Museo lehti 4/2015

MUSEOIDEN TULEVAISUUS ?

4 / 2015

VA N TA A N K A U P U N G I N M U S E O

53.

SIVU

6

UUSI AMOS

SIVU

12

FUTURISMI

VUOSIKERTA

Avaruusajan Futuro kiehtoo

SIVU 16

Pääkirjoitus

Ennustamista ja ennakointia Suhtautuminen muutokseen ratkaisee, miten tulevaisuudessa pärjää.

M

USEOIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tähän ajatukseen pohjautuu myös Museoliiton tekemä 2020-luvulle ulottuva toimintaympäristöanalyysi. Omissa käsissämme on se, onko analyysin tulos hyvä vai huono uutinen.

Suomalaiset museot eivät ole muuttuvassa tilanteessa yksin. Saamme vertaistukea käytännössä koko maailmasta. Tunne vahvistui viimeksi kansainvälisen museoneuvoston ICOMin johtamisen ja hallinnon komitean vuosittaisessa seminaarissa, joka järjestettiin lokakuun lopussa Washingtonissa.

Painotukset vaihtelevat maittain, mutta yhteistä on se, että museoilta odotetaan entistä vahvempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Museoilta halutaan vaikuttavuutta muissakin kuin taiteen ja kulttuurin tallentamiseen, tutkimiseen ja esittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Seminaarin puheenvuoroissa painottuivat yhdysvaltalaiset näkemykset. Lähes kaikissa esityksissä nousi vahvasti esiin museoiden tehtävä ilmastonmuutoksessa – tai pikemminkin sen hidastamisessa tai jopa estämisessä.

Euroopassa ympäristökysymykset ovat viime aikoina jääneet pakolaiskeskustelun alle, mutta USA on trendien tekijä. Ei siis tarvitse olla kovin ihmeellinen ennustaja, jos arvioi ympäristökysymysten olevan kohta myös suomalaisten museoiden asialistoilla. Aihe ei toki ole suomalaiselle museokentälle täysin uusi. Suomen museoliitto toteutti vuosina 2008–2010 hankkeen, jonka tulokset julkaistiin KEKE – Museot ja kestävä kehitys -kirjasena. Nyt on aika lukea kirja uudelleen ja välittää kokemuksia myös kansainväliselle kentälle.

2

MUSEO 4/2015

Seminaarissa esiteltiin Yhdysvalloissa yleisesti tunnettu näkemys siitä, että elämme niin sanotussa VUCA-maailmassa. Se tarkoittaa, että seuraava vuosikymmen näyttäytyy nopeasti muuttuvana (volatile), epävarmana (uncertain), monimutkaisena (complex) ja moniselitteisenä (ambigous).

Voimmeko siis todeta, että ennustaminen on mahdotonta ja suunnittelu turhaa? Toisaalta voimme myös ajatella, että tilanne edellyttää entistäkin enemmän ja entistä pidemmän aikavälin suunnitelmia.

Jälkimmäistä näkemystä edustaa tulevaisuuden johtamistaitoja tutkinut Bob Johansen.

Hänen mukaansa on hyväksyttävä, että ennustaminen muuttuvassa maailmassa on mahdotonta.

Sen sijaan tulevaisuuteen katsominen on sitäkin tärkeämpää. Emme tiedä, mitä seuraavina vuosina tapahtuu, mutta voimme ennakoida, millainen yhteiskunta on 10–20 vuoden kuluttua.

Johansen ehdottaakin uutta määritelmää, jossa korostuu näkemyksellisyys (vision), ymmärrys (understanding), selkeys (clarity) ja ketteryys (agility).

Muuttuvassa maailmassa menestyminen edellyttää positiivista suhtautumista tulevaisuuteen ja erityisesti tulevaisuuden tekemiseen.

Meidän on oltava valmiita kokeiluihin sekä opittava myös epäonnistumaan useammin, nopeammin ja edullisemmin. Asenne ratkaisee, sillä tulevaisuudessakin sadetta saadaan ja aurinkoa otetaan.

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.

GAO-YUAN / HAM HELSINKI

40

A M O S A N D E R S O N I N TA I D E M U S E O

K AT I K I V I M Ä K I

12

38 30

Museokaupat houkuttelevat ostajia.

34

Museoissa työskenteleminen kiinnostaa monia.

36

”Ajopuun rooliin ei pidä jäädä.”

Paikallisia erikoisuuksia, design-tuotteita, kirjoja ja lahjatavaroita.

Vierailu museokaupassa täydentää museokokemuksen.

Minkälaista osaamista tulevaisuuden museoissa tarvitaan?

URISM UT

6 Avaruusajan Futuro-talo kiehtoo 1 27 Museoviestinnän tulevaisuus: liveä ja lovea 8 Vuoden mittainen kulttuurimatka 2 Museokortilla 2 Kokoelmat avautuvat Finnan kautta 3 38 Vierailulla museon konehuoneessa 40 ”Art is popcorn for the brain” 43 Museomestari Myyrynen

I

F

Tulevaisuudentutkija Maija Mäki kertoo, miksi tulevaisuuteen kannattaa vaikuttaa.

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Museo kaipaa tulevaisuutta 12 Uusi Amos 14 Suomen pelimuseo pelaa joukkorahoituksella

TALVI

2015

Kannessa: Futuro-talo toimi hiihtomajana 2500 metrin korkeudessa Dombain vuoristossa Neuvostoliitossa 1970-luvun puolivälissä. Vasemmalla ylhäällä: Uusi Amos Andersonin taidemuseo avautuu Lasipalatsin aukiolla Helsingin keskustassa vuonna 2018. Oikealla ylhäällä: Kiinalainen Ai Weiwei on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista nykytaitelijoista. Oikealla alhaalla: Glasgow Museums Resource Center on valtava kokoelmakeskus, jonka esineistöön kuuluu monenlaista museotavaraa.

4041 0089

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Tuuli Rajavuori Toimituskunta Kimmo Antila, Kati Kivimäki, Antti Mäkinen, Timo Kukko, Pauli Sivonen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry. Osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2015 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032

K YS

MUS

OLEH

TI

E

YY

Vaikeat kysymykset

Museot turvapaikan­hakijoiden tukena H Ä M E E N L I N N A N TA I D E M U S E O

Keräsimme museovieraiden esittämiä kysymyksiä, joihin on ollut vaikeaa vastata hymyilemättä.

”

Lapset ovat kysyneet, kuinka vanha pitää olla päästäkseen museoon töihin. He olivat kuulleet puhuttavan, että museossa on vanhoja esineitä. Siksi he ihmettelivät silmät suurina, miten täällä voi olla nuoria ihmisiä töissä.”

Satu Isosalo Toimistosihteeri Myllysaaren museo, Valkeakoski

”

Ehdottomasti eniten kysytty kysymys on, että ei kai kultaa enää kukaan kaiva. Tekisi mieli sanoa, että voi kuulkaa, useat sadat joka vuosi. Ulko- ja kotimaisillakin turisteilla on usein käsitys, että kullanhuuhdonta kuuluu historiaan tai elokuviin.”

Matti Tuoma Museo-opas ja kullankaivaja Kultamuseo, Tankavaara

”

Kaivosmuseossa pääsee opastetulle kierrokselle museotunneleihin. Joka kierroksella ihmiset kysyvät, missä ne kaivosmiehet kävivät vessassa. Se on tietysti täysin luonnollinen kysymys, mutta huvittaa aina.”

Terhi Rautiainen Museoamanuenssi Outokummun kaivosmuseo, Outokumpu

”

Muutaman kerran kesässä museolaiva Pommernin purje nostetaan museovieraiden ihasteltavaksi. Kerran nuori koululainen saapui juuri tällöin paikalle ja huudahti kauhuissaan ”Apua, nyt Pommern purjehtii!”, pelästyen myöhästyneensä laivasta. 112 vuotta vanha purjelaiva purjehti viimeksi vuonna 1939, joten kyllä se pysyy vankasti Maarianhaminan satamassa.”

Heidi Viktorsson Intendentti Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Maarianhamina Päivi von Rabenau

4

MUSEO 4/2015

Museoiden tärkeä tehtävä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Viime kuukausien aikana lisääntynyt Suomeen suuntautuva turvapaikanhakijoiden virta on herättänyt myös museokentän pohtimaan, millä tavoilla voimme ottaa kantaa moniarvoisen yhteiskunnan puolesta.

Monessa museossa ajankohtaiseen tilanteeseen on tartuttu ripeästi.

Designmuseon lokakuussa järjestämän Designillan teema oli turvapaikanhakijoiden elämän parantaminen muotoilun avulla. Illan aikana ideoitiin, miten palvelumuotoilua voitaisiin hyödyntää turvapaikanhakijoiden elinolojen parantamiseksi. Samalla pohdittiin, miten käsitykset suomalaisuudesta, yhteisöllisyydestä ja yhteiskunnan monimuotoisuudesta ovat muutoksessa.

Hämeenlinnan taidemuseossa kokemuksia maahanmuuttajien parissa työskentelemisestä on karttunut jo usean vuoden ajan.

Työtä jatketaan Hämeenlinnan kaupungin rahoituksella. Maahanmuuttajille tarjottavaan kokonaisuuteen kuuluu museokäyntejä. Niiden jälkeen osallistutaan räätälöityihin työpajoihin, joiden tavoitteena on ilmaista itseään taiteen keinoin ja kehittää käsitteellistä kielitaitoa.

Arkkitehtuurimuseo puolestaan järjestää yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa Rajalta kotiin – asumisen ratkaisuja turvapaikanhakijoille -suunnittelukilpailun, jossa etsitään pohjoiseen ympäristöön sopivia tilapäisasumisen ratkaisuja. Kilpailun tulosten pohjalta tehdään ensi vuoden Suomen paviljongin näyttely Venetsian Arkkitehtuuribiennaaliin.

Museokuvioita Futurismi

Joensuussa kasvatetaan kulttuurikuntoa Kuntaliitosten seurauksena Joensuun alue on laajentunut. Etäisyydet asukkaiden ja kunnan tarjoamien kulttuuripalvelujen välillä ovat paikoitellen pitkiä. Avuksi on otettu kulttuurivalmennus, jonka tavoitteena on houkutella kuntalaisia kokeilemaan kulttuuripalveluja. ”Kulttuurivalmentaja auttaa henkisen hyvinvoinnin kehittämisessä samaan tapaan kuin urheilullinen personal trainer”, Joensuun kaupungin kulttuurivalmentaja Kyösti Kemppilä kertoo.

Maksuttomat kulttuurivalmennukset ja kulttuurilämmittelyt on suunnattu ensisijaisesti haja-asutusalueilla asuville tai syrjäytymisvaarassa oleville. Tilaisuudet ovat kuitenkin avoimia kaikille kiinnostuneille. Valmennuksia järjestetään kaupungin kahdessa museossa, kirjastossa ja kaupunginorkesterin konserttien yhteydessä.

Lisäksi kulttuurivalmentajat jalkautuvat esimerkiksi kyläkauppoihin kertomaan kulttuuritarjonnasta.

Museoissa kulttuurivalmentajat auttavat tutkimaan näyttelyjä uusi silmin.

Syksyn aikana Joensuun taidemuseo Onnissa on järjestetty after work -tilaisuuksia, joissa museoita on tarkasteltu esimerkiksi treffipaikkoina ja tietoiseen hiljentymiseen sopivina tiloina. Kulttuurivalmentajan kanssa voi myös pohtia museon katuuskottavuutta tai eläytyä museoon lapsen lailla.

Tuuli Rajavuori

Museoiden tulevaisuutta kartoitettiin Museo-lehden numerossa 1/2007, jonka teema on utopiat. Mobilian museonjohtajan Kimmo Levän museoutopiassa museot, arkistot ja kirjastot ovat yhdistyneet Kansallismuistihallinnoksi ja alueellisiksi muistikeskuksiksi. ”Näistä organisaatioista on tullut keskeisin yhteiskunnallista vakautta ja taloudellista toimeliaisuutta ylläpitävä tekijä. Kaukana ovat ajat, jolloin muistiorganisaatiot etsivät toimintaansa ymmärtäviä mesenaatteja julkisen ja yksityisen sektorin vaikuttajista. Roolit ovat kääntyneet. Talouselämä pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja, joilla se pystyisi osoittamaan ja kertomaan, että heidän toiminnallaan on yhteiskunnallista merkitystä, arvoa”, Levä kirjoittaa. ”Historian säilyttämisestä, tutkimisesta, tuntemisesta, esittämisestä ja viennistä tuli organisaatioiden keskeisin menestystekijä. (…) Toinen merkittävä muutos oli yritysten ja yhteisöjen tuottamien arvotilinpäätösten arviointi ja niiden pohjalta tehtävät raportit alueellisista ja kansallisista arvostuksista ja arvoista.”

Utopiaa tai ei, kuulostaa hyvältä.

8

Lähde: Museo-lehti 1/2007

”Teatteriakin useammin suomalaiset vierailivat museoissa. Maksullisia käyntejä kertyi 2,5 miljoonaa. Museoille on tyypillistä ilmaiskäyntien suuri määrä, sillä moni kunnallinen museo päästää koululaiset ja päiväkotiryhmät ilmaiseksi vieraisille. Museoiden kokonaiskävijämäärä on 5,4 miljoonaa eli jotakuinkin sama kuin Suomen väkiluku.”

Yle selvitti kulttuuritapahtumien käyttäjämäärät. Lopputulokseksi saatiin: vain elokuvat ovat museoita suositumpia.

Yle 9.11.2015.

”Lönnströmin taidemuseo myi museokiinteistön säästösyistä viime vuonna. Nyt taiteilijoille myönnetään vuosittain työskentelyapurahoja. Ensimmäisen taideprojektin hakemusmäärä yllätti iloisesti.”

Raumalla kokeilla uutta museokonseptia, kun taidemuseo luopui perinteisistä taidenäyttelyistä. Jatkossa museo jakaa vuosittain kuvataitelijalle tai taiteilijaryhmälle työskentelyapurahan, jolla taiteilija työstää uuden taideprojektin, teoksen tai tapahtuman. Yle 3.11.2015.

”Suomessa pääosa museoiden rahoista tulee valtiolta ja kunnilta. Nykyisinä niukan rahan aikoina on hyvä innovoida – tai sitten kopioida muualta – keinoja, joilla museot saavat kävijämäärät kasvuun.

Siinä sivussa ne voivat myös perustella olemassaolonsa tärkeyden.”

Pääkirjoituksessa ”Yhteispelillä lisää kävijöitä” kerrotaan Hollannin mallin mukaan toteutetun Museokortin innostaneen museovierailulle tuntemattomampiinkin museoihin.

Helsingin Sanomat 19.10.2015.

MUSEO 4/2015

5

Futurismi

Museo kaipaa Valtio on leikannut jo monta vuotta museoiden rahoitusta. Jos kunnat seuraavat perässä, voi käydä kuten Varkaudessa. Siellä museot eivät enää pysty hoitamaan tärkeintä tehtäväänsä.

T

kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun keisarillinen hallituskonselji antoi everstiluutnantti Gustaf Wredelle luvan perustaa ruukki Päiviönsaareen Huruskosken rannalle. Siitä alkoi Varkauden teollisuuden historia, jota ei tehtaan juurelle rakennetussa kaupungissa voi olla huomaamatta.

Juhlavuotta vietetään myös Varkauden museoissa, jotka ovat tuoneet historiaa monin tavoin esille. Huhtikuussa museot adoptoivat Varkauden tehtaiden vanhan Peltola-rakennuksen, jossa järjestettiin kesän aikana muun muassa näyttelyitä, Ä NÄ V UONNA TULI

”

Varsinaista kokoelmatyötä ei ole tekemässä yhtään vakituista museoammatillista työntekijää.

konsertteja, työpajoja ja kesäkahvila. Elokuussa avautui kulttuurihistoriallinen Teollisuuden tekijät -näyttely itse museossa – joka muuten sijaitsee Wredenkadulla, tehtaan entisessä hotellissa.

Juhlavuosi osui sikäli hyvään saumaan, että tällä hetkellä Varkauden teollisuudella näyttää olevan historian lisäksi myös tulevaisuus.

2000-luvun isot irtisanomiset esimerkiksi Stora-Enson paperitehtaalla saivat tilanteen näyttämään jo toivottomalta.

Kunnan työttömyysaste on ollut korkeimmillaan liki 20 prosenttia, mutta nyt näyttää jo paremmalta: Stora-Enso on kertonut alkavansa tehdä tehtaillaan liimapuuelementtejä ja kartonkia, tulossa on myös suuri jätteenpolttolaitos.

