myös kuluttajia huijaavia. Maksaminen muuttuu koko ajan abstraktimmaksi käteisen ja perinteisten maksukorttien käytön vähenemisen myötä. Käteisen käyttöä pidettiin aiemmin hyvä keinona hallita omaa rahankäyttöään, mutta markkinoilla käteistä rahaa pyritään vähentämään.

Hyödykkeiden hankinta, samoin kuin maksaminen verkkokaupoista tapahtuu vaivattomasti.

Mobiilisovellukset avuksi

Muuttunut tilanne vaatii kuluttajalta uudenlaisia oman talouden hallinnan käytäntöjä ja tähän kaikkeen tulee kuluttajille kehittää työkaluja. Lähestymistapa rahankäytön seurantaan ja taloudelliseen suunnitteluun tulee sopia kuluttajan arkeen ja päivittäisiin toimintoihin. Jos kuluttaja

maksaa mobiilisti, pitää hänen pystyä myös samalla tapaa seuraamaan rahankäyttöään. Tänä päivänä monet pankit ovat jo tuoneet markkinoille tilinkäyttöön mobiilisovelluksia.

Finanssialan yritykset voisivat edelleen kehittää älypuhelimiin uusia henkilökohtaiseen käyttöön tuunattavia ja esimerkiksi rahan käytöstä välitöntä palautetta antavia sovellutuksia tyyliin olet käyttänyt tällä viikolla 30 euroa take away -kahviin sekä tarjota myös helposti ymmärrettäviä tietoiskuja talousasioista.

Myös säästötavoitteen lähestymistä olisi kiva seurata päivittäin omasta kännykästä kannustuksella Jaksaa, jaksaa, sinulta puuttuu enää 50 euroa tavoitteestasi!

Tärkeintä taloudenhallinnassa on oma usko siitä, että pystyy hallitsemaan talouttaan. Sen takia on olennaista valita oman elämänsä taloudenhallintaan parhaiten soveltuvat tuotteet ja palvelut. Jos esimerkiksi käteinen raha tuntuu parhaalta vaihtoehdolta hallita rahankäyttöä, silloin on parasta pitäytyä siinä.

Anu Raijas tutkimuspäällikkö Kilpailu- ja kuluttajavirasto

21

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

22

”suurimmat haast taloudenhallin toimintaympäristön mo rahan virtua

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

teet kuluttajien nnassa liittyvät onimutkaistumiseen ja aalisuuteen.”

23

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”palveluiden ja asiakkaiden tasapäistäminen on arveluttavaa.”

24

Onko velkaantuneiden auttamisessa kehitytty?

Vuosien saatossa ylivelkaantuneiden auttamiseksi on tehty melkoinen määrä uudistuksia. Esimerkiksi velkajärjestelylakia on korjattu velallisen kannalta myönteisempään suuntaan ja räikeimmät markkinailmiöt on pantu kuriin pikaluottolainsäädännön keinoin.

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

T

alous- ja velkaneuvonnan kehittäminen on kuitenkin jäänyt lapsipuolen asemaan. Tarkoitan nimenomaan talous- ja velkaneuvonnan menetelmien kehittämistä sekä neuvonnan eettisten ja ammatillisten lähtökohtien tarkastelua.

Talous- ja velkaneuvonta on ammattina ollut olemassa jo reilut 20 vuotta. Alkuvuosina neuvontatyötä tutkittiin neuvonnallisen lähestymistavan kannalta. Vuokko Jarva (1993) katsoi, että neuvojan tulisi työssään soveltaa vähimmän asioihin puuttumisen periaatetta ja ohjata asiakasta itsenäiseen toimintaan ja vain ääritapauksissa ottaa asiakkaalta tehtäviä neuvojan hoidettavaksi. Johanna Niemi-Kiesiläinen (1995) puolestaan kritisoi neuvonnan kapea-alaisuutta ja työn painottumista hakemusten laadintaan. Leena Aatolan (1997) tutkimus painottui tarkastelemaan asiakkaiden tarpeita.

Velkaneuvontatyön varhaiset tutkimukset eivät ole johtaneet sen enempää koulutukseen kuin yhteiseen näkemykseen työn tekemisen tavasta. Neuvonnan kehittäminen ei lähtenyt liikkeelle edes vuonna 2000, kun säädettiin laki talous- ja velkaneuvonnasta ja vaikka lailla haluttiin nimenomaan korostaa (talous)neuvontatyön merkitystä.

Pidän ongelmana, ettei meillä ammattikuntana ole vieläkään perus-

teltua ja yhteistä käsitystä siitä, millaisella toimintatavalla saavutamme parhaimmat tulokset niin tehokkuuden kuin vaikuttavuuden kannalta. Uskallan väittää, että emme tällä hetkellä tee työtä parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Pelkään, että olemme ammattikuntana harhautuneet palvelemaan asiakkaita Avaimet käteen -periaatteilla ja tekemään heidän puolestaan senkin, mihin he itse pystyisivät. Kehitykseen on toki vaikuttanut se, että velkojen selvittäminen vaatii ammattilaiseltakin tuhtia osaamista ja puolesta tekemiselle on suuri kiusaus tehokkuuden ja käytännöllisyyden paineessa. Toisaalta työvälineetkin ohjelmineen ja laskentataulukoineen on kehitetty neuvojia eikä niinkään asiakkaita varten.

Palveluiden ja asiakkaiden tasapäistäminen on arveluttavaa. Kyvykkäiden asiakkaiden kohdalla tulemme sivuuttaneeksi heidän voimavaransa, kun samaan aikaan enemmän tukea ja ohjausta tarvitsevat asiakkaat saattavat jäädä vuosikausiksi ajelehtimaan velkaneuvonnan ja velkaselvittelyn välimaastoon. Toisaalta puolesta tekemisen vaarana on, että asiakas saattaa ajautua velkajärjestelyn piiriin ilman, että hänellä on valmiuksia ja voimavaroja järjestelystä suoriutumiseen.

Yhteiskunnallisena megatrendinä on, että kansalaisten odotetaan

osallistuvan ongelmiensa ratkaisuun ja suunnitelmien tekoon. Puolesta tekemisen ja objektina olemisen aika on yhä suuremmassa määrin ohi.

Ohjauksellinen neuvonta korostaakin asiakasta aktiivisena, tavoitteita asettavana kansalaisena ja asiakkuudessa tasavertaisena kumppanina (Vänskä 2012). Ohjauksellisessa neuvonnassa tuetaan asiakkaan omaa tekemistä ja neuvonta suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtien.

Viimeistään nyt ammattikuntamme tulisi paneutua neuvontatyön ammatillisen otteen kirkastamiseen.

Asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien vaatiminen on myös ammattikuntamme eettinen velvollisuus.

Aulikki Pentikäinen johtava talous- ja velkaneuvoja Espoon kaupunki Aatola, L. 1997. Velkaneuvontaverkostot: yksittäisistä tehtävistä yhteistyöhön. Kuluttajatutkimuskeskus, Helsinki Jarva, V. 1993 Yksissä neuvoin Kuluttajan talous- ja velkaneuvonnan työkaluja. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 118.

