Näyttely on avoinna torstaista perjantaihin kello 10–17 ja lauantaina 10–16
• Härkäpapu ja kikherne viljelykasveina
• Hedelmätarhan monimuotoisuuskaistat
• Menesty peruna- ja avomaapuutarhatuotannossa -seminaari
• Katsauksia puutarhatutkimuksiin
• Ilmaiset opastetut kierrokset
• Äänestä Suomen herkullisin kasvilautanen
• Koneparaati ja työnäytökset
– ja paljon muuta!
Tule Lepaalle nyt, ja aina elokuussa!
Lepaalle pitää tulla aina! Näin moni Lepaan kävijä, näytteilleasettaja tai asiakas, toteaa vuosi toisensa jälkeen. Eli jos päätät tänä vuonna vierailla ensimmäistä kertaa puutarha- ja viheralan näyttelyssä, vaarana on, että kalenterissasi on Lepaa-merkintä tulevinakin vuosina elokuun toisena viikonloppuna.
Miksi Lepaan näyttelyyn sitten tullaan aina uudestaan? Pohjoismaiden vanhimman ja Euroopankin mittakaavassa hyvin pitkäaikaista puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyä on järjestetty jo yli 60 vuoden ajan. Tapahtuma sai alkunsa alan ihmisten tiedontarpeesta ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Näyttely on vakiinnuttanut paikkansa kohtaamispaikkana, jossa ajankohtainen ja uusin tieto vaihtuu myyjiltä asiakkaille, tutkimukselta viljelijöille, ammattilaiselta toiselle. Lepaalla verkostoidutaan vihannes- ja marjanviljelytekniikan, viheralueiden työkoneiden ja -välineiden, vihannes- ja kukkalajikkeiden parissa upeassa miljöössä Lepaan puutarha- ja viheralan oppilaitoksen kampusalueella.
Tarjonnan ja ihmisten lisäksi Lepaan näyttelystä tekee ainutlaatuiset sen sijainti. Suuret ja pienet koneet ja yritykset asettuvat puistomaisemaan puiden ja istutusten lomaan. Vierailun lomassa voi jopa pulahtaa virkistäytymään näyttelyalueen reunamilla soljuvaan Lepaan virtaan.
Näin helteisen kesän jälkeen virkistää myös ajatus talvesta. Talvi on tulossa ja se näkyy näyttelyssä. Esillä on monipuolisesti työkaluja talveen – auroja, kauhoja, hiekoittimia ja lanoja.
Sähköistyminen on myös näyttelyssä vahvasti esillä. Sähkökäyttöiset koneet ja laitteet ovat jo useamman vuoden korostuneet näyttelyosastolla. Tänä vuonna mukana on myös sähkönvarastointiin liittyvää tekniikkaa. Kasvihuonetekniikan saralla esillä on kattavasti led-valaisimia sekä muita energiatehokkuutta parantavia teknologioita sekä tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuita myös pienemmille yrityksille.
Lepaalla erikoiskasvien viljelyyn voi tutusta paitsi teoriassa seminaareissa, myös käytännössä peltokokeiden parissa. Kiinnostaako esimerkiksi marjasini-
kuusaman, kikherneen, härkäpavun tai viinirypäleiden viljely ja lajikkeet?
Tietoa täynnä olevan näyttelyn oheisohjelmassa on myös kepeämpää katseltavaa, esimerkiksi kasviaiheista taidetta ja herkullisia koristelautasia!
Nähdään Lepaalla 14.-16.8.2025 ja aina tulevina vuosina!
Lepaalta ja sen lähialueilta löytyy useita kiinnostavia vierailukohteita.
miljöössä sijaitseva Lepaa Golf löytyy kävelymatkan päästä näyttelyalueesta.
kään ei ole saanut yrittäjien käsiä irtoamaan savesta.
SISÄLTÖ
2 Pääkirjoitus ja menovinkit
4 Lepaan henki elää
6 Mitä kuulu kotimaiselle humalalle?
7 Humalatarha syntyi edullisesti
8 Villa sopii viherrakentamiseen
9 "Leikkokukat kuin pikamuotia"
10–11 Lepaa 2025 aluekartat
12–13 Lepaan viinivalikoima hämmästyttää vieraita
13 Kolme kuivaa kotimaista valintaa
15 Ledit kasvattavat tomaattia Lepaalla
17 Mikolan tila yhdistää viljelyn ja konekaupan
18–19 Maailman hektisyys heijastuu puutarhatuotantoonkin
19 Turvetta kasvualustoissa vähennetty
Tuottaja Terhi Torikka
040 485 1589 terhi.torikka@mt.fi
Jos haaveena on nähdä hoidettujen puutarhojen lisäksi metsäluonnon jylhää kauneutta, Aulangon puistosta löytyy niin rennolle retkeilijälle kuin aktiivilomailijallekin nähtävää.
Aulanko on Hämeenlinnaan perustetun, Suomen ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston näyttävin osa.
Alueen nosti loistoonsa aikoinaan asetehtaillaan vaurastunut Hugo Standertskjöld (1844—1931). Standertsjköld loi kesäpaikastaan keskieurooppalaistyylisen kulttuuriympäristön. Luonnonsuojelualueeksi muutettu puistometsä siirtyi valtion omistukseen vuonna 1963.
Alueelta löytyy ulkoilureittien lisäksi muun muassa Hugo Park Aulanko -seikkailupuisto, Scandic Aulanko, Aulangon ratsastuskoulu ja lapsille ja nuorille suunnattu Hämeenlinnan Miniteatteri.
Levähdys- ja grillauspaikka ulkoilureitiltä löytyy Tekosaarista, jotka sijaitsevat rantareitin varrella Mäntykärjessä.
Alue houkuttelee vuosittain liki 400 000 kävijää.
Golfin ystäville puutarhanäyttelyn sijainti tarjoaa valinnanvaraa.
Vanajaveden äärellä Lepaan kartano-
Yhdeksänreikäinen kenttä tarjoaa myös aloittelijoille mahdollisuuden tutustua lajiin. 2524 metrin pituiselle radalle myös koirat ovat tervetulleitajoskin lyhyessä hihnassa. Peliajan voi varata verkossa.
Noin vartin ajomatkan päässä sijaitsee toinen yhdeksänväyläinen kenttä, Hattula golf. Hattulassa on lisäksi alueen suurin golfmyymälä.
Jos lajia haluaa harrastaa joutumatta sään armoille, Hattulasta ja Aulangon golfkentän yhteydestä löytyy myös golfsimulaattori.
Tutkapohjainen lyöntianalysaattori tarjoaa pelaajalle tarkkaa tietoa swingistä ja pallon lennosta.
Kasvien ei tarvitse olla puutarhan ainut kaunistus.
Lepaan kartanon pihapiirissä sijaitseva, tänä vuonna 15 vuotta täyttänyt
Lepaan Savipaja tarjoilee kävijöille naivistista silmäniloa. Pihalla päitä kääntää pajan oma antiikki-Morris.
Persoonallisia töitä on esillä pikkuesineistä kyltteihin, patsaisiin ja presidenttien rintakuviin. Savipajalla järjestetään myös ajoittain kursseja, joissa savityön saa valmiina omaksi.
Keraamikot Erkki ja Pirkko Hyttinen tekevät kaikki teokset itse. Eläke-
Pajan patsaita voi bongata myös Lepaan puutarhaoppilaitoksen puistosta. Savipaja on avoinna päivittäin kello 17 saakka tai niin kauan, kun kävijöitä riittää.
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Jouni Kemppainen, s-posti: jouni.kemppainen@mt.fi.
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA: Viestimedia Oy (ly 0111165-0), PL 440, 00101 Helsinki. PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Varkaus. SIVUNVALMISTUS Viestimedia Oy. PAINOS 85 000 kpl.
JAKELU Suomalainen Maaseutu jaetaan Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä. MT.FI | Kokonaistavoittavuus 555 000 (KMT 2023).
ILMOITUKSET: Ilmoitusaineistot: ilmoitus@suomalainenmaaseutu.fi Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoitushintaan. ISSN 0788-8457
PALVELUNUMEROT Puhelun hinta on normaali matkapuhelinmaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm).
Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä.
Aulangon näkötornista pääsee ihailemaan suomalaista kansallismaisemaa.
Teksti Tuulikki Viilo Kuva Miika Kangasniemi
HAKELÄMMITYSJÄRJESTELMÄT
20kW - 2600kW
Automaattinen kattilan säätö polttoaineen laadun mukaan
Automaattinen nuohous
Automaattinen sytytys
Automaattinen peruutus tukoksissa
Suurin hakkeen kosteus 60%
Etäohjaus kännykällä tai selaimen kautta
www.hargassner.fi
Heikki 050 - 25 47
Tomi 050 - 3799 995
PIENKONEIDEN MOOTTORIT, VARAOSAT JA TARVIKKEET YLI 50 000 VARAOSAA JA TARVIKETTA ALAN SUURIMMILTA TUOTEMERKEILTÄ KILPAILUKYKYISEEN HINTAAN! TERVETULOA TUTUSTUMAAN OSASTOLLE U139
Lepaan näyttely 14-16.8.2025
Näyttely on Pohjoismaiden vanhin puutarhaja viheralan ammattinäyttely.
Lepaan henki elää
Lepaalle lähtee tänäkin vuonna arviolta 170 näytteilleasettajaa. Puutarha-alan tilanne näyttäytyy viime vuosia valoisampana.
Lepaan puutarhanäyttely järjestetään elokuussa 62. kertaa.
”Tapahtuma aloitettiin aikoinaan Puutarha-alan rationalisointipäivät -nimellä. Silloin tarkoituksena oli tuoda puutarha-alalle uusia, tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Idea on yhä yli 60 vuotta myöhemmin oikeastaan sama, nimi vain on muuttunut”, Lepaan näyttelypäällikkö Elina Vuori kertoo.
Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esiin alan kehitys, uutuudet ja uutta tutkimustietoa.
Lepaalla on nykyään Suomen ainoa puutarha-alan oppilaitos, jossa koulutetaan AMK-hortonomeja. Yli 110 vuoden ajan puutarha-alan ihmiset ovat kouluttautuneet Lepaalla, ja näyttelyyn palataan tapaamaan vanhoja tuttuja ja verestämään muistoja.
”Näyttelystä tekee uniikin tämä Lepaan upea ympäristö sekä tiivis yhteistyö järjestelyissä Hämeen ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin sekä Lepaan Oppilaskunnan kanssa. Niistä syntyy Lepaan henki”, Vuori hymyilee.
Näytteilleasettajia lienee tänä vuonna olevan mukana vajaa 170. Lopullinen luku selviää vasta näyttelyviikolla. Näyttelyalueen sisätilat täyttyvät ensimmäisenä, mutta mattimyöhäiset mahtuvat varmasti ulkoalueille.
”Viime vuosien ilmiönä on ollut, et -
tä näytteilleasettajia tulee mukaan vasta myöhään kesällä. Epävakaat ajat ovat aiheuttaneet sen, että päätökset osallistumisesta jätetään myöhempään”, Vuori pohtii.
Mukaan on tulossa jälleen parisenkymmentä uutta yritystä. Näyttelyyn on tulossa esimerkiksi uusi lannoitefirma Tanskasta, ohjelmistoyrityksiä ja viheralan tarvikkeita.
Mukaan on tulossa jälleen parisenkymmentä uutta yritystä.
Näyttelyssä esitellään tämän hetken uusimpia trendejä ja innovaatioita.
”Energianhallintaan, valotukseen ja toiminnanohjaukseen liittyy paljon uutta teknologiaa. Lämmitys, kosteudenpoisto ja kastelu ovat vakiokysymyksiä, jotka kiinnostavat alan ihmisiä. Kestävyysvaatimukset pakottavat alaa etsimään uusia vaihtoehtoja.”
Yleinen maailmantilanne vaikuttaa eri firmoihin eri tavoin.
Konepuolen heikko markkinatilanne näkyy erityisesti konekauppiaiden osallistumisen epävarmuudessa.
Työkaluja myyvät yritykset ovat viime vuosina tulleet mukaan näyttelyihin. Pienetkin erikoistyökalut ovat tärkeitä, mikä kertoo Vuoren mukaan tehokkuuden tavoittelemisesta.
Akkukäyttöiset työvälineet ja -koneet ovat lyöneet viime vuosina läpi. Lähes kaikilla työkoneyrityksillä on tarjolla myös sähkökäyttöinen linja.
Ammattilaisten lisäksi näyttelyyn tulee harrastajia ja perheitä. B-hallissa järjestetään kukkakahvila, ja esillä on näyttävä valikoima kesäkukkia ja yrttejä.
Alan opiskelijat pääsevät Lepaalle ilmaiseksi, joten monista oppilaitoksista lähdetään näyttelyyn luokittain.
”Kirjo on laaja: täällä näkyy niin kaupungin viheralueiden ylläpitäjiä, kauppapuutarhureita, marjanviljelijöitä kuin urakoitsijoita. Kiinteistönhoidon ammattilaiset tulevat tänne varautumaan talveen, kun esillä on aurat, harjat ja hiekoittimet”, Vuori kertoo.
Puutarhapuolen tulevaisuus näyttää valoisalta.
”Puutarha-alalla on tarjota ratkaisuja moneen nykyajan ongelmaan. Pystymme huolehtimaan kaupunkien viileydestä, kevyestä ja terveellisestä ruoasta ja tarjoamaan arjen iloja koteihin ja kaupunkeihin kukkien ja kasvien muodossa. Puutarha-alan keinoilla voidaan lieventää ilmastonmuutoksen haittoja ja tukea luonnon monimuotoisuutta.”
Energiakriisin helpotuttua kasvihuonepuolella menee ihan hyvin. Avomaanvihannesten viljely on vaihtelevan sään armoilla, mutta avomaalla on toisaalta nähty uusiakin kasveja, kuten kurpitsaa. Marjatuotanto on siirtynyt jo pitkälti tunnelei-
hin tasaisten viljelyolosuhteiden varmistamiseksi.
Elokuun puolivälissä järjestettävän näyttelyn kävijämäärää on vaikea arvioida etukäteen. Viime vuonna vietettiin 60-vuotisjuhlavuotta, ja kävijöitä oli noin 9 000.
Sää vaikuttaa kävijämäärään yllättävän vähän. Lepaalle lähdetään joka tapauksessa, satoi tai paistoi.
”Viime vuosille on osunut hyvät säät. 21 astetta ja puolipilvistä olisi täydellinen keli. Sellaista on ainakin tilattu”, Vuori nauraa.
Teksti Fanny Niittymaa Kuvat Kimmo Haimi
Elina Vuori kuvattuna Lepaan näyttelyssä elokuussa 2024.
Koneita Lepaan näyttelyssä vuonna 2024.
Markkinoidenedullisin kuormaaja! Pisin takuu!(60kk/1500h)
Markkinoiden edullisin kuormaaja! Pisin takuu! (60kk/1500h)
Markkinoidenkatta immat akio arusteet (mm Kellunta, vakaaja, hydraulinen työlaitekiinnike ( uro tai vant , jousitettu istuin ja Led-työvalot
Markkinoiden kattavimmat vakiovarusteet (mm Kellunta, vakaaja, hydraulinen työlaitekiinnike ( Euro tai Avant) , jousitettu istuin ja Led-työvalot
Saksalaista laatua vuodesta 1995 Saksalaista laatua vuodesta 1995
Myynti: Tapio Torkkel Puh:0505846590
Myynti: Tapio Torkkel Puh:0505846590
Mitä kuuluu kotimaiselle humalalle?
Kevättalvella päättyi hanke, jolla kotimaista humalaa elvytetään uuteen loistoon. Monivuotinen erikoiskasvi kaipaisi kuitenkin lisätutkimusta.
ALAJÄRVI
Luonnonvarakeskus (Luke) on lanseerannut uusimpien tutkimusten ansiosta kahdeksan eri humalalajiketta Suomen taimistomarkkinoille. Kiinnostus humalan kasvatusta kohtaan on selvästi nousussa, mutta mitä haasteita humalatarhan perustamiseen liittyy?
