Aikidolehti 1/2011

AIKIDO Suomen Aikidoliiton jäsenlehti 1 / 2011

Kazuo Igarashi [s. 6]

– aikidon periaatteiden opetusta hyvässä hengessä

Ikeda-sensein vierailu [s. 8] Igarashi-sensei opettaa aikidoliiton perinteisellä Pääsiäisleirillä

PÄÄKIRJOITUS

Jussi Koukku

Harjoittelun tavoitteellisuus Peruskurssille saapuva aloitteleva aikidoka harvoin miettii mitään ihmeellisempää tavoitetta harjoittelulleen.

Syyt ilmoittautua kurssille vaihtelevat paljon. Toisilla on taustalla liikunnalliset tavoitteet tai itsepuolustuksellisten taitojen hankinta. Joskus mennään vain kaverin seuraksi ja syvällisemmät motiivit jäävät taustalle.

Kun harjoittelua on takana monia vuosia ja satoja, tai ehkä tuhansia kertoja, on treenaaja jo pysähtynyt montakin kertaa miettimään, miksi tie vie dojolle halki kesän helteiden, syyssateiden tai talven pakkasten. Motivaatiota on välillä enemmän ja välillä sitä pitää hakemalla hakea.

Useissa budolajeissa on käytössä samankaltainen vyökoejärjestelmä kuin aikidossa. Peruskurssin jälkeen suoritetaan ensimmäinen vyöarvo ja siitä tie jatkuu kohti hakaman oikeuttavaa 3:tta kyuta ja sitä kautta aina mustan vyön eri asteisiin. Monille tavoitteellisuus tuleekin juuri tämän vyöjärjestelmän myötä ja se on tässä tarkoituksessa osoittautunut hyväksi ja hyödylliseksi systeemiksi. Haittapuolena on graduointien jälkeinen tyhjän tilan tunne, joka näkyy esimerkiksi peruskurssin jälkeisissä lopettamisluvuissa sekä pitkissä harjoittelutauoissa hakaman tai musta vyön saannin jälkeen. Tosin tauot ovat usein hyväksi jo kehon palautumisen kannalta.

2 AIKIDO 1/11

Edellä mainittu tyhjä tila pitäisikin täyttää omilla aikidoon kohdistuvilla tavoitteilla. Tällaisia tavoitteita voi olla tekniikoiden parempi osaaminen, valikoiman laajentaminen, sosiaaliset tavoitteet tai vaikka yksittäisen asennon tai katan korjaaminen paremmaksi.

Budolajien harjoittelun jaksamisessa auttaa isojen linjojen pilkkominen pienemmiksi osatavoitteiksi. Näin treenaamisesta saa onnistumisen elämyksiä ja havaitsee itsensä kehittymisen.

Harjoitteluun tulee iloa otsa rypyssä vääntämisen sijaan. Tämä on eräs aikidon keskeisistä teemoista jo lajin perustajankin mukaan.

Kesäterveisin, Jussi

P.s. Turku Aikikai järjestää Aikidoliiton kanssa Aikidon perinteisen kesäleirin tällä viikolla, juuri kun aikidolehti on menossa painoon. Turku Aikikai juhlii samalla 20-vuotista taivaltaan.

Leirin yhteydessä pidetään juhlanäytös, jossa esiintyvät Yasuo Kobayashi, 8. dan, Petteri Silenius, 6. dan sekä Kari Tamminen, 6. dan. Mukana on myös muita korkea-arvoisia ja kokeneita aikidoharrastajia. Kari Tamminen juhlii samalla 40-vuotista aikidotaivaltaan.

S I S Ä L LYS LU E T T E LO Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajan palsta Onegai shimasu eduskunta

3

Kazuo Igarashi – aikidon periaatteiden opetusta hyvässä hengessä

Ikeda–sensein vierailu 6.-10.4.2011

4 6 8

Aikido Bridge Friendship -seminaari San Diegossa

11

Suomen Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusrakenteen uudistus

14

Aikidolehti koelukee: Renkaita vedessä

16

...Koska bojutsu jonka kehitti Aikidon perustaja, on niin erilaista...

18

Seitai Katsugen-undo

24

Drop in, not out!

27

Tunnelmia pääsiäisleiriltä

28

Toimistosivut 29

puheenJOHTAJAN PALSTA

Erkki Mäki

Muutoksen tuulia Suomen Aikidoliitto elää mielenkintoista aikaa. Tuorein näkyvä muutos on jäsenrekisterimme uudistuminen nettipohjaiseksi vuodenvaihteessa. Järjestelmän vaihdos ei ole mennyt ihan kivutta, pahoittelumme siitä. Emme onnistuneet asiasta tiedottamisessa aivan tavoitteidemme mukaisesti, mutta uudistus tehtiin hyvässä tarkoituksessa, ja sen avulla harjoittelija pystyy itse tarkastelemaan omaa etenemistään ja aikidohistoriaansa. Kaikki suoritetut vyöarvot ja muut tarpeelliset asiat löytyvät oman tunnuksen avulla omalta kotikoneelta.

Tämä parantaa yksittäisen harjoittelijan oikeusturvaa, joskin ehkä alkuvaiheessa teettää vähän enemmän työtä seurojen yhteyshenkilöillä. Liiton toimistosta löytyy apua asiaan tarvittaessa, älkää epäröikö kysyä. *** Tammikuussa pidetyssä ylimääräisessä liittokokouksessa liittokokousedustajat päättivät erottaa Tapiola Aikikain toistaiseksi Suomen Aikidoliiton jäsenyydestä. Syynä oli mm. seuran hallituksen itse puheenjohtajalleen myöntämä 1.

Dan sekä se, että seuran pääopettaja oli

Aikido-lehti on Suomen Aikidoliiton virallinen äänenkannattaja. Lehti ilmestyy vuonna 2011 kaksi kertaa. Lehti jaetaan kaikille lisenssin maksaneille. Levikki on noin 1500 kpl. Lehteä voi myös ostaa Aikidoliitosta.

viime vuoden lopulla graduoinut liiton kyu-arvoja ilman graduointioikeuksia.

Seuralle oli viime vuoden mittaan annettu mahdollisuus perua dan-graduointi ja siirtyä noudattamaan Suomen Aikidoliiton vyökoejärjestelmää, mutta se ei suostunut siihen.

la rajattu. Asia vaatii pikaista korjausta ja muutosta sääntöihin. Toimikausien rajoittaminen mahdollistaa sen, että liiton toimintaan saadaan jatkuvasti uutta verta ja osaamista sekä ideoita.

Tilanne asiassa on se, että Tapiola Aikikai vei asian urheilun oikeusturvalautakuntaan, ja Suomen Aikidoliitto on antanut asiasta vastineen lautakunnalle.

Tiedotamme tuloksesta, kunhan saamme päätöksen tietoomme.

Juristi ehdotti myös muita selvennyksiä ja tarkennuksia sääntöihin. Niihin paneudutaan yhdessä esimerkiksi ensi syksyn liittokokouksen yhteydessä.

Sinne kannattaa osallistua, sillä siellä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa olemalla kokousedustajana mukana työryhmien toiminnassa.

***

***

SLU on viime vuonna aloittanut hyvän hallintokulttuurin ajamista urheiluseuroihin, ja sen vuoksi annoimme SLU:n juristin tarkastaa sääntömme ja toimintatapamme ja sieltä löytyi jonkun verran hyvän hallintotavan vastaisia käytäntöjä, kuten esimerkiksi valiokuntien valintaprosessi. Muissa liitoissa hallitus nimeää valiokunnat.

Hyvää ja miellyttävän lämmintä aikidokesää kaikille! Tavataan tatamilla ainakin liiton kesäleirillä heinäkuun lopulla!

Erkki Mäki Puheenjohtaja Suomen Aikidoliitto

Toinen muutosta vaativa asia on puheenohtajan sekä hallituksen ja valiokuntien jäsenten perättäisten toimikausien määrät, joita ei ole liiton säännöissä tällä hetkellä millään taval-

Päätoimittaja: Jussi Koukku 0400 494 626 toimitus@finland-aikikai.fi

Ilmoitusmyynti: Aikidoliiton toimisto Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu 20, 00240 Hki 09 - 3481 2566 040 - 573 8166

Ulkoasu: Outi Heistman Paino: N-Paino, Lahti

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä materiaalista, kuten kuvista ja kirjoituksista.

Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä ainoastaan toimituksen luvalla.

Kannen kuva: Ollipekka Kangas

AIKIDO 1/11

3

Teksti : Risto Tenhunen Kuvat: Pekka Uronen

Suomalaisen liikuntakulttuurin kentällä aikido on - totuuden nimessä - hyvin pieni ns. uusi liikuntalaji.

Harrastajamäärä on vain muutama tuhat ja suuren yleisön tietoisuus lajista on melkoisen rajoitettu. Samaa koskee varmaankin yhteiskuntamme johtavien henkilöiden perustietoja yleensäkin budolajeista.

Aikidon kohdalla tähän saatiin suuri muutos marraskuussa 2010. Tuolloin järjestettiin eduskunnassa kautta aikojen ensimmäinen aikidonäytös, jonka pääesiintyjänä oli Kazuo Igarashi 7.dan Shihan

AJATUKSESTA TOTEUTUKSEEN Näytöksen mahdollisti se, että Anu Välimäki (Seitokai Aikido Dojo | 2.dan Aikikai) on toiminut eduskunnassa kansanedustaja Juha Korkeaojan avustajana useita vuosia (2009-). Työssään hän joutui useasti vastaamaan kysymyksiin, joissa tiedusteltiin : ”Millaista se aikido on ?”. Samoissa yhteyksissä toivottiin, että eduskunnassa järjestettäisiin näytös. Ajatus kypsyi ja lopulta konkretisoitui suunnitelmaksi keskusteluissa Risto Tenhusen kanssa (Fudoshin Aikido Dojo | 4.dan Aikikai).

Ennen siirtymistään opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon Anu oli aloittanut aikidon Porissa.

Kazuo Igarashi -sensei on tuttu opettaja suomalaisille useiden vuosikymmenien ajalta. Anulle opettaja oli tullut tutuksi tietenkin sensein leirien yhteydessä, mutta enemmänkin Hashimoto Dojolla vietetyn uchideshikuukauden aikana 2010. Tällä perusteella senseil-

4 AIKIDO 2/10

tä tiedusteltiin mahdollisuutta ohjata näytös hänen leiriviikkonsa yhteydessä. Myönteisen vastauksen saamiseen vaikutti osaltaan myös eduskunnan liikuntakerhon kutsu.

HISTORIALLINEN TILAISUUS Ennen näytöstä eduskunnan sisäisessä jakelussa oli kaikki tavoittava tiedote.

Kiireisen talon aikataulujen sovittaminen onnistui lähes 20 paikalle saapuneelta. Joukossa oli sekä kansaedustajia, virkamiehiä ja eduskunta-avustajia.

Heistä avustaja Hanne Laasonen edusti varmaan yleisintä tilaa kertomalla, ettei hänellä ” … ollut mitään ennakkokäsitystä aikidosta ennen teidän näytöstä.”

Näytöstilana toimi parlamentissa sijaitsevan kuntosalin yhteydessä oleva kuntosali, jonne rakennettiin tatamien avulla riittävä mattoala. Näytöksen kulku oli suunniteltu yhdessä etukäteen Igarashi -sensein toiveiden mukaiseksi ja sen aikana juontajana ja kokoaikaisena selostajana toimi Risto Tenhunen.

Esiintyjinä ennen sensein osuutta tietenkin Anu Välimäki ja Sampsa Rannala (Meido-kan Aikido Dojo | 1.dan Aikikai. He aloittivat jiyuwazalla ja jatkoivat tantodorilla. Sensei puolestaan näytti ensin perusteknikkaa ja sen jälkeen virtaavampaa sekä myös kahta vastaan tehtäviä tekniikoita.

Näytös herätti runsaasti kommentteja ja keskusteluja. Myös sensei itse kiinnitti tähän huomiota ja kirjoittaa :”After the demonstration, we received a lot of praise and questions” (Tapahtumasta on sensein kotisivuilla varsin kattava kuvaus) Avustaja Hanne Laasonen tiivistää hyvin näytöksen jälkeiset keskustelut kommentissaan : ” Sain esityksen perusteella sellaisen kuvan, että laji on hyvin kurinalaista ja vaatii paljon sekä fyysisesti että henkisesti…

Kaikesta huomasi myös sen, että laji vaatii vuosien ja vuosien treenausta ennen tuota tasoa. Olin jotenkin ajatellut lajin enemmän joksikin sellaiseksi mätkintä-kamppailulajiksi. Väärässä olin siis !”

Näytös onnistui herättämään kiinnostusta osallistujien keskuudessa ja tiedustelut jatkuivat myös näytöksen jälkeenkin. Nämä ovat johtaneet koko suomalaisen aikidon kannalta erittäin

harvinaiseen lopputulokseen : keväällä 2011 eduskunnassa alkoi peruskurssi, jonka ohjaajana toimii itseoikeutetusti Anu Välimäki. Igarashi -sensein toive ”in the near future, I expect that a

Parliament Aikikai will be established similar to the Diet Aikikai in Japan.” toteutui siis ennakoitua aikaisemmin.

Näytöksen osallistujat yhteiskuvassa (vasemmalta oikealle): Risto Tenhunen 4. dan, Igarashi-sensei 7. dan shihan, Sampsa Rannala 1. dan ja Anu Välimäki 2. dan.

Jari Tammela 1.dan 1964 - 2011 in memoriam Helmikuun toisella viikolla soitit Hyvinkään sairaalasta ja pyysit meitä aikidoystäviäsi visiitille. Tulimme Ylimäen Erkin kanssa.

Sairaalahuoneessa kerroit rauhalliseen tapaasi olevasi saattohoidossa. Sairaus oli viemässä voiton. Halusit kuitenkin vielä muistella mukavia tapahtumia aikidotaipaleeltamme.

Mieleemme tuli yksi ulkoilmanäytös Klaukkalan keskustassa monta vuotta sitten. Jari oli ukenani. Molemmat poikasi olivat katsomassa esitystämme. Heitellessäni Jaria pienempi pojista otti kiviä ja alkoi osoitella niillä minua tarkoituksin lopettaa isän epäoikeudenmukaiselta tuntuva viskely. Muistimme myös erään F. Nöelin leirin. Raskaan harjoituksen jälkeen onnistuimme yhdessä saavuttamaan taas hieman syvemmän tason aikidossa - "Näinhän se pitää ymmärtää" oli yhteinen toteamuksemme. Myös monet muut tapahtumat vuosien varrelta palautuivat muistikuvina mieliimme.

Rauhallinen olemus kuvaa Jaria parhaiten niin tatamilla kuin sen ulkopuolellakin. Jari oli myös hyvin auttavainen. Useana kesänä Jari tuli avukseni Alavudelle rakentamaan dojoa.

Salini avajaisissa pidetyssä näytöksessä Jari oli viimeisen kerran tatamilla kanssani.

Jarin toinen rakas harrastus liittyi musiikkiin niin soittajana kuin kitaranrakentajanakin.

Jammailimme joskus yhdessä. Omaisten lisäksi Jaria jäävät kaipaamaan aikidoharrastajien joukko niin Vantaalla kuin Nurmijärvelläkin.