Helsinki. 103 s.

Niemi-Kiesiläinen, J. 1995. Luonnollisen henkilön velkavastuu insolvensssioikeudessa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 202 Vänskä, K. 2012. Ohjauksen osaajat - miten he sen tekevät? Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. 160 s.

25

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Rahahuolet koettelevat kriisissä olevaa

Konkurssi, runsas päihteiden käyttö ja avioero. Työttömyys, unettomuus ja masennus. Yksinäisyys, fyysiset oireet ja itsetuhoiset ajatukset. Kriisissä olevat elävät yhä monimutkaisimpien ongelmien keskellä. Rahahuolet ovat yhä useammin kriisien ytimessä.

26

S

uomen Mielenterveysseuran Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville. Kriisipuhelimeen tuli vuonna 2014 ennätysmäärä, yli 177 000 soittoa.

Eniten soitetaan ihmissuhteisiin liittyvissä ongelmissa. Soittaja puhuu usein vaikeasta elämäntilanteestaan ensimmäistä kertaa kenellekään.

Kriisipuhelimessa käytiin 1023 taloudellisia vaikeuksia käsitellyttä keskustelua vuonna 2014. Viisi vuotta sitten talousongelmiin liittyviä puheluja tuli 434. Nousua on siis lähes 140 prosenttia.

Raha-ongelmat hävettävät ja uuvuttavat

Soittajille taloudelliset ongelmat ovat sekä häpeällisiä että salaisia. Ei ole harvinaista, ettei puolisokaan ole tietoinen perheen kriisiytyneestä tilanteesta. Totutusta elintasosta on vaikea luopua, mikä voi johtaa lainakierteeseen. Kulissien epätoivoinen ylläpito aiheuttaa valtavaa ahdistusta.

Avun hakemisen kynnys on kor-

kealla. Ensin omaa tilannetta ei pidetä tarpeeksi pahana ja pian se tuntuukin jo liian toivottomalta avun hakuun. Taloudellinen ahdinko on koko ajan mielessä ja uuvuttaa. Seuraa tunne elämänhallinnan katoamisesta. Ihminen kokee olevansa loukussa eikä näe tietä ulos. Osa jättää asiat hoitamatta, laskut avaamatta ja jää odottamaan lamaantuneena mitä tapahtuu.

Taloudellisista ongelmista yhteyttä ottavat ovat usein pienituloisia.

Riittämättömät tulot johtuvat yleisimmin pienestä eläkkeestä, pätkätai keikkatöistä ja työttömyydestä.

Moni on ylivelkaantunut ja joskus ongelmien taustalla on läheisen ylisuuret menot: soittaja elättää peliongelmaista vanhempaansa, päihdeongelmaista aikuista lastaan tai velkaantunutta puolisoaan.

Myös parisuhteen päättyminen voi olla talousongelmien taustalla.

Aina ei ole edes varaa muuttaa eri osoitteeseen suhteen päätyttyä. Viime aikoina yhä useampi soittaja on ollut huolissaan työpaikkansa säilyt-

tämisestä. Tilanne on suomalaisilla työpaikoilla kireä.

Soittajien vaikea taloustilanne on usein jatkunut pitkään. He kertovat huolien aiheuttamasta ahdistuneisuudesta ja epätietoisuudesta. Monilla on unettomuutta ja stressiä.

Häpeän, katkeruuden ja vihan tunteet ovat yleisiä.

Avaimena luottamus muutoksen mahdollisuuteen

Kriisipuhelimessa haetaan soittajan kanssa yhdessä ratkaisuja ja helpotusta tilanteeseen sekä pohditaan, mistä voisi saada jatkossa apua. Soittajia neuvotaan ottamaan yhteyttä esimerkiksi sosiaalivirastoon, Kelaan, talous- ja velkaneuvontaan tai Velkalinjalle.

Soittajat kertovat kuulluksi tulemisen helpottavan oloa ja kertomisen jäsentävän tilannetta. Yksikin onnistunut keskustelu voi saada muutoksen liikkeelle: kun taloudellisessa ahdingossa oleva uskoo muutoksen mahdollisuuteen ja tietää mistä saa apua, hän voimaantuu ja alkaa toimia tilanteen korjaamiseksi.

Susanna Winter kriisipuhelintoiminnan päällikkö, sosiaalipsykologi Suomen Mielenterveysseura

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Velat esteenä kaidalle tielle?

Kriminaalihuollon tukisäätiö on kriminaalihuoltotyötä tekevä rikosseuraamusalan asiantuntija. Säätiössä kohdataan ihmisiä, jotka elävät usein marginaalin marginaalissa. Heidän elämää leimaavat päihde- ja mielenterveysongelmat, rikostaustaisuus, asunnottomuus ja velkaantuminen. Tekstissä paneudun velkaantumiseen tilanteessa, jossa ongelmat ovat kasautuneita ja elämä kapeutunut päihdekeskeiseen alakulttuuriin.

V

elkaantuminen on ihmiselle usein osa vaikeutunutta elämäntilannetta, joka pahenee entisestään kasautuvien maksuhäiriöiden ja luottotietomerkintöjen myötä. Kun velkaantuminen on osa muuta ongelmavyyhtiä, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia, arjesta selviytyminen on rankkaa. Ihmisen minäkuva muuttuu, arjen perusrakenteet murenevat ja kannattelevat ihmissuhteet säröilevät.

Vaikeassa elämäntilanteessa elävä ihminen yrittää yleensä selvittää ongelmansa tässä ja nyt pidempi kestoisia merkityksiä miettimättä.

Kadulla elävän päihderiippuvaisen elämää ohjaa aineiden käyttö ja hankinta. Kahdesta suunnasta kasautuvat velat muodostavat itseään ruokkivan ansan. Häädöt, maksuhäiriöt ja luottotietomerkinnät vaikeuttavat yhteiskunnallista selviytymis-

tä. Päihdekeskeisessä alakulttuurissa huumevelat muodostavat taakan, jossa perintään liittyvät keinot ovat kovia ja väkivaltaisiakin. Elämä kadulla ei ole auvoista, rikosten tekeminen on osaltaan osa päihteiden käyttöön liittyvää hälläväliä-asennetta tai toisaalta yritystä selviytyvä kurjistuneesta elämäntilanteesta.

Mitä tehdä?

Velkaongelmaa ei voi hoitaa irrallisena vaan se on osa kokonaiskuntoutusta. Sen ratkominen on välttämätöntä rikostaustaisen toipujan arjen perustan rakentumiselle. Velkaantuminen pitää kiinni alakulttuurista, vieraannuttaa kannattelevista ihmissuhteista ja yhteisöistä. Kuntoutukselle se on iso haaste, joka usein jää liian vähälle huomiolle.

Luottotiedottaman on lähes mahdotonta saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta. Asunnon lisäksi myös

yhteiskunnallisissa instituutioissa asiointi vaikeutuu, kun luottotiedot ovat menneet pankit eivät anna pankkitunnuksia. Ilman pankkitunnuksia sähköinen asiointi erilaisissa virastoissa vaikeutuu. Tilannetta ei helpota se, että kadulla elävän velat ovat yleensä rikosperusteisia ja sellaisenaan usein este velkajärjestelyille. Velkojen hoidon haasteena on usein myös tiedon puute tai väärä tieto, jonka perusteella tehdään kauaskantoisiakin elämänratkaisuja.

