Aikidolehti 2/2019

AIKIDO Suomen Aikidoliiton jäsenlehti 2/2019

Uudet junioreiden vyökoevaatimukset s.10

PÄÄKIRJOITUS

Jussi Koukku

PUOLIVUOSISATAA AIKIDOLIITON TOIMINTAA SUOMESSA

AIKIDOFÖRBUNDET VERKSAMT I ETT HALVT SEKEL I FINLAND

Tämän lehden ilmestyessä on juhlavuosi jo alkanut.

Vuosi huipentuu tietenkin leiriin, jonka ohjaa Waka sensei Mitsuteru Ueshiba. Sitä ennen vierailee Suomessa useita korkea-arvoisia opettajia, muun muassa Endo shihan, 8. dan ja Christian Tissier shihan, 8. dan.

Tänä vuonna on siis juhlimisen lisäksi mahdollista osallistua harjoituksiin, joiden opetuksen taso on huikea.

Uskoisin myös, että kyseiset opettajat houkuttelevat treeneihin harjoittelijoita rajojemme ulkopuolelta.

Eipä tarvitse joka treeneissä tarrata tuttujen kavereiden ranteisiin. Se tuo harjoitteluun mukavaa vaihtelua ja ehkä muutaman yllättävän tilanteenkin.

När den här tidningen dyker upp har jubileumsåret redan börjat. Året kulminerar förstås i lägret som instrueras av Waka sensei Mitsuteru Ueshiba. Innan det besöks Finland av flera högt graderade instruktörer, bland annat Endo Shihan 8.dan och Christian Tissier 8.dan. Det här året är det alltså, förutom festligheterna, möjligt att delta i träningar vars nivå på undervisningen är häftig. Jag skulle vilja tro att nämnda instruktörer drar utövare utanför våra gränser till träningarna. Man behöver inte gripa tag i handleden på en känd kompis på varje träning. Det för med sig trevlig omväxling i träningen och kanske några överraskande situationer också.

Mitä viidenkymmenen vuoden aikana sitten on aikidorintamalla ehtinyt tapahtua? Iso joukko on ehtinyt tutustua lajiin ja siihen hurahtanut. Monella kotimaisella aikidokalla on jo useiden vuosikymmenten kokemus ja lajin taso on aivan eri tasolla kuin alkuvuosina edes uskallettiin uumoilla. Peruskursseille eri seuroissa on osallistunut todella mittava määrä ihmisiä ja näin aikidon tunnettuus on noussut. Tosin sillä saralla tekemistäkin riittää, kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on sen verran kovaa. Tämän asian parissa kamppailevat myös muut budo- ja kamppailulajien liitot samoin kuin lukuisat liikuntamuodot yleisestikin. Liitto tekee tärkeää työtään lajin kattojärjestönä mahdollistaen hyvät mahdollisuudet lajin harrastamiseen Suomessa.

Mitäpä miettii tästä rivitreenari? Eipä ole hassumpaa kuulua tällaiseen yhteisöön, jolla jo Suomessakin alkaa olemaan kunnioitettavasti perinteitä ja osaavia ihmisiä lajin parissa. Siis meillä tavisharjoittelijoilla juhlavuosi alkaa joka uudenvuodenpäivä.

Vad har då hänt på aikidofronten under 50 års tid? En stor grupp har hunnit bekanta sig med grenen och blivit besatt av den. Många inhemska aikidoutövare har redan flera årtionden av erfarenhet och nivån på aikido är en helt annan än man i början ens vågade drömma om. Ett verkligt stort antal människor har deltagit i grundkurser i olika föreningar och på så sätt har kännedomen om aikido ökat. Det finns till den delen dock mycket att göra, konkurrensen om människors fritid är ganska hård. Det här kämpar också andra förbund inom budo- och kampgrenar om på samma sätt som även andra motionsformer i allmänhet. Förbundet gör ett viktigt arbete för grenen som takorganisation för att ge goda förutsättningar för att träna aikido i Finland.

Vad tycker en som tränar på sidan om om detta? Det är inte dåligt att höra till en sådan här gemenskap, som även i Finland börjar ha respektfulla traditioner och kunniga personer inom grenen. Så för oss noviser börjar jubileumsåret varje nyårsdag.

Med önskan om träningsglädje i jubileumsårets tecken önskar

S I S Ä L LYS LU E T T E LO

Treeni-iloa juhlavuoden merkeissä toivoo Pääkirjoitus 2

Jussi Koukku

Aikido-lehti on Suomen Aikidoliiton virallinen äänenkannattaja. Lehti jaetaan kaikille lisenssin maksaneille. Tavallisesti levikki on noin 1500 kpl.

Lehteä voi myös ostaa Aikidoliitosta.

Päätoimittaja: Jussi Koukku 0400 494 626 toimitus@aikidoliitto.fi Ilmoitusmyynti: Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu 20, 00240 Hki 09 - 3481 2566 040 - 573 8166

2

AIKIDO 1/20

Puheenjohtajan palsta

3

Syksyn VOK II -kurssin antia

4

Miten japania kirjoitetaan aakkosin?

8

Suomen Aikidoliiton uudet junioreiden vyökoevaatimukset

10

Aikidoa esperantoksi

13

Jotta tatamilla ei olisi näin yksinäistä...

16

Aikidobladet på svenska

19

Ulkoasu: Outi Heistman Paino: M&P-Paino Kannen kuva: Markku Mustonen

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä materiaalista, kuten kuvista ja kirjoituksista. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä ainoastaan toimituksen luvalla.

Aikidolehdessä julkaistaan aikidoharrastajien kirjoituksia. Kirjoitukset edustavat kirjoittajan omaa mielipidettä, eivät Aikidolehden tai

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Auno Mäkinen

KOHTI JUHLAVUOTTA

MOT JUBILEUMSÅRET

Ensi vuonna on Suomen Aikidoliiton juhlavuosi. Viisikymmentä vuotta tulee täyteen ensi keväänä. Juhlaa pääsemme viettämään kuitenkin vasta lokakuussa. Leirin ja iltajuhlan suunnittelu on jo lähes valmiina. Leiri tulee olemaan kaksipäiväinen ja lauantaina on yhteinen iltajuhla.

Nästa år är det Finlands Aikidoförbunds jubileumsår. Femtio år till våren. Vi kan fira först i oktober. Lägret och kvällsjubileet är nästan färdigt planerade. Lägret blir två dagar och på lördagen ett gemensamt kvällsjubileum.

Iltajuhlassa tullaan ensimmäisen kerran jakamaan liiton ansiomerkkejä. Poikkeussyistä voivat seurat palkita ansioituneita omissa juhlavuoden tapahtumissaan hopeisin ja pronssisin merkein, mutta kultaisia ansiomerkkejä luovutetaan vasta päätapahtuman iltajuhlassa.

På kvällsjubileet delas förbundets förtjänsttecken ut för första gången. Undantagsvis kan föreningarna belöna de förtjänstfulla med silver- och bronsmärken på sina egna jubileumsläger, men förtjänsttecknen i guld delas endast ut i samband med kvällsjubileet.

Juhlavuoden kunniaksi uutukaisia ansiomerkkejä voidaan lunastaa puoleen hintaan. Näin on tarkoituksena tukea jäsenseurojen omaa juhlavuoden toimintaa. Tarkoituksena on, ettei ansiomerkkien hinta olisi esteenä palkita myös niitä, jotka ovat mahdollistaneet aikidon harjoittelua, vaikkeivät olisi aikidon harjoittelijoita. Jalkapallossa näitä puurtajia kutsutaan muun muassa ”mokkapalamutseiksi” ja ”kuskifaijoiksi”.

