Tempus 2/26

Oman äidinkielen opetusta Suomessa ja Ruotsissa – mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on?

2/2026

Opiskeluvinkkejä tukea tarvitseville

oppijoille tai avuksi erityisopettajan työhön

Ovatko MOSSA ja LUKKI tuttuja –kielihankkeet esittäytyvät

2/ 2026

3 Pääkirjoitus

Kieli on ajattelun koti

4 Ajankohtaista

6 SUKOLin kevätkoulutuspäivät Turussa 17.–18.4.2026

Ohjelma ja tietoa ilmoittautumisesta

8 Miten tukea kieliopinnoissa heikosti pärjäävää oppijaa?

Kari Moilanen antaa vinkkejä itseopiskeluun

10 Oman äidinkielen opetusta Ruotsissa

Monikielisen oppijan tukeen kuuluu myös ohjausta

12 Omaa äidinkieltä lahden molemmin puolin

Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on Suomen ja Ruotsin välillä?

15 LUKKI2 – intoa uuteen alkuun

LUKKI-hanke on saanut rahoituksen 2031 asti

16 Mistä löytää motivaatio kielen oppimiseen?

MOSSA-hankkeessa tutkitaan ruotsin oppimismotivaatiota

18 English, Deutsch, Español!

Ulvilan EDE-valinnaisaineessa yhdistetään eri kieliä

20 Monimuotoinen kansainvälinen intensiivikurssi

Näin onnistut järjestämisessä!

22 Oodi vaihteleville työtavoille

Näin pääset hetkeksi irti ruudun äärestä

huolta

24 Kysely tuo esiin huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta

OAJ teetti Taloustutkimuksella laajan kyselyn

26 Kielikasvatuksen perusteita koottiin kansien väliin

Arvio viime vuonna ilmestyneestä kirjasta

28 Oppimisen onnea ja runojen runsautta

SUKOL järjesti tämän vuoden Educassa kaksi ohjelmaa

31 Kieliyhdistysten tiedotuksia

positiivisesta pedagogiikasta SUKOLin Educa-ohjelmassa s. 28

Muun muassa liiallinen ruutuaika aiheuttaa

OAJ:n kyselyssä s. 24

Suomessa s. 10

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

KOULUTUSPÄIVÄT TURUSSA

VALTAKUNNALLISET koulutuspäivät pidetään tänä vuonna Turussa 17.–18.4. Lue lisää mielenkiintoisesta ohjelmasta tämän lehden sivuilta 6–7. Vielä ehdit ilmoittautua, mutta pidä kiirettä, sillä ilmoittautumisaika päättyy 1.4. klo 18: sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/

TOUKOKUUTA klo 17.30–19 järjestetään SUKOLin perinteinen keväinen kielitaitopaneeli. Tämän vuoden teemana on Kielellinen monimuotoisuus, monikielisyys ja monikielisyyden tukeminen Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa seuraavista kysymyksistä: Miten kielellinen monimuotoisuus näyttäytyy tämän päivän Suomessa? Millaisia ovat yleisimmät myytit, joita monikielisyyteen liittyy? Onko koulutusjärjestelmämme tällä hetkellä aidosti kieliystävällinen? Tunnistetaanko ja hyödynnetäänkö oppilaiden monikielistä taustaa opetuksessa tarpeeksi? Miten varmistamme laadukkaan kielenopetuksen ja kielitietoiset palvelut myös pienemmillä paikkakunnilla? Etätilaisuuteen osallistuminen on maksutonta, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Lisätietoja: sukol.fi (katso Koulutukset ja webinaarit).

KYSYTTÄVÄÄ SUKOLIN KOULUTUKSISTA?

LISÄTIETOJA koulutuksista saa koulutussihteeri Jennalta, jenna.latvala-suominen@sukol.fi. Tulevia koulutuksia kannattaa seurata myös SUKOLin sivuilta: sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/

KIELI ON AJATTELUN KOTI

KIELESTÄ puhuttaessa keskustelu kääntyy usein työelämään, kansainvälisyyteen ja kilpailukykyyn. Harvemmin pysähdymme sen äärelle, että kielitaito on ennen kaikkea ajattelun väline ja jopa sen edellytys. Kielenopettajina emme opeta vain sanoja, rakenteita tai vuorovaikutustilanteita. Me opetamme ajattelua. Kognitiivinen tutkimus osoittaa, että kieli on keskeinen osa ajatteluprosessia. Jäsentynyttä ajattelua ei ole ilman käsitteitä. Mitä rikkaampi sanavarasto on, sitä tarkemmin pystyy erittelemään havaintojaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Kun oppija löytää sanan ilmiölle, hän ei ainoastaan nimeä sitä – hän alkaa ymmärtää sitä. Kieli tukee metakognitiivisia taitoja: kykyä pohtia omaa ajatteluaan, arvioida tiedon luotettavuutta ja säädellä oppimistaan. Nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevia. Monikielisyys tuo oman lisäulottuvuutensa. Useamman kielen hallinta vahvistaa toiminnanohjausta, joustavuutta ja tarkkaavuuden säätelyä. Kielen vaihtaminen tilanteen mukaan on paitsi sosiaalinen taito myös aivojen harjoitusta. Samalla monikielinen oppija oppii, että maailma on tulkittavissa eri tavoin. Kielitaito on muistia. Kielentäminen – ääneen ajattelu, keskustelu, kirjoittaminen – ei ole oppimisen sivutuote vaan sen ydin. Tässä ajassa, jossa nopea informaatio ja sirpaleinen viestintä hallitsevat arkea, kielitaidon merkitys korostuu entisestään. Kieli on ajattelun koti. Sen seinät rakentuvat sanoista, ja sen ikkunat avautuvat toisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Työssämme me kieltenopettajat varmistamme, että tuo koti on tilava, kestävä ja avoin – paikka, jossa ajattelu voi kasvaa täyteen mittaansa.

SPRÅKET ÄR TANKENS BONING

NÄR man talar om språket styrs samtalet ofta in på arbetsliv, internationalism och konkurrenskraft. Vi stannar mera sällan upp vid att språkunskap är framför allt ett redskap eller rentav en förutsättning för tankeverksamhet. Som språklärare lär vi inte endast ut ord, konstruktioner eller interaktionssituationer. Vi undervisar i att tänka. Kognitiv forskning visar att språket är ett centralt element i tankeprocessen. Utan begrepp finns ingen strukturerad tankeverksamhet. Ju rikare ordförrådet är, desto exaktare kan man analysera sina iakttagelser, känslor och erfarenheter. När eleven hittar ett ord som beskriver ett fenomen, namnger hen inte enbart det – hen börjar förstå det. Språket stöder metakognitiva färdigheter: förmågan att reflektera över sitt eget tänkande, bedöma informationens pålitlighet och reglera inlärningen. I dagens samhälle är dessa färdigheter helt avgörande.

Flerspråkighet bidrar med en egen dimension. Kunskap i flera språk stärker verksamhetsstyrningen, smidigheten och regleringen av uppmärksamheten. Att kunna byta språk efter behov är förutom en social färdighet också ett sätt att träna hjärnan. Samtidigt lär sig den flerspråkiga eleven att världen kan tolkas på olika sätt. Språkkunskap är minne. Verbalisering – att tänka högt, diskutera, skriva – är inte en biprodukt av inlärning utan dess kärna. I denna tid, där vardagen styrs av snabb information och fragmenterad kommunikation, framhävs språkkunskapens betydelse mer än tidigare. Språket är tankens boning. Dess väggar byggs upp av ord, och dess fönster öppnas till andra mänskor och kulturer. Vi språklärare ser i vårt arbete till att boningen är rymlig, hållbar och öppen – en plats där tänkandet når full blomstring.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna

Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

EHDOTA VUODEN KIELITEKOA 2026

SUKOL pyytää ehdottamaan henkilöä, ryhmää, järjestöä tai muuta tahoa, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa tai lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta. Ehdotusten mukaan on liitettävä kirjalliset perustelut sekä esittäjän ja ehdokkaan yhteystiedot. Ehdotukset lähetetään 31.8.2026 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@sukol.fi. Vuoden kieliteko julkistetaan syksyn aikana. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

ONKO KOLLEGASI VUODEN KIELTENOPETTAJA 2026?

ONKO kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2026. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään. Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 31.8.2026 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@sukol.fi. Vuoden kieltenopettaja julkistetaan SUKOLin järjestämässä tilaisuudessa. Tunnustukseen liittyy 1 200 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

HUOM!

9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2026 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–14.4.2026 • A- ja Bruotsi 15.–22.4.2026 • A-saksa, A-ranska ja A-espanja 23.–29.4.2026 • B-saksa ja B-ranska 27.4.–5.5.2026

A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.

LISÄTIETOJA ja jälkitilaukset: sukol.fi/ kokeet-ja-tuotteet/valtakunnalliset-kokeet/ ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi

JÄSENSTIPENDIEN HAKUAIKA

MAALISKUUN LOPPUUN ASTI

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän ja syksyn kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Hakuaika on 1.2.–31.3.2026. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Hakulomake on julkaistu jäsenpalvelun Edut-osassa. Jos jäsenpalveluun kirjautumisessa on ongelmia, ole yhteydessä jäsensihteeri Sallaan: salla. kosunen@sukol.fi.

KIELTENOPETTAJIEN KONFERENSSI VILNASSA 12.–13.11.

KIELTENOPETTAJIEN kansainvälinen konferenssi järjestetään 12.–13.11.2026 Vilnan yliopistolla vanhankaupungin sydämessä. Kieltenopettajien kattojärjestön NBR:n konferenssi on samalla kymmenes kansainvälinen LEIC Research (Conference on Linguistic, Educational, and Intercultural Research). Järjestäjinä ovat Vilnan yliopiston filologisen tiedekunnan vieraiden kielten laitos ja Liettuan kieltenopettajien järjestö LKPA. Konferenssissa on mahdollisuus kuunnella luentoja, osallistua työpajoihin ja verkottua kollegojen kanssa. SUKOLin jäsenet voivat osallistua konferenssiin NBR:n jäsenille tarkoitettuun edullisempaan hintaan. Kannattaa hyödyntää early bird -alennus ja rekisteröityä en-

nen 1.7. Lue lisää konferenssin sivuilta: https://www.leicresearch.flf.vu.lt.

TEMPUS LUETTAVISSA SÄHKÖISESTI

TEMPUS julkaistaan näköislehtenä ja erillisinä artikkeleina Issuu-palvelussa kaksi viikkoa printtilehden ilmestymisen jälkeen, ja suora linkki sähköiseen julkaisuun viedään SUKOLin jäsenpalveluun. Tempus on kieltenopetuksen ammattija asiantuntijalehti, jota SUKOL julkaisee ja jonka jäsenet saavat jäsenetuna. Toistaiseksi lehden paino- ja postikulut on pystytty kattamaan ilmoitus- ja tilausmyynnillä – lehti on siis aidosti ilmainen jäsenetu, ja se saa jäseniltä paljon kiittävää palautetta. Jos et halua lehteä kotiin vaan mieluummin luet lehden vain digiversiona, voit peruuttaa paperilehden tilauksen ottamalla yhteyttä jäsensihteeriin: salla.kosunen@sukol.fi.

JUTTUA TEMPUKSEEN?

OLISITKO kiinnostunut kirjoittamaan kieltenopetukseen liittyvästä aiheesta? Lähetä ehdotuksesi tai kysy lisätietoja: anna.halme@sukol.fi.

TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN

SUKOLIN toimisto on suljettu arkipyhän jälkeisenä perjantaina 15.5. ja tavalliseen tapaan heinäkuun ajan. Seuraava Tempus ilmestyy 1.10. Kun lehti on kesätauolla, kannattaa seurata SUKOLin blogia ja somea. Hyvää kevättä ja kesää!

2 / 2026 www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE

Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p. 040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 61. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Nikada/ iStockphotos • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson

SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS

/ 1 takakansi

SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Tilaa mitali sähköpostitse jäsensihteeriltä. Lisätietoja Kokeet ja tuotteet -sivulla: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet

Koulutusta

Ilmoittaudu koulutuksiin SUKOLin verkkosivujen kautta osoitteessa sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/.

SUKOLin kevätkoulutuspäivät

Turussa 17.–18.4.2026

PERJANTAI 17.4.2026

18.00– Turun seudun kieltenopettajien ohjelma: kävelykierros ja buffetillallinen. Kävelykierroksella tutustutaan Turun historiaan kansainvälisyyden ja kielten näkökulmasta. Kierros on maksuton SUKOLin jäsenille, ei-jäsenille 5 €. Ilta jatkuu klo 19.30 buffetillallisella panimoravintola Koulussa (Eerikinkatu 18). Ohjelmassa on lauluyhtye Magnificon esitys. Illalliskortin hinta on 50 €.

LAUANTAI 18.4.2026, TURUN NORMAALIKOULU, ANNIKANPOLKU 9, 20610 TURKU

9.15–10.00 Ilmoittautuminen

Aamukahvin tarjoaa Otava Oppiminen

10.00–10.10 SUKOLin ja Turun normaalikoulun tervetuliaissanat Puheenjohtaja Outi Vilkuna Lukion rehtori Katrina Vartiainen

10.10–10.15  Mindfulness-hetki

10.15–11.15    Tekoälyä kieltenopetukseen? – Eettisesti ja vastuullisesti!

Yliopistonlehtori Outi Veivo, Turun yliopisto

11.15–11.30    Tauko

11.30–12.45 Teemapajat (ennakkoilmoittautuminen)

A Draamaa ja liikettä peruskoulun kieltentunneille

Liisa Taimen

B Tekoäly kieltenopettajan tukiälynä – käytännön vinkkejä yläkouluun Veijo Vaakanainen

C Tekoäly tutuksi – käytännön vinkkejä lukion kieltenopetukseen Petteri Hyvönen

D Ajankohtaista boostia amiksen kieltenopetukseen

Anne Siltanen ja Eerika Grönlund

E Arviointimenetelmiä ja -vinkkejä vapaan sivistystyön kielten opintopistekursseille

Susanna Ylihärsilä ja Tuula Kivelä

Ilmoittautuminen: sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/ Lisätietoja: jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632

12.45–13.45 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn

13.45–15.00 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelma (ennakkoilmoittautuminen)

1 Englanti Positive Pedagogy in the Australian Outback

Saara Hämäläinen

2 Ruotsi Svenskan som andraspråk i arbetslivet

Anne-Maria Kuosa

3 Saksa Nachhaltigkeit im Deutschunterricht

Minna Maijala ja Mareen Patzelt

4 Venäjä ja oma äidinkieli Heterogeenisten ryhmien opettaminen

Larissa Aksinovits

5 Espanja Ideoita ja työkaluja subjunktiivin opettamiseen

Sanna Pelttari

6 Ranska Ranskan opetuksen suunnittelu ja arviointi

Satu Koistinen

15.00–15.30  Iltapäiväkahvin tarjoaa Sanoma Pro

15.30–15.35 Taukojumppa Turun murteella

15.35–16.35 Hyvinvointi ja hyvä elämä – Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen?

Professori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto

16.35–16.45 Koulutuspäivän päätös ja arvonta

SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä Turun seudun kieltenopettajat ry:n ja LUKKI-verkoston kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

EETTISTÄ TEKOÄLYÄ JA HYVÄÄ ELÄMÄÄ

Outi Veivo tarkastelee päivän aloitusluennolla generatiivisen tekoälyn roolia kieltenopetuksessa ja sen pedagogisia mahdollisuuksia ja rajoituksia ajankohtaisen tutkimuksen perusteella. Erityisesti perehdytään kriittisen tekoälylukutaidon kehittämi seen osana EU-kansalaisen digitaalisia taitoja ja pohditaan, millaista tekoälylukutaitoa kielten oppijat ja opettajat tarvitsevat. Painopiste on tekoälyn käyttöön liittyvissä eettisissä kysymyksissä ja siinä, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää kieltenopetuksessa vastuullisesti.

Arto O. Salonen pitää päivän päätösluennon, jonka aiheena on hyvinvointi ja hyvä elämä. Hyvinvoinnin tavoittelussa on korostunut viimeisten vuosikymmenten aikana elintason parantamispyrkimykset. Elintaso on kuitenkin kuin kulissit näytelmässä – kulisseja tarvitaan, mutta ilman hyvää juonta näytelmä ei ole näytelmä. Kuin ka rakentaisimme elämälle juonen, joka kannattelee ja tekee elämästä elämisen arvoista? Mistä on kyse, kun elämän pai nopiste siirtyy elintasosta kohti laadulli sesti rikkaampaa elämää?

TUTUSTU JA ILMOITTAUDU

Aamupäivän teemapajat keskittyvät eri asteille: alakouluun, yläkouluun, lukioon, ammatilliselle toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön.

Kieliyhdistykset järjestävät iltapäivällä rinnakkaisohjelmaa englannin, ruotsin, saksan, espanjan, ranskan, venäjän ja oman äidinkielen opettajille.

Ilmoittautuminen on avattu osoitteessa sukol.fi (katso Koulutukset ja webinaarit). Samassa osoitteessa on myös tietoa majoitusmahdollisuuksista ja SUKOLille annetut etukoodit eri majoitusvaihtoehtoihin.

Ilmoittautumisaika päättyy 1.4.2026 klo 18. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutuksen hinta on jäsenille 100 euroa, ei-jäsenille 120 euroa ja opiskelijoille 25 euroa. Hintaan sisältyy lauantain koulutus ja ohjelmassa mainitut ruokailut. Lasku lähetetään sähköpostitse. Perjantain omakustanteiseen tilaisuuteen ilmoittaudutaan samalla ilmoittautumislomakkeella kuin lauantain koulutukseenkin, mutta osallistujat saavat erillisen laskun perjantain ohjelmasta.