Kari Pohjasniemi 4.dan Jarin opettaja Aikidoseura Kaitenin aikidokat

AIKIDO 2/10

5

Kazuo Igarashi – aikidon periaatteiden opetusta hyvässä hengessä Teksti: Petteri Puhakka

H

iljattain 65 vuotta täyttänyt Kazuo Igarashi -sensei (7. dan Shihan) vieraili Suomessa ensi kertaa vuonna 1978. Tuolloin 32-vuotiaana hän tuskin osasi arvata, että vielä toiset 32 vuotta ja kauemminkin vierähtävät niin, että hän löytää itsensä Suomesta yhä opettamassa aikidoa. Suomalaisille aikidoharrastajille ja -opettajille Igarashi-sensein pitkä taival aikidolähettiläänä on ollut suuri lahja. Hänen aikidoleireillään niin aloittelijat kuin konkaritkin voivat nauttia oivalluksia herättävästä opetuksesta ja lämpimän kotoisasta ilmapiiristä. Näin tapahtui myös vuoden 2011 pääsiäisleirillä Helsingissä.

Aikidolähettiläänä Suomessa Kazuo Igarashi -sensein aikidotaival alkoi vuonna 1964 Yasuo Kobayashin oppilaana Meijin yliopiston aikidokerhossa. Varsinainen pysyvämpi siirtyminen aikidon pariin tapahtui noin kymmenkunta vuotta myöhemmin, kun sensei siirtyi dojolla asuvaksi harjoittelijaksi Kobayashi-sensein Kodairan dojolle.

Tästä vierähti noin toiset kymmenen vuotta, kun Igarashi-sensei perusti oman dojonsa, Hashimoto dojon.

Igarashi-senseistä tuli aikidolähettiläs Suomeen hänen oman opettajansa Kobayashi-sensein vaikutuksesta. Viitisen vuotta ennen sensein oman dojon perustamista silloinen Suomen aikidon pääopettaja Toshikazu Ichimura -sensei halusi kutsua opettajansa Kobayashi-sensein Suomeen. Vierailu toteutui Suomen Aikidoliiton kutsusta, kun Kobayashi-sensei saapui Helsinkiin kesäleirille vuonna 1977. Kobayashisensein leiri loi samalla pohjaa Igarashi-sensein tulevalle Suomen vierailulle, joka tapahtui vuonna 1978.

Suomessa Igarashi-sensei opetti ensimmäisen kerran syksyllä vuonna 1978.

Seuraavana vuonna Igarashi-sensei oli pääsiäisleirillä Ichimura-sensein mukana kakkosopettajana ja vieraili sen

6 AIKIDO 1/11

jälkeen ainakin Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa.

Seuraavan kerran Igarashisensei kävi Suomessa vuonna 1985. Sittemmin vuonna 1987 alkoivat säännölliset vierailut, kun suomalaiset itse halusivat Kobayashi- ja Igarashi -senseit täällä leirejä pitäviksi aikido-opettajiksi.

Aikidon periaatteiden opetusta

Igarashi-sensein aikidoopetuksessa on läsnä aikidon periaatteiden tuntemusta, syvää aikidoteknistä taitoa ja tietoutta sekä havainnollistavaa kykyä opettaa. Sensein opetuksesta sekä vasta-alkajat että pitempään harjoitelleet voivat kukin löytää itselleen sopivaa ainesta, kun hän opettaa tason mukaan. Jukka Helminen, joka on ollut sensein opissa jo yli 30 vuoden ajan, kertoo, kuinka opetuksen sisällön painopiste oli alusta alkaen jossakin määrin tekninen – mutta toisaalta sensei opetti jo vuonna 1978 ki-asioita tai energioita.

– Joistakin esitetyistä asioista pystyi päättelemään, että hän on saanut

Helsingin pääsiäisleirin 2011 tunnelmia (kuva: Petteri Puhakka)

vaikutteita Tohei-senseiltä. Joensuun Matti on osuvasti sanonut, että Igarashi-sensei osasi neljäntenä danina asioita, joista jotkut toiset sanovat, että vain aikidon 10. danit osaavat ne. Igarashisensei osasi selittää asiat ja sai ihmiset oppimaan niitä.

Vuodet ovat tehneet tehtävänsä myös Igarashi-sensein itsensä aikidolle. Helminen kertoo, kuinka sensei on selvästi edistynyt huimasti ja hakee omaa aikidoa ja omaa tapaa, kuinka asiat tehdään.

– Sensei opettaa Suomessa sitä, mitä tekniikan sisällä tulee näkyä ja mitä siinä pitää tuntua. Tämä on loogista jatketta sille, mitä hän opetti jo vuonna 1978. Hän sanoo itse miettineensä asioita ja on päätynyt siihen, mitä nykyisin opettaa. Yksi Igarashi-sensein aikidotekniikan näkyvistä piirteistä on hänen vartalotekniikkansa vahva yhteys aseharjoitteluun.

– Määrätyt asiat ovat olleet Igarashisensein opetuksessa mukana jo pitkään, mutta niihin tulee kuitenkin jotakin uutta näkökulmaa vuosien kuluessa.

Jotakin sensein tasosta kertoo se, että hän kuuluu niiden harvojen joukkoon, jotka pystyvät tekemään aikidotekniikkaa niin, ettei uke tekniikkaa tehtäessä tiedä, mitä tapahtuu.

Pääsiäisleirillä 2011 erilaisten tekniikkaharjoitteiden kautta opittiin, kuinka vastustajan voima voidaan kiertää, kun käytetään kehoa oikealla tavalla. Jos sitten jokin ei välillä tuntunut onnistuvan, oli hyvä muistaa sensein usein toistamat painokkaat sanat, kuinka paria voi ohjata ja miten kaikki onnistuu helposti, kun muutetaan mielen tilaa ja suuntaa: ”Change your mind and it’s easy.”

Positiivinen persoona ja kotoinen harjoittelu - ilmapiiri Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Suomessa vieraillut Igarashi-sensei on miellyttävä ja helppo ihminen. Mielipide on varsin yleisesti jaettu, sillä jo Aikidoliiton Aikido-lehdessä 1/1979 kirjoitettiin sensein edellisen syksyn opetusvierailusta muun muassa näillä sanoin: ”Harvoin tapaa ihmistä, joka suhtautuu kanssaihmisiin yhtä valoisasti ja elämänmyönteisesti.”

Jukka Helminen ja Igarashi-sensei (kuva: Jenny Tervakari)

Igarashi-sensein läheisistä oppilaista Jukka Helminen muistelee, kuinka sensei tuntui alusta lähtien äärettömän positiiviselta persoonalta, joka osasi opettaa ja oli ystävällinen.

– Igarashi-senseissä oli jotain sellaista, mikä vetosi minuun. Asenne ja olemus, ihmisenä oleminen. Igarashi-sensein seurassa oli mukava olla, ja hän osasi opettaa hyvin. Joku ihminen voi olla teknisesti äärettömän taitava, mutta ihmisenä hankala. Voi olla myös päinvastoin. Igarashi-senseissä on sekä teknistä taitoa että miellyttävyyttä ihmisenä. Hän osaa myös rentoutua ja nauraa.

Leiritilanteissa harjoitteluilmapiirin henki on mukava ja lämmin.

Nuori Igarashi-sensei Kuopion leirillä syksyllä 1978 (kuva: Heli Miettisen arkisto)

Helmisen mukaan Igarashi-sensei on ollut suuri työmyyrä suomalaisessa aikidossa. Hän on tehnyt kulissien takana suomalaisen aikidon eteen Hombulla paljon töitä, josta monikaan ei tiedä mitään. Näistäkin syistä hän on suomalaisen aikidon kannalta erittäin merkittävä ja arvostusta ansaitseva henkilö.

Sensei on jo iäkäs ja on epävarmaa, kuinka kauan hän jaksaa matkustaa Suomeen. Toisaalta leirien ohjaus Suomessa voi olla senseille eräänlaista lepoa ja lomaa, koska hänellä on paljon aikido-opetusta Japanissa. Sensein viimeiseksi Suomen vierailuksi arvellun pääsiäisleirin tunnelma oli juuri niin positiivinen ja lämmin, kuin olettaa sopi. Paikalla olijat lienevät olleet yhtä mieltä siitä, että senseillä on edelleen paljon annettavaa suomalaisille aikidoharjoittelijoille, vaikka hän itse onkin jossakin välissä todennut jo opettaneensa suomalaisille ja ruotsalaisille kaiken, minkä tietää.

Igarashi-sensei ja Toshikazu Ichimura -sensei Uppsalassa uutena vuotena 1978-79 (kuva: Pertti Lehväslaiho)

Haikeat leirin päätöstunnelmat ja epävarmuus sensein tulevista suunnitelmista muuntuivat vähemmän haikeiksi ja vähemmän epävarmoiksi, kun toivotin senseille monen muun tavoin pääsiäisleirin lopuksi hyvää kotimatkaa. Kysyin nimittäin samaan hengenvetoon hieman leikkisästi, milloin hän tulee seuraavan kerran Suomeen. Sensei vastasi tähän naurulla ja hymyllä – kuinkas muuten – ja totesi englanniksi: ”Soon!”

Sensei näyttää mallia kakun leikkauksessa Kuopiossa syksyllä 1978 (kuva: Heli Miettisen arkisto)

AIKIDO 1/11

7

Ikeda–sensein

vierailu 6.-10.4.2011

Teksti: Lauri Holopainen Kuvat: Matias Mäki

Kauanko on kulunut siitä kun Suomessa on edellisen kerran vieraillut shihan- tasoinen opettaja ensimmäistä kertaa opettamassa. Viimeisin “uusi” shihan on tainnut olla Noel-sensei, kun tuli ensimmäisen kerran Suomeen tai sitten Hikitsushi-sensei 1993?

8 AIKIDO 1/11

Tapasin Ikeda-Sensein ensi kerran keskiviikkona kun hän tuli Vihtiin vetämään treenit. Vihti Aikikai on voimakkaasti kasvava seura, jonka kotipaikka on Nummela. Seuraa emännöivät ja isännöivät kaikki kynnelle kykenevät, mutta pääjehuina suhmuroivat Jaana Järvelin sekä Marttisen veljekset Toni ja Sami.

Nummelan treeneissä tuli kuuma.

Kaikki treenasivat tosissaan ja opettajalla oli liikunnallinen ote heti alusta alkaen. Noin 45 minuutin kuluttua osa porukasta oli aika väsyneen näköisiä.

Treenit kestivät alkuperäisen puolentoista tunnin sijasta reilut kaksi tuntia.

Näin ollen saimme puoli tuntia kaupan päälle. Semmoinen oli opettajan aloitustreeni Suomessa!

väitä että opettaja tuon allekirjoittaisi, tämähän on vain minun kokemaani, kokemuksia Ikeda–sensein treeneistä.

kiertoliikkeeseen on voimaltaan heikommankin mahdollista hallita voimakasta.

Mieli liikuttaa massaa

Ikeda–sensei myös näytti useaan otteeseen mikä vaikutus mielen oikealla käytöllä on ukeen tai ukeihin verrattuna siihen millainen tekniikka on ilman mielen suuntaamista. Myös ukeilla oli hauskaa koska he pystyivät opettajan mielen suuntaamisen kehossaan tuntemaan esimerkiksi siten että jalat

Opettajan voimankäyttöharjoitteet olivat hyvin havainnollisia. Hän näytti monta kertaa kaikissa harjoituksissa miten nagen kannattaa ajatella energian liikkuvan kontaktipisteestä eteenpäin. Saattamalla tuon energian

"He eivät vielä tiedä, että ovat jo horjuneet, mutta…"

Feikkaaminen kiellettyä Harjoituksen sisältö lähti paljolti nagen osuuden painottamisesta. Opettaja kävi huolella läpi nagen mahdollisuuksia horjuttaa ukea. Kerta toisensa jälkeen pureuduttiin myös mielen avulla työskentelyyn . Kuinka muuten itse käytät mieltäsi kun uke ottaa sinusta katatedori–otteen ja haluat häntä horjuttaa?

Käytätkö mieltäsi paljon vai vähän? Ja mihin sekä miten?

Myös uken osuuksia harjoiteltiin. Uken tulee hyökätä kunnolla ja ottaa kiinni kunnollisesti. Eikä hänen saa itsestään tehdä ukemia nagelle. Ei saa valehdella eikä feikata. Nyt kaikki varmaan luulevat että treeneissä puntattiin vastaan ja bodattiin? Ei sinne päinkään, mutta opettajalle oli tärkeää että harjoitteet voi tehdä kunnolla, koettaen todella oppia jotain. Tämä taasen ei ole mahdollista jos uke pelaa kaiken valmiiksi jo nagelle, osoittaen näin ”ystävällisyyttään”. Uke tekee karhunpalveluksen jos nagelle jää väärä ja valheellinen mielikuva tekniikan toimivuudesta.

Lauri Holopainen Ikeda-sensein kyydissä Vihdin harjoituksissa.

Torstai-iltana treenattiin Vantaan Jukaran mainiossa kolosessa, monihan tuon Rajatorpan väestönsuojan jo tuntee. Torstaina ja perjantaina leirin aluksi treenattiin melkein pelkästään uken hallintaan ja horjutuksiin (kuzushi) liittyviä harjoitteita. Kai siinä jokunen tekniikkakin samalla tuli reenattua. Lauantain ja sunnuntain treenien perussanoma oli mielestäni edelleen sama: mielen käyttö tekniikan osana.

Tekniikan perusta on mielen oikeassa suuntaamisessa, näin sen koin. En toki

AIKIDO 1/11

9

muuttuivat ykskaks kevyiksi ja oli vain lähdettävä liikkeelle.

Tommi Tuomala musisoi

Nuo opettajan harjoitteet olivat todella kiinnostavia ja herättivät minut ihmettelemään jälleen kerran kuinka mahtavaa aikido onkaan parhaimmillaan.

Millaiset mahdollisuudet meillä olisikaan oppia itsestämme, toisistamme ja maailmasta jos todella käyttäisimme mielen voimaa suuremmassa määrin kuin nyt ehkä teemme?

Ajatus on tosin hiukan pelottavakin: Mitä meille oikein tapahtuu jos harjoitamme mielen käyttöä voimakkaammaksi? Tulenko joksikuksi toiseksi?

Enkö saakaan olla vain tavallinen ”Pulliainen”, mihin olen tottunut? Karkaako mopo? Seuraako tästä taas lisää vastuuta ja tehtäviä, vaikka ennestäänkin on jo kiire? Mutta luulen, että nuo pelot ovat aivan turhia. Muutummehan joka tapauksessa johonkin suuntaan. Miten me muutumme jos emme lainkaan itse

ohjaa tuota muuttumista suuntaamalla voimiamme meitä kiinnostaviin asioihin?

Mainittakoon, että leirin lopuksi saimme kuulla Aiki-trubaduuri Tommi Tuomalan kaksi upeaa esitystä. Tommi lauloi tunnetut kappaleet Song for the asking sekä Desperado säestäen itseään

kitarallaan. Tämä oli hieno ja epäsovinnainen tapa päättää aikidoleiri. Tommi väitti lisäksi etteivät sanotukset viittaa suinkaan aikidoon, mutta näinköhän oli Tommin silmäkulmassa taas tuo tuttu pilkahdus ja arvelen että Tommilla silti oli ollut aikidomaailma mielessään valitessaan nuo kappaleet. En tiedä, kysytään tätä Tommilta!

Ikeda-sensein pihassa ja puutarhassa Vantaalla

Teksti: Erkki Mäki

Hiroshi Ikeda –Sensein vierailu ja leiri sujuivat ainakin näin kutsujan näkökulmasta mallikkaasti. En voi kuin ihmetellä Sensein ihmisläheisyyttä sekä vilpitöntä halua jakaa kaikille hänen harjoituksiinsa tuleville niitä helmiä Aikidon ja koko Budon syvimmästä sisimmästä, mitä hän on löytänyt. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, kyse on juuri siitä, että hän tekee mielellään yhteistyötä yli rajojen, ja on omaan tekemiseensä löytänyt särmää paitsi omasta opettajastaan, Mitsugi Saotome –Senseistä, myös muilta kovan tason aikidoopettajilta sekä muitten budo- ja itsepuolustuslajien opettajilta.

