Page 1

PERINTEINEN ON TRENDIK ÄSTÄ

2 / 2013 51.

si vu

6

SUOMEN MUSEOLIIT TO 90 VUOT TA

KESÄNUMERO

VUOSIKERTA

Lisa Sounio

SEPPO HONKANEN

KAKSI TUNTIA MUSEODIKTAATTORINA

si vu

35


Pääkirjoitus

Tavoitteena kuusi miljoonaa kävijää

O

nko mahdollista saada museoihin vuonna 2015 miljoona uutta kävijää ja nostaa museoiden kokonaiskävijämäärä kuuteen miljoonaan? Kyllä. Tavoite onnistuu yhteistyöllä, näyttävillä kampanjoilla, räväkällä mutta katteellisella itsekehulla sekä museokortin käyttöönotolla. Meidän pitää yhdessä lisätä koko museoalan näkyvyyttä ja markkinointia. Kävijä ja asiakas tulevat saamaan korkeatasoista palvelua. Se on tärkeä laatulupaus. Suomen Museoliitto viettää parhaillaan 90-vuotisjuhliaan työn merkeissä ja rohkeasti tulevaisuuteen suuntautuen. Kuuden miljoonan kävijän tavoite on haastava ja innostava. Julius Ailio, Riitta ja Jorma Heinonen sekä Anja-Tuulikki Huovinen ovat rakentaneet vuosikymmenten aikana museoalan yhteistyölle, koulutukselle ja edunvalvonnalle vahvan pohjan, josta on turvallista ponnistaa uusille vuosikymmenille. Mitä kaikkea nyt on sitten suunniteltu museoalan näkyvyyden lisäämiseksi? Miltä tuntuu väite, että museossa käynti piristää, tai että se tekee fiksummaksi? Totta se on. Entä mitä ajattelisit, jos saisit museokäynneistä pisteitä ja etuja? Kyllä sekin lisäisi kiinnostusta mennä museoon. Valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten museoihmeiden markkinointi herättää kävijöitä varmasti aivan uudella tavalla. Yhteistyötä kannattaa kehittää ja rakentaa palvelupaketteja myös paikallisten hotelli- ja ravitsemusliikkeiden kanssa. Markkinoinnin ideoita on syytä synnyttää ja kehitellä yhdessä edelleen. Ideatalkoot myös asiakkaiden kanssa ovat tarpeellisia. Suomen museoliitto auttaa museoita menestymään. Liiton edunvalvonta ja monipuoliset koulutukset ovat tärkeitä tehtäviä. Liitto on pyrkinyt vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla jäsenkenttänsä tarpeisiin. Nyt on siis tarkoitus

2

MUSEO 2/2013

yhteisvoimin lisätä koko museoalan näkyvyyttä. Urakka on yhteinen. Savolaista itsekehua lainaten: nyt ei kannata olla vaatimaton etenkään, kun siihen ei ole mitään syytä. Museomme ovat korkeatasoisia ja niitä on ilo kehua. Minulla on ollut kunnia toimia kolmen vuoden ajan liiton hallituksen puheenjohtajana. Näiden vuosien aikana museot ja museoväki ovat tulleet entistäkin rakkaammiksi. On ollut todella ilo tehdä yhteistyötä ammattinsa osaavien henkilöiden kanssa. Kuluneet vuodet tulen muistamaan aikana, jolloin saatoin tehdä erittäin mieleistä ja omiin lempiharrastuksiini liittyvää työtä. Museoväki on korkeasti koulutettua ja työhönsä sitoutunutta. Työtä tehdään intohimolla ja rakkaudella, vaikka voimavaroista joudutaan keskustelemaan koko ajan. Tulevaisuus huolettaa. Kuntauudistus vaikuttaa myös museoiden toimintaan. Koska museot ovat kansakuntamme muistin ja kulttuuriperinnön vaalijoita, niistä pitää huolehtia. Kuntakartat muuttuvat, mutta muisti ja perintö eivät saa unohtua. Jätän Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtajan tehtävän muiden lisääntyneiden tehtävieni vuoksi. Luotan vahvasti siihen, että vuonna 2023 satavuotias Museoliitto on vaikuttajana ja osaamisen kehittäjänä alansa edelläkävijä Euroopassa. Itse palaan museoiden innokkaiden asiakkaiden ja ystävien miljoonapäiseen joukkoon. Suomalaisena olen museoistamme erittäin ylpeä. Onnea ja menestystä 90-vuotiaalle Suomen museoliitolle! Parhaat kiitokset koko museoväelle yhteistyöstä. Mennään museoon ja tavataan siellä jatkossakin. Pirjo Ala-Kapee on maaherra ja Suomen museoliiton hallituksen väistyvä puheenjohtaja.


S u o m a l aisen ki r j an m u seo p u kstaavi

S u o m en m u seo l iitto

30 30

Suomen museoliitto täyttää 90 vuotta Turun akatemian kokoelmat alkoivat muodostua 1600-luvun puolivälissä, mutta vasta kansallinen herääminen synnytti suomalaisen museolaitoksen. Suomen museoliitto perustettiin vuonna 1923. Nykyään Suomessa toimii noin 1 000 museota.

44

Kirjaimellisesti Pukstaavissa

38

Pitäisikö museoihin päästä ilmaiseksi?

Virtuaalisen kirjarovion rätinä muistuttaa sensuurista suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa. Sastamalassa sijaitseva museo on kekseliäs ja tunnelmallinen oppimisympäristö.

38

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Vanhan viehätys 10 Museodiktaattorina kahden tunnin ajan 15 Kesänäyttelyliite 35 Suomen museoliitto 90 vuotta 36 Varapuhemies Pekka Ravi 41 Vuorensola: Pop up -museo 42 Museoasiakas Roos 46 Museoliiton koulutuspalvelut 47 Museomestari Myyrynen 48 Abstracts in English

ÖNUM IS KESÄ

2013

O ER

YL E

Isossa-Britanniassa tehtiin kulttuuripoliittinen linjaus, jonka seurauksena kansalliset museoinstituutiot poistivat pääsymaksun. Vuosikymmen myöhemmin samasta aiheesta käydään tiukkaa julkista keskustelua.

S u sanna P ette r sson

44

Kannessa: Lisa Sounion ja Marko Ahtisaaren kodin seinällä on Sasha Huberin niittypyssyllä valmistama gorillateos. Vasemmalla ylhäällä: Suomen museoliiton vuosikokouksessa vuonna 1934 tehtiin muinaistieteellisiä havaintoja. Oikealla ylhäällä: Pukstaavissa on esillä Pyhän Olavin kirkossa käytetty Psalterium. Oikealla alhaalla: British Museumin sisäpihalla oleva leijonapatsas.

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Seppo Honkanen Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Merja Herranen, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Seppo Honkanen Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry., osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, puhelin 09 5841 1700, faksi 09 5841 1750 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelimitse 09 5841 1700 tai faksilla 09 5841 1750 Hinnat 2013 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701, faksi 09 5841 1750 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032


Museokuvioita K YS

MUS

OLEH

TI

E

YY

Mieleenpainuvin museokokemuksesi? Minkä arvosanan antaisit suomalaisille museoille? Tanja Bodjansky, 21, Venäjä, toimittaja Venäläinen museo Pietarissa oli mahtava kokemus, kaikki parhaat venäläiset taiteilijat olivat esillä. Myös Lontoon Kansallisgalleriassa oli hämmästyttävä määrä Rubensia ja Rembrantia saman katon alla. Vaikka Suomi on pieni maa, ovat museot varsin hyvätasoisia ja ansaitsevat arvosanan 8.

Arvo Pörhönen, 78, Helsinki, eläkeläinen Vaikea sanoa yhtä parasta. Madridissa käydessäni minulle suositeltiin Pradoa ja se kyllä täytti odotukset. Myös Louvre Pariisissa oli hieno, mutta kaikissa museoissa on näyttelystä riippuen omat hyvät puolensa. Museot Suomessa ovat hienosti hoidettuja ja niissä saa hyvää palvelua. Arvosana on 9.

Aura Lortomaa, 32, Helsinki, tutkija Holokaustimuseo Krakovassa oli mieleenpainuva. Näyttelyn innovatiivisesta esillepanosta ja interaktiivisuudesta voisivat suomalaiset museot ottaa mallia, täällä näyttelyt tuppaavat olemaan enemmän seiso ja kierrä –tyyppisiä. Yleisesti suomalaisten museoiden taso on hyvä, annan arvosanan 9-.

Nina Riihimaa, 45, Espoo, toimittaja

j u ho - m atti paavo l a

Pienenä tyttönä käynti Eläinmuseossa oli mahtava ja painunut pysyvästi mieleen. Erityisesti valtavan kokoinen dinosauruksen luuranko oli tajunnan räjäyttävä kokemus. Aikaisemmin suomessa aukioloajat olivat hankalat, mutta nykyään museoihin pääsee myös illalla. Mitään varsinaista vikaa suomalaisista museoista on vaikea keksiä, annan arvosanaksi 8.

4

MUSEO 2/2013

Museo jatkuu mobiilisti seinien ulkopuolella Kustaa III:n taistelutantereisiin pääsee Kouvolassa tutustumaan uudella tavalla, sillä ensimmäinen Seinätön museo -mobiilireitti aukesi toukokuun alussa. Seinätön museo tarkoittaa älypuhelimella käytettävää opastusta, jonka avulla museot voivat tarjota kävijöilleen mahdollisuuden kierrokseen taide- ja kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Suomen museoliitto ja Citynomadi Oy kehittävät mobiiliopastustuotetta yhdessä kymmenen pilottimuseon kanssa. Lisää reittejä valmistuu vuoden 2013 aikana. Seinätön museo -reitit ladataan älypuhelimelle maksuttoman Nomadireittisovelluksen kautta, jolloin älypuhelin paitsi opastaa oikealle paikalle, myös kertoo lisätietoja kohteesta paikan päällä.

M.museot.fi kertoo lähimmät museot Kulttuurielämyksiä Kulttuurielämyksiä etsivän elämä on tänä kesänä hivenen helpompaa, sillä lähes tuhannen museon tiedot löytyvät kätevästi kännykällä. M.museot.fi -palvelu hyödyntää käyttäjän sijaintitietoja kertoen lähimpänä olevat museot kaikkialla Suomessa. Palvelun käyttäminen on helppoa: se toimii millä tahansa älypuhelimella, jonka paikannustoiminto on kytketty päälle. Lomasuunnitelmia pohtiessa m.museot.fi -palvelusta saattaa olla apua. Sen avulla voi etukäteen etsiä museoita nimen, alueen, teeman, museotyypin ja niiden tarjoamien palveluiden mukaan. Näyttelykalenterin avulla näyttelyt löytyvät helposti. ”Matkailija löytää palvelun avulla museoita, joihin hän ei olisi muuten huomannut poiketa”, pohtii Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. M.museot.fi -palvelun on perustanut Suomen museoliitto. Hankkeen teknisen puolen on toteuttanut GoMob Finland.


Museokuvioita Kokoelmat

Britanniassa leikkaukset pakottavat vaihtamaan alaa Ennennäkemätön määrä työntekijöitä on joutunut Iso-Britanniassa lähtemään museoalalta leikkausten ja museoiden sulkemisten vuoksi, kertoo helmikuussa ilmestynyt Museums Journal. ”Et voi valita, mitä sinulle tapahtuu, mutta voit valita miten suhtaudut siihen”, sanoo Kathy Gee. Hän työskenteli aiemmin museonjohtajana, mutta johtaa nyt yritystä, joka tarjoaa tutkimus- ja kehityspalveluja kulttuurisektorille. Johtoportaassa työskennelleet voivat melko helposti ryhtyä esimerkiksi konsulteiksi, mutta muille työntekijöille uuden ammatin löytäminen on hankalaa. Vaikeaa se on erityisesti vastavalmistuneille. Vuonna 2012 Leicesterin yliopistosta valmistunut museologi kirjoittaa lehdessä, että hänen vuosikurssilaisistaan 90 prosenttia on edelleen työttöminä. Hän vaatiikin museoita olemaan rehellisiä: töitä ei riitä vastavalmistuneille. ”Jos kuitenkin päätätte kutsua jonkun meistä työhaastatteluun, olkaa kohteliaita, sillä me emme varsinaisesti elä elämämme parasta aikaa.”

Suomen museoliitto tiedottaa -lehden numerossa 2/1983 käsiteltiin tiedekeskuksen perustamista Suomeen: "Tiedekeskus on paikka, jossa yleisö voi omakohtaisesti tutustua luonnon perusilmiöihin ja tieteellisen tutkimuksen uusimpiin tutkimustuloksiin. Se on rakennettu kertomaan – omin käsin, korvin, silmin tehtävin kokein – miten maailma on rakennettu. Tiedekeskus pyrkii osoittamaan tieteen keskeisen aseman yhteiskuntaa rakentavana voimana ja sen vaikutuksen erilaisissa sovellutuksissa niin tekniikan, elinkeinoelämän kuin yksilönkin jokapäiväisessä elämässä", kuvailtiin Suomen museoliitto tiedottaa lehdessä vuonna 1983. Teknillisessä korkeakoulussa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin suunnitelmaa saada Suomeen tiedekeskus. Kriittisimpiä, tai ainakin lisää harkintaa suunnitteluun toivovia kannanottoja esittivät seminaarissa museolaitoksen ja kulttuurihallinnon edustajat. Museolaitoksen huolestuneisiin kommentteihin vastattiin, ettei keskuksen perustamisella pyritä missään tapauksessa vaikeuttamaan museoiden kehittämistä. Toisaalta tiedekeskusprojektin edustajat myönsivät, ettei hankkeen suhdetta museolaitokseen ole vielä paljonkaan ajateltu. Professori Matti Klingen mieleen Tiedekeskus-hanke toi 1600-luvun Kunst- und Wunder­ kammerit. Klinge kysyi, mikä lopulta on tiedekeskuksen viesti. Hänen mielestään tiedekeskuksen pitäisi kertoessaan tieteen tuloksista kertoa myös tieteen asemasta elämässämme ja yhteiskunnassamme, ei vain tieteestä irrallisena ihmisjärjen ilmentymänä.

Abba-museoon odotetaan ensimmäisenä vuonna 250 000 kävijää. Arvio on kohtuullinen, sillä esimerkiksi Liverpoolin Beatles-museossa on vuosittain 600 000 kävijää. Fanien lisäksi museo on tosi tärkeä Abballe, Björn Ulvaeus sanoo museossa tungeksiville ulkomaalaisille toimittajille. ”Totta kai tällainen museo olisi pitänyt perustaa jo kauan aikaa sitten. Alkuun on vain aika outoa museoida itsensä ja oma tarinansa.” Helsingin Sanomat 7. toukokuuta

”Museopedagogian, hiljaisen muistitiedon keräämisen ja nykydokumentoinnin myötä on saavutettu uutta yleisöä. Tulosta mitataan silti kävijämäärillä. Mitä suurempi luku, sitä enemmän rahoitusta saa; kulttuuriperinnön päälle on laitettu hintalappu. Suuret museot ovat olleet voittajia tähän asti. Pienissä museoissa kiritään kuilua kiinni.” Elina Vuorimies 1/2 -lehden (1/2013) pääkirjoituksessa

Museon tehtävä on kannatella suhdettamme menneisyyteen ja luoda mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa ajallisiin jatkumoihin ja inhimillisyyteen missä tahansa ajassa ja paikassa. Se on riittävä tehtävä – enempää museolta ei odoteta. Mutta ei myöskään vähempää. Näkymättömissä kököttävä museo ei siihen kykene. Toteuttaakseen tehtäväänsä museon on herätettävä puhetta ja oltava kosketuksissa ihmisiin tavalla tai toisella ja mielellään molemmilla. Elina Anttila Museoviraston blogissa, blogi.nba.fi

MUSEO 2/2013

5


Vanhan viehätys

T ee m u H otti

Nostalgia on nyt trendikästä. Vanhoja kippoja hamstrataan kirpputoreilta ja sienestys oli viime syksyn tyylikkäin urbaaniharrastus. Miten museot voisivat hyödyntää ilmiötä?

6

MUSEO 1/2013 2/2013


K

otiliesi-lehtiä 1930-luvulta, Finel-

lin emaliastioita 1970-luvulta. Vanhoja leluja, tuoleja, lamppuja. Retro&romu -yhteisön Facebook-seinällä on loputtomasti kuvia vanhoista tavaroista, jotka ovat myynnissä. Kuvien alla olevissa kommenteissa käydään kilpajuoksua, kuka tuotteen saa. Olen jonossa, jos ei varaaja otakaan! Laittakaa pliis kuvat aikaisemmin illalla, että kaikki ehtii näkemään. Retro ja romu on yksi suosituimmista vanhaa tavaraa kauppaavista sivustoista Facebookissa. Kesästä 2012 toimineella sivulla on yli 6 000 tykkääjää. ”Viikoittain myymme 20–40 tuotetta eteenpäin. Olemme myyneet kaikkea perunankuorimaveitsestä tykkiin, siis ihan oikeaan”, Kari Strengell, toinen Retron ja romun kauppiaista, kertoo. Vanhojen kippojen ja kuppien keräilyllä on aina ollut harrastajansa, mutta nyt aikaa nähnyt tavara kiinnostaa yhä useampia. On tyylikästä hankkia kotiinsa vanhoja huonekaluja ja astioita. ”Suosio on ylittänyt meidän odotukset satakertaisesti”, Strengell toteaa.