Med anledning av jubileumsåret kan de nya förtjänsttecknena köpas för halva priset. På så sätt är tanken att stöda medlemsföreningarnas egna verksamheter med tanke på jubileumsåret.

Tanken är att priset på förtjänsttecknena inte skulle vara ett hinder för att belöna även dem som har möjliggjort aikidoträning även om de inte tränar aikido själva. Inom fotbollen kallar man de här arbetarna för bland annat ”mockarutsmammor” och ”kuskpappor”.

On itsestään selvää, että seurojen toimijoita tulee myös palkita.

Esityksiä liiton hallitukselle tulee valmistella ajoissa, jotta ansiomerkit ehditään myöntämään. Nolointa on huomata, että palkittavien joukosta puuttuvat oman seuran ansioituneet ja huomionosoitukset jäävät saamatta yhteisessä iltajuhlassa.

Det är självklart att även föreningarnas verksamhet borde belönas. Förslagen behöver förberedas i god tid i förbundets styrelse så att man hinner godkänna förtjänsttecknena. Det blir pinsamt ifall de som premieras saknas i den egna föreningen och ifall någon blir utan i samband med kvällsjubileet.

Leiri tullaan järjestään Vantaan Energia Areenalla. Sekä lauantaina että sunnuntaina aamuharjoitukset tulee ohjaamaan nykyinen Dojo-cho Mitsuteru Ueshiba. Asiasta sovittiin keskusteluissa, jotka käytiin Hombu Dojolla marraskuussa vierailuni yhteydessä.

Lägret ordnas i Vanda Energi arenan. Morgonträningarna både lördag och söndag instruerar nuvarande Dojo-cho Mitsuteru Ueshiba. Under mitt besök på Hombu Dojo i november kom vi överens om det här under diskussionen.

Lopuista harjoituksista tullaan selviämään kotimaisella opettajakunnalla. Ohjelma tarkentuu kevään aikana. Lisäksi edeltävälle viikolle on suunnitteilla harjoituksia, jotka toimivat etkoina varsinaiselle juhlaleirille. Toivottavasti jäsenseurat järjestävät juhlavuoden tapahtumia ja käyttävät hyväkseen tämän erityisvuoden markkina-arvon.

Kiitos kaikille tästä kuluneesta vuodesta. Yhdessä tekemisen ilmapiirissä on saatu todella paljon aikaan. Muutamat keskeneräisyydet viemme loppuun keväällä, ja näin meillä on liitto valmiina juhlimaan sekä jatkamaan työtä suomalaisen aikidon puolesta, katse kohti satavuotiasta liittoa.

Resten av träningarna kommer att instrueras av inhemska instruktörer. Programmet klarnar under våren. Veckan innan är det inplanerat träningar som förfest till det egentliga jubileumslägret. Förhoppningsvis ordnar medlemsföreningarna olika event under jubileumsåret och drar nytta av det speciella året i sin marknadsföring.

Tack till er alla för det gångna året. Mycket har uppnåtts i en gemensam atmosfär. Några oavslutade ärenden kommer att avslutas under våren och då har vi förbundet klart inför jubileet och kan fortsätta arbetet för finländsk aikido, med siktet inställt på ett hundraårigt förbund.

Joulukuussa 2019 Auno Mäkinen Puheenjohtaja Ordförande

AIKIDO 1/20

3

- syksyn VOK II -kurssin antia Teksti: Milla Mäki, Tampereen Aikidoseura Nozomi Kuvat: Ben Kamras

Ensimmäisiä asioita, joita tulen aikidosta lajia tuntemattomille kertoneeksi, on aina se, että aikidossa ei kilpailla.

Näin ollen minulle oli vielä muutama vuosi sitten hiukan vieras ajatus myös se, että aikidoa voisi valmentaa – tai varsinkin, että siihen voisi saada virallista koulutusta aikidon näkökulmasta.

Eritasoisia valmentaja- ja ohjaajakoulutuksia (VOK) kuitenkin järjestetään säännöllisin väliajoin joko Aikidoliiton omina, tai esimerkiksi kamppailulajien yhteistyönä järjestettävinä kokonaisuuksina.

Omalla kohdallani ”virallinen” kouluttautuminen alkoi syksyllä 2015 kamppailulajien yhteistyönä järjestetyllä 4

AIKIDO 1/20

I-tason junioriohjaajakoulutuksella ja tänä syksynä oli vuorossa Aikidoliiton oma VOK II -jatkokoulutus, jota ainakin tämän koulutusporukan kokemusten pohjalta voin vahvasti suositella muillekin lajin parissa toimiville ohjaajille.

rikkaus

liikunta- ja valmennusalan kokemuksella varustettu, pitkän linjan aikidoka Kustaa Ylitalo ja osallistujissa mukana oli niin kokeneita konkareita, kuin vähän tuoreempiakin vetäjiä hyvin erilaisilla taustoilla. Jututin muitakin kurssilaisia aiheesta ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että oli todella antoisaa kouluttautua näin monipuolisen porukan kesken.

Tämän syksyn koulutukseen osallistui 15 henkilöä 13 seurasta kymmenessä eri kaupungissa ja olipa mukana jopa kaksi eri tyylisuuntaa. Varsin kattava edustus suomalaista aikidokenttää siis! Kouluttajanamme toimi vahvalla

”Huippujuttu oli se, että koulutuksessa oli mukana ihmisiä eri puolelta Suomea ja eri seuroista, jossa tehdään aikidoa hieman eri tavoilla. Minusta oli hienoa nähdä kuinka eri tavoin aikidoa

Erilaisuus on ehdottomasti

voi ajatella ja tehdä ja silti kaikki osallistuivat innolla yhteisiin harjoitteisiin.”

– Seppo Alamännistö, Nivalan Aikidoseura Iso osa osallistujista toimi seurassaan myös muissa vastuutehtävissä kuin ohjaajina; mukana oli seurojen päävetäjiä, puheenjohtajia, sihteerejä ja junioritoimintavastaavia. Varsinaisen ohjaajakouluttautumisen ohella olikin todella arvokasta vaihtaa ajatuksia muiden aikidoaktiivien kanssa, ja sekä antaa että saada vertaistukea ja vinkkejä myös muuhun seuratoimintaan ja harjoituksiin ylipäätään.

”Sain hyviä ohjeita opettamiseen ja myös tukea siihen, että aikidon ohjaaminen ei ole muillekaan aina helppoa! - - Yksi hyvä asia oli myös koulutuksen suoma mahdollisuus eri harjoittelijoiden väliseen verkostoitumiseen. Kenellekään ei

varmaan jäänyt epäselväksi, että minkälaista aikidoa kukakin haluaa omassa seurassaan harjoitella, kun kaikki kuitenkin pääsivät itse ohjaamaan sekä demoamaan mm. lajiesittelyn.” – Heikki Mustonen, Kotkan judoseuran aikidojaos

Selkeä, johdonmukainen ja antoisa kokonaisuus

VOK II -tason koulutus koostui kolmesta viikonlopusta: SPR:n EA I -kurssista, sekä kahdesta ohjaamiseen ja aikidoon keskittyvästä viikonlopusta. Lisäksi tehtiin muutamat ennakko-, väli- ja lopputehtävät. Kaiken kaikkiaan II-tason VOK-koulutuksen kesto on 100 h. Kuluneen syksyn VOK II -kurssi oli kolmas yksinomaan aikidon parissa järjestetty vastaavan tasoinen kurssi, aiemmat toteutukset olivat vuosilta 2007 (pilotti) ja 2011. Tarkemmin koulutuksen rakenteeseen voi tutustua Aikidoliiton sivuilla.

Tällä kertaa ensiapukoulutus järjestettiin SPR:n tiloissa Kampissa SPR:n kouluttajan johdolla ja varsinaiset koulutusviikonloput Awasen viihtyisällä salilla Ruoholahdessa.

