Suomen Kalastuslehti 7/2019

7/2019

118

Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa Suomen Kalastuslehti 7 • 1

Tilaa nyt!

ahven.net

Kalastussäädöksiä 2019

Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskunta- ja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville.

Hinta

15,00 €

KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net

2 • Suomen Kalastuslehti 7

10

TAPIO GUSTAFSSON

MAANMITTAUSLAITOS 2019 JA VÄYLÄVIRASTO 2019

26

Käyttö- ja hoitosuunnitelma Kaupalliseen kalastukseen soveltuvat vedet KHS ja ravut Kalastusmatkailuun soveltuvat vedet Kaupallinen kalastus merellä vuonna 2018 Silakkaverkoilla Syökää silakkaa!

Kilpajuoksu merelle 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa HEIDI MOISIO

10 14 16 18 22 26 28 30 VAKIOPALSTAT

Sisältö

KANNEN KUVA Kaikkien Suomen 118 kalatalousalueen tulee laatia alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuonna 2020.

Suomen Kalastuslehti 7 • 3

Tilaa nyt!

ahven.net

Valvojan viestimerkit

Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä.

Hinta

15,00 €

(100 kpl/väri)

KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net

PÄÄKIRJOITUS

Kalastuslain momentum Sekä suunnittelun alkajaisiksi, aikana, että sen loppuvaiheissa on syytä kuulla ja kuunnella laajasti kalatalouskenttää.”

ALKAMASSA OLEVA kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelu määrittää suurelta osin saavutetaanko kalastuslaille asetetut tavoitteet. Ensi vuoden loppuun mennessä tehtävään suunnitteluun on tarjolla runsain mitoin taustamateriaalia. Luonnonvarakeskus yhteistyössä alan toimijoiden kanssa on tuottanut lakiin perustuvan suunnitelmarungon, mallisuunnitelmia ja runsaasti ohjeistusta. Pakettia läpikäydään alueellisten yhteistyöryhmien kokouksissa ja ensi vuoden kalatalousaluekoulutuksissa.

SUUNNITTELUUN ON ladattu paljon odotuksia, jotka paikoitellen voivat olla karvasta nieltävää vesialueen omistajataholle.

Suunnitelmat on toki mahdollista tehdä helpoimman kautta sisältäen vain lakisääteiset otsikot, rajoittamalla toimijoiden kuulemiset minimiin ja ottamatta varsinaisesti kantaa kalatalouden kehittämiseen alueella. Tällöin tosin voidaan odottaa vaatimusten kasvamista kalastuslain 13§ käyttöönoton suhteen, eli kaupallisen kalastuksen lupien myöntämistä ELY-keskuksen kautta omistajataho ohittaen. Tähän vaiheeseen ajautuminen veisi luultavasti reilut pari vuotta, mutta olisi kuitenkin yllättävän pian edessä.

OMASSA TIEDOTUKSESSAMME ja koulutuksissamme olemme painottaneet kalatalouden toimijoiden aitoa osallistamista suunnitteluprosessiin. Sekä suunnittelun alkajaisiksi, aikana, että sen loppuvaiheissa on syytä kuulla ja kuunnella laajasti kalatalouskenttää. Valitukset kestävä lopputulos ei tule olemaan yhdenkään osapuolen saneluratkaisu, vaan kalastuslain 1§ mukaisesti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kompromissi.

HARMI VAIN, että taloudellinen resurssi suunnitteluun on jäänyt pahasti alimitoitetuksi. Olisi luullut, että kolmenkymmenen vuoden välein uudistettavan kalastuslain keskeiseen toimintoon olisi ilman muuta varattu riittävä rahoitus. Pienenevää kalastonhoitomaksukertymää yritetään nyt venyttää kaikkialle kuin hölmöläisten peittoa. Jos kenellä on tuttuja Arkadianmäellä, niin nyt voisi vihjaista akuutista joululahjarahan tarpeesta.

Vesa Karttunen Suomen Kalastuslehti 7 • 5

LYHYET

Kala-ala ja merimetso törmäyskurssilla

MMM:N TAVOITTEENA SUOSITTU HARRASTUS Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian. Laajassa yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa valmisteltu strategia tavoittelee vapaa-ajankalastuksesta suosittua ja yhteiskunnallisesti arvostettua luontoharrastusta, joka hyödyntää kestävästi Suomen monipuolisia kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia.

Uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia koostuu kuudesta osatavoitteesta: hyvinvoinnista ja kalastusmahdollisuuksista, hyvistä kalavesistä ja elinvoimaisista kalakannoista, osuvasta viestinnästä ja neuvonnasta, paremmista edellytyksistä elinkeinolle, riittävästä tietopohjasta sekä hyvästä hallinnosta ja järjestötoiminnasta.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia ohjaa vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä kalataloushallinnossa, tutkimuksessa, kalatalousalueilla ja neuvontajärjestöissä.

Strategiatyö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työlle nimitetyn ohjausryhmän kanssa, kesä-joulukuussa 2018.

6 • Suomen Kalastuslehti 7

Ympäristöministeriön asettaman merimetsotyöryhmän ehdotus kansalliseksi merimetsostrategiaksi sekä sen toimenpidesuunnitelma eivät ole kalatalouden toimijoiden mielestä riittäviä vähentämään merimetson aiheuttamia ongelmia ja niistä koituneita ristiriitoja.

Ympäristöministeriön työryhmässä mukana olleet kala-alan, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundetin (SLC) ja Kristiinankaupungin edustajat katsovat, ettei työryhmässä tunnustettu sitä, että ylisuureksi kasvanut merimetsokanta aiheuttaa vakavaa haittaa kalakannoille, saaristoluonnolle, saariston asukkaille ja yrittäjille, vapaaajankalastukselle, kalankasvatukselle ja kalastuselinkeinoille.

Edustajat jättivät työryhmän ehdotukseen kansalliseksi merimetsostrategiaksi sekä toimenpidesuunnitelmaan täydentävän mielipiteen ja seitsemän toimenpideesitystä.

LYHYET

SAIMAANNORPALLE UUSI TYÖRYHMÄ

Merimetsoja poikasineen pesimäluodolla Porvoon saaristossa.

Maa- ja metsätalousministeriö on perustanut laajapohjaisen työryhmän pohjustamaan saimaannorpan suojelemiseksi tarvittavien vuonna 2021 voimaan tulevien kalastussääntöjen valmistelua.

Työryhmässä ovat mukana lakimies Irena Pirhonen Kalatalouden Keskusliitto, Markku Turtiainen Suomen sisävesiammattikalastajien liitto, puheenjohtaja Markku Auvinen Etelä-Savon Kalatalouskeskus ja kalatalousneuvoja Harry Härkönen saimaannorppa-alueen kalatalousalueiden edustajana.

Työryhmän tulee toimittaa esityksensä ministeriölle 11.12.2020 mennessä.

TAPIO GUSTAFSSON

REPOSAAREEN UUSI SILAKKAYHTIÖ Reposaaren Lajittelu ja Fileointi Oy aloittaa silakan käsittelyn Porin Reposaaressa. Tilat ja osan tarvitsemistaan koneista yritys on vuokrannut käyttöönsä Porin kaupungilta.

Ensimmäisen vuoden aikana yritys aikoo käsitellä noin miljoona kiloa kalaa. Työpaikkoja syntyy toimitusjohtaja Erik Lompin mukaan 5 –10 henkilölle.

Yle 2.10.2019

Suomen Kalastuslehti 7 • 7

TAPIO GUSTAFSSON

LYHYET

KALATALOUSALUEILLE PALAUTUKSIA Hallitus esittää neljännessä lisätalousarvioesityksessään kalatalousalueille palautettavaksi 1 658 000 euroa puutteellisten yhteystietojen takia jakamatta jääneitä omistajakorvauksia. Yhteystiedot puuttuvat erityisesti monelta järjestäytymättömältä osakaskunnalta.

Kalastuslain mukaisesti kalatalousalueiden on käytettävä palautettavat varat kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan. Tällä kertaluonteisella menettelyllä hoidetaan kaikkien vanhan kalastuslain säännösten vuoksi jakamatta jääneiden omistajakorvausten palauttaminen kalatalousalueille.

Varojen voidaan odottaa tulevan kalatalousalueiden tileille tammikuussa 2020. Koska varoja saavat vain ne kalatalousalueet, joiden alueilta rahat alunperinkin ovat lähtöisin, ei rahaa ole luvassa kaikille eikä tasaisesti. Odotettavissa on, että noin 50 kalatalousaluetta saa varoja. Summat vaihtelevat alueesta riippuen muutamasta satasesta tuhansiin euroihin.

8 • Suomen Kalastuslehti 7

Kalatalouden tuotot kasvoivat Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 kalatalousyritysten tuotot olivat yhteensä 959 miljoonaa euroa ja alalla toimi 1 643 yritystä.

Kalatalousyritykset työllistivät 2 498 henkilötyövuotta. Yrityksistä 71 prosenttia oli kalastusyrityksiä.

Tuotoiltaan ja työllistävyydeltään suurin toimiala oli kalanjalostus.

Kalanjalostajat tekivät myös alan suurimman nettotuloksen. Eniten nettotulostaan paransivat vesiviljelyyritykset.

1200 1000 800 600 400

200 0

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaupallinen kalastus merellä

Vesiviljely

Kalanjalostus

Kalatukkukauppa

Kalan vähittäiskauppa Kalatalouden nimellisarvoiset tuotot (milj. €) toimialoittain vuosina 2008 – 2017.