Mutta onko Varkaudessa pian enää ketään tallentamassa näitä historian uusimpia käänteitä, sitä museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta usein miettii.

6

MUSEO 4/2015

Futurismi

tulevaisuutta heitellä tuhkaa ylleen, mutta lukuja ei voi kiistää. Vuoden 2008 jälkeen Varkauden museoiden vakituinen henkilökunta on pienentynyt kahdeksasta viiteen, ja taidemuseo piti muuttaa pienempiin tiloihin. Osa henkilökunnasta on tehnyt jo vuosia lyhyitä määräaikaisuuksia projektirahoituksella, vailla minkäänlaista varmuutta tulevasta.

Nyt taidemuseo ja kulttuurihistoriallinen Varkauden museo toimivat saman katon alla: näyttelypinta-alaa on yhteensä alle 200 neliötä.

Jo yhden koululuokan kanssa voi tulla ahdasta.

Kurimus johtuu Varkauden kaupungin heikosta taloustilanteesta. Kunnassa oli isot yt-neuvottelut vuonna 2008 ja uudestaan vuonna 2014.

Kun väkeä on vähennetty, samalla on kutistunut myös henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus.

Museoiden kokonaisbudjetti on 380 000 euroa vuodessa, ja siitä yli 330 000 euroa menee vuokriin ja työntekijöiden palkkoihin. Toiminnan ydin eli kokoelmien ylläpitäminen on täysin satunnaisen projektirahoituksen varassa. Varsinaista kokoelmatyötä eli arkistointia, luettelointia tai uuden aineiston vastaanottamista ei ole tekemässä yhtään vakituista museoammatillista työntekijää. Tilanteen voisi tulkita niinkin, että museot eivät täytä lakisääteistä tehtäväänsä, joka on myös valtionosuuden edellytyksenä. ”Olemme kuin koulu, jossa on kanslisti, keittäjä ja kouluavustaja, mutta ei yhtään opettajaa”, Melaranta sanoo.

MELARANTA EI HALUA

puolesta ollaan museoissa huolissaan laajemminkin. Museoiden valtionosuudet nousivat merkittävästi Stefan Wallinin ministerikaudella vuosina 2009– 2011, mutta sen jälkeen valtion rahoitus on tasaisesti kutistunut. Kunnissa museoiden rahoitus ei ole tippunut Varkauden kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta kovin paljon, mutta nykyisessä taloustilanteessa uhka on suuri.

Kun vuokrista ja palkoista ei voi säästää, pienilläkin juustohöyläleikkauksilla on suuri vaikutus, kun ne kohdistuvat jo ennestään vaatimattomiin toimintamenoihin. ”Jos näyttelyllä ei ole ulkopuolista rahoittajaa, TOIMINNAN PITK ÄJÄNTEISYYDEN

näyttelybudjetti menee todella alas. Pitää onnistua löytämään sellaisia hankkeita, joilla saadaan vakituisen henkilökunnan työlle muita maksajia.

Silloin palkkaresursseja voidaan irrottaa toimintaresurssien kohdalle”, kertoo Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio Tampereelta.

Hankeraha on kuitenkin aina epävarma: jonakin vuonna sitä saa, toisena ei. Ja etenkään isoimmat yksityiset rahoittajat kuten säätiöt eivät yleensä tue kuntien omistamia museoita.

Rahoittajia ei myöskään välttämättä kiinnosta arkinen kokoelmien ja historian tallentaminen. Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pelkääkin, että projektirahoituksen perässä juokseminen ohjaa museot projektityyppiseen, lyhytjänteiseen toimintaan. Silloin historian ja kokoelmien tallentaminen jäävät helposti takaalalle.

”

Museotoiminnan pitkäjänteisyyden katkeaminen huolestuttaa monia.

”Tämä on kansakunnan arvokysymys: onko suomalaisuudessa jotain sellaista, mitä haluamme jälkipolville siirtää”, Levä toteaa. ”Viime vuonna kokoelmia otettiin museoissa vastaan jo huomattavasti vähemmän kuin tähän asti. Viime vuoden aikana näkyi myös se, että vakituisen henkilöstön määrä vähenee nopeammin kuin projektihenkilöstön.” kuitenkin suunnitelmat valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta.

Monimutkaista systeemiä on jo pitkään moitittu jäykäksi: se ei kannusta kehittämään toimintaa ja uusien toimijoiden on vaikea päästä mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen antoi ministeriölleen syksyllä tehtäväksi selvittää vuoden loppuun mennesENITEN MUSEOITA HUOLETTAVAT

MUSEO 4/2015

7

Futurismi

Tulonsiirtoa valtiolta kunnille Valtionosuuksiin on vuodesta 2012 lähtien Valtio säätää lakeja, jotka asettavat kunnille jouduttu kohdistamaan säästöjä, jotka on toteuerilaisia tehtäviä. Se myös antaa kunnille rahaa tettu yksikköhintaa alentamalla. Tästä johtuen näiden tehtävien hoitamiseen. Kunnilla on kuiesimerkiksi vuoden 2016 talousarviossa henkitenkin hyvin vaihtelevat mahdollisuudet suoriutua lötyövuoden hinnaksi on esitetty 64 650 euroa, tehtävistään. Valtionosuusjärjestelmä on luotu, eli 4,4 prosenttia kuluvaa vuotta vähemmän. jotta eri kuntien asukkailla olisi tasavertainen Myös museoille korvattavien henkilötyövuopääsy lakisääteisiin palveluihin. sien määrä päätetään vuosittain valtion talousMuseoille myönnetään valtionosuutta opetusarviossa. Vuonna 2015 määrä on 1 183. Valtija kulttuuritoimen rahoituslain mukaan toiminnan onosuusjärjestelmän piirissä olevien museoiden käyttökustannuksiin. Laki ei kuitenkaan velvoita todellinen henkilötyövuosimäärä on 1978. Jos kuntia perustamaan tai ylläpitämään museoita. museon toiminta ja työntekijämäärä kasvaa, se Rahoituslaissa mainittujen kriteerien rikkomisesta ei todennäköisesti saa lisää rahoitusta. Jos henvoi seurata valtionosuuden piiristä tippuminen. kilötyömäärä museossa laskee alle sen, mikä on Päästäkseen valtionosuuden piiriin musemuseolle myönnetyn valtionosuuden perusteena, oiden on täytettävä tietyt kriteerit: museolla on valtionosuus luultavasti esimerkiksi oltava asianjää alemmalle tasolle, mukaiset tilat, vähintään vaikka henkilötyövuosikahden henkilötyövuoNoin puolet valtionen määrä myöhemmin den edestä museoalan osuuksista maksetaan kasvaisi ennalleen. koulutuksen saanutta veikkausvoittovaroista.

Suomessa on useita henkilökuntaa ja sen on museoita, jotka täyttävät toimittava ympärivuovaltionosuuden kriteerit, tisesti. Valtionosuutta mutta joita ei ole vielä hyväksytty järjestelmän saavista museoista 42 prosenttia on yksityisten piiriin, koska jaettavaa on rajallisesti. Jos jokin yhteisöjen tai säätiöiden ylläpitämiä, loput kunsaa lisää, joltakin toiselta on otettava. nallisia. Noin puolet valtionosuuksista maksetaan Vuonna 2016 alusta järjestelmän piiriin pääveikkausvoittovaroista. see kaksi uutta museota: Suomen ortodoksinen Museoiden valtionosuus määräytyy henkilökirkkomuseo Riisa ja Rauman merimuseo. työvuosien mukaan. Henkilötyövuoden hinta määTeatterit, orkesterit ja museot saavat vuonna rätään opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja siitä 2016 valtionosuuksina yhteensä noin 106 milvaltio maksaa 37 prosenttia. (Maakuntamuseot, joonaa euroa. Teattereiden valtionosuudet ovat aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot noin 51,9 miljoonaa euroa, orkestereiden noin saavat 47 prosenttia. Niitä on 17, joukossa esi20,1 miljoonaa euroa ja museoiden noin 34,1 merkiksi Designmuseo, Suomen rautatiemuseo ja miljoonaa euroa.

Saamelaismuseo.) Vuonna 2015 henkilötyövuoden yksikköhinta on 67 636 euroa.

Jos museolla on 6 henkilötyövuotta, sen saama valtionosuus laskettaisiin näin: 6 x 67 636 x 0,37=150 152 euroa. Käytännössä asia on kuiLähteet: OKM, Opetushallitus, tenkin monimutkaisempi.

Suomen museoliitto

”

8

MUSEO 4/2015

Futurismi T U O M O TA M M I N E N

sä kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistamistarpeita. Aihepiiriä pohditaan myös museopoliittinen ohjelmatyö -ryhmässä, jossa on myös museoiden edustajia. Esillä tulee olemaan ainakin toiminnan vaikuttavuuden ja tulosten huomioiminen rahoituksessa. ”Museotkin ovat toivoneet, että toiminnan laatu ja vaikuttavuus jotenkin tunnistettaisiin – haasteena on, miten sitä mitattaisiin tai arvioitaisiin oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla. Nykyinen järjestelmä ei tunnista, onko joku museo ollut erityisen aktiivinen, tarttunut tärkeisiin teemoihin tai järjestänyt suosittuja näyttelyitä”, toteaa kulttuuriasianneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Salonen sanoo, että ministeriössä kyllä ymmärretään museoiden huoli ennustettavuuden ja pitkäjänteisyyden puolesta. Toiminta on erilaista kuin vaikka teattereissa, joilla voi joku vuosi olla iso tuotanto ja seuraavana vuonna jotain pienempää. ”Lähdetään siitä, että katsotaan, mikä on hyvää nykyisessä mallissa ja mikä vaatii kehittämistä.” silti epäileväisiä. ”Museon tuloksellisuuden mittaaminen on sinällään kannatettavaa ja myös mahdollista.

Suurin ongelma opetus- ja kulttuuriministeri-

MUSEOISSA OLLAAN

Yllä: Varkauden museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta löytää museotyöstä inspiraatiota huonoinakin aikoina.

ön ajamassa mittaristossa on se, että tuloksellisuutta pyritään mittaamaan samoilla mittareilla kaikkien museoiden kohdalla”, Kimmo Levä kommentoi.

Edellisen kerran kannustinjärjestelmien toimivuutta selvitettiin edellisen hallituksen aikana. Vaikka nykymalli on jäykkä, ministeriön ehdotus sai kulttuuriväeltä tyrmäyksen. Selvityksen teki Kalle Kallio Museoliiton silloisena varapuheenjohtajana.

Selvityksen mukaan näyttelyjen määrän painottaminen olisi voinut johtaa merkityksettömien pientuotantojen tehtailuun. Kävijämääriä olisi varmasti manipuloitu ylöspäin. Muutenkin mittaristot olisivat ohjanneet museoita väärään suuntaan. ”Werstaan osalta täytyy sanoa, että koemittausten perusteella olisimme saaneet kannustinmallissa nykyistä enemmän valtionosuutta.

Tästä huolimatta pidin mallia epäonnistuneena.

Se ei huomioinut museoiden erilaisia lähtökohtia, oli sattumanvarainen ja perustui virheelliseen dataan. Museoliitossa toivoimme vertaisarviointiin perustuvaa laaturahoitusta, mutta sitä ei taas ministeriö halunnut”, Kallio sanoo.

MUSEO 4/2015

9

Futurismi Oikealla: Tilastoissa ovat mukana Suomen ammatilliset museot eli ne, jotka toimivat ammattihenkilökunnan voimin. Tällaisia museoita on 325. Lisäksi Suomessa on 700–800 paikallismuseota, joita pyörittävät esimerkiksi perinneyhdistykset, harrasteseurat tai yksityiset tai yksityiset keräilijät.

Museoiden rahoitus 2014

Museoiden menot 2014

LÄHDE: MUSEOTILASTO 2014

LÄHDE: MUSEOTILASTO 2014

Valtio 44,5 %

Palkkausmenot 43,9 %

Kunta 31,9 %

Kiinteistömenot 34,3 %

Omatoiminen 14,3 %

Kokoelmahankinnat 1,4 %

Säätiöt ja yhdistykset 3,1 %

Muut menot 20,4 %

Muut avustukset 6,2 %

Museokäynnit 2004–2014 LÄHDE: MUSEOTILASTO 2014

6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2004

2005

2006

4 783 164

4 340 172

4 475 613

2007

2008

2009

4 597 020

5 141 377

5 081 924

Kaikki museokäynnit yhteensä

10

MUSEO 4/2015

2010

2011

2012

2013

2014

4 869 035

4 985 417

5 254 171

5 451 635

5 445 468

Ilmaiskäynnit

Maksetut käynnit

Futurismi VARKAUDEN MUSEOISSA tulevaisuuden näkymät eivät ole erityisen valoisat, vaikka valtionosuusjärjestelmään ei puututtaisikaan. Lisää rahaa tuskin on luvassa.

Wredenkadulla tunnelma on kuitenkin parempi kuin vaikka vuonna 2008. Työkavereiden menetyksen lisäksi tuolloin painoi taidemuseon omista tiloista luopuminen. Se oli taloudellisesti välttämätöntä, mutta jonkin aikaa kaupungilla puhuttiin ”taidemuseon lakkauttamisesta”. Tuolloin kävijämäärätkin notkahtivat, mutta nyt ne ovat kasvaneet jo viiden vuoden ajan, ja henkilökunnan nahka on koettelemuksista kovettunut.

Entistä suurempi yleisö ei tuota suuria tuloja, koska museoon on vapaa pääsy, mutta olemassaolon kannalta juuri näkyvyys ja yhteys kuntalaisiin saattavat olla museoiden elinehto – vakuutus sille, että edes nykyinen rahoitus säilyy. ”Jos työ on näkymätöntä eikä kosketa ketään, hyvin helposti päättäjät vetävät punakynällä yli.

Sanon aina kaikille kulttuurialan toimijoille, että omaa toimintaa pitää jatkuvasti avata päättäjille. Uusia tulee joka neljäs vuosi – se työ ei lopu ikinä”, virkkaa erityisasiantuntija Ditte Winqvist Kuntaliitosta.

Varkaudessa on jo toimittukin. Esimerkiksi Peltolan kesäprojekti oli iso menestys, joka huomattiin tien toisella puolella kaupungintalossakin.

Melaranta kehuu museoiden saaneen fiksun ymmärtäjän sivistyslautakunnan helmikuussa aloittaneesta puheenjohtajasta Kati Hynnisestä (kok.). Vuosia ehtikin mennä, ettei museoita noteerattu valtuustossa millään lailla, Hynninen myöntää.

TÄMÄN OHJEEN MUKAAN

”

Juustohöyläleikkauk­ silla on suuri vaikutus, kun ne kohdistuvat ennestään vaatimattomiin toimintamenoihin.

”Peltolan projekti avasi kaupunkilaisten silmiä, että museotoiminta on muutakin kuin yksi pelkkä museorakennus. Taustalla on niin paljon kaikkea, mitä tavallinen kuntalainen ei tiedä”, Hynninen kiittää.

Koko ajan on silti mietittävä, miten nenä pysyy veden pinnan yläpuolella, Hanna-Kaisa Melaranta huokaa. Vaikeuksien kautta työporukasta on hioutunut tiivis ja tehokas, mutta ilman vuonna 2008 menetettyjä museon ydinosaamisen hallitsevia vakituisia työntekijöitä museo ei Melarannan mukaan pysty tärkeintä tehtäväänsä hoitamaan. Heitä kaivattaisiin esimerkiksi hoitamaan museon valtakunnallisesti ainutlaatuista, yli miljoonan valokuvan kuva-arkistoa. ”Saattaa mennä vuosi, ettei meillä luetteloida yhtään valokuvaa. Tosiasia on, että meidän pitää jättää asioita tekemättä. Se on museossa kauhean kriisin paikka, kun emme tee niitä asioita, joita varten olemme olemassa”, Melaranta suree. ”Mutta humanistin riemu on se, että huonoinakin aikoina aina on jokin asia, johon rakastuu ja jonka haluaa tehdä loppuun asti. Enhän minä täällä sen takia ole, että ylläpidän taloutta, vaan sisällön.” m Tuomo Tamminen

Naantalissa on odotettu jo 10 vuotta ”Kymmenen vuoden ajan ollaan valtionosuutta haettu ja kymmenen vuoden ajan ollaan kriteerit täytetty”, toteaa museonjohtaja Anne Sjöström Naantalin museosta.