Bloggaajat ruokkivat ilmiötä Myös Maiju Seppälä, 32, pitää vanhasta tavarasta. Hän kirjoittaa My second hand life -blogia, jossa hän kertoo kirpputorilöydöistään ja jakaa lukijoilleen kauniita kuvia kodistaan. Seppälän blogissa vanha punainen roskakori löytää uuden elämän keittiöstä ja lastenhuo-

neen 60-luvun lipaston päällä on vanha vihreä säästöpossu. Seppälä kertoo runbergintorttujen leipomisesta ja askartelee itse pääsiäiskoristeita. Hankkii vanhaa ja tekee itse. Miksi? ”Kyllästyin kuluttamiseen ja halusin jotain kestävää.Vanhat esineet ovat kauniita ja aina hyvännäköisiä, ajattomia. Ja on siinä vähän nostalgiaakin: tulee hyvä mieli, kun löytää jotain vanhaa. Kaikki ei saa olla pelkkää muovia ja kertakäyttötavaraa”, Seppälä kertoo. Se kiinnostaa ihmisiä. Seppälän blogilla on yli 7 000 lukijaa viikossa, ja se löytyy kahdelta suosittuja blogeja yhteen kokoavalta sivustolta. Seppälä uskoo, että yksi syy hänen bloginsa ja vastaavien muiden elämäntapablogien suosioon on juuri nostalgia, vanhojen aikojen kaipuu. ”Ainahan ajatellaan, että ennen oli kaikki paremmin. On sellainen viehätys maaseutuyhteiskuntaa kohtaan, nikkarointiin ja itse tekemiseen. Miksei esineistö viehättäisi samalla tavalla”, Seppälä pohtii. Vanha ja tuttu tuo turvaa Nostalgiatrendi näkyy vanhan tavaran kuluttamisessa mutta myös harrastuksissa. Ruuanlaitto, huonekalujen kunnostaminen, vaatteiden uudistaminen ja kutominen sekä askartelu ovat viime vuosina tulleet suosituiksi. Näitä kaikkia tehdään kotona ja kotia varten. Oman pesän rakentaminen sai pari vuotta sitten uuden nimenkin: kotoilu. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijan Anna Kirveennummen mukaan kotoilu tuo turvaa. ”Palataan tuttuihin asioihin, lähelle.

Nostalgiaa näyttelyissä Pongista Pleikkaan • Tekniikan museo, Helsinki • Nostalginen aikamatka 1970–1980-luvun pelimaailmaan: fiilistelyä vanhojen pelikoneiden äärellä ja 80-luvun alun kotimiljöössä. Laiva on lastattu leluilla • Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo • Martta- ja Dolly-nukkeja, Löylymäen asema. Museossa voi nähdä menneiden vuosikymmenten tyypillisiä leluja sekä harvinaisuuksia ja muistella oman lapsuutensa lempileluja. Suomi Finland 1900 • Suomen Kansallismuseo, Helsinki • Kansallismuseon uusi perusnäyttely Suomesta ja suomalaisista menneellä vuosisadalla. Näyttelyssä pääsee muun muassa istahtamaan vuoden 1966 kuplavolkkariin. Lisää näyttelyitä www.museot.fi MUSEO 2/2013

7


Trendit

Vilkuna: museot voisivat olla enemmän ajassa kiinni Museoiden pitäisi pyrkiä olemaan enemmän kiinni ajassa, sanoo Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna. Oli kyseessä suuri uutinen tai muu teema, voisivat museot käydä yhteiskunnallista keskustelua. ”Hyvin nopeastikin pitäisi voida tarttua puheenaiheisiin. Museot tekevät myös nykyajan tallentamista, ja tätä pitäisi tuoda enemmän esille”, hän sanoo. Vaikka näyttelybudjetit lyödään lukkoon useiden vuosien päähän kerrallaan, pitäisi reagointiresursseja Vilkunan mielestä olla olemassa. Jos näyttelytilan löytäminen on vaikeaa, voi ilmiöitä ja objekteja esitellä aina verkossa. Olisiko nostalgiatrendistä aika napata kiinni? Pitäisikö nyt järjestää näyttely vaikkapa niistä Finellin emaliastioista ja 1970-luvun suomalaiskeittiöstä? Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamarin mielestä ajatus on kannatettava: jos ihmiset ovat kiinnostuneita vaikkapa näistä astioista, museot mielellään esittelevät kokoelmiaan. ”Aina kun kulttuuriperinnön arvostus nousee, on se hyvä asia museoiden kannalta”, Hamari toteaa.

8

MUSEO 2/2013

”Nostalgiabuumi olisi yksi, mihin voisi tarttua, mutta näkisin mieluummin, että käsiteltäisiin laajempia arvokysymyksiä”, Hamari sanoo. Kuten ilmastonmuutosta, kestävää kehitystä, vähemmistöjen asemaa. Museot voisivat tuoda uusia näkökulmia lehtien ja television pyörittämiin teemoihin. Lisäksi teemat ovat suurelle yleisölle jo tuttuja, ja niitä voi olla helpompi lähestyä. ”Tämä on osa pitkään jatkunutta keskustelua siitä, mikä museoiden tehtävä on yhteiskunnallisesti”, Hamari sanoo. ”Ei kaikkien museoiden tarvitse ryhtyä ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn, mutta museot voisivat määritellä oman toimintansa ytimen, ja jos siihen sopii laajojen, yhteiskunnallisten teemojen käsittely, niin kannustan kyllä tällaiseen”, Hamari toteaa. Professori Vilkuna muistuttaa, ettei näyttelyyn tarvita tavara-armeijaa, vaan esille voi panna yhdenkin esineen, jos siitä on tiedossa vahva tarina. ”Museossa ei pidä valistaa vaan olla johdattelijana kysymysten äärelle”, hän toteaa.


Trendit Se on keino käsitellä synkäksi ajateltua tulevaisuutta”, hän sanoo. Nykymaailma on arvaamaton. Menestyvät firmat aloittavat yt-neuvotteluja, tietokoneet tuittuilevat ja aikataulut muuttuvat. Koulutus, avioliitto tai vakituinen työsopimus eivät enää ole varmoja avaimia auvoon. Siksi myös itse tekeminen viehättää. Kun on pullataikinaa tai multaa sormissa, voi ottaa henkistä etäisyyttä kiireiseen ja suorituskeskeiseen työmaailmaan. Olla hetken oman tekemisensä herra. ”Itse tekeminen on voimauttavaa ja osallistavaa, ja siitä saa onnistumisen kokemuksia, jotka esimerkiksi tietotekniikan saralla voivat olla harvassa”, Kirveennummi sanoo. Ja tietysti suuri kimmoke on ekologisuus: yltäkylläisessä kulutuskulttuurissa kierrättämällä ja itse tekemällä voi yrittää pienentää omaa ekologista jalanjälkeään. Ei retroilua ilman teknologiaa Vaikka vanhan hankkiminen ja perinteiden äärelle palaaminen ovat suosittuja, on nykysuomalaisen elämänmenon suuri linja kuitenkin toinen. Ihmiset ostavat yhä enemmän ja ovat yhä kiireisimpiä arjessaan. Se näkyy Retron ja romun arjessa. ”Meillä käy kauppa parhaiten pitkien pyhien aikana, kun ihmisillä on aikaa surffailla”, Strengell kertoo. Eikä kippoja osteta siksi, ettei kaapissa olisi yhtäkään. Tutkija Kirveennummi toteaakin, että retroilu- ja nostalgiatrendit ovat vastatrendejä suurille linjoille. Elintason noustessa podemme krapulaa tuotannon tehostumisesta ja jatkuvasta kuluttamisesta. ”Jos eläisimme Pohjois-Koreassa, ei näitä trendejä tietenkään olisi”, Kirveennummi sanoo. Nostalgiatrendin eturintamassa ovat ihmiset, jotka todella muuttavat koko elämäntyylinsä. Suomessa on uudelleenheränneitä maatiloja, joilla viljellään luomua ja eletään yhteisöllisesti. Tiloilla saatetaan myös hajottaa jonkinlaista turismia, tutustumiskierroksia tai majatalotoimintaa. Harva kuitenkaan kieltäytyy kokonaan nykyajan keksinnöistä, kuten älypuhelimesta. Kirveennummi sanookin, ettei nykypäivän retroilu tapahdu ilman teknologiaa. Blogit, Facebook ja

Instagram-kuvat ovat tärkeitä tapoja jakaa kokemus, kun hankitaan vanha esine, mennään metsään tai kokataan perinneruokaa. ”Tunnelmat, tunteet, kuvat ja mielikuvat ovat tärkeitä. Luodaan tarinoita menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta”, hän toteaa. ”Enemmän kuin oikeasti hidastettaisiin, kulutetaan ajatusta hitaasta ajasta. ” Siis fiilistellään, tunnelmoidaan. Sen sijaan että alkaisi kiireisen viikon keskellä hauduttaa paistia, ostaa lihapullapussin.Viikonloppuna sen sijaan voi retroilla: käydä valitsemassa oikeanlaisen lihakimpaleen kauppahallista ja lähettää Facebookiin tunnelmallisen kuvan kauniisti katetusta pöydästä. Luomulammas uunissa, sormissa tuoksuu minttu. ”Halutaan parhaat palat. Esimerkiksi nuori palstaviljelijä voi toivoa, että olisi ostettavissa palvelu, että joku toinen kävisi kastelemassa tilkkua”, Kirveennummi heittää. Toive kestävästä tavarasta Bloggari Maiju Seppälä kiertää kirpputoreja viikoittain kotikaupungissaan Vaasassa. Hän kertoo saavansa paljon palautetta, jossa ihmiset kadehtivat hänen tekemiään löytöjä. ”Mutta jos käy kerran vuodessa kirpparilla, ei välttämättä löydäkään mitään. Kun menee markettiin, tietää aina, mitä sieltä saa. Käytetyn tavaran metsästäminen vaatii vaivannäköä”, hän toteaa. Seppälä antaa palautetta: kirppareita pitäisi arvostaa enemmän. Sinne ei pitäisi viedä myyntiin rikkinäistä tai huonokuntoista. Hänellä on myös huoli. ”Tavara, mitä nyt tuotetaan, ei kestä edes käytössä. Vielä 1980-luvulla on tehty laadukasta, mutta 90-luvun ja 2000-luvun tavaroista ei paljon ole jälkipolville kertomista”, hän toteaa. Samaa sanoo Retron ja romun Strengell. Huonekalujen pitää olla täyspuuta, ei mitään lastulevyä. Se on motto. Omassa kodissa kaikki huonekalut on varmasti 50 vuotta vanhoja, eikä meillä osteta uusia sen vuoksi, että vanhat menisivät rikki. ”Nuoret ovat tämän jo tajunneet. Miksi ostaa uutta, kun voi ostaa vanhaa”, Strengell sanoo. m. Verna Leinonen MUSEO 2/2013

9


Kokoelmat Brändit

Museodiktaattorina A JA N K A H D E N T U N N IN

Brändiasiantuntija Lisa Sounio rakastaa museoita. Siksi hän neuvoo niitä matkimaan rocktähtiä ja populistipoliitikkoja.

T

unnen monta paria, jotka ovat ra­kastuneet museossa”, kertoo Ekbergin kahvilan pöydässä istuva Lisa Sounio. ”Museot voisivat haastaa sinkkupalvelut.” Hän ja tasavallan entinen ykköspoika Marko Ahtisaari eivät kohdanneet museossa. He menivät siellä naimisiin. Parin hääjuhla järjestettiin Luonnontieteellisessä museossa, joka paremmin Eläinmuseona tunnetaan. ”Kun ilmoitin, että juhlamme ovat museossa, vastaanotto oli laimea. Mutta kun aloin mainostaa juhlapaikan olevan Zoo Palace, kansainväliset vieraat hihkuivat innosta.” Siinä kiteytyy Sounion viesti. Museot ovat upeita sekä sisältä että ulkoa, mutta niitä pitäisi markkinoida uudella otteella. Hän itse on brändäämiseen erikoistunut markkinoinnin ammattilainen. Tyylikäs liikenainen, joka puhuu paljon ja elehtii melkein yhtä paljon.

10

MUSEO 2/2013


Brändit Maaliskuussa Suomen museoliitto käynnisti kampanjan, jonka tavoitteena on kohottaa museoiden vuosittainen kävijämäärä viidestä kuuteen miljoonaan. Lisa Sounion pitämä lennokas puheenvuoro sai ihastelevaa palautetta. On aika päästää hengästyttävä idealinko hetkeksi valtakunnan museodiktaattorin saappaisiin. Kuinka hän houkuttelisi miljoona uutta kävijää museoon? Sounio aloittaisi mahtikäskyllä, joka kieltäisi rahasta ruikuttamisen. Hän korostaa, että hyvään markkinointiin ei tarvita rahavuoria, eikä hienoja tutkintoja. Niiden sijaan tarvitaan ideoita ja uskallusta. “Matkikaa startup-yrittäjän, rockstaran ja populistipoliitikon asennetta! He osaavat pitää melua itsestään.” Minkä tahansa asian voi tehdä kiinnostavaksi, kunhan esittää sen oikein. ”Fiksua viihdettä janoava kansa ja oman alan asiantuntijakollegat ovat kaksi aivan erilaista yleisöä. Jos tahtoo kansan museoon, pitää olla populisti.” Museoiden brändi ei ole Sounion mielestä huono, mutta se on pölyttynyt ja unohtunut. Hienoista sisällöistä huolimatta sanasta museo ei tule mieleen ajatus: ”Vau, sinne haluan mennä”. Brändiä pitäisikin Sounion mielestä rakentaa nyt radikaaleilla keinoilla. Ei riitä, että otetaan mallia ruotsalaisista tai hollantilaisista museoista. Täytyy katsoa kauemmas.

Yksinvaltiaaksi korotettu

Piilaaksossa ja kehittyvissä talouksissa tapahtuu. Käykää oppimassa keinoja eri aloilta. Suhtautukaa uuteen teknologiaan kokeilevasti ja innolla.” Hyviä esimerkkejä löytyy myös läheltä. Mallia museoväki voisi ottaa vaikkapa ravintolapäivästä, korkkarijuoksusta tai muista popup-tapahtumista. Konseptinsa huippuun hionut Ikeakin kelpaa esikuvaksi. ”Tietysti kannattaa myös tutkia maailmalla olevien yksityisten, menestyvien, paljon kävijöitä houkuttelevien museoiden toimintatapoja. Mutta missään tapauksessa ei saa tuijottaa oman alan perinteisiin. Pitää heittäytyä villiksi!” Suomen suosituimmaksi hyvinvointituotteeksi valittiin viime vuonna Burana. Kyseessä on Sounion mielestä hirvittävä väärinkäsitys.

”Katsokaa, mitä

”Oikeasti sen pitäisi olla museo. Museot voisivat välittömästi julistautua työhyvinvoinnin ja uudistumisen temppeleiksi.” Hän ehdottaa, että museorakennuksissa voitaisiin järjestää esimerkiksi tanssiaisia tai naamiaisia. Ovet kannattaisi entistä innokkaammin avata myös ulkopuolisille juhlien ja tapahtumien järjestäjille.Vastavihitylle avioparille yö museossa olisi ikimuistoinen kokemus. “Museorakennukset tarjoavat mielettömän upeita puitteita erilaisille juhlille ja tilaisuuksille. Ne ovat Suomen hienoimpia tiloja, mutta suurimman osan vuorokaudesta tyhjillään.” “Olin ihan shokissa, miten halvalla saimme Eläinmuseon omia hääjuhliamme varten. Kyseessä on sentään viisikerroksinen palatsi.” Sounio nauraa, että jos hänellä olisi riittävästi rahaa, hän keräilisi vanhoja rakennuksia. Ateneumin julkisivua hän kertoo katselleensa sillä silmällä jo pidemmän aikaa. Se pitäisi herättää eloon.

Matkikaa startupyrittäjän, rockstaran ja populistipoliitikon asennetta! He osaavat pitää melua itsestään.

“Miksi Ateneumilla ei ole kunniavalaistusta tai jouluvaloja? Voisiko Ateneumin edessä olla kesällä juhannuskoivut? Upeaa rakennusta ei nyt meinaa edes huomata.” Mutta astutaan vielä takaisin museon sisälle. Niukkuus on Sounion mukaan museoilta toistaiseksi käyttämättä jäänyt markkinointikortti. Sillä pelaamalla voi luoda uutta kysyntää, koska tunne rajallisuudesta lisää ihmisten kiinnostusta. Sounio kertoo tarinan mestarimyyjä Kirsti Paakkasesta, joka kauppasi Marimekon kankaita korostamalla, että niitä tuskin ehditään painaa kaikille halukkaille. Oikeasti varastot pursusivat kangaspinoja. ”Jos näyttely on esillä kesäkuun loppuun, kannattaa alun perin ilmoittaa, että se päättyy toukokuussa. Kun toukokuun lopussa tulee yleisöryntäys, voidaan suurieleisesti tiedottaa, että valtavan kysynnän vuoksi näyttelyn esilläoloaikaa onkin pidennetty kesäkuun loppuun.” MUSEO 2/2013

11


Brändit houkutella ihmisiä sisään, mutta se ei yksin riitä. Niiden pitää jalkautua myös ulkomaailmaan. Esimerkkinä Sounio käyttää käsityöopettajia, jotka päällystivät Suurkirkon portaat patalapuilla. Tapaus sai laajaa mediahuomiota. ”Olisi tärkeää ottaa erilaisilla tempauksilla myös museon ulkopuolinen kaupunkitila haltuun.“ “Museoväki voisi marssia kerran vuodessa torille pukeutuneena mielettömiin asuihin. Samalla voitaisiin järjestää valtakunnallinen tapahtuma, jossa huutokaupataan tarpeettomat museoesineet.“ Hän vakuuttaa hyvin tietävänsä, ett­eivät museot voi myydä kokoelmiensa esineistöä. ”He sanovat helposti, että heillä on myytävänä vain kokoelmien kuvaoikeudet. Se ei ole totta – monilla museoilla voisi olla vaikka mitä jännittävää myytävää.”

