Issuu on Google+

~

HELMIKUU

~

__________

IS

____________< ____________

0368-069

~V:~OL18.1979

N;o 1 1979


URHEILU

SUKELTAJA 24. 02. 79 Siv. 3 Puheenjohtajalta 4-6 "Vanha herra" muistelee 7 Koulutusvaliokunta 8 Simpukkaretki 9 Sukellusturvallisuus 10-11 Wellamo 12-16 Uppopallo 17-21 SusI. siht. 21 Kilpailukalenteri

KANSIKUVA SCHILLERILLE FOTO: JARL HELLEMAN N

OSTET AAN - MYYDÄÄN VAIHDETAAN

MYYDÄÄN Käytetty säätötilavuuspuku Ursuk, n:o 52, hinta 1.000,-, puh. 90-308043

MYYDÄÄN SPIRO-nostoliivi, kerran käytetty, säätötilavuuspukuun siirtymisen vuoksi. Hinta 800,-. Puh. ilt. 921 -381804

Päätoimittajalta Mennyt vuosi oli liittomme kannalta surullinen. Menetimme kaksi liittomme jäsentä sukellusonnettomuuksissa. Toinen heistä oli kokenut ja toinen vasta-alkaja. Kalliita muistutuksia sukelluksen vaarallisuudesta? Meillä ei ole varaa oppia uhrien kautta turvallisuutta. Helpoinkaan sukellus ei ole niin turvallinen, että turvallisuus määräyksistä voisi tinkiä. Sukellus elää tällä hetkellä voimakasta kasvukautta . Jokaisen meistä tulee huolehtia, että olemme esimerkkinä toisille sukeltajille. Turvallisuus ei koskaan ole naurun asia, sukeltaja ei koskaan ole liian turvallinen. Parhaillaan on koulutuskausi kiivaimmillaan. Seuroissa luodaan pohja sukellusturvallisuudelle. Olisi ehkä aiheellista vielä tarkistaa, onko kaikki turvallisuusnäkökohdat huomioitu. Jatkuvasti lisääntyvät sukellusmatkat aina oudompiin vesiin. Ennen lähtöä perehtykää mahdollisimman hyvin kunkin kohteen erikoisolosuhteisiin. Erittäin hyvän näkyvyyden vallitessa unohtuu helposti turvallisuus. Sukelluspari on usein hyvin kaukana, jolloin yhteys helposti katkeaa. Kuinka huoletonta olisikaan, jos sukelluspari olisi yhdysköyden päässäl Taas kerran haluaisin muistuttaa: kirjoittakaa kokemuksistanne, ehkä niistä on opiksi meille muillekin. Menneen vuoden tapahtumista opiksi ottaen ja turvallisuuden muistaen nyt vain varusteita kunnostamaan tulevaa sukelluskautta varten. Toivottavasti tämä vuosi menee hienosti

Mauri Vallema

Vuosi on vaihtunut ja päivä alkanut pidentyä. Olemme jälleen menossa kohti kevättä ja uusia sukelluksia. Lehtemme osalta on alkanut toimintavuosi jo kuudes. Jälleen toivon, että yrittäisimme yhdessä tehdä työtä lehtemme ja jokaisen sukeltajan hyväksi. Toimistosihteeri Vesa Erosen lopetettua valitsimme uudeksi lehden sihteeriksi Eeva Nyqvistin, nykyisin Turussa asuvan, aktiivisen sukeltajan ja kilpailijan. Eeva tulee tästä lähtien pitämään yhteyttä Teihin kirjoittajiin ja vastaamaan muutenkin toimitussihteerin työstä. Hänen työkenttäänsä tulee myös kuulumaan uusien kirjoittajien ja yhdyshenkilöiden etsintä, joten ottakaapa häneen yhteyttä. Yhtenä uutena kirjoittajana on tässä lehdessä mukana myös Samuli Reunanen, taatusti nuorin tarinaniskijä, mitä meillä milloinkaan on ollut. Toivottavasti myös muut juniorit ottavat "onkeensa" ja kertovat vastaisuudessa lehtemme palstoilla seikkailuistaan, eihän sukeltaminen ole yksistään raavaiden miesten puuhaa. Siitä on yhä enenevässä määrin tulossa koko perheen harrastus. Lopuksi jälleen pieni muistutus talvisukelluksista. Muistakaa turvallisuus, ei ensimmäisenä talvena vielä jään alle. Tarkistakaa laitteen ne huolellisesti ja samoin muut varusteenne . Hyvin valmisteltu talvi sukellus on mukava kokemus, mutta valmistelemattomana katastrofi ja sitähän me emme halua. Siis turvallisuus ennen kaikkea. Eka Terveisin 3


Tellervo Rouhiainen / U.A. Saarinen

~~v anha

herra ~~muistelee

Valokuvaaja U. A. Saarisen kaunis, aidosti vanha omakotitalo seisoo ikääntyneiden omenapuiden muodostaman puiston keskellä lähellä merta Helsingin Vartiokylässä. Mennessämme marraskuun mustanpuhuvana iltana tervehtimään U. A:ta jutellaksemme hieman sukeltamisestakin, varoitti mies ilkikurisesti hymyillen: - Älkää vaan kuvitelko olevanne tekemisissä jonkinlaisen sukellussankarin kanssa. Useimmille meille, kauniisti sanottuna varttuneemmille lukijoille, on U. A. Saarisen nimi varmasti tuttu, kasvot eivät niinkään. Toimihan hän SO-Iuvulla sekä Seuralehden että Apu-lehden reportaasikuvaajana. Avussa teki U. A. juttuja yhdessä hurjapää Matti Jämsän kanssa, Seurassa oli kaverina toimittaja Erkki Koivusalo, sittemmin aktiivisena sukeltajana ja sukellusharrastuksen kehittäjänä meille tutuksi tullut mies. Ei sitten ihme, että U. A:kin tuli kokeilleeksi sukeltamista. - Se oli SO-Iuvulla, aivan siinä alkuvuosina, kun suomeksi käännettiin Hans Hassin kirja Kaksi miestä veden alla. En muista kuka oli se kustantaja, joka uskalsi ottaa riskin. Tai ehkä se katsoi että kyseessä oli niin hullu asia, että riskikin kannatti. Me saimme sen kirjan käsiimme ja tutkimme sitä uteliaasti. Olihan siinä ihan uutta asiaa. Siinä oli erinomaisia kuvia veden alta ja kertomuksia kuinka miehet sukeltelivat. Ei heillä mitään pukuja tai hengityslaitteita ollut. Kyllä heillä oli vain snorkkeli ja jonkinlainen maski. Hans Hass oli ammatiltaan valokuvaaja ja oli kuvausmielessä kiinnostunut sukeltamisesta . Hän kehitteli kameraa, jolla voisi kuvata veden alla. U. A . antoi täydet pisteet suomalaisille vedenalaista valokuvausta harrastaville sukeltajille. Hänen mielestään kuvien tasoa ei

4

tarvitse lainkaan hävetä. Ovathan kuvausolosuhteet meillä kertakaikkiaan erilaiset kuin etelän valoisissa vesissä. Jo sukeltajien puvut, laitteet ja kamerat olisivat SOluvulla olleet sitä mitä ne ovat tänään, olisi U. :sta ehkä sittenkin tullut sukeltava valokuvaaja. Nyt miestä ei hänen omien sanojensa mukaan saa minnekään, missä vettä on enemmän kuin polveen saakka. U. A. väittää kaiken lisäksi olevansa uimataidoton. Uskokoon ken haluaa. U. A. toimittajatovereineen aloitti valmistelut sukelluksia varten. - Erkki kiinnostui kovasti sukeltamisesta. Kun me juttelimme Hassin kokeiluista alkoi koko asia tuntua niin hassulta, että me päätimme tehdä vedenalaisesta valokuvauksesta jutun lehteen. No jutunteko oli loppua jo alkuunsa, sillä eihän Suomesta tietenkään saanut ostaa niitä snorkkeleita ja eviä. Toimen miehenä Erkki järjesteli siihen aikaan niin hankalat valuutanvaihdot ja sai kuin saikin Sveitsistä hankituksi tarpeelliset kapistukset. Taisi itse käydä jopa noutamassa ne. SO-Iuvulla oli aikakauslehden toimittajan ja reportaasikuvaajan työ huomattavasti enemmän oma-aloitteisuutta vaativaa kuin tänä päivänä . Toimittaja ja kuvaaja saivat koko ajan etsiä uusia myyviä jutun juuria. Miehet muodostivat myös tiiviin työskentelyparin, joka päätoimittajan hyväksyttyä jutun aiheen ryhtyi toimeen järjestäen itse - ja suurimmaksi osaksi omin kustannuksin kaiken tarvitsemansa kaluston ja rekvisiitan. Viisipäiväisestä viikosta tai kahdeksantuntisesta työpäivästä puhuvalle olisi silloin naurettu päin naamaa. Palkka määräytyi tehtyjen juttujen mukaan. - No me päätimme lähteä tekemään

heti oikein kunnon sukellustarinan. Olimme tietoisia Ruotsinsalmen taistelussa uponneista laivoista. Lisätietoja kävimme kaivelemassa museoista. Saatuamme tarpeeksi kootuksi asiaan liittyvää aineistoa, saimme Seuran silloisen päätoimittajan Olli Ohtomiehen innostumaan aiheestamme. Rahan kanssa tosin oli vaikeuksia, sillä investointi esittämiimme hulluihin tarvikkeisiin tuntui päätoimittajasta kai aika järjettömältä. Jotenkin sekin asia sitten järjestyi. - Jotta jutusta olisi tullut varmasti mielenkiintoinen ja omaperäinen keksimme, että tekisimme reportaasin veden alla maalaavasta taidemaalarista. Mukaan juoneen saimme Erkin kaverin, joka taisi olla ihan oikea taidemaalari - nimeä en kyllä enää muista. Meidän juttumme perusteella ei hänestä tullut kuolematontaI U. A. kuvaili reportaasiretken järjestelyjä. Kaiken piti toimia moitteettomasti, sillä edessä oli retki ulkoluodoille. - Aloimme nopeasti ja ihan tosimielellä kehitellä menetelmää, millä saisimme kameran pysymään kuivana veden alla. Kohtasimme uskomattomia vaikeuksia, kamera toisensa perään kärsi vesivaurioita. Sitten keksimme, että laitamme kameran lasipur-


kin pohjalle ja työnnämme purkin suuaukkoa myöten veteen. No, olihan se kamera periaatteessa veden alla, mutta ei sillä mitään valokuvia voinut ottaa I Niin sanottu sukelluskypärä tai sukelluskello, miksi sitä sitten haluaakin nimittää, alkoi tuntua ainoalta luotettavalta ratkaisulta. - Jostakin Erkki sai haalituksi kypärän rakentamista varten tärkeitä teknisiä tietoja, mallin hän kai suunnitteli itse. En muista missä Erkki kypärän teetti, mutta oletettavasti jollakin hullutteluun taipuvaisella peltisepällä kai. Tulos ei ollut lainkaan huono. Kypärässä oli edessä suuri ikkuna, josta mahtuivat hyvin katselemaan sekä sukeltaja että kamera. Kamerassa, joka oli venäläinen Jupiter, oli naru, joka oli sidottu sukeltajan käteen. Siitä hänen oli määrä laukaista kamera veden alla. Kypärän päältä lähti mahdottoman pitkä kumiletku, josta auton käsipumpulla oli tarkoitus syöttää ilmaa "sukelluskelloon". Sukellusvarusteisiin kuului myös tavalliset kumisaappaat, joiden pohjiin oli laitettu lyijyä painoksi, jotta sukeltaja pysyisi tukevasti pohjassa. Varustus alkoi olla koossa, joten sankarimme valmistautuivat matkaan . - Vähän me kävellä läpsyttelimme niillä räpylöillä Erkin kotona, mutta muita varusteita sen kummemmin kokeilematta lähdimme Kotkaan. Mukana oli filttejä, mutta ei juuri muita retkitarvikkeita. Ei siihen maailmanaikaan telttoja käyttäneet kuin lapinkävijät. Matkan Kotkaan teimme ajan hengen mukaan linja-autolla. Kotkassa saimme käyttöömme pikkuruisen ruuhen, johon me kolme miestä tavaroinemme juuri ja juuri mahduimme. Kun me sitten viiden ballin tuulessa lähdimme kukkuralleen kuormatulla Iilliputtiruuhellamme verkkaisesti soutelemaan kohti ulkoluotoja, saimme osaaottavia katseita rannalla seisoviita. En muista miten pitkä matka kohteellemme oli, mutta joka tapauksessa saimme soutaa monta tuntia. Ei se silloin niin mahdottomalta tuntunut, se oli vaan kiva ja virkistävä asia siinä työn lomassa. Emme me osaaneet edes uneksia perämoottorista! Mahtaakohan monikaan muistaa lähivuosina nähneensä sukeltajaa tosissaan tekemässä taivalta pelkän soutuveneen turvin. Kyllä taitaa pienimmänkin veneen perässä olla vähintään 20 hevosvoimaa. Mutta eivät sankareittemme sukellusretken hupaisat yksityiskohdat tähän loppuneet. U . A. jatkoi muisteluaan: - Niin me pystytimme sinne puuttomalle kalliolle leirimme; sukellus leiri ykkösen ja valmistauduimme mielenkiintoiseen tehtäväämme. Silloin oli juuri samanlainen ihastuttavan kylmä kesä kuin taakse jäänyt kesä -78. Jopa silloin otetuista valokuvista voi nähdä tuskaisen viluiset ilmeet miesten kasvoilla. Sukelluspukuja ei tunnettu, mutta oli sentään kuultu, että vaseliini auttaa veden kylmyyttä vastaan. No meillä oli tietysti myös mukana vaseliinia, oikein sellaista paksua autorasvaa. Siinä sitten riisuuduimme raa'assa merituulessa munasil-

Sukelluspuku vuodelta -51: reilu kerros autorasvaa siveltynä huolellisesti aataminpuvun päälle. Päässä uimalakki.