Muun muassa tähän kysymykseen lähdin hakemaan vastausta Luken humala-asiantuntija Saara Tuohimetsältä sekä Alajärven Kurejoen JAMIn toimipisteen puutarha-alan ammattiopettaja Mervi Ukonmäeltä
”Huolimatta siitä, että humala on sitkeä ja Suomen oloihin sopeutunut kasvi, humalatarhan perustaminen varsinkaan isossa mittakaavassa ei ole mikään helpoin homma. Kasvi kasvaa jopa kymmenmetriseksi, joten se vaatii tuekseen korkean sekä tukevan humalatarhan. Perustamiskustannukset voivat myös nousta korkeiksi”, toteaa Tuohimetsä.
Kypsän sadon poimintaa on myös syytä miettiä siinä vaiheessa, kun humalatarhan kokoa suunnitellaan. Yhden humalaköynnöksen käpyjen keräämiseen kuluu arviolta tunti aikaa.
"Tästä voi sitten jokainen laskea, että kuinka paljon työtunteja tulee, jos tarhaan
on istutettu vaikkapa sata köynnöstä. Erityisesti jos poiminta aiotaan suorittaa käsityönä. Humalatarhan perustamisessa tulee myös ottaa huomioon, että humalakasvusto saavuttaa täyden satopotentiaaliinsa vasta 3–5 vuodessa”, kertoo Tuohimetsä.
”Kokemuksen kautta suosittelen kevätistutusta, jotta humala ehtii kasvattaa kunnolla juurimassaa ennen talvehtimista.”
Saara Tuohimetsä
Humala on pääasiassa vaatimaton kasvi. Hankkeen aikana on kuitenkin huomattu, että humalakasvustojen kasvupaikan tulee olla sellainen, jossa kasvi pääsee hyvin tuulettumaan. Viime vuonna koekasvatuksissa huomattiin humalan lehtihometta, joka lopulta levisi myös humalankäpyihin.
”Koko satohan siitä sitten kärsi, joten on erityisen tärkeää, etteivät kasvustot ole liian tiheitä. Humalatarhan perustamisvaiheessa kannattaa myös miettiä istutusten ajankohtaa. Kokemuksen kautta suo-
sittelen kevätistutusta, jotta humala ehtii kasvattaa kunnolla juurimassaa ennen talvehtimista”, toteaa Tuohimetsä. Luken Laatuhumala-hankkeen koekasvustoista yksi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla JAMIn Alajärven Kurejoen toimipisteellä. Koeviljelmistä vastannut hanketyöntekijä Mervi Ukonmäki kertoo, että JAMIlla toivotaan kovasti hankkeelle jatkorahoitusta.
”Onhan tämä tutkimusaika ollut monivuotiselle kasville aivan liian lyhyt ajanjakso. Hankkeena tämä on ollut meille erittäin mielenkiintoinen”, Ukonmäki toteaa. Alueen vähäluminen viime talvi sai huomaamaan kuinka humala sitkeydestään huolimatta kaipaisi hyvän pysyvän lumipeitteen.
JAMIn Alajärven Kurejoella humalatarhan mittasuhteet yllättävät humalan kasvatuksesta tietämättömän. Kesäkuun alussa humalat olivat aloittaneet kurkottamaan pitkin tukinaruja.
Teksti Linda Virkamäki Kuvat Linda Virkamäki, Saara Tuohimetsä, Terhi Torikka
Laatuhumala hanke on nostanut kiinnostusta alueen viljelijöissä. Hankkeessa mukana oleminen on ollut JAMIn Alajärven Kurejoen puutarha-alan väelle mielenkiintoista. Kuvassa vas. puutarhurit Hannele Yli-Mannila ja Sonja Isoniemi sekä Mervi Ukonmäki.
Humalan käpyjä käytetään muun muassa oluiden maustamiseen.
”Kun kasvusto on vielä nuori, tarvitsisi se suojaavan lumipeitteen, sen sijaan että lumi jatkuvasti sulaa ja sen jälkeen paljas maa jäätyy. Kehnosta edeltävästä talvesta huolimatta kasvusto näyttää hyvältä tässä vaiheessa kesää”, kertoo Ukonmäki.
”Toivon kovasti, että ihmisten kiinnostus kotimaista humalaa kohtaan jatkaisi kasvuaan.”
Mervi Ukonmäki
Kyselyitä humalan kasvatukseen liittyen on saatu Kurejoen JAMIllekin, mistä Ukonmäki on ollut erittäin ilahtunut. Hankkeessa mukana oleminen on myös ollut erittäin palkitsevaa.
”Nyt kun lajikkeet on saatu taimimarkkinoille, niin onhan se hienoa nähdä työn tulos. Saa oikeasti ylpeänä todeta, että me olemme olleet osana tätä projektia. Toivon kovasti, että ihmisten kiinnostus kotimaista humalaa kohtaan jatkaisi kasvuaan”, Ukonmäki toteaa.
”Lepaalla on mahdollisuus tutustua näihin meidän uusiin humalalajikkeisiin sekä saada asiantuntevia neuvoja ja tehdä vaikka tilaus haluamistaan lajikkeista Tervetaimituottajat Suomi -osastolla”, Tuohimetsä vinkkaa.
Humalatarha syntyi edullisesti kierrätystarvikkeista
Päähänpisto ja kokeilunhalu saivat tohmajärveläisen Jarmo Rautiaisen perustamaan humalatarhan kotitilalleen.
Tohmajärveläinen Jarmo Rautiainen perusti tilalleen humalatarhan vuonna 2019 omaksi ilokseen. Toiveena hänellä oli löytää humalalajikkeet lähialueelta sekä se, että ne soveltuisivat maustamaan oluita.
”Lähdin selvittämään mistä löytyisi meidän alueemme vanhimpia humalakasvustoja. Valikoin kaksi kohdetta, joista kävin luvat kysyttyäni noutamassa humalan juurta. Lukella teetetyn tutkimuksen jälkeen nimesin lajikkeet niiden sijainnin mukaan Öllöläksi ja Oravaaraksi”, Rautiainen kertoo.
Tällä hetkellä tilalla kasvaa reilut sata humalakasvia. Humalatarhan perustuskustannukset voivat nousta korkeiksi, mutta Rautiainen sai tarhan tehdyksi pienin kustannuksin.
”Minulla oli käytöstä poistettuja sähköpylväitä ja -johtoa, joista humalatarhan sai rakennettua. Voidaan sanoa, että tarhan perustamisessa materiaalikustannuksia ei näin ollen syntynyt. Ja kukapa laskee hintaa harrastukseen käytetylle ajalle. Espanjasta olen myöhemmin tilannut apuvälineen, joilla köynnösten tukinarujen nostaminen ylös onnistuu ilman sen kummempia temppuja”, Rautiainen summaa.
Kasvin sitkeys ja helppohoitoisuus ovat näyttäneet parhaat puolensa Rautiaisen tilalla. Kasvupaikka on valoisa ja aukea, joten tiheät humalakasvustot pääsevät tuulettumaan hyvin kasvukauden aikana. Kesäkuun puolivälissä humalat olivat kurkottaneet kasvustonsa jo kolmeen metriin. Heinäkuun viimeisellä viikolla osa kasveista oli jo yli seitsemän metrin korkuisia ja ne aloittelivat kukintaa.
”Meidän tila sijaitsee korkealla sekä avoimella paikalla. On oltu erittäin onnekkaita, kun näinä vuosina, kun humalaa olen kasvattanut, ei kasvustoa ole kiusanneet kasvitaudit eivätkä tuholaisetkaan. Humalat alkoivat tuottamaan täyttä satoa kolmantena kasvuvuotenaan”, Rautiainen toteaa.
