Aikidolehti 2/2011

AIKIDO Suomen Aikidoliiton jäsenlehti 2 / 2011

Aikido Move [s. 4]

- Nuoret tutustuivat aikidon maailmaan

PÄÄKIRJOITUS

Jussi Koukku

Graduoinnin syvin olemus Vyöarvojen suorittamisella on aikidon harrastajille monia merkityksiä. Graduoinnilla osoitetaan itselle ja ehkä kanssatreenaajille tietyn tasoinen osaaminen. Kun kyu-arvot ovat suoritettu, pitäisi perustekniikkavalikoima olla jollain lailla kokonaisuudessaan hallinnassa. Kyu-arvot suoritetaan suurimmaksi osaksi turvallisesti kotidojolla ja graduoinnin ottaa vastaan oma, vuosien saatossa tutuksi tullut opettaja. Peruskurssiräpellyksestä lähtenyt harjoittelu muuttuu pikkuhiljaa osaamiseksi ja sujuvaksi aikidoksi. Graduointien ja niitä edeltävien intensiivisten harjoittelujaksojen takia muutos tapahtuu pienin hyppäyksin. Tekniikat hallitaan usein sujuvasti vasta kokeen jälkeen arkiharjoittelussa.

Dan-koe edustaa tietyllä lailla monelle aivan erilaista tilaisuutta. Usein se pidetään vieraalla dojolla ja sen vastaanottaa tekninen valiokunta muutamin poikkeuksin. Lisäksi tilaisuuteen osallistuu graduoijalle monia täysin tuntemattomia treenaajia, joiden tekniikka saattaa poiketa huomattavasti siitä tutusta ja turvallisesta tavasta tehdä aiki-

doa. Harmaita hiuksia tuovat lisäksi erilaiset asetekniikat, joita ei välttämättä harjoitella omassa seurassa säännöllisesti ja johdonmukaisesti.

Tällä kaikella on tietenkin yksi suuri päämäärä: Itsensä kehittäminen aikidokana ja toivottavasti myös ihmisenä. Usein kehittyminen näkyy selvänä varsinkin niille tutuimmille treenikavereille. Parasta tässä kaikessa on, että loppua tälle kehittymiselle ei näy, välillä tosin vahvojakin valonpilkahduksia tunnelin päässä.

S I S Ä L LYS LU E T T E LO Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajan palsta

3

Aikido Move

4

Kamppailulajien yhteinen junioritoiminnan kehityshanke starttasi lokakuussa

6

Naperoaikidoa Turussa

7

Aikidolla kasvoihin – Daavidin perilliset

8

Kesämuistoja 13 Ryu Koku Kan – Suomen pohjoisin Aikidoseura

14

Aikdo and honesty

16

Oikein Hyvää Joulun aikaa aikidoväelle!

Aikido ja ravitsemus

21

Jussi

TehSupaSensei 27

Toimistosivut 24

P.S. Lehti haluaa onnitella 40-vuotisesta aikidotaipaleesta Kari Tamminen -senseitä. Hän aloitti aikidon 7.9. 1971!

Karin aikidoon voi tutustua hänen leireillään tai Kokoro-lehden artikkelissa (http://shurenkan.net/Kokoro_1_2010.pdf)

Tunnelmia kotimaisten opettajien leiriltä: aikidoväen täysi päivä

Ě

Ensin treenataan...

... sitten hoidetaan liiton asiat kuntoon...

... ja lopuksi juhlitaan!

puheenJOHTAJAN PALSTA

Erkki Mäki

Liiton tulevaisuutta pohtimassa ja SLU:n tavoitteita ratifioimassa Marraskuussa järjestetyn Suomen Aikidoliiton syysliittokokouksen yhteydessä pidettiin myös työpaja, jossa pohdittiin liiton tämän hetken sääntöjä ja rakennettiin liiton tulevaisuutta vuoteen 2020. Kiitos ahkerille ja aikaansaaville osallistuneille.

toimia ikäänkuin peilinä sille. Voisin myös kuvitella, että sitä voitaisiin käyttää mahdollisissa ongelmatilanteissa sovitteluratkaisujen hakemiseen. Perspektiivi ainakin on laajin mahdollinen, mitä meidän järjestelmässämme on tarjolla.

Tätä kirjoittaessani työpajojen tulokset eivät vielä ole käytettävissäni, joten en voi kommentoida niitä, mutta etenemisjärjestys on tiedossa. Seuraavaksi liiton hallitus käsittelee mahdolliset sääntömuutosehdotukset, jonka jälkeen ne lähtevät lausunnolle sekä seuroihin että liiton valiokunnille. Saadun palautteen pohjalta tehdään sitten kevätliittokokoukselle ehdotus uusista säännöistä.

***

Prosessi on täysin avoin ja joka seuralla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan jo alkukeväästä. Lopullinen päätös uusista säännöistä tehdään sitten itse kevätliittokokouksessa, jonne tietysti toivomme vilkasta osanottoa, että säännöistä tulee meidän itsemme näköisiä.

Uutta liiton toiminnassa on jo työvaliokunnan perustaminen. Siihen kuuluvat liiton puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja, liittosihteeri sihteerinä sekä valiokuntien puheen- ja varapuheenjohtajat.

Työvaliokunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa, ja kokoontuu jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Se toimii ensinnäkin keskustelufoorumina, jossa voidaan käydä läpi niitä asioita, jotka askarruttavat eri toimielimiä ja toiseksi sen tehtävänä on linjata ja evästää liiton ja sen hallituksen toimintaa sekä

Aikido-lehti on Suomen Aikidoliiton virallinen äänenkannattaja. Lehti ilmestyy vuonna 2011 kaksi kertaa. Lehti jaetaan kaikille lisenssin maksaneille. Levikki on noin 1500 kpl. Lehteä voi myös ostaa Aikidoliitosta.

Emoliittomme SLU:n syksyisillä järjestöpäivillä ja sittemmin syysliittokokouksessa hyväksyttiin SLU:n viiden valinnan ohjelma vuosille 2012-2014.

Tavoitteena on se, että Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020.

Näin kertoi ainakin huippu-urheilun muutosryhmän edellinen puheenjohtaja Tapio Korjus asiaa häneltä tiedustellessani. Ja oikeinhan se näin onkin. *** Liiton jäsenseurojen määrä on edelleen kasvussa, ja ylittänyt 70 rajapyykin.

Siitä kuuluu kiitos tietysti kaikille aktiivisille harrastajille ja heille, joilla on uskoa ja intoa seurojen vetämiseen ja vastuun kantamiseen.

Hyvää Joulua ja Loistavaa Aikidovuotta 2012 Jalasjärvellä 4.12.2011

Nämä viisi valintaa ovat: 1) vaikuttaminen vanhempiin, 2) koulupäivässä tunti liikuntaa, 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen, 4) ratkaisut urheilijan polulla, 5) edellytykset ja olosuhteet kunnossa. SLU odottaa päätöksen ratifiointia ja osallistumista myös Aikidoliitolta maaliskuun loppuun mennessä, ja hyvältähän nuo asiat kuulostavat.

Seuratoiminnan laadun on oltava kohdillaan, että toimintamme jatkuu, ja siihenkin liiton on panostettava.

Erkki Mäki

Huippu-urheilun valinnassa jatketaan huippu-urheilun kehittämistä huippu-urheilun muutosryhmän johdolla.

Seuratoiminnan laadun kehittämisprosessin vetovastuu on SLU:lla. Kolmen muun valinnan toteutuksesta päätetään SLU:n kevätkokouksessa kesäkuussa 2012. Todettakoon, että huippu-urheilun määritelmään mahtuvat myös riittävän määrän ja tavoitteellisesti harjoittelevat aikidokat, vaikka kilpalajista ei meidän kohdallamme olekaan kyse.

Päätoimittaja: Jussi Koukku 0400 494 626 toimitus@aikidoliitto.fi

Ilmoitusmyynti: Aikidoliiton toimisto Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu 20, 00240 Hki 09 - 3481 2566 040 - 573 8166

Ulkoasu: Outi Heistman Paino: N-Paino, Lahti

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä materiaalista, kuten kuvista ja kirjoituksista.

Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä ainoastaan toimituksen luvalla.

Kannen kuva: Heidi Eloranta

AIKIDO 2/11

3

e v o m Aikido Te

Sport-viikonloppu

Suurten valmistelujen ja pitkien odotusten jälkeen se oli vihdoin käsillä: Your move -tapahtuma. Nuoret aikidokat näyttivätkin heti oman movensa sport-viikonlopun lajileirillä olympiastadionilla. Innokkaat aikidonuoret, apuohjaajat sekä ohjaajat Jarkko Tuominen 2. dan sekä Mikko Suikki 2. dan saivat aikaan erittäin ikimuistoisen nuorten oman ensimmäisen urheilutapahtuman oman lajimme parissa.

Olympiastadionilla harjoittelivat muutkin kamppailulajit. Aloitimme leirin siten, että kaikkien lajien nuoret pääsivät tutustumaan oman lajinsa lisäksi toistensa lajeihin sekä mikä tärkeintä, tutustumaan mui-

den lajien nuoriin. Lajikokeilut olivat hyvin suosittuja ja asenteet vieraita lajeja kohtaan muuttuivat varmasti leirin aikana positiivisempaan suuntaan. Aikido näkyikin niin thaiboxaamassa kuin shinai-lyöntiharjoituksissa kendokienkin kanssa. Mutta vaikka vieraissa olikin mukavaa, niinhän sitä sanotaan, että ”oma dojo kullan kallis” mukavaa oli myös palata omalle turvalliselle tatamille O-sensein valvovan silmän alle.

Pitkistä ja rankoista päivistä huolimatta nuoret jaksoivat keskittyä kunniakkaasti jokaiseen lajiharjoitukseen.

Harjoitukset käsittelevät tasapainoa, horjuttamista, liikkumista ja turvallista

4 AIKIDO 2/11

idi Elo at: He v u k a k s ti j

auliina K ranta ja P

arell

shihonage-ukemia, siis aikidon perusrakennuspalikoita. Kaikki harjoitteet eivät välttämättä olleet tuttuja kaikille, mutta silti jokainen suoriutui niistä erinomaisella asenteella ja saavutti erinomaisia tuloksia. Pitkän kepin, Jo:n, perusteitakin opeteltiin aina kumi-johon asti niin innokkaasti, että yksi keppikin murtui taistelun tiimellyksessä.

Jarkko- ja Mikko -senseiden lisäksi nuoret saivat kokea ja tutustua myös vanhempien, jo pitkään aikidossa olleiden senseiden, kuten Remi Delcoksen (5. dan) ja Harri Rautilan (6. dan) aikidoon. Konkarit olivat oppilaina ja harjoituskavereina nuorille. He antoivat hyviä vinkkejä tuleville aikidon suuruuksille siitä, kuinka aikidossa kehitytään ja mitä asioita omassa tekemisessä kannattaa kehittää nyt ja tulevaisuudessa. Mikäpä sen innostavampaa ja hienompaa kuin saada lajin taiturien neuvoja ja opasteita omalle aikidopolulleen.

Myös stuntmies Tung Bui antoi oman osansa innostuksesta ja ohjenuorasta nuorillemme fightzonella. Yhden lajin vahva pohja ja ympärille rakennettu tuki monipuolisesta liikunnasta luovat hyvät pohjat ja mahdollisuudet, Tung buin mukaan, kehittyä hyväksi stuntiksi tai huippu-urheilijaksi.

Ja meille aikidokille se tietysti antaa muun muassa upean pohjan kehittää oman kehon ja liikkumisen hallintaa.

Miksipä et harkitsisi vaikka tanssin tai parkourin ottamista hyväksi sivulajiksi tatamiharjoittelun ohelle?