Viikonlopun leirille kokoontui reilusti yli sata harjoittelijaa, ja lisäksi Vihdissä oli yli 20 ja Jukaran harjoituksissa yli 50 treenaajaa. Opettaja sai laajan kuvan suomalaisesta aikidosta, kun miltei kaikki tyylisuunnat olivat edustettuina hänen harjoituksissaan.

Yleensä ottaen kaikki harjoituksissa paikalla olevat kokevat kulloisenkin

10 AIKIDO 1/11

opettajan opetukset ja tekemiset eri tavalla, sekä saavat niistä erilaisia asioita, kukin sen hetkiseen tarpeeseensa ja sen hetkiseen vastaanottokykyynsä sopien.

Mutta se, mikä minun kokemukseni mukaan on Ikeda-Sensein leireille tyypillistä riippumatta siitä, missä päin maailmaa hän harjoituksia vetää on, että aluksi uke tarttuu sensein käteen (tosissaan, “tästä ei liikuta”), Opettaja selittää, mitä on tekemässä ja jossain vaiheessa toteaa, että “uke on jo menettänyt tasapainonsa, muttei vielä tiedä sitä”, jolloin ukeen iskee epäuskon tunne, että “tämä ei ole mahdollista, ei näin voi tehdä” ja seuraavaksi tulee perään ukelta leveä hymy “hei, se ON mahdollista”. Ja siinä vaiheessa uke yleensä lähteekin kuin telkkä pöntöstä.

Kai se suuri asia tässä on siinä, että sensei osoittaa mahdottoman mahdolliseksi: heikkokin pystyy viemään vahvan henkilön balanssin mielen avulla ohjaamalla. Se, että asia on jollekulle mahdollista, tarkoittaa, että se on mui-

denkin toteutettavissa, ja Senseillä on suuri joukko erilaisia tapoja, millä tukea tätä opetusta.

Paikaltaan tehtävistä harjoituksista voi alkuun tulla heikommalle vähän tuskallisia, kunnes Ikeda-Sensein sanoma selkiytyy ja toisen keskustan ohjaaminen mielen avulla muuttuu todellisuudeksi.

Opettaja itse reagoi tavattoman pehmeästi, herkästi ja nopeasti tekemisissään, mutta siinä näkyykin vuosikymmenten kokemus huippuseurassa harjoittelusta ja opettamisesta.

Kiitos kaikille Ikeda-Sensein sekä leirillä että hänen eri harjoituksissaan vierailleille Suuret kiitokset ansaitsevat erityisesti Auno Mäkinen, joka teki hartiavoimin töitä tämän vierailun ja leirin toteutumisen eteen sekä kaikki Agatsulaiset, jotka itseään säästämättä auttoivat järjestelyissä ja käytännön töissä ja ehtivät vielä harjoittelemaankin sekä tietysti myös Jukaran harjoittelijoille järjestelyavusta ja harjoitteluinnosta.

Moni leirillä vierailleista kävi kysymässä minulta, ja sain asiasta postia vielä paljon leirin jälkeenkin, että olenhan pyytänyt Opettajaa tulemaan ensi vuonnakin? Vastaus on, että tietenkin olen. Kuten hän jo leirillä ilmoitti, tulisi hän mieluiten kesällä, joten alustavasti keskustelimme ensi vuoden kesäkuun alkupuolesta ja silloin, jos leiri toteutuu, se on viisipäiväinen. Toivokaamme parasta, vaikka hän onkin kovin kiireinen ja suosittu ympäri maailman.

Ensi vuotta odotellessa Sensein pystyy tämän vuoden puolella bongaamaan Euroopasta ainakin Espanjasta, Saksasta, Ranskasta ja Portugalista. Seuratkaa Boulder Aikikain web-sivuja osoitteessa http://www.boulderaikikai. org/. Olen menossa ainakin Ranskan kymmenpäiväiselle leirille elokuun lopulla, joten jos lisätiedot tai matkaseura kiinnostavat, ottakaa yhteyttä: erkki.maki@gmail.com.

Suwariwazaa Vihdissä

Hiroshi Ikeda Sensei, 7. Dan Aikikai Shihan lyhyesti: Hiroshi Ikeda Sensei aloitti aikidon 42 vuotta sitten Tokiossa Mitsugi Saotome Shihanin oppilaana. Saotome Sensei oli yksi O-Sensein uchidesheistä Hombu Dojolla. Kun Saotome Sensei muutti Yhdysvaltoihin 1976, hän pyysi Ikeda Sensein avukseen rakentamaan koko USA:n katttavaa organisaatiota. Ikeda-Sensei siirtyi USA:n 1977 ja perusti oman dojon Boulderiin Coloradoon. Hän on hyvin suosittu ja pidetty opettaja, ja vierailee opettamassa sekä Yhdysvalloissa, Euroopassa että Latinalaisessa Amerikassa. Huhtikuussa tänä vuonna hän oli ensimmäistä kertaa vetämässä leirin Suomessa.

Aikido Bridge Friendship -seminaari San Diegossa Aikido Bridge Viides Aikido Bridge-seminaari järjestettiin Jiai-dojolla San Diegossa. Ikedasensein organisoimalla viisipäiväisellä leirillä harjoituksia vetivät senseit Hiroshi Ikeda, Frank Doran ja Christian Tissier. Opettajia yhdisti harjoittelu Japanissa Hombu Dojolla. Seminaarin

tavoitteena oli tuoda yhteen erilaisia näkökulmia aikidosta ja harjoittelusta sekä päästä harjoittelemaan uusien parien kanssa, kenties hyvinkin erilaisesta tyylistä. Aikido Bridgen perusajatuksena on toimia siltana ihmisten ja organisaatioiden välillä. Ikeda-sensei kehoitti useaan otteeseen "share your aikido

Teksti: HP Virkki

with everybody" sekä kannusti juttelemaan ja luomaan kontakteja myös tatamin ulkopuolella. Aikido bridge-seminaarit pyrkivät yhdistämään aikidoa ja luomaan vuorovaikutusta mahdollistamalla ihmisten kohtaamisen tatamilla ammattiopettajien harjoituksissa.

Koin Bridge-ajatuksen erittäin hyvänä

AIKIDO 1/11

11

sen tulevan keskustasta. Hän toi esille, että liikkeitä voidaan harjoitella ensiksi isompana ja sitten pienennetään ympyrää: "First it is big and then it becomes dot". Liikeisiin käytetään koko vartaloa ja horjutus voidaan saada aikaan vaihtamalla linjaa "changing the line".

Tehdessään vapaampaa tekniikka sensei heitti ukea vaivattoman näkoisesti ja sanoin jokaisen tilanteen olevan erilainen. Hän korosti, ettei fyysistä voimaa tule käyttää. Usein ei tajunnut, missä vaiheessa tasapaino meni, vaan huomasi olevansa oudossa asennossa matkalla kohti tatamia. Sensei käytti myös vesimetaforaa: kun tulee vastusta, niin kierretään este ja annetaan virrata vapaasti. Paikaltaan tehtävissä harjoitteissa Ikeda-sensein tapa ottaa tasapaino tuntui erittäin herkältä. Hän verbalisoi, mihin kohtaan kehoa huomio oli kiinnittinyt tai missä horjutusenergia kulki salakavalasti. Horjuessa ei voinut kuin myöntää asian olevan näin. Kokemusta on vaikea kuvata. Ikeda-sensei kehoitti ukeja hyökkäämään vahvasti: "Be honest with your attack".

ja mielenkiintoisena motivaattorina lähteä hakemaan uusia ajatuksia, treenikavereita ja harjoituskokemuksia.

Kieltämättä myös Kalifornian lämpö ja palmut toimivat katalysaatoreina miettiessäni Bridge-seminaaria lumisateessa ja pakkasessa Helsingissä malmilla pimeässä.

Harjoitukset Ensimmäisenä iltana ja viimeisenä aamuna oli yksi harjoitus, jossa jokainen vetäjä opetti vuorollaan. Muina päivinä 1:15 pituisia harjoituksia oli aamuisin kaksi ja iltaisin yksi. Viimeiseksi oli tunnin mittainen tantotreeni. Leirin aloitti ja päätti Ikeda sensei. Jokainen opettaja veti joka päivä vähintään yhden harjoituksen ja tanto päivänään kaksi. Vaikka harjoitustunteja oli päivässä useita, treenien rytmitys tuntui hyvältä eikä väsymystä huomannut.

Ilmapiiri oli hyvä. Jokaisen opettajan harjoituksessa keskitytiin sen hetkisen vetäjän näkökulmaan, liikekieleen ja harjoitusten ideaan. Yhteinen nimittäjä oli aikido, vaikka liikekieli tuntui toi-

12 AIKIDO 1/11

sinaan vieraalta. Ihmiset harjoittelivat vilpittömän tuntuisesti, jaksamisensa mukaan, kaikkien opettajien harjoituksissa. Harjoitellessani esimerkiksi Ikeda-sensein opilaiden kanssa Tissierin harjoituksissa, he tuntuivat aidosti hakevan treenin teemana olevia pointteja.

Bridge-ajatus toteutui hyvin käytännössä. Myönteiseen ilmapiiriin vaikutti myös se, että opettajat olivat usein salilla toistensa harjoitusten aikana seuraamassa.

Treeni ilmapiirin intensiivisyyttä lisäsivät myös monien paikallisten korkeatasoisten vetäjien osallistuminen seminaariin. Näiden lisäksi paikalla olivat mm. Greg O'Connor New Jerseystä, Vilko Wriesman Hollannista ja Lia Suzuki Santa Barbarasta. Lisäksi treenien kautta mieleen jäivät Karl Grignon Montrealista ja Frank Groenen Hollannista, jotka ovat aikidon tulevaisuuden toivoja.

Ikeda-sensei painotti harjoituksissaan uken tasapainon ottamista aikaisessa vaiheessa. Hän horjutti ukea pienellä ympyräliikkeellä ja painotti horjutuk-

Frank Doranin harjoituksissa keskityttiin periaatteisiin tekniikan takana.

Hän painotti nagen paikkaa suhteessa ukeen. Nagen tuli olla asemassa, jossa uke ei pääse lyomään tai potkaisemaan.

Periaatteista mieleen jäivät ki musubi ja varsinkin tekniikan alkuvaiheessa uken keskilinjan hallinta, jota Doran havainnollisti usein bokkenilla tai tantolla.

Harjoituksissa tehtiin klassisentuntuista muotoa ja kiinnitettiin huomio omaan asentoon ja esimerkiksi siihen, että kädet ovat oman keskustan edessä ja katse on liikkeen suunnassa. "This is also your personal studying" hän sanoi, kun halusi harjoittelijoiden kiinnittävän huomioita esimerkiksi asentoon.

Doranin tausta armeijan lähitaistelukouluttajana vilahti silloin tällöin, kun hän käytti verbaalista aikidoa eli käskyttämistä esimerkiksi tanton irroitusvaiheessa. Frank Doran opetti humoristisella tavalla ja treeneistä jäi rento keskittynyt olo.

Christian Tissier oli tapansa mukaan selkeä, nopea ja sulava, vaikka hänen polvensa oli leikattu kolme viikkoa ennen seminaaria. Tissier haastoi harjoittelijat tutkimaan liikkumismaneerejaan varsinkin ukena. Hän totesi, että on hyvä olla tietoinen koko ajan miten liikkuu ja miksi: " Don't move by habit".

Esimerkiksi ushirowazassa ryotedorimuodossa ei kannata automaattisesti

juosta käsien perässä, vaan katsoa koko ajan mihin tilanne vie ja mikä ote tulee luonnollisesti. Kun harjoituksessa pyrkii olemaan läsnä sekä ukena että nagena, tulee treenistä kaksinverroin keskittyneempää. Sensein tekniikka oli tarkkaa, loogista ja hyvin perusteltua.

Hän puhui paljon akselin luomisesta ja kohtaamispisteistä tekniikan eri vaiheissa. Tissierin harjoitukset olivat intensiivisiä. Hiki tuli, vaikka harjoiteltiin hitaammallakin tahdilla. Tissier kiersi koko ajan opettamassa ja jokainen halukas pääsi kokeilemaan miltä tekniikka tuntui. Leirin loppuvaiheessa tehtiin vapaampaa tekniikkaa. Uskon, että selkeän ja tarkan tekniikan harjoittelu aiemmissa harjoituksissa teki vapaasta tekniikasta taloudellisempaa ja tilanteen mukaisempaa ts. oli vähemmän sähellystä.

Aikido Bridge oli kokonaisvaltainen elämys. Oli mielenkiintoista mennä harjoittelemaan paikkaan, jossa lähestulkoon kaikki oli uutta. Ainoastaan Christian Tissierin ja Vilko Wriesmannin olin tavannut entuudestaan. Leirin kuluessa oppi tuntemaan eri opettajien oppilaita ja pääsi harjoittelemaan heidän kanssaan. Aikido ja senhetkisen treenin vetäjän teema ja persoona, keskittyminen, energian antaminen ja ohjaaminen antoivat monipuolisia tilanteita ja mahdollisuuksia vuorovaikuttaa aikidon kielellä. Tatamin ulkopuolellakin syntyi mielenkiintoisia keskusteluja ja kohtaamisia. Kokemuksen voimakkuuden tajusi vasta leirin jälkeen, kun mieli- ja tunnekuvat välähtelivät jopa unissa useina päivinä seminaarin jälkeen. Opettajien erilaiset lähestymistavat tuntuivat täydentävän toisiaan.

Oman harjoitustavan ja liikkumisen soveltaminen uudessa harjoitusympäristössä tuntui mielenkiintoiselta. Joitain asioita tuli kyseenalaistettua ja muutettuakin leirin kokemusten myötä.

San Diego, palmut ja Etelä-Kalifornian ilmasto syvensivät kokemuksen vaikuttavuutta. Paikallisten harjoittelijoiden ystävällisyys ja avuliaisuus antoi mahdollisuuden tutustua hiekkarantoihin, kalifornialaiseen ruokaan ja rentoon elämäntyyliin. Aikido Bridgestä jäi hyvät tunnelmat ja odotan uusien tuttavuuksien kohtaamista innolla jollain leirillä kenties Aikido Bridge-seminaarissa jossain päin maailmaa. http://www.aikidobridge.com/

AIKIDO 1/11

13

Suomen Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusrakenteen uudistus Koulutusvaliokunta on valmistellut kaikessa hiljaisuudessa Aikidoliiton koulutusjärjestelmän uudistusta. Ehdotuksemme mukaan liiton koulutusjärjestelmässä siirryttäisiin tuntimäärien sijaan opintopisteiden käyttöön, jotta Aikidoliiton koulutukset olisivat helpommin vertailtavissa yleisiin koulutusjärjestelmiin ja muiden lajiliittojen vastaaviin koulutuksiin. Tasot 1-3 toteutettaisiin liiton puolesta ja tasot 4-5 olisivat jatkossakin ammattitutkintoja joiden toteutuksesta vastaisivat liikuntaopistot ja Jyväskylän yliopisto. 4. ja 5. taso on tiputettu liiton taulukosta pois, koska Aikidoliitto ei vastaa näistä koulutuksista. Lajikohtaisina vaatimuksina nelostasolla säilyy 4. dan ja vitostasolla 5.dan.

Ykköstason perusohjaajakoulutus kasvaa 80 työtuntiin eli kolmeen opintopisteeseen. Tavoitteena ykköstasolla on luoda ohjaamisen pohja, jonka avulla ohjaaja kykenee yksittäisen harjoituksen toteuttamiseen ja hallitsee ohjattavan ryhmän. Koulutus rakentuu kahdesta viikonlopusta ja kirjallisesta työstä. Kirjallisena työnä ensimmäisellä tasolla on yhden harjoituskerran suunnittelu, toteutus ja raportointi. Lajikohtaisena vaatimuksena ykköstasolla säilyy 3. kyu.