Meneillään oleva kasvukausi näyttää myös
melko hyvältä. Ainoa poikkeus tänä vuonna oli viileä alkukesä sekä kuivuus, jotka ovat hidastaneet humaloiden kasvua viikon verran. ”Tänä vuonna täyden sadon tuottaa noin 85 kasvia, joista saadaan karkeasti arvioituna 40 kiloa kuivattuja humalankäpyjä. Kilohinta riippuu täysin kasvattajan ja ostajan välisestä sopimuksesta sekä kasvatettavasta lajikkeesta. Meidän kasvattamat lajikkeet soveltuvat aromikkuutensa ansiosta erinomaisesti maustamaan lager-oluita. Kaikki kerättävät kävyt menevät Karvilan panimolle Enonkoskelle.”
”Humalat
alkoivat
tuottamaan täyttä satoa kolmantena kasvuvuotenaan.”
Jarmo Rautiainen
Rautiainen toimittaa kävyt ostajalle kuivattuina sekä vakuumipakattuina. Humalaa säilötään tilalla pakastimessa, josta ne sitten
kehitelty humalakuivaaja, esittelee Jarmo Rautiainen yhdessä lapsenlapsiensa kanssa.
lähtevät panimolle maustamaan paikallisia ja kotimaisia oluita. Rautiaisen toimittamat humalat ovat vain murto-osa Karvilan panimon käyttämistä humalista, joten kotimaiselle humalalle olisi kyllä kysyntää.
Jarmo Rautiaisen humalakasvit kipusivat heinäkuun lopulla jo noin kahdeksaan metriin.
Humalatarha sijaitsee avaralla paikalla lähellä tilakeskusta. Jarmo Rautiaisen seurana tarhakäynnillä pojantytär.
Tyhjilleen jääneessä navetassa toimii nyt itse
Teksti Linda Virkamäki Kuvat Terhi Torikka
Villa sopii viherrakentamiseen
Roskavillasta voidaan valmistaa myös pellettejä maanparannusaineeksi.
Teksti Terhi Torikka
Kuvat Lari Lievonen, Pasi Leino
Villalla on todettu olevan hyviä ominaisuuksia viherrakentamiseen. Sitä käytetään esimerkiksi katemateriaalina sekä maanparannusaineena.
Villa sisältää kasvua edistäviä kivennäisiä, jotka vähentävät keinotekoisten lannoitteiden tarvetta. Hitaasti hajotessaan villa kuohkeuttaa maata luovuttaen typpeä ja fosforia tasaisesti.
LEPAA 2025 -näyttelyssä osastolla C1!
sa kohteissa myös poistotekstiilien hyödyntämistä uusiokäytössä kasvumatoissa.
Villa sisältää kasvua edistäviä kivennäisiä, jotka vähentävät keinotekoisten lannoitteiden tarvetta.
Yksi kohteista on Lepaan puutarhaoppilaitos, missä tehdään muun muassa idätystestejä sekä verrataan materiaalia käytössä olleisiin muovia sisältäviin tuotteisiin kuluvan kasvukauden ajan. Pilotteja on nähtävissä myös Lepaan näyttelyalueella. Kasviseinää kokeillaan kesän ajan myös ainakin Herttoniemen metroasemalla Helsingissä.
Jätevillan käsittely- ja käyttömahdollisuuksia selvitettiin LUT-yliopiston vetämässä hankkeessa: Willatus 2.0 - Villaketjun vesitehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä kehittämässä.
Parhaillaan Suomessa testataan useis-
Ruotsissa valittiin viime vuonna vuoden puutarhatuotteeksi roskavillasta valmistettu pelletti. Se on valmistettu villapesulassa Gotlannissa. Pohjois-Ruotsiin ollaan perustamassa toista pellettilaitosta, ilmenee LAB-yliopiston verkkosivuilta.
Isot kuusentaimet ja valmiit pensasaitaelementit
Easy2plant Oy www.kuusijapensasaidat.fi 0405537450 sarkkinen.tomi@gmail.com
Kun tarvitset tietoa maaperän, kasvualustojen tai kasvien ravinnetilasta, puutosoireista tai taudinaiheuttajista, asiantuntijamme auttavat!
Tehokkaat ratkaisut liikuntapaikkojen kunnossapitoon Tarjoamme laadukkaat koneet sekä asiantuntevat palvelut nurmikenttien ja tekonurmien hoitoon.
Ammattilaisten käyttämät huippumerkit Koneiden myynti, vuokraus ja huolto Räätälöidyt urakointipalvelut ympäri Suomen
Ota yhteyttä: www.nh-koneet.fi
Puh: 040 764 7936
Lampaanvilla sopii myös muuhun hyötykäyttöön kuin käsitöiden materiaaliksi.
Viherrakentamiseen voidaan käyttää myös villaa, joka ei kelpaa langan valmistukseen.
ole pelkästään kaupallinen”, yrittäjä ja maisemasuunnittelija Tanja
”Leikkokukat kuin pikamuotia”
Huvila ja huussi -sarjasta tuttu maisemasuunnittelija ja yrittäjä Tanja Nieminen on tehnyt Lepaalla sijaitsevasta KH Puutarhakeskuksesta oman koelaboratorionsa.
set innostumaan luonnosta ja pihasta.”
Muotimaailma ei ole ainut paikka, jossa suuntaukset ja tyylit muuttuvat.
KH Puutarhakeskukseen katsoessa voi nähdä ripauksen siitä, mihin maailman vihreämpi puoli on matkalla.
”Tyyli on menossa selkeämmäksi”, kuvailee maisemasuunnittelija ja yrittäjä Tanja Nieminen
”Perennojen kohdalla halutaan isompaa kokoa ja valmiiksi kukkivaa. Ihmiset haluavat visuaalisen kokemuksen heti, kun tekevät ostopäätöksen.”
Kolme lasta kasvattaneelle, 51-vuotiaalle Niemiselle KH Puutarhakeskus on nykyisin kuin neljäs lapsi, perheen kuopus.
Niemisen johdossa paikka pyörii nyt kuudetta vuotta. Takana on pitkä ura maisemasuunnittelijana. Monelle Nieminen on tullut tutuksi Huvila ja Huussi -sarjasta.
KH Puutarhakeskuksesta on tullut Niemisen koelaboratorio erilaisille ideoille. ”Olen 30 vuotta miettinyt, mitä ihmiset haluavat pihaan ja miten he elävät kodeissaan. Se mikä tällä hetkellä eniten kiinnostaa on, miten saa huijattua ihmi-
Sosiaalinen media on muuttanut myös puutarha-alaa. Some on kasvattanut halua tehdä asioita itse, hän arvelee.
”Ihmiset eivät halua ostaa niinkään kransseja, mutta tulevat mielellään kranssikurssille. Niin pystyy näyttämään itse omistajuutta ja tekemistä”, Nieminen pohtii.
Valtaosa leikkokukista kasvatetaan ulkomailla. Nieminen kyseenalaistaa paitsi tuotantoolosuhteet, myös leikkokukkien lyhyen käyttöiän.
”Jo viisi vuotta sitten Yhdysvalloissa todettiin että ne tulevat menestymään, jotka kouluttavat eivät ne, jotka myyvät. Jos ajatellaan maatilamatkailua, pitäisi olla
kehruukurssia eikä myydä villapaitoja.” Ei itse tekeminenkään ole menestyksen tae. Kurssi, jossa niittykukista olisi voinut tehdä kimpun tai asetelman ei juuri kiinnostanut, mutta ohjattu kesäkukkaseppelekurssi oli sen sijaan varsinainen hitti.
”Seppele on yhdistettävissä omaan naamaan ja kuvan taas voi laittaa someen.
Se kiinnostaa.”
Puutarhamyymälä KH Puutarhakeskus on tänä vuonna Lepaan puutarhanäyttelyn oheiskohteena.
Itse tapahtumassa Puutarhakeskuksen taimia myy Lepaan oppilaskunta.
Moni Lepaalla opiskellut on tehnyt harjoittelunsa perinteikkäässä puutarhakeskuksessa. Nieminen on itsekin aikoinaan valmistunut Lepaalta maisemasuunnittelijaksi.
Kukkien maailmassa näkee, kuinka armotta kesä porskuttaa eteenpäin: Kesäkukat ovat puutarhanäyttelyn aikaan korvautuneet jo krysanteemeilla ja kanervalla.
”Tilasin maanantaina joulutähdet.”
