Renkaankierrätyslehti 2 / 2017

Suomen Rengaskierrätys Oy:n tiedotuslehti

Kierrätysrenkaista toimistokalusteita 6 • Yrittäjä Olli Liljegren 8 • Henkilöautojen rengasvauriot 9 Alan vaikuttaja Teemu Virtanen 12 • Kolumnistina Esko Riihelä 15

2 • 2017

CAT 795F AC

Maansiirtoauto, joita on yhteensä neljä kappaletta Boliden Kevitsan kaivoksella Petkulassa, Sodankylän lähellä KORKEUS n. 8 metriä PAINO n. 260 tonnia MAKSIMIKUORMA n. 320 tonnia MOOTTORIN TEHO 3 400 hv HUIPPUNOPEUS 65 km/h RENKAAN KOKO 59/80R63 RENKAAN KORKEUS n. 4 metriä RENKAAN PAINO n. 5 tonnia LUE LISÄÄ s. 10–11 MIKÄ

S I S Ä L LY S & P Ä Ä K I R J O I T U S

2/2017 3 Pääkirjoitus

Uusi asetus avuksi 4 Tien päällä

Kesärenkaiden syyskunto on kohonnut 6 Hyötykäyttö

Lahden Työn Paikka Oy valmis taa kierrätysrenkaista toimisto kalusteita 8 Yrittäjä

Olli Liljegren, Auto-Kehä Oy 9 Turvallisuus

Henkilöautojen renkaiden pa hin vitsaus on sepeli 10 Kierrätys

Kuusakoski Oy haki tonneittain

jättirenkaita Boliden Kevitsan

kaivokselta Sodankylästä 12 Alan vaikuttaja

Teemu Virtanen, Pirkanmaan

ELY-keskuksen ylitarkastaja 14 Tuottajavastuu

Näin kierrätetään autoja

Uusi asetus avuksi KÄYTÖSTÄ POISTUNEITA renkaita on perinteisesti hyödynnetty maanrakentamisessa, jossa niistä tehtyjä tuotteita on voitu käyttää erityisesti renkaiden hyvien ominaisuuksien vuoksi. Rengas on hyvä lämmöneriste, sen vedenläpäisykyky on hyvä ja se sopii myös kohteisiin, joissa tarvitaan kevyttä maanrakennusmateriaalia.

SUOSITUIMPIA KÄYTTÖKOHTEITA ovat olleet kaatopaikkojen sisäiset rakenteet. Kun rengasmateriaalin käyttö niissä on nyt kielletty, on näyttänyt siltä, että renkaiden hyödyntäminen maanrakentamisessa loppuu kokonaan.

Rengasmateriaali on kuitenkin saatu mukaan ympäristöministeriön valmistelemaan MARA-asetusesitykseen. Tämä antaa mahdollisuuden käyttää renkaita maanrakennuskohteissa jatkossakin. Asetus on menossa loppuvuodesta eduskunnan käsittelyyn.

UUSIA HYÖTYKÄYTTÖKOHTEITA on etsittävä koko ajan. Haasteita riittää esimerkiksi suurissa teollisuusrenkaissa. Niiden käsittelyyn voit tutustua tämän lehden sivuilla 10–11.

RENKAIDEN KERÄYSMÄÄRÄT ovat lähteneet tänä vuonna pienoiseen kasvuun. Tammi–elokuun määrä on 1 700 tonnia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Käytöstä poistuneita renkaita on syyskuun alkuun mennessä kerätty yhteensä 33 581 tonnia.

KOHTA ALKAVAT taas yöpakkaset, mikä tarkoittaa teille liukkautta. Eiköhän hoideta talvirenkaat alle riittävän ajoissa.

Turvallisia kilometrejä,

15 Kolumni

Kolumnistina Esko Riihelä

Risto Tuominen Päätoimittaja

s. 8 "Yritämme olla koko ajan kehityksen kärjessä ja keksiä uusia ideoita."

Olli Liljegren Auto-Kehä Oy

Julkaisija Suomen Rengaskierrätys Oy • Päätoimittaja Risto Tuominen • Tuotanto A-lehdet Oy Tuottaja Jouko Vuorela • Art Director Mikko Hirvonen • Kansikuva Antti Vettenranta Paino Forssa Print • palaute@rengaskierratys.com • www.rengaskierratys.com

3

T I E N PÄ Ä L L Ä

Tilaa Renkaankierrätys-lehti nettisivuiltamme: www.rengaskierratys.com

Rengaskunto kasvussa

Kesärenkaiden syyskuntoa on tutkittu Rengasratsioissa 20 vuoden ajan. Syksyllä 2016 Suomessa ajettiin ennätyshyvillä renkailla.

NÄIN ON KESÄRENKAIDEN KUNTO KEHITTYNYT 1997–2016

Syksyllä 2016 oli huonokuntoisia (urasyvyys 0–2 mm) kesärenkaita 10,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmällä kuin kertaakaan 20 vuoden kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisia autoja oli 4,8 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus oli laskenut kolmesta ja puolesta prosentista kahteen.