Leiriharjoitusten lisäksi sport-viikonloppu sisälsi islantilaisen viikinkiradan kokeilua sekä siinä kilpailemista muita kamppailulajeja vastaan. Siinä testattiin jokaisen ketteryys, kestävyys ja budohenkisyys! Kunniakkaasti aikidokat puolustivatkin mainettaan, ja hienosti kaikki kannustivat omiaan ja toisia jaksamaan suhteellisen vaativallakin radalla. Ketteryyttä, kestävyyttä ja budohenkeä mitattiin myös ”Kasva urheilijaksi!” -ominaisuustesteillä, joita leiriläiset pääsivät kokeilemaan lauantaina. Testit antoivat erittäin monipuolisen tuloksen kunkin fyysisistä ominaisuuksista kuin myös psyykkisestä kestävyydestä jaksaa monen tunnin testi vesisateisella ja viileähköllä stadionilla, omien lajitreenien jälkeen.

Sunnuntaina lajiharjoitusten jälkeen oli aika päättää hieno sport-viikonloppu koko Your moven alueella tapahtuvalla lajikokeilulla. Kokeilussa oli yli 60 lajia, ja aikidokat kokeilivatkin aina kaikkea parkourista laitesukellukseen saakka.

Iltapäivällä väsyneet mutta onnelliset ja iloiset leiriläiset palasivat kotiin mie-

lessä jo odotukset seuraavasta tämänkaltaisesta tapahtumasta.

Action-päivät Sport-päivien jälkeen siirryttiin Action-päiviin. Niiden aikana tatamit olivat avoinna koululaisryhmille ja rannekkeen ostaneille, maanantaista keskiviikkoon. Kolmen päivän aikana hoidimme aikidon iskutiimin kanssa aikidon opastamista vierailijoille. Tatamilla oli usein kolme ohjaajaa seuroista ympäri Suomea, jotka pyrkivät parhaimpansa mukaan vetämään pienimuotoiset harjoitukset halukkaille.

Aamupäivinä riittikin usein vilskettä koululaisryhmien löytäessä tiensä Olympiastadionin sisätiloihin. Aluksi nuoret jäivät hieman epäröiden seisomaan sivuun kengät jalassa, mutta pienen maanittelun jälkeen he uskaltautuivat tatamia kokeilemaan.

Vetäjästä riippuen lajiharjoitus aloitettiin usein lyhyellä katsauksella aikidoon, jonka jälkeen otettiin hieman esimakua ukemeista. Oli mukava huomata, kuinka ihmiset olivat avoinmielisiä ja puhtaan kiinnostuneita, vaikkakin joukossa oli välillä muutama rauhaton

henkilö. Rauhattomissa tilanteissa hermojamme ja kärsivällisyyttämme sekä huomiokykyämme koeteltiin. Jos ryhmä oli liian villi tai heidän mielenkiintonsa muualla, oli turha teettää mitään kovin vaativaa, korkeintaan muutama yksinkertaisempi tekniikka. Jokainen ryhmä oli erilainen ja ohjaajan piti osata sovittaa askeleensa heidän mukaansa. Harjoituksen päätteeksi kokeilijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä, johon pyrimme vastaamaan niin hyvin kuin osasimme.

niin ainakin kärsivällisyyttä. Oli hienoa päästä ohjaamaan erilaisia ryhmiä ja käyttämään omia sosiaalisia taitojaan.

Puhuimme asiasta jälkeenpäin ja jokainen oli sitä mieltä, että kolmen raskaan, mutta hyvin hauskan päivän aikana tuli kokeiltua omaa mieltymystään lajiin.

Jos ei lajista oikeasti pitäisi, olisi samojen asioiden jauhaminen saattanut alkaa maistua puulta! Meillä kaikilla tuntui olevan hauskaa, kiitoksia loistavasta aikidoporukasta ja taistelulajien hienosta yhteistyöstä!

Ryhmiä tuli aamupäivästä kuin liukuhihnalta ja niin suuria, että jopa kolmella ohjaajalla piti kiirettä selvitä kaikista. Aluksi painoimme niin kovaa tahtia, että emme osanneet pitää taukoja vuoron ollessa kuuttakin tuntia.

Onneksi Edla jaksoi muistuttaa meidän olevan oikeutettuja hengähtämään kun siltä tuntui. Tauot tulivatkin usein tarpeeseen äänen ollessa painoksissa puhumisesta ja silmien pyöriessä päässä.

Ilmaisilla kahvi- ja teekupongeilla kävimmekin hakemassa itsellemme lämmintä juotavaa, joka auttoi mukavasti kipeään kurkkuun.

Iltapäivän vuoroissa kävijämäärät putosivat usein roimasti ja viimeiset kaksi tuntia menikin lähes istuessa tatamilla ja seuratessa tataminaapureidemme, judokoiden, painia keskenään. Muutama yksittäinen kävijä eksyi silloin tällöin Olympiastadionin sisälle ja heille saimmekin antaa varsinaista yksityisopetusta.

Nämä kolme päivää opetti meille jokaiselle varmasti jotakin, jos ei muuta

AIKIDO 2/11

5

einen Kamppailulajien yht anke h s y it h e k n a n in im o juniorit starttasi lokakuussa Teksti: Ursula Haapanen, Tiiu Tuomi ja Sera Kaukola

hän on tehnyt yhteistyötä mm. Suomen Uimaliiton sekä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa. Haapanen on henkeen ja vereen lasten liikuttaja ja vetää vapaaaikoinaankin Liikkaria Varalassa. ”Uskon että kouluttajana tehtäväni on tyrkätä oppijat oppimisen junaan.” toteaa positiivista energiaa pursuava Haapanen ja luotaa katsettaan seuraavan kevään ohjaajakoulutukseen.

Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen IItasolla valmennetaan ja ohjataan yksilöä osana ryhmää. Näin taataan hyvä valmennus ja ohjaus. Ominaisuuksien monipuoliseen harjoittelemiseen lisätään myös tavoitteellisuus, mikä tarkoittaa hyvää harjoittelua. Tavoitteena on ohjata lasta ja nuorta liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan II-tason junioriohjaajakoulutus tulee koostumaan lähiopetuksesta, etäopiskelusta ja toiminnassa oppimisesta.

Koulutukseen kuuluvat oppimistehtävät ohjaavat osaamistavoitteiden saavuttamisessa ja oppimaan oppimisessa.

Valmentamisessa ja ohjaamisessa on kyse valmentajan ja ohjaajan kehittymisestä. Tämä näkyy suoraan laadukkaampana seuratoimintana ja parempina suorituksina.

Tarkoitus on myös paneutua osaamisen arviointiin, mahdollisten virheiden korjaamiseen ja oikeiden toimintatapojen jakamiseen. Tämä rohkaisee ja innostaa oppimiseen ja opettamiseen.

Suomen Aikido-, Karate-, ITF Taekwon-Do, Taidoja Taekwondoliitot saivat Nuorelta Suomelta tukea yhteiseen junioritoiminnan kehittämiseen tarkoitettuun hankkeeseen 18000 euroa.

Tukea kaudelle 2011-2012 haettiin yhteensä 664 806 eurolla 40 hankkeeseen. Nuori Suomi tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana yhteensä 24 hanketta yhteensä 260 878 eurolla. Hanketukipäätös on aina kokonaisuus, jossa yksittäisten hankkeiden kautta pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvä vaikutus lasten ja nuorten urheilun laadun kehittymiseen.

Yhteisen hankkeen tavoitteena on vahvistaa junioriohjaajien koulutuspolkua

6 AIKIDO 2/11

I-tasolta II-tasolle ja nostaa lasten ja nuorten toiminnan ja toimijoiden arvostusta liitoissa. Hankkeen kesto on 1.10.2011 – 30.5.2012 ja se starttasi täydellä voimalla lokakuun alussa, kun hankkeeseen palkattu Ursula Haapanen astui remmiin. Haapanen toimii hankkeessa yhteistyössä liittojen työntekijöiden kanssa.

Tämä toiminnan nainen on tuttu esimerkiksi Varalan Urheiluopistolta, jossa hän toimii tuntiopettajana. Lisäksi

”Minusta valmentaja, ohjaaja ei saa opettaa itse ensin kaikkea ja sanoa sitten harjoitelkaa, toistakaa. Löytämisen ilon varastaminen on häpeä. Itse tekeminen kasvattaa itsetuntoa ja kun onnistumiset ja vaikeudet vaihtelevat niin vahvuus lisääntyy. ”Haapanen heittääkin pallon kouluttautujille itselleen ja muistuttaa vielä, että ” Valmentajan tärkein työväline on hänen oman persoonansa. Tämä tarkoittaa että olen ratkaissut suhtautumiseni valmentamiseen, sen eettiset perusteet sekä uskallan toimia kriittisenä muutosvoimana seurassa ja yhteiskunnassa. Tämä edellyttää vahvaa identiteettiä ja oman persoonallisuuden tuntemusta.” ”Nähdään II-tason ohjaajakoulutuksessa!” huikkaa Haapanen, heittää treenikassin selkään ja väläyttää intoa säteilevän hymynsä.

Teksti: Teemu Mäkinen Turku Aikikaissa aloitettiin syksyllä 2010 aikidoharjoitukset 3-6-vuotiaílle lapsille nimellä naperoaikido. Jo alkuun oli tavoitteena tukea lapsen liikunnallista kehitystä ikäryhmän herkkyyskausien mukaan. Idea syntyi kokemuksista junioriaikidon parissa ja turkulaisten aikidoharrastajien jälkikasvun tarpeiden myötä.

Aiemmin Turku Aikikain junioriharjoitukset oli tarkoitettu 6-13-vuotiaille. Naperoaikidon aloittamisen myötä saimme nostettua juniorien ikärajan seitsemään ikävuoteen. Ensimmäisenä toimintavuonna naperoaikidossa kävi vajaa kymmenkunta uutta aikidokaa.

Pienen ryhmäkoon vuoksi harjoittelimme 3-6v. kaikki samassa ryhmässä.

Liikunnalliset ja ryhmässä toimimisen edellytykset ovat kuitenkin merkittävästi erilaiset 3-vuotiaalla ja 6-vuotiaalla, joten syksyllä 2011 perustimme kaksi ryhmää. 3-4-vuotiaat omassa ryhmässä ja 5-6-vuotiaat omassa. Täl-

lä hetkellä molemmissa ryhmissä on kymmenen lasta.

Pian toiminnan aloittamisen jälkeen, syksyllä 2010, kävin Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen, saadakseni lisää ideoita pienten lasten kanssa toimimiseen. Koulutuksesta sain ohjelmarungon, jonka mukaan myös naperoaikidossa pääsääntöisesti etenemme. Kausi on jaettu neljän viikon jaksoihin, joissa joka neljäs harjoituskerta on perheliikuntaa, jolloin kerrataan lasten kanssa jaksolla harjoiteltuja asioita. Vanhemmat saavat myös käytännön kokemuksia ja tietoa siitä, miten he voivat yhdessä liikkua lapsensa kanssa.

Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii kehon hallintaa, perusliikkeitä, yhdessäoloa sekä kokee oivaltamisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Liikuntaleikkikoulu kehittää lasten perusliikuntataitoja ennen varsinaisten lajitaitojen

opettelua. Pienten lasten liikuntakasvatuksen ytimenä on lapsen oma keho.

Sen tuntemisen ja hallinnan kautta lapsella on mahdollisuus liikkua mitä erilaisimmilla tavoilla. Kehon hallintaa lapsi tarvitsee ihmisille välttämättömien perusliikkeiden harjaannuttamisessa. Automatisoituneet perusliikkeet ovat lapsen käyttöomaisuutta niin arkielämässä kuin eri liikuntalajien opettelussakin. Kehon tunteminen ja hallinta sekä perusliikkeet ovat alle kouluikäisten liikunnan keskeiset sisällöt.

Naperoaikidoharjoitukset ovat kerran viikossa, tunnin kerrallaan. Tunneilla on selkeä rakenne kerrasta toiseen, jotta lapsi tottuu ryhmässä toimimiseen ja tuntee olonsa turvalliseksi harjoituksissa. Lisäksi tunnin rakenteeseen on päädytty siksi, että tietyt, tärkeät asiat tulisi otettua huomioon jokaisella tunnilla. Tunnin rakenne on seuraava: 1.

Alkutoimet 2. Energian purku 3. Kehontuntemus 4. Perusliikkeet 5. Suhde pariin/ryhmään 6. Rentoutuminen.