Jos ihmisellä ei ole tietoja eikä siten mahdollisuutta pohtia vaihtoehtoja, ei ole helppoa suunnitella elämää eteenpäin tai motivoitua muutokseen.

Ilman kokonaisvaltaista kuntoutusta on vaikeaa siirtyä marginaalista edes keskiön reunalle. Jotta muutos mahdollistuisi tarvitaan yhteiskunnallisiin arvoihin ja reunaehtoihin vaikuttamista, joka mahdollistaa perusasioihin pureutuvan kuntouttavan työn, jossa huomioidaan taloudelliset vaikeudet velkajärjestelyineen. Ilman niitä arjen rakenteita on vaikea turvata ja yhteiskunnallista toimijuutta vahvistaa.

Sanna Väyrynen YTT, toiminnanjohtaja Kriminaalihuollon tukisäätiö

27

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Miten lyhennettäisiin ongelmapelaajien aikaa avun hakemiseen?

28

Ensisilmäyksellä kysymys on hyvin perusteltu. Peliklinikan hoitoon hakeutuvat henkilöt ovat keskimäärin kärsineet vakavasta rahapeliongelmasta kahdeksan vuotta ja heillä on pelaamisesta aiheutunutta velkaa keskimäärin 20 000 euroa.

A

sian tarkempi analyysi paljastaa kuitenkin, että osa ongelmaa saattaa olla itse kysymyksessä! Miksi lähtökohtaisesti ajattelemme ammattilaisina tai pelaajan läheisinä, että ratkaisu rahapelaamisongelmaan on ”hoitoon hakautuminen”.

Tutkimuskirjallisuudesta tiedetään, että valtaosa rahapeliongelmasta kärsivistä saa ongelman haltuun ilman mitään hoitoa. Toisaalta esimerkiksi Peliklinikan avohoidon

kahdesta pääasiallisesta asiakasryhmästä (alle 30-vuotiaat miehet ja 30–49-vuotiaat miehet, joita kumpiakin on noin kolmannes kaikista asiakkaista) valtaosa on aloittanut rahapelaamisen alle 18–vuotiaana (79 % alle 30–vuotiaista ja 56 % 30–49 -vuotiaista miehistä), jolloin rahapelaamisen hallinta näyttäisi liittyvän nuoren oman perheen sekä ystävä- ja harrastuspiirin, erityisesti urheiluharrastuksen, kykyyn ohjata nuoren toimintaa. Potentiaalisen

ongelman ulkoistaminen (”nyt sinun pitää hakeutua hoitoon”), ei yleensä toimi ratkaisuna asiaan.

Oikeisiin asioihin panostettava

Samaan aikaan ”hoidon” tai palvelujen toteuttamistavassa pitäisi tapahtua merkittäviä muutoksia. Hoitoon hakeutuminen ei näytä todellakaan olevan ratkaiseva osa rahapelaamisen hallintaan saamista. Peliklinikan asiakkaaksi hakeutuneista henkilöis-

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”yli puolet peliklinikan avohoidon vastaajista totesi, että heidän taloudellinen tilanteensa on huono.”

tä (N = 644) vajaa puolet eli 42 % on hakenut aikaisemmin apua rahapeliongelmaansa. Tämän ryhmän keskeisimpiä eroja niihin, jotka eivät ole hakeneet aikaisemmin apua on se, että heidän rahapeliongelmansa on selkeästi vaikeampi: siis aikaisempi avun hakeminen ei ole tepsinyt.

Samaan aikaan näyttää olevan aikamoista hasardia se, mistä sattuu apua saamaan ja mikä sen sisältö on.

Rahapelaamisen yksi liitännäisongelma on talous, joka ei ole hallinnassa. Yli puolet Peliklinikan avohoidon vastaajista (52 %) totesi, että heidän taloudellinen tilanteensa on huono, eikä ole heidän hallinnassaan (muut vaihtoehdot: huono mutta hallinnassa, hyvä). Ei vaadi erityistä ponnistusta oivaltaakseen, että rahapeliongelman kanssa kamppailevan ihmisen ja perheen auttamisessa talouden hallintaan saaminen voisi olla keskeinen elementti, koska tällöin henkilö ja hänen perheensä konkreettisesti havaitsevat toimintatapojen muutoksen positiiviset seuraukset.

On viitteitä siitä, että jos henkilö

hakeutuu hoitoon mielenterveyteen liittyvien seikkojen takia, arkielämän selviytymisen kysymykset mukaan lukien talouden hallinta saa liian vähäistä huomiota. Ja päinvastoin: haettaessa apua taloudellisiin kysymyksiin, talousasioiden järjestelyt vievät huomiota itse ongelmasta eli taloudenhallintakyvystä. Rahapeliongelman yksi yleinen tunnusmerkki on, että ongelman aiheuttavaa käyttäytymistä pidetään hoitomuotona itse ongelmaan eli rahapelaamisella yritetään ratkaista rahapelaamisen aiheuttanutta velkaantumista tai heikkoa taloudellista asemaa.

Ongelma osattava tunnistaa

Rahapelaamisongelmaan kohdentuvia erityispalveluita samoin kuin peruspalveluita, joissa osataan tunnistaa rahapelaamisongelma, tarvitaan.

Varsinainen asian ratkaisu näyttäisi kuitenkin lähtevän siitä, että jokaisella pelaajalla, hänen läheisellään ja ystävällään on saatavilla faktatietoa rahapeliongelman kehittymisen dynamiikasta ja ilmenemismuodoista

sekä työkaluja sille, mitä voi tehdä, jos rahapelaaminen alkaa muuttua ongelmalliseksi.

Ehkä tärkein muutos asiassa olisi kuitenkin kulttuurinen. Vaikka rahapeliongelma on pahimmillaan hyvin vakavasti henkilöä ja koko hänen ympäristöään vaurioittava häiriö, kysymys on henkilön ja hänen ympäristönsä palautejärjestelmän häiriöstä. Kysyttäessä eräältä suomalaiselta rahapelaamisella elantonsa ansaitsevalta ammattilaiselta, miten sinä määrittelisit rahapeliongelman, hän vastasi: ”Pelaa enemmän kuin on varaa hävitä”. Tämä hyvin käytännöllinen määritelmä ohjaa ihmistä itseään ja koko lähipiiriä kiinnittämään huomiota olennaiseen: milloin pelaamisen taloudelliset tai sosiaaliset kustannukset ovat niin suuret, että hyvinvointi itsellä ja ympäristöllä ei vain vaarannu vaan heikkenee havaittavasti.

Petteri Paasio tutkija HUS/Socca/ Peliklinikka

29

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Keitä riippuvuudet velkaannuttavat?

30

”erilaiset riippuvuudet synnyttävät vastavuoroista velkaa.”