Naantalin museo on yksi niitä väliinputoajia, joilla valtionosuudet kriteerit ovat täyttyneet 2000-luvun alussa samaan aikaan kuin monella muullakin. Sjöström sanoo ymmärtävänsä, että kaikkia ei ole voitu ottaa kerralla mukaan, mutta epäoikeudenmukaiselta se silti tuntuu.

Naantalissa tilanne on kuitenkin muuten varsin hyvä: kunnan talous on ollut hyvällä tolalla, ja päättäjät arvostavat museotaan. ”Tuntuu kuitenkin ikävältä, että vuodesta toiseen joutuu selittämään päättäjille ja muille virkamiehille, miksei rahaa saada. Jotenkin valtionosuus toisi sen tuen itsellekin, että kyllä meitä arvostetaan ja kyllä me teemme sitä mitä kuuluukin.”

MUSEO 4/2015

11

Futurismi

Uusi Amos Funkkishelmi Lasipalatsiin avautuu uusi taide­ museo keväällä 2018. Se viimeistelee Helsingin nykytaidekeskittymän.

H

ydinkeskustassa seisova Lasipalatsi edusti valmistuessaan vuonna 1936 funkkisarkkitehtuurin uusimpia tuulia. Liikehuoneistoja, ravintoloita ja elokuvateatterin sisältävä rakennus oli alun perin tarkoitettu tilapäiseksi rakennukseksi, joten nuoret arkkitehdit Revell-Kokko-Riihimäki saivat ELSINGIN

A M O S A N D E R S O N I N TA I D E M U S E O

12

MUSEO 4/2015

olla rohkeita. Keväällä 2018 ainutlaatuisessa rakennuksessa ja sen alla aukeaa uusi Amos Andersonin taidemuseo.

Tie kohti uutta museota alkoi strategiatyöstä, jossa tutkittiin taidemuseon toiminnan kehittämistä. Nykyinen museo sijaitsee Amos Andersonin rakennuttamassa kuusikerroksisessa yksityistalossa, jossa näyttelyt jakautuvat

yhdeksään eri tasoon. Nykyaikaisen näyttelytoiminnan ja esimerkiksi esteettömyyden kannalta talo rajoittaa toimintaa monella tavalla.

Museonjohtaja Kai Kartion mukaan näyttelyt ovat muuttuneet sisältöjensä osalta yhä monimuotoisemmiksi ja laajemmiksi. ”Amos haluaa pysyä mukana tässä kehityksessä”, Kartio sanoo. ”Totesimme myös, että haluamme olla kiinnostavia entistä laajemmalle yleisölle.

Amoksella on lisäksi pitkä historia muinaisia ja vieraita kulttuureja esittelevistä

Futurismi A M O S A N D E R S O N I N TA I D E M U S E O

Viereisellä sivulla ja yllä: Uuden taidemu­seon ytimen muodostaa Lasipalatsin au­kion alle sijoittuva 2000 m² näyttelysali.

näyttelyistä, joihin Yrjönkadun museo ei enää sovellu”, hän jatkaa.

Lopulta työssä päädyttiin ajatukseen uuden museon rakentamisesta. Uudisrakennuksen rahoittaisi kokonaisuudessa taidemuseon toiminnasta vastaava Konstsamfundet.

UUDEN MUSEON rakennustyöt alkavat tammikuussa 2016. Vanhan Lasipalatsin peruskorjaus kestää noin vuoden, jonka jälkeen aukion alle rakennettavan näyttelytilan ja Lasipalatsin museotilojen osalta työt jatkuvat vuoden 2018 puolelle.

Museon suunnittelusta vastaa JKMM arkkitehdit, joka on piirtänyt myös Seinäjoen uuden kaupunginkirjaston ja Turun pääkirjaston. ”Arvokas ympäristö ja suojeltu rakennus antoivat kiehtovan lähtökohdan museon muotoilulle. Uuden arkkitehtuurin pitää sopeutua ympäristöönsä, mutta samalla erottua siitä selkeästi uutena kerrostumana”, museon pääsuunnittelija Asmo Jaaksi kertoo.

”Uuden museon tilojen suunnittelussa joudumme katsomaan pitkälle tulevaan. Tilojen tulee olla ensisijaisesti joustavat ja mahdollistaa erilaiset taiteen muodot. Tilat suunnitellaan ennen kaikkea sisällön eli taiteen ehdoilla, mutta kokonaisvaltaiseen elämykseen kuuluu myös rakennuksen arkkitehtuuri.”

Uudesta taidemuseosta tulee kulttuurikeskus, joka koostuu vanhasta Lasipalatsista, Lasipalatsin aukion alle sijoittuvasta, noin 2000 m2 näyttelytilasta sekä muista talon toimijoista. Maan alla sijaitsevaa näyttelysalia voidaan käyttää yhtenä suurena näyttelytilana tai se voidaan jakaa useammalle näyttelylle. Haluttaessa tilaan saadaan luonnonvaloa Lasipalatsin aukion puhkaisevista kattoikkunoista. Osa uuden museon toimintaa tulee olemaan myös elävä Lasipalatsin aukio.

Vilkas elokuvafestivaalitoiminta Bio Rexissä jatkuu ja se helpottaa yhteistyötä eri taiteenalojen kanssa. ”Amos haluaa olla aktiivinen toimija Suomen kuvataidekentällä. Näyttelylinjauksissa tämä tarkoittaa uusimpien nykytaiteen ilmiöiden tutkimista ja esittelyä. Nuorten merkitys kohderyh-

mänä kasvaa voimakkaasti. Se tarkoittaa uudenlaisia näyttelyitä, uuden tekniikan hyväksikäyttöä näyttelyissä sekä merkittävästi aiempaa laajempaa yhteistyötä koulujen ja muiden nuorten kanssa töitä tekevien toimijoiden kanssa”, Kai Kartio toteaa.

Lasipalatsiin viimeistelee Helsingin keskustan nykytaidekeskittymän. Lasipalatsi, Kiasma, Helsingin taidemuseo HAM ja Taidehalli sijaitsevat 500 metrin säteellä toisistaan. Tarkoitus onkin, että museot tekevät tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä paitsi markkinoinnin, myös sisältöjen osalta.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kiinnostus museoita kohtaan ei ole nopeasti muuttuvassa maailmassa laantumassa – pikemminkin päinvastoin.

Vahva taidemuseokenttä tukee myös kotimaisten taiteilijoiden kansainvälistymistä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, että ihmisille on tarjolla entistä enemmän kiinnostavaa koettavaa. m A MOK SEN MUUTTO

Timo Riitamaa MUSEO 4/2015

13

VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO

Futurismi

SUOMEN PELIMUSEO pelaa joukkorahoituksella Museokeskus Vapriikkiin Tampereelle avautuva Suomen pelimuseo vahvisti talouttaan joukko­ rahoituskampanjalla. Kampanjan tuotolla hankitaan kokoelmiin pelattavia pelejä.

P

ensimmäinen suomalainen museo, jonka rahoituksesta osa on kerätty joukkorahoituksella. Vastaavia esimerkkiä ei juuri löydy ulkomailtakaan. Syyskuun lopussa päättyneeseen joukkorahoituskampanjaan osallistui yli 1100 mesenaattia ja rahaa kerättiin lähes 86 000 euroa.

14

ELIMUSEO ON

MUSEO 4/2015

Summa ei yksin riitä museon perustamiseen, mutta koska kerätty tulos oli selvästi yli museon asettaman 50 000 euron minimitavoitteen, avautuu Suomen pelimuseo Vapriikissa suunnitelmien mukaisesti ensi vuonna. Joukkorahoitukseen osallistuneet pääsevät museoon joulukuussa 2016 ja muu yleisö kuukautta myöhemmin tammikuussa 2017.

Yllä: Pelejä esiintyy vanhoissa kuvissa jonkin verran, mutta 1980-luvulta lähtien niitä on kokoelmissa vähemmän. Finlaysonin omistaja Wilhelm von Nottbeck perheineen shakkilaudan ääressä Tampereella vuonna 1866.

Suurin syy käynnistää joukkorahoituskampanja oli se, että henkilökunta ei halunnut tehdä museota ilman pelattavaa.

Voiko pelejä edes ymmärtää pelaamatta niitä? Vanhojen pelien pitäminen toimintakuntoisina on kuitenkin tekninen haaste, jonka ratkaiseminen maksaa.

Tampereen kaupungin museopalveluilta tuli selvä viesti, että pelattavat

Futurismi LEENA KORPPOO, VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO

Oikealla: Isänsä sylissä istuva lapsi on Karoliina Korppoo, joka on Cities: Skylines -pelin pääsuunnittelija. Uudempia pelaamiseen liittyviä kuvia on saatu Suomen pelimuseon kokelmaan kuvakeruukampanjalla.

Oikealla, alla: Sisarukset pelaavat Tetristä 1990-luvun lopulla.

TERHI SUOJALEHTO-KOSKINEN, VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO

pelit eivät voi laajassa mittakaavassa olla museon ydintoimintaa. Siksi rahoitus oli järjestettävä toisella tavalla.

Koska innokkaimmat peliharrastajat suhtautuvat tunnetusti harrastukseensa intohimoisesti, joukkorahoitus tuntui realistiselta tavalta kerätä tarvittava rahasumma.

Joukkorahoitukseen päädyttiin myös siksi, että sillä voitiin etukäteen selvittää museohankkeen kysyntää. Työryhmällä oli lähtökohtaisesti vahva näkemys siitä, että Suomen pelimuseo kiinnostaa yleisöä. Joukkorahoituskampanja oli kätevä ja lähes riskitön tapa osoittaa jo etukäteen, että Suomeen tarvitaan ja kaivataan pelimuseota.

Joukkorahoituskampanjan käynnistäminen ei ollut yksiselitteistä. Neuvot-

”

Joukkorahoitus­ kampanjalla voitiin selvittää etu­ käteen museohankkeen kysyntää.

telujen jälkeen päädyttiin kuitenkin sekä Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelua että Tampereen kaupungin lakimiehiä tyydyttävän ratkaisuun. Museo on tyytyväinen kaupungin virkamiesten myönteiseen suhtautumiseen uutta rahoituskanavaa kohtaan.

Yleinen ilmapiiri Suomessa on nykyään vastaanottavainen peleille, mikä omalta osaltaan helpotti hankkeen toteuttamista ja pelien esiintuomista osana kulttuuriperintöä. Useimmille suomalaisille on selvää, ettei pelien tekeminen ole pelkkää leikkiä, vaan se vaatii paljon ajattelua, koulutusta ja tietotaitoa.

Toisaalta Suomessa on pelattu aina ja pelikulttuuria on tallennettu kattavasti museoiden esine- ja kuvakokoelmiin pitkältä aikaväliltä. Pelaamista on talletettu valokuvina, mutta myös fyysisiä pelejä on päätynyt kokoelmiin jo kauan ennen nykyistä digipelibuumia.

Nykyään digipelitkin ovat monelle jo toisen tai kolmannen sukupolven toimintaa. Uusimpien tutkimusten mukaan 52,5 prosenttia suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa. Keskimääräinen digitaalisia pelejä pelaava suomalainen on jo 37-vuotias, eikä sukupuolten välillä ole enää

eroa peliaktiivisuudessa. Pelaamisesta on tullut koko kansan kulttuuria.

Pelikulttuuri myös yhdistää. Museolaitoksen yksi vahvuus on sukupolvien välisen vuoropuhelun edistämisessä. Se tulee olemaan myös Pelimuseon tavoite.

Mikä olisi mukavampaa kuin keskustella nuorten kanssa siitä, minkälaisia pelejä oma sukupolvi aikoinaan pelasi ja mitä niistä ajatteli. Tai mikseivät perheen lapset voisi kertoa vanhemmille heille tärkeästä harrastuksesta pelien ja niihin liittyvien esineiden ympäröimänä. m Niklas Nylund MUSEO 4/2015

15

A R I K A RT T U N E N / E M M A - E S P O O N M O D E R N I N TA I T E E N M U S E O

Kokoelmat kertovat

Avaruusajan Futuro-talo kiehtoo FUTURO-TALO NRO 001 on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuuhun Näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa.

FUTURON MAAILMA -näyttely on avoinna WeeGeen Studio Suurosessa 31.1.2016 asti.

16

MUSEO 4/2015

N

WeeGeen pihalla esillä oleva arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema Futuro on malliesimerkki 1960-luvun lopun ajattelusta, jolloin kaikki oli mahdollista ja tulevaisuus täynnä uutta tekniikkaa ja materiaaleja. Futuromaailman kehitysoptimismi kiehtoo edelleen sekä yleisöä että tutkijoita. ”Futuroon liittyy paljon kiinnostavia kysymyksiä. Onko se arkkitehtuuria, designia, veistos vai asunto?” Futuro-tutkija Marko Home pohtii. ”Joka tapauksessa se on kulttiobjekti, johon kiteytyvät avaruusajan utopiat.”

Marko Homeen työparina toimii moderneihin materiaaleihin erikoistunut konservaattori Sami Supply. Hän on ohjeistanut Futuro-talojen omistajia rakennuksen kunnostamisessa ja ennaltaehkäisevässä konservoinnissa, ja toimi asiantuntijana myös WeeGeen Futuron konservoinnissa.

WeeGee-talon Futuro konservoitiin huolella ja sisustettiin vuoden 1968 alkuperäiseen asuun.

Vuodesta 2012 lähtien Futuro on ollut kesäisin avoinna yleisölle. ÄYTTELYKESKUS

”Rakennus kuluu jonkin verran käytössä, mutta kaikille oli itsestään selvää, että tämä Futuro on osan vuodesta avoinna yleisölle myös sisäpuolelta”, Supply kertoo.

Konservaattori tarkistaa rakennuksen neljä kertaa vuodessa. Keväällä suoritetaan peruspesu. Rakennuksessa pidetään myös talvella noin 12–15 asteen lämpötila.

Futuron menestyskausi jäi lyhyeksi. Vaikka tiedotusvälineet innostuivat uudesta mobiilirakennuksesta, tuotanto osoittautui liian kalliiksi, eikä sarjatuotantovaiheeseen päästy. Pian tuli öljykriisi ja aika ajoi Futuron ohi.

Avaruusajan rakennukset elävät kuitenkin omaa elämäänsä osana kulttuuriympäristöä.

Maailmassa tunnetaan kaikkiaan noin 65 Futuro-taloa. Käyttötarkoitukset vaihtelevat: Ahvenanmaalla Futuro toimii perheen kalastusmajana ja Australiassa Canberran yliopiston kokoustilana. Futuron prototyyppi on Rotterdamissa Boijmans Van Beuningen -museon omistuksessa.

Tuuli Rajavuori

n e d i o e s u M elyt ta

t t y ä n i lv

TALVI/2015 Näyttelyliitteestä löydät museoiden talvikauden kiinnosta­ vimmat näyttelyt ympäri Suomen. Ajantasaisen näyttely­ kalenterin ja lisätietoa museoiden näyttely- ja tapahtuma­ tarjonnasta sekä kaikki Museokortti-museot löydät osoitteesta museot.fi.

Yhteydenotot Museo-lehden ilmoitusasioissa: Yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puh. 0444 300 701. Ilmoituskoot ja -hinnat löytyvät Museo-lehden mediakortista Museoliiton sivuilta osoitteesta www.museoliitto.fi/museo-lehti/ilmoitusmyynti.

Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki puh. 09 5841 1700 museoliitto@museoliitto.fi • www.museoliitto.fi

Näyttelykalenteri Kulttuurihistorialliset sekä luonnontieteelliset ja erikoismuseot Marraskuu

27.11.2015–10.1.2016 Komendantin joulu – Kommendantens jul, Loviisan kaupunginmuseo, Loviisa 27.11.2015–10.4.2016 Nukkekoteja Lontoon Victoria and Albert Museum of Childhoodin kokoelmasta, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku

Talvinäyttelyt

Gt KUOLEMA JA VOITTO

C KANSAINVÄLINEN NÄYTTELY KAMUSSA 27.3.2016 ASTI!