TAPIO GUSTAFSSON

LYHYET

KALATALOUSALUEPÄIVÄT TUTTUUN AIKAAN Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Viking Line M/S Mariellalla palaavat tuttuun ajankohtaan 11. – 13.2. Ohjelmassa ajankohtaista tutkimustietoa, vinkkejä käyttö- ja hoitosuunitelmien tekoon, asiaa omistajakorvauksista ja paljon muuta.

Kalatalousaluepäiville voi osallistua vain Kalatalouden Keskusliiton kautta varatulla kokouspaketilla. Ilmoittautumislomake ja ohjelma Keskusliiton nettisivuilla ahven.net/ kalatalousalueet/

Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta vuonna 2019 on kooltaan noin 410 norppaa.

Saimaalle syntyi tänä vuonna 88 kuuttia. Suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettu 400 yksilön välitavoite on jo nyt ylittynyt. ”Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla. Ilman paikallisten ihmisten, vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa”, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

AVUSTUKSIA KALATALOUDELLISIIN KUNNOSTUKSIIN OSAKASKUNTAMITALI TUNNUSTUKSENA Keskusliiton ansiomerkkeihin on tullut toivottu uutuus osakaskuntamitali. Mitali voidaan myöntää henkilölle, joka on kehittänyt osakaskuntatoimintaa erityisen merkittävällä tavalla tai toiminut osakaskuntatehtävissä vähintään 25 vuoden ajan . Mitalista voi tiedustella kalatalouskeskukselta tai kalastajaliitolta.

Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea ensi vuodelle.

Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään vahvistamaan erityisesti uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa.

Kalataloudellisiin kunnostuksiin voi hakea avustusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Hakemukset tulee toimittaa 2.12.2019 mennessä.

Suomen Kalastuslehti 7 • 9

Käyttö- ja hoito- suunnitelma

Käyttö- ja hoitosuunnitelmiin (KHS) liittyvä työ on nyt käynnistymässä kaikilla kalatalousalueilla. PorvoonSipoon kalatalousalueella toteutettu työ osoitti sidosryhmien osallistamisen ja paikkatietomenetelmien käytön olevan keskeisessä roolissa KHS:n valmistelussa.

10 • Suomen Kalastuslehti 7

TEKSTI ANTTI LAPPALAINEN JA SANNA KUNINGAS, LUONNONVARAKESKUS

Porvoon-Sipoon kalatalousalue ja kaupallisen kalastuksen saalisseurannan tilastoruutu 54.

Suomen Kalastuslehti 7 • 11

”Valmistelussa tarvitaan sidosryhmien osallistamista alusta lähtien.”

L

uonnonvarakeskus (Luke) on laatinut opaskirjan kalavarojen käyttöön ja hoitoon sekä mallirungon käyttö- ja hoitosuunnitelman (KHS) laatimiseen. KHS:n tekemistä testattiin käytännössä näiden ohjeistusten perusteella Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueella.

Lopputuloksena syntynyt luonnos merialueen KHS:ksi julkaistiin elokuussa 2019. Työ toteutettiin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMRK) Kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Kalatalouden aluesuunnittelun pilotit” -projektissa (logot mukaan).

Sidosryhmien osallistamista alusta lähtien Työn tukena oli alusta lähtien ohjausryhmä, jossa oli kalatalousalueen toiminnanjohtajan lisäksi ELY-keskuksen, kaupallisten kalastajien, vesialueiden omistajien, Kalatalouden Keskusliiton, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön sekä Luonnonvarakeskuksen edustajat. Ohjausryhmä kokoontui KHS:n valmistelun varrella viisi kertaa. Lisäksi keskusteltiin myös alueella toimivien kalastusoppaiden kanssa heille tärkeistä näkökulmista.

Ohjausryhmä ja sen aktiivinen toiminta osoittautui työn etenemisen kannalta ehdottoman tärkeäksi.

Ryhmässä pystyttiin keskustelujen kautta löytämään ratkaisuja hankaliinkin kohtiin. Eniten keskustelua ohjausryhmässä herättivät yhtenäislupa-alueisiin, kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määrittelyyn ja kalastuksen säätelyyn liittyvät asiat. Lopulta muutamat ohjasryhmän jäsenet osallistuivat myös KHS-luonnoksen kirjoitustyöhön. Kaikilla ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus antaa kommentteja lopputulokseen vielä viimeistelyvaiheessa. Vastaavanlaiseen eri intressiryhmien osallistamiseen jo KHS-työn alkuvaiheessa kannattaa tämän kokemuksen perusteella ehdottomasti panostaa kaikilla kalatalousalueilla.

Paikkatietomenetelmät oltava vahvasti mukana Suuri osa KHS-luonnosta varten tarvittavista lähtötiedoista ja osin myös siinä esitettävistä toimista ovat

12 • Suomen Kalastuslehti 7

luonteeltaan paikkatietoa, jolle karttamuoto on luonteva ja havainnollinen esitystapa. Laadinnassa tarvittiin myös yksinkertaisia paikkatietoanalyysejä esimerkiksi pinta-alojen laskennassa ja eri asioiden yhdistelemisessä. Osa tarvittavista paikkatiedoista, kuten kiinteistörekisterin tiedot tai vesialueen muuta kuin kalatalouskäyttöä koskevat tiedot löytyivät pääosin valmiina paikkatietoaineistoina.

Paikkatietojen kokoaminen ja käsittely edellyttävät, että KHS:n laadinnassa on mukana paikkatieto-osaamista karttojen tuottamiseen ja yksinkertaisten analyysien tekemiseen. Porvoon-Sipoon KHS -luonnoksen paikkatietotyöt tehtiin internetistä ilmaiseksi ladattavalla QGIS paikkatieto-ohjelmistolla. Tarkempia ohjeita käytetyistä paikkatietomenetelmistä ja aineistoista löytyy erillisestä Luken julkaisemasta raportista.

Vapaa-ajankalastuksesta tarvitaan lisää tietoa KHS-luonnoksen valmistelun yhteydessä kävi selväksi, että tiedot vapaa-ajankalastuksen saaliista ja kalastajamääristä kalatalousalueella olivat olemattomat.

Samoin tiedot eri ryhmien, kuten esimerkiksi kotitarvekalastajien tai alueelta toiselle liikkuvien vapakalastajien, osuuksista puuttuivat käytännössä kokonaan.

Jo pelkästään saalismääriä koskevien tietojen puuttuminen aiheuttaa sen, että edellytykset kalakantojen tilan ja kalastuskestävyyden arvioinnille ovat vähäiset.

Tiedonpuute on haaste, sillä useimpien rannikkolajien kohdalla vapaa-ajankalastuksen saaliiden arvioidaan olevan merialueella selvästi kaupallisen kalastuksen saaliita suurempia. Paremman tiedon saaminen vapaa-ajankalastuksesta onkin selkeä kehittämiskohde käynnistymässä olevan KHS -suunnittelukauden aikana, jotta seuraavalla kierroksella olisi paremmin tietoa käytettävissä.

Kalatalousalueen toimintaa ohjaava työväline Seuraavaksi Porvoon-Sipoon merialuetta koskeva luonnos etenee kalatalousalueen tarkempaan käsittelyyn ja sitä täydennetään sisävesiä koskevalla osal-

Kiinteistörajat ja vesialueiden omistusmuodot Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueella vuonna 2018.

la. Tämän jälkeen varmistetaan, että kokonaisuus on esimerkiksi vaelluskalakantojen suojelun kannalta toimiva. Toivotaan myös, että mahdollisimman moni kalatalousalueen asioista kiinnostunut osallistuu valmisteluun ja palautteen antamiseen.

Suosittelemme myös muilla kalatalousalueilla kalavesien hoidosta kiinnostuneita osallistumaan aktiivisesti KHS:ien valmisteluun. KHS tehdään omaa kalatalousaluetta varten, työkaluksi ohjaamaan sen toimintaa. Vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen, sillä suunnitelman voimassaoloaika voi olla jopa 10 vuotta.

KHS:n valmistelua tukevat Luonnonvarakeskuksen tietolähteet löytyvät Luken nettisivuilta: Kalavarojen käyttö ja hoito -opas A http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543698 Kalavarojen käyttö ja hoito -opas B http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543699 Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544746 Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelma luonnos http://jukuri.luke.fi/handle/10024/544517 Paikkatiedon käyttö KHS-työssä – esimerkkinä Porvoon-Sipoon merialue. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544788 Aluesuunnittelua kalatalousalueilla : Päijänteen kalatalousalueet https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544796

Suomen Kalastuslehti 7 • 13

Kaupalliseen kalastukseen soveltuvat vedet

Ehdotus kaupalliseen troolikalastukseen hyvin soveltuvaksi alueeksi Pohjois-Päijänteen kalatalousalueella.

14 • Suomen Kalastuslehti 7

Kalastuslain tavoitteena on parantaa kotimaisen kalan saatavuutta ja kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä.

Näihin haetaan osaltaan ratkaisuja käyttö- ja hoitosuunnitelmissa.