Kakkostason laajuus on 6 opintopistettä ja lajitaitojen osalta vaatimuksena säilyy 1. dan. Kakkostason koulutus antaa valmiudet toimia seuran pääohjaajana. Pilottikokeilusta saatujen kokemusten perusteella koulutus järjestetään jatkossa kolmena lähiopetusviikonloppuna. Ensimmäiset kaksi viikonloppua toteutetaan samoin kuin pilotissakin ja kolmantena viikonloppuna on ensiapukoulutus ja käytännön harjoittelu, joka toteutettaisiin esimerkiksi siten, että koulutettavat ohjaisivat sopivan kohderyhmän harjoituksia kouluttajan valvonnassa. Koulutusta täydentää kirjallinen työ eli seuran toimintasuunnitelman laatiminen.

Suunnitelma voisi rakentua esimerkiksi erilaisten teemajaksojen ympärille.

Tällaisia teemajaksoja ovat esimerkiksi alempien kyu-arvojen tekniikat perus-

14 AIKIDO 1/11

kurssin päättymisen jälkeen tai aseharjoittelupainotteinen jakso kesällä.

Toimintasuunnitelma pitää sisällään seurassa järjestettävät tapahtumat kuten leirit, näytökset ja koulutukset.

Täysin uutena kokonaisuutena toteutettaisiin koulutusrakenteeseen kolmostason lajiliiton ammattikoulutus.

Koulutuksen tavoite on, että koulutettava pystyisi edistämään aikidotoimintaa kansallisella tasolla joko ammattilaisena tai puoliammattilaisena.

Kolmostason laajuus on 9 opintopistettä ja lajitaitoina 3. dan. Koulutus toteutetaan mentor-koulutuksena, jossa koulutettava opiskelee vähintään nelostason ohjaajan kanssa läheisessä yhteistyössä. Kolmostason koulutus sisältäisi muun muassa mentorin kanssa keskusteluita ja henkilökohtaista ohjausta sekä mentorin leireillä apuopettajana toimimista ja aikidon ohjaamista ulkopuolisille ryhmille. Näin koulutettava saisi tietoa hyvistä käytännöistä esimerkiksi leirikokonaisuuksien suunnittelussa ja vieraassa ympäristössä ohjaamisessa. Koulutuksen sisältö olisi kuitenkin hyvin pitkälle yksilöllisesti

räätälöitävissä yhteistyössä mentorin ja Aikidoliiton kanssa. Koulutus sisältää myös kirjallisen työn, jonka aiheen tulee olla Aikidoliiton hyväksymä. Kirjallisen työn aihe voi olla esimerkiksi aikidotoiminnan kehittämiseen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai jatkokurssin tekniikoiden kuvaaminen opetusvideoksi. Ennen koulutusta koulutettava ja mentori tekevät Aikidoliitolle yhdessä anomuksen, jossa selvitetään koulutuksen sisältö, aikataulu ja rahoitus. Koulutuksen hyväksyntää varten koulutettava ja myös mentori antavat loppuraportin Aikidoliitolle. Tällä hetkellä nelostason ohjaajia, eli mentorina toimimisen vaatimukset täyttäviä, ovat Juhani Laisi, Jukka Helminen ja Kustaa Ylitalo.

Lisätietoja koulutusuudistuksesta saa koulutusvaliokunnalta.

Toivomme myös lisää kommentteja, palautetta ja ideoita siitä, miten liiton koulutusjärjestelmää voidaan kehittää.

Koulutusvaliokunta Jarkko Tuominen sähköposti: jktuomin@gmail.com

Suomen Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusrakenne Taso I

Taso II

Taso III

Aikidoliiton perusohjaajakoulutus

Aikidoliiton seuraohjaajakoulutus

Aikidoliiton ammattikoulutus

3 op (80h) lajitaidot 3. kyu

6 op (160h) lajitaidot 1. dan

9 op (240h) lajitaidot 3. dan

Tavoite: yksittäisen harjoituksen toteuttaminen ja ryhmänhallinta

Tavoite: seuratason valmentaja

Tavoite: aikidotoiminnan edistäminen ja kehittäminen kansallisella tasolla

Yhteiset opinnot (50h): -kaksi koulutusviikonloppua

Yhteiset opinnot: - kolme koulutusviikonloppua

Yhteisiä teemoja: - ohjaajan rooli ja toiminta - perusliikkumisen ohjaaminen - opettaminen ja taidon oppiminen

1. viikonloppu - fyysinen harjoittelu - terveys ja hyvinvointi - eettiset kysymykset - harjoituskauden suunnittelu

Kirjallinen työ + lajitaidot (30h) - Yhden harjoituskerran suunnittelu, toteutus ja raportti (toimitetaan kouluttajalle)

2. viikonloppu - seuratoiminta - ohjaamisen taito - aikidon ohjaaminen

Suuntautumisvaihtoehdot: - aikuistenohjaaja - lasten ja nuorten ohjaaja - kunto- ja terveysliikunnan ohjaaja

3. viikonloppu - ensiapukoulutus - koulutusleiri kirjallinen työ + lajitaidot (85h) - Seuran toimintasuunnitelman laatiminen (toimitetaan kouluttajalle)

Toteutus mentor-koulutuksena vähintään IV-tason ohjaajan kanssa Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt sovitaan yksilöllisesti Yhteisiä sisältöjä: Leirien ohjaaminen mentorin apuna Aikidon ohjaaminen ulkopuoliselle ryhmille Kirjallinen työ - Aikidoliiton hyväksymä kirjallinen työ

AIKIDO 1/11

15

Aikidolehti koelukee: Ilpo Jalamo & Jyrki Talonen:

Teksti ja kuva: Jussi Koukku

Renkaita vedessä

Luin tuoreesta kamppailutaitoja käsittelevästä kirjasta jostain netissä pyörineestä keskustelunpätkästä, ja jo sen perusteella päättelin kirjan olevan hyvin mielenkiintoinen lukukokemus.

Kirjaston luokka 79.181, Itämaiset kamppailutaidot, on tullut kahlattua vuosien varrella lähestulkoon läpi. Valikoima pitää sisällään sekalaisen seurakunnan koti- ja ulkomaisia teoksia.

Kirjojen yleinen trendi tuppaa olemaan näkökanta, jossa vastauksia annetaan kysymyksiin, joita lukija ei ole ehkä ehtinyt edes tehdä. Renkaita vedessä on tässä suhteessa tervetullut poikkeus. Ajattelemisen aihetta jäi lukemisen jälkeen yllin kyllin ja kirjan eri osiin on tullut palattua monta kertaa jälkikäteenkin.

Kirjan tekijät Jalamo ja Talonen omaavat pitkän kokemuksen itsekin kamppailutaidoista. Ilpo Jalamo on 70-luvulta lähtien opettanut karatea, kobudoa ja taiji’a. Hänet tunnetaan myös eräänä Asahin, joka on suomalainen terveysliikuntamuoto, luojista. Historioitsija Jyrki Talosella on 20 vuoden harjoittelutausta ja hän on myös tutkinut kamppailulajien historiaa ja taustoja Suomessa. Tältä pohjalta teokseen on saatu vahva teoriapohja ja lähdeluettelo, josta on helppo löytää lisää tietoa kirjassa käsitellyistä asioista.

Kirja jakaantuu neljää eri osaan, joissa käsitellään kamppailutaitoja yleisesti, lajiyhteisöä ja lajien uskonnollisfilosofisia taustoja. Lisäksi on osio, jossa analysoidaan väkivaltatilanteita ”oikeassa elämässä”. Analyysit pohjautuvat lukuisiin eri tilanteista otettuihin videoihin.

Kamppailutaito-osassa käydään läpi lähtökohtia, tavoitteita, harjoittelua, liikesarjoja ja omassa luvussaan myös erilaisia uskomuksia ja taruja, joita itämaisten taitoja ympärillä usein pyörii.

Kirja käsittelee myös sitä antia, mitä harjoittelija voi lajistaan saada. Lajiyhteisöä tutkitaan usealta kantilta.

Opettajat, seurat, harrastajat, eri ongelmatilanteet ja väittämät saavat kukin 16 AIKIDO 1/11

omat lukunsa kirjassa. Käytännön eli tilanteiden analyysi sisältää hyvin mielenkiintoista luettavaa siitä, mitä eri väkivaltatilanteissa oikeasti tapahtuu. 60 sivun osa tarjoaa paketin, jonka anti voi olla lajien parissa touhuavallekin aika yllätyksellistä. Viimeinen, joskaan ei vähäisin, osa käsittelee lajien suhdetta eri kulttuureihin, uskontoihin, filosofioihin ja elämänkatsomuksiin. Tämä mielestäni on se osa, joka minulle antoi eniten miettimistä. Lajin harjoittajien mielestäni on hyvä olla tietoinen niistä lähtökohdista, joista oma tai muut lajit ovat kotoisin.

Kirja on lyhyesti sanottuna parhaita opuksia, joita kamppailutaidoista on kirjoitettu. Kevyttä lukemista halajavalle teos ei ole oikea valinta. Luvut kun pursuavat tietoa ja historiaa lajeista ja niitä sivuavista ilmiöistä. Teokseen voi myös huoletta palata ensi lukemisen jälkeen ja löytää mielenkiintoista uutta mietittävää jonkin toisen näkökulman kantilta ajateltuna. Suosittelen lämpimästi kaikkien aikidon harrastajienkin kirjahyllyyn.

Tekijät: Jalamo, Ilpo (kirjoittaja), Talonen, Jyrki (kirjoittaja), Hakkarainen, Tuula (toimittaja) Kustantaja: Ilpo Jalamo. Tekstin kieli: suomi. Painovuosi: 2011 Sidottu, kovakantinen, 335 sivua, mustavalkokuvitus. http://www.renkaitavedessa.fi/, hinta noin 50€, ISBN: 9789529286249

a o l u t Terväeleirille! kes

Teksti: Ollipekka Kangas

Turku Aikikai järjestää yhteistyössä Aikidoliiton kanssa Aikidon perinteisen kesäleirin 25.-31.7.2011. Leiri on samalla seuramme 20-vuotisjuhlaleiri.

Tarjolla Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku, hikeä, reeniä, kolme Senseitä, juhlamieltä ja juhlanäytös, tervetuloa tatamille! Leiriviikolla on tarjolla Turku Aikikain pitkäaikaisten opettajien vetämiä harjoituksia aamupäivisin. Iltaharjoitukset pitää Kobayashi Sensei. Tiedossa on siis aikidollisesti harvinainen, hieno ja monipuolinen kokemus.

Yasuo Kobayashi 8. dan Aikikai Shihan

Leirin pääopettajana toimii pitkäaikainen Suomen Aikidoliiton yhteistyökumppani ja aikido-opettaja Yasuo Kobayashi -sensei. Kobayashi Sensei on syntynyt 1936 ja hän aloitti harjoittelun 1954 Hombu-dojolla ja O-sensein ohjauksessa.

Aikido Kobayashi Dojon pääopettaja. Hän opettanut suomessa vuodesta 1977.

Petteri Silenius

(s. 1964, 6.dan) kuuluu Turku Aikikai ry:n perustajajäseniin. Sittemmin Turun suurimmaksi kasvaneen aikidoseuran toiminta aloitettiin vuonna 1991. Seuraavana vuonna Silenius siirtyi aikidon ammattiopettajaksi. Suosittuna opettajana hän on pitänyt lukuisia aikidoleirejä Suomessa ja ulkomailla. Aikidon rinnalla Silenius on harjoitellut Katori Shinto ryu:ta ja toiminut lajin korkea-arvoisimpana opettajana Suomessa. Maisemanvaihdoksen myötä Silenius rantautuu Kreikan lämpimään ilmastoon.

Kari Tamminen

(s. 1955, 6.dan) aloitti aikidon harjoittelun Helsingissä vuonna 1971. Hän lukeutuu Suomessa pisimpään lajia harjoitelleisiin henkilöihin. Turun lisäksi pidetty opettaja toimii aikidon päävalmentajana Keravalla, Salossa ja Marttilassa. Lisäksi hän ohjaa leirejä säännöllisesti eri puolilla Suomea. Tamminen on laajentanut kamppailulajiosaamistaan budon ulkopuolelle. Vuonna 2005 hän suoritti Sisäasiainministeriön asetuksen mukaisen voimankäyttökoulutuksen, ja on toiminut turvamiehenä mm. Turun oikeustalolla. http://aikidoleiri.blogspot.com/ infosta. leirin aikatauluista ja muusta leiriin liitty västä Tästä blogista löydät ajantasaiset tiedot kesä Turkuun harjoittelmaan!

Blogia päivitetään kevään mittaan. Tervetuloa

AIKIDO 1/11

17

Teksti: Sisko Morera Kuvat: Miguel Morera

...Koska bojutsu jonka kehitti Aikidon perustaja, on niin erilaista...

Gérard Blaizen haastattelu Aikido Journal n:o 29F-1/ 2009 Haastattelun suoritti Horst Schwickerath Pariisissa, suomentanut Sisko Morera.

Minä en tahtonut olla opettaja, halusin olla oppilas .

Aikidojournal: Palataksemme Teidän alkuaikoihinne, kertoisitteko kuinka aloititte Aikidon?

Gérard Blaize: Se oli vuosi 1963. Se oli Noro-sensei, joka sai minut aloittamaan... Se oli jotain outoa. Sinä aikana asuin Toulousessa ja siellä ei ollut varsinaista Aikido-opetusta, ne olivat Judo-opettajat jotka opettivat Aikidoa.

Aloitin Judon, mutta sitten oli leiri japanilaisen mestarin kanssa. Näin kuinka se oli kaunista, hyviä liikkeitä, opettajalla oli valkoinen hakama... Kysyin mitä se oli. ”Se on Aikidoa..”

Ja sanoin, että haluan harjoitella Aikidoa. Judo-opettajani sanoi minulle, että voisin harjoitella Aikidoa, mutta että jatkaisin Judon harjoittelua. Ja niin tein, harjoittelin kumpaakin lajia niin kauan kuin olin Judo-opettajani kanssa. Ja myöskin hiukan Karatea, sillä eräs ystävä Judosta oli myös Karateopettaja.

18 AIKIDO 1/11

Sen jälkeen, opiskelujeni vuoksi, jätin Toulousen, lopetin Judon ja Karaten mutta jatkoin Aikidon kanssa. Sen jälkeen palasin ammattini takia Pariisiin.

Olin jo Aikido-opettaja, koska kun olin Auvergnessa, siellä ei ollut Aikidoa, joten kysyin Noro-senseiltä voinko opettaa, ja silloin olin vain 1.dan. Se oli vuosi 1967. Ja hän sanoi kyllä ja hän itse tuli opettamaan leirille ClermontFerrandiin.

Pariisissa se oli aikaa, jolloin Noro-sensei oli lopettanut Aikidon kanssa ja teki Kinomichi:ä. Nakazano-sensei oli lähtenyt Yhdysvaltoihin, Tamura-sensei oli Marselleissa. Ei ollut muita opettajia. Tuolloin olin 3.dan mutta en halunnut opettaa enää. Tunsin hyvin Christian Tissierin, joka tuolloin oli Japanissa ja hänen käydessään Pariisissa näin, kuinka hän oli edistynyt. Ja hän sanoi, että palatessani takaisin hän menisi Japaniin. Mutta sinä aikana olin virkamies ja minun oli otettava virkavapaata kaksi vuotta. Ensimmäinen anomukseni hylättiin ja menin Marseilleen. En halunnut olla opettaja enää, halusin

osa 2/2

olla oppilas ja koska Tamura-sensei oli Marselleissa, menin sinne.