Upeaa loppukesäistä merinäköalaa olisi helposti saattanut unohtua tuijottelemaan pidemmäksikin aikaa, ellei koulutuksen aihe olisi ollut niin mielenkiintoinen! Ensimmäisenä varsinaisena koulutusviikonloppuna keskityttiin harjoituksen, ryhmän ja yksilön ohjaamisen periaatteisiin sekä kauden, harjoituksen ja seuratoiminnan suunnittelun teoriaan. Toisen viikonlopun ensimmäinen päivä painottui aikidon lajitaitojen opettamisen sekä kyu-graduointiin valmentamisen periaatteisiin, ja koulutus huipentui ohjaamisen käytännön harjoitteluun, eli yhdessä ohjattuun yksipäiväiseen aikidoleiriin.

”Mielestäni koulutuksen rakenne oli selkeä ja johdonmukainen, ja

AIKIDO 1/20

5

huipentui hienosti sunnuntain leiritapahtumaan. Viikonloppuina koulutus keskittyi nimenomaan ohjaamiseen ja antoi hyvin uusia näkökulmia pohdittavaksi.”

– Aleksi Autti, Ryu Koku Kan Ainakin oman kokemukseni sekä muun koulutusporukan kommenttien perusteella tällainen rakenne oli onnistunut ja toimi erinomaisesti. Myös kouluttautujien odotukset täyttyivät ja jopa ylittyivät suurelta osin. Jos vielä jotain lisää toivottiin, niin käytännön harjoitusta, sillä tämän kokoisella porukalla yhden henkilön ohjausaika leirillä jäi aika lyhyeksi.

”Odotin koulutukselta oman tekemisen haastamista ja siten kehittymistä, mutta myös vahvistusta omille valinnoille. Odotukset täyttyivät varsin mainiosti.”

– Kimmo Konkarikoski, Seigikai ”Odotin ainakin keskustelua aikidosta ja sen opettamisesta/ harjoittelusta. Keskustelua syntyi mukavasti ja sitä oli jopa enemmän kuin olin odottanut.”

– Heikki Mustonen, Kotkan judoseuran aikidojaos ”Edellisestä koulutuksesta oli jo aikaa, joten lähdin "päivittämään" ajatuksiani. Lisäksi halusin

6

AIKIDO 1/20

tavata muita aikido-opettamisesta kiinnostuneita treenaajia. Odotin koulutukselta uusia ideoita ja rakentavaa keskustelua ja ideointia muiden koulutettavien kanssa ja odotukset täyttyivät suurelta osin.”

– Erkki Ylimäki, Kaiten Erityisen antoisaksi koettiin koulutuksen viimeinen osuus, eli kouluttautuvien ohjaajien yhdessä ohjaama leiripäivä. Olimme jo ennakkoon teemoittaneet leirin, jakautuneet neljään ryhmään ja suunnitelleet ryhmän kesken tunnin mittaisen setin, jossa kukin ryhmän jäsen pääsi hetken konkreettisesti harjoittelemaan leiritreenin vetämistä. Vaikka yksittäisen vetäjän osuus ei kovin pitkä ollutkaan, niin oli silti mukava päästä heti tuoreeltaan soveltamaan oppeja käytäntöön. Leirillä oli myös ilahduttavan runsaasti ihan oikeita osallistujia – ei siis vain meitä kurssilaisia toisiamme ohjaamassa. Iso kiitos kaikille läsnäolleille aidon ohjauskokemuksen mahdollistamisesta!

Ryhmäytymistä parhaimmillaan ja runsaasti eväitä eteenpäin

”Itselle jäi hienot fiilikset koko koulutuksesta. Koulutuksessa oli erittäin hyvä ryhmähenki ja varsinkin itse ainoana Ki-aikidon lajiharrastajana ja valmentajana

oli mukavaa kuulua tähän porukkaan ja siihen että kaikki ottivat avoimin mielin vastaan.”

– Marko Nordqvist, Combat Society Aikido Lainaus kurssikaveri Markolta kiteyttää hyvin koulutuksen tunnelmaa.

Heti ensimmäisenä EA-viikonloppuna muodostunut lämmin ilmapiiri ja upea yhteishenki kantoi läpi koko koulutuksen. Siitäkin huolimatta, että kovin moni ei tuntenut toistaan etukäteen, niin kaikki heittäytyivät rohkeasti mukaan, aina ensiapua vaativien tilanteiden esittämisestä ja ratkomisesta koulutuksen päättäneen leirin suunnitteluun ja toteutukseen asti.

Tällä porukalla olisi mielellään käynyt vaikka vähän pidemmänkin koulutuskokonaisuuden!

”Oma kokemukseni koulutuksesta oli vahvasti positiivinen. Osallistuja olivat innokkaina mukana, kaikilla oli omia kokemuksia ja omaa sisältöä tuotavaksi koulutusviikonloppuihin. Oli mukava kuulla kaikkien ideoita ja kokemuksia ohjaamiseen ja treenaamiseen liittyen. Koulutuksessa oli kouriintuntuva hyvä yhteishenki, ja itselle jäi yleinen toimintaan mukaan ottava tunne, kukaan ei jäänyt ulkopuoliseksi.”

– Aleksi Autti, Ryu Koku Kan

Kuten totesin jo artikkelin alussa, niin olimme koko koulutusporukan kanssa yhtä mieltä siitä, että tämä koulutus kannattaa ehdottomasti käydä kenen tahansa aikidon parissa toimivan ohjaajan – jos ei muuten, niin ainakin sen tarjoaman vertaistuen ja verkostoitumisten mahdollisuuksien vuoksi. Kaikilla meillä on omat tyylimme ja tapamme ohjata, opettaa ja valmentaa, eikä niitä ole välttämättä kovin helppo muuttaa. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä kriittisesti tarkastelemaan omaa tekemistään ja miettiä, voisiko siihen kuitenkin saada jotain uuttakin näkökulmaa mukaan. Tähän tarkasteluun VOK II -kurssi tarjosi erinomaisen ympäristön.

”Mielestäni olisi suositeltavaa että kaikki lajivalmentajat ja seuran päättäjät kävisivät VOK 2 -koulutuksen. Antaisi ainakin uutta näkökulmaa omaan tekemiseen ja treenin vetoihin, ettei seuroissa kangistuttaisi perinteisiin kaavoihin.”

– Marko Nordqvist, Combat Society Aikido ”Koulutuksesta sai hyvää vertaistukea ohjaamiseen ja palautteen antamiseen sekä vastaanottamiseen.”

– Kimmo Konkarikoski, Seigikai Vaikka en pidäkään itseäni varsinaisesti valmentajana, niin minäkin olen sitä mieltä, että valmentaja- ja ohjaajakoulutuksesta saa paljon eväitä harjoitusten vetämiseen ja oman ohjaajuuden kehittämiseen. Onneksi aikidon polku on pitkä ja olen vasta sen alkupäässä, eli aikaa ja tilaa kehittymiseen on vielä paljon. Ja vaikkakin vain yksi monesta, niin VOK-koulutukset ovat siihen mitä mainioin mahdollisuus.

AIKIDO 1/20

7

Merkkien takana:

Miten japania kirjoitetaan aakkosin?

Teksti: Tuomas Hietala Kuva: Unsplash

Arigato, arigatō, arigatô, arigatoo vai arigatou? Japanin kieltä voidaan kirjoittaa aakkosin monella tavalla, mikä aiheuttaa toisinaan hämmennystä.

Mitä aikidon harrastajan kannattaisi asiasta tietää?