LÄHDE: AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997–2016

25 24,4 20 15

15,3

10

10,5

5

KESÄRENKAAT VS. TALVIRENKAAT

Suosituksen mukaiset renkaat kesällä vs. talvella (henkilö- ja pakettiautot, joissa urasyvyyssuositusten mukaiset renkaat).

K U VA A N S S I K I E N A N E N

LÄHTEET: AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 2016 JA VTT:N TALVIRENGASTUTKIMUS 2010

4

74 %

91 %

Kesällä

Talvella

16 20

20 14

12 20

07 20 0 8 20 0 9 20 10

20

0 2 20 0 3 20 0 4 20 0 5

20

19 97 19 98 19 99 20 0 0

0

Kerro, mistä haluaisit lukea tässä lehdessä? palaute@rengaskierratys.com

3–5 mm

Joulu-, tammi- ja helmikuun aikana on käytettävä talvirenkaita (nastarengas/nastaton), joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3 mm.

Lumisella ja jäisellä kelillä ajettaessa turvasuositus urasyvyydeksi on vähintään 5 mm. www.autonrengasliitto.fi

9.4.

Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta joko maaliskuun loppuun tai 2. pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin asti, myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä.

Muunakin aikana saa nastarenkaita käyttää, jos keli sitä edellyttää.

Tee jälkikiristys, kun olet renkaiden vaihdon jälkeen ajanut noin 100 kilometriä.

Erityisen tärkeää se on, jos autossa on alumiinivanteet.

AVAINTERMIT TUTUIKSI Renkaan tuottaja on renkaiden tai renkailla varustetun ajoneuvon tai laitteen ammattimainen valmistaja, maahantuoja tai pinnoittaja.

YMPÄRISTÖASIAT HALLINTAAN Suomen Rengaskierrätys Oy on julkaissut jäsenyrityksilleen suunnatun ympäristökäsikirjan.

Käy tutustumassa! www.rengaskierratys.com/ ymparistoohjelma

Vieraile verkko­sivuillamme Voit jättää käytetyt renkaasi ilmaiseksi johonkin yli 2 900 vastaan­ ottopisteestämme ympäri maan. ­Lähimmän löydät verkkosivujemme kätevästä karttapalvelusta.

www.rengaskierratys.com

RASKAS KALUSTO SAI TALVIRENGASVAATIMUKSET

Kuorma-autojen, linja-autojen ja traktoreiden, joiden rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h, sekä yli 3,5 tonnia painavien henkilöautojen vetävillä akseleilla – lukuun ottamatta ohjaavia, vetäviä akseleita – on joulu–helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5 mm. Muilla akseleilla ja edellä mainituilla ajoneuvoilla vedettävien perävaunujen tai hinattavien laitteiden akseleilla pitää renkaiden pääurien syvyyden olla vähintään 3 mm.

3 mm

3 mm

3 mm

3 mm

M+S

M+S

5 mm

5 mm

5 mm

5 mm

5

H YÖ T Y K ÄY T T Ö

Sellaiset työt, jotka menevät asiakkaille ja tulevat näkyville, ovat tosi palkitsevia.

Reetta Jänis istuu renkaista valmistetussa tuolissa Kuusakoski Oy:n Lahden toimiston ala-aulassa.

6

JÄTEPIHALTA TOIMISTOON

Käytetyt renkaat saavat uuden elämän toimistokalusteina Reetta Jäniksen johtamien Lahden Työn Paikka Oy:n joukkojen käsittelyssä.

E

T E K S T I J A K U VA J U H O P A AV O L A

n ollut koskaan ajatellut, kuinka paljon erilaisia renkaita onkaan, Lahden Työn Paikka Oy:n työpajapäällikkö Reetta Jänis tunnustaa.

Nyt Jänis tuntee renkaat kuin omat taskunsa. Hän istuu kahdesta käytetystä autonrenkaasta valmistetulla tuolilla, joita on aseteltu suuresta traktorin renkaasta valmistetun pöydän ympärille. Renkaat saivat uuden elämän kierrätysoperaattori Kuusakoski Oy:n Lahden toimiston ala-aulassa ja ovat Jäniksen käsialaa.

Kalusteet syntyivät viime talvena Lahden Työn Paikka Oy:n kierrätystyöpajassa. Reetta Jäniksellä oli apunaan viiden hengen tiimi, joka maalasi renkaat Kuusakosken siniseksi.

Pöytien karkaistut lasilevyt tilattiin paikalliselta lasiyritykseltä. Lasien tavoin pehmusteet on tehty julkisten tilojen säädösten mukaan uusista, paloturvallisista materiaaleista. ”Olemme oppineet, että käyttämämme superlateksi tarttuu toisiin renkaisiin todella hyvin ja toisiin ei lainkaan. Rallirenkaiden pintakuviointi puolestaan näyttää maalattuna tosi hienolta, mutta maalia on kyllä aika vaivalloista saada tökityksi tiheän pintakuvioinnin väleihin.”