Museoiden pitää

Museot voisivat välittömästi julistautua työ­ hyvinvoinnin ja uudis­tumisen temppeleiksi. ”Alvar Aalto -säätiössä järjestimme huutokaupan, jossa myytiin tiloihin jääneitä hattuja, kävelykeppejä ja voipaperille tehtyjä piirustuksia. ’Alvarin ehkä päässään pitämästä lakista’ ja muista esineistä tuli mielettömiä hittejä.” Ihmisaivot on rakennettu siten, että ne arvottavat asioita: sitä taipumusta museoidenkin pitää Sounion mielestä hyödyntää. Tasaisuus ei ole kiinnostavaa, ääripäät ovat. Hän kehottaa museoita paitsi puhaltamaan yhteen hiileen, myös kestämään tervettä kilpailua huomiosta ja arvosanoista. ”Media rakastaa listauksia. Museoiden pitäisi ruokkia kävijöiden intoa listata asioita, sillä sekin on osa nykyaikaista markkinointia. Mikä on kävijöiden mielestä vuoden paras museo?” Pysyvyys ja pitkäaikaisuus ovat asioita, joiden arvo korostuu hektisessä maailmassa. Valttina museoilla on se, että ne tarjoavat tietoa ja 12

MUSEO 2/2013

sisältöä, joka auttaa ymmärtämään maailmaa. Mutta niiden pitäisi kiinnittää huomiota siihen, minkälaisessa ympäristössä ihminen aidosti haluaa lukea, tutkia ja oppia uusia asioita. ”Olohuoneenomainen tunnelmahan se on. Siksi museoiden pitäisikin pyrkiä kansalaisten olohuoneiksi, rennoiksi kohtaamispaikoiksi.” Muutoksista on helppo puhua, mutta niitä saattaa olla vaikea toteuttaa. Perinteisiin toimintatapoihin tottuneiden päät kääntyvät hitaasti. ”Akateemisia ihmisiä ihmisiä tuntuvat usein kiinnostavan lähinnä oman alan ihmiset ja tieteellinen työ”, harmittelee Sounio. ”Mutta jos et näy ja kuulu ulospäin, lakkaat olemasta. Kansatieteilijä ei voi ilmoittaa olevansa liian sivistynyt ihminen markkinoimaan.” ”Näkyvyyden, ja sitä kautta kävijämäärien, kasvattaminen on tärkeää senkin vuoksi, että päättäjät ja poliitikot ovat kiinnostuneita äänestäjistä. Jos museoiden huomioarvo kasvaa, rahoitusta on helpompi saada.Välillisesti se tarkoittaa töitä myös kansatieteilijälle.” Museot ovat hämmästyttävän laiskoja vastaamaan medialle. ”Aina, jos joku kirjoittaa negatiivisen uutisen, pitäisi itse kirjoittaa kymmenen positiivista uutista.” Sounio kertoo, että hänellä on paljon museoalalla työskenteleviä ystäviä. He ovat vapaa-ajallaan hauskoja, luovia ihmisiä. Ongelma on siinä, että heitä pitäisi rohkaista ja ravistella rikkomaan rajoja myös työaikana. ”Museoissa on vahva kulttuuri, joka sanelee miten pitää ja saa toimia. Kaikki vanhat instituutiot ovat samanlaisia: liian turvattuja, hitaasti kehittyviä ja sisäsiittoisia. Fiksujen ihmisten pitäisi päästä ulos laitostumisen siilosta.” ”Nyt koetaan, että ollaan vastuussa vain omasta tontista, vaikka koko työyhteisön pitäisi olla vastuussa kävijämääristä.” Taikasauvaa heilauttamalla asia ei ratkea. Johtoporras tekee virheen, jos kuvittelee, että markkinointiasiat ovat kunnossa, kun niistä huolehtimaan nimitetään uusi päällikkö. Kaikkien työntekijöiden pitää olla ponnistelussa mukana. ”Viestintä on nykyään osa jokaisen akateemisen ihmisen työnkuvaa.” Souniolla on konkreettinen ehdotus: ”Museoiden pitäisi sisältään kerätä termiittitiimi, jossa on jäseniä kesätyöntekijöistä


Lisa Christa Maria Sounio

Kokoelmat

• syntynyt 1970 • Dopplr Oy:n perustaja ja Sonay Oy:n toimitusjohtaja • työskennellyt suomalaisissa design-yrityksissä vienti-, markkinointi-

ja tuotekehitystehtävissä.

SEPPO HONKANEN

• kirjoittanut teoksen ”Brändikäs” (2010)

MUSEO 2/2013

13


SEPPO HONKANEN

Kokoelmat

Märkä uneni olisi saada olla museoalan pölyhuiska ja hiukkaskiihdytin.

Yllä: ”Museodiktaattorina kieltäisin ensimmäiseksi rahasta ruikuttamisen”, ilmoitti Miljoona uutta kävijää -kampanjan käynnistysseminaarissa puhunut Lisa Sounio.

tohtoreihin ja kuraattoreihin. Mahdollisimman epähomogeeninen porukka, jota sparraamaan pyydetään joku näkyviä juttuja tehnyt ihminen.” Ajatus sivistyksestä ja tiedolliseen eliittiin kuulumisesta kuuluu hänen mukaansa kiinteästi museoväen olemukseen. Siinä ei ole mitään väärää, mutta sisäänpäin lämpiävässä ilmapiirissä on. ”Itse en tule mistään hienosta kulttuurikodista. Minua on aina ärsyttänyt kulttuuriväen tapa pikkuisen nenäkkäästi korostaa omia juuriaan, tehdä jutusta elitististä ja sisäänpäin lämpiävää. Jos kävijämäärät halutaan saada nousuun, asenteesta pitää päästä eroon.” Lisa Sounio korostaa laukomiensa näkemysten kumpuavan rakkaudesta museoihin. Museot ovat hänen mielestään vastaus länsimaisen ihmisen elämäntuskaan, juurien etsintään, kaikkeen. Siksi

14

MUSEO 2/2013

hän tahtoo palavasieluisesti kannustaa niitä avautumaan uusille mahdollisuuksille. ”Minulle ne tarjoavat vastauksia valtavaan tiedonja kauneudenkaipuuseeni. Tietoa, turvaa, inspiraatiota. Märkä uneni olisi saada olla museoalan pölyhuiska ja hiukkaskiihdytin.” Vaikuttaa siltä, että museodiktaattori jatkaisi tehtävässään enemmän kuin mielellään. Souniota on väitetty verkostoitumisen Suomen mestariksi. Naiseksi, joka rakentaa itsestään taidokasta brändiä. Mistä syntyy Lisa Sounion henkilökohtainen rohkeus hypätä uusiin tilanteisiin, heittäytyä alttiiksi? “Tapetissa voi olla näennäisesti helpompaa, mutta jokainen, joka haluaa tehdä poikkeuksellisia asioita, joutuu taistelemaan. Pitää vaan olla lannistumatta. Mutta kyllä kritiikki satuttaa myös minua, välillä kovastikin.” Silloin voi olla mennä rauhoittumaan uskonnottoman ihmisen temppeliin – museoon. “Jos haluaa saada ajatuksille perspektiiviä, tehdä merkittäviä asioita ja uudistua, tarjoavat museot kaikki avaimet.” m Seppo Honkanen


n e d i o e s u t M y

l e t t y ä n ä s e k NÄYTTELYLIITE 2/2013

Museo-lehden näyttelyliite tarjoaa katsauksen museoiden monipuoliseen kesäkauden näyttely- ja tapahtumatarjontaan. Ilmoitusten lisäksi liitteestä löytyy näyttelykalenteri kesäkaudella 2013 avautuvista näyttelyistä. Museoiden näyttelyissä voit tutustua Suomi-kuvaan Hangosta Inariin.

Ajantasaisen näyttelykalenterin ja lisätietoa museoiden tapahtumatarjonnasta löydät osoitteesta museot.fi ja älypuhelimella osoitteesta m.museot.fi

Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki puh. 09 5841 1700 • fax 09 5841 1750 museoliitto@museoliitto.fi • www.museoliitto.fi


Näyttelykalenteri Toukokuu

Kulttuurihistorialliset sekä luonnontieteelliset ja erikoismuseot 1.5.2013–30.9.2013 Elämää Fiskarsin ruukissa – Livet i Fiskars bruk Fiskarsin Museo, Raasepori 1.5.2013–31.8.2013 Pop museoon! Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi 2.5.2013–31.12.2013 Enemmän Evasta – Eva Tigerstedtin elämää Lottamuseo, Tuusula 2.5.2013–15.9.2013 Miehelään mieli Turun museo­keskus, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku 2.5.2013–31.8.2013 Päämajan johtama tiedustelu Mikkelin kaupungin museot, Päämajamuseo, Mikkeli

Kesänäyttelyt

HELsInGIn YLIopIsTomusEo

helsinGin OBseRVATORiO

EpävakaudEn musEo 22. 3. – 31. 8. 2013 milja Laurila Teemu Lehmusruusu Ida palojärvi sakari Tervo

TähTiTieTeen yleisökeskus

Ti–pe 11–17, la–su 11–16 Snellmaninkatu 3, Helsinki Vapaa pääsy www.museo.helsinki.fi

Ti–ke, pe–la 12–16, to 12–20 Kopernikuksentie 1, Helsinki 6/4/2 €.

Erikoisnäyttely Olkoon voima leluissa 26. 4. 2013 – 4. 1. 2014

www.observatorio.fi

MannerheiM-MuSeO Uusi kesänäyttely ”Lukeva MannerheiM” – valikoima Mannerheimin kotikirjastosta Avoinna ympäri vuoden pe–su 11–16 Pääsymaksu aikuiset 10 €, opastus www.mannerheim-museo.fi

PÄivikki JA SAkAri SoHlBErGin kotiMuSEo 1900-luvun kulttuurikoti Helsingin katajanokalla Avoinna Opastetut kierrokset maanantaisin 15.30 ja 17.00, kesäaikana sopimuksen mukaan Kauppiaankatu 11 A, Helsinki p. 09 636 753 www.pss-saatio.fi

3.5.2013–13.10.2013 Ameriikkaan Ameriikkaan Hangon museo, Hanko 4.5.2013–29.9.2013 Avaa silmäs, oot kaupunkipuistos! Porin kansallinen kaupunkipuisto yhdellä silmäyksellä! Luontotalo Arkki, Pori 5.5.2013–28.2.2014 Hurjaa menoa! Kiljusen herras­ väen vallaton maailma Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamala 6.5.2013–17.11.2013 Louis Sparre ja Porvoo – Elämäni parhaat vuodet Porvoon museo, Holmin talo, Porvoo 8.5.2013–18.8.2013 Museo liikuttaa -liikuntakasvatusta Riihimäellä Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäki 9.5.2013–5.1.2014 Música Cubana Sibelius-museo, Turku

16

Remppailmoitus Museolehti 5-2013.indd 1 MUSEO 2/2013

4/18/2013 11:10:08 AM


Kesänäyttelyt SuoMeN LeLuMuSeo HevoSeNKeNKÄ Erikoisnäyttely FANTASTISTA!

VIHDIN MUSEO

Perusnäyttely LAIvA oN LASTATTu LeLuILLA

OI JOSPA KERRAN VIELÄ… TANSSILADOT JA -LAVAT VIHDISSÄ Kesänäyttely Niuhalan vanhalla kansakoululla

Avoinna ti, to–pe 11−18, ke 11−20, la–su 11−17 WeeGee-talon pääsylippu: 12/10 €, alle 18 v. ja yli 70 v. maksutta. Ahertajantie 5, Espoo www.hevosenkenka.fi

Avoinna kesällä ti–pe 12–16, su 12–15 Pääsymaksu 3/0 € Kirkkoniementie 1 ja 4, 03400 Vihti P. 09 4258 3185 www.vihti.fi/museo

Näyttelykalenteri 13.5.2013–30.9.2013 Huvila 80 vuotta – Eeron Pekkola, Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi, Alajärvi 13.5.2013–18.8.2013 Palasia Turun yliopiston historiasta mitalitaiteen valossa Liedon Vanhalinna, Lieto 13.5.2013–18.8.2013 Tutkijapariskunta Reino ja Aloha Alava Liedon Vanhalinna, Lieto 14.5.2013–1.9.2013 WeeGeen Futuro-talo Näyttelykeskus WeeGee, Espoo 15.5.2013–31.8.2013 Korttipeliä – kansanhuolto­ ministeriö (1939-1949) Mikkelin kaupungin museot, SuurSavon museo, Mikkeli 15.5.2013–22.9.2013 Lennossa, linnut Carelicumissa Pohjois-Karjalan museo, Joensuu

Tervetuloa elävään museoon! ARKKITEHTUURIMUSEO FINLANDS ARKITEKTURMUSEUM MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE

16.5.2013–21.9.2013 Valon piirtämät – Victor Barsokevitch 150 vuotta Kuopion museo, Kuopio

GLENN MURCUTT ARKKITEHTUURIA PAIKAN EHDOILLA

6.3.–26.5.2013

5.6.–22.9.2013

MUUTOS KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ 2.10.2013–5.1.2014

Runsaasti kiinnostavia yleisötapahtumia! Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.mfa.fi/tapahtumat ti-su 11–18, ke 11–20 Kasarmikatu 24, Helsinki 6/3/0 €, Yhteislippu Designmuseon kanssa 12 €

16.5.2013–8.9.2013 Jakkara tekee historiaa Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 16.5.2013–16.3.2014 Keräilijät – kohti toisia maailmoja Hämeen linna, Hämeenlinna

Vuoden 2013 ohjelmistossa keskitytään kestävän arkkitehtuurin erilaisiin haasteisiin, sosiaaliseen kestävyyteen, kulttuuriseen kestävyyteen ja ekologiseen kestävyyteen.

LIGHT HOUSES NUORTA POHJOISMAISTA ARKKITEHTUURIA

15.5.2013–1.9.2013 Oi jospa kerran vielä... Tanssi­ ladot ja -lavat Vihdissä Vihdin museo, Vihti

Talomuseo Glims kertoo entisajan espoolaisesta maalaiselämästä. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Kesän erikoisnäyttely Turhake. Työnäytöksiä ja tapahtumia päivittäin. Kahvila ja museopuoti. AVOINNA 1.9.-30.4. ti-pe klo 10-16, su 11-16. Kesäkaudella 2.5.-31.8. ti-pe klo 10-17, la-su klo 11-17. Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä). Tiedustelut ja varaukset p. (09) 8632 979.

17.5.2013–18.8.2013 Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän veistoksia Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäki 17.5.2013–31.8.2013 Suomalaisia Grönlannissa – Grönlantilaisia Suomessa Arktinen museo Nanoq, Pietarsaari

www.espoonkaupunginmuseo.fi

MUSEO 2/2013

17


Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

17.5.2013–16.3.2014 Viipuri mon amour Lahden kaupunginmuseo, Historiallinen museo, Lahti 18.5.2013–22.12.2013 Entisajan koulu Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti 18.5.2013–31.12.2018 Paperiperkele Serlachius-museo Gustaf, Mänttä-Vilppula 19.5.2013–29.9.2013 Kadonneet – löydetyt: Kaisa Kurru retrospektiivi, Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta 23.5.2013–29.9.2013 Leikkejä ja unelmia – Nukkekoteja Lohjan museo, Lohja 24.5.2013–2.3.2014 Tähtiin kääntyneet – muinaiset intiaanikulttuurit / Med blicken mot stjärnorna – forna indiankulturer Tammisaaren museokeskus EKTA, Raasepori 25.5.2013–31.8.2013 Leski & Poikamies – Änkan & ungkarlen Fiskarsin Museo, Raasepori

KUVA ErKKi LAinE

11. 8.2

013 s

aa k

ka

NissbackaN kartaNo – LaiLa PuLLiNeN;

räLssitiLasta veistosPuistoksi Hertaksentie 1, Tikkurila | ti–pe 10–17, la–su 11–16 www.facebook.fi/ VantaanKaupunginmuseo 2/1/0 €

ÖS MY Y T A! N A SS INN KUU AVO EINÄ H

Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöpastukset ke 14.30 ja su 12.30 Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 eur) POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI • (09) 494 436 www.taidekotikirpila.fi

SOTAMUSEO Kruununhaka

Suomenlinna

25.5.2013–31.8.2013 Ylä-ruukki – Opp-i-bruke Fiskarsin Museo, Raasepori 26.5.2013–22.9.2013 1960-luku – TV tuli ja maailma muuttui Kainuun Museo, Kajaani 27.5.2013–1.9.2013 Suomalainen Oscar von Kraemer Venäjän keisarillisessa laivastossa Forum Marinum, Turku

Kesäkuu

1.6.2013–31.8.2013 Sieluni on sankka metsämaa Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi

ELÄYDY SUOMEN SOTAHISTORIAAN HELSINGISSÄ! Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin Perusnäyttely Liisankatu 1 Kruununhaka, Helsinki avoinna toistaiseksi ti–to 11–17, pe–su 11–16 0299 530 259

Sukellusvene Vesikko Entisöity sukellusvene Tykistölahti Suomenlinna, Helsinki avoinna 8.5.–31.8.2013 päivittäin 11–18 0299 530 260 www.sotamuseo.fi

18

MUSEO 2/2013

Autonomiasta Atalantaan Sotamuseon Maneesi Iso-Mustasaari Suomenlinna, Helsinki avoinna 8.5.–30.9.2013 päivittäin 11–18 0299 530 261


Kesänäyttelyt

Tervetuloa Lahteen

Viipuri mon amour -näyttelyyn

Lahdenkatu 4 ti-pe 10-17 la-su 11-17

17.5.2013 —16.3.2014

Info: (03) 814 4536 www.lahdenmuseot.fi

Näyttelykalenteri 2.6.2013–25.8.2013 Leilistä pulloon – Johannislundin lasitehtaan perustamisesta 200 vuotta Kiikalan kotiseutumuseo, Salo 3.6.2013–25.8.2013 Hienoissa hepeneissä Uudenkaupungin kaupungin museot, Uusikaupunki 3.6.2013–1.9.2013 Ritaripaja Hämeen linna, Hämeenlinna 4.6.2013–31.7.2013 Lattiat, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori 4.6.2013–15.9.2013 Taidolla taivutettu. Wieniläis­ huonekalu – moderni klassikko Heinolan kaupunginmuseo ja taidemuseo, Heinola 5.6.2013–31.7.2013 Taitava käsistään Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti 6.6.2013–Syyskuu 2015 Hulluna Helsinkiin Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 7.6.2013–1.9.2013 Leijat, Raision museo Harkko, Raisio 7.6.2013–22.9.2013 Light Houses, Nuorta pohjoismaista arkkitehtuuria, Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 7.6.2013–26.1.2014 Maatalouden pienoismalleja Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa 7.6.2013–20.10.2013 Musiikki yhdistää Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Seinäjoki 7.6.2013–27.10.2013 Saara Ekström – Rosario Turun museokeskus, Turun linna ja Turun kaupungin historiallinen museo, Turku 8.6.2013–8.9.2013 Hietasaari – kadotettu kaupunginosa? Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu

MUSEO 2/2013

19


Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

8.6.2013–1.9.2013 Rantasauna, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

Tuusulan taidemuseo KESÄ 2013

8.6.2013–29.7.2013 Vuoden Luontokuvat 2012 -valokuvanäyttely, Tampereen museot, Museokeskus Vapriikki, Tampere 9.6.2013–31.12.2013 Lemmenrohdot – Apua rakkauselämään Turun museokeskus, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turku

Martta Wendelin 120 vuotta 2.5.–24.11.2013

Kuraattori Anna Kortelainen

10.6.2013–11.8.2013 Iso-Pappila 200-vuotta Mäntyharjun Museo, Mäntyharju

Samuli Heimonen 21.5.–1.9.2013 Kasarmi

Kultaa ja kirpputorikankaita

10.6.2013–4.10.2013 Murtovaara-kruununmetsä­ torppa Valtimolla Nurmeksen museo, Nurmes

10.6.2013–6.10.2013 Sähkeestä someen – suomalainen urheilumedia Suomen Urheilumuseo, Helsinki

Tero Annanolli 21.5.–1.9.2013 AuneLa

Kuva Reino Jaakkola

Kouvolan taidemuseo Poikilo Varuskuntakatu 11

10.6.2013–11.8.2013 Unohdettu rajaseutu Mäntyharjun Museo, Mäntyharju

Puutarhajuhlat

Aika kelloja !

