Page 1

S K I T S O F O N I , P I E R R E - L A U R E N T C A S S I È R E , 2 0 1 3 / K U VA : VA N TA A N K A U P U N K I / S A K A R I M A N N I N E N / © K U VA S T O 2 0 1 4

K AUPUNKIL AISTEN MUSEO

52.

4 / 2014

SIVU

6 KULT TUURIEL ÄMYS ON PERUSOIKEUS! SIVU

Heureka tuli hulluksi

0 SIVU 3

14

VUOSIKERTA

O S A L L I S TAVA M U S E O


Pääkirjoitus

Koko kansan museo Miksi museo on sinulle tärkeä? Mitä haluat museoltasi? Osallistu ja anna palautetta. Museon ja yleisön vuoro­ vaikutuksesta hyötyvät kaikki.

K

ulttuurilla ja kulttuurilaitoksilla, kuten museoilla, on tärkeä ase-

ma yhteiskunnassa ja kansalaisten elämässä. Perinteen tallentamisen ja historiatiedon välittämisen lisäksi museoilta odotetaan myönteisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia alueelliseen imagoon ja aluetalouteen. Näyttöä positiivisista vaikutuksista on erityisesti majoitus- ja ravintolapalveluiden osalta. Museoiden julkisen rahoituksen vaikeutuessa museot haluavat olla entistä aktiivisemmin yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden yhteiskunnallisten ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Siihen onkin hyvät mahdollisuudet. Museot voivat olla houkuttelevia kumppaneita sekä talouden piristämisessä että koulutus-, sosiaali- ja terveyspuolen hankkeissa. Museot ovat jo nyt tärkeitä toimijoita, kun mitataan taloudellista vaikuttavuutta sekä kävijöiden ja työllistettyjen määrää. Elämme yhä nopeammin kansainvälistyvässä maailmassa. Tapahtumat ja muoti-ilmiöt ovat hetkessä kaikkien nähtävillä ja saatavilla. Museot haluavat olla muutoksessa mukana. Museoista on tullut entistä avoimempia ja ne ovat monipuolistaneet ohjelmatarjontaansa, verkkopalvelujaan ja kansainvälisiä yhteistyöverkostojaan. Tiedon saavutettavuus ja asiakaskeskeisyys tulevat olemaan museoiden toimintaa ohjaavia tavoitteita.

2

MUSEO 4/2014

Museot toivovat yleisön osallistuvan ja antavan palautetta toiminnastaan. Museot haluavat olla mukana edistämässä kansalaisten luovuutta ja siten toteuttaa kansalaisten perusoikeuksia. Muuttuvassa maailmassa kansalaisten osallisuus, aktiivisuus, monipuolinen tieto, vahva osaaminen ja kyky ratkoa ongelmia ovat keskeisiä menestyksen edellytyksiä. Tässä suhteessa näen museoilla tärkeän roolin. Osallistava museo tarjoaa lähes jokaiselle jotakin. Museot ovat kehittyneet koko kansan kulttuurilaitoksiksi, joissa toimintaan osallistumisen rima on matalalla. On erittäin suotavaa, että museoiden palveluita käytetään entistäkin innokkaammin. Museoiden tilat ja palvelut tarjoavat siihen viihtyisät ja monipuoliset mahdollisuudet. Tämä Museo-lehti kertoo esimerkkejä siitä, minkälaisia osallistumisen mahdollisuuksia on tarjolla. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä lähialueen museoon.  Toivotan museoille uutta menestystä ja tunnettuisuutta sekä antoisaa osallisuutta ja elämyksiä museoissa kävijöille.

Pekka Ravi on Suomen museoliiton hallituksen pj. ja Eduskunnan 1. varapuhemies.


TECNOLOGY RESEARCH CENTER, TURUN YLIOPISTO

J O H A N N E S R O M P PA N E N

32 6 24

Uusi Kaupunginmuseo avataan Helsingissä 2016. Suunnitteluun osallistuu koko kaupunki.

Museoiden toinen todellisuus herää eloon virtuaalimaailmassa. Kännykän avulla voi seikkailla kadonneissa ympäristöissä.

Museoista virtaa yritystoiminnan kehittämiseen. Design Club kokoaa muotoilun hyödyntämisestä kiinnostuneiden yritysten verkoston.

TAVA IS

2014

US E O

TALVI

M

O S A LL

32

T O M O F F I N L A N D F O U N D AT I O N

24

36

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 12 Museoiden tallennustyö ajan hermolla 14 Kulttuurielämys on perusoikeus! 15 Talvinäyttelyt 26 Kaikki mitä olet halunnut tietää kulttuuriperinnöstä 27 Yhteistyössä enemmän? 28 Vapaaehtoisista voimaa paikallismuseoon 30 Hulluus-näyttely hyppysiin 33 ”Museossa on käytävä!” 34 Terveisiä Britteinsaarilta! 36 Postin historiaa viestintäkulttuurin myllerryksessä 39 Museomestari Myyrynen

Kannessa: Heureka tulee hulluksi -näyttelyn skitsofonilla voi kokea maailman, jossa kuuluu monenlaisia ääniä. Vasemmalla ylhäällä: Design Clubissa työsken­ nellään monipuolisin menetelmin. Oikealla ylhäällä: Virtuaalihahmot seikkailevat Luostarinmäellä. Oikealla alhaalla: Touko Laaksonen käytti työskentelyssä eläviä malleja, jotka hän valokuvasi ja piirsi. Kuvassa on Durk Dehner, joka on nykyisin Tom of Finland -säätiön puheenjohtaja.

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Tuuli Rajavuori Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry. Osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, Puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2014 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032


Museokuvioita

Kuka maksaa? Suomen talous yskii ja kaikesta pitäisi säästää. Onko kulttuuri­ perintö vaarassa, kun kunnat ja val­ tio etsivät sopivia säästökohteita? Kuka puolustaa kulttuuria, kun vero­ euroille löytyisi muitakin ottajia?

Museokortilla rajattomasti museoelämyksiä

Tuuli Rajavuori

LIISA TUOMIKOSKI, MUSEOVIR ASTO

Suomen museoliitto on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on tuoda keväällä 2015 markkinoille Museokortti. Kortti mahdollistaa rajattoman määrän vierailuja suomalaisissa museoissa vuoden ajan ostopäivästä. Museot ottavat kantaa järjestelmään liittymisestä loppuvuoden aikana. Tavoitteena on, että keväällä 2015 Museokortti kuuluu kaikkien museoiden lipputuotevalikoimaan. ”Kentältä tullut palaute on ollut erittäin innostunutta ja uskon, että pääsemme Museokortin osalta käytännön toimiin jo talvella 2015”, toteaa Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Museokortti Levä. ”Nyt näyttää vahvasti maksaa siltä, että Museokortit tulevat 54 euroa. myyntiin keväällä 2015.” Museokortti madaltaa museovierailujen kynnystä ja rohkaisee ex tempore -museokäynteihin vaikkapa ruokatunnilla keskellä arkipäivää. Todennäköisesti Museokortti myös laventaa museomakua eli rohkaisee tutustumaan museoihin, joissa ei aiemmin ole tullut käytyä. Henkilökohtaisen eli nimellä varustetun Museokortin vuosihinta on 54 euroa. Keväästä 2015 lähtien sen voi ostaa kaikista museoista ja Suomen museoliiton verkkokaupasta. Myöhemmin myyntikanavia laajennetaan esimerkiksi ravintoloihin ja hotelleihin. Museokorttiasiakkaat voivat halutessaan tilata tiedotteita museoiden alueellisesta ja valtakunnallisesta tarjonnasta.

Kahdeksan suurimman puolueen edustajat keskustelivat aiheesta Sanomatalossa järjestetyssä poliitikkopaneelissa osana Museoviraston 130-vuotisjuhlaa. Panelistit olivat yksimielisiä: kulttuurista ei saa säästää. Siihen käytetyt varat tulevat takaisin moninkertaisina hyvinvointivaikutuksina. Kulttuuriministeri Pia Viitasen (sd.) mukaan koko valtiontalous on rantapallo ja kulttuuribudjetti siitä vain pingispallon kokoinen osuus. Ilman toisiaan kumpikaan ei tule toimeen. Kysymys museoiden pääsymaksuttomuudesta puolestaan jakoi puolueet. Useassa puheenvuorossa tuli kuitenkin esille, että ainakin lapsille pitää antaa mahdollisuus käydä museoissa maksutta. Lasten ja nuorten kulttuuriperintökasvatuksen merkitys nousi esiin myös monessa muussa yhteydessä. Uusia avauksia museotalouteen panelistit hakisivat yksityiseltä sektorilta, brändäämällä ja tuotteistamalla kulttuuriperintöä sekä lisäämällä matkailukäyttöä ja kulttuurivientiä. Tuomo Puumalan (kesk.) mukaan tässä yhteydessä suomalainen perinnekulttuuri eli vaatimattomuus ei ehkä ole paras mahdollinen lähestymistapa.

Seuraa Museokortin valmistelua: www.museot.fi

Yllä: Museoviraston poliitikkopaneelissa puhuttiin rahasta.

4

MUSEO 4/2014


Osallistava Museokuvioita museo

Ihmisoikeuksille oma museo Kanadaan Museums Journalin lokakuun numero kertoo uudesta Winnipegiin avatusta museosta. Canadian Museum for Human Rights osallistuu ihmisoikeuksiin liittyvään keskusteluun. Tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä ihmisoikeuksista, edistää ihmisten välistä kunnioitusta ja kannustaa vuoropuheluun. Museon kokoelmiin kuuluu toistaiseksi noin 300 esinettä ja taideteosta, mutta niitäkin tärkeämpiä ovat nauhoitetut, omakohtaiset tarinat. Myös museovieraita kannustetaan tallentamaan oman kertomuksensa ja jakamaan kokemuksiaan. Museo haluaa tuoda esille selviytymisen ja toivon näkökulmia. Myös museon arkkitehtuuri korostaa ajatusta paremmista ajoista. Näyttely päättyy 100-metriseen ”toivon torniin” ja sisäpihan puutarha sopii mietiskelyyn. Museo haluaa olla paikka, jossa ihmisoikeuksia voi tarkastella opetuksellisin silmälasein. Ohjenuorana ovat Nelson Mandelan sanat: ”Koulutus on voimakkain ase, jota voi käyttää maailman muuttamiseen”. Lähde: Museums Journal, October 2014

Museokortti 30 vuoden takaa Osattiin sitä ennenkin. Jyväskylässä otettiin vuonna 1984 käyttöön yhteinen kausikortti, jolla pääsi kaikkiin korttijärjestelmässä mukana oleviin museoihin sekä sai kutsut näyttelyavajaisiin. Kortin tavoitteena oli tehostaa museoiden tiedotusta ja yleisöpalvelua. Lähde: Museo-lehti 6/1984

”Museot ovat aina muuttuneet siinä kuin muukin maailma, mutta meneillään oleva prosessi vaikuttaa hallitsemattomalta. Erityisen huolestuttavalta tuntuu tapa hävittää museoiden omaa historiaa. Museoiden sulkemisen perusteina mainitaan huono sijainti, kallis vuokra ja vähäiset kävijämäärät. Perustamisen alkuperäisistä syistä ja museon merkitysarvoista ei käydä keskustelua.” Museologian dosentti Marja-Liisa Rönkkö puolustaa museoita Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Erityistä kritiikkiä saa Yliopistomuseon muutto historiallisista tiloistaan Arppeanumista. Helsingin Sanomat 28.9.2014.

”Whitmoren mukaan hän teki Lontoon Victoria & Albert -taideteollisuusmuseosta sen yleisömagneetin, joka se nykyisin on. Brändäämälläkö? Ei, vaan ajattelemalla yleisöä, tehostamalla tiedottamista ja lakkauttamalla pääsymaksun. Voi kysyä, mitä muuta museotyö on kuin juuri näiden asioiden ajattelua.” Annamari Vänskä pohtii Taide-lehdessä, pitääkö museoiden brändätä itsensä uudelleen. Brändäämisestä ei kuitenkaan pidä tulla itseisarvo. Taide 5/2014.

”Halusin tulla tähän museoon heti. Olen vaikuttunut ja liikuttunut. Näyttely esittelee puolalaisten ja juutalaisten suhteen koko kirjon. Ajattelin, että jos museossa ei ole kävijöitä, tällä ei ole merkitystä. Nyt näen, että tämä on täynnä. Toivon, että tämä parantaa suhdettamme juutalaiseen kulttuuriin.” Eläkeläinen Barbara Królikowska kuvailee ensivaikutelmiaan Puolanjuutalaisten historian museosta Varsovassa. Rainer Mahlamäen suunnittelema museo voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Helsingin Sanomat 5.11.2014.