Japanin kirjoitusjärjestelmä on tunnetusti monimutkainen: käytössä ovat sekä Japanissa kehittyneet hiragana- ja katakana-tavumerkit että kiinalaisperäiset kanji-sanamerkit.

Olisikin varsin hankalaa, jos suomalaisten aikidoharrastajienkin pitäisi osata lukea ja kirjoittaa japanilaisia merkkejä voidakseen käyttää lajinsa termejä. Onneksi Japanin kirjoittamiseen muillakin merkeillä, kuten meidän käyttämillämme latinalaisilla aakkosilla, on keinonsa.

Hepburn-järjestelmän ABC Yleisin menetelmä japanin kirjoittamiseksi aakkosin on ns. Hepburn-järjestelmä, jossa konsonanttien ääntämys pohjautuu englantiin ja vokaalien italiaan. Hepburnjärjestelmän tavoitteena on, että englantia ja romaanisia kieliä puhuvat osaisivat lausua aakkosin kirjoitettua japania suurin piirtein oikein. Suomessakin pääosin käytetään Hepburn-järjestelmää, vaikkei se suomeen täysin sovikaan. Suuntaa antavana ääntämisohjeena voisi sanoa, että Hepburn-järjestelmässä konsonantit äännetään kuten englannissa, paitsi r, joka on lähellä l-äännettä. Vokaalit a, e, i ja o äännetään kuten suomessa, ja u kuten ruotsissa.

Japanissa (kuten englannissakaan) ei ole y-vokaalia, vaan Hepburn-järjestelmässä y vastaa suomen j-äännettä.

8

AIKIDO 1/20

Selkeää? Valitettavasti asiassa on muutama mutka. Aakkosin kirjoitetuissa japanin sanoissa voi etenkin akateemisemmissa julkaisuissa ja oppikirjoissa usein nähdä vokaalien a, e, o, ja u yläpuolella vaakasuoran viivan: ā, ē, ō, ū. Viiva on pituusmerkki eli sen alla oleva vokaali lausutaan pitkänä.

Suomalaisittain voisimme siis kirjoittaa myös: aa, ee, oo, uu. Koska pituusmerkki on hankala kirjoittaa tietokoneella, toisinaan sen sijasta käytetään näppäimistöltä helposti löytyvää sirkumfleksiä: â, ê, ô, û. Joskus pituusmerkkiä saatetaan käyttää myös i-vokaalin kanssa, mutta yleensä pitkä i-äänne merkitään kahdella kirjaimella: ii. Japanilaiset itse aakkosia käyttäessään usein kirjoittavat pitkän o-äänteen muodossa ou, samaan tapaan kuin se kirjoitetaan hiraganamerkeillä.

Usein pitkiä vokaaleja ei kuitenkaan eroteta lyhyistä mitenkään, jolloin lukijalle jää epäselväksi, tulisiko vokaali ääntää pitkänä vai ei. Erilaisten käytäntöjen lopputuloksena yhdellä japanin sanalla voi olla aakkosin monta eri kirjoitusasua: vaikkapa ありがとう (”kiitos”) saatetaan kirjoittaa aakkosin muodossa arigato, arigatō, arigatô, arigatoo tai arigatou. Nämä kaikki lausutaan kuitenkin samalla tavalla (”arigatoo”).

Oikeinkirjoituksen ongelmat

Lainaako vain?

Vaikka japanin äänteet voidaankin kirjoittaa aakkosin, japanin kirjoitusjärjestelmän tietyt ominaispiirteet asettavat omat haasteensa. Japanilaisia merkkejä kirjoitettaessa ei käytetä sanavälejä, vaan sanat kirjoitetaan yhteen pötköön, ainoastaan välimerkkien rytmittäessä tekstiä. Siksi ei ole aina täysin selvää, tulisiko aakkosin kirjoitettaessa sanat kirjoittaa kulloinkin yhteen vai erikseen. Japanin merkeissä ei myöskään ole suoria vastineita meidän aakkostemme isoille ja pienille kirjaimille, joten alkukirjaimiin täytyy soveltaa kunkin aakkosia käyttävän kielen omia sääntöjä.

Suomeen on vakiintunut käyttöön myös joitakin Hepburnjärjestelmästä poikkeavia kirjoitusasuja ja suomalaistuneita lausumistapoja. Esimerkiksi kaupungit Tokio ja Jokohama kirjoitettaisiin Hepburn-järjestelmän mukaan Tōkyō ja Yokohama. Joidenkin aikidotermien kohdalla voimme myös pohtia, onko kyse enää oikeastaan japanin sanasta vai paremminkin japanista suomeen omaksutusta lainasanasta. Esimerkiksi itse lajin nimi äännetään suomeksi yleensä lyhyellä o:lla, vaikka alkuperäinen ääntämisasu olisi aikidō, pitkällä o:lla. Voidaan ajatella, että myös vaikkapa ukemi, sensei ja dojo ovat nykyään lainasanoja, jotka lausutaan suomalaisittain ja joiden merkitys suomessa saattaa erota niiden alkuperäisestä merkityksestä. Innokkaimmista japanofiileistä tämä voi tuntua japanin pahoinpitelyltä, mutta on muistettava, että japanilaiset itsekin käyttävät monia vieraista kielistä lainattuja sanoja hyvin japanilaisittain.

Ihmisten nimien kirjoittamisessa sekaannusta saattaa aiheuttaa, että japanilaisilla merkeillä japanilaisten sukunimi kirjoitetaan aina ennen etunimeä. Aakkosilla kirjoitettaessa nimien järjestys kuitenkin yleensä (muttei aina) vaihdetaan länsimaalaisille tutumpaan etunimi-sukunimi-järjestykseen. Historiallisten, ennen Meiji-kautta eläneiden henkilöiden nimissä järjestys kuitenkin tyypillisesti säilytetään alkuperäisenä. Esimerkiksi maineikkaan miekkamiehen Miyamoto Musashin sukunimi on Miyamoto. Asiaa tarkistamatta tai yleisiä japanilaisia nimiä tuntematta voi siis olla vaikea tietää, kumpi japanilaisen henkilön aakkosilla kirjoitetuista nimistä on etu- ja kumpi sukunimi.

Japanin silloinen ulkoministeri Tarō Kōno ehdotti keväällä 2019, että japanilaiset nimet kirjoitettaisiin muillakin kielillä aina sukunimi ensin. Mikäli näin tehdään, hänen nimensä kirjoitettaisiin siis jatkossa Kōno Tarō. Sitä odotellessa sekaannus jatkunee. Joissakin kansainvälisissä organisaatioissa ongelma on pyritty ratkaisemaan kirjoittamalla kaikki sukunimet kokonaan isoilla kirjaimilla, esimerkiksi KŌNO Tarō ja Maija MEIKÄLÄINEN. Oman lisähaasteensa tuo sekin, että japanin sanoja ei kaikissa tapauksissa lausuta täsmälleen kuten ne hiragana- ja katakana-merkeillä tai Hepburn-järjestelmässä kirjoitetaan. Asiaa voisi verrata siihen, että suomessa kirjoitettu ja puhuttu yleiskieli ovat varsin lähellä toisiaan, mutteivät aina täysin yhtenevät (esimerkiksi sanassa ”sydämellinen”).

Vaikkapa sanoessamme onegai shimasu (”saisinko”, ”voisitko”), lopussa oleva u jää lausumatta. Hepburn-järjestelmässä u kuitenkin kirjoitetaan tästä huolimatta.

