PARTIOIHANTEET

Partioihanteet perustuvat partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin luomaan alkuperäiseen partiolakiin. Suomessa partioihanteiden määrä lisääntyy ikäkausien mukana partiolaisen kasvaessa. Sudenpennuilla on kaksi ihannetta, vaeltajilla kaikki seitsemän.

Sudenpennusta lähtien partiolaisen ihanteena on kunnioittaa toista ihmistä. Se tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja jokaista on kohdeltava hyvin: kaikki otetaan mukaan, ei kiusata ja puututaan kiusaamiseen, annetaan toisillekin vuoro, ei pidetä itseä muita tärkeämpänä. Kunnioittamista on myös kuunnella ja ottaa muiden mielipiteet huomioon, vaikkei olisikaan samaa mieltä. Partiolainen kunnioittaa toisen pyhää ja kaikkien vapautta uskontoon ja uskonnottomuuteen. Partiolainen myös puolustaa yhdenvertaisuutta silloinkin, kun se tuntuu vaikealta.

Minna on päivittänyt kuvan tatuoinnistaan tekstillä:

”Roihu sydämessä ikuisesti, nyt myös iholla <3!” Kuvan saamissa kommenteissa todetaan:

Taina: Tatuoinnit on rumia! Mun mielipide, ei tartte vetää hernettä nokkaan :D:D:D

Jenna: Häh? Miks sun pitää levittää negatiivisuutta?

Taina: Se on vaan mun mielipide, kyllä Suomessa vielä on oikeus omaan mielipiteeseen!!

Jenna: Niin on, mutta miksi pitää tahallaan olla ilkeä? Mitä sulle on tehty, kun sä purat sun pahaa oloa muihin?

Taina: Ei mulla oo mitään ongelmia, mutta sulla näyttää olevan. Mitä sä meuhkaat, ei oo sun tatuoinnit vaan Minnan?

• Kunnioittaako Taina toista ihmistä?

• Entä Jenna? Toimiiko Jenna oikein, kun puuttuu Tainan kommenttiin?

• Miten olisit itse toiminut tällaisessa tilanteessa?

Mieti ryhmässäsi viime aikoina tehtyjä päätöksiä. Kuka ne teki? Saivatko ryhmäläiset vaikuttaa niihin? Saivatko kaikki vaikuttaa tasapuolisesti? Kunnioitettiinko kaikkien mielipiteitä? Tarvitsevatko jotkut ryhmäläiset tukea saadakseen äänensä kuuluviin? Miten jatkossa lisätään tasapuolisuutta päätöksenteossa?

Mitä vaatisi, että voisit toimia johtajaparina ihmisen kanssa, jonka mielestä

• räppi on parasta musiikkia ikinä tai

• demokratia on heikkoja varten tai

• sudarit ovat liian nuoria partioon?

Sudenpennusta alkaen partiolaisen ihanteena on myös rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Nämä kaksi asiaa, rakastaminen ja suojeleminen, ovat yhteydessä toisiinsa. Hyvät kokemukset luonnosta synnyttävät halun suojella sitä. Partiolla on tärkeä rooli hyvien luontokokemusten tarjoamisessa. Luonnon rakastamiseen kuuluu luonnon pitäminen tärkeänä. Samoin siihen kuuluu luonnosta nauttiminen vaikkapa retkeilemällä, luonnonilmiöitä tutkimalla ja ihailemalla, valokuvaamalla ja vain oleskelemalla.

Ympäristöä suojellaan aiheuttamalla omalla toiminnalla mahdollisimman pieni jalanjälki sekä konkreettisesti että kulutuksen kautta: ei roskata, ei jätetä jälkiä luontoon, hankitaan vain tarpeellisia asioita, valitaan ympäristöystävällisiä tuotteita ja käytetään julkista liikennettä. Henkilökohtaisten valintojen lisäksi on tärkeää edellyttää yhteiskunnalta ympäristöystävällisiä valintoja.

