Page 1


POLAR-DIVER MAGNUM turva i -

tilavuus 18 I laiteliitäntä ylipalfileventtiiJi hiilidioksi,idipatruun'a mahdollista liittää 05 f terässäiliö


PUHEENJOHTAJAN SANA

URHEILU

SUKELTAJA 7. 10. 1987

Puheenjohtaja Dobing Pintaa syvemmälle Koulutuksesta Haloo, Haloo Vastarannalta Kesäleiri Historiaa Vuoden Kuva säännöt Mietteitä Tapahtumakalenteri Tuloksia Leiri Alfred Sukelluksia Maltalla

siv.3 4 5 9 10 10 11 12 14 15 16 16-17 17 19

Kesä on takanapäin ja alamme valmistautua talvikauteen. "Meikäläiseltä kesä meni ohi jo ennen kuin se oli ehtinyt alkamaankaan. Vesillä olot jäivät väliin, toivottavasti ei pysyvästi. Mitä pitemmälle syksy ehtii, sitä vähemmän seuroissa sukellusretket rasittavat järjestäjiä. Kuitenkin tavoitteellisen seuratoiminnan tulee jatkua monella tavalla jonka vuoksi useissa seuroissa jo toivottavasti suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa. Liiton toimistossa ovat myös tällä hetkellä tärkeimpiä asioita erilaiset suunnittelutyöt. Toimintasuunnitelmatlkertomukset, vuosi-ilmoituksiin liittyvät ennakkotyöt sekä mitä moninaisemmat tietojen keruutyöt vuosikokousta varten. Myös vuoden 1988 kevät- ja syyskokouksetkin täytyy päättää ohjelmaltaan sekä varata kokouspaikat jo nyt. Seuratoiminnassa on samat tehtävät, mutta paikallisella tasolla. Harrastustoiminnan tulee olla tavoitteellista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jäsenistöltään aktiivista ja positiivista suhtautumista seuransa toimintaa kohtaan. Kenenkään ei tulisi vetäytyä vastuusta ja jäädä odottamaan valmista toisilta. Rakentava keskustelu, kannanotot toiminnan kehittämiseksi ovat toimintoja, joilla asioihin voidaan vaikuttaa, ja se taas on mahdollista osallistumalla aktii visesti niin oman seuran kuin liiton toimintaan. Liian helposti ja usein seurat kasaavat luottamustoimia yksi lle ja samoille henkilöille. "Burn out" ilmiö on tosiasia myös meidän keskuudessamme. Kuitenkin onneksemme vanha suomalainen talkoohenki tuntuu vielä olevan hengissään meidän yhteiskunnassamme. Saman talkoohengen, yhteen hiileen puhaltamisen, yhteisvastuullisen sekä tavoitteellisen toiminnan soisin nostavan päätään myös oman harrastuksemme piirissä. Niissä on meillä mahtavat voimavarat hyödynnettäväksi. TALKOOHENGESSÄ LIITTO JA SEURAT VAHVOIKSI

Mauri Vallema Kansi: Osku Puukilan Kukka kylmään Pohjolaa

Toimituksen möhläys Viime lehdessä oli Lahden Pingviinien toimintakertomus. Valitettavasti sotkimme taittovaiheessa sen yhteyteen Lahden Urheilusukeltajat ry:n logon. Pyydämme molemmilta seuroilta anteeksi tapahtunutta ja julkaisemme oheisena Lahden Pingviinit ry:n kerhomerkin kaikille tiedoksi. EKA METSÄVUORI

3


Sukeltajan doping, ongelmako? Lääkkeiden käyttö sukellettaessa on tunnetusti yleensä kiellettyä, lähes kategorisesti. Kuitenkin useimmat sukeltajat ovat käyttäneet erilaisia lääkeaineita, joko satunnaisesti tai jopa säännöllisesti. Useimmiten käytön haitat ovat olleet vähäisiä saavutettuun etuun verrattuna, mutta entäpä kilpaurheilulajeissa? Kielletyt aineet Kansainvälinen olympiakomitea on jakanut kielletyt aineet eri ryhmiin seuraavasti: "psykomotoriset stimulantit" eli piristeet, mihin kuuluvat mm. amfetamiini johdannaisineen, esimerkkinä laihdutuslääkkeet. Toisena edelliseen läheisesti verrattavana ryhmänä ovat nk. "sympatomimeettiset amiinit" eli monet piristävät yskän- ja astmalääkkeet, puudutteet ja adrenaliini johdannaisineen. Muihin keskushermostoa piristävien lääkkeiden ryhmään luetaan kahvin lisäksi useita kipu- ja "flunssalääkkeitä" sekä strykniini, sukeltajan tavallisin potenssilääke. Keskushermostoa huumaavat ja "kovat" kipulääkkeet ovat ymmärrettävästi kaikki kiellettyjen listalla. On erityisesti huomattava, että reseptivapaissakin valmisteissa, kuten Seliran, Flunzarin, Lasten Codesan, Munkki mikstuura, ym. ym. on kiellettyjä aineita, jotka tulevat esille positiivisena doping-testeissä. Anabolisista steroideista ei enää tarvinne ketään muistuttaa, on korkeintaan syytä valita lukutai toinen talonmies antamaan vitamiiniruiskeet. Lisäksi on hyvä muistaa, että ehkäisypillerit sisältävät hormoneja, jotka voivat antaa positiivisen tuloksen tavallisissa testeissä. Niiden käytöstä on testin yhteydessä mainittava, sillä tarkemmilla menetelmillä saadaan kyllä selville, mitä herrat ovat nauttineet. Koko joukko sydän- ja verenpainesekä nesteenpoistolääkkeitä on pannaanjulistettu, rytmihäiriölääkkeistä aina jopa silmätippoihin asti. Alkoholi- ja muu veri tankkaus on tunnetusti kiellettyä eikä tarvinne lisäselvitystä miksi. Uusimpana uutuutena ovat "peittoaineet", joilla saadaan sotkettua laboratorioanalyysit. Näitä, kuten esim. probenesidi, ei ole vielä kielletty,

mutta tuomiot rapsahtavat silti automaattisesti, koska aineilla ei ole lääketieteellistä käyttö tarvetta. Tilanne on aivan sama kuin tutkanhäiritsijöiden tulo maantieliikenteeseen tai sahattujen haulikoiden käyttö urheiluammuntaan. Sallitut aineet Tämä luettelo on jokaisen paljon tärkeämpi tietää, erityisesti valmentajien ja joukkueiden lääkäreiden. Ulkoa sitä ei tule opetella, yhtä vähän kuin puhelinluetteloita. On vain huolehdittava, että tiedot ovat ajan tasalla ja kulloinkin tarvittaessa suoritettava annetun lääkemääräyksen tarkastus ja vertailu sallittujen lääkeaineiden luetteloon. Sallittuihin kuuluvat periaatteessa kaikki antibiootit ja edellä mainitut ehkäisykeinot urheilulajista riippumatta. Nuha- ja antihistamiinilääkkeistä, samoin kuin yskän- ja pahoinvointilääkkeistä löytyy kymmeniä dopingtestien kannalta turvallisia vaihtoehtoja; listan pituuden takia niitä ei tässä nimillä mainita. Sen paremmin ei kipuja tarvitse kärsiä päässä kuin mahassakaan, jos lievitystä halutaan. Sallittuja lääkeaineita on nimetty myös näihin tarkoituksiin kymmeniä. Mikä siis neuvoksi? los tarvitset lääkettä, älä (kilpa)urheile! los kuitenkin jostakin pakottavasta syystä tarvitset tilapäistä lievitystä tai apua hetkelliseen vaivaan, käytä vain sallittuja lääkkeitä! los et ole aivan varma, että saarnasi lääkeaine tai hoito ei ole kilpaurheilussa sallittua, älä hyväksy sitä. Sallitut lääkkeet on luetteloitu ja niistä on saatavilla erinomainen pikku vihkoseen koottu lista. (Vaivan on nähnyt dos. Markku Alen ja kukkaron nyörejä on höllännyt lääketehdas Luitpold-Werk, Hangon Kirjapaino Oy, 1987). Seppo A. Sipinen

• Sallittuja nuha- ja astmalääkkeitä Kaupallinen valmiste Vaikuttava aine aminofylliini Aminocont Theodrox Hismanal astemitsoli G budesonidi Pulmicort inhal Rhinocort inhal G beklometasoni Beconase Aqua inhal Becotide inhal Beclomet inhal Viarox inhal fenoteroli' Berotec inhal G flunisolidi Lokilan inhal I ipratropium Atrovent inhal Tavegyl klemastiini ksylometatsoliini Nasolin Otrivin natriumkromoglikaatti Lomudal Rynacrom Dristan oksimetatsoliini Drixin Iliadin Nezeril Vicks nuhaspray Ventox inhal oksitropium' Lergigan prometatsiini Phenergan Pulmadil inhal rimiteroli' sinnaritsiini Glanil Salbumol inhal salbutamoli' Salbuvent inhal Ventoline inhal natrium + kalium + kalsiumkloridi Humidose teofylliini Euphyllin Idovent Nuelin Retafyllin Somophyllin I Bricanyl inhal terbutaliini Teldanex terfenadiini 1: Beeta2-reseptoreita stimuloivat lääkeaineet ovat sallittuja vain inhalaatiovalmisteina G: Glukokortikoidit ovat hengityselinsairauksissa sallittuja vain inhalaatiovalmisteina

• Sallittuja yskänlääkkeitä Vaikuttava aine Kaupallinen valmiste asetyylikysteiini Fabrol Mucomyst bromheksiini Bisolvon Mucovin Solvina difenhydramiini Benylan karbosisteiini Reodyn klobutinoli Silomat pentoksiveriini Toclase Toclase exp dekstrometorfaani Extuson Lagun Resilar

"Vuoden Sukelluskuva-kilpailu" 1987 Vuonna 86 unohtui kutsu pois, ja koska vain 2 kuvaajaa oli lähettänyt kuvia, ei kilpailua pidetty. Nyt pitäisi siis monella olla jo kahden vuoden kuvasato josta valita. Lähetä kuvat liittomme osoitteella viimeistään 1. 12. 1987, siis ennen joulukuun enimmäistä.

"

4


Tutkielma Toukokuu -87 Sari Niiranen Sodankylän lukio

villainen uima-asu. Ainoa lisävaruste ovat suojalasit. Tosin viimeaikoina hekin ovat siirtyneet käyttämään paremmin suojaavaa naamaria. Amat sukeltavat edelleenkin. Vain sukeltamisen motiivi on muuttunut; entisen helmenmetsästyksen sijasta he sukeltavat nykyään vain ravinnon, äyriäisten ja vesikasvien vuoksi. 5

- Sukeltamisen kehitystä

1. JOHDANTO "Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä. "Meri, valtava, vieras, pelottava ja lumoava meri on kiehtonut ihmistä aikojen alusta asti. Sitä ympäröivät lukemattomat myytit, tarut ja uskomukset, jotka ovat saaneet ihmisen sekä karttamaan sitä, että kiihkeästi haluamaan lisää tietoa ja hyötyä siitä. Egyptin mytologian mukaan valtameri oli ollut olemassa jo kauan ennen maan luomista. Se oli jumalien ja merenneitojen, mutta toisaalta myös hirvittävien meripetojen asuinpaikka. Taifuunein, hurrikaanein, myrskyin ja vedenpaisumuksin höystettynä kaikki tämä herätti ihmisessä pelonsekaista kunnioitusta. Se ei kuitenkaan pitänyt häntä poissa pinnan alta; syvyyksien vetovoima oli vastustamaton. Miksi ihminen sitten halusi sukeltaa? Syitä on monia. Meren valloittajan uskottiin saavan siltä jumalallista valtaa. Hallitsijoiden ja tavallisten alamaistenkin mieliä kiehtoivat kertomukset tarunomaisista aarteista ja rikkauksista ja jopa kokonaisista syvyyksiin uponneista kaupungeista kuten Atlantis. Toisaalta merestä oli suunnatonta hyötyä militaristisissa pyrkimyksissä; jo muinaiset ateenalaiset ja spartalaiset puhkoivat sukeltaen toistensa laivojen pohjia ja katkoivat ankkuriköysiä.' Toisaalta ihminen taas huomasi meren eläimistön ja kasviston tuovan arvokkaan lisän hänen ravintoonsa. Ihmisen halu pinnan alle oli valtava, mutta luonnolliset rajat, kuten painelait ja hänen ruumiinsa rakenne, vaikeuttivat unelmien toteutumista. Normaali aikuinen pystyy pidättämään henkeään vain muutaman minuutin ajan ja tämä rajoittaa sukellusaikaa ja -syvyyttä huomattavasti. Siispä oli mietittävä ratkaisuja, joilla nämä ongelmat voitaisiin eliminoida.