MUSEO 4/2014

5


HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / JUHO NURMI

Kaupunkilaisten museo S Uusi museo avautuu Helsingin keskustassa 2016.

enaatintorin kulmalla sijaitsee Seder-

holmin talo, Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus. Sitä ympäröivät, vähän korkeammat talot ovat paketissa. Korttelin koko pohjoisosa on perusteellisessa remontissa. Vuonna 2016 siellä avautuu uusi

6

MUSEO 4/2014

Helsingin kaupunginmuseo. Aiemmin virastokäytössä olleet arvokkaat rakennukset pääsevät uuden museon myötä vihdoin tavallisten kaupunkilaisten käyttöön. Rakennusten peruskorjaus on edennyt pisteeseen, jossa purkamisvaihe kääntyy uuden rakenta-


Osallistava museo Viereisellä sivulla: Pikkulauantaisauna-näyttelytyö­ ryhmän valitsemia valokuvia luonnehtivat ”asiasa­ nat” päätyvät liitutaululle.

miseksi. Useasta vanhasta rakennuksesta muodostuu vähitellen toimiva museokokonaisuus, johon kuuluu myös kolme erilaista sisäpihaa. Helsingin kaupunginmuseolle uusi museo ei

kuitenkaan ole pelkästään rakennus, vaan uusi tapa tehdä asioita. Jo varhaisessa vaiheessa museossa ymmärrettiin, että muutto on tilaisuus katsoa museon toimintaa uudelta kannalta. ”Emme mieti pelkkiä näyttelysisältöjä vaan museokokemusta kokonaisuutena, elämyksenä. Ja asiakkaan kannalta”, sanoo Uuden kaupunginmuseon reformirehtori Ulla Teräs. Teräksen mukaan jokseenkin alusta asti oli selvää myös se, että uusi museo tehtäisiin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Lienee selvää, että puhuttelevia museopalveluita on helpompi kehittää, kun niiden käyttäjät ovat alusta asti mukana. Museon verkkosivuilla toimiva yli tuhannen jäsenen asiakaspaneeli on tärkeä tiedonlähde. Uuden museon suunnittelijat ovat lisänneet asiakastuntemustaan myös tapaamalla ihmisiä näyttelyissä ja erilaisissa tapahtumissa. Ryhmähaastattelujen ansiosta on päästy pureutumaan syvemmälle tärkeiden asiakasryhmien toiveisiin ja ideoihin. ”Pelkästään haastatteleminen ja toiveiden kartoittaminen eivät kuitenkaan riitä”, painottaa Teräs. Museoammattilaisten täytyy päästää tavalliset kaupunkilaiset vaikuttamaan suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen pintatasoa syvemmältä – ajatus joka sopii paremmin kuin hyvin vapaan pääsyn museolle. Osallistumisesta, avoimuudesta ja yhdessä tekemisestä puhutaan museomaailmassa paljon. Museot pyrkivät avautumaan asiakkaisiin päin, ja monet ovat kokeilleet erilaisia vuorovaikutuksen keinoja. Silti näkökulma on usein museon sisältä ulospäin. Asiakkaat nähdään kohteina eikä tasaveroisina kumppaneina. Palvelujen toimivuutta tai museota itseisarvona ei kyseenalaisteta. Teräksen mukaan yhteinen, tasaveroinen tekeminen vaatii syvällistä ajattelutavan muutosta läpi organisaation. Se ei ole helppoa.Toimintatavat pitää miettiä uusiksi, hypätä tuntemattomaan ja hylätä loppuun asti hiotut suunnitelmat.

Uusi museo ei ole pelkästään rakennus, vaan uusi tapa tehdä asioita. Yleispäteviä toimintamalleja ei ole. On löydettävä omat, luontevat tavat yhdessä tekemiseen. Helsingin kaupunginmuseossa on nyt aika tehdä kokeiluja ja oppia niistä. Yksi kokeiluista on tammikuussa 2015 avautu-

va, toistaiseksi nimetön näyttely, jonka teeman ja toteutustavan valitsee ryhmä kaupunkilaisia. Kokeilusta saatuja kokemuksia hyödynnetään Uuden kaupunginmuseon suunnittelussa ja rakentamisessa. Museon henkilökunta on itsensä Pikkulauantaisaunaksi nimenneen ryhmän tukena, mutta ohjat ovat ryhmäläisillä. Pikkulauantaisaunan istunto on juuri alkamassa eräänä lokakuisena keskiviikkoiltana. Porukkaan kuuluu kaksitoista 25–70-vuotiasta kaupunkilaista. Osallistujilla on monenlaisia taustoja: diplomi-insinööri, kirjailija, logistiikkaalan ammattilainen, taiteilija, graafikko, historianopettaja… Tilasta kuuluu vilkas puheensorina. Kaikesta huomaa, että viiden kokoontumiskerran jälkeen ihmiset ovat jo tuttuja toisilleen ja sitoutuneita yhteiseen projektiin. Sitten siirrytään varsinaiseen työskentelyyn. Kukin osallistuja esittelee kotiläksynsä. Ensin kukin on kehittänyt oman tarinan, ja sen jälkeen etsinyt sitä tukemaan kuvan kaupunginmuseon Finna-palvelussa julkaisemista kokoelmista. Sivustakatsoja vaikuttuu ihmisten luovuudesta. Kuvista nousee hienoja ajatuskulkuja, muut kuuntelevat tarkasti. Helsingin historiasta löytyy ammennettavaa ammutuista rotista alastonposeerauksiin. Nauretaan paljon, ihmiset viihtyvät. Yhteinen tarina alkaa muotoutua. Silmiinpistävää on myös se, kuinka visusti museon puolelta mukana olevat asiantuntijat malttavat pysyä syrjässä. Kukaan heistä ei puutu keskusteluun tässä vaiheessa. Ohjat ovat ihmisillä, jotka eivät ole museoammattilaisia, ja tunnelmasta päätellen se on kaikkien mielestä hauskaa ja mielekästä. Asetelma tuo esiin myös seikkoja, joita museoammattilainen ei ehkä koskaan ole tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi kokoelmatietokannan tekstien absurdius tulee esiin useamman MUSEO 4/2014

7


Osallistava museo

”Kaupunkilaiset voisivat ehdottomasti osallistua museotyöhön enemmän.” ryhmän jäsenen puheenvuorossa. ”Finna on niin poliittisesti korrekti”, joku mainitsee, kun palvelusta ei ollut löytynyt mitään vähänkään raflaavammilla hakusanoilla.Välillä taas asiasanat eivät tunnu vastaavan määrittelemäänsä kuvaa laisinkaan muiden kuin museoammattilaisten silmin. pitävän projektia erinomaisena ideana. Yksi ryhmän jäsenistä, Sini Kaartinen, kuvailee sitä ”ihan mahtavaksi”. ”Kun näin osallistumisilmoituksen, siitä tuli saman tien hyvä fiilis ja päätin heti lähteä mukaan.” Kaartinen kertoo valmistuneensa kulttuurituottajaksi ja kiinnostuneensa projektista sekä ammatillisessa mielessä että kaupunkilaisena. ”On hienoa, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä Helsingissä tapahtuu. Se myös madaltaa kynnystä osallistua. Ei tarvitse esimerkiksi käydä kouluja päästäkseen vaikuttamaan. Tällaista toimintaa saisi olla enemmänkin tarjolla!” Osallistujat tuntuvat

Miro Järnefelt on samaa mieltä: ”Kaupunkilai-

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

set voisivat ehdottomasti osallistua museotyöhön enemmän eri tavoilla.” Hän pitää projektia huike-

8

MUSEO 4/2014

ana mahdollisuutena olla etujoukoissa vaikuttamassa uuden museon syntymiseen ja uudenlaiseen tapaan ajatella näyttelysuunnittelua. ”On rohkeaa kaupunginmuseolta lähteä kokeilemaan tällaista. Meillä on valtavan hyvä porukka, jolla on mieletön, laaja-alainen osaaminen. Eikä se osaaminen ole museotyön konventioiden kahlitsemaa.” ”Projektissa on mielestäni erityistä se, että tällaista pääsee tekemään ikään kuin tunnustetun instituution tuella ja mandaatilla”, Järnefelt sanoo. Tavoitteena hänellä on sellainen näyttely, joka yhdistäisi hänen omat parhaat kokemuksensa museoista ja näyttelyistä. ”Kokonaisvaltainen kokemus, joka jättää jäljen kävijään”, hän muotoilee. Pikkulauantaisaunassa museon asiantuntijat ovat sivuroolissa. ”Se tuntuu sekä helpottavalta että vaikealta”, kertoo Sauli Seppälä, joka vastaa myös Uuden kaupunginmuseon neljännen kerroksen konseptista. ”Olemme nyt puolivälissä, ja tunnelma on odottavan utelias”, Seppälä luonnehtii. Oikealla: Uuden kaupunginmuseon pääsisäänkäynti tulee Aleksanterinkadulle, Sederholmin talon vieres­ sä olevaan porttikongiin. Alla: Uusi kaupunginmuseo levittäytyy kolmelle tunnelmalliselle sisäpihalle, joista yksi on korttelin uumeniin kätkeytyvä Falkmanin piha.


Osallistava museo HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / SAKARI KIURU

MUSEO 4/2014

9


Osallistava museo HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / JUHO NURMI

10

MUSEO 4/2014


Osallistava museo

isesta, Kysymys osallistum avoimuudesta ja yhdessä tekemisestä on museoiden kohtalonkysymys. Vasemmalla: Helsingin kaupunginmuseo on kokeil­ lut yhdessä tekemisen tapoja aiemminkin. Lasten kaupungin mummolassa oli viikonloppuisin mummo tai vaari kotosalla. Vapaaehtoiset tekivät mummoina tai vaareina muutaman vuoron kuukaudessa.

Tutkija Satu Savia on samoilla linjoilla. ”Tämä on oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, mutta antoisaa. Olen oppinut enemmän asiakkaistamme kuin ikinä mistään kyselystä tai vastaavasta”, hän sanoo. Myös Seppälä kokee Pikkulauantaisaunan ennen kaikkea oppimiskokemuksena. ”Kuuntelemme, havainnoimme ja yritämme löytää uusia lähestymistapoja suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen.” ”Välillä on vaikeaa pitää omat näkemykset sisällöistä taka-alalla”, Seppälä jatkaa. ”Asiantuntijuus, josta me museoissa niin paljon puhumme, ei tässä tapauksessa tarkoita sisällöllistä asiantuntijuutta, vaan sitä, miten osaamme helpottaa ryhmäläisten tekemää työtä”, Seppälä sanoo. ”Tämä on keskusteleva porukka, joka hakee vastakaikua ensisijaisesti toisiltaan, ei meiltä museoammattilaisilta. Ja vaikka suunnittelemme kokoontumiset etukäteen, niiden eteneminen on aina arvoitus.” Erilaisia kokeiluja tehdään kaupunginmuseossa jatkossakin, jotta sopivat toimintatavat kirkastuisivat Uutta kaupunginmuseota ajatellen. Kokeilujen kautta luodaan ihmisille luontevia tapoja olla mukana museon toiminnassa, ja toisaalta museolle tapoja olla läsnä ihmisten elämässä. Ulla Teräksen mielestä kysymys osallistumisesta, avoimuudesta ja yhdessä tekemisestä on museoiden kohtalonkysymys. ”Niillä voidaan saada uutta virtaa museotoiminnan ytimeen”, hän toteaa. ”Kyse on siitä, mikä on museon merkitys omalle ympäristölleen ja omalle yhteisölleen: miksi olemme olemassa.” m PIKKULAUANTAISAUNA-RYHMÄN suunnittelema näyttely avautuu 23.1.2015 Helsingin kaupungin­ museon Lyhtysalissa, Sofiankatu 4. Vapaa pääsy. Uuden kaupunginmuseon suunnittelua ja rakentamista voi seurata osoitteessa www.uusikaupunginmuseo.fi. Reeta Holma on verkkoviestijä Helsingin kaupunginmuseossa. MUSEO 4/2014

11


Satakunnan Museo

N OI DE M USE SEN N U TA L L JA N T YÖ A L A OL H ERM

• Satakunnan Museo on Satakunnan maakuntamuseo • Porin Päivää on vietetty vuodesta 1961,

tänä vuonna järjestettiin yli 70 tapahtumaa • Pori Jazz 50-vuotisjuhlavuoden hankerahoitusta on saatu Suomen Kulttuurirahaston

Satakunnan Rahastolta ja Satakuntaliitolta • Pori Jazz -keruu jatkuu Kerromuseolle.fi -verkkosivustolla vuoden 2015 loppuun

Festarimuistot talteen verkossa

M

oni lähihistoriaankin

Alla: Museo odottaa yhteydenottoa.

Yllä: Sentus, cuptati ssequasitam expelit et faccatius et mi, explita tiorentis rem quibus qui

Jazziin liittyvää muistitietoa. Sivusto tarjoaa myös mahdollisuuden vapaaseen muisteluun: Muistele mitä vain -osioon voi tallentaa minkä tahansa itselleen merkittävän muiston. Satakunnan Museon ensimmäinen muistojen verkkotallennus sisälsi urheilumuistoja. Ensimmäiset keruut jäivät kuitenkin hiljaisiksi, sillä yleisön aktivointi verkkomuisteluun ei ole aina helppoa. Ihmiset kuitenkin muistelevat menneitä mielellään ja nykyään lähes kaikenikäiset jakavat sekä kuvia että muistoja erilaisissa verkkoyhteisöissä. Se auttaa myös museoiden tallennustehtävää. Sivusto ohjaa muistelijaa tallennustyössä. Muiston voi halutessaan tallentaa myös nimettömänä. Omaa muistoaan voi mielellään elävöittää valokuvin tai videopätkällä. Muistella voi myös kommentoimalla muiden tallentamia muistoja. ...Seuraavana kesänä osallistuin jo kiivaammin Kirjuriluodon toimintaan, keräilin nim.

PORI JAZZ

liittyvä asia elää lähinnä ihmisten muistoissa ja kokemuksissa. Aineettoman kulttuuriperinnön tallentaminen on museoiden tärkeä tehtävä, johon ei kuitenkaan aina ole riittävästi resursseja. Satakunnassa avuksi on otettu verkossa toimiva muistelupalvelu. Vanhoista asioista ja menneistä ajoista puhutaan usein museoiden muisteluilloissa, seniori-iltapäivissä ja erilaisissa tapahtumissa. Syvällisempiin haastatteluihin ja muistojen sekä tarinoiden tallentamiseen on kuitenkin harvoin aikaa. Saadakseen talteen mahdollisimman paljon muistitietoa myös suurelta yleisöltä Satakunnan Museo ylläpitää Kerromuseolle.fi-verkkosivustoa. Sivustolla eri museot voivat järjestää muistojenkeruukampanjoita. Tällä hetkellä Satakunnan Museo kerää 50-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2016 viettävään Pori

Yllä: Pori Jazzin yleisöä Kirjurinluodossa 1972.

Kirjurinluodolla pulloja Pepsi-lippa päässä ja siitä se sitten lähti. Joka vuosi tuli jollain tavalla osallistuttua jazzien toimintaan, sillä äitini auttoi jamilippujen myynnissä, kun taas isäpuoleni toimi isäntänä useassa jamipaikassa. Siihen aikaan jameja pidettiin lähinnä ravintoloissa kuten Otavassa, Rantasipissä ja Juhana Herttuassa... KajaGooGoo (Ote Kerromuseolle.fi -sivustolle tallennetusta Pori Jazz -muistosta) ”Yleisöllä on runsaasti Pori Jazziin liittyviä muistoja.Yli kolme miljoonaa kävijää on kokenut yhtä ja toista. Meidän tehtävämme on aktivoida kävijöitä muistelemaan ja myös tallentamaan muistonsa. Tallennetut muistot ovat yhteistä kulttuuriperintöämme”, kertoo Pori Jazz 50 vuotta -hankkeen projektitutkija Riikka Kaivola-Häyry Satakunnan Museosta. Ajankohtaisia keruuteemoja ja sivuston käyttöä esitellään yleisölle erilaissa tapahtumissa, kuten Porin Päivänä Satakunnan Museon aulassa.Tallennustyössä museon henkilökuntaa auttaa myös museon aktiivinen ystäväyhdistys Satakunnan Museon Ystävät ry. m Riikka Kaivola-Häyry on projektitutkija Satakunnan Museossa.