LAHDEN TYÖN PAIKKA on Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan omistama, voittoa tavoittelematon, yhteiskunnallinen yritys. Sen keskeinen tehtävä on luoda työpaikkoja erityisesti henkilöille, joille työllistyminen on muuten vaikeaa. ”Meillä on vuodessa noin 500 valmennusasiakasta, jotka työskentelevät eri toimipisteissämme. Isoimmat ryhmämme ovat pitkäaikaistyöttömät, palkkatuella työllistetyt ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.”

Lahden Työn Paikka tekee vuosittain noin viiden miljoonan euron liikevaihdon, eli nappikaupasta tai hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. Raha tulee omistajakuntien palvelusopimuksista ja erilaisista tuotteista, joita yritys myy kierrätysmyymälöissään tai valmistaa alihankintana muille yrityksille.

Tarkoituksellinen työ luo työllistetyille uusia taitoja sekä uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. ”Työntekijät tykkäsivät tehdä näitä tuoleja ja pöytiä. Sellaiset työt, jotka menevät asiakkaalle ja tulevat näkyville, ovat tosi palkitsevia.”

RENKAISTA RAKENNETTUJEN huonekalujen tarina alkoi muutama vuosi sitten, kun Jänis tapasi rakennusalan messuilla Kuusakosken käyttöpäällikkö Jarkko Lahden. He pohtivat mahdollisia tuotteita, ja pian oli selvää, että Kuusakoski tukisi Jäniksen joukkoja materiaalitoimituksilla. ”Meille tällainen on tärkeää kehitystyötä uusien kierrätysratkaisujen löytämiseksi. Renkaita tulee kiertoon sen verran, että voisimme luovuttaa heille niitä vaikka satoja vuodessa ilman vaikutusta toimintaamme”, Lahti naurahtaa.

Ensimmäiset kierrätystuotteensa Lahden Työn Paikka julkaisi viime syksynä Pihapiiri-tapahtumassa.

Esillä oli renkaista valmistettuja, kirkkaaksi maalattuja jakkaroita ja pöytiä. Puutarhassa Jänis on kokeillut esimerkiksi kumista ’telaketjua’ kasvimaan suojana sekä kompostina, ja hyvin on toiminut.

Seuraavat tuotejulkistukset on tarkoitus tehdä Kätevä&Tekevä-tapahtumassa Lahden Messukeskuksessa marraskuun alussa. Siellä Jänis ryhmineen toteuttaa julkisten tilojen sisustusprojektin. ”Tutkimme mahdollisuutta leikata traktorin takarengas halki vesileikkauksella ja luoda näin aivan uudenlainen nojatuoli”, Jänis suunnittelee.

•

7

Y R I T TÄ J Ä

Yritys Auto-Kehä Oy • Toimipaikat Karkkila ja Forssa • Perustettu 1960 • Työntekijöitä 40

Isältä pojalle T E KST I J A K U VA J U S S I E S KO L A

RENGASRIVISTÖT KIERTÄVÄT siisteinä ja puhtaina Auto-Kehä Oy:n rengasosastoa Karkkilassa. Renkaanvaihtolaitteet ovat viimeisintä teknologiaa ja henkilökunta hyvin koulutettua. Rengasala oli varsin erilainen, kun nykyinen toimitusjohtaja Olli Liljegren aloitti työt isänsä firmassa 1970-luvun alussa. ”Vaihtoauto myytiin yksillä renkailla. Sitten syksyllä tai keväällä myytiin toiset renkaat erikseen. Oli aika kuhina silloin.”

Rengasbisnes on ollut iso osa Auto-Kehän toimintaa jo pitkään. ”Rengashotellin aloitimme todella aikaisin, jo 80-luvun alussa. Sellaista ei silloin ollut kovin monessa autoliikkeessä, eikä edes rengasliikkeissä.”

AUTO-KEHÄ OY:N viime vuonna komeasti laajennettu Karkkilan toimitila sijaitsee vain parin sadan metrin päässä paikasta, johon Aimo Liljegren perusti yrityksen vuonna 1960. ”Olen vuotta vanhempi kuin firma. Olen ollut täällä ihan aina. Aloitin kesätöissä 12-vuotiaana ja jaoin firman posteja polkupyörällä. Sen jälkeen olen tehnyt kaikenlaista: pessyt autoja, tehnyt autopapereita ja niin edelleen.”

Liljegren osti Auto-Kehän isältään 1986. Kauppasumman lisäksi on pitänyt maksaa myös oppirahoja. ”Olimme kovilla 90-luvun alun lama-aikoina. Autoala on valtavan herkkä suhdanteille.”