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Riippuvuuksista – jopa addiktioista – on tullut kovin yleinen, arkinen ja samalla hiukan hahmoton käsite, kuten Pauliina Raento ja Tuukka Tammi toteavat toimittamassaan teoksessa Addiktioyhteiskunta. Riippuvuudella viitataan yleisesti yksilön kyvyttömyyteen säädellä halujaan, impulssejaan tai toimintojaan. Tämä hallitsemattomuus on arkisessa puheessa laajentunut perinteisistä ongelmista – alkoholin ja huumeiden käytöstä – erilaisiin toistuviin ja jopa pakonomaisesti toistettuihin toimintoihin. Riippuvuutta voidaan synnyttää pelaamiseen, tietokoneiden ja kännyköiden käyttöön, liikuntaan, ostoskäyttäytymiseen tai seksiin, yleisen puheen tasolla melkeinpä mihin tahansa.

R

iippuvuuspuheella annamme ymmärtää, että normaali elämä on hallittavissa, riippuvuuskäyttäytyminen ei. Riippuvuus on tällöin sairaudenomainen tila, ja käsitteen käyttö voi auttaa purkamaan siitä kärsivien moraalista painolastia. Tämä oli myös varhaisen AA-liikkeen tavoitteena: jos päihteiden käyttäjä on sairas, häntä ei pidä tuomita, vaan tarjota apua ja hoitoa. Jos henkilö pelaa omat ja perheen rahat toistuvasti korttipöydässä, tietokoneen ääressä tai peliautomaattien äärellä, häntä olisi syytä auttaa lopettamaan.

Näin todella pitääkin tehdä, mutta miksi? Riippuvuuspuhe saattaa joskus helpottaa moraalista painetta ja auttaa myös toipumaan. Se on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Kun inhimillinen toiminta pelkistetään ja yksilöllistetään yhteen allaskäsitteeseen, sen sosiaalinen konteksti katoaa. Toisaalta, vaikka tarkoitus on helpottaa moraalista taakkaa, syyllisyys ei katoa – eikä sen ehkä pitäisikään. Omaa elämäänsä voi suhteellisen vapaasti Suomessa vaikeuttaa vakavasti, mutta ihmisyyteen kuuluu sekin, että koetaan syyllisyyttä silloin, kun aiheutetaan ongelmia muille.

Hoito ja kuntoutus – myös aineellisten velkasuhteiden käsittely – on

luonteeltaan osin myös sovittelua.

Velkasuhteissa sovittelu velallisten ja velkojien välillä on suhteellisen yleistä. Siinä pyritään kaikkien kannalta kohtuulliseen lopputulokseen, vaikka velkoja ei saisikaan kaikkia perittäviään korkoineen takaisin. Päihdekuntoutuksessa asiakas saa mahdollisuuden ottaa vastuuta toiminnastaan ja sen seurauksista. Ilman asiakkaan omaa korjaavaa toimintaa ei tapahdu myöskään kuntoutumista.

Riippuvuudet tai elämänhallinnan vaikeudet on syytä ottaa kuntoutuksessa huomioon, mutta on hyvä tunnustaa sekin, että elämä ei aina ole kaikilta osiltaan hallittavissa. Lisäksi korjaavan toiminnan dynamiikka toimii pääosin sosiaalisten suhteiden kantavuuden varassa. Tällä on merkitystä kuntoutuksessa, mutta varsinkin erilaisia haittoja ehkäisevässä toiminnassa.

Vaikeasti päihdeongelmaisia on muutama prosentti aikuisväestöstä, alkoholin suurkuluttajia ehkä kymmenesosa, mutta valtaosa sekä alkoholihaitoista että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista syntyy kuitenkin niin sanotun normaaliväestön alkoholin käytöstä. Jotta sekä haittoja että alkoholiriippuvaisten määrää väestössä olisi mahdollista ehkäistä, on kiinnitettävä huomio-

ta koko väestön käyttäytymistä säätelevään alkoholipolitiikkaan. Koko väestön on siis hyväksyttävä se, että kustannuksia syntyy kaikille, jos riippuvuuksia halutaan vähentää.

Toistaiseksi ei ole kovin paljon näyttöä siitä, voidaanko tällä niin kutsutulla preventioparadoksilla selittää myös muiden ongelmien esiintyvyyttä tai yleisyyttä. Olisiko kännykkäriippuvuudesta syntynyt sosiaalista ongelmaa, jos verkkoympäristöstä ei olisi tullut nopeasti ja hyvin keskeisesti myös sosiaalisen elämän valtatie? Ja olisiko ylivelkaantuminen heräteostoksia tekemällä niin yleistä kuin on, jos luottoa ei olisi tarjolla niin helposti ja nopeasti?

Toistaiseksi olen taipuvainen ajattelemaan, että asioilla on vahva yhteytensä. Kilpailuyhteiskunta vaatii myös häviäjänsä. Erilaiset riippuvuudet synnyttävät siis vastavuoroista velkaa: olimmepa voittajia tai häviäjiä, moraalista tai aineellista velkaa syntyy joka tapauksessa kaikille, eikä ole kohtuullista ajatella, että koko taakka jäisi häviäjien kannettavaksi.

Olavi Kaukonen toimitusjohtaja A-Klinikkasäätiö

31

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Suomalaiset finanssipalveluiden käyttäjinä 32

Finanssiala on elänyt viime vuodet aikamoisessa myllerryksessä.

Toimintaympäristö on ollut käymistilassa sekä globaalin finanssikriisin aiheuttaman valtavan sääntelytsunamin että digitalisaation johdosta. Tekninen kehitys kulkee kovaa vauhtia eteenpäin. Myöskään kansantaloutemme tilanne ei ole ollut helpoin mahdollinen. Samalla finanssipalveluiden asiakaskäyttäytymisessä on tapahtunut muutoksia.

A

siakastarpeiden muutosten tunnistaminen on yksi finanssialan ennakointityön keskeinen osa-alue. Perinteisen konttoriasioinnin ja verkkopalvelun rinnalle on kirinyt mobiiliasiointi. Neuvonnan tarve on kasvanut ja samalla asiakkaiden tarve asiakaspalvelulle on muuttunut: palvelua halutaan ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla myös työn tekeminen muuttuu. Työnantajien ja työntekijöiden on yhdessä mietittävä,

miten asiakkaat pidetään tyytyväisinä, toiminta kannattavana ja miten henkilöstö viihtyy alalla uudenlaisissa tehtävissä ja voi hyvin.

Muutoksen tuomat haasteet taloudenhallinnalle

Uusi toimintaympäristö on haasteellinen myös asiakkaiden kannalta. Liian monille oman talouden hallinta on vaikeaa. Kuvaavaa on, että maksuhäiriömerkinnät kasvoivat alkuvuodesta uuteen ennätykseen, jol-

loin 370 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Kesällä kasvu on kuitenkin taittunut. Tilanteeseen tullee varmasti omalta osaltaan vaikuttamaan myös vertaislainojen ja muun joukkorahoitustoiminnan kehittyminen tulevaisuudessa.

Finanssiala on asettanut tavoitteekseen paremman taloudenhallinnan, eli talousosaamisesta tulee tehdä suomalaisten kansalaistaito.