Ja juuri silloin sain myöntävän vastauksen virkavapaasta mennäkseni Japaniin. Jäin Marseilleen syyskuusta tammikuuhun ja menin Japaniin v.1976 ja koska en palannut sovittuna aikana, vaihdoin ammattia totaalisesti. Kun palasin vuonna 1981, viiden ja puolen vuoden jälkeen, päätin tulla ammattilaiseksi Aikidossa. Aluksi suunnitelmani oli olla Japanissa kaksi vuotta, koska halusin olla oppilas jälleen. Olin aloittanut opettamisen hyvin varhain, koska ei ollut muuta mahdollisuutta, ei ollut muita opettajia sinä aikana...

...hän aloitti ensin tekniikan teon , ei katsonut paria ja parilla ei ollut mahdollisuutta antaa atemia tekniikan suorittamisen aikana .

Ja näin menin Japaniin,löysin Hikitsuchi-sensein, josta tuli mestarini, kiitos Peter Shapiron (jota olette myös

Ja niin aloitin mestari Hikitsuchin kanssa, joka antoi minulle yksityistunteja, koska en asunut Shingussa. Mutta kun menin Shinguun, hän opetti minua yksityisesti Peterin toimiessa tulkkina.

Eräänä päivänä tapahtui jotain hyvin kummallista; jokin ilmiö tuli hänen vatsastaan ja kosketti minun vatsaani ja sanoin itselleni: ”Olen löytänyt mestarini!” Siitä alkaen olen opiskellut hänen kanssaan hyvin intensiivisellä tavalla.

Peter oli oppaani, koska hän oli ollut 18 vuotta Shingussa.

AJ: Onko Hikitsuchi-sensein Aikido hyvin erilaista verrattuna muihin mestareihin?

GB: Ei hyvin paljon erilaista.

AJ: Hän oli aika isokokoinen...

GB: Ei, hän oli pienikokoinen; hän oli minun kokoiseni. Hänestä tuli suuri valokuvissa ja kun hänellä oli hakama, sanottiin että hän oli 180 cm mittainen.

Hän oli hyvin erilainen riippuen mitä hänellä oli yllään; kravatti kaulassaan hänestä voitiin sanoa että ”se vanha pieni mies” – ja tatamilla hän” kasvoi” ja sanottiin, että hän painoi 80 kiloa.

Jos katsotaan Tamura-senseitä, sieltä löytyvät samat perusteet; aloitetaan ensin, ei katsota paria ja pari ei pääse lyömään (antamaan atemia) tekniikan suorittamisen aikana. Yksinkertaisesti, ennen kaikkea kun Hikitsuchi-sensei tuli Ranskaan, hän opetti tarkasti ja hän opetti, kuinka harjoitella näiden perusteiden kanssa. Koska ongelma on tässä: jos ette sano ihmisille kuinka on tehtävä, miten on harjoiteltava, että voidaan opiskella... silloin ongelmana on epäloogisuus.

Kun palasin Ranskaan, Aikidosta tuli ammattini. Ja olen kutsunut Hikitsuchi-sensein noin 12 kertaa; Ranskaan, Suomeen ja Espanjaan. Ja muutaman kerran muualle kuin Eurooppaan. Sitten hän kuoli ja minä jatkan.. Japanissa opiskelen aseita Shindo Muso ryu:ssa mestari Matsumuran kanssa.

Hyvä, on helppoa sanoa jollekulle: ”Toinen hyökkää sinua kohti, sinä puolustaudut ja käytät toisen voimaa...”

Tuon ymmärtää hyvin. Se ei tahdo sanoa mitään, mutta olemme tyytyväisiä.

Mutta sanottaessa: ”Ennen hyökkäystä, on aloitettava ensin” Mitä se tahtoo sanoa? Joten on annettava tietty raami,

haastatelleet). Japanissa loukkaannuin pahasti niskanikamistani, paranin Peterin ansiosta – ja näin opin tuntemaan Seitain ja Katsugenundon. Menin Shinguun kesällä; sinä aikana oli mestari Kisshomaru Ueshiba, mestari Osawa, mestari Yamaguchi, 8. ja 9.daneja ja mestari Hikitsuchi 10.dan, minulle he kaikki omasivat hyvin korkean tason..

Suhdetta Shinguun ei luotu kädenkäänteessä. Se oli Peter, joka sanoi minulle että minun olisi mentävä Shinguun opiskelemaan.

menetelmä. Esimerkiksi ollaan hyvin lähellä toista, ja ennen shomenia laitetaan käsi silmien väliä kohden. Ja huomataan, että niin tehden silloin tällöin voimme ohjata toista.

Joten todellakin Perustaja sanoi, että se on kokonaan toinen asia kuin itsepuolustuksen logiikka, fyysinen voima jne.

Hikitsuchi-sensei puhui myös paljon O-senseistä, ja sen vuoksi kiinnostuin Aikidon Perustajasta, koska Hikitsuchisensei puhui hänestä taukoamatta.

Hikitsuchi-sensei teki seremoniat ja rukoukset ja hän sanoi meille: ”O-sensein viesti on tämä.” Kuulin kun hän sanoi ”O-sensei, O-sensei” tehdessään rukousta alttarin edessä, ja niin kiinnostuin Perustajasta.

Ja asioita ei tehty tällä tavalla, vaan se vaatii asioiden tutkimista ja työskentelyä. Jos olisitte kysyneet minulta Kototamasta puoli vuotta sitten, en olisi voinut vastata tällä tavalla, koska kaikki tämä tulee kokemuksen kautta ja se taas tulee tatamilla, joka tahtoo sanoa että omaan kokemuksen ja se sallii minun sanoa: ”Olen tuntenut tämän ja sen vuoksi ajattelen näin..”

Tässä on minun työni suunta. Mutta aina se on sama; kokemus tulee kehon kautta. Yksi suurimmista eroista minulle on, että tekniikka on työväline, jota käyttämällä voimme löytää mitä Aikido

AIKIDO 1/11

19

luuksista. on. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että ei ole muita henkilöitä (lukuun ottamatta O-senseitä), jotka voisivat sanoa löytäneensä Aikidon. Kiitos Takemusu Aiki:n tekstien, on voitu saada selitykset hänen taiteestaan.

Ja jos sitten olemme eri mieltä tai ei niiden tekstien kanssa, se on kokonaan toinen asia, voidaan sanoa, että olipa hän idiootti ja ettei tuossa ole mitään järkeä... Ainoa vaikeus on, että harjoittelu on hyvin tärkeää ja siinä on kutsuttava jumaluuksia. Se tahtoo sanoa, että jokaisessa selityksessä hän laittaa siihen yhden jumaluuden. Ja hän (Osensei) puhuu jumaluuksista aivan kuin me nyt olisimme puhumassa keskenämme. Esimerkiksi, hän sanoi että Tuulen jumaluus oli hänen vatsassaan ja suonissaan ja sanoi hänelle: ”Ueshiba, olen sinun suonissasi, mitä aiot nyt tehdä?” Tuo on hyvin yllättävää. Ja joka on kiinnostavaa, on että kun asiaa verrataan esimerkiksi kiinalaisten kanssa, O-sensei sanoi, että energia nousee oikealta puolelta ja laskeutuu vasemmalta puolelta. Ja hän laittaa siihen kaksi jumaluutta, hän sanoo että on yksi jumaluus oikealla ja toinen vasemmalla puolella. Tämä voi shokeerata ja joku voi olla eri mieltä. Mutta kiinalaiset sanovat saman asian energiasta, joka nousee oikealla puolella ja laskeutuu vasemmalla, mutta eivät puhu juma-

20 AIKIDO 1/11

Tämä auttaa olemaan enemmän tarkkaavaisempi, koska todellakin, jotain tuollaista tapahtuu ja sitä on opiskeltava. Kun alamme tuntea kuumuutta oikealla puolella, jotain siellä on tapahtumassa ja se vastaa Perustajan sanoja ja meidän ei tarvitse laittaa jumaluuksia niin halutessamme.

Alussa ihmiset lukkiutuivat paljon, ei nähty että hän kuvaili todellista kokemustaan ja selittääkseen sitä hän käytti Japanilaisen mytologian sanoja, koska hän oli uppoutunut siihen. Ja hän oli ihminen, joka on syntynyt v.1883, jolloin ei ollut tieteellisiä tutkimuksia ja sellaista näkökulmaa kuten nykyisin meillä.

Kun tehdään tällaisia asioita, jos kuunnellaan ja katsotaan tarkasti mitä hän kertoo, hän kertoo hyvin voimakkaista kokemuksista. Kuten kun hän kertoo kokemuksestaan miekan kanssa, se voi vaikuttaa todella oudolta, etenkin kun hän sanoo, että kokemus kestää kolme viikkoa... Hän selittää niitä ilmiöitä, hänen hengityksensä muuttumista ja se on asia, joka ei tapahdu minuutissa...

Ja kaikki tämä innoittaa minua. Ja tuon vuoksi ryhmässäni teemme Shinkokyun, koska juuri sen avulla voi saada hyvin vahvoja kokemuksia kehossa.

Kiitos Hikitsuchi-sensein, meillä on se-

litykset niistä asioista, joita on opiskeltava kun teemme tämän harjoituksen; minne keskitytään, sanat jotka lausutaan, kuinka kädet laitetaan, jne...

Minä itse en alussa tuntenut mitään, mutta koska hän (Hikitsuchi-sensei) oli mestarini, tein harjoituksen. Sittemmin aloin tuntea, kuinka kädet alkoivat liikkua täydellä vauhdilla, eikä niissä ollut jännitystä. Aloin tuntea lämpöä tässä tai tuolla, ja miksi lämpö alkoi nousta tässä, ja alkaa polttaa tuolla, kaikki alkoi yhtäkkiä mennä vauhdilla... Ja tämä on vaatinut minulta 25 vuotta. Ja tämä tulee kehon kautta... On totta, että O-sensei on elänyt hyvin voimakkaita kokemuksia ja sitten näemme, että hän on käyttänyt aikaa harmonisoidakseen tekniikat hänen sisäisen elämyksensä kanssa.

Kun joku alkaa puhua Aikidosta tällä tavalla , aseet eivät silloin ole yhtään mitään .

Jos katsomme O-sensein tekniikoita, kehitys on kiinnostava. Kun otamme esim. iriminagen, kirjassa v. 1933, pari tekee shomenin, nage pysäyttää sen, tekee ison leikkauksen sivuille, avaa, tekee ison leikkauksen kasvoihin, ottaa kiinni ja heittää maahan. Tämä on hyvin yksinkertaista; se suoritetaan kuten kata, koska se on vaarallista. Kun kat-

somme videota vuodelta 1935, se on jo hiukan erilaista; O-sensei nostaa kätensä, ja atemilla vie tänne. Sitten katsomme videon Iwamasta kun O-sensei oli 70-vuotias, jossa hän oli Saito- Kobayashi ym. senseiden kanssa. Videossa näemme, kuinka hän menee sisään (irimi) ja ohjaa, ja nousee tällä tavalla.

Löydämme saman liikkeen, mutta atemin sijaan tässä hän nousee ja maahan heittämisen sijaan tämä laskeutuu (kääntäjän huom. Melko varmasti Gérard on elehtinyt tai näyttänyt kirjasta jotain toimittajalle).

Joten Perustaja ohjaa paria, mutta säilyttää saman logiikan. Sen jälkeen voimme nähdä, kuinka houkutetaan shomenia; hän avaa kehonsa. Hänen elämänsä loppupuolella ei ollut enää hyökkäystä; se oli aina hän, joka houkutti uken kehoa tietynlaiseen aaltoon.

Mutta se oli aina irimi. On otettava huomioon, että hän omasi kyvyn houkuttaa ja ohjata ihmisiä ja se kyky oli joka kerta suurempi. Ja yhtäkkiä hänen tekniik-

kansa tulivat hyvin vaikeiksi ymmärtää, koska ei ollut yhtikäs mitään.

Hän halusi että harjoittelijat kiinnostuisivat kaikesta tuosta. Minulle tekniikat, joita teemme Aikidossa, liikkeet joita meillä on, ovat liikkeitä jotka Perustaja antoi käyttöömme, jotta jonain päivänä jotkut meistä olisivat kykeneviä samoihin ilmiöihin ja kokemuksiin kuin hän, samaan maailmankatsomukseen kuin hän. Jäädäkseni neutraaliksi ilman uskonnollisia ilmauksia, sanoisin että kokemukset, joita hänellä on ollut, ovat saaneet hänelle maailmankatsomuksen jota meillä ei ole ja se katsomus saa hänet puhumaan niin kuin hän puhuu. Ja kuten hän itse sanoi, se, mitä hän löysi Budosta, toiset ovat löytäneet muualta, mutta koska hän löysi sen Budosta, hän säilytti sen, näyttääkseen totuudenmukaisuuden siitä mitä hän oli kokenut.Ja kun puhutaan Aikidosta tällä tavoin, aseilla ei silloin ole mitään tekemistä siinä.

AJ: Joten, mitä Aikido on?

GB: Aikido on... Sanotaan, että se on opiskelua voidaksemme pystyä elämään samat ilmiöt kuin Aikidon perustaja, joka kutsui sitä ”harmoniaksi Ki:n ja ympäröivän maailman kanssa”, ja se, mikä meitä ohjaa tuohon suuntaan, ovat perusteet: aloitetaan tekniikka ensin ohjaten oikealla tavalla harjoituspariamme, houkutamme häntä mikä tuo lisää vaikeuksia – voi olla, ettei joku pysty siihen ja jää tekniikka-asteelle. Ja näin alamme opiskella sitä, mitä perustaja kertoi, hänen elämänsä, ja Kototama, onko perusteet kunnossa, koska on huomattava, että perusteet on oltava kunnossa voidakseen käyttää värähtelyjä ja se on sitä, mitä nykyisin teen: Kun teen tekniikan, teen sen äänteiden kanssa, värähtelyjen kanssa, kokeilen toimiiko se. On hyvä tehdä aloittelijoiden kanssa, koska heidän kehonsa ei ole valmistautunut, se on kiinnostavaa ja toimii!

AJ: Mutta sanoitte, että Teiltä on mennyt 25 vuotta tunteaksenne tuon kaiken...

GB: Kyllä, mutta se mitä parhaillaan etsin Aikidossa ja joka puuttuu siitä, on metodi, ja se on ongelma. Vaikka meillä on Aikidon liikkeet, ne ovat muuttuneet.

Nuoret japanilaiset eivät halunneet kuulla puhuttavan

Shintosta, koska heille Shinto merkitsi F asistista J apania joka oli aikaansaanut sodan ...

Mutta O-sensei teki paljon muitakin asioita: kaikki ne rukoukset jne.. kukaan ei ollut kiinnostunut niistä. Kuten Hikitsuchi-sensei sanoi kerran minulle: Rukous auttaa Ki:tä kiertämään nopeammin. Hän vei minut temppeliin ja teki rukouksen ja keskustani kuumeni.

Joten ajattelin, että rukous on työväline, jolla Ki saadaan kiertämään nopeammin. Ja olen vapaa siitä ajatuksesta, että rukous on uskonnollinen akti. Ja jokainen tekee omat johtopäätöksensä riippuen henkilön omasta uskomusmaailmasta.

Hikitsuchi-senseillä oli nämä selitykset... Esimerkiksi Saito-sensei on kertonut eräässä haastattelussa, kuinka O-sensei oli mennyt tekemään jonkin harjoituksen ja kun hän palasi, oli ollut mahdotonta olla hänen vieressään koska hänen energiansa oli niin suuri.