Pääosa hiilidioksidipäästöistämme syntyy asumisesta, ruoasta ja liikenteestä. Mieti parin edellisen viikon syömisiäsi tai etsi edellisen retken ruokalista. Miten ympäristöystävällisesti olette syöneet? Etsi ruokalistasta viisi ympäristölle jollain lailla haitallista ainesosaa ja keksi niille vastaavat, ympäristölle paremmat tuotteet. Käytä apuna taulukkoa.

RUOKA- AINE

ILMASTOVAIKUTUSTEN SUURUUSLUOKKA / KG kypsentämätöntä ruoka-ainetta avomaavihannekset 0,1–0,6 maidonkaltaiset kasvijuomat ja välipalat 0,5–1,2 viljat 0,6–1,6 kotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti 0,7–3,0 maito ja jogurtti 0,8–1,7 tofu 0,9–3,9 viljellyt kalat 3,6–5,5 broilerinliha 3,7–6,9 sianliha 3,9–10 juustot 4,2–16 naudanliha 14–42

On helppoa sanoa, että minä ainakin rakastan luontoa ja suojelen ympäristöä. Mutta entä käytännössä? Mistä huomaa ihan tavallisina päivinä, että teet niin? Voitko luopua jostain kivasta ympäristön takia? Käytätkö toimivan puhelimen loppuun, syötkö vähemmän lihaa, teetkö vähemmän lentomatkoja?

Mikä olisi luonnon kannalta paras tapa matkustaa partioleirille? Entä sinun kannaltasi? Kumman valitset?

Kerro jokin hyvä luontokokemus. Ovatko kokemukset vaikuttaneet haluusi suojella luontoa ja ympäristöä? Miten partiossa tuetaan hyvien luontokokemusten syntymistä?

Huomioidaanko ympäristö lippukuntasi toiminnassa, esimerkiksi ohjelma-aiheissa, retkiruoissa, matkustuksessa, kierrätyksessä? Mitä voisitte tehdä sen parantamiseksi?

Seikkailijasta lähtien partiolaisen ihanteena on olla luotettava. Luotettava ihminen tekee sen, mitä hän on luvannut tai yhdessä on sovittu. Hän ei jätä kaveriaan tai ryhmää pulaan jättämällä tuomatta retkelle retkikeitintä tai tulematta avuksi kokoukseen. Luotettavan ihmisen sanat ja teot ovat yhtä, eikä toisten tarvitse huolehtia ja varmistella asioita hänen perässään. Luotettavuus on erityisen tärkeää ystävien välillä. Luotettava ystävä ei hylkää, vaikka toisella on vaikeaa. Hänelle voi kertoa arkoja asioita ja olla varma, ettei niitä kerrota eteenpäin. Partiolainen on aina valmis auttamaan toisia ihmisiä.

Ketä ja mitä kohtaan voit olla uskollinen? Voiko olla uskollinen vaikkapa partioaatteelle?

Onko sinun luottamuksesi joskus petetty? Oletko sinä pettänyt jonkun luottamuksen? Miltä se tuntui? Miksi niin kävi?

Useissa kirjoissa ja elokuvissa käsitellään paljon arvoja. Valitse kirja tai elokuva ja pohdi, miten seuraavat asiat näkyvät siinä. Ketkä ovat kirjan/elokuvan maailmassa luotettavia? Miten se ilmenee? Ketkä pettävät luottamuksen? Miten? Miten petokseen suhtaudutaan? Miten pettäjiä kohdellaan? Vaikuttaako näkemykseen petoksesta se, onko päähenkilö tai kertoja petetty vai pettäjä? Päähenkilö riitelee jonkun kanssa. Mitä sitten tapahtuu? Voidaanko riita sopia tai tehty virhe myöntää? Vihollinen toimiikin päähenkilön hyväksi. Voiko luottamus rakentua aiempien vihollisten välille?

Maailmasta löytyy monenlaisia rajoja, esimerkiksi valtioiden, kaupunkien, lippukuntien, sukupuolten ja koulujen välisiä rajoja.