2. ILMAN VARUSTEITA 2.1. Helmensukeltajat

Jo 5000 vuotta sitten oivalsivat hallitsijat ja jalokivikauppiaat mahdollisuutensa rikastumiseen merten kautta. Syntyi helmensukeltajan ammatti. Tärkeimmät sukellusalueet olivat Ceylon, Persianlahti, Punainen meri ja Etelämeri. Alussa sukellettiin vain luonnonhelmiä, mutta myöhemmin ovat etenkin japanilaiset keskittyneet yksinomaan helmi vilj elmiin. 2 Helmensukeltajat aloittivat työnsä rukouksella. Sillä toivottiin merten jumalien suosiota ja suojaa haita ja mureenoja vastaan. Helmensukeltajan ainoat välineet olivat suuri, litteä kivi, jolla hän pystyi ohjaamaan laskeutumistaan, kori ja mahdollinen paksu käsine. Kerättyään simpukat hän nousi pinnalle joko itse tai avustajan köyden vetämänä. 3 Helmensukeltaja sukelsi keskimäärin 40 kertaa päivässä. Näillä sukelluksillaan hän nosti 150-200 simpukkaa. 4 Myöhemmin alettiin sukeltaa myös sieniä ja nykyäänkin jalokivikauppiaiden arvostamaa punaista jalokivikorallia. 2.2. Ama-naiset

Koreassa ja Japanissa toimi oma erikoinen sukeltajajoukkonsa - Amat. Paksumman rasvakerroksensa vuoksi naisten katsottiin olevan paremmin suojattuna kylmältä kuin miesten. Sukellussyvyydet olivat kuitenkin pienempiä, 6-30 metriä. Amojen koulutus alkaa jo pienestä pitäen ja he sukeltavat jopa 60-vuotiaiksi asti. Raskaus ei ole este työn teolle. Amat sukeltavat synnytyspäivään asti ja palaavat työhön pari päivää sen jälkeen. Lapsia imetetään sukellusten välillä. Amat sukeltavat sekä kesäisin että talvisin, jolloin veden lämpötila on vain n. 10°C. Heidän verhonaan on vain lannevaate tai talvisin ohut puu-

3. PINTAHENGITYSLAITTEET 3.1. Hengitysputki

Meri ei ollut enää tuntematon ja pelottava käsite. Lyhyiden sukellusten myötä se oli jo vilauttanut kiehtovia näkymiään ja kyltymättömän utelias ihminen halusi tietää lisää. Mutta sukellusten aika oli vielä hyvin rajallinen, eikä ihminen pystynyt tarpeeksi hyödyntämään tätä lyhyttä hetkeä veden pinnan alla. Oli siis keksittävä jokin keino, joka antaisi mahdollisuuden pysytellä kauemmin syvyyksissä. Luonto tarjosi ongelman ratkaisuun omat mallinsa. Likakärpäsen toukka hengittää veden alla 15-senttisellä kärsällään. 6 Ihmiselle vielä mainiompi esimerkki oli norsu, joka saattoi jokea ylittäessään upota kokonaan pinnan alle - vain kärsä jäi pinnalle hengitystä varten. Ratkaisu oli selkeä: oli kehitettävä hengitysputki. Ruo'on käyttö hengitysputkena oli varsinkin kirjallisuudessa suosittu aihe. Tällaisen putken luonnoksia on löydetty jo vuosisatojen takaa. Aristoteles, Plinius ja itse Leonardo da Vinei kehittivät useita suunnitelmia ja keskiajalla julkaistiin Renatuksen kehittämät putkilaitteet sodankäyntiin. Historiallisista lähteistä voi löytää lukuisia kuvia erilaisista hengitysputkimuunnelmista. Yleisesti kuviteltiinkin, että putkea pidentämällä ihminen pystyy sukeltamaan mihin syvyyksiin tahansa. Totuus on raaka ja selvisi varmasti kokeilijoille onnettomien yritysten kautta. Ihminen pystyy hengittämään putken kautta korkeintaan 30 cm:n syvyydessä. Jo puolen metrin kohdalla veden valtava paine puristaa keuhkot ja rintakehän kasaan ja estää näin paineistamattoman ilman hengityksen. 7 Silti hengitysputken keksiminen oli merkittävä asia. Näin oli astuttu ensimmäinen askel kohti sukelluslaitteiston kehitystä.

5


3.2. Hengityssäkki Syvyydet tuntuivat tavoittamattomilta, mutta ihmisen mielikuvitus ja kokeilunhalu eivät tyrehtyneet. Myös seuraavaan ideaan saatiin malli luonnosta. Jos vesihämähäkki pystyi viemään ilmakuplan mukanaan veden alle, miksei ihminen voisi kokeilla samaa. Ensimmäisistä hengityssäkeistä haaveilivat jo assyrialaiset v. 900eKr. Tästä ovat todisteena mm. ajan maljakoiden koriste maalaukset. Niissä sukeltajan mukana on eläimen, luultavasti härän nahasta tai rakosta tehty säkki. 8 Painelait estivät kuitenkin tämänkin idean käytön. Säkistä pystyi hengittämään vain hyvin matalassa vedessä ja tällöinkin oli hiilidioksidimyrkytys todennäköinen. Siksi onkin hämmästyttävää, että vielä 1600luvulla Giovanni Alfonso Borelli suunnitteli sukeltajille nahkaisen hengityspussin selkään. Borellin luonnos taas innosti Sieur Freminetiä kehittämään nahkaisen sukelluspuvun v. 1772. Pukuun kuului kaksi kypärään kiinnitettyä putkea, jousimekanismi ja palkeet, joilla ilma pumpattiin säiliöistä. Kokeilutulokset olivat heikot, koska joustavat säiliöt eivät antaneet ihmiselle mahdollisuutta hengittää veden alla, eikä vielä oltu keksitty ilmanpuhdistuslaitetta, joka mahdollistaisi puhtaan ilman saannin. 9 Myöhemmin hengityssäkit olivat perustana paineilmalaitteiden syntyyn. 3.3 Sukelluskello 1500-luvulla syntyi ensimmäinen varteenotettava sukelluslaite -sukelluskello. Ensimmäisen käyttöönotetun sukelluskellon kehitti italialainen Guglielmo Lorena v. 1531. 10 Periaatteena oli, että alhaalta avoin, jäykkäseinäinen kupu lasketaan veteen, jolloin sen sisälle jää sukeltajan hengitettävää ilmaa. Teoreettisesti sukeltaja saisi kaiken tarvittavan ilman kellosta, mutta käytännössä ilmavarasto oli liian vähäinen ja pilaantui pian.

Toinen ongelma oli kellon materiaali. Jos kello oli liian kevyt, se pulpahti pintaan. Jos se taas oli liian painava, se esti sukeltajan poistumisen reunan alta. 11 Ongelmiin kehitettiin ratkaisut hyvin pian. Sitomalla painotettu kello köysillä kahteen emäalukseen estettiin sen putoaminen pohjaan. Ilmanvaihto taas järjestettiin kuljettamalla ilmaa kelloon joko tynnyreillä tai ylösalaisin käännetyillä sangoilla. 12 Sukelluskelloja käytettiin alusta alkaen mitä moninaisimpiin tehtäviin. V. 1867 William Phipps pelasti kelloineen 10 m:n syvyyteen uponneen espanjalaisen kaljuunan aarteen. 13 Pohjoismaissa nostettiin v. 1628 Tukholman edustalle uponneen Wasa-Iaivan tykit. Tehtävässä käytettiin sekä suomalaisia että ruotsalaisia sukeltajia. 14 Aleksanteri Suuren sanotaan käyneen seuraamassa miestensä työskentelyä vihollislaivojen tuhoamiseksi. 1) Vaikeudet eivät hidastaneet kellojen suunnittelijoiden intoa. Erilaisia variaatioita esiintyi kirkonkelloista tiimalasia muistuttaviin asti. Onnistuneimpien sukelluskellojen suunnittelijana pidetään englantilaista astronomia Edmund Halleyta. 16 V. 1660 Boyle julkaisi painelakinsa. Sukeltajille alkoi valjeta vedenalaisen ilmankäytön ongelman syy. Pian Denis Papin esitteli ensimmäisen alkeellisen ilmapumpun ja l700-luvun lopussa John Smeaton asensi sen sukelluskelloon. Mullistava uutinen levisi nopeastI Ja Ranskassa, Saksassa ja Englannissa syntyi oikea keksintöjen tulva. 17 1700-luvulla kehitettiin myös ns. "yhden miehen sukelluskelloja", jotka valmistettiin esimerkiksi nahalla päällystetyistä tynnyreistä. Tynnyrin kyljessä oli kaksi aukkoa käsille ja sillä pystyttiin olemaan vedessä jopa 112 tuntia. Tällaisilla sukelluskelloilla oli kuitenkin kaksi merkittävää rajoitusta: ilman lisääminen kelloon ja vähäinen liikkumismahdollisuus vedessä. 18

3.4. Ranskalaiset arkut ja sukeltajantauti Eräs muunnos sukelluskelloista olivat "ranskalaiset arkut". Ne olivat laatikoita, jotka voitiin sulkea ilmanpitäväksi, laskea pohjaan ja pumpata tyhjäksi vedestä. Näissä arkuissa pystyttiin työskentelemään tuntikausia, ja niiden etuna oli vielä se, että työläiset pystyttiin vaihtamaan ilmalukon kautta laskematta arkkuun vettä. 19 Arkkujen kehittäminen lisäsi sukellusaikaa ja -syvyyttä tuntuvasti. Kohta alettiin kuitenkin ihmetellä, miksi arkuista pinnalle tulleet miehet valittivat päänsärkyä, huimausta ja nivelkipuja. Kummallista tautia kutsuttiin ensin "arkkutaudiksi" , mutta myöhemmin tajuttiin, että kyseessä oli nykyajankin sukeltajan hyvin tuntema ja pelkää mä sukeltajantauti. V. 1872 ranskalainen fysiologi Paul Bert kuvasi ensimmäisenä paineen vaikutusta ihmisen fysiologiaan. Hän totesi, että hengitysilmasta liukenee paineenalaisena typpeä ihmisen kudoksiin ja vereen. Kun paine alenee nopeasti, typpi muodostuu kaasuksi niin nopeasti, ettei se ehdi poistua hengityksen kautta, vaan jää kuplina vereen. Verenkierron tukkiutuessa saattaa seurauksena olla jopa kuolema. Bertin ehdotuksesta arkuissa työskentelevät miehet palasivat pinnalle siten, että painetta vähennettiin hitaasti ilmalukossa. Tällä menettelyllä saavutettiin välittömästi hyviä tuloksia. Menetelmää kutsutaan dekompressioksi. 20 Myöhemmin menetelmää kehitti englantilainen fysiologi J. S. Haldane. Hän laati Englannin kuninkaallisen laivaston sukeltajilla suorittamiensa tutkimusten perusteella sukellustaulukot, joiden perusteella sukeltaja voitiin tuoda asteittain pintaan. Vaikka taulukoita onkin paranneltu vuosien kuluessa, niihin perustuvat nykyisetkin etappinousutaul ukot. 21 3.5. Kypärä ja sukelluspuvut Sukelluspuvun isänä pidetään yleisesti Augustus Siebeä. Todellisuudessa

Syksyn Valokuvauskilpailut Pohjoismaiden sukelluskuvakilpailu 1987 Dansk Sportsdykker Forbund on lähettänyt kutsun ja haluaa kuvat perille viimeistään 1. 12. 1987 - sen päivän postileima kelpaa. Säännöt on julkaistu Urheilusukeltaja-Iehdessä no 4,85, lisäyksenä on senjälkeen tullut Luokka F "Makro", eli lähikuvat. Käsite on epämääräinen, tähän luokkaan lähetettyjen kuvien aiheen leveys on vaihdellut n. 10-30 cm. Muistakaa Luokat D "makeat vedet" ja E "kaitafilmi" joissa Suomi on pärjännyt suht. hyvin. Säännöt löytyvät myöskin lehdestämme no 4,86 Kuvat lähetetään hyvin pakattuina osoitteella: Sven Erik Jörgensen K irsebaerve j 5 8471 Sabro Danmark

6


hän oli vain yksi niistä, jotka samoihin aikoihin kehittelivät puvun suunnitelmia. Sieben ansiot alalla ovat kuitenkin kiistattomat. Hänen suunnittelemansa sukeltajan kokopuku on säilynyt miltei muuttumattomana näihin päiviin asti. Siebe suunnitteli ensimmäisen alta avoimen sukelluspukunsa v. 1819. 22 Puku käsitti kovan kypärän ja nahkaisen jakun. Ilma pumpattiin käsipumpulla kypärään, ja uloshengitetty ilma poistui jakun alaosasta sukeltajan vyötärön kohdalta. Pukua voitiin käyttää kaikissa syvyyksissä, kunhan ilmapumppu oli tarpeeksi tehokas. Puku oli kohtalaisen käytännöllinen ja aikaisempia ehdottomasti turvallisempiY John ja Charles Deane, joiden julkaisema "Sukeltajan opas" on ehkä ensimmäinen maailmassa, patentoivat v. 1823 "savulaitteen", jonka avulla palomiehet saattoivat liikkua palavissa rakennuksissa. V. 1828 tästä kehitettiin sukelluspuku, johon kuului kypärä, puku ja letku pintailmaa varten. Kypärä oli irtonainen, mikä aiheutti sen, että sukeltaja pystyi olemaan vedessä ainoastaan pystyasennossa. 24 Siebe kehitteli Deanen veljesten keksintöä edelleen, kiinnitti kypärän ja muunteli omaa avointa sukelluspukuaan. Tuloksena syntyi ensimmäinen suljettu sukeltajan kokopuku. Kypärään oli asennettu ilmanpoistoläppä eikä sukeltajan tarvinnut enää kastua. Puku on pienin varuste- ja materiaalimuunnoksin käytössä edelleenkin. Se painaa n. 90 kg. Sukeltaja on yhteydessä emäalukseen ilmaletkun, pelastusköyden ja puhelinkaapelien kautta. Paineilmalla tällä puvulla pystyy sukeltamaan 60- 90 m ja heliumin ja hapen seoksella jopa 180 m. 25 Nykyään on maailman vanhin, siannahkainen sukelluspuku nähtävissä Raahen merimuseossa. 26 Sukelluspukujen kehittyessä oltiin jo pitkällä meren valloituksessa. Sukeltajia vaivasi kuitenkin yksi asia: riippuvaisuus emäalukseen ja avustajiin. Liikkumatila pohjalla oli hyvin rajoitettua pintaan johtavien köysi en ja letkujen takia. Haluttiin kiihkeästi saada vapautta. 3.5.2. Räpylät Räpylät suunniteltiin hämmästyttävän myöhäisessä vaiheessa. Tosin jo da Vinciltä on nähty luonnoksia käsiin sijoittuvista uimaräpylöistä, mutta tiettävästi niitä ei koskaan valmistettu. Ensimmäiset jalkoihin laitettavat räpylät kehitti Borelli. Vasta 1930-1uvulla kehitettiin ensimmäiset käyttökelpoiset räpylät. Ne suunnitteli ranskalainen Louis de Corlieu. Alunperin hän tarkoitti ne lentäjien pelastusvälineiksi koneen tipahdettua mereen, ja vaste jälkeen-