Lapsi on luotu liikkumaan, kokeilemaan ja toimimaan. Liikunnan merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle on tiedostettu entistä selkeämmin.

Myös liikunnan arvo välineenä kaikelle oppimiselle ja aivotoiminnan kehittymiselle on uusimpien tutkimusten mukaan ilmeinen. Alle kouluikäinen lapsi elää liikunnan perustaitojen oppimisen kannalta kulta-aikaa.

Toiminta tukee lasten liikunnan perustaitojen oppimista ennen lajitaitoja sekä kannustaa perheitä liikkumaan yhdessä. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee reipasta liikuntaa joka päivä kaksi tuntia.

Lähteet: www.nuorisuomi.fi www.liiku.fi

AIKIDO 2/11

7

Aikidolla kasvoihin

– Daavidin perilliset Teksti ja kuvitus: Petteri Silenius

Kenkäliikkeeseen ryntää kaksi miestä. Yhdellä veitsi jolla uhkaa miesmyyjää, toinen ovella uhkaavana. Rahaa vaativat kovaan ääneen. Kreikkaa ravisteleva talouskriisi saa ihmiset tekemään epätoivoisia yrityksiä. Myyjä tarttuu salamannopeasti veitsikäteen ja tekee rannelukon, kotegaeshin.

Ryöstäjän pää kumahtaa lattiaan kuvottavalla kaiulla, ja verta tirskahtaa takaraivon alta marmorilaatalle. Toinen mies tulee kohti ja myyjä iskee peukalohangalla kurkkuun, iriminage salpaa hengityksen. Molemmat ryöstäjät ovat kenkäkaupan lattialla avuttomina, toinen vertavuotavana ja aivotärähdyksen saaneena, toinen haukkoo henkeä ja anoo armoa myyjältä joka seisoo hajareisin hänen yläpuolellaan. Poliisit tulevat paikalle naureskellen. Myyjällä ei tahdo tupakka pysyä sormissa, koska kädet tärisevät järkytyksestä. Raporttiin kysellään myyjän taustasta.

Jaa, harjoitellut taistelutaitoa, aikidoa?

Kauanko? Kaksi kuukautta...?!

Mieltä hivelevää aikidonharrastajalle, eikö totta? Kun joku käyttää aikidoa puolustaakseen itseään tai muita.

Saamme silloin varmuuden, että kyllä aikido toimii eikä tatamilla vietetty aika ole mennyt hukkaan. Kuten klassinen kertomus Daavidin ja Goljatin kamppailusta jossa pienempi ja heikompi voittaa isomman ja vahvemman, ei voimalla vaan ketteryydellä ja oveluudella.

Tarina olisi kuitenkin voinut päättyä toisinkin. Myyjän onni oli se, että ryöstäjät eivät olleet varautuneet vastarintaan. Poliisit olivat hyvin tyytyväisiä, koska kaksikko oli ryövännyt useita kauppoja alueella. Huonolla tuurilla myyjä olisi saanut kantaa poskessaan arpia lopun ikäänsä, pahimmassa tapauksessa hän olisi saattanut herätä sairaalassa letkuissa. Hänen paniikkireaktionsa oli tällä kertaa pelastus. Logiikka alkoi toimia vasta jälkeenpäin, vaistolla mentiin vauhdilla sen kummemmin ajattelematta seurauksia. Hän purki tuntojaan opettajalleen ja sempaille

8 AIKIDO 2/11

salilla jälkeenpäin. Mitä jos olisin tappanut ryöstäjät tai he olisivat halvaantuneet? Mitä jos olisin saanut viillon kaulaani? Hän ei pystynyt työskentelemään vähään aikaan eikä uni tahtonut tulla öisin. Sankarina olemisessa on myös kääntöpuolensa.

Satujumppa puheenaiheena palstoilla

Kamppailutaitojen keskustelupalstojen yleisin väittelyaihe on, toimiiko aikido itsepuolustuksena? On puolestapuhujia, jotka yrittävät vakuuttaa aikidoa toimivaksi myös itsepuolustuksena, toiset naureskelevat tekniikoiden olevan utopistisia. Suoraan sanottuna aikido ei toimi jos kaiken aikansa viettää tietokoneen ääressä väitellen palstoilla muiden kamppailutaitojen harrastajien ja nettininjojen kanssa juupas/eipäs -asenteella.

Aikidoa pitää harjoitella paljon ja oikealla spiritillä, jotta siitä olisi hyötyä itsepuolustuksessa. Kaikki itsepuolustukseen liittyvät elementit ovat harjoittamassamme taidossa tallella. Vartijana toimiva voi poimia ne harjoituksista itselleen ja hyödyntää niitä ammatissaan. Poliisi voi tehdä samoin. Monet hallintaotteet ja aikidolle ominaiset horjutukset ja ohjaukset ovat hyödyllisiä ja turvallisia ammateissa, jossa asiakasta ei saa vahingoittaa. Mutta se taito ei tule ilmaiseksi vaan se pitää hankkia hien kera, ja tarkoituksellisesti.

Ongelmana on se, että samalla tavalla ajattelevia harjoittelijoita on vaikea nykyisin löytää aikidon piiristä. Sellaiset kaverit ovat siirtyneet harjoittelemaan kovempia lajeja. Fyysisesti vaativiin kamppailutaitoihin hakeutuu harjoittelijoita, jotka kaipaavat haasteita ja ovat kilpailuhenkisiä. Aikidossa tapaa harjoittelijoita, joille toisen ihmisen vahingoittaminen ei ole etusijalla. Heillä ei ole myöskään tarvetta voittaa muita.

Sellaisten ihmisten kanssa on vaikea saada matsia aikaiseksi, jossa katsotaan kumpi on parempi.

Ennen Suomessa aikana, jolloin aikido oli vielä lapsenkengissään lajiin hakeutui nuoria, joilla oli yleviä ja idealistisiakin

ajatuksia lajistaan. Heidän opettajansa oli tiukka ja vaativa eikä suvainnut lipsuilua missään asiassa. Kaikki tehtiin täysillä, oli tekniikkaa tai ei. Ki'stä saatettiin puhua paljonkin, mutta kukaan ei osannut käytännössä tehdä aikidoa käyttäen tuota mystistä itämaista energiaa. Tekniikat tehtiin voimalla ja muokattiin karkeaksi kuin kirveellä vuollen.

Puukosta, viilasta saati sitten hiomapaperista ei kukaan tiennyt mitään.

Shihonage pistettiin menemään niin, että nivelet rutisivat, osasi uke ukemin tai ei. Painovoima piti huolen lopusta.

Nuoruus ja voima saivat tekniikat toimimaan. Vanhempia, kokeneita harjoittelijoita oli hyvin vähän. Hakama ja vyö ei ollut ainoa vaatetus, jonka kiedoin ympärilleni nuorempana ennen harjoituksia. Yleensä aina toinen ranne sai teippauksen suojakseen. Kun nivel kesti taas treenausta ilman teippausta, oli toisen ranteen vuoro. Side ranteessa oli merkkinä siitä, että siihen käteen sai tehdä lukon vähemmällä voimalla. Voimankäytössä ei tosiaan säästelty. Ehkä lukijalle tulee mieleen, että kaipaan näitä aikoja? Ei, ne ovat muistoja nuoruudesta, jolloin aikido oli raakilemaista, mutta harjoitteluun sisältyi vahva spiritti, jota kaipaan.

Nyt Nykyisin aikidoa opettavat monet kokeneet opettajat Suomessa. On löydetty tekniikan puhtaus, kontakti, liikkeen soljuvuus ja harjoitusparin keskustan hallinta. Puhutaan ajoituksesta ja etäi-

syyden merkityksestä ja korostetaan mitkä harjoitteet voivat olla haitallisia keholle. Harjoitteluun on tullut järki mukaan, ja vanhemmat opettajat opettavat nuoremmille, kuinka voidaan harjoitella yli keski-iän.

Myös harjoittelijoiden ikärakenne on muuttunut, ja tatamilla tapaa enemmän yli 30-vuotiaita harjoittelijoita kuin 70- ja 80-luvulla. Kovemmissa kontaktilajeissa 30-vuotias alkaa olla liian vanha kehään. Keho ei kestä loputtomiin hakkaamista ja runnomista.

Mutta jotain nykyaikidosta puuttuu.

Hengen palo ja yrittämisen vimma. Siis ne tärkeimmät elementit itsepuolustusta ajatellen. Vahva mieli tekee vahvan kehon, joka menee päättäväisesti läpi harmaan kiven. Ei siihen tekniikkaa tarvita.

Dojokuri ja vanhempien harjoittelijoiden kunnioitus katsotaan joissain seuroissa turhaksi. Silloin ei ajatella sitä seikkaa, että kurinalaisuus ja muiden harjoittelijoiden huomioiminen muokkaavat valppautta. Valpas mieli havaitsee vaaran jo ennenkuin mitään fyysisesti tapahtuu. Pieni osa budon harjoittelusta on fyysistä tekniikkaa.

Suurin osa ns. henkisestä kapasiteetistamme uinuu pinnan alla. Jos emme tee mitään herättääksemme sitä, se todellakin jää tavoittamatta.

Jos harjoittelet ilman keskityksiä tekniikassa, pelkästään virtaavaa tekniikkaa vailla ymmärrystä rytmistä,

AIKIDO 2/11

9

opettelematta lukemaan hyökkääjää vapaaottelijoita, koviksi rankattuja, – todennäköisesti et kykene hyödyn- jotka ovat kiinnostuneet vilpittömästi tämään aikidoa todellisessa itsepuo- aikidon tekniikoista ja harjoitusmenelustustilanteessa. Hyökkääjän raivo ja telmistä. silmitön viha lamaannuttavat liikkeesi, etkä kykene toimimaan. Pitäisikö Mitäs sitten jos joku lyö oikeasti? siis harjoitella olemaan aggressiivinen hyökkäyksissä ja käyttää enemmän Aikidoa ei kannata tarkastella kamppaivoimaa hyökkäyksiin? Kyllä, jos halu- lutaitona tai itsepuolustuslajina sanan aa oppia hyödynvarsinaisessa merkityktämään aikidoa sessä. Silti ne kamppailun Entä jos todella itsepuolustukseselementit ovat läsnä, ja ne lyöt toista hänen sa. Ei ole muuta tarvitsee vain poimia sielvaihtoehtoa. Silti tehdessään virheen. tä opettajan monista opevoimme toimia tuksista. Paljonhan tapaa Mitä jos toinen rakentavasti harharjoittelijoita, jotka pujoituksissa, auttaa suuttuu ja lyö vielä huvat etäisyyden tarkasta toinen toistamme kovempaa takaisin? huomioinnista. “Jos väisedistymään ja yltät siihen niin voin lyödä Oletko ajatellut läpitää aikidon sinua vapaalla kädelläni.” sitä? filosofista aspekTuttu fraasi, joka on tärtia. Kovuus ei aina keä huomioida. Entä jos merkitse ylpeyttodella lyöt toista, hänen tä, alistamista tai egoistista asennet- tehdessään virheen. Mitä jos toinen ta. Olen tavannut äärimmäisen nöyriä suuttuu ja lyö vielä kovempaa takaisin?

Oletko ajatellut sitä? Miten reagoit, jos

”

”

saat iskun kasvoihisi? Rupeatko itkemään, jähmetytkö paikoillesi kivusta ja shokista vai ryhdytkö hakkaamaan toista vihan vimmassa unohtaen kaikki hienot horjutukset, jotka kohdistuvat uken keskustaan. Tunteet voivat sekoittaa täysin ennalta suunnittelemasi kuviot ja sitten mennään taas vaistolla ja primitiivireaktio ottaa vallan.

Aikidossa suutumme harjoitusparille, jos hän estää meitä tekemästä tekniikkaa. Suuttumisen sijasta voisimme etsiä syytä ensin itsestämme emmekä syyttää ensimmäisenä harjoitusparia epäonnistumisestamme. Mutta aikidodojot ovat pullollaan selittelijöitä juuri sen vuoksi, koska emme ottele tai vastusta harjoitusparimme tekemisiä.