12

MUSEO 4/2014


Osallistava museo

Rauman merimuseo • Rauman merimuseo kertoo Suomen kolmanneksi vanhimman kaupungin olemassa-

olon elinehdoista: merestä ja merenkulusta • Museota ylläpitää Raumanmeren merimuseosäätiö • Raumalaisten laivanrakentajien perinteen keruuhanke on saanut rahoituksen

Museovirastolta

Katoavaa telakkaperinnettä dokumentoimassa

R

laivanrakennus on vaikuttanut olennaisesti kaupunkiin ja antanut toimeentulon monille asukkaille vähintään viidellä vuosisadalla. Kun STX Finland Oy ilmoitti syksyllä 2013 Rauman telakan sulkemisesta, Rauman merimuseossa päätettiin nopeasti reagoida isoon muutokseen. Keskustelunavauksena syntyi pienoisnäyttely raumalaisen laivanrakennuksen historiasta. Pian aloitettiin myös paikallisen telakkatyön historian tallennus. Syksyn 2013 jälkeen uutiset aumalla

Alla: Rauman merimuseon pop-up -näyttely Rauma Seaside Industry Parkin avoimissa ovissa.

laivanrakennustoiminnan jatkumisesta Rauman telakalla ovat olleet varovaisen positiivisia ja telakan alueelle on asettunut uusia toimijoita. Tulevaisuus näyttää, millaisena laivanrakennus jatkuu. Rauman merimuseon ja Rauman laivanrakennuksen perinneyhdistys ry:n projekti kerää laivanrakentajien muistoja, tietoa ja tarinoita merimuseon kokoelmiin talletettavaksi sekä keväällä 2015 avattavaa näyttelyä varten. Keruuseen on voinut osallistua muun muassa Rauman telakan avoimien ovien päivän pop-up-näyttelyssä, raumalaisessa pubissa laivanrakennusteemaisen pubivisailun merkeissä sekä verkossa Kerromuseolle.fi-sivustolla. Tärkeä tie-

donkeruun väylä on myös merimuseossa järjestettävä viiden teemaillan sarja. Jokaisella illalla on pääaihe, josta keskustellaan museon kokoamien valokuvien, videoiden ja esineiden pohjalta. Keväällä 2015 avattava näyttely kertoo työn arjesta raumalaisilla telakoilla. Projektissa on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa siihen, millaista tietoa laivanrakennuksesta tallennetaan. Kaikkien tiedot ja kokemukset ovat yhtä tärkeitä.Yritysten viralliset arkistot kertovat erilaista tarinaa kuin työporukan kahvitunnit. m Paula Kupari on amanuenssi Rauman merimuseossa. Anna Mikola on projektipäällikkö Rauman merimuseossa.

ANNA MIKOLA

MUSEO 4/2014

13


Kolumni

Kulttuurielämys on perusoikeus!

K

ulttuurielämään osallistuminen ritapahtumiin osallistuvilta saatetaan edelleen on jokaisen ihmisen perusoikeus. edellyttää kävijöiltä fiinejä aatteita ja vaatteita. Kaikilla tulisi olla vapaus ja mah- Vai edellytetäänkö? Miten syntyy laitosuskottava dollisuus valita ja käyttää itseä kiin- kulttuurin käyttäjä? Onko vaikkapa teatterin tai nostavaa tarjontaa.Vaikka kulttuuripalveluja ra- museon toivelistalla perinteinen jakkupukuun hoitetaan pääosin verovaroin, palvelut eivät ole pukeutunut keski-ikäinen nainen? Jos ei ole, kaikkien ulottuvilla. Kaikilla ei ole taloudellisia miksi moni kuitenkin edelleen olettaa niin.Voisiko ovelle laittaa ensi alkuun vaikkapa syrjinnästä mahdollisuuksia osallistua. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman vapaa alue -tarran kertomaan siitä, että jokainen Kulttuuripassin pilotointihankkeen taustalla on saa yhtä hyvää palvelua? Haluun osallistua, tai siihen, tuleeko kultajatus siitä, että myös pienituloisilla tulisi olla taloudellisia mahdollisuuksia käyttää yhteisesti tuuripalvelujen käyttäminen ylipäätään mieleen, rahoitettujen kulttuurilaitosten, kuten teatte- vaikuttaa pääsymaksun lisäksi moni muukin asia. reiden, orkestereiden ja museoiden palveluja. Kulttuuripassin pilotointihankkeen työpajoissa Tavoitteena on, että jokainen voisi käydä yksin olemme miettineet yhdessä sosiaali- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa esimerkiksi sitä, tai yhdessä juuri siellä missä huvittaa ja miten kulttuuritarjontaa ja osallistumilloin huvittaa – jos huvittaa. misen mahdollisuuksia pitäisi esiPienituloisuuden tuloraja on tellä sosiaalipuolen asiakkaille. Tilastokeskuksen mukaan 13 990 Miten tukea osallistumista ykeuroa vuodessa eli 1 170 euroa sin, kaksin tai ryhmässä? Lisäksi kuukaudessa. Vuonna 2012 SYRJINNÄSTÄ VAPAA ALUE pitäisi pohtia, löytyykö tarjonpienituloisiin kuului 635 000 OMRÅDE FRITT FRÅN DISKRIMINERING taa lähikadulta, vai täytyykö suomalaista. Tässä joukossa on osallistuakseen mennä neljän monenlaisissa elämäntilanteessa seinän sisäpuolelle. Entä miten olevia ihmisiä, kuten minimieläkkeellä tai toimeentulotuella eläviä, sosiaalialan asiakkaat, työntekijät matalapalkka-aloilla työskenteleviä, ykja taiteilijat voisivat kokea yhdessä luosinhuoltajia, työttömiä sekä mielenterveys- ja vuuden tuskaa ja iloa? päihdekuntoutujia. Pienituloisuuden takia moni Kaikkien ei tietenkään tarvitse olla kiinnosjoutuu tinkimään kulutuksestaan ja kulttuuripal- tuneita kulttuuripalveluiden velujen käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. käytöstä. Kenenkään ei Kulttuuripassin tavoite on edistää vapautta kuitenkaan pitäisi jäävalita käyttääkö kulttuuria vai ei, varallisuudes- dä pois siksi, että elää ta riippumatta. Siksi hankkeessa etsitään mallia, taloudellisesti tiukassa jolla osallistumisen taloudellinen kynnys saatai- tilanteessa. Se ei ole siin ainakin pääsylipun osalta mahdollisimman muutenkaan mitenkään pieneksi. Hinta ei tietenkään ole ainoa osallistu- helppoa. misen este, eikä maksuttomuus tai merkittävän matala hinta tarkoita, että osallistuminen olisi helppoa tai itsestään selvää. Aura Linnapuomi työskentelee Kulttuuripassin Hinnan lisäksi esteitä osallistumiselle saatpilotointihankkeessa hankejohtajana. tavat aiheuttaa esimerkiksi asenteet. Kulttuu-

14

MUSEO 4/2014


n e d i o e s u t M y ta

l e t t y ä n i lv

ILMOITUSLIITE 4/2014 Talvinäyttelyt-ilmoitusliitteeseen on koottu museoiden monipuolinen näyttely- ja tapahtumatarjonta. Yhteydenotot Näyttelyliitteen ilmoitusasioissa:

museoliitto@museoliitto.fi, 0444 300 701. Ilmoituskoot ja -hinnat löytyvät Näyttelyliitteen mediakortista Museoliiton sivuilta osoitteesta www.museoliitto.fi/ museo-lehti/ilmoitusmyynti.

Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki puh. 09 5841 1700 museoliitto@museoliitto.fi • www.museoliitto.fi


Näyttelykalenteri Kulttuurihistorialliset sekä luonnontieteelliset ja erikoismuseot Marraskuu

27. 11. 2014–28. 2. 2015 Barbinukke 55 vuotta -juhlanäyttely, Rauman museo, Marela, Rauma 27. 11. 2014–31. 8. 2015 Jukon tarina, Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa 27. 11. 2014–11.1.2015 Mangan sivuilla: japanilaisen sarjakuvan harrastus, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä 28.11.2014–31.12.2014 Lintu sininen – joulukoriste­ näyttely, Suomen lasimuseo, Riihimäki 28.11.2014–16.8.2015 Finnskogar – Metsäsuomalaiset, Suomen kansallismuseo, Helsinki

Talvinäyttelyt SUOMEn LELUMUSEO HEVOSEnkEnkä

SUOMEN RAUTATIEMUSEO

Erikoisnäyttely Miška ja Minä. Leikkikaluaarteita itänaapurista. avoinna ti, to–pe 11−18, ke 11−20, la–su 11−17 WeeGee-talon pääsylippu: 12/10 €, alle 18-v. ja yli 70-v. maksutta. Ahertajantie 5, Espoo puh. 09-81631833 lelumuseohevosenkenka.fi

Nähtävää ja koettavaa koko perheelle! UUDISTUVASSA PERUSNÄYTTELYSSÄ RAUTATEIDEN HISTORIAA 1870-LUVUN ASEMAMILJÖÖSSÄ Avoinna talvikaudella ti–pe 12–15, la–su 12–17 Hyvinkäänkatu 9, Hyvinkää p. 0307 25 241 www.rautatiemuseo.fi

SOTAMUSEO

Suomen museoliitto Twitterissä

HAKKAPELIITOISTA RAUHANTURVAAJIIN Perustietoa ja mielenkiintoisia tarinoita Suomen sotahistoriasta menneiltä vuosisadoilta nykypäivään. ti–to 11–17, pe–su 11–16 liput 5 / 3 / 12 €

Twitter.com/museoliitto

Liisankatu 1, Helsinki p. 0299 530259 www.sotamuseo.fi

28.11.2014–11.1.2015 Joulu museossa – Jul i museet, Loviisan kaupunginmuseo, Loviisa 28.11.2014–10.1.2015 Metsänväen joulu, Kuopion museo, Kuopio 29.11.2014–13.1.2015 Juhla! – näyttely jouluasussa, Fiskarsin Museo, Raasepori Joulukuu

2.12.2014–6.1.2015 Nyt toivotus hyvän joulun, Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa 2.12.2014–13.1.2015 Turun linnan joulupöydät, Turun museokeskus, Turun linna ja Turun kaupungin historiallinen museo, Turku 3.12.2014–4.1.2015 Joulun odotusta, Kainuun Museo, Kajaani 4.12.2014–1.3.2015 Valokuvaaja Antti Sorva, Saarijärven museo, Saarijärvi

16

MUSEO 4 /2014

Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30 Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 eur) POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI • (09) 494 436 www.taidekotikirpila.fi


Talvinäyttelyt

HELSINGIN OBSERVATORIO TÄHTITIETEEN YLEISÖKESKUS Yleisöopastus kk:n toinen la klo 14:00. Kuukauden tähtitaivas – planetaarioesitys kk:n ensimmäinen la klo 13:00. Ti–ke, pe–su 12–16 to 12–20 Kopernikuksentie 1 Helsinki 6/4/2 € www.observatorio.fi

PÄIVIKKI JA SAKARI SOHLBERGIN KOTIMUSEO 1900-LUVUN KULTTUURIKOTI HELSINGIN KATAJANOKALLA Avoinna Opastetut kierrokset arkimaanantaisin 15.30 ja 17.00 sekä ryhmille sopimuksen mukaan Kauppiaankatu 11 A, Helsinki p. 09 636 753 www.pss-saatio.fi

Näyttelykalenteri 5.12.2014–1.3.2015 Ääni – kuva – kokemus, Wäinö Aaltosen museo, Turku 11.12.2014–3.1.2015 Kuopion korttelimuseon joulunäyttely, Kuopion korttelimuseo, Kuopio 18.12.2014–1.2.2015 Vuoden luontokuvat 2014, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tammikuu

7.1.2015–19.3.2015 Talvella Porissa, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori 11.1.2015–17.2.2015 Kajaanin pommitukset 1940, Kainuun Museo, Kajaani 14.1.2015–8.3.2015 Haukkua halki historian, Kainuun Museo, Kajaani 20.1.2015–9.5.2015 Kuikka, veden lintu, Kuopion museo, Kuopio

KOUVOLAN TAIDEMUSEO POIKILON NÄYTTELYT 18.1.2015 ASTI

20.1.2015–30.9.2015 Ruokakulttuuria ja kattauksia eri vuosikymmeniltä, Liedon Vanhalinna, Lieto Helmikuu

1.2.2015–12.4.2015 Vaeltajat, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 3.2.2015–14.6.2015 Lepakot, Luontotalo Arkki, Pori 3.2.2015–10.1.2016 Maat, metsät, tehtaat, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

RAAKEL KUUKKA Mistä tulen, minne menen?