Myymälässä asioinnin ohessa voi pistäytyä kupposella Puutarhakaffilassa. Kahvilaa pitää Niemisen sisko. ”Se on aika tunnelmallinen paikka”, hän kehaisee.
Valikoimasta löytyy koristepuita, pensaita, köynnöksiä sekä laaja perenna- ja viherkasvivalikoima. Oikeastaan kaikkea muuta, paitsi leikkokukkaa.
Sille on syynsä.
”Pidän leikkokukkia yhtä epäeettisenä kuin pikamuotia. Ymmärrän että niitä halutaan juhliin ja kesällä. Ulkonäkö on aivan ihana.”
Valtaosa leikkokukista kasvatetaan ulkomailla. Nieminen kyseenalaistaa paitsi tuotanto-olosuhteet, myös leikkokukkien lyhyen käyttöiän.
Nieminen haluaa myydä kasveja jotka sekä näyttävät hyviltä että kestävät ilman pikkutarkkaa hoitoa.
Tarkoituskaan ei ole saada myymälään tarjolle kaikkea mahdollista. Valikoima on kuratoitu ja taustalla ajatuksena on näyttää, mihin ala on menossa.
”Haluan lisätä vuoropuhelua. Tavallisia ihmisiä kiinnostavat rahat, pörssikurssit ja säästäminen luontoa enemmän.”
Viherihmisiähän pidetään vähän piipertäjinä, Nieminen tokaisee. ”Mutta kun jotakin on rakennettu ja samalla jotakin pilattu, me pystymme alueen viherryttämään uudestaan.”
Perennat ovat KH Puutarhakeskuksessa suuressa roolissa. ”Täällä on puutarha-alan henki. Ote ei
Nieminen kuvailee.
Teksti ja kuvat Tuulikki Viilo
Kranssien ostamisen sijaan yhä useampia kiinnostaa itse tekeminen. Aiheeseen liittyvät kurssit ovat suosittuja.
KH Puutarhakeskuksen vierestä löytyy kahvila, jota pitää Tanjan sisko Maiju Varjus.
Lepaa 2025 alueen kartat
B-HALLI LEPAA 2025 Puutarha&kauppa
Suomen Niittysiemen
Pakkasmarja
Viherlinkki
Kauppapuutarhaliitto Kotimaiset Kasvikset Puutarha& kauppa
B1 Hämeen ammatti-instituutti Oy
B2 Ergofarm Oy
B3 Valopas Oy
B4 WiseDigi Oy
B5 Viherlinkki Oy
B6 Pakkasmarja Oy
B7 Suomen Niittysiemen Oy
Eurofins Viljavuuspalvelu
PuutarhaSanomat
B23 Pienoismallit Matti Kastinen
B24 Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK
C1 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy
C2 ProAgria puutarhaneuvonta / Svenska lantbrukssällskapens förbund
B9 Nanea Oy
B10 Kauppapuutarhaliitto ry Kotimaiset Kasvikset ry
Viinitila on osa Hämeen ammatti-instituuttia (HAMI)
Elintarvikejalostajan ammattitutkintoa alkoholijuomien osaamisalalla tai sen osia opiskelee 70—80 opiskelijaa vuosittain Viinien pääraaka-aineet ovat omena ja herukka. Omenaa kaupallisessa tuotannossa vajaat 20 lajiketta. Näytemaakokoelmassa kaikkiaan 70— 80 erilaista lajiketta. Hämeen ammatti-instituutilla on alueella myymälä, golfkenttä ja pienpanimo Lepaan viinitila on auki puutarhanäyttelyn aikana joka päivä klo 9—19. Poikkeuksena on torstai, jolloin myymälä suljetaan klo 17. Viinitilalla on puutarhanäyttelyn aikana lounasmahdollisuus ennakkovarauksella. Varauksen voi tehdä sähköpostitse: lepaamyynti@hamk.fi
varattava puutarhanäyttelyä varten”, kertoo vararehtori Soile Viljakka.
Lepaan viinivalikoima hämmästyttää vieraita
Pohjoisesta löytyy viiniosaamista, vaikka laki tekee alasta haastavan. Suomella voi olla mahdollisuudet myös maailmanluokan liköörimaaksi.
lalla vasta kokeiluja.
HATTULA
Mustaherukkaa, ruusukvitteniä, variksenmarjaa.
Rypäleviineihin tottuneet vieraat saavat Lepaan viinitilalla nähdä, kuinka monimuotoinen viinien maailma voi olla.
Suomen valttikortteja ovat puhtaat ja harvinaisemmat raaka-aineet, kuten luonnonmarjat.
Ensisijaisesti viinitila on kuitenkin oppimisympäristö, kertoo vararehtori Soile Viljakka. ”Kaupallinen tuotanto tulee koulutustoiminnan kyljessä.”
Osa opiskelijoista suorittaa koko tutkintoa, osa opiskelee tuotekohtaisesti esimerkiksi liköörien tai pienpanimo-oluiden valmistusta.
”Tällä hetkellä suosituimpia ovat pienpanimo-oluet ja tisleet, pääasiassa gini.”
Pitkään toivottu panimo saatiin tilalle muutama vuosi sitten ja nykyisin hyllyistä löytyy myös Lepaan omia oluita.
Oluet ovat olleet hyvin kysyttyjä, Viljakka kertoo.
Tällä hetkellä viinirypäleistä valmistetun viinin tilamyynti ei ole viini-tittelin alla mahdollista.
Tilanne voi kuitenkin muuttua lähivuosina: Suomen tavoitteena on liittyä viinimaiden joukkoon vuonna 2028.
Toistaiseksi viinirypäleistä on tehty ti-
”Odotamme statusta kovasti. Suomessa on todella paljon rypäleharrastajia, syvällä asiassa olevia henkilöitä. Pienimuotoiset koulutukset ovat aina ihan täynnä.”
Viljakka tuli Lepaalle töihin puutarha-alan opettajaksi vuonna 1989. Tuolloin paikka näytti vielä tyystin erilaiselta.
Nykyisen viinitilan päärakennuksessa ravintoloineen märehti lypsykarjaa ja Lepaalla toimi puutarhaoppilaitoksen lisäksi emäntäkoulu, jonka toimintaan liittyen alueelta löytyi myös päiväkoti, jossa opeteltiin lastenhoitoa.
Kun viinintuotanto Suomessa tuli mahdolliseksi vuonna 1995, navetta saneerattiin viinitilakäyttöön.
Oppia alalle saatiin muun muassa unkarilaisilta viinimestareilta. Osa tilan pelloista muutettiin golfkentiksi 2000-luvun taitteessa. Kuminaa, syysvehnää ja kevätohraa on pelloilla edelleen yhteensä noin 45 hehtaarin verran.
Avomaavihannesten viljely taas on kannattavuuden heikennyttyä supistunut niin, että jäljellä on enää opiskelijoita varten ylläpidettävä näytemaa.
”Opiskelijoiden kannalta on hyvä, että he näkevät puutarhavihannesten kasvattamisen eri työvaiheita.”
Puutarhanäyttely on Lepaan viinitilalle vuoden huippukohtia. Tila tekee tapahtuman kanssa tiivistä yhteistyötä.
Esillä on alan viimeisin tieto ja tekniikka, jonka avulla opettajat voivat täydentää
Lepaalle tulevat golffarit tilaavat mielellään pelin päälle ruuan kylkeen paikallista virvoketta. ”Laskimme ennen kesää oluen menekin olevan niin hyvää, että sitä on erikseen
Teksti ja kuvat Tuulikki Viilo
Lepaan erikoisuus on pohjoisen sitruunaksikin tituleerattu ruusukvitteni.
omia opetusmateriaalejaan.
Paikalla on noin 200 yritystä, joten opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet verkostoitua ja löytää harjoittelu- tai jopa työpaikkoja.
Nykyisin ammatilliset oppilaitokset tekevät yritysten kanssa myös yrityskohtaisia kumppanuussopimuksia.
Itse näyttelyyn on viinitilalta vajaan kilometrin kävelymatka.