28.11.2015–6.1.2016 Helsinki 1850 -piparikaupunki, Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 28.11.–30.12.2015 Joulu Naantalin museon kokoelmissa, Naantalin museo, Naantali 28.11.2015–6.1.2016 Katetut joulupöydät -näyttely Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turku

29.11.–20.12.2015 Kotimuseon Joulu Liedon Vanhalinna, Lieto 30.11.–20.12.2015 On joulu-ilta, Aleksis Kiven syntymäkoti, Nurmijärvi

Joulukuu

1.12.–31.12.2015 Eläinten joulu -näyttely, Turun Biologinen museo, Turku 1.12.2015–6.1.2016 Joulupöydät, Turun linna, Turku 1.12.2015–10.1.2016 Kas näin heiluu kassi!, Suomen käsityön museo, Jyväskylä

Carol

Rama

28.11.2015–6.1.2016 Palanderin talon joulu, Palanderin talo, Hämeenlinna

polte / 14.10.15–10.1.16

18

MUSEO 4/2015

lusinghe (yksityiskohta), 2003. Collection Charles Asprey, london, © kuva: Andy Keate, © Archivio Carol Rama, torino

28.11.2015–13.1.2016 Olki – Halm, Fiskarsin Museo, Raasepori

www.espoonkaupunginmuseo.fi Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo

Talvinäyttelyt

SUOMENLINNAN LELUMUSEO LELUMUSEON TALVIAIKA 28. 11.–20. 12 viikonloppuisin 11–16 26. 12–6. 1. päivittäin 11–16 25. 3.–1. 5. viikonloppuisin 11–17 Pääsyliput 6/4/3 € Museokorttikohde Suomenlinnan Lelumuseo Suomenlinna C 66 00190 Helsinki www.lelumuseo.fi

HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO AJATTELUN VOIMAA – Helsingin yliopiston tarina.

Yliopistomuseon uusi päänäyttely.

Ma–pe 12–18, la 11–15.

Fabianinkatu 33, 3. krs (yliopiston päärakennus, uusi puoli).

Vapaa pääsy! www.museo.helsinki.fi

SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ ERIKOISNÄYTTELY SIRKUKSEN MAGIAA 5.3.2017 saakka Pienoisnäyttely PEZhibition 15.3.–21.8.2016 Avoinna ti, to 11–18, ke, pe klo 11–19, la, su klo 11–17. WeeGeen pääsylippu: 12/10 €, alle 18-v. ja yli 70-v. maksutta.

Näyttelykeskus WeeGee Ahertajantie 5, Espoo puh. 09-81631833 lelumuseohevosenkenka.fi

HELSINGIN OBSERVATORIO TÄHTITIETEEN YLEISÖKESKUS Yleisöopastus kk:n toinen la klo 14:00.

Kuukauden tähtitaivas – planetaarioesitys kk:n ensimmäinen la klo 13:00.

Ti–ke, pe–su 12–16 to 12–20 Kopernikuksentie 1 Helsinki 6/4/2 € www.observatorio.fi

Näyttelykalenteri 1.12.2015–30.1.2016 Paikallistu!, Valvillan tehdasmuseo, Hyvinkää 4.12.2015–14.2.2016 Kauneimmat koulutaulut, Työväenmuseo Werstas, Tampere 4.12.2015–31.12.2018 Mutkat suoriksi, Kymenlaakson museo, Kotka 5.12.2015–20.3.2016 Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista, Turun linna, Turku 5.12.2015–27.3.2016 Maali!

Raimo Kuittisen urheilukuvia 1960-1970-luvuilla, Hangon museo, Hanko 8.12.2015–6.1.2016 Perinteinen joulunäyttely Heinolan kaupunginmuseo, Heinola 10.12.2015–2.1.2016 Kuopion korttelimuseon joulu, Kuopion korttelimuseo, Kuopio 12.12.2015–10.1.2016 Ranskalainen joulu suomalai­ sessa kartanossa, Porvoon museo, Vanha raatihuone, Porvoo 19.12.2015–6.3.2016 Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n minitekstiilinäyttely, Suomen käsityön museo, Jyväskylä

Tammikuu

9.1.–30.4.2016 Avaruus LEGOmaailmassa, Helsingin observatorio, Helsinki

KOTI KESKELLÄ HELSINKIÄ

Taidekoti Kirpilä

Pohjoinen Hesperiankatu 7. Avoinna ke 14–18 ja su 12–16.

Maksuton sisäänpääsy, ryhmät myös tilauksesta. www.taidekotikirpila.fi

10.1.–28.2.2016 Antti Leinosen palkittuja luontovalokuvia, Kainuun Museo, Kajaani 13.1.–28.2.2016 Barely There, Suomen käsityön museo, Jyväskylä 15.1.–13.3.2016 Arabiaa – kastikekulhoja Kalervo Jussinniemen kokoelmasta, Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio 17.1.–13.3.2016 Teatteripukuja, Kainuun Museo, Kajaani

MUSEO 4/2015

19

23.1.–27.3.2016 Come to Finland - Off the beaten track, EteläKarjalan museo, Lappeenranta 23.1.–28.8.2016 Omin käsin, Suomen käsityön museo, Jyväskylä 26.1.–12.6.2016 Jorma Luhta: Vaeltajat, Luontotalo Arkki, Pori 29.1.–6.3.2016 Pikkuinen iso ilo – nukkekotiharrastajan arkea, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku 30.1.2016–1.1.2020 Maisema, Serlachius-museo Gustaf, MänttäVilppula 31.1.–13.3.2016 Teuvo Salmisen karikatyyrejä julkisuuden henkilöistä, Heinolan kaupungin­ museo, Heinola Helmikuu

2.2.–30.4.2016 Luonnon taidetta – The Art of Nature, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 4.2.–11.9.2016 Hirvi; Jyrki Portin valokuvia, Kieppi Kokkolan luonnontieteellinen museo, Kokkola

Talvinäyttelyt

si&nä

28. 11. 2015–6. 1. 2016 Palanderin talon joulu Avoinna ti–su 11–17 ryhmät tilauksesta Pääsymaksu 5/4/2 € Linnankatu 16, Hämeenlinna p. 03 621 2977 hameenlinna.fi/ historiallinenmuseo

muotokuvassa 26.2.—8.5.2016

VANTAAN TAIDEMUSEO MYYRMÄKITALO

MUSEO MILITARIA SODAN VÄRIT -NÄYTTELY 24. 9. 2015–31. 3. 2016 Pohjois-Suomen miinanraivaus 3. 12. 2015–31. 12. 2016 ti–su 11–17 8/4/6/18 € ja Museokortti Opastusmaksu 40 € Vanhankaupunginkatu 19, HÄMEENLINNA p. 03 682 4600 www.museomilitaria.fi

SOTAMUSEO HAKKAPELIITOISTA RAUHANTURVAAJIIN Perustietoa ja mielenkiintoisia tarinoita Suomen sotahistoriasta menneiltä vuosisadoilta nykypäivään.

10.2.–24.4.2016 Paina puuta, Etelä-Pohjanmaan maakunta­ museo, Törnävän museoalue, Seinäjoki

ti–to 11–17, pe–su 11–16 liput 5/3/12 € Liisankatu 1, Helsinki p. 0299 530259 www.sotamuseo.fi

10.2.–10.4.2016 Silmännäkijät, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 10.2.2016–15.1.2017 Suksi Heurekaan!, Heureka – Suomalainen Tiedekeskus, Vantaa

Suomen museoliitto Twitterissä

19.2.–24.4.2016 Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200 vuotta, Kuopion museo, Kuopio 23.2.2016–8.1.2017 Metsäsuomalaiset, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

ARVO SUMMANEN BRONDAN VINTIN LEGENDA 18.9.2015–30.1.2016

24.2.–17.9.2016 Tehtaan tytöt, Hyvinkään kaupunginmuseo, Hyvinkää

VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA! TI KE PE 11–18 TO 13–20 LA 10–16

MUSEO 4/2015

KOTIMUSEO

mi nä

6.2.–31.12.2016 Sukellusveneet Suomessa, Forum Marinum, Turku

20

PALANDERIN TALO

SA-KUVA/HEIKKI ROIVAINEN

Näyttelykalenteri

Twitter.com/museoliitto

Talvinäyttelyt

SUOMEN RAUTATIEMUSEO NÄHTÄVÄÄ JA KOETTAVAA KOKO PERHEELLE! Uudistuvassa perusnäyttelyssä rautateiden historiaa 1870-luvun asemamiljöössä Avoinna talvikaudella ti–pe 12–15, la–su 12–17 8/5/3 € Hyvinkäänkatu 9, Hyvinkää p. 040 862 5241 www.rautatiemuseo.fi

PÄIVIKKI JA SAKARI SOHLBERGIN KOTIMUSEO 1900-LUVUN KULTTUURIKOTI HELSINGIN KATAJANOKALLA Avoinna Opastetut kierrokset arkimaanantaisin 15.30 ja 17.00 sekä ryhmille sopimuksen mukaan Kauppiaankatu 11 A, Helsinki p. 09 636 753 www.pss-saatio.fi

Näyttelykalenteri 28.2.–31.12.2016 Suojeluskuntatalo 90 vuotta, Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki

Taidemuseot Marraskuu

27.11.2015–10.4.2016 Juhana Moisander: Lost Boys, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku 27.11.2015–31.1.2016 Kirsi Kaulanen Gaia: Kotona metsässä, Aineen taidemuseo, Tornio 27.11.2015–17.1.2016 PIMIÖ Persijn Broersen & Margit Lukács: Mastering Bambi, Turun taidemuseo VarsinaisSuomen aluetaidemuseo, Turku 27.11.2015–28.2.2016 Riitta Ikosen Mail Art – Art Mail -näyttely, Postimuseo, Tampere 27.11.2015–17.1.2016 STUDIO Sirkku Ketola: SHhh..! Still Hearing the Whispers of the Queen, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku 28.11.2015–3.1.2016 Nuoret 2015, Helsingin Taidehalli, Helsinki 28.11.2015–21.2.2016 Näkijöitten sukua – Alpo Jaakola ja Heikki W. Virolainen, Taide- ja museokeskus SINKKA, Kerava 28.11.2015–28.2.2016 Paradise Express Rauman taidemuseo, Rauma

Joulukuu

1.12.–31.12.2015 Joulukalenteri, Raision museo Harkko, Raisio 3.12.2015–10.1.2016 Reetta Ahonen, Galleria Ratamo, Jyväskylä

MUSEO 4/2015

21

4.12.2015–24.1.2016 Ihmisen kuori, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna

Talvinäyttelyt TALVEN NÄYTTELYT Mikkelin taidemuseo

4.12.2015–4.1.2016 Kaiken maailman röttelöitä!, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku

Saareen

26.9.2015–14.2.2016

Kari Piippo – graafikko 27.11.2015–14.2.2016

4.12.2015–24.1.2016 Tiina Valkeapää, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää

Kuolema

– SKjL:n teemanäyttely 26.2.–22.5.2016

Länsi-Savo -kokoelma 26.2.–22.5.2016

5.12.2015–31.1.2016 Dimensio, Keski-Suomen museo, Jyväskylä 10.12.2015–6.1.2016 Heinolan Taide 2015, Heinolan taidemuseo, Heinola 11.12.2015–16.1.2016 Ilkka Väätti, Imatran taidemuseo, Imatra 11.12.2015–14.2.2016 Piia Salo & Katja Skinnari K. H. Renlundin museo – KeskiPohjanmaan maakuntamuseo, Roosin talo, Kokkola 12.12.2015–14.2.2016 Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija, Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi, Alajärvi 13.12.2015–17.1.2016 Art Kainuu 2015, Kajaanin taidemuseo, Kajaani

Kari Piippo, Paris, 2014

Päämajamuseo 31.12.2015 saakka Sodasta rauhaan – Suomi 1944–1945

Suur-Savon museo 31.12. saakka Pääasia – Päähineitä museon kokoelmasta

Ristimäenkatu 5 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna ke 12–19, to, pe 10–17, la 10–13, ma–ti suljettu.

KULTAMUSEO TÄHDISTÄ RÄNNIIN 29. 4. 2016 saakka

NASA, ESA, J. HESTER, A. LOLL (ASU)

Näyttelykalenteri

Suomen ja kansainvälinen kultahistoria Kullanhuuhdontaa ja museokauppa Avoinna ma–pe 10–16 26. 12. 2015–16. 4. 2016 myös la 12–16 Pääsymaksut 10/8/5 EUR 99695 Tankavaara p. 016-626171 www.kultamuseo.fi

KEMIN HISTORIALLINEN MUSEO

Päämajankuja 1–3 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna 1.9.–30.4. pe–su 10–17.

MEREN JA JOEN KAUPUNKI -perusnäyttely LAITAKARI – saaren ja sahan tarina -valokuvanäyttely

Otavankatu 11 50130 Mikkeli Puh. 015 213 606 Avoinna 1.9.–30.4. ke 10–17, la 14–17.

ti–to 11–17, pe 11–19, la–su 11–15 Marina Takalon katu 3 94100 Kemi tel. +35816258247 historiallinenmuseo@ kemi.fi www.merilapinmuseot.fi

MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 • Fax. 015 366 161 museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot

Anita Snellman 9.10.2015-30.1.2016

Viivan viemät

15.12.2015–14.1.2016 Luovaa voimaa luonnosta -kiertonäyttely, Rautalammin museo, Rautalampi

Piirustuksia Leonardo Da Vilhun kokoelmasta 11.9.2015-16.1.2016

Tammikuu

1.1.–24.4.2016 Tunnelmapaloja Halosenniemessä, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula

Kauppakatu 35, ti-la 10-17, vapaa pääsy alle 18-v.

6.1.–31.12.2016 Aulagallerian näyttelyt vuonna 2016, Forssan museo, Forssa 8.1.–17.3.2016 Raili Vesakari – maalauksia ja grafiikkaa, Keuruun museo, Keuruu 15.1.–13.3.2016 Anders Petersen, Raision museo Harkko, Raisio

22

MUSEO 4/2015

Vapriikissa 29.1.2016 alkaen!

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / PUH. 03 5656 6966 PÄÄSYMAKSU 10/4¤ / WWW.VAPRIIKKI.FI

Talvinäyttelyt

HUITTISTEN MUSEO PAIKALLISHISTORIAA Presidentti Risto Ryti Kuvanveistäjä Lauri Leppänen Avoinna ryhmille sop. muk., 1.2.2016 alkaen la–su 12–16 Pääsymaksu 2 € Kirkkotie 4, 32700 Huittinen P. 044 560 4319 www.huittinen.fi/museo

NELIMARKKA-MUSEO Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 12.12.2015–14.2.2016 VUODEN NUORI eteläpohjalainen taiteilija Ville Vuorenmaa ma–pe 11–17, la 12–16, su 12–17 6/4€ Pekkolantie 123, Alajärvi 06 5572129 www.nelimarkka-museo.fi

LAPUAN TAIDEMUSEO HYÄRYLLISTÄ Jouko Korkeasaari Sari Koski-Vähälä Heli Kurunsaari KIERTOKULKUJA 29. 9. 2015–23. 1. 2016

Näyttelykalenteri 19.1.–3.4.2016 Sasha Huber: My Racism is a Humanism.

A Lecture, Porin taidemuseo, Pori 20.1.–29.5.2016 Martan mallina, Tuusulan museot, Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula

Avoinna ti–pe 12–18, la 11–15 Kulttuurikeskus Vanha Paukku

21.1.–24.4.2016 Kasaritaidetta Leningradista, Joensuun taidemuseo, Joensuu

Kauppakatu 23, Lapua p. 06-4384520 www.lapuantaidemuseo.fi

22.1.–13.2.2016 Omat kokoelmat, Imatran taidemuseo, Imatra

SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA Uuden perusnäyttelyn avautumista odotellessa KONEISTA VOIMAA! Avoinna talvikaudella ti–pe, su klo 10–17 Vanhankirkontie 383, Loimaa p. 02 763 7700 www.sarka.fi

TARINOITA MATKALLESI

tarinasoitin.fi/seinaton

22.1.–8.5.2016 Ennen sotaa, Tikanojan taidekoti, Vaasa 22.1.–28.2.2016 Sampo Malin, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä 22.1.–3.4.2016 Tommi Toija Mutatis Mutandis, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä 23.1.–20.3.2016 SKILLS – Thinking through making, telling by hand, Oulun taidemuseo, Oulu 23.1.–20.3.2016 Ihan tiloissa – Jussi Goman, Jouna Karsi, Antti Oikarinen, Jenni Yppärilä, Oulun taidemuseo, Oulu 23.1.–13.3.2016 Jussi Heikkilä: Havainnoista, Helsingin Taidehalli, Helsinki 26.1.–21.5.2016 Hummani hei, Kuopion taidemuseo, Kuopio 28.1.–24.4.2016 Samuli Heinonen, Näin kauniina päivänä ei voi sattua mitään pahaa, Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo ja Kouvolan kaupunginmuseo, Kouvola 30.1.–29.5.2016 Silent spaces – Intensified Integrities, GallenKallelan Museo, Espoo 30.1.–15.5.2016 Valokuvaaja Juha Metso, Salon taidemuseo – Veturitalli, Salo

MUSEO • aina mukanasi • aina avoinna MUSEO 4/2015

23

Näyttelykalenteri

Talvinäyttelyt

30.1.–29.5.2016 Välimeren valoa – Musée Regards de Provence, Marseille, Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampere

SAGALUNDS MUSEISTIFTELSE www.sagalund.fi 25700 Kimito Öppet/Auki 1. 6.–31. 8. 11–17 Övriga tider/ muina aikoina 9–16 lö/la 10–13

31.1.–22.5.2016 Eeva Kirilin KASVIKARTASTO, Varkauden taidemuseo, Varkaus 31.1.–22.5.2016 Leena Mäki-Patola OX Installaatio ja Jokapäiväinen taide ympäri kaupunkia, Varkauden taidemuseo, Varkaus

Joulutapahtumia museoissa Marraskuu

28.11.2015 Hammarbackenin Joulu – Jul på Hammarbacken, Fiskarsin Museo, Raasepori

ANSELM

KIEFER TEOKSIA GROTHE-KOKOELMASTA

24.4.2016 SAAKKA

28.11.2015 Helsinki 1850 – piparikaupunki -työpaja, Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 28.11.2015 Jouluinen grafiikkapaja lapsille, Järvenpään taidemuseo, Järvenpää

28.11.2015 Joulutori, Suomen lasimuseo, Riihimäki 28.11.2015 Joulutori, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 28.11.2015 Muumien joulusatu, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO TÖRNÄVÄN MUSEOALUE Perusnäyttely Mihinä me ollahan?