päin niitä on alettu käyttää helpottamaan ja nopeuttamaan uintia. 27

4. OMAVARAISET HENGITYS LAITTEET 4.1. Säiliöt ja venttiilit Monet tutkijat selvittelivät mahdollisuutta vapauttaa sukeltaja pinnalta tulevista letkuista. Ratkaisu näytti ilmeiseltä: sukeltaja oli varustettava mukana kuljetettavalla ilmasäiliöllä. Nykyään tällaiset laitteet tunnetaan nimellä SCUBA, joka on lyhenne englanninkielisistä sanoista "Self Contained Underwater Breathing Apparatus" (=omavarainen vedenalainen hengityslaite)28 Tällaisesta laitteesta esittivät luonnoksia jo Klingert v. 1797, Fullerton v. 1805 ja James v. 1825. 29 Itseasiassa vain riittävän vahvojen kaasusäiliöiden puute esti itsenäisen sukelluslaitteen kehittämisen jo 1800-luvulla. Lisäksi sen aikaiset kompressorit eivät vielä pystyneet saamaan aikaan riittävän korkeaa painetta. 30 Ensiaskeleen ottivat ranskalaiset Rouquayrol ja Denayrouze. Heidän laitteensa avulla sukeltaja saattoi varastoida selkäänsä pienen määrän ilmaa, irroittaa pintaletkun ja kävellä pohjassa. Perusratkaisu oli säädin, jolla sukeltaja pystyi ohjaamaan ilmavirtauksen säiliöstä suoraan suuhunsa. Säiliöön taas tuli ilma pinnalta. Säädin oli taloudellinen läppä, joka liikkui sukeltajan hengityksen mukaan, mutta apumiehet olivat silti vielä tarpeen. Nyt oltiin kuitenkin jo jäljillä. 31 4.2. Hapenkierrättimet SCUBA-Iaitteet voidaan jakaa kolmeen osaan ilmankierron mukaan. Avoimen kierron laitteissa hengitetty ilma poistuu suoraan veteen, kun taas suljetun kierron laitteissa se kiertää suodattimen läpi takaisin hengitettäväksi. Puolisuljettuun kiertoon perustuva laite sisältää sekä avoimen että suljetun kierron periaatteen ominaisuuksia. 32 Jo v. 1842 ranskalainen Santala suunnitteli omavaraisen hengitys laitteen, joka kierrätti ilmaa ja suodatti pois hengitetyt kuona-aineet. 33 Ensimmäinen kaupallinen versio suljetun kierron happilaitteesta ilmestyi kuitenkin v. 1878. Sen oli suunnitellut englantilainen H. A. Fleuss ja se oli alunperin tarkoitettu käytettäväksi saastuneessa ilmassa. kuten hiilikaivoksissa. 34 Tätä laitetta käytti mm. englantilainen Alexander Lambert sukeltaessaan Severn-joen 300 m pitkään alitunneliin sulkeakseen venttiilejä. 35 Pienen parantelun jälkeen näitä laitteita käytettiin myös ensimmäisessä maailmansodassa mm. pelastauduttaessa liikuntakyvyttömistä sukel1usveneistä.

Tuohon aikaan ei valitettavasti tiedetty sitä, että happi muuttuu myrkylliseksi, kun sitä hengitetään yli 0,2 MPa:n paineessa. Tästä syystä happilaitteen turvallinen käyttösyvyys oli korkeintaan 7 m. 36 Äänettömyytensä ja kuplattomuutensa vuoksi se on kuitenkin ollut suosittu varsinkin militaristisissa sukelluksissa ja merieläinten häiriöttömässä tutkimisessa. Onneksi happi laitteet todettiin kuitenkin armeijakäytössäkin liian vaarallisiksi ja jo 1950-luvulla ne poistettiin käytöstä joka puolella maailmaa. Nykyään militariset sukellukset suoritetaan seoskaasuilla. 4.3. Paineilmalaitteet Paineilmalaitteet ovat nykyaikaisen sukelluksen perusta. Niiden olennaiset osat ovat paineilmasäiliö (tai -säi· liöt) ja ilmaletku, joka päätyy paineenalentajan kautta sukeltajan suussa olevaan regulaattoriin eli hengitysventtiiliin. Niiden periaatteena on se, että sukeltaja saa joka syvyydessä oikean paineista hengitysilmaa. Paineilmalaitteita suunniteltiin jo silloin, kun ensimmäiset käsipumput tulivat julkisuuteen. Mm. W. H. James luonnosteli paineilmavaraston metalliseen säiliöön sukeltajan vyötärölle. Säiliö on pieni ja sukellusaika rajoitettu, mutta keksintö oli silti toimiva. Itseasiassa se oli jopa aikaansa edellä, sillä Rouquayrolin ja Denayrouzen säädin tuli esille vasta 40 vuotta myöhemmin. Teollisuudessa idea toteutettiin vasta 100 vuotta myöhemmin. 37 V. 1933 ranskalainen laivaston kapteeni Yves Le Prieur rakensi avoimeen kiertoon perustuvan paineilmalaitteen, joka säiliö oli sukeltajan rintapuolella. Koska Le Prieur ei rakentanut keksintöönsä hengitysrytmin mukaan säätyvää annostajaa, täytyi sukeltajan säätää käsin venttiilistä tarvittava ilmavirtaus. Näinollen jatkuva ilmavirtaus vähensi sukellusaikaa ja laitteen käyttökelpoisuutta tuntuvasti. Le Prieurin keksintöä voidaan silti pitää huomattavana askeleena paineilmalaitteiden kehityksessä. 38 Samoihin aikoihin kun muut kehittelivät suljettuun kiertoon perustuvia laitteita, työskentelivät ranskalaiset Jacques Cousteau ja Emil Gagnan avoimen kierron itsenäisen sukelluslaitteen parissa. V. 1943 he paransivat venttiiliä muuttaen sen sukeltajan hengitysrytmin mukaan avautuvaksi ja liittivät laitteen korkeapainesäiliöihin. Heidän keksintönsä oli kaikkien suunnitelmien huipentuma ja sen mahdollisti teollisen teknologian kehitys; osattiin valmistaa korkeapainekompressoreita ja vahvoja, mutta samalla tarpeeksi kevyitä ilmasäiliöitä. 39 Laite oli ensimmäinen todella turvallinen ja tehokas sukelluslaite, ja

7


se on mahdollistanut nykyisinkin tuhansien sukeltajien tutustumisen vedenalaiseen maailmaan. 4.4. Seoskaasukokeilut Happi oli todettu liian vaaralliseksi sukellukseen, ja sukellussyvyyksien kasvaessa myös paineilman typen todettiin aiheuttavan ongelmia. Mitä syvemmälle miehet sukelsivat, sitä huumaantuneemmaksi he itsensä tunsivat, ja saattoivat jopa kokonaan unohtaa tehtävänsä. Tila muistutti suuresti alkoholihumalaa ja sen todettiin jo 1920-luvulla lisääntyvän ~ro­ gressiivisesti paineen lisääntyesä. 4 Ongelman ratkaisuksi oli keksittävä jokin uusi hengityskaasuseos ennenkuin voitaisiin sukeltaa syvälle. Seoksen täytyi sisältää riittävä määrä happea elämän ylläpitämiseen, mutta ei kuitenkaan yli sallitun, vaarattoman osapainetason. Typpi oli siis korvattava jollakin reagoimattomalla tai neutraalilla kaasulla, jolla ei olisi huumaavaa vaikutusta ihmisen elimistöön. Tällaisia kaasuvaihtoehtoja ovat esimerkiksi vety, helium ja neon. 41 Helium- ja happisukelluksen aikakauden avasi USA:n laivaston lääkäri A. R. Behnke. Käytännössä se alkoi Max N ohlin sukelluksesta 156 m:n syvyyteen v. 1925. 42 Myös myöhemmät tutkimukset ovat keskittyneet heliumiin ja pian melkein kaikki teollisuuden palveluksessa toimivat sukeltajat alkoivat käyttää yli 60 m:n sukelluksissa vain heliumin ja hapen seosta. 43 Myös vety vaikutti sopivalta syväsukellukseen. Ensimmäinen, joka laajalti tutki vedyn käyttöä vedenalaisena hengityskaasuna, oli ruotsalainen Ame Zetterström. Vaikka vedyn tiedettiin olevan altis räjähtämään reagoidessaan hapen kanssa, Zetterström totesi, että oikealla sekoituksella (happea vähemmän kuin 4 %) se olisi turvallinen vaihtoehto. Vetyyn liittyvät riskit ja Zetterströmin sukelluskokeiluissa tapahtunut, vaikkakin avustajien virheen aiheuttama, traaginen kuolema ovat saattaneet myöhemmät kokeilijat kartta maan vetyä. Myöhemmissä tutkimuksissa huomattiinkin, että vedyn ja hapen seos aiheuttaa huimausta yli 250 m:n syvyydessä. 44 Lisääntyneet tutkimukset ja kokeilut ovat osoittaneet heliumin olevan paras vaihtoehto syväsukellukseen, koska kolmas mahdollisuus, neon, on hyvin kallista. Uusien vaihtoehtojen parissa työskennellään silti jatkuvasti.

5. YHTEENVETO Nykyään sukeltamisesta on kehittynyt mielenkiintoinen urheilumuoto ja sen suosio kasvaa koko ajan. Siitä on tuI-

8

lut myös korvaamattoman tärkeä tutkimusmenetelmä arkeologian, geologian ja biologian kannalta. Varsinkin öljyn kiihtynyt etsintä on pakottanut insinöörit ja fysiologit kehittämään yhä lisääntyviin syvyyksiin tarvittavia sukelluslaitteita ja -menetelmiä. Vedenalaisen maailman kauneus, painottomuuden tuoma jännitys ja rauha ja hiljaisuus ovat antaneet inspiraatioita myös moniin taiteenaloihin musiikista runouteen. Nykyisen sukelluslai tteiston mahdollistamana ei edes vedenalainen taide maalaus ole harvinaista. Itseasiassa näitä ennakkoluulottomia taidemaalareita oli jo 1800-luvulla, jolloin jälkimaailmalle tunnetuimmaksi taiteilijanimeksi jäi Pritchard. 45 Kaikesta huolimatta sukelluslaitteiston kehitys on tapahtunut ihmeteltävän myöhään. Tähän ovat luultavasti vaikuttaneet harhaluulojen ja uskomusten lisäksi pinnan alla tietämättömyydestä aiheutuneet traagiset onnettomuudet. Nykyiset sukellusvälineet ovat kuitenkin saavuttaneet miltei lopullisen muotonsa. Pientä hienosäätöä lukuunottamatta niiden eteenpäin kehitys on melko epätodennäköistä. Monen suunnittelijan mielenkiinto onkin kanavoitunut "sukelluskoneen" kehittämiseen. Tästä on lähtenyt liikkeelle sukellusveneiden ja batyskafien suunnittelu. Harrastuksena urheilusukellus on silti omaa luokkaansa. Ympäri maailman kattava sukellusseuraorganisaatio CMAS (=vedenalaisten toimintojen maailmanliitto)46 mahdollistaa jokaisen terveen ihmisen turvallisen pääsyn lumoavaan, aina uusia yllätyksiä tuovaan vedenalaiseen maailmaan. Kiinnostus kasvaa jyrkästi koko ajan. Onkin arveltu, että ihmisen kehityksen juuret ovat kasvaneet valtamerissä. Näin ollen ihmisen paluu

mereen olisi yhtä luonnollista ku~n merinisäkkäiden paluu muutamIa miljoonia vuosia sitten. LÄHDELUETTELO COUSTEAU, JACQUES MATTILA, PEKKA JA VIKMAN, TIMO OTAVAN SUURI ENSYKLopEDIA 19 VALITUT PALAT Merten salaisuudet, Ravinto ratkaisee, Espoo, 1978 Merten salaisuudet, Sukellus syvyyksiin, Espoo, 1978 Merten salaisuudet, Syvyyksien viestit, Espoo, 1978 Sukellus, Tampere, 1984 Sukellus, Keuruu, 1981 Nyky tieto, m-ö, Keuruu, 1984

1) Mattila ja Vikman, Sukellus s, 16 2) Jacques Cousteau, Syvyykslen viestit, Harvinaiset helmet 3) Mattila ja Vikman, Sukellus. s. 16 4) Jacques Cousteau. Syvyykslen viestit, Harvinaiset helmet 5) Jacques Cousteau. Syvyyksien viestit. Naiset edellä 6) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksiin, Hengitys veden alla 7) Jacques Cousteau, Sukellus svvvvksiin. Putkellahengittäjät 8) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 16 9) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksiin, Ilmapusslt 10) Otavan Suuri Ensyklopedia 19. s. 7515 II) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksiin, Kello ilmanpyydyksenä 12) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 17 13) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksiin. Kello ilmanpyydyksenä _ 14) Otavan Suuri Ensyklopedia 19. s. 751) 15) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 16 16) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksiin. Kello ilmanpyydyksenä 17) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksiin, Sukelluspuvun synty 18) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 17 19) Mattila ja Vikman, Sukellus. s. 18-19 20) Mattila ja Vikman, Sukellus. s. 19 21) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 20 22) Otavan Suuri Ensyklopedia 19. s. 7516 23) Jacques Cousteau, Sukellus syvyyksIIn. Sukelluspuvun synty 24) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 18 .. 25) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksIIn. Sukelluskypärät 26) Valitut palat, Nyky tieto 2. s. 1188 27) Jacques Cousteau. Ravinto ratkaisee. Raajojen apuna 28) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 21 .. 29) Jacques Cousteau. Sukellus syvyyksIIn. Haave vapaudesta 30) Mattila ja Vikman, Sukellus. s. 21 .. 31) Jacques Cousteau, Sukellus syvyyksIIn. Haave vapaudesta

Toimitamme: - sukeltajan kevytkypärät (märkäpuvuille) 1-3 lampulla - sukeltajan valaisimet - hengitysilmakompressorit - ammattisukeltajan varusteet ja työkalut - erikoisvarusteita