MUSEO 2/2013

15.6.–29.9.2013 mm. Pekka Halonen, Magnus Enckell, Ellen Thesleff, Amalie Lundahl, Maria Wiik, Eero Lintusaari ja Silja Puranen

Suomen Puotimuseossa Vanhatie 22, Valkeala 1.6.-31.8.2013

www.poikilo.fi

20

Jääkärinpolku 2, Tuusula www.taidekeskuskasarmi.fi Avoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ke–su 12–17

15.5.–9.6.2013

13.6.2013–31.8.2013 Lindströmin paja Kaarlelan kotiseutumuseo, Kokkola

14.6.2013–25.5.2014 Ealli biras – Elävä ympäristö Saamelaismuseo Siida, Inari

Taidekeskus Kasarmi

Albert König Pekka Halosen vieraana

11.6.2013–31.12.2013 Vipinää Herrainkulmalla Turun museokeskus, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turku

13.6.2013–31.8.2013 Yli-Korpilahden kylä Kaarlelan kotiseutumuseo, Kokkola

Rantatie 25, Tuusula. www.erkkola.fi Avoinna 2.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–24.11. la–su 12–17

Viidakkohuone

10.6.2013–11.8.2013 Kirkko -kylän keskuksesta ylhäiseen yksinäisyyteen Mäntyharjun Museo, Mäntyharju

10.6.2013–11.8.2013 Pihanperällä Mäntyharjun Museo, Mäntyharju

Taiteilijakoti Erkkola

Rantatie, Tuusula. www.halosenniemi.fi Avoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ti–su 12–17


Kesänäyttelyt

Näyttelykalenteri 14.6.2013–18.8.2013 Hilpeys ja ennakkoluulo Työväenmuseo Werstas, Tampere 14.6.2013–15.9.2013 Ilmastonmuutos Lapin luonnossa – Mitä me voimme tehdä Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 14.6.2013–1.12.2013 Terrakotta ja Kiinan keisarien aarteet, Tampereen museot, Museokeskus Vapriikki, Tampere 14.6.2013–18.8.2013 Valkoinen on maa, Työväenmuseo Werstas, Tampere 15.6.2013–28.9.2013 KÄSILLÄ. Grafiikkaa, keramiikkaa, luonnonmateriaaleja Kuopion korttelimuseo, Kuopio 15.6.2013–11.10.2013 Kultajoki kertoo Kultamuseo, Sodankylä 15.6.2013–8.12.2013 Käsityö elämässä – Hantverk i livet – Craft in Our Lives Suomen käsityön museo, Jyväskylä

PE

RU UUS SN ITT ÄY U TT EL Y

18.6.2013–8.9.2013 Kuuden kulman kaupunki – pilkahduksia yhdistyneestä Oulusta, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 20.6.2013–8.9.2013 LEIKKIÄ ja LIIKEnneTTÄ Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus, Vaasa 22.6.2013–11.8.2013 Kahvihetki Suomusjärven kotiseutumuseo, Salo 26.6.2013–31.8.2013 Jalometallia! Kruununmakasiinimuseo, Raahe 28.6.2013–8.12.2013 Saareen, Suomen merimuseo, Kotka

Heinäkuu

I love museums -tuotteita löydät hyvin varustetuista museokaupoista.

3.7.2013–1.9.2013 Amerikan jumalat – luonnon jumalmaailma Helinä Rautavaaran museo, Espoo

MUSEO 2/2013

21


Näyttelykalenteri 3.7.2013–4.8.2013 Höyrystä hevoseen – Vaasan radan varrella 130 vuotta Pihlajaveden kotiseutumuseo, Keuruu 6.7.2013–31.8.2013 Maito, Kiskon kotiseutumuseo, Salo 7.7.2013–25.8.2013 Rafu Lönnström, Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma 8.7.2013–30.8.2013 Leikkejä ja unelmia – Paperinukkeja Linderinsalissa Lohjan museo, Lohja 12.7.2013–28.9.2013 Oma koti?, Valvillan tehdasmuseo ja Hyvinkään kaupunginmuseo, Hyvinkää Elokuu

22.8.2013–5.1.2014 Näyttelijän kengissä Teatterimuseo, Helsinki

Taidenäyttelyt

Kesänäyttelyt

HANGON MUSEO AMEriikkAAN AMEriikkAAN Hanko siirtolaisten lähtökaupunkina 3.5.–13.10. Avoinna 3.5.–31.8. ti–su 11–16, to myös 18–19 Pääsymaksu 5/3/0 € Nycanderinkatu 4, p. 040 738 7767, 040 135 9228 www.hanko.fi

aBoa Vetus & ars noVa Historian ja nykytaiteen museo 29.9. asti sateenkaaren päässä – aarteita ja aarretarinoita 9.5.–1.9. turku Biennaali 2013 – idylli Avoinna joka päivä klo 11–19, Itäinen Rantakatu 4–6, Turku p. 0207 181 640 www.aboavetusarsnova.fi

Toukokuu

1.5.2013–31.8.2013 Möhkönvirta 2013 Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi 2.5.2013–24.11.2013 Martta Wendelin – 120 v. juhlavuosi, Tuusulan museot, Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula

Leikkejä Le ikkkejjä jjaa u unelmia nelm mia - nukkekoteja Lohjan museossa 23.5.-29.9.2013

3.5.2013–2.6.2013 Football Landscapes – Jalkapallon maisemia, Mikko Auerniitty ja Harri Heinonen, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä 4.5.2013–2.6.2013 Jaana Alanko, Jamie Ranta ja Inga Pyy: Maalauksia Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki 4.5.2013–2.6.2013 Marianne Kaustinen: Perhosten aikaan, Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki 4.5.2013–2.6.2013 Taidekoulu Oivan kevätnäyttely, Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki

22

MUSEO 2/2013

Avoinna ti – su 12–16, ke 12–19 4.6.-11.8. ti, to-pe 11-16, ke 11-19, la-su 12-16 Lohjan museo, Iso-Pappila, Rovastinkatu 1 puh. 019 369 4204, www.lohja.fi/museo museo@lohja.fi

HÄMEENLINNAN ORIMATTILAN TAIDEMUSEO TAIDEMUSEO 2.12.2006–18.3.2007 Kokoelmat: Anu Tuominentaidesäätiö Wall-Hakalan KESÄPÄIVÄT TALVIUNTA Pentti Papinaho Anu Tuomisen teoksissa Orimattilan Erkot arkinen käyttöesine saa uuden merkityksen. 18.6.–11.8. Juha Menna & Laura Pohjonen Avoinna ti–pe 12–16 la 10–14 su ti–to 11–18, pe–suti–su 11–15, 1.6.–4.8. 11–17, suljettu 12–18, ma 1,5–3,5 € Viipurintie 2 Orimattila Lahdentie 65 p. 03 044621 7813017 3567 www.hameenlinna.fi/ www.orimattila.fi/ taidemuseo

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKOTI Avoinna touko–elokuu ma–su 10–16 Opastuksia puolen tunnin välein kesä–elokuussa Matineat kesäsunnuntaisin Pääsymaksut 5/4/2 € Hallituskatu 11, Hämeenlinna p. 03 621 2755 www.hameenlinna.fi/ historiallinenmuseo


Kesänäyttelyt

HUIttIsten MUseO Kesänäyttely entistä lauttakylää Presidentti Risto Ryti Kuvanveistäjä Lauri Leppänen Paikallishistoriaa Avoinna la–su 12–16 1. 6. – 15. 8. myös ti–pe 12–17, ryhmät sopimuksen mukaan Kirkkotie 4, Huittinen p. 02-560 4319 www.huittinen.fi/museo

LAPUAN TAIDEMUSEO ANTTI OJALA 16.6.–15.9.2013 Avoinna ti–pe 12–18 la–su 11–15 Vapaa pääsy Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1, Lapua p. 06-4384520 www.lapuantaidemuseo.fi

Näyttelykalenteri 5.5.2013–29.9.2013 Kiljusen herrasväki Rindellin ja Koivun kuvissa, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamala 5.5.2013–18.8.2013 Tiina Lehtimäki: Timeline 5.5.–18.8.2013, Tikanojan taidekoti, Vaasa 7.5.2013–9.6.2013 Siivekkäät, Satakunnan Museo, Pori 8.5.2013–28.7.2013 SUMMER SCHOOL – KESÄKOULU, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 8.5.2013–28.7.2013 Vesa Oja: Finglish, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 8.5.2013–20.6.2013 ¡ Cuba sí !, Lenin-museo, Tampere 9.5.2013–1.9.2013 Turku Biennaali 2013 Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku 14.5.2013–14.6.2013 ...olipa kerran italialainen kenkä, Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkkaresidenssi, Alajärvi 14.5.2013–14.6.2013 Alussa oli sateenkaari…, Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkkaresidenssi, Alajärvi 15.5.2013–9.6.2013 Albert König Pekka Halosen vieraana, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula 15.5.2013–31.12.2013 Elina Förstin tekstiiligraffiteja, Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkkaresidenssi, Alajärvi 16.5.2013–22.9.2013 Lapsen tähden, Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo, Kouvola 16.5.2013–16.6.2013 LUOVASTI ETEENPÄIN Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus, Vaasa

MUSEO 2/2013

23


Näyttelykalenteri 16.5.2013–27.10.2013 Protest ITE, K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museokortteli, Kokkola 17.5.2013–31.12.2013 Karua kauneutta Juho Rissasen seurassa Kuopion taidemuseo, Kuopio 17.5.2013–29.9.2013 Marja Kanervo, Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki 17.5.2013–15.9.2013 Max Walter Svanberg Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku 17.5.2013–2.6.2013 Omat seinät Oulun taidemuseo, Oulu 17.5.2013–31.12.2018 Taiteilijan matkassa Kuopion taidemuseo, Kuopio 17.5.2013–31.12.2013 Tapio Wirkkala – Lasin ja hopean runoilija Kyösti Kakkonen Collection, Suomen lasimuseo, Riihimäki

Kesänäyttelyt

naanTalin muSeO

lenIn-Museo

Kesänäyttely KaupunKi meren äärellä sekä Hiilolan porvariskoti ja luostarin pienoismalli

Perusnäyttelyt: leninin elämä sekä lenin ja suomi ValokuVanäyttelyt: ¡Cuba si! Matti tohka 8.5.–20.6. Maailmanperintökohteet kiina/suomi 26.6.–29.9.

15. 5. – 1. 9. ti–su klo 11–18 Aikuiset 4,00 opiskelijat ja eläkeläiset 3,00 ja lapset 2,00 Mannerheiminkatu 21 p. 02 435 2727 www.naantali.fi/museo

avoinna: ma–pe 9–18, la–su 11–16, 5/3 € Hämeenpuisto 28, Tampere p. 03 2768100 www.lenin.fi

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO

Perusnäyttely: Mihinä me ollahan? Vinttigalleriassa Musiikki yhdistää -näyttely 25.5.–20.10.2013

SUOJELUSKUNTA JA LOTTA SVÄRD -MUSEO Esillä suojeluskunnista, Lotta Svärd -järjestöstä ja jääkäriliikkeestä kertovat näyttelyt. Sukellusvene Vesikko -näyttely 29.9.2013 saakka.

Avoinna ke 12–19, to–su 12–17 Törnäväntie 23, Seinäjoki p. 06 416 2642 www.seinajoki.fi/museo

Avoinna ke 12–19, to–su 12–17 Kauppakatu 17, Seinäjoki p. 06 416 2734 www.seinajoki.fi/museo

TÖRNÄVÄN MUSEOALUE

17.5.2013–15.9.2013 Turun Anikistit, animaatioita / Aula, Turun taidemuseo VarsinaisSuomen aluetaidemuseo, Turku 17.5.2013–8.9.2013 Uuhkalinnun mailla – Siika­ lahden kesää, Savonlinnan maa­ kuntamuseo, Savonlinna 18.5.2013–18.8.2013 Juhani Tarna Metropolis Kankaanpään kaupunginmuseo, Kankaanpää 18.5.2013–15.9.2013 Kuutti Lavonen ja piispa Arseni: Jälkiä matkalla Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti 18.5.2013–15.9.2013 Kuvataiteen edistämiseksi – Viipurin taiteenystävät ry:n talletuskokoelma Mikkelin kaupungin museot, Mikkelin taidemuseo – Etelä-Savon aluetaidemuseo, Mikkeli

24

MUSEO 2/2013

Retrokatsaus 1970-luvulle! 20.6.–22.9.2013 Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa Avoinna: ti – su 11–17, ma suljettu kuntsi.vaasa.fi


Kesänäyttelyt

Tykkää Suomen museoliitosta Facebookissa facebook.com/suomen.museoliitto

UUDENKAUPUNGIN KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO HIENOISSA HEPENEISSÄ – Herrasväen asusteita lisäksi muotipaperinukkeja Avoinna 3. 6.–25. 8. 13 ma–pe 10–17, la–su 12–15 Ylinenkatu 11 Uusikaupunki 044 351 5447 http://uusikaupunki.fi/ museo

SuomaLaISen KIrjan muSeo PuKSTaaVI Uusi näyttely Hurjaa menoa! Kiljusen herrasväen vallaton maailma Perusnäyttely Inkunaabelista sähkökirjaan Marttilankatu 12, Sastamala 1.9.–30.4. ti–su 11–17 1.5.–31.8. ma–pe 10–18, la–su 10–17, Liput 6/4/0 € p. 010 3212 950 www.pukstaavi.fi

Käsityö hanskaan koko perheelle KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -JUHLANÄYTTELY 15.6-8.12.2013

Näyttelykalenteri 18.5.2013–8.9.2013 Nykytaiteen Helmiä, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere 18.5.2013–1.9.2013 Puuromaalari ja Suomi-poika – pohjoismaiset taiteilija­boheemit Gallen-Kallelan Museo, Espoo 19.5.2013–29.9.2013 RIIKKA PALONEN – 50 VUOTTA POISSA KARTALTA Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta 19.5.2013–29.9.2013 Taikametsän siimeksessä – Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun metsäkuvituksia Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta 21.5.2013–1.9.2013 Samuli Heimonen Taidekeskus Kasarmi, Tuusulan taidemuseo, Tuusula 21.5.2013–1.9.2013 Tero Annanolli Taidekeskus Kasarmi, Tuusulan taidemuseo, Tuusula 24.5.2013–1.9.2013 Julius Koivistoinen: Arjen paratiiseja, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 24.5.2013–27.10.2013 Kuin silloin ennen – Lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna 24.5.2013–1.9.2013 Maanantai-kollektiivi, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 24.5.2013–9.6.2013 TaiKon – Kevätnäyttely Vaasan taidehalli, Vaasa 25.5.2013–1.9.2013 Mika Launis: Pomittaisjunassa Visavuoren museo, Valkeakoski 26.5.2013–22.9.2013 60-LUKU – Iloista kapinaa ja aatteen paloa, Kajaanin taidemuseo, Kajaani

Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, p. (014) 26 64370, avoinna ti-su klo 11-18, Pääsymaksu 6 €, lapset ilmaiseksi, perjantaisin vapaa pääsy www.craftmuseum.fi, www.kasityoelamassa.fi

28.5.2013–28.7.2013 Pirkko-Liisa Surojeginin kuvituksia, Suomen maatalous­ museo Sarka, Loimaa

MUSEO 2/2013

25


Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

28.5.2013–1.9.2013 SM-palkintopuukot Fiskars 2013, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 30.5.2013–15.9.2013 IN VIEW – I SIKTE. K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Roosin talo, Kokkola 30.5.2013–29.9.2013 KUI? IX tekstiilitaiteen triennaali Joensuun taidemuseo, Joensuu 30.5.2013–29.9.2013 Ulla Pohjola: Kuljettu matka Joensuun taidemuseo, Joensuu 31.5.2013–22.12.2013 Etienne Descargues: Maisemia – Paysages, Hiekan taidemuseo, Tampere 31.5.2013–12.1.2014 Puut ovat runoja – Kristoffer Albrecht, Taneli Eskola, Pentti Sammallahti, Ritva Kovalainen, Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki

31.5.2013–31.8.2013 Taiteilija Valto Kokko, Valon ja Lasin muotoilija, Outokummun kaivosmuseo, Outokumpu Kesäkuu

Kuva: Amerin kulttuurisäätiö

1.6.2013–4.8.2013 Steve McCurry Helsingin Taidehalli, Helsinki 4.6.2013–1.9.2013 7. Aalto – Kuvataiteen Wihuri Etelä-Karjalan taidemuseo – Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo, Lappeenranta 5.6.2013–29.9.2013 Makumuistojen neljä vuodenaikaa. Aki ja Nina Pulkkasen valokuvia. Hotelli- ja ravintola­museo, Helsinki 6.6.2013–31.8.2013 Kalervo Palsan maalauksia Särestöniemi-museo, Kittilä

TAIKAMETSÄN SIIMEKSESSÄ

31.5.2013–8.9.2013 Taidekartta Varkaudessa Varkauden taidemuseo, Varkaus

MARTTA WENDELININ JA RUDOLF KOIVUN METSÄKUVITUKSIA 19.5.-29.9.2013

EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO

www.harjavalta.fi/palvelut/museo 26

MUSEO 2/2013


Kesänäyttelyt

LAPINLAHDEN TAIDEMUSEO

Suomen museoliitto Twitterissä

Kuutti Lavonen & Piispa Arseni: JäLKIä MATKALLA 18.5.–15.9.2013

Joensuun museokesä 2013

Avoinna 18.5.–2.6. ja 1.8.–15.9. ke-su 12–16, 4.6.–31.7. ti-ke, pe-su 11–17, to 11–20 Pääsymaksut 6/5/0 € Suistamontie 3, 73100 Lapinlahti, 040 1872678 info@eemil.fi, www.eemil.fi

Twitter.com/museoliitto

Heli Ryhänen Plan B 2011

Feenikslintu. Kuva: Reetta Tervakangas, Tampereen museot

Näyttelykalenteri 6.6.2013–1.9.2013 Nuuskuja, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 7.6.2013–29.9.2013 ITE-Lapissa Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi 7.6.2013–8.9.2013 Keräilijän katse – Taidetta Kristian ja Kirsi Gullichsenin sekä Juhani ja Hannele Pallasmaan kokoelmista Porin taidemuseo, Pori 7.6.2013–29.9.2013 Kultainen metsä Kuopion taidemuseo, Kuopio 7.6.2013–15.9.2013 Metsä on nuori ja täynnä elämää, Porin taidemuseo, Pori

JOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI

JOENSUUN BUNKKERIMUSEO

POHJOIS-KARJALAN MUSEO

KUI? IX tekstiilitaiteen triennaali

Muistoja sota-ajasta

Lennossa, linnut Carelicumissa

30.5. - 29.9.2013

2.7. - 25.8.2013

16.5. - 22.9.2013

Kirkkokatu 23, ti, to-su 10-16, ke 10-20, ma suljettu www.joensuuntaidemuseo.fi

Virrantaus 7, Marjala, ti-su 11-17, ma suljettu www.joensuu.fi/bunkkerimuseo

Koskikatu 5, ma–ti, to–pe 9–17, ke 9–19, la–su 10–15 www.pohjoiskarjalanmuseo.fi

Kesä

2013

KESÄN NÄYTTELYT 2013 Mikkelin taidemuseo 18.5.–15.9. Kuvataiteen edistämiseksi

Kuopion museo

– Viipurin Taiteenystävät ry:n talletuskokoelma

10.4.–28.9. Tunsitko? Tiesitkö? 17.5.–21.9. Valon piirtämät

Ristimäenkatu 5 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna: ti, pe, su 10–17, ke 12–19, la 10–13, ma suljettu

Kauppakatu 23, ti-la klo 10-17

•••••

Kuopion taidemuseo 7.6.–29.9. Kultainen metsä Ritva Kovalainen, Sanni Seppo Kauppakatu 35, ti-la klo 10-17

•••••

Kuopion korttelimuseo 15.6.–28.9. K Ä S I L L Ä Grafiikkaa, keramiikkaa, luonnonmateriaaleja Kirkkokatu 22, ti-la klo 10-17 Kuva: Victor Barsokevitsch 1893-1900.