Kuva HEIKKI RÄISÄNEN / Turun kaupunki

Miten tukea kieliopinnoissa heikosti pärjäävää oppijaa?

Kaipaatko ohjeita itsenäiseen opiskeluun opiskelijoille jaettavaksi?

Tämä teksti tarjoaa niitä.

Teksti KARI MOILANEN

Tämä teksti sisältää itseopiskeluohjeita opiskelijalle, joka toivoo neuvoja sen suhteen, mitä hänen kannattaa tehdä kielen oppimisen helpottamiseksi. Näistä neuvoista hyötyvät myös kieltä opettavat erityisopettajat, ja ne toimivat omanlaisenaan ”punaisena lankana” yleisja tukiopetuksessa. Esimerkit ovat englanniksi, mutta ohjeet toimivat hyvin muidenkin kielten opetuksessa.

Opiskelija tarvitsee kieliaineksen selkiyttämistä ja muistin tukea. Kieliainesta on voitava organisoida ja raamittaa niin, ettei se ”kaadu päälle”. Opiskelija tarvitsee keinoja tarkkaavuuden tietoiseen ohjaamiseen, työmuistin ylläpitämiseen ja siihen, miten siirtää kieliainesta pitkäaikaiseen säilömuistiin.

Erilliset kielioppi- ja sanastosivut

Digitulvan keskellä opiskelijat hyötyvät kynällä kirjoittamisesta. Vihkoon kannattaa kerätä systemaattisesti sanastoa teemoittain. Omia sanastoja täydennetään sitä mukaa, kun uusia teeman sanoja tulee vastaan. Eri teksteissä hajallaan olevat ilmaisut jäävät paremmin mieleen, kun ne kokoaa yhteen.

Kielioppisäännöt taas jäävät paremmin mieleen, kun ne työstää itselleen ymmärrettävässä muodossa erillisille kielioppisivuille. Tämä on tarpeen erityisesti, jos tuntuu, että oppimateriaalien sanalliset säännöt ja kielioppitermit hidastavat muistihakua. Monille toimivat parhaiten kuvat, kulkukaaviot tai mallilauseet, joiden avulla säännön saa palautettua mieleen nopeasti. On hyvä, jos samaan yhteyteen saa kirjattua myös mallin tehtävien vaiheittaiseen suorittamiseen.

Huomio sanoihin

Sanat on hyödyllistä lukea sanastosta ennen tekstiä. Osan sanastotehtävistä voi tehdä ennen tekstin käsittelyä. Uusia sanoja on helpompi käsitellä työmuistissa, kun niiden ympärillä ei ole tekstiä viemässä huomiota. Sanastoharjoituksista voi tehdä ensin tehtävät, jotka perustuvat enemmänkin sanojen tunnistamiseen kuin kirjoittamiseen: esimerkiksi tehtävä, jossa yhdistellään sanoja tai sijoitetaan annetut sanat aukkoihin. Sanojen kokonaishahmot saavat enemmän huomiota, jos ne opettelee ensin perusmuodossa ilman niihin liittyvää kielioppia – esimerkiksi sukua, taivutuskaavaa tai prepositiota. Tämä kehittää lukusujuvuutta. Lukusujuvuuden edellytyksenä on, että tutut sanat tunnistetaan kokonaisuuksina eikä niitä tar-

vitse koota kirjain kirjaimelta. Kotona voi kirjoittaa ”viikon sanat” lapuille johonkin keskeiseen paikkaan, johon katse osuu usein, esimerkiksi jääkaapin oveen. Sanat kirjoitetaan kukin sana erikseen isohkoille lapuille. Ajatuksena on, että kun katse on riittävän monta kertaa vaivihkaa noteerannut sanahahmon, siitä jää visuaalinen muistijälki.

Ääntämisasua ja kirjoitusasua voi harjoitella eri kerroilla: esimerkiksi ensin opetellaan englanniksi inaf mani, myöhemmin opetellaan kirjoitetun kielen ”synonyymina” enough money. Tällainen eriyttäminen auttaa, jos ääntämis- ja kirjoitusasu menevät helposti sekaisin tai jos niitä on vaikea sovittaa nopeasti yhteen esimerkiksi sanelu- ja ääneenlukutehtävissä.

Jotta kielen kanssa tulee sinuiksi, sitä on luettava ja kuunneltava mahdollisimman paljon. Heikompi opiskelija hyötyy siitä, että lukee ja kuuntelee myös luokkatasoa helpompaa kieliainesta.

Tekstin työstömalli

Virkkeen tulkinta aloitetaan sen ytimestä eli verbistä, ei virkkeen alusta. Jokaisesta tekstistä kannattaa hakea verbi + määre -yhdistelmiä, joita ovat esimerkiksi nukkua hyvin, saada palkkaa, matkustaa ulkomaille. Verbi ja määreet merkitään vaikkapa alleviivaamalla verbi ja ympyröimällä määre. Määreitä voi olla useita peräkkäin, mutta aluksi riittää verbiä lähin määre, esimerkiksi puhua ranskaa. Myöhemmin poimitaan loput, esimerkiksi puhua ranskaa koulussa kavereiden kanssa joka päivä. Helpoissa teksteissä lauseiden tekijät ovat yleensä selkeästi hahmotettavissa, mutta vaativammissa teksteissä myös tekijät voi merkitä esimerkiksi piirtämällä nuolen sanan yläpuolelle: Jos tulivuori purkautuisi, tuhkapilvi peittäisi maan.

Sanayhdistelmiä vihkoon

Yhteenkuuluvat sanat muistetaan paremmin kuin irralliset. Kuhunkin sanaan voidaan luoda useita ”muistikoukkuja” ryhmittelemällä samoja ilmauksia eri tavoin, esimerkiksi teeman, tarkoitteen (ihminen, asia, esine, paikka), arvolatauksen (po-

sitiivinen, negatiivinen, neutraali) tai vaikkapa ääntämisen (take, great, play – /ei/) mukaan. Sanayhdistelmät voi kirjoittaa vihkoon ja kääntää äidinkielelle. Niiden lisäksi voi kirjoittaa yksittäisiä sanoja luetteloiksi sanaluokittain. Mikäli tekstiä käännetään vihkoon omalle kielelle, virkkeet kannattaa jakaa lauseiksi:

I bought an expensive car, which annoyed my wife. I bought an expensive car, – Minä ostin kalliin auton, which annoyed my wife. – mikä ärsytti vaimoani. Vaihtoehtoisesti virkkeet voi jakaa vielä pienemmiksi osiksi, jotka käännetään erikseen. Pienemmät osat selkeyttävät lauserakenteen hahmottamista ja jäävät paremmin mieleen: I bought – minä ostin an expensive car, – kalliin auton, which annoyed – mikä ärsytti my wife. – vaimoani.

Sanajärjestysmallit

Mallit lauseiden tuottamista ja tarkistamista varten löytyvät helposti, jos ne kirjoitetaan vihon kansilehdille tai erilliseksi kirjanmerkiksi. Aina kun muodostetaan lauseita, vihkoon tehdään valmiiksi palstat, joihin sanat sijoitetaan. Kaikki mallit toimivat parhaiten, jos ne on sijoitettu tehtävän yhteyteen ja jos niihin voi kirjoittaa suoraan päälle sen sijaan, että malli on taululla, jolloin silmä joutuu mukautumaan vuorotellen lähija kaukonäköön.

VÄITELAUSE

tekijä teke-  objekti(iivi) tapa paikka aika minen

Kuka? tekee  ketä/mitä kenelle? miten? missä? milloin? Tiikeri antoi  lihapalan hoitajalleen salaa  häkistä keskiyöllä

KYSYMYS

kysymys-  apu- tekijä verbi loput sana  verbi sanat

Where  do they live?

Why  did Saara look so sad?  Can you speak Arabic?

Tekstin lukuvaiheet ja rakennemalli

Uusi teksti kannattaa ensin silmäillä läpi kokonaiskuvan saamiseksi, olipa kyseessä sitten dialogi tai kertova teksti. Näin aivoissa aktivoituvat aiheeseen liittyvät sanastoalueet, ennakkotiedot ja tilanneskeemat. Tekstiä lukiessa ei kannata pysähtyä kohtiin, joita ei ymmärrä, eikä kielioppiasioita tule miettiä samanaikaisesti. Tällainen alustava lukukierros paitsi auttaa tekstirakenteen hahmottamisessa myös kehittää lukusujuvuutta. Tekstin voi toki halutessaan kääntää myöhemmin.

Asiateksteissä on usein seuraavanlaisia osia: ongelman tai ilmiön esittely, asian tausta, syyt ja seuraukset, ratkaisuehdotukset, loppuyhteenveto. Myös monet juonelliset tarinat etenevät ennakoitavissa olevan kaavan mukaan: tausta ja lähtötilanne, yllättävä tapahtuma, uusi juonenkäänne, ratkaisun hakeminen, lopputulos. Vähän lukevat opiskelijat eivät tun-

nista tekstilajien sisäistä rakennetta, ja heiltä puuttuu taitoa ennakoida tekstin etenemistä. Siksi osat voi merkitä systemaattisesti jokaiseen tekstiin esimerkiksi korostuskynällä marginaaliin tai väliotsikoin.

Tekstirunkoja kannattaa käyttää myös kirjoitelmien pohjana. Tekstin osia varten voi piirtää laatikot valmiiksi. Ne auttavat jäsentämään tekstiä: yhteen laatikkoon kirjoitetaan tausta, toiseen käsiteltävä ongelma ja niin edelleen. Niiden pohjalta syntyy kappalejako. Laatikot voivat olla erisuuruisia: esimerkiksi aloituskappaleelle ja loppuyhteenvedolle varataan vähemmän kirjoitustilaa kuin asian käsittelyosioille.

Muodot ja tehtävät vaiheittain

Joskus on tarpeen tuottaa muodot osa kerrallaan tai vaiheistaa tehtävien tekemistä, jolloin vaiheet kirjoitetaan näkyville. Esimerkit ovat tässäkin englannista, mutta periaate sopii kaikkiin kieliin. Vaiheistamisen kautta ohjataan tarkkaavuutta kohdistumaan yhteen asiaan kerrallaan.

PASSIIVI

1) Hae objekti, kirjoita se alkuun. 2) Hae verbi, kirjoita olla-verbi oikeassa verbin aikamuodossa. 3) Lisää verbi -ed-muodossa tai 3. teemamuodossa.

People speak English > 1) English 2) is 3 ) spoken.

KIRJOITA KYSYMYKSET ANNETTUIHIN VASTAUKSIIN

1) Kirjoita kysymyssanat. 2) Täydennä apuverbi. 3) Kirjoita tekijät. 4) Lisää verbit.

1) Where 2) did 3) she 4) go?

AIKAMUOTOTEHTÄVÄ – IMPERFEKTI VAI PERFEKTI?

1) Alleviivaa lauseista aikailmaisut. 2) Merkitse, tuleeko verbin yhteyteen have vai ei. 3) Kirjoita erikseen imperfektit. 4) Kirjoita lopuksi perfektit.

Ääneen lukeminen ja kielelle altistuminen Ääneen lukeminen ja sanojen ”maiskuttelu” ääneen avaa solmukohtia ja tukee mieleenpainamista. Epäselvät tekstikohdat ja tehtävät kannattaa lukea ääneen. Ääneen lukeminen auttaa, kun tarkistaa vastauksia tai kirjoitelmaa tai opettelee kielioppia ja uusia sanoja.

Oppituntien suullisten harjoitusten lisäksi on hyödyllistä puhua kieltä itsekseen myös kotona: vaikkapa kerrata ääneen päivän tapahtumat ja ainakin lukea läksynä oleva teksti.

Jotta kielen kanssa tulee sinuiksi, sitä on luettava ja kuunneltava mahdollisimman paljon. Oppitunnit eivät yksinään tähän riitä. Heikompi opiskelija hyötyy siitä, että lukee ja kuuntelee myös luokkatasoa helpompaa kieliainesta. Kaikki mahdollinen kelpaa – sarjakuvista elokuviin. Tärkeää on, että vapaaaikana luetaan ja kuunnellaan ilman stressiä ja ymmärtämisen kontrollia, jolloin aivot ovat herkempiä vastaanottamaan kieliainesta ja rakentamaan siitä malleja tulevaan käyttöön.

Oman äidinkielen opetusta Ruotsissa

Ruotsissa monikielisten oppilaiden tukeen kuuluu sekä oman äidinkielen opetusta että ohjausta omalla äidinkielellä.

Teksti ja kuva PIA KOSKINEN

Tavallisen ruotsalaiskoulun seinillä roikkuu eri maiden lippuja ja oppilaiden tekemiä julisteita, jotka kertovat, mitä eri kieliä koulun oppilaat osaavat ja missä he näitä kieliä käyttävät. Joissain julisteissa mainitaan englanti ja ruotsi, toisissa näiden lisäksi voi olla useita kieliä: arabiaa, ukrainaa, suomea ja monia muita. Monikielisyys on läsnä, oppilaat käyvät oman äidinkielen tunneilla, ja koulut hyödyntävät oman äidinkielen opettajia resurssina myös monikielisten oppilaiden tukemisessa muissa aineissa.

Ruotsissa ei Suomen tapaan merkitä äidinkieltä väestörekisteriin, mutta Skolverketin tilastoraportin mukaan Ruotsissa on reilu 300 000 peruskoulun oppilasta, jotka ovat oikeutettuja oman äidinkielen opetukseen (modersmålsundervisning), ja äidinkielen opetusta tarjotaan noin 190 eri kielessä. Tilastoraportista selviää myös, että yli puolet oman äidinkielen opetukseen oikeutetuista peruskoulun oppilaista osallistuu opetukseen. (Skolverket lå 2023–2024, skolverket.se). Vuonna 2009 voimaan astuneessa kielilaissa myös säädetään, että jokaisella Ruotsissa asuvalla on oikeus oppia, kehittää ja käyttää ruotsin kieltä sekä oikeus kehittää ja käyttää omaa äidinkieltään.

Eroja kuntien välillä

Oman äidinkielen opetusta on Ruotsissa järjestetty jo 1960-luvulta lähtien, mutta alkuun opetuksen järjestäminen oli kunnille vapaaehtoista ja oman äidinkielen opetusta tarjottiin vain suomenkielisille lapsille. Vuodesta 1966 opetusta alettiin tarjota muissakin kielissä, mutta vasta 1977 lähtien kunnilla on ollut velvollisuus äidinkielen (tai siihen aikaan kotikielen) opetuksen järjestämiseen niin kutsutun kotikielireformin (hemspråksreformen) myötä. Reformin myötä kuntien tuli järjestää oppilaille myös ohjausta ja tukiopetusta omalla äidinkielellä. Kunnilla on Ruotsin kouluasetuksen (skolförordning) mukaan velvollisuus tarjota peruskoulun oppilaille oman äidinkielen opetusta seitsemän lukuvuoden ajan, ja tavallisesti opetusta tarjotaan yksi tunti viikossa. Kunta voi tosin halutessaan tarjota opetusta enemmänkin. Esimerkiksi Västeråsin kunta tarjoaa suomen kielen opetusta kolme tuntia viikossa, eikä opetusta missään äidinkielessä ole rajattu vain seitsemään lukuvuoteen. Monissa pienemmissä kunnissa tilanne voi kuitenkin olla se, että sopivia opettajia on vaikea löytää ja opetus-

ta joissain kielissä saatetaan tarjota vain etänä. Erot kuntien välillä ovat suuria, ja toteutustapoja on monenlaisia.

Äidinkielen opetusta ja kielen elvytystä

Oman äidinkielen opetuksen funktiona on tukea oppilaiden kielenkehitystä ja kulttuurintuntemusta sekä vahvistaa heidän monikielisyyttään ja identiteettiään. Opetukseen saavat osallistua oppilaat, jotka käyttävät aktiivisesti jotain toista kieltä kuin ruotsia kotonaan ja joilla on kielen perustaidot hallussa, ja adoptiolapset, joilla on muu kuin ruotsi äidinkielenä. Kunnalla on velvollisuus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen niissä kielissä, joissa oppilaita on vähintään viisi.

Vuodesta 1999 asti kansallisiksi vähemmistökieliksi Ruotsissa on laskettu suomi, meänkieli, saamen kielet, romani chib ja jiddiš. Näitä vähemmistökieliä saa koululain perusteella opiskella, vaikka ei osaisi kieltä sanaakaan ja vaikka olisi kunnan ainoa oppilas, joka kyseistä kieltä haluaa opiskella.

Kansallisten vähemmistökielten elvyttämistoimien vuoksi ehto kielen käyttämisestä kotona tai perustaitojen hallinta ei kuitenkaan koske oppilaita, jotka kuuluvat johonkin Ruotsin kansalliseen vähemmistöön. Vuodesta 1999 asti kansallisiksi vähemmistökieliksi Ruotsissa on laskettu suomi, meänkieli, saamen kielet, romani chib ja jiddiš. Näitä vähemmistökieliä saa koululain perusteella opiskella, vaikka ei osaisi kieltä sanaakaan ja vaikka olisi kunnan ainoa oppilas, joka kyseistä kieltä haluaa opiskella.

Kansallisten vähemmistökielten opetuksella on siis Ruotsissa kaksi funktiota. Yhtäältä sitä tarjotaan oman äidinkielen opetuksena kaksikielisille oppilaille, joiden kotona puhutaan sekä kansallista vähemmistökieltä että ruotsia.

Toisaalta sitä tarjotaan myös perheille, joissa kielenvaihdoksen myötä kieli on menetetty tai haurastumassa. Tämän vuoksi kansallisilla vähemmistökielillä on kaksi tai kolme eri oppimäärää ja kurssisuunnitelmaa (kursplan).