Vaikeista ajoista on selvitty määrätietoisella kehitystyöllä. Auto-Kehä on palkittu yhdeksän kertaa Suomen parhaaksi Nissan-jälleenmyyjäksi – viimeiset kolme vuotta peräkkäin. Liljegren ei kuitenkaan tyydy ihailemaan työhuoneensa palkintotauluja. ”Yritämme olla koko ajan kehityksen kärjessä ja keksiä uusia ideoita.”

AUTO-KEHÄ MYY vuodessa noin kaksi tuhatta autoa, joista kolmannes on uusia. Huolto saa vuosittain noin 10 000 työmääräystä. Renkaiden vaihtoja on vuodessa noin 2 000. ”Rengasmyynti on bisnes itsessäänkin. Rengashotelli on pikemminkin asiakaspalvelua. Se on kasvanut meillä paljon, kuten muuallakin. Renkaiden kierrätys pelaa kuin ajatus. Se on Suomessa hienosti hoidettu.”

Liljegrenin mukaan Auto-Kehän rengasbisneksen salaisuus on ’mielettömän hyvä porukka’. ”Meillä yksi kaveri hoitaa rengaspesukonetta, mutta se pelkästään ei hänelle riitä, vaan hän myös pesee tiskiharjalla vanteet kiiltäviksi”, Liljegren sanoo. ”Asiakastyytyväisyys on minulle rahaa tärkeämpää.

Sen eteen teemme kaikkemme, ja uskon, että erotumme siinä eduksemme.”

•

8

Rengashotellin avasimme jo 80-luvun alussa.

T U R VA L L I S U U S

Repeämä tubeless-kalvolla, mikä näkyy ulospäin renkaan pullistumisena.

Yleensä tällainen vaurio syntyy, kun ajetaan monttuun ja renkaassa on alhainen ilmanpaine.

Mikäli ajamista jatketaan, voi rengas hajota äkisti.

Pieni syy, iso vaurio Sepeli on henkilöautojen renkaiden tämän päivän pahin vitsaus.

R

T E K S T I J A K U VA J U S S I E S K O L A

aine Ristola nostaa tottunein ottein telineeseen renkaan – tai pikemminkin sen jäännökset. Ruuvi on läpäissyt renkaan uran.

Reikä ei ole iso, mutta jäljelle on jäänyt vain kumiriekaleita vanteen ympärille. ”Näin käy, kun ajoa jatketaan vuotavalla renkaalla.

Rengas kuumenee, ja lopulta se hajoaa täysin.”

Continental Rengas Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Ristola saa Nurmijärven verstaalleen kaikkein hankalimmat vauriotapaukset. ”Vaurion alkuperäistä syytä voi olla joskus hankala löytää. Se voi olla renkaan pinnassa, kyljessä tai vanteessa tai venttiilin neulassa tai juuressa. Henkilöautoissa yleisimpiä syitä ovat, että jokin ulkoinen, terävä esine lävistää kumin kulutuspinnan tai ajetaan monttuun, jolloin vaurio syntyy renkaan kylkeen.”

Viime aikoina eniten ovat lisääntyneet kalliosta rouhittavan sepelin aiheuttamat vauriot. ”Sepeli on äärimmäisen kovaa kiveä. Kun sitä levitetään teiden pintamateriaaliksi, ei siinä renkaalle anneta paljoa mahdollisuuksia. Terävä kivi voi tarttua renkaan kulutuspintaan ja hankautua vähitellen läpi.

Pienemmät sepelinpalat saattavat tehdä kulutuspintaan useita pieniä pistoja.”

Ristolan mukaan sepeli aiheuttaa ongelmia kaikille rengastyypeille ja -merkeille. ”Se on tämän päivän pahin vitsaus. Johonkin murskattu kallio pitää käyttää, mutta rengasmiehenä sanon, että ei tien pintaan. Siihen se on kelvotonta, jopa pahempaa kuin lasimurska. Useimmiten eturengas nostaa sepelinpalan ilmaan, ja sitten se lentää otollisessa asennossa upotakseen takarenkaaseen.”

Ristola on nähnyt lähes 35 vuoden aikana rengas­ alalla mitä erikoisimpia tapauksia. Joskus renkaan sisään on tunkeutunut puukon terä tai moottorin venttiili, joskus vaurion on aiheuttanut salama.

Renkaat ovat kehittyneet viime vuosina paljon.

Merkittävintä kehitys on ollut valvonnassa. ”Nykyisten autojen ilmanpaineen valvontajärjestelmä on tosi hyvä juttu. Jos järjestelmä hälyttää, siihen pitäisi reagoida välittömästi.”

Kuten auto-onnettomuuksissa, myös rengasvaurioissa syy löytyy usein nopeusmittarista. ”Jos ajetaan kovaa isomman kiven päältä, renkaan tubeless-kalvo venyy. Jos se repeää, renkaan kudoksiin pääsee ilmaa. Tämä alkaa pullistaa renkaan pintaa ja aiheuttaa myöhemmin renkaan rikkoutumisen.

Vauhti on usein se, mikä renkaan tappaa.”