Salokivi, Rantamaisema, 1918

Päämajamuseo 2.5.–31.12. Päämajan johtama tiedustelu

Päämajankuja 1–3 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2427 Avoinna 2.5.–31.8. päivittäin 10–17

Suur-Savon museo 15.5.–31.8. Korttipeliä – kansanhuoltoministeriö (1939–49)

Otavankatu 11 50130 Mikkeli Puh. 015 213 606 Avoinna 2.5.–31.8. ti–pe 10–17, la 14–17

MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. (015) 194 2424 • Fax. (015) 366 161 museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot

7.6.2013–15.9.2013 Viivain, Tommi Grönlund & Petteri Nisunen Porin taidemuseo, Pori 8.6.2013–1.9.2013 Alvar Cawénin Korpilahti Keski-Suomen museo, Jyväskylä 8.6.2013–11.8.2013 Kotiseudun Rytmit -kesänäyttely Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki 8.6.2013–8.9.2013 Viiva Italia – Italian mestareita 1900-luvulta Lönnströmin taidemuseo, Rauma 9.6.2013–13.10.2013 Adolf Bock ja meritaide 9.6.–13.10.2013 Tikanojan taidekoti, Vaasa 10.6.2013–11.8.2013 Lasten kuvataideseikkalu IsoPappilan navettagalleriassa Mäntyharjun Museo, Mäntyharju 14.6.2013–1.9.2013 Asunnottomuusmessut – TAJU13 Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 14.6.2013–25.8.2013 Happy End?, Helsingin taidemuseo, Tennispalatsi, Helsinki 14.6.2013–8.9.2013 Suurin kaikista on rakkaus? Wäinö Aaltosen museo, Turku

MUSEO 2/2013

27


Näyttelykalenteri 15.6.2013–29.9.2013 Hiroyuki Masuyama Salon taidemuseo – Veturitalli, Salo 15.6.2013–15.9.2013 Kerttu Horila – Meistä naisista ja vähän miehistäkin Rauman Taidemuseo, Rauma 15.6.2013–29.9.2013 Kesäkatu, Jyväskylän taiteilijaseuran 68. vuosinäyttely Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä 15.6.2013–31.12.2013 Kokoelmakavalkadi – Edelfeltistä Kasitonniin, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna 15.6.2013–15.9.2013 Onni Oja – Maiseman mestari Riihimäen taidemuseo, Riihimäki 15.6.2013–1.9.2013 Paratiisin hedelmiä – puolalaista nykykansantaidetta Taide- ja museokeskus SINKKA, Kerava 15.6.2013–15.9.2013 Polku – Dialogi pohjoisuudesta Oulun taidemuseo, Oulu 18.6.2013–29.9.2013 Puutarhajuhlat, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula 19.6.2013–12.1.2014 Outo lintu / Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoo 20.6.2013–18.8.2013 Museo kiittää, Vaasan taidehalli, Vaasa 20.6.2013–22.9.2013 Osipowin hernekeitto ja muita teoksia 20.6.–22.9.2013, Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa 28.6.2013–22.9.2013 Vuoden jazztaiteilija 2013, Aineen taidemuseo, Tornio

28

MUSEO 2/2013

Kesänäyttelyt

KULTAMUSEO

SäReStöniemi-muSeo ReidaR SäReStöniemen koti- ja taidemuSeo Galleriassa vuosittain vaihtuvat näyttelyt Ateljeekoti (1978) Vanha Särestö (1873) avoinna: ti–la 12–18 Pääsymaksut: 12/10 € Särestöntie 880, 99110 KAUKONEN puh. 016-654 480 www.sarestoniemenmuseo.fi

KULTAJOKI KERTOO 15. 6. –11. 10. Suomen ja kansainvälinen kultahistoria, kivi- ja mineraalinäyttely, museokauppa, kullanhuuhdontaa Avoinna kesäkaudella joka päivä 9–17 Pääsymaksut 8 / 7 / 4 € 99695 Tankavaara www.kultamuseo.fi

Perinteikäs ulkomuseo 50 vuotta 25.6.2013!

SaamelaiSmuSeo ja luontokeSkuS puh. 0400 898 212, 99870 Inari | siida.fi


Piirros: Panu Räisänen Suuret rakkaudet –teoskuva: Rafael Wardi: Meloniasetelma.

Kuva: Mika Friman

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo

Tietomaa: X vai Y –onko meissä eroja?

Kuva:Marjo Väisänen

TIEDEKESKUS TIETOMAA

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO

OULUN TAIDEMUSEO

NAHKATEHTAANKATU 6, 90130 OULU PUH. 08 5584 1340

AINOLANPOLKU 1, 90130 OULU PUH. 044 703 7161

KASARMINTIE 9, 90130 OULU PUH. 044 703 7471

www.tietomaa.fi

www.ouka.fi/oulu/ppm

www.ouka.fi/oulu/taidemuseo

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo

Kuva: Elina Helkala

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo

ULKOMUSEOT

TURKANSAARI

KIERIKKIKESKUS

MERIMIEHENKOTIMUSEO

TURKANSAARENTIE 165, 90310 OULU PUH. 044 703 7154

PAHKALANTIE 447, 91200 YLI-II PUH. 08 5585 8265

PIKISAARENTIE 6, 90100 OULU PUH. 044 703 7188

www.ouka.fi/turkansaari

www.kierikki.fi

www.ouka.fi/oulu/ppm/ merimiehenkotimuseo1

OULUN MUSEO- JA TIEDEKESKUS


Museohistoria

Tuhannen suomalaisen Turun akatemian kokoelmat alkoivat muodostua jo 1600-luvun puolivälissä. Nykyään Suomessa toimii noin tuhat museota.

M

M u s e o v i rast

o

J. V. Snellmann tutustui matkoillaan museoihin.

ihmisen uteliaisuuden tuloksena. Ihminen on kautta aikain tutkinut ympäristöään, tallentanut palasia siitä itselleen, järjestänyt ja tulkinnut niitä tieteen ja taiteen keinoin. Kun näitä palasia alettiin järjestämään kokoelmiksi ja esittelemään yleisölle, moderni museo sai alkunsa. Valistusaate ja kansallisen identiteetin nousu houkuttivat rakentamaan suuria kansallisia monumentteja, joissa kansakuntien saavutuksia esiteltiin ja kansalaisia sivistettiin. Euroopassa avattiin British Museum vuonna 1753 ja Louvre vuonna 1793. Suomi sai ensimmäiset muinaismuistoja suojelevat lakinsa jo 1600-luvulla kuuluessaan Ruotsiin, mutta varsinaisen museolaitoksen syntyhistoria kulkee käsikädessä kansallisen heräämisen kanssa. Herrat H. G. Porthan, J.V. Snellmann, J. L. Runeberg ja Elias Lönnrot olivat omalta useot ovat syntyneet

osaltaan herättämässä kiinnostusta kansankulttuuriin ja kotiseututyöhön. Esimerkiksi Snellmann tutustui Euroopan matkoillaan museoihin ja toi vaikutteita Suomeen. Ensimmäiset museot Suomessa perustettiin yliopistojen yhteyteen, joissa kokoelmat toimivat ennen kaikkea tutkimus- ja opetuskäytössä. Tutkijoiden ja yliopistojen osakuntien lisäksi myös tavalliset kansalaiset keräsivät esineitä omilta paikkakunniltaan ja toimittivat niitä museoihin. Turun akatemian kokoelmat alkoivat muodostua jo 1600-luvun puolivälissä muotokuvalahjoitusten myötä. 1700-luvulla kokoelmat laajenivat käsittämään raha- ja mitalikokoelmat, kulttuurihistoriallisen kokoelman, luonnonhistoriallisen sekä mineralogisen kokoelman. Nämä kaikki muuttivat yliopiston mukana Turun 1827 palon jälkeen Helsinkiin, jossa ne muodostivat Keisarillisen Aleksanterin yliopiston museon. Nykyinen Suomen kansallismuseo – silloiselta nimeltään Valtion historiallinen museo – sai alkunsa1893, kun yliopiston Historialliskansatieteellisen museon kokoelmat, Suomen muinaismuistoyhdistyksen kokoelmat, Ylioppi-

Yleinen museohistoria

inspehtorin virka perustettiin Keisarilliseen Yli­ opiston Museoon.

30

MUSEO 2/2013

1828

Keisarillinen Turun akatemia siir­rettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin.

1846 Suomen Taide­ yhdistys perustettiin. Taideyhdistyksen kokoelma asetettiin ensimmäisen kerran näytteille 1863.

1862 Suomen ensim­ mäinen pai­kal­lis­museo perustettiin Raaheen.

1850

1813 Museo­

1800

1652 Turun aka­ temian kokoel­mat syntyvät. Kansleri Per Brahe lahjoitti muo­ tokuvansa Akatemian kirjastoon.


Museohistoria

museon tarina

1923 Suomen museoliitto perustettiin. Perusta­ va kokous pidettiin Suomen kansallismuseossa.

1930

1916 Suomen kansallismuseo avattiin yleisölle.

1920

1909 Seurasaaren ulkomuseoon siirrettiin ensimmäinen rakennus.

1910

1900

1893 Valtion Historiallinen museo syntyi.

Suomen taideyhdistyksen kokoelma esillä Ateneumissa 1893.

eo

1883 säädettiin Muinaismuisto­ asetus.

Paikallista museotyötä Euroopassa kokoelmia keräsivät erityisesti kuninkaalliset ja varakas väestö, Suomessa historiasta kiinnostuneet kansalaiset ja yhteisöt. Paikallismuseoita alkoi syntyä kaupunkeihin Helsingin ulkopuolelle 1880-luvulta alkaen. Ensimmäisenä paikallismuseona pidetään

H e l s i n g i n ka u p u n g i nm u s

1884 perustettiin Muinaistieteellinen toimi­ kunta, Museo­viraston edeltäjä.

Designmuseo – ja Ateneumin taidemuseon lisäksi Valtion taidemuseon tulivat muodostamaan Paul ja Fanny Sinebrychoffin taidekokoelmaan perustuva Sinebrychoffin taidemuseo sekä Nykytaiteenmuseo Kiasma.

N i l s W asast j e rna ,

laskuntien kansatieteellinen museo ja Muinaistieteellisen toimikunnan kokoelmat yhdistettiin. Ylioppilaiden tekemän keräystyön merkitystä osoittaa se, että museon kotimaisen kansatieteen 11 300 esinenumerosta oli osakuntien osuus 8 400. Arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema museon uudisrakennus avattiin yleisölle 1916 ja seuraavana vuonna siitä alettiin käyttää nimeä Suomen kansallismuseo. Turun akatemian kokoelmat ovat olleet myös nykyisen Luonnontieteellisen keskusmuseon pohjana. Maailmaa kiertäneet tiedemiehet, sotilaat ja virkamiehet lahjoittivat kokoelmiin keräämiään esimerkkejä kasvi- ja eläinmaailmasta sekä geologian ja mineralogian näytteitä.Vuonna 1813 akatemian Keisarilliseen Yliopiston Museoon perustettiin luonnonhistorian apulaisen ja museoinspehtorin virka, jota pidetään ensimmäisenä museoammatillisena virkana maassamme. Museoinspehtorin vastuulla oli tuolloin kokoelma, jossa oli noin 10 000 mineralogista näytettä ja noin 12 000 kasvinäytettyä. Maan suurimpien taidekokoelmien ja nykyisen Valtion taidemuseon pohjan muodostivat Suomen taideyhdistyksen ja Suomen taideteollisuusyhdistyksen kokoelmat, jotka avattiin yleisölle vuonna 1888 uudessa Ateneum-rakennuksessa. Sittemmin taideteolliset kokoelmat erkanivat Taideteollisuusmuseoksi – nykyinen

1923 Ensimmäinen museokurssi järjestetään.

MUSEO 2/2013

31


1862 syntynyttä Raahen museota, jonka perusti piirilääkäri, fennomaani ja kansansivistyksen edistäjä Carl Robert Ehrström. Raahen museo ei esitellyt vain paikallista historiaa vaan sen kokoelmat käsittivät harvinaisuuksia ja kuriositeetteja, joita merimiehet ja muut maailmanmatkaajat toivat matkoiltaan. Museon tunnetuin esine on ”Vanha herra” - maailman vanhin sukelluspuku

1969 perustettiin Museo­ alan ammattiliitto ry.

1964 säädettiin rakennus­suojelu­laki.

1946 Museoliittoon perustetaan museo­ neuvojan toimi. Toimen ensimmäinen haltija oli Hulda Kontturi.

32

MUSEO 2/2013

1963 Museoliittoon perustettiin tekstiili­ laboratorio konservoimaan museoiden tekstiilejä ja neuvottiin niiden säilytyksessä ja huollossa.

1965

1967 Keskuskortistointityö alkoi, kun valtioneuvosto myönsi tarkoitukseen vuosit­ taisen määrärahan.

1960

1950

1940

1963 säädettiin Muinaismuisto­ laki, Laki korvasi vuodesta 1883 voimassa olleen muinaismuisto­ asetuksen.

1970

KA PUNKARI Kuopion museo / PEK

Kuopion museon rakennus valmistui 1907.

1700-luvulta, jonka museolle lahjoitti merikapteeni Leufstadius. 1880-luvulla syntyivät museot Sortavalaan, Kuopioon ja Poriin. Seuraavalla vuosikymmenellä museo perustettiin Viipuriin, Raumalle,Vaasaan, Ouluun, Uuteenkaupunkiin ja Porvooseen. Autonomian ajan lopussa kaikissa maamme suurimmissa kaupungeissa oli oma museonsa. Museot keräsivät ja esittelivät kaupunkikulttuuriin liittyviä esineitä ja asiakirjoja sekä kansatieteellisiä esineitä ympäröivältä maaseudulta. Kokoelmat karttuivat pääasiassa lahjoituksin ja museonhoitajat tekivät työnsä pääasiassa ilman palkkaa. Kaupunkimuseoiden päätulonlähteenä olivat kieltolain voimaantuloon 1919 saakka avustukset viinavoittovaroista. Ensimmäinen maaseudun paikallismuseo ja ulkomuseo perustettiin Kemiön Sagalundiin opettaja Nils Oskar Janssonin toimesta vuonna 1887. Muita varhaisia maaseudun museoita olivat Akaan kirkollinen museo (1891) ja Tammelan Mustialan maataloushistoriallinen museo (1892). 1900-luvun alusta lähtien kasvanut kotiseutututkimus ja kotiseutuliike olivat merkittävässä asemassa paikallismuseoiden perustamisessa ja niiden ylläpitämisessä. Erääksi kotiseutuyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä muodostui museotoiminta. Toimintaa tuki myös nuorisoseuraliikkeen kiinnostus kotiseutututkimukseen. Aluksi maaseudun museot keskittyivät Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseuduille, mutta 1950- ja 1960-luvuille tultaes-


Museohistoria sa kotiseutumuseo oli perustettu lähes jokaiseen Suomen kuntaan. Nykyisistä maamme yli 1 000 museosta noin 600 voidaan lukea paikallismuseoiksi ja niistä noin 350 kotiseutumuseoiksi.

teiskunnallisen aseman. Ensin valtionosuus koski vain juuri nimettyjä maakuntamuseoita ja aluetaidemuseoita, joita oli tuossa vaiheessa yhteensä 35. Sittemmin lakia on uudistettu niin, että valtionosuus on laajentunut koskemaan käytännössä kaikkia ammatillisesti hoidettuja museoita. Lainuudistusten myötä nimettiin myös valtakunnalliset erikoismuseot, ensin viisi kappaletta, sittemmin lisää niin että tänä päivänä niitä on 17.