LEENA PUOLATIE Savun värit

Tulossa Vieno Elomaa - Kuusankosken pariisitar 12.2.-12.4.2015

Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17 www.poikilo.fi

5.2.2015–16.8.2015 Hullun keräilijän aarteet, Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa 6.2.2015–10.5.2015 Julisteita turuilta ja toreilta, Lahden kaupunginmuseo, Taidemuseo/Julistemuseo, Lahti 13.2.2015–10.1.2016 Unelmien kuteita, Teatterimuseo, Helsinki

MUSEO 4/2014

17


Näyttelykalenteri

Talvinäyttelyt

18.2.2015–20.5.2015 Finlandia News Service – talvisota suomalaisen uutistoimiston silmin, Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki 21.2.2015–31.12.2017 Muinais-Mänttä, Serlachius-museo Gustaf, Mänttä-Vilppula 25.2.2015–31.12.2015 Jääkärit ja Sibelius, Museo Militaria, Hämeenlinna

Taidemuseot Marraskuu

1.11.2014–15.2.2015 Kalle Hamm – Vieraalla maalla, Mikkelin taidemuseo, Mikkeli 21.11.2014–25.1.2015 ON/OFF – liikkuvia veistoksia, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 21.11.2014–4.1.2015 PIMIÖ Lauri Astala: Transit, Turun taidemuseo, Turku 21.11.2014–4.1.2015 STUDIO Tapani Kokko, Turun taidemuseo, Turku 22.11.2014–4.1.2015 Harri Pälviranta: ASE.doc / GUNS.doc, TR1 Taidehalli, Tampere 23.11.2014–4.1.2015 Nuori taide – Ung konst, Vaasan taidehalli, Vaasa 25.11.2014–11.1.2015 Häkki, Porin taidemuseo, Pori 26.11.2014–28.12.2014 Jyrki Puhakka, Joensuun taidemuseo, Joensuu 29.11.2014–18.1.2015 Joulupukit, Tuusulan museot, Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula 29.11.2014–4.1.2015 Viimeinen Taiteilijat-näyttely, Helsingin Taidehalli, Helsinki

AINO

SIBELIUS

Järvenpään taidemuseo 1.3.– 4.10. 2015

maalis–huhti ke–su 10–17 • touko–loka ti–su 11–18 • 6/5/3 € Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää • 040-315 3881 www.jarvenpaa.fi/taidemuseo • taidemuseo@jarvenpaa.fi

18

MUSEO 4 /2014


Talvinäyttelyt

HUITTISTEN MUSEO

PALANDERIN TALO

PAIKALLISHISTORIAA

Kotimuseo

Presidentti Risto Ryti

29. 11. 2014–6. 1. 2015 PALANDERIN TALON JOULU

Kuvanveistäjä Lauri Leppänen Avoinna 1. 2. 2015 alkaen la–su 12–16, ryhmät sop. muk., myös 1. 11.–31. 1. Pääsymaksu 2 € Kirkkotie 4, 32700 Huittinen P. 044 560 4319 www.huittinen.fi/museo

u, opi, Osallist onnistu.

Avoinna la–su 12–16, myös pe 26.12. ja ti 6.1. muina aikoina tilauksesta Pääsymaksu 5/4/2 € Linnankatu 16, Hämeenlinna p. 03 621 2977 hameenlinna.fi/ historiallinenmuseo

Näyttelykalenteri Joulukuu

2.12.2014–31.12.2014 Leena Heinosen akvarelleja, Särestöniemi-museo, Kittilä 4.12.2014–1.3.2015 Heikki Pohto, Mahdollisuuksia, Saarijärven museo, Saarijärvi 6.12.2014–1.2.2015 Pyhäpäivä Halosenniemessä, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula 10.12.2014–18.1.2015 Kajaanin kuvataiteilijat 60 vuotta, Kajaanin taidemuseo, Kajaani

SUOMEN MUSEOLIITON

KOULUTUSPALVELUISTA LÖYDÄT AINA

10.12.2014–11.1.2015 Videokaffe: Sebastian Ziegler & Co, Lönnströmin taidemuseo, Rauma

AJANKOHTAISIA KURSSEJA.

13.12.2014–23.1.2015 Leena Brotherus: Vierivä kivi, Keuruun museo, Keuruu 13.12.2014–8.3.2015 Surrealismia ja silmänlumetta, Tikanojan taidekoti, Vaasa Tammikuu

15.1.2015–19.4.2015 Kasvot kertovat, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Seinäjoki 17.1.2015–1.3.2015 Heikki Häiväoja – veistoksia, Keski-Suomen museo, Jyväskylä 17.1.2015–1.3.2015 Urpu Ilasmaa – maalauksia, Keski-Suomen museo, Jyväskylä 17.1.2015–8.3.2015 Viisi huonetta, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 22.1.2015–15.3.2015 How to Read in the Dark – Lapin taiteilijaseuran 25-vuotisjuhlanäyttely, Joensuun taidemuseo, Joensuu

SUOMEN MUSEOLIITON KOULUTUSPALVELUT

23.1.2015–25.4.2015 Marja Pirilä: Carried by Light, Kuopion taidemuseo, Kuopio

MUSEO 4/2014

19


Näyttelykalenteri 23.1.2015–22.3.2015 Silmin havaittavissa, Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus, Vaasa 24.1.2015–25.3.2015 Dreaming of the Sea, Kemin taidemuseo, Kemi 24.1.2015–26.4.2015 Markiisitar ja paroni: Pohjoinen uusrokokoo, Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula 30.1.2015–15.3.2015 Perhealbumi, Suomen valokuva­ taiteen museo, Helsinki 30.1.2015–12.4.2015 Poliittisen valokuvan festivaali, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 31.1.2015–26.3.2015 Koloryhmä, Keuruun museo, Keuruu 31.1.2015–8.3.2015 Lowlands 2015, Vaasan taidehalli, Vaasa

Talvinäyttelyt KAUHAVAN PUUKKOJA TEKSTIILIMUSEO KAUHAVAN PUUKKOJA TEKSTIILIMUSEO Kauppatie 88, 62200 Kauhava Puh. 06–2412 9454 / 040 148 4420 Talviaikaan to–pe klo 12–16 tai sopimuksen mukaan. 10.6.–10.8. ti–su klo 11–17 www.kauhava.fi/ puukkomuseo

SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO Jääkärintie 80, 62420 Kortesjärvi Puh. 06–2412 9841, 040 1484420 Talviaikaan ti–ke klo 12–16 tai sopimuksen mukaan. 10. 6.–10. 8. ti–su klo 11–17 www.kauhava.fi/ jaakarimuseo

Helmikuu

4.2.2015–10.5.2015 HOMMAGE À… Muumiveistoksia – Roger Gustafsson, Joensuun taidemuseo, Joensuu

5.2.2015–22.3.2015 Jussi Karjalainen ja Ilja Karsikas: Naapurit, Kajaanin taidemuseo, Kajaani 5.2.2015–31.10.2015 Reidar Särestöniemen juhlanäyttely, Särestöniemi-museo, Kittilä 6.2.2015–29.3.2015 Anneli Sipiläinen 75 vuotta 2015, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 6.2.2015–24.5.2015 Federico Díaz & Karel Malich, Porin taidemuseo, Pori

SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA JUKON TARINA Junnilan Konepajasta konekaupan kuihtumiseen 27. 11. 2014 alkaen Avoinna talvikaudella ti–pe, su klo 10–17 Pääsymaksu 6/4/2 € Vanhankirkontie 383, Loimaa p. 02 763 7700 www.sarka.fi

RAISION MUSEO HARKKO MISSÄ KULJIN KERRAN 5. 12. 2014–15. 2. 2015 Näyttely Raision kaupungintalolla, Nallinkatu 2 Avoinna ti–pe 10–16, la–su 12–15 Vapaa pääsy p. 044 797 1683 www.raisio.fi/harkko

20

MUSEO 4 /2014


Talvinäyttelyt

RAUMAN MUSEO Marela KOULUTAULUJA VUOSI­ KYMMENTEN VARRELTA ti–pe 12–17, la 10–14 su 11–17 Muutokset mahdollisia Pääsymaksut 7/6 € yhteislippu avoinnaoleviin kohteisiin, 4/3 € kertalippu Alle 18-v ilmaiseksi Lisätietoja www.rauma.fi/museo 044 793 3532

EMIL AALTOSEN MUSEO EMIL AALTONEN 1869–1949 Emil Aaltosen taideaarteita 14. 9.–15. 12. 2014 Valokuvia tehtailta 14. 2.–5. 4. 2015 1.9.–31.5. ke 12–18, la–su 12–16 3€/2€ Pyynikinlinna Mariankatu 40, Tampere www.pyynikinlinna.fi

Näyttelykalenteri 6.2.2015–3.5.2015 Gösta ja Paul. Serlachiuksen ja Sinebrychoffin kokoelmat kohtaavat, Sinebrychoffin taide­ museo, Helsinki 6.2.2015–13.9.2015 Itä-Aasian videoikkuna: EteläKorea, Porin taidemuseo, Pori 6.2.2015–5.4.2015 Maryam Jafri: Mouthfeel, Porin taidemuseo, Pori 6.2.2015–24.5.2015 Nietzsche was a man – Iranilaista videotaidetta, Porin taidemuseo, Pori 6.2.2015–24.5.2015 Uusia kysymyksia mgkokoelmalle, Porin taidemuseo, Pori

13.12.2014 – 8.3.2015

Näyttelyn on tuottanut Suomen valokuvataiteen museo. Näyttelyn kuraattori on FT, dosentti Harri Kalha.

11.2.2015–12.4.2015 Leena Saraste, Suomen valokuva­ taiteen museo, Helsinki

12.2.2015–12.4.2015 Hovioikeudenpuistikko 4 Vaasa. Puh. 06 325 3916. Vieno Elomaa – Kuusankosken Avoinna: tiistai – sunnuntai 10–16. Opastusvaraukset numerosta 040 356 4870. Nykytaidetta pariisitar, MerenkurkunPoikilo-museot, molemmin puolin Kouvolan www.tikanojantaidekoti.fi

taidemuseo, Kouvola

13.2.2015–29.3.2015 Jari Arffman, Hyvinkään taide­ museo, Hyvinkää

30.1.- 18.10.2015

SUOMALAISTEN

pyhiinvaellukset KESKIAJALLA

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / PUH. 03 5656 6966 / WWW.VAPRIIKKI.FI / 10/4¤

Tykkää Suomen museoliitosta Facebookissa facebook.com/suomen.museoliitto

14.2.2015–30.4.2015 Mielen maisemia, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere 14.2.2015–24.5.2015 Teemu Mäki, Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa 18.2.2015–10.5.2015 Pop Art Design, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoo 22.2.2015–17.5.2015 Akseli Gallen-Kallela Kalevalakirjojen kuvittajana, Kainuun Museo, Kajaani 26.2.2015–10.5.2015 Ville Löppönen – Maalari ikonin ja maiseman välissä, Mikkelin kaupungin museot, Mikkelin taidemuseo – Etelä-Savon aluetaidemuseo, Mikkeli

MUSEO 4/2014

21


Näyttelykalenteri

Talvinäyttelyt

Joulutapahtumia museoissa Marraskuu

22.11.2014 Joulukorttigrafiikkaa-paja, Järvenpään taidemuseo, Järvenpää 22.–23.11.2014 Taidebasaari, Aineen taidemuseo, Tornio 22.11.2014–23.11.2014 WeeGeen joulutapahtuma ja -myyjäiset, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo

28.11.2014 Joulukonsertti, Serlachius-museo Gustaf, Mänttä-Vilppula 29.11.2014 Joulumyyjäiset, Suomen lasimuseo, Riihimäki 29.–30.11.2014 Hvitträskin perinteiset joulumarkkinat, Hvitträsk museo, Kirkkonummi 29.11.2014 Jouluaiheinen avoin non stop -työpaja, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 29.–30.11.2014 Joulubasaari, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 29.11.2014 Joulutori, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 29.11.–13.12.2014 Jouluvalopajat, Tekniikan museo, Helsinki 30.11.2014 Jouluaiheinen non stop -työpaja, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 30.11.2014 Joulun tunnelmia: Tonttupäivä, Satakunnan Museo, Pori

22

MUSEO 4 /2014

Pohjanmaan museo ja Terranova – Merenkurkun luontokeskus Österbottens museum och Terranova – Kvarkens naturcentrum Pohjanmaan museo / Österbottens museum Museokatu 3 / Museigatan 3 65100 Vaasa / Vasa Puh. / Tfn +358 (0)6 325 3800 www.pohjanmaanmuseo.fi / www.osterbottensmuseum.fi


Talvinäyttelyt TALVEN NÄYTTELYT 2014

Joulukuu

KULTAMUSEO

Mikkelin taidemuseo

SUOMEN JA KANSAINVÄLINEN KULTAHISTORIA Kivi- ja mineraalinäyttely Museokauppa Kullanhuuhdontaa

21.11.2014 –15.2.2015 Kalle Hamm – Vieraalla maalla Ristimäenkatu 5 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna ke 12–19, to, pe, su 10–17, la 10–13, ma–ti suljettu, lokahuhtikuu pe vapaa pääsy

Avoinna talvikaudella ma–pe klo 10–16 Pääsymaksut 10/8/5 € 99695 Tankavaara p. 016-626171 www.kultamuseo.fi

Kalle Hamm, Chili, 2013

Päämajamuseo 2.5.–31.12. Päämajan johtama tiedustelu

KEMIN TAIDEMUSEO BangBang#KEMI 7. 11.–18. 1.

Päämajankuja 1–3 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna 1.9.–30.4. pe–su 10–17

Suur-Savon museo 31.12. saakka Korttipeliä

DREAMING OF THE SEA 24. 1.–25. 3. ti–to 11–17, pe 11–19 la–su 11–15

Otavankatu 11 50130 Mikkeli, Puh. 015 213 606 Avoinna 1.9.–30.4. ke 10–17, la 14–17

Historiallisen museon perusnäyttely avautuu 11. 1. 2015! Marina Takalonkatu 3, 94100 Kemi www.merilapinmuseot.fi

MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 • Fax. 015 366 161 museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot

Näyttelykalenteri

1.12.2014 Lapsuuden joulu -muisteluglögit, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo 7.12.–14.12.2014 Isoäidinaikainen joulu, Turun museokeskus, Kuralan Kylämäki, Turku 9.12.2014–6.1.2015 Wolkoffin talon joulu, Etelä-Karjalan museo, Wolkoffin talomuseo, Lappeenranta 13.12.2014 Piparinkoristelu-työpaja, Hotelli- ja ravintolamuseo, Helsinki 13.12.2014 Villan joulu, Hyvinkään kaupunginmuseo, Hyvinkää 14.12.2014 Joulun tunnelmaa Meritalon museossa, Meritalon museo, Salo 14.12.2014 Joulun tunnelmia: Joululahjoja ja -koristeita, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori 14.12.2014 Korsmanin joulutunnelmia, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori 15.12.2014 Lapsuuden joulu -muisteluglögit, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo

Mahtavat menopelit koko perheen näyttely 29.8.2014-7.3.2015 Kauppakatu 35, ti-la 10-17, vapaa pääsy alle 18-v.

ÄSTI

ÖM RÄT T o• MÄ Ä e s muMYKSIÄ EL Ä

¿

16.12.2014 Luento: Kuusijuhla, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

>

~

?+»& !