•

9

K I E R R ÄT Y S

RENGASMATKA LAPPIIN Kuusakoski Oy kävi maaliskuun lopussa hakemassa jättirenkaita kierrätykseen Boliden Kevitsa Mining Oy:n avolouhokselta Sodankylästä.

T E K S T I J O U K O V U O R E L A • K U VAT A N T T I V E T T E N R A N TA

K

olmenkymmenen tonnin kaivinkoneeseen kiinnitetty iso nokkaleikkuri pureutuu kiinni kiviauton renkaaseen: naks, naks, naks, naks, naks. Kuuluu viisi rusahdusta, ja rengas on poikki.

Kuusakoski Oy:n alihankkijan, HVMaarakennus Oy:n konekuljettaja Mika Vilmi leikkaa viiden tonnin renkaan neljään osaan. Sitten Kuusakoski Oy:n autoilijan, Kuljetusruutu Oy:n kuljettaja Janne Kaikkonen nostaa renkaan palat auton omalla nosturilla kyytiin kolmikoppaiseen täysperäyhdistelmään.

Boliden Kevitsan kaivoksen alueella oleva kierrätettävien renkaiden röykkiö pienenee pala palalta.

Nokkaleikkuri pilkkoo viiden tonnin rengasta kuin paperia.

10

KEVITSAN AVOLOUHOS sijaitsee Petkulassa, runsaat 30 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen. Kaupallinen tuotanto on kaivoksella aloitettu 2012, joten sillä on vielä monta elinvuotta jäljellä.

Vuonna 2016 Kevitsassa louhittiin malmia 7 391 710 tonnia. Kaivoksen päätuotteet ovat nikkeli- ja kuparirikaste. Sivutuotteina rikasteesta saadaan kultaa, kobolttia, platinaa ja palladiumia. Kaivoksen henkilöstömäärä on noin 410. Ruotsalainen kaivosyhtiö Boliden AB hankki kaivoksen omistukseensa kesäkuussa 2016. ”Tämä on ensimmäinen kerta kaivoksen historian aikana, kun Kuusakoski on tullut tänne pilkkomaan käytöstä poistettuja renkaita ja kuljettamaan ne pois”, ker-

too Boliden Kevitsa Mining Oy:n ympäristöinsinööri Mikael Kostamo. ”Tähän asti olemme pystyneet hyödyntämään renkaita liikenteenjakajina ja muuntajien suojavalleina. Loputtomiin ei kuitenkaan hyötykäyttökohteita kaivosalueelta löydy, joten nyt oli hyvä aika ottaa yhteyttä Kuusakoski Oy:hyn.” ”Neljä metriä korkean ja viisi tonnia painavan renkaan kierrättäminen ei ole ihan yksinkertainen juttu”, kertoo Kuusakoski Oy:n rengasliiketoiminnan työpäällikkö Iivari Heikkilä. ”Taustalla on muun muassa tieliikennelaki. Jos siirrettävä kappale on leveydeltään yli kolme ja puoli metriä, täytyy sitä liikuttaa teitä pitkin erikoiskuljetuksena, joka tarvitsee vilkkuauton eteen ja taakse. Tämän takia renkaat pitää pilkkoa pienemmiksi paikan päällä, ennen kuin niitä lähdetään kuljettamaan.”

MUUTENKAAN EI renkaiden hakeminen Kevitsan kaivosalueelta ole ihan yksinkertainen juttu. Operaation suunnittelu käynnistyi tämän vuoden alussa. Mikael Kostamo ja Iivari Heikkilä pitivät palavereja, joissa käytiin läpi yksityiskohtia: millaiset tilat ja työvälineet tarvitaan, mitä tehdään missäkin järjestyksessä, miten työskentelyalue säilyy siistinä ja miten leikkuutyö tehdään turvallisesti.

Kevitsassa panostetaan tosi paljon työturvallisuuteen. Jokainen kaivosalueen portista läpi kulkeva henkilö puhallutetaan joka päivä. Kaivosalueella saa liikkua ainoastaan, kun suojavarusteina ovat keltainen huomiotakki, kypärä, turvakengät, hanskat ja suojalasit.

Kun kaivos­ toiminta Kevitsassa loppuu, alue maisemoidaan.

BOLIDEN KEVITSAN KAIVOS

1

Kaupallinen tuotanto on aloitettu 2012, osaksi Bolideniä 2016.

2

Kaivoksen päätuotteet ovat nikkeli- ja kuparirikaste.

Henkilö- ja pakettiautoilla kaivosalueelle pääsee vain erityisluvalla. Autoissa on vilkut ja kolmen metrin tanko, jonka päässä lipattaa punainen viiri.

LEIKKUUTYÖ ALOITETTIIN maaliskuun viimeisen viikon maanantaina kello 12. Sitä ennen oli nokkaleikkurilla varustettu kaivinkone tuotu Kevitsaan lavetilla Kemistä. Leikattavat renkaat oli irrotettu työkoneista korjaamohallissa siltanosturilla ja trukilla.