Toisaalta niiden, jotka haluavat opetella ”suomenjapanin” sijaan ”japaninjapania”, kannattaa kiinnittää huomiota aikidotermien merkitykseen, lausumiseen ja kirjoittamiseen. Japanin ääntäminen on suomea taitavalle monia muita kieliä helpompaa, vaikka Hepburn-järjestelmä oikeaa lausumistapaa hieman hämmentääkin. Entä jos emme kirjoittaisikaan shihonage tai shihōnage vaan šihoonage, emme jodan tai jōdan vaan džoodan? Kun englannin oikeinkirjoitus ei tule väliin sekoittamaan, suomen puhujan on helpompi ymmärtää, miten sanat japaniksi lausutaan.

Toisaalta, englannin hallitsevan aseman huomioiden, yleinen Hepburn-järjestelmästä luopuminen Suomessa ei vaikuta lähiaikoina kovin todennäköiseltä.

Lopulta japanin osaaminen vaatii tietenkin japanin opettelua. Aikidon sanastosta tai Japanissa työskentelystä tai opiskelusta kiinnostuneen kannattaa harkita vaikkapa japanin alkeiskurssille osallistumista. Etenkin Tokion ulkopuolisessa Japanissa vähänkin japanin taitoa on valtavasti parempi kuin ei mitään. Ja mikäli aikido alkaa joskus tuntua liian helpolta harrastukselta, japani tarjoaa lisää haastetta...

AIKIDO 1/20

9

Teksti: Miska Laakso Kuvat: Markku Mustonen

Suomen Aikidoliiton uudet junioreiden vyökoevaatimukset Suomen Aikidoliiton uudistetut aikuisten kyu-graduointivaatimukset tulivat voimaan vuoden 2019 alussa.Tämä loi tarpeen uudistaa myös junioreiden vaatimukset. Juniorivaliokunta on valmistellut uusia vaatimuksia vuoden 2019 aikana, ja ne otetaan käyttöön vuoden 2020 alussa.

TAUSTAA Juniorivaliokunta lähetti alkuvuodesta 2018 Aikidoliiton junioritoimintaa tekeville seuroille kyselyn, jossa osa kysymyksistä kartoitti myös nykyisten vyökoevaatimusten soveltamista ja muutostarvetta. Kaikissa vastanneissa seuroissa nykyisiä graduointivaatimuksia käytettiin sellaisenaan, eikä koettu tarvetta niiden muuttamiselle.

Osa seuroista rajoitti turvallisuuden nimissä heittoja tai lukkoja harjoituksissa, osa opetti näitäkin junioreille.

Kysyttiin myös, olisiko mielekästä lisätä vaatimuksiin tekniikoiden ulkopuolisia tavoitteita (esim. akrobatiaa, lihaskuntoa, lajituntemusta), eikä tätä kukaan vastanneista kokenut tarpeelliseksi.

10

AIKIDO 1/20

Aikuisten kyu-graduointivaatimusten myötä pyydettiin juniorivaliokuntaa valmistelemaan uudet vyökoevaatimukset myös junioreille. Tärkein tavoite uusia vaatimuksia laadittaessa oli saada niistä yhtenevät uusien aikuisten kyu-graduointivaatimusten kanssa, jotta siirtyminen juniorista aikuisharjoittelijaksi olisi tarvittaessa mahdollisimman sujuvaa kaikilla vyöasteilla.

Lisäksi uusien vaatimusten tavoitteena on turvata junioreiden harjoittelun monipuolisuus ja johdattaa aikidon tekemistä aiempaa enemmän kohti vapaata tekniikkaa.

UUDET VAATIMUKSET Uusien vaatimusten tekeminen aloitettiin varmistamalla niiden yhtenäisyys aikuisten vaatimusten kanssa. Kaikki aikuisten uusissa graduointivaati-

muksissa olevat tekniikat sisällytettiin uusiin juniorivaatimuksiin. Lisäksi mukaan otettiin uusista aikuisten vaatimuksista ne lisäharjoitteina mainitut tekniikat, jotka olivat jo ennestään junioreiden vyökoelistassa. Pääosin tekniikat voitiin pitää sen natsan listassa, jossa ne olivat vanhoissakin vaatimuksissa, mutta muutaman tekniikan paikkaa vaihdettiin vastaamaan paremmin aikuisten vaatimuksia.

Uusiin vaatimuksiin sisällytettiin myös ylimääräisiä tekniikoita pitämään yllä monipuolisuutta. Käytännössä juniorien vyökokeet koskevat vyöasteita 6.-4. kyu, ja tämän jälkeiset vyöarvot suoritetaan aikuisten vaatimuksilla (usein siirtyen aikuisharjoittelijaksi). Junioreiden uusiin vaatimuksiin sisällytettiin tekniikoita, jotka aikuisilla lukeutuvat 2. tai 3. kyun listoihin.

Junioreiden vyöasteet jakautuvat 11 natsa-asteeseen, joten tekniikoita natsojen täytteeksi tarvitaan paljon.

Toisaalta lasten ja nuorten oppimisen kannalta voidaan myös pitää perusteltuna opetella useita erilaisia liikemalleja eri tekniikoiden kautta. Ylempien vyöasteiden tekniikoiden harjoittelu jo junioriaikana voi myös helpottaa aikanaan siirtymistä aikuisharjoittelijaksi.

Vapaan tekniikan tekemisen harjoittelu aloitetaan uusissa vaatimuksissa jo ensimmäisestä täyden vyöarvon vyökokeesta alkaen. Jokaisen kokonaisen vyöasteen listaan on sisällytetty jostakin hyökkäysmuodosta tehtävät vapaavalintaiset tekniikat. Ajatuksena on, että tekniikat voi tehdä täysin paikaltaan, ja ne voivat olla vyökokeessa aiemmin perustekniikkana tehtyjä muotoja, mutta harjoittelija saa valita ne itse. Tämän harjoitusmuodon on tarkoitus ohjata junioria tekemään

tekniikkaa oman päätöksensä mukaan ja soveltaen, sekä helpottaa siirtymistä aikanaan vapaan tekniikan tekemiseen. Uusissa vaatimuksissa katatedori jiyuwaza kysytään toisen ruskean natsan vyökokeessa, joka on viimeinen junioritasolla graduoitava vyökoe.

UUTTA Juniorien kyu-arvot on tarkoitettu alle 13-vuotiaille aikidoharjoittelijoille.

(13-15-vuotiaat voivat suorittaa juniorien kyu-arvoja, mikäli seurassa niin päätetään.) Juniorien kyu-arvot tulee rekisteröidä seuroissa. Tähän voidaan käyttää Suomisportia. Tunnusmerkkinä suoritetusta vyöarvosta käytetään vyön päihin kiinnitettäviä värillisiä natsoja. Täysistä kyu-arvoista myönnetään Aikidoliiton diplomi. Suoritettuaan kokonaisen kyu-arvon, 11 vuotta täyttäneen juniorin on mahdollista suorittaa vastaava kyu-arvo liittoon

rekisteröitävänä aikuisten vyökokeena.

Edellytyksenä vyöarvon suorittamiselle on oman valmentajan ja graduoinnin vastaanottajan arvio juniorin riittävästä henkisestä ja fyysisestä kypsyydestä.

Lisäksi edellytyksenä vyöarvon liittoon rekisteröimiselle on aikuisten aikidopassin ostaminen ja liiton määrittelemän graduointimaksun suorittaminen.

Aikuisten vyöarvoa suoritettaessa tekniikka arvioidaan aikuisten vaatimustason mukaisesti ja graduoinnin vastaanottajalla tulee olla Aikidoliiton vahvistama oikeus suoritettavan vyöarvon graduoimiseen.

Junioreiden uudet vyökoevaatimukset otetaan käyttöön 1.1.2020. Vuosi 2020 on siirtymäaika, jolloin kukin seura voi valintansa mukaan käyttää vanhoja tai uusia vaatimuksia junioreiden vyökoegraduoinneissa.

