TOIMIMATON RYHMÄ

Jokaisen ryhmän hyvä henki, yhteenkuuluvuuden tunne ja onnistunut yhteistyö vaativat työtä. Aina silloin tällöin johtamistaipaleella tulee vastaan ryhmiä, jotka vaativat enemmän huomiota toimiakseen. Ryhmän haasteena voivat olla seuraavat asiat:

Ryhmän jäsenen jääminen ulkopuolelle

Aina, kun ryhmän kokoonpanossa tapahtuu muutoksia, se tulee ryhmäyttää uudelleen. Ryhmäytyminen voi tapahtua esimerkiksi erilaisten harjoitteiden, ryhmän yhteisten tunnusten tai kokemusten avulla.

Johtajan tehtävänä on auttaa jokaista pääsemään osaksi ryhmää. Johtaja voi esimerkiksi miettiä uusia ja erilaisia tapoja jakaa ryhmäläiset pienempiin ryhmiin. Ryhmäläisten tehdessä jaot itse saattavat aina samat henkilöt jäädä ulkopuolisiksi. Johtaja pystyy pohtimaan etukäteen toimivat ryhmät, joilla taataan jokaisen osallisuus kokouksessa.

Joskus asiat on hyvä myös ottaa suoraan puheeksi. Johtaja voi esimerkiksi kertoa huomanneensa, että kaikkia ei oteta samalla tavalla mukaan ryhmän toimintaan. Ryhmä voi yhdessä miettiä, miten tilanne saadaan korjattua. Aika usein lapset ja nuoret pystyvät halutessaan tekemään muutoksia toimintaansa, kunhan ovat vain ensin huomanneet ongelman.

Klikkiytyminen ◦ Ryhmään saattaa joskus muodostua pienempiä ryhmiä eli klikkejä. Tällaisten kuppikuntien syntyminen saattaa estää ryhmän tehokkaan toiminnan, sillä tyypillisesti klikkiin kuuluvat haluavat olla vain toistensa kanssa. Klikki voi muodostua esimerkiksi 2–3 ryhmäläisestä tai johtajasta ja parista ryhmäläisestä. Klikkiytyneet voivat olla esimerkiksi samalta luokalta, harrastaa samaa harrastusta tai asua samalla suunnalla. ◦ Klikkiytymistä voi poistaa ohjaamalla klikkien jäsenet tekemään asioita toisten kanssa ja tutustumaan muihin paremmin. Johtaja voi luoda tavan, että pareja muodostaessa pitää valita aina eri pari. ◦ Parhaiten klikkeihin tepsii huolella toteutettu ryhmäyttäminen. Jos ryhmään kuitenkin syntyy klikkejä, voi johtaja yrittää löytää toimintatapoja, jotka rikkovat klikkejä. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi: - ryhmätehtävät, joihin ryhmät muodostetaan sekaisin kaikista ryhmäläisistä - leikit ja kilpailut, joihin joukkueet kootaan samaan tapaan sekaisin kaikista alaryhmistä - yhteiset retket tai kilpailut - toiminnalliset tehtävät puhumisen sijaan - asian nostaminen esille ja ratkaisukeinojen miettiminen yhdessä ryhmäläisten kanssa.

◦ Riitojen ratkaisemisessa tärkeintä on tasapuolisuus. Ryhmänohjaajan tehtävä on kuunnella tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Tärkeää on, että jokainen osapuoli saa kertoa rauhassa ja keskeyttämättä oman näkemyksensä tilanteesta. Tämä helpottuu usein sillä, että johtaja ottaa riitaan osalliset erilleen muusta ryhmästä. Joskus voi myös olla paikallaan kuulla jokaista riitaan osallistunutta erikseen.

Hyvä tapa on, että osapuolten kerrottua omat näkemyksensä sovittelijana toimiva henkilö kertoo tapahtuneen vielä omin sanoin ja varmistaa näin, että on ymmärtänyt tilanteen oikein (esimerkiksi: ”Jos ymmärsin kertomanne oikein, Jannella oli pallo, jonka Lissu potkaisi kauas pois. Tällöin Janne hermostui ja tönäisi Lissua. Lissu puolestaan tönäisi Jannea takaisin…”) Kertomisessa kannattaa käyttää neutraaleja ilmaisuja ja tuoda esille kummankin osapuolen kokemus tilanteessa.

Kun tapahtuman kulku on selvillä, on tärkeintä päästä tilanteesta eteenpäin. Syyllisen etsiminen ei kannata, vaan tärkeintä on pohtia yhdessä, miten samaan tilanteeseen ei päädytä enää uudelleen. Ratkaisuehdotuksia kannattaa usein kysyä riidan osapuolilta. Heiltä saattavat tulla parhaimmat ratkaisuideat kiistatilanteiden ratkaisemiseksi.

