S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT
Kyselytietoa kieltenopetuksen järjestämisestä Syksyllä 2021 selvitettiin kyselyllä, ketkä opettavat vierasta kieltä vuosiluokilla 1–6. Samalla lukion opettajilta kysyttiin todistusvalinnan vaikutuksista.
TEKSTI ANNA HALME
S
UKOL toteutti yhdessä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajien kanssa syyskuussa 2021 alakoulun ja lukion luokan- ja aineenopettajille suunnatun kyselyn. Kyselystä saatiin ensimmäistä kertaa konkreettista näyttöä siitä, kuinka kieltenopetuksen varhentaminen on käytännössä toteutettu. Tilastoinnin lisäksi kysely tarjosi osallistuneille opettajille mahdollisuuden kertoa omin sanoin näkemyksiään varhentamisesta ja todistusvalinnasta.
Tuloksista käy ilmi, että nimenomaan varhentamisen yhteydessä kieltenopetusta on osoitettu suurelta osin luokanopettajille. Varhentaminen ei monipuolistanut Valtioneuvosto päätti vuonna 2018 A1-kielen opetuksen varhentamisesta alkamaan perusopetuksen ensimmäisellä luokalla. Kieltenopetuksen varhentaminen oli osa hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelmaa, ja sen tavoitteena oli muun muassa lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua. Monipuolistamisen tavoitteeseen olisi päästy, mikäli opetuksen järjestäjät olisi velvoitettu tarjoamaan useampaa kieltä. Suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa kuitenkin A1-kielenä vain englantia. Tämä käy ilmi kielten aineenopettajien kyselyvastauksista:
6
1/2022
Periaatteessa hyvä, mutta muiden A-kielten kuin englannin kannalta katastrofi: meillä loppui 15-vuotinen A1-ranskan perinne, kun vanhemmat eivät enää esikoulussa uskalla valita mitään muuta kuin englantia. Ekaluokka olisi saanut olla yleistä kielikasvatusta, kaikkia koulussa opetettavia kieliä, jonka jälkeen oman opiskeltavan kielen valinta. Varhentaminen on hyvä idea muttei toteudu tällä hetkellä valtaosassa kuntia toivotulla tavalla. Käytännössä A1-kieli on edelleen useimmiten englanti, ja harva kunta edes tarjoaa muuta vaihtoehtoa. Lisäksi alakoulussa kieliä opettavat enimmäkseen luokanopettajat eivätkä kieltenopettajat, mikä ei mielestäni ole toivottavaa. Ajatus on hyvä, mutta opetus pitäisi toteuttaa pätevien kieltenopettajien (aineenopettajien) toimesta – ei luokanopettajien, joille usein ei pystytä tarjoamaan riittävää täydennyskoulutusta tehtävään tai joilla itsellään ei välttämättä ole motivaatiota tai riittävää osaamista A1-kielten opetukseen. Luokanopettajat ovat tehneet saman huomion: Mielestäni se on todella hieno uudistus – paitsi esimerkiksi kotikunnassani, jossa A1-kieltä ei saa valita, vaan se on aina englanti. Seuraava vieras kieli on sitten kuudennelta luokalta alkava ruotsi. Olen aika skeptinen sen suhteen, miten kotikuntani malli parantaa kielten osaamista ja esimerkiksi monipuolistaa kielten opiskelua. Mikäli todellinen valinnan mahdollisuus olisi, olisi siitä enemmän hyötyä! En edes viitsi aloittaa siitä, että kieltä opettaa täysin kielen opettamiseen kouluttamattomat opettajat. Olisi kiva, että olisi muitakin vaihtoehtoja kuin englanti. Lisäksi kieltä pitäisi opettaa henkilö, joka osaa, eikä ”pakotettaisi” luokanopettajia opettamaan kieliä. Osa luokanopettajista on kuitenkin eri mieltä: 0–2-luokilla kieltä opettavat kieltenopettajat eikä heillä ole valmiuksia opettaa näin pieniä lapsia.