TEKSTI TAPIO KESKINEN, ANTTI LAPPALAINEN JA JUKKA RUUHIJÄRVI, LUONNONVARAKESKUS; TIMO RUOKONEN, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

K

aupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien vesialueiden määrittelyllä pyritään ensisijaisesti kannustamaan kalastusoikeuden haltijoita vuokraamaan kalastusoikeuksia kaupallisille kalastajille. Lisäksi määrittelyllä on merkitystä, jos joudutaan harkitsemaan kalastuslain 13 § mukaista lupaa. Tämän perusteella kaupallinen kalastaja voi hakea ELY-keskukselta lupaa kaupalliseen kalastukseen, mikäli kalastaja ja kalastusoikeuden haltija eivät ole päässeet asiasta sopimukseen. Mahdollisen luvan ehtona on lisäksi, että alue on käyttö- ja hoitosuunnitelmissa (KHS) määritetty kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi, kalakantojen tulee kestää kaupallinen kalastus eikä lupa saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa muulle vesistöjen käytölle.

KHS määrittää alueet, joilla 13 § mukaista lupaa on mahdollista soveltaa. Lisäksi KHS:ssa tulee määrittää kullekin alueelle soveltuvat pyydykset. ELY-keskus voi mahdollisessa lupapäätöksessään tehdä rajauksia pyydettävien kalalajien, saaliin määrän ja luvan keston suhteen.

Pohjalla laajat tausta-aineistot Luonnonvarakeskus on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Pilotit kalatalouden aluesuunnittelussa”- hankkeessa tuottanut esimerkkejä tietolähteiden käytöstä ja aluerajauksista Porvoon-Sipoon kalatalousalueelle sekä Päijänteelle. Päätökset KHS:n sisällöstä kuuluvat luonnollisesti kalatalousalueelle.

Taustatietoina käytettiin nykyistä kaupallisen ja vapaa-ajan kalastuksen sijoittumista suunnittelualueelle. Tätä tietoa kerättiin kalastuksenvalvontatiedoista ja haastattelemalla. Vaelluskalojen kannalta tärkeät alueet ja muut rauhoitusalueet ovat oleellinen osa suunnitteluun vaikuttavaa tietoa. Myös luonnonsuojelualueet, väylät ja satamat vaikuttavat kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuviin alueisiin. Pääperiaatteena oli, että alue on kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuva, mikäli mikään tekijä ei sitä rajoita. Koska myös pyydykset tulee määritellä, oli mahdollista tehdä eri-

laisia aluerajauksia eri pyydyksille. Esimerkiksi särkikaloihin kohdistuvalle katiskapyynnille on hyvin vähän rajoitteita. Suunnitelmassa voidaan ottaa kantaa myös pyydettäviin kalalajeihin, vaikka laki ei sitä edellytä.

Jokien suualueet poikkeusluvan takana Porvoon-Sipoon alueella rajaukset ovat laajempia kuin nyt kaupallisen kalastuksen käytössä olevat alueet.

Verkko- ja rysäkalastukseen hyvin soveltuviksi katsottiin alueet, joilla ei ole esteitä tai rajoitteita (esimerkiksi satamat ja luonnonsuojelualueet). Näiden alueiden lisäksi keväiseen särkikala- ja kuoreenpyyntiin rysillä sekä katiskoilla hyvin soveltuviksi alueiksi määritettiin jokien suualueita. Koska näillä alueilla on isorysäkielto, tarvitaan ELY-keskuksen poikkeuslupa. Tämän keväisen pyynnin ei katsota uhkaavan kuhan lisääntymistä, vaan tuovan positiivisia vaikutuksia vesialueiden tilaan.

Troolauksen ulkopuolelle rajattu joitain alueita Päijänteellä tuotettiin osasta aluemäärityksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kalatalousalueen päätöksentekoa varten. Kaupallisen rysä- ja katiskapyynnin, nuottakalastuksen sekä ravustuksen katsottiin soveltuvan hyvin koko Päijänteelle. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue määritettiin hyvin soveltuvaksi kaikkeen kaupalliseen kalastukseen lukuun ottamatta järvitaimenen kannalta tärkeitä alueita. Pohjois-Päijänteellä troolausalueesta on rajattu pois tärkeitä järvitaimenalueita ja vilkkaan vesiliikenteen alueita sekä pieniä lahtialueita.

Myös Päijänteellä aluemääritysten sisälle kuuluu alueita, jotka eivät nyt ole kaupallisen kalastuksen käytössä, mutta laajat alueet antavat mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.

Lain tarkoituksena ei ole luoda uutta lupajärjestelmää, vaan ensisijainen väylä on edelleen kaupallisen kalastajan ja kalastusoikeuden haltijan keskinäinen sopimus. Myös rajausten ulkopuolelle jäävillä alueilla kaupallinen kalastus on mahdollista samalla periaatteella. Ehdot ELY-keskuksen myöntämälle luvalle ovat varsin tiukat, joten suora sopiminen on paras ratkaisu myös tulevaisuudessa.

Suomen Kalastuslehti 7 • 15

KHS ja ravut

Esimerkkikuva raputaloudellisesta käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksesta.

16 • Suomen Kalastuslehti 7

Käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää rapukantojen hoidon lisäksi täplärapukantojen hallinta ja jokirapukantojen suojelu sekä rapuruton leviämisen estäminen.

TEKSTI ESA ERKAMO JA TAPIO KESKINEN, LUONNONVARAKESKUS; TIMO RUOKONEN JA ROSANNA SJÖVIK, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

K

ansallinen rapustrategia vuosille 2019 – 2022 edellyttää, että kalatalousalueiden tulee sisällyttää käyttö- ja hoitosuunnitelmiinsa (KHS) rapukantojen hoidon lisäksi täplärapukantojen hallintatoimet ja jokirapukantojen suojelutoimet mukaan lukien rapuruton leviämisen estäminen. Käytännössä voidaan kirjoittaa erillinen rapusuunnitelma, KHS:aan oma luku ravuista tai kirjata rapuasiat KHS:n muihin lukuihin omilla alaotsikoilla. Vaatimusten taustalla on jokirapukantojen nopea väheneminen ja lajin luokittelu erittäin uhanalaiseksi sekä täpläravun luokittelu EU-tasolla haitalliseksi vieraslajiksi.

Osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoilla rahoitettua ”Kalatalousalueiden aluesuunnittelu- pilotit”- hanketta Pohjois-Päijänteen kalatalousalueelle laadittiin luonnos rapukantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. Suunnitelmaluonnoksen laativat Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijat yhteistyössä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen ja Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen kanssa. Tavoitteena oli laatia esimerkkisuunnitelma siitä, mitä asioita raputaloudellisessa suunnitelmassa tulee ottaa huomioon ja millä tavoin käytettävissä olevaa tai kohtuullisin kustannuksin tuotettavissa olevaa tietoa voidaan hyödyntää KHS:n raputaloudellisessa suunnittelussa. Lopullisen käyttö- ja hoitosuunnitelman toimenpiteiden suunnittelu, toteutustapa, aikataulutus ja budjetointi jäivät kalatalousalueen hallituksen tehtäväksi yhteistyössä osakaskuntien kanssa.

Tavanomaista laajempi mallisuunnitelma Esimerkkisuunnitelmaa laadittaessa koottiin erilaisia rapukantoihin ja vesistöihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Niistä laadittujen karttojen avulla helpotetaan jokirapu-, täplärapu- ja rapuruttotietojen hahmottamista ja kokonaisuuden hallintaa. Tietojen koostamisessa, käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät ja ohjelmistot kuvattiin esimerkkisuunnitelmassa tavanomaista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laajemmin, jotta

vastaavien tietojen hyödyntäminen helpottuisi laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmia muille kalatalousalueille. Myös hyödylliseksi arvioitua tausta- ja menetelmätietoa kerättiin perusteellisesti. Käytännössä KHS:n rapuosio voi olla paljon suppeampi, kunhan tärkeimmät asiat ovat mukana. Osakaskuntarajojen sijaan rapukantojen käyttöä ja hoitoa suunniteltiin luonnollisten valuma-alueiden rajoja noudattaen ja toimenpidesuosituksia annettiin kolmannen jakotason valuma-alueiden tarkkuudella.

Tavoitteet rapustrategiasta Esimerkkisuunnitelman strategiset tavoitteet asetettiin kansallisen rapustrategian mukaisiksi. Jokirapu pyritään säilyttämään hyödynnettävänä lajina ja täplärapuja pyritään pyytämään tehokkaasti sekä estämään niiden leviäminen uusiin vesiin. Esimerkkisuunnitelma laadittiin alueelle, joka on täplärapujen ja jokirapujen esiintymisen vaihettumisvyöhykettä. Siksi täpläravun ja rapuruton leviämisen estämistä painotettiin erityisen vahvasti.

Sisävesien kaupallisten kalastajien saaliissa täplärapu on muikun, kuhan ja siian jälkeen neljänneksi arvokkain saalislaji ja se on myös tärkeä vapaa-ajan kalastuksen kohde. Siksi on tärkeää, että täplärapukantoja voidaan hyödyntää tehokkaasti siellä, missä se esiintyy runsaana.

Toisaalta täplärapu on haitallinen vieraslaji, joka levittää jokiravuille kohtalokasta rapuruttoa. Sivu- ja latvavesiin levitessään täpläravut uhkaavat nykyisiä jokirapukantoja ja käytännössä myös estävät uusien jokirapukantojen perustamisen lähialueille. Usein täplärapu ei pidemmällä aikavälillä edes menesty pienvesissä, joiden lämpöolot ja vedenlaatu voivat olla sille sopimattomia.