Silloin puuttuu myös väline, jolla voisimme edes yrittää kontrolloida sisällä vellovia tunteitamme.

Atemin arvoitus Atemia käytetään aikidossa, jotta saataisiin aikaa sitomiseen. Jalamon Ilpo selitti minulle kerran, että vanhassa koryu-karatessa sidontaa käytettiin, jotta päästäisiin lyömään vielä kovempaa ja hetkellä, jolloin vastustaja on alakynnessä tai muuten avuttomassa asennossa. Siinä on yksinkertaistettuna itsepuolustuksen ja taistelutaidon ero.

Modernissa aikidossa atemi on harvinaisuus ja harvat osaavat lyödä voimakkaasti. Atemia, lyöntiä pitää myös harjoitella. Jos sitä ei käytetä koskaan harjoituksissa, oppilaat eivät opi lyömään vahvasti. Silloin se on myös itsepuolustustilanteessa tehoton. Pitää tietää, kuinka kehoa, erityisesti jalkoja ja lantiota käytetään voimanlähteenä.

Pitää myös tietää, millä käden osalla lyödään, mistä kulmasta ja kuinka kovaa. Jos lyöt nyrkillä päähän, kasvojen luut voivat murtua ja jos et ole kovettanut rystysiäsi makiwaraan saatat myös murtaa nyrkkisi. Lyö kämmenellä luuhun ja nyrkillä kehon pehmeisiin osiin.

Jos lyönnillä ei ole voimaa eikä kohdetta, se on hyödytön ja pahentaa tilannetta. Hyökkääjä vaan innostuu ja saa oikeutusta hyökkäykselleen. Itsepuolustustilanteessa lyönti tai potku on oikeutettu, jos sillä päästään irti tilanteesta. Jos iskua käytetään kostomielessä hyökkääjän jo kaaduttua maa-

10 AIKIDO 2/11

han, voit joutua vastuuseen teostasi ja maksumieheksi. Joka tapauksessa aiheuttamasi vammat voit joutua korvaamaan, olet siis vastuussa kaikista teoistasi. Mieti myös sitä, että jos lyöt toista päähän hän voi vahingoittua vakavasti kaatuessaan. Monet vakavat kallovauriot nahisteluissa tapahtuvat uhrin kaatuessa ja lyödessä päänsä katuun. Näin ajatellen, ymmärrät varmaan miten tehokas iriminage voi olla. Oletko valmis ottamaan vastuun teoistasi?

Haasteotteluita

koista omotokyo-shintolaisuuden oppien sävyttämää budoa. Aina löytyi epäilijöitä aikidon tehokkuudesta ja ajan tapana oli se, että oppilaaksi haluava sai testata opettajaansa.

Ueshiban oppilaat koostuivat aluksi muiden budolajien harjoittelijoista, sellaisten jotka olivat kunnostautuneet omassa lajissaan, mutta eivät olleet tyytyväisiä saamiinsa oppeihin. Harjoittelijakunta oli aluksi kovamaineista ainesta. Aikido ja Ueshiba tulivat kuuluisaksi ja hänen maineensa alkoi kiiriä ympäri Japania. Aikido muuttui Ueshiban vanhetessa pehmeämmäksi, mutta vielä 80-luvullakin Doshu Kisshomaru Ueshiban aikana tapasi Hombulla äärimmäisen kovia uchidesheja ja opettajia.

Monilla vanhoilla shihan-arvoisilla japanilaisilla opettajilla on matala asento. Nuoremmat opettajat saattavat käyttää pystympää asentoa tehdessään aikidoa. Syynä siihen on se, että vanhemmat opettajat joutuivat ottamaan haasteita vastaan Hombulla. Muista 60-luvun lopulla yksi Hombu-dojon kamppailutaidoista tuli haastajia dojol- kauhuista perusti oman dojonsa. Tuo le, ja tietyt opettajat ja uchideshit laitet- Mustaksi Paholaiseksi kutsuttu sensei tiin heitä vastaan. He sanovat, että ai- ihmetteli, miksei kukaan halua harjoinoa keino pärjätä haastajia vastaan oli tella aikidoa hänen kanssaan. Kun hän pitää matalaa ja vahvaa asentoa. Vanha älysi pehmentää aikidoaan, ihmisiä perinne idässä on se, että jos ulkopuoli- alkoi virrata dojolle ja nykyisin hänen nen haastaja voittaa opettajan, hän voi dojoketjunsa on maailman suurimpia. viedä dojon kyltin mennessään. Hom- Tuo sensei on Kobayashi-sensei. Vaikbu-dojon kylttiä vartioi monta vuotta ka sensei on nykyisin paljon pehmeämMiyamoto-sensei. Kun O-sensei opetti pi kuin nuorempana, realismi ajaa tyy50-luvulla Iwamassa, Tohei-sensei ja littelyn ohitse. Valitettavan usein ukelle pidetään saarnaa nykyisin, Saito-sensei lijos oma tekniikka ei toimi vahtivat salaa öiJos hän irrottaa oikein. Kobayashi-senseilsin kylille sakeotteen, hän voi paeta tä kerran tiedusteltaessa pullojen ääreen. tilanteesta. Se on asiaa hän tokaisi: “Uke He myös ottivat voi lyödä, potkia tai sylkeä yhteen useas- aikidon ideologiaa. (engl. hit, kick, spit). Miti paikallisten gangstereiden kanssa. Pitihän opittuja nun ongelma on saada tekniikka toimitekniikoita testata käytännössä. Yölli- maan.” set juoksut pidettiin kuitenkin salassa, koska jos O-sensei olisi saanut tietää H äkkiinkö sitten ? hän olisi raivostunut asiasta.

Toimisiko aikidotekniikkasi häkissä vapaaottelijoita vastaan? TodennäköisesAlkuaikojen kovaluiset ti ei ellei sinulla ole yhtä kovaa kuntoa, uchideshit ja opettajat vahvaa ja treenattua kehoa, poikkeAikidolla on monet kasvot. Se voi olla uksellista kivunsietokykyä sekä halua soljuvan pehmeää, herkkää ja plas- voittaa hinnalla millä hyvänsä. Fysiikan tista. Se voi olla myös tappavan teho- lakeja emme voi ohittaa. Puutteellisella kasta, murskaavaa. Ja kaikkea siltä tekniikalla ja valmistautumisella et voi väliltä, riippuen siitä mitä me haluam- otella kouliintuneiden taistelijoiden me. O-sensei opetti lajiaan sotilas- ja kanssa, se on tosiasia. Heikot lyöntipoliisiakatemiassa. Sotilaita opetettiin si eivät tehoaisi heihin, et saisi heidän tappamaan nopeasti ja tehokkaasti, po- käsiään lukotettua lainkaan. Älä siis liiseille hän opetti hallintaa ja pidätys- ajattele aikidoa panssarivaununa, joka tekniikoita. Siviileille opetettava aikido tehoaa kaikkeen ja on ratkaisu kaikkiin oli monipuolisempaa, tosin vaikeasel- tilanteisiin.

”

”

Aikidoa ei ole kehitetty taistelemista varten. Sen ideologia on hyvin pasifistisen puolustuksellinen. Jos uke harjoituksissa tarttuu ranteestasi, monet tekniikat perustuvat siihen että häntä voi horjuttaa niin kauan, kun hän pitää kiinni kädestäsi. Jos hän irrottaa otteen, hän voi paeta tilanteesta. Se on aikidon ideologiaa. Hyökkääjän tulee ymmärtää tekonsa mielettömyys, ja puolustaja valistaa häntä siitä ja antaa mahdollisuuden syvempään ymmärrykseen.

Oikeat lääkkeet oikeilla annostuksilla

Jos haluaisit testata aikidon tekniikoita vaikkapa nykyisin suositussa vapaaottelussa ja käyttäisit kotegaeshia, olisiko se aikidoa? Osoittaisiko se, että aikido on tehokasta? Kotegaeshi tunnettiin ennen kuin aikido edes oli syntynyt, todennäköisesti jo antiikin Kreikassa tai Intian vanhoissa kamppailutaidoissa. Tapa, jolla harjoitellaan on tärkeä.

Myös on tärkeää, millaisessa ilmapiirissä harjoitellaan ja minkälaisella asenteella. Muoto tai tekniikka ei ole taito.

Yksilö saa muodon elämään kehonsa ja mielensä kautta. Vain yksilöt kamppailevat, riitelevät ja sopivat riitansa keskenään. Taito elää ajassa ja ihmisten ponnistusten tuloksena sekä muuttuu heidän ideologioidensa mukaisesti.

Sekä taitoa että ideologiaa voidaan siis käyttää hyvään ja pahaan. Se on kuin lääke joka oikein annosteltuna palauttaa tasapainon. Yliannostus voi johtaa myrkytykseen ja jopa kuolemaan. Käytä siis lääkettä viisaasti ja harkiten, ohjeiden mukaan.

Tekniikoiden soveltuvuudesta itsepuolustustilanteeseen voidaan olla montaa mieltä. Lyönti- ja potkulajien harrastajat vannovat tehokkaiden iskujen ja potkujen nimeen. Painijat ja sidontatekniikoiden tekijät pitävät omia tekniikoitaan ylivoimaisina. Jos osaa molemmat yhdistelmät, on kasassa hyvin tehokas itsepuolustusmenetelmä. Silloin ymmärtää miltä etäisyydeltä potku, lyönti tai sidonta on parasta suorittaa. Jos omaa vahvan kehon rakenteen ja on kaiken lisäksi ketterän nopea ja kekseliäs tilannetaju, lääkkeet alkavat olla koossa.

AIKIDO 2/11

11

Tehokaskaan potku ei toimi, jos kohde osaa pysyä potkun ulottumattomissa.

Rannelukko ei pure, jos käden ymmärtää vetää ajoissa pois lukotuksesta. Ei siis ole olemassa patenttiratkaisuja yhteenkään konfliktiin. Aikidon lukotuksetkin tehoavat mainiosti puutarhajuhlissa sukulaisiin, jotka epäilevät lajin tehokkuutta. On kuitenkin eri asia suoriutua äkillisen hätäisestä hyökkäyksestä kadulla ehjin nahoin, kuin tehdä lukotus maistissa olevalle enolle, joka ojentaa sinulle kätesi nikyota varten vain saadakseen kokea aikidon aikaansaamaa ilosanomaa muiden naureskellessa vierestä.

Monenlaisten ihmisten aikido Paljon on aikidossa harjoittelijoita, jotka eivät piittaa itsepuolustuksesta tuon taivaallista. Heille aikido on syvällisempää kehon ja mielen terapiaa, joka antaa vastapainoa kiireiseen ja stressaavaan elämään. Useimmille harjoittelijoille ei ole tärkeää toisen vahingoittaminen tai kivun tuottaminen. Rakentava, yhteisessä ymmärryksessä tapahtuva harjoitusprosessi antaa monia mahdollisuuksia. Nuoret, voimansa tunnossa olevat voivat vääntää harjoituksissa keskenään yhteisestä sopimuksesta kovaakin. Jos tuntee treeniparinsa hyvin, molemmat tietävät miten kovalla vaihteella voidaan mennä eteenpäin. Myös sopuisasti ja pehmeästi harjoittelevat mahtuvat samalle tatamille, samaan aikaan. Jokainen taplaa tyylillään, ja kaikille on tilaa. Siinä monimuotoisuudessa piilee aikidon erinomaisuus.

“Toi ei muuten toimi sitten kadulla!”

“Aikido ei toimi kadulla” sanotaan useasti. Se pitäisi kertoa niille pakistanilaisille, jotka yrittivät joulukuussa ryöstää

12 AIKIDO 2/11

Panajotiksen Ateenassa. Toinen hyppäsi mopon eteen ja takaa tuleva yritti viedä olkalaukussa olevan kannettavan tietokoneen. Käsivarsilukitus yhdistettynä kuristukseen sai pojat ensin kalpeaksi ja sitten kälppimään pakoon.