Vinttigalleriassa Puusta pitkälle 10. 2.–24. 4. 2016 Luontonäyttely Keidas Avoinna ke 12–18 to, pe, su 12–16 Törnäväntie 23, Seinäjoki p. 06 416 2642 www.seinajoki.fi/museo

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO

Anselm Kiefer, osakuva teoksesta Jaipur, 2005

28.11.2015 Joulupuun päivä, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

www.bruksmuseum.fi 25900 Dalsbruk Öppet/Auki 1. 6.–28. 8.

11–18 Övriga tider enligt överenskommelse Muina aikoina sopimuksen mukaan

SUOJELUSKUNTA- JA LOTTA SVÄRD -MUSEO Aatteen kodit – Suojeluskuntatalon 90-vuotisnäyttely Suojeluskuntien, lottien ja jääkäreiden historiaa.

Avoinna ke 12–18, to, pe, su 12–16 Kauppakatu 17, Seinäjoki p. 06 416 2734 www.seinajoki.fi/museo

28.11.–12.12.2015 Tekniikan museon jouluvalo­ työpajat, Tekniikan museo, Helsinki 28.–29.11.2015 WeeGeen joulu – pajoja ja puoteja, Näyttelykeskus WeeGee, Espoo 29.11.2015 Adventin avaus, Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki

24

MUSEO 4/2015

KÄYKÄÄ ROHKEASTI PIDEMMÄLLE MÄNTTÄ | VIIKONLOPPUISIN SERLACHIUS-BUSSILLA VILPPULAN RAUTATIEASEMALTA MUSEOIHIN | PUHTAITA MAKUJA RAVINTOLA GÖSTASSA | (03) 488 6800 SERLACHIUS.FI

Tykkää Museoliitosta Facebookissa!

Talvinäyttelyt

RAUMAN MUSEO MARELA

Näyttelykalenteri

SILKKI – KULLAN ARVOINEN LANKA

29.11.2015–13.1.2016 Glimsin joulu, Espoon kaupunginmuseo, Talomuseo Glims, Espoo

Avoinna: Ti–Pe 12–17 La 10–14 Su 11–17

29.11.2015 Muumien joulusatu, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo

Katso ajankohtaiset pääsymaksut www.rauma.fi/museo Kauppakatu 24 044-793 3532

29.11.2015 Saran joulu­ myyjäiset, Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa 29.11.2015 Tiernapojat ja joulu taiteilijayhteisössä, Järvenpään taidemuseo, Järvenpää

FORSSAN MUSEO HISTORIAA NYKYAJASSA – VIKSUSTI VORSSASTA! Avoinna ti–pe 10–16, la 10–14, su 12-16 Pääsymaksut 5/3/0 € Kehräämöalue, Wahreninkatu 12, Forssa p. 03-4141 5838 www.forssanmuseo.fi

Joulukuu

1.12.2015–6.1.2016 Antti joulut aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku 1.12.–24.12.2015 Joulukalenteri Marelassa, Rauman museo, Marela, Rauma 2.12.2015 Oi jouluyö - Uo juulakorat, Ikolan ulkomuseo, Nurmes 2.12.2015 Muistojen matkalaukku: Joulumuistoja, Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 3.12.2015 Siidan joulunavaus, Saamelaismuseo Siida, Inari 5.12.2015 Erkkolan joulu­ myyjäiset, Tuusulan museot, Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula 5.12.2015 Halosenniemen joulumyyjäiset, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula

Raision talvi 1.12.-31.12.2015 Joulukalenteri 15.1.-13.3.2016 Anders Petersen 17.3.-29.5.2016 Emma Peura Raision museo Harkko / Raision kaupungintalo Nallinkatu 2, 21200 Raisio 044 797 1683 www.raisio.fi/harkko Vapaa pääsy Seppo Savola, Killin ja Nallin joulu, 2000, etsaus, akvatinta (osa)

5.12.–12.12.2015 Isoäidinaikainen joulu, Kuralan Kylämäki, Turku 5.12.2015–20.12.2017 Tonttuukon kierrokset, Turun linna, Turku 9.12.2015 Joulun tuntu, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnävän museoalue, Seinäjoki 9.12.2015 Yleisöluento: Petruksen piparkakkumainen joululuento, Liedon Vanhalinna, Lieto

MUSEO 4/2015

25

10.12.2015 Joulun historiaa joululaulujen kautta -luento ja yhteislaulutilaisuus, Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila, Helsinki 10.12.2015 Merimuseon Joululahjavalvojaiset, Rauman merimuseo, Rauma 12.12.2015 Helsinki 1850 – jouluinen piparkakkutyöpaja koko perheelle, Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 12.–13.12.2015 Jouluinen taidebasaari ja Kahvila Kanelitanko, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä 12.12.2015 Joulumyyjäiset, Suomen Ilmailumuseo, Vantaa 12.–13.12.2015 Joulutunnelmaa Glimsissä, Espoon kaupunginmuseo, Talomuseo Glims, Espoo 12.–13.12.2015 Käsityöläisten joulutori, Suomen käsityön museo, Jyväskylä 12.12.2015 Lasten joulupostipäivä, Luostarinmäen käsityöläis­ museo, Turku 12.12.2015 Villan joulu, Hyvinkään kaupunginmuseo, Hyvinkää 13.12.2015 Joulun tunnelmaa Meritalon museossa, Meritalon museo, Salo 13.12.2015 Lucian päivä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turku 15.12.2015 Joululahjavalvojaiset, Kuralan Kylämäki, Turku 19.–20.12.2015 Jouluista musiikkia Muurarin salissa Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku 19.–20.12.2015 Joulutunnelmaa Glimsissä, Espoon kaupunginmuseo, Talomuseo Glims, Espoo 26.12.2015 Tapaninlaulajaiset, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku

26

MUSEO 4/2015

Talvinäyttelyt ISMO HÖLTTÖ: Lestadiolaisten suviseurat, Oulu 1966, yksityiskohta

Näyttelykalenteri

ISMO H Ö L T T Ö 17.10.2015–24.1.2016 Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa ti–su 11–17 • www.kuntsi.fi

POHJANMAAN MUSEO Museokatu 3, 65100 Vaasa Avoinna: Ti–to 11–18, pe–su 11–16 www.pohjanmaanmuseo.fi

Kolumni

Museoviestinnän tulevaisuus: liveä ja lovea Museoluurankoa ei kannata piilottaa kaappiin, sillä some-maailma kaivaa sen varmasti esille.

S

tuoman muutoksen myötä viestinnän tulee olla nopeaa, tarkkaa, erottuvaa, tunteita herättävää, mutta myös tosiasioihin pohjautuvaa. Jos organisaatio ei itse kerro asioistaan, joku muu tekee sen heidän puolestaan luultavasti ennemmin kuin myöhemmin. On siis turha toive, että luurangon voisi haudata kaappiin, sillä uskomattoman pian hän jo komeilee Instagramissa valkeita luukäsiään heilutellen tuhannen tykkäyksen kera. Vaikeidenkin asioiden esiintuonti, perustelu ja selkiyttäminen on tärkeää, jotta organisaatio voi vaikuttaa viestinnän suuntaan ja siitä heränneeseen keskusteluun.

OSIA ALISEN MEDIAN

pirstaloituvat entisestään, mikä vaatii tarkkojen valintojen lisäksi nopeaa muuntautumiskykyä. Myös viestintään sopii muotimaailman lausahdus: ”One day you are in and next day you are out”. Siksi kaikkea ei kannata laskea yhden kanavan varaan. Siinä missä Twitter vastaa avoimen vuoropuhelun tarpeeseen, WhatsApp puolestaan mahdollistaa pienemmän porukan intiimin keskustelun.

Avoimen viestinnän rinnalle syntyy siis sisäpiiriviestintää, mikä tarkoittaa tarkasti kohdennettua viestintää pienelle kohderyhmälle eli esimerkiksi museon ystäville.

Viestinnän visualisointi saa yhä merkittävämmän roolin, jolloin kuvien ja videoiden merkitys kasvaa. Kuvien ja videoiden sanoma on kuitenkin tärkeämpää kuin laatu. Tässä kohtaa voi siis huokaista helpotuksesta, sillä kotikutoinen laatu on usein riittävää esimerkiksi useimmissa sosiaalisen median kanavissa. Myös reaaliaikainen videointi nostaa suosiotaan tulevaisuudessa.

Miltä tuntuisi katsella parhaillaan käynnissä olevia näyttelyn avajaisia kotisohvalta?

VIESTINTÄK ANAVAT

Tosielämän seuraaminen on koko ajan kasvava trendi, jota sovelletaan entistä enemmän myös organisaatioissa. Suositut blogit ja vlogit ovat tästä hyvä esimerkki. Lyhyet videot tai hauskat kuvat ihmisistä työnsä ääressä kiinnostavat enemmän kuin ammattivalokuvaajien ottamat lavastetut kuvat. Kuvat remonttipuuhista tai kahvihuoneen tuoreesta pullapitkosta ovat taatusti tykättyä viestintää.

Jos oma osaaminen tai aika ei riitä esimerkiksi videoiden tekoon, kannattaa kääntyä sosiaalisessa mediassa elantonsa tienaavien ammattikäyttäjien puoleen, sillä heidän määränsä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi nimekkäät tubettajat kannattaa valjastaa oman museon keulahahmoiksi. Heillä on jo olemassa oma, vankka fanijoukkonsa, jonka tavoittaa takuuvarmasti oikeanlaisella sisällöllä.

Viestintä tulee myös olemaan entistä vuorovaikutteisempaa ja osallistavampaa. Tämä voi osaltaan helpottaa tiedon kulkua, sillä tunteita herättäviä sisältöjä jaetaan mielellään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Parhaimmassa tapauksessa syntyy viraali-ilmiöitä, jotka tavoittavat tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia ihmisiä hetkessä lähes ilmaiseksi. viestintään ei kannata suhtautua liian ryppyotsaisesti. Pieni leikki ja hulluttelu on sallittua, jopa toivottavaa.

On parasta kulkea ajatusjohtajien perässä, kokeillen, erehtyen ja korjaten. Rohkeut­ta ystävät!

KAIKEN KAIKKIAAN

Riikka Harjula työskentelee sosiaalisen median asiantuntijana Museo- ja tiedekeskus Luupissa Oulussa. Luuppi palkittiin keväällä 2015 Vuoden museoviestintäteko -palkinnolla.

MUSEO 4/2015

27

Futurismi

Vuoden mittainen kulttuurimatka

Museokortilla Museokortilla 200 museoon ympäri Suomen.

M

suomalaisten museoiden yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttöpäivästä. 54 euroa maksavalla henkilökohtaisella Museokortilla pääsee 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea. Eteläisin Museokortti-museo sijaitsee Hangossa, pohjoisin Inarissa.

Museokortin voi ostaa itselle tai lahjaksi kaikista järjestelmässä mukana olevista museoista, Museot.fi -verkkokaupasta ja Tiketti-lippupalvelusta. Vuoden mittainen kulttuurimatka maksaa alle 15 senttiä päivässä.

USEOKORTTI ON

Museokortti mukhaan Laphiin Talvella moni matkaa Lappiin elämysten perässä. Hiihtokeskusten ja luontoaktiviteettien lisäksi Lapista löytyy myös persoonallisia Museokorttikohteita, joissa kannattaa piipahtaa matkailun yhteydessä.

1 Kultamuseo

K U LT A M U S E O

Kultamuseo kertoo Lapin noin 150-vuotisen, värikkään kultahistorian tarinan. Maailman ainoassa kansainvälisessä Kultamuseossa vierailija pääsee tutustumaan Suomen lisäksi yli kahdenkymmenen muun maan kultahistoriaan.

VINKKI: Kultamuseon ulkoalueelta löydät esimerkiksi Mutterikämpän sekä kivi- ja mineraalinäyttelyn.

28

MUSEO 4/2015

N K O K O E L M AT

Futurismi

MUSEO LIITI / SÄRESTÖNIEMI9 7 5 , Ö L J Y, K U V A A R T O O U N A S J O E N A A L L O T, 1

3 Särestöniemimuseo Museon kokoelmat käsittävät lähes viisisataa Reidar Särestöniemen taideteosta, joita on esillä vuosittain vaihtuvissa näyttelyissä.

Kittilän Kaukosessa sijaitseva museo koostuu useista rakennuksista, joihin lukeutuvat Särestöniemen suvun tila rakennuksineen sekä Reidar Särestöniemen rakennuttamat galleriaja ateljeerakennukset.

VINKKI: Vanha Särestö, taiteilijan synnyinkoti, on vuodelta 1873.

S A L L A N S O TA - J A J Ä L L E E N R A K E N N U S A J A N M U S E O

A SAAMELAISMUSEO SIID

2 Sallan Sota- ja jälleen-

rakennusajan museo

Museossa vierailija pääsee aikamatkalle, joka alkaa 1900-luvun alun Kuolajärveltä ja kulkee levott omien sota-aikojen kautta jälleenrakennuksen kaute en, jolloin sodassa koeteltu Sallan kunta ponnisteli uuteen nousuun.

VINKKI: Museon pihapiirissä sijaitseva Rajak ievari esittelee matkailun ja hiihdon historiaa Sallas sa.

useo Siida

4 Saamelaism

e Inarissa: Siirtti-kohde sijaitse Pohjoisin Museoko ja pohjoiseen n elaiseen kulttuurii da on ikkuna saam ru at nsaasti tien näyttelyt tarjoav luontoon. Museo isperinteistä elämyksiä saamela toa ja visuaalisia sa olosuhteissa. pohjoisen ankaris oivat puitteet eri a on myös inspir . en ise VINKKI: Siidass äm ja seminaarien pit laisten kokousten MUSEO 4/2015

29

Futurismi

Pala näyttelyä muistoksi Tiukemmassakin taloustilanteessa asiakkaat löytävät tiensä museokauppoihin. Ainutlaatuiset tuotteet vetävät väkeä vuodesta toiseen.

M

on vähäeleisimmillään myyntipiste, josta voi ostaa museon aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Laajimmillaan se on lahjatavaramyymälä, josta saa kaikenlaista: tarpeellista ja tarpeetonta, huokeaa ja hintavaa, tavallista ja omituista. Olipa kauppa millainen tahansa, tavallisesti se on harkittu kokonaisuus, joka täydentää kävijän museokokemuksen. Sekä asiakas että museo hyötyvät hyvin toteutetusta museokaupasta.

Nykyisin monilla museokaupoilla on myös verkkosivuja, mutta läheskään kaikkien museokauppojen valikoimaa ei ainakaan vielä löydy verkosta. Vaikka verkkokauppa tai sähköpostitilausmahdollisuus olisikin, kaikkia museokaupan tuotteita ei välttämättä ole listattu verkkosivuille. Verkkokauppahanke voi karsiutua joko kustannusten tai käytännön ongelmien, kuten tiuhaan vaihtuvan valikoiman tai ulkomaantoimitusten vaivalloisuuden vuoksi.