Museokortit saapuvat 2015

MUSEO 4/2014

23


TECNOLOGY RESEARCH CENTER, TURUN YLIOPISTO

Museoiden toinen todellisuus

Museon toiminta laajenee seinien ulkopuolelle, kun käyttöön otetaan mobiilitekniikka.

“O

n the Road” on pääasiassa viihdekäyttöön suunnattu historiallinen autopeli. 1960-luvulla kuoppaisia sorateitä körötellään Ford Anglialla, turvavyöpakko tulee kuvioihin 1980-luvulla ja 2000-luvulla moottoriteiden monitasoliittymät ja tekstiviestit vaikeuttavat ajoa. Pelaaja tekee aikamatkan autoilun historiaan ja oppii samalla ajokulttuurin muutoksista. Opiskelijayhteistyönä luodun pelin voi ladata ilmaiseksi Android-älypuhelimiin ja -tabletteihin, myöhemmin muihinkin käyttöjärjestelmiin. Uudella kännykkäpelillään tieliikenteen erikoismuseo Mobilia tavoittelee nimenomaan kotikäyttäjiä. Museon laatima mobiilipeli on yksi esimerkki

24

MUSEO 4/2014

uuden teknologian mahdollistamista osallistumistavoista. Paitsi pelaamiseen, mobiililaitteita käytetään yhä enemmän yhdistetyn todellisuuden välineinä. Turun yliopiston Futuristic History -tutkimushankkeen suunnitelmien mukaan sekä yhdistetty todellisuus että lisätty ja virtuaalitodellisuus rikastuttavat tulevaisuuden museovierailua. Hankkeessa historiasta tehdään entistä elävämpää matkailijoille ja museokävijöille. Teknologian avulla esimerkiksi kuka tahansa voi tutkia virtuaalisesti vitriinissä olevaa esinettä joka suunnasta. Menneisyys voidaan tuoda näkyviin paikasta riippumatta. ”Se mitä ei ole säilynyt, voidaan tuoda uudestaan näkyviin, paikan päälle”, kertoo hankkeen projektitutkija Lauri Viinikkala.


Viereisellä sivulla: Luostarinmäen käsityöläis­ museon pihapiirit heräävät eloon. Alla: Virtuaalimallinnos esittelee 1600-luvulla puretun pyhätön.

Nyt on mahdollista tuoda ihmiset takaisin, digitaalisessa muodossa, mutta kuitenkin.”

Tähän mennessä tehdyt sovellukset sijoittuvat pääosin ulos, mutta menetelmä toimii myös sisätiloissa. Laite tarvitsee valoa, joten hämärässä käyttö ei onnistu. Se ei myöskään vielä tunnista lumista miljöötä helposti. Siksi esimerkiksi Luostarinmäen sovellus toimii toistaiseksi parhaiten kesällä. Tekesin rahoittama Futuristic History -hanke päättyy tältä erää vuoden 2014 lopussa. Museokentällä kehitystyön toivotaan jatkuvan, sillä sen avulla voidaan houkutella uusia asiakkaita. Lisätty todellisuus voi olla myös ratkaisu esteettömyysongelmiin. Lisäksi sen avulla voi nähdä tiloihin, joihin syystä tai toisesta ei pääse. Sovellusten pelimäisyys on vedonnut erityisesti nuorempiin käyttäjiin, mutta iäkkäämmätkin testaajat ovat olleet innostuneita. Jo ensi kesänä museovieraat pääsevät seikkailemaan Luostarinmäelle virtuaalihahmojen kanssa. Toivottavasti muutaman vuoden päästä sovelluksia osataan kysellä heti museoiden lippuluukulla.m Salla Hänninen

TECNOLOGY RESEARCH CENTER, TURUN YLIOPISTO

Kaksivuotisen tutkimushankkeen aikana on kehitetty yhdistetyn todellisuuden sovelluksia neljään eri kohteeseen.Yhteistyötä on tehty muun muassa Turun museokeskuksen ja Museoviraston kanssa. Jo ladattavissa olevan Pyhän Hengen kirkko -sovelluksen avulla tutustutaan 1650-luvulla purettuun pyhättöön. Tablettia liikuttamalla näkymä kirkosta vaihtuu katosta lattiaan. Virtuaalimallia voi tutkailla missä vain, mutta aidoimmalta se tuntuu kirkon alkuperäisellä paikalla Turussa Casagrandentalon alapuolisissa raunioissa osoitteessa Linnankatu 3. Lisättyyn todellisuuteen perustuvat Luostarinmäen, Louhisaaren ja Turun keskusta-alueen sovellukset ovat vielä testausvaiheessa. Niissä laitteen kamera tunnistaa käyttäjän sijainnin ja näkyvissä olevan kohteen, minkä jälkeen näytölle tulee lisää ominaisuuksia, kuten hahmoja ja kohtauksia. ”Museoiden yksi tehtävä on kertoa ihmisten elämästä ennen vanhaan. On hieman hassua tai paradoksaalistakin, että se kerrotaan esineiden kautta, kun ihmiset ovat itse poissa. Nyt on mahdollista tuoda ihmiset takaisin, digitaalisessa muodossa ja tutkijoiden tulkintana, mutta kuitenkin”, Viinikkala havainnollistaa.

Osallistava museo

MUSEO 4/2014

25


Osallistava museo

Kaikki mitä olet halunnut tietää kulttuuriperinnöstä Reilun vuoden aikana on ilmestynyt kaksi tuhtia lukupakettia kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille. Artikkelikokoelmat paikkaavat hyvin tällä saralla vallinnutta aukkoa.

M

itä on kulttuuriperintö? kertoo

olevansa ensimmäinen Suomessa julkaistu perusteos kulttuuriperinnöstä. Kulttuuriperintö on käsitteenä laaja – jopa niin laaja, että siitä tulee helposti epämääräinen. Kirjan johdannossa todetaankin: ”Kulttuuriperinnön määritteleminen on haastava tehtävä, koska käsitteen alle asetetaan helposti kaikki mahdolliset historian jäljet arkeologisista löydöistä tämän päivän syntymäpäiväjuhliin.” Kirjan artikkelit heijastelevat teeman moninaisuutta. Kirjan ensimmäisessä osassa pohditaan kulttuuriperintö-käsitteen käyttöä sekä yksilön kulttuuri-identiteetin että poliittisen ja taloudellisen vallan näkökulmasta. Toisen osan kulttuuriperintöprosessia avaavissa artikkeleissa pohditaan muun muassa, miten tehdas muuttuu teollisuuslaitoksesta arvokkaaksi teolliseksi kulttuuriperinnöksi ja miten talonpoikaisesta häätanssista tulee kunnan vetovoimatekijä. Kolmannen osan aiheena ovat kulttuuriperintö ja tuotteistaminen. Analyysin kohteina ovat Ahlströmin suvun tuotteistettu kulttuuriperintö yrityksen imagon voimavarana, kulttuurisesti kestävän taiteen tekeminen, tieteen ja taiteen tukemisen perinne sekä saunaan liittyvä muistitieto saunamainoksissa. Myös Muuttuva kulttuuriperintö -artikkelikokoelma vahvistaa kuvaa kulttuuriperinnön moninaisuudesta. Ensimmäisen osan artikkeleissa pohditaan kulttuuriperinnön käsitettä sekä tieteellisen keskustelun että esimerkkien näkö-

26

MUSEO 4/2014

kulmasta.Yksi tapaustutkimuksista kysyy, miten kulttuuriperinnön määrittelee pieni Tyynenmeren saarilla asuva kansa, jonka mielestä museot ovat esineiden hautausmaita. Jos kulttuuri on elävää, museoita ei tarvita. Kirjan toisessa osassa kiinnitetään huomiota paikan merkitykseen kulttuuriperinnössä. Tapaustutkimuksina esitellään menetettyjen paikkojen ja maisemien merkitystä Sotkamon Talvivaaran ja Lokan tekoaltaan läheisyydessä asuneille ihmisille. Kolmannen osan artikkelit haastavat pohtimaan kulttuuriperintöinstituutioiden toimintaa. Millaista saamelaisuutta ja saamelaista kulttuuriperintöä museot edustavat ja esittävät? Millainen yhteys on kulttuuriperintöinstituutioilla ja ihmisten henkilökohtaisilla elämäntarinoilla ja ”mielenmuseoilla”? Mitä tarkoittaa kulttuuriperintöinstituutioiden, kuten museoiden, mentaalinen saavutettavuus? Osa Muuttuva kulttuuriperintö -teoksen artikkeleista on ruotsinkielisiä. MITÄ ON KULTTUURIPERINTÖ? Toim. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää ja Aura Kivilaakso. Tietolipas 243. SKS, Helsinki 2013. 392 sivua. ISBN 978-952-222-488-0. MUUTTUVA KULTTUURIPERINTÖ – DET FÖRÄNDERLIGA KULTURARVET. Toim. Tytti Steel, Arja Turunen, Sanna Lillbroända-Annala & Maija Santikko. Ethnos-toimite 16, 2014. 360 sivua. ISBN 978-951-96345-8-6, ISSN 0357-511X.

Pauliina Kinanen


Kolumni

Yhteistyössä enemmän? Hankemaailman muotisana on yhteistyö. Se kokoaa eri toimijoiden, esimerkiksi museoiden, koulujen ja järjestöjen tietotaitoa yhteen sekä luo uutta ja innovatiivista. On hyvä, että pirstaloitunutta tietoa pyritään ja halutaan yhdistää myös rahoittajien suunnalta. Yhdessä olemme enemmän.

T

yhteistyö kuulostaa hienolta, järkevältä ja demokraattiselta tavalta toimia. Ja sitähän se parhaimmillaan on. Eri toimijat tuovat uusia näkökulmia sekä oman alansa tietoutta ja jakavat sitä anteliaasti muille. Yhdessä kasvatamme ajattelevia ja toinen toisiaan kunnioittavia ihmisiä. Oikeassa maailmassa työpajaideointiin on kolme minuuttia aikaa, kouluja kosiskeleva työpajaotsikko keksitään matkalla palaverista toiseen ja yhteydenpito tapahtuu useimmiten sähköpostitse, ei kasvotusten. (Oletan vastaajanottajan olevan kuitenkin oikea henkilö.) Koulutuspäivät ovat antoisia, mutta uuden sulatteluun tarvittaisiin aikaa viikko. Yhteistyöhön pyrkiminen on hyvä lähtökohta, mutta käytännössä yritys voi jäädä näennäisyhteistyöksi. Ei riitä, että pidetään palavereja ja vaihdetaan satoja sähköposteja, jos ei ymmärretä yhteistyökumppaneiden toimintakulttuureja tai osata hyödyntää heidän ydinosaamistaan.Yhteistyö vaatii perehtymistä, keskustelua ja kypsyttelyä. Se vaatii aikaa. äydellisessä maailmassa

Plan Suomi on tehnyt museoyhteistyötä useana vuonna. Yhtenä tavoitteena yhteistyöhankkeissamme on ollutYK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuuden edistäminen muiden kasvatustyötä tekevien kanssa. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvoo erillinen YK:n lapsen oikeuksien komitea. Vuoden 2011 raportissa Suomi sai Lastenoikeusjärjestö

huomautuksen siitä, että ”suuri yleisö, mukaan lukien vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät ammattihenkilöt, tuntee yleissopimusta vain heikosti.” Tärkeän asian esille tuomiseksi uusien liittolaisten löytäminen on ollut välttämätöntä. Käytännössä tämä on tarkoittanut yhteistyössä toteutettuja työpajoja, oppimateriaalin tuottamista ja koulutuksien järjestämistä. Museoympäristöä voidaan tutkia lapsen oikeuksien näkökulmasta esimerkiksi miettimällä, miten lapsen ääni tulee kuuluviin teosten tai esineiden kautta. Museoiden valtavat kokoelmat ovat loputon aarreaitta lapsen oikeuksien käsittelyyn ja toimivat hyvin keskustelunavaajina ja toiminnan innoittajina. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki.Työpajoissa käyvät oppilaat ja opettajat sekä järjestötyöntekijät ja museopedagogit voivat laajentaa toistensa ja omia näkökulmiaan. Yllättävät yhteistyökuviot ovat virkistäviä ja erilaisten asiantuntijaresurssien käyttäminen auttaa meitä katsomaan oman näkökulmamme ulkopuolelle. Lapsen oikeuksien sopimuksen hengessä haluaisin muistuttaa meitä hankeihmisiä sekä muita kasvattajia, että miettisimme enemmän sitä, kuinka lapsia osallistetaan yhteistyöhön, suunnitteluun ja toteutukseen. Kaikkea ei tarvitse tietää itse, uudet näkökulmat voivat tulla yllättävistäkin paikoista.

Christa Prusskij työskentelee projektikoordinaattorina Plan Finlandissa. SANTTU SÄRKKÄ

MUSEO 4/2014

27


MÄNTYHARJUN MUSEO

VA PA AE HT OI SIS TA VO IM AA

paikallismuseoon Parinkymmenen vuoden hiljaiselo on päättynyt ja Mänty­ harjun museon toiminta on lähtenyt uuteen nousuun vahvan talkoohengen avulla.

Yllä: Mäntyharjun mu­ seon lastentapahtuma kokosi kyläläiset IsoPappilan pihapiiriin.