Museoala organisoituu Museoiden määrän kasvaessa ja museotyön ammatillistuessa 1900-luvun kuluessa tuli tarpeelliseksi määritellä alan rakenne ja yhteiskunnallinen asema. Opetusministeriö alkoi 1960-luvulta lähtien kehittämään alaa systemaattisesti. Vuonna 1972 tapahtui paljon: maan muinaismuistohallintoa, siihen liittyvää tutkimusta sekä museotoimen yleistä johtoa varten perustettiin opetusministeriön alainen Museovirasto ja asetettiin Museotoimen aluehallintokomitea valmistelemaan lakia Museoviraston aluehallinnosta ja museoiden valtionosuuksista.Valtion tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi kesti kuitenkin vielä lähes 20 vuotta ennen kuin uudistukset toteutuivat. 1970-luvulla yksi keskeisistä kulttuuripolitiikan päämääristä oli alueellistaminen ja kulttuuripalveluiden saaminen kaikkien ulottuville. Alueteatteri ja alueorkesterikokeiluita seurasi aluemuseokokeilu, jonka tuloksena 1980- ja 1990-luvun kuluessa nimettiin 20 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota. Museolaki säädettiin 1988. Museoille laki oli merkittävä: sen lisäksi, että laki määritteli museoiden valtionosuuden edellytykset, se toi alalle taloudellista vakautta ja entistä selkeämmän yh-

Museotyön muutos Ensimmäiset museotyöntekijät toimivat yliopistoissa ja tieteellisissä yhdistyksissä kokoelmien kartuttamisen, hoidon ja tutkimuksen parissa. Yliopistoyhteyden vuoksi työllä oli vahva tieteellinen pohja. Yliopistojen ja suurten museoiden ulkopuolella museot kuitenkin ammatillistuivat aluksi hitaasti: eräiden tietojen mukaan vuonna 1945 maassamme oli muinaistieteellisen toimikunnan, Suomen kansallismuseon, Ateneumin taidemuseon ja Helsingin yliopiston museoiden ulkopuolella vain 21 vakituista työntekijää. Kymmenen vuotta myöhemmin määrä oli 47. Turun kaupungin museotoimenjohtaja, filosofian tohtori Knut Drake (1927–2013) jakoi suomalaiset museotyöntekijät neljään sukupolveen. Ensimmäinen sukupolvi 1893-1930 muodostui pienestä joukosta arvokkaita herroja, joista valtaosa oli filosofian tohtoreita ja arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian uranuurtajia. Heille museotyö oli ennen kaikkea tutkimusta ja kansallisen identiteetin etsimistä.

1980

1975 1971 Museoliittoon palkattiin tiedotussih­ teeri.

1980 Museoliittoon palkattiin koulutus­ sihteeri.

1988 säädettiin ensimmäinen Museolaki ja -asetus.

1985

1983 Museologian yliopistollinen arvo­ sanaopetus alkoi Jyväs­ kylän yliopistossa.

1972 Muinaistieteellinen toimi­ kunta uudistettiin Museo-viras­ toksi ja asetettiin Museo­toimen aluehallintokomitea.

1985 Museoiden tieto­ tekniikkatyöryhmän muis­ tio selvitti tieto­tekniikan käyttömahdollisuuksia ja -tarpeita museotoimin­ nassa.

1983 Museo-lehti perustetaan Lehti korvasi edeltäjänsä Suomen museoliitto tiedottaa.

1986 Markkinointikampanja ”Museoissa on tulevaisuus” Kampanja voitti Vuoden kampanja 1986 -palkinnon.

1987 jäsen­ lehti Julius perustettiin.

MUSEO 2/2013

33


l i i tt o Suomen museo

Museohistoria korjattiin, varastoja järjestettiin ja näyttelyitä uusittiin. Alan koulutus kehittyi, kun museologiasta saatiin yliopistollinen oppiaine. Kolmas sukupolvi myös järjestäytyi ammatillisesti, kun Museoalan ammattiliitto perustettiin vuonna 1969. Museoissa 1990-luvulta alkaen työskennelleitä Drake kutsui mediasukupolven museoammattilaisiksi. Heidän tehtävänään on ollut aktiivisesti välittää tuottamaansa tutkittua tietoa museon käyttäjille: yleisölle, tiedotusvälineille ja päättäjille.

1994 ensimmäinen Internetiä käsittelevä koulutus ”Mikä on In­ ternet ja miten se tulee vaikuttamaan työhösi?”

34

MUSEO 2/2013

1996 Museo­liiton verkko­sivut avataan.

2000 Opetusministeriö asetti Kulttuuriperinnön digitointityöryhmän (KUL­ DI) edistämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden kulttuuriperintöaineistojen digitointia.

2008 Museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hanke Kansallinen digitaalinen kirjasto käynnistyi. Hankkeessa paranne­ taan arkistojen, kirjastojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä.

1998 Valtakun­ nallista Museo­ viikkoa vietetään ensimmäisen kerran.

2005

1998 Museo­ logian profes­ suuri Jyväskylän yliopistoon.

1995

1990

1988–1992 Luonnontieteellinen keskusmuseo, Valtion taidemuseo, Suomen kansallismuseo nimettiin valtakunnallisiksi keskusmuseoiksi.

Pauliina Kinanen

2002 Museoliittoon Euroopan museojär­ jestöjen verkoston (NEMO) puheenjohta­ juus ja sihteeristö.

2006 Museot.fi -verkkosivusto ja Museohaku avautuvat.

2010

Myös naisia työskenteli museoiden parissa: usein he olivat johtavien museomiesten vaimoja ja tyttäriä, jotka toimivat esimerkiksi piirtäjinä, puhtaaksikirjoittajina ja apulaisina. Toista sukupolvea Drake nimitti Tuhattaitureiden sukupolveksi. He kartuttivat ja järjestivät museokokoelmia kutsumuksenaan, johtolankoinaan korkea etiikka, ankara työmoraali ja perinteisen sivistyneistön maailmankuva. Kolmas museosukupolvi otti vastuun museotoimesta vuoden 1960 tienoilla ja jatkoi työtään 1990-luvulle. Tämä sukupolvi oli edeltäjiään erikoistuneempi ja naisvaltaisempi. Museoiden yhteiskunnallinen palvelutehtävä alkoi kirkastua. Kolmannen sukupolven aikana museorakennuksia

2000

Viipurin museopäivillä 1934.

Verkottunut museo Lähihistoriasta on aina vaikea erottaa pitkiä linjoja ja selkeitä rajapyykkejä. 1990- ja 2000-luvuilla museoiden toiminnassa ovat kuitenkin nousseet esiin sellaiset teemat kuten saavutettavuus, yleisön osallistaminen, kansainvälinen ja kansallinen verkostoituminen ja sektorien välinen yhteistyö. Suurin ja vaikuttavin muutos lienee kuitenkin internetin ja muun tieto- ja viestintätekniikan tulo osaksi museoidenkin arkipäivää. Tiukka taloudellinen tilanne on ajanut museot ahtaalle. Koulutettu, ahkera, luova ja asialleen omistautunut museoväki pitää kuitenkin edelleen huolen siitä, että yhteinen kulttuuriperintömme säilyy ja on kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Museoissa työskentelee nyt noin 1 300 alalle kouluttautunutta henkilöä ja kaiken kaikkiaan noin 2 000 ihmistä. m

2010 Mennään museoon! -viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa.


Museohistoria

Suomen museoliitto 90 vuotta

tettiin vuonna 1923 tarkoituksenaan toimia ”kulttuurihistoriallisten museoiden ja museoseurain ynnä muiden niiden toimihenkilöiden ja harrastajain välisenä yhdyssiteenä sekä edistää niiden pyrintöjä ja valvoa niiden yhteisiä etuja.” Saman tehtävän puolesta Museoliitto toimii edelleen, vaikka onkin 90-vuotisen toimintansa aikana laajentunut kaikkien, ei vain kulttuurihistoriallisten museoiden, yhteiseksi keskusjärjestöksi. Ensimmäiset vuosikymmenet Museoliitto toimi eräänlaisena Muinaistieteellisen toimikunnan apuorganisaationa Kansallismuseossa. Sen päätehtävänä oli paikallismuseoiden tason kohottaminen.Tehtävää liitto toteutti neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Museoita neuvottiin muun muassa kokoelmien kartuttamiseen, hoitoon, museorakennuksiin ja näyttelyiden pystyttämiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi liitto jakoi valtion raha-arpajaisvaroista avustuksia paikallismuseoiden toimintaan. Museoliiton koulutustoiminta käynnistyi 1928–1930, kun järjestettiin ensimmäiset kolme ”käytännöllistietopuoleista” museokurssia. Kurssit oli tarkoitettu maaseutumuseoiden hoitajille ja niissä käsiteltiin museotyön perusasioita, muun muassa museoesineiden luettelointia, konservointia ja näytteillepanoa, luettelosysteemien tuntemista, vanhojen puurakennusten konservointia ja hoitoa sekä museoalan kirjallisuutta. Yhteensä ensimmäisillä museokursseilla koulutettiin 30 museonhoitajaa – määrä on kunnioitettava tuon ajan museotoimen laajuuden huomioon ottaen! Aluemuseojärjestelmän synnyttyä 1980-luvun alussa, suuri osa Museoliiton neuvontatyöstä siirtyi maakuntaja aluetaidemuseoiden vastuulle. Museoala ammatillistui nopeaa vauhtia,

K u v a Ota v an ark i st o

S

uomen museoliitto perus-

90 vuotta SUOMEN MUSEOLIITTO

1923 – 2013

koulutustarpeet kasvoivat ja monipuolistuivat käsikädessä museoalan ja työntekijämäärän kasvun kanssa. Museoliiton järjestämien kurssien määrä kasvoi selvästi 1970-luvulta lähtien. Viimeisten vuosien aikana Museoliitto on järjestänyt 20-30 koulutustilaisuutta vuosittain ja niiden osallistujamäärä on ollut vuosittain noin 1 300 henkilöä. Museoalan yhteisten etujen valvominen on ollut liiton tärkeimpiä tehtäviä. Edunvalvonta on tarkoittanut vaikuttamista päättäjiin ja rahoittajiin muun muassa tekemällä aloitteita, antamalla lausuntoja ja toteuttamalla koko alaa hyödyttäviä kehittämisprojekteja. Museolain edistäminen ja museologian saaminen oppiaineeksi yliopistoihin ovat esimerkkejä asioista, joihin Museoliitto on ollut vahvasti vaikuttamassa. Osa edunvalvontaa on myös museoista tiedottaminen ja museoiden tekeminen tunnetuksi. Museoliiton verkkosivut avautui-

Yllä: Vuonna 1923 järjestetyssä Suomen museoliiton perustamiskokouksessa herrat kokoontuivat Kansallismuseon tiloihin.

vat vuonna 1996. Nykyään suurin osa liiton sekä alan sisäisestä että ulkoisesta tiedotuksesta tapahtuu internetin välityksellä. Museot.fi -sivusto pitää sisällään myös Museohaun, josta voi löytää tietoja 1 000 museosta, sekä Näyttelykalenterin, joka kertoo museoiden ajankohtaisista näyttelyistä ja tapahtumista.Viimeisen vuoden aikana Museoliitto on laajentanut viestintäänsä myös sosiaaliseen mediaan ja mobiilipalveluihin. m Pauliina Kinanen Lähteet: Suomen museohistoria. Toimittaneet Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen. SKS: 2010. 75 vuotta museoiden hyväksi. Janne Vilkuna, Suomen museoliitto 1923– 1998. Suomen museoliiton julkaisuja 45. MUSEO 2/2013

35


Pekka Ravi (s. 1949) valmistui perus­ koulun luokanopettajaksi vuonna 1973 Joensuun korkeakoulusta ja humanistis­ ten tieteiden kandidaatiksi kaksi vuotta myöhemmin. Hän toimi joensuulaisen Karsikon koulun rehtorina vuodesta 1990 vuoteen 2009. Eduskuntaan Ravi valittiin vuonna 1999. Hän on toiminut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja vuo­ desta 2011 saakka eduskunnan ensimmäi­ senä varapuhemiehenä. Kaupunkineuvok­ seksi vuonna 2006 nimitetty Pekka Ravi oli Joensuun kaupungin­ hallituksen puheenjohta­ jana vuodesta 1986 vuoteen 1999.

y y t y ä t n e d i o e s ” u ä s M n ” ä ä t n ä h a a m o a a t s o n 36

MUSEO 2/2013


Varapuhemies Pekka Ravi pitää tärkeänä, että museot avautuvat ulospäin ja tarttuvat tekniikan mahdollisuuksiin.

V

entinen historianopettaja Pekka Ravi vakuuttaa, että Eduskuntatalon käytävillä arvostetaan museoita. ”Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jokapäiväistä leipää, mutta museot ovat henkisesti elintärkeitä peruspalveluja.” Tiukassa taloustilanteessa yhteiskunnan rahoista joudutaan kuitenkin kilpailemaan entistä kovemmin. Ravi kannustaa museoita kertomaan omasta merkityksestään päättäjille. ”Ei museon pidä olla tivoli, mutta jos ei itse häntäänsä nosta, ei kukaan mukaan sitä nosta. Näinä aikoina taloudellisuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tarkastellaan koko ajan.” arapuhemies,

luopuu Suomen museoliiton puheenjohtajuudesta, joten liiton hallitus päätti pyytää Pekka Ravia puheenjohtajaehdokkaaksi. Hetken mietittyään Ravi suostui. Henkseleitä hän ei aio paukutella, vaan olla nöyrin ja avoimin mielin liikenteessä. ”Pidän pyyntöä erityisen suurena kunnianosoituksena." ”Toisin Suomen museoliiton hallitukseen yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmaa. Uskon, että yhteiskunnallisella verkostollani olisi käyttöä tässä luottamustehtävässä.” Millaisia tavoitteita hänellä puheenjohtajana olisi? ”Isona asiana näen, että museoiden pitää avautua entistä enemmän ulospäin, ja tavoittaa laajemmin erilaisia väestöryhmiä. Sitä kautta museot lunastavat olemassaolo-oikeutuksensa.” Mitä enemmän museot ovat läsnä ympäröivän yhteiskunnan toiminnassa, sitä helpompaa niiden on perustella olemassaolonsa päättäjillekin. Yhteistyön kättä kannattaa ojentaa myös yritysmaailman suuntaan. ”Jos yhdellä yrityksellä on tietyn taiteilijan tuotantoa, ja toisella yrityksellä toisen taiteilijan tuotantoa, voisiko vaikkapa koota teemanäyttelyn näistä?” Ylipäätään Ravi korostaa ajan hengessä mukana pysymisen merkitystä. Uuden tekniikan

Maaherra Pirjo Ala-kapee

mahdollistamat keinot täytyy ottaa nopeasti käyttöön. Niiden avulla nuoret aikuisetkin voidaan saada kiinnostumaan museoista. ”On tärkeää tarjota nykyajan ihmisille monipuolisia mahdollisuuksia kurkistaa pitkään tapahtumien ketjuun. Muuttuviin tarpeisiin ja tapoihin pitää reagoida.” Historia on kansakunnan kollektiivinen muisti. Ravi muistuttaa, että jos ei tunne menneisyyttä, ei ymmärrä nykyisyyttä, eikä osaa suhtautua tulevaisuuteen. Museoilla on tärkeä tehtävä valottaa sitä polkua, jota nykyisyyteen on tultu. Merkittävänä asiana hän näkee myös Suomen kansainvälistymisen: ”Puhutaan integroitumisesta, museoilla voisi tässä katsannossa olla tärkeä Museot voisivat tehtävä. Muualta tulauttaa muualta tulleita leet ihmiset voisivat ihmisiä integroitumaan saada museoiden kautta suomalaiseen yhteiskuntaan. kosketuspintaa suomalaiseen yhteiskuntaan.” Myös syntyperäisten suomalaisten terveen omanarvontunnon rakentumisessa museoilla on huomattava rooli. ”Oman kansan kulttuurista ja suurista mestareista on hyvä olla ainakin jossain määrin perillä.

Pekka Ravi kertoo toivovansa, että museoalan ammattilaisten tekemä tärkeä työ huomattaisiin laajemmin. ”Arvostan hirveästi työtä, jota museoissa tehdään pienin resurssein ja vaatimattomissakin olosuhteissa. Kaikki näkymättömissä oleva museotyö on äärimmäisen tärkeää, sille pitää turvata säädylliset resurssit.” Markkinahumusta huolimatta museoiden perustehtävää, kokoelmien kartuttamista ja kunnossa pitämistä, ei saa unohtaa. ”Meidän kollektiivista muistivarastoamme pitää hoitaa ja arvostaa.” m Seppo Honkanen Suomen museoliiton uusi puheenjohtaja valitaan Kouvolassa Valtakunnallisten museopäivien yhteydes­ sä järjestettävässä 90. vuosikokouksessa. MUSEO 2/2013

37


Maailmalta

Pitäisikö museoihin päästä ilmaiseksi?

Isossa-Britanniassa museot ovat aina olleet tärkeä osa kulttuurikasvatusta. Maailmannäyttelyn 1851 jälkeen perustettu South Kensington Museum eli Victoria & Albert Museum Lontoossa pyrki perustamisestaan alkaen toimimaan hyvän maun näyteikkunana.

38

MUSEO 2/2013

S u sanna P e tt e rss o n

Isossa-Britanniassa tehtiin kulttuuripoliittinen linjaus, jonka seurauksena kansalliset museoinstituutiot poistivat pääsymaksun. Vuosikymmen myöhemmin samasta aiheesta käydään tiukkaa julkista keskustelua.


