Sukeltaja 5 2013

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 5/13

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

Vuoden sukeltaja 2013 koukussa seuratoimintaan

Kauneutta ohjusveneen hylyllä

Louhosareenan Tahko Diven yllätyssuosio

Suuri vesipelastusharjoitus Vuohijärvellä

Unohtumaton

seikkailu

Chuuk Lagoonilla LÄHDE JÄSENMATKALLE TANSANIAAN | TURVALLISESTI JALAT EDELLÄ

Märkliga släktingar i havet!

Fjäderstjärna, mosaikormstjärna & kragollonmask Lär dig allt om sjöborrar, sjögurkor, sjöstjärnor och andra spännande arter i höstens nya bok. Beställ boken här: www.nationalnyckeln.se

Tångsjöborre Psammechinus miliaris • Bild: Helena Samuelsson • www.nationalnyckeln.se

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 5/13

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

Vuoden sukeltaja 2013 koukussa seuratoimintaan

Kauneutta ohjusveneen hylyllä

Louhosareenan Tahko Diven yllätyssuosio

Suuri vesipelastusharjoitus Vuohijärvellä

Unohtumaton

seikkailu

Chuuk Lagoonilla

35

Sisältö 5/13 30

LÄHDE JÄSENMATKALLE TANSANIAAN | TURVALLISESTI JALAT EDELLÄ

Päätoimittaja Teppo Lallukka teppo.lallukka@sukeltaja.fi Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimitus Kumppania Oy Susanna Kallama Pohjoisranta 11 D 28100 Pori puh. 040 587 2445 susanna.kallama@kumppania.fi Toimitusneuvosto Teppo Lallukka, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen Taitto Kumppania Oy Julia Hannula Kuvapankit IngImage, Dreamstime Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Paino Eura Print ISSN 1237-1688

Vakiot 6 TYRSKYT: Kuvauksellinen Satil,

40 16

talvikohteiden kunnossapito, Diversnight 2013, syyskokousterveiset ja vuoden palkitut.

22 PERSOONA: Veli-Matti Korppi-Tommola on

muutosten äärellä.

24 NORPAT: Nuorten pelastustaidot haltuun

KAISA VUORIO

Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi

MERJA ELIJOKI

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 VALO www.sukeltaja.fi

LOST DIVERS RY

Kannen kuva Giordano Cipriani www.eilatredsea.com

snorkkelisukelluksen turvallisuuskurssilla.

28 IDEA: Tylsä jääsaha? Ei hätää – teroitus onnistuu

kotikonstein.

34 KOLUMNI: Hyviä tuloksia seurojen omavalvonnasta.

35 VARUSTEET: Lämpösukat, vinkkejä

Päivitykset

sukelluskuvaukseen, tehoa vesiliikuntaan, opettavaiset Lego-leikit.

16

38 KUVA-ALBUMI: Uusi tarkastelukulma yllättää.

30

hylkyparatiisissa.

42 SYVÄSTÄ PÄÄSTÄ: Hylkyjen ryöstely kuriin!

VESIPELASTUSHARJOITUKSESSA korostui

vapepan ja viranomaisten yhteistyön merkitys.

40 KAUDEN KOHDE: Kirkasvetinen avolouhos

Nilsiällä.

KOKENEIDEN oppaiden johdolla Mikronesian

36

TAPAHTUMARAPORTISTA kallisarvoista

oppia vastaisuuden varalle.

Simo Sukeltaja: Kuinka aktiivinen oli sukelluskesäsi?

12 % Vettä näkyi vain juomalasissa.

32 % Muutama huolella valittu kohde jäi taskuun.

38 % Päiväkirjaan kertyi merkintöjä säännöllisesti.

18 % Juuri tultiin ja taas mentiin!

SEURAAVAKSI KYSYMME:

Miten suunnittelet sukelluksesi etukäteen?

Vastaa Facebookissa!

Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

SUKELTAJALIITTO RY

Lähde elämysmatkalle Tansaniaan Sukeltajaliitto ja Liikunnan kehitysyhteistyö LiiKe ry järjestävät jäsenmatkan Liiton ystävyyskoululle Tansaniaan. Luvassa uskomattomia elämyksiä: talkoot Kilwan saarella sijaitsevalla koululla asuen paikallisissa perheissä ja sukelluksia Kilwalla ja Mafialla.

ARI KOIVU

Matkan suunniteltu ajankohta on 18.–31.10.2014. Ryhmään mahtuu 12 sukeltajaa. Ilmoittautuminen alkaa 18.12.2013 klo 9: sari.nuotio@sukeltaja.fi.

Matkasuunnitelma, hinta-arvio ja varausohjeet löytyvät klikkaamalla www.sukeltaja.fi-etusivun Tansania-banneria.

Laitesukelluskouluttajakurssin moduulit 2014

Seurat huomio!