Lähtöasetelma ei ole vuosikymmenien aikana muuttunut miksikään. Tässä rasvattu mies taittaa syvyyksiin.

leen, niinkuin kuvistakin näkee, ja sivelimme itsemme - myöskin arvokkaammat ruumiinosat - kokonaan vaseliinilla. Sitten laskeuduimme hyytävään veteen. Se härveli päässä en tiennyt miten syvällä olin enhän nähnyt mitäänl En voinut katsoa ylös enkä alas enkä edes kääntää päätä. Tietysti kuvittelin, että olin vaikka kuinka syvällä. Ei siitä mitään tullut. Ei sitä letkua pitkin mitään ilmaakaan tullut. Ei ainakaan tarpeeksi. Ja siellä kypärässä nousi vesi ihan samaa vauhtia kun laskeuduin pohjaa kohti. Miesten yritykset kypärän kanssa epäonnistuivat. Monia seikkoja oli jäänyt huomioimatta. Eihän ollut ketään, jonka kokemuksista olisi voinut oppia. Lisää vaikeuksia oli tulossa: - Sen "sukelluspuvun" riisuminen se vasta vaikeaa oli. Sitä asiaa emme olleet lainkaan etukäteen ajatelleet. Paksu rasva istui ihossa kuin se yksi aine siellä Junttilan tuvan seinässäl Oli se kamalaa ainetta. Eihän meillä siellä sukellusleiri ykkösellämme ollut saippuaa eikä lämmintä vettä tai mitään liuottimia. Piti käyttää pelkkiä luonnontuotteita! Yritimme sulattaa sitä surkean nuotiomme loimussa, mutta tulos oli että ennen nahka paloi kuin vaseliini sulil Tikuilla kaaputtaen ja hiekalla hangaten saimme sitä sentään vähän vähemmäksi. Osa jäi kyllä ihoon, tottakai. Me haisimme vielä pitkän aikaa kuin vaseliinitehtailijat. Lehtimiestemme leiri oli viikon mittainen. Jutuntekijät eivät hevin hellittäneet. Olihan aihe ainutlaatuinen. Sateelta miehet yrittivät suojautua kääntämällä ruuhen ylösalaisin. Mutta kolme miestä ei mahtunut samanaikaisesti oikeisemaan itseään sen alla. - aikkein karmaisevin asia koko sukellusleirin vietossa oli se, ettei saatu mitään aikaan! Kun me menimme sinne veden alle - ja meillä oli selvä kuva Hans Hassin kirjan pohjalta millaista siellä piti olla, niin me emme nähneetkään mitään. Kun käden laittoi suoraksi, ei nähnyt omia sormiaan. Ja kun otti valokuvia, ei filmille tullut mitään järjellistä. Meidän taitelijamme työ meni aivan hukkaan. Juuri ja juuri kuvista näki, jos osasi hiukan lisäksi käyttää mielikuvitusta, että niissä häämötti miehen käsivarsi ja pensseli. Mutta ei mitään taideteosta, vedenalaista maalusta, eheil Se oli kaiken lisäksi sellainen aika kesästä kun meri kukkii. Ei vaan heti ymmärretty että luonnonvoimatkin olivat meitä vastaan. U. A. kertoi hänellä olleen aina 70luvulle saakka sellainen mielikuva, ettei Suomen vesistä mitään kuvia saa. Oli jopa vaikea uskoa vaikka joitakin oli ollut tilaisuus tarkastellakin. - Ei se meidän vedenalaisen kuvauksen harrastus näihin vaikeuksiin loppunut. Me rakensimme vielä kaikennäköisiä erikoisvälineitä kameroita varten, että olisimme saaneet Hassin tapaan kuvia. Teetimme mm. haponkestävästä teräksestä Rolleiflexia varten erilaisia koteloita. Yksi niistä maksoi nykyrahassa viisituhatta, toinen taisi nousta jonnekin kymppitonnin lähet-

5


tyville. Se oli jotain aivan hirvittävän kallista se kamerakoteloitten teko. Kai ne tekijätkin ajattelivat että noilta hulluilta voi hyvin kerätä rahat poisl Koska tiesimme, että veden alla oli liian vähän valoa, piti kameraan tietysti saada myös lamput. Saatiinkin aika hieno kamerasysteemi, jossa oli sitten lamput. Saatiinkin aika hieno kamerasysteemi, jossa oli sitten kaikki. Filminkääntäkin toimi hienosti sähköllä optiikka toimi niin, että kuvan voi skarpata ja niin edelleen. Se oli kaikin puolin erinomainen niin kauan kunnes sen vei veteen; sitten se ei enää toiminutkaanl Totesimme kaikki yhdessä että neljännesvuosisadassa ei mikään ole muuttunut. Kamerat maksavat suunnilleen saman verran ja ovat lähes yhtä luotettaviakinl Vieläkään ei U. A:n ja hänen toimittajatovereittensa into sammunut. - Tutkimme lisää vedenalaisen kuvauksen tekniikkaa ylittääksemme esteet. Sitten keksimme sellaisen ajatuksen, että kameran eteen pitäisi laittaa sellainen metrin pituinen laatikko, joka täytettäisiin kirkkaalla vedellä. Ajattelimme - ja aivan oikein ajattelimmekin että tämä optiikan ja kuvauskohteen välissä oleva kirkas neste pltalsl häiritsevät planktonhiukkaset ja muun sameuden pois häiritsemästä. Mutta saatuamme tietää laatikon valmistuskustannukset, alkoi sekin idea kuivua kokoon. Ja kun kerroimme asiastamme las mestarille, katsoi hän meitä kuin ainakin mi~li­ puolia ja pyöritti surullisena päätään. Se jäi siihen. Sen jälkeen yrittelimme monta kertaa, jopa uimahalleissakin, ja kyllä me jonkinlaisia kuvia saimmekin. U. A:n suuri haave tehdä kuvakirja suomalaisesta lohesta, meren sarvipäästä, kuten hän itse sanoo, tyrehtyi kuvauskalus\on kurjuuteen. Rahanpuutteeseen eli rahoittajan puutteeseen törmäsi U. A. suunnitellessaan laskeutuvansa suuressa läpinäkyvässä kuplassa kirkasvetisen järven pohjalle kuvailemaan kaloja ja erityisesti herkullista tilannetta, kun kala nappaa uistimeen. Vahinko. Vedenalaiset kuvaukset jäivät vähitellen taka-alalle. Oli paneuduttava tuottavampien juttujen suunnitteluun. U. A. kertoi elävästi monista muistorikkaista reportaasimatkoista, jotka olivat enemmän huikeita seikkailuja kuin työmatkoja. Kun palasimme sukellusjuttuihin, kertoi U. A. hirtehisen tarinan omalaatuisesta sukeltajasta: - Se oli kelloseppä Rinkinen, joka teki maailmanennätystä sukeltamalla. Hän oli oikea ennätysmies. Kokeili vähän joka alaa. Rinkinen taisi oll~ hyvin tuttu persoona kaikille, jotka haaveilivat jonakin päivänä olevansa suuria sukeltajia. Mekin teimme ainakin Seuraan, ja taisi olla Apuunkin, pari juttua Rinkisestä. No Rinkinen sukelsi sillä tavalla, että meni uimahalliin ja kyykistyi altaan pohjalle. Siellä Rinkinen sitten istui henkeään pidätellen jopa useita minuutteja. Hän harjoitteli ankarasti, varmasti joka päivä. Vähitellen~ hän tuntui menet-

6

Vedenalainen taidemaalari harjoittelee rantavedessä.

tävän järkeään: hän tuli aivan selvästi hulluksi. Eräänä iltana tapasin hänet ja hän kysyi että tiedätkös U. A. mitä tässä pullossa on? Enhän minä tiennyt. Hän sanoi että siinä on bladania (maa- ja metsätaloudessa käytetty torjunta-aine). Sitten hän kuin suurenkin keksinnön tehneenä sanoi, että kuule, nyt voit tehdä hyvän jutun: minä ryyppään tämän tänä iltana ja sitten kuolen pois. Minä ajattelin, että juu, juu, niinhän se kelloseppä Rinkinen ryyppää bladania. Mutta kelloseppä Rinkinen ryyp-

päsi illalla bladania ja kuoli. Sellainen oli tämä ennätysmies; monipuolinen ja tehokas. Tuskin häntä kuitenkaan voi sukeltajana muistella. Pikkupojat tosin piirittivät häntä sankkana muurina missä hän vain liikkuikino Hän oli aikakautensa legenda. Ja kyllähän tänä päivänäkin monet sukeltajat ovat paljon suurempia jutuissaan kuin teoissaan. U. A. nauroi makeasti ja päätti ennätyssukelta ja jutun paljonpuhuvalla kuvauksella: - Rinkinen oli maailmanmies. Hän oli jopa niin hieno, että esimerkiksi ravintolassa hän ei suostunut menemään vessaan, vaan kusi eteiseen. Kun portsari sanoi, että se maksaa kaksikymmentäviisimarkkaa kun herra pissaa, niin Rinkinen laittoi portsarin käteen viisikymmentä markkaa ja sanoi, että kuse sinäkinl Sellainen oli Rinkinen. Juttua U. A. Saariselta riittäisi vaikka kirjan aineksiksi. Tällä kertaa sukellukseen liittyvistä jutuista jää kertomatta Matti Jämsän ajo autolla laiturilta järveen ja U. A:n yritys saada vajoavasta autosta vedenalaisia kuvia. Samoin jää kertomatta jännitystä tihkuva kuvaus valokuvaajamme ja hänen toimittajatoverinsa kaivautumisesta syvälle maan uumeniin, erään vahtimestarin vihjeestä etsimään maanalaisia käytäviä ja valkoista luurankoa. Arvoitukseksi jääköön löytyikö etsityt vaiko vähän enemmänkin.

Sukelluskello mallia -51. Veden pinta sama kellon ulko- ja sisäpuolella! Kameran laukaisunaru näkyy sukeltajan posken kohdalla. IImansyöttöletkussa silmin nähtävä tekninen häiriö.


Koulutusvaliokunnan etappeja Yhdistysten koulutustoiminnasta Koulutusvaliokunnan näkökulmasta katsoen näyttää siltä, että perussukelluskoulutus alkaa maassamme olla kutakuinkin järjestyksessä. Valtaosa sukellusseuroista on laatinut ja hyväksyttänyt koulutusvaliokunnalla peruskoulutusohjelmansa sekä perusvälineettä laitesukellusta varten. Yleensäkin tuntuu, että koulutusvaliokunnan työtä ja toimintaa pidetään hyväksyttävänä ja oikeilla linjoilla kulkevana. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta rakentava kritiikkihän on aina tarpeen edellyttäen että tarkoitus on todella edistys eikä kritiikki itsetarkoituksena . Koulutustoiminnassa yhdistyskartassa on kuitenkin valitettavia aukkopaikkoja. Osa yhdistyksistä ei ole katsonut tarpeelliseksi paneutua peruskoulutuksen järjestämiseen uusille jäsenilleen, vaan tuntuu siltä, että odotetaan sukeltamisen tietojen ja taitojen tarttuvan salaa, pitkällä itämisajalla kuin sikotauti. Tästä huolimatta koulutusvaliokunnan tavoitteena on, että kaikki SUSL:n jäsenyhdistykset todella paneutuisivat asiaan ja ryhtyisivät suunnittelemaan' sukelluskoulutuksen perusohjelmia. Apuna tässä on Kouluttaja-kansio, joka sisältää suunnittelutoiminnassa tarpeelliset tiedot. Useimmilta yhdistyksiltä puuttuvat lisäksi Liiton hyväksymät kouluttajat. Koulutusohjelmien suunnittelun yhteydessä tulisi yhdistyksissä aloittaa tehokas toiminta aktiivisten kouluttajien saamiseksi, jotta mm. luokkasuoritukset saataisi alulle. Toimintavuotena 1979 sukellusseuroilla olisi näin kaksi koulutuksellista päätavoitetta, joiden saavuttaminen ei ole edes vaikeaa. Koulutusvaliokunta pyrkii vastaavasti laajentamaan luokkatarkastajaverkostoa siten, että ensimmäisen luokan suoritukset tulisivat mahdollisiksi koko maassa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että niiltä alueilta, joissa ei luokkatarkastajaa ole mailla eikä halmeilla aloite tulisi paikallisilta yhdistyksiltä, jotka tietävät tarpeen ja tuntevat henkilöt. Ne vaatimukset, jotka yleisesti luokkatarkastajalIe asetetaan käyvät ilmi emo Kouluttaja-kansiosta. Koulutusvaliokunta asettaa tänäkin toimintakautenaan pääpainon kouluttajien koulutukseen, samalla kun luokkatarkastajien toimintaa vähin erin pyritään tehostamaan luokkatarkastajana toimimisen suuntaan. Lisäksi tulee kuvaan astumaan suuntaviivojen luominen peruskoulutetun sukeltajan jatkokoulutukselIe.