Millaisia rajoja lähipiirisi ihmiset muodostavat? Millaisia rajoja itse muodostat? Mikä tai kuka vaikuttaa omien rajojesi muodostumiseen?

Minkä rajan yli ystävyyden rakentaminen on sinusta vaikeinta?

Mitä voisit tehdä tavallisessa elämässäsi vaikka heti huomenna rakentaaksesi ystävyyttä yli rajojen?

Miksi on tärkeää rakentaa ystävyyttä kaikkein hankalimmankin rajan yli? Millaista on ystävyys?

Meillä on ystäviä ja lähimmäisiä, jotka uskovat meille huoliaan ja salaisuuksiaan. Tarvitsemme lujuutta ja päättäväisyyttä ollaksemme heidän luottamuksensa arvoisia. Mikä on luottamuksen pettämistä ystävien välillä, seurustelussa, lippukunnan hallituksessa tai oman ryhmän kanssa? Onko niissä eroja?

Tarpojasta alkaen partiolaisen ihanteena on rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Se tarkoittaa sitä, että tutustutaan erilaisiin ihmisiin ilman ennakkoluuloja. Partiolainen voi olla ystävä ihmisen kanssa, joka ei ole samanlainen kuin itse on. Ystävä voi olla eri-ikäinen, eri sukupuolta, eri kansallisuutta, erilaisesta perheestä tai pitää ihan erilaisista asioista.

Tutustumme helposti sellaisiin ihmisiin, jotka ovat kanssamme samanlaisia, ja voimme pitää erilaisia ihmisiä outoina ja heihin tutustumista jopa turhana. Yllättävien tuttavuuksien kanssa voi kuitenkin olla paljon yhteistä – lippukunnan senioriosastostakin voi löytyä oman lempibändin faneja tai yhtä intohimoisia suunnistajia kuin itsekin ehkä olet. Vielä arvokkaampaa on se, että erilaisten ihmisten kautta löytyy uusia mielenkiintoisia tietoja ja tapoja ajatella. Jokainen ihminen voi avata uusia maailmoja kokemustensa ja ajatustensa kautta.

Partio on rauhanliike. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen -ihanne kuvaa myös sitä, miten partiolainen toimii rauhan puolesta kaikkialla. Olemme osa maailmanlaajuista liikettä, ja meillä on sen kautta mahdollisuudet muuttaa maailmaa.

Kansainvälisyys on alusta asti ollut osa partion periaatteita. Partiotoimintaa on kaikissa maanosissa ja lukuisilla eri kielillä. Partiotavat saattavat vaihdella, mutta kaikkia yhdistävät samat arvot. Partiolaisia kasvatetaan yhteistyötä tekeviksi ja rauhaa rakastaviksi koko maailman kansalaisiksi. He kantavat vastuunsa muustakin kuin omasta lähiympäristöstään ja suhtautuvat myönteisesti erilaisiin ihmisiin, katsomuksiin ja kulttuureihin.

Tässä on tapoja toimia rakentaa ystävyyttä yli rajojen -ihanteen mukaan. Mitä niistä olet tehnyt? Numeroi ne (1–5) itsellesi helpoimmasta vaikeimpaan.

Puhun leirivartion ainoan eri sukupuolta olevan kanssa.

Puhun ulkomaalaisen kanssa.

Kouluttaudun sisujohtajaksi.

Avustan sisua partiotapahtumassa.

Tervehdin kaupan myyjää tai bussikuljettajaa.

Vietän välitunnin sellaisen luokkakaverin kanssa, joka jää helposti yksin.

Moitin kaveria pienempien kiusaamisesta.

Olen kaverin kanssa eri mieltä.

Olen kummini kaveri sosiaalisessa mediassa.

Liityn sosiaalisessa mediassa ryhmään ”Vammaisuus ei ole ongelma, asennevammaisuus on.”

Menen toisen lippukunnan kesäleirille.