Luonnos Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen raputaloudelliseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2019–2024 on ladattavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-820-3

Suomen Kalastuslehti 7 • 17

TEKSTI: HENRIK KORKEAMÄKI JA MARKKU VIERELÄ, METSÄHALLITUS; ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVAT: ANSSI VAINIKKA

Kalastusmatkailuun soveltuvat vedet

Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määriteltävä kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvat alueet.

Mutta miten vesistön soveltuvuutta kalastusmatkailuun voidaan arvioida?

K

alastuslain tavoitteena (Hallituksen esitys 192/2014) on ollut, että kalastusmatkailuun erityisesti soveltuvissa vesissä voitaisiin harjoittaa sellaista toimintaa, joka ei ole mahdollista lain 18 § perusteella. Toisin sanottuna alueilla voisi tehdä matkailutoimintaa yli 6 asiakkaan ryhmissä ja muutenkin kuin kalastamalla yhdellä vavalla. Useita vapoja tarvittaisiin erityisesti vetouistelussa, jonka

Kalastusmatkailija arvostaa kaunista luontoa ja rauhaa.

18 • Suomen Kalastuslehti 7

opastettu harjoittaminen on ollut haasteellista. Kalastusmatkailuun hyvin soveltuville alueille olisi tarvetta kehittää alueellisesti riittävän kattavia ja joustavia opastetun kalastuksen mahdollistavia lupatuotteita.

Itä-Suomen yliopiston, Luken ja Metsähallituksen välisessä MMM:n kalastonhoitomaksuvaroin rahoittamassa hankkeessa kehitettiin kalastusmatkailuvesien löytämisen helpottamiseksi vesien pisteytystyökalu.

Pisteytys on suuntaa-antava, ja on mietittävä, onko jonkin veden soveltuvuutta kalastusmatkailuun mahdollista parantaa vaikkapa muuttamalla kalastusjärjestelyitä. Seuraavaksi avataan profilointityökalun pisteytystä, eli perustellaan miksi tietyt ominaisuudet ovat tärkeitä kalastusmatkailuvedelle.

Matkailuvesi täyttää neljä edellytystä Vahva kalakanta ja isot kalat ovat tärkeimpiä tekijöitä kalastusmatkailijoiden asiakastyytyväisyyden kannalta. Islannissa havaittiin, että kalastusmatkailijoista 84 % saapui kalastamaan ensisijaisesti ison kalan perässä.

Isot kalat ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, mutta toimiva kalastusmatkailu edellyttää muitakin asioita.

Palvelut ja saavutettavuus Matkailupalvelut ovat tärkeä tekijä, sillä usein kalastusmatkailijat haluavat majoitusta joko hotellissa tai

TOIMIVAN KALASTUSMATKAILU- VEDEN OMINAISUUDET 1. Sijainti lähellä tarpeellisia matkailupalveluita 2. Helppo saavutettavuus, eli hyvät kulkuyhteydet 3. Maisemallisesti arvokas 4. Laadukas, mahdollisimman luontainen kalasto, jossa paljon isoja kaloja

vuokramökeissä. Ravintolapalveluita on hyvä olla tarjolla kohteen lähettyvillä, sillä kalastajat turvautuvat usein omiin eväisiin, jollei sopivia ravintoloita ole riittävän lähellä.

Isossa maassa kaikki vesistöt eivät ole helposti saavutettavissa. On huomioitava, miten asiakkaat voivat matkustaa vesistön lähettyville. Esimerkiksi Rovaniemen matkailua tukee lentokenttä, jolle saapuu matkailijoita ympäri maata ja maailmaa. Muu joukkoliikenne, kuten juna-asemat tai isommat linja-autoasemat parantavat osaltaan kohteen saavutettavuutta.

Maisemat ja kalasto Monipuolinen luonto tai näyttävät kulttuurimaisemat antavat lisäarvoa kalavedelle matkailukohteena.

Vaikka monet suomalaiset hakevat vesiltä rauhaa, ja häiriintyvät kun järvellä on toinen kalastaja, monelle ulkomaalaiselle kalastajalle verrattain suosittu tai kaupunkimainen kohde voi olla mieleenpainuva luontokokemus.

On vaikeampaa siirtää lentokenttää lähemmäksi hyvää kalavettä kuin kehittää hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden lähistöllä sijaitsevaa kalavettä paremmaksi. Hyvän kalastusmatkailuveden neljännessä ominaisuudessa, eli kalaston parantamisessa, kalatalousalueilla on keskeinen rooli.

Ison kalan määritelmät ovat erilaisia eri maissa, mutta lähtökohtaisesti voidaan todeta, että mitä isompia kaloja, sitä parempi. Poikkeuksellisen isoksi kasva-

Suomen Kalastuslehti 7 • 19

Kalastusmatkailija voi olla liikkeellä varsin kevein varustein kuten kelluntarenkaalla.

minen edellyttää kolmea asiaa: 1) kalan hyvää perimää, 2) vesistön hyvää tuottavuutta eli ravintotilannetta ja 3) kalojen pientä kuolleisuutta ja kokorakenteen aktiivista muokkausta isoja kaloja vapauttamalla ja pieniä ruokakaloiksi harventamalla. Kalastuksen säätelyn rooli on siis aivan keskeinen.

Kalastuksensäätely isolle kalalle sopivaksi Isot kalat ovat arvokkaampia vedessä kuin paistinpannulla. Isoksi asti kasvaneiden kalojen vapauttaminen kalastusmatkailuvedessä on tärkeää kahdesta syystä: 1) isot kalat tuottavat varmemmin isoksi kasvavia jälkeläisiä ja 2) ne tuottavat paljon poikasia.

Ylämittojen käyttö on hyvä keino rajoittaa isojen kalojen kuolleisuutta: esimerkiksi yli 65 cm taimenet, yli 100 cm hauet tai yli 35 cm ahvenet voidaan määrätä vapautettavaksi. Lisäksi saalista olisi hyvä ottaa vain rajallisesti, jotta keskikokoisia kaloja ehtii kasvaa isoksi. Tämän vuoksi saaliskiintiöt ovat yleensä pakollisia hyvän kalakannan turvaamiseksi. Kotitarvekalastus on hyvä ohjata alueen muille vesille, mikäli se on mahdollista.

20 • Suomen Kalastuslehti 7

Isoja luonnonkaloja tuottavat vesistöt ovat erittäin arvokkaista kalastusmatkailukohteita, sillä kalastusmatkailijat arvostavat yhä enemmän luonnonkaloja tai poikasistutuksista peräisin olevia yksilöitä, joita ei voida tunnistaa istukkaiksi.

Omat arvostukset eivät aina ole samat kuin kalastusmatkailijalla - ylitiheältä tuntuva haukikanta voi kalastusmatkailijan mielestä olla kalastusparatiisi.

Kalatalousalueen vesiä on hyvä miettiä erilaisten kalastuskulttuurien näkökulmista, ja arvioida mitä kalastuksellisia vahvuuksia alueella on tai voisi olla.

Viehekalastusrasitus Luonnonvarakeskus selvitti viehekalastusrasitusta kalatalousalueittain. Viehekalastuspäiviä oli 6,3 miljoonaa. Niistä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalataloustehtävien vastuualueen alueella oli 40,9 %, Pohjois-Savon alueella 45,6 % ja Lapin alueella 13,5 %. Viehekalastus kalastonhoitomaksuun sisältyvällä oikeudella on runsainta Helsinki-Espoon, Airisto-Velkuan, Tammisaari-Pohjan, Porvoo-Sipoon, Suur-Saimaan, Karjaanjo-en ja Kirkkonummi-Siuntion, Näsijärven, Pohjois-Päijänteen, Kokemäenjoen yläosan ja Inarin kalatalousalueilla. Kalastonhoitomaksun mahdollistama viehekalastus kohdistuu selvästi alueille, joilla asuu paljon työikäisiä kalastuksen harrastajia ja joilla on runsaasti vesialueita ja hyvinä pidettyjä kalavesiä. Myös seuduilla, joilla on paljon vapaa-ajan asuntoja, on useimmiten paljon viehekalastusta.

Eskelinen, P. & Mikkola, J. 2019. Viehekalastus kalatalousalueilla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 30 s.

vesiala ha

viehekal. pv

Pohjanmaa

Kanta-Häme

1 200 000 1 000 000 800 000

600 000 400 000

200 000

Lappi

Kainuu

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Satakunta

Varsinais-Suomi

Etelä-Karjala

Kymenlaakso

0 Uusimaa

Viehekalastuspäivät yhdellä vavalla ja vieheellä (päivää) ja vesien pinta-ala (ha) maakunnittain ja ELY-keskusten kalatalouspalveluyksiköittäin. Lähde: Luke.

SHUTTERSTOCK

TAPIO GUSTAFSSON

KALAT NUMEROINA

Suomen Kalastuslehti 7 • 21

TEKSTI: PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA: TAPIO GUSTAFSSON

Kaupallinen kalastus merellä vuonna 2018 Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis laski vuonna 2018. Sen sijaan rannikkokalastajien kuha- ja ahvensaaliiden lasku taittui.

S

uomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat viime vuonna mereltä saaliiksi 148 miljoonaa kiloa kalaa. Saaliin arvo oli 36 miljoonaa euroa.