Yhtäkkiä katsottuna koulutustoiminta näyttää siis olevan kohtalaisessa järjestyksessä. Näin ei varmaankaan voi olla, eikä olekaan. Valiokunta tiedostaa kyllä vaikeudet, joista mainittakoon mm.: vähäiset ilmoitukset alkaneista sukelluskursseista, hidas kouluttajien vuosi-ilmoitusten palauttaminen, joka hidastaa kouluttajarekisterin valmistumista sekä olematon vih-

OTAVA

E""~ •

8

]

~ ~J:> 9 0

Pekka Mattila Timo Vikman

jeiden määrä, koskien valiokunnan toimintaa. Lisäksi on erityisesti mainittava, että valiokunta auttaa, neuvoo ja palvelee, mutta odottaa aktiivista toimintaa toiseltakin osapuolelta. Parantamisen varaa on siis aivan varmasti, mutta hyvä niinkin. Toivokaamme parannusta kuluvan vuoden aikana. Siihen pyrkii Koulutusvaliokunta

Jokke

Tämä kirja on koko urheilusukelluksen alan kattava opas, jossa on kaikki se tieto mitä urheilusukeltajan on ehdottomasti tiedettävä . Kirja kuuluu niin aloittelijan kuin kokeneenkin sukeltajan varusteisiin , sillä se sisältää perusteiden lisäksi paljon sukellustietoutta aina vedenalaiseen valokuvaukseen , hylkyjen tutkimiseen ja luolasukellukseen saakka. 225 sivua. Ovh. sido 46 -

URH lUSUKElTAJA

7


Simpukkaretki Samuli Reunanen on 9-vuotias nuorimies, joka henkeen ja vereen on kiinnostunut sukeltamisesta ja sukeltamiseen liittyvistä asioista. Vähäisiin ikävuosiinsa nähden on Samuli lukenut koko joukon sukelluskirjallisuutta aina sukellusfysiologiasta seikkailukertomuksiin saakka ja yllättää kokeneenkin sukeltajan tiedoillaan. Hänen ihanteensa on luonnollisesti kapteeni Cousteau, kuten niin monen muunkin sukeltajan. Samuli odottaa kovasti sitä päivää, jolloin saa pukea paineilmalaitteen selkäänsä ja sukeltaa oikein syvälle. Odotellessaan ikärajan alenemista tai sen määräiän täyttymistä hän harjoittelee ahkerasti vapaasukellusta uima-altaassa ja tekee kesäisin pintasukeltaen pitkiä tutkimusretkiä. Samuli on lehtemme tähän asti nuorin avustaja. Toivottavasti Samulin esimerkki innostaa muitakin nuoria sukeltajia panemaan paperille kokemuksiaan ja toimittamaan Urheilusukeltajassa julkaistavaksi. T ässä Samuli kertoo meille eräästä kesäisestä päivästä Saarijärvellä. 27.7. 1978 Saarijärvi. Olin veljeni ja äitini kanssa mummolassa, Pyhäjärven rannalla. Odotin toisia matkaanlähtijöitä laiturilla ja kunnostin varusteitani tulevaa retkeä varten. Pian he tulivatkin ja laittoivat veneen matkakuntoon. Pyyhkäisin maskini lasin pinnalta viimeisenkin ahvenvidan lehden, joka siihen oli viime sukelluksen aikana ilmestynyt. Laskin verustekassini veneeseen ja kiinnitin puukon valmiiksi jalkaani. Vene lähestyi kohdettamme Taiatsaaria. Tähän saariryhmään kuuluu kolme eri saarta, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Niin lähellä, ettei syvyyttäkään löydy. Sitä oli vain 1-3 metriä, ja eräästä kohdasta pääsi saaresta toiseen kastuen vain vyötärölle asti. Katselin keulasta lumoutuneena kaksimetriä alapuolellani olevaa levämetsää, kun äkkiä huomasin, että saaressa oli muitakin. Rannalla näkyi moottorivene ja vähän matkan päässä nuoripari ottamassa aurinkoa. Päätimme jättää heidät omiin oloihinsa ja käänsimme veneemme saaren toiselle puolelle. Vähän ajan ponnistelun jälkeen ankkuroiduimme kivikkoiselle rannalle. Kävelimme metsän läpi kalliorannalle, josta oli hyvä lähteä sukeltamaan ja sileä alusta leiriytymistä varten. Serkkuni Tiina oli heti vedessä ja vähän ajan kuluttua minäkin laitoin räpylät jalkaan, sylkäisin maskiin ja uskaltauduin veteen. Uin heti "Onkalosaareen", jossa olin jo edellisenä talvena käynyt. Siellä oli tosiaan onkaloita nimensä mukaan, sillä talvella olin putoillut siellä vähän väliä lumen peittämiin rotkoihin. Eräällä kerralla olin jo vähällä olla ... Enkä olisi päässytkään siel-

8

Jäsenseuroille Kehittyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että toimintaamme tunnetaan ja tiedetään mitä tapahtuu maassamme. Seurat usein valittavat, että tiedoitusvälineet eivät huomioi heidän toimintaa. Mistä tämä johtuu? Tiedoitusvälineet eivät useinkaan saa tietoja mitä tiedoittaa. Jotta tämä puute poistuisi, eikä voitaisi sanoa ettei tiedetä mihin asioista ilmoitetaan, on tässä muutamia puhelinnumeroita, jotka ottavat vastaan tietoja Suomen Tietotoimisto, STT Helsinki 90-601636 ja 90-647688 tä, ellen olisi riisunut vyölläni ollutta kenttäpulloa. Mutta nyt oli kesä eikä lumi peittänyt luolia. Vähän ajan päästä aloin lähteä takaisin suorittamaan varsinaista tehtävääni. Aloin kerätä mutapohjasta mummolleni ohuita kivilaattoja. Erästä tällaista laattaa etsiessäni näin pohjassa pystyssä olevan kiven. Vai oliko se ... ? Sukelsin pohjaan ja otin sen käteeni. Simpukkal Selvä simpukka. Nousin pintaan ja uin rantaan. "Simpukkal Helmi sisälläl" huusi Tiina leikillään. Minä luulin, ettei tässä järvessä ole muita äyriäisiä kuin näkinkenkiä, sanoin laskien simpukan pyyhkeelle. "Niin minäkin luulin", mummo lisäsi. Hetken kuluttua olin jälleen vedessä tällä kertaa simpukkajahdissa. Ja löytyi hän niitä. Toinen löytyi aivan läheltä ensimmäistä kahden metrin syvyydestä. Nousin pintaan ja kahlasin rannalle. Hämmästyksekseni huomasin uineeni saaren toiselle puolelle. Siinä kallioilla istuivat Arja ja Tero juttelemassa kaikessa rauhassa nuorenparin kanssa. Pintaan tullessani Tero hyppäsi pystyyn nähdessään simpukan ja juoksi kertomaan uutisia toisesta simpukasta. Minäkin kiinnostuin juttelemaan nuorenparin kanssa, sillä he tuntuivat olevan varsinaisia "simpukkatohtoreita". Lopulta muistin, että pitihän tässä vielä keretä sukeltamaan. Uin takaisin leiripaikallemme ja löysin rantakivikosta lisää simpukoita. Niitä oli kivien alla, pienissä onkaloissa ja kivikon päälläkino Tutkin koko saaren rantatöyrään ja simpukoita tuli! Vihdoin väsyin ja annoin työvuoron Tiinalle, joka oli hyvin innostunut simpukoiden etsimisestä. Hän asetti maskin kasvoilleen ja räpylät jalkaan. Kului viisitoista minuuttia. Vihdoin Tiina nousi simpukka kädessä. "Ei muuta. Sä oot jo vienyt kaikki", hän sanoi minulle. Naurahdin ja aloin pukea varusteita päälleni, mutta Tiina esti sen. "Anna mun vielä yrittää", hän sanoi. "Hyvä on", vastasin. Kymmenen minuutin kuluttua hän nousi pintaan. "Ei mitään",

STT:n aluetoimitukset Turku Tampere Lahti Kouvola Kuopio Oulu

921-12769 931-22933 918-29411 951-15836 971-82737 981-12791

STT:n kirjeenvaihtajat Porvoo Riihimäki Maarianhamina Hämeenlinna Kokkola Seinäjoki Savonlinna Pori Lappeenranta Jyväskylä Vaasa Rovaniemi

915-147732 914-16210 928-13240 917-25631 968-17711 964-24777 957-23075 939-12356 953-15511 941-211344 961-246662 991-15960

Radio ja Televisio Urheiluradio TV-1/Urheilu TV-2/Urheilu

90-441141 90-418811 931-455455

Urheilutieto Helsinki

90-448730

Urheilusukeltajalehti

================ hän totesi. "Nyt mentiinl" huusin ja hyppäsin järveen. Viiden minuutin etsinnän jälkeen löysin kaksi simpukkaa. Toinen oli kivikon päällä ja toinen melko ison kiven alIa. Jatkoin etsintää. Uin hiljaa ahvenvita pensaan läpi ja saavuin mudan ja kivikon rajalle. Liuin kaksimetriä kivikon yläpuolella katsellen pienen ahvenparven matkaa. Käännyin takaisin mutapohjan alueelle. Tutkin paikan, josta olin ensimmäisen simpukkani löytänyt. Uin eteenpäin tarkkaillen nuorta särkeä, joka pujotteli pohjassa olleiden järvikortteiden läpi. Nousin pintaan. Aika oli täysi. Tällainen oli kesän 1978 viimeinen avosukellusretkeni. Samuli Reunanen


Sukellusturvallisuudesta Viime kesänä on suomalaisille urheilusukeltajille sattunut ikäviä onnettomuuuksia eikä ihmishenkien menet yksiltä olla vältytty. Puuttumatta tarkemmin em o onnettomuuksiin voidaan todeta, että harrastajien määrän lisääntyessä myöskin onnettomuudet lisääntyvät. Koulutuksella on erittäin tärkeä merkitys sukellusturvallisuuden lisäämisessä ja kouluttajilla onkin erittäin suuri vastuu antaessaan asennekasvatusta kurssi laisilIe sukellusturvallisuuden kannalta . Kouluttajapäivillä Jyväskylässä esitettiin suunnitelmia kuljetus- ja painekammiokaluston lisäämiseksi maassamme. Ajatus on tietenkin hyvä, mutta on muistettava että tietyllä kalustolla ei voida parantaa turvallisuutta mikäli yleinen suhtautuminen turvallisuuskysymyksiin on välinpitämätöntä. Sukellusturvi:lllisuus on ensisijaisesti riippuvainen jokaisen sukeltajan henkilökohtaisesta asenteesta. Kuinka sinä asennoidut turvallisuuteen? Laaditko sukellus- ja katastrofisuunnitelman ennen jokaista sukellusta? Tiedätkö miten toimia jos onnettomuus tapahtuu? Menneen kesän aikana tapahtui useita laitteiden jäätymisiä meillä Suomessa sekä myöskin esim . Ruotsissa. On voitu havaita että jäätymisiä on tapahtunut useille eri laitemerkeille, joten jäätyminen ei ole ollut "merkkikohtaista". On kuitenkin todettava eroavaisuuksia eri laitteiden soveltuvuudessa maamme kylmiin olosuhteisiin. Laitteiden jäätymiseen vaikuttavat em o lisäksi useat eri tekijät kuten syvyys, ilmankulutus , ulkoilman lämpötila, veden lämpötila sekä säiliöissä olevan ilman kosteus. Tiesitkö että jäätä voi muodostua muuallekin kuin regulaattoriin. Mikäli säiliöissä on kosteutta saattaa jäätä muodostua jopa venttiileihin, välikappaleeseen tai varailmaan, tapahtuu ns. sisäinen jäätyminen. Kosteutta kertyy säiliöihin koska käytössä olevien kerhokompressorien ilman kosteusarvot ylittävät annetut ohjearvot . Koska viimeksi olet poistanut säiliöihin kertyneen kosteuden? Oletko koskaan tarkastanut onko säiliöventtiileissä ns. Sintterisuodatin ja onko se mahdollisesti hapettunut? Voit varmaankin kuvitella kuinka saattaa käydä kun ilma virtaa suurella nopeudella hapettuneen suodattimen läpi ja kosteus kerääntyy suodattimeen . Nyt kun talvisukelluskausi on meneillään poista kosteus säiliöistä lämmittämällä säiliöitä esim. saunassa ja antamalla lämmenneen ilman virrata säiliöistä tai irroittamalla venttiilit säiliöistä . Sukeltajien varusteissa on paljon toivomisen varaa. On hämmästyttävää havaita ettei kaikissa laitteissa ole varailmaa eikä painemittaria vaikka niillä sukelletaan erittäin vaikeissakin olosuhteissa . Sukellusvälineitä myyvien liikkeiden olisi myöskin tunnettava vastuunsa . Nostoliivien käyttö on ilahduttavasti yleistymässä. Nostoliivi on paitsi tärkeä turvallisuusväline myöskin varuste joka tasapainoittajana tekee sukeltamisen miellyttävämmäksi. Kuiva- ja Säätötilavuuspukujen käyttö on myöskin lisääntynyt voimakkaasti . On muistettava että niiden käyttö vaatii harjoittelua ennenkuin lähdetään sukeltamaan avoveteen . Kuivaja Säätötilavuuspukujen käytön yleistyminen on merkki siitä , että yhä useammat haluavat sukeltaa lämpimästi vaarantamatta terveyttään . SAFETY

~~:~:a NIKONOS III NIKONO S III on v es iti i v is. pain e enk es tav ä kamera . jok a on tarkoitettu kaikk e en erikoi s k a yttöö n . j ossa joudutaan v e den , lumen , pölyn tai muun tavallista k a m e raa v ahin · goitta van ympari s t ö n kan s sa tekemisiin .