Taloudenhallinta tarkoittaa tietoa, taitoa ja asennetta hallita omaa talo-

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”talousosaamisesta tulee tehdä suomalaisten kansalaistaito.” uttaan. Oman talouden hallinnan ja talouden osaamisen taitojen opetuksesta on lisättävä kaikilla koulutusasteilla hyödyntäen digitaalisia opetusvälineitä. Myönteistä yrittäjyysasennetta tulee vahvistaa lisäämällä taloustiedon ja yrittäjyyden koulutusta. Meillä Suomessakin olisi hyvä olla kansallinen strategia talousosaamisen edistämiseksi. Tällä hetkellä Suomi on yksi harvoista OECDmaista, jolla ei ole kansallista talousosaamisen strategiaa.

Suomalaiset säästäjinä ja luotonkäyttäjinä

FK tekee säännöllisesti tutkimusta, jolla kartoitetaan kansalaisten säästämiseen ja luotonkäyttöön liittyviä valintoja. Edellisen tutkimuksemme mukaan suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa on kokonaisuutena edelleen hivenen lisääntynyt, mutta kuitenkin yli puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Menoja seurataan yhtä säännöllisesti kuin aiemminkin: kaksi kolmannesta säännöllisesti, neljännes satunnaisesti ja vain kuusi prosenttia ei seuraa omia menojaan lainkaan.

Edelleen suurimmalla osalla suomalaisista tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilulla kolmanneksella tulot

ja menot ovat yhtä suuret ja osuus on hieman kasvanut. Niiden osuus, joilla tulot ovat menoja pienemmät, on pysynyt vakaana ja valtaosa tästä joukosta selviää säästöillään. Hyvää lupaa, että kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on pysynyt korkealla. Myös säästöjen ja sijoitusten ”hajauttaminen” kiinnostaa suomalaisia ja 14 prosenttia suomalaisista aikoo säästää tai sijoittaa sijoitusrahastojen kautta. Sekä tämänhetkinen vahva säästäminen että korkea säästämisaikeita omaavien osuus kertoo osaltaan kotitalouksien hyvästä rahatilanteesta, mutta myös halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle epävarmassa taloustilanteessa.

Pankkiluotot ovat kuitenkin edelleen merkittävä osa suomalaisten arkea. Lainaa omaavien suomalaisten osuus on noussut hieman viime kevään tasosta ja on nyt 55 prosenttia. Asuntolainaa on joka kolmannella suomalaisella. Asuntolainamäärien kasvu taittui edellisvuoden tutkimuksessa ensimmäistä kertaa 15 vuoteen ja tänä vuonna keskimääräinen asuntolaina on laskenut jo 85 700 euroon. Asuntolainamäärien kehitys on ollut erilainen pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa.

Pääkaupunkiseudulla

asuntolainamäärät ovat kasvaneet ja muualla Suomessa pienentyneet.

Kokonaisuudessaan suomalaiset ovat edelleen vastuullisia velallisia. Lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisesti maksaneiden osuus on yhä yli 70 prosentissa.

Lainaansa hitaammin maksaneiden osuus on kuitenkin noussut ja on nyt 12 prosenttia. Maksusuunnitelman lykkääntymiseen ovat syynä useimmiten talous- ja elämäntilanteen muutokset sekä työllisyyteen vaikuttavat seikat. Monien pankkien tarjoamat lyhennysvapaat ovat olleet suosittuja ja lyhennysvapaiden tarjoamaa ostovoimaa on käytetty mitä moninaisimpiin tarpeisiin.

Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että teknologia, asiakaspalvelutilanteet ja -kanavat muuttuvat, mutta perusasiat suomalaisten arjen talouden osalta ovat pysyneet ennallaan.

Valtaosa suomalaisista hoitaa asioitaan hyvin. Sama on sanottava suomalaisesta finanssialasta, joka on kyennyt sopeutumaan toimintaympäristömuutoksiin ja kykenee edelleen tarjoamillaan palveluilla lisäämään suomalaista hyvinvointia.

Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja Finanssialan Keskusliitto

33

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Luottoasiointi muuttuu, pysyykö lainsäädäntö mukana?

34

Takuu Säätiö perustettiin 25 vuotta sitten, kun kansalaisten ylivelkaantumisen merkit olivat jo näkyvissä, mutta tulevien ongelmien syvyyttä ja ongelman pysyvyyttä ei vielä osattu arvata. Vielä suuren laman kestäessä ja maksuhäiriöisten henkilöiden määrän ollessa suurimmillaan ajateltiin yleisesti ylivelkaantumisen olevan sen ajan ilmiö. Uskottiin niin luotonantajien kuin -ottajienkin oppivan elämään muuttuneessa maailmassa niin, että pysyvää ongelmaa ei syntyisi.

Y

livelkaantumisen ensimmäisen aallon syynä olivat rahoitusmarkkinoiden rakenteen muuttuminen ja toimijoiden tottumattomuus uusiin vapaisiin olosuhteisiin. Selvää myös oli, että luottotietojen käyttöä koskeva lainsäädäntö oli maailman muuttumisen kannalta puutteellinen. Varsin pian kuitenkin kävi selväksi, että ylivelkaantuminen ja lisääntyneet maksuhäiriöt ovatkin pysyvä ilmiö.

Rahoitusmarkkinoiden rakenteen muuttuminen muutti myös ihmisten käyttäytymistä peruuttamattomasti niin, että luotonotosta tuli keskeinen tekijä kulutuskäyttäytymisessä. ”Mulle kaikki heti” -ajattelusta on tullut pääasiallinen käyttäytymismalli. Asioinnin muuttuessa digitaaliseksi ei tiedosteta, että tämä

tarkoittaa jatkuvaa uusien velkasitoumusten tekoa. Yhä suurempi osa kulutuskysynnän lisäyksestä perustuu luottoon eli hyödykkeen maksamiseen myöhemmin ja osissa.

Positiivinen luottotietorekisteri ratkaisuna

Säätämällä niin sanotuille pikalainoille korkokaton lainsäätäjä on osittain pystynyt hillitsemään luottojen tarjontaa. Tämä luotonannon tarjonnan osittainen leikkaus yhdessä Asiakastiedon kehittämän kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmän käyttöönoton kanssa lienee pääasiallinen syy siihen, että yksityishenkilöiden maksuhäiriöiden ja maksuhäiriöllisten henkilöiden lukumäärän kasvu on saatu taittumaan.

Kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmässä järjestelmään osallistuvat luotonantajat luovuttavat toisilleen luotonhakijan suostumuksella tietoja tämän aikaisemmista luotoista. Vaikka järjestelmään osallistuvat yritykset eivät edusta kaikkia rahoittajia, todistaa järjestelmä jo rajoittuneenakin, että tarkemmalle tiedolle luotonhakijoista on tarve. Vallalla oleva ”vanha” yleinen malli vain maksuhäiriötiedon käyttämiseen luotoannossa ei voi muuttuvassa maailmassa olla enää riittävä.