Saalis oli määrältään seitsemän miljoonaa kiloa pienempi, mutta arvoltaan samansuuruinen kuin vuonna 2017. Silakka oli ylivoimaisesti tärkein saalislaji, ja kilohaili toiseksi tärkein, kun mittarina käytetään

22 • Suomen Kalastuslehti 7

saaliin määrää ja arvoa. Näistä lajeista sai yli kymmenentuhannen euron myyntitulot noin kuusikymmentä toimijaa. Heistä neljäkymmentä kalasti troolilla, ja kaksikymmentä rysillä tai verkoilla. Rannikkokalastus kuitenkin työllistää huomattavasti useampia kalastajia kuin troolaaminen avomerellä. Rannikkokalastuksesta saatua saalista ilmoitti noin 1 075 kalastajaa.

Silakkasaaliin purkaminen ulkomaille väheni Silakkaa kalastettiin 127 miljoonaa kiloa, 24 miljoonan euron arvosta. Sen osuus kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli 85 prosenttia ja arvosta lähes 70 prosenttia. Vuoden 2018 saalis oli yli kymmenen miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tärkeimmällä kalastusalueella Pohjanlahdella silakkakanta on edelleen vahva, mutta silakan kalastuskiintiöstä jäi hyödyntämättä 13 prosenttia. Silakkaa saatiin saaliiksi hieman aiempaa heikommin, kysyntä turkistalouden tarpeisiin oli hieman vähäisempää, ja toimijakohtaisen kiintiön täyttyminen pysäytti joidenkin kalastajien kalastamisen.

Kilohailia kalastettiin 16 miljoonaa kiloa, saman verran kuin edellisenä vuonna. Saaliin arvo oli 3 miljoonaa euroa. Silakan ja kilohailin kalastus oli hyvin keskittynyttä; kymmenen eniten saalista saanutta alusta kalasti kaksi kolmasosaa koko saaliin määrästä.

Kolmannes kilohailisaaliista ja kuudennes silakkasaaliista purettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Viroon. Suomalaiset kalastusalukset purkivat ulkomaille 26 miljoonaa kiloa kalaa eli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutokseen saattoi vaikuttaa Tanskan tuulenkalakiintiön kasvusta seurannut silakan ja kilohailin hinnan lasku.

Turska on aiemmin ollut tärkeä saalislaji avomerikalastukselle. Vuonna 2018 turskaa pyydystettiin 54 000

kiloa, mikä on pienin saalis vuodesta 1980 alkaneessa tilastoaikasarjassa. Itämeren turskakanta oli huonossa kunnossa koko 2000-luvun alun, mutta se alkoi toipua kuluvan vuosikymmenen alussa. Kiintiöitä nostettiin ja saaliin määrä kasvoi. Viiden viimeisen vuoden aikana suomalaisten kalastusalusten turskasaalis on taas jäänyt pieneksi, ja saaliin määrä on pudonnut kymmenesosaan kalastuskiintiön määrästä.

Silakan ja kilohailin samoin kuin turskan ja lohen kaupallista kalastusta säädellään kansainvälisin sopimuksin asettamalla niille saaliskiintiö ja/tai alueellisia, ajallisia sekä kalastusteknisiä rajoituksia. Säätely pohjautuu kalakantojen tilan säännölliseen arviointiin perustuvaan tieteelliseen neuvonantoon sekä sidosryhmien kuulemiseen.

Luonnonvarakeskus kerää saaliista ja kalastuksesta aineistoa, jota käytetään kalakantojen arviointiin. Esimerkiksi Pohjanlahdella silakan kutevan kannan biomassa on Kansainvälisen merentutkimusneuvoston työryhmän laskelmien mukaan pienentynyt noin neljänneksen vuoden 2013 jälkeen. Laskelmat osoittavat, että niin sanottu emokannan biomassa oli 343 miljoonaa kiloa vuoden 2018 alussa.

Rannikkokalastajille niukasti saalista Yli 90 prosenttia merialueella toimivista kaupallisista kalastajista kalasti verkoilla tai rysillä rannikolla. Ran-

Lähes kaikki Suomen rannikkokalastuksen lohet pyydetään rysillä ja niistä puolet kuvan kaltaisilla push up -rysillä.

Suomen Kalastuslehti 7 • 23

1000 kiloa

1000 euroa 70 000

180 000 160 000

60 000

140 000 50 000 120 000 40 000

100 000 80 000

30 000

60 000 20 000 40 000 10 000

20 000 0

0 1980

1985

1990

1995 Silakka

2000 Kilohaili

2005 Muut

2010

2015

Reaaliarvo

Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis ja saaliin arvo vuosina 1980 – 2018 vuoden 2018 hintatasossa. Saaliin arvo lasketaan kalastajien kunakin vuonna saaman arvonlisäverottoman, lajikohtaisen keskihinnan ja saaliin määrän tulona.

nikkokalastuksen taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat siika, ahven, kuha ja lohi. Näiden jälkeen taloudellisesti tärkeimmät lajit olivat kuore ja lahna.

Kuore ja valtaosa silakka- ja kilohailisaaliista käytetään eläinrehun raaka-aineeksi, mutta lahnan osalta saaliin arvossa voi näkyä myös kuluttajien kasvava kiinnostus kestävästi tuotettuun lähiruokaan, kuten särkikaloista valmistettuihin ateriatuotteisiin.

Kuha- ja ahvensaaliiden pitkään jatkunut pieneneminen taittui, ja saaliit kasvoivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Kuhaa kalastettiin 219 tonnia, 1,4 miljoonan euron arvosta. Kolmasosa kuhasaaliista kalastettiin Pyhäranta - Kustavi - Taivassalo -alueelta. Tärkein kuhan pyydys oli 41 – 45 mm verkko, jolla kalastettiin lähes 80 prosenttia kuhasaaliista. Ahventa kalastettiin 617 tonnia, ja saaliin arvoksi laskettiin 1,5 miljoonaa euroa.

Lohisaalis kasvoi ja oli runsas 200 tonnia. Lohisaaliista puolet kalastettiin Perämereltä. Lähes kaikki lohet pyydettiin rysillä, puolet push up -rysillä. Lohien keskikoko oli suurempi kuin vuonna 2017, sillä vanhoja kaloja oli saaliissa enemmän.

Siikasaalis pieneni edelleen. Siikasaalis oli suurimmillaan yli puolitoista miljoonaa kiloa 1990-luvun alussa. Sen jälkeen saalis on pienentynyt vuosi vuodelta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Viime vuonna pyydettiin siikaa 395 tonnia. Suurin tilastoruutu-

24 • Suomen Kalastuslehti 7

kohtainen saalis saatiin Pietarsaaren edustalta. Tärkein pyydys oli 41 – 45 mm verkko.

Saalisvahinkojen määrää on vaikea arvioida Kalastajat raportoivat markkinoille päätyneen saaliin lisäksi vahingoittuneen tai muusta syystä hylätyn eli poisheitetyn saaliin määrän sekä poisheiton syyn. Poisheiton syitä ovat hylkeiden tai merimetsojen aiheuttamat saalisvahingot sekä muut syyt, joita ovat mm. alamittainen saalis, menekkivaikeudet sekä lokkien aiheuttamat vahingot.

Kalastajien ilmoittivat hylkeiden vaurioittaneen 102 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa vuonna 2018. Siitä oli siikaa 38 tonnia, silakkaa 17 tonnia, kuhaa 15 tonnia, lohta 10 tonnia, ahventa 6 tonnia, taimenta 4 tonnia ja haukea 2 tonnia. Menetetyksi ilmoitetun saaliin laskennallinen arvo oli 405 000 euroa. Merimetsojen ilmoitettiin vaurioittaneen noin 30 tonnia kalaa, jonka arvo oli 83 000 euroa. Merimetsot häiritsivät eniten ahvenen, siian ja kuhan kalastusta.

Kolmannes kalastajista ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Heistä kolme neljästä arvioi vahinkojen määrän lajikohtaisesti. Vahinkojen arvioiminen koettiin vaikeana, koska se perustui yleensä pyydyksistä löytyneisiin kalanjäännöksiin. Hylkeet eivät kuitenkaan aina jättäneet merkkejä

1000 kg 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

1980

1985

1990

1995 Siika

2000 Lohi

Ahven

2005

2010

2015

Kuha

Merialueen kaupallisen kalastuksen siika-, lohi-, ahven- ja kuhasaalis vuosina 1980 – 2017.

pyydyksiin. Kalastajien mukaan ne saattoivat poistaa pyydyksistä huomaamatta suuren määrän saaliskaloja, tai pelkällä läsnäolollaan karkottaa kaloja. Monesti kalastus jouduttiin kokonaan lopettamaan, jolloin raportoitujen vahinkojen määrä jäi nollaksi. Hylkeet vahingoittivat saaliin lisäksi pyydyksiä, etenkin verkkoja, ja kalat pääsivät pakenemaan rikkinäisistä pyydyksistä.

Kalastuslain uudistus näkyy kalastajien määrässä Uusi kalastuslaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta.

Ammattikalastajarekisteri lakkautettiin ja perustettiin kaupallisten kalastajien rekisteri, johon kaikkien kalaa myyntitarkoituksessa pyytävien toimijoiden on kuuluttava. Kaupallisilla kalastajilla on oikeus tiettyihin pyydyksiin ja pyydysmääriin, mikä on saanut muitakin kalastajia ilmoittautumaan rekisteriin. Tilastoissa uusi käytäntö näkyy 2-ryhmän kalastajien määrän kasvuna.