Oy Insinööritoimisto

NODULE Ltd P.O. Box 92, SF 01301 Vantaa 30, Finland Telefax: (90) 834834

90-831 011


Koulutuksesta Palaute Helsingissä 13.-14.2.1987 pidetyiltä kouluttajapäiviltä. Kysymyksiin vastattiin jokseenkin laiskasti, kuitenkin vastanneista suurin osa otti asian vakavasti. Palaute kaikenkaikkiaan tulee aiheuttamaan varmastikin muutoksia kouluttajapäivien kehyksen muotoiluun, itse asiaahan on vaikea alkaa rukkailemaan. Päivillä luonnollisesti pyritään tuomaan esiin sitä uutta tietoa joka sukeltamisesta ja sukelluskoulutuksesta on maailmalta viimeisimpänä saatu. Vanhaakaan tietoa ei saa unohtaa, onhan "kertaus opintojen äiti", joten tutuistakin asioista on aina välillä keskusteltava. Toivomuksia alustustenIesitysten aiheista tuli todella kii32) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 21 33) Jacques Cousteau. Sukellus svnvksiin. Hapenkierrättimet . .. 34) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 22 35) Otavan Suuri Ensyklopedia 19. s. 7516 36) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 22 37) Jacques Cousteau. Sukellus svvY\'ksiin. Paineilman tulo . ., 38) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 22 39) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 22 40) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 20 41) Jacques Cousteau. Ravinto ratkaisee. Typen korvikkeet 42) Jacques Cousteau. Ravinto ratkaisee. Yhä kauemmin. vhä svvemmälle 43) Jacques Cousteau. Ravinto ratkaisee. Heliumkokeilut 44) Jacques Cousteau. Ravinto ratkaisee. Typen korvikkeet 45) Jacques Cousteau. Sukellus svvnksiin. Märät muusat . .. 46) Mattila ja Vikman. Sukellus. s. 245

tettävästi. Haluttuja monisteita ja luentorunkoja voidaan jakaa jatkossa, mutta se aiheuttaa varmastikin kouluttajapäivien osanottomaksuun vastaavan korotustarpeen. Kouluttajatutkintoon kuuluvia teoriankokeita ei tulla enää jatkossa järjestämään päivien aikana. Koko koulutus järjestetään vastaisuudessa kurssimuotoisena, ja nimityksen edellytyksenä on kyseisten kurssien ja niiden aikana pidettyjen kokeitten hyväksytty suoritus. Tämän kevään CMASx-kouluttajakokeen suoritti hyväksytysti yksi kokelas kahdeksasta. Suuri osa kertoikin tulleensa vain koettamaan onneaan ilman etukäteisvalmistautumista, ja tämähän ei saa olla kouluttajakoulutuksen henki eikä myöskään käytäntö. 75 % kysymyksiin asiallisesti vastanneista piti päivien antia odotuksiaan vastaavina, 80 % piti olosuhteita suurimmalta osalta hyvänä, luennoitsijavalinnoista oltiin lähes 100 %:sti tyytyväisiä, ohjelman väljyyttä pidettiin yleisesti sopivana. Parikymmentä vastaajaa halusi ryhmätöitä ja saman verran vastaajista halusi myös filmitai videoesityksiä. Keskustelufoorumia tuntui moni kouluttaja kaipaavan, yhteistä illan viettoa tai saunailtaa toivoi aniharva. Kysyttäessä kouluttajien halua tai

valmiutta esittää omia ajatuksiaan yleisön edessä, löytyi vain kolme rohkeaa. Lähes 30 kouluttajaa ei tiennyt tässä vaiheessa mielipidettään. Tämän haluaisin mielelläni ymmärtää niin, että kyseisiä epäilijöitä lähemmin haastateltaessa ja muutenkin maasuttaessa saattaisi hyvinkin löytyä itsekullekin jokin tai jopa joitakin omia aiheita, miltä alueelta löytyisi paljonkin muille annettavaa. Koulutusvaliokunta kiittää kaikkia osanottajia yleisesti ja erityisesti palautteen antaneita. Osa palautteista oli kuitenkin sellaisia, ettei niitä voi painaa eikä julkisesti esittää "ilman epäsiveellisten julkaisujen levittämisestä annetun lain säätämää rangaistusta". (lainaus on suoraan RT Martikaisen palautteesta tekemästä koosteesta). Ko tekstiä lukiessa tulee aika helposti mieleen mahdolliset virheet kouluttajanimityksissä. Ainakaan en voi uskoa kyseisten kouluttajien "tuottavan" asenteiltaan terveitä sukeltajia, jos oma asenne on selvästi kyseenalainen. Tällaista arviointia piti tarpeettomana vain yksi vastannut, ja 91,5 % vastanneista arvosti palautteen pyytämistä. Jatkossa kuitenkin odotamme useampien osanottajien tuovan esille mielipiteensä kouluttajapäivien kehittämisestä. Koulutusvaliokunta/T Erkkola

LAITESU KELLUSTEKN II KAN SM·OSAKI LPAI LU

OCTORALLI Myyrmäen uimahallissa (Vantaalla) 31. 10. 1987 klo 10.00 Ilmoittautumiset 23.10.1987 mennessä: Jari Brännare puh. 90-6090788 (työ) 90-5652344 (koti) Kari Salo puh. 90-6942211 (työ) Osallistumismaksu 70 mk/pari Kilpailu suoritetaan kahdessa altaassa: pituus leveys syvyys 25 m 12 m 1,5-2,5 m 10 m 12 m 4,5 m Kilpailussa noudatetaan SUSL:n kilpailumääräyksiä. PM-korttien ja lisenssien tarkistukset klo 10.00-10.20. Kilpailujen järjestäjä: VOIMASUKELTAJAT RV '"

9


VASTARANNALTA

haloo; haloo puhelu toimistosta

CMAS** kouluttajakurssi Vuokatissa 30-31. 11. 1987 Osallistumismaksu 380 mk täysihoidolla. Muistattehan, että kouluttajaoikeudet saa vain kurssin käymällä. Hakemukset toimistoon, soittele jos on kysyttävää.

VUOSIKOKOUS 21- 22. 11. Kouvolassa katsokaa ilmoitusta toisaalla SYYSPÄIVÄT 21- 22. 11. Kouvolassa Ohjelmassa mm. - sukellusmatkailu ulkomailla - sukelluslääketieteen viimeiset kuulumiset - valiokuntien tiedoituksia - ym. ym.

KILPAILULISENSSIT Kilpailukauden käynnistyessä, huomioikaa, että lisenssinne on kunnossa. Vuoden aikana on ilmennyt liian monta tapausta, että kilpailuihin ja otteluihin tullaan ilman voimassa olevaa kilpailulisenssiä. Huolellisuutta ystävät kalliit, jo oman turvallisuutenne vuoksi. VALIOKUNTAPAIKKOJA TARJOLLA Oletko kiinnostunut työskentelemään yhteiseksi hyväksi?? Soita toimistoon ja tarjoudu töihin.

JUHLIVIA SEUROJA 17. 10. Oulun Vesimiehet ry 21. 11. Sukellusseura Vesikot ry 27. 11. Lahden Urheilusukeltajat ry KOULUTTAJAPÄIVÄT Ennakkoilmoituksena tiedoksenne seuraavat päivämäärät: 28-29. 11. Oulu, Hotelli Arina 13-14. 2. Helsinki, SVUL-talo, majoitus Hotelli Pasila Kiitos postikorteista, joita olemme saaneet runsaasti. Soitellaan, soitellaan Ilrita

10

10 v. 20 v. 20 v.

Kun täältä vastarannalta katteloo ja kuunteloo sukeltamisehen liittyviä asioota, huamaa olevansa melkoosessa umpiossa. Kyllähän Liitto järjestää kursseja ihan kiitettävällä tavalla ja valiokunnat tyäskentelöö, jotta kohisoo. Mutta se tiato jää sinne. Niinku tämän lehren palstoolla on ennenki kirjootettu, ei useemmilla seuroolla 00 varaa lähettää jäseniänsä monelle kurssille vuares. Sitä rahaa kun tarvitaan varsinaaseen toimintaan ja velkojen maksuun. Sen lisäksi mitä aikaasemmin on ehrotettu, mä ehrottaasin semmosta käytäntyä, jotta kurssien luennoitsijat/järjestäjät velvootetahan toimittamaan esitelmänsä tässä lehressä julkaastavaksi vaikka tiivistetys muaros. Näin olis jokaanen jäsen tasa-arvoonen ja sais tuntuvaa palautetta rahoollensa asui sitte Utsjoella tai Helsingissä. Enkä mä jaksa uskua, jotta kurssien osanottajamäärät siitä supistuus. Kyllä ne erelIeenkin kävis, joilla on siihen nykki varaa. Kävisin mäki. Niille, jokka on vuasikauret touhannu aktiivisesti, saattaa tuntua turhaita kelata ihan alkeitaki uurestaan lehressä, mutta pitääs muistaa, jotta joka vuasi tuloo iso määrä uusia harrastajia, jokka haluaas tiätää muutaki, kun kouluttajien opetukset ja ne valtaasat tarinat, joita vanhat saunan lautehilla ja altahan reunoolla kertoo ennen koskemattomista aartehista silloon kun räpyläkki oli keltaasia ja sinisiäja talkkia kuluu purkki kaupalla kesässä ja sukeltajat haisi sen tähre ruusulta ja orvokiilta, ku piänen vauvan peppu. Ku moon selaalIu näitä lehtiä usian vuaren takaasin päin, oon havaannu jotta vain piäni kourallinen kirjoottajia on tajunnu tällääsen lehren merkityksen tiaron ja ajatusten levittäjänä. On niille kyllä sitte pinaaleja jaettu ja huamiota osootettu. Ja se on aivan oikeen. Ne tätä harrastusta on eteenpäin viäny ja valanu uutta intua harrastamiseen.

A


Alasen Kirsi H 20:sta ja Veikon pojat kotiinlähdössä.

KAJAANIN NUORTEN KESÄLEIRI 1987 Se odotettu hetki oli koittanut kesäkuun alussa. Monen vuoden kesäleirin tauon jälkeen lähdettiin taas kokeilemaan liiton järjestämää kesäleiriä. Tällä kertaa kuitenkin vain nuorille. Paikkana oli Kajaanin kaupunki, jossa pidettiin samaan aikaan SVULn Kainuun suurkisat. Leiri alkoi keskiviikkona ja loppui sunnuntaina jolloin pienen mutta sitäkin kovaäänisemmän joukon kanssa osallistuttiin kisamarssiin. Vaikka jouduimmekin luovuttamaan Kajaanin Urheilusukeltajien kantavan voiman Kanasen Markun Voimisteluliitolle lainaksi yritimme ja joskus jopa onnistuimme äänessä voittamaan Uimaliiton joukkueen. Majoituskoulumme oli Lehtikankaan koulu jossa saimme olla yksinvaltiaina aina perjantaihin asti jolloinka koripalloilijat tulivat jakamaan meidän "pihistämämme" kisapatjat. Koripalloilijoiden ylläpitämä kanttiini sai urheilusukeltajista varsin kannattavat asiakkaat sillä makeisia ostettiin monen kympin edestä, ja sen huomasi kylläkin ruoka-aikoina. Alussa kävimmekin Kainuun Prikaatissa syömässä jossa saimme aivan ruhtinaallisen suuret ja maittavat ateriat. Huomasi että ateriat oli sovitettu nälkäisten sotapoikien mittapuun mukaan. Perjantaina sitten siirryimmekin Hauholan koululle syömään muiden osanottajien kanssa, vaikka

pojat totesivatkin että "matka lyheni, mutta annokset pieneni". Ohjelmaa oli aamusta iltaan, jopa niinkin, että pitkiin väli matkoihin vä-

hän kyllästyttiin. Siihen tilanteeseen saatiin kuitenkin helpotusta kun saimme kuljetukset avajaisiin ja discoiltaan. Kävimme myös Vuokatin harjulla ihailemassa mahtavia maisemia ja otimme huipulla ryhmäpotretit. Vuokatilla oleva kesäkelkkamäki sai leiriläiset innostumaan vauhdista niin että mäki piti ajaa useampaan kertaan. Lisäksi mikroautorata kiinnosti vaikka eräs "tekniikan mies" sai kyllä yhden auton liikkumattomaksi. Leiri onnistui yli odotuksien ja saimme paljon hyvää tietoa ensi kesän suunnittelua varten. Silloinhan liiton nuorisoleiri on Helsingissä ja sinne lähdemme suurella joukolla, ohjaajat saammekin Vesikon pojista, joilla on siihen tehtävään jo entuudestaan kokemusta. Nyt kun minulla on tilaisuus niin haluan kiittää kaikkia leiriläisiä osanotosta, Pirjoa ja Ristoa ohjelman suunnittelusta ja ohjauksesta sekä Kainuun Urheilusukeltajia leirin suunnittelun avustamisesta. Lisäksi haluan antaa erikoiskiitoksen Kainuun Prikaatille henkilökuntineen siitä kärsivällisyydestä ja ymmärtämyksestä meitä kohtaan mitä saimme kokea Hoikankankaalla. Leiriläisille se oli ainakin elämys, josta varmaan puhuttiin vielä kotonakin. LÄMMIN KIITOS KAIKILLE JA HELSINGISSÄ TA VAT AAN! Eeva-Liisa

11


3IJminen

t"osrö

e.,-..""fflen afulfaat furcr~aHe1t

kalojen UlQlfokunnosra.

."tiito1nif

piirteitä fukellustaibosta 10 fultelfajlslca.

e.f,nul~.nuu'ra

i,anitt', '" _.m,t

1 "II,U1i.

~

...."