Mutta mikä se harjoitus oli? Sitä ei tiedetä. Myöskin tuo puuttuu Aikidosta;

AIKIDO 1/11

21

suurimmassa osassa dojoista alkuharjoitusta ei tehdä, sen nimi on Chinkon kishin undo, Torifune, Furutama... jne.

Joten, on vain yksi harjoitus, joka laittaa jotain kiertämään nopeammin kehon sisällä. Ja se ei ole niin, että teemme ikkyon ja sitten Ki saapuu. Painija tekee saman asian, nyrkkeilijä myös, mutta he eivät puhu Ki:stä.

Jos joku ei kehitä jotain kehonsa sisällä, silloin olemme tekemässä pelkkiä liikkeitä, joka toisaalta on hyväksi lanteille, tasapainolle ja nopeudelle. Se antaa meille jotain, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Aikidon kanssa. Ja se on sääli.

Kerran Hikitsuchi-sensei sanoi minulle: ”Aikidon tekniikoissa itsessään ei ole järkeä. Ne tehdään siksi, että löytäisimme Perustajan tason.” Ja se vaatii paljon työtä ja paljon ankaruutta. Minulta se on vaatinut paljon aikaa, koska olen tavallaan yksin. Oli Hikitsuchi-sensei, on Peter, olen opiskellut kummankin kanssa, mutta ei minulla ole montaa ihmistä apunani. Ja Japanilaisessa maailmassa on hierarkia edelleen vallalla; siellä ei voi keskustella.

Olisi hyvin kiinnostavaa, jos japanilaiset mestarit, jotka tunsivat O-sensein, kertoisivat kokemuksistaan kun olivat

22 AIKIDO 1/11

hänen kanssaan, kun he olivat heitettävinä. Näin olisi uusia näkökulmia, mutta asioista ei voi keskustella heidän kanssaan ja se on sääli. Kun taas Peterin kanssa voi keskustella, harjoittelemme yhdessä, näemme virheet... Olette nähneet Peterin, hän ei ole kevyt... Houkutan häntä ja psykologisesti en hallitse sitä, se on enemmänkin hän... Koska se oli hän, joka hoiti ja paransi minut.

On totta, että kokemukset Katsugen Undossa auttavat menemään tähän suuntaan. Koska tehtäessä Katsugen Undoa keho voi alkaa liikkua täydellä vauhdilla, ja joku voi kysyä, mitä on tapahtumassa... ja emme hengästy. Ja sitten hyväksymme asian, koska kehossa on muutakin kuin lihakset ja niiden voima.

Tämä on suuntani, jota etsin ja se vie paljon aikaa. En ole vielä tyytyväinen siihen, mitä teen. Se, mitä teen värähtelyjen ja Kototaman tasolla, en opeta sitä vielä. Mutta kun tulee päivä jolloin olen tyytyväinen, ja toivon sen päivän saapuvan pian, silloin opetan, miten teen, mitä metodia käytän, mitä visualisointia teen ja ajattelen, että oppilaillani menee 3-4 vuotta mihin itse käytin paljon aikaa. Koska nyt meillä on perustajan videot ja kirjat, silloin kun itse aloitin Aikidon ei ollut mitään.

Aina on sanottu, ettei O-sensei puhunut tai selittänyt mitään. Mutta sitten huomattiin, että hän oli kirjoittanut paljon, tehnyt paljon konferensseja. Ja on totta, että kun hän sanoo, että Aikido on Kototaman ilmaus, se oli selitys, joka jätettiin sivuun välittömästi, koska se oli niin abstrakti.

AJ: Tamura –sensei ja muut japanilaiset mestarit sanovat, etteivät ymmärtäneet mitään siitä, mitä hän sanoi...

GB: Aivan, he olivat nuoria, on tarpeen tähdentää että heillä oli 50 vuotta ikäeroa O-sensein kanssa. Ja perustaja puhui usein Wakayaman seudun murteella, jota Tokiolaiset eivät ymmärtäneet.

Ja hän käytti paljon Shinton ilmauksia.

On hyvä tietää, että sodan jälkeen nuoret japanilaiset eivät halunneet tietää mitään Shintosta, koska heille Shinto oli fasistinen Japani, joka oli aikaansaanut sodan.

Sittemmin on voitu tehdä ensimmäiset käännökset O-sensein teksteistä, kiitos japanilaisen henkilön, joka on Shinton, Buddhismin ja kiinalaisen filosofian oppinut ja hän opiskeli Perustajan tekstejä ja vertasi niitä siihen, mitä kiinalaiset mestarit sanoivat. Ja tuo auttoi suhteellistamisessa esimerkiksi minun elämänkumppaniani, joka käänsi tekstejä, hän oli ensin hiukan shokissa, koska O-sensei käytti Shinton ilmauk-

sia, mutta kiitos noiden vertailujen hän hyväksyi käännöstyön. Ja niin päästiin sen esteen yli, mutta alussa käännöstyö oli vaikeaa.

Toinen ongelma on, että useat ihmiset, jotka tunsivat Perustajan ennen toista maailmansotaa, kuolivat sodassa tai sodan jälkeen lopettivat, koska eivät hyväksyneet kehitystään. On henkilöitä, kuten Sunadomari (Kanshu), joka elää, oli Hikitsuchi-sensei, ja joitain muita, joita en tunne, mutta jotka tunsivat Osensein ennen sotaa ja seurasivat häntä sodan loputtua. Mutta suurin osa on kuollut. Ja tämä on jättänyt tyhjän aukon Aikidoon. Ja tämä voi selittää myös sen, miksi on niin paljon muotoja Aikidossa, jokainen antaa oman esityksensä Aikidosta.

Mielestäni vain O-sensei teki Aikidoa, me yritämme löytää sen, mitä hän koki.

Ja jos joku jonain päivänä elää sen kokemuksen, silloin hän voi todella tehdä Aikidoa. On tärkeää sanoa, että hän oli tietyllä tavalla valaistunut olento. Luin erään ranskalaisen kirjailijan kirjoittaman kirjan. Siitä löytyi täsmälleen samat ilmaukset kuin mitä O-sensei käytti. Ja tuo ranskalainen kirjoitti: ”Erotamme kehon ja sielun, mutta itse asiassa olemme sielu. Se on sielu, joka on kaikkien asioiden perusta.” Ja Osensei sanoo, että Aikido on sielun värähtelyn kaiun opiskelua. Huomaamme, että heillä on samat ilmaukset.

Perustaja löysi ne budosta ja säilytti puitteet näyttääkseen, että se, mitä hän oli elänyt, oli todellista.

On vaikeaa kuunnella jotakin, joka sanoo: ”Jos teen näin, en tee sitä sen vuoksi, että olen vahva, vaan koska olen liitossa, harmoniassa universumin Ki:n kanssa...” Tulette heitetyiksi, yritätte heittää kuten hän, mutta kuinka tehdä?

Siitä on kyse. Se on normaalia, tulee aika, jolloin on kysymysten vuoro.

AJ: Minä en puhu japania, mutta kerran näin Stéphane Benedettin, joka lukee ja puhuu japania sujuvasti ja hän esitti mestari Tamuralle kysymyksiä erään tekstin käännöksestä.

GB: Alussa se on hiukan vaikeaa, sittemmin omataan tietty asiantuntemus tavasta, miten O-sensei ilmaisi itseään.

Mutta O-senseitä on todella vaikeaa kääntää, koska hänen fraseologiassaan ei ole paljon logiikkaa. Hän tekee hyvin pitkiä lauseita, joissa japanilaiset itse menevät ymmälle; he eivät tiedä enää, missä itse teema menee. Ja kun

on käännetty 10, 20, 30, 50, 100 sivua, todellisuudessa ollaan samoissa teemoissa, löydetään sama tyyli puhua... ja niin aika kuluu...ja sen vuoksi kun Takemusu Aikin käännöstä tehtiin, minulta kysyttiin mitä ajattelin. Ja löysin täsmälleen saman fraseologian kuin mitä elämänkumppanini käytti minun kirjaani.

”O-sensei sanoi näin, emme ym-

märrä siitä mitään joten harjoi tellaan ja ymmärrämme .”

Näen O-sensein tekstien toisia käännöksiä ja sanon: ”O-sensei ei puhunut koskaan tuolla tavoin.” Hän ei puhu tarkalla tavalla, lauseet ovat pitkiä ja ne eivät ole johdonmukaisia, joten kääntäjälle se on aika vaikeaa. Ja se, että japanilainen oppinut teki ne vertaukset, auttoi todella paljon. Hän on todellinen oppinut, jolla on todellinen asiantuntemus, hänellä oli kapasiteettia selityksiin. Se auttoi käännöstyössä.

Mutta siitä huolimatta meni yli puolitoista vuotta kahdenkymmenen sivun kääntämiseen. Ei työskennelty joka päivä ja kun tuli ongelmia, soitimme Hikitsuchi-senseille, joka selitti oitis.

Meillä oli tämä mahdollisuus, koska Hikitsuchi-senseillä oli täydellinen ymmärrys, mitä tuli O-senseihin, hän ymmärsi Wakayaman murretta. Hän rekisteröi kaiken, hän oli hiukan vanhempi ja oli tuntenut Perustajan ennen ja jälkeen sodan, joten näin hänellä oli tuo asiantuntemus. Ja siitä seurasi, että käännöstyö oli helpompaa; kun oli ongelma, soitimme hänelle ja hän selitti.

Ja niin kumppanini pystyi viimeistelemään käännöstyön. Mutta se vei aikaa.

Ja pystyimme välttämään tietyn sudenkuopan, koska kun lause oli korrekti ranskan kielellä, mutta siinä ei ollut järkeä, emme yrittäneet antaa sille johdonmukaisuutta, koska jos antaa johdonmukaisuuden ja viemme lauseen meidän ymmärryksemme tasolle, niin silloin sillä ei ole enää arvoa. Ja vältin sudenkuopan, koska olin Peterin kanssa ja harjoittelimme ja meistä oli kiintoisaa tämä: ”O-sensei sanoi näin, enkä ymmärrä siitä mitään, mutta mennään harjoittelemaan ja ymmärretään.”

Mutta ennen kaikkea on tarpeen, ettei tekstiä muuteta. Joten työ oli todella pitkä, mutta se auttoi paljon. Ja tuli hetki, jolloin tietyt ihmiset sanoivat, että käännökset ovat valheellisia ja se

sai seuraajat räyhäämään. Se shokeerasi suurta osaa. Ihmiset sanoivat: ”Tuo ei ole mahdollista!” Mutta kyllä, hän sanoi niin ja sitten te teette mitä tahdotte, olette vapaita.

AJ: Tuo on vaikea tie!

GB: Kyllä, mutta hyvin innoittava!

Tämä innoittaa minua.

Tämän rinnalla harjoittelen paljon Chi Kongia, se auttaa myös ymmärtämään enemmän; kiinalaisten mestarien kanssa ei ole mytologiaa, se on helpompaa.

Te harjoittelette, ja voitte kokea hyvin vahvoja kokemuksia. Ja se on tullut minulle todeksi mestarin Hikitsuchin kanssa sekä kiinalaisen Chi Kong mestarini kanssa. Ja se on aina samankaltaista: minulle se rakentuu konkreettisista kokemuksista ja niiden pohjalta sanotaan: ”Kappas, ehkä se on totta, mitä hän sanoo, ehkä se on todellista.”

Jos en koskaan olisi saanut kokemuksia ja Hikitsuchi-sensei ei olisi koskaan houkuttanut minua, en tiedä, jos olisin koskaan kiinnostunut Aikidon perustajan sanoista. ”Aikido on houkuttavan voiman harjoittamista”. Mutta tämä ei tahdo sanoa mitään. Koska hän sai minut tuntemaan kokemuksia kehossani, se herätti uteliaisuuteni. Sitten kysymme, kuinka kaikki tuo tehdään. Meille annetaan tekniikat, selitykset, sitten kokeilette ja tarkkailette mitä tapahtuu; miksi se toimii yhden, muttei toisen kanssa, ja huomaatte, että olette vielä liian kovia.

Kysytte: ”Miksi olen kova yhden kanssa ja miksi olen rento toisen kanssa?” ja huomaatte että tässä on todellakin ongelma, ja sitten yhtenä hetkenä täällä alkaa kuumeta ...( suom. huom.

Luultavasti Gérard on näyttänyt kehon paikkaa esim. haraa tai rintakehän keskusta).

Aikidon perustaja sanoi, että ellei tämä ( suom. huom. Viittaan edelliseen huomautukseeni) kuumene, Aikidoa ei voida tehdä. Te ehkä sanotte, että se on jotain hyvin konkreettista. Ja sen vuoksi se on hyvin pitkä; se on työ, joka tulee kokemuksen kautta. Ja te ette voi tehdä tuota kokemusta kuin sillä ehdolla, että teillä on käytössänne liikkeet, selitykset, jotka auttavat menemään siihen suuntaan, ja muussa tapauksessa saatte muita kokemuksia ja menette toiseen suuntaan. Ja tämän vuoksi voi olla, että nyt on niin paljon erilaisia muotoja Aikidossa.

AJ: Olen Teille hyvin kiitollinen että suostuitte tähän haastatteluun.

AIKIDO 1/11

23

Seitai Katsugen-undo (Gérard Blaize) Teksti ja kuvat: Sisko Morera

2000-luvun Japanissa useat henkilöt olivat erikoistuneita kehon kanssa työskentelyyn taistelutaitojen tai terveydenhuollon kautta.

Noguchi Haruchika oli yksi heistä kehittäen ”hyvänolon metodin”, joka on saanut monia seuraajia, suurimmaksi osaksi Aikidon harjoittelijoita.

KEHON SÄÄTÄMINEN (tasapainoon saattaminen) Helmikuussa 1976 olin tullut Japaniin uudestaan ollakseni toiset kaksi vuotta siellä. Oleskeluni venyi vuoteen 1981.

Olin aivan haltioissani voidessani olla Aikidon kehittäjän maassa. Olin täynnä energiaa ja harjoittelin useita tunteja päivässä Hombu dojolla Tokiossa.

Mutta kerran kaaduttuani pahasti aloin kärsiä päänsärystä ja nopeasti harjoittelusta tuli helvettiä kipujen vuoksi.

Halusin parantua, mutta tilani huononi siihen pisteeseen, että makasin suurimman osan ajasta futonillani. Ystäväni alkoivat tulla levottomiksi. Sitten Peter Shapiro tuli katsomaan minua. Shapiro on amerikkalainen, joka oli asunut Tokiossa vuodesta 1967. Hän kosketti minua niskaan, painoi selkärankaani ja kehoni alkoi liikkua. Olin tiedottomassa tilassa, joten en voinut nähdä, mitä tapahtui. Mutta suureksi yllätyksekseni kun liike loppui, minulla ei ollut enää päänsärkyä ja pystyin nousemaan ja liikkumaan normaalisti. Olin hyvin iloinen ja kysyin Peteriltä, josta oitis tuli ystäväni, että hän selittäisi tapahtuneen. Hän kertoi käyttäneensä Seitai -tekniikoita ja kehon spontaani liike oli nimeltään Katsugen-undo.

Tekniikat oli kehittänyt japanilainen mestari Noguchi Haruchika, joka opetti dojollaan Tokiossa. Peter oli yksi hänen oppilaistaan ja hän neuvoi minua me-

24 AIKIDO 1/11

Peter Shapiro opettaa

nemään mestari Noguchin dojolle, jotta mestari Noguchi tutkisi minut. Ja niin tein, aloitin Katsugenin harjoittelemisen sinä vuonna (1976) ensin mestari Noguchin dojolla ja hänen kuolemansa jälkeen ryhmässä, jota johti Peter.