Maailmalta

V

uosituhannen vaihteessa IsossaBritanniassa tehtiin kulttuuripoliittinen linjaus, jonka seurauksena kansalliset museoinstituutiot poistivat kokoelmistaan pääsymaksun. Vuosikymmen myöhemmin samasta aiheesta käydään tiukkaa julkista keskustelua. Oliko päätös viisas vai ei? Pitäisikö pääsymaksut palauttaa? Vuonna 2012 Lontoon keskeisimmissä museoissa kävi liki 20 miljoonaa ihmistä. Näistä yksin British Museum veti kolmanneksen. Vaikka tulos on vaikuttava, kaikki eivät ole tyytyväisiä. Huhtikuun alussa the Sunday Timesissa julkaistussa Bryan Appleyardin artikkelissa sanottiin ääneen monta ikävää asiaa. Maksuton sisäänpääsy ei ole laajentanut museoiden kävijäkuntaa toivotulla tavalla.Yli 40 prosenttia kävijöistä on ulkomaalaisia. Ja sipsipusseja rapistelevat koululaislaumat ovat kamalia. Poliitikot kiemurtelevat pääsymaksukysymyksen edessä. Labourin linja on vahva, mutta Appleyardin mukaan moni poliitikko haluaisi palauttaa pääsymaksut. Ääneen sitä ei kuitenkaan uskalleta sanoa. Myös museoiden näkemykset jakautuvat. Maksuttoman sisäänpääsyn puolestapuhujien kärjessä on British Museumin johtaja Neil MacGregor. Hän puhuu valistuksen perinteestä ja museon velvollisuudesta pitää kokoelmat avoimena. Kokoelmat ovat ihmisiä varten.Tämä viesti vahvistuu klikkaamalla museon verkkosivulle. Kaksi ensimmäistä sanaa ovat free ja open. Vastustajat puolestaan kysyvät, miksi brittien tulisi verovaroillaan kustantaa maksuton sisäänpääsy museoihin, joiden kävijäkunnasta suuri osa koostuu matkailijoista. Onko ruuhkaisessa metrossa matkustavan keskivertobritin mielestä kivaa, että amerikkalaiset ja japanilaiset turistit ramppaavat kaikki museot läpi – ja ihan ilmaiseksi? Mielikuvilla pelataan ja kovaa. Kysymys ei tietenkään ole näin mustavalkoinen. Lontoon maine houkuttelevana matkailukohteena perustuu kaupungin loistavaan museotarjontaan. Museot nähdään vahvuutena, ne ovat osa kaupungin brändiä.Turistit pitävät kaupungin ekosysteemiä yllä yöpymällä, syömällä ja shoppailemalla. Kulttuuri saa rahan liikkeelle. Myös museot ovat ymmärtäneet brändäämisen merkityksen. Menestyäkseen museo tarvitsee vahvan imagon. Museot edustavat paitsi laatua,

Jos lippua lunastaessa ei vielä tehnyt mieli antaa ylimääräistä lahjaa, museon aulassa odottaa suuri keräyslipas.

myös kekseliäisyyttä, luovuutta ja cooliutta.Tarina on osattava kertoa mahdollisimman kirkkaasti, painottaa brändiasiantuntija Jane Wenthworth. Hän myös tietää mistä puhuu: työnäytteisiin lukeutuvat esimerkiksi Taten ja Victoria & Albert Museumin muodonmuutokset. Seuraavaksi Wentworth astuu askeleen lähemmäksi Suomea, kun listalla on Nationalmuseum Tukholmassa. Miksi pitäisi maksaa? Siinä missä julkista tukea saavat museot ylläpitävät maksuttomia palveluita, yksityisten museoiden linja on tiukka. Vapaa pääsy ei heltiä edes ICOMin korttia heiluttelemalla. Esimerkiksi Lontoon Design Museumin alennushintaisesta lipusta saa maksaa lähes 11 puntaa. Foundling Museum Lontoossa puolestaan tarjoaa pääsylipun lunastajille mahdollisuuden lisätä lipun hintaan rapiat päälle. Sitä kutsutaan lahjaksi. Ja jos lippua lunastaessa ei vielä tehnyt mieli lahjoittaa ylimääräistä, museon aulassa odottaa suuri keräyslipas, jonka avulla vedotaan kävijöiden sosiaaliseen omatuntoon. Näyttelyssä tutuksi tulleet orpolapset surullisine tarinoineen sekoittuvat hyvinvointiyhteiskunnan kollektiiviseen syyllisyydentuntoon. Mietityttämään kuitenkin jää millaisen kuvan kolikoita joka käänteessä jahtaava museo jättää jälkeensä. Vaikka ihmisten hyväntahtoisuuteen vetoaminen on periaatteessa erinomainen ajatus, esimerkiksi vapaapääsyisten museoiden käyttämä vapaaehtoinen pääsymaksu toimii käyMUSEO 2/2013

39


Maailmalta

Ihmismassojen vyöryessä liukuportaita ylös ja alas rakennuksessa on oltava kokonainen armeija siivoojia.

Yllä: British Museum on valistuksen ajan museoiden kirkkaimpia ja kiistattomimpia tähtiä. Museo vetää edelleen suurimmat kävijämäärät. Lontoossa Kokoelman huippuihin kuuluu Parthenonin friisi, jonka yksityiskohta kuvassa.

40

MUSEO 2/2013

tännössä varsin huonosti. Kävijät ymmärtävät pointin, mutta auloissa sijaitseviin läpinäkyviin jättiläiskokoisiin säästöpossuihin kilahtelee täytettä vain harvakseltaan. Ajatus siitä, että jokainen punta edesauttaa kokoelmien ylläpitoa on loppupeleissä liian abstrakti. Irtokolikot isketään mieluummin kiinni jääkaappimagneettiin tai kahviin. Metropolitan Museumissa NewYorkissa lippaiden ohi lipuviin kävijöihin on selvästi kyllästytty. Vaikka kokoelmaan on periaatteessa vapaa pääsy, käytännössä jokainen kävijä kulkee kassan kautta ja joutuu vastaamaan kysymyksen siitä kuinka paljon hän haluaa ”lahjoittaa” museolle. Häpeä estää useimpia maksamasta ohjeellista sisäänpääsymaksua vähemmän tai jopa kieltäytymästä maksusta. Vapaapääsyiset museot viestittävät toisin sanoen kahta sanomaa. Yhtäältä markkinoidaan vapaata pääsyä kokoelmiin. Toisaalta taas painotetaan sitä kuinka tärkeää on, että jokainen kävijä osallistuu oman maksukykynsä mukaan. Yksityiset museot puolestaan ilmaisevat, kuinka pääsylipun lisäksi olisi itse asiassa asiallista maksaa vähän enemmän. Mieleen tulee ravintolapöydän kulmalla viipyilevä tarjoilija, jonka mielestä tipin pitäisi olla avokätisempi. Molemmissa tapauksissa kävijälle jää outo olo – ellei sitten satu olemaan maksamatta jättämisen ammattilainen.

Ammattilaisnäkökulma Museoammattilaisilta kysyttäessä maksuton sisäänpääsy saa paljon kannatusta. Syitä on helppo luetella. Kävijämäärät kasvavat huomattavasti, museon rooli paikallisena ja jopa valtakunnallisena toimijana vahvistuu, museo saa myönteistä julkisuutta, kahvilan ja museokaupan myynti kasvaa ja kaikki voittavat. Myös kävijät ovat tyytyväisiä. Eniten iloitaan siitä, että museoon voi huoletta tulla uudestaan ja uudestaan katsomaan vaikka vain yhtä teosta kerralla. Paine suorittaa koko pururata kerralla poistuu. Jos tämänkaltaista palautetta tarkastellaan suhteessa kulttuurin hyvinvointivaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiin, suunnan pitäisi olla varsin selvä. Pääsymaksut pois ja ovet auki kaikille! Esimerkiksi huhtikuussa 2013 julkaistu Daniel Fujiwaran selvitys Museums and Happiness: the value of participating in museums and the arts vahvistaa kuinka museokäynneillä ja ihmisen onnellisuudella on selvä yhteys. Selvitys on osa laajempaa Happy Museum –hanketta, joka kohdistaa huomion museoiden ja hyvän elämän väliseen yhteyteen. Toisella puolella kolikkoa on yleisömassojen pyörittämiseen liittyvä käytännön näkökulma. Kun Tate Modern avattiin yleisölle 2000, sen silloinen johtaja Lars Nittve kiinnitti huomion kulissien takaisiin näkymättömiin investointeihin. Ihmismassojen vyöryessä liukuportaita ylös ja alas rakennuksessa on oltava kokonainen armeija siivoojia, jotka pitävät yleisötilat säällisessä kuosissa. Mitä enemmän kävijöitä, sitä suuremmat ylläpitokustannukset. Tätä voidaan nimittää vessapaperi-indeksiksi. Käytännössä se merkitsee sitä, että kasvavan kävijämäärän vaikutukset tulee huomioida budjetissa. Investoiminen sähköön, veteen ja siivoukseen kuitenkin kannattaa, kun tuloksena on terveempi, onnellisempi ja kokemuksia rikkaampi joukko ihmisiä. Siinä on päättäjille miettimistä, myös Suomessa. m

Artikkelia varten on haastateltu kansainvälisiä museo­ alan ammattilaisia, Isossa-Britanniassa vierailevia matkailijoita sekä lontoolaisia matkailuelinkeinon harjoittajia. Susanna Pettersson on Suomen Lontoon instituutin johtaja ja museologian dosentti.


Ulkopuolisen näkökulma

Polkaistaan pystyyn pop up -museopäivä Star Wreckillä ja Iron Skyllä maailmanmaineeseen noussut elokuvaohjaaja Timo Vuorensola ehdottaa pop up -museopäivää.

V

mahdollisuuksia käsittelevät artikkelit alkavat usein sillä, että vakuutellaan joukkoistamisessa olevan voimaa; ollaan kovasti ajan hermolla, puhutaan yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta mediasta. Joukkoistaminen tarkoittaa erilaisten toimijoiden ja yksilöiden osallistamista erilaisiin tehtäviin verkon tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta internet on jatkuvassa liikkeessä oleva Solarismeri. Se ottaa näennäisesti satunnaisia muotoja, jotka sitten tuhoutuvat ennalta arvaamattomasti vain muodostuakseen uudelleen erilaisina. Pysyvien sääntöjen luominen on mahdotonta, ja siksi epäonnistuneita kokeiluja on paljon enemmän kuin onnistuneita. Kaikesta huolimatta olen joukkoistamisen ja joukkorahoituksen innokas kannattaja. Elokuvaprojektimme eivät olisi olleet mahdollisia ilman joukkojen saamista mukaan.Toivon aina kuitenkin ihmisten pysähtyvän aluksi miettimään, miksi he haluavat käydä tälle tielle ja mitä toivovat sen päästä löytyvän. Kun sain pyynnön kirjoittaa tämä artikkeli, minulle tarjottiin kysymys siitä, miten museot voisivat hyödyntää joukkoistamista. Heitän viiden sentin nakkaisun ideoiden kaivoon. Kansainvälinen museoneuvosto määrittelee museon tähän tapaan: “Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään.” Mutta unohdetaan määrittelyt ja rajat, laajennetaan käsitteitä, heittäydytään tekemään jotain aivan muuta. erkon tarjoamia

Rakennetaan pop-up -museotapahtuma, vähän kuin ravintolapäivä. Jokaisella on mahdollisuus luoda oma ”museo” – järjestää itselleen tärkeitä asioita näytille joko ulos, tai kotiinsa, ja järjestää kierros yleisesti kenties vähemmän merkittävän, mutta itselle sitäkin tärkeämmän aiheen ympärillä. Oikeat museot osallistuisivat tapahtumaan toteuttamalla omia, pieniä pop up -näyttelyitä myös museomiljöönsä ulkopuolelle. Tapahtumalle pitäisi luoda oma applikaatio. Pop up -museopäivänä kuka tahansa voisi ilmoittaa oman museonsa avatuksi, mainostaa sen erikoisuuksia ja tarjota ihmisille mielenkiintoisen kulttuuripäivän lyhyiden, vartista puoleen tuntiin kestävien näyttelykierrosten muodossa. Miksi esimerkiksi taidenäyttelyiden pitäisi olla formaaleissa gallerioissa? Yhtä hyvin voi esitellä omaa ja ystävien taidetta kämpän seinällä. Pop up -museopäivän – nimitettäköön sitä nyt siksi – järjestäminen Ravintolapäivän tapaan ei olisi mahdotonta, mutta vaatisi panostusta, aikaa ja rahaa. Miksi museoiden kannattaisi sellaiseen ryhtyä? Uusia tapoja löytämällä voitaisiin saada ihmiset osallistumaan, nauttimaan kulttuurista, arvostamaan ympärillä olevia ihmisiä entistä enemmän – ja termistä “museo” saataisiin nuoriinkin vetoava asia, joka kertoo maailmasta ja ihmisistä ympärillämme. Siksi he astuisivat helpommin sisälle myös perinteisiin museoihin.

Timo Vuorensola on elokuvaohjaaja.

MUSEO 2/2013

41


Museoasiakas Roos

Tähtien taikaa, ja maallisempiakin väristyksiä Museoasiakas Roos Helsingin Observatoriossa

H

elsingin Observatorioon avattiin museo viime syksynä. Portaat vanhimman tieteen temppeliin ovat jyrkät. Aulassa on Engelin suunnitteleman rakennuksen historiaa esittelevä teksti, jossa kerrotaan jopa rakennuksen lämpö- ja vesijohdoista. Onneksi tekstissä on myös häivähdys ihmisten historiaa: kerrotaan että observatorio vallattiin 1969 ja opiskelijat vaativat sitä opetuksen ja tutkimuksen käyttöön(!). Meridiaanisalissa sijaitsevat laitteet, joilla on havainnoitu tähtien asemaa suhteessa maan pohjois-eteläsuuntaiseen meridiaaniin. Salin hämärä tunnelma on kerrassaan kiehtova. Rakennuksen alla sijaitsevaan peruskallioon pohjaavilla graniittipylväillä sijaitsevat meridiaanikone ja ohikulkukone tuovat maallikon mieleen lähinnä kanuunat. Niiden ansiosta lattian tärinä vaikuta havaintovälineisiin. Huoneen nurkkaan aikanaan tehdyt kakluunit on pidetty poissa käytöstä silloin kun on haluttu havainnoida taivasta, joten tähtien alla on voitu kokea myös vilunväristyksiä. Ohikulkukoneen alla, aurinkotuolia muistuttava istuin on varmaankin lämpimänä kesäyönä ollut mukava tarkkailuasema tutkijoille. Rakennuksen päädyssä sojottava professori Argelanderin refraktori vastaa paremmin ennakkokäsitystäni kaukoputkesta. Se on siirretty tänne alakertaan vasta hiljattain observatorion keskitornista. Kiehtoviin yksityiskohtiin kuuluu myös aikapussi, kalanpyydystä muistuttava kapistus, joka nostettiin tähtitornin salkoon aikamerkiksi kaupunkilaisille. He saattoivat tietää tähtitieteellisen kellonajan sekunnilleen, kun pussi aina kello kahdeltatoista pudotettiin salosta. Observatorion omat kellot tarkistettiin tähdistä. Ensisilmäyksellä saattaa jäädä huomaamatta, että aikanaan avattavissa olleiden kattopaneelien tilalle on led-valoin luotu fiktiivinen näkymä tähtitaivaalle. Illuusio toimii, vaikka tietää, ettei se ole totta. Harmi kyllä, osa observatorion kiinnostavim-

42

MUSEO 2/2013

mista paikoista on tarjolla vain opaskierrokselle osallistuville. Näitä ovat varsinaiset tähtitornit sekä kellarissa sijaitseva planetaario. Tornista avautuu mielenkiintoisia näkymiä ympäröivään maalliseen elämään Tähtitornimäellä ja Eteläsatamassa. Ellei museovieraalla ole ennakkotietoja, observatorion tenho saattaa todella avautua vasta, kun asiantunteva henkilö antaa mielen ja merkityksen rakennuksen ominaispiirteille ja laitteistolle. Professorin asunnon puolella maali tuoksuu vielä tuoreelta. Mutta tarjolla ei olekaan näkymää professorin arkeen, vaan aurinkokuntaan ja tähtiin, siten kuin ne tänä päivänä ymmärretään. Nykytieteen hengessä tehty näyttelyarkkitehtuuri vaikuttaa hieman ontolla tavalla mahtipontiselta. Kosketusnäyttö herättää henkiin kolmen ison monitorin muodostaman triptyykin, johon voi kosketuksen avulla tuoda näkymiä maailmankaikkeuden mittakaavaan, galakseihin, aallonpituusalueisiin ja kosmologiaan. Kaikissa saleissa on kosketusnäyttöjä, mutta niitä vaivaa kosketusreagoinnin lievä hitaus, joka vie mielenkiintoa mediasisällöissä surffailulta. Siksi onkin varsin yllättävää, että kosketusnäyttö yllättäen kertoo huoneen nurkassa möllöttävän rautakappaleen olevan vanhinta ainetta, mitä ihminen voi koskettaa: kyse on neljä miljardia vuotta vanhasta rautameteoriitista. Museossa on myös pieni Tähtien sota -aiheinen lelunäyttely, jossa lelut on sijoitettu hieman vaatimattomasti vitriiniin.Tilasarjan päättää kirjastohuone, jossa tähtitieteellisen kirjallisuuden lomassa silmääni pilkistää arvoituksellisesti myös Lapuan kaupunkia esittelevä kuvakirja. Piharakennuksessa sijaitsee uusi kahvila, jolla on hauska pieni terassi observatorion kivisellä etupihalla. Jonni Roos on taidehistorioitsija, joka työskentelee Yleisradiossa toimittajana. Hän kirjoittaa tällä palstalla museoista asiakkaan näkökulmasta.