Luottoasioinnin siirtyminen lähes kokonaan verkkoon tulee viimeistään vaatimaan sen, että riittävät tiedot asiakkaasta on oltava saatavilla reaaliaikaisesti. Kysymys lienee siitä, tapahtuuko tämä kokonaan markkinoiden (luotonantajat ja näitä tukevat toimijat) omatoimisuuden varassa vai reagoiko lainsäätäjä vihdoin myös tähän muutostarpeeseen avaamalla lainsäännössä mahdollisuuden niin sanotun positiivisen tiedon käyttöön luotonannossa.

Juuso Jokela lakiasianpäällikkö Suomen Asiakastieto Oy

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Konkurssi ratkaisuna ongelmavelkaantumiseen?

Yksityishenkilön velkaongelmiin haetaan yleensä sellaista ratkaisua, jossa maksuvelvollisuus järjestellään maksukykyä vastaavaksi niin, että maksuohjelmalle määräytyy samalla päättymispiste. Velkojat saavat oman osuutensa velallisen varoista ja loppuvelat annetaan anteeksi. Tällöin voidaan puhua velallisen uudesta alusta. Suomessa sanotunlaiseen kokonaisratkaisuun voidaan päästä yksityishenkilön velkajärjestelyssä ja vapaaehtoisesti sopimalla.

L

uonnollinen henkilö voidaan myös hakea konkurssiin. Konkurssi on niin ikään velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun.

Toisin kuin yksityishenkilön velkajärjestely konkurssi ei kuitenkaan vapauta veloista, vaan velallinen vastaa maksamatta jäävistä konkurssisaatavista myös vastaisuudessa saamallaan omaisuudella. Uutta alkua puhtaalta pöydältä ei siis samassa mielessä tule. Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisille velallisille tilanne on kuitenkin käytännössä toinen, koska itse yhtiö purkautuu konkurssin lopputilityksen hyväksymisen jälkeen. Osakeyhtiön konkurssin rauetessa yhtiö poistetaan viran puolesta kaupparekisteristä.

Luonnollisten henkilöiden osuus konkurssiin asetetuista velallisista on ollut viime vuosina 10–15 prosenttia.

Kyse on tällöin yleensä elinkeinontai ammatinharjoittajasta, toiminimellä tai ilman. Keskimäärin kolme neljästä luonnollisen henkilön konkurssista raukeaa, kun velallisen varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten kattamiseen eivätkä näin ollen myöskään jako-osuuksiin velkojille.

Rauenneiden konkurssien osuus on luonnollisilla henkilöillä jonkin verran suurempi kuin konkursseissa keskimäärin. Vastaavasti niissä konkursseissa, jotka viedään läpi täysimittaisesti aina lopputilitykseen saakka, luonnollisia henkilöitä on suhteellisesti vähemmän kuin oikeushenkilöitä. Vaikka velkajärjestelyn maksuohjelmat eivät tuota velkojille kovin suuria summia, näyttäisi siltä, että saataville kertyy todennäköisemmin suorituksia velallisen tuloista kuin velallisen varoista.

Havaintojeni mukaan Suomessa ei ole enää vähään aikaan käyty kes-

kustelua niin sanotusta henkilökohtaisesta konkurssista, jolla on tavallisesti tarkoitettu velallisen maksuvelvollisuuden saman tien päättävää menettelyä. Meillä tähän tarpeeseen vastaa yksityishenkilön velkajärjestely, jossa maksuohjelman normaalikesto on lyhennetty kolmeen vuoteen. Vuoden 2015 alusta pienyrittäjille avautui tietyin edellytyksin mahdollisuus saada myös toimivan yrityksen velat yksityishenkilön velkajärjestelyn piiriin. Luonnollisen henkilön velkavastuulle on lisäksi tullut absoluuttinen päättymispiste, kun myös ne saatavat, joista ei ole haettu maksutuomiota, vanhentuvat lopullisesti alkuperäisestä eräpäivästä laskettavan määräajan päätyttyä.

Tasapainoinen ja tehokas maksukyvyttömyysjärjestelmä edistää taloudellista toimintaa ja sen ennustettavuutta. Parhaimmillaan järjestelmä hillitsee myös luottokustannuksia, pahimmillaan lisää niitä. On tärkeää, että vaikka seuraamme eri maiden järjestelmien kehittymistä, pidämme huolen valitun mallin soveltuvuudesta omaan oikeusjärjestykseemme ja -kulttuuriimme.

Helena Laine konkurssiasiamies Konkurssiasiamiehen toimisto

35

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

36

Pysyykö lainsäädäntö kehityksen perässä – ennaltaehkäisyä vai jälkikäteen korjausta?

Monet 1990-luvun laman kokeneet miettivät, ovatko lama-ajan syvät velkaantumisongelmat taas palaamassa pitkittyneen huonon taloustilanteen vuoksi. Kotitalouksien velkaantumisaste suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin on yli 120 prosenttia. Asuntokauppa on jo hidastunut osassa maata. Ajautuuko suuri määrä kuluttajia maksuvaikeuksiin, jos ja kun korot lähtevät nousuun?

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”toisaalta on selvää, että lainsäätäjä on aina myös perässä juoksija.”

V

iimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lainsäädäntöämme on velallisen aseman turvaamiseksi kehitetty monelta osin. On luotu talous- ja velkaneuvonta, säädetty lait saatavien perinnästä ja perintätoiminnan luvanvaraisuudesta, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä, luottotietolaki sekä uudistettu ulosottoa koskeva sääntely. Myös kuluttajansuojalain 7 luvun kuluttajaluottoja ja korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä on päivitetty. Velallisen aseman turvaamiseksi on säännöksiä koko velan elinkaaren ajalle, ja useihin EU-valtioihinkin verrattuna lainsäädäntömme on edistyksellistä.

Jos tarkastelu kohdistetaan erityisesti kuluttajaluottoja koskeviin sopimusoikeudellisiin säännöksiin, voidaan todeta, että lainsäätäjä on pyrkinyt ennaltaehkäisemään luotosta aiheutuvien ongelmien syntymistä. Toisin kuin EU-säädökset Suomen kansalliset säännökset ovat

jo pitkään koskeneet kaikentyyppisiä ammattimaisten luotonantajien kuluttajille tarjoamia luottoja – niin asuntoluottoja kuin kulutusluottoja, niin summaltaan pieniä kuin suuria luottoja. Jotta kyettäisiin vastaamaan uudenlaisiin ilmiöihin markkinoilla nopeasti, on lainsäädäntöön otettu joustavia yleislausekkeita muun muassa hyvästä luotonantotavasta ja hyvästä perintätavasta. Yleisenä lähtökohtana on myös, että lainsäädäntö on ns. teknologianeutraalia eli toimintaa koskevat samat säännökset siitä riippumatta, onko kyse perinteisestä esim. luotonantajan konttorissa tapahtuvasta myynnistä vai verkkopankissa tehtävästä luottosopimuksesta.

Toisaalta on selvää, että lainsäätäjä on aina myös perässä juoksija.

Kaikkea ei voida ennakoida. Kuinka moni ennusti vuosikymmen sitten, että tekstiviestillä otettavista pienistä, lyhytaikaisista luotoista muodostuu suosittuja siihen mittaan asti, et-

tä osalle kuluttajista niistä aiheutuu merkittäviä velkaongelmia? Ylipäätään ei ole ajateltavissa, että kaikkein ankarimpiin toimenpiteisiin, kuten hintasääntelyyn, ryhdyttäisiin ensivaiheessa ja ilman konkreettisia ongelmia markkinoilla.