I

NIKONOS 111 -

Tf-:KNISF:T TIF:DOT

KAMF:RATYY P PI : K U VAKOKO / F'I L Ml :

35 mm : n kam e ra 24x36 mm (n o rm aal i 12 , 20 tai :{6 kuvan ka se tti ) OBJF:KTIIVINKIINN ITYS : j o u s in varu s t e ttu baj o netti kiinnit ys O BJF:KTIIVIT : normaaliobj e ktiivi: Nikkor 3 5 mm f / 2 .5. kolm e muuta obj e k · ti i via s uperlaaj a kul ma st a t e l ee s e en . ETSIN Helok e haet s in. 0,61 kert a a s uurentava , e t s inala 84 '7r, 35 mm : n ja 80 mm : n kirkkaat k e hat , parallaksin korjausmerkinnat l a hikuvauksee n, - 0 ,5 dptr peru skorjaus. S ULJIN Pysty s uoraan liikkuva metallive rh osuljin . S U LJINAJAT B , 1/ 30 , 1 / 60 , 1/1 25 , 1 /2 50 ja 1 / 500 sek . , tasaisesti porra stetuin välein . F'ILMINSIIRTO JA LA U KAIS U S am a vipu s iirt ää filmi ä ja kuvania s kinta , viritt ä ä j a lauk a isee sulkimen . Käänt y miskulma 730. Vivus sa on lukko s ekä l a ite , joka e stäa laukaisun , mikäli kamera e i ol e kokonaan virittynyt . Laukai s ukulma 6" 30 '. F'ILMIN TAKAISINKELA US Taittuva takai s inkelaus kampi. Filmin takai s inkelauksen osoitin näkyy kuvanIa skinikkunasta . Suljinaika -a s teikko on säädett a vä t a kaisinkelauksen ajaksi as e ntoon " R" ( rewind t a kaisinkel .) . K U V ANLASKlN Automaattisesti nollautuva . li s äävä. LISÄ VARUSTEISTU KKA S ijait s ee kam e rarungon p ä äll ä . S ALAMATÄ S MÄ YS F' P- ja X-tas may s, v e d e npit a vä kos ketin . PAINEENKE STO 30 metriin (160 jalkaa ) saakk a ( 6 k g / c m 2 ) S YÖPYM I S E N KF: S TO Sek ä run g on s i sä - ett ä ulkopuoli o n v a lmist e ttu s y ö pymi se n k es t ä väst ä m eta lli se k o itllk se sta ja lasikuidull a vahvi s l e tu s ta p ol yel y l ee nik a rb o n aa ti s ta . MITAT le v eys 144 mm , k o rk eus 99 mm , s yvyys 47 mm . paino 620 g ( runk o)

=

Ma lminkatu 20, M annerheimintie 12, Mikonkatu 13, City Center, Asematu nneli, Kampinkatu 2, Siltasaarenkatu 12, Vilhonvuorenk . 5, TapiOla - Heikintori , Tampere 3 myymälää , Hämeenlinna 2 myymälää , Turku 2 myymalää, Pori , Oulu 3 myymäläa, Lahti, Lohja , Imatra, Kajaani, Kemi , Kouv ola, Kuopi o, Lappeenranta, Raa he, Rauma. Vaasa . Palvelu pela a myös postipa lvelun kautta . Helios Oy , PL 490 , 00101 Helsinki 10, puh . 90-641 321 .

9


WELLAMO pohjassa lepäävä kaunotar. Loiskahdus pinnassa, kirkas auringonvalo alkaa jäädä taakse ja painumme yhä syvemmälle vihertävään hämärään. Valkoinen poijuköysi kiemurtelee suurissa laiskoissa kaarissa yhä syvemmälle ja syvemmälle. Paine kasvaa, jännitys nousee, kunnes ... Pimeydestä nousee masto, kuin haamu menneisyydestä. Alaspäin suunnatun lampun valokehä laajenee, kansisaumat erottuvat selvemmin ja selvemmin. Räpylät tömähtävät pehmeästi kanteen, olemme perillä. Tästä alkaa uusi, tuntematon maailma. Pohjassa makaavan kaunottaren ympäriltä on yli puolenvuosisadan aikainen rauha häiriintynyt. Oli elokuun 29. päivä 1916 kello 5 ip. Kapteeni Viktor Norring seisoi ss/Wellamon kannella kiikaroiden horisonttiin. Pohjanlahti oli tyventynyt, merenlaajuiset aallot olivat väsyneet sateen ja myrskyn jälkeen. Loppumatka Ykspihlajan satamaan olisi helppo. Tuntui huojentavalta, että Sundsvall oli takana päin. Äkkiä kapteeni Norring hieraisi silmiään . Näkikö hän oikein: seitsemän kahdeksan meripeninkulman päässä perän puolella oli meri poikinut mustan möhkäleen, joka lähestyi kovalla vauhdilla . Sotalaiva! - Täysi vauhti päälle! kapteeni komensi. Samalla hän kutsui miehistön kannelle . Kaikki veneet laitettiin vesillelaskuvalmiiksi. Mutta Wellamo oli armottoman hidas takaa-ajajaan nähden . Puolen tunnin kuluttua välimatka oli lyhentynyt pelottavasti. Ja silloin paljastui totuus vellamolaisille : takaa-ajaja oli saksalainen sukellusvene. Suomalaisalus pyrki pakoon epätoivoisesti. Samassa pamahti tykki. Varoituslaukausta seurasi kotvan kuluttua kovapanos: kranaatti ujelsi aluksen yli savupiippua hipoen. - Koneet seis' Kapteeni Norring oli 'tehnyt päätöksensä 10

pakon edessä. Lippumerkein ja laukauksin käski vihollinen Wellamon miehistöä jättämään nopeasti laivan. Ei ollut aikaa kerätä tavaroita, vain käsilläoleva ehdittiin ottaa mukaan. Kaikki aluksella ollut omaisuus ja laivan asiakirjat menetettiin. Kello 6.40 ip. oli sukellusvene tavoittanut Wellamon, miehistö soutanut turvaan. Se katsoi järkyttyneenä, miten uljas laiva painui syvyyksiin 16 tykinkuulan lävistämänä. Wellamon hauta oli 50 metrin syvyydessä 18 kilometriä Tankarista länteen. Sukellusvene oli tehnyt tehtävänsä. Se painui näkymättömiin omille tuntemattomiIle teilleen. Wellamon miehistö oli Ykspihlajassa puoleen yöhön mennessä. Päällikkö Viktor Norring, 1. perämies Duncan Rosen, 2 . perämies Alfred Lundström , konemestari T. Hjalmar Pihl, kirvesmies William Karlsson ja yli 20 miehistöön kuuluvaa miestä ja naista olivat menettäneet laivansa. WELLAMON SALAISUUS - Merisaukoille Wellamon salaisuus aIkoi paljastua vähitellen: keräiltiin lankoja, punottiin yhteen ja lopulta kudottiin verkko .

- Suusanallista lähdeaineistoa antoivat vanhat luotsit ja kalastajat. Ratkaiseva osuus Wellamon paikallistamisessa on aikoinaan ollut laivuri Strömbäckillä, joka vuonna -18 sai Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöitä, aluksen omistajalta, tehtäväksi etsiä hylky. Strömbäck luotaili viikkokaupalla merellä kahdella hinaajalla, joitten välissä oli vaijeri. Ja kas, ahkeran etsinnän jälkeen vaijeri tarttui 50 metrin syvyydessä m9kaavaan Wellamoon vajaat parikymmentä kilometriä Tankarista länteen. Strömbäck merkitsi sitten maihin linjamerkkejä, joitten avulla niin aikaisemmat sukeltajat kuin Merisaukot saattoivat paikallistaa hylyn. Eräässä Larsmon saaressa on kallioon hakattu suuntaa osoittava metallitappi ja siinä kirjoitus "Wellamo 1918" . - Käytännöllisen työn aloitimme meriselityksestä, jonka laivan kapteeni Norring oli antanut Kokkolassa elokuun 31. päivänä 1916, sanoi Pertti Pihlajamaa. - Kysyin sitä Vaasassa ollessani maakunta-arkistosta ja sieltähän se löytyi. Merisaukot suorittivat järjestelmällisen etsinnän keväällä - 77 käyttäen hyväkseen kaikkia saatuja tietolähteitä. Koko kesä siinä meni, mutta elokuun 6. päivänä vaiva palkittiin. Oletetulie uppoamispaikalle voitiin laskea poiju. Heti seuraavana päivänä kaikuluotain ilmaisi aluksen paikan - vain parisataa metriä poijusta. Naara laskettiin hylkyyn. Merisaukkojen ahkerimpiin sukeltajiin kuuluva Arvo Hyytiä lähti alas katsomaan, onko kysymyksessä tavoiteltu hylky. Sen jälkeen Merisaukkojen "delegaatio" - Hyytiä , Juhani Kuosmanen ja Sirkka Metsävuori - sukelsivat kiinnittämään poijunarun Wellamon vintturiin. Sittemmin on Wellamon hylyssä käynyt parikymmentä saukkoa, heidän joukossaan kolme naista, Sirkka Metsävuori, Hilkka Santamaa ja Eeva Nyqvist.


Elokuisen illan draama Tankarista länteen ME EMME OLLEET ENSIMMÄISIÄ Merisaukot tietävät, että 1920- luvun alussa WellamolIe suoritettiin sukelluksia. Heidän tietämänsä mukaan eräs helsinkiläinen mies oli joutunut onnettomuuteen - painot olivat pudonneet pois alhaalla ja mies noussut pintaan kuin korkki - ja sukeltajantaudin uhrina kuollut Ykspihlajan satamaan tuotuna. SI. Keskipohjanmaa antaa mielenkiintoisia tietoja vuosilta -21 ja 22, jolloin SHOY eli Effåa vakavasti toimi hylyn lastin nostamiseksi , jopa harkitsi aluksen nostamistakino Varsinkin kesä -21 oli toimeliasta aikaa . Näin otsikoi lehti uutisen 28. 7 . 1921 : "HI. Wellamon nostaminen. Tavaran nosto alotettu ." Asian mielenkiinnon vuoksi voitaneen uutista siteerata sellaisenaan: " Niinkuin sanomalehdissä on kerrottu, on saksalaisten 5 V. sitten upottama S.H. Oy :n omistama hl Wellamo löydetty Ykspihlajasta luoteeseen 29 sylen syvyydestä ." "Nyttemmin on alettu lastin purkaustyöt. 4 sukeltajaa on toimessa tarpeellisine apulaisineen. T.k. 21 p. nostettiin ensimmäiset tavarakollit, jotka sisälsivät nahkoja, säkkejä, sekä eräänlaisia pellavatehtaissa käytettäviä häkliä . 22-23 päivinä on saatu nahkoja, teekalustoa, miesten ja naisten kankaita y.m. Tavarat eivät ole kärsineet 5-vuotisesta vedessä olosta niin paljon kuin luulisi, sillä esim. viilat ovat aivan puhtaita ruosteesta . Samoin ovat nahkat. jota on n.s. spalttinahkaa, erinomaisen hyvin säilyneet . "Sukeltajille on työ kovin raskasta veden syvyyden takia. Noin 20-30 minuuttia kerralla voi työskennellä veden alla . Työvälineet ovat vielä puutteelliset, vaan nyt kun on todettu, että sieltä on tavaraa saatavissa, on luultavaa että hankitaan kunnolliset työvälineet. Yrityksen johtaja onkin matkustanut Turkuun ja Helsinkiin hankkimaan lisää työvälineitä , joten on luultavaa, että tätä harvinaista laivan purkaustyötä tullaan jatkamaan. " Näin siis uutinen sanasta sanaan. Jatkoa seuraa elokuun 9 . päivänä. Uutisessa on tällöin tosi sävähdystä: aluksen nostoa harkitaan . Mutta: "Alus on niin syvällä, että ainakin tulee olemaan suuria vaikeuksia sen nostamisessa, mikäli siinä ollenkaan onnistutaan". Lisäksi kerrotaan , että hra Janhunen , jonka huostassa pelastustyö on, on valmistanut pelastuslaitteen, jonka avulla sukeltaja voi mennä syvemmäksi ja olla siellä pidemmän aikaa kuin tähän asti. Janhunen oli hakenut keksinnölleen patenttia merenkulkuhallituksen antaessa puoltolauseen . 13. 8 . 21 tiedotetaan , että sukeltajat ovat nostaneet Wellamon kätköistä mm . kaksi suurta paperikonevilttiä, joista toinen 80- 90m pitkä. Myös muita esineitä on nostettu ylös. Tähän aikaan tullaan havaitsemaan pelastustyön kannattamattom uus, se "ei lyö leiville". Työssä on vain yksi sukeltaja . " Erään toisen sukeltajan käsivarsi on ankaran paineen vuoksi vahingoittu-