Katso vyökoevaatimukset seuraavalta sivulta  AIKIDO 1/20

11

Junioreiden kyu-vaatimukset 2020 alkaen 8. kyu, 3 keltaista natsaa Tachiwaza

omote, ura

• Aihanmi katatedori nikyo ura • Gyakuhanmi katatedori iriminage I keltainen natsa • Gyakuhanmi katatedori ikkyo • Katadori nikyo omote, ura 10 harjoituspäivää aloittamisesta omote • Katadori iriminage

• Gyakuhanmi katatedori kokyo Dojokäytös nage II sininen natsa Taisabaki: tenkan • Gyakuhanmi katatedori 20 harjoituspäivää I sinisen natsan Ukemi: mae, ushiro vapaavalintaiset tekniikat 2kpl suorittamisesta Tachiwaza Suwariwaza • Aihanmi katatedori ikkyo omote • Ryotedori kokyo-ho Tachiwaza

• Gyakuhanmi katatedori kokyoII keltainen natsa nage 10 harjoituspäivää I keltaisen natsan • Shomen-uchi nikyo omote, ura suorittamisesta • Shomen-uchi kotegaeshi

6. kyu, 2 vihreää natsaa • Katadori vapaavalintaiset Taino-tenkan-ho

tekniikat 2kpl Kamae: tandoku, sotai I vihreä natsa Suwariwaza Taisabaki: irimi-tenkan 15 harjoituspäivää 7. kyun • Katadori ikkyo omote, ura Tachiwaza suorittamisesta • Aihanmi katatedori ikkyo ura

• Gyakuhanmi katatedori shihonage Shikko: tenkan, irimi-tenkan omote Tachiwaza

• Aihanmi katatedori sankyo omote, 4. kyu, 2 ruskeaa natsaa III keltainen natsa ura

10 harjoituspäivää II keltaisen natsan • Aihanmi katatedori shihonage I ruskea natsa suorittamisesta omote, ura 20 harjoituspäivää 5. kyun Ikkyo-undo • Gyakuhanmi katatedori ikkyo suorittamisesta Shomen-uchi (paria kohti) ura

Tachiwaza

Yokomen-uchi (paria kohti) • Aihanmi katatedori iriminage II vihreä natsa Tachiwaza • Gyakuhanmi katatedori shihonage 15 päivää I vihreän natsan • Gyakuhanmi katatedori kokyoura suorittamisesta nage, kaksi erilaista • Shomen-uchi iriminage

• Gyakuhanmi katatedori sankyo • Aihanmi katatedori vapaavalintaiTobikoshi ukemi • Shomen-uchi sankyo omote, set tekniikat 2kpl Tachiwaza ura

• Shomen-uchi ikkyo omote, ura • Yokomen-uchi iriminage • Shomen-uchi vapaavalintaiset

tekniikat 2kpl II ruskea natsa Suwariwaza 20 harjoituspäivää I ruskean natsan 7. kyu, 2 oranssia natsaa • Shomen-uchi iriminage suorittamisesta

• Shomen-uchi ikkyo omote, ura

I oranssi natsa

Kotegaeshi ukemi 15 harjoituspäivää 8. kyun Tachiwaza suorittamisesta • Gyakuhanmi katatedori kotega eshi Shikko: mae, ushiro 5. kyu, 2 sinistä natsaa

• Yokomen-uchi shihonage omote, Tachiwaza

ura • Aihanmi katatedori nikyo omote I sininen natsa • Yokomen-uchi vapaavalintaiset • Aihanmi katatedori kotegaeshi 20 harjoituspäivää 6. kyun tekniikat 2kpl • Ryotedori tenchinage suorittamisesta Suwariwaza

• Shomen-uchi nikyo omote, ura II oranssi natsa Lyöntiukemi Gyakuhanmi katatedori jiyuwaza 15 harjoituspäivää I oranssin natsan Tachiwaza suorittamisesta • Gyakuhanmi katatedori nikyo

12

AIKIDO 1/20

Aikidoa esperantoksi

Esperanto (alkujaan lingvo internacia) on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kansainvälinen apukieli, jonka loi L. L. Zamenhof 1880-luvulla Puolassa. Esperanto perustuu sanastoltaan enimmäkseen romaanisiin kieliin, kun taas kieliopissa on vahvoja vaikutteita slaavilaisista kielistä. Sen tarkoitus ei ole korvata luonnollisia kieliä vaan toimia helposti opittavana kielenä, joka helpottaa erikielisten ihmisten välistä kommunikointia. Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut esperantoa virallisesti käyttöön, sillä on kasvava, aktiivinen puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen.

AIKIDO 1/20

13

Lahdessa pidettiin 20. – 27. heinäkuuta 2019 esperanton sadasneljäs maailmankongressi. Huomasin M&P Paino Oy:n painamasta käsikirjasta, että kongressissa käsitellään eräässä luennossa myös aikidoa. Otin yhteyttä tapahtuman järjestäjiin ja minut toivotettiin sydämellisesti tervetulleeksi kuuntelemaan luentoa ja tekemään juttua siitä, miten aikido linkittyy esperanto-kieleen.

Teksti ja kuvat: Jussi Koukku

Luennon piti pitkän linjan esperantisti, Mireille Grosjean, joka on toiminut mm kielten opettajana Sveitsissä, erilaisissa rauhaa edistävissä organisaatioissa ja lisäksi ollut perustamassa Christoph Clawen AikidEo-liikettä, jonka tavoitteena edistää niin aikidon kuin esperantonkin harrastamista ja löytää yhteystyömahdollisuuksia näiden erilaisten kulttuurien välillä.

Linkki aikidEo:n sivuille: esperanto-aiki.de/o/ Esperantoksi pidetystä luennosta en tietenkään ymmärtänyt mitään, mutta minulla oli sitä ennen ja sen jälkeen mahdollisuus rupatella Mireillen kanssa. Lisäksi luentoon kuului myös käytännön harjoitteluosuus, jota vietimme Lahden jäähallin parkkipaikalla tekemässä erilaisia aikidon valmistavia ki-harjoitteita ja perustekniikoita. Tuon vajaan tunnin kestäneen session aikana eri puolilta maailmaa tulleet kongressiin osallistujat pääsivät kokeilemaan mm ikkyota ja joitain helppoja kontaktiharjoituksia.

Hyvinhän ne sujuivat Mireillen opastamina.

14

 Luennon lisäksi Mireille Grosjean ohjasi halukkaille aikidon perustekniikkaa.

AIKIDO 1/20

Mireille kertoi jutustelutuokiomme aikana harjoitelleensa 15 vuotta aikidoa ja olleensa Masatomi Ikedan oppilas. Hän myös asui perheensä kanssa jonkin aikaa Japanissa. Siellä ollessaan Mireille huomasi, että ulkomaalaisen on vaikea kommunikoida paikallisen väestön kanssa. Esperanto osoittautui hyväksi yhteiseksi kieleksi myös japanilaisten kanssa, koska maassa oli vankka kielen harrastajakunta. Se oli saanut jalansijan maahan jo 1900-luvun alussa ja sen suosio kasvoi vuosisadan edetessä. Kielen suosion yhtenä syynä oli Onisaburo Deguchin, joka aikoinaan toimi myös Morihei Ueshiban henkisenä mentorina, mielenkiinto kieleen.

Ilmeisesti hän viehättyi samankaltaiseen ideologiaa kuin omassa uskonnossaan ja lisäksi näki tässä oivan lisäkeinon saada viestiään perille myös Japanin ulkopuolelle. Deguchi on ollut tekemissä henkilökohtaisesti esperenton kehittäjän L. Zamenhoffin kanssa. Omoto-uskonnon kirjallisuutta on käännetty koko viime vuosisadan myös esperantoksi.