Panajoti oli menossa hakemaan vöitä oppilailleen erään judo-opettajan luota. Judo-sensei kysyi ihmeissään kuultuaan tapahtuneesta: “Mikä ihme teitä aikidomiehiä oikein vaivaa, kun teitä jatkuvasti yritetään ryöstää?”

Samalla viikolla Kolouplos-sensei yritettiin joukolla ryöstää hänen dojonsa ulkopuolella. Hän on yli 50-vuotias pienikokoinen tappi. Yritykseksi jäi, ja yksi hyökkääjistä jouduttiin viemään sairaalaan. Ehkä olemme niin arkisen viattoman näköisiä? Pahaa-aavistamattoman oloisia kukkakaalikorvaisiin, ruttunenäisiin koviin poikiin verrattuna, joita tapaa “kovemmissa” lajeissa.

Sellaisiin kaappeihin verrattuna, joita edes kovapintaiset rosvot eivät haluaisi tavata pimeällä kujalla. Sellaisia hissukoita me aikidonharrastajat olemme.

Emme tahdo pahaa kenellekään...paitsi jos ilkeäksi heittäytyvät.

Lopuksi hieman ajateltavaa Alkujaan ajattelin päättää edelliseen kappaleeseen tämän artikkelin. En malttanut olla kuitenkaan lisäämästä tätä viimeistä tarinaa, joka tapahtui Kreikassa. Ehkä se antaa teille hieman lisää mietittävää.

Georgos suoritti 2.danin aikidossa. Autoin häntä asetekniikoiden valmistelussa koetta varten ja hän kävi ohjaamissani aseharjoituksissa. Hän oli menossa budokauppaan ostamaan pukua, mutta joutui kiertämään toista kautta, koska katu oli suljettu poliisien toimesta. Hän huomasi joutuneensa alueelle, jossa sijaitsi kommunistianarkistien valtaama talo. Neljä nuorta miestä pysäytti hänet ja uteli, miksi hänellä on paita, jossa on Kreikan lippu. Miksi hänellä oli lyhyt siilitukka? Oletko natsi?

Vastausta odottamatta he kävivät hänen kimppuunsa ja yhtäkkiä ilmestyi kymmenen muuta kepit kädessä pieksemään häntä. Hänet yritettiin kaataa maahan seurauksella, että hänen paitansa ja housunsa repesivät, mutta hän pysyi pystyssä. Iskuja kepeillä sateli, ja hän yritti suojautua, mutta niitä tuli joka suunnalta. Joku huusi: Tappakaa se natsi!” Hän oli onnekas, että yksikään isku ei vienyt häneltä tajua. Jos hän olisi kaatunut tiedottomana maahan, hänet olisi hakattu hengiltä.

Kaikeksi onneksi hän pääsi pakenemaan. Hän selvisi lopulta umpeen turvonneilla silmillä ja mustelmilla ympäri kehoa. Hän ei halunnut lastensa näkevän häntä siinä kunnossa, joten hän käytti aurinkolaseja kotonakin. Muutamaa päivää aikaisemmin anarkistien asuttamaan taloon olivat uusnatsit hyökänneet polttopulloineen. Georgos oli huonotuurinen sijaiskärsijä, jolle kostettiin muiden synnit. Hän ei ollut skinhead vaan sattui vain käyttämään väärää vaatetusta ja hiusmallia väärässä paikassa väärään aikaan.

Sankareita on olemassa vain elokuvissa. Kun kuulemme pahoinpitelytapauksista, mielemme synkkenee ja haluaisimme kostaa perinpohjaisesti ja tuskallisella tavalla hakkaajille. Väkivalta kuitenkin vain lisää väkivaltaa.

Kostoa seuraa kosto. Voi hyvä Jumala, milloin saavutan levollisen ja rauhallisen mielen, joka ei janoaisi kostoa ja tuhoa tai odottaisi pelokkaana pahoinpitelijää joka ei välttämättä ehkä koskaan saavu?!

KESÄMUISTOJA Aikidoliiton kesäleiri 25.-31.7.2011

Teksti: OP Kangas

Oheinen sanapilvi kertoo kaikesta siitä mitä leirinjärjestäjät yrittävät muistaa yhtä aikaa leiriä valmisteltaessa ja leirin aikana. Leiriläisille jää mieleen toivottavasti hiki, antoisa harjoittelu, hyvä tunnelma ja sujuvat järjestelyt. Tarjolla oli Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku, hikeä kuumassa kesässä, monipiolista treeniä, kolme Senseitä, runsaasti juhlamieltä ja juhlanäytös. Harjoittelusta kesäleirillä vastasivat Yasuo Kobayashi 8. dan Aikikai Shihan sekä Turun omat senseit, Petteri Silenius 6.dan ja Kari Tamminen 6.dan. Kari juhli leirillä myös neljääkymmentä vuottaan aikidon parissa. Turku Aikikai ry puolestaan juhli 20 toimintavuottaan. Ihmiset aikidon parissa tekevät yhdessä leirin.

Suuret kiitokset opettajille, kaikille leirijärjestäjille, liitolle ja leiriläisille.

P.S. Leiriblogista löydät lisää kuvia kesäleiriltä. http://aikidoleiri.blogspot.com/

AIKIDO 2/11

13

Ryu Koku Kan Teksti: Aleksi Autti Kuvat: Marko Heiskanen

– Suomen pohjoisin Aikidoseura

Harjoittelijat istuvat keskittyneesti maton reunalla. Dojo on täyttynyt muiden lajien harrastajista. Viereistä molskia kansoittavat vapaaottelijat ja vasemmalla oleva nyrkkeilykehäkin on kovassa käytössä. Meteli on välillä korviin tuntuvaa, mutta istumme keskittyneinä ja tyhjennämme päivän tapahtumat pois mielestä.

perustekniikalla. Ihan perustekniikalta se ikkyo ei kuitenkaan tunnu. Usein se on ensimmäisenä opetettava tekniikka, mutta lähes aina harjoitellessa siitä löytyy uusia ja huomionarvoisia asioita: ajoitus ja ajoituksen muutokset, kontakti, käsien rentous; juuri näitä pieniä, mutta toisaalta suuria ja tärkeitä asioita.

Sitten kumarretaan alkukumarrukset, jonka jälkeen päästää venyttelemään ja harjoittelemaan. Tänään on peruskurssiharjoitukset, joten aloitamme

Opettajalle on varmasti haastavaa havainnoida, mitä kukin harjoittelija tietyllä hetkellä tekee. Nopeasti harjoittelijat saavat kuitenkin neuvontaa

tekniikkaa tehdessään. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että yritetään löytää väkisin huomautettavaa tai virheitä harjoittelijan tekniikasta. Ennemminkin kyse on rentouden ja luonnollisuuden etsimisestä ja löytämisestä, että voimalla vääntämisestä päästäisiin eroon.

Perusasioita siis, mutta perusteethan täytyy olla kunnossa ennen kuin sovelletaan. Ajatukset keskeytyvät, pian tekniikka vaihtuu ja harjoitus jatkuu toisella tekniikalla.

Seuramme historiaa Toimintakertomuksessamme kerrotaan näin: Ryu Koku Kan ry:n tarkoituksena on edistää kaiken ikäisten liikuntaa ja liikuntaan liittyvää toimintaa Rovaniemellä ja sen lähialueilla siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa sekä liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

Seurassa harjoitellaan aikikai- tyylisuunnan aikidoa.

Alun perin aikido jalkautui Rovaniemelle keväällä 1991 Hannu Reinikosken aloitteesta. Ensimmäisessä näytöksessä oli mukana myös Oululaisia aikidon harrastajia. Ensimmäinen näytös ja

14 AIKIDO 2/11

Alarivissä keskellä seuran perustaja Hannu Reinikoski. Edestä katsottuna hänen vasemmalla puolellaan on Petri Särkisaari ja oikella puolella Risto Saari.

harjoitus pidettiin Lapin urheiluopistolla. Seuran nimen antoi Kanetsuka– sensei, joka kuuleman mukaan nimesi Rovaniemen Aikidoseuran Ryu koku kan:ksi (joka suomeksi käännettynä on jotakuinkin ”lohikäärmeen laakson seura”). Seuran ensimmäinen perustamiskirja laadittiin ja allekirjoitettiin 19.1.1991. Samalla seuralle vahvistettiin säännöt. Seuran perustajajäsenet olivat Hannu Reinikoski, Risto Saari, Tarja Palojoensuu, Hannele Oja ja Timo Lehtinen. Suomen Aikidoliiton hallitus hyväksyi 23.2.1991 kokouksessaan Ryu Koku Kanin jäseneksi 1.1.1991 alkaen.

Seuran perustamiskirje oli ilmeisesti erehdyksessä lähetetty ainoastaan Suomen aikidoliittoon, joten ensimmäinen perustamiskirja oli jäänyt toimittamatta Patentti- ja rekisterihallitukselle. Tämän vuoksi Rovaniemen aikidoseura jouduttiin perustamaan uudelleen. Virallisesti Ryu Koku Kan- yhdistys perustettiin ja lisättiin yhdistysrekisteriin 10.1.2003.

Ryu Koku Kan ry:n alkutaipaleella harjoituksia järjestettiin kaksi kertaa viikossa. Samassa ajassa aikuisryhmän harrastajamäärä kasvoi yhdeksästä aikidon harrastajasta 35 harrastajaan.

Junioritoiminta aloitettiin vuonna 2003, mutta jouduttiin lopettamaan vuoden 2008 jälkeen, kun liikuntavuoroja supistettiin siirryttäessä uuteen harjoitustilaan. Yhden vuoron turvin toimintaa ei ollut mahdollista järjestää.

Seuran ensimmäisinä vuosina 1991 1995 harjoituksia järjestettiin Lapin urheiluopistolla. Vuosina 1995 – 2007 ilta- ja aamuharjoitukset järjestettiin

Korkalovaaran laite- ja väestönsuojien tiloissa. Vuodesta 2007 lähtien harjoitukset ovat jatkuneet uusissa Kamppailukeskuksen tiloissa. Kamppailukeskuksessa harjoittelee myös iso joukko muiden lajien edustajia, muun muassa painijoita, nyrkkeilijöitä ja vapaaottelijoita. Tällä hetkellä harjoituksia on viisi kertaa viikossa. Seuran tämän hetkinen jäsenmäärä on 32 jäsentä.

Toukokuussa 2011 Ryu Koku Kan täytti 20 vuotta. Juhlan kunniaksi järjestettiin juhlaleiri, joka oli osallistujille ilmainen. Leirille opettajiksi oli kutsuttu seuran perustaja Hannu Reinikoski sekä seuran perustajajäsen Risto Saari.

Kolmantena opettajana oli nykyinen pääopettajamme Petri Särkisaari. Idea oli hauska: perustaja, perustajajäsen ja peruskurssilainen kohtaavat taas 20 vuoden jälkeen. Ympyrä oli tavallaan sulkeutunut, entinen peruskurssilainen on nyt opettaja ja teknisen päävastuun kantaja.

Omat muistoni leiristä ovat lämpimät.

Kolmen eri opettajan tekniikat poikkesivat tietysti toisistaan, mutta jotain samaa niistä tunnisti: asenteen ja rentouden. Nämä seikat yhdistävät seuran opettajia eri vuosilta.

Harjoitukset ovat lopuillaan, tekniikat on tältä erää tehty. Treenaajien ilmeet ovat väsyneitä mutta selvästi harjoitusaika on ollut palkitsevaa: jotain on opittu. Keskitymme tatamilla vielä hetken aikaa ennen loppukumarruksia. Mieli on toisaalta tyhjä päivän murheista, mutta toisaalta taas täynnä uusia asioita mietittäväksi.

Kotimatkalla mietin, mitä Kanetsuka- sensei on ajatellut antaessa seuralle nimen. Ehkä hän on nähnyt jotain ympärillä olevissa maisemissa ja tehnyt havaintoja silloin tapaamistaan harjoittelijoista, kuka tietää. Meidän uudempien seuran jäsenten on joka tapauksessa helppo ammentaa omaa innostusta tästä ajatuksesta.