MuseoKesä-lehden

kerro meille

Espoo: Glims Espoon kaupunginmuseo, Glimsintie 1 • Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä,WeeGeetalo, Ahertajantie 5 Hanko: Hangon museo, Nycanderinkatu 4 Harjavalta: Emil Cedercreutzin museo, Museotie 1 Helsinki: Arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24 • Helsingin yliopistomuseo, Snellmaninkatu 3 • Helsingin Observatorio, Korpeniuksentie 1 • Mannerheim-museo, Kalliolinnantie 14 • Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Kauppiaankatu 11 A • Sotamuseo, Liisankatu 1 • Sotamuseon Maneesi, Suomenlinna C 77 • Suomen Urheilumuseo, Olympiastadion • Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7 Huittinen: Huittisten museo, Kirkkotie 4 • Huittisten pääkirjasto, Lauttakylänkatu 26 • Huittisten kaupungin infopiste, Risto Rytin katu 2 Hyvinkää: Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkäänkatu 3 D • Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9 Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Kustaa III:n katu 8 • Palanderin talo, Linnankatu 16 • Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11 • Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 • Hämeenlinnan matkailuneuvonta, Talaskuja 3 Inari: Saamelaismuseo Siida, Inarintie 46 Joensuu: Carelicum, Koskikatu 5 • Joensuun taidemuseo, Kirkkokatu 23 Jyväskylä: Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25 Kajaani: Kainuun museo, Asemakatu 4 • Kajaanin taidemuseo, Linnankatu 14 Kittilä: Särestöniemi-museo, Särestöntie 880, Kaukonen Kouvola: Kouvolan taidemuseo Poikilo, Varuskuntakatu 11 • Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33 • Elimäen kotiseutumuseo, Alppiruusuntie 98 • Suomen Puotimuseo, Vanhatie 22, Valkeala Kuopio: Kuopion museo, Kauppakatu 23 • Kuopion korttelimuseo, Kirkkokatu 22 • J.V. Snellmanin kotimuseo, Snellmaninkatu 19 • Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Lahti: Lahden kaupugninmuseo, Lahden kartano, Lahdenkatu 4 Lapinlahti: Emil Halosen museo ja Lapinlahden taidemuseo, Suistamontie 3 Lapua: Lapuan Taidemuseo, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1 Lohja: Lohjan museo, Iso-Pappila Mikkeli: Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 • Päämajamuseo, Päämajakuja 1-3 • Suur-Savon museo, Otavankatu 11 Mänttä-Vilppula: Serlachius muset, R. Erik Serlachiuksen katu 2 Naantali: Naantalin museo, Mannerheimintie 21 ja Katinhäntä 1 Orimattila: Orimattilan taidemuseo, Lahdentie 65 • Orimattilan kotiseutumuseo, Pappilantie 4 Oulu: Oulun taidemuseo, Kasarmintie 9 • Pohjois-Pohjanmaan museo, Ainola • Merimiehenkotimuseo, Pikisaarentie 6 • Turkansaaren ulkomuseo, Turkansaarentie 165 • Tiedekeskus Tietomaa, Nahkatehtaankatu 6 • Kierikkikeskus, Pahkalantie 447, Yli-Ii Pori: Porin taidemuseo, Eteläranta • Satakunnan museo, Hallituskatu 11 • Luontotalo Arkki, Pohjoisouisto 4 • Rosenlevmuseo, Kuninkaanlahdenkatu 14 Porvoo: Porvoon museo Vanha Raatihuone, Vanha raatihuoneentori • Holmin talo, Välikatu 11 Riihimäki: Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 Salla: Sota- ja jälleenrakennusajan museo, Savukoskentie 12 Sastamala: Pukstaavi, Marttilankatu 12 Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnäväntie 23 • Suojeluskunta ja Lotta Svärd –museo, Kauppakatu 17 Sodankylä: Kultamuseo, Kultakuja 35, Tankavaara Tampere: Lenin-museo, Hämeenpuisto 28 • Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 • Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8 Turku: Aboa Vetus & Ars Nova, Itäinen rantakatu 4-6 Tuusula: Halonniemi, Tuusulan taidemuseo, Rantatie • Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2 Uusikaupunki: Uudenkaupungin museo, Ylinenkatu 11 Vaasa: Kuntsin modernin taiteen museo, Sisäsatama • Tikanojan taidekoti, Hovioikeudenpuistikko 4 Vantaa: Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1 • Vantaan kaupunki, Kuntalaispalvelut/Yhteispalvelu, Ratatie 7 Vihti: Vihdin museo, Kirkkoniementie 1

Kerro meille mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Voit antaa palautetta Museolehdestä myös omin sanoin. Minkälaiset jutut purevat? Mikä mättää? Vastaa ja voit voittaa tarjottimen!

löydät seuraavista paikoista:

Palautteen lähettäneiden kesken arvomme Van­ taan kaupunginmuseon museokaupan suo­ sikkituotteen, koivuvanerista valmistetun tarjottimen. Tarjottimen pintaan, mustalle pohjalle on painettu kuva museon kokoel­ miin kuuluvasta Helmi Villasen virkkaa­ masta pitsiliinasta. Tämä liina ei rypisty! Tarjottimen halkaisija on 38 cm. Tuote­ palkinnon arvo on 25 euroa. Vantaan kaupunginmuseon museokauppa (11.8.2013 saakka sekä 3.9.–15.12.2013) ti–pe klo 10–17, la–su klo 11–16. Hertaksentie 1, Vantaa

Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta

Palautetta toimitukselle

Nimi

Lähiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Postita palautekortti 1.9.2013 mennessä. Vastauksesi ja palautetta toimitukselle voit lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@museoliitto.fi. Vastanneiden kesken arvomme hienon museokauppatuotteen.

Museoliitto maksaa postimaksun

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

MUSEO 2/2013

43


Näyttelykritiikki

Kirjaimellisesti Pukstaavissa Katri Vuola tutustui suomalaisen kirjan museoon Sastamalassa.

P

uhetta kirjan kuolemasta on saatu sietää jo pitkään ja erityisesti aina, kun jokin uusi tekninen tekstin lukemiseen tai tuottamiseen tarkoitettu laite tulee kuluttajien käyttöön. Audiovisuaalinen kulttuuri on nähty uhkana kirjallisuuden kysynnälle ja lukemiselle. Tekstin tuottaminen, lukeminen ja jakaminen on toisaalta laajempaa kuin koskaan aikaisemmin. Niin tai näin, suomalaisen kirjan ja kirjalli-

44

MUSEO 2/2013

suuden kulttuurihistorian museo Pukstaavissa audiovisuaalista tekniikkaa on hyödynnetty taitavasti kirjan hyväksi. Suomen kirjainstituutin säätiö hallinnoimaa Pukstaavia varten on Sastamalan kaupungin ja Euroopan aluekehitysrahaston avustuksella peruskorjattu vanha apteekkarin talo. Sastamala, aiemmin Vammala, tunnetaan myös vanhan kirjallisuuden päivistään, Mauri Kunnaksesta ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta. Verkkosivujen


Näyttelykritiikki mukaan Pukstaavin tutkimustietoa popularisoivan toiminnan pohjana on yhteistyö yliopistojen kanssa. Pukstaavin päänäyttely Inkunaabelista e-kirjaan osoittaa, että lukemisen historia on melko lyhyt. Ensimmäiset kirjat olivat käsin valmistettuja ja kopioituja raamattuja sekä jumalanpalveluselämän ohjekirjoja. Ne olivat osa kirkon muuttumattomuuden kulttuuria. Kirjallisuuden painopiste säilyi 1900-luvun alkuun asti hengellisessä kirjallisuudessa. Papiston ja aateliston kirja-arkuissa oli kuitenkin jo 1700-luvulta lähtien myös maatalouteen ja luonnontieteisiin liittyvää tieto- ja opaskirjallisuutta. ja oppivelvollisuus loivat lukevan yleisön. Kirjallisuuden kysynnän tyydyttäminen edellytti kirjapainoteollisuuden ja kuljetusvälineiden kehittymistä. Erityisesti kaunokirjallisuuden suosion kasvu vauhditti kirjan matkaa kallisarvoisesta käsityötuotteesta monistettavaksi käyttöhyödykkeeksi. Myöhemmin kirjan sitomisesta – jonka eri vaiheet tulevat näyttelyssä kauniisti ja käsin kosketeltavasti esiteltyä – on tullut eksklusiivinen harrastus ja taidemuoto. Kirja on myös esine, jossa eri taiteenlajit yhdistyvät. Graafinen kuvitus oli painetun kirjan alkuaikoina niukkaa, mutta toisaalta sen merkitys esimerkiksi erilaisten kristillisten kuvatyyppien leviämiselle oli tärkeä. Kirjagrafiikka ja kirjankuvitustaide monipuolistuivat painomenetelmien kehittyessä. Kuitenkin vasta 1920-luvulla kansien kuvittaminen yleistyi. Modernismin vaikutus näkyi tuolloin niin sisällössä kuin ulkoasussakin. Pukstaavi keskittyy kotimaiseen kirjallisuuteen. Kaikki merkittävät suomalaiset kirjailijaelämäkerrat ja kuvittajakohtalot eivät tietenkään tule esitellyiksi, mutta valinnat on esitelty kiinnostavasti. Kuulemme esimerkiksi miten Eino Leino on päätyä Viron vapaussotaan tai miksi lmari Kianto sai valtionpetossyytteen. Pukstaavi on pirteä, saavutettava ja kekseliäs, mutta samalla myös tunnelmallinen oppimisympäristö. Päänäyttely toimii mielestäni hyvin eri ikäryhmille sekä niin itsenäiselle kuin ohjatullekin käynnille. Matkaa Sastamalaan voi sekä pohjustaa että jatkaa Pukstaavin huolella toteutetuilla verkkosivuilla vaikkapa Kaarlo Sarkian parissa.

Pukstaavissa kirjallisuutta esitellään sekä lajityypeittäin että suhteessa yhteiskunnallisiin ilmiöihin, mielestäni onnistuneen yleistajuisesti ja pedagogisen taitavasti. Näyttelytilassa voi liikkua merkitysten metsässä eli tilassa, jossa eri teemoihin liittyvät kirjat ovat esillä pylväsvitriineissä ja niihin liittyvät kirjaesittelyt on selattavissa kosketusnäytöiltä. Huoneen keskellä virtuaalisen kirjarovion rätinä muistuttaa sensuurista ja kirjoihin kohdistetusta vihasta eri aikakausina. Ajatuksesta esineeksi nimetyssä tilassa kuvataan rakennusten pienoismallien avulla kirjan tietä 1920-luvulla. Taustalla pyörii hieman dominoiva videoteos, jossa kirjatuotannon eri toimijat saavat puheenvuoron. Näyttelijöiltä ja

Koululaitoksen kehittyminen

Virtuaalisen kirjarovion rätinä muistuttaa sensuurista.

käsikirjoittajilta laatutyötä. Kustannustoimittaja toteaa mieleen jäävästi tekevänsä lähes kaiken sen työn, mitä koko kustannustalolle on aikaisemmin kuulunut.Tietotekniikka on mullistanut tämänkin alan. Nykyihminen kamppailee informaatiotulvan ja läsnäolon mahdottomuuden kanssa. Museokäynnillä mietin, mihin voisi keskittyä juuri nyt. Kuuntelen puhetta, lausuntaa, kerrontaa, laulua, teatteria. Runonurkkaukseen voi vetäytyä yksin tai yhdessä.Toisaalla soi Aleksis Kiven Laulu oravasta. Kolea, sateinen päivä ei haittaa, kun eläytyy Katri Valan trooppis-itämaisiin sielunvisioihin. Vanha painokone raksahtelee verkkaisesti. Alan toivoa Pukstaavin filiaalia lähemmäs kotiseutuani. Kuten ainakin museoammattilaiset tietävät, rahoitusta on helpompi saada museon perustamiseen kuin ylläpitoon ja kehittämiseen. Uudistumisen paine on jatkuva. Toivon, että Pukstaaville tarjoutuu mahdollisuuksia täydentää päänäyttelyään sopivin välein esimerkiksi uusilla tekstinäytteillä ja kirjailijakohtaloilla. Apteekkarintalon alakerran vaihtuvat näyttelyt ja runsas tapahtumatarjonta tuovat museoon aika ajoin kuitenkin jotain uutta koettavaa. m Katri Vuola MUSEO 2/2013

45


Jaettua osaamista VUODESTA

1923

koulutuspalvelut

k sy n y s u k l a s ö y Tutustu m

5.6.2013 Museopalveluiden tuotteistamistyöpaja Osana Avara museo -hanketta järjestetään työpaja, jossa tarkastellaan museopalveluiden tuotteistamismahdollisuuksia ja tuotteistamisprosessia käytännössä. Kouluttajana on VTT:n tutkimusprofessori Marja Toivonen, joka avaa asiakaslähtöisen palveluiden tuotteistamisen periaatteita.

29. 8.–30. 8. 2013 Museonjohtajapäivät Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa Museonjohtajapäivien tämänkertainen teema pureutuu • museoammatillisen osaamisen kehittämiseen • vertaisoppimisen mahdollisuuksiin • verkostojen vahvistamiseen ja liikkuvuuden lisäämiseen. Näkökulmia teemaan haetaan niin tulevaisuudentutkimuksesta kuin museo-osaamisen kriteereistä. • Keskeisiin kysymyksiin kuuluu olemmeko ajan tasalla? • Mitä olisi hyvä osata ja tietää? • Mihin suuntaan koko toimiala on menossa? Museonjohtajapäiviltä toivotaan tiukkaa keskustelua, kokemusten jakamista ja ideointia.

46

MUSEO 2/2013

iin: koulutuks 2. 9.–11. 12. 2013 Museologian kurssi Verso II Museologian perusopinnot (25 op) on mahdollista suorittaa yhden vuoden aikana. Perusopinnot muodostuvat Verso 1 - ja Verso 2 -verkkokursseista sekä yhteensä neljästä lähipäivästä. Kurssien tavoitteena on johdattaa käytännön museotyötä tekevät henkilöt museologiseen ajattelutapaan, museologian tutkimukseen ja keskusteluun. Verso 2 -kurssille pääsyn edellytyksenä on suoritettu Verso 1 -kurssi.

16.9.2013 Viestintämoduuli II Helsingissä Toisen viestintämoduulin koulutus toteutetaan työpajana. Tällöin käsitellään viestintään liittyviä erityyppisiä tekstejä:

• tiedotteet • markkinointikieli • tiedeviestintä • tieteellisen tekstin popularisointi • tekstit verkossa jne. Koulutus perustuu olemassa olevien esimerkkien arviointiin sekä osallistujien omiin teksteihin.

17.–18. 9. 2013 Kookkaat koneet II Jyväskylässä Koulutus on jatkoa 2012 Lustossa aloitettuun aiheeseen. Päivien ohjelma on painotukseltaan käytännöllinen. Tämän vuoden koulutuksessa painotetaan isojen esineiden ensipuhdistuksen teorian ja käytännön kohtaamista. Materiaaleista erityiskäsittelyssä ovat metalli ja kumi.

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus


Museomestari Myyrynen

Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi. Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon.

Itselleni

Lahjaksi

Muutan osoitteeni

Kestotilaus 34 euroa /

201

alkaen

Vuositilaus 38 euroa

Jäsentilaus 25 euroa

Irtisanon tilaukseni

Suomen museoliitto maksaa postimaksun

Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

puhelin päiväys ja tilaajan allekirjoitus

Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilauksen voi keskeyttää enne tilauskauden loppua joko puhelimitse 09 5841 1700 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruttukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta.

MUSEO 2/2013

47


SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI

Abstracts This year, the Finnish Museums Association is celebrating its 90th anniversary. The asso­ ciation was founded in 1923 and its function was to operate “as a bond between culturalhistorical museums and museum societies and other officials and aficionados, and to promote their endeavours and oversee their interests”. The Finnish Museums Associa­ tion continues to work for these goals even though during its 90 years of operation it has expanded to become the central organisation of all, not just cultural-historical, museums. Museums were born out of human cu­ riosity. Throughout the ages, people have studied their surroundings, stored pieces of it, arranged and studied them through the means of science and art. Modern museums were born when these pieces started to be organised into collections and displayed to the public. Finland received its first legislation on the protection of antiquities as early as the 17th century while it was still a part of Sweden, but the actual birth of museum institutions coincided with the awakening of nationalism. H. G. Porthan, J.V. Snellmann, J. L. Runeberg and Elias Lönnrot were among the individuals promoting interest in folk culture and local activities. Snellmann, for example, acquainted himself with museums on his travels in Europe and brought these influences to Finland. The first museums in Finland were founded in conjunction with universities, where the collections were used first and foremost for research and teach­ ing. In addition to university researchers and student societies, the public also collected artefacts from their home localities and de­ livered them to museums. Between the 18th century and the 21st century, the number of museums in Finland has increased to over 1,000 and the number of professionally run museums to over 300. Approximately 1,300 qualified professionals, and approximately 2,000 people in all, work in the museums.

The aim of the “One Million New Visitors” campaign is to increase the annual number of visitors to Finnish museums from five million to six million. According to brand expert Lisa Sounio, who spoke at the opening seminar organised by the Finnish Museums Associa­ tion, museums are fabulous both inside and outside, but they should be marketed in new ways. Her advice is to imitate rock stars and populist politicians. “The public with a thirst for intelligent entertainment and expert colleagues in your own field are two entirely different audiences. If you want people to flock to museums, you need to be a populist,” says Sounio. According to Sounio, the museum brand is not bad, but it is dusty and forgotten. Re­ gardless of excellent content, the word “mu­ seum” does not make you think: “Wow, I want to go there!” According to Sounio, the brand should now be built using radical means. It is not enough to copy Swedish or Dutch mu­ seums. You have to look further afield. “Look what’s going on in Silicon Valley and the emerging economies. Learn from all sectors. Approach new technology with en­ thusiasm and a willingness to experiment.” Good examples can also be found nearby. The museum sector could look for inspira­ tion to Restaurant Day, high-heels run or other pop-up events. Even Ikea, which has honed its concept to perfection, could be an example. “Of course, you should also study the operating models of successful private museums abroad which attract many visitors. But you absolutely should not be a slave to the traditions in the field. You must go wild!” The painkiller Burana was selected as the most popular wellbeing product in Fin­ land last year. Sounio thinks this is a terrible misunderstanding. “Really, the prize should have gone to a museum. Museums could im­ mediately proclaim themselves temples of wellbeing at work and renewal." She suggests that museum buildings could be used as a location for dances or masquerade balls. The doors should increas­ ingly be opened to external celebration or event organisers. A night at a museum could

be an unforgettable experience for a newly­ wed couple.

At the turn of the century, a cultural policy decision was made in United Kingdom, as a result of which national museum institu­ tions removed entrance fees. A decade later, a fierce public debate is going on in the sub­ ject. “Was it a wise decision or not?” asks Susanna Pettersson, Director of the Finnish Institute in London. Last year, almost 20 million people vis­ ited the most important museums in London. The British Museum alone attracted one third of them. Even though the result is impressive, not everyone is happy. One of the foremost proponents of free entry is Neil MacGregor, director of the British Museum. He speaks of the tradition of the Enlightenment and the museum’s responsibility to keep the collec­ tions open. Collections are for people. For their part, opponents ask why Britons should pay taxes to ensure free entrance to museums when the majority of visitors are tourists. Does an average Brit commuting on a crowded underground train think it is nice that American and Japanese tourists visit all museums and for free? Most museum professionals support free entry. Reasons are easy to come by: increas­ ing visitor numbers, increasing the role of museums as local and even national opera­ tors, positive publicity, increased café and museum shop sales, and everyone is a win­ ner. Visitors are also happy. They are most satisfied with the fact that they can visit the museum repeatedly or even come and see just one particular artefact at a time. The other side of the coin is the practical issue of dealing with masses of visitors. When the Tate Modern was opened to the public in 2000, its then-director Lars Nittve high­ lighted the invisible investments backstage. However, investments in electricity, water and cleaning are worthwhile when the end result is a healthier and happier group of people enriched with experiences. This is something for decision-makers to bear in mind, even in Finland.

Profile for Suomen museoliitto

Museo-lehti 2/2013  

Kesänumero.

Museo-lehti 2/2013  

Kesänumero.

Advertisement