28

MUSEO 4/2014

M

useot ovat olemassa yhteisönsä

ansiosta. Näin on myös Mäntyharjulla, jossa paikallismuseon perustamisaatteet juon­tavat 1950luvulle. Suunnitelmat toteutuivat 1960–70 -luvulla voimakkaan kotiseutuinnostuksen aikana. Entisen kirkkoherran virka-asunnon ympärille Iso-Pappilan museoalueelle kerättiin yli 5000 esineen kokoelma. Pihapiiriin kuuluu seitsemän rakennusta. 1990-luvulle tultaessa aika oli muuttunut ja paikallisyhteisön puuhaihmiset olivat hiljalleen kadonneet museon ympäriltä. Mäntyharjulla ajateltiin, että museotoiminta kuuluu kunnan toimintasektoriin. Kunta otti roolin mukisematta vastaan. Ilman vahvaa kyläyhteisön tukea alkoi museon hiljaiselo, jota kesti lähes pari vuosikymmentä. Kunta vuokrasi museoalueen ytimen eli IsoPappilan muuhun kesäkäyttöön vuoteen 2006 asti. Kun rakennus palasi jälleen museokäyttöön, päätettiin koko museotoimintaa tarkastella uudesta näkökulmasta. Kehittämistyöhön haluttiin mukaan koko lähiyhteisö. Museo etsi aktiivisesti tapoja hyödyntää uutta tilannetta näyttelyteemojensa kautta. Kesänäyt-

telyn aiheita etsittiin lähiympäristöstä ja yhteisöille räätälöitiin erilaisia mahdollisuuksia tulla mukaan rakentamaan museonäyttelyä. Kesänäyttelyissä on esitelty muun muassa museoalueella 1970-luvulta asti toiminutta kesäteatteria.Teatterilaiset olivat aktiivisesti muistelemassa, penkomassa arkistoja sekä etsimässä valokuvia ja rekvisiittaa näyttelyyn. Leikkimielellä-lelunäyttelyn suunnitteluun osallistui monta sukupolvea Mäntyharjun kuvataideyhdistyksen senioreista päiväkodin esikoululaisiin. Iso-Pappilan 200-vuotisjuhlanäyttely kertoi Iso-Pappilan historiaa kirkkoherran perheiden ja muiden talossa asuneiden seurakunnan työntekijöiden kautta. Eräs näyttelyn suunnittelussa mukana olleista oli valmis jopa asumaan kesän ilman olohuoneensa kalustoa, jotta 200-vuotisnäyttelyyn saataisiin esille pappilan alkuperäisiä huonekaluja. Viime vuosien näyttelyprojektien ja niiden oheisohjelmien toteuttamisessa on ollut mukana toista sataa ihmistä. Näyttelyjen kautta 1990-luvulla pahvilaatikoihin pakattua esinekokoelmaa on voitu vähitellen tuoda säilytystiloista jälleen yleisön nähtäville.


Osallistava museo

Anu Yli-Pyky on kulttuurisihteeri Mäntyharjun museossa.

Kerro meille mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Voit antaa palautetta Museolehdestä myös omin sanoin. Minkälaiset jutut purevat? Mikä mättää? Vastaa ja voit voittaa Urajärven kartanon keittokirjan! Palautetta lähettäneiden kesken arvotaan Urajärven kartanon keittokirja, joka sisältää mainioita reseptejä 1900-luvun alkupuolelta. Perinneruokien, herkullisia kahvileipien ja jälkiruokien lisäksi kauniilla kuvilla varustettu kirja tarjoaa ohjeen muun muassa arrakkipunssin ja raparperilimonadin valmistamiseen. URAJÄRVEN KARTANON KEITTOKIRJA. Lilly von Heidemanin reseptejä vuosilta 1905–1910. Toimittaja: Jouni Kuurne Museovirasto 2014, 103 s. Suomen kansallismuseon näyttelyja kokoelma­julkaisuja 3

LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU LÖYTYY SIVULTA

PALAUTETTA TOIMITUKSELLE

NIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

Postita palautekortti 31.1.2015 mennessä. Vastauksesi ja palautetta toimitukselle voit lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@museoliitto.fi. Vastanneiden kesken arvomme hienon museokauppatuotteen.

Museoliitto maksaa postimaksun

Mäntyharjun museon blogi: http://mantyharjunmuseo.blogspot.fi

kerro meille

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

Mäntyharjun museon kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui vuonna 2013. Vaikka aihe arvoluokituksineen oli suurelle yleisölle melko vieras, virisi paikallismuseon tallennusvastuusta vilkas keskustelu. Yleisön näkemykset otettiin huomioon ja museon tallennusalueiksi haarukoitui mökkiläisyys ja teollisuus, jotka ovat vaikuttaneet vahvasti Mäntyharjun kuntakuvaan viime vuosikymmeninä. Kokoelmapolitiikan pohjalta käynnistettiin parhaillaan käynnissä oleva Rakas mökkikuntamme -perinnekeräys. Ensimmäisiä tuloksia esiteltiin Huvilaelämää Mäntyharjussa -näyttelyssä. Ensi kesän Mökkielämää-näyttely sukeltaa kesäasumisen arkeen 1960-luvulta tähän päivään ja tulevaisuuteen. Näyttelyjen avainsana on yhteisöllisyys. Lähtökohta on, että jokaisen muistot ovat yhtä tärkeitä ja oikeita. Museon toive toteutui, ja mökkiläiset osallistuivat näyttelyn sisällön suunnitteluun muistelemalla sekä lainaamalla valokuvia ja esineitä. Monet näkivät paljon vaivaa toimittaessaan muistonsa museolle tarkan historiikin muodossa valmiiksi skannattujen kuvien kera. Lisäksi mökkimuistoja on tuotu museolle kenkälaatikossa tai käsinkirjoitettuina paperiarkkeina ja haastattelunpätkinä. Mökkeilykulttuuri on muutoksessa, ja monelle on ollut tärkeää, että ajan kultaamat mökkikesämuistot tallentuvat jälkipolville. Myös Mäntyharjun kunta on viime vuosina kunnostanut Iso-Pappilan aluetta määrätietoisesti. Kaikkien alueen talousrakennusten katot on korjattu ja kivinavetan muurit on suoristettu ja saumattu. Kunnan aktivoituminen on osaltaan myös paikallisyhteisön aluetta kohtaan osoittaman huolen ja kiinnostuksen ansiota. Ensi kesänä kyläyhteisö aikoo iskeä kyntensä Iso-Pappilan puutarhaan, sillä he adoptoivat osan museon puutarhasta ja hoitavat sitä kuin omaansa. Ympyrä sulkeutuu: aikanaan Iso-Pappilan ruustinnat antoivat puutarhastaan taimia kyläläisille. Nyt osa puutarhahistoriaa on palautumassa takaisin pappilan puutarhaan kyläläisten omista puutarhoista. m

MUSEO 4/2014

29


Osallistava museo

Hulluusnäyttely hyppysiin VA N TA A N K A U P U N K I / S A K A R I M A N N I N E N

Miten puhua mielenterveydestä lasten kanssa? Heurekan Hulluuspajassa avuksi otettiin osallistava draama.

K

korostuvat usein akateemiset taidot, jolloin oppilaan ja tieteen suhde määrittyy helposti niiden kautta. Tiedekeskusten pedagogiikassa puolestaan painotetaan kokemuksellista oppimista. Oppiminen on todellista vasta silloin, kun aihe koskettaa henkilökohtaisesti. Noin tuhat peruskouluikäistä pääsee joka kesä Tiedekeskus Heurekan Tiedeleireillä kokeilemaan tutkimista omakohtaisesti. Tiedeleiriläiset työskentelevät viiden päivän ajan laboratoriossa ja osallistuvat yli kymmeneen muuhun eri tieteenaloja käsittelevään ohjelmaan. Viime kesänä leiriläiset tutustuivat Suomen Mielenterveysseuran ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa toteutettuun Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn. Tiedeleirien Hulluuspajassa käsiteltiin monelle lap-

30

ouluopetuksessa

MUSEO 4/2014


Osallistava museo

VA N TA A N K A U P U N K I / S A K A R I M A N N I N E N

Ongelmat ja ratkaisut olivat lasten itse keksimiä.

Viereisellä sivulla: Näyttelyssä mielenter­ veysteemaan sai käsinkosketeltavan otteen. Oikealla: Huolisilppuri tuhoaa paperilapuil­ le kirjoitetut ongelmat.

selle vieraalta tuntuvaa mielenterveyden käsitettä. Menetelmäksi valittiin osallistava draama. Siinä kehollisella toiminnalla leikkien ja draamatekniikoiden kautta saadaan omakohtaisia kokemuksia käsiteltävästä aiheesta. Yhdessä tekeminen auttaa ideoiden syntymistä ja edistää oppimista. Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä esiteltiin mielenterveyttä edistäviä teemoja. Lapset jakaantuivat pienryhmiin, joista jokainen sai oman aihealueen. Ryhmän tuli keksiä jokin aiheeseen liittyvä ongelma ja siihen ratkaisu. Ongelman pohjalta ryhmä rakensi kolmen kuvan tarinan. Ensimmäinen kuva näytti ongelman, toinen ratkaisun ja kolmas korjaantuneen tilanteen. Kenenkään ei tarvitse puhua tai näytellä yksin, vaan ryhmä muodostaa pysähtyneitä kuvia jähmettyneillä kehoilla ja ilmeillä. Tällainen patsastekniikka on eräs osallistavan draaman keino valmistaa matalan kynnyksen näytelmiä. Työskentely on nopeaa ja energistä, sillä osallistujien toivotaan toimivan miettimättä liikoja. Kuvat katsottiin ilman keskeytyksiä slideshown tapaan. Vasta kolmannen kuvan jälkeen

muut ryhmät saivat kommentoida, mitä olivat kuvissa nähneet. Tärkeintä Hulluuspajassa oli se, että ongelmat ja ratkaisut olivat lasten itse keksimiä ja heidän todellisuudestaan tai tietämyksestään kumpuavia. Lapset myös miettivät, olivatko he tai joku heidän tuttavapiirissään kokenut jotain kuvissa nähdyn kaltaista.Tai tuliko mieleen jotain, mitä kuvissa ei ollut nähty? Ryhmät kirjoittivat ongelmia paperilapuille, jotka näyttelyn Huolisilppuri rouskutti kitaansa. Lopuksi jokainen sai miettiä itselleen tärkeitä mielenterveyttä edistäviä asioita ja kirjoittaa ne liitutauluille.Viikon aikana tauluihin kertyi lapsille tärkeitä asioita aina ystävistä ja perheestä tietokoneeseen ja lemmikkeihin. Tiedeleirien ohjaajien eli leiri-innoittajien kokemuksen mukaan hulluuspaja auttoi lapsia hahmottamaan mielenterveyden käsitettä.Yksi innoittajien tekemä huomio oli, että lapset käyttivät yleisesti sanaa ”hullu” kuvatessaan mielenterveysongelmaisia. He myös kertoivat välillä hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksia, esimerkiksi sukulaisen skitsofreniasta. Innoittajat kuitenkin huomasivat, ettei lapsilla ollut juurikaan

sanoja kuvaamaan kokemiaan ilmiöitä. Ehkäpä kodeissa ja kouluissa mielenterveydestä puhutaan lasten kanssa vähän tai kiertelevillä ilmauksilla. Osallistavassa draamassa käytetään osallistujien omia sanoja, mikä auttaa ymmärryksen syntymistä. Teoreettisista, ulkoa opituista käsitteistä ei ole hyötyä silloin, kun osallistujat rakentavat patsaskuvaa esimerkiksi unen merkityksestä hyvinvoinnille.Toiminnallisuus muuttaa irralliset sanat merkityksellisiksi, kuten tästä 9-vuotiaan osallistujan kommentista voidaan päätellä: ”Ihmissuhteet ja tunteet on tärkeää mielenterveydelle, koska siinä (kuvasarjassa) näytettiin miten ne oli siellä jumppasalissa ja muut jumppas, mutta ei yksi, ja sitten ne kävi vetämässä sen mukaan ja sitten kun ne kaikki teki yhdessä, niin niillä oli parempi mieli kaikilla.” m HEUREKA TULEE HULLUKSI -näyttely sai Maailman tiedekeskusliiton (ASTC) Leading Edge Award -palkinnon yleisökokemuksesta. Tällä hetkellä näyttely on esillä Lissabonin Pavilhão Do Conhecimento -tiedekeskuksessa.

S-L Laitinen työskentelee pedagogisena suunnittelijana Tiedekeskus Heurekassa. MUSEO 4/2014

31


Osallistava museo

Design Club

J O H A N N E S R O M P PA N E N

tysten kehittää yri aa liiketoimint

Designmuseo hakee Design Club -yhteisöönsä sata rohkeaa ja innovatiivista yritystä, joista syntyy muotoilun hyödyntämisestä kiinnostuneiden verkosto.

D

on takana kiireinen vuosi. Suosittujen näyttelyjen lisäksi museovieraille ovat tulleet tutuksi uusi visuaalinen ilme, verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat. Myös asiakaskokemuksen eteen on työskennelty monin eri tavoin. 

 Vuoden alusta lähtien museo on toteuttanut myös uudenlaista tapaa olla avoin yritysten suuntaan. Niille tarjotaan työkaluja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen sekä samalla areenaa aktiiviselle muotoilukeskustelulle. Muotoilu-käsitteellä voidaan viitata niin kauniisiin käyttöesineisiin, teollisuuden koneisiin kuin aineettomaan arvonluontiin. Muotoilu on osa kaikkea yrityksen liiketoimintaa. Design Club tarjoaa yrityksille puolueettoman areenan keskustella, oppia sekä kohdata toisia yrityksiä, muotoilutoimistoja ja muotoilijoita. Mukaan on liittynyt jo lähes 30 yritystä eri toimi-

32

esignmuseolla

MUSEO 4/2014

aloilta, kuten Autokeskus, Marimekko, Olvi ja Tekes. Design Clubin vuosikalenterissa tärkeitä tapahtumia ovat teemalliset yhteisöpäivät. Työpäivien sarjan aloitti palvelumuotoilu, jonka jälkeen on käsitelty luovuutta, kestävää kehitystä ja tulevaisuutta. Seuraavassa Työpäivässä pureudutaan muotoiluun ja brändeihin. Maanantaisin museo on suljettu yleisöltä, ja silloin voidaan työskennellä luovassa ympäristössä eri puolilla museota. Design Clubin jäsenet saavat klubin kautta työkaluja myös asiakashallintaan. Museon sisältöjä ja näyttelyitä hyödynnetään muun muassa avaamalla näyttelyiden ovet klubilaisille ja heidän vierailleen hiukan ennen virallisia avajaisia. Jäsenyritykset voivat tuoda myös Työpäiviin omia asiakkaitaan. Näin läsnä olevien yritysten ja sitä kautta kokemuksen määrä moninkertaistuu. Lääketietokeskuksen toimitusjohtaja Minna Palhamo kertoo, että eri alojen

näkemykset edistävät omaa ajattelua ja tukevat liiketoiminnan kehittämistä: ”Design Club tarjoaa meille hyvän paikan tuulettaa omia ajatuksiamme ja oppia toisilta. Olemmekin tarjonneet niin henkilöstöllemme kuin asiakkaillemme mahdollisuuden osallistua yhteisiin tapahtumiin.”