nut. .. Muiden sukeltajien ilmoitetaan olevan haluttomia työn jatkamiseen. " V. -21 sukelluskauden päättää uutinen, jonka mukaan "on onnistuttu tuomaan ilmoille kaikenla ista kone-, rauta-, nahka- ja messinkitavaraa sekä isohkot määrät kankaita. Pelastustöitä luvataan jatkaa seuraavana kesänä. "Asiantuntijain arvelun mukaan on laivan runko siksi syvällä , ettei sitä käytettävinä olevilla apuneuvoilla voida pelastaa" . Tämän kirjoittaja löysi V. - 22 yhden uutisen Wellamon pelastustöistä. Se on 1. 7 . lehdessä ja siinä sanotaan, että "pelastustyöt alotetaan uudelleen näinä päivinä hra Janhusen johdolla." Työssä käytettiin Ykspihlajan satamaan saapunutta höyryproomu Turvaa, "joka on käynyt paikalla pari kertaa ja lienee saanut jo selville hylyn paikan" . Lehden mielenkiinto Wellamoa kohtaan lienee tässä pisteessä sammunut. On todennäköistä , että hylyn rauhaa rikottiin sen jälkeen vasta 1977, jolloin Merisaukot aloittivat sen tutkimisen. Ensimmäisillä kerroilla emme edes yrittäneet nostaa mitään. Kartoitimme vain laivan asentoa ja kuntoa pohjassa, sekä yritimme tutkia sen saamia vaurioita. Laiva makaa pohjassa keula länteen noin 20-25 astetta kallellaan vajaan kuudenkymmenen metrin syvyydessä. Merisaukot ovat sitä mieltä että sukellukset WellamolIe ovat mielenkiintoisia ja jännittäviä . Suuri syvyys tekee niistä myös tietyllä tavalla vaarallisia. Mukavinta on se ettei tarvitse pelätä törmäävänsä ruumiisiin. Wellamoonhan ei ketään jäänyt. Kahtena kesänä ovat Merisaukot nyt sukeltaneet hylyssä. Ahkerimmat ovat olleet Arvo Hyytiä, Pertti " Pertsa" Pihlajamaa joille kummallekin kertyy nelisenkymmentä sukelluskertaa. Mitään "ryöstöretkeä " eivät sukellukset ole olleet, vaan enimmäkseen tutkimista kertovat pojat. Jo 20-luvun sukeltajat ovat nostaneet hylystä tavaraa , kangaspakkoja, turkiksia ym. Merisaukot ovat pääosin tutkineet navigointihyttiä, ruokasalia, keittiötä ym. yläkannen tiloja . Molemmat kauniit laivakellot on nostettu ja kunnostettu samoin suuret lanternat. Kelloista on toinen tarkoitus lah ioit-

taa Wellamon omistavalIe varustamolle. Ruokasalin kalustoa on jonkinverran tuotu ylös ja jotain muuta pientä. Sisäkerroksiin on vaarallista mennä, suuri syvyys ja laivan kunto asettavat rajoituksia. Ei koskaan tiedä mitä saattaa pudota päähän . Ruumat tietenkin houkuttelevat ja niissä oleva turkislasti, onko se vielä kunnossa, on ratkaisematon arvoitus. Tältä vuodelta on poiju nostettu pois. Aika näyttää mitä ensi kesä tuo tullessaan . Varusteita parannellaan ja hankitaan lisää . Onhan mielenkiintoinen kohde odottamassa ... Tässä samassa yhteydessä haluan kiittää Merisaukkoja siitä, että heti ensimmäisenä kesänä he kutsuivat lehtemme edustajat sukeltamaan kanssaan . Ennakkoon en osannut odottaa mitään niin fantastista, mitä onnistuneet sukellukset olivat . ilmojen haltijat suosivat meitä sunnuntaina aivan tyynellä ilmalla. Vesi oli kirkasta kuin lasi. Alhaalla Wellamossa näki lampun valossa 15-20 m vaakasuoraan. Ja mikä hauskinta hylky oli "puhdas" ei simpukkaa, ei edes mainittavasti lietettä. Jostain kummasta syystä eivät laivan messinkiosat ole edes tummuneet . Venttiilit, ovensaranat ja kahvat ovat kuin eilen kiilloitettuja lampun valon niihin osuessa. Olemme "Raikka" Likitalon kanssa sukeltaneet jo muutamassa hylyssä vuosien varrella. Yhteinen toteamuksemme kuiten kin oli että Merisaukoilla on ehkä ehjin kokonaisuus ulottuvillaan, varjopuolena vain suuri etäisyys maista , joka rajoittaa ilmojen puolesta ja toiseksi suuri syvyys. Sukelluskohteena Wellamo on loistava, joka puolella nähtävää ja tutkittavaa moneksi vuodeksi. Mitä kätkeekään viime vuosisadan romanttinen matkustajalaiva uumeniinsa .. . Vielä kerran Merisaukoille kiitos reilusta suhtautumisesta.

EKA Lähteitä: Meriselitys 31. 8. 1916 Kalle Grönholm, Kemi. Wellamon laivapoika 51. Keskipohjanmaa vV. -21 -22 5HOY:n laivojen historia Merisaukkojen sukeltajat 51. Keskipohjanmaa / Yrjö Kujala

-78. Valokuva Sjömuseum vid Åbo Akademi

11


2. Kaikilla pelaajilla on oltava numeroitu lakki. 3. Kummankin joukkueen maalivahdin numero on 1. 4. Joukkueiden kapteenien on ilmoitettava tuomareille lakkiensa numero ennen pelin alkua ja kannettava tunnusnauhaa toisen käsivartensa yläosassa. 5. Joukkueella saa olla myös pehmeät rannenauhat.

UPPOPALLON KILPAILUSÄÄNNÖT (UNDERWA TER RUGBY) PELIN KUVAUS Uppopallo on uima-altaassa vedenpinnan alla kaksin 11-pelaajaisin joukkuein pelattava urheilulaji. Pelaajista on kuusi yhtä aikaa vedessä ja viisi vaihtopelaajia. Kullakin pelaajalla on vedenalaiset perusvälineet: räpylät, maski ja snorkkeli. Tavoitteena on työntää uppoava pallo vastustavan joukkueen koriin. Altaan pohjalla sen molemmilla reunoilla on kori. SÄÄNNÖT 1. PELIALUE JA -VÄLINEET 1. 1 Peli alue 1.2 Korit 1.3 Uppopallo 2. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VARUSTUS 2.1 Joukkueen kokoonpano 2.2 Henkilökohtainen varustus 2.3 Joukkuetunnukset 3. TOIMIHENKILÖT JA HEIDÄN VARUSTUKSENSA 3. 1 Lukumäärä, nimitykset ja tehtävät 3.2 Toimihenkilöiden varustus 4. PELI 4. 1 Pelisäännöt 4.2 Pelin kestoaika 4.3 Pelin aloitus 4.4 Pelikatkot 4.5 Pistejako ja paremmuusjärjestys 5. SÄÄNTÖRIKKOMUKSET 5. 1 Sääntörikkomukset 6. RANGAISTUKSET 6.1 Vapaapallo 6.2 Jäähy 6.3 Rangaistuspallo 7. YLEISTÄ 7.1 Järjestelyt 8. SOVELLETT JA VIA OHJEITA 8.1 Sääntöön 2.1. Joukkueen kokoonpano 8.2 Sääntöön 5.1. Sääntörikkomukset 8.3 Kansallisia määräyksiä 1. PELIALUE JA -VÄLINEET 1. 1. Pelialue ( 1) 1. 1.1. Pelialueena on noin kolmasosa 25 metrin altaasta. 2. Veden syvyys on 3.5-5 metriä 3. Mitat ovat: pituus 17 ja leveys 12 metriL±- 20 %. (Kansainvälisissä säännöissä sanotaar±- 15 %; 20 % on päätetty pohjoismaiseksi väljyydeksi.) 4. Pelialueen avoin pituussivu merkitään pintaköydellä. 5. Edellisen kanssa samansuuntainen linja kolmen metrin etäisyydellä osoittaa vaihtokäytävän. 6. Vaihtoalueet ovat vaihtokäytävän päissä altaan reunalla, ja ne tulee merkitä selvästi. 7. Vaihtopenkit ovat vaihtokäytävän päissä altaan reunalla vaihtoalueiden sisäpuolella. 8. Tuomarien on osoitettava joukkueiden kapteeneille vaihtoalueiden tarkka sijainti ennen pelin aloitusta. 12

Korit ( 1.2. 1.2.1. Maaleina on kaksi tukevaa metallikoria, jotka seisovat keskellä pelialueen päätyjä altaan pohjalla seinien vierillä. 2. Korin korkeus on 450 mm ja sen yläosan läpimitta on 390-400 mm. 3. Korin yläosan tulee olla pehmustettu. Uppopallo ( 3) 1.3. 1.3.1. Pelissä käytetään vedellä täytettyä uppoavaa palloa. 2. Pallon ympärysmitta on 570-580 mm. 3. Pallo on väriltään joko mustavalkoinen televisiopallo tai kokopunainen. 2.

3.

TOIMIHENKILÖT

3.1.

Lukumäärä, nimitykset ja tehtävät Jokaisessa ottelussa tulee olla vähintäin kolme tuomaria, joiden päätökset ovat sitovia. Kaksi tuomaria on vedessä, yksi pelialueen kummallakin sivulla. Heitä kutsutaan vesituomareiksi; pohjatuomariksi ja pintatuomariksi. He tarkkailevat: (j) Pelin aloitusta pelikatkon jälkeen. (ji) Antavat kaksi pitkää jatkuvaa äänimerkkiä, kun on tehty kori. Kolmas tuomari tarkkailee peliä aitaan reunalta. Häntä kutsutaan maatuomariksi, ja hän tarkkeilee: (j) Peliaikaa. (ji) Jäähyminuutteja. (iii) Vaihtopelaajia. (iv) Pelin aloitusta puoliajan ja tuomari pallon jälkeen. (v) Rankaisee veden pinnalla tehdyistä rikkomuksista. Tuomarien on katkaistava peli heti, jos joku pelaaja on heidän mielestään vakavasti loukkaantunut. Tuomareilla on oikeus poistaa vedestä ilmeisen ylirasittunut ja uupunut pelaaja. Tuomareilla on oikeus sulkea pelaaja ottelusta: (j) Hänen käyttäytyessään epäurheili jamaisesti. (ii) Hänen rikkoessaan toistuvasti sääntöjä. Pallon saa vaihtaa pelin aikana vain tuomarien luvalla. Tuomarit ilmoittavat pelitapahtumista ääni- ja käsimerkein. Toimihenkilöiden varustus Kaksi vesituomaria voivat käyttää paineilmalaitteita mikäli sitä pidetään tarpeellisena. Maatuomarilla on yllään valkoinen harjoitusasu.

3. 1 . 1.

2.

JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VARUSTUS

2. 1.

Joukkueen kokoonpano (katso kohta 8, lisäohjeet) 2.1.1. Joukkueeseen kuuluu 11 pelaajaa, joista 6 on vedessä ja 5 vaihtopelaajia. 2. Molempien joukkueiden 5 vaihtopelaajaa istuvat vaihtopenkeillä pelin aikana. (i) Vaihtopelaajan saa vaihtaa halutessa kenen tahansa vedessä olevan pelaajan sijaan lentävällä vaihdolla . (ji) Vaihtopelaaja ei saa mennä veteen ennenkuin vaihdettava pelaaja on kokonaan poissa vedestä ja joukkueensa vaihtoalueelIa. (iii) Vaihtopelaaja saa mennä peliin ainoastaan vaihtokäytävän kautta. Henkilökohtainen varustus 2.2. 2.2.1. Jokaisella pelaajalla tulee olla varusteinaan maski, vakio kumiräpylät ja snorkkeli. (j) Varusteissa olevat ulkonevat metalliosat täytyy peittää. (ii) Räpylät saa varmistaa räpylänpitimin. (jii) 60 cm:iä pidempiä räpylöitä ei saa käyttää. (iv) Metalliosia sisältäviä räpylöitä ei saa käyttää. (v) Mono - räpylöitä ei saa käyttää. 2. Pelaajalla ei saa olla yllään mitään, mikä voisi jotenkin vahingoittaa muita pelaajia. Kynnet tulee leikata lyhyiksi eikä vartaloa saa voidella tai rasvata. 3. Maalivahdilla saa olla myös päänsuojus mikäli se ei vaaranna muita pelaajia. 4. Jos pelaajan varusteita vaurioituu pelin aikana, täytyy hänen poistua vedestä niitä korjaamaan. (j) Hän ei saa palata peliin ennenkuin maatuomari on todennut, että varusteet ovat hyvässä kunnossa. Joukkuetunnukset 2.3. 2.3.1. Molempien joukkueiden kaikilla pelaajilla on oltava joukkueittain samanväriset uimahousut.

3.

4.

5.

6.

7. 8. 3.2. 3.2.1.

2. 4.

PELI

4.1. Pelisäännöt 4.1.1. Hyökättäessä korituksen jälkeen on palloa kuljetettava näkyvästi kunnes kohdataan ensimmäinen vastustajan pelaaja. 2. Palloa ei saa pitää selän takana, jalkojen välissä jne. 4.2. Peliaika 4.2.1. Peliaika on kaksi 15 minuutin erää. 2. Puoliajalla: (j) Tauko on neljä minuuttia. W) Joukkueet vaihtavat puolia. (iii) Vesituomarit eivät vaihda puolia. 3. Kello pysäytetään kaikkien pelikatkojen ajaksi. 4. Tarvittaessa voidaan peliaikaa jat-


I TEl E JA UOJ.....

