V A I K U T TA M I N E N
”Jottain tarttis tehrä” Kieltenopettajat Liisa Taimen ja Jenni Joronen keräsivät kieltenopetuksen puolesta adressin, jonka he luovuttivat opetusministeri Li Anderssonille lokakuussa. TEKSTI ANNA HALME KUVAT LIISA TAIMEN JA JENNI JORONEN
L
iisa Taimen on juuri aloittanut Turun Steiner-koulussa yläkoulun ja lukion rehtorina. Taustaltaan hän on ruotsin ja saksan sekä draaman ja tanssin opettaja. Jenni Joronen opettaa ruotsia ja saksaa Kaarinan kaupungilla. Jenni kuvaa adressin laatimista ”latvasta puuhun” -projektiksi: ”Kieltenopettajat markkinoivat kieliä omissa kouluissaan, mutta se ei riitä.” Huoli kieltenopetuksen tilanteesta sai Jennin ja Liisan pohtimaan, mitä muuta voisi tehdä, ja he päätyivät adressin laatimiseen. ”Oli positiivista huomata, että kaksi tavallista kansalaista voi oikeasti yrittää vaikuttaa”, Liisa sanoo.
Vetoomuksen taustaa
”Kaikki alkoi Facebookista”, Liisa kertoo. Yläkoulun kieltenopetus -ryhmässä päiviteltiin B1-ruotsin tilannetta, ja Liisa heitti ilmoille kysymyksen: jos kirjoitetaan adressi tai vetoomus, onko porukka mukana? Tätä keskustelua käytiin alkuvuodesta 2021. Idea sai muhia muutaman kuukauden, ennen kuin Liisa ja Jenni alkoivat työstää vetoomustekstiä. Tekstiin pyydettiin kommentteja kieltenopettajien some-ryhmissä, ja sen sisältö alkoi laajeta yläkoulun B1-kielestä muille asteille ja toisiin oppimääriin. Mukaan haluttiin ehdot-
10
6/2021
tomasti A2-kieli, jota ei ole pakko tarjota ja joka monissa kunnissa on siksi säästetty pois. Kieltenopetuksen yksipuolistumiseen kiinnitettiin myös huomiota. ”Miten valita kieltä, jos sitä ei tarjota?” kysyttiin. Tästä keskustelu kääntyikin A1-kieleen, jonka varhentamisen tarkoituksena oli valintojen monipuolistaminen, vaan toisin kävi. ”Helsingissä tarjolla on yhdeksän ja Tampereella seitsemän A-kieltä, mutta monessa pienessä ja Jenni Joronen (vas.) ja Liisa Taimen olivat iloisesti yllättyneitä adressin saamasta vastakaiusta.
vähän isommassakin kunnassa vain englantia”, Liisa kuvailee tuttua tilannetta. Vetoomuksessa haluttiin lopulta nostaa esiin myös yo-tutkinnon ja korkeakouluvalinnan oikeudenmukaisuuden ongelmia. Suurissa kunnissa on satsattu lisätunteja B1-kieleen, mikä oikein onkin, sillä pienemmällä tuntimäärällä kielitaitoa pystyy tuskin ylläpitämään, saati kartuttamaan. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että osa ikäluokasta