".~"~

~,

w.,r".;r.iaen fuftllu.taU. et .•Ie "fll' 60 ntftrin ,."ijteen. N. ~t.a on tqömiHitDii ~iin 20 \ fl)kn 1l)~em. fuien Bi';~n fefD ... -rfi....n,. etlur.emnm-n nilffumiil~bm - 1:anue motfa l)uomaa 1'I)1Iii fUkItJ;tjan tIJö.n ~ ~tfe of~A åXbtfmainetll. fufcIWiJm~itc) luin nrltii ,elUlij.en (lI\tJuIra on f.aalUl.ttct... f~bet:f9«.t,ffGllTUlfana olifi I~trfin u-: " f' towi,r,....n i~fl' (u·-lIu·~m,.mun f·n.· ·f6. n...... :h-._,;. .... I·."_·ftL on, ....... .,te("Qj -·.~tro,·,,",·n n~ ~t'Cto iqO;i. i", U'l '1 a.e y-'" ~I mt ".. '''''''1·_.-... ", ..·ur., ~r"""",w r-"'f.IIIIl ..... ..,..'..... 1"..t, ·1-.,.n ..4.... """Ulf' uu t'.... iftjlIii .' ~ClOIt ulottaa fiintän jU'u'ttt <5aJiaiQoiffrrJ\'ingtdi:n foniottltOimanQ m~t,belfa. eeUCltiftl1a .&i&j'a ~. ~.etb 1It1.Ueivä ~iljiM:ori(linltht criJoi1)in .1ttldJta tWli1l'i:bt4t .~1IIfu;. :tu'H 1700"IU'Woo wJ,1ulIa ttr., mttt~ia§fa o~ mifilim n«U'iåt*l. 1ii:JI.ii ~, ole .oi!eutut\ta. Blimpä ~~ .~orUfet11!'i1t . fä.t)'tä n·föQ 11. ~ämän i<U1~n I!idfaulfo, Iö.?hiäfttIDii.lfä ~ä lN~tlM'll Sf~mnilfjulu~to fulf.eUo~o'ta !uf~taicm" roa~uihttff'Ct 0100t ·lUOttltliIH.. 14lo,t!aa ~ljja farpid m&llf.o möli. 6~lfifftOtä; jota ~llenfä !b)an~n ~. t<'~h p<tr.a·n·html~ta.a,n ~<lIn-ttttfl'.('t. ~. ri~:ä nrielert1ii11lioa. IIh11l'Q'n fuWtaj.a on eräanä mqr'ltji:fma qöna fUrei;i &ttei.'tfaa hHfin· ·~~tacn l.o.ImettrQifi':afldcrru~" I~~rt.n.ut. fofe~.t.on, jOi la lJinelIö oIi~ ~lCClmclClJ1) fOCJ1)u'l1een perrinlfa~UItii:n. bXn:.U~i«(l, .iotla Ore.eni'ftMi eroa;rot '. eu.n ljin Pttti'JlJntmen ti muotin ~~rm 'faan Z-eqeett ladtuojen. ioul~n ja anf= tofiiltean, ;;ttim•. tn.gran.ti·ra~r:lta, .am:ri·f.a:: oli 1>eLalbma&)a: mwalta ~ff«Ial.tQ· uifut'Höt,btt JlatfOliftmaRa fai u'fea.t a-lutrft~ (ain-ta jG. tan'faJa.ifi~ta. (ingTpmHm 1::, ~a :tolr... ESaf.fnn .~tWIoft,ifan nlnuiIWs ~'tri·~maan. ·!1beibim· nrtd~Cim. mo.Rifil(a. PUlWt_ra,joUo.i:et amli·n tä~' :[0.' 6idlä on. mirrUlf~. ia totoetiIrwni 15 m~ on 61lt][[ij.i<i ja ~ncm. rei!pcrafto ,u,.. ljin fQ~ffa.~! olIee-t fatJUinnÖWfii 6110::. j\Jfen f",~ii nit,lf&i: t}Jtam«. ' Bni. ~fäJcin etmm ~ .»i'bettän-l m~t.al: ~eif'aflJ.,. 10'1jhl.lJi fu.kltnjan ~i~fM1lQ oli tJli mdti1:tPma.iIn~ f,a!a, tofa ai)~ fun Ti.,,'i~nct, ioi'ben UtlOt1}öi mmatoito tlma luoracrn ~Qn, ~ia f~lfl r~uimme ~~tt.e~ Juli met'lii. f)e4 faQ medita ~.ttoriaött1't. €la'lnna pn. fa>:: o~ fa~~li ~~~~n ~~i~~ ~ lije.ftt tat'fa6fQmactn. ~ iW4 ~fi fet. no~. nft6iä fU.WMj4!Ma, ·.joita ~ti fo.tö:s Dll.tA tlJcrrtm idä (ffi-ffl feUatn.en ~tJ'en~ t:«tl llifi meibän ~in\ItDGn me~ri traa,t... !oitlRfia tvcn:ten ~arlattiill ioW4li.roGJk)i. tiili. jon'fa atwIIo f\J!fd·tatjn ;tie- moi·fll~ Ii ~. ioRlutt"roet~n ~itnt'IIt&l~~d~, l;i1l. 29:n l~O '~lJeina c 'afiriat: fer~.: tDt)tJkMA di~uen ". n~iiitiHa iT~~.. lI~a 4Vii6iulle'n otuI: tott.ui mei"~ toot BlnufbJ ~J.1O.i..~" .'oRunltlIaifid~· ~1t1!t~traiQt~~a llklt:U.~ll...t~t(l rUlPefi nQi~&tt ,itima.iin meitä. fwLi. mC~~\1'imar.ei1b, j,otfa :.1 oi1OOIli09t~ tidDO : ·fu.f.t-fta}a 1m n,."U111cbGn lDehe'n", röi,feen dfujaU'li.fkon !uatUbQ·na~· tili ft41f}fIojenia ft1mlRa tDOinmt pt;.tå.t}b,a .,aöUifi..a H~"ifi§tci ftn'tDlUI.ffi. rltä l)ä: tl)iSmme l~!ettuasmne panilU"lftt i2J~i. ~u~j;lri J)atilft IDc~iit'nan' Qtap.uQ. lIellii on felMfiän läHiö, i~io. on: l1mQQ n~emme f1}r,iMn. iIlJllGQntuifcalct iaot»eafs ltIk.. IDHfäiin: ltinojo. joiben atvullo'" foImetfi tarmri:fJ;, ja- 'f'Qina~iM al!~ fuml:: U ~tfGUe, ~n joen (illkn nö~in jäibtfj'å ofifitvoit.u orc&f.eRa ,Ltem1rkbt af.. $JOijut, j.oil)i·n !,U·f~(t4ia ulOi {a§f('4 läUiöilso ~'in Hiiänf'uin ,t'ItCtrlioim:Uln f~lfJCtj4i.1I faa, ~i fiIIom roi.tfii tu·nn.rl*u, roailfMin t.ci uma<l' fitnd to.pau';'dfa. etta t,in l)a.: oUlai'illutia. Stutfuillundin fitä talonnvT;. n. f. fultllutfe~lIa jo oli ·m·nifrteU.,· 10. (uao.~t:3tii pmna.ne. ~Jt"ll~!rll{(li.}(nPin t-;.l'fi, jB' meiua oli tobeUa i~, iollei ~IIo. au" f1iMIu'f.e1901t. on tdJftJ ,nL: fU~1t idäll:ö o.n ·iäiliö, j.o~n 11la:I;- fill0 ~(l~nut lporjemme to.mclIijttn 4i. niiilfiä ~1'4'OOu:rrkt,.aJ"1)i fe 1600:41J4UtU,.1' -tuu. 8.• ~~i1:aG iI.moo. ~imä pu~u:fwn (aan;a.· Ufeita ,mndtaf~n jattuai'lOhdfio. i'i-!fituol~ tulIa ~eif~n talt}tin.:= {äiliöön,., ~e'I1'Iuin je t'ti!oi~raittetn.. näfitoåt fuldtajClt m«en~oqiaes:ll~ tilin•. ~1in ei .viitotu.n.r: amuna ~~ttdiin ~är.riöön. Stnif.enla.i::, ZuttClwubct cW11iH fuinfacm, cttUCl' 01. (amen 'kUO~ö. fmnmlJlt'tG(lU l~ en- fHn ~u:fui'ffon tu'ulmt l~iIIJpa!ltajo.. iotfJl ket ~.rtä,.täi!t· nti~tu~in. mlH.. fGattDi ntnftttn. 17()QJutwn ~, io~ltn~:: ~ulktaal1 -doniaan ia feffM>n. 6itä~ai·tfi O''f)uaj t,.ai fr:l·il!o. "Ulä!iitincn lmtft&fa Ia~Jailtt.n:.~m~ton ~i 1e~1Q). toimit. fufe»~i.nn f.enu i 61ii on !olJii1J~ia't. 'Xa.. !uIIa l~ltä tadaltamaoll .J1Ite'1l!~ kro ... t.ell'oL9Jn ~lm4lC1 ~u,",u.ilat·. -.1fi'fetH on fu'f~'Lia4tm lt)!~rma qli !N!'B ilrtteJt:l)Dl,tUi or.tlt1tijdti· puettoo if).. ben~f~tfuiQ mi)öten. 60 ~ .,mnoitrtn. St)roäi.~ 1Dt'!tecn .,a-i. 1~1.i.ä.6moi1t fai (JUo. tu:l=uiaaan jSlfat, . Sailfafhi, fufd(ulfelI~ clilttJitr. ~ 1tlIdfo.." fuMktjat fötJUiiroät ro1Itirroi-sta ktl eHa ·päaii· er<)!):t T,itkolÖ3tii. 6a.tiui r4fCl on 4l<Gti ~t1tU:, _fimi iDldA:: ~Inrir.oituo hJl)Ötii fuojclt'nt!llQtn toatjaan.. ft;.~tt'5fh'• .että m'!ren tiitent' tJl(ät~t fillf.e1laifiG ~I(ifu.uffltr, että {itä Jq 1Debenpa~ia. tI)Ö~;iiiil1. 'f}iiatin<~rr jutdta.jcm JaieUä toorboan faa,ttiii a~taan miirlillJi"'" .~~if1n t'OO't.uJiutfiu fu.'f.dtoja {,an f~i. ~"ittaä f)Cttf..-n.!ii m!16,tefalan .1\1. ~f«. Jtelrofulefklja ~i tt}ö&~'1I: f~C14 t9S1ftB1teUå 45 m.etrm!m ~~ r~il4J§fä. 6tUtli~!4 ·f.(tthm luitenlln rPt,r. ~Uä wain.fUIJtua1l ~ a.IJe _ b~f.a••Dtvat.pa 'f.uleUa.!ja.i !ö.,n'C0t 61)::tifin m!'Ilin '~in, ei?ä fuomalai~tC!l'l fU'fd;, malli me~GD ofGlfa. .ll~.ei metrin' ~t)belllfä pillai;.eUo tui.fmuik tt,jai1t, filtlbi'fe .pc-lälä, "'tituefi~ 4. mtJa.raan tm1t>Q {a.rt4 18_ttia tt.em... mat!a!a. XerlDdJfenfä j.af,l)roi:1.lDOilltin= ~~l~·.Qan jotdu,n,Qttf<l iä04.iftn ~ofJt4Lon ,,'iin tDt'teen, _1ft fiK)4m f.u:ijebtIu.' tiiåji.. fB mmrifä ;ufd:t.aj<tu ~i o{e'f)t}1OO IDiiD't)€t t::h~·:·iii,.ei liUtnraän, roaitfa i~fu' ,moat«;t.\) 'J illt14 f~~(l ~~ a\. 14lLrlfeBra· ~a4fo.iiitl. Mn muuknr.in tIlL i;Ul-tlJ.ltl faqimnt.e: ontaf.fc,,!am~~ti(1l~U4 ~tutta:iji ·ttiin fuun t ~1IItm ettei tIj. nuuMejo ftuaIlaon. QUltun ~etfQ1lU)ti 3oom<'t~n ranll(lHt~. lO

.t.eiit

tulo....

12


!Jl.utht mete~G fl,o.f.enteretuH fu'feltojlcl ~ m(m~h1JmdJi'11I'"

rGt.

DDnafti on ~nT.#~

taDfo1n tut..

ja tällöin on ~bet. bJä . fJu'oli fii:t4 ettii pa(uutk - tDapotl. IB<nfinltn ~Ur4, ntilfj on itJtbm4'ra;.. flC roid6jataiffa ail41utfi tnQifuttomdi'o ttJoe aro·laatiMa ~t~ti fiinU)Ci pcrifob(. toOO. 6~ltaja ~;.p; tällöin l)fJtc\tffltl fda 'I)Q.wcrila pct(uutimfä Iotfal&tUt!t\.

rntotua 'ftfi:1moldftt,

~,.fo ~'l4(Wa on ~UJttötM fd.

~iiCin tiIcmteelota. .(iIIei iLrna!dfafl t'i iIoflu .tDiilitöntä maG:: Ula ole olcmatfn, matto on ·fltWtaian

.ra14o or.t~u.ti,

fuiknrm fcifite.rrrin o[tadva nnif~n h1atotumntn t)t:ittiie8[iiän ~äiittä poli ~I.l)jtä. ~

i~ ·larf4ll. on t.imii't4~ t~i, ·(tUä mirril11;it ~t falIma.'u: ~ ~ . a'mn on pian. llrIlmlft {~. p1J.U1l. eur.eltajo on mmn~ttä mi~, et ~i .~~ frtä ennen !lk cmni.tu:n·U'l' tDtt.= ~ jA ; jälleen ~iIotä ilmattfammln ~tem. . •.utta f1UtGja mo~i fa4ba litol[itia ftJ'RClQ '.jo tJIenmiiäri1t ~IIiJtun·u.t fukUG. jan~u lactUon 4fetitto fant.a;arifa ~rit. iqil1 .~otaIIi'fetn tiIant_f«11. ~o eugl4ntiroiJia (otolomxtct ~f4~tettaef.f.. meni ,:eia. fufdtaia tu.tli.mt!ll?' abtOto. Slun mi.elronen oli Ivi~~t tDDben o1I4 ntlwldn·miQ tuntqa, .urå ~hmcrlto cmnot. tuiflin'll~t~i~iu f~h.·. mitMn toaJlClUtJta aCdiiin aanri.taa etlcUDät etfi4t olleet ottMl« !ol&\Ua. !)l~n tointn rute(f(llja t

ti~nJi pof1jaan eijtmaitn .f\lbotmuHa tOhJf~ tiaan. :'. ~äm.ä fÖlJilJi.ftn, multa D11 ailDQln .atD'IlUomQIJfa 'ii {(t ifa. ui'~nnellttt 1m luon.-e;n lato.tfa, mi~ä r,ln oli ~lctlt: tifllt,t. pnnct-toill'lllUi oli to.pc:rf)t.u.I1.I\IIt·ftfe-n , elti f.ufcliClJa tt)ön toint~ o~&iaan oli taanut ihnoa mtJÖlfin froufu~in!a. ,oin oli itffic1 fdrdf)tan.ut ~älken ja ft~ tUe-. n'enltUt !11f)oamQ(Klt}lö6-päln. nnöin ."'1.. ruBt mt)ö~fi.n {t)ijtWa-inot fati~ttt pol' tinnaUa jo feUiltä. eopuffl midruflta ei oIhtt f'!:taJl.u·t ·läfioon e~lä lar·foiao!tlt. fiit$ ~ene. ll=äntäntw-ol'fi ~ ~i nUJöiläöll 01ta! ' ~in.ut a-ll'f0ll lllerf,ftjä tocben.pinucl", " W_..t. ... a4'''_.:_ _ f ....". _ • ..L.._ -J,;_... tingGllfo jo r.., ~neeilc1. 6uM. , . . w,ut ..... f.e'nli'lfcm 61n ~ oli $Iäi!in ~ fJoibettu f~i1'Gfll.fG.