Omaa äidinkieltä lukiossa Oman äidinkielen opetusta ei ole rajattu vain peruskouluun, vaan äidinkieltä on mahdollisuus opiskella myös lukioissa. Lukiossa omaa äidinkieltä opiskellaan lukiokursseina, ja opetusta tarjotaan enemmän kuin 60 minuuttia viikossa. Lukion oman äidinkielen opetukseen osallistumisen vaatimuksena on, että opiskelijalla on hyvät taidot opetettavassa kielessä. Käytännössä tämä monien kohdalla tarkoittaa sitä, että oman äidinkielen opetukseen on täytynyt osallistua jo peruskoulun aikana. Aikaisemmin kansallisten vähemmistökielten erityisoikeudet eivät koskeneet lukio-opetusta, vaan myös kansallisten vähemmistökielten opiskelijoilta vaadittiin hyvää osaamista kielessä. Tämän lukuvuoden alusta lähtien kaikki opiskelijat, jotka ovat aloittaneet lukion syksyllä 2025, ovat oikeutettuja osallistumaan äidinkielen opetukseen kansallisessa vähemmistökielessä myös lukiossa, vaikka heillä ei olisi lainkaan osaamista kielessä opetuksen alkaessa.

Ohjausta omalla äidinkielellä Äidinkielen opetuksen lisäksi Ruotsissa tarjotaan myös koulunkäynnin ohjausta omalla äidinkielellä. Oppilaalla on oikeus ohjaukseen, jos hänellä on haasteita oppia ruotsin kielellä ja jos on vaarana, että hän ei täytä hyväksyttyyn arvosanaan vaadittavia arvosanakriteereitä. Ohjauksesta vastaa usein oman äidinkielen opettaja, joka pystyy auttamaan oppilasta yhteisen äidinkielen ansiosta.

Ohjaus omalla äidinkielellä voidaan toteuttaa monin eri tavoin, ja tarve arvioidaan aina yksilökohtaisesti. Ohjaaja voi olla mukana tunneilla, mutta ohjaus voidaan myös järjestää siten, että oppilas ja ohjaaja tapaavat ennen oppituntia tai oppituntien jälkeen. Oppimisen tuen saaminen omalla äidinkielellä ja oman äidinkielen taitojen vahvistaminen muun oppimisen ohella on monelle op-

Pia Koskinen opettaa suomea Ruotsissa. Suomen kieli kuuluu kansallisiin vähemmistökieliin, ja kunnan täytyy tarjota sen opetusta omana äidinkielenä, jos oppilaita on.

pilaalle tärkeää, ja sillä on nähty olevan positiivinen vaikutus oppimistuloksiin. Skolverket tarjoaa oppilaille tukimateriaalia, esimerkiksi monikielisiä, oppiainekohtaisia sanalistoja. Ruotsin yleisradio Sveriges Radio ja Sveriges Utbildningsradio tuottavat myös lapsille ja nuorille opetuskäyttöön tarkoitettua materiaalia eri kielillä.

Toteutuksen haasteita

Värikkäät liput seinillä ja monien äidinkielten tunnit muistuttavat, kuinka tärkeänä monikielisyyden tukemista pidetään. Monet tutkijat puhuvat monikielisyyden ja oppilaiden äidinkielen vahvistamisen tärkeydestä, mutta vastatuuleltakaan ei vältytä. Oma äidinkieli on Ruotsissa teorian tasolla oppiaine siinä missä muutkin, sille on oma kurssisuunnitelma ja siitä annetaan arvosana todistukseen. Käytännössä kuitenkin oman äidinkielen opetus monissa kouluissa on järjestetty koulupäivän päätteeksi, ja oppilaat ehkä joutuvat myös siirtymään toiselle koululle oman äidinkielen opetukseen.

Käytännön järjestelyitä on pakko tehdä, jotta oppilaat saavat oppia kieltä ryhmissä ja jotta kaikille ehditään järjestää opetusta. Pitkän koulupäivän päätteeksi oman äidinkielen opetukseen osallistuminen ei ehkä aina innosta, ja motivaatio voi olla välillä oppilailta hukassa. Ryhmät voivat myös koostua hyvin eri-ikäisistä ja eritasoisista oppilaista, ja tämä taas haastaa opettajaa ja opetuksen suunnittelua. Joissain kielissä myös sopivan oppimateriaalin puute voi olla iso haaste.

Toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttamiseksi oman äidinkielen opetus on tärkeää, ja äidinkielen opetus toimii myös monikulttuurisen identiteetin vahvistajana. Oman äidinkielen opettajat ovat usein soveltamisen mestareita, kulttuuristen siltojen rakentajia ja tärkeä tuki monelle lapselle ja nuorelle.

Haluatko tietää lisää oman äidinkielen opetuksesta Ruotsissa ja Suomessa? Lue myös Pian ja Suomessa toimivan Larissan keskustelu seuraavilta sivuilta.

Omaa äidinkieltä lahden molemmin puolin

Larissa ja Pia vertailevat tilannetta Suomessa ja Ruotsissa.

Teksti ANNA HALME kuvat LARISSA AKSINOVITS, PIA KOSKINEN

Larissa Aksinovits ja Pia Koskinen ovat oman äidinkielen opettajia. Larissa opettaa venäjää, aiemmin myös viroa. Hän työskentelee Tuusulan kunnassa Etelä-Suomessa Helsingin seudulla. Tuusulan väkiluku on noin 40 000. Pia opettaa suomea noin 110 000 asukkaan Västeråsissa, joka sijaitsee Keski-Ruotsissa, tunnin junamatkan päässä Tukholmasta. Tässä jutussa he keskustelevat keskenään siitä, millaisia eroja ja yhtymäkohtia on oman äidinkielen opettamisessa Suomessa ja Ruotsissa. Keskustelu toteutettiin Zoomin välityksellä tammikuussa.

Kenellä on oikeus – ja kuinka moni sitä käyttää?

Larissa: Kuinka paljon lapsia opiskelee omia kieliä Ruotsissa? Suomessa 24 000 lasta on osallistunut vuonna 2023, heistä eniten venäjän opetukseen. Muita isoja kieliä ovat arabia, somali, englanti, ukraina ja viro. Yhteensä kieliä on 60. Osallistumisprosentti voisi olla 10–20 % niistä, joilla olisi oikeus oman äidinkielen opetukseen – mutta tämä on arvio. Lain mukaan on oikeus puhua ja kehittää omaa kieltään, mutta laissa ei mainita, että olisi oikeus saada opetusta. Opetuksen järjestämisestä vastuussa ovat kunnat, joilla ei ole velvollisuutta tarjota opetusta. Tulevaisuus huolestuttaa – jääkö oppiaine säästöjen alle. Pia: Ruotsissa on reilu 300 000, joilla on oikeus, ja heistä 56 % osallistuu opetukseen. Opetusta on 190:ssä kielessä. Ruotsissa kielilaissa säädetään samalla tavalla, on oikeus käyttää ja kehittää omaa kieltään. Koululaissa on lisäksi määrätty, että kunnilla on velvollisuus järjestää oman äidinkielen opetusta, jos oppilaita on vähintään 5 ja löytyy sopiva opettaja. Jälkimmäisen ehdon jotkin kunnat ehkä tulkitsevat siten, että eivät ole siksi järjestäneet. Ymmärtääkseni kuitenkin suurin osa kunnista järjestää opetusta. Toki jossain tarjotaan minimimäärä tai vain etäopetusta, eli kuntien välillä on isoja eroja. Lisäksi on koulunkäynnin ohjausta omalla äidinkielellä.

Larissa: Se on hyvä. Myös opettajille on hyvä, että osa heidän opetuksestaan on omankielisessä aineenohjauksessa, vaikuttaa positiivisesti opettajan työnkuvaan ja työehtoihin.

Pia: Voiko Suomessakin äidinkielen opiskelun aloittaa käytännössä milloin vain? Ruotsissa voi peruskoulussa aloittaa milloin vain ja lukiossa myös, jos on riittävät taidot opiskeluun. Tämä on haaste, kun voi olla samassa ryhmässä oppilaita, jotka ovat opiskelleet äidinkieltä ensimmäisestä luokasta, ja sitten joku hyppää mukaan vaikka viidennellä.

Larissa: Peruskoulussa voi aloittaa milloin vain. Lukiossa on harvoin oman äidinkielen ryhmiä. Joissain kunnissa lukio-

laiset saavat olla perusopetuksen ryhmissä mukana, mutta muualla se kielletään, vaikka OPH maksaa korvauksia myös lukiolaisista. Lukiolaiset eivät yleensä saa opintopisteitä oman äidinkielen opetuksesta, mikä on hassua, koska pisteitä saa jopa mopokursseista ja kuntosalilla käymisestä.

Ryhmäkoot ja tasoerot

Pia: Viiden oppilaan rajaa kunta ei voi muuttaa. Isossa kielessä voidaan pyrkiä jakamaan tason ja iän mukaan, mutta aina ei onnistu. Esimerkiksi jos oppilaita on 6, todennäköisesti muodostetaan yksi ryhmä. Suurin ryhmäni on ollut 11, mutta tavallinen suomenryhmä on viisi oppilasta. Kiinanryhmässä oli viime vuonna 25 oppilasta. Minullakin voi olla ryhmiä, joissa on eri-ikäisiä ja eritasoisia. Eritasoisuus korostuu erityisesti kansallisissa vähemmistökielissä, joita ei koske ryhmäkokorajoitukset. Jos haluat oppia vähemmistökieltä, ei edes vaadita, että osaat kieltä, vaan esimerkiksi suomen tai meänkielen opetusta on pakko järjestää.

Larissa: Suomessa saame, romani ja viittomakielet on pakko järjestää 2 oppilaalle. Muuten OPH:n suositus on 4 oppilaan minimi, mutta kunta voi päättää, ja usein minimiksi on säädetty 8–12 tai jopa 14–15. Ryhmät ovat isoja. Jossain kielessä voi olla 27 eri-ikäistä oppilasta. Miten iso ryhmä saisi olla, että pystyy olemaan vastuussa opetuksen tasosta? Omasta mielestäni eri-ikäisten ryhmässä 8 ja 10–12 jos on vain pari ikäluokkaa. Samassa ikäluokassakin on eroja, koska kaikki eivät ole aloittaneet ekalta luokalta. Isommassa ryhmässä vain hoidan oppilaita käytännössä.

Pia: Samaa mieltä. Ehdoton maksimi 10, jos on eri-ikäisiä ja eritasoisia. 11 oppilaan ryhmässäni oli kolmea tasoa: äidinkieli, keskitaso, vasta-alkaja. Vaikea ehtiä auttaa kaikkia. Enemmän tukea tarvitsevat vievät paljon aikaa, ja korkean taitotason oppilaat joutuvat pärjäämään ja tekemään itsenäisesti. Jos kaikki olisivat suunnilleen samalla tasolla, voisi olla isompikin, koska voisi tehdä yhteisiä asioita. Ryhmän kanssa on vaikea tehdä mitään yhteistä, jos on paljon eroja.

Larissa: Erityisesti, jos kaikki eivät osaa kirjoittaa ja lukea.

Kielikohtaisia opetussuunnitelmia ei ole

Pia: Onko Suomessa oman äidinkielen opetukselle oma ops?

Larissa: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden liite 3 käsittelee oman äidinkielen opetusta. Oppimis- ja opetustavoitteet ovat yleisiä kuten suomen äidinkielen opetuksessakin, arviointikriteerit myös. Kielikohtaisia opseja ei ole.

Pia: Täälläkään ei ole kielikohtaisia muihin kuin kansallisiin vähemmistökieliin. Muissa kielissä on yhteinen kurssisuunnitelma, jonka nimi on vain ”äidinkieli”. Saako Suomessa arvosanan?

Larissa: Kyllä, mutta riippuu kunnasta. Jos kunnassa annetaan numeroarvosana, se on 4. vuosiluokasta eteenpäin. Ei vaikuta keskiarvoon, vaan on erillinen todistusliite.

Pia: Meillä aina annetaan arvosana. Oppilas voi valita, haluaako laskea sen meriittipisteisiin vai ei.

Larissa: Tämä olisi hyvä. Voisi nostaa motivaatiota.

Pia: Tukee sitä, että kyseessä on oikea oppiaine. Täälläkin osa suhtautuu oman äidinkielen opetukseen ”vapaa-ajan toimintana”. Onko Suomessa vaatimuksena, että pitää osata kieltä?

Larissa: Joissain kunnissa on, muissa ei. Itse kokisin, että minulla on velvollisuus opettaa kaikkia lähtötasonsa mukaisesti. Myös suomen kielen opetukseen osallistuu sellaisia, jotka eivät osaa.

Pia: Kolikon kaksi puolta: olisi kiva ottaa kaikki mukaan, mutta opetusta hankaloittaa, jos mukana on joku, joka ei ymmärrä. Pelkkä ymmärtäminenkin auttaisi – muuten opettaja joutuu puhumaan tunnilla ruotsia, ja se aiheuttaa hallaa niille, jotka ymmärtäisivät.

Oppimateriaalit ja tukiresurssit

Larissa: Onko teillä valmiita oppimateriaaleja? Joutuuko tekemään itse ja saako siitä korvauksen? Suomessa valmiita materiaaleja ei tehdä. Joskus tilataan ulkomailta, mutta kaikki kunnat eivät anna siihen lupaa, koska oppimateriaalit eivät sovi suomalaiseen opsiin. Niiden paikkakuntien opettajat joutuvat tekemään oppimateriaaleja itse, korvausta siitä ei tule.

Pia: Suomenopetuksessa käytämme paljon suomalaisia oppimateriaaleja, ihan äidinkielen kirjoja ja sitten finskan oppikirjoja. Mutta tiedän, että monilla kollegoillani on tässä haasteita ja esimerkiksi saamen, meänkielen, romanin ja jiddišin materiaalit ovat hyvin vähäisiä. Joihinkin kieliin olisi materiaalia niistä maista, joissa kieltä puhutaan valtakielenä, mutta käyttö on ongelmallista, koska sisältö on ristiriidassa ruotsalaisen yhteiskunnan arvojen kanssa – esimerkkeinä tasa-arvo ja uskonnonvapaus. Moni opettaja tekee itse tai käyttää autenttista materiaalia lehdistä tai netistä. Kirjastoilla on hyvät valikoimat ja opettajilla mahdollisuus hankkia koulukirjastokortti, jolla voi lainata oppilaille erikielisiä kirjoja. Materiaalien hankkimisesta vastaa kunta, joten niihin ei omia rahoja tarvitse käyttää, mutta oman materiaalin valmisteluun käytetty aika ei ole mitenkään erillisesti korvattua aikaa, vaan työnantaja on laskenut, että siihen voi käyttää förtroendetidaikaa, johon opettajalla on varattu 10 tuntia viikossa.

Larissa: Entä ovatko tuen tarpeiset oppilaat oikeutettuja lisätukeen oman äidinkielen tunnilla? Saako ohjaajaresurssia?

Pia: Yhtä ryhmää on opettanut kaksi samanaikaisesti ja toinen opettaja tukenut niitä, jotka tarvitsevat – riippuu kielestä ja resursseista. Erityisopettajaan ei ole mahdollisuutta.

Larissa: Meillä jopa erityiskoulun oppilaita on oman äidinkielen ryhmässä mukana, ja avustajaresurssia ei yleensä saa. Muutamassa koulussa avustaja on kulkenut oppilaan kanssa.

Pia: Erityisen tuen tarpeen oppilaita on ollut. Suomentunnit ovat menneet pienissä ryhmissä ihan hyvin, mutta aika yksin

Larissa opettaa venäjää omana äidinkielenä Tuusulassa.

Pia opettaa suomea omana äidinkielenä Västeråsissa.

oman äidinkielen opettaja jää. Koulussa äidinkielen opettajat eivät kuuluu koulujen henkilökuntaan, eli jos tarvitsisimme toisen apua, meillä ei ole samanlaista tukiverkkoa kuin varsinaisella henkilökunnalla. Pienemmät oppilaat voin hätäratkaisuna hankalassa tilanteessa viedä takaisin iltapäiväkerhoon.

Opettajan työoloissa isoja eroja

Pia: Suomen oppilaita on Västeråsissa noin 40 koulussa. Yhdellä opettajalla on 5–10 koulua; riippuu muun muassa siitä, pystyykö lähellä olevien koulujen ryhmiä yhdistämään. Joillain kouluilla oman äidinkielen opetus on kaikilla esimerkiksi perjantaisin kello 8. Muuten opetus on iltapäiväpainotteista. 6–8-vuotiaiden koulupäivä päättyy yhden aikaan, ja heidän kanssaan voidaan aloittaa aikaisemmin. Esihenkilöiden suosituksen mukaan kuuden jälkeen ei pitäisi olla opetusta, mutta myöhäisin päiväni on päättynyt 18.30. Saamme itse suunnitella lukujärjestyksemme, jolloin siihen voi vähän vaikuttaa, mutta kaikki oppilaat pitää saada mahtumaan johonkin. Larissa: Suomessa usein tunti aamulla, seuraavassa oppilaitoksessa kahdelta iltapäivällä, ja iltatöitä saattaa olla puoli kahdeksaan asti. Silti opetusvelvollisuus ei aina tule täyteen. Pakollinen opetusvelvollisuus Suomessa on yleensä aineenopettajaa vastaava 20 tuntia, äidinkielen olisi 18. Käytännössä villi länsi. Jos on enemmän opetusta alakoulussa tai jos ei ole kelpoinen, velvollisuus on luokanopettajan mukainen eli 24 tuntia. Tämä on liikaa, fyysisesti eivät mahdu viikon sisään, venyttävät opettajien ja oppilaiden työpäiviä. Vaikuttaa myös palkkaan. On myös paljon opetuksen ulkopuolista työtä kuten viestintää huoltajien kanssa. Mikä teillä on opetusvelvollisuus?