®

JA

~

-TUOntIDEN VALTAKUNNALLISET PIIRIMYYJÄT:

PIIRIMYYJÄLUETTELO FORSSA Kumivaruste Ky Lindell Hämeentie 7, puh. 916-13360 HYVINKÄÄ Hyvinkään tarvikeosa Oy Hämeenkatu 22, puh. 914-18330 HÄMEENLINNA H:linnan Varaosa·Tarvike Oy Koulukalu 16, puh. 917·27411 IMATRA Teollisuus·Kaukonen Oy Vuoksenniskanlie 111, puh. 954-31655

Etelä·Suomen Auto Oy Savon Valtatie 1, puh. 918-20921 KonetaloOy Keijutie 7, puh. 918-28981 LAPPEENRANTA L:rannan Autotarvike Oy Vattakatu 27, puh. 953-14275 Moottorikeskus Oy Ratakatu 33, puh. 953-13455 LAUTTAKYLÄ ~~:~~~::;,~tokeskus Oy

JOENSUU M. Kemiläinen Oy Kuurnankatu 37, puh. 973-21255 JYVÄSKYLÄ Are Oy Diesel Are Puistokatu 1, puh. 941-15014 KAJAANI Kajaanin Sähködiesel Kalevankatu 1, puh. 986-25337 KARHULA Kymen Aulokeskus Muurulankuja 4, puh. 952-64244

LOHJA . Tarvikekolmio Oy 'Laurinkatu 56, puh. 912·21088 LOIMAA Mellilän Autokeskus Oy Aleksis Kivenkatu 7, puh. 923-31322 MAARIANHAMINA Mariehamns Bilhall Ab Strandgatan 25, puh. 928-11141 MIKKELI Mikkelin Autotarvlke Oy Porrasseimenkaiu 33, puh. 955-11222 OULU Oulun Sähködiesel Oy Heinälorinkatu 11-13, puh. 981·224683

ROVANIEMI Kumi·Helenius Oy Pohjolankatu 2, puh. 991·20841 SALO Virtasen Moottori Oy Katrineholminkatu 6, puh. 924-11511 SAVONLINNA

~~:~j:~!c;::;r~~h~~7.28371

SEINÄJOKI Seinäjoen Varaosakeskus E. Rajamäki Ky Rengastie 30, puh. 964-25111 SEPÄNKYLÄ Tarvike ROnn & Backholm Liisantie ' .• puh. 961·221894 TAMPERE Aarne Janhunen Oy Korjaamokatu 1, puh. 931-650200 Sähkötaso Oy Sem/®n Valtatie 10, puh. 931-633100 TIT.TrAding Oy PyyniKintori 3, puh. 931·21860 TURKU Turun Autotarvike Oy Ketarantie 31-39, puh. 931·331111 VARKAUS Varkauden Kello ja Kulta Oy Kauppakatu 23, puh. 912·23011

VALMISTAJA:

IE!Rne» Sprev

TERÄSTIE 9,04220 KERAVA 2 PUH. 90-246969, TELEX 12-2655


määrä ratkaistaan paremmuusjärjestys seuraavasti: - Jos joukkueilla on sama pistemäärä ratkaisee maaliero, eli se joukkue, jolla on suurin ero plus- ja miinuskorien välillä ja jonka tekemien korien lukumäärä on suurin tai se joukkue, jolla on pienin maaliero ja jolle tehtyjen korien lukumäärä on pienin, saa korkeimman sijoituksen. - Jos maaliero on yhtä suuri, saa korkeimman sijoituksen eniten koreja tehnyt joukkue. - Jos pluskorien lukumäärä on myös yhtä suuri, ratkaisee joukkueiden kesken pelattu ottelu. - Jos tämä päättyi ratkaisemattomana, arvotaan paremmuusjärjestys. 4. Kutsussa kansainväliseen turneeseen täytyy määritellä yksityiskohtaisesti käytettävä pistelaskujärjestelmä.

kaa rangaistuspallon suorittamiseksi. 5. Kun ottelu, jossa pitää saada selville ratkaisu, päättyy ratkaisemattomana jatketaan sitä kolmen minuutin tauon jälkeen: (i) Kahdella kolmen minuutin pelijaksolla, joiden välillä on yhden minuutin puolienvaihtoaika. (ii) Jos ratkaisua ei saada näinkään, suorittavat molemmat joukkueet kolme rangaistuspalloa. Pelin alitus 4.3. 4.3.1. Ottelun alkaessa ja puoliajan jälkeen asetetaan pallo altaan pohjalle pelialueen keskelle. Molemmat joukkueet ovat korilinjallaan ainakin toinen käsi seinää koskien. (j) Vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä. (ii) Maatuomari aloittaa pelin pitkällä jatkuvalla äänimerkillä. (jjj) Väärästä aloituksesta peli keskeytetään ja aloitetaan uudelleen. 2. Korituksen tapahduttua palaavat joukkueet päätyihinsä. Koritettu joukkue hyökkää pallon kanssa saatuaan tuomariita merkin. (j) Jos peli aloitetaan (korituksen tai rangaistuspallon jälkeen) ennenkuin kaikki pelaajat ovat ehtineet allaspäätyynsä, tulee jokaisen uida sinne ennen peliin liittymistään. 4.3.3. Rangaistuspallon jälkeen peli aloitetaan kohdan 4.3.2. mukaan. (i) Jos tapahtui koritus annetaan pallo sille joukkueelle, jota vastaan rangaistuspallo suoritettiin. (ji) Jos ei tapahtunut koritusta saa pallon rangaistuspallon suorittanut joukkue. 4. Kun peli keskeytetään eikä joku tuomareista määrää rangaistuspalloa tai vapaapalloa, heittää maatuomari pallon veteen (tuomaripallo).

5.

taan.

2. Hyökätä vastustajan snorkkelia vastaan.

3. Hyökätä vastustajan räpylöitä vastaan.

4. Tarttua vastustajan uimahousuihin 5. 6. 7. 8. 9. 10.

4.4. Pelikatkot 4.4.1. Pelikatkoja ovat:

11. 12.

(j)

Pelin keskeyttäminen rangaistuksen vuoksi. (ji) Tuomaripallon heittäminen. 2. Kello pysäytetään pelikatko jen ajaksi. 3. Peli keskeytetään toistuvin lyhyin äänimerkein. Pistejako ja paremmuusjärjestys 4.5.1. Koritus hyväksytään pallon ollessa kokonaan korireunuksen alapuolella. (j) Tästä ilmoittaa toinen vesituomareista kahdella pitkällä jatkuvalla äänimerkillä. 2. Voittaja on se joukkue, joka tekee enemmän koreja ottelussa. (j) Jos kummallakin joukkueella on yhtä monta koria, on ottelu ratkaisematon. 3. Sarjassa kunkin ottelun voittajajoukkue saa kaksi pistettä. Ratkaisemattomasta ottelusta saavat molemmat joukkueet yhden pisteen. (i) Sarjan voittaja on eniten pisteitä saanut joukkue. (ii) Kun joukkueilla on sama piste-

sAANTÖRIKKOMUKSET

5.1. Kiellyttyä on: 5.1.1. Hyökätä vastustajan maskia vas-

13. 14. 15. 16.

4.5.

17. 18.

19.

6.

tai vetää niistä. Painaa vastustajaa alas tai nostaa itseään hänestä ylös, jotta pääsisi nopeammin pinnalle. Lyödä tai potkaista vastustajaa tahallaan. Tarttua vastustajaa kaulasta. Jatkaa pelaamista korituksen tai rangaistuspallon jälkeen palaamatta ensin korilinjalleen. Pallottoman pelaajan työntää tai vetää toista pelaajaa korilta. Että joukkueella on missään vaiheessa enemmän kuin kuusi pelaajaa vedessä. Taklata pallotonta pelaajaa. Kuljettaa tai heittää palloa vedenpinnan yläpuolella. Kaataa tai vetää pois kori. Pitää kiinni korista tai siirtää sitä käsin tai jaloin. Uida pallon kanssa pelialueen ulkopuolelle. Puolustavan joukkueen pelaajille kaataa kori tai vetää se pois. Puolustavan joukkueen pelaajille pitää kiinni korista tai siirtää sitä käsin tai jaloin. Maalivahdin pitää kiinni korista tai työntää pää, jalat, kädet, takapuoli tai mikä tahasa ruumiinosa koriin. (Korin saa peittää ainoastaan vartalolla.) Vastustaa sääntöjen vastaisesti hyökkäävää pelaajaa korin läheisyydessä ja estää siten miltei varma koritus. RANGAISTUKSET

6.1. Vapaapallo 6.1.1. Tuomari tuomitsee vapaapallon rikottaessa sääntöjä 5.1. 1.-15. 2. Vapaapallo annetaan rikkonutta joukkuetta vastaan.

14

3. Rikotun joukkueen pelaaja saa pal-

4. 5. 6. 7. 8. 9.

lon veden pinnalla rikkomuspaikalla. (i) Vapaapallo rikkomuksesta sääntöä 5.1.15. vastaan annetaan köysilinjalta. Vapaapallon antava pelaaja ei saa liikkua paikaltaan ennenkuin on syöttänyt. Vastustajien tulee olla ainakin kahden metrin etäisyydellä. Vapaapallon suoritukseen antaa merkin pelin keskeyttänyt tuomari. Vapaapallo on syötettävä kolmen sekunnin sisällä tuomarin merkinannosta. Palloa ei saa syöttää suoraan vastustajan maalia kohti. Jos vapaapalloa ei suoriteta oikein, saa vastustajajoukkue vapaapallon.

Jäähy 6.2. 6.2.1. Tuomari tuomitsee jäähyn rikottaessa sääntöjä 5.1. ja 1.-10. 2. Rikottu joukkue saa vapaapallon. 2. Rikkomuksen tapahtuessa tuomarit voivat lähettää rikkoneet pelaajat jäähypenkille kahden minuutin ajaksi. 3. Rangaistuspenkin tulee olla maatuomarin välittömässä läheisyydessä. 4. Rangaistuspenkille lähetettyä pelaajaa ei saa korvata vaihtopelaajalla. 5. Maalivahdille määrätyn jäähyn voi sovittaa myös joku toinen pelaaja.

6.3. Rangaistuspallo 6.3.1. Tuomari tuomitsee rangaistuspallon rikottaessa sääntöjä 5. 1. 16.-19. 2. Rangaistuspallon suorittaa yksi pe3. 4.

5. 6.

7. 8. 9. 10. 11.

12.

laaja kummastakin joukkueesta rikkoneen joukkueen maalilla. Rangaistuspallon suorittavan joukkueen pelaajalle annetaan pallo (hyökkääjä). Toinen pelaaja (maalivahti) ei saa olla yli kahden metrin päässä allasreunasta sukeltaessaan vedenpinnalta. Maalivahti ei saa hyökätä hyökkääjää vastaan ennenkuin tämä on sukeltanut. Hyökkääjän katsotaan sukeltaneen, kun hänen päänsä ja snorkkelinsa ovat kokonaan vedenpinnan alapuolella. Maatuomari antaa suoritusmerkin. Hyökkääjällä on aikaa 30 sekuntia sukeltaa merkin saatuaan. Rangaistuspallon aikana pelaaja ei saa uusia Sukellusta. Rangaistuspallon aikana maalivahti ei saa korittaa vastustajaa. Rangaistuspallo päättyy: (j) Kun hyökkääjän onnistuu tehdä kori. (ii) Kun maalivahti saa pallon haltuunsa ja pitää sitä vedenpinnan yläpuolella. (iii) Kun molemmat pelaajat ovat nousseet pinnalle. (iv) Kun hyökkääjä ei ole sukeltanut 30 sekunnin kuluessa maatuomarin antamasta merkistä. Jos rangaistuspallon suoritus keskeytyy puolustavan joukkueen virheellisen toiminnan tähden, tulee määrätä uusi rangaistuspallo. (i) Rikkomuksen tehneen pelaajan tulee kärsiä kahden minuutin


jäähy rangaistuspallon suorituksen jälkeen. 13. Jos rangaistuspallon suoritus keskeytyy hyökkäävän .joukkueen virheen tähden, saa puolustava joukkue vapaapallon. 7.

YLEISTÄ

7.1.

Järjestelyt 7.1. 1. Jär jestävä seura tai yhdistys vastaa siitä, että pelialue, korit ja pallo ovat sääntöjen mukaiset. 2. Järjestävä seura vastaa paineilmalaitteiden ja niihin kuuluvan välineistön toimittamisesta vesituomareille. 3. Pelaajat pelaavat omalla vastuullaan.

8.

SOVELLETT AVIA OHJEITA

8. 1 .

Sääntöön 2.1 . Joukkueen kokoonpano 8.1.1. Jos on mahdollista käyttää vain mitoiltaan suurempaa allasta kuin on määritetty säännössä 1.1., voi pelaajien määrän muuttaa kahdeksitoista, joista on kahdeksan vedessä ja neljä vaihtopelaajia. 2. Jokainen tällainen muutos tulee ilmoittaa kutsussa kansainväliseen otteluun tai turneeseen.

2.3. Jatka täyttöä kunnes pallon ympärysmitta on 57-58 cm. Jos pallo on tällöin liian kova täytä se 61-62 cm:n ympärysmittaiseksi. Anna sen olla tällaisena 24 tuntia. Poista sitten ilma niin, että siitä tulee 57-58 cm:n läpimittainen.