Lepaan oppilaskunta hoitaa alueella osastoja, näyttelyhuoltoa, pysäköinnin ohjausta sekä kahvila- ja ruokailupisteitä.
Suomella on rypäleviinin lisäksi muitakin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Täällä voitaisiin tuottaa maailmanluokan liköörejä, kertoo myymälävastaava Leena Linna ”Melkein saimme liköörien ulosmyynnin läpi, niitä kovasti kysyttäisiin. Liköörin tilamyynti tyssäsi kuitenkin byrokratian rattaisiin. Edelleen tuotteiden alkoholipitoisuudessa on 13 prosentin myyntiraja, kun kauppaa tehdään viinitilan myymälässä”, Viljakka jatkaa. Lepaan kotimaisia liköörejä ja muita väkevämpiä tuotteita pitääkin toistaiseksi osata etsiä Alkon tilausvalikoimasta.
Lepaalla tehdään marjaviinejä myös perinteisellä samppanjamenetelmällä. Valmistus kestää jopa kaksi vuotta. Tanssituksessa sakka kertyy hiljalleen kohti pullon kaulaa, josta se myöhemmin poistetaan ja aito korkki vaihdetaan tilalle.
Kolme herkullisen kuivaa valintaa viinin ystävälle
Lepaan kotimaisten viinien makumaailmasta löytyy vaihtoehtoja niille, jotka havittelevat perinteisen rypäleviinin makua.
Marjaviinien ajattelu tuo toisinaan kielelle jopa ätläkän makean maun. Lepaan kotimaisten viinien makumaailmasta löytyy kuitenkin useita vaihtoehtoja niille, jotka havittelevat kuivempaa, perinteisen rypäleviinin makua.
1. Ribes valkoherukkaviini (11 %, 13,90 €/ pullo). Keskitäyteläinen ja toimituksen kesäisen raikkaaksi toteama Ribes-herukkaviini sopii salaatin, kalan tai kanan kyytipojaksi. Tarjoillaan 10—12-asteisena.
viiniä muistuttava viini. Mukaan on sekoitettu myös hieman mustaviinimarjaa, mikä lisää viinin hapokkuutta. Tarjoillaan punaviinin tavoin noin 18-asteisena.
3. Pomologi B.W. Heikelin valkoherukkakuohuviini (11 %, 33,30 €/pullo). Kuiva Pomologi B.W. Heikelin kuohuviini on tuotettu perinteisellä, liki kaksi vuotta kestävällä samppanjamenetelmällä. Tarjoillaan 7—9-asteisena.
Lähde: Leena Linna, Lepaan viinitilan myymälävastaava
Alkoholittomien juomien kysyntä on kasvussa.
Lepaalta löytyy vaihtoehtoja myös kuivempien viinien ystäville.
Joko olet tutustunut näköislehtiarkistoon?
Painetun Maaseudun Tulevaisuuden näköisversio on MT.FI-sivustolla heti lehden ilmestyttyä. Pääset siis halutessasi lukemaan lehden jo ennen painetun MT:n jakelua.
Kirjautumalla näköislehtiarkistoon voit selailla sekä tuoreinta Maaseudun Tulevaisuutta että aikaisemmin ilmestyneitä lehtiä vuoteen 2020 saakka. Näköislehdistä löydät täsmälleen samat sisällöt (esim. mainokset ja pikkuilmoitukset), jotka ovat painetuissa lehdissä.
Avaa näköislehtiarkisto MT.FI/lehdet
tai QR-koodilla
Tervetuloa osastollemme
Nähdään messuilla!
Ledit kasvattavat tomaattia Lepaalla
Lepaalla on 2 000 neliön kasvihuone, jossa kasvatetaan tomaattia. Sen hoitoon osallistuu kahden työntekijän lisäksi Hämeen ammatti-instituutin ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
kaksi kolmasosaa on tomaatilla ja loppu on erikokoisia tutkimushuoneita Hamkin opiskelijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden käyttöön.
Lepaan kasvihuoneessa investoitiin kaksi vuotta sitten uuteen hybridivalotukseen.
Edellistalvena 2000 neliön kasvihuoneessa käytettiin ensimmäistä kertaa uutta valaistusratkaisua. Yhteyttämisvalotus toteutetaan nykyään yhdistämällä vanhaa suurpainenatriumteknologiaa (HPS) uuteen led-teknologiaan. Led-valoihin siirtyminen on vähentänyt vuoden sähkönkulutusta noin 30 prosenttia.
HPS-valoista ei luovuttu kokonaan, vaan kolmannes valaistuksesta tulee edelleen niistä. Led-valot eivät tuota lämpösäteilyä HPS-valaisimien tapaan.
Led-valoihin siirtyminen ei ole sujunut täysin ongelmitta. Kasvihuoneen ilmankosteus on viime talvina noussut liian korkeaksi, minkä myötä kimalaiset eivät enää poistuneet pesistään pölyttämään terttuja. Kosteudenhallintaan löydetään vähitellen uusia ratkaisuja.
”Jokainen tarha on erilainen viljeltävä. Oma kasvihuone pitää tuntea, että osataan tehdä tiettyjä omia säätöjä. Samat asetusarvot eivät yleensä sovi suoraan kaikkialle”, Lepaan yksikön tuotantopäällikkö Keijo Juntunen toteaa. Lepaan 2 000 neliön kasvihuoneesta
Kasvihuoneen hoitoon osallistuu kahden vakituisen työntekijän lisäksi Hämeen ammatti-instituutin ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
”Lepaalla on vahvat perinteet tomaatinviljelyyn. Nykyinen kasvihuone on suunniteltu 2006–2007, ja silloin päädyttiin jatkamaan tomaatin parissa”, Juntunen kertoo.
Oppilaitoksen kasvattamilla tomaateilla on oma brändinsä, Lepaan tomaatti. Sitä tuotetaan vuodessa noin 80 tonnia. Tomaatit poimitaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, ja toimitetaan kauppoihin Kanta-Hämeessä saman päivän aikana poimintalämpöisinä.
Erilaiset tuholaiset ja taudit ovat kasvihuoneviljelyn uhkia. Ulkopuolisilla ei ole tautiriskiin vuoksi mahdollisuutta päästä kasvihuoneisiin sisälle. Lepaan puutarhamessuilla tomaatintaimia voi katsoa ulkopuolelta lasin läpi. Puutarhalla on pitkät perinteet biologisessa torjunnassa. Yleisin kasvihuoneen tuholainen on jauhiainen. Passiiviset kelta-ansanauhat ja vahva jauhiaisludekanta pitävät jauhiaisongelman kurissa.
Pentti Ruuttunen ja Ari Eskola tekivät Lepaan kasvihuoneella huoltotöitä vuoden 2024 näyttelyä varten.
Teksti Fanny Niittymaa Kuvat Kimmo Haimi, Jaana Kankaanpää
Lepaan tomaatteja kasvihuonessa.
Uuden sahan hankinta
Näistä syistä metsänomistaja valitsee akkumoottorisahan
10
Myrskytuho – näin selvisin seurauksista SIVU 14
Säästöpuut voi polttaa: tehokeino monimuotoisuuteen
Vertailimme: Taimikonhoidon vaikutus metsätuloihin
28
Kestävätkö puun huippuhinnat syksyyn?
44
6
kk 59€
Kestotilauksen 1. jakso (norm. 77,40 €)
Paljon hyödyllistä asiaa!
• Metsätalous
• Sijoitus ja verovinkkejä
• Puumarkkinoiden tilanne
• Opastusta metsänhoitoon
• Koneita ja laitteita
• Ilmestyy 11 kertaa vuodessa
+ RUNSAS NÄKÖIS LEHTIARKISTO! Pääset lukemaan kaikki Aarteet vuodesta 2020.
+ Tilaajalahjaksi Villiyrtit ja luonnonmarjat
Voita
Arvomme joka kuukausi tilaajien kesken rahapalkinnon.
Tilaa netissä! aarrelehti.fi/lehti tai oheisella QR-koodilla
Tilaa soittamalla!
020 413 2277 (ark. klo 8–21)
Mainitse tilaustunnus AAV5022
Tilaa tekstiviestillä!