3

Henkilöstöä Kevitsan kaivosalueella on yhteensä noin 410.

”Viiden tonnin rengas ei irtoa 320 tonnin maansiirtoautosta ihan rengasraudoilla ja pumppukärryllä”, toteaa Heikkilä.

Renkaat siirrettiin leikkuualueelle pyöräkoneella pihtipuristimen avulla. Alun perin oli tarkoitus leikata noin 40 rengasta. Parin lämpöasteen ilmassa leikkuutyö sujui kuitenkin niin rivakasti, että tiistaiiltana oli kasassa 60 neljään osaan pilkottua rengasta. Tunnissa tuli leikatuksi keskimäärin kolmesta neljään 3–5 tonnin jättirengasta.

4

Avolouhoksen lopullinen syvyys on noin 500 metriä.

”Kuljetamme leikatut renkaat Kalajoen terminaaliimme jatkokäsittelyä varten.

Yhteen kuormaan mahtuu 8–11 rengasta”, Heikkilä sanoo. ”Vuoden aikana meiltä poistetaan käytöstä noin 40 tällaista rengasta. Seuraavan kerran niitä pitäisi tulla taas leikkaamaan parin vuoden päästä”, Kostamo sanoo.

Sekä Kostamo että Heikkilä ovat tyytyväisiä alkaneeseen yhteistyöhön. ”Kaikki on mennyt mallikkaasti. Tästä on hyvä jatkaa”, he toteavat.

•

11

A L A N VA I K U T TA J A

Renkaiden kierrätyksen kannalta ongelmallista etämyynnin vapaamatkustamista olisi mahdollista suitsia EU-direktiivillä.

Teemu Virtanen oppi tuntemaan Brysselin kiemurat ympäristöminis­ teriön virkamies­ aikoinaan.

12

VIRKAMIES Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Teemu Virtanen joukkoineen pitää huolen siitä, että tuottajavastuu toimii koko Suomessa.

T

ampereen Tammelassa kohoaa jykevä tiilirakennus, joka tunnetaan siinä aikoinaan sijainneen kenkätehtaan mukaan Attilana. Vuonna 2007 rakennus muuttui yliopiston kirjastosta virastotaloksi, jossa nykyisin työskentelee myös Pirkanmaan ELY-keskuksen väki, yhtenä heistä ylitarkastaja Teemu Virtanen.

Pirkanmaan ELY-keskukselle on jätelaissa annettu tehtäväksi valvoa tuottajavastuun toteutumista koko Suomen alueella. ”Kuudesta tuottajavastuualasta neljä pohjautuu EU-direktiiviin, kun taas paperituotteiden ja renkaiden kierrätys ovat kansallisesti säädeltyjä”, Virtanen sanoo.

Teemu Virtanen työskentelee tuottajavastuuryhmässä ryhmäpäällikkönä. Hänen kontolleen kuuluvat erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromu, mutta myös koko ryhmän tiimipalaverit, toiminnan suunnittelu sekä lainsäädännön kommentointi valmisteluvaiheessa.

Viime aikoina Virtasen on pitänyt kiireisenä EU:ssa valmisteltava kiertota­ louspaketti. ”Sen osana komissio on antanut ehdotuksen kuuden jätesäädöksen muuttamisesta, ja jätedirektiivi on niistä yk-

T E K S T I J A K U VA J U H A P A AV O L A

si. Siksi esimerkiksi tuottajavastuusäädökset ovat tällä hetkellä vielä kesken.”

ENNEN URAANSA ELY-keskuksessa Teemu Virtanen työskenteli muun muassa ympäristöministeriön virkamiehenä.

Brysselin kiemurat tulivat jo silloin tutuiksi viikoittaisilla matkoilla.

Neuvottelut kiertotalouspaketista ovat alkaneet syyskuussa, ja niitä jatketaan marraskuussa. Ne käydään niin sanottuna trilogina eli Viron johtamien EU:n jäsenmaiden, parlamentin ja komission välillä. ”Renkaiden kohdalla on mielenkiintoista nähdä, tuleeko jätedirektiivi vaikuttamaan vai ei. Vielä on epäselvää, miten direktiiviä sovelletaan renkaiden kierrätyksen kaltaisiin, kansallisella tasolla säädeltyihin tuottajavastuualoihin.”

Renkaiden kierrätystavat vaihtelevat EU:ssa maasta toiseen. Virtanen ei uskalla arvioida, millaisia vaikutukset olisivat, jos direktiivi pureutuisi kansallisen tason tuottajavastuutoimintaan. ”Tuottajayhteisön toimintaan se saattaisi vaikuttaa esimerkiksi tuottajien kustannusvastuun muutoksina ja ulkoisina auditointeina.”

Renkaansa liikkeessä vaihtavalle kuluttajalle asti vaikutukset tuskin näkyisivät.