f ittömiiltt ~'!i«n ' .ift!ft~ Cn iua" fin oI.enpJfa oi'Itoafofocm ~~ fQ, fdtajoa, .jO!" Olift Wemat täti ~ ja mmt~t fJriflll omnt hill~t r~

«

~ijMfeen. !JluIu<m . tDa'D~

:

upomrutto

IotaIQ~

luTdtaja on . ~, mHen fIiin enfI {tuon. fpi. ~ur.en~Jbi.n. !:ämii ~tu.i altm folmtrltafl)tmreen6tl h1uot1Qtofa.petin ~n.g.on _!nIro, tJt. IaojtdtpeJfa lnIIlU'Cttia. 20 ~ fqtDt}tJtftll men&läi~

~

oli ollut Pdfitlltfa ~ tur.tic )cr diiu.ttu juliri tufeIlUll!l).,dråttMn. !Jlitc1irr ~ loi.ta ei tuatunut ellUiffi, mullln f1In '()an

l.1)ljtJt)i · tiif1Jm,QQtft lDQntteitC4ll, tu.n:tm.. toat jarat ~affi.ä f)p!Jl)Q'QBlunftn. 9te ott· ll\(It ain>crn tu.rmotOOmclt i~ fat}tt.öf.e~ t'()IM~. 6airathl11ut Iformdtiin ~Win, m;tf<i ~ riifuttiin. S4mcl1l4 tobettim, .ealttt·ji_ "'r.llltI" ....1IlIreti .. että 1~oItnjnit .p ot o,itDat 4itDo!n nwu.6J • ...... fdtq,erlfaca te... tanfi'nlfet. ~ira.u. ~i~l ~tbellt.n, $11m fqfGifee ~to ~tetalta, . . mattia cfo~an ~tocm ti mid itUa ~ .. . Li on ~a, miM faattio ~ me- f1Jt, f0ff4on. Bipu ~.aii aino fan f)&n ~idf.a ftJÖf~a, f)iII UJÖlfe,tttl, ~uurer,fDllfa ~beIfci. iG tumnaGn: fU'f.dlutfauti. !1lifö on tiftl fullafin f~1Lt ftttlllIa oIit.Jot tu& pelj.itUJ Vai. ., 2äifetitbt~n ei 0(. loti·ltUItell1mQt !ari.n ebtnLftlli. !t)ennl1t"~ t~~~~.. 6t~ta on -flJrcn~iontQWL :ta~ mllfld tun~ mu:tto.ä ei . oUd ~lIa, ~ f.e .on ~foba ~ tl~ee )Odtrn'klif~l1O I~ J,crL

lDG'_

roa4!,tum;'fmCl,~a ~~ao C!~ ~årlle). Se Jd)1uu ~ mt1lntfomatta ~~

Ote Turun Sanomista vuodelta 1920

Ja&im ~1l . . ~i.n. en. !tItajatn j4lat. eitoät ole, lu.ten ~ IJLenmtät .......tnD{'onfa, ~Jtebm rr:, mcm

f~ClGmat,"an 'jOl~ ~r.e m&.

Ready for Inspection The world's ftnest range of underwater T.V. and photographic cameras. With over ten years' experience in the design and manufacture of cameras for underwater inspection, Osprey have developed a range of products which are quite simply unparalleled in their fIeld Whatever your underwater viewing requirement, only Osprey can otTer a camera package specifICally designed to produce optimum results in varying working conditions. Alternatively, if the equipment doesn't already exist to perform the viewing task you have in rnind, Osprey will design and build it for you. Total interchangeability of components (cameras, couplings, power lines, surface control units - the lot) creates the most comprehensive product range ofits kind available on the market today. Osprey Electronics Ltd., ready for inspection anytime, anywhere in the world

~ Osprey Osprey Electronics Ltd.

Local Agent: Tecnex OY. Dagmarinkatu 12 B 24, 00100 Helsinki, Finland Telephone (0) 492 996 Telex 125790 Osprey have offices in Aberdeen, London, Houston, Amsterdam and are represented worldwide by a network 0/ sales and service agencies.

13


SUOMEN VEDENALAISEN KUVAUKSEN "VUODEN VA-KUVA" -KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. ORGANISAATIO 1.1 Suomen vedenalaisen kuvauksen "Vuoden sukellus-kuva" -kilpailut järjestää Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry (SUSL) vuosittain marrasjoulukuussa. 1.2 SUSL:n laitesukellus- ja tekniikkavaliokunta nimeää tuomarineuvoston kolme jäsentä ja sihteerin. Tuomarineuvoston enemmistöpäätös on lopullinen. 2. OSANOTTAJAT 2.1 Kilpailu on avoin SUSL:n jäsenseurojen jäsenille. 3. JAKO RYHMIIN 3.1 Luokka A: Mustavalkoiset paperikuvat, koko vapaa mutta suurin mitta 40 cm. Kuvat tulee varustaa kartonkitaustalla. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.2 Luokka B: Väripaperikuvat, koko vapaa mutta suurin mitta 40 cm. Kuvat tulee varustaa kartonkitaustalla. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.3 Luokka C: Väridiakuvat kehystettyinä lasilla varustettuihin kehyksiin. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.4 Luokka D: "Makeat vedet" (järvet, joet yms.) dia- tai paperikuvat. Kuvien tulee olla otettu makeissa vesistöissä. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.5 Luokka E: Kaitafilmi, koko vapaa. Kesto vähintään 5 min., enintään 15 min. Vähintään 50 % filmistä tulee olla vedenalaista. 4. KUVIA JA FILMEJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 4.1 Kuvat ja filmit tulee ottaa pohjoismaisissa vesistöissä. 4.2 Kuvat, jotka aikaisemmin ovat osallistuneet tähän kilpailuun tai jotka ovat palkitut muissa vastaavissa kilpailuissa, eivät voi osallistua kilpailuun. 5. ARVOSTELU JA PALKINNOT 5.1 Tuomarineuvosto palkitsee kilpailun parhaat kuvat ja filmit kussakin luokassa pohjoismaisella kulta-, hopea- ja pronssimitalilla. Tuomarineuvoston tulee arvostelupöytäkirjassaan antaa luonnehdinta voittaneista kuvista ja filmeistä samoin kuin yleisluonnehdinta kilpailuluokista. 5.2 Kilpailuluokassa tulee olla vähintään kolme osanottajaa, jotta luokassa

14

voidaan jakaa palkintoja. Jos kyseessä on kuitenkin erittäin korkealaatuinen kuva/filmi tai useampia voidaan tämä sääntö sivuuttaa. 5.3 Tuomarineuvosto voi jättää palkinnot jakamatta luokassa, jossa kilpailukuvien/-filmien taso ei ole riittävän korkea. Tuomarineuvoston tulee tässä tapauksessa antaa selvitys asiasta. 6. JÄRJESTÄJÄN OIKEUDET 6.1 Järjestäjällä on oikeus julkaista kilpailukuvia/-filmejä pohjoismaisissa urheilusukelluslehdissä ilman korvausta kuvaajalle. 6.2 Järjestäjä voi myöskin asettaa kilpailukuvat/ -filmit näytteille lyhyeksi aikaa kilpailun jälkeen. 6.3 Järjestäjä voi kopioida kuvat/filmit omaa myöhempää käyttöään varten. 7. JÄRJESTÄJÄN VASTUU 7.1 Järjestäjällä ei ole minkäänlaista vastuuta vahingosta, joka voi kohdata

kilpailuun lähetettyjä kuvia tai filmejä ellei voida osoittaa sen johtuneen järjestäjän törkeästä huolimattomuudesta. 7.2 Järjestäjän velvollisuus on pitää hyvää huolta kilpailuun lähetetyistä kuvista ja filmeistä sekä palauttaa ne alkuperäisissä pakkauksissaan 30 päivän kuluessa tuomarineuvoston julkaistua kilpailun tulokset. 8. OSANOTTAJAN VASTUU 8.1. Kaikkiin kilpailuun osallistuviin kuviin/filmeihin tulee olla merkittynä luokka ja otsikko (kuvan/filmin nimi). Lisäksi pitää kuvat/filmit varustaa nimimerkillä. Kilpailukuvien/ -filmien ohessa järjestäjälIe toimitetaan suljettu kirjekuori, jonka sisällöstä tulee selvitä emo tietojen lisäksi myös osanottajan nimi, osoite ja sukelluskerho sekä mahdollisesti myös teknillisiä tietoja varusteista, filmeistä jne.

URHEIWN YSTÄVILLE Arean urheilu matkoilla pääset suoraan urheilutapahtumien keskipisteeseen. Me olemme suunnitelleet matkapaketteia maratoonareille, vauhdin ystäville, ravikuninkaille ia tietysti suomalaisen yleisurheilun kannattajille. Vuoden 1987 ohielmaan kuuluu neliä maratonia (Lontoo, Amsterdam, Tukholma, Moskova), kolme Formula-1 -kisaa (Monaco, Lontoon Silverstone, Budapestin "Hungaroring"), Solvallan ravit Tukholmassa ia tietysti Ruotsi-Suomi -yleisurheilumaaottelu Tukholmassa. Kaikkiin matkapaketteihin kuuluu sekä matkat että maåoitus. Kysy lisää toimistoistamme tai hae Arean Urheilu- ia vapaa-aian matkojen esite. Area - aina siellä missä tapahtuu! MATKATOIMISTO OY

.mIRlIEln.

SVUlAalo Radiokatu 12, 00240 Helsinki

Puhelin 90-147145,147146


Jo yl i 25 vuotta työtä puhtaan hengitysilman puolesta.

--

KOR K EAPAI N E KOMP R ESSOR I T

Entistä puhtaampaa ilmaa uuden P-suodatinjärjestelmän avulla. SECUR US-valvon tajärjestelmä varmistaa ilman laadun. Laaja valikoima kompressoreja pienistä siirrettävistä suuriin kiinteästi asennettaviin. Ilman tuotto 60 - 1400 l/min.

@}'~I " hS'NO'

OY

ACHINE TOOL co

HÄMEENTIE lOS, 00550 HELSINKI 55, VAIHDE 90-717488, TELEX 124809 mac 51 , TELEFAX 90 -753 1506

HELSINKI. JOKELA. PORI. TAMPERE

Mietteitä erään lehtiartikkelin johdosta Jakobstad Tidning kirjoitti 12. 7. 1987 Bothnia Navaliksen leiristä. Minua jäi vaivaamaan muutama kohta artikkelista. Ensinnäkin hämmästelin sitä tarkkuutta, millä hylkyjen paikoista puhutaan. Eritoten, kun vakuutetaan, että kyseessä on todella uniikki löytö, jolla kaikki pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä. Vaikka yksikään koulutettu ja liiton riveissä oleva sukeltaja ei kävisi lähelläkään ko aluetta, riittää aina niitä "todella kovia" sukeltajia, joille säännöt ja sopimukset ovat vain lapsellista lällärikamaa. Yhtä tarkkoja paikanmäärityksiä on ollut aikaisempinakin . vuosina. Tuntuu kuin yritettäisiin tarjota porkkanaa sukeltajille, että saataisiin aikaan riitaa ja mahdollisia sukelluskieltoja. Ja onhan kautta-aikojen hylkyjä naarattu ja purettu myös pinnalta käsin. Kauan meressä lionneet lankunpätkät ovat haluttua tavaraa sopivasti puleerattuina takkojen ja huoneiden koristeiksi. Tilaisuus tekee varkaan, sanotaan. Toisaalta ihmetyttää tämä avoimmuus julkiselle sanalle, toisaalta kappale tekstissä, missä kerrotaan kyseisen seuran olevan yhdistävän lenkin (förenande länk) muiden Pohjanlahden sukellusseurojen ja museoväen (Pietarsaaren kaupunginmuseo?) välillä. Tiedän, että tämän yhdyslenkin vaikuttajat ovat eri tahoilta pyytäneet tietoja hylyistä yhteistyön merkeissä, mutta saatuaan pyytämäänsä informaatiota, eivät ole edes vaivautuneet vastaamaan samassa yhteydessä esitettyihin tiedusteluihin. Kiitoksista puhumattakaan. Vaasassa on sukellusseura, joka joutui muuttamaan nimensä, koska se

15


oli kuulemma liian lähellä Bothnia Navalis -nimeä. Kyseessä oli Bothnia Divers -82, joka sitten muutti nimekseen Bothnia Gulf Divers -82. En tiedä, onko asia aiheuttanut avointa kärhämää, mutta ei se ainakaan lisää halukkuutta rakentavaan yhteistyöhön. Onhan Suomessa kaksi Delfin-nimistä seuraa ja tuskin siitä on ollut kohtuutonta haittaa kummallekaan. Bothnia Navalis on suljettu seura. Se ei ota tällä hetkellä lisää jäseniä. Uusia koejäsenyyksiäkään ei huolita.

Näin minulle vastattiin asiaa tiedustellessani. Miten on asianlaita, jos mma Ja seurani löydämme vuosien etsimisen jälkeen (= kymmeniä sukellusretkiä, satoja arkistotunteja, asukkaiden haastatteluja jne.) yli satavuotiaan hylyn, vaikkapa sen kadonneen kaleerin. Pitääkö mddän tehdä siitä ilmoitus Navalikselle, Pietarsaaren museolle vai Museovirastolle (kuten meitä on opetettu)? Ja kun löytämäämme hylkyä sitten aloitetaan tutkimaan, onko Navalis se seura, joka tekee sukellus-

SUSL:N TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU

7 10 10-11 10-11 17 17-18 24 24-25 31 31-1. II 31-1. II. 31-2. II.