Vuonna 2018 rekisterissä oli 2 499 merialueen kaupallista kalastajaa, joista iso osa oli yrityksiä. Yksityishenkilönä rekisteröityneistä kalastajista 67 oli naisia ja 1 582 miehiä. Kalastajien keski-ikä oli 58 vuotta. Nuorin rekisteröitynyt kalastaja oli 12- ja vanhin 93-vuotias.

Saalisarviot perustuvat kalastajien ilmoituksiin Kaikki kaupallista kalastusta merialueella harjoittavat ovat velvoitettuja saaliiden raportointiin. Euroopan

neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011 sekä laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta (1188/2014) sisältävät säännökset siitä, miten kaupallista kalastusta harjoittavat toimijat ilmoittavat saamansa saaliit, myös sivusaaliit. Saalisilmoitukset käsitellään Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja Ahvenanmaan maakuntahallituksessa. Luonnonvarakeskus saa tiedot käyttöönsä tilastointia ja tutkimusta varten.

Kalastajat raportoivat saaliinsa joko pyyntikertakohtaisesti tai kuukausittain aluksen koosta ja saalislajista riippuen. Kaikki vähintään 10 metriä pitkien kalastusalusten tiedot raportoitiin pyyntikertakohtaisesti kalastuspäiväkirjalla. Rekisterissä oli tämän kokoisia aluksia 219, joista 93 ilmoitti saalista. Alle 10 m pitkien alusten kalastus sekä kalastus ilman alusta raportoitiin kiintiöityjen lajien osalta pyyntikertakohtaisesti ja muiden lajien osalta kuukausittain. Tähän ryhmään kuuluvia kaupallisia kalastajia oli 2 131, joista 1 032 ilmoitti saalistietoja. Tilastoa laadittaessa kaikkien kalaa myyneiden kalastajien oletettiin ilmoittaneen saaliinsa.

Lisätietoja merialueen kaupallisesta kalastuksesta stat.luke.fi/kaupallinen-kalastus-merellä

Suomen Kalastuslehti 7 • 25

Silakkaverkoilla

26 • Suomen Kalastuslehti 7

Erik Lindfors irroittaa silakat verkosta perinteiseen tapaan ravistamalla.

Silakan verkkokalastus alkaa olla monin paikoin katoavaa saaristolaisperinnettä. Loviisan saaristossa mökkeilevä Erik Lindfors hallitsee tämän vanhan taidon.

TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON

S

aavun autolla mereen päättyvän tien päähän Loviisan Tallbackaan. Minua on vastassa Erik Lindfors, joka on luvannut viedä minut silakkaverkoille. Kättelyn jälkeen hyppäämme Erikin Busteriin ja suuntaamme venepoukaman suojasta nimen toiselle puolelle aukeavalle selälle. Lyhyen venematkan jälkeen saavumme asiallisesti lipuilla merkityille verkoille.

Lapsuuden kalavesillä Loviisan saaristossa mökkeilevä Erik Lindfors on 40 vuoden jälkeen palannut juurilleen. Hänen synnyinkotinsa sijaitsee Loviisan saaristossa olevassa saaressa. Tila on vanha kalastajatila, jossa vielä hänen isänsä oli kalastajana.

Nykyisin Erik asuu Vantaalla, mutta viettää vapaa-aikaansa vanhalla kotitilallaan. Hänen sukunsa on asuttanut tilaa lähes 400 vuoden ajan vuodesta 1626.

Hänen sukunsa on ollut kalastajia. Erik kalastaa vapaa-aikanaan, mutta hänen isänsä sai vielä elantonsa kalastuksesta. Talviaikaan hän työskenteli hevosen kanssa metsätöissä.

Tilaan kuuluvat vedet riittävät hyvin Erikin omaan kalastukseen. Hänen isänsä oli vuokrannut elannon takaamiseksi lisää vesiä laajemmalta tilan läheltä. Pyyntipaikka on tuttu. Hänen isänsä kalasti silakkaa rysällä samasta paikasta. Tuolloin saaliit olivat paljon nykyistä suurempia. Yksi silakkaverkko antaa tavallisesti 10 - 30 kiloa silakkaa, mikä riittää hyvin.

Silakan verkkokalastus on katoava taito Erik nostaa ensin ylös pyydyksen merkitsemiseen käytetyn lipun ja sen jälkeen ankkurin. Muutaman metrin verkkonarun jälkeen alkaa itse verkko. Ensimmäiset metrit näyttävät tyhjiltä, mutta pian hopeisia kylkiä alkaa välähdellä vedestä yhä enemmän. Verkon nostettuaan kalastaja vaikutta tyytyväiseltä.

- Silakoita tuli juuri sopiva määrä, sellaiset 20 kiloa, arvelee Erik.

Hän pyytää silakoita Tallbackan kylän syyskuun lopussa oleville syysmarkkinoille. Silakoita paistetaan ja halstrataan markkinoille. Markkinoiden lisäksi hän pyytää yhdessä tuttaviensa kanssa silakkaa suolatta-

vaksi. Viime vuonna he pyydystivät noin 70 kiloa suolasilakkaa talven varalle. Tänä vuonna kalaa on tullut hieman enemmän.

Talvikalastus ollut vaikeaa Muuna aikana Erik kalastaa verkoilla lähinnä ahventa ja siikaa. Kuhaa hänen vesiltään ei juuri ole saaliiksi tullut.

- Edellisenä talvena taisi tulla yksi kuha, hän muistelee.

Taimenet sen sijaan ovat hänen mukaansa runsastuneet. Viime talvena niitä tuli useita, kun aikaisemmin ne olivat lähes kadoksissa. Lainkuuliaisena kalastajana Erik laskee kaikki rasvaevälliset ja alamittaiset taimenet takaisin.

Talvikalastus on nykyään vaikeaa heikon jäätilanteen vuoksi. Viime talvena oli pitkä ajanjakso, jolloin hän ei päässyt saareen lainkaan. Lopulta saareen pääsi kulkemaan parhaiten lumikenkien avulla. Moottorikelkkaa jää ei olisi kestänyt.

Toista oli 80-luvulla, jolloin eräänä talvena jäätä oli huimat 120 senttimetriä. Silloin olikin pakkasta ollut useamman päivän ajan yli 30 astetta.

Kaloille riittää ottajia Silakoita verkosta irrotellessa lokit kerääntyvät saaliinjaolle. Silakat irrotetaan verkosta ravistelemalla. Jos silakka lentää vähänkään kauemmas se katoaa silmän räpäyksessä alas lokin nokasta.

Merimetsoja ei Erikin vesillä ole juuri tänä kesänä näkynyt ja hän ihmettelekin minne ne ovat menneet.

Vaikka Erik kalastaa verkoilla niin hylkeet eivät ole olleet pahasti haitaksi. Viime vuonna yksi hylje kävi verkoilla ja jätti jälkeensä kaksi isoa reikää ja mateen pään.

Mökkirannan edessä on kyllä nähty hylje uiskentelemassa.

Rupateltuamme pitkän tovin ja juotuamme pari kuppia teetä maukkaiden leipien kera, on minun taas aika suunnata mantereelle. Erik antaa mukaani tuoreita silakoita. Aion savustaa ne illalla ja nauttia perunoiden kera.

Suomen Kalastuslehti 7 • 27

TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON

Syökää silakkaa!

Silakka muodostaa Suomen kalansaaliista lähes kaksi kolmasosaa ja merisaalista yhdessä kilohailin kanssa 95 prosenttia. Silakka ja kilohaili ovat ilmastoystävällistä lähiruokaa, jota myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle.

K

alastajien alukset ja myyntikojut valtasivat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkoivat.

Stadin Silakkamarkkinat avasi Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

- Silakkamarkkinat on yksi kaupungin perinteikkäimmistä tapahtumista – harvat asiat Helsingissä ovat säilyneet yhtä samankaltaisena läpi vuosisatojen. Suomi kansainvälistyy, koko maan kuva muuttuu ja kaupungit kasvavat. Voimakkaan muutoksen keskellä on lohdullista ja hyvän tuntuista, että on asioita, jotka säilyvät samanlaisina kuin ne ovat pitkään olleet, Sinnemäki totesi avajaispuheessaan.

Markkinoille oli saapunut 32 kalastajaa, jotka myivät Kauppatorilla tuotteitaan suoraan kalastajaveneistä ja myyntimökeistä sunnuntaista lauantaihin 6. – 12. 10.

Myyntiaika sunnuntaista perjantaihin oli kello 9 – 19 ja lauantaina kello 7 – 15.

Silakan syönti on ekoteko Kotimainen kala on ilmastoystävällinen ja terveellinen vaihtoehto. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin lihan ja luonnonkalojen syöminen on ympäristöteko myös

28 • Suomen Kalastuslehti 7

veden laadun kannalta, koska kalansaaliiden kanssa vedestä poistuu fosforia ja typpeä. Erityisesti läheltä pyydetyn silakan ja kilohailin ympäristövaikutukset ovat todella pienet.

Silakan kulutus on laskenut roimasti Suomessa. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5 – 4 miljoonaa kiloa. Keskiverto suomalainen syö silakkaa vain noin 300 grammaa vuodessa. Nyt on korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa.