NOGUCHI HARUCHIKA JA SEITAI Mestari Noguchi syntyi v. 1911 Shitaya:n korttelissa Tokiossa. Jo hyvin nuorena hänellä oli kyky parantaa, erityisesti Tokion suuren maanjäristyksen jälkeen v.1923, jolloin hän paransi käsillään ihmisiä, jotka olivat saaneet palovammoja ja haavoja järistyksen aikana. Hän oli vain 12-vuotias ja päätti tulla parantajaksi.

18-vuotiaana hän avaa oman dojon (dojon nimi oli ” Terveyden ylläpito luonnollisella tavalla”) korttelissa, jossa asui, ja kehittää oman metodinsa parantaa: Seitai:n (kehon säätäminen, tasapainoon saattaminen). Hän opiskelee erilaisia parantamistekniikoita ja huomioi, että jokaisella henkilöllä on herkkyys, joka saa yksilön toimimaan erilaisella tavalla kuin toinen yksilö.

Jokaiseen yksilöön on käytettävä terapiaa, joka on sopiva juuri hänelle. Samaan aikaan tarkkaillessaan dojollaan

säännöllisesti vierailevien henkilöiden liikkeitä ja asentoja, hän luokitteli henkilöt tavalla, joka muistutti eri eläimiä, esim. tiikerityyli, kirahvityyli jne.

Mutta tuo luokittelu oli liian vaikea, jotta sitä olisi voitu opettaa. Myös v. 1945, kun hän oli opiskellut yksilöiden herkkyyttä, hän teki synteesin tarkkailustaan ja luokittelemistaan 12 tyypistä tai TAIHEKI:sta (kehon luonne/tapa): Aktiivinen/passiivinen aivotyyppi, aktiivinen/passiivinen ruoansulatustyyppi, aktiivinen/passiivinen keuhkotyyppi jne. Hän jakoi joka tyypin yhdelle polarisaation alueelle tai kehon johtavalle alueelle, esimerkiksi aivot-virtsatieelimet-lantio. Esim. näin aktiivisten aivojen tyyppi: ”Vitaalienergia nousee aivoihin, niiden välittömät käskyt käännetään sanoiksi ja aivot työskentelevät toteuttaakseen käskyt.”

Tämän luokittelun – joka oli saatu aikaan tarkkailemalla ihmisten fyysistä rakennetta, heidän tapojaan ja käytöstään – täytyy antaa Seitai-opettajalle selvyys henkilön TAIHEKI:sta, jolloin opettaja voi tehdä sopivan terapian juuri siihen TAIHEKI:in. Seitai:n sisällä on olemassa Seitai taiso (Seitai ”voimistelu”) ja Seitai sôhô ( Seitai kehomanipulaatio), jotka riippuvat jokaisen

TAIHEKI:sta. On hyvin tärkeää, ettei tee virheitä, kun katsotaan henkilön TAIHEKI. Tai, kuten selitin jo aiemmin, henkilön TAIHEKI:n katsominen on hyvin vaikeaa, sillä alkuperäinen luokitus oli mestari Noguchin tekemä, kun hän oli tarkkaillut potilaitaan, ja näin ollen Seitai-opettajilla ei ehkä ole samaa kapasiteettia kuin mestari Noguchilla.

Seuraava vaikeus on se, että suurin osa ihmisistä on yhdistelmä montaa eri TAIHEKI:a. On tarpeellista määritellä eri TAIHEKI -tyypit ja paljastaa, mikä niistä on vahvin (dominoiva) selvittääkseen, mitä ovat toiset TAIHEKI -tyypit. Lopulta henkilölle voidaan antaa sopiva terapia. Ymmärrämme tämän paremmin, kun tiedämme, että Seitain oppiminen vie paljon aikaa (n.

20 vuotta) ja että em. tekniikat (Seitai taiso ja Seitai sôhô) on osoitettu avuksi synnytyksissä, katkenneiden luiden yhteen liittämisessä jne.

Tämänkaltainen opiskelu on tarkoitettu heille, jotka haluavat olla Seitaiopettajia, kun taas on olemassa harjoite, jota kaikki voivat tehdä, ja se oli mestari Noguchin mielestä hyvin tärkeää. Harjoite on Katsugen-undo, Ranskassa tunnettu nimellä Uudistava liike.

Olin läsnä mestari Noguchin viimeisessä konferenssissa Tokiossa. Hän puhui paljon kuolemastaan ja toivoi, että tekisimme Seitai-harjoituksia hänen kuolemansa jälkeen. Tuli hetki, jolloin tulkkini kommentoi minulle: ”Kuinka voi olla mahdollista, että hän puhuu noin, onko hän lähellä kuolemaa?” Ja todellakin, hän menehtyi 10 päivää myöhemmin.

Hän, joka tiesi ihmisten kuoleman etukäteen erehtymättä. Tuossa konferenssissa hän sanoi hyvin selvästi, että hänestä oli tärkeämpää Katsugen-undon harjoittelu kuin Seitai-tekniikoiden.

Tämä tapahtui 1976 heinäkuussa.

ja he ovat oppineet itsekontrollin. Julkisesti itkevää/huutavaa/haukottelevaa aikuista ei katsota hyvällä silmällä.

Samaan aikaan sanotaan, että nuo reaktiot tuovat helpotusta ja hyvää oloa ja voivat torjua vakavia sairauksia.

Katsugenin tarkoitus on herkistää kehoa ja auttaa sitä saamaan terveen reaktion, kun keho on epätasapainossa.

Liike voidaan aktivoida yksinkertaisilla harjoituksilla. Ensimmäinen niistä auttaa solar plexusta rentoutumaan, toinen on kiertoliike, joka aktivoi kallonpohjan alueen, kolmas hengitysharjoitus, jota voi kuvailla ei-luonnolliseksi ja keho tämän kolmannen harjoitteen vuoksi tuntee ”epämukavuutta” ja reagoi liikkumalla. Nämä harjoitukset suoritetaan silmät suljettuina ja ne pidetään suljettuina koko sen ajan kun kehon liikkuminen jatkuu.

Yleensä liikkuminen alkaa pään keinuttamisella ja seuraavaksi liike leviää koko kehoon. Alkuun liike on harvoin harmoninen, henkilöt voivat hakata käsillään tai kantapäillään lattiaan, toiset voivat elää uudelleen läpi jonkin tuskallisen kokemuksen elämästään ja voivat alkaa itkeä tai hengittää vaikeasti. On siis suositeltavaa, että session ohjaajalla on riittävän suuri kokemus voidakseen auttaa ihmisiä käymään läpi vaikeat vaiheet, kun heidän kehonsa alkaa liikkua. Ohjaajan kokemus on hyvin tärkeää etenkin silloin, kun hän on auttamassa saamaan liikettä alkuun tai kun henkilö on ensimmäistä kertaa tekemässä Katsugen-undoa.

On vaikeaa hyväksyä, että keho liikkuu tahdosta riippumatta. Usein reagoidaan avaamalla silmät katsoaksemme, mitä on tapahtumassa, mutta silmien avaaminen aiheuttaa liikkeen loppumisen ja tämä taas voi joskus aiheuttaa pahoinvointia. Ohjaajan tulee rauhoittaa harjoittelijaa oikeiden harjoitteiden avulla ja antaa näin uusi mahdollisuus aloittaa liike uudestaan.

Kaikki aloittelijat voivat elää nämä kokemukset, mutta niistä ei kannata masentua, koska kun harjoitus on päättynyt, he tuntevat yleisen hyvänolon tunteen, kehon rentoutumisen ja mielenrauhan. He oppivat luottamaan kehoonsa ja huomaamaan, että pikkuhiljaa kehon liike tulee suuremmaksi ja harmonisemmaksi ja on mahdollista liikkua yli tunnin ilman minkäänlaista uupumusta ja voi olla, ettei hengitysrytmi myöskään kiihdy.

VILUSTUMISEN HYVÄT PUOLET Kun uudistava liike saa aikaan kehon herkistymisen sen energeettisille epätasapainotiloille, voiko keho spontaanin reaktion avulla välttää vakavat sairaudet?

Ei ole olemassa tieteellistä vertailututkimusta niiden ihmisten välillä jotka harjoittavat uudistavaa liikettä ja niiden jotka eivät. Mutta omasta puolestani voin sanoa, että Katsugen-undolla on hyödyllinen terapeuttinen vaikutus.

Harjoitettuna säännöllisesti se varmistaa kehon rentoutumisen ja joustavuuden ja niin myös suuremman vastustus-

Peter Shapiro

KATSUGEN-UNDO Ei ole ollenkaan outoa haukotella useaan otteeseen ja tuntea sen jälkeen uuden energian kehossaan voidakseen jatkaa aktiviteettiaan. Kun syömme/ juomme liikaa, koetamme saattaa kehon tasapainoon. Lapset ovat hyvä esimerkki kehon spontaaneista reaktioista; he itkevät, huutavat ja hetken päästä meno jatkuu iloisena. Mutta yleisen käytösnormin mukaan tuollaiset reaktiot ovat outoja aikuisille, koska heidän odotetaan käyttäytyvän ”normaalisti”

AIKIDO 1/11

25

Peter Shapiro ja iriminage

kyvyn vastaan erilaisia sairauksia, joita kaikki kohtaamme elämämme varrella.

On korostettava, että Seitai:ssa sairaudet, kuten vilustuminen, mielletään joksikin, joka on hyödyksi kehollemme ja että se vahvistaa ja tasapainottaa kehoamme. On hyvin opettavaista lukea mestari Noguchin kommentteja vilustumisesta.

Ne selittävät aatteen sairauksien alkuperästä ja niiden roolin ja niin kehittävät ajatuksen Seitain opetuksista. ”Terve keho on notkea, sillä on kyky laajeta ja supistua.” Osa kehostamme on ylikuormituksessa, se osa kärsii polariteettisesta uupumuksesta. Jos kosketamme tuota osaa, se on jäykkä ja lihasten kyky rentoutua ja supistua on huono. Kun tuo rentoutumiskyky on alentumassa, se tarkoittaa että vanhenemme.

Ihmiset menettävät elastisuuden asteittain ja lopuksi kuolevat. Kun tarkkaillaan tuota prosessia kuolemaa kohti, nähdään että suurimmalle osalle ihmisistä ei tapahdu ”muerte subita” (äkillinen kuolema). Kun joku on löytänyt tavan, jolla hänen kehonsa ei menetä joustavuutta ja on ymmärtänyt herkkyytensä, hänen terveytensä ei romahda yhtäkkiä, mutta jos hänen kehonsa muuttuu jäykäksi, vilustuminen voi auttaa ratkaisemaan tuon ongelman.

Vilustumisen aikana keho voi alkaa tasapainottua. Pikemminkin voimme sanoa, ettei vilustuminen ole sairaus, vaan tervehdyttävä asia.

Vilustumiset ja vatsatauti (ripuli) ovat kehon tärkeimpiä tapoja pysyä hyvässä kunnossa, tai toisin sanoen kevyet, tois-

26

AIKIDO 1/11

tuvat vilustumiset ja vatsataudit ovat kehon aktiviteetteja, jotka auttavat sitä pysymään kunnossa.

Minun ensisijainen tarpeeni on, että keho normalisoituu. Meillä täytyy olla luonnollinen keho, luonnollisimmalla mahdollisella tavalla. Ja tämän ollessa kyseessä on parempi käydä läpi kevyt vilustuminen ja antaa sen tehdä vaikutuksensa ilman, että koettaisimme kaikin konstein parantaa sitä. Vilustuminen on asia, jota ei tarvitse koettaa parantaa, paremminkin käydä se läpi.

KATSUGEN-UNDO JA AIKIDO Nämä ehdotukset voivat shokeerata joitain lukijoita, mutta kuten kirjoitin aiemmin, heitä auttaa mestari Noguchin sanat: ”Ylläpitää keho luonnollisena mahdollisimman luonnollisella tavalla”.

Jokaisen on tehtävä oma kritiikkinsä, positiivinen tai negatiivinen. Mutta mitä hyötyä Aikidon harjoittelija voi saada tästä harjoitteesta? On esimerkiksi opettavaista huomata, että Katsugen-undon aikana keho voi liikkua uskomattoman nopeasti, ilman minkäänlaista väsymystä. Onko mahdollista saada uudestaan aikaan tuo ilmiö Aikidon tekniikoiden suorittamisessa?

Se voi olla yksi ohjenuora etsinnässä.

Valmistavien harjoitusten aikana Aikidossa (Chinkon Kishin No Ho) havaitsemme, että kehossamme alkaa tapahtua jotain energeettisellä tasolla.

Suurin hyöty, mitä Aikidon harjoittelija voi saada Katsugen-undosta, on saada eri näkökulma koskien mestari Ueshiban selityksiä hänen taiteestaan. Kun on mahdollista lukea tarkat ja oikeelliset käännökset mestari Ueshiban selityksistä, voimme hylätä ne vaikeatajuisina tai sanomme, että ne ovat Shinton mytologiaa. Seuraava reaktio on, että sopeutamme ne omaan käsityskykyymme, mutta silloin mestari Ueshiban selitykset menettävät kaiken arvonsa.

Minulle se on niin, että jos olemme ymmärtäneet, mitä Aikido on, sen päämäärän ja sen, kuinka sinne saavutaan, on niiden tukeuduttava mestari Ueshiban selityksiin ja opetuksiin.

Uudistava liike (Katsugen-undo) ja ne kokemukset, joita saamme siitä, voivat olla hyvin käyttökelpoinen asia, jotta voimme astua sisälle mestari Ueshiban maailmaan.

Gérard Blaize, 7.dan Tokion Aikikai

Kääntäjän huomioita Olen itse harjoittanut useita vuosia Katsugen-undoa, opettajani Gérard Blaizen ja Peter Shapiron ohjauksessa. Joitain kertoja vierailin myös Barcelonassa erään Seitai-opettajan tunneilla. Kokemukseni on yksinomaan positiivinen. Se on saanut aikaan kehon rentoutumisen ja omasta mielestäni on ollut myös apuna Aikidossa. Kehon herkkyystaso on kohonnut ja nopeus lisääntynyt.

Kun sain ensimmäisen kokemukseni liikkeestä, olin todella hämmästynyt: Kuinka keho voi liikkua niin nopeasti ja silti en väsynyt lainkaan – pikemminkin virkistyin.

Katsugen-undo on asia, jota ei voi ”tehdä”. Sanotaankin, että se on ”ei tekemistä”. Eli emme päätä, että nyt liikutan vaikkapa jalkaani, vaan jalka liikkuu ilman päätöstäni. Olen harjoittanut myös Yukia, joka on yksi osa Seitaita. Se on käsien kautta annettavaa energiaa, monissa tapauksissa ihmiset ovat saaneet avun erilaisiin kiputiloihin jne. (Yuki tarkoittaa onnellista energiaa; onnellista ki:tä) Oppilaani ovat myös olleet mukana Seitai -sessioissa. Teemme silloin tällöin yhdessä Katsugenia. Heidän kokemuksensa ovat olleet myönteisiä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä.