1.2. Sulata täysin 70-80 9 suolaa vesilitraa kohden varaamassasi astiassa. 1.3. Täytä kohdassa 1.1. mainittu vesiastia täsmälleen tekemääsi merkkiä myöten suolavedellä ja punnitse vesi. Painon tulee olla 1 070-1 080 g. Lisää suolaa tai raikasta vettä isoon astiaan tarpeen mukaan. Toista punnitus kunnes saat tulokseksi

3. Pinnan käsittely tartunnan parantamiseksi 3.1. Hio kuivaa pintaa kevyesti hiekkapaperilla 600 tai 500 kunnes kiilto on kokonaan kadonnut pitäessäsi palloa vasten valoa. 3.2. Kiilloita pallo kiilloitusaineella ja kankaalla. 3.3 Hiekkapaperikäsittelyn himmentämät viisikulmiot voi maalata uudelleen käyttäen esim. Eddingin vedenpitäviä kyniä 800. Pallon annettava kuivua 12 tuntia ennenkuin se on käyttövalmis.

1 070-1 080 g. 2. Pallon täyttö 2.1. Työnnä täyttöneula palloon, poista pumpun mäntä ja täytä pumppu suolaliuoksella. Työnnä mäntä takaisin. Uusi tämä kunnes paine pallon sisällä lisääntyy selvästi. 2.2. Päästä ilma pois kallistelemalla varoen pumpun vartta kunnes veden loiske sisällä lakkaa.

4. Säilytys ja hoito Pyöreyden ylläpitämiseksi pallot tulee ripustaa narukassiin tai vastaavaan, eikä vain kasata yhteen. Puhdista pallot ajoittain saippualla tartunnan säilyttämiseksi Yleistä a) Otteluissa tulee käyttää ainoastaan täysin pyöreitä palloja. Mitatun ympärysvirheen tulisi olla alle 0,3 cm. b) Jos palloa lyödään liian kovasti vedenpaine saa sen pyöreän muodon katoamaan vähäksi aikaa. Tämä aiheuttaa epätoivottuja suunnanmuutoksia. Pallo menettää myös vauhtiaan.

8.2.

Sääntöön 5.1. Sääntörikkomukset 8.2.1. Jos pelaajalta vedetään ottelun aikana jokin varusteisiin kuuluva osa yltä, tulee vetäjän palauttaa esine omistajalle.

8.3. Kansallisia määräyksiä 8.3.1. Jos kilpailija rikkoo törkeästi sääntöjä vastaan tai käyttäytyy epätoverillisesti tai raa' asti voi uppopallovaliokunta antaa hänelle kilpailukiellon korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Tätä ennen on kilpailijalIe annettava mahdollisuus selostaa oma kantansa. 8.3.2. Mikäli tuomarien toiminta ei pelanneen joukkueen kannalta ole vastannut sääntöjä voi joukkue tehdä protestin uppopallovaliokunnalle. Tällöin tulee yksilöidä selvästi missä suhteessa sääntöjä on rikottu. Protesti otetaan käsiteltäväksi ainoastaan mikäli sen tekemisestä on tehty merkintä ottelupöytäkirjaan välittömästi protestin aiheuttaneen ottelun pöytäkirjan allekirjoitustilaisuudessa.

UrhJPALLON Pi:LIALUE , MITA'r JA MJ:.RKINNAT

I

I

VAIHWALUE _

KöYSI

---)

I

I I

I

I ( -K0Y8I -

\QJ --

I

I

1'i

+, \) /0

I

I I

Nämä säännöt ovat C.M.A.S:n huhtikuussa 1978 hyväksyttyjen Underwater Rugbyn sääntöjen mukaiset - englanninkielinen painos on kansainvälisesti ratkaiseva

I~-

I

)0

I

5

1? m + ;'0 10

lJ

----}, ~--,------ -----------'>

1 _

VAlHTUALUi

__

j

1

UPPOPALLON T ÄYTTÖ- JA HOITO-OHJEET Pallon täyttöön tarvitset: jalkapallopumpun mielellään muovisen, koripallon täyttöneulan (02 mm ja pit 3 cm), 400 9 suolaa sekä astian, jossa 5 Ikädenlämmintä vettä. Täyttöohje:

UPPOPALLOrlAALIN RAKENNEPIIRROS

JA MATERIAALISELOSTE

1. Suolaliuos 1. 1. Ota litran vesiastia, mittaa siihen tasan 1 000 9 vettä ja merkitse tarkasti vedenpinnan korkeus astiassa.

15


SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY. UPPOPALLO VALIOKUNTA

OTTELUPÖVT ÄKIR.JA Aika: .................................... kuun .............. päivänä 197.... klo ........................ Paikka: ................................................................................................................. JOUKKUE N:o

Nimi

PELlTAPAtiTU MAT I erä

II erä

JOUKKUE N:o

Maaleja

Kapteeni .................................................................................... . 1 = Maali

HUOM: Maatuomari ................................................................................. - - -

x = Rang.pallo

Pintatuomari .............................................................................. .

J = Jäähy

Pohjatuomari .............................................................................. .

K = Kapteeni

Sihteeri ...................................................................................... .

Nimi

PELITAPAHTUMAT I erä

II erä

Maaleja

Kapteeni .................................................................................... .


SIHTEERIN PALSTA Vuosi 1978 oli liiton 22 toimintavuosi. Se oli jälleen aktiivisesti liiton toiminnassa mukana olleille työntäyteinen. Vuosikokouksia oli sääntömääräiset kaksi, johtokunta kokoontui 7 ja työvaliokunta 4 kertaa. Kokoukset on pyritty pitämään tasapuolisesti eripuolilla Suomea. Kevätkokous pidettiin perinteiseen tapaan Talvipäivien yhteydessä 15-16 huhtikuuta Kokkolassa. Lauantaipäivän ohjelma koostui pääasiassa valmennus- ja koulutusaiheisista luennoista. Lisäksi katseltiin erilaisia filmejä mm. Jarmo Husson ansiokas elokuva "Päivä ahventen valtakunnassa", joka on kuvattu Utössä. Syyskokous pidettiin Kuopiossa Kalakukkorallin, jolle oli annettu kunnia olla laitesukelluksen ensimmäinen SMkilpailu, yhteydessä 4-5 marr skuuta. Johtokunta on puolestaan kokoontunut emo vuosikokouspaikkakuntien lisäksi Helsingissä, Kouvolassa, Tampereella ja Jyväskylässä. Syyskokouksessa liiton puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi Mauri Vallema, joka kiitti luottamuksesta, mutta ilmoitti samalla suostumuksensa ehdoksi sen, että liitto jo hyvissä ajoin etsii ja perehdyttää hänelle seuraajan, koska hän ei enää ko. puheenjohtajakautensa jälkeen tule jatkamaan. Uudelleen johtokuntaan erovuoroisista valittiin Prolle Jansson Helsingistä, Pe-

ter Jansson Loviisasta ja Ilpo Raatikainen Korialta sekä uusina jäseninä Ari Wahlberg Kuusankoskelta, Eero Kojonen Varkaudesta edustaen samalla myö turkulaisia ja Vesa Saarelainen Joensuusta, Kaikki uudet jäsenet vahvasti uppopallomiehiä. Varajäseniksi tulivat valituiksi Kyösti Tissari Lahdesta ja Riitta Siekkeli Kirkkonummelta. Vanhoina jäseninä johtokunnassa jatkavat toisen toimintavuotensa Pertti Grönholm Kuopiosta, Juhani Kuosmanen Kokkolasta, Edvin Malmsten Kirkkonummelta, Tapani Toijonen Kouvolasta ja Kalevi Turkka Tampereelta. Jäsenmaksusysteemiä päätettiin yksinkertaistaa, koska vanha jäsenmäärän mukaisesti porrastettu järjestelmä tuotti joidenkin jäsenseurojen rahastonhoitaji!le ylivoimaisia vaikeuksia. Niinpä tänä vuonna on jäsenseurojen liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus 20 mk/jäsen seuran jäsenmäärästä riippumatta, kuitenkin vähintään 200 mk. Eli jos seurassa on esim. 100 jäsentä suorittaa ko. seura liitolle jäsenmaksuna 2.000 mk tai jos seuran jäsenmäärä on 10 tai vähemmän suorittaa seura liitolle vähimmäis'määrän eli 200 mk. Jäsenmaksu tuntuu ehkä suurelta, mutta muistettakoon, että siihen sisältyy mm. jäsenetulehtenä .. Urheilusukeltaja" -lehti, jonka vuosikerran tilaushinnaksi on vahvistettu 45,- mk. Kentältä on kuulunut murinaa, ettei lehti ole tullut kaikille. Kuten edellä totesin sisältyy lehti liiton jäsenmaksuun ja

postitetaan automaattisesti kaikille jäsenseurojen jäsenille. Jotta lehti voitaisiin postittaa kaikille tulee jäsenseurojen huolehtia siitä, että lähettävät lehdelle ajantasalla olevan jäsenluettelonsa edellisessä numerossa olleen mallin mukaisesti. Ellei lehteä emo toimenpiteistä huolimatta jollekin tule ota ensin selvää, että nimesi ja ajantasalla oleva osoitteesi löytyy oman seurasi jäsenluettelosta ja että seurasi on sen myös ajoissa lähettänyt lehden toimitukseen sekä muistanut suorittaa jäsenmaksunsa liitolle ajoissa ja oikein. Johtokunta on tehnyt periaatepäätöksen, ettei niiden seurojen jäsenille, jotka ovat jättäneet jäsenmaksunsa maksamatta, lähetetä seuraavan vuoden Urheilusukeltajalehteä ennenkuin edellisen vuoden jäsenmaksu on suoritettu. Tällöin lehti lähetetään suorituspäivän jälkeisestä seuraavasta numerosta alkaen. Jos jäsenseura on antanut liitolle jäsenluettelonsa ja liitto lähettänyt seuran jäsenille Urheilusukeltajalehden, mutta vuoden lopussa osoittautuu että kyseinen seura ei ole suorittanut jäsenmaksuaan , ei siis seuraavan vuoden lehteä lähetetä seuran jäsenille ennenkuin seura on suorittanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa. Ellei seura hoida velvoitteitaan tulee lehti lähettämään laskun niin monesta lehden vuosikerrasta kuin seura on ilmoittanut liitolle jäseniä. Kuten jäsenmaksuista huomaatte tulee kyseinen lasku olemaan huomattavasti suurempi kuin seuran jäsenmaksu. Toimiston ilmoi-

Kolme sukeltajaa Saaristomerellä on tunnetun urheilusukeltajan kuvaus huimapäisen kolmikon retkistä Suomen rannikon laivanhylkyihin: Park Victoryyn, joka hitaasti hajoaa Utön majakan silmän alla, sukelluksista romanttiseen vanhaan puulaivaan ja kuuluisaan miinalaiva Ladogaan, uskaliaasta tunkeutumisesta 50 metrin syvyydessä makaavaan m / s Hindenburgiin. Sukeltaja kolmikko tekee tuttavuutta myös Saaristomeren eJäimistön kanssa. Vedenalaisia leikkitovereita ovat vilukalat ja jättimeduusa; hauki ja turska,}·oita myös pyydetään harppuunalla m s Marianan ruokapöytään . U. Ovh. sido 55,-

... 17


tuksen mukaan ovat muutamat jäsenseurat laiminlyöneet jäsenmaksunsa suorittamisen vuodelta 1978. Pyydänkin kyseisiä seuroja pikaisesti hoitamaan rästiin jääneet jäsenmaksunsa, jottei jäseniltä jäisi lehti saamatta. Samalla muistutan kaikkia seuroja kuluvan kauden jäsenmaksujensa suorittamisesta viimeistään kaksi viikkoa ennen liiton kevätkokousta, joka pidetään 1. 4. 79 Lahdessa talvipäivien yhteydessä. Toimisto postittaa seuroille jäsenmaksujen tilillepanokortit kuten ennenkin. Vain jäsenmaksunsa ajoissa suorittaneilla jäsenseuroilla on äänioikeus liiton kokouksissa. Syyskokouksen lopuksi esitteli turvallisuusvaliokunta laatimansa uhkaavien ns. "tipalla oli" tapausten raportointikaavakkeen ja pyysi seuroja ilmoittamaan niillä valiokunnaille ko. tapauksista, vaikka vanhoistakin, jotta valiokunta saisi asiallista ja totuudenmukaista tietoa sattuneista tapauksista. Siten valiokunta yrittää eliminoida mahdollisia riskitekijöitä ja kehittää turvamääräyksiä. Kunkin seuran tulisi valita oma turvallisuusasiamiehensä seuran ja valiokunnan väliseksi yhdyshenkilöksi ja ilmoittaa hänen nimensä ja osoitteensa liiton toimistoon tai turvallisuusvaliokunnan puheenjohtajalle. Liiton johtokunta on järjestäytymis-' kokouksessaan 16. 12. 78 Kuopiossa valinnut liiton i puheenjohtajaksi PerOlov Janssonin ja 2 varapuheenjohtajaksi Ilpo Raatikaisen sekä sihteeriksi Kalevi Turkan. Vuoden 1979 johtokunnan kokousten ajankohdiksi ja paikkakunniksi päätettiin: JK 1 10. 2. Helsingissä, JK 2 17. 3. Joensuussa, JK 3 31. 3. Lahdessa, JK 4 8. 9. Kouvolassa ja JK 5 13. 10. Tampereella.