Vähemmälle huomiolle ovat toistaiseksi niin kansallisella tasolla kuin EU:ssa jääneet tehokkaampien seuraamusten kehittäminen tapauksissa, joissa kuluttajansuojasäännöksiä rikotaan. Tehokas seuraamusjärjestelmä ei ole pelkästään kuluttajien, vaan myös lakia noudattavien luotonantajien etu. Kilpailuedellytykset ovat tasapuoliset, kun markkinahäiriköiden käyttämiin epäasiallisiin keinoihin voidaan puuttua tehokkaasti. Näin vähenee myös tarve asettaa uusia velvoitteita ja aiheuttaa siten hallinnollista taakkaa kaikille toimijoille.

Katri Kummoinen lainsäädäntöneuvos oikeusministeriö

37

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Tavoitteena vapaaehtoinen maksuratkaisu 38

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”usein velallinen kokee perinnän muuttuvan hallituksi ja luotettavaksi, kun ulosottovaihe alkaa.”

Viidennes Lindorffin asiakasneuvojien työstä on keskustelua siitä, millaisella aikataululla ja minkä suuruisin maksuerin asiakas pystyisi erääntyneen laskun tai kertyneen velan suorittamaan. Osuus saisi olla suurempikin, sillä asiakkaan maksukyvyn mukaisten vaihtoehtojen kartoittaminen on juuri sitä, mitä haluamme perinnässäkin tehdä.

L

indorff sopii laskuttajien ja luotonantajien puolesta lähes 3 000 vapaaehtoista maksusopimusta joka viikko. Lisäksi tulevat virallisen velkajärjestelyn kaltaisiin maksuohjelmiin perustuvat maksujärjestelyt, jotka on tarkoitettu kokonaisratkaisuksi vaikeampiin velkaongelmiin, ja joissa Takuu-Säätiönkin asiantuntijat ovat usein osallisina.

Luotonantajat ja laskuttajat suhtautuvat vapaaehtoiseen maksuista sopimiseen tänä päivänä paljon myönteisemmin kuin 15 vuotta sitten. Maksuaikatauluista joustamista pidetään järkevämpänä kuin pitäytymistä kynsin hampain alun perin sovitusta – sellainen tuntuu tätä nykyä jopa poikkeukselliselta. Ymmärrys on lisääntynyt senkin osalta, ettei mahdollisimman nopeaan suoritukseen pyrkiminen ole suinkaan ai-

na viisainta, vaan sopimuksen arvoa mitataan sen kestävyydellä. On karhunpalvelus kaikille, jos neljän erän sijasta kolmieräiseksi sovitun maksusuunnitelman noudattamisesta tulee asiakkaalle mahdoton.

Nyt talouslaman aikaan luotonantajat ymmärtävät asiakkaiden maksuvaikeuksia tavallistakin enemmän.

Monen luotonantaja-asiakkaan toive on, että joustamme myös niistä raameista, joiden puitteissa maksusopimuksia tehdään yrityksen puolesta normaalioloissa.

Vaikka toisaalla lainsäätäjä kannustaa ja jopa velvoittaa velkojia vapaaehtoiseen veloista sopimiseen, on valitettavaa, ettei tälle työlle oikein nähdä mitään arvoa. Erääntyneestä luotosta voidaan sopia asiakkaan kanssa jopa kolmen vuoden mittainen maksusopimus, mutta tämän sopimuksen hoitamisesta ei voi ve-

loittaa työtä vastaavaa korvausta. Perinnän kulut ovat perintälaissa niin kaavamaisesti taksoitettuja.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei pitkiä maksusopimuksia sovittaisi. Tavanomaisetkin maksusuunnitelmat ulottuvat laskusaatavan tai velan suuruudesta riippuen puoleksi vuodeksi tai vuodeksi eteenpäin.

Oletus kuitenkin on, että asiakas noudattaa sovittua lyhennyssuunnitelmaa. Asian pitämistä jatkuvassa ”avoimessa häiriötilassa” ei suosita, eikä uutta maksusuunnitelmaa enää mielellään tehdä.

Parin vuosikymmenen aikana koetut finanssikriisit ja tiukentuneet vakavaraisuusvaatimukset ovat edistäneet luotonantajien pyrkimystä keskusteluun asiakkaan kanssa hyvissä ajoin ennen kuin ollaan matkalla kohti käräjäoikeutta. Yhä useammin keskusteluyhteys halutaan avata jo ennen luoton eräännyttämistä. Tässä ennakoivassa ja ennaltaehkäisevässä suuntauksessa Lindorffkin on ja haluaa olla mukana.

Seppo Lahtinen varatoimitusjohtaja Lindorff Oy

39

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Velkainen yritystoiminta velkaannuttaa kotitaloudenkin – auttaako velkajärjestely?

Pienen yrityksen tulot voivat pudota yllättäen, kun yrittäjä sairastuu tai iso asiakas lopettaa ostonsa. Maksuvaikeuksia aiheuttavat myös asiakkaiden entistä pidemmät maksuajat, joita varsinkin tuotteita ja palveluja tilaavat isot asiakkaat suosivat.

40

S

eurauksena yrityksen tulovirta hidastuu tai lakkaa, mutta vuokrat, verot, eläkemaksut ja muut säännölliset kulut juoksevat. Laskut alkavat kasaantua ja yrittäjä joutuu valitsemaan, mitkä hoitaa ja mitkä jäävät rästiin. Usein ensin hoidetaan ne, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan jatkamisen kannalta. Lisäksi yrittäjät usein reagoivat tilanteeseen pienentämällä omaa palkkaansa tai jättämällä sen kokonaan nostamatta. Tällä puolestaan on vaikutuksensa yrittäjän omaan talouteen, joka alkaa velkaantua. Asuntolaina saattaa jäädä rästiin ja turvaudutaan kulutusluottoihin.

Perhe tukena ja stressinä

Yleensä kotiasioiden kunnossa oleminen tuo yrittäjälle tukea ja turvaa, mutta se voi olla myös selkeä stressin lähde. Jos perheessä ei käydä säännöllisesti läpi taloustilannetta, kokonaisuus voi jäädä hyvinkin epäselväksi. Mihin meillä on varaa ja mihin ei?

Myös pienet lapset ja mahdolliset parisuhdeongelmat lisäävät stressiä ja henkistä kuormitusta tilanteessa, jossa yritystoimintaan olisi samalla hetkellä tarve panostaa vielä tavallistakin enemmän. Avioero onkin viimeinen niitti, joka viimeistään suistaa sekä elinkeinotoiminnan että yksityistalouden lopullisesti raiteiltaan.

Toisaalta selvityksissä nousee esille, että perhe ja muut läheiset ovat parhaimmillaan tärkeä tuen lähde.

Perheeltä ja läheisiltä haetaan sekä kuuntelua että neuvoja.

