KIUSAAMISELLE

Partio ei valitettavasti ole kiusaamisesta vapaata aluetta. Kiusaamista voi esiintyä vain partioryhmässä, tai koulussa ja muulla vapaa-ajalla tapahtuva kiusaaminen voi heijastua partioryhmän toimintaan. Johtajan tehtävänä on puuttua partiossa ilmenevään kiusaamiseen heti. Lisäksi hän voi parhaansa mukaan auttaa koulukiusaamiseen liittyvissä asioissa esimerkiksi kuuntelemalla tai rohkaisemalla kertomaan kiusaamisesta huoltajille tai koulun aikuisille.

Kiusaamisen yleisenä tunnusmerkkinä on toistuvuus. Se tarkoittaa, että sama henkilö joutuu toistuvasti muiden ilkeän tai vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Kiusaaminen voi jatkua pahimmillaan vuosia. Myös yksittäinen teko voi olla kiusaamista, jos se aiheuttaa kohteelleen esimerkiksi pelkoa tai ahdistusta. Olipa kyse millaisesta kiusaamisesta tahansa, siihen tulee puuttua.

Kiusaaminen on aina tahallista. Joskus toista ihmistä loukkaa vahingossa, ja myös silloin asia pitää selvittää, vaikka kysymys ei varsinaisesti kiusaamisesta olekaan. Tahallisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että teon on tarkoitus loukata tai tuottaa pahaa mieltä. Se, minkä toinen sanoo olevan leikkiä, ei välttämättä ole sitä toiselle.

• Sanallinen kiusaaminen on yleisin tapa kiusata. Sen muotoja ovat esimerkiksi pilkkaaminen, nimittely ja toisen naurunalaiseksi tekeminen. Sanallisesta kiusaamisesta ei jää fyysisiä jälkiä, vaan se vahingoittaa kiusatun itsetuntoa ja minäkäsitystä.

• Epäsuora kiusaaminen tarkoittaa sitä, että kiusaaja ja kiusattu eivät ole samassa tilanteessa kiusaamisen tapahtuessa. Epäsuorissa kiusaamistilanteissa kiusaaja pyrkii usein vaikuttamaan muihin siten, että nämä alkaisivat karttaa kiusattua ja suhtautua häneen kielteisesti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi levittämällä perättömiä juttuja kiusatusta. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen on myös epäsuoraa kiusaamista.

• Fyysistä kiusaamista ovat esimerkiksi töniminen, lyöminen tai potkiminen.

• Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on yleistä. Nimettömyys ja kiusaamisen tekninen helppous nappia painamalla saattavat houkutella kiusaajan kokeilemaan sellaista, mitä ei muuten tekisi. Pilkkaavien tai uhkaavien viestien lähettämisen lisäksi kiusaaminen voi olla esimerkiksi juorujen tai nolojen kuvien levittämistä. Kiusattu ei ole kiusaamiselta turvassa kotonakaan.

Kiusaaminen tapahtuu useimmiten sosiaalisessa ympäristössä. Se tarkoittaa, että yleensä useampi henkilö on tietoinen kiusaamisesta ja kiusaajan toiminnalla on usein silminnäkijöitä. Valitettavasti moni heistä toimii yhteistyössä kiusaajan kanssa tai esimerkiksi naureskelullaan antaa ymmärtää, että hyväksyy kiusaamisen. Onneksi jotkut asettuvat kiusatun puolelle. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan puutu kiusaamistilanteisiin vaan pysyttelee ulkopuolisena ja tulee siten hiljaisesti hyväksyneeksi kiusaamisen.

Ristiriidat ja erimielisyydet kuuluvat ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Ne syntyvät tilanteissa, joissa ihmiset ovat eri mieltä tai haluavat eri asioita. Erilaiset välienselvittelyt ja erimielisyydet eivät ole sinänsä huono juttu. Vaikka ne tuottavatkin joskus pahaa mieltä, niiden avulla opitaan tärkeitä asioita esimerkiksi tunteiden käsittelystä ja ristiriitojen selvittelystä. Kiusaamiseksi riitely muuttuu silloin, kun yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.

Partiossa eteen tulee tilanteita, joissa hauskaksi ajateltu leikki muuttuu jonkun osallistujan mielestä vähemmän hauskaksi. Joskus leikiksi tarkoitetut sanat ja teot saattavat loukata ja satuttaakin, ja tällöin seurauksena on sovittelu ja anteeksipyyntö. Leikin erottaa kiusaamisesta myös se, että leikissä osapuolet pyrkivät välttämään toimintaa, jonka tietävät satuttavan toista. Leikin kuuluu olla hauskaa kaikkien mielestä.