Todisteita siitä, että aikidon perustaja olisi henkilökohtaisesti tavannut esperanton kehittäjän, ei varmuudella ole.

Asiaa on kysytty Moriteru Ueshibalta sveitsiläisen aikidoliiton 20-vuotisjuhlissa. Hän oli diplomaattisesti vastannut, että mahdollisesti he ovat tavanneet. Koska sekä esperanton että aikidon taustalta löytyy samoja ideologioita ja perusajatuksia, olisi tästä asiasta mielenkiintoista saada laajempaakin tietoa.

 Aikidon perustekniikan ohella ohjelmassa oli kontaktiharjoituksia.



Kongressikirjan kansi.

AIKIDO 1/20

15

Teksti ja kuvat: Jaanaliisa Kuoppa

Jotta tatamilla ei olisi näin yksinäistä

TARVITSEMME LAJIN JA SEUROJEN MARKKINOINTIA - Liitto ja seurat voivat nykyistä paremmin toimia yhteisönä. Siinä auttaa se, että ihmiset ja tieto liikkuvat: hienoa olisi, jos kokemukset ja kommunikaatio olisi sellaista, jossa pyritään olettamaan toisistaan hyvää. Kuppikuntiin jakautuminen ei ole lajin kokonaisuuden kannalta hyvä tilanne.

Vaikka tyylisuuntia on monta, on vain yksi aikido-yhteisö, Vesala sanoo.

Rakas yhteinen lajimme on harrastajamääriltään melko pieni eikä erityisen tunnettu.

- Yleinen lajitietoisuus vaatii sitä, että tehdään työtä näkyvyyden kasvattamiseksi. Lajin näkymisen volyymin täytyy kasvaa, Antti Vesala pohtii. Toimikunnan tehtävän hän niputtaa sanoiksi näin: - Liiton tehtävä on yleisen lajikuvan rakentaminen ja levittäminen. Lisäksi sen roolina on mahdollistaa seuroille lajin ja oman seuran markkinointia ja tarjota siihen välineitä.

Kontakti lajiin syntyy kuitenkin seuran kautta. Samoin kaikki se, mikä on lajin harjoittelun kannalta olennaista.

16

AIKIDO 1/20

- Toimikunnan työn tarkoituksena on parantaa liiton ja seurojen viestintää monilla tavoilla, jotta aikidon tunnettuus ja harjoittelijamäärät lähtevät kasvuun.

Tulossa hyviä käytäntöjä, Insta-koulutusta, juhlavuotta …

Muutaman kerran kokoustanut toimikunta on saanut hallitukselta vihreän valon ajatuksilleen. Tulossa on siis tällaista.

- Viestinnän tsekkauslista, josta seuran aktiivit voivat tarkistaa onko seurassa otettu huomioon kaikki tarpeelliset asiat. Käräytä hyvä käytäntö -kysely lähetettiin kaikille seuroille ajatuksena saada parhaat ideat ja käytännöt kaikille jakoon. Syysliittokokouksessa on jaossa osallistujille tsekkilista ja tulokset kyselystä.

- Nuoret toimivat nykyään Instagramissa, eivät niinkään Facebookissa. Liitto perustaa oman Instragram-tilin vielä tänä vuonna, ja järjestää myös seuroille Instagram-tehokäytön koulutuksen Nipsu-seminaarin yhteydessä.

Liitto on tarttunut tätä hyökkääjää pehmeästi sarvista perustamalla viestintä- ja markkinointitoimikunnan. Sitä vetää liiton hallituksen jäsen Antti Vesala. Hänellä on työskentelylle selvät askelmerkit.

”Ja Innovatiivisin tapahtuma -palkinto menee...”

Somessa näkymään #miksiaikido

Pelkkä Instragram-tili ei riitä vaan tarvitaan Sitä Itseään eli Sisältöä. Siihen tarjoaa suomalaisen aikidon harjoittelun 50-vuotisjuhlavuosi 2020 ainutlaatuisen mahdollisuuden.

- Olemme kehittämässä Seurojen juhlavuositapahtuma -konseptia, Vesala paljastaa.

- Ajatuksena on , että jokainen seura toteuttaa juhlavuonna jonkin tapahtuman, vaikkapa erityisen leirin taikka näytöksen, ja ilmoittaa sen liitolle, joka puolestaan nostaa sen esiin kalenterissa erillisellä juhlavuositunnisteella. Näin kaikki juhlavuositapahtumat saadaan helposti näkyviin yhdessä paikassa.

- Liiton sivuille tulee myös inspiroiva esimerkki innovatiivisesta tapahtumasta. Toimikunnan pyynnöstä sen toteuttaa Vihti Aikikai. Toivotaan, että se innostaa myös muita seuroja suunnittelemaan omat tapahtumat.

- Innovatiivisin tapahtuma palkitaan Aikidoliiton 50-vuotisjuhlassa, Vesala lupaa.

Liitto tuottaa lisää sisältöä some-kanaville kuvaamalla lyhyitä videoklippejä lajin harrastajista ja jakamalla näitä Instagramissa. Näihin liitetään hashtag #miksiaikido.

Hashtag #miksiaikido esittää kysymyksen, johon videoilla esiintyvät ihmiset itse antavat itsensä näköisiä vastauksia.

Kuka harjoittelee kuntoilun vuoksi, kuka korostaa kamppailunäkökulmaa, kuka tavoittelee henkisiä tai sosiaalisia päämääriä. Tarinoita on niin monta kuin ihmisiäkin. Hashtag ei ole mitään liiton omaisuutta, joten sangen toivottavaa on, että myös seurat innostuvat kuvaamaan vastaavia videoita omiin some-kanaviinsa, ja jakamaan niitä kyseisen hashtagin kera.

Viestintätoimikuntaan kuuluvat Antti Vesalan lisäksi Aikido-lehden päätoimittaja Jussi Koukku, pääsihteeri Laura von Boehm, Ben Kamras, Teemu Kurki ja Jaanaliisa Kuoppa.

AIKIDO 1/20

17

Mikä mies?

Antti Vesala on liiton hallituksen jäsen ja vetää liiton viestintä- ja markkinointitoimikuntaa. Otetaanpa tyypistä selvää.

Miten tulit aloittaneeksi lajin? Äläkä vain sano, että kun oli noita liikuntaseteleitä.

- Oli noita liikuntaseteleitä. Ajattelin, että keski-ikää lähestyvälle voisi löytyä jokin liikuntalaji, johon voi mennä matalalla kynnyksellä mukaan. Järvenpään aikido-seuralla oli informatiiviset nettisivut, jotka vastasivat kysymyksiini. Palaset loksahtivat.

Ja jatkoit lajin harrastamista?

- Huomasin, että kehityn ja panostukset näkyvät. Huomasin myös, että kehittyminen on minusta itsestäni kiinni.

Kunto koheni, uskalsin tehdä ukemeita, myös korkeita.

- Lajin psykologia on koukuttava. Palkitsee, kun koko ajan löytyy uutta ja uusia näkökulmia.

18

AIKIDO 1/20

Miksi käyt vierailla tatameilla?

- Tosiaan on tullut vierailtua… Vuoden 2019 tavoitteeni on tutustua 10 uuteen seuraan. Olen tainnut käydä viidessä. Viime vuonna tutustuin 13 uuden seuran harjoitteluun. Opin tässä, tutustun ihmisiin ja erilaisiin tapoihin harjoitella.

Olet someilija. Mitä kanavia itse käytät?

- Siviilityössä teen poliittista viestintää lähes päivittäin. Eikonfliktihakuinen tapa kohdata erimieliset on hyvä tapa toimia aika aggressiivisessa Twitter-maailmassa.