Turvasukeltajakurssi URHEILUSUKELTAJA 4/87 ilmestyy RU:n Pohjois-Suom. mest.kilp/avoimet SM-uppopallo PI -Cup/uppopaIlo UppopaIlon A+B tuomaripäivät Turku Cup/uppopaIlo H:gin piirin sukeItajapäivä UppopaIlonjuniorileiri Laitesukellustekniikka SM-osak. UppopaIlon SM-sarja Sukelluskouluttajapäivät CMAS* kouluttajakurssi

Vaasa

Et.-Pohj.piiri

Kajaani Turku Kööpenhamina Turku Turku Helsinki Turku Vantaa/Myyrmäki Kuopio Pohj.-Suomi Vuokatti

UppopaIlovlk Dansk Sportdyk U ppopaIlovlk Saaristom.Suk. H:gin piiri UppopaIlovlk Voimasukeltaj. U ppopaIlovlk Kolut. työryhmä Koulut. työryhmä

MARRASKUU

7-8 7-8 7-8 14-15 21-22 21-22 21-22 27-29 28-29

UP:n C-tuomarikurssi U ppopallon juniorileiri Golden BaIl/uppopallo Sukellusvanhinkurssi I-divisioonan ott./uppopaIlo SUSL:n syyspäivät UP:n C-valmentajakurssi U ppopaIlon juniorileiri UP:n nuorten PM-kilpailu (avoimet) Naisten uppop. Najadit-Cup

H:gin piiri UppopaIlovlk

Pirkkola Turku MuIlheim Rovaniemi

Lapin piirin UppopaIlovlk Kouvolan vesik H:gin piiri UppopaIlovlk UppopaIlovlk

Kouvola Helsinki Turku Turku tai Salo tai Uusikaupunki

Najadit

Helsinki

Uppopallovlk

JOULUKUU

5-6 9 12-13 19-20 31

UppopaIlon SM-sarja URHEILUSUKELTAJA 5/87 ilmestyy I-divisioonan ott./uppopallo Frölunda-Cup/uppopaIlo SUSL:n vuoden valokuvakilp. päättyy

Uppopallovlk Göteborg Helsinki

SUSL

XXI Porvoon Jokiuinnit 22.08. 1987 Yleinen sarja 1. Reijo Honkanen Ahveniston Vesipedot, Hämeenlinna 2. Janne Kääriäinen H 20, Helsinki 3. Kaj-Jukka Juurikivi Ahveniston Vesi pedot, Hämeenlinna 4. Arto Ekebom Hels. Palolaitoksen Urh.suk. 5. Kauko Martikainen Hämeenlinnan Urheilusukeltajat 6. Jarmo Seppälä Valkeakosken Urheilusukeltajat 7. Jukka Mansikka

17.39 18.45 19.37 20.44 22.27

Naiset, vapaa sarja l. Kirsi Alanen H,O, Helsinki 2. Paula Jokinen Jvväskvlän Delfiinit 3. Liisa Martikainen Hämeenlinnan Urheilusukeltajat 4. Nina Ermolajeff Hels. Palolaitoksen Urh.suk.

17.34 17.54 17.57 17.59

Juniorit 18 v. vapaa sarja l. Heikki Mansikka Valkeakosken Urheilusukeltajat 2. Pasi Pennanen H JO, Helsinki 3. Antti EIIonen H JO, Helsinki 4. Jan Vuomaa H 2Ö. Hel~nki

16

13.26 15.54

17.01 20.01 21.02 n.40.00

työt (valtion varoin) ja Pietarsaaren museo se laitos, joka löydöt kerää ja pitää? Ja saammeko sitten lehdistä lukea, kuinka nämä ovat tehneet kovasti töitä tämänkin löydön eteen? Jos näin on, niin pelkään, että jää lukemattomia hylkyjä "löytymättä". Jos yhteistyöstä puhutaan, niin harjoitetaan sitä sitten myös käytännössä ja tasapuolisesti molempiin suuntiin. Nimimerkki "PUKINPARTA"

MURENA-RALLY 06.06.1987 Långholmenissa Porvoon mlk Tulokset: Aika 1. Kauko Martikainen, Hämeenlinnan Urheilusukeltajat 24.05 2. Guy Granqvist, Porvoon Murena 36.07 3. Aarne Stenholm, Porvoon Murena 38.38 4. Juhani Auvinen, Nastolan Sukellussuunnistajat 42.10 5. Jari Hovikorpi, Hämeenlinnan Urheilusukeltajat 42.45 6. Tapani Alho, Porvoon Murena ilma loppui, 3 rastia Murena-rally on perinteinen leikkimielinen vedenalainen suunnistuskilpailu. Järjestelyistä vastaa Janssonit ja Murena yhdessä. rasti l-rasti 2, esineen kuljetus (n. 10 kg "hopeaharkko") rasti 2-rasti 3, rastitunnus rasti 3-rasti 4, tehtävä rasti 4-rasti 5, tarkkuussuunnistus Terveisin Mona Sundman, Urheilusukelluskerho Murena ry

Kuntosarja eli vakiovälinesarja 1. Matti Naukkarinen Jyväskylän Delfiinit 2. Kari Leinonen Jyväskylän Delfiinit 3. Pekka Mäkelä Jyväskylän Delfiinit 4. Olavi Ylijääskö Urheilusukelluskerho Murena, Porvoo Joukkuekilpailu 1. Ahveniston Vesipedot Kaj-Jukka Juurikivi, Reijo Honkanen 2. H 20, Helsinki Kirsi Alanen, Antti Ellonen, Janne Kääriäinen 3. Helsingin Palolaitoksen Urheilusukeltajat Arto Ekebom, Nina Ermolajeff 4. Hämeenlinnan Urheilusukeltajat Liisa Martikainen. Kauko Martikainen 5. Jyväskylän Delfiinit 1 Paula Jokinen. Kari Leinonen 6. Valkeakosken Urheilusukeltajat Heikki Mansikka, Jarmo Seppälä 7. Jyväskylän Delfiinit II Pekka Mäkelä, Matti Naukkarinen 8. H,O II Jan Vuomaa, Pasi Pennanen

17.08 19.55 20.52 23.52

53.09 54.30 60.10 62.05 62.43 63.40 64.05 110,01


HELSINGISTA

JA

TURUSTA

TUKHOLMAAN

JOKA

pAlvA

Hieno tapa • • lrrottua ar) esta. Silja Linen matkoilla on aina jäljittelemätön tunnelma. Se syntyy hyvästä matkaseurasta. Se syntyy sydämellisestä palvelusta. Se syntyy lukemattomista laadun tekevistä yksityiskohdista.

Matka on aina elämys

SIlJA LINEf't

Matkatolml.to.bI tili IIQ. Un.1U H.I.lnkl, Et.II••,........ 14, puh. (90) 1804422, 111'. Un.n t.rmlnull, Olym· pI....vll'onkl, puh. (90) 180 4455, Turku, U.ltyllll.katu 4, puh. (921) 652244, KOP·kolmlo, puh. (921) 652 288, SlQ. Linen t.rmlnutl, Turun ....m., puh. (921) 652255, Temp.r., K••kuatorl 1, puh. (931) 115122.

17


SUKELLUSKALASTUKSEN AVOIMET HELSINGIN PIIRIMESTARUUSKILPAILUT 4.7. 1987 HELSINKI, TULOKSET: Naiset:

Joukkue: Pingviinit 1: Tissari Westerholm

72p 46 p

li8P Delfiinit 1: Leinonen Jokinen Mäkelä

59 P 22 p

~ 94 p

Ahonen Pirjo Mälkiä Irmeli Jokinen Paula

66 p (Partiosuk., Hki)

35 p (Merisuk., Hki) 22 p (J:kylän Delf.)

Miehet: Tissari Kyösti Leinonen Kari Westerholm Jouni Hgin piirimest.: Tirronen Jukka Mäkelä Pekka Kosunen Tomi Rekola Pekka

72 p (Lahden Pingv.) 59 p (J:kylän Delf.) 46 p (Lahden Pingv.) 24 p (Merisuk., Hki) 13 p (J :kylän Delf.) 12 p (H 20, Hki) (Merisuk., Hki)

Suurin kala: Merisukeltajat: (Hgin piiri mestaruus) Mälkiä Tirronen Rekola

35 P 24 p

(Merisukeltajat: Irmeli Mälkiä, kampela 970 g) Koska Merisukeltajat oli kilpailun järjestäjänä, erikoispalkinto (iso ankkuri) jaettiin kuitenkin Pirjo Ahoselle, kampela 705 g

Palkintojen lahjoittajat: Y-Vakuutus, Suomen IeI, Polar-sukellus, Argonaut, Nebtosub, Aaro Forsmanin teetukku, Sukeltajakoulu (suurimman kalan erikoispalkinto)

Sukellusleirit Alfredilla Olemme tähän mennessä pitäneet Alfredilla kolme sukellusleiriä. Sukeltajista n. puolet on ollut Baltic Diversin sukeltajia, sekä puolet muualta. Yhteinen sukellusaikamme on n. 35 tuntia. Museovirastolta saatu sukelluslupa edellytti hylyn dokumentointia piirtämällä ja mittaamalla. Ja näitä tehtäviä olemme hylyssä ahkerasti suorittaneet. Helposti luulisi, että sukeltaminen useasti samaan hylkyyn alkaa kyllästyttää, mutta henkilökohtaisesti olen huomannut, ettei useankaan sukelluksen jälkeen pysty kovinkaan tarkkaan kuvailemaan minkä näköinen hylky on. Vasta kun hylystä alkaa syntyä paperille kuvaa oppii tuntemaan hylyn, ja siihen mennessä sukellustunteja alkaa hylyssä olla jo aika paljon. Kaikki leirit Alfredilla ovat olleet onnistuneita, ja leireillä on viihdytty hyvin. Vänö on kaikenkaikkiaan mukava seutu sukeltamiseen.

18

Tähän mennessä viimeinen leiri oli

25.-27. 7. olimme liikkeellä Ainanimisellä aluksella, vanha troolari, joka on kunnostettu oikein viihtyisäksi. Kumivene meillä on ollut aina mukana, koska sen kanssa on helppo naarata hylky kiinni. Suosittelen muillekin sukeltajille, koska suurten alusten ankkureilla on hylkyä rikottu luvattoman pajon. Ehdotankin etteivät suuret alukset tästä lähin enää pudota ankkuriaan hylkyyn, vaan sukeltaja kiinnittää köyden. Alfredin ankkuripeli kestää melko suuren aluksen kiinnittämisen, mikäli tuuli ei ole kova. Hylystä alkaa olla kuvaa jo niin paljop, ettei montaakaan sukellusta tarvita, kun kuvaa voi sanoa valmiiksi. Suurin riesa leireillämme on ollut kaikenlaiset putoilevat esineet. Sukellusaikaa on kulunut paljon pudonneitten tavaroiden etsimiseen. Onneksi meillä on ollut mukana Musto-

sen Japa, jolla on hämmästyttävä kyky löytää pudonneet tavarat. Itse hylky on hyvin avonainen, mutta siellä on hyvä ihailla vanhaa laivanrakennustekniikkaa. Aluksen sisällä on paljon mutaa, imurointi voisi tuoda esiin jonkinverran esinelöytöjä, mutta ilmeisesti hylystä ei paljonkaan tavaraa löydy. Tunnettujen hylkyjen maaraan nähden kuvia on kovin vähän näkyvissä, joten toivonkin, että enemmän laadittaisiin ja julkaistaisiin kuvia. Olen liittänyt mukaan kuvan Alfredista, joka on etenkin keulaosastaan melko tarkka. Seuraavalle leirille aiotaan hankkia uusi kohde, vaikka Alfredkin on vielä kesken, mutta vaihtelu virkistää.

Sukellusterveisin Juha Virtanen


SUKELLUKSIA MALTALLA Maltan saaret, pääsaari Malta, Gozo, Gomino ja kivisaari Fifla sijaitsevat Välimeressä, lähellä Afrikan rannikkoa, Sisilan eteläpuolell~. Ilmasto Maltalla on lämmin ja leudon tuulinen ympäri vuoden. Maltalaiset ovat tummia, kuten Välimeren maissa yleensä. He puhuvat omaa arabian sukuista etruskeilta perittyä kieltään, mutta lähes 200-vuotinen kuuluminen brittiläiseen kansanyhteisöön on jättänyt leiman saareen ja sen asukkaisiin. Lento MaltalIe lähti 5. 6. matkassaan Gustav, Jussi, Tapio ja Juha. Viikkoa myöhemmin saapuivat Nalle ja Kirsikka. Lento Helsingistä Maltan pääkaupungin Valletan lentokentälle Luqaan kesti viisi tuntia. Hotellimme sijaitsi Valletan naapurikaupungissa Sliemassa, meren rannalla. SUKELLUSTIETOA Sukellusmahdollisuuksia on kahdenlaisia: opastettuja, joilla on kouluttajat mukana ja vapaaretkiä, omalla porukalla. Ilman kouluttajaa tapahtuviin sukelluksiin tarvitaan kuitenkin Maltan hallituksen tai oikeammin terveysministeriön lupa, jokaiselle sukeltajalle henkilökohtaisesti. Luvat voi anoa Suomesta käsin, kuitenkin vähintään kuukautta ennen matkaa. Anomisessa auttaa matkatoimisto. Me valitsimme mahdollisuuden sukeltaa itsenäisesti, oman aikataulun mukaan. Maltalla on ainakin viisi sukelluskeskusta. Kävimme katsastamassa niistä kolme. Kaikki myyvät ja vuokraavat sukellusvarusteita ja järjestävät veneretkiä lähisaarille. Hinnoissa ei ole merkittäviä eroja. 15 litran pullo ilmoineen ja painovyö päiväksi maksaa 2 maltanpuntaa eli noin 27 markkaa. Pullon saa käydä samaan hintaan täyttämässä päivän aikana niin monta kertaa kuin haluaa. Maltaqua, josta vuokrasimme varusteemme sijaitsi St Paul's Bayssa, noin 10 km Sliemasta. Sukelluskeskusta johtavat Mike ja Agnes Upton. Molemmat ovat CMAS:n kolmen tähden kouluttajia. Maltaqua järjestää kursseja PAD ja BSAC systeemien mukaan. SUKELLUSPAIKAT JA KOHTEET Paradise Bay on sukeltajien suosima pitkä kivilaituri, jonka päässä on korkea hiekkakivinen tähystystorni. Sukellukset aloitetaan rannalta, jossa syvyyttä on noin kuusi metriä. Tässä matalassa ihailimme värikkäitä "akvaariokaloja", joita oli helppo houkutella luokseen puolitetulla merisiililIä tai leipäpaloilla. Kohtasimme myös kivikalan, joka paikalleen jähmettyneenä tuijotti meitä kolostaan. Kivikala on parinkymmenen sentin pituinen myrkkypiikillä varustautunut. luotaantyöntävän näköinen kala, joka väritykseltään hyvin sulautuu koral-

