S U KO L TO I M I I
Piiritapaamiset käynnistyivät
Piiriyhdistysten etätapaamisessa vaihdettiin kuulumisia ja suunniteltiin tulevaa. TEKSTI JA KUVA ANNA HALME
U
utena toimintamuotona SUKOLissa on aloitettu piiriyhdistysten tapaamiset. Paikallisista piiriyhdistyksistä on jo jonkin aikaa kuulunut toiveita sille, että SUKOL järjestäisi foorumin, jossa yhdistykset voisivat kuulla toistensa kuulumisia ja vaihtaa ideoita. Mahdollisuuksia ajatustenvaihtoon on ollut liittokokousten yhteydessä, mutta sitä ei ole koettu aivan riittäväksi. Etäyhteyksien myötä pitkät välimatkat eivät onneksi enää ole este. Piiritoiminnan suunnittelu alkoi marraskuussa pidetyn liittokokouksen jälkeen, ja 14.4. pidettiin ensimmäinen etäpiiritapaaminen, johon osallistui 24 eri piiriyhdistysten puheenjohtajaa tai muuta vastuuhenkilöä. Ensimmäisessä piiritapaamisessa tarkoituksena oli tutustua muiden piirien aktiiveihin ja kartoittaa tapaamisten jatkoa. Aloitustehtävässä osallistujat saivat kirjoittaa oman piiriyhdistyksensä vahvuuksia chat-ruutuun. Yhdistyksiä kuvailtiin sanoilla aikaansaava, ketterä, dynaaminen, monipuolinen, notkea liikkeissään, pippurinen. Kielten asiaa puolustetaan aktiivisesti omalla alueella. Kokouksissa ja tapahtumissa on viihtyisää. Joissakin yhdistyksissä on kynnys saada jäseniä mukaan tapahtumiin tai hallitukseen. On kuitenkin myös yhdistyksiä, joissa hallituksessa on konkareiden lisäksi uusia kasvoja ja laaja edustus eri asteilta. Pienen yhdistyksen etuna voi olla, että jäsenet tunnetaan hyvin.
Tavoitteena säännölliset etätapaamiset
SUKOLin hallituksesta piiritapaamisissa on mukana Johanna Söderholm, joka toimii oman yhdistyksensä Österbottens Svenska Språklärarföreningin puheenjohtajana. Alkupuheenvuorossaan hän iloitsi siitä, että etäyhteydet mahdollistavat kollegoiden tapaamisen useammin: ”Aina ei tarvita vakavaa, pedagogista sisältöä, joskus kahvittelu riittää.” Johannan mukaan emme tunne tulevaisuutta, joten emme voi jäädä miettimään, että kaikki siirrettäisiin siihen, kun vihdoin voimme tavata kasvokkain. Hän kertoi esimerkin ruotsinkielisten yhdistysten yhteisestä koulutuksesta, jota on järjestetty Tampereella joka toinen vuosi. Seuraava lähitapaaminen näyttää tällä hetkellä mahdolliselta vuonna 2022, ja silloin tulee kuluneeksi jo neljä vuotta edellisestä
28
3/2021
kokoontumisesta. Ehkäpä pandemian jälkeen vakiintuu käytäntö, jossa yhdistykset tapaavat joka toinen vuosi kasvokkain ja joka toinen vuosi verkossa. SUKOLissakin tavoitteena on hyödyntää digiloikan ja etäilyyn totuttautumisen hyvät puolet. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat nyt käynnistyvät säännölliset etäpiiritapaamiset. Pallo heitetään myös jäsenyhdistyksille: jos jäsenille ei vielä ole järjestetty matalan kynnyksen etätilaisuuksia, kannattaisiko niitä alkaa suunnitella?
Ideoita ja suunnitelmia
Osa piiritapaamisesta oli varattu pienryhmäkeskustelulle, jossa tehtävänä oli oman yhdistyksen kevään etätapaamisen suunnittelu ja tulevien etäpiiritapaamisten teemojen ideointi. Keskustelun jälkeen kokoonnuttiin yhdessä summaamaan niiden antia. Kevään jäsentapaamisesta oltiin ryhmissä yleisesti sitä mieltä, että jäsenistö on väsynyt zoomailuun eikä etätapaamista siksi kannata järjestää ennen kuin vasta syksyllä. Sen sijaan useammassa yhdistyksessä suunniteltiin luontopolun, puistopiknikin tai grilli-illan järjestämistä ulkosalla myöhemmin keväällä. Jäsenistöä saattaisi houkutella etätapaaminen, mikäli aihe olisi erittäin päivänpolttava. Yksi tällainen aihe on Karvin kokeisiin osallistuminen. Monessa suuressa kunnassa on tilattu Karvin kokeet koko kuntaan. Opettajat eivät kuitenkaan ole saaneet tietoa siitä, miten kokeiden korjaaminen korvataan. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee epävarmuus siitä, voiko kokeen tuloksia edes hyödyntää kevään arvioinnissa. Piiritapaamisen osallistujat toivat esiin myös huolensa siitä, että Karvin kokeiden takia kuntiin ei tilata SUKOLin valtakunnallisia kokeita. Tulevilta piiriyhdistysaktiivien yhteisiltä etätapaamisilta toivottiin ensisijaisesti mahdollisuutta ideoiden jakamiseen ja kenties piirien yhteisten koulutusten suunnitteluun. On hyvä kuulla, mikä muualla toimii esimerkiksi koulutuksissa, tiedottamisessa, jäsenhankinnassa ja vaikutustyössä. Konkreettinen esimerkki aiheesta, josta kaivattiin vertaiskokemuksia muista piireistä, oli rehtoreihin vaikuttaminen, jotta alakoulun kielitarjottimelle ja myös toteutuneisiin valintoi-