Anteeksipyytäminen kannattaa aina. Anteeksipyytämisessä tärkeää on kuitenkin myös se, että todella tarkoitetaan, mitä sanotaan. Anteeksipyytäessä on hyvä kertoa, mitä asiaa pyytää anteeksi, esimerkiksi: ”Anteeksi, että tönäisin sinua.”

Riitatilanteissa on useimmiten turha kaivella menneitä. Tärkeää on tämä hetki ja se, miten siitä päästään eteenpäin. ◦ Jos riitatilanteisiin pystyy tuomaan mukaan tavalla tai toisella huumorin, saattaa riidan ratkaiseminen nopeutua ja helpottua.

Johtajan ja ryhmäläisten väliset kiistat ◦ Joskus kiistoja syntyy myös ryhmän vetäjän ja ryhmäläisten välille. Tällöin on muistettava, että johtajan tehtävä on olla tilanteessa aikuinen. Vaikka kuinka suututtaa ja kiukuttaa, on ryhmän vetäjän käyttäydyttävä tilanteessa fiksusti.

Oman mielipiteen saa ja voi kertoa halutessaan aina. Joskus kuitenkin voi olla parempi antaa oman mielipiteen pysyä omana mielipiteenä. Vaikka suun aukaiseminen houkuttaisikin, on viisasta osata tarpeen tullen vetäytyä.

Kaikkea johtajan ei kuitenkaan tarvitse sietää. Johtaja voi rohkeasti ottaa esille epäkohdat toiminnassa oman taustatukensa, esimerkiksi vanhempien johtajakollegoiden, kanssa. Heiltä voi saada hyviä vinkkejä tilanteen ratkaisemiseksi. Joskus voi olla myös tarpeen jäädä itse pois kokoontumisista joksikin kerraksi, jotta tilanne rauhoittuu puolin ja toisin.

Kiista- ja ongelmatilanteet voi ja pitääkin ottaa esille myös ryhmäläisten kanssa. Tällöin voi olla paikallaan kutsua mukaan joku kolmas osapuoli kiistatilannetta purkamaan. Johtaja voi esimerkiksi kertoa, millaisia ajatuksia ryhmäläisten toiminta hänessä herättää (esimerkiksi: ”Minusta tuntuu kurjalta että…”). Tällöin ryhmäläisillä on paremmin mahdollisuus ymmärtää, mikä ongelma tilanteessa on, sillä aina se ei ole molemmille osapuolille yhtä selvää.

Johtajaparin väliset kiistat ◦ Onnistunut yhteistyö johtajaparin tai -kolmikon välillä tekee johtamisesta helppoa ja kivaa. Aina yhteistyö ei kuitenkaan suju. Tällaisissa tilanteissa on syytä ottaa pieni aikalisä ja hengähtää hetki. ◦

Johtajien väliset kiistat eivät kuulu johdettavien korville. Toki johtajat saavat olla eri mieltä asioista, mutta varsinaisen riitelyn tulee tapahtua muualla kuin ryhmän jäsenten läsnä ollessa. ◦ Riitoihin tarvitaan aina kaksi. Riitatilanteissa tärkeää on yrittää asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisen näkökulmaa.

Joskus auttaa aika, joskus taas kolmas osapuoli voi selventää tilannetta. Tärkeää on kertoa, miltä itsestä tuntuu. Toinen ei voi sitä muuten tietää.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystäviä. Joskus hyvin toimiva johtajapari syntyy henkilöistä, jotka viettävät aikaa yhdessä vain ryhmää vetäessään.

Vaikka johtajaparin kanssa syntyisikin riita, on tilanteessa muistettava myös johdettavat. Päätöksenteossa tulevaisuuden suhteen on otettava myös heidät huomioon. Esimerkiksi äkilliset ja nopeat ratkaisut eivät useinkaan ole ryhmälle hyväksi.

Ylimääräiset häiriötekijät kokouksissa

Puhelimet, lelut, pelit ja muut vastaavat vievät kokouksissa huomion pois varsinaisesta asiasta. Ryhmän kannattaakin jo etukäteen sopia yhteinen linja siitä, miten niiden kanssa toimitaan.

Hyvä käytäntö on esimerkiksi se, että puhelimet pidetään kokouksen ajan äänettöminä tai ne jätetään reppuun. Johtajan ei kannata kerätä niitä itselleen talteen, sillä tällöin johtajan vastuu toisten omaisuudesta suotta kasvaa. ◦ Johtaja on itse tärkeä esimerkki. Myös johtajan tulee toimia yhdessä sovittujen sääntöjen ja hyvien käytänteiden mukaisesti. ◦ Jos ylimääräiset tavarat eivät kehotuksista huolimatta pysy poissa, asia on syytä ottaa esille kahden kesken ryhmäläisen kanssa. Syy puhelimen käytölle voi piillä esimerkiksi tylsistymisessä tai siinä, että harrastus ei vain kiinnosta. Ylimääräinen tarvike saattaa toimia keinona hakea johtajalta huomiota.