Ryu Koku Kan on Suomen pohjoisin aikidoseura ja saamme harjoitella kauniin ja arktisen ympäristön keskellä. En kuitenkaan osaa sanoa, mikä tekisi seurastamme erityisesti pohjoisen ja miksi niin pitäisi ajatellakaan: seura muotoutuu harjoittelijoidensa ja opettajiensa näköiseksi.

Seurassamme harjoittelussa painotetaan keskittymistä, rentoutta ja ajoitusta. Kontaktin säilyttäminen hyökätessä ja puolustautuessa on tärkeää.

Jos tuntuma vastustajaan häviää, on turha aloittaa tekniikkaa. Harjoittelu ei kuitenkaan tapahdu hampaat irvessä, vaan tähtäämme siihen, että tekniikkaa tehdään rennosti, pilke silmäkulmassa ja usein hymyillen.

AIKIDO 2/11

15

International Aikido Seminar in Seinäjoki 1-2.10.2011 Sensei Larry Reynosa 6.dan Aikikai

AIKIDO AND HONESTY Teksti ja kuvat: Jarmo Humalajoki

1. Q: You are in Finland for the first time? How are you feeling?

A: Yes, this is my very first visit to Finland. Well, I am first relieved that many Finnish people speak English and I don’t have to be so nervous about getting around, especially on the train system. I have been treated very kindly by people that I have asked for help.

2. Q: I know that you are one of Sensei Steven Seagal’s ex students. Do you have other teachers?

A: Yes, I was a student of Steven Seagal’s for a little over 18 years and learned a great deal from him. His vision of Aikido is something that has shaped the way I view and practice Aikido today, which is very revolutionary if I say so myself. I have been blessed with many great teachers beginning with Nobuo Iseri, who has since passed on. I trained for seven years with Francis Takahashi Sensei and during that time I was honored by testing with such teachers as

16 AIKIDO 2/11

Mitsunari Kanai, Kazuo Chiba, Yoshimitsu Yamada, Akira Tohei, and former Doshu Kisshomaru Ueshiba, who actually presented me with my Nidan rank.

Upon meeting Steven Seagal in 1983, we became friends and I became his student and disciple. I left Seagal’s side in 2001 for a number of reasons, but mostly because Seagal’s life was fast being taken over by fame and fortune and I just didn’t need to be part of that. We parted ways on what I feel was a mutual understanding that I had come to the end of that path and needed to take the essence of what he shared with me (the sacred “shiho”) and make it my own and he understood this. I don’t think he particularly liked it, but he, having been my teacher and my friend, understood it.

Today, after having presented the rank of Rokudan directly by the current Doshu, I enjoy travelling to Japan more

frequently and have embraced the current Doshu Moriteru Ueshiba, Hiroshi Isoyama Shihan, Massaki Tani Sensei and a few others as my close confidants and mentors.

3. Q: You have been practicing Aikido for over thirty years, it is a long time.

A: Yes, I began training in Aikido in late 1973, which is now 38 years. This is not a long time in Aikido years, but it feels like a long time.

4. Q: What makes you always return to the dojo again?

A: What makes me return to the dojo is that first, I live in the city of Ventura at my dojo five days per week and then I travel three hours on Friday night to visit my home in the mountains for the weekends. LOL! That may seem funny to most, but it is really not that difficult because every weekend has become a mini-vacation for me at my home. Although, to answer you question, it is

my belief in the work that I do now that helps me understand the true value of Aikido.

Sensei Larry Reynosa, oikealla Jarmo Humalajoki

What I do makes a difference in my local community, my students around the country and in the world, because I teach in many different countries e.g.

Brazil, Germany, Belgium, Mexico, Spain, and South Africa. As I gain more students around that world and in my own country, I know that the path I am on is a good one and that I need to continue this work for as long as I can.

5. Q: What is Aikido? How would you like to see the future of aikido?

A: Many people ask me this question in order to find out what I truly believe it is. I often tell them if they want to know what Aikido is in the traditional sense, look it up on Google! Google knows everything! LOL! On a more serious note and as you get to know me and train with me in the Makoto way you will understand that what I believe Aikido be.

Aikido is way of living life and stands for the possibility of kindness, compassion, honesty and integrity in all beings.

the brutal force of a thug on the street and not be able to understand the difference. The key to this way of training is to go slow in the beginning and then gradually increase the speed of the punch as you become more skilled and train with more skillful co-students.

This is what I call, “building a bridge between the theory of the dojo and the reality that we live in”. If we cannot do this and prepare our students for the real world of violence, then I believe there is no point to practicing Aikido. Of course the other meaning

What I see as the future of my Aikido and the way that I practice Aikido is to continue to evolve the teachings and not stay stuck in the tradition of what was. I will always appreciate training at Hombu Dojo and with great teachers of the traditional view of Aikido. This does and always will, remind me of the roots of Aikido.

6. Q: You think honesty is a very important element in aikido. What does it mean in practice?

A: When I speak of honesty in Aikido, I am speaking mostly of pure intention in the moment of the possible attack that we emulate in order to practice defense tactics against the possibility of that attack. In other words, when so many would veer off to one side or the other in a punch attack, I don’t. I feel that if I am going to teach a way of dealing with a punch to the face, then the attack must be honest and if I do something that doesn’t work, then I will be hit in the face by the punch.

Most people cringe at this prospect, but that is the only way you will learn how to deal with a “real” attack and not create some phony way of practicing and lying to your students. I would rather them get hit in the dojo, than to face

AIKIDO 2/11

17

Because the problem is that if someone is beating your brains in or cutting your throat, you will not have the power of choice, you will be hurt or worse yet be killed…and how many innocent people are killed every day? How many people suffer at the hands of a criminal and even though Finland is a great and peace loving country, violence still happens here, as it does in every other part of the world.

8. Q: In the beginning of lessons we exercised jubmi taiso, which isn’t really practiced in Finland. This Ueshiba workout seems to be disappearing tradition? A: I would not call this the “Ueshiba workout”, it is simply those exercises that prepare you for the more physical exercises, throws and pins.

The jumbi taiso that I do is different from anything that I have ever seen, but it is also similar enough to other systems that you understand it’s intention. The two exercises called, “Ama no torifune” and “Ama no furitama”, are not well understood and do take an explanation in most places that I teach.

However, both are designed to help you empty your mind in order to be more receptive to the lessons that follow…a state of mind we call, “mushin”.

of honesty is that when people train in my way, they will gain the confidence in themselves and overcome the many fears that cause them to cheat and lie to other people. As a result of the way we train, I have just seen a higher quality of person, both mentally and physically. And don’t get me wrong, I am not saying our way is the only way…it’s just that the way we practice produces great people. I say the Makoto way is made up of “ordinary people, doing extraordinary things”!

7. Q: What is the relationship between Budo and Aikido?

A: Well that’s an easy one because as the Founder of Aikido was quoted as saying, “Aikido wa budo de aru!” This literally means, “Aikido is budo!” And of course, the meaning of budo comes from two words: “bu”, which means “war” and “do”, which means “the way

18 AIKIDO 2/11

of” or “path”. I truly believe in this saying and that Aikido gives us the possibility of understanding how to deal with war in a positive way and that if we can gain great physical and mental warrior skills, that it will help each of us overcome our fears that keep us from living a full and productive life.

Not everyone practices Aikido the same way and with the same intentions, but not everyone lives life the same way either…one must choose their path, but do they have the courage to actually choose it? That is the goal of my way and the intention I have for each and every one of my students…to give them the opportunity to find that courage by training honestly and learning ways to deal with real life threats to their lives, so they can have the power to choose kindness and compassion.

And I think the only reason that you may think that these exercises are as you said “a disappearing tradition”, is because people have not cared enough or understood them enough to have them make much sense and thus, they let them go or never adopt them as part of their daily practice. There is not a practice session that I teach, that I do not start with jumbi taiso.

9. Q: What is the most important thing in aikido?

A: Hmmm? There are so many important aspects to Aikido, mentally, physically and spiritually. The one thing that comes to mind is that there is only one Aikido and that people all around the world will view it differently. The main thing that we can get from this is an appreciation for anyone that cares enough to practice something that ultimately leads to peaceful reconciliation…one way or another, without making the other wrong, so they can be right.

10. Q: Do you think it is also important to train with weapons?

A: Weapons training is just another way we can learn how to deal with violence

Sensei Larry Reynosa ja alajärveläisiä aikidojunioreita

and this is the main goal of Aikido. So there is no reason not to practice the possibility of being attacked with a weapon e.g. a club, a knife, or a gun. The Founder of Aikido trained with a short staff, sword and various other weapons and he made it part of the overall curriculum of Aikido.

The problem is that most people do not practice on a full time basis like I do and as a result only have time for so much. This is why weapons get left out so often, simply because they don’t have a teacher that knows much about them or they don’t have the time to do it all.

Weapons training both with and against is all part of what I teach, because it is all part of the world of violence and we need to continue to consider all aspects of what a person could do to you in the way of an attack…so yes, weapons training is very important, especially if you expect to be a teacher of Aikido some day.

11. Q: When practising aikido, many Aikido trainees do not know how to attack properly.

What do you think about this? A: Well, this is a simple matter of not having a teacher that believes in what I have stated above that Aikido is the way of war and of being a great warrior.

They simply have not been taught the true value of Aikido.

Our goal is not to bring the malicious intention of a real criminal or rapist into the dojo. Oth-

AIKIDO 2/11

19

erwise, we would all just be beaten and injured. That doesn’t make sense. And I don’t need to compete with another to demonstrate my prowess over someone else in order to prove that I am a great warrior. However, I need to have a way of perfecting my understanding of reality and how to deal with it in a better way. As I mentioned, I have been blessed with great teachers that gave me insight into this realm and now I have gone beyond them in my understanding of how to train to get the correct results…the needed results for today’s society.

12. Q: What is your relationship with the Aikikai Foundation?

A: I was given my current rank of Rokudan (6th Degree Black Belt) directly by the current Doshu Moriteru Ueshiba and every DAN ranking I have had before has been under the Aikikai Foundation. The organization that I have created called the Makoto Aikido Kyokai, Inc. has been accepted by the Aikikai Foundation and is directly affiliated with the Hombu Dojo located in Tokyo, Japan and a member in good standing.

I teach around the world with the blessing of the Aikikai Foundation and as a representative of the Aikikai Foundation. I feel this is very important so that every student that trains with me and is ranked under me has a direct lineage to the Founder of Aikido and has the opportunity to train at the Hombu Dojo in Tokyo, as well as the Iwama Dojo lo-

cated in Ibaraki prefecture.

13. Q: What do you think of Finnish Aikido?

A: Well, I have only seen you and your students and of course other students that came to visit during our seminar.

I would say you have a great start in your understanding Aikido and have very sincere intentions. However, I can see that although you have had many teachers visit Finland, I don’t believe that many of them cared enough about you to teach you the essence of the Japanese culture and of Aikido.

I don’t mean this in a bad way, but the difference between me and so many others is that I care about you as a person and not just as another o-rei. I know you want the most out of your practice and the most out of this great technology and philosophy we call Aikido, and what I have tapped into over the span of my life is different than most. I care that you get this because it will change your life and the way you live it. I have created my life as the “possibility of kindness, compassion, honesty and integrity in all beings” and what I have to give up on a daily basis to be that possibility is to stop thinking everything is going to be okay, even if I don’t speak my mind”…And that is who I am today!

Yes, I have to be polite when invited to some ones house, but if they ask me something, then I am going to tell them the truth and sometimes this hurts… but I know that if I tell the truth, then whatever it is they asked me, will ultimately help them and that makes me feel good.

14. Q: Would you like to say something to Finnish Aikido trainees?

A: Yes. Please don’t ever be afraid of asking in order to find out. Never leave anything on the table when you invite a teacher into your country. I have nothing to hide and a whole bunch to share!

Train hard, don’t be greedy and good things will tend to happen to you.