 Museo ymmärsi jo alkuvaiheessa, että kun kyse on liiketoiminnan kehittämisestä, mukaan tarvitaan myös yritysmaailmaa tunteva kumppani. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa innostuttiin heti ja yhteistyö alkoi nopeasti. Aalto ARTS tuo yhteisiin päiviin ajankohtaista sisältöä ja tutkimustietoa. Asiantuntijoita tapahtumiin on tullut myös muualta Aallosta, Kauppakorkeakoulua ja Aallon Future Clubia myöten. Klubilla on myös tärkeä yhteiskuntavastuurooli.Yrityksen maksamasta vuosittaisesta jäsenmaksusta osa menee uuden muotoilijasukupolven apurahoihin. Näin yritykset ovat osaltaan tukemassa myös Suomen ja suomalaisen muotoilun tulevaisuutta.
m Piia Lehtinen on Designmuseon yhteistyöpäällikkö ja Design Clubin kippari.


Osallistava museo

”Museossa on käytävä!” Kirjastoista liikkeelle lähtenyt kirjavinkkaus lienee monelle tuttua, mutta mitä tekee museovinkkaaja. Museo-lehti tapasi Suomen ensimmäisen museo­ vinkkaajan.

S

Museovinkkaaja esittelee vain museoita, joissa on vieraillut. Ammattitaitoa ylläpitääkseen museovinkkaaja käy säännöllisesti museoissa, seuraa aktiivisesti museoiden näyttely- ja tapahtumatiedotusta sekä tutkii museoiden verkkosivuja. Idea museovinkkaamisesta syntyi museopedagogiikan opintoihin kuuluneessa lopputyössä. Soili Poikonen kehitti KAMUSENI-hankkeen, jonka tarkoituksena oli lisätä vanhustyön vapaaehtoisten tietämystä museoista, jotta he voisivat hyödyntää museoiden

Tuuli Rajavuori

Museovinkkaaja paketoi vinkattaville sopivan kokonaisuuden.

Museovinkkaajan suositukset 3 vähemmän tunnettua museota • Elävän kuvan museo • Helsingin observatorio • Teatterimuseo 3 museokahvilaa • Suomen Pankin rahamuseo • Gallen-Kallelan Museo • Designmuseo

3 treffipaikkaa • Hotelli- ja ravintolamuseo

T U U L I R A J AV U O R I

oili Poikonen tunnustaa ole­vansa museofriikki. Kiinnostus heräsi jo lapsena, kun hän vieraili museoissa isänsä kanssa. Museoinnostus jatkui aikuisena. Soili opiskeli kansatieteilijäksi ja paperikonservaattoriksi. Nykyään hän toimii päätyökseen Helsinki-oppaana italiankielisille matkailijoille. Sivutyökseen hän on kehittänyt uuden ammatin: museovinkkauksen. Museoista on olemassa paljon tietoa, jos sitä osaa etsiä. Aina tieto ei kuitenkaan tavoita kohderyhmäänsä. Silloin avuksi tulee museovinkkaaja. Museovinkkaajan tehtävänä on paketoida museoiden sisällöistä vinkattavien kiinnostuksen kohteisiin sopivia luentokokonaisuuksia. Vinkkaajalla on ideoita myös sellaiselle, jota museot eivät lähtökohtaisesti kiinnosta lainkaan. ”Silloin aloitan luennon näyttämällä kuvia esimerkiksi museokahviloista, jotka ovat usein tunnelmallisia ja varsin kohtuuhintaisia. Kun ensimmäinen kosketus museoon on saatu, on helpompi piipahtaa myös näyttelyyn”, Soili toteaa. Museovinkkausta voi tehdä missä vain: luentosaleissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla, yhdistysten tiloissa. ”Vinkkaamisen voi osallistua kuka tahansa.Toistaiseksi olen pitänyt museovinkkausluentoja Työväenopistossa, matkailu- ja hoitoalan oppilaitoksissa ja vapaaehtoistyön aktiiveille”, Soili kertoo. Laajenemismahdollisuuksia on paljon esimerkiksi opettajille tai osaksi työyhteisöjen tyhy-toimintaa. Soili on myös kehittänyt Helsingin kaupunginosiin liittyviä kierroksia, joissa tutustutaan alueen museoihin.

palveluja entistä paremmin. Projektin jälkeen museovinkkaus on laajentunut kattamaan kaikki museoista kiinnostuneet tai muuten vain uteliaat henkilöt. Museovinkkaaja Soili Poikonen on onnellinen, kun voi tehdä työtä, josta pitää. ”Olen iloinen, jos saan jonkun innostumaan museoista”, hän kertoo. ” Toivon, että entistä useampi löytää tiensä myös vähemmän tunnettuihin museoihin.” Museovinkkaajan työtä kuvaa hyvin itse kehitetty slogan: ”Museossa on käytävä!”. Jokainen vinkattava voi itse päättää, minne käytävä johtaa ja miksi käytävä on tärkeä. m

• Villa Gyllenberg • Helsingin kaupunginmuseon

Työväenasuntomuseo

MUSEO 4/2014

33


Vapaaehtoisia, avoimuutta ja yhteiskunnallista osallistumista

Terveisiä Britteinsaarilta!

Seitsemän suomalaista museoalan ammattilaista on tutustunut Iso-Britan­ nian ja Irlannin museoihin työskentele­ mällä 2–3 kuukautta paikallisissa muse­ oissa kuluvan vuoden aikana. Museo-leh­ ti kysyi, miltä osallistava museo vaikut­ taa brittiläisessä ympäristössä. Koostanut Tuuli Rajavuori

Tuomas Olkku

yhteyspäällikkö Heurekassa

Gallery Vaihtokohde: Science Dublinissa

Maria Koskijoki

museonjohtaja Helinä Rautavaaran museossa Vaihtokohde: Tyne and Wear Archives and Museums Newcastlessa

TWAMin strategian mukaan museo ei ole olemassa itseään tai kokoelmaansa varten, vaan niitä ihmisiä varten, joihin sen työn vaikutukset ja mahdollisuudet kohdistuvat. Tämä on lähtökohta kaikelle museo- ja arkistotyölle. Saavutettavuus ja osallisuus ovat tärkeitä perusarvoja eri tasoilla kokoelmatietokantatyöstä hallinnon kehittämiseen. Huomasin kuitenkin, kuinka brittiläinen luokkayhteiskunta näkyy hiukan osallisuusajattelussa. Asiakkaat ovat asiakkaita, joille asiantuntijat tuottavat palveluja. Tiettyihin osiin saa osallistua, kun erikseen osallistetaan. Henkilökunta ei esimerkiksi rupatellut tai viettänyt yhteisiä kahvitaukoja vapaaehtoisten tai osallistujien kanssa.

n avautuvan Olen osallis tunut pia elyn ideoinytt -nä Lifelogging Lab oli kutsutään yhm lur tiin. Suunnitte tetu väkeä kohdis tuilla kutsuilla ja avoimella kutsulla somessa. Mukana assa aava tuottaja K iasm st va a yhteistyökumppaneita tuj tut yn ller Ga ce erissä ien oli Sc h Art Gallery Manchest ityksistä. Lisäksi näkeVaihtokohde: Whitwort ayr ogi nol tek ja ta tos yliopis mentä ”itsensä mittaamiseo oli remontin vuoksi myksiä antoivat toistakym Vaihdossa ollessani mu mentkom tä kei tär tiin saa kuitenkin toimintaansa sen” harrastajaa. Heiltä suljettuna. Museo jatkoi . opuonyt ri juu uu aht Niitä tehtiin museon ulk teja siitä, mitä alalla tap työpajojen muodossa. n jo kaa mu oli a nta all avi tav ost lä täl Inn n puistoihin. Kun yhteisö otetaa lella kauppakeskuksista tuvat ou sit t ng ise You h ihm ort a, itw ess ssä uutta Wh suunnittelun alkuvaihe olla mukana kehittämä 40 etenemistä ja viidakkosen vat raa aa, joka käsittää noin seu , jelm tiin -oh s jek pro Contemporarie hyöSe an. a ma ort mi nu toi ti tua aas kat kolme pal rumpukin lähtee tehokk vapaaehtoista nuorta ja ttäviä yllä lla on ma seo tta mu tuo ia lua yhdessä erilais dyttää näyttelysuunnitte taiteilijaa. He tekevät tuu, tyisesti lyn markkinointi helpot tte näy i hmään oli kutsuttu eri äks Ry Lis . ia. öjä um ält sis liittyviä tapaht daan jo luo ia uks dot o-o akk via nuoria. kun kiinnostusta ja enn syrjäytymisvaarassa ole omata, miten kattavaa hu . vää een ttä kät etu On ollut yllä liukeja työntekijöiden rajat ssa on. Vapaaehtoisten seo mu a int satoja im olla isto voi hto vapaae htoisten joukko ahtumissa, kun vapaae tap a iss mm iso n nki ete nevat henkilöjä.

Jonna Strandberg

34

MUSEO 4/2014


Osallistava museo

Claire Mary Anne Gould amanuenssi Helsingin taidemuseossa Vaihtokohde: Manchester Galleries

Manchester Art Gallerysta on tullut elävä ihmisten kohtaamispaikka, yhteinen olohuone. Kaikki museon tapahtumat ja näyttelyt ovat ilmaisia. Tapahtumatoimintaan kuuluu paljon opastuksia, erityistapahtumia, lasten oppimateriaaleja ja työpajoja. Lisäksi museo houkuttelee kävijöitä ainutkertaisilla elämyksillä, kuten häillä ja syntymäpäivillä tai jopa hautajaisten muistotilaisuuksilla. Myös paikalliset yritykset vuokraavat museon tiloja asiakastilaisuuksiaan varten. Ilmainen sisäänpääsy on madaltanut kynnystä vierailla museossa ja kävijämäärät ovat nousseet huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Museo käyttää resurssinsa ja tilansa uudella joustavalla tavalla. Sitä kautta museon ulkopuoliset tulot ovat kasvaneet.

Erja Salo

yleisötyövastaava Suomen valokuva­ taiteen museossa Vaihtokohde: The National Museum of Media Bradfordissa

National Museum of Mediaan kuuluu museonäyttelyn lisäksi kolme elokuvateatteria. Osa museon tarjoamasta elokuvaan liittyvästä yleisötyöstä toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Torstaisin elokuvaohjelmistossa on Seniorileffa, johon kuuluu myös teetuokio ja keskusteluklubi. Seniorileffa ja keskusteluklubi eivät varmasti ole täysin uusi idea muodoltaan tai sisällöltään. Se kuitenkin vahvistaa omaa uskoani tapahtumiin, jotka ovat keskustelevia, pienimuotoisia kohtaamisia taiteen äärellä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Asiantuntemus ja hauskuus eivät ole kiellettyjä ja osallistaminen eli mukaanottaminen tapahtuu luontevasti. Ajatus siitä, että kaikkea ei tarvitse tehdä kokonaan itse, tuntuu juurtuneen täällä museoiden toimintakulttuuriin hyvin.

MOBIUS–ohjelma edistää suomalaisten taidealan ja muistiorganisaatioiden ammattilaisten liikkuvuutta. Kolmen vuoden aikana kaikkiaan noin 45 taide- ja museoalan asiantuntijaa osallistuu vaihtoon. Ohjelman järjestävät Suomen Lontoon instituutti ja Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti.

Eriika Johansson

tutkija A rkkiteht uurimuseossa

Vaihtokohde: Glasgo w Museums

Vapaaehtoistyö on täällä valtava juttu. Kulttuuriperi nnön vaalimiselle omistautun een yleisön työskentely rinta rin nan museoammattilaisten kans sa on arkipäivää. Esimerkiksi erään kokoelma-ama nuenssin apuna toi päivää kuukaudessa mii pari eläkkeellä oleva lak imies, joka on opisk eläkepäivien iloksi ellut tutkinnon historiassa . Molemmat hyötyvät: Amanuenssi saa sil loin tällöin kokoelm ymmärtävän ja niistä ia aidosti kiinnostunee n ihmisen avukseen Vapaaehtoinen taas . saa kokea kaiken se n mielihyvän ja henk virkistyksen, joka ku isen lttuuriperintöön liit tyy. Suomessa voisi avata omat kokoelm mme amme samalla tavall a ja tehdä kulttuurip nön säilyttämisestä erinjälleen yhteisen asian . Vapaaehtoistoimint kuitenkaan voi pyöri aa ei ttää puolihuolimatto masti, vaan siihen henkilökuntaa. tarvitaan

Satu Itkonen

vapaa museo­ pedagogi, kouluttaja ja tietokirjailija

Vaihtokohde: National Museums Liverpool

On ollut kiinnostavaa seu rata, miten House of Me mories -hankkeessa museo on valmentanut yli 1000 muistisairaiden kanssa tekemisissä ole vaa hoitajaa tai omaista käyttämään kulttuurihistoriallisen mu seon palveluja. Samalla he ovat tulleet entistä tietoisemmi ksi muistisairaiden ihm iste n tarpeista ja ominaisuuksista. Ma lli koulutusmateriaaleine en on tuotteistettu, ja sitä on lev itetty myös muihin mu seo ihi n. Hanke laajenee museon näytte ly- ja kokoelmatoiminn an ulk opu olelle ja tuo ajan mittaan uu sia asiakkaitakin. Mielestäni hanke on lois tava esimerkki siitä, mi tä tapahtuu, kun museo ottaa sosiaalisen roolinsa vak ava sti ja löytää hyvät yhteistyötahot. Val itettavasti rahatilanne vai keu ttaa kuitenkin yleisötyön tot euttamista tällä hetkel lä.

MUSEO 4/2014

35


Näyttelykritiikki

Postin historiaa viestintäkulttuurin myllerryksessä

Postimuseon uuden Viestinviejät-näyttelyn pääosassa ovat viestien merkitys, postin kuljetuksen kehitys ja postissa tehdyn työn muutokset. Museon muutto Helsingistä Tampe­ reelle Vapriikkiin asettaa paineita näyttelysuunnittelulle: Miten näyttelyt saadaan erottumaan riittävästi, mutta silti sopimaan museokeskuksen kokonaisuuteen?