Pia: Opetustunteja on 18–20. Suunnitteluaika ja yhteinen palaveriaika lasketaan erikseen. 45 tuntia viikossa on oman äidinkielen opettajan ja muidenkin aineenopettajien työaika, ja tästä 10 tuntia on omaa suunnittelua eli tuo förtroendetid

Larissa: Onko sama opetusvelvollisuus kuin vaikkapa ruotsi äidinkielenä tai vieraan kielen opettajalla?

Pia: Sanoisin, että kaikilla sijoittuu välille 17–20. Siirtymistä ei huomioida opetustunneissa, mutta siihen voi sisällyttää muuta työaikaa. Matkakuluja korvataan.

Larissa: Suomessa opetetaan 2 tuntia peräkkäin eli 90 minuuttia jokaiselle ryhmälle. Oppimistavoitteet ja arviointikriteerit perustuvat tälle tunnin pituudelle. Olen kuullut, että Ruotsissa oppitunnin pituus voi olla vaikka 30 minuuttia – mihin se riittää?

Pia: Ruotsissa ei tosiaan ole mitään vakiintunutta oppitunnin pituutta. Suositus on 60 minuuttia, ja suurin osa pyrkii siihen, mutta lukujärjestyksessä voi olla vaikka 60 minuuttia svenskaa, 35 minuuttia englantia ja 40 minuuttia matikkaa. Jos on tosi pieniä 1–2 hengen suomenryhmiä, on voitu pitää esimerkiksi 40 minuutin intensiivisiä tunteja, joilla ehtii tehdä paljon. Larissa: Onko lisäksi omakielistä ohjausta yleisopetuksen aikana suurelle osalle? Jos näin, määrä on ihan ok.

Pia: Äidinkielen opetus ja ohjaus ovat toisistaan riippumattomia. Oppilaalla on oikeus ohjaukseen, jonka määrä kartoitetaan yksilöllisesti: missä oppiaineessa tai -aineissa ja millä tavalla, oppitunneilla vai niiden ulkopuolella. Esimerkiksi yhden oppilaan kanssa tapasin aina perjantaiaamuisin ennen koulupäivän alkua ja käytiin läpi kuluneen ja tulevan viikon asioita.

Tutkinnot ja täydennyskoulutus

Larissa: Suomessa on 13 kieltä, joissa voi olla kelpoinen opettaja – isoista omista äidinkielistä vain viro, venäjä, kiina ja englanti. Koska kelpoisuusvaatimuksia ei ole, kunnat päättävät ja joka vuosi voi joutua hakemaan samaa omaa työtään.

Pia: Itse olen opiskellut Suomessa, ja minulla on sieltä opettajanpätevyys. Opettajankoulutus on erilainen – Suomessa vaatimukset ovat korkeammat, ja suomalainen opettajantutkinto on Ruotsissa hyvin arvostettu! Luulen, että käytännössä kaikissa äidinkielissä on mahdollista suorittaa kelpoisuus Ruotsissa. Oman äidinkielen pätevöitymiseen sisältyy pedagogisia ja kieliopintoja yliopistossa, mutta vaatimukset ovat vielä lievemmät, todennäköisesti koska opettajia on vaikea löytää. Jos olet tarpeeksi kauan ollut oman äidinkielen opettaja, kunta voi palkata vakituiseksi ilman muodollista pätevyyttäkin.

Larissa: Järjestetäänkö opettajille täydennyskoulutusta? Osa hakee omaan kieleensä täydennyskoulutusta, esimerkiksi viroon on tarjolla. Ongelma on, että kunnat eivät päästä palkallisesti osallistumaan, jos ei ole kunnan itsensä järjestämää.

Pia: Neljä kertaa vuodessa koulut ovat kiinni ja kaikki opettajat koulutuksessa. Oman äidinkielen opettajille on meillä omaa koulutusta. Suomen kielen opettajille Tukholman yliopiston suomen kielen laitos järjestää täydennyskoulutusta kaksi kertaa vuodessa. Miten teillä on järjestetty opettajien yhteistyö? Ruotsissa yleensä kunnalla on monikielisyyskeskus, johon kaikki oman äidinkielen opettajat kuuluvat. Tapaamme muita, joka keskiviikko on yhteinen palaveri Teamsissa, myös työryhmä- ja kieliryhmäpalavereja järjestetään.

Larissa: Isoissa kunnissa on yhteissuunnitteluaikaa, johon kaikki opettajat kokoontuvat. Tuusulassa olen ainut päätoiminen oman äidinkielen opettaja, lisäksi opetan neljä tuntia valinnaista yläkoulussa, koska 90 oppilaan määrästä huolimatta opetusvelvollisuus ei muuten täyty. Laajasti ei ole minkäänlaista verkostoa tai työhteisöä. Oman äidinkielen opettajien yhdistys järjestää vertaistukea ja juuri nyt myös maksutonta työnohjausta, mutta yleisesti ottaen näitä ei ole tarjolla.

Pia: Olen kuullut muissa kunnissa työskenteleviltä, että kaikkialla ei ole yhtä hyvä tilanne. Riippuu toki myös kielestä, joissain kielissä ei ole tarjolla koulutusta. Monikielisyyskeskukset tuovat kuitenkin työyhteisön, verkoston, lähiesihenkilön. Kuka on lähiesihenkilösi?

Larissa: Jossain koulussa rehtori – ei välttämättä hyvä vaihtoehto, jos ei ole tietämystä oman äidinkielen opettamisesta. Osa vertaa vieraan kielen opetukseen tai pitää turhana. Kunnassa voi olla koordinaattori, joka vastaa myös S2-opetuksesta tai erityisopetuksesta. Aina ei edes saa selville, kuka on esihenkilö.

Pia: Meillä on oma esihenkilö, joka nimenomaan ei ole töissä millään koululla. Häneltä saa tukea. Organisaatiotasolla tässä on iso ero.

Larissa: Kiitos tästä keskustelusta!

Pia: Kiitos minunkin puolestani, oli tosi kiinnostava kuulla, miten äidinkielen opetus Suomessa toimii.

LUKKI2 – intoa uuteen alkuun

LUKKI-verkosto saa jatkaa vieraiden kielten valtakunnallista kehittämistehtävää uudella hankekaudella 2026–2031.

Teksti NIINA SAUNAMÄKI kuva LUKKI

Lukuvuosi 2025–2026 on ollut LUKKI-verkostolle vaiherikas. Kun lukion valtakunnallisten kehittämistehtävien ensimmäinen hankekausi päättyi virallisesti heinäkuussa 2025, oli vielä epäselvää, tulevatko kehittämistehtävät uudestaan hakuun ja jos tulevat, millainen on aikataulu ja rahoitus.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun luotsaamassa LUKKI-verkostossa ajatuksemme oli, että syksyn ajan järjestämme mahdollisuuksiemme mukaan pienimuotoista toimintaa opettajille ja opiskelijoille – ja ennen muuta valmistaudumme tulevaan hakukierrokseen.

Loppusyksystä kehittämistehtävät tulivat uuteen hakuun, ja opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi hakijoista LUKKI-verkoston vieraiden kielten valtakunnallista kehittämistehtävää hoitamaan. Uutinen otettiin vastaan ilolla ja innostuksella LUKKI-verkostossa, ja uutta toimintakautta 2026–2031 lähdettiin heti suunnittelemaan.

Työ jatkuu

Toisella hankekaudella haluamme jatkaa aiempaa työtämme eli tukea opettajia pedagogisesti ja tarjota heille yhteisön, jossa voi jakaa kokemuksia ja parhaita käytänteitä. Haluamme innostaa opiskelijoita valitsemaan kieliä monipuolisesti ja jatkamaan kieltenopiskelua. Lisäksi osallistumme säännöllisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kieltenopetuksen tilanteesta. Toimimme aktiivisesti erilaisten yhteistyötahojen kanssa, koska kielten asia on yhteinen ja monipuolinen kieltenopetus on monella tavalla uhattuna.

Uuden hankekauden alussa olemme päättäneet panostaa lisää myös viestintään. LUKKI-verkostolle on hankittu viestintäkoordinaattori, joka hoitaa esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjä ja näkyvyyttä sekä osin tiedotusta toiminnastamme. Tavoitteenamme on tavoittaa kielten kenttä laajasti ja luoda vahvaa verkostoa kieliasioiden ympärille niin kasvotusten kuin verkossakin. Haluamme tavoittaa entistä paremmin myös S2-opettajat sekä ruotsinkielisten koulujen kieltenopettajat.

Valtakunnallinen vaikuttaminen ja läsnäolo on meille keskeistä. Olemme toteuttaneet tätä osittain LUKKI-lähettilästoiminnan kautta, ja toimintaa aiotaan ehdottomasti jatkaa. Etsimmekin eri puolilta Suomea aktiivisia kieltenopettajia,

jotka voisivat järjestää kieltenopettajille ja mahdollisesti myös opiskelijoille tapahtumia ja koulutuksia omalla alueellaan. Esimerkiksi Lapin alueella LUKKI-verkostolla on jo hyvin aktiiviset LUKKI-lähettiläät, mistä olemme valtavan iloisia.

Koulutusten, erilaisten tapahtumien ja verkostoitumisen lisäksi voimme tukea myös oppimateriaalin laatimista vähemmän opiskeltuihin kieliin. Laadukas materiaali on opettajalle keskeinen työväline. Ensimmäisellä hankekaudella luotiin A-venäjän materiaali Vinegret, johon voi tutustua kaikille avoimella sivustolla (https://lukionavenaja.wixsite.com/mysite).

Kirjoittaja: Niina Saunamäki

Niina Saunamäki on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun kieltenopettaja ja LUKKI-tiimin jäsen. Tutustu LUKKI-verkoston toimintaan: www.lukkiverkosto.fi, Facebook ja Instagram @lukkiverkosto.

LUKKI-verkosto suuntaa uuteen hankekauteen 2026–2031 avoimin mielin ja innostuneena. Olemme ylpeitä saadessamme jakaa tietotaitoa vieraista kielistä ja niiden opetuksesta valtakunnallisesti.

Mistä löytää motivaatio kielen oppimiseen?

MOSSA-hanke tutkii ruotsin kielen oppimismotivaatiota.

KIRSI WALLINHEIMO, SOFIE HENRICSON, ANNA WIDLUND, RAISA CARPELAN, EEVA-LIISA NYQVIST, ANNE-MAJ ÅBERG kuva OLGA VANKER

Motivaatiolla on keskeinen rooli kaikissa oppimisprosesseissa. Motivaatio vaikuttaa siihen, kuinka halukas oppija on sitoutumaan tehtävään ja jatkamaan työskentelyä silloinkin, kun opittava sisältö tuntuu vaikealta ja vaatii erityistä ponnistelua. Mutta mistä kielenoppimisen motivaatiossa oikeastaan on kyse, ja miten sitä voi tutkia? Tätä tarkastelemme uudessa tutkimushankkeessamme, jossa aiheena on motivaatio oppia ruotsin kieltä suomenkielisissä peruskouluissa.

MOSSA tutkii motivaatiota Nelivuotinen MOSSA-tutkimushanke motivaation merkityksestä ruotsin oppimisessa tulevaisuuden Suomessa (Grogrund för svenskkunskaper i framtidens Finland – Motivation att lära sig svenska som andra inhemska språk i den grundläggande utbildningen) on alkanut vuoden 2026 alusta. Hankkeessa tutkitaan ruotsin kielen oppimismotivaatiota suomenkielisissä peruskouluissa ja analysoidaan motivaation ulottuvuuksia ja motivaation kehittymistä. Lisäksi tutkitaan keinoja, joilla oppilaiden motivaatiota voidaan lisätä. Tätä on tärkeä selvittää, sillä ruotsin kielen oppimistulokset ovat olleet huolestuttavassa laskusuunnassa esimerkiksi Karvin kansallisissa arvioinneissa, ja yhdeksi selitykseksi tähän on tarjottu motivaation puutetta.

Hankkeen piirissä tehdyn tutkimuksen on tarkoitus syventää tietoamme ja ymmärrystämme motivaatiosta oppia ruotsin kieltä suomenkielisen perusopetuksen vuosiluokilla 6–9. Tutkimukseen osallistuu oppilaita ja ruotsin opettajia eri puolilta Suomea. Aineistoja

kerätään muun muassa kyselyin, haastatteluin ja luokkahuonehavainnoinnein. Lisäksi aineistona tullaan käyttämään oppilaiden arvosanatietoja. Hankkeessa testataan ja arvioidaan menetelmiä, joilla oppilaiden motivaatiota voidaan lisätä. Tieteellisten tavoitteiden ohella hanke pyrkii täten tuottamaan konkreettista ohjausta kielten opettajille siitä, miten motivaatiota voisi tukea ja kehittää.

Vaikka hanke keskittyykin ruotsin kielen oppimiseen ja sen erityispiirteisiin suomenkielisessä perusopetuksessa, kielenoppimismotivaatiota lähestytään monikielisestä näkökulmasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

pilaiden kieliminää eli sitä, millaisena he näkevät itsensä ruotsin kielen käyttäjinä nyt ja tulevaisuudessa. Näkevätkö oppilaat itsensä tulevina ruotsin tai esimerkiksi englannin kielen taitoisina yksilöinä, vai tukeeko kielenopetus oppilaan minäkuvan kehittymistä monikieliseksi yksilöksi, jonka monipuolinen kielitaito avaa ovia elämän eri vaiheissa ja ulottuvuuksissa?

Kirjoittajat: Kirsi Wallinheimo, Sofie Henricson, Anna Widlund, Raisa Carpelan, Eeva-Liisa Nyqvist, Anne-Maj Åberg

Yliopistonlehtori Kirsi Wallinheimo ja professori Sofie Henricson johtavat hanketta

MOSSA-hankkeen tutkijaryhmä: Eeva-Liisa Nyqvist (vas.), Anne-Maj Åberg, Raisa Carpelan, Sofi e Henricson, Henni Kuitunen, Th erese Lindström Tiedemann , Anna Widlund ja Kirsi Wallinheimo. Hankkeen edetessä rekrytoidaan myös väitöskirjatutkijoita ja tutkimusavustajia.

Teksti

MUKAAN HANKKEESEEN?

MOSSA-hanke kutsuu ruotsinopettajia ja suomenkielisiä peruskouluja mukaan etsimään ja vahvistamaan ruotsin opiskelun kipinää. Jos olet kiinnostunut hankkeesta, haluat osallistua tutkimukseen tai kehittää yhdessä uusia tapoja innostaa oppilaita ruotsin pariin, otathan rohkeasti yhteyttä. Tavoitat meidät hankkeen sähköpostin kautta osoitteessa mossa@ helsinki.fi tai ottamalla yhteyttä hankkeen johtajiin. Yhdessä voimme löytää keinoja, joilla ruotsin opiskelu tuntuu merkitykselliseltä, mielekkäältä ja motivoivalta arjen koulutyössä.

MOSSA-hankkeen verkkosivuilla on lisätietoa hankekokonaisuudesta: https://blogs.helsinki.fi/mossa-motivation-svenska/fi.

Hanketta rahoittavat Svenska litteratursällskapet i Finland ja Svenska kulturfonden. Tutkimushanke toteutetaan Helsingin yliopiston humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhteistyönä, ja Åbo Akademi toimii hankkeen yhteistyökumppa-

Suosikkisarjan uudistus jatkuu!

Uudistettu Buenas Migas 3 sisältää paljon kulttuuriin liittyviä teemoja ja matkailua sekä arkipäivän vuorovaikutusta. Suullista kielitaitoa kehitetään vaihtelevin keskusteluharjoituksin pareittain ja ryhmässä. Kieliopista uutena opitaan konditionaali, subjunktiivi ja futuuri. Kirjaa tukevat autenttiset videot inspiroivat niin opiskelijaa kuin opettajaa! Soveltuu taitotasolle A2–B1.

nina. Hankeaika on 1.1.2026–31.12.2029. Humanistisessa tiedekunnassa osahankkeen johtajana toimii professori Sofie Henricson ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa osahanketta johtaa yliopistonlehtori Kirsi Wallinheimo. Tämän aukeaman kuvassa molemmat osahankkeet ovat kokoontuneet ensimmäiseen hankekokoukseen Helsingin yliopiston Metsätalossa tammikuussa 2026.

English, Deutsch, Español!

EDE-kurssi monipuolistaa Ulvilan yhteiskoulun kielitarjontaa.

Kaksi vuotta kestävässä EDE-valinnaisaineessa syvennetään

englannin kultt uurintuntemusta ja tutustutaan saksan ja espanjan kieliin. Pääpaino on suullisessa kielitaidossa.

Teksti MARI ATKINS kuva JENNI LAHTINEN

Lyhyiden valinnaisainekurssien tarjoaminen päättyi yläkoulussa valinnaisaineuudistuksen myötä. Ennen uudistusta koulussamme oli tarjottu Go Ahead -nimistä englannin suullista lyhyttä valinnaisainetta. Kurssi keskittyi englannin puheen tuottamiseen, ja alusta asti mukana oli myös fonetiikan opetusta. Koska meillä oli sekä amerikan- että brittienglannin osaajia, kurssi oli jaettu kahteen osaan – amerikanenglantiin ja brittienglantiin. Uudistuksen jälkeen, muutaman välivuoden jälkeen aloimme pohtia, mitä vastaavaa, eri kieliä tai kulttuureja yhdistävää valinnaisainetta voisimme tarjota pitkänä kurssina (2 vvt / 2 v). Tästä sai alkunsa EDE eli English, Deutsch, Español!