- Käytän myös instaa monta kertaa viikossa ironisesti lähinnä kuvaamalla omia aivan tavallisia työlounaitani.

Kun lounas on rasvainen ja epäterveellinen, lisään siihen #fitness.

- Twitteriä käytän kuitenkin aktiivisemmin.

Aikidobladet på svenska

Översättning: Joakim Borgmästars

FINLANDS AIKIDOFÖRBUNDS NYA JUNIOR BÄLTESGRADERINGSKRAV Text: Miska Laakso

Juniorernas bältesgrader fortsätter enligt 11 band-grader så för att fylla teknikernas band behövs många tekniker. Å andra sidan kan man inom barn- och ungdomsträningen även grunda undervisningen på flera olika rörelsemallar genom olika tekniker.

På de högre bältesgraderna kan teknikträningen redan som junior underlätta överflyttningen till vuxenträningen när det blir dags.

BAKGRUND I början av 2018 skickade juniorutskottet ut en förfrågan till föreningar med juniorverksamhet där en del av frågorna var att kartlägga nuvarande tillämpning och ändringsbehov av bälteskraven. Alla svarade att graderingskraven används i sin nuvarande form och att det inte fanns något behov av att ändra dem. En del av föreningarna begränsade kast och lås i träningen med tanke på säkerheten. En fråga var också om det skulle vara en idé att lägga till andra mål (t.ex. akrobatik, styrketräning, kunskap om andra grenar) men det ansågs inte vara nödvändigt heller.

Utförande av fria tekniker i träningen inleds redan när första hela bältesgraden är genomförd. I varje hel bältesgrad finns i listan tillagt någon fri teknik från en attackform. Tanken är att teknikerna kan utföras helt från stillastående och de kan vara grundtekniker från tidigare utförda mallar, men utövaren får själv välja. Avsikten med det här träningssättet är att leda juniorerna mot att utföra tekniker på eget beslut och tillämpa dem, samt att underlätta övergången till att utföra fria tekniker. I de nya kraven ingår katatedori jiyuwaza i andra bruna bandet, som är sista graden en junior kan gradera.

Pga vuxen kyu-graderingskraven ombads juniorutskottet att förbereda nya bälteskrav även för juniorer. Viktigaste var att få de nya kraven kopplade till de nya vuxen graderingskraven så att övergången från junior till vuxen träning ska bli så mjuk som möjligt på alla bältesnivåer. Dessutom är målet med de nya kraven att trygga juniorernas mångsidiga träning och leda aikido utförandet till mera fria tekniker i ett tidigare skede.

NYTT Juniorernas kyu-grader är avsedda för de aikidoutövare som är under 13 år (13-15 åringar kan genomföra junior-grader ifall föreningen så bestämmer). Juniorernas kyu-grader måste registreras i föreningen. Man kan använda Suomisport. Som tecken för genomförda bältesgrader används färgade band som fästs i ändarna på bältet. För en hel kyu-grad beviljas Aikidoförbundets diplom.

Efter en fullständig kyu-grad är det möjligt för en junior som fyllt 11 år att genomföra motsvarande kyu-grad för vuxna, som registreras till förbundet. En förutsättning för att genomföra bältesgraden är att den egna instruktören bedömer junioren tillräckligt mogen både mentalt och fysiskt för att genomföra graderingen.

Dessutom förutsätts köp av aikidopass för att registrera bältesgraden samt att graderingsavgiften betalas till förbundet. Teknikutförandet bedöms på samma nivå som bältesgrad för vuxna och den som utför graderingen måste ha rätten att gradera fastställd av Aikidoförbundet för den grad som ska graderas.

NYA KRAV De nya kraven började utformas genom att garantera enighet med vuxnas krav. Alla nya tekniker i graderingskraven för vuxna lades med i de nya juniorkraven. Dessutom inkluderades de tekniker som nämns i tilläggsträning för vuxna som också redan var med i gamla listan på juniortekniker. I huvudsak kunde teknikerna som tidigare varit med behållas i bandlistan, men några tekniker byttes ut för att bättre motsvara de vuxna kraven.

Ytterligare krav inkluderades också i de nya kraven för att upprätthålla mångsidigheten. I praktiken berörs juniorernas bältesprov 6.-4.kyu och de följande bältesgraden utförs enligt vuxenkrav (oftast genom att flytta över till vuxenträningen). Tekniker som finns på vuxnas 2. och 3.kyu lista inkluderades i juniorernas nya krav på tekniker.

Juniorernas nya bälteskrav tas i bruk 1.1.2020. År 2020 är ett övergångsår där föreningen får välja ifall man följer de gamla eller de nya kraven vid juniorgraderingarna.

FÖR ATT DET INTE SKA VARA SÅ ENSAMT PÅ TATAMI

Vi behöver marknadsföra grenen och föreningen - Förbundet och föreningarna kan numera bättre samarbeta.

Till det hjälper det om människorna och informationen flödar: bra vore det ifall erfarenheter och kommunikation skulle vara sådan att man strävar till att utgå ifrån det goda. Uppdelningar är inte ett bra utgångsläge för grenen som helhet. Även om stilarna är många så finns det bara en aikido-gemenskap, säger Vesala.

Vår kära gemensamma gren är utgående från antalet utövare liten och inte speciellt känd.

- En allmän kännedom om grenen kräver att det görs arbete för att synligheten ska öka. Volymen i grenens synlighet måste växa, menar Antti Vesala. Utskottets uppgift sammanfattar han genom att säga så här:

- Förbundets uppgift är att bygga en allmän bild av grenen och sprida den. Dess roll är även att möjliggöra marknadsföring för föreningarna och egna föreningen och erbjuda verktyg för det.

Kontakten till grenen föds ändå via föreningen. Likaså allt det som är viktigt när man tränar aikido.

- Meningen med utskottets arbete är att förbättra kommunikationen mellan förbundet och föreningarna på många olika sätt så att kännedomen om aikido och antalet utövare skulle börja växa.

GOD PRAXIS, INSTA-UTBILDNING, JUBILEUMSÅR PÅ KOMMANDE Det ett antal gånger samlade utskottet har fått grönt ljus för sina tankar av styrelsen. Följande är alltså på kommande: >

AIKIDO 1/20

19

- Checklista på kommunikationen som de aktiva i föreningen kan använda för att kontrollera ifall alla nödvändiga saker har tagits i beaktande. En förfrågan kring god praxis skickades till alla föreningar med avsikt att sprida deras bästa idéer och praxis. På höstmötet fanns uppdelat checklista och resultatet av förfrågan för deltagarna.

- Unga är numera på Instagram, inte så mycket på Facebook. Förbundet grundar ett eget Instagram-konto ännu det här året och ordnar också en fortbildning i användningen av Instagram på Nipsu-seminariet.

”OCH DET MEST INNOVATIVA EVENTET - PRISET GÅR TILL…” Endast ett Instagram-konto räcker inte utan det behövs ett innehåll.

Till det erbjuds en unik möjlighet för finländsk aikido träning och dess 50-års jubileumsår.

- Vi har utvecklat ett koncept för Föreningars jubileumsårs event, avslöjar Vesala.

- Tanken är att varje förening genomför ett event under jubileumsåret, t.ex. ett speciellt läger eller en uppvisning och meddelar om det till förbundet som å sin sida lyfter fram det i kalendern med en speciell jubileums årskod. På så sätt syns alla jubileumshändelser på ett och samma ställe.

- På förbundets sidor kommer också att finnas inspirerande exempel på innovativa event. På begäran av utskottet genomförs den av Vihti Aikikai. Förhoppningsvis inspirerar det även andra föreningar till att planera egna event.

- Det mest innovativa eventet belönas på Aikidoförbundets 50-årsjubileum, lovar Vesala.