Velkajärjestely ratkaisuna

Yksi vaihtoehto selvitä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta on velkajärjestely. Elinkeinotoiminnan osalta prosessi käynnistyy ottamalla yhteyttä Yritys-Suomen Talousapu neuvontapalveluun, jossa yrittäjältä puhelimitse saatujen tietojen pohjalta arvioidaan, onko yritystoiminta kannattavaa tai voidaanko se kohtuullisin toimenpitein saada jälleen kannattavaksi. Jos näin on, ohjataan

yrittäjä ottamaan yhteyttä paikalliseen talous- ja velkaneuvontaan, jossa selvitetään yrittäjän yksityistalouden tilanne ja edellytykset velkajärjestelylle. Jos nekin täyttyvät yrittäjä ohjataan hankkimaan elinkeinotoiminnastaan tarkempi asiantuntijan tekemä maksullinen selvitys ja sen pohjalta talous- ja velkaneuvonta tekee tarvittavan velkajärjestelyhakemuksen.

Hakemuksen edellytyksenä siis on, että yritystoiminta on riittävän kannattavaa ja velkajärjestelyssä järjestellään sekä elinkeinotoiminnan että yksityistalouden velat. Pelkille elinkeinotoiminnan veloille ei velkajärjestelyä voi saada. Sen sijaan pelkät yksityistalouden velat ovat elinkeinonharjoittajankin osalta mahdollista järjestellä. Toisaalta taas, jos elinkeinotoimintaa ei saada riittävän kannattavaksi, Yritys-Suomi Talousapu palvelu auttaa myös sen lopettamisessa niin, että uusia velvoitteita ei enää aiheudu. Toiminnan lopettamisen jälkeen myös siitä jääneet velat on mahdollista järjestellä yksityishenkilön velkajärjestelyssä.

Jari Leskinen kehityspäällikkö Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

”avioero onkin viimeinen niitti, joka viimeistään suistaa sekä elinkeinotoiminnan että yksityistalouden lopullisesti raiteiltaan.”

41

#velanvarjossa – 25 näkökulmaa

Ulosotto velkojen järjestelykeinona

Ulosotto on osa oikeudellista perintää. Tuomioistuimessa vahvistetaan velallisen velvollisuus maksaa velkojalle tämän saatava ja tarvittaessa se pyritään toteuttamaan ulosotossa pakolla. Valtaosa ulosoton asioista on kuitenkin täytäntöönpantavissa ilman oikeuden tuomiota tai päätöstä: verot ja julkiset maksut voidaan ulosottaa suoraan velkojan, yleensä viranomaisen, tekemän maksuunpanon perusteella. Virheellisiä maksuunpanoja varten velallisella on tällöin käytössään mahdollisuus perustevalituksen tekemiseen, jolloin tuomioistuin tutkii maksuunpanon oikeellisuuden.

42

U

losoton paikka on yleensä perintäkeinojen jälkipäässä. Ensin yritetään muun muassa vapaaehtoisin keinoin, muistutuksin, vaatimuksin ja maksusuunnitelmin. Ulosotto on oikeastaan järjestäytyneen yhteiskunnan viimeinen keino oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseen. Ulosotossa ja konkurssissa korostuu likvidaation tarve: ulosottokelpoinen tulo ja varallisuus muutetaan rahaksi ja tilitetään velkojille. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä ja yrityssaneerauksessa taas korostuu rehabilitaation tarve: velallinen pyritään tervehdyttämään ylivelkaantumisesta tarvittaessa mm. velkoja leikkaamalla.

Toimiva ja huokea ratkaisu

Ulosottoasioita tulee vireille tätä nykyä noin kolme miljoonaa kappaletta vuosittain. Niissä velkojat pyytävät täytäntöönpantavaksi saataviaan

noin kolmen miljardin euron edestä. Vuosittain eri velallisia on asiakkaina ulosotossa noin 550 000, joista noin 90 % on luonnollisia henkilöitä ja 10 % yrityksiä ja muita yhteisöjä. Veloista kyetään perimään noin puolet ja velkojille tilitetään yli miljardi euroa vuodessa. Lisäksi valtiolle peritään ulosottolaitoksen käytöstä ulosottomaksua ulosoton asianosaisilta. Ulosottomaksu kattaa ulosottolaitoksen menoista noin 75 %, joten ulosotto on veronmaksajille huokea toiminto.

Suuri osa ulosoton kertymästä saadaan maksukehotuksin, maksusuunnitelmin, palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksella sekä veronpalautusten ja pankkitilien ulosmittauksella.

Omaisuuttakin ulosmitataan ja vuosittain myydään muun muassa lähes 2 000 asunto-osaketta tai kiinteistöä ja noin tuhat muuta kohdetta, kuten esimer-

kiksi ajoneuvoja. Jos velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, siitä tulee luottotietoihin merkintä. Varattomaksi toteaminen ei estä velkojaa myöhemmin pyytämästä uutta ulosottoyritystä.

Asianmukaisuus ja puolueettomuus korostuvat

Ulosotto on yleensä muihin maksukyvyttömyysmenettelyihin verrattuna nopea, joustava ja huokea tapa periä velkoja. Sekä velkojan että velallisen oikeudet otetaan tarkasti huomioon. Toiminnassa ovat asianmukaisuuden ja puolueettomuuden vaatimukset korostuneesti esillä. Ulosoton ratkaisuista valitetaan tuomioistuimiin, ensivaiheessa käräjäoikeuteen. Usein velallinen kokee perinnän muuttuvan hallituksi ja luotettavaksi, kun ulosottovaihe alkaa.

Monilla velallisilla velkojen suuri lukumäärä aiheuttaa tilanteen hallinnan karkaamista ja kasvavia uusia perintäkuluja. Takuu-Säätiön avulla tähän on monesti saatu hyvä ratkaisu aikaan. Ulosottovirkailijat suosittelevatkin velallisille yhteydenottoa Takuu-Säätiöön, jos tilanne näyttää siltä, että tätä kautta apua voitaisiin saada.

Juhani Toukola valtakunnanvouti Valtakunnanvoudinvirasto

Takuu-Säätiön neuvonta

VELKALINJA JA CHAT Neuvontaa yli 65 000:lle vuodesta 1995.

”Oli pakko hakea sellaista tietoa, että tämä ei ole lopullista ja kyllä sä tästä selviät, kun siellä langanpäässä sua tsempataan ja sanotaan, että sä oot tosi rohkea, kun soitat tänne ja saada tuollaista positiivisuutta.”

Nainen 41 vuotta, Velkalinjan asiakas

TAKUU-SÄÄTIÖ

Autamme velkakierteessä ja taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä • neuvomalla Velkalinjassa ja chatissa • takaamalla pankkilainan vapaaehtoisen velkajärjestelyn saamiseksi • valmentamalla vapaaehtoisia tukemaan rahavaikeuksissa olevia ihmisiä • kouluttamalla velallisia kohtaavia ammattilaisia • kehittämällä velkojen ja taloudenhallinnan ratkaisukeinoja • vaikuttamalla velallisten asemaan ja velkaongelmien ehkäisyyn

Palvelumme ovat maksuttomia ja valtakunnallisia. www.takuu-saatio.fi