RENKAIDEN KIERRÄTYS toimii Teemu Virtasen mielestä Suomessa hyvin ilman EU-direktiivejäkin. Ilmapiiri alalla on ollut pääosin kierrätysmyönteinen, ja myös viestintä saa Virtaselta kiitokset.

Yhteen asiaan EU-direktiivin tehoa kuitenkin tarvittaisiin: nimittäin koko ajan kasvavan etämyynnin säätelemiseen. ”Kun kuluttaja tilaa renkaat ulkomailta, hän tai myyjä ei tällä hetkellä maksa kierrätysmaksuja Suomeen, sillä lakimme ei ulotu ulkomaille. Kun tällaiset renkaat sitten päätyvät jätteeksi, muut täällä joutuvat maksumiehiksi”, Virtanen tiivistää ongelman.

Jos renkaille säädettäisiin EU-tason tuottajavastuudirektiivi, joka huomioi myös etämyynnin, renkaiden etämyyjiä voitaisiin velvoittaa nimeämään EUmaihin paikallinen, valtuutettu edustaja. Tämän pitäisi sitten vastata kierrätysmaksujen tilittämisestä. Vapaamatkustaminen loppuisi. ”Tämä tosin koskisi vain EU:n sisällä toimivaa etämyyntiä, ei edelleenkään kuluttajien EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Kiinasta, tilaamia renkaita. Silti ainoa vaihtoehto puuttua etämyynnin vapaamatkustusongelmiin on EU-tason yhteinen lainsäädäntö”, Teemu Virtanen sanoo.

•

13

T U O T TA J AVA S T U U

Asiaa autoista Miten romuautosta pääsee eroon? Mitä kaikkea siitä saadaan irti kierrättämällä?

T E K ST I J O U KO V U O R E L A • K U V I T U S M I K KO H I R VO N E N

59 427

66 711

62 869

61 687

65 058

64 851

Mihin romuauton voi jättää?

Suomen Autokierrätys Oy:llä on ympäri maan 275 vastaanottopistettä, joista noin puolet on autopurkamoja. Autolle voi myös tilata noudon internetissä Kuusakoski Oy:ltä tai Stena Recycling Oy:ltä tai käymällä ­A-Katsastus Oy:n tai K1 Katsas­ tuksen katsastusasemilla. Lähimmän vastaanottopisteen löytää helposti Suomen Autokierrätys Oy:n kotisivuilta: www.autokierratys.fi

0 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16

54 620

Henkilö-, paketti- ja erikoisajoneuvoista myönnettyjen romutustodistusten määrä 2010–16

20 1

Mikä on Suomen Autokierrätys Oy? Suomen Autokierrätys Oy käynnisti toimintansa syyskuussa 2004, kun EU:n romuajoneuvo­ direktiivi oli siirretty Suomen lainsäädäntöön. Siihen kuuluu noin 130 jäsenyritystä, jotka koostuvat henkilö-, paketti- ja erikoisajoneuvojen maahantuojista. Matkailuauto luokitellaan henkilöautoksi. Suomen Autokierrätys Oy myöntää rekisteristä poistetusta ajoneuvosta romutustodistuksen.

Mitä romuautosta saadaan?

Esikäsittelyssä autosta poistetaan nesteet, akku ja renkaat.

Suomessa on seitsemän murskauslaitosta, joissa romuauto murskataan miljooniksi palasiksi.

Ensiksi niistä erotellaan magneettinen materiaali (70 %) raaka-aineeksi terästehtaalle. Sitten imetään voimakkaalla imurilla kumit, muovit ja tekstiili eli kevytjae (25 %). Lopuksi erotellaan värimetallit (5 %), kuten alumiini, kupari, lyijy, sinkki, magnesium ja ruostumaton teräs uudelleen käytettäviksi raaka-aineiksi.

14

Romuauto on helppo kierrättää Suomessa maksutta.

Mitkä ovat alan haasteet? ”Kevytjae luokitellaan Suomessa vaaralliseksi jätteeksi, vaikka se muualla Euroopassa on tavallista jätettä. Tämän takia sen polttamiseen on tarvittu ympäristö­ lupa. Nyt VTT:n tutkimuksissa on todistettu, että se ei ole ympäristölle vaarallista. Toivottavasti sitä aletaan nyt käyttää jätteenpolttolaitoksissa. Viime aikoina olemme myös järjestelleet sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen kierrätystä”, sanoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen.

KO L U M N I

Kolumnisti Esko Riihelä teki huippusuosittuja liikenneohjelmia Yleisradiossa 1969–2002.

Pidetty pakko JOULUKUUN ENSIMMÄISENÄ päivänä 1977 tuli Suomessa voimaan talvirenkaiden käyttöpakko henkilö- ja pakettiautoille joulu-, tammi- ja helmikuun ajaksi.

Yleensä kaikki määräykset, jotka nostavat autoilun kustannuksia tai vaikuttavat ajonopeuksiin, käynnistävät melkoisen vastustavan keskustelun julkisuudessa.