S

herättää ajatuksia viestintäkulttuurin muutoksesta, nopeasta teknisestä kehityksestä ja Itellan viimeaikaisista henkilöstövähennyksistä. Näyttely alkaa kuitenkin paljon kauempaa menneisyydestä. Viestinviejien alku on hieman hämmentävä, kuin paluu 1980-luvun näyttelyarkkitehtuuriin. Mustaksi verhotussa tilassa on savupirtti, sauna, kuokka ja kuutamoa imitoiva kelmeä valaistus. Peippokin laulaa taustanauhalta, vaikka on yö. Jutun pointti avautuu vähitellen.Visuaalisten elämysten sijasta oleellisinta on keskittyä kuun-

36

MUSEO 4/2014

ana Posti

telemaan tarinoita kuulokkeiden tai kaiuttimien kautta. Ollaan selvästi viestin viemisen alkuhämärissä, hitauden ja vaikeuden maailmassa. Näyttelyyn tutustuminen voisi silti olla helpompaa. Tarinatuokiolle on vaikea pysähtyä, kun tuokion pituudesta ei ole mainintaa. Nykyihmisen kärsimättömyys ja ajan hallinnan tarve toimii kai näin kontrastina näyttelyn hitaalle kertomukselle. Odottaminen, epävarmuus, epätoivo ja onni – yksityisten viestien merkitys välittyy kuultujen ja luettujen kirjeiden kautta. Postinkantokin oli riskaabelia: Ahvenanmeren vanhalla postireitillä arvellaan aikoinaan hukkuneen lähes 200 talon-


Näyttelykritiikki Viereisellä sivulla: Porin postikonttorin rahaliiken­ neosastolla oli ruuhkaa 5.11.1955.

POSTIMUSEO

poikaa. Hauskana ideana mainittakoon useiden kuukausien välein lähetettyjen kirjeiden tekstisisällön muokkaaminen chatin lyhyeen formaattiin. Sota-ajan erityisyys tulee jälleen ymmärretyksi, tällä kertaa kiinnostavina lukuina. Kirjepostin määrä nousi miljooniin, koska kaikki suomalaiset saivat lähettää rintamalle ilmaiseksi kaksi pakettia ja neljä kirjettä. Lähetysten sisältöä avataan koskettavasti nauhoitetun puheen avulla. Pommitusten äänet sen sijaan tuntuvat muihin näyttelyosuuksiin tutustuessa häiritseviltä ja vähän kliseiseltäkin tehokeinolta. Omaehtoinen näyttelyyn tutustuminen vaatii aktiivisuutta ja jatkuvaa valintaa tarjottujen vaihtoehtojen väliltä.Tekniset ratkaisut eivät ole aina helppokäyttöisiä.Toisaalta lapset todennäköisesti nauttivat lukuisista napinpainalluksista, joilla erilaisia aineistoja ja lisätietoja saadaan näkyville. Pääsin museokäyntini yhteydessä kuuntelemaan opasta, joka nosti runsaasta kokonaisuudesta esiin keskeisiä teemoja ja puhuttelevia yksityiskohtia. Poliittiset mullistukset, sodat, kansansivistyksen leviäminen, hallinnon kehitys, maantieverkoston ja julkisen liikenteen kehittyminen ovat omalla tavallaan kytköksissä viestinnän kehittymiseen. Viestien kuljettamisen merkitys ulottuu syvälle yhteiskunnan perusrakenteisiin. Yhteyttä on siis pidetty aina, tavalla tai toisella. Postinkantajaa uhkaavat vaarat ovat nyt toisenlaisia kuin organisoidun postinkannon alkuaikoina.Varsinaisen kirjepostin osuus on enää 10 prosenttia, kun muu posti koostuu laskuista ja markkinointimateriaalista. Itella brändää itsensä takaisin Postiksi vuoden 2015 alussa, mutta katoavatko postinkantajat silti lähivuosina katukuvastamme? Viestintäkulttuurin ja -teknologian muutos tuntuu nopealta ja väistämättömältä. Kulttuurin muutos asettaa tietysti paineita myös museoiden näyttelysuunnittelulle. Museon on avauduttava verkkoon ja mobiililaitteisiin sekä reagoitava muuttuviin asiakastarpeisiin. Pienet sensaatiotkaan eivät ole pahitteeksi näkyvyyden takaamiseksi. Ilahduttavasti ja ajankohtaisesti Postimuseo tuo erikoisnäyttelyssään Salaisuuksin suljettu esiin Tom of Finlandin eli turkulaissyntyisen Touko Laaksosen (1920–1991) yksityisempää puolta.

Otteet kirjeistä ja kuvasuurennokset perhealbumista kertovat sekä Touko Laaksosen elämästä marginaalissa että hänen vahvasta siteestään taidetta harrastavaan ja myös ammatikseen tuottavaan lapsuudenperheeseensä. Vaihtuvalle näyttelylle varattu pieni tila on hieman syrjässä, mutta mitään kovin kohahduttavaa se ei sisällä.Tom of Finlandin homoeroottista ja pornografistakin taidetta ja sitä käsitteleviä tutkimuksia voi kyllä ostaa museokaupasta. Pisteitä annan “postimerkkikohun” asialliselle käsittelylle ja myös sen humoristiselle kommentoinnille: tintamareskiin kuvatun atleetin lihaksikkaiden reisien välistä voi ottaa vaikka selfien muistoksi ja muillekin jaettavaksi. m

Yllä: Susanna Luoto Tom of Finland -säätiös­ tä (ylinnä), Solja Järven­ pää Taiteen edistämis­ keskuksesta ja Kalervo Pulkkinen Sarjakuvante­ kijät ry:stä poseeraavat tintamareskissä.

Katri Vuola MUSEO 4/2014

37


den 2015 Tutustu vuo ntaan! jo r a t s u t lu u ko TAMMIKUU

• Museologian kurssi Verso, kevät • Museon hyvän hallinnon kehittämispäivä

SUOMEN MUSEOLIITON KOULUTUSPALVELUT

11. 12. 2014 Tietopäivä Helsingissä

HELMIKUU

• Hankerahoituskoulutus M A ALISKUU

• Myynti- ja markkinointikoulutus, oppisopimuskoulutus • Tekijänoikeudet ja niiden soveltaminen käytännön museotyössä HUHTIKUU

• Museot & uusi talous TOUKOKUU

• Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 92. vuosikokous Lappeenrannassa 18.–20. 5. 2015, teemana kansainvälistyminen K ESÄKUU

• Asiakaspalvelukoulutus ELOKUU

• Museonjohtajapäivät, yhteistyössä Museonjohtajat ry:n kanssa SY YSKUU

PERINTEISESSÄ Museoliiton Tietopäivässä on teemana ”Uusia avauksia museoalalle”. Päivän aikana selviää, toteutuuko Museokortti ensi keväänä. Lisäksi puheenvuoroissa pohditaan museoiden toimintaympäristön muutoksia ja sitä, miten niihin kannattaisi reagoida. Päivää jatketaan Museoliiton jouluvastaanotolla, joka järjestetään Suomen Urheilumuseolla, Paavo Nurmen tie 1 (Olympiastadionin siipirakennuksessa tornin puoleisella sivulla). Museoliiton koulutustilaisuudet tarjoavat monia mahdollisuuksia museoammattilaisten osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Yksityiskohtaiset tiedot koulutustilaisuuksista julkaistaan Museoliiton verkkosivuilla www.museoliitto.fi viimeistään kuusi viikkoa ennen koulutustilaisuutta.

• Museologian kurssi Verso, syksy • Pohjoismaiset museopäivät 9.–11. 9. Bergenissä, Norjassa, yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Norjan museoliittojen kanssa • Kookkaat koneet -koulutus • Luettelointikoulutus verkkokurssina, Museo 2015 -hanke LOK AKUU

• Suomalais-venäläiset museopäivät Pietarissa • Osallistavan teknologian mahdollisuudet kokoelmien tallennuksessa ja dokumentoinnissa

• Näyttelycafé M ARRASKUU

• Museolehtoripäivät • Museoiden kokoelmatyön kehittämispäivä JOULUKUU

• Tietopäivä JATKU VA ILMOITTAUTUMINEN

• Museotyön perusteet -verkkokurssi / Grundkurs i museikunskap -webbkursen LISÄKSI

• Ajankohtaiswebinaarit • Linkki – museot mediakasvattajiksi -hankkeen koulutus

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus


Museomestari Myyrynen

Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi. Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon.

Itselleni

Lahjaksi

Muutan osoitteeni

Kestotilaus 34 euroa /

201

alkaen

Vuositilaus 38 euroa

Jäsentilaus 25 euroa

Irtisanon tilaukseni

Suomen museoliitto maksaa postimaksun

VANHA OSOITE TAI TILAUKSEN MAKSAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

UUSI OSOITE TAI LAHJAN SAAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

PUHELIN

PÄIVÄYS JA TILAAJAN ALLEKIRJOITUS

Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilauksen voi keskeyttää enne tilauskauden loppua joko puhelimitse 09 5841 1700 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta.

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

MUSEO 4/2014

39


SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI

Abstracts Sederholm House next to Senate Square is the oldest building in the centre of Helsinki. It is surrounded by taller buildings, which are currently covered up. The New City Museum will open at Sederholm House in 2016. For the Helsinki City Museum, the new museum is not only a building, but also a new approach. From early on, the Helsinki City Museum realised that this move to new premises would be an opportunity to see its operations from a new perspective. “In addition to the content of exhibitions, we are focusing on museum visits as comprehensive customer experiences,” says Project Manager Ulla Teräs. According to Teräs, it was clear from the onset that the new museum would be created in cooperation with local people. Participation, openness and collaboration are popular topics in the museum sector. Museums are seeking to be more open towards

customers and have experimented with various forms of interaction. Nevertheless, the perspective is often from within the museum looking outwards. Customers are seen as objects rather than partners. The effectiveness of museum services is not under question, nor is the intrinsic value of museums. The Helsinki City Museum has switched perspectives. Ulla Teräs believes the issues of participation, openness and collaboration to be crucial for museums. “They can bring new energy to the core of museum operations,” she says. “It is a question of purpose: Why do museums exist? What is our significance for our local community and environment?”

Reeta Holma, Information Officer at the Helsinki City Museum, writes about the ways in which the museum is including Helsinki residents in the planning process. Partici-

pation is also an overarching theme for the other articles in this issue. A strong sense of community has revitalised the Mäntyharju Museum. The Satakunta Museum and Rauma Maritime Museum have addressed topical issues in society through documentation projects. The Design Museum is coordinating a growing network that serves as a forum for companies interested in making use of design.

In addition, this issue of the Museo quarterly takes a stand for the accessibility of culture. Museum services must be available to all. To be launched in spring 2015, the Museum Card is one way of attracting more visitors. For an annual fee of EUR 54, the card enables its holder to make an unlimited number of museum visits. m

MuseoTalvi-lehden löydä t seuraavist a

rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9 Hä- 383 Mikkeli: Mikkelin kaupungin meenlinna: Hämeenlinnan kaupun­ museot, Hallituskatu 8 E Oulu: Ou­ gin historiallinen museo, Kustaa III:n lun kaupunginkirjasto, Kaarlenväylä katu 8 • Hämeenlinnan matkailuneu­ 3 Pori: Porin taidemuseo, Eteläranta vonta, Talaskuja 3 Järvenpää: Jär­ Porvoo: Porvoon kaupunginkirjasto, venpään taidemuseo, Hallintokatu 2 Papinkatu 20 Raisio: Raision museo Espoo: Lelumuseo Hevosenkenkä, Kajaani: Kajaanin kaupunginkirjasto, Harkko, Nallinkatu 2 Rauma: Rau­ Ahertajantie 5 Espoo • Espoon kau­ Seminaarinkatu 15 Kauhava: Kauha­ man museo, Kauppakatu 24 Seinäpungin museo, Ahertajantie 5 Helsin- van puukko- ja tekstiilimuseo, Kaup­ joki: Seinäjoen kaupunginkirjasto, ki: Sotamuseo, Maurinkatu 1 • Suo­ patie 88 • Suomen Jääkärimuseo, Jää­ Alvar Aallon katu 14 • Nurmon kir­ men Urheilumuseo, Olympiastadion, kärintie 80 Kemi: Kemin taidemuseo/ jasto, Nurmontie 20 • Peräseinäjoen • Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hes­ historiallinen museo, Marina Takalon kirjasto, Keikulinkuja 2 • Ylistaron periankatu 7 • Helsingin yliopisto­ katu 3 Kouvola: Poikilo-museot, Va­ kirjasto, Matinpalontie 13 Sodankymuseo/Observatorio, Korpeniuksen­ ruskuntakatu 11 • Kouvolan kau­ lä: Kultamuseo, Tankavaarankuja 11 tie 1 • Päivikki ja Sakari Sohlbergin pungin kirjasto, Salpausselänkatu 33 C Tampere: Museokeskus Vapriikki, kotimuseo, Kauppiaankatu 11 A 7 • Kuopio: Kuopion taidemuseo, Kaup­ Alaverstaanraitti 5 • Emil Aaltosen Aalto-yliopiston kirjasto, Hämeentie pakatu 35 Lahti: Lahden kaupungin­ museo, Mariankatu 40 Vaasa: Tikano­ 135 A, 3.kerros, Arabia Huittinen: kirjasto, Kirkkokatu 31 Lappeenran- jan taidekoti, Hovioikeudenpuistikko Huittisten museo, Risto Rytin katu ta: Lappeenrannan maakuntakirjasto, 4 • Pohjanmaan museo, Museokatu 3 36 • Huittisten kaupungin infopiste, Valtakatu 47 Loimaa: Suomen maa­ • Kuntsin modernin taiteen museo, talousmuseo Sarka, Vanhankirkontie Risto Rytin katu 2 Hyvinkää: Suomen Ostopäivästä vuoden voimassa oleva Museokortti on henkilökohtainen pääsylippu, jolla voiSisäsatama vierailla suomalaisissa museoissa niin monta kertaa kuin tahtoo. Suomen museoliitto rakentaa ja organisoi Museokortti-järjestelmän.

paikoista:

Museokortit saapuvat 2015

Profile for Suomen museoliitto

Museo-lehti 4/2014  

Museo-lehti 4/2014  

Advertisement