Museokaupat ovatkin toteuttaneet verkkokauppoja yhteistyössä. Internetin syövereistä löytyy Näyttelykeskus WeeGeen Emma Shop, Trafiikki-museoiden verkkokauppa sekä KansalUSEOKAUPPA

Sitten museokauppa an!

• Moniin museokaupp oihin pääsee ostok­

sille myös ilman museo n pääsymaksua.

• Vaikka kaupalla ei olisi verkkokauppaa, usein tuotteita voi tilata sähköpostilla.

• Museokaupoista löy tyy kattava lista verkko-osoitteesta museo t.fi.

30

MUSEO 4/2015

lisgallerian museoiden Museoshop. Kaikki kolme verkkokauppaa myyvät useamman museon tuotteita yhdessä osoitteessa.

Olipa verkkokauppaa tai ei, museokaupoilla on harvoin pulaa asiakkaista. Kauppojen valttina ovat ainutlaatuisuus ja persoonallisuus. Museokävijän matkaan saattaa tarttua taidesukat, ranualainen pettuleipä, Minna Canthin lausahduksella varustettu pipo, morsetussetti, huovutettu ruisleipäpannunalunen, paita Kekkosen kuvalla, reseptinauhoja tai kotimaisten suunnittelijoiden design-tuotteita.

Museokaupoista saa toki myös perinteisempiä tuotteita, kuten magneetteja, kirjoja ja postikortteja. Tällaiset tuotteet myyvät, ja erityisesti kirjat ovat museokauppa-asiakkaiden kestosuosikkeja. Kansallisgallerian museokauppatoiminnan päällikkö Mari Alijoki kertoo, että edes nykyinen taloustilanne ei ole merkittävästi vaikuttanut Kansallisgallerian kirjamyyntiin.

Paljon pelätty kirjan kuolema ei siis ole ehtinyt museokauppoihin saakka. Museon teemaan tai näyttelyyn liittyvä kirja on oiva tietolähde ja kuin palanen näyttelyä, jonka voi kuljettaa muistoksi kotiinsa.

Parhaiten kävijöiden matkaan lähtevät tuotteet ovat lopulta hyvin yksinkertaisia. Arktikumin kävijöille maistuvat Lapin marjoista tehdyt marmeladit kun taas Aboa Vetus & Ars Novan koululaiskävijät tahtovat sulkamustekynät. Ateneumista ostetaan Taidepakka, joka sisältää 60 kokoelmateosta esittävää kuvakorttia sekä ideavihkosen.

Uudehko aluevaltaus museokauppojen tuotevalikoimassa ovat design-tuotteet. Museokaupat ovat löytäneet kiitettävästi kotimaiset suunnittelijat yhteistyökumppaneikseen, ja muutamilla on jo omia tuoteperheitä. Tällaisia ovat esimerkiksi

Futurismi

S U O M E N M A AT A L O U S M U S E O S A R K A

ABOA VETUS & ARS NOVA

VELI KOURI/ARKTIKUM

Vasemmalla: Museokauppojen tuotteet tuovat esiin museoiden persoonaa. Kuksa on perinteinen pohjoisen museokauppatuote. Huovutettu ruisleipä toimii pannunalusena.

Emma Shopin Emma-lahjatuotteet ja Kansallisgallerian Ateneum Details -mallisto.

Kansallisgallerian Mari Alijoki kertoo Ateneum Details -malliston suunnittelijan Annamari Lahtisen löytyneen opinnäyteyhteistyön kautta.

Lahtinen teki Aalto-yliopiston lopputyönään Details-malliston kuosit Ateneum-rakennuksen yksityiskohtia hyödyntäen. Tuotteet ovat myyneet hyvin, ja asiakkaat ovat pitäneet erityisesti siitä, että ovat saaneet etsiä kuosien yksityiskohtia museorakennuksesta. Alijoki näkee, että museoiden ja suunnittelijoiden yhteistyötä voisi olla enemmänkin, sillä museoista voi inspiroitua monella tavalla.

Museokaupoilla on jatkuva tarve kehittää konseptiaan ja tuotteitaan. Arktikumin Eeva Riikola näkee haasteena etenkin perusnäyttelyn

”

Museokauppojen valtteja ovat ainut­ laatuisuus ja persoonal­ lisuus.

onnistuneen tuotteistamisen. Vaihtuvien näyttelyiden oheistuotteet myyvät hyvin, mutta ne eivät saa olla ainoita tuotteita, joihin museokauppa turvaa. Aboa Vetus & Ars Novan Juha Sillanpää taas muistuttaa, että näkyvyyteen on panostettava jatkuvasti.

Mari Alijoki puolestaan nostaa asiakaskeskeisen toiminnan yhdeksi kehityskohteeksi. Kansallisgalleriassa onkin mietitty, kuinka museosta ja museokaupasta saataisiin kävijälle mahdollisimman kokonaisvaltainen kokemus. Näyttelyn tarina ikään kuin jatkuisi kaupan valikoimassa.

Tähän pyritään jo nyt, mutta tulevaisuudessa tuotteita voitaisiin esimerkiksi personoida, jolloin kävijä saisi mukaansa yksilöllisemmän muiston. Onhan hänen näyttelykokemuksensakin ainutlaatuinen. m Tanja Salonen MUSEO 4/2015

31

Futurismi

Kokoelmat avautuvat Finnan kautta Finna.fi tuo Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot kaikkien saataville. Palvelusuunnittelija Maria Virtanen ja Finnan projektipäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta kertovat, mitä Finnalla voi tehdä.

Mitä Finnan aineistoilla voi tehdä?

Mikä Finna on?

MARIA: Finna.fi on verkkopalvelu, josta yhdellä haulla löytää arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoja. Käyttäjän ei hakua tehdessään tarvitse tietää, mistä museosta jokin tietty esine, kuva tai asiakirja löytyy. Kuka tahansa voi etsiä tietoa Finnan avulla.

Muistiorganisaatioille ja kirjastoille Finna.fi on väylä, jonka kautta voi tuoda kokoelmia laajan yleisön löydettäviksi.

ERKKI:

Mitä Finnasta löytyy?

Finna.fi:stä löytyy digitaalisessa muodossa olevia kuvia, asiakirjoja, äänitteitä ja artikkeleita. Sieltä löytyy myös tietoa aineistoista, jotka eivät ole suoraan saatavilla, mutta jotka voi pyytää nähtäväksi niitä hallinnoivista orgaERKKI:

nisaatioista. Myös kirjastojen lainattavia kokoelmia löytyy Finnasta.

Miten Finnasta löytyviin aineistoihin pääsee käsiksi?

ERKKI: Jokaisesta aineistotietueesta löy-

tyy tieto organisaatiosta, jonka kokoelmiin aineisto kuuluu. Kirjastoaineistojen kohdalta löytyy myös saatavuustieto. Muuta aineistoa voi tiedustella sen kotiorganisaatiosta.

Saako Finnassa olevia kuvia jakaa ja käyttää vapaasti?

MARIA: Kyllä ja ei. Finnassa on paljon kuvia, joiden käyttämiseen tarvitaan lupa, ja joiden käyttäminen saattaa olla maksullista. Myös vapaammin käytettäviä kuvia kuitenkin löytyy. Yhä useam-

Finna • Avattiin vuonna 2013 • Aineistoa yli 10 miljoonaa, joista

kuvallisia aineistoja yli 900 000 • Mukana yli 100 arkistoa, kirjastoa ja museota • Kirjautuneita käyttäjiä yli 100 000

32

MUSEO 4/2015

man kuvan tiedoista löytyy merkintä siitä, millä ehdoilla kuvaa saa käyttää.

Hyvänä ohjenuorana voisi sanoa, että kysy aineiston kotiorganisaatiosta, jos et ole varma, saako sitä käyttää.

MARIA: Finnan aineistoja voi käyttää tietolähteinä tai vaikkapa inspiraationa uusiin teoksiin. Eräs tuttuni kertoi selailevansa Finnaa lukiessaan 1920-luvun Helsinkiin sijoittuvaa romaania. Hän hakee kirjan tapahtumien katunäkymiä elävöittämään lukukokemustaan.

Finnassa voi myös koota omia suosikkilistoja ja kommentoida ajatuksia herättäviä aineistoja.

Avoin rajapinta Finnaan on tulossa vuoden vaihteessa.

Mikä se on ja miksi se tehdään?

Avoimen rajapinnan kautta Finnassa olevaa tietoa, metadataa, voi kuka tahansa hyödyntää uusilla tavoilla. Esimerkiksi digitaalisten ihmistieteiden tutkijat pystynevät saamaan laajoista datamassoista esiin yllättävää tietoa ja tekemään sen näkyväksi visualisoimalla.

Avoin rajapinta tuo kansallista kulttuuriperintöä yhä saavutettavammaksi ja odotamme mielenkiinnolla, miten sitä keksitään hyödyntää.

ERKKI:

Finnaa kehitetään jatkuvasti.

Mitä haaveita teillä on sen tulevaisuuden suhteen?

ERKKI: Toivoisin, että saisimme Finnaan mukaan kaikki suomalaiset muistiorga-

Futurismi SUSANNA EKLUND/KANSALLISKIRJASTO 2015

Yllä: Finna järjesti Design Weekillä paneelin, jossa keskusteltiin, miten aineistoja voi käyttää luovan työskentelyn tukena.

nisaatiot ja kirjastot. Finnassa voidaan toivottavasti tulevaisuudessa hyödyntää paikkatietoa nykyistä tehokkaammin.

Silloin vaikkapa matkailijalle olisi mahdollista suositella kiinnostavia vierailukohteita sijainnin perusteella.

Haaveilen siitä, että Finnan kautta saavutettavien museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistojen todellinen potentiaali pääsisi laajasti esiin. Toivoisin myös, että organisaatiot uskaltaisivat luopua aineistojensa tiukasta kontrollista ja sallia niiden vapaamman käytön, jos sille ei ole juridisia esteitä. On huikeaa, miten paljon hienoa aineistoa muistiorganisaatioihin kätkeytyy. Sen saaminen kaikkien kansalaisten nähtäville ja käyttöön on haastava, mutta palkitseva työ. m M A RI A:

Finna@Helsinki Design Week Helsinki Design Week on Pohjoismaiden suurin vuosittainen muotoilufestivaali, joka esittelee muotoilun uusia tekijöitä ja ilmiöitä sekä tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua kaupungin kehittämiseen muotoilun keinoin. Tänä vuonna Finna.fi oli mukana Design Weekillä omalla tapahtumallaan Culture as Commons – Designing with Digital Heritage.

Tilaisuudessa haluttiin kokeilla, miten kulttuuriperintö- ja kirjastoalojen ulkopuolella toimivat innovatiiviset ihmiset hyödyntävät Finnan aineistoja. Suunnittelijat saivat 24 tuntia aikaa luoda uusi Finnaa hyödyntävä teos tai konsepti.

Juuso Koponen ja Sophie Sälekari tarkastelivat Finnan avulla suomalaisen arkimuodin perintöä. He päätyivät luomaan prototyypin visuaalisena referenssikirjastona toimivasta verkkosovelluksesta, joka tekee suunnittelijan luovan prosessin näkyväksi.

Jesse Auersalo ja Laura Väinölä inspiroituivat Voyager-avaruusluotaimesta, johon kerättiin 1970-luvulla äänitteitä ja kuvamateriaalia kertomaan ihmisen sivilisaatiosta.

He tuotteistivat ihmisyyden Finnan aineistoja hyödyntäväksi The Human Boutique -tuotesarjaksi. Johannes Ekholm ja Man Yau puolestaan tekivät luovasta prosessistaan lyhytelokuvan, joka käsitteli kekseliäästi kulttuuriperinnön avaamisen haasteita.

Raatia ilahdutti erityisesti suunnittelijaparien erilaiset lähestymistavat haasteeseen. Lopputulokset osoittivat, miten monipuolisesti avoimia kulttuuriperintöaineistoja voi hyödyntää.

Tapahtuman tuotokset ja linkit tallenteisiin: https://www.kiwi.fi/x/rYDGAg

Susanna Eklund MUSEO 4/2015

33

Futurismi

Muuttuvat museoammatit Minkälaista osaamista museoalalla tarvitaan tällä hetkellä?

Entä tulevaisuudessa?

M

yleisöpalveluihin yhä enemmän ja museoammattilaisten tehtävät monipuolistuvat. Tämä heijastuu myös siihen, minkälaista työvoimaa museoihin etsitään. ”Museopalveluiden kysyntä kasvaa yhteiskunnassa jatkuvasti. Meillä on kulttuurimatkailuun liittyvää kasvupotentiaalia. Myös kulttuuriympäristöosaamiseen on uskoakseni kasvavaa tarvetta”, arvioi Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio museoalan vetovoimaa.

Häntä on helppo uskoa. Kallio on vastannut Museoväki-kyselyjen1 analysoinnista vuodesta 2003 alkaen ja sitä kautta hän tuntee museoissa työskentelevät ammattilaiset hyvin. Kallion mukaan 2010-luvulla perinteisen museokoulutuksen saaneet ihmiset ovat monipuolistaneet osaamistaan ja vankistaneet asemiaan. ”Suurissakin museoissa arvostetaan enemmän moniosaamista kuin tiettyjen tehtävien erikoisosaamista. Tämä johtaa siihen, että vahvoilla ovat henkilöt, joilla on perinteisen museokoulutuksen lisäksi myös muuta osaamista”, Kallio sanoo.

Museoväki-tutkimuksissa perinteisempien koulutustaustojen kärkikahinoissa ovat pysytelleet arkeologian, historian, kansatieteen ja taidehistorian oppiaineet. Museoalalla kokoelmien tallentamiseen, hallintaan ja säilyttämiseen liittyvän osaamisen on oltava vankkaa, mutta museoalan ammattilaisten koulutuksessa pyritään vastaamaan myös alan muutosten vaatimuksiin. ”Museologian opetusta päivitetään vuosittain. Viimeisen vuosikymmenen aikana on lisätty museopedagogiikan osuutta. Uutena mukaan ovat tulleet verkon ja sosiaalisen median USEOT PANOSTAVAT

käyttöön liittyvät luennot”, kertoo museologian professori Janne Vilkuna Jyväskylän yliopistosta.

Museot kehittävät jatkuvasti palveluitaan, ja se halutaan myös viestiä entistä paremmin suurille yleisöille. ”Viestinnän, vuorovaikutuksen ja osallistamisen taitoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän”, Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä painottaa.

Museoalan työntekijät näyttäytyvät moniosaajina, mutta toisinaan käytännön museotyö vaatii multitaskaamista jopa sisältöjen kustannuksella. Janne Vilkunan mukaan Suomessa on liian pieniä ammatillisia museoita, joissa menee liikaa aikaa hallinnon pyörittämiseen sisällön kärsiessä. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi olla suurempia museokokonaisuuksia esimerkiksi Norjan mallin mukaan.

Museologian oppiaineessa ainoa pysyvä sivuainevinkki opiskelijoille ovat taloustieteen opinnot. ”On selvää, että jo nyt ja varmasti lähitulevaisuudessa museonjohtajilta edellytetään entistä selkeämpää museoiden ansaintalogiikan ymmärrystä”, Vilkuna tarkentaa. Talousosaamisen kannalta kiinnostavaa on se, että Museoväkitutkimuksissa kaupallinen koulutus näyttäytyy toistaiseksi vähäisenä.

Kalle Kallio korostaa, että tulevaisuuden tarpeiden määritteleminen on erittäin vaikeaa. Hän arvioi kuitenkin, että tulevaisuuden museotyöntekijä työskentelee enemmän yhdessä muiden ihmisten kanssa kuin yksin oman erikoisalansa parissa. Museoalalle mielivän kannattaa siis hankkia monipuolista osaamista sekä opintojen että työn ohessa. m Sanna Lipponen

1 Suomen museoliitto on tehnyt Museoväki-kyselyn viiden vuoden välein vuosina 2003, 2008 ja 2013. Kyselyssä kartoitetaan museoissa työskentelevien ikäjakaumaa, koulutusta, työtehtäviä ja kokemuksia työelämästä.

34

MUSEO 4/2015

Futurismi

Kolme museoalan ammattilaista kertoo museo­ alalla poikkeuksellisista työ- ja koulutustaustoistaan. Mikä museotyössä on parasta?