Samoajasta lähtien partiolaisen ihanteena on tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen. Se tarkoittaa, että partiolainen on vastuuntuntoinen. Hän huolehtii sovituista tehtävistä. Ryhmänjohtajan pestissä on paljon vastuita, kuten ohjelman suunnittelu ja vetäminen, mutta myös yleisempi vastuu toimia esimerkkinä ryhmäläisilleen. Vastuullisuus ei tarkoita, että luvattu mutta vaikeaksi osoittautuva pesti pitää hoitaa hampaat irvessä, vaan sitä, että pyytää apua tarvittaessa. Kun partiolainen huomaa, että jotain pitäisi tehdä tai jossain on ongelma, hän ei jää ihmettelemään tai ajattele muiden hoitavan sitä, vaan ryhtyy itse huolehtimaan asiasta. Partiolainen siis tarttuu toimeen eikä jää vain odottelemaan asioiden korjaantumista.

Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen on uusi ihanne tarpojan ihanteiden lisäksi. Miten samoajan vastuu eroaa tarpojan vastuusta? Miltä se tuntuu? Hyvältä – ”minuun luotetaan, saan päättää asioista” – vai ahdistavalta, pelottavalta tai työläältä? Mihin toimiin tartut samoajana?

Moni yrittää päästä aina helpolla ja saattaa olla jopa laiska. Saatamme jättää toisten hoidettavaksi meille annettuja tehtäviä. Mistä asioista olet vastuussa kotona? Entä partiossa? Mitä tapahtuisi, jos et hoitaisi omia hommiasi? Oletko huomannut partiossa asioita, jotka pitäisi hoitaa, mutta vastuuta ei ole osoitettu kenellekään? Mitä olet tehnyt niille? Onko olemassa sellaisia asioita, joista jokaisen ihmisen pitäisi kantaa vastuuta ja tarttua toimeen? Mitä?

Lippukuntien johtajilla on paljon vastuita ja velvollisuuksia. He voivat suhtautua niihin eri tavoin.

• Mitä vastuita lippukuntasi eri johtajilla on? Miten he tarttuvat niihin? Onko heidän välillään eroja vastuuseen tarttumisessa?

• Oletko samaa mieltä näistä vastuista?

• Osa vastuista on hyvin suuria. Näetkö, että ne oikeasti kuuluvat heille? Kenen pitäisi ne hoitaa? Voiko vastuita jättää ja ajatella, että ”joku muu hoitaa”?

• Entä jos he jättäisivät ne hoitamatta? Mitä silloin tapahtuisi?

• Miksi johtokolmikolla on suurin vastuu? Pestin takia? Persoonien takia?

Kuvittele, että olet luvannut järjestää sudenpennuille iltasuunnistusretken, muttet millään ehdi. Pyydät apua kaverilta, mutta hän ei kiinnostu. Mitä teet? Miksi?

Vaeltajaikäisestä alkaen partiolaisen ihanteena on kehittää itseään ihmisenä. Ihmisenä kehittyminen voi tarkoittaa monenlaisia asioita, esimerkiksi uusien tietojen, taitojen ja asenteiden oppimista, oman ajattelun kehittämistä, itsetuntemuksen kasvattamista, uuden uskaltamista ja oman toiminnan arvioimista ja parantamista. Partiolainen yrittää aina kehittyä aktiivisesti vähän paremmaksi ihmiseksi. Kukaan ei ole täydellinen eikä valmis peruskoulun lopettaessaan tai täyttäessään 20 vuotta – täydelliseksi ei tule koko elinaikanaan. Jo pelkän ympärillämme muuttuvan maailman takia on tarpeen kehittyä. Se on myös upea lupaus: ei tarvitse olla täydellinen, aina on mahdollisuus oppia lisää ja tulla paremmaksi!

Partiossa opitaan ja kehitytään usein pestissä, eikä aloittaessa tarvitsekaan olla valmis. Miten olet kehittynyt aiemmissa pesteissäsi? Pääsetkö kehittymään nykyisessä tehtävässäsi? Miten? Mitkä keinot auttaisivat siihen, että voisit kehittyä vieläkin enemmän? Pitääkö kaikissa pesteissä kehittyä?

Onko kehittyminen (ihmis)oikeus? Miksi?