Englantia, saksaa ja espanjaa

EDE-kurssilla kieli ja opettaja vaihtuvat puolivuosittain, eli 8. luokalla on amerikanenglantia ja saksaa, 9. luokalla brittienglantia ja espanjaa.

Opettajien palkkaus on järjestetty koulussamme niin, että jokaiselle opettajalle maksetaan 1 vvt / opetusvuosi. Emme ole kokeneet, että EDE kilpailisi muiden kielten valinnaisaineiden kanssa, päinvastoin. Pidämme tärkeänä, että kieliä tarjotaan eri muodoissaan, ja EDE on yksi mukava vaihtoehto, jos haluaa tutustua eri kieliin vähän kevyemmin.

Arvioinnissa käytämme monipuolisia menetelmiä kielen ja aiheen mukaan. Jokaisesta osiosta annetaan numeroarviointi, ja päättöarvosanaksi tulee näiden arvosanojen keskiarvo.

Pääpaino suullisessa taidossa

Kurssille tulo edellyttää hyvää englannin peruskielitaitoa, innostuneisuutta ja halukkuutta ilmaista itseään vieraalla kielellä kirjallisesti ja suullisesti.

Englannin osioissa mennään syvemmälle maantuntemukseen, historiaan, kulttuuriin ja kieleen. Myös ääntämistä harjoitellaan. Saksassa ja espanjassa taas keskitytään maantuntemuksen ja kulttuurin lisäksi kielen alkeisiin kuten itsensä esittelemiseen, kuulumisten kyselyyn ja kaupassa tai ravintolassa asiointiin.

EDE-kurssilla kieli ja opettaja vaihtuvat puolivuosittain, eli 8. luokalla on amerikanenglantia ja saksaa, 9. luokalla brittienglantia ja espanjaa.

Pääpaino pyritään pitämään suullisen kielitaidon kehittämisessä kaikissa kielissä. Oppilas saa mahdollisuuden kansainväliseen kanssakäymiseen erilaisten kommunikaatiokanavien kautta eri kielillä.

Kansainvälisiä yhteyksiä

Tunneilla tärkeintä on oppilaan oma osallisuus ja kiinnostuksen herättäminen. Teemme paljon pari- ja ryhmätöitä, mutta

EDE-kurssin tavoitteena on kansainvälisyyteen kasvaminen, vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksen laajentaminen ja monipuolisen kielitaidon arvostaminen.

GET INTERNATIONAL – in English, auf Deutsch & en español! (EDE)

Tavoitteet Kansainvälisyyteen kasvaminen, vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksen laajentaminen sekä monipuolisen kielitaidon arvostaminen.

Oppilas syventyy englannin kielen suulliseen tuottamiseen, Brittein saarten ja Pohjois Amerikan maantuntemukseen ja kulttuuriin.

Ulvilan yhteiskoulun EDE-kurssin opettajat: Mari Atkins (vas.), Heini Luomanmäki, Suvi Sinkko-Latvala, Annina Hiidenoja ja Kaisa Västi.

katsomme myös elokuvia, kuuntelemme musiikkia, leivomme ja nautimme vierailijoista. Espanjassa apuna oppilailla on maksullinen kielenoppimissovellus. Mahdollisuuksien mukaan olemme myös eri eTwinning-projekteissa mukana – yleensä saksan kielen osiossa, joissa projektien yhteistyökielenä on ollut englanti tai osin saksakin.

Monena vuonna olemme EDE:n USA-jaksolla tehneet englanniksi yhteistyötä ranskalaisen Collège Béatrice de Savoien kanssa, jolloin oppilaamme ovat saaneet ystävystyä samanikäisten ranskalaisnuorten kanssa. Yleensä toteutus on ollut Canva-projekti, jossa jokainen on esitellyt itsensä ja koulunsa. Halukkaat ovat voineet antaa yhteys-

ULVILAN YHTEISKOULU

ULVILAN yhteiskoulu on Ulvilan kaupungin ainoa yläkoulu, ja sen oppilasmäärä on noin 460.

Ulvilassa voi valita A2-kieleksi saksan, ja yleensä saksan valitsijat siirtyvät alakoulusta eikä uutta B2-ryhmää synny enää yläkoulun puolelle.

EDE-valinnaisen lisäksi Ulvilan yhteiskoulussa tarjotaan B2-kielenä saksaa ja espanjaa. Näistä espanja on yleensä alkanut joka vuosi, mutta saksan ryhmää ei ole tullut pitkään aikaan.

tietonsa, ja näin oppilaat ovat jatkaneet yhteydenpitoa myöhemminkin.

Innostuneet oppilaat ja opettajat ovat työn suola! Tätä olemme saaneet kokea EDE-kurssilla, ja suosittelemme sitä muuallakin toteutettavaksi.

Italiaa makuun!opiskelijan

Italiano con gusto on uusi, innostava sarja italian opetukseen.

Sarjan monipuoliset teksti- ja tehtävätyypit harjoittavat kielitaidon jokaista osa-aluetta ja kertaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Myös kulttuuri ja maantuntemus tulevat tutuiksi.

Kirjojen selkeä rakenne tukee opiskelua ja helpottaa opettajan työtä.

Sarja kattaa taitotasot A1–A2.

Monimuotoinen kansainvälinen intensiivikurssi

Näin onnistut järjestämisessä!

Teksti MIRJAM GAMRASNI, MAARIT OHINEN-SALVÉN

Korkeakoulujen monimuotoiset intensiivikurssit eli Blended Intensive Programmes (BIPs) ovat Erasmus+-rahoituksella toteutettavia lyhytaikaisia opiskelija- ja henkilöstövaihtoja, joihin kuuluu aina sekä virtuaalista että fyysistä liikkuvuutta. Fyysisen osuuden kesto on 5–30, yleisimmin viisi päivää. Virtuaalisen osuuden kestoa ei ole hakukriteereissä määritelty, ja sen voi järjestää joko ennen fyysistä osuutta tai sen jälkeen. Muodoltaan se voi olla esimerkiksi sarja lyhyitä online-luentoja, online-kurssi tai virtuaalinen workshop. Opiskelijoille suunnatussa BIP-kurssissa opintopisteiden minimilaajuus on 3 ECTS. BIP-kurssien kansainvälisen luonteen vuoksi niiden teemoiksi soveltuvat erityisen hyvin monikielisyyteen ja kulttuurienväliseen viestintään liittyvät aiheet.

Tässä artikkelissa jaamme omiin kokemuksiimme perustuvia käytännön vinkkejä onnistuneen monimuotoisen intensiivikurssin järjestämiseen. Keskitymme erityisesti Ulysseus Eurooppa -yliopistoallianssimme partnerikorkeakoulujen asiantuntija- ja tukihenkilöstölle suunnattuun kulttuurienvälistä viestintää ja monikielisyyttä käsittelevään BIPkurssiin, joka järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 2024 Haaga-Heliassa ja keväällä 2025 MCI Innsbruckissa (https://ulysseus.eu/news/bip-on-multilingualism/).

Kolme korkeakoulua kolmesta eri maasta BIP:n järjestävä korkeakoulu saa oman oppilaitoksen Erasmus+-varoista järjestelyrahaa. BIP:n suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa on oltava mukana vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri ohjelmamaasta. Koska järjestelyraha on tarkoitettu järjestävälle korkeakoululle, saapuvat osallistujat kustantavat matkakulunsa oman korkeakoulunsa myöntämällä Erasmus+-liikkuvuusrahalla. Osallistujia voi tulla myös ohjelmamaiden ulkopuolelta, mutta heitä ei lasketa rahoitukseen vaikuttaviksi osallistujiksi.

Järjestelyraha on kokonaissumma, ja koordinoivalla korkeakoululla on päätösvalta rahoituksen jakautumisessa eri kululajien kesken. Sallittuja käyttökohteita ovat muun muassa suunnitteluun ja toteutukseen käytettävä työaika, ohjelma, markkinointimateriaalit, retket, tarjoilut ja muut mahdolliset kulut kuten BIP:ssä mahdollisesti tarvittavan maksullisen sovelluksen lisenssimaksu.

BIP-kurssin järjestäminen alkaa ottamalla yhteyttä oman korkeakoulun kansainvälisiin palveluihin rahoituksen var-

mistamiseksi. Yhteydenottoa varten kannattaa valmistella lyhyt esittely omasta ideasta ja suunnitelmasta. Lisäksi on hyvä tarkistaa, että tarvittavat kolmen eri ohjelmamaan korkeakoulut ovat sitoutuneet ohjelman suunnitteluun.

Partnereiden etsinnässä tehokkainta on hyödyntää oman korkeakoulun kv-verkostoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää partnereiden sitouttamiseen yllättävien peruutusten varalta. Järjestävän korkeakoulun vastuulla on toimittaa ohjelma, markkinointimateriaali, aikataulut ja muut olennaiset tiedot partnereille hyvissä ajoin sekä tiedottaa mahdollisista muutoksista viipymättä. Osallistujille arvokasta tietoa ovat myös kohdemaahan liittyvät käytännön asiat kuten majoitusmahdollisuudet, julkinen liikenne, sää, ravintolat ja nähtävyydet.

Erityisesti ensimmäiseen fyysisen liikkuvuuden päivään on tärkeää sisällyttää ryhmäytymistä edistäviä aktiviteetteja, joilla pohjustetaan kaikille osallistujille psykologisesti turvallista oppimisympäristöä.

Sisällön suunnittelu BIP-kurssit ovat erityisen suosittuja Eurooppa-yliopistoalliansseissa, mutta niitä järjestävät myös Eurooppa-yliopistoaloitteen ulkopuoliset korkeakoulut. BIP-kurssit ovatkin mainio tapa syventää kansainvälistä yhteistyötä sekä lisätä kansainvälisiä liikkuvuusmahdollisuuksia. BIP-kurssit ovat osoittautuneet suosituksi kansainvälistymisen vaihtoehdoksi niille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä pitkiin lukukausivaihtoihin. BIP-kurssien myötä myös henkilöstöliikkuvuus on lisääntynyt useassa korkeakoulussa.

Tavoitteiden ja sisällön suunnittelussa lähtökohtana on aina kohderyhmä. Kenelle BIP-kurssi on suunnattu: opiskelijoille, opettajille, tutkijoille vai hallintohenkilöstölle? Kohderyhmä asettaa jossain määrin odotuksia BIP:ssä käytettäville toimintatavoille. Opiskelijoille suunnatussa BIP:ssä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen, vertaistukeen sekä BIP-ohjelman ulkopuolisiin yhteisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Näihin on hyvä osallistaa järjestävän korkeakoulun opiskelijoita.

Kun kohderyhmä ja aihe ovat selvillä, on aika päättää tavoitteet, keskeiset sisällöt ja toimintatavat. Oman kokemuksemme mukaan virtuaalinen osuus kannattaa järjestää ennen fyysistä osuutta, jolloin virtuaalinen osuus toimii hyvänä orientaationa aiheeseen ja tutustuttaa osallistujia toisiinsa jo ennen fyysistä tapaamista. Sekä fyysisessä että virtuaalisessa osuudessa kannattaa käyttää mahdollisimman aktivoivia ja vaihtelevia toimintatapoja. Omassa monikielisyyttä ja kulttuurienvälistä viestintää käsittelevässä BIP-kurssissamme olemme käyttäneet muun muassa lyhyitä tietoiskunomaisia luentoja, pari- ja ryhmätyöskentelyä, simulaatioita, pelillistämistä ja vertaisreflektiota. Lisäksi virtuaalisosuuden aikana voidaan antaa ennakkotehtäviä osallistujille ja siten osallistaa heitä BIP-kurssin sisällön tuotantoon. Sisältöä on kehitetty vuosien varrella vastaamaan paremmin nykyajan työelämän tarpeita. Esimerkiksi tänä vuonna ohjelmassa painotetaan myös kulttuurienvälistä viestintää hybridityöympäristössä, sillä online-ympäristö on entistä tavallisempi kansainvälisessä asiantuntijatyössä.

Omassa toteutuksessamme huomasimme esimerkiksi joidenkin osallistujien kokemattomuuden julkisessa esiintymisessä sekä epävarmuuden vieraalla kielellä toimimisessa kansainvälisessä osallistujajoukossa.

Erityisesti ensimmäiseen fyysisen liikkuvuuden päivään on tärkeää sisällyttää ryhmäytymistä edistäviä aktiviteetteja, joilla pohjustetaan kaikille osallistujille psykologisesti turvallista oppimisympäristöä. Samalla myös vähemmän vierasta kieltä puhumaan tottuneet osallistujat pääsevät aktivoimaan kielitaitoaan kevyemmillä aiheilla. Omassa BIP-kurssissamme osallistujat saivat itse esitellä oman kulttuurinsa ja korkeakoulunsa muille osallistujille ennalta annettujen ohjeiden mukaisesti. Erityistä painoarvoa annetaan jokaisessa toteutuksessa isäntämaan kielelle ja kulttuurille.

Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen

Toimintaa tukevat, tarkoituksenmukaiset materiaalit ja työkalut on hyvä valita huolellisesti. Järjestävässä korkeakoulussa muutenkin käytössä oleva sähköinen oppimisalusta on hyvä työkalu myös BIP-työskentelyssä. Sen kautta voi jakaa sekä BIP:n sisältöön liittyviä materiaaleja että käytännön tietoa esimerkiksi majoituksesta. Oppimisalustalle voi myös kerätä osallistujien omia tuotoksia. Järjestäjän on syytä varmistaa, että kaikilla osallistujilla on helppo pääsy digitaaliselle oppimisalustalle.

Omissa BIP-kursseissamme olemme käyttäneet Ulysseus Eurooppa -yliopiston omaa Moodle-oppimisalustaa, johon kaikki allianssiin kuuluvat opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet pääsevät kätevästi kirjautumaan omilla korkeakoulutunnuksillaan. Lisäksi koimme Howspace-työkalun erittäin toimivaksi osallistujien BIP-aiheeseen liittyvien ennakko-odotusten keräämisessä ja vastaavasti oppimiskokemusten reflek-

toinnissa. Tämä toi hyvin esiin osallistujien ajattelun kehittymisen BIP-kurssin aikana.

Kurssiohjelmaa suunniteltaessa on hyvä jättää aikatauluihin pientä liikkumavaraa ja miettiä vaihtoehtoja siltä varalta, että jotkin asiat vievät ennakoitua enemmän tai vähemmän aikaa tai matkaan tulee muita yllättäviä muutoksia. Näin varmistetaan sujuvan työskentelyn jatkuminen myös ennalta-arvaamattomissa tilanteissa.

Mahdollisia kompastuskiviä

Hallinnolliset kiemurat vaativat tietynlaista osaamista järjestävässä korkeakoulussa, jotta asiat sujuvat mutkattomasti, sillä paperityötä ja raportointia on paljon. Osallistujien houkutteleminen erityisesti järjestävästä korkeakoulusta voi muodostua haastavaksi, koska päivittäisestä työstä voi olla hankala irrottautua oman organisaation tiloissa. Itse huomasimme, että haagahelialaisilta tuli huomattavasti enemmän hakemuksia esimerkiksi Itävallassa ja Ranskassa kuin kotimaassa järjestettäviin BIP-toteutuksiin.

Osallistujia valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota tasaisiin osallistujamääriin korkeakoulujen kesken, jotta vuorovaikutus on mahdollisimman tasapainoista ja kulttuurienvälinen kokemus toteutuu niin täysimääräisenä kuin mahdollista. Lisäksi osallistujien erilaiset taustat, työnkuva ja hierarkkinen asema omassa korkeakoulussa vaikuttavat merkittävästi ryhmäytymiseen ja ryhmähengen syntymiseen.

Omassa toteutuksessamme huomasimme esimerkiksi joidenkin osallistujien kokemattomuuden julkisessa esiintymisessä sekä epävarmuuden vieraalla kielellä toimimisessa kansainvälisessä osallistujajoukossa. Järjestäjien tulee huolehtia, että kaikki tuntevat olonsa psykologisesti turvalliseksi ja kunnioitetuksi. Jos syntyy konflikteja esimerkiksi kulttuurierojen takia, niihin on reagoitava heti.

Miksi juuri BIP-kurssi?

Monimuotoiset intensiivikurssit tarjoavat sekä osallistujilleen että järjestäjilleen unohtumattoman kansainvälisen kokemuksen. Kansainväliset verkostot kasvavat, oma ammatillinen osaaminen syventyy, ja ajattelu avartuu kuin huomaamatta. Opiskelijoille BIP-kurssit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kansainvälistyä ja kehittyä; kurssit tukevat henkilökohtaista kasvua ja kartuttavat osaamispääomaa.

Vaikka BIP-kurssin järjestäminen onkin työlästä ja vaatii monipuolista osaamista, on se kaiken vaivan arvoista. Innostuneen kansainvälisen ryhmän energia ja sitoutuminen antavat takaisin moninkertaisesti sekä henkilökohtaisella että instituutiotasolla.

Kirjoittajat: Mirjam Gamrasni, Maarit Ohinen-Salvén FM Mirjam Gamrasni on Project Specialist ja FL Maarit Ohinen-Salvén yliopettaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Ulysseus Eurooppa on yksi Euroopan 73:sta Eurooppa-yliopistosta. Siinä on mukana kahdeksan korkeakoulua eri maista. Lue lisää: https://ulysseus.eu/.

Oodi vaihteleville työtavoille

Paljon keskustelua käydään siitä, kumpi on parempi, digi vai perinteinen kirja. Pakko ei kuitenkaan ole valita vain jompaakumpaa, vaan molemmista voi poimia parhaat hyödyt. Tämän jutun vinkeillä digimateriaalin käyttäjä pääsee luokassa hetkeksi irti ruudun äärestä.