Lähetä viesti: TILAUS AAV5022
ETUNIMI SUKUNIMI
LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 13526. Tekstiviestin lähetys on maksuton.
Tilauskortti
Kyllä kiitos! Haluan tilata Metsänomistajan Aarteen kestotilauksena edulliseen tutustumishintaan 6 kuukautta nyt vain 59 € (norm. 77,40 €).
Tilaajalahjaksi saan Villiyrtit ja luonnonmarjat -kirjan.
Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi.
Arvonnan säännöt: aarrelehti.fi/arvonta
Täytä, leikkaa irti ja postita heti!
SAAJAN TIEDOT (jos eri kuin alla)
Etunimi Sukunimi Lähiosoite
Postinumero
MAKSAJAN TIEDOT
Postitoimipaikka
Etunimi Sukunimi
Lähiosoite
Postinumero Postitoimipaikka
Puhelin Syntymävuosi
Sähköposti
AAV5022
Viestimedia maksaa tilauksen postimaksun
Viestimedia Oy
Tunnus 5002596
Info: A1 00003
VASTAUSLÄHETYS
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa!
Tarjous on voimassa 30.10.2025 asti. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 € / lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma–pe klo 8–21, hinta mpm/pvm). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja.
Mikolan
tila yhdistää viljelyn ja konekaupan
Avomaanviljelyyn keskittynyt tila on noussut konekauppaan mukaan muutama vuosi sitten.
Laitilasta lähdetään Lepaalle mukana rekkakuormallinen koneita.
kee, että näyttelyssä on tärkeää olla mukana. Olennaista on tavata viljelijöitä, saada uusia kontakteja ja esitellä omaa valikoimaansa. Samalla voi kuulostella, millaisille koneille voisi Suomessa olla tarvetta.
ten hellekesien perusteella tilat ennakkotilasivat kastelulaitteita tälle kaudelle mukavasti. Sateinen alkukausi on vähentänyt tänä kesänä kysyntää, koska kastelulle ei ole ollut tarvetta.
Laitilalainen Mikolan Tila oy on lähdössä toista kertaa Lepaan näyttelyyn. Avomaanviljelyyn keskittynyt tila on muutama vuosi sitten noussut konekauppaan mukaan. Tilaa pitävät veljekset, Kristian ja Henrik Mikola. Kristian huolehtii konekaupan puolesta, Henrik viljelystä. Kristianin lisäksi konekaupassa on töissä yksi myyjä.
Kristian Mikolalla on kokemusta toisen yrityksen konekaupasta vuosien ajalta. Kun hän jäi pois myyntityöstä, vanhat asiakkaat kyselivät, voisiko hän edelleen auttaa heitä koneiden maahantuonnissa.
Lopulta Mikola päätyi perustamaan maatilan yhteyteen oman konekaupan. Oman tilan kautta hän näkee, millaisille laitteille ja koneille viljelijöillä voi olla tarvetta. Mikolan tilalla viljellään perunaa, kaaleja ja kurpitsoja sekä viljaa.
Konekaupassa Mikolan tila keskittyy vihannes- ja erikoiskasvikoneiden maahantuontiin. Konekaupasta reippaasti yli puolet on kastelujärjestelmiä, kuten sadetuskoneita, keskipakopumppuja ja moottoripumppuja, mutta valikoimiin kuuluu lisäksi muun muassa piensiementen kylvökoneita, istutuskoneita, niputuskoneita ja jyrsimiä.
Tilalta lähdetään Lepaalle nyt toista kertaa. Uutena alan toimijana Mikola ko-
”Viljelijät haluavat fyysisesti nähdä koneita, joten meiltä lähtee rekkakuormallinen koneita mukaan. Se on kannattavaa, koska Lepaalla käy paljon tosiostajia. Muihinkin näyttelyihin toki osallistumme, mutta esimerkiksi Okran aikaan heinäkuun alussa vihannesviljelijöillä on kovin sesonki päällä, eivätkä kaikki ehdi lähtemään näyttelyyn. Elokuun puolivälissä kiireisin sesonki on jo vähän rauhoittunut”, Mikola toteaa.
Tuottajahinnat vaikuttavat pitkälti koneiden kysyntään. Konekaupan jakso on marraskuusta maaliskuulle, joten tämän kauden tulos nähdään vasta siellä.
”Monen kasvin satonäkymät ovat nyt niin hyvät, että tuottajahinnat laskevat. Se vaikuttaa suoraan viljelijöiden investointimahdollisuuksiin”, Mikola kertoo. Kauppias uskoo, että kastelulaitteiden kysyntä tulee seuraavina vuosina lisääntymään. Kuivina vuosina tuottajahinnat nousevat ja kastelulaitteiden investointikustannuksia saadaan kuoletettua nopeasti.
Asiakkaana Mikolan tilalla on pääasiassa vihannes- ja marjanviljelijöitä, mutta kastelu on alkanut kuivien vuosien aikana kiinnostaa myös viljatiloja.
Sadetuskoneet ovat edullisin ja tehokkain tapa kastella viljaa ja nurmia. Viimeis-
Vihannes- ja erikoiskasviviljelijät haluavat panostaa kasteluun, koska se on sadon turva. Tilakoon kasvaessa kastelukapasiteettia tarvitaan enemmän.
”Alalla on pitkään ollut puhetta, että viljelyä voisi siirtää Etelä- ja Keski-Euroopasta pohjoisempaan, pois kuumuudesta.
Tällainen kehitys voisi olla mahdollista, mutta siihen liittyy vielä valtavasti kysymysmerkkejä”, Mikola pohtii. Konekauppiasta kiinnostaa nähdä, millaista tarjontaa Lepaalla on tänä vuonna. ”Aina mietimme, että millaisille laitteille Suomessa voisi olla kysyntää. Ulkomaisissa näyttelyissä näkee monenlaista uutta, kuten robottiharoja ja älyruiskuja. Niiden kehitys etenee kovaa vauhtia, ja meidän pitää miettiä, missä kohtaa lähdemme niiden maahantuontiin mukaan”, Mikola kertoo.
LAITILA
Mikolan Tilalla Laitilassa viljellään kurpitsoja, perunaa ja kaaleja sekä viljaa. Kuvassa Kristian Mikola.
Teksti ja kuvat Fanny Niittymaa
Mikolan tilalta lähtee Lepaalle rekkakuormallinen erilaisia koneita, pääasiassa kastelulaitteita. ”Viljelijät haluavat fyysisesti nähdä koneita”, Kristian Mikola (kuvassa oikealla) kertoo. Kuvassa vasemmalla myyjä Janne Kuusisto.
Nämä kasvit ovat nousussa
Portulakka: ”Kuumankestäjät nostavat selvästi päätään.”
Pelargonia: ”Oli pitkään laskussa. Miellettiin ehkä mummon kukkana, mutta nyt noussut suosioon. Helppohoitoinen, kestää kuumaa.”
Miljoonakello ja pikkupetuniaryhmät: ”Vahva meille, paljon värejä ja kerrottuja kukkia. Monipuolinen. Ei sovi syvään varjoon eikä paahteeseen.”
... Ja nämä laskussa
Verenpisara: ”Ei hirveästi kysytä enää, on hiipunut jo pidemmän aikaa.”
Petunia ja ahkeraliisa: ”Pitää nyppiä ja siivota, että pysyy nättinä.”
Begonia: ”En tiedä, ovatko liian haastavia vai kyllästyttääkö. Ihmiset haluavat jotakin uutta.”
Lähde: Harri Kohvakka
Maailman hektisyys heijastuu puutarhatuotantoonkin
Ennen yleisin kysymys oli, kestääkö kukka koko kesän. Nykyisin etsitään ennen kaikkea helppohoitoista ja näyttävää kasvia, pohtii pitkän linjan kauppapuutarhuri Harri Kohvakka.
pintansa, kertoo kauppapuutarhuri Harri Kohvakka
Siivouspäivä saa siirtyä.
Hellepäivänä kasvihuoneissa Haukivuorella Mikkelin kupeessa lämpötila on noussut yli 40:n asteen ja kesäkukkien myyntiaikakin on jo ohi.
