LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Eettisen kieltenopetuksen jäljillä EKKO-hankkeessa otetaan askeleita kestävyyskasvatuksessa. Vielä ehtii mukaan eettisen ja kestävän kehityksen pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen.
TEKSTI MINNA MAIJALA, SALLA-RIIKKA KUUSALU, MAARIT MUTTA JA MAREEN PATZELT KUVAT SALLA-RIIKKA KUUSALU JA MAREEN PATZELT
E
ettisesti kestävä kielten opetus -hanke (EKKO; Koneen säätiö 2021–2024) selvittää kestävyyskasvatukseen liittyviä aiheita äidinkielten, vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opettamisessa, oppisisällöissä ja käytänteissä. Mielenkiinnon kohteena ovat olleet myös kieltenopettajien ja opettajaksi opiskelevien ajatukset ja toiveet. Kuluneen vuoden aikana hankkeessa on tehty kaksi kyselyä kielten opiskelijoille, ja keväällä 2022 alkaa pedagogisten ratkaisujen kehittäminen.
Kestävyyskasvatusta kieliaineissa
Uudet opetussuunnitelmat peruskoulussa ja lukiossa ovat painottaneet kestävyyskasvatusta enemmän kuin aikaisemmat: laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet jakavat vastuuta kestävyyskasvatuksen aihepiireistä kaikkiin oppiaineisiin. EKKO-hankkeen tavoitteena on tutkimuksen kautta auttaa toimivien pedagogisten ratkaisujen löytämisessä kieltenopetukseen. Aiemman tutkimuksen perusteella kestävyyskasvatukseen sopivat sellaiset pedagogiset käytänteet, joissa hyödynnetään vuorovaikutteisia, projektipohjaisia ja oppijalähtöisiä lähestymistapoja. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset sisällöt ja menetelmät kuuluvat tulevaisuuden kieltenopettajan työkalupakkiin ja kielten opettajankoulutukseen. Vaikka kestävän kehityksen periaatteet ovatkin jo osa kieltenopetusta yleisissä ohjaavissa tavoitteissa ja opetussuunnitelmissa, niiden käytännön merkityksestä ja toteuttamisesta on vasta vähän tietoa. Tutkimuksissa on todettu, että opettajilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen soveltamisessa, koska heidän opetuskäytäntönsä vaikuttavat siihen, miten oppijat kokevat kestävän kehityksen tavoitteet ja miten he sitoutuvat niihin myös koulun ulkopuolella. Jos aihe vaikuttaa liian laajalta ja aikaa vievältä, kieltenopettajat voivat lähestyä muutosta pienin askelin ja herkistää oppilaita havaitsemaan kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeitä pieniäkin teemoja sekä tukea heidän tietojaan
12
3/2022
ja taitojaan matkalla kohti kestävää tulevaisuutta. Näin kestävästä kehityksestä tulee osa kieltenopetuksen arkipäivää. Kestävyyskasvatusta kieliaineissa edistää myös se, että kestävän kehityksen periaatteet otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon oppimisympäristössä. Tällöin oppijat kokevat, että koko oppilaitos toteuttaa sitä, mitä opettaa, ja että he itsekin ovat osa tätä kehitystä.
Kestävyyskysely kieltenopiskelijoille
Syksyllä 2021 maisterivaiheen luennolla 55 Turun yliopiston kieltenopettajaksi suuntautuvaa opiskelijaa vastasi Webropol-kyselyyn, jossa selvitettiin heidän kestävyystietojaan ja -taitojaan. Kyselyssä esiteltiin kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen). Opiskelijoita pyydettiin miettimään itselleen tärkeitä kestävän kehityksen teemoja ja asettamaan eri ulottuvuuksiin liittyviä teemoja tärkeysjärjestykseen. Lisäksi heitä pyydettiin miettimään, miten he voisivat sisällyttää näitä teemoja omaan kieltenopetukseensa.
Kuva 1 Opiskelijoiden useimmin mainitsemia sanoja.