Teksti KRISTA KAIPAINEN, MARIA VIROKANNAS, ANNA HALME kuva RDNE STOCK PROJECT

On turha kuvitella, että digistä päästäisiin kokonaan eroon – eikä tarvitsekaan, sillä uusissa digimateriaaleissa on myös paljon hyviä puolia. Monen opettajan mielestä paras malli on luokkahuoneen sisäinen hybridi: digin ja muiden työtapojen vaihteleva käyttö. Tähän juttuun kerättiin vinkkejä Tempuksen toimitusneuvoston kieltenopettajilta, jotka toimivat eri asteilla.

Muutakin kuin digiä – kaikenikäisille

Liiallinen digilaitteilla vietetty aika on tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Terveysriskejä on muun muassa silmille, lihaksille ja nivelille. Uni voi häiriintyä, mielenterveys ja aivoterveys kärsiä ja esimerkiksi päänsäryt lisääntyä. Aivoterveyden näkökulmasta erityisen kuormittavaa on digilaitteilla multitaskaaminen eli vaikkapa koulutehtävien tekeminen ja somen seuraaminen yhtä aikaa. Tästä seuraa väsymystä, ärtymystä ja keskittymisen haasteita. Ruudun tuijottaminen on staattista, ja siihen on vaikea yhdistää varsinaista toiminnallisuutta ja liikettä, jotka kuitenkin tutkimustiedon mukaan hyödyttävät kaikenikäisten oppimista.

Digimateriaalin käyttö yleistyy yläkoulusta alkaen, ja lukiossa ja etenkin aikuisten opetuksessa on vaarana jäädä digin vangiksi. Ammattikorkeakoulun ruotsinopettaja Katja Hämäläinen kertoo omasta opetuksestaan, että vähäisiä tunteja ei käytetä kirjoittamiseen tai lukemiseen vaan kielen aktiiviseen käyttämiseen. Materiaalit ovat sähköisiä, mutta suullisia harjoituksia on paljon.

Kone kiinni edes hetkeksi

Vaikka käytössä olisi digitaalinen oppimateriaali, kannattaa pysähtyä miettimään, mitkä kaikki tehtävät olisi mahdollista tehdä ilman digikirjaa tai läppäriä. Jokaiseen tuntiin on hyvä keksiä edes yksi tällainen tehtävä, vaikkapa tunnin aluksi tai lopuksi. Lukion englanninopettaja Maria Virokannas sanoo opiskelijoiden ehdollistuvan nopeasti sille, että opettaja pyy-

tää välillä sulkemaan koneen. Toisinaan tuntuu, että pyyntöä seuraa luokan kollektiivinen helpotuksen huokaus. Opettajan ”opetustuokiot” esimerkiksi kielioppiasiasta voi totutella pitämään aina niin, että koneet ovat kiinni. Kaikki keskustelutehtävät ryhmissä tai parin kanssa voi helposti toteuttaa ilman läppäriä. Tehtävät voi kirjoittaa taululle, jolloin oppijat joutuvat katsomaan myös pidemmälle kuin oman läppärin näytölle. AB-keskustelun repliikit voi jakaa paperilla. Kun kone ei ole käsillä, vähenee kiusaus tehdä sillä samalla jotain tehtävän ulkopuolista.

Vaikka käytössä olisi digitaalinen oppimateriaali, kannattaa pysähtyä miettimään, mitkä kaikki tehtävät olisi mahdollista tehdä ilman digikirjaa tai läppäriä. Jokaiseen tuntiin on hyvä keksiä edes yksi tällainen tehtävä, vaikkapa tunnin aluksi tai lopuksi.

Vaihtelua tunneille

Paperille tehtävät sanelut voivat tuoda vaihtelua ja tehostaa oppimista. Vaihtelua saa myös erilaisista peleistä. Ilman opiskelijan omaa näyttöä toimivia pelejä ovat esimerkiksi Tarsia-palapelit, keskustelukortit eri aiheista, kollokaatioparit ja muut yhdistelytehtävät ja sananselityskortit.

Pelin voi laatia itsekin. Tekemiseen riittää A4-arkki ja vastauspainikkeet, ja aiheeksi kelpaa mikä tahansa. Peliin voi koota esimerkiksi ajanmääreitä tai prepositioilmauksia. Opiskelijat pelaavat neljän hengen ryhmissä siten, että jokainen vuorollaan toimii kysyjänä ja muut vastaavat. Paperi taitellaan niin, ettei kysyjä näe muiden kohtien vastauksia.

Digimateriaalin käytössä on paljon hyviä puolia, mutta muun muassa aivo- ja silmäterveyden vuoksi välillä on syytä kirjoittaa tehtävät taululle ja palata paperiin.

Tekstin käsittelyä

Jos digimateriaalissa on pohjana perinteiseen tapaan pidempi teksti, sen tulostaminen jokaiselle ryhmässä voi olla vaivan arvoista. Ensin luetaan teksti paperilta. Etsi sana tekstistä -tehtävät on mukava välillä tehdä alleviivaamalla paperille, ja nopeille on helppo heittää lisätehtäväksi lisää muistiinpanoja, esimerkiksi kaikkien menneiden aikamuotojen merkitseminen tekstiin. Lukion ranskanopettaja Krista Kaipainen vinkkaa: ”Itse tulostan yhden A-nelosen, johon olen koonnut kappaleen tärkeimmät tekstipätkät, ja näitä käytetään koko viikko, jäävät luokkaan.”

Jos taas käytössä on perinteinen paperikirja, vastaavasti vastaukset voi kirjoittaa digialustaan. Tällöin opettaja näkee yhdellä silmäyksellä, kuinka pitkällä ollaan ja mikä on ollut vaikeaa.

Vinkkejä lukioon

Kun lukion lyhyen kielen digikirjassa on esimerkkifraaseja tyyliin ”kerro harrastuksestasi”, opettaja voi antaa kymmenen minuuttia aikaa opetella ulkoa kolme itselleen mieluista harrastusta. Tässä digimateriaali – esimerkit, sanasto, äänite, tarvittaessa googlaus harvinaisemmasta harrastuksesta –on hyödyllinen, jotta kaikki saavat sopivasti apuja. Sitten koneet suljetaan ja kysymykset harrastuksista esitetään luokassa viittaamalla tai pistokokein, opettajajohtoisesti tai ryhmissä. Jos yksi kolmesta harrastuksesta on unohtunut, ei

haittaa, vaan yksikin mieleen jäänyt sanonta voi riittää suoritukseksi.

Suullisessa kokeessa on kysymyspatteristo, joihin vastaillaan ilman apuvälineitä pienissä ryhmissä. Samalla muu ryhmä tekee lyhyet yksilövideot jostakin kokeen kysymyksestä, joka inspiroi itseä. Kun on jo joutunut opettelemaan vastaamaan lyhyesti kysymykseen ulkomuistista, on helpompi käyttää apuvälineitä maltilla vastausta laventaessa.

Pitkässä kielessä Abitti-ainekirjoituksen aiheet kerrotaan etukäteen ja mukaan saa tuoda korkeintaan 50 sanan pituisen suunnitelman paperilla. Suunnitelmaa vilautetaan opettajalle, joka tarkistaa, ettei siinä ole kokonaisia lauseita tai muuten liian valmista tekstiä. Näin opiskelijan suunnitteluun tulee pitkäjänteisyyttä. Lisäksi paperilla suunnittelun hyödyt voivat aueta yo-kokeihin valmistautuvalle opiskelijalle, kun niistä saa omakohtaista kokemusta.

Kirjoittajat Krista Kaipainen, Maria Virokannas ja Anna Halme

Krista Kaipainen ja Maria Virokannas ovat lukion kieltenopettajia pääkaupunkiseudulta. Molemmat toimivat Tempuksen toimitusneuvostossa, jonka muidenkin jäsenten kommentteja on kerätty tähän juttuun. Toimitusneuvosto on SUKOLin hallituksen nimittämä työryhmä, joka päättää lehtien teemoista ja sisällöstä. Toimitusneuvoston sihteerinä toimii SUKOLin toiminnanjohtaja, Tempuksen toimitussihteeri Anna Halme.

Kysely tuo esiin huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta

OAJ:n teettämän kyselyn tuloksista selvisi muun muassa, että vain kolmasosa suhtautuu toiveikkaasti lasten ja nuorten tulevaisuuteen.

Koulutus nousi ykköseksi, kun avokysymyksessä selvitettiin, mistä yhteiskunta ei saa tinkiä edes tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Teksti ANNA HALME kuva KAROLINA GRABOWSKA

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ teetti vuoden 2025 lopulla Taloustutkimuksella laajan kyselyn, jonka tulosten mukaan vain 34 % Suomessa asuvista suhtautuu lasten ja nuorten tulevaisuuteen optimistisesti. 77 % luottaa kuitenkin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kykyyn rakentaa parempaa tulevaisuutta. Lähes jokainen eli 94 % pitää laadukasta koulutusta tärkeänä myös arjen turvallisuuden kannalta.

”Halusimme laajalla kyselyllä selvittää, millaisia huolia Suomessa asuvilla liittyy lasten ja nuorten arkeen, millaiset ratkaisut toisivat toivoa paremmasta ja mitä koulutuksesta ajatellaan”, puheenjohtaja Katarina Murto sanoo tiedotteessa, jonka OAJ julkaisi kyselyn tuloksista tammikuussa 2026. ”Suomi on käännekohdassa. Koko yhteiskunnan ja erityisesti päättäjien on nyt tärkeää pysähtyä näiden tulosten äärelle. Moni lasten, nuorten ja koko Suomen tulevaisuutta varjostava huoli voidaan ratkaista huolehtimalla laadukkaasta ja riittävästi resursoidusta koulutusjärjestelmästä sekä opettajien jaksamisesta ja mahdollisuudesta tehdä työtään hyvin.”

NÄIN KYSELY TEHTIIN

TALOUSTUTKIMUKSEN toteuttamassa kansalaiskyselyssä yli 2 000 Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta kertoi ajatuksiaan lasten ja nuorten arjesta ja tulevaisuudesta. Lisäksi paneuduttiin vastaajien näkemyksiin koulutusjärjestelmästä. Tutkimus toteutettiin marras–joulukuussa 2025. Vastaukset kerättiin Internet-paneelilla ja vieraskielisille suunnatulla erillisellä kyselyllä. Kaikkiaan vastaajia oli 2 093, joista vieraskielisiä 218.

Mikä uhkaa arjessa?

Lasten ja nuorten arjessa huolta aiheuttavat liiallinen ruutuaika (77 %), mielenterveys (73 %), kiusaaminen (64 %), julkisen

talouden tilanne (64 %), mahdollisuudet työllistyä opintojen jälkeen (62 %) sekä koulutuksen laatu ja resurssit (62 %). Kun vastaajilta kysyttiin, mikä heitä lasten ja nuorten arjessa huolettaa kymmenen vuoden kuluttua, kiusaaminen putosi 8. sijalle ja koulutuksen laatu ja resurssit nousi huolijärjestyksessä neljänneksi.

Yhdeksän kymmenestä arvostaa opettajan ammattia kouluarvosanan 8–10 verran; arvostuksen keskiarvo on 8,97. Vastaajat pitävät lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeänä erityisesti koulutettuja ja päteviä opettajia.

Kyselyn tuloksista selviää, että neljä viidestä (81 %) on melko tai erittäin huolissaan perustaitojen heikkenemisestä ja oppimistulosten laskusta Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä. Seitsemää kymmenestä huolettaa koulutuksen rahoitus ja leikkaukset (71 %). Yhtä moni kantaa huolta matalasta vaatimustasosta (73 %) eli siitä, että opinpolulla pääsee eteenpäin ilman riittävää osaamista. Niin ikään koulutuksessa huolettaa erityisluokkien ja pienryhmien väheneminen (68 %), liian suuret ryhmäkoot (66 %) ja opettajien liiallinen työkuorma ja jaksaminen (66 %).

Koulutuksen merkitys

Päättäjät eivät saa vastaajilta hyvää arvosanaa: vain kolme kymmenestä Suomessa asuvasta luottaa siihen, että hallitus ja eduskunta haluavat rakentaa lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta. Vastaajien mielestä koulut, päiväkodit ja oppilaitokset panostavat eniten lasten ja nuorten tulevaisuuden parantamiseen, ja kahdeksan kymmenestä luottaa erittäin tai melko paljon niiden kykyyn rakentaa parempaa tulevaisuutta lapsille ja nuorille.

Lasten ja nuorten arjessa huolta aiheuttaa muun muassa liiallinen ruutuaika sekä mielenterveys ja henkinen hyvinvointi. Yli 70 % vastaajista nosti nämä esiin nykyhetken ja tulevaisuuden huolenaiheina.

Yhdeksän kymmenestä arvostaa opettajan ammattia kouluarvosanan 8–10 verran; arvostuksen keskiarvo on 8,97. Vastaajat pitävät lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeänä erityisesti koulutettuja ja päteviä opettajia (92 %) ja sitä, että koko koulutusketju varhaiskasvatuksesta yliopistoon on laadukas (91 %).

OAJ:n tiedotteessa todetaan, että koulutuksen laatu, riittävät resurssit ja opettajien arvostus ovat suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin tärkeitä asioita. Spontaanit maininnat puolustamisen arvoisista asioista suomalaisessa yhteiskunnassa kohdistuvat useimmin koulutukseen – jopa neljäsosa vastaajista (25 %) nostaa itse esiin koulutuksen ja siihen liittyvät asiat. Lisäksi useampi kuin joka neljäs vastaajista (43 %) pitää varhaiskasvatukseen ja koulutukseen panostamista tärkeimpänä tapana lisätä toivoa lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Koulutusta pidetään keskeisenä keinona vahvistaa osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

OAJ pitää tärkeänä, että Suomessa laaditaan parlamentaarinen pitkäjänteinen suunnitelma koulutus- ja osaamistason nostamisesta. Tulevaisuusoptimismi edellyttäisi selvää yhteisymmärrystä siitä, mitä Suomi tavoittelee ja millaisella aikatau-

lulla, rahoituksella ja toimenpiteillä tavoitteita kohti edetään. Koulutuksen puolustaminen ja kehittäminen on koko yhteiskunnan etu, ja sen turvaaminen lisää luottamusta, hyvinvointia ja tulevaisuususkoa.

SUURI KASVUKESKUSTELU ETSII RATKAISUJA HUOLIIN

OPETUSALAN Ammattijärjestö OAJ järjestää 31.3.2026 Suuren kasvukeskustelun, jossa haetaan ratkaisuja huoliin. Keskustelua voi seurata suorana lähetyksenä. Muita järjestäjiä OAJ:n ohessa ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Työterveyslaitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Säätiöt ja rahastot ry.

Lisätietoa Suuresta kasvukeskustelusta ja siihen liittyvistä osaamisdialogeista: suurikasvukeskustelu.fi

Kielikasvatuksen perusteita koottiin kansien väliin

Viime vuonna ilmestynyt Kielikasvatuksen perusteet -kirja alkaa määrittelemällä kielikasvatuksen, kuvailemalla sen perusteita ja korostamalla sen kuulumista kaikille. Toisessa osassa kirja etenee pohtimaan kielen opettamista, opiskelua ja oppimista.

Teksti TAIJA SALMINEN kuvat OLLI-PEKKA SALO, SANTALAHTI

Kielikasvatuksen perusteet -kirjassaan Olli-Pekka Salo määrittelee kielikasvatuksen kasvattajan ja kasvatettavan vuorovaikutukseen perustuvaksi tavoitteelliseksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on tukea yksilön kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja laajentumista sekä auttaa yksilöä kasvamaan eettisesti vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Hänen mukaansa kielikasvatus on termi, joka kuvaa kielipedagogisen ajattelun muutoksen terminologisella tasolla. Kielikasvatuksen tavoitteet ovat Salon mukaan laajemmat kuin kielen opetuksen tavoitteet. Vuonna 2025 ilmestyneen kirjan ensimmäinen osa keskittyy määrittelemään kielikasvatus-termin, ja toisessa osassa katsotaan, miten kielikasvatus-ajatus soveltuu konkreettiseen opetukseen. Lukujen lopussa lukijalle annetaan pohdintaehdotuksia, ja osien lopussa on myös vinkkejä ja tehtäviä.

Kielikasvatus yleissivistävässä koulutuksessa

Salo käsittelee kielikasvatusta perusasteen ja lukion kannalta ja vertaa sitä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Siten myös käsiteltävä kielitaidon taso ja sisällöt ovat peruskoulun ja lukion taso ja sisällöt. Kirja on siis tarkoitettu opettajille, jotka opettavat tai tulevat opettamaan näillä kouluasteilla. Lukijalle, joka opettaa muualla kuin peruskoulussa tai lukiossa, kirjan anti jää vähäisemmäksi, vaikka se tarjoaakin näkökulmia kielenopetuksen uuteen terminologiaan. Perusteiltaan kieltenopetus ei kuitenkaan ole muuttunut, tarkoitus on saada oppilaat kykeneviksi kommunikoimaan toisen kielen ja kulttuurin edustajien kanssa.

Ajatuksen ja käytännön yhdistäminen

Kirjan toisessa osassa Salo yhdistää kielikasvatuksen ajatuksen käytäntöön. Keskeinen kielitaidon kuvaus perustuu eurooppalaiseen viitekehykseen, ja käytännön työkaluna Salo

Kielikasvatuksen perusteet -kirjan kansi kertoo, että kielikasvatuksessa tärkeää on kommunikaatio.

painottaa kielisalkkua. Hänen mukaansa salkkutyöskentely mahdollistaa autenttiset tehtävät ja helpottaa itse- ja vertaisarviointia.