Tutkitusti maukasta silakkaa Avajaispäivänä Silakkaraati julkisti voittajakalastajat Silakkamarkkinoiden ohjelmalavana toimivan Majakkalaiva Vingan kannella.

Maustekala-sarjan pääpalkinnon voitti Tage Gustafsson Hangosta pisteillä 51. Toiseksi tulivat Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta pisteillä 46 ja kolmanneksi Vento Aalto Pyhämaalta pisteillä 43.

Silakkayllätys-sarjassa voiton vei chili-valkosipulisilakalla Heikki Eskelinen Paraisilta pisteillä 56. Toisen sijan pokkasivat Pirjo ja Reima Salonen Agricolan yrt-

Silakkayllätys-sarjan palkitut Toni Rantamaa, Pirjo Salonen ja Heikki Eskelinen.

tisilakalla pistein 52 ja kolmannen sijan sai Toni Rantamaa Merikarvialta niin ikään pisteillä 52 Ämmäkarin silakallaan. Sääntöjen mukaisesti tasapistetilanteessa sijat ratkaisi korkeimpien arvosanojen lukumäärä.

Sää suosi kalastajien kaupantekoa Helsingin syyssää oli ennen markkinoita ollut pitkään synkkä ja sateinen. Avajaissunnuntaina sää oli pitkästä aikaa aurinkoinen ja se näkyi. Pääkaupunkilaiset lähtivät sankoin joukoin ulos kävelylle ja markkinoille.

Keskipäivän aikaan väkeä oli kauppatorilla niin paljon, ettei kalastajien kojujen väliin tahtonut mahtua. Väki valui eteenpäin kojulta toiselle yhtenä massana.

Kalastajille väenpaljous merkitsi tietysti vilkasta kaupantekoa avajaispäivänä. Ja kun sää pysyi kuivana myös seuraavina päivinä olivat kalastajatkin tyytyväisiä markkinoiden antiin.

sama kuin useina aikaisempina vuosina, oli se tällä kertaa hiljaisempi. Lyypekinlaiturin puolella ei näet ollut mitään muuta kuin keskusliiton mökki. Vaikka vanha kauppahalli oli ihan lähistöllä, varsinainen markkinaväki ei löytänyt torin toiselle puolelle.

Kaikesta tästä huolimatta arkipäivien aamut olivat akvaariolla kiireistä aikaa, kun päiväkotiryhmä toisensa jälkeen jonotti katsomaan akvaariossa uivia kaloja.

Monet kävijät osasivat etsiä tuttua akvaariota ja kertoivat saapuneensa paikalle juuri akvaarion ja sen kalojen vetäminä. Keskusliiton akvaariosta on tullut tuttu brändi Stadin Silakkamakkinoilla.

Stadin Silakkamarkkinoiden ohjelma: https://stadinsilakkamarkkinat.fi/

Itämeren kalat akvaariossa Kalatalouden Keskusliitto oli mukana silakkamarkkinoilla. Lyypekinlaiturin kalamökillä saattoi käydä tutustumassa akvaariossa uiviin Itämeren kaloihin ja kysyä niin kaloista kuin kalastuksesta. Vaikka paikka oli

Suomen Kalastuslehti 7 • 29

TEKSTI PEKKA SALMINEN JA MARI POHJA-MYKRÄ, MERIALUESUUNNITTELUYHTEISTYÖN KOORDINAATIO

Kilpajuoksu merelle Perinteinen kalastuselinkeino on monin paikoin ahtaalla uusien toimijoiden rynnistäessä samoille apajille. Uuden merialuesuunnittelun ideana on sovitella ja turvata alueen kestävää kehitystä.

M

erialueiden toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa ja perinteisten kalastuselinkeinojen koetaan joutuneen Itämerellä ahtaalle. Meriympäristön tila on monin paikoin heikko ja kalakantoja verottavien lajien kannat ovat kasvaneet tasolle, joka koettelee kestävyyden rajoja.

Samaan aikaan eri toimialojen intressit merialueita kohtaan ovat kasvaneet nopeasti. Uusia toimijoita merialueella ovat muun muassa merituulivoimayritykset, autonomisten alusten testaajat ja energiaputkien rakentajat. Uudet toimijat saattavat kilpailla perinteisten toimijoiden kanssa samoista alueista, eikä kaikkia uusien toimintojen ympäristövaikutuksia vielä täysin tunneta.

Merialueille ilmaantuvat uudet intressitahot tuovat väistämättä haasteita eri toimintojen alueelliselle ja ajalliselle yhteensovittamiselle. Kaikki eivät välttämättä mahdu samalle alueelle, mutta joissain tapauksissa toimijat voivat myös löytää synergioita toisistaan.

Uusi laaja-alainen suunnittelumuoto Merialuesuunnittelu on Suomessa rannikon maakuntien liittojen johtama uusi EU:n laajuinen suunnittelumuoto, jolla pyritään edistämään ja sovittamaan yhteen merellisten elinkeinojen tarpeita. Suunnittelun lähtökohtana on meriympäristön hyvän tilan turvaaminen.

30 • Suomen Kalastuslehti 7

Merialuesuunnittelu on mittakaavaltaan erittäin laaja-alaista. Suunnittelussa huomioidaan 11 toimialaa, kuten kalastus, vesiviljely, maanpuolustus, matkailu, kulttuuriperintö ja luonnonsuojelu. Se antaa syötteitä maakuntakaavoitukseen ja lupaprosesseihin sekä tuottaa uusia avauksia aluekehitykselle ja edistää merten suojelua.

Hylkeet ja merimetso nousivat esille Modernin aluesuunnittelun traditioon kuuluu osallisten kuuleminen. Tämä on myös tärkeä osa merialuesuunnittelua. Suunnittelua tukevassa PanBaltic Scope -hankkeessa kerättiin keväällä 2019 paikallista kokemustietoa Satakunnan ja Ahvenanmaan merialueilta karttakäyttöliittymän avulla. Peräti joka viides merialueella koettu ristiriitatilanne sisälsi merimetson tai hylkeiden läsnäolon epätoivotulla paikalla.

Aluesuunnittelijan näkökulmasta näyttäisikin siltä, että luonnonvarojen kestävässä hoidossa on merimetson ja hylkeiden osalta epäonnistuttu paikallisen kokemuksen kuulemisessa.

Kalastuselinkeinon ympärille rakentuneen saaristolaiskulttuurin hyvinvoinnin edellytys on kalakantojen elinvoimaisuuden turvaaminen ja merialuesuunnittelu omalta osaltaan tukee kalojen kutu- ja poikasalueiden sekä vaelluskalareittien turvaamista. Ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä saaristolaiskulttuu-

Ammattikalastajien, kalankasvattajien ja vapaa-ajankalastajien rannikko- ja merialueilla tunnistamia alueita, joilla esiintyy kalastukseen liittyviä ristiriitoja. Mitä punaisempi alue on, sen enemmän alueella esiintyy ristiriitoja. Merialuesuunnittelu pyrkii lieventämään yhteentörmäyksiä ja etsimään synergioita.

Suomen Kalastuslehti 7 • 31

TAPIO GUSTAFSSON

Tulevaisuuden kalastaja lienee yhä harvemmin ainoastaan alkutuottaja. Riittävän ansiotulon saaminen saattaa vaatia toiminnan laajentamista esimerkiksi jalostukseen.

rimme on myös työvoimavaltaisen matkailualan korvaamaton vetovoimatekijä pitkin rannikkoamme.

Kalastuselinkeinossa ei siis ole kyse vain yksittäisten kalastajien elannosta. Tällaisten synergioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on välttämätöntä, jotta voimme edistää merialueiden kestävää kehitystä pitkäjänteisesti ja ymmärrämme miten laaja-alaisia seurauksia ehkä valtakunnallisesti pieniltä tuntuvilla ongelmilla voi olla, jos niihin ei tartuta ajoissa.

On selvää, että merimetson ja harmaahylkeen yksilömäärät ovat tasolla, joka on saavuttanut suotuisan suojelun tason. Aluekehityksen näkökulmasta on kestämätöntä jatkaa nykyisen kaltaista suojelua, vaan oikeudellista sääntelyä on saatava sopeutuvammaksi kohtaamaan muutkin kuin suojelulliset tarpeet.

Kalastajan työnkuva muuttumassa Aloitimme kirjoituksen toteamalla, että merialueiden toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa. Merialuesuunnittelu voi osaltaan pyrkiä turvaamaan perinteisten elinkeinojen perusedellytyksiä, mutta samalla

32 • Suomen Kalastuslehti 7

on pystyttävä muuttumaan muuttuvan toimintaympäristön mukana – tai jopa sitä nopeammin.

Merialuesuunnittelu järjesti keväällä useita sidosryhmätilaisuuksia pitkin rannikkoa, missä hahmoteltiin merialueiden kehityksen mahdollisia tulevaisuuksia. Yleisesti pidettiin todennäköisenä, että kalastajan työnkuva tulee pirstaloitumaan siinä missä monien muidenkin toimialojen.

Tulevaisuuden kalastaja lienee yhä harvemmin ainoastaan alkutuotannon työntekijä. Riittävän ansiotulon saaminen saattaa vaatia uusien taitojen oppimista ja toiminnan laajentamista esimerkiksi jalostukseen ja matkailuun. Siksi on myös tärkeää pyrkiä kääntämään perinteisestä näkökulmasta ongelmilta näyttävät asiat tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Tämä vaatii koulutuslaitoksilta, mutta ennen kaikkea hallinnolta, uusien toimintatapojen mahdollistamista paikallista kokemusta ja tarpeita vastaavalla tavalla.