Millaisia taitoja, tietoja tai ominaisuuksia sinun olisi hyvä tai haluaisit itsessäsi kehittää?

Kuvittele, että tästä lähtien et enää koskaan saisi kehittää itseäsi, taitojasi, tietojasi, ominaisuuksiasi tai mitään itsessäsi. Luuletko, että pärjäisit koko loppuelämäsi niillä tiedoilla, taidoilla ja ominaisuuksilla, joita sinulla nyt on? Minkälaista elämäsi olisi sitten, kun olet aikuinen?

Vaeltajasta lähtien partiolaisen ihanteena on etsiä elämän totuutta. Tämä on monen mielestä ihanteista epäselvin: mitä elämän totuuden etsiminen oikein tarkoittaa? Elämän totuuden etsimisen voi tulkita oman elämän tärkeiden asioiden pohtimiseksi. Mikä on minulle elämässä tärkeää? Millaiseksi haluan elämääni ohjata? Mitä asioita haluan saavuttaa, millainen ihminen haluan olla? Tarkoitus on siis etsiä – ei löytää. Samoin kuin itsensä kehittämistä, myös totuuden etsintää on olennaista jatkaa koko elämän ajan.

• Miksi olet partiolainen?

• Miksi olet olemassa? Onko elämälläsi jokin tarkoitus?

• Mikä on elämän totuus? Voiko se olla jokaiselle erilainen?

• Kuka voisi auttaa sen etsimisessä? Keneltä voisit kysyä neuvoa?

• Kuinka tyytyväinen olisit elämän lopussa siihen, että olet etsinyt muttet löytänyt?

• Kirjoissa ja elokuvissa kuvataan elämän totuutta etsiviä ihmisiä. Löytävätkö he totuuden? Mikä se heille on? Miten se vaikuttaa heihin? Miten etsiminen vaikuttaa heihin?

• Kirjoissa ja elokuvissa on toisaalta ihmisiä, jotka ovat jo löytäneet elämänsä totuuden, kukin omansa. Miten se on vaikuttanut heihin? Ovatko he onnellisia? Miten he kertovat totuuttaan muille? Lisääkö se muiden tietoa ja onnea?

L. Onervan runossa etsitään suurta tulta. Voisiko elämä yksinkertaisesti itse olla suuri tuli, elämän totuus? Mieti, mitä elämä itse on sinulle opettanut.

ETSIJÄ

Etsin, etsin suurta tulta kautta kirjavan elämän. Näin mä monta valkeaista, liekkiä lepattavaista ihmissielujen sysissä. Hetken hehkuja olivat, ajan aarnivalkeoita, niinkuin itse ihminenkin, punahiilien himoa tunti ennen tummumista.

Etsin, etsin suurta tulta. Itsekö elämä oisit tuli suuri tummumaton, valkea iänikuinen?

(L. Onerva 1908)

Partiolaisena oleminen ei ole pelkästään erilaisten taitojen oppimista ja leireilemistä. Liikkeen ytimessä ovat sen arvot ja partiomainen elämänasenne. Partion arvot kuvataan lupauksessa, ihanteissa ja tunnuksessa. Ne ohjaavat meitä toimimaan toisia kunnioittaen ja yhteiseen hyvään tähdäten. Partiolaisten tunnuksen mukaan olemme aina valmiita toimimaan partion arvojen mukaisesti. Sitoudumme arvoihin erityisesti antaessamme partiolupauksen, mutta arvojen toteuttaminen on läsnä arjessamme jatkuvasti niin partiossa kuin sen ulkopuolellakin.

Kun tiedämme, mihin arvoihin pyrimme, tunnemme myös itsemme paremmin. Partion arvot ovat jotain sellaista, mitä kohti pyritään. Joskus saatamme ajautua toimimaan myös muutoin kuin niiden mukaisesti. Tämän tunnistaminen ja oman toiminnan suunnan muuttaminen ovat tärkeitä taitoja. Omalla esimerkillä autamme myös nuorempia partiolaisia omaksumaan partion arvojen mukaisen elämänasenteen.