Kirjan kummankin osan loppuun kootut vinkit ja tehtävät liittyvät osan teemaan. Ensimmäisen osan tehtävissä lähestytään kielikasvatusta yleisemmällä tasolla, mutta toisen osan tehtävät ovat konkreettisempia. Toisen osan lopussa vinkkejä annetaan esimerkiksi toiminnallisiin työtapoihin tai siihen, miten ääntämistä voi harjoitella kazoo-pillin avulla

Oppikirja uusille opettajille

Salon tekstikäsitys on laaja. Tekstejä ovat kaikki kielelliset teot, olivatpa ne puhuttuja tai kirjoitettuja, viitottuja, piirrettyjä tai mitä muuta tahansa. Jokaisella tekstillä on funktio, ja Salon tekstin funktio on tutustuttaa lukija kielikasvatus-käsitteeseen tarjoamalla myös lukujen keskellä tiivistettyjä määritelmiä.

Opetussuunnitelmaan yhdistäminen ja lukujen loppujen pohdintakysymykset tekevät teoksesta mainion oppikirjan, joka valottaa kielikasvatus-ajatusta uusille opettajille.

Salo, Olli-Pekka. 2025. Kielikasvatuksen perusteet. Jyväskylä: Santalahti-kustannus.

KIRJAILIJAN TERVEISET

Olli-Pekka Salo on kieltenopettaja ja monille tuttu opettajankouluttaja Jyväskylän yliopiston normaalikoulusta. Hän kertoo Kielikasvatuksen perusteet -kirjan synnystä näin:

Kirja syntyi tarpeesta jäsentää jo pitkään käytössä ollutta kielikasvatuksen käsitettä. Tavoitteeni oli kirjoittaa yhtenäinen esitys, joka auttaisi lukijaa saamaan kokonaiskuvan tästä laajasta ilmiöstä. Kirjalla yritän haastaa lukijaa tarkastelemaan omaa suhdettaan kielikasvatuksen teemoihin. Mitä paremmin tunnemme kielikasvatusta luonnehtivia elementtejä ja tiedostamme omat taustaoletuksemme, sitä helpompi meidän on tehdä työtä tarkoituksenmukaisesti omien ihanteidemme suuntaisesti.

Läromedel som gör skillnad

En elev/studerande med tryckt bok har kostnadsfritt tillgång till alla ljudfiler och annat digitalt innehåll.

engelska åk 7-9 mofi

engelska åk 3-6

utbildning.otava.fi kundtjanst@otava.fi

tyska åk 7-9, gymnasiet

spanska åk 7-9, gymnasiet

franska åk 7-9, gymnasiet

Oppimisen onnea ja runojen runsautta

SUKOL järjesti tämän vuoden Educaan kaksi ohjelmaa. Perjantaina esiteltiin positiivista pedagogiikkaa, ja lauantaina tutustuttiin runoihin ja niiden kääntämiseen.

Teksti ANNA HALME kuvat ANNA HALME, MESSUKESKUS

Educan 2026 teemana oli oikeus opettamisen ja oppimisen iloon. Tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa vieraili lähes 16 000 opetus- ja kasvatusalan ammattilaista kohtaamassa kollegoja ja hankkimassa inspiraatiota opetustyöhön. Monille opettajille Educa on jokavuotinen vierailukohde. Kalentereihin voikin jo merkitä ensi vuoden Educan päivämäärät: 29.–30.1.2027.

SUKOL on mukana Educassa pedagogisten opettajajärjestöjen yhteisessä Opettajan olohuoneessa. SUKOLin ständillä vierailleet opettajat ja opettajaksi opiskelevat tutustuivat liittoon ja sen jäsenyhdistyksiin, keskustelivat monikielisesti, osallistuivat arvontaan tai etsivät luettavaa kirjanvaihtopisteestä. Opettajan olohuoneen ohjelmalavalle SUKOL oli tällä kertaa tuottanut kaksi ohjelmaa. Elina Paatsila kertoi positiivisesta pedagogiikasta perjantai-iltapäivänä. Lauantaina taas vuoden kieltenopettaja Tiina Salomaa haastatteli runoilija Saila Susiluotoa, jonka runoja on käännetty 15 kielelle.

Runojen synty

Saila Susiluoto on kirjailija kolmannessa polvessa. Isänäiti Laura Susiluoto oli opettaja ja lastenkirjailija ja isä Ahti Susiluoto kuvataiteilija ja kirjailija. Kirjallisuuden arvostus on siis kulkenut suvussa, ja kotona on aina ollut paljon kirjoja. Susiluoto on palkittu Kalevi Jäntin palkinnolla, Suomi-palkinnolla ja Einari Vuorela -palkinnolla, ja hän on ollut ehdolla Tanssiva karhu -palkinnon ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Peräti kaksi hänen teoksistaan oli nostettu Helsingin Sanomissa julkaistulle tulevaisuuden klassikkojen listalle, johon oli koottu raadin valitsemat 2000-luvun sata parasta kirjaa: esikoisteos Siivekkäät ja hännäkkäät vuodelta 2001 ja Huoneiden kirja vuodelta 2003. Tiina Salomaa kysyi, miten runojen syntyminen alkoi ja oliko koululla osansa runoilijaksi tulemisessa. Susiluoto kertoi kirjoittaneensa aina: aluksi proosaa ja lastenloruja, lukioikäisestä lähtien myös runoja silloin tällöin. Ala-asteen opettajaansa Susiluoto kiitteli siitä, että tämä hyväksyi taiteellisemman lähestymistavan. Hänen mukaansa paljon parjatussa 1970-luvussa oli ainakin se hyvä puoli, että ylipäätään katsottiin taiteen kuuluvan kaikille, myös lähiöi-

den lapsille. Myöhemmin Susiluoto kävi ilmaisutaidon lukion, ja sieltä hän sai merkittävää kannustusta, joka vei eteenpäin kirjoittamisen ja kirjallisuuden opintoihin ja lopulta julkaisevaksi kirjailijaksi asti.

Educan 2026 teemana oli oikeus opettamisen ja oppimisen iloon.

Teemoista luonto on ollut pitkään mukana Susiluodon teoksissa. Esimerkiksi Carmenissa vuodelta 2010 esiintyi lähiöluontoa. Teeman käsittely on muuttunut vuosien varrella – tämä aika ja ilmastokriisin valkeneminen ei ole voinut olla vaikuttamatta. Vuonna 2025 ilmestynyttä Rituaalia Susiluoto pitää pikemminkin kirjallisena aktivismina kuin kaunokirjallisena runoteoksena. Se sisältää loitsuja metsän suojelemiseksi ja kirouksia sitä rikkovaa vastaan, ja se on syntynyt kanavoimattomasta vihasta, kun ”tukkirekat hajottavat sienipolut ja vanhat metsät kaadetaan Temu-paketeiksi”, kuten Susiluoto itse kuvasi.

Runous on muodostunut Susiluodon kirjoittamisen ykköslajiksi. ”Proosa kulkee ajatuksena rinnalla, mutta lopulta päädyn runoon”, hän kuvaili. Hän myös lukee paljon runoja – melkein kaiken Suomessa ilmestyvän runouden jo siitäkin syystä, että hän kuuluu Kalevi Jäntin palkinnon raatiin. Jos suomennosta ei ole saatavilla, hän kertoo lukevansa myös englanniksi tai ruotsiksi. Merkittävänä yksittäisenä teoksena Susiluoto nosti esiin suomenruotsalaisen modernin lyriikan kokoelman, jossa on vierekkäin alkuperäinen runo ruotsiksi ja sen käännös suomeksi. Runoilijoista edustettuina ovat muun muassa Edith Susiluoto ei ole havainnut käännöksissä varsinaisia virheitä. Ongelmia on saattanut tulla, jos käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä suomesta vaan välittäjäkielen eli yleensä ruotsinnoksen kautta.

Kieltenopettaja Tiina Salomaa (vas.) haastatteli runoilija Saila Susiluotoa SUKOLin ja Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajien yhteisessä ohjelmassa Educan Opettajan olohuoneessa.

POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA KIELTENOPETUKSESSA

Teksti Jenna Latvala-Suominen, Anna Halme, kuva Elina Paatsila

KIELTENOPETTAJA Elina Paatsilan aiheena Educassa oli positiivinen pedagogiikka. Esityksessään hän nosti esiin niin kutsutun negativity bias -ilmiön: usein ihmiset kiinnittävät huomiota negatiiviseen – uhkiin ja virheisiin. Sen sijaan tulisi opettaa katastrofiajattelun selättämistä ja virheiden sietämistä. Positiivisuus auttaa monessa: se antaa mahdollisuuden ottaa riskejä ja sitä kautta oppia uutta, ja se parantaa myös ongelmanratkaisukykyä.

Oppilaat ja opiskelijat voivat kysyä itseltään esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Minkälainen oppija olen? Missä saan onnistua? Missä onnistuin tänään? Esimerkkiharjoituksessa oppijat kiinnittävät sinitarroja taululle kirjoitettujen vahvuuksien kohdalle sen mukaan, missä ovat omasta mielestään tunnilla onnistuneet. Paatsilan mukaan harjoitus johtaa motivaation kasvuun ja oppija–opettaja-suhteen paranemiseen.

Södergran ja Gunnar Björling. Teos on paksu mutta Susiluodolle niin tärkeä, että se on kulkenut jopa matkoilla mukana. ”Lämmittää ruotsinopettajan mieltä”, Salomaa totesi.

Runojen kieli

Susiluodon runoja on käännetty ainakin 15 kielelle. Salomaa kysyi, miltä tuntuu, kun oma runo käännetään. Susiluoto vastasi, että kivalta tuntuu mutta runoilijalla tilanne on erilainen kuin prosaistilla, sillä käännösrunoutta julkaistaan yleensä vain antologioissa. Hän kertoi, että kokonaisia teoksia häneltä on on käännetty kaksi ruotsiksi, toinen opinnäytetyönä ja toinen pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon raatia varten, mutta niitä ei ole julkaistu. Ainakin englanniksi, saksaksi, italiaksi, hollanniksi, ranskaksi ja venäjäksi on käännetty yksittäisiä runoja.

Susiluoto ei ole havainnut käännöksissä varsinaisia virheitä. Ongelmia on saattanut tulla, jos käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä suomesta vaan välittäjäkielen eli yleensä ruotsinnoksen kautta. Yhdessä tapauksessa kääntäjä ei ollut ehkä tuntenut modernia lyriikkaa, sillä käännöksessä alkuperäisteoksen nykykieli oli muuttunut vanhahtavaan suuntaan. Erinomaisena esimerkkinä hyvästä käännöstyöstä Susiluoto

Erityisesti jos oppijalla on paljon haasteita, opettajan huomio saattaa kiinnittyä niihin ja oppijan myönteinen minäkuva ei pääse kehittymään. Paatsila suositteli vahvuuspalautteen antamista ja siitä keskustelemista, miten oppija voisi käyttää vahvuuksiaan oppitunnin tai koulupäivän aikana. Oppijat voivat myös antaa toisilleen positiivista vertaispalautetta, vaikkapa tyyliin ”sun kanssa on kiva tehdä töitä, koska sä heittäydyt niin hyvin juttuihin”. Paatsila muistutti myös tärkeästä ”vielä”-sanasta. Jos oppija sanoo, ettei hän osaa, aina voi vastata: ”Et osaa vielä.”

Positiivisesta pedagogiikasta kiinnostuneille Paatsila vinkkasi Huomaa hyvä -menetelmää, josta on helppo löytää tietoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Elina Paatsila on englannin ja ranskan kielen opettaja Espoosta.

Educa-tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana yhteensä lähes 16 000 opetus- ja kasvatusalan ammattilaista.

nosti esiin Carmen-teoksen ruotsinnoksen, jonka suomenruotsalainen kirjaiija ja kääntäjä Henrika Ringbom teki Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon raatia varten.

Parasta on, kun kääntäjä kommunikoi kirjailijan kanssa ja syntyy luottamus siihen, että käännös on oikeanlainen.

Parasta on, kun kääntäjä kommunikoi kirjailijan kanssa ja syntyy luottamus siihen, että käännös on oikeanlainen. Susiluoto kertoi olleensa tiiviisti mukana hollanninkielisen käännöksen syntyprosessissa. ”Kääntäjä kertoi, millaisia asioita kohdekielessä on tai ei ole, esimerkiksi sanapari ’kaiken nainen’ oli jostain syystä mahdoton kääntää.” Salomaa kysyi, miten rivitys ja muut taitolliset asiat näkyvät käännöksissä ja miten kulttuurisidonnaiset termit kuten vaikkapa ”Wilma-viesti” tai ”espoolainen rivitalo” on mahdollista kääntää. Susiluoto vastasi, että kääntäjillä saattaakin usein olla pitkät selitykset. Kuvarunoissa taas runon ulkoasu voi olla tärkeämpi kuin täsmällinen käännös.

Susiluoto luki ääneen yhden runonsa vuonna 2024 ilmestyneestä Akheron -teoksesta. Salomaa oli valinnut sen juuri siksi,

että siinä puhuttiin Wilmasta eli tietojärjestelmästä, joka on monessa kunnassa käytössä koulujen ja huoltajien väliseen viestintään. Akheron on paitsi todellinen joki Kreikassa myös yksi manalan viidestä myyttisestä joesta. Susiluoto kertoi, että antiikin Kreikasta on tullut hänelle tärkeä ja mytologioista yleensäkin – niistä voi ammentaa paljon. Antiikin ja nykyajan mielenkiintoinen yhdistelmä oli hänen Antikythera -teoksensa, joka ilmestyi Aalto-yliopiston silloisen laboratorion kanssa yhteistyössä iPad-sovelluksena. Valitettavasti runoja ja niiden välistä navigointia sisältänyt sovellus ei ole enää saatavilla. Antikytherassa mukana oli myös äänitaiteilija Antti Nykyri, jonka kanssa Susiluoto on julkaissut Oratorio -audiotaideteoksen. Susiluodon mukaan Oratorio esittelee Helsingin eri paikkoihin sijoittuvaa ”keksittyä historiaa”, ja se on ilmaisiksi saatavilla osoitteessa www.oratorio.fi.

Entä mitä uutta Susiluodolla on parhaillaan tekeillä? Tämän vuoden alussa on ilmestynyt perinteisempi painettu runoteos Summerhill. Susiluoto mainitsi, että summerhilliläinen vapaa kasvatus on tuttua kasvatustieteestä ja tämäkin kirja käsittelee hieman samaa teemaa: ihmiskunnan vapautta. Valmisteilla on promootioruno Jyväskylän yliopistoon. Antikytheran sisältöä Susiluoto haluaisi julkaista jossain muodossa, mutta mahdollinen sähköinen toteutus vaatii hänen sanojensa mukaan vielä opettelua.

Suomen englanninopettajat ry

Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Heidi Viljamaa

Puh. 040 541 0521 heankav@utu.fi

Toimisto

Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa Yours Truly -lehteä, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 20 euroa vuodelle 2026. Verkkosivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

WE’RE ON FACEBOOK AND INSTAGRAM

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www. facebook.com/suomenenglanninopettajat. Follow us also on Instagram: www.instagram.com/suomenenglanninopettajat/.

THE GOLDEN CLUB

The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua jäsenhinnalla esim. American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä yhdistyksen Euroopan opintomatkoihin

ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin ja tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat Yours Truly -lehden. Seniorit maksavat yhdistyksen tavallisen jäsenmaksun eli 20 euroa vuonna 2026, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon english@suomenenglanninopettajat.fi.

GRANTS

The Association issues travel grants for members participating in professional development courses abroad. Please use the application form and read our updated instructions on our website before applying. The deadline for applications is 30 April, 2026.

YOURS TRULY 2026

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

IATEFL-JÄSENYYS JA ALENNUSKOODI

Suomen englanninopettajat ry:n jäsenet voivat pyytää yhdistyksen toimistosta koodin, jolla saa alennetun hinnan International Association of Teachers of English as a Foreign Language (IATEFL) -yhdistyksen jäsenyydestä. Associate Individual Membership -jäsenyys maksaa alennuksella £ 27 / vuosi (norm. £ 76). Alennus on voimassa 31.8.2026 asti. Koodin saadaksesi ota yhteyttä osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous on Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa la 9.5.2026 American Studies -seminaarin yhteydessä. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu verkkosivuillamme!

KOULUTUSTA

OPH-yhteiswebinaari yläkoulun opettajille to 9.4.2026

Suomen englanninopettajat ry järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa yläkoulun opettajille webinaarin kirjoittamisen arvioinnista Kehittyvän kielitaidon

asteikon ja osaamisen tason kuvausten avulla to 9.4.2026 klo 16.00–17.30. Kouluttajana opetusneuvos Annamari Kajasto OPH:sta. Webinaari on ilmainen ja tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille. Ilmoittaudu pikaisesti (viim. ti 31.3.2026) osoitteeseen hanna.heino@edu.hyvinkaa.fi. Voit ilmoittautumisesi yhteydessä esittää kysymyksiä kouluttajalle.

American Studies Helsingissä la 9.5.

Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa la 9.5.2026. Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu verkkosivuillamme!

Exploring Scotland Seminar on 30th July 2026 in Kuopio

Join us in unveiling some of Scotland’s stories! The new Exploring Scotland seminar will be held on Thu 30th July 2026 at the University of Eastern Finland, Kuopio Campus with a Whisky Galore tasting that will take place at Ravintola Gloria. The lecturer is Joanne Jalkanen. Registration is about to begin: please follow our newsletters or check our website.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi. Oppimateriaalit ovat opettajakohtaisia, ja niitä myydään vain Suomen englanninopettajat ry:n jäsenille. Poikkeuksena on 6. luokan koe, jonka voi tilata myös ei-jäsen, jos materiaalin maksajana on kunta, koulu tai vastaava.

Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2026 (vain suomeksi)

VIELÄ EHDIT TILATA! Koe on nyt saatavilla. Teemana harrastukset ja vapaa-aika. Kokeen keskiössä opetussuunnitelman tavoitteet sekä kielen käytön viestinnällisyys. Aihepiirit ja sanastot alakoulun keskeisimmistä sisällöistä. Laadinnassa hyödynnetty kielten Eurooppalaista viitekehystä sekä opetussuunnitelman perusteita. Koe sisältää

kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävät, rakenneosion, tilanteet ja reagointi -tehtävän sekä kirjallisen tuottamistehtävän. Lisäksi voi teettää suullisen tehtävän. Pakettiin kuuluu alaspäin eriyttävä koeversio. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h, ja se suositellaan pidettäväksi kahden oppitunnin aikana. Suositusaika: viikot 18 ja 19 (27.4.–8.5.2026), mutta muunkin ajan voi valita. Hinta: 55 e (linkki) / 65 e (muistitikku).

Test and Train 2026

Test & Train 2026 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuussa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen verkkosivujen kautta. Hinta: 155 e (linkki) / 165 e (muistitikku).

Test & Train 2026 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Materialet färdigställs och skickas i augusti men kan beställas redan nu via föreningens hemsida. Pris: 155 e (länk) / 165 e (USB-minne).

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai verkkosivuiltamme. Seuraa verkkosivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

Suomen espanjanopettajat ry

Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Andrea Sjöblom Varapuheenjohtaja Andrea Aalto  Sihteeri Hanna-Tuulia Karppinen espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi

SUKOLin Turun koulutuspäivässä 18.4. Sanna Pelttari pitää pajaa ”Ideoita ja työkaluja subjunktiivin opetukseen”. Tulkaa siis paikalle.

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous on lauantaina 25.4. Kokouksen yhteydessä mahdollisesti oppikirjaesittelyä ja/tai koulutusta. Tiedotamme tapahtumasta lisää kevään aikana yhdistyksen sähköpostilistalla, www-sivuilla sekä Facebook-ryhmässä.

YO-kirjoitusten kommenttitiedosto jaetaan jäsenille sähköpostitse.

Muistathan päivittää muuttuneet yhteystietosi yhdistyksen sihteerille.

Finsklärarföreningen rf

Ordförande Jutta Rosenberg

Sekreterare Heidi Järvinen Kassör Elisa Ahlqvist finsklararforeningen@gmail.com

Hej alla medlemmar!

Vi går in i 2026 med en ny och engagerad styrelse, och vi ser verkligen fram emot att fortsätta utveckla föreningen. Skriv gärna in 25 april i kalendern redan nu – då ordnar vi en utbildningsdag som vi hoppas många av er vill delta i. I maj öppnar vi dessutom vår nya hemsida, finsklararforeningen.com. Följ oss gärna

också på Instagram, @finsklararforeningen.

Styrelsen: Elisa Ahlqvist, Alexander Hindrén, Solveig Jansson, Heidi Järvinen, Nina Pelkonen, Jutta Rosenberg.

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia

Presidente Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com

Segretaria Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com

Tesoriera Virginia Lavini virginia.live@gmail.com

italianopettajat.fi

Kysymyksiä? Ehdotuksia? Ideoita? Olethan yhteydessä meihin! Domande? Proposte? Idee? Non esiti a contattarci per maggiori informazioni!

TAPAHTUMAT – EVENTI

Yhdistyksen vuosikokous to 23.4. klo 16.30–20.00 Italian kulttuuri-instituutissa Helsingissä. Mahdollisuus etäosallistua. Assemblea annuale dell’associazione giovedì 23 aprile ore 16.30–20.00 presso Istituto Italiano di Cultura di Helsinki possibile partecipare anche da remoto.

Alma Edizioni -kustantamon koulutuspäivä italianopettajille Helsingin keskustakirjastossa Oodissa la 16.5 klo 9.30–15.30. Evento Alma Edizioni per insegnanti di italiano sabato 16 maggio 2026 presso Oodi keskustakirjasto a Helsinki ore 9.30–15.30.

WWW.ITALIANOPETTAJAT.FI

Tiedotamme hyödyllisiä ja mukavia Italia- ja italia-aiheisia aktiviteettejamme ja kurssejamme myös Facebookin ryhmässä Italian kielen ja kulttuurin harras-

tajat ja asiantuntijat. Tervetuloa mukaan ryhmään!

Oma äidinkieli

Oman äidinkielen opettajat ry

Puheenjohtaja

Larissa Aksinovits larissa.aksinovits@gmail.com

https://www.facebook.com/ omanaidinkielenopettajat

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande

Puheenjohtaja Veera Toivonen presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Maarit Kostamo apff.ranskanmaikat@gmail.com

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi

apff.fi

MAALISKUU 2026

BALT’ATLANTIQUE

Vaihtohaku on nyt käynnissä, hakeminen on helppoa ja vaivatonta moneen muuhun ranskalaiseen hakuun tai selvitykseen verrattuna, kiitos Ranskan instituutin, joka tekee työtä vaihdon byrokratian helpottamiseksi koko ajan. Vaihto on todella suuri motivaatiotekijä oppilaalle, olipa hän peruskoulun ysillä tai lukiossa, konkreettiset kokemukset maassa ja kielen parissa siivittävät kieliopintoja ja monikielisyyden sekä -kulttuurisuuden arvostusta pitkälle aikuisuuteen ja arvomaailmaan. Mainostathan vaihtoja oppilaille ja tue prosessia. Annamme mielellämme apua yhdistykses-

täkin. Vaihdot täällä: https://www.france.fi/fr/education/#/

HUHTIKUU

Sukolin koulutuspäivät järjestetään tänä vuonna Turussa 18.4.2026, kulttuuriohjelmaa toki jo perjantaina 17.4.2026. Huomioitavaa on, että yhdistyksemme järjestää ranskan rinnakkaispajan lauantaina 18.4.2026. Pajan vetää väitöskirjatutkija Satu Koistinen, ja sen aiheena on ranskan oppimisen suunnittelu ja arviointi heterogeenisissä ryhmissä. Tulethan mukaan kieltenopettajien omille päiville ja osallistu ranskan kielen pajaan lauantaina. Ilmoittautumiset suoraan SUKOLiin viimeistään 1.4.: sukol.fi.

KESÄKUU

Laudatur-kutsutilaisuus Ranskan suurlähetystössä

Ke 3.6. järjestetään kutsuvierastilaisuus Helsingissä suurlähettilään residenssissä kaikille A- tai B-ranskan Laudaturin kirjoittaneille. Lisätietoa tulossa lähempänä ajankohtaa.

Ranskalaisen elokuvan päivä

La 6.6. vietään Karkkilan Kino Laikassa ranskalaisen elokuvan päivää. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen menopaluukuljetuksen Helsingin ja Karkkilan välillä. Tarkemmat tiedot ohjaajavierailuista, päivän kulusta ja Helsinki–Karkkila–Helsinki-kuljetuksista lähetetään yhdistyksen kevään uutiskirjeissä, mutta jo nyt voi laittaa tämän päivämäärän kalentereihin ylös. Lisätietoja elokuvista löytyy myöhemmin keväällä: office@kinolaika.fi tai 044 244 5917 / Mika Lätti. Kannattaa myös seurata Kino Laikan sivustoa https://www.kinolaika.fi/.

SYYSKUU

Kesäkurssin sijaan järjestämme kokonaisen koulutuspäivän Tampereella syksyllä la 12.9. Tästä lisää tuonnempana, mutta merkitkää se jo nyt kalentereihinne, s’il vous plaît.

DELF

Muistammehan mainostaa oppilaillemme tätä yksinkertaista tapaa saada

virallinen todistus omasta kielitaidosta. Joskus lukio-ohjelmaan ei mahdu esimerkiksi ranskan kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa, DELF-testi on hyvä tapa saada tunnustus osaamisesta –maailmanlaajuisesti hyväksytyllä tutkintotodistuksella. DELF-testejä voi tehdä useissa oppilaitoksissa ympäri Suomen ja Ranskan insituutissa. Jos koulusi ei vielä ole ns. DELF-keskus tai et ole vielä DELF-kouluttautunut opettaja tai minkään DELF-keskuksen tutkintoja vastaanottava opettaja, suosittelemme lämpimästi – jo aivan oman kielitaidon ja eurooppalaisen kielten viitekehyksen paremman hahmottamisen sekä osaamisen nimissä – DELF-koulutusta kaikille ranskanmaikoille. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät täältä: https:// www.france.fi/tutkinnot/ranskan-opettajien-koulutus/#/

RANSKAN INSTITUUTTI

Olethan Ranskan instituutin postituslistalla? Instituutti on muuttanut uusiin mukaviin tiloihin, ja heillä on monenlaista kulttuuri-, tiede- ja opetustarjontaa niin meille opettajille kuin esimerkiksi oppilaillemme tai heidän perheilleen. Pysy tiedotuksessa mukana ja tilaa uutiskirje, https://www.france.fi/fr/education/#/, ja ota instituutin sivut seurantaan esimerkiksi somessa.

YHDISTYKSEN JUHLAJULKAISU 75 V.

Juhlajulkaisua on vielä muutamia jäljellä, tilaa omasi 10,50 euron hintaan (julkaisu 5 euroa ja lähetys 5,50 euroa). Julkaisussa on koosteena aiempien vuosien tapahtumia ja kehityskulkua sekä aiempien puheenjohtajien muisteloita. Tilaa omasi: presidente.apff@gmail.com.

YHDISTYKSEN MUUT MATERIAALIT TILATTAVISSA, tilaamalla tuet toimintaamme tärkeällä tavalla!

Katso lisää nettisivuiltamme!

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO)

Svensklärarna i Finland rf

Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi

Toimisto

Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

TULEVAT KOULUTUKSET JA KILPAILUT

Sverigekontakt ja SRO järjestävät videokilpailun 17 vuotta täyttäneille opiskelijoille. Palkintona on ilmaispaikka kesäkurssille Axevallassa Ruotsissa ajalla 13.–31.7.2026. Kilpailuaika on maalis–huhtikuu. Tarkempaa tietoa tulossa lähiaikoina.

Yhdistyksen kevätkokous ja -koulutus pidetään lauantaina 11.4.2026. Koulutuksen ohjelma ja ilmoittautuminen kotisivuilla.

Ruotsinopettajien täydennyskoulutusmatka Vaasaan ja Uumajaan järjestetään 8.–12.6.2026. Ohjelma ja ilmoittautuminen kotisivuillamme.

Hanasaaren kesäkurssi järjestetään 30.–31.7.2026. Ohjelma ja ilmoittautumislomake julkaistaan kotisivuillamme kevään aikana.

JÄSENPOSTIT

Tiedotamme jäseniämme aktiivisesti sekä yhdistyksen omista että yhteistyökumppaneidemme ajankohtaisista koulutuksista, tutkimuksista ja mate-

riaaleista. Uudet jäsenet lisätään automaattisesti viestilistalle. Tieto yo-pisteitysohjeista lähetetään kaikille lukionopettajajäsenille.

Mikäli olet maksanut jäsenmaksun mutta et saa sähköpostiviestejämme, tarkistathan, että sinulla on jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite, ja ota tarvittaessa yhteyttä.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme sekä Instagram ja LinkedIn-tilejämme.

Gyllene Klubben -seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www. svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

Giga bien! Giga bien!

Youpi ! Youpi !

Tsemppitarroja eri kieliin

SUKOL myy verkkosivuilla Kieliä? – Kyllä! -tuotteita. Vuosien tauon jälkeen myyntiin on jälleen tullut suosittuja tsemppitarroja eri kieliin.

VALITSE omasi kahdeksan kielen joukosta: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä.

TARRAT myydään 24 kappaleen arkeilla: yhdellä arkilla on samaan kieleen kuutta erilaista tarraa kutakin neljä kappaletta. Arkkien hinta on 2 euroa / kpl + toimituskulut. TUTUSTU tuotteisiin ja tilaa: sukol.fi/kokeetja-tuotteet/ muut-tuotteet/

Olitahkera! Olitahkera! Olita

SUKOL-tarrojen malli, ei paineta tätä!

Benissimo Benissimo

Ottimo Ottimo

Vaddu kan! Vaddu kan! Vaddu kan! Vaddu

Prima Prima Prima Pr

Suomen Saksanopettajat ry

Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja

Kirsi Aaltonen-Kiianmies

Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere

Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi

Toimisto

Sihteeri Maisa Heikura c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

www.suomensaksanopettajat.fi

UNTERRICHTSMATERIALIEN

DES VERBANDS ZUM VORTEILSPREIS

Der Verband verkauft weiterhin Unterrichtsmaterialien zu vielen verschiedenen Themen, wie z. B. KI im Unterricht oder Landeskunde. Mitglieder erhalten die Pakete zum Vorteilspreis. Weitere Informationen zu den Unterrichtsmaterialien, sowie das Bestellformular finden sich auf unserer Webseite: https://www. suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

KUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEEN / INBJUDAN TILL ÅRSMÖTE / EINLADUNG

ZUR JAHRESVERSAMMLUNG

Suomen Saksanopettajat ry:n VUOSIKOKOUS järjestetään tänä vuonna etänä tiistaina 31.3.2026. Tilaisuus alkaa klo 18.00 ja kestää noin puolitoista tuntia. Linkki sekä esityslista tilaisuuteen jaetaan uutiskirjeessä. Kokouksen esityslista ja kutsu ovat nähtävillä myös uusimmassa Aktuelles-lehdessä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Lisäksi meillä on ilo ilmoittaa, että Paula Helin (Sachbearbeiterin für Bildungskooperation Deutsch) tulee kertomaan Goethe Instituutin kuulumiset sekä esittelemään uusimmat materiaalit kokouksen jälkeen.

UUSIN AKTUELLES ON JULKAISTU!

Uusin ja samalla tämän vuoden ensimmäinen Aktuelles 1/26 on julkaistu! Jäsenenä pääset lukemaan sen nettisivuillamme. Der neue Aktuelles 1/26 ist jetzt online! Den kannst Du auf unserer Webseite unter “Aktuelles” finden. Viel Spaß beim Lesen!

SAVE THE DATE: DER TAG DER DEUTSCHEN SPRACHE AM 26.9.2026 IN HELSINKI

Die jährliche Messe- und Bildungsveranstaltung um die Deutsche Sprache findet dieses Jahr am 26.9.2026 in der Deutschen Schule Helsinki statt. Mehr Infos in den kommenden Newsletters.

YHDISTYKSEMME OMA OHJELMA SUKOLIN KEVÄTKOULUTUSPÄIVILLÄ

Hallituksemme jäsen Veijo Vaakanainen puhuu lauantain teemapajassa tekoälystä kieltenopettajan apuna otsikolla ”Tekoäly kieltenopettajan tukiälynä – käytännön vinkkejä yläkouluun”. Iltapäivällä Minna Maijala ja Mareen Patzelt Turun yliopistolta puhuvat kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmassa aiheesta ”Nachhaltigkeit im Deutschunterricht”. Nähdään Turussa!

Suomen venäjänopettajat ry

Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii

Puheenjohtaja Taina Lento

Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri

Ekaterina Pikelner sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

www.suomenvenajanopettajat.fi

KESÄSEMINAARI 2026 VARSOVAN

YLIOPISTOSSA

Haluaisitko yhdistää täydennyskoulutuksen, kansainvälisen opettajayhteisön ja inspiroivan kaupunkiloman kesällä? Suunnitteilla on venäjän opettajien kesäseminaari Varsovassa, yhteistyössä Varsovan yliopiston kanssa. Kurssin sisältö löytyy täältä: https://drive.google. com/file/d/1SH4X17D06ZqTl7sY8wPgrijmeTctZJp0/view

Alustava ohjelma ja aikataulu

• Lähtö Suomesta 28.6.2026 aamulla, paluu 5.7.2026 illalla

• Opetusta Varsovan yliopistossa 29.6.–3.7., noin 6 tuntia päivässä

• Opetuksen lisäksi monipuolista kulttuuriohjelmaa

• Ryhmässä mukana venäjän opettajia myös muista maista

• Alustava hinta noin 950 e / yhdistyksen jäsen, 1 050 e /muut, huom. lopullinen hinta riippuu lentojen hinnoista

• Hinta sisältää lennot, majoituksen yliopiston hotellissa (aamiainen ei sisälly hintaan) sekä opetuksen

• Kurssi toteutuu jos vähintään 10 lähtijää

Seminaari tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää omaa osaamista, verkostoitua kansainvälisesti ja saada uusia näkökulmia venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen inspiroivassa ympäristössä. Lisätietoja antaa matkanjohtaja Maria Aalto, maria.aalto@hmledu.fi.

SUKOLin kevätkoulutuspäivät Turussa

• Lauantain koulutuspäivän 18.4. pääluennoilla eettistä tekoälyä (Outi Veivo) ja hyvää elämää (Arto O. Salonen)

• Teemapajoja eri asteille: alakoulu, yläkoulu, lukio, ammatillinen toinen aste ja vapaa sivistystyö

• Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa: englanti, ruotsi, saksa, espanja, ranska, venäjä ja oma äidinkieli

• Perjantai-iltana 17.4. Turun seudun kieltenopettajien kävelykierros ja buffet-illallinen ravintola Koulussa (50 €)

• Koulutuksen hinta on SUKOLin jäsenille 100 euroa, ei-jäsenille 120 euroa ja opiskelijoille 25 euroa

• Tutustu ohjelmaan ja majoitustarjouksiin ja ilmoittaudu – skannaa qr-koodi tai avaa sukol.fi/koulutuksetja-webinaarit/

• Toimi nopeasti: ilmoittautuminen päättyy 1.4. klo 18!