LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Kriittinen lukeminen
Kriittisen lukutaidon tukeminen on keino torjua väärän tiedon leviämistä monikielisessä nettiympäristössä.
V
TEKSTI CARITA KIILI JA PIRJO KULJU KUVA JEMINA VAHTOLAMMI
äärän tiedon leviäminen verkossa on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista. Kansalaisten kriittinen lukutaito on avainasemassa, jotta väärästä tiedosta olisi mahdollisimman vähän haittaa. Tämän vuoksi oppilaiden kriittisen nettilukemisen taitoa tulisi tukea myös toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetuksessa. Kieltenopettajien osaamista tarvitaan erikielisten nettitekstien kriittisen arvioinnin ja kulttuuristen tekstikäytänteiden ymmärtämisen tukemiseen.
Kriittinen nettilukeminen opsissa
Kriittisellä nettilukemisella tarkoitetaan kykyä analysoida, arvioida ja tulkita erilaisia nettitekstejä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kriittinen nettilukeminen jäsentyy osaksi monilukutaitoa ja kuuluu siten kaikkia oppiaineita läpäisevään laaja-alaiseen osaamiseen. Kieltenopetuksessa tavoitellaan monikielistä kompetenssia, johon erikielisten nettitekstien kriittinen arviointi ja tulkita liittyvät. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielten käyttö eri tilanteissa ja erilaisten viestintäkanavien käyttö. Viestintäkanavista Internet on tärkeä, koska se liittyy oppilaiden jokapäiväiseen elämään. Opetuksessa tulisi löytää keinoja, joilla voidaan tukea oppilaiden toimintaa Internetin muuttuvissa, monikielisissä tekstiympäristöissä. Tiedonhaku- ja tulkintatehtäviä erikielisissä autenttisissa ympäristöissä korostetaan myös opetussuunnitelmassa.
si omaan kokemukseen, asiantuntijan lausuntoon tai tutkimustietoon). Lukija voi myös selvittää, mitä muut tekstit kertovat asiasta, ja pyrkiä varmentamaan niiden avulla sisältöjen paikkansapitävyyden. Tämän lisäksi lukija voi verrata, vastaako tekstin sisältö hänen aiempia tietojaan ja käsityksiään. Tämä arviointistrategia on varsin tehokas, jos lukijalla on asiasta paikkansapitävää tietoa. Aiempaan tietoon tukeutuminen on kuitenkin ongelmallista, jos tieto on virheellistä. Pahimmassa tapauksessa väärät käsitykset vain vahvistuvat. Lähdetietojen eli kirjoittajan ja julkaisijan arviointi tukee sisältöjen arviointia. Tämän vuoksi onkin tärkeää etsiä sivulta tieto tekstin kirjoittajasta ja julkaisijasta. Vasta sen jälkeen lukija voi pohtia, onko kirjoittajalla ja julkaisijalla asiantuntijuutta tekstin aiheesta. Mikä on kirjoittajan ammatti, asema tai koulutus? Seuraako hän työssään alansa uusinta tietoa? Asiantuntijuuden lisäksi on syytä tarkastella myös kirjoittajan tarkoitusperiä. Onko tekstin kirjoittaja vilpitön, vai pyrkiikö hän saamaan itselleen jotakin hyötyä?
Mitä kieltenopettaja voi tehdä?
Tutkimusten mukaan nettitekstien luotettavuuden kriittinen arviointi on monille oppilaille vaikeaa. Vieraskielisillä sivustoilla arvioiminen on vaikeampaa kuin tutun kieli- ja kulttuuriympäristön sivustoilla. Nettitekstien luotettavuuArgumenttien laadun arviointi
Arvio tekstisisältöjen paikkansapitävyydestä
Tekstien luotettavuuden arviointi
Internet on monikielinen ja avoin informaatioympäristö, jossa tekstien laatu vaihtelee. Niinpä tekstien luotettavuuden arviointi on olennainen osa kriittistä lukemista. Oheinen kuvio käsittelee nettitekstin luotettavuuden arviointia. Lukija voi arvioida tekstin sisällön paikkansapitävyyttä ja lähteen eli kirjoittajan ja julkaisijan luotettavuutta. Nämä arviot ovat vastavuoroisia ja ruokkivat toisiaan. Kun lukija arvioi tekstin sisältöjen paikkansapitävyyttä, hän voi tarkastella argumenttien laatua. Hän voi kiinnittää huomiota siihen, kuinka uskottavasti kirjoittaja perustelee väitteitään ja millaiseen evidenssiin hän vetoaa (esimerkik-
10
3/2022
Vertaaminen muihin teksteihin Omaan aikaisempaan tietoon vertaaminen
Voiko ne;teks<in luo=aa?
Arvio lähteen luotettavuudesta
Lähteen asiantuntijuuden ja tarkoitusperien arviointi
Nettitekstien luotettavuuden arviointi. Lähteellä tarkoitetaan tekstin kirjoittajaa tai julkaisijaa. Kuvio on mukailtu Learning and Instruction -julkaisussa 2020 ilmestyneestä artikkelista: Barzilai, Thomm & Shlomi-Elooz: ”Dealing with disagreement: The roles of topic familiarity and disagreement explanation in evaluation of conflicting expert claims and sources”.