lien koristelemaan kivikkoon. Piikkien myrkky aiheuttaa pistollaan turvotusta, korkeaa kuumetta ja siten myös lääkärireissun. Kalaa aikamme ihasteltuamme jatkoimme sukellusta. Kuuden metrin matala päättyi jyrkänteeseen, jolta leijailimme nostoliivien kannattamina ja kalaparvien ympäröimänä 20 metriä alemmas pohjaan. Pohja on valkeata hiekkaa, osaksi meriruohon peittämää. Syvemmällä kalat ovat kookkaampia ja erityisesti yksi kiinnitti huomiotamme. Kalalla oli värikkäät siivet ja neljä jalkaa! Hans Hass kertoo kirjassaan "Kolme miestä meren pohjalla" kalasta näin: "Tuo kala, se oli ehkä parinkymmenen senttimetrin pituinen ja sillä oli leveä kuin panssarin peittämä pää ja tanakka liereä ruumis ja sillä oli kahden puolen suuret pyöreät kuin perhosen siivet ja edessä rinnan alla kaksi paria surkastuneita suippoja evämuodostumia, joilla se tosiaan käveli ja etummaisilla näytti kaivelevan pohjaa ruokaa etsiessään." Kala oli lentosimppu ja se sai räpylöihimme vipinää. Seurasimme kalaa, joka pelästyneenä siivet levitettyinä liiteli yhä syvemmälle. Blue Grotto sijaitsee Maltan saaren eteläpuolella. Sukeltamaan lähdetään laiturilta, jolta huvi veneet kuljettavat turisteja kuuluisille sinisille luolille. Hypättyämme laiturilta veteen jouduimme sukeltamaan suoraan poh-

jaan välttääksemme törmäykset vilkkaan veneliikenteen kanssa. Sukelsimme vastakkaiselle rannalle 12 metrin syvyydessä ja seurasimme kalliorantaa ulos merelle. Vedenalaiset luolat löytyivät 22 metrin syvyydestä. Uimme sisään luolaan samalla valaisten sen lampuillamme. Luola oli kooltaan pieni ja seiniä peittivät erilaiset vuokot ja korallit. Noustessamme ylöspäin näimme toisen aukon, josta mahduimme ulos. Jatkaessamme sukellusta nousi valkoiselta hiekkapohjalta upeasti siipiään levitellen rausku, joka ilmeisesti oudoksui moisia tunkeilijoita vetisessä valtakunnassaan. Takaisin palatessamme ui vastaamme suurten meriahventen parvi. Ennen pintaan nousua alitimme huviveneiden armeijan, joka pärisytteli ahkerasti yläpuolellamme. Blue Grottoa vastapäätä on Fiflan saari. Se on armeijan aluetta ja sen ympärillä viihtyvät monet hailajit. Saari tunnetaankin "haisaarena". Fiflan ympäristöä ei muutenkaan suositella urheilusukeltajiUe toisen maailmansodan aikaisten miinojen ja pommien takia. Niitä löytyy yhä saarena ympäröiviltä vesiltä räjähtämättöminä. Viikkoa ennen tuloamme olivat kalastajat saaneet sieltä saaliikseen yhdeksän metrisen valkohain. Hain kanssa oli kamppailtu kuusi tuntia ennenkuin se saatiin nostettua veneeseen.

19


Gominon saaren edustalla sukelletaan veneestä. yenesukelluksia järjestetään kaksi päivässä. Syvyys vaihtelee saaren luona 10 ja 25 metrin välillä. Maisema on kaunista kivimuodostelmaa, joka siellä täällä peittyy rehevään merikasvillisuuteen. Kaloja on paljon, isompiakin ja lisäksi saattaa tavata merikäärmeen, joita pienikokoisina esiintyy Maltankin vesissä. Gominon saareen kannattaa myös tutustua sukellusten välillä. Valletan kaupungin edustalle on upotettuna englantilainen sotalaiva. Laiva on torpedoitu, korjattu ja ajanut miinaan satamaan mene välIä väylällä. Sitten se on siirretty väylältä Valletan satamaan ja upotettu sinne, 14 metrin syvyyteen. Sukellus hylkyyn tehdään rannalta, mukaan merkkipoiju kiinnitettäväksi hylkyyn. Keskeltä katkenneesta laivasta on jäljellä rautakyljet ja kansi. Hylyn sisään voi sukeltaa, mutta näkyvyys huononee nopeasti. Paras tapa edetä hylyssä on vetää itseään sen seiniä pitkin. Kannattaa kuitenkin varoa irrallista rautaromua, johon helposti repii pukunsa ja itsensä. Tämä toisen maailmansodan aikainen laiva on ilmeisesti ainoa sopivassa syvyydessä oleva hylky Maltalla. Yösukelluksilla näkee Välimeren ja sen asukkaat erilaisina. Mustekala, joka herää lampun valoon ja jota leikitellen työnnät koloonsa, pyrkii työntäjäänsä kohden kunnes lopulta tajuaa pääsevänsä ulos onkalon toisestakin päästä. Skorpionikalat lepäävät häijyn näköisinä paikallaan kivikossa kuin vaanien. Kalat havahtuvat valon sokaisemina ja yllättäminä. Tunnelma on todella toisenlainen - mahtava. Päivisin saatat nähdä delfiinejä joissain monista lahdista, jonne ne

kokoontuvat kaikkien riemuksi leikkimään hienoja vesileikkejään. Rannalta sukeltaessasi muista varoa merisiilejä. Siilejä on runsaasti ja niiden terävät piikit ovat ikävä kokemus. Maltan saarilla sukeltamiseen sopivia paikkoja on paljon. Kannattaa hankkia kirjanen "Divin in Maltese Islands" ja kysellä neuvoja sukelluskeskuksista. Paikalliset sukeltajat tuntevat rantansa kuitenkin parhaiten ja voivat säästää sinut monelta turhauttavalta kokemukselta. Itse Maltan saarta on hauska kierrellä. Auton vuokraus on todella halpaa ja paikallisten liikennesääntöjen oppiminen vie tuskin viittä minuuttia. Valletan kaupungin kalamarkkinat ja kirpputori ovat jokapäiväinen tapahtuma. Kalatorilta saimme muistoksi hain leukaluun ja miekkakalan

Urheilusukeltajalie

ORIENT ~

'QUARTZ

alkuperäinen, arvokas japanilainen Sukeltajakello 150M 795.musta tai ' valkoinen \\ .-.:~..-''' taulu "" Seuroille 710,- ,

Sukeltajakello 200 M 995,musta, harmaa tai itsevalaiseva taulu

20

"miekkoja". Johanniittareiden rakentamien muurien suojassa tapahtuu paljon muutakin kokemisen ja näkemisen arvoista. NÄKYVYYS VEDESSÄ ON USEIN HUIKEAT 20-40 METRIÄ SYVYYDESTÄ RIIPPUMATTA JA VESI ON SULOISEN LÄMMINTÄ! SYVYYSRAJOJA EI HELPOSTI HUOMAA EIKÄ MITTAREITA TULE USEINKAAN T ARKKAILTUA ELÄIMISTöN SOKAISTESSAo SIINÄ HURMASSA AJAT YLITTYVÄT HELPOSTI. ÄLÄ LEIKJ HENGELLÄSI! VAAN NAUTI SUKELLUKSISTASI JA NOUDATA TAULUKOITA. HYVÄÄ MATKAA! SUKELTAMISIIN JUSSI, JUHA, GUSTAV, KIRSIKKAJA NALLE SUB AQUA CLUB MARINUS

ORIENT -mallistossa on myös laaja valikoima ", miesten ja naisten ,',\ 100M vesltnvntä , kelloja surfaajille, purjehtijoille ja muille vesihenkisille 295,- - 2.200,100 M Anadigit 695,- -1.095,Myös postiennakolla.

Alola Kello Ja Kulta Oy, MIkonkatu 8. puh. 625096


OSTETAAN MYYDÄÄN

SU KELLUSRETKI

MYYTÄVÄNÄ: POLAR RULLAPUKU venttiiIeillä (sis. maskin, aluspuvun, räpylät) erikoisvahvistettu, sukellettu 9 h. Hinta 4500,-. POLAR 2 x 10 l PULLOT + CYCLON 300 (kats. v. -92). Hinta 4100,POLAR 2 x 7 l PULLOT + CYCLON 300 (kats. v. -88). Hinta 3700,Puh. 921-360944 (myöh. ilt.)

PE 23. 10. 1987 2.600,-

BA UER V ARIUSKOMPRESSORI 220 bar - 1986 vm - yhden kauden yksityiskäytössä, 25 h - 3,5 hv nelitahtimoottori - kahteen osaan jaettavissa - kuin uusi - hinta 9900 mk (ovh 14.300) Ilkka Hakoniemi puh. 90-693 2047 k 90-8691 t

LÄHTÖ PE 23. 10. 1987 MATKALLA 5 SUKELLUSPÄIVÄÄ 1 LEPOPÄIVÄ (SUNNUNTAI)

HYLKYSUKELLUKSIA, LUOLASUKELLUKSIA HINTA SIS.: MAJOITUS AAMUKAHVILLA, LENNOT, SUKELLUSRETKET MAITSE, PULLOVUOKRAT + ILMAT

Sukellusvälineiden erikoisliike ~= i!i

.#==5 §

-==~ES.=-

OllDf!7l3fi\ilAJ/X.?lJ0

Fabianinkatu 13, 00130 H:ki 612 1358

Myytävänä pullopaketti 2x 10 aIu. puh. 90-326439 iltaisin.

D

CMAS** KOULUTTAJAKURSSI Vuokatin Urheiluopistolla 30-31. 10. -1. 11. 87 Kurssin hinta täysihoidolla 380 mk. Kirjalliset hakemukset liiton toimistoon 15. 10. mennessä. Osoite Radiokatu 12, 00240 Helsinki. Kursseille valituille lähetetään kurssikutsu. Kurssin koko on 20 hlöä. KOULUTUSVALIOKUNTA SUOMEN URHEILUSUKELTAJAINLlITTO RY

\)~f.LTAJA/N

\)~

1."

{~~'~.'\.~

VUOSIKOKOUS JA SYYS PÄIVÄT

~

21-22.11.1987

~

~

~

l

~

...... +~ KOUVOLASSA, KOUVOLA TALO, VARUSKUNTAK. 11 '.J'~ Q~ SYYSKOKOUS sunnuntaina kello 13.00, valtakirjojen tarkastus alkaa kello 12.00 $I>OItTDIVf."~~~ Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Tarkempi syyspäivien ohjelma postitetaan seurakirjeellä. Kokouspaketti 280 mk/hlö sisältää majoituksen, kokouskahvin ja illallisen. Hotellivaraukset 6. 11. mennessä hotelli Kouvolan Vaakuna, puh. 915-288500 IImoittautumiset SUSL:n toimistoon 6.11. mennessä puh. 90-1522258,1522257. Johtokunta

v

3.350,-

TARJOUS

SÄÄTÖTILAVUUSPUKU Sukellusvälineiden erikoisliike JiiiiiiF"iIl iE ifiE~ .Eii ;

=:..s=-

==-

I1DD[!J8{M]{AJfKll]fiL]

Fabianinkatu 13, 00130 H:ki D 612 1358

tJt · V_.,('~""" ~-

"

,,~

Tilauksille syyskuun 1987 loppuun Maksuehto käteinen tilattaessa Toimitus loka - marraskuu 1987

21


••

Ohjelmassa mm.

* koulutustarkastusjärjestelmä ja kurssikokeiden pito/ J. Laitinen * laitetekniikka * laitteet ja sukeltajan vaivat/R. Kemppainen * oppilaan motivointi ja opetuksellisia pulmakysymyksiä * sukeltajan jännittyneisyys/ Jouko Moisala * avuttoman sukeltajan pelastustoimet/Jouko Moisala * mikä sukeltajaa vaivaa tänään / Risto Kemppainen * vesillä liikkuminen * uusi meripelastusohje IImoittautumiset ja hotellivaraukset 17. 11. 1987 mennessä liiton toimistoon puh. 90-1582258. Hotellipaketin hinta 227,50 mk hlö/kahden hengen huoneessa, sisältää majoituksen aamiaisella, kokouskahvin ja illalliset.

TAPAAMISIIN Koulutusvaliokunta

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 k.921-391098 Toimitussihteeri Leena Harkke Puutarhakatu 19 A 9 20100 Turku k.921-331292

Tekstit: No 5 21.10

SUUNNON SUKELLUSINSTRUMENTEILLA ONNISTUNUT SUKELLUS

20310 Turku 31 1. 921-694317

Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257

Ilmoitukset 9.11

11m. 9.12

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258

SM-20 PAINEMITTARI

Oy Turun Sanomat Turku

HENGITYSILMAPULLOT KAASUPULLOT SAMMIJTTIMET - KÄ YTTÖT ARKASTUS - HUOLTO

SM-l0 SYVYYSMITTARI

su 02920 ESPOO

22

!

NTO 'PUh. (901 847 033

42 km H:gistä tie 51 Siuntio Myynti: URSUK OY, Teollisuuskatu 34, 20520 TURKU puh. (921) 376 700

PRESSOTEKNO Oy Puh. 90-2986229


Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-

mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

POI-ijOIA-YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN IlMARINEN


Uudet värikkäät Sportit -- ajan hengessä. T-osi . sukeltajantoiveasu. lämmin, kuiva ja joustava. SukellaVIKING ~PORT · . säätötilavuuspukuun

ja nauti

~ukeltamis~st~ .

.

MAAHANTU OJA:

URSUH ·. D Teollisuuskatu 34 . 20100 Turku Puh. 921-

TUR UN SANOM AT 1987

Urheilusukeltaja 1987 4  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you