On siis hyvä hetki jättää puunaaminen tuonnemmaksi ja keskustella puutarha-alasta.
Taantuma ja työttömyyden kasvu ei ole eteläsavolaisella Katajakankaan puutarhalla syönyt ihmisten kiinnostusta kesäkukkiin.
Myynti on hieman laskenut koronavuosista, mutta pitänyt silti yllättävän hyvin
Hän pyörittää puutarhaa yhdessä puolisonsa Pia Kohvakan kanssa.
Parhaimmillaan työntekijöitä on tilalla toistakymmentä. ”Lyhyet työsuhteet haastavat ja myös se, että ihmisten pitää puhua suomea. Myynti ei oikein suju englanniksi tällä alueella.”
Alkukesä ei ollut viileiden kelien takia kesäkukille otollisin. Kysyntäpiikki tulikin tavallista myöhemmin.
Vihannespuoleen verrattuna pariskunnan pyörittämä puutarha on pieni, mutta suoramyyntikukkatarhaksi jo kookas.
”Ennen muinoin yleisin kysymys oli, kestääkö kasvi koko kesän. Nykyisin kysytään, tarvitseeko nyppiä. Sitä ei haluta tehdä.”
Harri Kohvakka
Vuosittainen tuotantomäärä yltää 80 000—90 000 taimeen. Kaikki myydään vähittäisasiakkaille. Lajikkeita on satoja.
Kulutuksen nopeus ja maailman hektisyys heijastuvat puutarhatuotantoonkin, Kohvakka pohtii. Ihmiset ostavat silmillään.
Kasvin pitää olla jo ostettaessa näyttävä, eikä hoitotoimenpiteisiin käytettävä aika saa olla kovin suuri.
”Ennen muinoin yleisin kysymys oli, kestääkö kasvi koko kesän. Nykyisin kysytään,
Puutarhanäyttelyssä tavataan tuttuja taimitoimittajia ja hankitaan ideoita seuraavaa kasvukautta ajatellen, kauppapuutarhuri Harri Kohvakka kertoo. Seuraava kausi lyödään lukkoon elo-syyskuussa.
Teksti Tuulikki Viilo Kuvat Pia Kohvakka
tarvitseeko nyppiä. Sitä ei haluta tehdä.”
Hyötykasvit olivat pitkään nousussa, nyt niiden menekki on tasaantunut.
Kuumankestäjät nousevat väkisinkin.
”Täälläkin lämpötilat kohoavat.”
Harri Kohvakan isä aloitti puutarhatuotannon Haukivuorella vuonna 1980, joskin ensin harrastusmielessä.
Hän oli valmistunut Otavan puutarhaoppilaitoksesta ja käynyt vihannesviljelyyn liittyvän kurssin.
”Isän aikana tehtiin jo kaupalliseen käyttöön suunnattu kasvihuone.”
Oman kylän ihmiset alkoivat kysellä ensin hautuumaakukkien perään, koska niitä ei läheltä saanut.
Sen lisäksi tilalla tuotettiin salaattia ja 80-luvun lopulta vuoteen 2020 asti myös kasvihuonekurkkua.
Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin 1990-luvun taitteessa.
”Yrittäjyys oli itsestäänselvyys. Siihen maailmanaikaan oli selvää, että joku jatkaa tilaa.”
Maailma on sittemmin muuttunut: Itsekin isäksi päässyt Kohvakka ei oleta, että välttämättä oma lapsi ottaisi tilan haltuunsa.
Nykyisin tila keskittyy täysin kukkien tuotantoon.
”Oma jaksaminen ja ruuhkainen mark-
Kasvuturpeen käyttöä pyritään vähentämään Suomessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Täyskielto toisi haasteita, ounastelee kauppapuutarhuri.
Turvetta kasvualustoissa vähennetty
Turvetta korvataan muilla komponenteilla, kuten puukuidulla ja rahkasammalella.
”On
kina rajoittavat kurkunviljelyä. Kaikki pinta-alat ovat keväällä kukilla.”
Valotettua alaa ei ole, joten esimerkiksi joulutähtiä tilalta ei saa.
Riippumattomuus keinovaloista ja niiden vaatimasta sähköstä on tuonut etua epävarmoina aikoina.
Lepaan puutarhanäyttelyyn Katajakankaasta ei tule myytävää. Kausi on ohi ja tilaisuus heille verkostoitumista varten.
”Lepaan näyttely on Pohjoismaiden suurin - todella merkittävä suomalaisella puutarhapuolella.”
Puutarhatuotantomaista ylivoimaisesti suurin on Hollanti. Suomen ja Hollannin kesäkukat ovat pitkälti samat, Kohvakka kertoo.
”Yksittäisistä kasveista talvio tai viisikki ovat sellaisia, mitä muualla Euroopassa näkee enemmän.”
Omaa suosikkia kukista Kohvakka ei suoranaisesti osaa nimetä. ”Paras kasvi on se joka myy. Vau-efektiä tulee enää harvoin.”
Vaikka uutuudenpaloa syntyy nykyisin harvemmin, Kohvakka on kauppapuutarhuri - ja ylpeä siitä. ”En osaisi olla muuta kuin yrittäjä.”
Kun valo keväällä osuu sisään huoneisiin, puutarhuri herää talviunesta.
”Omassa tekemisessä pitää olla sen verran paloa, että teet hyvin.”
Kasvinsuojelu ja kasvualustat. Siinä ratkaistavia tulevaisuuden haasteita, jos leipänsä halajaa saada kasvihuoneista.
Lämpimien jaksojen yleistyessä kasvinsuojeluun liittyvät riskit kasvavat. Samaan aikaan sallittujen kasvinsuojeluaineiden valikoima on kapenemassa.
”Biologinen torjunta ei kerkeä kesäkukkiin mukaan kaikessa. Se on varmasti tulevaisuudessa haaste enemmän kuin tänä päivänä”, kauppapuutarhuri Harri Kohvakka ounastelee.
Melkoinen pähkinä on myös kasvuturpeesta luopuminen. Katajakankaan puutarha on uusien kasvualustojen testaamisessa etunenässä.
Turvetta korvataan muilla komponenteilla, kuten puukuidulla ja rahkasammalella.
Jos turvetta saa käyttää osakomponenttina, tilanne ei ole mahdottoman haasteellinen, Kohvakka kuvailee.
”Jos sitä ei saa käyttää yhtään, haasteelliselta tuntuu. Moni uusista materiaaleista ei ole vedenpidätyskyvyltään samalla tasolla.”
Kukkatarhalla kastelutekniikoita on käytössä useita erilaisia, mikä korostaa vedenpidätyskyvyn merkitystä.
”Kasvualusta nousee isoon rooliin kastelun kannalta.”
helppo kieltää, jos ei ole siinä asemassa, jossa kiellon negatiiviset vaikutukset joutuu kohtaamaan.”
Harri Kohvakka
Toistaiseksi rahkaturve jyrää myös kesäkukkien luvatussa maassa, Hollannissa. Ilmassa näkyy kuitenkin merkkejä muutoksesta: Turvetta on Hollannissa korvattu kookoskuidulla. Englanti pyrkii kokonaan pois kasvuturpeesta.
Norjassa turpeen käyttöön on jouduttu palaamaan jossakin määrin, Kohvakka sanoo. Kookoskaan ei ole ongelmaton. Sen tuotanto kuluttaa muun muassa paljon makeaa vettä.
Ongelmatonta vaihtoehtoa ei ole, Kohvakka summaa.
”Ihmisen toiminta aiheuttaa vääjäämättä päästöjä. On helppo kieltää, jos ei ole siinä asemassa, jossa kiellon negatiiviset vaikutukset joutuu kohtaamaan. On mietittävä, miten ongelmat ratkotaan järkevästi”, hän pohtii.
”Kasvualustoissa on jo päästy vähentämään turpeen osuutta niin, että enää puolet on rahkaturvetta.”
Teksti Tuulikki Viilo Kuva Juho Nivala
Moni toivoo nykyisin, että kasvi on näyttävä jo ostettaessa.
Laaja valikoima koneita monipuolisin varustein – toimi nopeasti