20 AIKIDO 2/11

15. Q: I hope to see you again next year in Finland. Thank you for your wonderful seminar A: Well, as I spoke to you about is that there is no “try” and hoping that something will happen won’t make it happen. You either do it or you don’t, there is no trying to do it. I truly believe in this philosophy presented by the great Star Wars character Yoda. You see, “try” is a word that was invented in the English language as a “back door” from being your word…a way out of being held accountable for what you said you were going to do or the promise you made to your child. You see, there are two things people fear most in life and the second one is death…the first is failure or of looking bad in front of their peers.

So to have a way out when you fail, people will say, “Well, don’t blame me because I tried!” No you failed. The important thing that I incorporate into my teaching is that failure is not bad unless you don’t take advantage of what you learned by failing. I look forward to coming back to Finland and continuing what we have begun, so I won’t hope, I will simply come back…but you must choose to make this a possibility…don’t hope to do it…don’t try to do it…just do it and I’ll be back!

Thank you for taking a chance on me Jarmo. As Master Oogway, from the movie Kung Fu Panda, said, “There are no mistakes!” And I believe that my coming to Finland was not a mistake.

There is an old saying and I am not sure whether it is Japanese or not, but it feels Japanese that says, “When the student is ready, the teacher will appear!” However, I like to think of this in another sense, that “when the teacher is ready, the students will appear!” Thank you for appearing in my life and making my life that much richer.

With many kind regards, Larry Reynosa

Aikido ja ravitsemus Osa I: Parempaa polttoainetta

Teksti: Edla Niemi

Ravitsemuksen kannalta aikido on vaikeasti luokiteltavissa oleva liikuntamuoto. Koska aikidossa ei kilpailla, ei lajin harjoittelemiselle ole kilpailusääntöjen perusteella muodostunut yhtenäistä harjoitustapaa. Joissakin tyyleissä korostuu rauhallinen, yhtäjaksoinen pehmeä liike, toisissa räjähtävät heitot ja salamannopeat tekniikat. Harjoitustapa näkyy aikidokan fysiologisessa profiilissa, ja määrittelee sitä kautta minkä tyyppisestä ravitsemuksesta harjoittelija hyötyy. Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa pohditaan, miten erilaiset treenitavat vaikuttavat ravitsemuksellisiin tarpeisiin. Myöhemmissä osissa pureudutaan tarkemmin eri ravintoaineiden merkitykseen runsaasti harjoittelevalle aikidokalle.

Tunne tyyppisi: oletko kestävä vai räjähtävä ?

nä mitokondrioita, jotka ovat solujen energiavoimaloita.

Tapa käyttää lihaksia vaikuttaa siihen, millaisista soluista lihakset koostuvat.

Poikkijuovaisia lihassoluja, joista luurankolihaksemme muodostuvat, on montaa eri tyyppiä: hitaita, nopeita ja niiden välimuotoja. Hitaat lihassolut jaksavat tehdä työtä pitkään, mutta matalalla voimatasolla. Ne ovat täyn-

Nopeilla lihassoluilla on hyvin vähän tai ei lainkaan mitokondrioita. Ne tuottavat voimaa paljon ja nopeasti, mutta eivät kestä pitkää rasitusta. Mitokondrioiden määrä vaikuttaa siihen, mitä ravinnosta saatavia aineita solu pystyy käyttämään hyväksi energia-aineenvaihdunnassaan.

Perimä vaikuttaa lihassolutyypitykseen, mutta ehdottomasti suurin vaikutus on sillä, miten lihaksiaan käyttää.

Tasavauhtiseen, pehmeään liikkeeseen perustuva harjoittelu muokkaa ajan kuluessa harjoittelijan lihassolukantaa kestävyysurheilijalle tyypilliseksi.

Nopeaa lihastyötä korostava harjoittelu näkyy solutasolla nopeiden solujen suurena määränä. Koska eri lihastyypit tarvitsevat erilaista ravintoa toimiak-

AIKIDO 2/11

21

seen, hyötyy räjähtävän vartalon omaava hyvin erityyppisestä ravitsemuksesta kuin pitkän matkan maratoonari.

Energia-­aineenvaihdunta liikunnan aikana

ATP eli adenosiinitrifosfaatti on solun energiavarasto. Lihassolu käyttää supistumiseen energiaa, jota se saa hajottamalla ATP:n adenosiinidifosfaatiksi eli ADP:ksi ja yhdeksi irralliseksi fosfaatiksi. Jotta lihastyön jatkuminen olisi taattu, tulee ATP:ta muodostaa samalla nopeudella kun sitä hajotetaan.

Hajotetut molekyylit kasataan heti takaisin ATP:ksi. Tähän fosforylaatioksi kutsuttuun tapahtumaan kuluu myös energiaa. Tapoja tuottaa energiaa fosforylaatiota varten on kolme, ja käytetty menetelmä määräytyy liikunnan tehon mukaan.

Tarvittava energia voidaan tuottaa erittäin nopealla kreatiinifos faattijärjestelmällä, nopealla anaerobisella glykolyysilla sekä hitaalla aerobisella energiantuotannolla. Menetelmät toimivat rinnakkain eri painotuksin liikunnan tehon mukaan. Hiilihydraateista, aminohapoista, rasvahapoista, maitohapoista ja kreatiinifosfaatista energiaa tuotetaan eri tavoin, ja lihassolu ikään kuin sekoittaa sopivan polttoaineen jokaista pyrähdystä varten erikseen.

22 AIKIDO 2/11

Rasva palaa hiilihydraattiliekissä Yksinkertaistettuna matalatehoisessa liikuntasuorituksessa lihasten pääasiallinen ravinnonlähde on rasva. Energian tuottamiseen varastoiduista ja ravinnon rasvahapoista tarvitaan kuitenkin hiilihydraattiaineenvaihdunnasta peräisin olevia sitruunahappokierron välituotteita. Nopeassa ja räjähtävässä lihastyössä solut tuottavat fosforylaatioon tarvittavan energian ensin lihasten kreatiinifosfaatista ja sen loputtua glukoosista.

Rasvojen käyttö energianlähteenä vaatii happea, ja kovatehoisen liikunnan aiheuttama happivelka pakottaa solun tuottamaan tarvittavan energian hapettomalla glukoosin pilkkomisella, jonka sivutuotteena syntyy maitohappoa. Maitohappo esiintyy solussa laktaattina, joka ei ole turha kuona-aine.

Laktaattia hyödynnetään energiantuotannossa heti kun suorituksen teho laskee. Oikeanlaisella harjoittelulla jossa kovatehoisia jaksoja rytmittävät matalatehoiset jaksot, keho oppii sietämään suuria määriä laktaattia ja purkamaan sitä tehokkaasti omaan käyttöönsä.

Karppaaminen on noussut nopeasti ravintokeskustelun keskipisteeseen, ja

myös monet aikidokat noudattavat vähähiilihydraattista dieettiä. Ketoosiin asti hiilihydraattien vähentäminen ei liikkujalle sovi, sillä lihakset tarvitsevat työhönsä sokereita. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien kannattaisikin nauttia hiilihydraattipitoinen välipala 1-2h ennen rasittavaa liikuntasuoritusta. Korkeatehoisen työn suorittaminen vaatii lihakselta täysiä lihassokerivarastoja, joiden täyttäminen vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on vähintäänkin haastavaa.

Omalle keholla ja treenirytmille sopivan ruokavalion koostaminen vaatii aikidokalta itsensä kuuntelemista.

Omaa oloa kannattaa kuulostella harjoitusten aikana, välittömästi niiden jälkeen ja muutama tunti treenien päättymisestä. Kärttyisyys, päänsärky, keskittymisen ongelmat, lihaskrampit ja ylenpalttinen väsymys kertovat liian vähäisestä syömisestä ennen harjoituksia. Harjoitusten jälkeen heikko olo saa syömään tarpeisiin nähden moninkertaisen määrän ruokaa.

Säännöllisyyttä ja suunnittelua Liikkujalle sopivan ruokavalion toteuttaminen arkikiireiden keskellä vaatii suunnittelua. Ruokailun tulee olla säännöllistä, aterioiden monipuolisia ja raaka-aineiden laadukkaita. Urheilijoiden ja aktiivikuntoilijoiden tulisi ruo-

Kestävyystyyppi suosii sekaisin pitkä- ja lyhytketjuisia hiilihydraatteja: • • • • •

Tummat pastat ja riisit, quinoa, amarantti Tärkkelyspitoiset vihannekset ja juurekset (bataatti, keitetty porkkana) Kaikki hedelmät Pähkinät, siemenet Proteiininlähteinä kananmuna, liha, kala, kana, maitotuotteet

Nopeus-voima-tyyppi tankkaa runsaasti proteiinia, hitaita hiilihydraatteja ja kasviksia: • • • •

”Hitaat” hedelmät (omena, päärynä, kiivi) Vihannekset ja kasvikset Kylmäpuristettu oliivi- ja rypsiöljy, pähkinät, avokado Kananmunat, maitorahka, raejuusto, liha, kala, kana

kailla 2-3 tunnin välein eli 5-7 kertaa päivässä. Jokainen ateria, myös välipalat, tulee koostaa lautasmallin mukaan.

Olympiakomitean ravitsemusoppaan mukainen kamppailu-urheilijan lautasmalli sopii aikidokallekin. Järkevästi koostettu ruokavalio auttaa rasituksesta palautumisessa, parantaa suorituskykyä ja vähentää sairastelua.

Nopeus-voima- ja kamppailu-

Epäsäännöllinen elämänrytmi ja ajattelematon ravitsemus kasvattavat myös runsaasti liikkuvan vatsaa, vaikka kokonaisenergiansaanti olisi vähäistä.

Kunnon kohenemisen ja optimaalisen kehon koostumuksen saavuttamiseksi oikeita ravintoaineita pitää nauttia oikeaan aikaan. Syödystä ravinnosta keho pystyy käyttämään kerralla vain sen, minkä se sillä hetkellä tarvitsee – loput on pakko varastoida. Ravintoaineiden varastoitumisen kannalta ajatellen valkuaisaineet ja rasva ovat yksiselitteisiä; niiden varastoina toimivat lihakset ja ihonalainen rasva. Ravinnon ylimääräisille hiilihydraateille ei ole olemassa omaa säilöä, ja ne varastoidaankin rasvavarastoihin.

Vaikka liikkuja joutuu kiinnittämään ruokailuun erityistä huomiota, olisi ravitsemusasioissa tärkeää säilyttää hitunen huolettomuutta. Ruokailun ja ravinnon ei tulisi pyöriä mielessä jatkuvasti. Jos 80% perusasioista on kunnossa, voi loput 20% ottaa rennosti.

Ravinnon sulamis- ja imeytymisnopeuteen mahalaukussa ja suolistossa vaikuttavat ruoan molekyylitason monimutkaisuus. Hiilihydraattien kohdalla moni on varmasti kuullut puhuttavan pitkä- ja lyhytketjuisista hiilihydraateista. Lyhytketjuiset hiilihydraatit ovat heti käyttövalmiita, ja jos niille ei ole sillä hetkellä käyttöä, elimistön on pakko varastoida ne. Illalla juodut ja syödyt sokerit varastoituvat paljon liikkuvan vararenkaaseen täysin tasa-arvoisesti inaktiiveihin kanssasisariin verrattuna.

urheilijalle suositeltava lautas malli

• 1/3 täysjyväviljatuotetta • 1/3 laadukasta proteiinia • 1/3 vihanneksia • 1 rkl öljyä, margariinia tai muuta pehmeän rasvan lähdettä

Nuoren aikidokan treenieväät Runsaasti liikkuvilla lapsilla ja nuorilla ravinnon laatuun, riittävään ruoan määrään ja ruokailun rytmitykseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Junioriryhmien harjoitukset ovat yleensä joko juuri päivällisaikaan, tai heti koulun loputtua. Vanhempien tehtävä on taata, että nuorella treenaajalla on repussaan keiko-gin lisäksi riittävästi evästä. Monella lapsella on treenirepussaan sokerinen pillimehu, joka nostaa verensokerin heittämällä korkealle – valitettavasti romahdus alas on yhtä nopeaa. Tuloksena tästä monet junioriohjaajat saavat todistaa alkutreenin hyperaktiivisten muksujen muuttuvan keitetyksi spagetiksi puolessa välissä harjoituksia.

hydraatteja (esim. omena, päärynä, raakaa porkkanaa, täysjyväleipä) ä ja puolet hyvälaatuista proteiinia (esim. kananmunaa, leikkelettä, pähkinöitä).