Sari Valkonen

Paula Kyyrö

Johanna Eiramo

Museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida

Pääopas, Helsingin observatorio

Viestintäpäällikkö, Ateneum

”

OLEN METSÄTALOUSINSINÖÖRI

ja kasvatustieteen maisteri pääaineenani aikuiskasvatus. Ennen museoalalle siirtymistä olin vuosia Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvafestivaalien tuottajana ja festivaalijohtajana Inarissa.

Siida toimi elokuvafestivaalien tapahtumapaikkana ja siten talo tuli tutuksi. Aloitin ensin työt Siidassa Metsähallituksen puolella ja jonkin aikaa olin Metsähallituksen sekä museon yhteinen työntekijä. Aloitin Saamelaismuseolla ensin kulttuuritulkkina ja maaliskuusta 2015 olen ollut museonjohtaja.

Minulle suurin yllätys museotyössä on ollut se, kuinka monipuolinen ja vireä työpaikka museo on. Museotyössä parasta on se, että saa toteuttaa luovasti itseään ja näkee työnsä tulokset konkreettisesti. Oman kulttuurin eteen työskenteleminen on tärkeää.

”

tähtitieteilijä ja toimin pääoppaana Helsingin observatoriossa, Helsingin yliopistomuseon tähtitieteen yleisökeskuksessa. Tähtitieteen tuntemuksesta on valtavasti hyötyä opastuksilla.

Museotyössä auttaa myös monipuolinen kokemukseni nuoriso- ja yleisötyöstä Tähtitieteellisessä yhdistyksessä Ursassa. Perinteisen museoammattilaistaustan puuttuminen on hyödyllistä tilanteissa, joissa asioita pitää miettiä maallikon näkökulmasta.

Pienessä työyhteisössä pääsee tekemään monenlaista. Minulle tämä on kutsumustyötä, jossa mielikuvituksen saa pistää täysillä peliin. Museot ovat tarinoiden keitaita, ja on antoisaa nähdä, miten ihmiset ammentavat näistä tarinoista. Iloitsen rajoja rikkovista avauksista ja inspiroivista ideoista, jotka herättävät museot eloon kuin suurina aikakoneina.

OLEN KOULUTUKSELTANI

”

on New York Universitystä, jossa pääaineeni oli Global Studies. Helsingin yliopistossa olen opiskellut englantilaista filologiaa, yleistä valtiooppia ja puumarkkinatiedettä. Viestinnän perusteet olen oppinut StoraEnson viestintäosastolla ja muu viestintäkokemukseni ulottuu mobiilialan startupeista lääketeollisuuteen ja it-konsultoinnista elinkeinomarkkinointiin.

Olen ensimmäistä kertaa töissä humanistisella alalla. Vaikka museoalalla on tiukat tavoitteet ja samat rajalliset resurssit kuin muillakin aloilla, tavoitteena on kuitenkin tiedon lisääminen ja positiivisen elämyksen luominen eli toisin sanoen aineeton hyvä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina se on todella tärkeää.

Museossa työpaikkana on parasta se, että ympärillä on fiksuja ja viisaita ihmisiä. Täällä nauretaan paljon ja sydämen pohjasta.

VIIMEISIN TUTKINTONI

MUSEO 4/2015

35

Futurismi

Tulevaisuuteen VO I VAI KU TTA A

Energiaa tuottava museorakennus, kulttuuriympäristöä hoitavat robottihyönteiset. Miltä museoiden tulevaisuus näyttää tulevaisuudentutkijan silmin?

K

T U U L I R A J AV U O R I

perinteisesti menneisyyteen liittyviin tutkimuskohteisiin. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tohtorikoulutettava Maija Mäki työskentelee tulevaisuudentutkijana Turun yliopiston kansatieteen oppiaineessa.

Työn alla on esihistoriallisten matkailukohteiden tulevaisuutta käsittelevä väitöskirjatutkimus. Se yhdistää Mäen aiemmat kiinnostuksen kohteet ja opinnot arkeologian, museologian ja matkailuntutkimuksen parissa. Työtovereita ovat kulttuurintutkijoiden lisäksi muut tulevaisuudentutkijat sosiologeista taloustieteilijöihin.

Tutkimusmenetelminä tulevaisuudentutkija käyttää muun muassa tulevaisuusverstaita ja skenaariotyöpajoja. Myös monialaisilla paneeleilla voidaan kartoittaa tulevaisuuden mahdollisia, todennäköisiä, mahdottomia ja ei-toivottuja näkymiä. Tulevaisuutta voidaan konkretisoida myös erilaisilla peleillä ja visuaalisilla havainnointikeinoilla. ”Tulevaisuudentutkija voi käyttää luovia ja villejäkin tapoja. Aikajänne kannattaa laittaa riittävän pitkäksi, jotta ideoinnille jää tilaa”, Mäki sanoo.

Tulevaisuudentutkija ei kuitenkaan pyri vain luotaamaan mahdollisia tulevaisuudenkuvia, vaan myös vaikuttamaan tulevaisuuden kehityskulkuun. Mäki kannustaa museoita toimimaan itse aktiivisesti oman tulevaisuutensa puolesta. Lähtökohdat ovat hyvät: museoissa osataan tutkia ja etsiä merkityksiä. Myös aineistot ovat laajat. Museotyötä tehdään muutenkin tulevaisuutta ja tulevia sukupolvia varten.

On selvää, että tulevaisuuden megatrendit vaikuttavat myös museoiden toimintaan. Väestö ikääntyy, teknologia kehittyy ja ympäristönmuutos etenee. Muutoksiin kannattaa valmistautua ja hyödyntää niiden tarjoamat mahdollisuudet. Maija Mäen mukaan tulevaisuuden museorakennus voisi olla energiaa tuottava energian kuluttamisen

36

MUSEO 4/2015

ANSATIEDE YHDISTETÄÄN

Yllä: Tulevaisuudentutkija Maija Mäki kannustaa museoita toimimaan aktiivisesti oman tulevaisuu­ tensa puolesta.

sijaan. Ehkä esihistoriallisia kohteita hoitamaan voidaan lähettää robottihyönteisten parvi.

Maija Mäki uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa omalla toiminnalla, valinnoilla ja puhetavalla. Keskustelusta ei kannata jättää pois mitään yhteiskunnallista näkökulmaa. Hän toivoo museoalalta entistä kantaaottavampia ulostuloja ja rohkeita museoammattilaisia, jotka näkyvät myös julkisuudessa. Kontakteja kannattaa luoda mahdollisimman laajalle, eikä seurustella vain samanmielisten kanssa.

Mäki kannustaa myös ketteryyteen. Perinteisten vahvuuksien rinnalle nousee uusia toimintamalleja. Kaiken ei tarvitse olla aina viimeisen päälle valmista, vaan nopeat kokeilut kantavat pisimmälle. Jokaisella on myös oikeus erehtyä. Pahinta on jähmettyä paikoilleen. ”Tulevaisuuden vaihtoehtoja on aina monia ja niihin voi myös itse vaikuttaa. Ajopuun rooliin ei kannata jäädä.” m Tuuli Rajavuori

Futurismi

MuseoTalvi-lehden

löydät seuraavista paikoista:

Kerro meille mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Voit antaa palautetta Museolehdestä myös omin sanoin. Minkälaiset jutut purevat? Mikä mättää? Vastaa ja voit voittaa Ateneum Details -malliston tuotteita!

Palautetta lähettäneiden kesken arvotaan setti, johon kuuluu kaksi Ateneum Details -mukia sekä servettipaketti. Mukeja on valmistettu rajoitettu erä, ja niiden kuviointi on tehty käsityönä Ruotsissa. Servettejä on paketissa 20 kappaletta ja niiden koko on 33 x 33 cm. Ateneum Details -kuosit on suunnitellut Annamari Lahtinen. Kuvion pohjana ovat Ateneumin taidemuseon rakennuksen ainutlaatuiset yksityiskohdat. Palkinnon arvo on 52 euroa.

Ateneumin taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki Avoinna ti & pe 10–18, ke-to 10–20 sekä la-su 10–17

LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU LÖYTYY SIVULTA

PALAUTETTA TOIMITUKSELLE

NIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

Postita palautekortti 31.1.2016 mennessä. Vastauksesi ja palautetta toimitukselle voit lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@museoliitto.fi. Vastanneiden kesken arvomme hienon museokauppatuotteen.

Museoliitto maksaa postimaksun

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

Alajärvi: Nelimarkka-museo, Pekolantie 123 • Espoo: Aalto-yliopiston kirjasto, Oppimiskeskus beta, Otakaari 1 X • EMMA - Espoon modernin taiteen museo • KAMU – Espoon kaupunginmuseo • Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, WeeGee-talo, Ahertajantie 5 Forssa: Forssan museo, Wahreninkatu 12 Helsinki: Aalto-yliopiston kirjasto; Arabia, Hämeentie 135 A • Helsingin Observatorio, Korpenikuksentie 1 • Helsingin yliopistomuseo, Fabianinkatu 33 • Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Kauppiaankatu 11 A • Sotamuseo, Liisankatu 1 • Suomenlinnan Lelumuseo, Suomenlinna C 66 • Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7 Huittinen: Huittisten museo, Kirkkotie 4 • Huittisen pääkirjasto, Lauttakylänkatu 26 Hyvinkää: Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9 Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Kustaa III:n katu 8 • Palanderin talo, Linnankatu 16 • Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11 • Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 • Hämeenlinnan matkailuneuvonta, Raatihuoneenkatu 11 • Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Lukiokatu 2 • Jukolan kirjasto, Eeronkuja 5 • Museo Militaria, Vanhankaupunginkatu 19 Joensuu: Joensuu kaupunginkirjasto, Koskikatu 25 Kajaani: Kajaanin kaupunginkirjasto, Seminaarinkatu 15 • Kemi: Kemin historiallinen museo, Marina Takalon katu 3 Kemiö: Sagalundin museo, Museotie 7 Kouvola: Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11 • Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33 Kuopio: Kuopion museo, Kauppakatu 23 • Kuopion korttelimuseo, Kirkkokatu 22 • Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Lahti: Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Kirkkokatu 31 Lappeenranta: Lappeenrannan maakuntakirjasto, Valtakatu 47 Lapua: Lapuan Taidemuseo, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1 Loimaa: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383 Mikkeli: Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 • Suur-Savon museo, Otavankatu 11 • Päämajamuseo, Päämajankatu 1–3 Mänttä: Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 • Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47 Oulu: Oulun kaupunginkirjasto, Kaarlenväylä 3 • Haukiputaan kirjasto, Jokelantie 1 • Kiimingin kirjasto, Kirjastokuja 1 • Oulunsalon kirjasto, Karhuojantie 2 Pori: Porin taidemuseo, Eteläranta Porvoo: Porvoon kaupunginkirjasto, Papinkatu 20 Raisio: Raision museo Harkko, Nallikatu 2 Rauma: Rauman museo, Kauppakatu 24 Rovaniemi: Rovaniemen kaupunginkirjasto, Jorma Eton tie 6 • Saarenkylän kirjasto, Napapiirintie 24 • Ounasrinteen kirjasto, Salmenperä 2 Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnäväntie 23 Sodankylä: Kultamuseo, Tankavaarantie 11 C, Tankavaara Tampere: Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 Turku: Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38 Vaasa: Kuntsin modernin taiteen museo, Sisäsatama • Tikanojan taidekoti, Hovioikeudenpuistikko 4 • Pohjanmaan museo, Museokatu 3 • Vaasan seudun Matkailu Oy, Rewell Center 2. krs Vantaa: Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1 • Vantaan taidemuseo, Paalutori 3

kerro meille

MUSEO 4/2015

37

Kansainvälistä

GLASGOW MUSEUMS RESOURCE CENTRE © CSG CIC GLASGOW MUSEUMS COLLECTION

Vierailulla museon et Avoim at lm kokoe vat haasta sen ei perint yn. l näy tte

Yllä: Glasgow’n kokoelmakeskuksessa vierailee vuosittain yli 700 opastettua ryhmää.

M

USEONÄYTTELYT OVAT vain jäävuoren huippu. Noin 2 prosenttia kokoelmista pääsee esille näyttelyihin, kun miljoonat muut museo-objektit lepäävät säilytystiloissaan. Kiehtovat esineet tarinoineen lojuvat hyllyillään, pedagogisen aarreaitan ovi pysyy lukittuna ja kansakunnan yhteinen omaisuus tavoittamattomissa.

Pulmaa ratkaisemaan on syntynyt ajatus yleisölle avoimista säilytystiloista, joita on toteutettu eri puolilla maailmaa. Suomessa toistaiseksi vain Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa on järjestetty yleisötapahtumia.

tilanne on toisin. Glasgow Museums Resource Center (GMRC) yhdistää kokoelmien saavutettavuuden niiden hoitoon ja konservointiin. Esineiden säilytystä, hoitoa ja esittelyä varten on rakennettu erilaisia ISOSSA-BRITANNIASSA

38

MUSEO 4/2015

tiloja. Konservointipajoissa voi huoltaa kaikenlaisia museo-objekteja kaikkien pienimmistä näytteistä vetureihin.

Kokoelmakeskus palvelee Glasgow’n alueen yhdeksää museota. Keskus sai alkunsa kahden museon muutosvaiheessa, kun Kelvingroven museoiden uudistaminen ja uuden Riversidemuseon perustaminen vaati järjestelytiloja.

GMRC yhdisti 450 erillistä säilytystilaa 45 eri rakennuksessa. Nykyään keskuksessa on 15 000 neliötä olosuhdekontrolloitua tilaa, johon mahtuu noin 800 000 esinettä eli käytännössä puolet museoiden kokoelmista. ”Keskus on oikeastaan Glasgow’n museoiden pääkonttori, jossa yli 130 työntekijää tai vapaaehtoista huolehtii museoiden tarpeista. Kokoelmakeskus on näiden museoiden konehuone”, kertoo kokoelmakeskuksen johtaja Gareth James.

Kansainvälistä

konehuoneessa Kokoelmat on sijoitettu 17 erilaiseen kapseliin (englanniksi ’pod’), jotka ovat ikään kuin rakennuksia rakennuksessa. Jokaisessa kapselissa ja siihen liittyvässä konservointitilassa on oma erityisilmastonsa. Aseet ja haarniskat voivat olla viileämmässä ja kuivemmassa tilassa kuin öljymaalaukset. Korkeiden esineiden kapselissa on oma erikoissisäänkäyntinsä.

Keskus on avoinna joulua lukuun ottamatta joka päivä. Yleisö pääsee tutustumaan kokoelmiin ennakkovarauksella 15 hengen ryhmissä.

Kohderyhmiä ovat paikalliset yhteisöt, lapsiperheet ja tutkijat. Viime vuonna GMRC järjesti yli 700 vierailua: yleisö-, teema- ja asiantuntijakierroksia, työpajoja, koululaispajoja sekä opastuksia ja työpajoja perheille.

Toimivat kokoelmien säilytystilat eivät ole ilmaisia. Myös yleisövierailut vaativat erityisjärjestelyjä. Herää kysymys, miten kaikki on rahoitettu.

Gareth Jamesin mukaan kokoelmakeskus maksoi noin 27 miljoonaa euroa. Siitä 75 prosenttia tuli Glasgow’n kaupungilta ja loput lahjoituksista ja veikkausvoittovaroista. Rahoitus osoittaa, miten merkittävällä tavalla kaupunki on asettunut museopalveluidensa tueksi. ”Vahvan julkisen tuen takia haluamme, että kaupunkilaisilla ja täällä vierailevilla on vapaa pääsy kaikkiin kokoelmiin”, Gareth James sanoo.

Nopeasti laskettuna jokaisen museo-objektin säilytykseen investoitiin Glasgow’ssa 34 euroa.

Sen lisäksi tulee vuosittain noin 7 euroa joka vuosi, kun mukaan lasketaan palkkakulut ja kiinteistön juoksevat kulut. Se on julkisen vallan komea tunnustus historialle ja kulttuuriperinnölle.

Toisella kerralla olen kuunnellut, kun eskarilaiset ihailevat käsintehtyä pienoismallia vitriinissä. Lapset ymmärtävät, että käsintehty, vanha esine on arvokas sinänsä. Kun elämme teollisen halpatuotannon keskellä, käsintekemisen taito katoaa ja esineistä alkaa tulla arvottomia. ”Mitä itua on säilytellä vanhaa rojua ja vieläpä palkata ihmisiä sitä hoitamaan”, sanoo nimetön verkkokommentoija. Täytyy myöntää, että tämä on juolahtanut omaankin mieleen.

Elämme kuitenkin, onneksi, kulttuurissa, jossa menneisyydellä on arvonsa ja jossa säilytetään vanhaa tavaraa ja niihin liittyviä muistoja. Eikö avoin ja aktiivinen museokokoelma ole silloin ihanteellinen ratkaisu?