Sisko Morera www.aikido-sakaki.com siskomorera@gmail.com

, n i p o r D ot out! n

Suomen Aikidoliitto on ollut innolla mukana järjestämässä Nuori Suomen isännöimää Your Move -liikuntatapahtumaa nuorille. Idea Your Moven takana oli nuorten liikkumisen ja terveystietoisuuden lisääminen. Nuori Suomen teettämän selvityksen mukaan jopa urheiluseuroissa harrastavat nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Terveysliikunnan näkökulmasta varsinkin lukiolaiset ja ammattikoululaiset ovat haastava ryhmä. Siirtyessään opiskelemaan toiselle asteelle nuoret lopettavat vakituiset liikuntaharrastuksensa herkästi, eikä aikaa liikunnalle tunnu opiskelulta riittävän. Liikkujan identiteetti rakentuu nuoruusvuosina. Juuri siksi on erityisen harmillista, että opiskeluvuodet ovat nuorten aikuisten passiivisinta aikaa. Urheiluseurat voivat ottaa enemmän vastuuta nuorten liikuttamisesta ja toimia yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Your Move -ideologian innoittamana Suomen Aikidoliitossa käynnistyy syksyllä 2011 nuoria aktivoiva Drop in, not out -hanke, jonka tarkoituksena on lisätä lukioikäisten nuorten liikkumista, liikuntatietoisuutta ja terveyttä liikunnan harrastamisen kautta. Hankkeen tavoitteena on kurssien ja leirien kautta tehdä aikidoa tunnetuksi nuorten keskuudessa, ja auttaa omalta osaltaan nuorten liikkujan identiteetin rakentumista. Seurat tarjoavat kouluille aikidokursseja, jotka voidaan hyväksyä soveltavana liikunnankurssina osaksi opiskelijan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa. Seurat voivat lisäksi olla mukana järjestämässä koulujen liikuntapäiviä. Hankkeen ideoimasta yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet.

Käytännössä seurat tarjoavat kouluille aikidon peruskurssia. Seurat, jotka haluavat osallistua hankkeeseen, voivat hakea rahoitusta Isoveli-ohjelman kautta. Kurssimaksun suositellaan

olevan opiskelijoille alennettu, pilottiseuralla kurssimaksu lukiolaisille oli 20 euroa/6kk. Projektin ajatuksena on luoda seuroille ja toisen asteen oppilaitoksille pohja yhteistyölle tulevaisuudessa. Seura voi kutsua haluamansa määrän opiskelijoita kurssilleen.

Erillisen kurssin järjestäminen ei ole tarvittavaa. Hankkeeen materiaalit lähetetään seuroille toukokuun lopussa syksyn kursseja ajatellen.

Kaikissa hankkeeseen liittyvissä asioissa seurat voivat olla yhteydessä allekirjoittaneeseen.

Terveisin

Edla Niemi juniorivaliokunnan puheenjohtaja Aikidoliitto +358445980826 edla.niemi@laurea.fi

AIKIDO 1/11

27

Tunnelmia p채채si채isleirilt채 22. - 25.4.2011 Kuvat: Ollipekka Kangas

28 AIKIDO 1/11

Toimistosivut: Ville Virtanen

Liittosihteerin jälkikirjoitus Kuten liiton nettisivuilla olleesta ilmoituksesta käy ilmi olen lopettamassa Aikidoliiton liittosihteerinä 31.5. koska siirryn kesäkuussa toisiin tehtäviin. Haluaisin kiittää seuroja yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Monet asiat ovat aikanani muuttuneet ja toivottavasti seuraajani jatkaa uusien käytäntöjen kehittämistä niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin aikidoseuroja ja niiden jäseniä.

Aikidoliiton liittosihteerin työ on ollut mielenkiintoista ja haastavaa. Haastavinta on ollut kehittää liiton toimintaa muun työn ohella sekä samalla viestiä kentälle, miksi muutoksia tehdään. Myös palautteen vähäinen määrä kentältä sekä vähäinen osallistujien määrä liittokokouksiin tekee toimiston työn haastavaksi. Toivoisinkin Aikidoliiton tulevaisuuden kannalta, että seurat osallistuisivat aktiivisemmin liiton kehittämiseen, esittämällä toiveita, osallistumalla liittokokouksiin sekä tarjottuihin koulutuksiin. Liitto on seuroja varten eikä päinvastoin. Kehottaisin seuroja myös kehittämään omia käytäntöjään yhdistyksinä. Hyvin hoidettu ja toteutettu hallinto mahdollistaa keskittymisen pääasiaan - aikidoon ja sen edistämiseen seuran paikkakunnalla. Tähän liittyen kannattaa seurata, mitä kotimaisten opettajien leirin yhteydessä tapahtuu. Ko. viikonlopusta on tulossa monipuolinen aikidoviikonloppu – myös seurojen hallinnon kannalta.

Juniorivaliokunta on valmistelemassa projektia, jonka avulla seuroihin saadaan toivottavasti uusia nuoria harrastajia. Tilastojen perusteella aikidonharrastajat ovat kovaa vauhtia keski-ikäistymässä, ja tämä ei ole lajin tulevaisuuden kannalta kovin hyvä asia – ilman nuoria harrastajia aikidon asema Suomessa on uhattuna. Kannustan seuroja lähtemään mukaan juniorivaliokunnan Drop in, not out -projektiin sekä miettimään, mitä seura voisi tehdä houkutellakseen nuoria mukaan aikidon pariin. Projektista löytyy tietoa liittosivujen nuoriso- ja junioritoiminta –kohdasta.

Toivotan suomalaisille aikidon harrastajille hyvää kesää ja antoisia aikidoharjoituksia! Kenties tatamilla nähdään :) !

Ville Virtanen Liittosihteeri, 31.5.2011 asti

Muutoksia Aikidoliiton hallinnossa Sporttirekisteriuudistus ja palveluissa Aikidoliiton nykyisen liittosihteerin jättäessä tehtävänsä Aikidoliiton hallinnossa ja palveluissa tapahtuu seuraavia muutoksia: • 31.5. jälkeen kunnes uusi liittosihteeri on aloittanut aikidopukuja voi tilata suoraan Petlastechiltä: http://www.petlas.fi/budo/index.htm • Lisensseihin ja sporttirekisteriin liittyvissä asioissa voivat seurat olla yhteydessä ennen uuden liitto- sihteerin aloittamista: lajipalvelut@slu.fi

Aikidoliitto on siirtynyt käyttämään uutta SLU:n sporttirekisteriä ns. aikidorekisterinä. Rekisteristä tulee löytymään kaikki aikidon harrastajien aikidotiedot. Vuoden 2011 aikana rekisteriin lisätään toiminto, jonka avulla yksittäinen harrastaja voi käydä tarkistamassa kaikki omat tietonsa rekisteristä. Uutta sporttirekisteriä seura voi käyttää myös omana jäsenrekisterinään. Sen etuja ovat mm.

• • •

•

seurat voivat itse tarkistaa jäsentensä lisenssitilanteen integroitu tapahtumanhallintatyökalu seurat voivat (ja myöhemmin siis myös yksittäiset harrastajat) tarkistaa itse seurassa suoritetut vyö-arvot sekä jäsentensä suoritetut koulutukset yms. sporttirekisteri saa automaattisesti tiedot Itellalta osoitteenmuutoksen tehneistä henkilöistä, joten rekisteri pysyy ajantasaisena.

•

Aikidoliiton puheenjohtajan tehtävää laajennettiin hallituksen päätöksellä niin, että se kattaa toiminnan johtajan tehtävään kuuluvia osa-alueita ja tehtävästä tehtiin palkkiollinen. Mallia kokeillaan vuoden 2011 loppuun asti.

•

Hallitus päätti perustaa työvaliokunnan, joka koostuu valiokuntien puheenjohtajista, Aikidoliiton puheen- johtajistosta sekä liittosihteeristä. Valiokunnan tarkoi- Tällä hetkellä n. 40 seuraa on ottanut rekisterin käyttöön. tuksena on aikidotoiminnan parempi suunnittelu sekä Niiden seurojen, jotka eivät ole vielä ilmoittaneet sporttitiedon kulkeminen eri valiokuntien välillä. rekisterin seurakäyttäjää tulisi ilmoittaa käyttäjä mahdollisimman pian!

Rekisterin käyttöohjeet (vain rekisteröityneille seurakäyttäjille) sekä rekisteriseloste löytyvät liiton sivuilta materiaalipankista. Rekisterin käytön edistymisestä tiedotetaan seuroja säännöllisesti.

AIKIDO 1/11

29

Ylimääräinen liittokokous 22.1.

22.1.2011 kokoontunut ylimääräinen liittokokous erotti Suomen Aikidoliiton hallituksen esityksestä Tapiola Aikikain toistaiseksi Aikidoliitosta, koska Tapiola Aikikaissa on myönnetty joulukuussa 2009 seurakohtainen dan-arvo.

Liittokokouksen linjauksen mukaan ko. toiminta rikkoo Suomen Aikidoliiton vakiintuneita toimintaperiaatteita ja toimintatapoja sekä vahingoittaa liittoa ja liiton imagoa etenkin Hombu-dojon suuntaan. Liittokokouksessa oli läsnä edustajat 19:sta jäsenseurasta.

Kevätliittokokouksen päätöksiä Syyskokous pidettiin 24.4. Helsingissä pääsiäisleirin yhteydessä. Kokouksessa oli läsnä edustajat 12 jäsenseurasta.

Kiitos kaikille osanottajille onnistuneesta kokouksesta! Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, mm: • Vahvistettiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010 • Myönnettiin Aikidoliiton hallitukselle

vastuuvapaus vuodelta 2010

Hallituksen ja valiokuntien kokoonpano 2011 Hallitus

Puheenjohtaja: Erkki Mäki Varapuheenjohtaja: Tuula Laisi Talousvastaava: Jani Hartikka Viestintävastaava: Olli-Pekka Kangas Koulutusvastaava: Tuula Laisi Leirivastaava: Lauri Holopainen Juniorivastaava: Pertti Lindqvist Projektivastaava: Edla Niemi

Koulutusvaliokunta

Esa Hirvonen (pj), Antti-Juhani Pekkarinen, Jarkko Tuominen, Kimmo Salokannel ja Juhani Rautiainen.

Juniorivaliokunta

Edla Niemi (pj), Pertti Lindqvist, Sanna Antell, Jaana Romppainen ja Sami Poutiainen.

Tekninen valiokunta

Miranda Saarentaus (pj), Remi Delcos, Harri Rautila, Juhani Laisi, Jukka Helminen, Mari Lehtinen ja Jarmo Halttunen.

Dan-graduoinnit 2011 Aika Leiri Paikka Hakemus liitossa 16.7.2011* Akarin kesäleiri Hanko 1.6.2011 30.7.2011 Kesäleiri, Kobyashi-sensei Turku 10.6.2011 27.8.2011 Nozomin leiri Tampere, Nääshalli 15.7.2011 21.10.2011* Akebonon leiri Järvenpää 26.8.2011 Marraskuu Kotimaisten opettajien leiri Varmistuu myöhemmin 26.8.2011 * Graduoijana Juhani Laisi, 6.dan shihan Dan-graduointeihin ilmoittaudut helpoiten sähköisellä lomakkeella: https://www.aikidoliitto.fi/fi/graduointi/dan-koehakemus

Pääsiäisleirin 2012 järjestäjä haussa Aikidoliitto hakee pääsiäisleirin 2012 järjestäjäseuraa. Seura vastaa yhdessä liiton luottamus- ja toimihenkilöiden kanssa leirin järjestelyistä. Viime vuonna hyväksytyn leirisäännön mukaan järjestävälle seuralle maksetaan 85 % leirin mahdollisesta voitosta ja liitto kantaa vastuun, jos leiri tekee tappiota. Hyvin järjestetyllä leirillä seura voi siis saada varoja muuhun toimintaan sekä hyvää mainosta itselleen.

Hakemukset 1.9. mennessä osoitteeseen: aikido@aikidoliitto.fi

Uusia jäsenseuroja Aikidoliittoon Hallitus hyväksyi kokouksessaan 21.5. kaksi uutta seuraa Aikidoliiton jäseniksi: • Finnish Association of Takemusu Aikido (FATA) ry , Helsinki • Shumpukai ry, Joensuu Tervetuloa mukaan toimintaan!!

30 AIKIDO 1/11

Nuoriso- ja junioritoimintaa vuonna 2011 Your Move suurtapahtuma 27.5. – 1.6.

Nuorille suunnatun Your Move Suurtapahtuman järjestävät Nuori Suomi ry ja SLU ry 27.5.-1.6.2011 Helsingin Olympiastadionin ympäristössä. Suurtapahtuma on vuoden 2011 suurin liikuntatapahtuma Suomessa. Paikalle odotetaan kymmeniä tuhansia osallistujia liikkumaan, kokeilemaan uusia lajeja ja kokemaan ainutkertaisia elämyksiä. Osallistumisen lisäksi nuorilla on ollut erittäin suuri rooli tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa. Nuoret pääsevät tapahtumassa kokeilemaan reilusti yli 50 lajia innostavilla ja ennennäkemättömillä tavoilla. Aikido on yksi Your Moven lajeista.

Budoleiri 10.-12.6.

Budoleirillä, joka alkaa aivan kohta, treenaa ja leireilee yhteensä 150 budojunnua. Aikidon osallistujia on viime vuoden tapaan n. 80. Ilmoittautuminen on jo suljettu, mutta leiristä löytyy tietoa osoitteesta: http://budoleiri.sporttisaitti.com/

Aikidolisenssi 2011 Urheiluliittojen lisenssi koostuu kahdesta osasta; lisenssiosasta ja vakuutusosasta. Lisenssi on liittojen tapa hoitaa rekisteröintitarvetta. Lisenssituloilla ylläpidetään myös liiton tarjoamia palveluja jäsenseuroille ja jäsenille mm. koulutusja valmennustoimintaa, leiritoimintaa, junioritoimintaa, tiedotustoimintaa sekä kansainvälistä toimintaa. Urheiluliitot ovat halunneet varmistua harrastajiensa turvasta lajia harrastettaessa. Liitot edellyttävät joko lisenssivakuutuksen tai muun vastaavan vakuutusturvan voimassaoloa. Lisenssivakuutus on liiton neuvottelema edullinen ryhmävakuutus, joka kattaa kyseisessä lajissa sattuneet tapaturmat.

Miten saat AIKIDOLISENSSIN ?

Uudet lisenssiasiakkaat ostavat lisenssin osoitteesta: https://sporttilisenssi.slu.fi/ Lisenssistä löytyy myös Aikidoliiton kotisivuilta, www.aikidoliitto.fi kohdasta ”Lisenssi”. Maksaessasi lisenssilaskua, muista EHDOTTOMASTI mainita viitenumero. Viitenumerolla tietosi kohdistuvat rekisteriin annettuihin henkilötietoihin ja näin mm. vakuutusyhtiö saa tiedot ja Aikido-lehtikin tulee sinulle kotiin.

Koko vuoden lisenssien hinnat vuonna 2011: lisenssiosuus Pohjolan tapaturmavak. yhteensä A-lisenssi (yli 18 v.)

22 € 60 € 82 € B-lisenssi (alle 18.v) 13 € 19 € 32 € Loppukauden lisenssin hinnat (1.9.2011 alkaen): A-lisenssi (yli 18 v.)

B-lisenssi (alle 18.v)

5 € 6 €

60 € 19 €

65 € 25 €

Aikidotapaturmavakuutuksen korvausmäärät: A-lisenssi B-lisenssi Vamman hoitokulut 8.500 € 8.500 € 30.000 € 30.000 € Pysyvän haitan kertakorvaus Kuolema 8.500 € 8.500 € Omavastuu 100 € -

Oma tapaturmavakuutus

Jos sinulla on oma tapaturmavakuutus, voit ostaa lisenssin vain osoitteesta: https://sporttilisenssi.slu.fi/ Kopiota vakuutustodistuksesta ei tarvitse enää lähettää liittoon.

Muistathan, että osallistuttaessa liiton järjestämiin tilaisuuksiin, tulee olla voimassaoleva aikido-lisenssi !

Tapahtumakalenteri löytyy liiton kotisivuilta www.aikidoliitto.fi

Lähetä Aikidolehdelle palautetta ja juttuvinkkejä osoitteeseen toimitus@finland-aikikai.fi

AIKIDO 1/11

31

Aikidon monet kasvot Kuvat Aikidoliiton 40-vuotisjuhlaleirin satoa