Valiokuntien puheen johtajiksi ja kokoonpanoiksi vahvistettiin: Koulutus valiokun ta Pj. Jouko Moisala Kuloinen Pentti Halonen Joensuu Hans Joki Vaasa Risto Konttinen Turku Risto Martikainen Rovaniemi Leif Thoren Helsinki Laitesukellus- ja tek niikkavaliok un ta Pj. Per-Olov Jansson Helsinki Erik Eklund Helsinki · Pertti Grönholm Kuopio Esko Jokinen Tampere Timo Vikman Tampere N uorisovaliok un ta Pj. Tapani ToijonerKo~uvola Jouko Moisala Kuloinen Seppo Multamäki Turku Jukka Nupponen Jo~nsuu Ilpo Raatikainen Koria . 18

Räp yläuintivaliok un ta Pj. Juhani Kuosmanen Kokkola Peter Jansson Loviisa Vesa Raita Turku Valiokuntaa täydennetään hemmin.

myö-

Sukelluskalastusvaliokunta Pj. Stig Helander Hanko Ben Mattsson Turku Henrik Rosenius Helsinki Kyösti Tissari Lahti Juha Vanhanen Lahti

ON LIITOSSAMME

Sukellussuunnistus valiok un ta Pj. Peter Jansson Loviisa Per-Olov Jansson Helsinki Ossi Johansson Porvoo Edvin Malmsten Kirkkonummi Reijo Viiala Hämeenlinna Tiede valiokunta Pj. Jukka Mankki Kangasala Pentti Kangas Oulu Pentti Nyrönen Hanko Valiokuntaa täydennetään hemmin.

KUKA KUKIN

myö-

Turvallisuusvaliok un ta Pj. Edvin Malmsten Kirkkonummi Mauno Kaivo Kirkkonummi Paul Lassila Helsinki Seppo Sipinen Kirkkonummi Roger Östman Kirkkonummi Työvaliokunta Pj. Mauri Wallema Tikkakoski Per-Olov Jansson Helsinki Leila Jakobsson Espoo Kalevi Turkka Tampere

LEILA JAKOBSSON TOIMINNANJOHTAJA

Uppopallovaliokunta Pj. Ari Wahlberg Kuusankoski Pauli Hämäläinen Lappeenranta Eero Kojonen Turku, Varkaus Jorma Latva-Pirilä Vaasa Vesa Saarelainen Joensuu Markku Voutilainen Kuopio Valrnennusvaliokunta Pj. Ilpo Raatikainen Koria Per-Olov Jansson Peter Jansson Loviisa Juhani Kuosmanen Kokkola Kyösti Tissari Lahti Urheilusuk eltaja-Ieh ti Päätoimittaja Erkki Metsävuori Turku Toimitussiht. Eeva Nyqvist Turku Ilmoitukset Tellervo Rouhiainen Helsinki

Jos teillä on asioita valiokunnille, voitte ottaa yhteyttä kyseisen valiokunnan jäseniin suoraan tai liiton toimiston välityksellä. Tapaamisiin talvipäivillä Lahdessa.

Kalevi Turkka.

MAURI VALLEMA PUHEENJOHTAJA


ILPO RAATIKAINEN

KALEVI TURKKA

PETER JANSSON

ARI WAHLBERG

VESA SAARELAINEN

EERO KOJONEN

KYÖSTI TISSARI

RIInA SIEKKELI

"PROLLE" JANSSON

19


PERTTI GRÖNHOLM

cccccccccccccccccccccccccc~

POHJOISMAINEN KILPAILU KALENTERI

03. 02 10.-11 .03 24. -25 .03 22. 04 22. 04 01 . 05 04. -06.05 12 . 05 13 . 05 18. -20.05 19. -20.05 02 . 06 03. -04.06 15. -17.06 09. - 10.06 21. -22.07 28. 07 11 . 08 11 .- 12 .08 18. 08 25. 08 25. -26 .08 29. -02.09 08 . 09 09. 09 22. -23.09 06. 10 13. 10 03 . 11

Kansainvaliset rapylauintikilpailut PM-halli, jun & seniorit , rapylauinti Kalmarflundr an, uppopalloturnaus, juniorit Vesikko Cup , uppopalloturnaus Aurajokiuinti, rapylauinti avovedessa Loskar runt, rapylauinti avovedessa PM-uppopallo Upinniemi-Cup, tekniikka Borgå avloppet. rapylauinti avovedessa Epaviralliset rapylauinnin juniori-EM Kansainvaliset Pari & Tarkkuussuunnistuskilpailut Murena Rally, suunnistus & tekniikka Kansainvaliset Pari & Tarkkuussuunnistuski lpailut Kansainvaliset 5-piste, M -rata ja Parisuunn. PM-kalastus SM-kalastus PM -Cup & SM -avovesi jun & seniori rapyla . PM-Cup & TM -avovesi, rapylauinti 5-piste, M -rata ja Tahti-rata suunnistus Hanko Cup, kalastus PM -Cup & NM -avovesi, rapylauinti SM-suunnistus , Pari & Tarkkuus EM-suunnistus kaikki radat PM-Cup & RM -avovesi, rapylt!uinti loppukilpailut Tre Kronor, avovesi rapylauinti PM -Suunnistus, Pari & Tarkkuus SM -Yösuunnistus, Parik ilpailu SM -halli , jun & seniorit. rapylauinti K alakukkor ally, tekniikka

Borlange Hilleröd Kalmar Kouvola Turku Grisslehamn Upinniemi Porvoo MOnster

S DK S SF SF S S SF SF D

Borås Porvoo

S SF

Tukholma Malmö

Lahti Pardubice

S S DK SF SF DK S SF N SF CH

Tukholma Tukholma Porvoo Ht!meenlinna Tampere Kuopio

S S SF SF SF SF

7

Turku Biskopsö 7

Boräs Hanko 7

ccccccccccccccccaccccccccccc 20


URHEILUSUKELTAJA-Iehti

Ja sitten se osoitehuolto.

JUHANI KUOSMANEN

EKA METSÄVUORI

Osoiterekisteriämme ylläpitävä laitos pääsi jälleen valittamaan osoitemateriaalistamme ja nyt varsin" suurin kirjaimin". Kuten joulunumerossa kerrottiin, piti lähettää vain muutokset, mutta jostain syystä eivät kaikkien seurojen sihteerit ilmeisesti lukeneet koko tiedotusta. Edelleen meille tuli postissa muutaman seuran koko osoitteisto ja nekin vielä osittain epätäydellisinä tiedoiltaan. Me joudumme maksamaan näiden osoitteistojen osalta tehdystä työstä monta kymppiä tunnilta. Samoin tulee jatkuvasti osoitteen muutoksia, joissa ei ole vanhaa osoitetta mukana, kaikissa ei ole edes kaupunkia. Arvatkaa mikä työ on kahlata yli kolmetuhatta osoitetta lävitse muutamaan kertaan joidenkin huolimattomuuksien vuoksi. Osoitehuoltomme ilmoittikin, että he eivät tästedes käsittele virheellisesti tulevia tietoja. Yhteistyöllä me onnistumme saamaan lehden jokaiselle kotiin. Muutama kaveri kirjoitti ja soitti vuoden mittaan ja ihmetteli, kun ei lehti tule. Jokaisella kerralla löytyi syyllinen "tilaaja" puolelta. Seurojen sihteerit olivat ottaneet kyllä jäsenmaksun, mutta unohtaneet ilmoittaa kaverin osoitteistoomme. Siis vielä kerran Vanha osoite Nimi Uusi osoite

TAPANI TOIJONEN

EDVIN MALMSTEN

EEVA NYQVIST

ja osoitteella Urheilusukeltajalehti, Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31. Ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin. Osoitetiedot tulivat kiitettävästi ajallaan ja kaikki muutokset ehditään tekemään ennen lehden postitusta. Toivotaan, toivotaan, että kaikki saavat oman lehtensä ja omaan osoitteeseensakino

TELLERVO ROUHIAINEN

21


Tämä kiria antaa pätevät toimintaohieet monissa poikkeus-

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti

tilanteissa ......~~~

lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Suojele itseäsi ja muita -kirja antaa selkeät ja pätevät ohjeet tapaturmien ensiapua varten, tietoja palontorjunnasta ja sammutusmenetelmistä, tarttuvien tautien torjuntaohjeita jne. Lisäksi kirja käsittelee poikkeustilojen aikaista väestönsuojelua aina evakuoinnista ydinhyökkäyksen vaatimiin suojeluja ensiapu toimiin saakka. Toimikaa jo ennakolta ja tilatkaa Suojele itseäsi ja muita -kirja yhteistilauksena se tulee edullisemmaksi.

Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENni PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimitta ja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k.921-391098 t. 921-333600

Tässä tapauksessa

Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Nostoväenkatu 15 C 46 20350 Turku 35 k. 921-381804 t. 921-332321

turvallisuus ei ole ainakaan hinnasta kiinni

Ilmoitukset Tellervo Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14

12,8 sivuisen Suojele itseäsi ja muita -julkaisun kirjakauppaopjehinta on vain 5 markkaa. Jos kuitenkin tilaatte kirjaa suuremmissa etissä suoraan kustantajalta saatte reilusti paljousalennusta. Porukkatilaus siis säästää selvää rahåa.

~0-4550044

Paliousalennukset vähintään ........ 10 kpl alennus ......... 20 % vähintään 50 kpl alennus .. ...... . 30 % vähintään 100 kpl alennus ... ...... 40 % vähint~iän .. '" 1000 kpl alennus ......... 50 0/Q Suojele itseäsi ja muita -kirjaan liittyy muutakin opetusmateriaalia. Diasarja (220 diaa) hinta 460 mkja ääniteaineisto (3 kasettia) hinta 45 mk. N~lmä kaikki voitte tilata oheisella kupongilla. Alle 20 mk:n toimituksissa pienlaskutuslisä 4 mk. Lähetyskuluja ei veloiteta erikseen.

--------------~-I 1

Tilaan Suojele itseäsi ja muita -materiaalia seuraavasti:

1 Suojele itseäsi ja muita -kirjoja

I I I I :

- -- krl - - - sarjaa sarjaa

I

Lähiosoite

I I I I

Postinun",,, j, -t<Jimipaikb

:

Päiväys ja tilaajan all ek irjoitus

I

Suojele itseäsi ja muita -diakuvia (220 krl) Suojele itseäsi ja muita -äänitteitä (3 kasetti a)

Vastaanottajan nimi

Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/6 sivu Lisävärit a

860 mk 680 mk 380 mk 260 mk 280 mk

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitet- ' tava toimitussihteerilIe. N:o 2

3 4 5

06.03 . 02.05. 04.09. 06.11.

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Vuosikerta

PL 516, 00101 Helsinki 10 , puh. 90-539011

22

45 mk

Liiton toiminnanjohtaja leila Jakobsson puh. toimeen 4737257 05. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry., Topeliuksenkatu 41 A 00250 Helsinki 25.

1 ______ - - - - - - - - - -

VALTION PAINATUSKESKUS, Markkinointi osasto

28.03. 23.05. 26.09. 24.11.

Oy Turun Sanomat Turku


UUDET, tilavat- ja kevyet terässäiliöt Faber,ilta. Tutustu Nepto,n laajaan sukelluslaite valikoimaan. SÄILIÖPAKETIT: TERÄS: 1 x 10 LIT/ 200 TERÄS: 1 x 12 LIT/ 200 TERÄS: 1 x 20 LIT/ 200 TERÄS: 2 x 7 LIT/ 200 TERÄS: 2 x 10 LIT/ 200 1 x 9 LIT/ 200 ALU: ALU: 2 x 9 LIT/ 200

BAR, BAR, BAR, BAR, BAR, BAR, BAR

PAINO : 13 PAINO: 15 PAINO: 24 PAINO: 18 PAINO: 25 PAINO: 14 PAINO : 27

KG KG KG KG KG KG KG

MK. MK. MK. MK. MK. MK. MK.

980,1.030,1.445,1.770,1.900,910,1.750,-

REGULAATTORIT: AIR-MATIC 300S SHERWOOD 4100J SHERWOOD 2000

MK. 850,MK. 850,MK. 580,-*

*) VARAILMALISÄ

MK. 50,-

NEPTOSUB Te hta ank 13, 001 40 Hkl 14, Puh. 627 770


SUOMEN URHEILUSUKEL T AJAINLIITTO RY

KEVÄTKOKOUS 31. 03. kello 12.00 Hotelli Valtakulma Rauhankatu 14 Lahti Kokouksen esityslistat ja muu tarvittava materiaali postitetaan seuroille

TALVIPÄIVÄT 31.03. 12.00 12-13 13-14

Majoittuminen Lounas VA valaisimet Patoharju - Vikman 14-14.30 Kahvi 14-18 Valiokunnat .Johtokunta 14.30-17 TV- nauhoja Kaitafilmejä Sauna 17-19 Päivällinen 20-22 "22Lahti by night

01.04. Aamukahvi 08-09 09-11 Koulutus ja turvallisuus

11-12 1213-15

(Tvärminnen kokouksen mietintö,Rosenius) Lounas Kevätkokous Hallivuoro halukkaille

KOKOUSPAKETTI 31.3.-1.4. 3 1 . 3. -

lounas päiväkahvi päivällinen sauna

Majoitus 2-hengen huoneissa joissa suihku tai kylpy

1. 4. - kahviaamiainen -lounas Ruokajuomat ja tarjoilupalkkio sisältyy hintaan

PAKETIN HINTA MK 125,-

UUDET KOKOUSTI LAT Samassa hotellikerroksessa sijaitsevat • • • • •

KOKOUSTILAT RYHMÄTYÖHUONEET SAUNAOSASTO VAPAA-AJANTILAT HOTELLIHUONEITA

KURSSIPAKETTI 98,50 mk Ota yhteys 918-47811

hotelli valtakulma Rauhankatu 14,15111 Lahti 11 Pl.64 Puhelin 918-47811


Urheilusukeltaja 1979 1