MUSEONÄYTTELYT ANTAVAT esineille kehyksen ja

kiinnittävät ne tarinoihin. Museoesineiden tuominen pienten ryhmien tarkasteltavaksi tarjoaa luovia mahdollisuuksia tutkia esinettä tai paria kerrallaan – hiljentyen. Avoimissa kokoelmissa mielikuvitus ja faktatieto saisivat kohdata toisensa. Tarinat ja syyt, joiden takia esineet ovat museossa, pääsisivät edes joskus esiin. Niillä olisi toivoa. Esineitä voisi hyödyntää pedagogisesti: kuvaile, kuvittele, luo fiktio tai tutki tosiseikkoja, valokuvaa, piirrä, tulkitse, vertaa. Luo uutta. m Kati Kivimäki Kirjoittaja työskentelee museonjohtajana Forssan museossa.

GLASGOW MUSEUMS RESOURCE CENTRE © CSG CIC GLASGOW MUSEUMS COLLECTION

K ANNATTAISIKO KOKOELMATILAT avata myös Suomessa? Menneisyyteen tulee henkilökohtaisempi suhde, kun sitä edustavaan esineeseen pääsee tutustumaan ilman eristävää vitriiniä.

Omalla työpaikallani olen saanut seurata, miten tuolillaan valuva pipopäinen kasiluokkalainen muuttuu intohimoiseksi valokuvaajaksi saatuaan pyöritellä käsissään aitoa esinettä.

Oikealla: GMRC yhdistää yhdeksän museon kokoelmat saman katon alle.

MUSEO 4/2015

39

Näyttelykatsaus

”Art is popcorn for the brain”

A I W E I W E I : T R A V E L I N G L I G H T, 2 0 0 7 © © THYSSEN-BORNEMISZA ART CONTEMPORARY COLLECTION, VIENNA KUVA: HAM / MAIJA TOIVANEN

Helsingin taidemuseo HAM avautui syyskuussa uusissa tiloissa Tennispalatsissa.

Naapurikaupungin taidemuseon amanuenssi tutustui avajaisnäyttelyihin.

”M

huikkaa vartija-asuinen mies iloisesti astuessani sisään Tennarin ovesta. Muutaman askeleen päässä nuori nainen, vartijan asussa niin ikään, hymyilee kauniisti: ”Tervetuloa!”.

Tunnen itseni melkein kuninkaalliseksi. On perjantai-iltapäivä, kello vähän yli neljä ja tunnelma hyväntuulinen ihmisiä kuhisevassa Tennispalatsin ala-aulassa. Valitsen liukuportaat, jotta voin ihailla Kari Cavénin UHO-teosta noustessani yläkertaan.

Vaikka syyskuun lopulla avatun HAM:in näyttelysalien pinta-ala on remontin jälkeen tuplaantunut, museon kotoisa tunnelma on onnistuttu säilyttämään. Näyttelysaleissa henkilökunta on helppo tunnistaa raikkaista Jokapoika-paidoistaan.

Kysyin muutamalta kulttuurin moniottelijalta, mitä he ajattelevat uudistuneesta Helsingin taidemuseosta ja sen ensimmäisestä päänäyttelystä, jonka tähtenä on kiinalainen ihmisoikeusaktivisti Ai Weiwei. Ai Weiwei @ Helsinki on taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Samaan aikaan Helsingin näyttelyn kanssa Ai Weiweilla on tähänastisista laajin yksityisnäyttely myös Lontoossa.

ORO MORO!”

”

Museon kotoisa tunnelma on säilynyt hyvin.

Vasemmalla: Ai Weiwei @ Helsinki -näyttelyn ovat kuratoineet taiteilija itse yhdessä HAM:in näyttelyintendentti Erja Pusan ja amanuenssi Heli Harnin kanssa. Suuret ja korkeat entiset tennishallit sopivat näyttelytiloiksi erittäin hyvin.

40

MUSEO 4/2015

Näyttelykatsaus

Mistä vaikutuit eniten?

Laura Sarvilinna, OHJELMAJOHTAJA, MESSUKESKUS:

Weiwein teokset tuhoutuneiden koulujen jäämistöstä pistivät hiljaiseksi.

Tuula Isohanni, TAITEEN TOHTORI, AALTO-YLIOPISTO:

Kauniista isosta puusta, sen väristä, muodosta ja tarinasta. Ylipäätään puumateriaalin kaunis työstäminen monissa teoksissa.

si maailman ajankohtaisimmista, kantaa ottavimmista ja keskustelua herättävimmistä taiteilijoista on saatu näin laajaan näyttelyyn HAM:iin ja Suomeen. Komea avaus!

Onko HAM:issa löydetty tulevaisuuden museon malli?

Tuula Isohanni:

Paljon raikkautta ja rohkeutta. Varmaan oikealla tiellä ollaan.

Juha-Heikki Tihinen, TAIDEHISTORIOITSIJA JA KRIITIKKO:

Juha-Heikki Tihinen:

Teosten koko ja niiden tekninen toteutus vie ensimmäisenä huomion. Ja se kuinka ne kommentoivat tilaa, teosten myötä tilan korkeuden hahmottaa paremmin.

Tulevaisuuden museosta en lausu mitään, koska mikään ei ole mahdottomampaa kuin sen ennustaminen.

Leo Stranius:

Leo Stranius, VS. TOIMINNANJOHTAJA, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO:

Kaikkein vaikuttavin teos oli Tutkiva journalismi, tukirauta ja laatikko, jossa arkun muotoisiin laatikoihin oli säilötty Sichuanin maanjäristyksessä hajonneiden talojen tukirautoja. Se palautti karmaisevalla tavalla mieleen, millaisia seurauksia huonolla rakennusvalvonnalla voi olla. Toisaalta teos loi optimismia sen suhteen, että asioille voi tehdä jotain myös taiteen keinoin.

Hanna Johansson, PROFESSORI, KUVATAIDEAKATEMIA, TAIDEYLIOPISTO:

Vähän yllättävää, mutta vaikutuin itse asiassa koko näyttelyn tunnelmaan vaikuttavasta ”Velkakirjatapetista”. Se toimii monella tasolla: käsitetaiteellisena teoksena, tilaa muovaavana elementtinä sekä geo- ja kulttuuripoliittisena kommenttina.

Outi Raatikainen, TOIMITUSJOHTAJA, PINK EMINENCE:

Minusta on ylipäätään loistavaa, että yk-

HAM:issa on löydetty hyvin nykymuseon malli. Tulevaisuuden museolta odotan paljon enemmän vuorovaikutteisuutta, kokeilevuutta ja lapsiystävällisyyttä.

Hanna Johansson:

On ehkä uskaliasta sanoa että HAM:issa olisi löydetty tulevaisuuden museon malli. Varmasti maailmalla on esimerkkejä, joissa toteuttavat tulevaisuuden museon ideaa HAM:ia rohkeammin.

Museo on kuitenkin ilahduttava esimerkki elävästä ja aktiivisesta Helsingistä. Kun siellä vierailee keskellä päivää, keskellä viikkoa ja salit ovat täynnä vieraita: nuoria koululaisia ja kulttuurista nauttivia vanhempia ihmisiä, tulee toki sellainen tunne, että ollaan ehkä uudenlaisessa helsinkiläisessä museossa.

Outi Raatikainen:

HAM:issa on jo varmasti ainekset kehittymässä tulevaisuuden museon malliin, jos ajatellaan esimerkiksi taiteen helppoa lähestyttävyyttä. Koska museo on vasta avattu, voi olla vaikea vielä nähdä, mitä kaikkea muuta on jo työn alla ja tulevaisuuden tavoitteena.

ITSE VAIKUTUIN ERITYISESTI Jasper Johns homage henkaritähden (Three Clothes Hangers as a Star, 1987–88) ja puisten käsirautojen (Handcuffs, 2011) lisäksi valkoisen palatsin tuntumassa seisovasta veistoksesta, jossa jakkarat kiertyvät huimaksi pyörteeksi (Grapes, 2014). Ihailen sen tiukkaa tilallista sijoittamista.

L

antaa puheenvuoron HAM:in johtaja OPUKSI HALUAN

Maija Tanninen-Mattilalle.

Mistä lähti ajatus hyödyntää palvelumuotoilua osana museon uudistamista? ”Olemme tavoitelleet erilaista museokokemusta. Samalla sekä rentoa että ylevää. Halusimme helposti lähestyttävän taidemuseon, jossa kynnys on matalalla.”

Mikä on ollut uudis­ tuksessa haastavinta, mikä parasta? ”Haastavinta on ollut se, että aikaa on ollut vähän, käytännössä noin vuosi.

Parasta on se, että yleisö on ottanut HAM:in heti omakseen. Täällä käy paljon väkeä ja joukossa on nuoria, lapsia ja paljon miehiä.”

V

päätteeksi istuudun Matkavalon äärelle katselemaan näyttelyvieraita: isiä lastenvaunuineen, äitejä, isoäitejä, turistien ryhmiä, opiskelijoita.

Tunnelma on leppoisa. Tästä alkaa tulevaisuuden museo. m IERAILUN

Maria Tjader-Knight Kirjoittaja työskentelee museoamanuenssina Vantaan taidemuseossa.

AI WEIWEI @ HELSINKI -näyttely on avoinna Helsingin taidemuseo HAM:issa 28. 2. 2016 asti.

MUSEO 4/2015

41

16 Vuoden 20 jontaa r a t s u t u l u ko TAMMIKUU

SUOMEN MUSEOLIITON KOULUTUSPALVELUT

• 25.1.2016 Museologian kurssi Verso, kevät, aloituslähipäivä Helsinki • Museoalan johtajakoulutusohjelma 3 alkaa • Seinätön museo-koordinaattorien arviointi- ja kehittämispäivä, Helsinki HELMIKUU

1. 12. 2015 klo 12–16, Helsinki Museot mediakasvattajina 2015 -seminaari -hankkeen seminaarin pääpuhuja on professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta. Kuulemme myös käytännön esimerkkejä museoiden mediakasvatuksesta sekä yhteistyömahdollisuuksista mediakasvatusalan toimijoiden kanssa. Seminaarissa julkistetaan hankkeen julkaisu Museot ja mediakasvatus. Maksuton seminaari on suunnattu museotyöntekijöille, mediakasvattajille, opettajille ja opiskelijoille.

LI N K K I – M USEO T M EDI A K A S VAT TA J I K SI

10. 12. 2015 Tietopäivä ja Museoliiton jouluvastaanotto, Helsinki tietopäivässä Kansallismuseon auditoriossa aiheina ovat uusi museopoliittinen ohjelma, suuren yleisön mielikuvat museoista, taidekokoelmien esittäminen verkossa, kokoelmapoistot, museoiden arviointimalli, itsenäisyyden juhlavuoden suunnitelmat sekä Museo 2015 -hanke. Päivää jatketaan Museoliiton jouluvastaanotolla Taidehallissa.

PERINTEISESSÄ MUSEOLIITON

• Seinätön museo -peruskoulutus Helsinki • Yhteinen perintö -hankkeen käynnistyswebinaari M A ALISKUU

• Seinätön museo -peruskoulutus • Museoliiton mentorointiohjelma alkaa mentorointivalmennuksella • Museot maahanmuuttajien kohtaamispaikkoina HUHTIKUU

• Museoiden palveluiden tuotteistaminen ja palvelupolut • Fasilitoinnin (ryhmän ohjauksen) taidot yleisötyössä TOUKOKUU

• 25.–27.5.2016 Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 93. vuosikokous, Inari, yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan kanssa. Museopäivien teemana on kulttuuriympäristö.

K ESÄKUU

• 2.6.2016 Creative Museum -projektin työpajat, Helsinki ELOKUU

• Museonjohtajapäivät (yhteistyössä Suomen museonjohtajat ry:n kanssa) SY YSKUU

G R Ü N B E R G C O N S TA N T I N / HELSINGIN KAUPUNGIN MUSEO

• Seinätön museo -jatkokoulutus Helsinki • Taidemuseopäivät • 5.9.2016 Museologian kurssi Verso, syksy, aloituslähipäivä, Helsinki LOK AKUU

• Kookkaat koneet V • Näyttelycafé, Tampere M ARRASKUU

• Museokuvaaminen tänään – yhteistyökoulutus Kansallisgallerian ja Suomen valokuvataiteen museon kanssa • Tiedottajapäivä JOULUKUU

• Tietopäivä ja Museoliiton jouluvastaanotto

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus

Museomestari Myyrynen

Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi.

Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon.

Itselleni

Lahjaksi

Muutan osoitteeni

Kestotilaus 34 euroa /

201

alkaen

Vuositilaus 38 euroa

Jäsentilaus 25 euroa

Irtisanon tilaukseni

Suomen museoliitto maksaa postimaksun

VANHA OSOITE TAI TILAUKSEN MAKSAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

UUSI OSOITE TAI LAHJAN SAAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

PUHELIN

PÄIVÄYS JA TILAAJAN ALLEKIRJOITUS

Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 09 5841 1700 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta.

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

MUSEO 4/2015

43

SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI

Abstracts This issue of Museo focuses on futurism.

It is evident that the operating environment of museums is changing more rapidly than ever before. That fact is also included in the operating environment analysis of the Finnish Museums Association. The analysis spans all the way to the 2020s. It is up to museums to decide whether rapid change is good news or bad news. In the editorial, Kimmo Levä, secretary general of the Finnish Museums Association, encourages museums to regard the future with a positive mindset. Museums need to be ready to experiment, and they also need to learn to fail more often, more quickly and more economically.

At the moment, the financial situation in Finland is not particularly good, which also has an impact on museums. This theme is first addressed in an extensive review by Tuomo Tamminen on the funding of museums.

The museums in Varkaus are an example of this; their operations have become narrower for many years. After 2008, the number of permanent staff at museums in Varkaus has been reduced from eight to five, and the art museum had to relocate to smaller facilities.

The article also investigates how the Finnish state subsidy system supports museum operations.

The magazine also focuses on new funding channels for museums. The Finnish Museum of Games, which will open in the Vapriikki museum centre in Tampere, strengthened its finances through a crowdfunding campaign.

This is rare at the global level. The income from the campaign will be allocated to purchase playable games for the collection. The major reason for launching the campaign was that the staff did not want to start the mu-

seum without providing games that could be played. Can you even understand games without playing them? One of the reasons for crowdfunding was that it made it possible to investigate the demand for the museum project in advance.

you can find material from archives, museums and libraries with a single search. When searching, you don’t need to know which museum has a specific item, photo or document.

Finna material can be used as information sources or as inspiration for new works.

The new Amos Anderson Art Museum is another example of renewed museums. It will open in spring 2018 in Lasipalatsi and will be the final touch to the contemporary art cluster in the centre of Helsinki. The road to the new museum was paved through strategy work which covered the development of the art museum's operations. The existing museum building was considered to be impractical as exhibition content has become more diverse and extensive. The new building will be funded 100% by Konstsamfundet, which is responsible for the art museum's operations.

The magazine also focuses on the job descriptions of future researchers. Ethnologist Maija Mäki shares information about her research methods, which include scenario workshops. Customer panels also make it possible to chart possible, likely, impossible and unwanted future prospects. The future can also be put in concrete terms by different games and visual observation methods.

Futurology researchers do not aim to look into the future, but they do want to have an impact on future progress. Mäki encourages museums to actively work towards their own future. She is calling for the museum sector to express its views more visibly and for bold museum professionals who are also visible to the public. They should establish as broad networks of contacts as possible.

Museum professions are facing changes, too. The demand for museum services is continuously increasing in society; people are more and more interested in museums, and museums are investing more and more heavily in services for visitors. Sanna Lipponen has investigated how the changing competence needs have been accounted for in museology training. Museology professionals are required to be multitalented and have communication skills. Financial competence is also underlined more and more.

Future museum professions will also be impacted by the fact that open data has become more common. In the cultural heritage sector, it is represented by the Finna service, which will make material from Finnish museums, libraries and archives available to everyone. Finna.fi is an online service where

The exhibition review covers the renovated and recently reopened Helsinki Art Museum, where the opening exhibition introduces works by Ai Weiwei, a Chinese contemporary artist. The museum has also updated its concept to cater for the needs of modern urban residents. The international article covers a joint storage facility for museums in Glasgow, which the public can tour. The Glasgow Museums Resource Centre organises more than 700 visits a year: public, theme and expert tours, workshops, projects for schoolchildren, and guided tours and workshops for families.

Yksi vuosi, 200 museota Museokortti • museot.fi