Riittävä nesteytys tulee muistaa myös pienillä aikidokilla. Lapset eivät osaa omaaloitteisesti juoda tarpeeksi ennen harjoituksia, minkä vuoksi vanhempien muistutus ja oma vesipullo tulevat tarpeeseen. Jos illalla on luvassa hikiset treenit, tulisi muutama tunti ennen harjoituksia nauttia ylimääräistä nestettä noin 1 – 1,5 litran verran.

Esimerkkejä ateriarytmeistä Kaksi harjoitusta Klo 8 aamiainen Klo 9 aamutreenit Klo 10.30 palauttava välipala Klo 12 lounas Klo 15 välipala Klo 16 treenit Klo 18.30 välipala Klo 19.30 päivällinen Klo 22 iltapala Myöhäiset iltatreenit Klo 7.30 aamiainen Klo 10 välipala Klo 12 lounas Klo 14.30 välipala Klo 16.30 välipala Klo 19 treenit Klo 20.30 välipala Klo 22 illallinen Treenit aamupäivällä Klo 9 aamiainen Klo 10.30 treenit Klo 12 välipala Klo 14 lounas Klo 17.30 päivällinen Klo 21.00 illallinen

Tutustu! www.olympiakomitea.fi/urheilijan_ravitsemus

Kirjallisuutta Ilander, O. & Borg, P. & Laaksonen, M. & Mursu, J. & Ray, C. & Pethman, K. & Marniemi, A. 2008. Liikuntaravitsemus. VK-kustannus: Lahti.

Ilander, O. Nuoren urheilijan ravitsemus. VK-kustannus: Lahti.

Nuorille ja lapsille sopivat samanlai- Vuori, I. & Taimela, S. & Kujala, U. set välipalat kuin aikuisillekkin. Pak- (toim.). 2011. Liikuntalääketiede. Duokaa rasiaan puolet laadukkaita hiili- decim: Helsinki.

AIKIDO 2/11

23

Toimistosivut: Milla Johansson

JURPIIKKO SPORTTIREKISTERI? Sporttirekisteri on SLU:n ja sen jäsenjärjestöjen yhteinen henkilö- ja organisaatiotietokanta. Sporttirekisteri on suunniteltu toimimaan urheilujärjestöjen yhteisenä jäsenrekisterijärjestelmänä ja se palvelee mm. lisenssi- ja vakuutusrekisterinä. Järjestelmä antaa urheilujärjestöille mahdollisuuden pitää langat käsissään päivittäisten rutiinien hoidossa. Sporttirekisteri mahdollistaa internetpohjaiset toimintatavat. Esimerkiksi lisenssimaksut on mahdollista suorittaa internetin kautta.

• • • • • •

Ajasta ja paikasta riippumaton järjestelmä Osoitepäivitykset yhteisesti postista suoraan tietokantaan Tiedot ajan tasalla ja oikein Yhteys järjestelmään avoimen internetin kautta Tietoturva varmistettu palomuurin ja laitteistoarkkitehtuurin avulla Laitteisto ja järjestelmä Academican valvonnassa 24/7

Mikään tietokanta ei kuitenkaan ole ajan tasalla ellei sitä päivitetä. Nykyään rekisterin päivitysvastuu on seuroilla itsellään mikä on herättänyt välillä suuriakin tunteita.

No mikä siinä sitten mättää? Moni on valitellut että Sporttirekisteri ei toimi niin kuin pitäisi, joskus salasana ei toimi eli järjestelmään ei edes päästä sisään ja sitten kun vihdoin päästään niin siellä toimiminen tuntuu hankalalta. Vaikeinta on varmaan itse aloittaminen ja uudet asiat saattavat tuntua vaikeilta ja joskus jopa vastenmielisiltä. Kyu-arvon rekisteröiminen on melko yksinkertainen toimenpide, mutta jos sen tekee kahdesti vuodessa niin se voi tuntua vaikealta.

Liittosihteeri auttaa mielellään avuntarvitsijoita!

Moni on kuitenkin menestyksekkäästi saanut seuransa kyu-graduoinnit rekisteröityä ja se on kaikkien, liiton, seuran ja yksittäisen harjoittelijan kannalta, tärkeä asia. Huomaattehan että osoitteenmuutoksia ei tarvitse enää ilmoittaa liittoon, ne päivittyvät automaattisesti Sporttirekisteriin virallisen osoitteenmuutoksen tehtyäsi.

Syysliittokokouksen päätöksiä

Leirit 2012

Syysliittokokous pidettiin kotimaisten opettajien leirin yhteydessä 19.11 Gar-Tak Centerissä Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä edustajat kymmenestä jäsenseurasta. Kiitokset kaikille osallistumisesta!

Pääsiäisleiri pidetään perinteisesti Lauttasaaressa 6.9.4.2012. Pääsiäisleirin järjestää Meido-Kan ja opettajaksi saapuu Yasuo Kobayashi-sensen 8. dan.

Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Jaanaliisa Kuoppa Akebonosta ja Ahti Hulkkonen Vantaan Jukarasta erovuoroisten Lauri Holopaisen ja Jani Hartikan tilalle. Jaanaliisa ja Ahti toivotetaan lämpimästi mukaan hallitustyöskentelyyn!

Hallituksen kokoonpaino vuonna 2012 on: Erkki Mäki (pj), Tuula Laisi, Olli-Pekka Kangas, Edla Niemi, Pertti Lindqvist, Jaanaliisa Kuoppa ja Ahti Hulkkonen.

Kesäleirin järjestää Ryukikai Lapinlahdella. Leirin päivämäärät ovat 25.-29.7.2012 ja opettajana toimii Kazuo Igarashi-sensei 7.dan.

8-14 vuotiaiden Suuri Budoleiri järjestetään Varalan Urheiluopistolla Tampereella 8.-10.6.2012 Nämä ja paljon muita leirejä löydät tapahtumakalenterista liiton kotisivuilta https://www.aikidoliitto.fi/fi/tapahtumat

Kokouksessa vahvistettiin myös toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012.

Aikidoliiton toimisto vaihtaa kerrosta 1.1.2012 lähtien löydät Aikidoliiton toimiston SLU-talon kerroksesta 3. Osoitehan on Radiokatu 20.

24 AIKIDO 2/11

Lisenssi kaudelle 2012 Jos sinulla on ollut lisenssi voimassa kaudella 2011, saat automaattisesti laskun vuoden 2012 lisenssistä sähköpostiisi.

Huomaathan että lisenssilaskut tulevat vain sähköpostilla. Mikäli sinulla ei ole sähköpostiosoitetta Sporttirekisterissä et siis saa valmista lisenssilaskua vaan sinun tulee ostaa lisessi netistä. Valmiiksi täytetty lasku ohjaa lisenssin suoraan seuraasi, eli jos olet vaihtanut seuraa vuoden 2011 aikana on parasta käydä ostamassa uusi lisenssi ja kohdistaa se uuteen seuraan. Voit myös ottaa yhteyttä liittoon seuran vaihtamiseksi.

Miten saat AIKIDOLISENSSIN ?

Uudet lisenssiasiakkaat ostavat lisenssin osoitteesta: https://sporttilisenssi.slu.fi/ Lisenssistä löytyy myös Aikidoliiton kotisivuilta, www.aikidoliitto.fi kohdasta ”Lisenssi”.

Maksaessasi lisenssilaskua, muista EHDOTTOMASTI mainita viitenumero. Viitenumerolla tietosi kohdistuvat rekisteriin annettuihin henkilötietoihin ja näin mm. vakuutusyhtiö saa tiedot ja Aikido-lehtikin tulee sinulle kotiin.

Kauden 2012 lisenssin hinnat (ostettavissa 15.12 alkaen):

A-lisenssi B-lisenssi

lisenssiosuus 22 € 13 €

Loppukauden lisenssin hinnat: 5 € A-lisenssi B-lisenssi 7 €

Pohjolan tapaturmavak. yhteensä 60 € 82 € 19 € 32 € 60 € 19 €

65 € 26 €

Oma tapaturmavakuutus Jos sinulla on oma tapaturmavakuutus, voit ostaa lisenssin osoitteesta: https:// sporttilisenssi.slu.fi/ Kopiota vakuutustodistuksesta ei tarvitse enää lähettää liittoon.

Muistathan, että osallistuttaessa liiton järjestämiin tilaisuuksiin, tulee olla voimassa oleva aikido-lisenssi!

Vuoden 2012 dan-graduoinnit Tammikuu 21.4.2012

Helmikuu 4.2.2012

Pääsiäisleiri 7.4.2012

Heinäkuu 14.7.2012

Heinäkuu 28.7.2012

Elokuu 25.8.2012

Lokakuu 20.10.2012

Jyväskylä

Tikkurila, Endo Sensei (liiton)

Pääsiäinen/ Helsinki Kobayashi Sensei (liiton)

Akari, Hanko kesäleiri

Kesäleiri, Igarashi Sensei, Iisalmi? (liiton)

Nozomi Tampere, Nääshalli

Akebono/ Kimusubi, Järvenpää

Facebook Tarjoamme edelleen seuroille mahdollisuutta esittäytyä liiton Facebook-sivulla. Kuvatervehdyksen lyhyen tekstin kera voi lähettää osoitteella aikido@aikidoliitto. fi, kuvat julkaistaan saapumisjärjestyksessä.

Kiitokseksi tervehdyksestänne lähetämme seuroille 8 kpl Petteri Sileniuksen Harmonisen Voiman Tie-kirjoja vapaasti käyttöönne.

AIKIDO 2/11

25

Liittosihteerin tervehdys Terveiset Pasilan SLU-talolta jossa olen kesästä lähtien päässyt nauttimaan Aikidoliiton Liittosihteerin arjesta. Tulen ihan hyvin toimeen itseni kanssa täällä toimistolla, silti kaikkein antoisinta tässä työssä on olla yhteydessä teihin harjoittelijoihin, opettajiin sekä seurojen yhteyshenkilöihin. Ihan jokaiseen pulmaan minulla ei vielä ole vastausta, mutta pyrin auttamaan parhaani mukaan. Apupyörillä siis mennään vielä mutta eiköhän niistä kohta päästä ja uskallan luvata että ensi vuonna asiat sujuu jo sutjakammin.

pailulajit ja kun Taekwondoliitto myös muuttaa kuutosesta kolmoseen niin olemme kaikki samassa kerroksessa.

Tämä helpottaa yhteistyötä lajiliittojen välillä jota tehdään pääasiassa junioritoiminnassa.

Muutoksia on heti alkutaipaleella tiedossa sillä Aikidoliiton toimisto muuttaa vuodenvaiheessa SLU-talon kuutoskerroksesta kerrokseen kolme. Toimiston löydät jatkossa kun poistut hissistä (3krs) vasemmalle, siitä taas heti vasemmalle ja seuraavasta oikealle ja jatkat pitkän käytävän päähän. Syy muuttoon on entisen naapurin Golfliiton laajeneminen. Uudessa kerroksessa majailevat muut kamp-

Aikidoakin ehdin harrastamaan aina välillä ja odotankin tapaavani teitä Aikidolehden lukijoita tulevilla leireillä!

Toinen muutos on siirtyminen uuteen taloushallintojärjestelmään. Järjestelmä helpottaa arkea täällä toimistolla mutta teille se näyttäytyy lähinnä laskujen hieman muuttuneena ulkomuotona.

Tapaamisiin, Milla Johansson

a u l u o J a t s i l l a h u a R toivottaa o t t i i l o d i k Ai

Tapahtumakalenteri löytyy liiton kotisivuilta www.aikidoliitto.fi

26 AIKIDO 2/11

Lähetä Aikidolehdelle palautetta ja juttuvinkkejä osoitteeseen toimitus@finland-aikikai.fi

AIKIDO 2/11

27