S U K O L I N K O U L U T U S TA
Koulutusta perusopetukseen ja ammatilliseen Perusopetuksen opettajia puhuttaa uudistunut päättöarviointi. Ammatillisella toisella asteella taas pohditaan kielitaidon hankkimista ja osoittamista eri ympäristöissä. Molempiin aiheisiin oli tarjolla koulutusta SUKOLin etäpäivillä. TEKSTI ANNA HALME KUVAT SANNA KAUKONEN-HEIKKILÄ JA KEUDA
S
UKOLin helmikuussa pidetyn etäkoulutuspäivän teemapajoissa oli valinnanvaraa. Kaksi pajaa oli suunnattu erityisesti tietylle asteelle: perusopetuksen pajassa käsiteltiin päättöarviointia ja ammatillisen toisen asteen pajassa osaamisen hankkimista ja näyttöjä.
”Mitä enemmän jaksat tavoitteista ja arvioinnista kertoa, sitä vähemmän erimielisyyttä on päättöarvioinnissa”, Kaukonen-Heikkilä sanoi. Päättöarvioinnin uudistuneet kriteerit Sanna Kaukonen-Heikkilän vetämässä teemapajassa keskusteltiin päättöarvioinnin uusista kriteereistä ja pohdittiin, miten niitä voi ottaa haltuun käytännössä. Kaukonen-Heikkilä on kieltenopettaja ja toiminut Tampereen kaupungin ops-agenttina tukemassa opettajia opetussuunnitelman toteuttamisessa. Hänen kokemuksensa mukaan opettajia askarruttavat päättöarvioinnissa muun muassa seuraavat kysymykset, joihin teemapajassa etsittiin vastauksia: Onko arviointini linjassa muiden opettajien kanssa? Miten kertoa oppilaille arvioinnista? Miten työskenteleminen ja laa-
28
3/2022
ja-alaiset tavoitteet vaikuttavat arviointiin? Mitä jos oppilas on täysin eri mieltä arvioinnista? Päättöarvioinnin peruspilarit ovat opetussuunnitelma, opettajien yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaiden ja kotien kanssa. Siihen vaikuttavat koulun yhteiset käytänteet ja arviointikulttuuri. Kaukonen-Heikkilä kertasi lyhyesti opetussuunnitelman perusteiden lukua 6 ”Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa”. Opsin linjauksia on pari vuotta sitten täsmennetty, jotta on saatu koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet koulujen ja opettajien arviointityön tueksi. Samalla on luotu kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 ja tarkennettu arvosanan 8 kriteerejä. Pajassa todettiin, että oman aineen tavoitteiden ja kriteereiden hallintaan ei ole oikotietä vaan ne täytyy lukea opsin perusteista. Päättöarvioinnissa arvioidaan osaamista eli sitä, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet perusopetuksen päättyessä. Kaukonen-Heikkilä muistutti, että oppiaineen osaaminen koostuu tiedoista, taidoista ja työskentelystä. On tärkeää erottaa työskentely käytöksestä, joka arvioidaan erikseen. ”Nyrpeä ilme ei vaikuta, jos oppilas tulee tunnille ja tekee tehtävät”, Kaukonen-Heikkilä tiivisti. Kaukonen-Heikkilä muistutti myös vuosiluokkaistamisesta: ”Jos aineesi päättöarvosanakriteereissä on tavoitteita, jotka opiskellaan vain seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla, huomioi ne.” Jos oppiaineen tavoite esiintyy kaikilla luokka-asteilla, arvioinnissa otetaan huomioon yhdeksännen luokan tilanne. Jonkin kriteerin kuvaaman tason ylittäminen kompensoi muita.
Miten viestiä arvioinnista?
”Mitä enemmän jaksat tavoitteista ja arvioinnista kertoa, sitä vähemmän erimielisyyttä on päättöarvioinnissa”, Kaukonen-Heikkilä sanoi. Hän korosti, että oppilaiden kanssa