Tämä ei sitä tehnyt, vaan asia hyväksyttiin vähin äänin. Osittain se johtui siitä, että useimmat autoilijat olivat jo aikaisemmin vapaaehtoisesti hankkineet talvirenkaat oman turvallisuutensa ja mukavuutensa vuoksi.

Ennen talvirengasmääräyksiä talvisaikaan ajeltiin hyvinkin vaarallisilla rengasyhdistelmillä. Pitävämmät renkaat asennettiin vetäville pyörille, olipa auto etu- tai takavetoinen. Liikkeelle niillä päästiin kyllä, mutta äkillisessä jarrutustilanteessa ajokki oli todella vaikeasti hallittava. Siksi talvikolarit olivat varsin yleisiä.

Ajoneuvojen määrä alkoi 1970-luvulla kasvaa nopeasti. Miljoonan rekisteröidyn auton raja ylitettiin jo vuosikymmenen alkupuolella, ja liikenne vilkastui. Kun teillä liikkuvilla ajokeilla oli erilaisia rengastuksia, jarrutusmatkat ja ajovakaus poikkesivat eri autojen välillä. Se lisäsi kolarivaaraa, etenkin ruuhkaliikenteessä.

Liikenneturvallisuudelle talvirengaspakossa oli parasta se, että talvirenkaat määrättiin kaikkiin pyöriin. Tämän ansiosta auton vakaus moninkertaistui sekarengastukseen verrattuna.

Talvirenkaiden käyttöpakko aiheutti kuluttajien keskuudessa aluksi epäselvyyttä: tarkoittiko se, että nastarenkaat olivat ainoat hyväksyttävät renkaat talvikäyttöön. Useimmat valitsivatkin ne.

Kitkarenkaat eivät silloin vielä olleet kehittyneet nykyiselle tasolle, joten nastat tekivät kauppansa. Kitkojen kehittyessä alkoi 1990-luvun alkupuolella keskustelu kitkojen ja nastarenkaiden paremmuudesta talvikäytössä – joka muuten jatkuu edelleen. Molemmat rengastyypit ovat lainmukaisia, joten valinta on vapaa: jokainen voi hankkia omaan ajotapaansa sopivimmat.

Kaksien renkaiden pitäminen lisää tietysti kuluja sekä renkaita hankittaessa että vaihdettaessa. Toisen rengassarjan säilyttäminen voi myös olla hankalaa etenkin kaupunkioloissa. Onneksi rengasalan yritykset tarjoavat säilytyspalvelua kohtuullista korvausta vastaan.

Viime aikoina on taas noussut esiin ajatus rengasmääräysten muuttamisesta, mutta sitä kannattaa harkita kahdesti. 40 vuotta on renkaiden vaihtoa harjoiteltu, joten eiköhän se jo osata.

Ennen talvisaikaan ajeltiin vaarallisilla rengasyhdistelmillä.

K U VA A N T T I V E T T E N R A N TA

•

15

Kierrätysmaksut 1.1.2017 Luokka

Ajoneuvorenkaiden kierrätys rahoitetaan uusien renkaiden oston yhteydessä perittävällä kierrätysmaksulla. Kierrätysmaksu määräytyy renkaiden kokoluokan mukaan.

Renkaiden noutopalvelu sopimuskumppaneille numerosta:

101 Mopon, skootterin ja moottoripyörän renkaat poislukien ”vanhat” mopon renkaat 14”, 16”, 17”, 18”, 19” ja 21” nopeusluokkaan J

ALV 0% ≥ 10,0”

102 Henkilöauton renkaat

ALV 24%

1,40

1,74

1,55

1,92

103 Paketti- ja jakeluauton renkaat

< 17,5”

1,55

1,92

104 Kuorma- ja linja-auton renkaat

≥ 15,0”

7,65

9,49

105 Teollisuusrenkaat

≥ 15,0”

7,65

9,49

106 Traktorin vapaasti pyörivät eturenkaat, traktorin perävaunun renkaat, pienlaitteet, mönkijät ja teollisuusrenkaat < 15,0” 1,95

2,42

poislukien ajoleikkureiden ja työntökärryjen renkaat < 10”

107 Maatalousrenkaat

< 20,0”

4,25

5,27

08000 6886

108 Maatalousrenkaat

≥ 20,0”

9,60

11,90

109 Työ- ja metsäkonerenkaat

< 300 kg

15,25

18,91

tai sähköpostilla: rengas@kuusakoski.com nouto@rengaskierratys.com netissä: https://eService.kuusakoski.com

110 Työ- ja metsäkonerenkaat

≥ 300 kg

71,20

88,29

111 Pinnoitetut kuorma-auton renkaat

4,60

5,70

112 Pinnoitetut henkilöauton renkaat

0,00

0,00

500,00

620,00

113 Isot työkoneen renkaat

> 2000 kg

www.rengaskierratys.com Suomen Rengaskierrätys Oy • Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa • Puh 09 612 6880 • Fax 09 6126 8810