10 FAKTAA

TEKSTI NIINA KOIVUNEN

10 faktaa kilohailista 1.

5.

2.

6.

3.

7.

8.

4.

9.

Kilohailit (Sprattus sprattus) pitävät lämpimästä vedestä ja siksi talvehtivat jopa sadan metrin syvyydessä, mutta kesällä oleskelevat lähellä pintaa.

Kilohaili kutee annoksittain eli mätimunista lasketaan kerralla vain osa. Kutukertojen välillä on runsaan viikon pituinen tauko.

Kilohailin mätimunat kehittyvät kelluen. Mätimunien kelluminen edellyttää 6 promillen suolapitoisuutta, mikäli suolapitoisuus on liian alhainen, mätimunat vajoavat pohjaan eivätkä kehity kalanpoikasiksi.

Kilohaili kasvaa ensimmäisen kahden vuoden aikana voimakkaasti, jonka jälkeen kasvu hidastuu tai pysähtyy kokonaan.

Kilohailin ja silakan rysä- ja troolikalastus sai vuonna 2018 MSC kestävän kalastuksen sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa.

Kilohailin vatsassa on erittäin terävät talkasuomut. Nämä suomut tuntee hyvin liikuttamalla sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä päähän.

Kilohailit ovat pitkäikäisiä, vanhin 22-vuotias kilohailiyksilö on pyydetty Selkämerestä.

Kilohailia ei juurikaan syödä tuoreena, mutta täyssäilykkeet ja maustekalat valmistetaan lähinnä pelkästään kilohailista.

Kilohailia myydään monella nimellä kuten anjoviksena ja sardiinina.

10.

Kilohailin rasvapitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan, keväällä pitoisuus on alimmillaan noin 3 prosenttia, mutta loppukesällä ja alkusyksyllä rasvaa voi olla jopa yli 20 prosenttia.

Lähde: kalahavainnot.fi Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Suomen kalat.

TAPIO GUSTAFSSON

Kilohailin (yllä) erottaa silakasta (alla) vatsassa olevista erittäin terävistä talkasuomuista, jotka tuntee liikuttaessa sormea kalan vatsaa pitkin pyrstöstä päätä kohden.

Suomen Kalastuslehti 7 • 33

Tilaa nyt!

ahven.net

Tilaa ja jaa tietoa

Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia. Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut.

Kaikkista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio!

KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net

34 • Suomen Kalastuslehti 7

LAKIASIAA

Kalavehkeet pois?

K

alastuksenvalvojan toimivaltaan kuuluu tietyissä tilanteissa ottaa talteen luvattomassa tai laittomassa kalastuksessa käytettyjä pyydyksiä ja muita kalastusvälineitä. Talteenotolla puututaan kalastajan omaisuudensuojaan, joten kalastuksenvalvojan on harkittava, onko talteenotto kyseisessä tapauksessa välttämätön ja suhteessa valvonnan tavoitteeseen (kalastuslaki 100 §). Talteenottoon ei aina ole perusteltua tarvetta ryhtyä, vaikka se kalastuslain 109 § mukaan olisi mahdollista.

Kalastukseen käytettyjä välineitä ja pyydyksiä voidaan 109 § mukaan ottaa talteen, jos kalastaja on rikkonut esimerkiksi rauhoitusaikoja, pyydyksiä tai pyyntimittoja koskevia säännöksiä tai kalastanut ilman vaadittua lupaa tai kalastuksessa ei ole noudatettu kalastusluvan ehtoja.

Kalastuksenvalvojan suorittaman talteenoton ei ole tarkoitus olla osa rangaistusta. Talteenotto tehdään, jos sille on olemassa perusteltu tarve. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi luvattoman kalastuksen keskeyttäminen.

Talteenotto voi olla ainoa keino keskeyttää luvaton kalastus, jos valvoja on tarkastamassa seisovaa pyydystä. Talteenotto voi olla perusteltu myös vaaran poistamiseksi. Esimerkiksi puutteellisesti merkitty pyydys liikennöidyssä paikassa voi olla vaaraksi muille vesillä liikkujille.

Aktiivikalastuksessa kalastuksenvalvoja voi kehottaa kalastajaa keskeyttämään kalastuksen, kunnes asianmukainen lupa on hankittu. Kalastonhoitomaksu on usein mahdollista suorittaa heti netin välityksellä. Kalastus saa jatkua heti kun maksu on voimassa. Kalastonhoitomaksun suorittaminen valvojan saapumisen jälkeen ei poista sitä, että kalastaja on jo ehtinyt syyllistyä kalastusrikkomukseen kalastamalla ilman kalastonhoitomaksua. Tästä seuraa pääsääntöisesti rikesakko. Kalastuksenvalvojan tulee ilmoittaa rikkomuksesta poliisille sakon määräämistä varten. Välineet otetaan tässä tapauksessa talteen vain erityisestä syystä.

Vapavälineiden talteenoton tarvetta voi olla, jos kalastaja ei anna henkilötietojaan kalastuksenvalvojalle.

Ilman henkilötietoja asian ilmoittaminen poliisille rikesakon määräämistä varten on mahdotonta. Talteenoton tarve voi perustua myös siihen, että arvioidaan poliisin voivan määrätä välineet valtiolle menetetyksi.

Aiemmin laki ei sallinut välineitä koskevaa menettämisseuraamusta kalastonhoitomaksurikkomuksen yhteydessä, mutta nykyisen lain mukaan tämä on mahdollista. Muissa rikkomuksissa menettämisseuraamus on sitä todennäköisempi, mitä vakavammasta rikkomuksesta on kyse.

Jollei kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma sisällä menettelytapaohjeita talteenotoista, on kalastuksenvalvojan sovittava poliisin yhteyshenkilön kanssa suoraan, milloin välineitä on syytä ottaa talteen.

Talteen otetaan vain käytössä ollut vapa ja siinä kiinni oleva viehe, muttei esimerkiksi koko viehepakkia.

Välineiden menettämisen lisäksi voi kalastaja tietyissä rikkomuksissa joutua korvaamaan uhanalaisen saaliskalan suojeluarvon valtiolle.

Poliisi määrää menettämisseuraamuksen 1 000 euron arvoon asti. Tätä arvokkaampia menettämisseuraamuksia voidaan tuomita vain käräjäoikeuden kautta.

Jenny Fredrikson

Suomen Kalastuslehti 7 • 35

Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net

EMALOIDUT KALAPINSSIT Emaloitu, värikäs ja laadukas pinssi. Kaksi kiinnikettä takaa pinssin liikkumattomuuden.

Hinta:

TINAPINSSIT Korkealaatuiset tinapinssit. Pinssin takana yksi kiinnike.

Hinta:

5,50 €

KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net

36 • Suomen Kalastuslehti 7

3,50 €

Muista hankkia ajoissa!

KALAT NUMEROINA

HEIDI MOISIO

Itämeren kalastuskiintiöt 2020 ja muutos (%) vuoteen 2019 Kuvasta puuttuvat : Punakampela 6 894 tn, - 32% Riianlahden silakka 34 445 tn, + 1%

86 575 kpl -5 %

Lohi pääallasPohjanlahti

65 018 tn -27 %

Silakka Pohjanlahti 9 703 kpl 0%

153 384 tn -10 %

2 000 tn* -92 %

Turska itäinen 3 150 tn -65 %

Lohi Suomenlahti

Silakka pääallasSuomenlahti

Silakka läntinen

210 147 tn 3 806 tn -60 %

Turska läntinen

-22 % Kilohaili

* Vain sivusaaliille, ei kohdennettua kalastusta

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 15.10.2019

Suomen Kalastuslehti 7 • 37

Kiinnostaako vesiviljely?

Opiskele itsesi kalanviljelyn ammattilaiseksi Livian monimuotokoulutuksessa. Opiskelu koostuu verkkoluennoista, seminaareista sekä työharjoittelusta. Koulutuksen kesto noin yksi vuosi.

Hakulomake ja lisätiedot täältä: http://www.livia.fi/koulutus/kalatalous

SUOMEN KALASTUSLEHTI Tilaa tutkittua tietoa kalataloudesta ja kalastuksesta itsellesi, kalatalousalueellesi tai osakaskunnallesi, niin tiedät mistä kokouksissa puhutaan!

Hinta:

48,00 €

KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net

38 • Suomen Kalastuslehti 7

(kestotilaus)

Tilaa nyt! ahven.net

SEURAAVASSA NUMEROSSA

Nro 8/2019 ilmestyy pe 20.12.

ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton Jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki p. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET Heidi Moisio p. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 11.1. 8.2.

2 22.2. 22.3.

3 5.4. 3.5.

4 17.5. 14.6.

5 9.8. 6.9.

6 13.9. 11.10.

7 18.10. 15.11.

8 22.11. 20.12.

TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2019

TARJA AHO

VISULAALINEN ILME Katja Kuittinen

Kunnostuksista on tullut tärkeä osa kalavesien ja kalakantojen hoitoa.

Suomen Kalastuslehti 7 • 39

Tilaa nyt!

ahven.net

Osakaskuntaopas 2019

Uusi Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille.

Oppaassa käydään läpi osakaskuntatoiminnan keskeisiä asioita.

Hinta

15,00 €

KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net