1. moduuli 2. moduuli 3. moduuli 4. moduuli

Seura saa 1/8-kokoisen ilmoituksen veloituksetta lehteen, kun kyse on kaikille sukeltajille avoimesta tapahtumasta kuten esimerkiksi valokuvauskilpailu, halliralli tai leiri. Etu ei siis koske vain seuran jäsenille suunnattua tapahtumaa.

14.–16.3.

11.–13.4.

2.–4.5.

23.–25.5.

Kannonkoski Kannonkoski Kannonkoski Kannonkoski

Muistattehan hyödyntää mahdollisuuden ilmoittaa ilmaiseksi Sukeltaja-lehdessä tapahtumistanne.

Lisätiedot www.sukeltaja.fi > Tapahtumakalenteri

Kysy lisää: kristiina.karila@sukeltaja.fi.

Koulutusseminaari 2014

Rauhallista joulua

• 18.1.2014 • HELIA-talon auditorio, Ratapihantie 13, Helsinki • Hinta 50 €

Sukeltajaliiton toimisto on suljettuna 24.12.2013–1.1.2014.

Ajankohtaista tietoa sukelluskouluttamisesta. Ohjelma päivitetään www.sukeltaja.fi-sivuston tapahtumakalenteriin.

Tervetuloa!

SUKELTAJALIITTO RY, Radiokatu 20, 00093 VALO puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Uusia

painopisteitä

ollut se, että suuri määrä norppia lopettaa harrastuksen siirtyessä aikuisikään. Lisäksi kentältä kuuluu kysymys: Mitä Liitto tekee? Mietimme myös, miten voimme edistää sukelluspaikkojen käytettävyyttä tai saavutettavuutta.

TALVI ON jo saapunut ja vedet viilenevät.

Oma sukelluskauteni alkaa vesien kirkastuessa. Joillekin sukeltaminen tarkoittaa muutamaa Suomi-sukellusta kesällä ja talvella lomalla lämpimiin kirkkaisiin vesiin. Jos edellinen sukellus oli kesällä, kannattaa seuran allasvuoroja hyödyntää taitojen kertaamiseen ja varusteiden kunnon tarkastamiseen ennen reissua.

LIITON syyskokouksessa valittiin erovuo-

rossa olleiden hallituksen jäsenten tilalle uusia. Suuri kiitokseni Kari, Marko, Lilli sekä Alex panoksestanne Liiton hallituksessa, ja tervetuloa uudet hallituksen jäsenet Sami, Sauli, Minna sekä Jorma.

ENSI VUODEN painopisteiksi nykyinen

hallitus on valinnut nämä asiat: kilpailulajit helposti lähestyttäviksi ja vahvemmin mukaan nuorisotoimintaan, viestintä suunnitelmallisemmaksi ja aktiivisemmaksi sekä harrastusmahdollisuuksien ja sukellusolosuhteiden edistäminen.

Näitä pohdittaessa huolenaiheena on

TÄMÄ EI onnistu ilman teidän jäsenten

panosta, joten olkaa yhteyksissä joko seurojenne hallituksiin, Liiton hallituksen jäseniin tai toimistoon, kun joku asia mietityttää. Ihmeitä emme pysty tekemään, mutta yhdessä jäsenten ja seurojen kanssa pystymme viemään suomalaista sukeltamista eteenpäin sekä turvaamaan harrastuksemme tulevaisuuden.

On tärkeää osoittaa, kuinka monipuolista toimintaa järjestetään.

SUKELTAJALIITON on tärkeää osoittaa,

kuinka aktiivista toimintaa sen seuroissa järjestetään. Pyrimme löytämään työkalun, jolla tätä tietoa voitaisiin kerätä ensi vuoden aikana.

TEPPO LALLUKKA

päätoimittaja teppo.lallukka@sukeltaja.fi

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

jo kahdessa polvessa.

– Isän elämään on aina kuulunut sukellus, joten hän on vienyt minua ja muuta perhettä pienestä pitäen merelle ja mökille, joka sijaitsee järven rannassa.

Kun täytin 7, minut vietiin kokeilemaan sukellusta Rauman uimahalliin ja innostuin saman tien, Jasmin kertoo.

Harrastuksessaan Jasmin on edennyt norppaohjaajien kouluttajaksi.

– Lapsena minua viehätti tässä harrastuksessa ihanan pirteät ohjaajat, uuden oppiminen ja se, että harrastukseen kuului sekä poikia että tyttöjä.Vanhempana innostuin uudestaan, kun näin omi-

en norppien oppivan uutta. Myös läheiset ystävät ja iloinen meininki sekä uuden lajin, uppopallon, löytäminen innostavat, hän sanoo.

Jasmin haluaa ehdottomasti suorittaa laitesukelluskurssin ja sukeltaa unelmakohteessaan.

– Meillä asuu sukulaisia Australiassa, enkä ole vielä koskaan ollut siellä. Australian Iso valliriutta olisi todella hieno sukelluskokemus, samoin kuin varmasti Punainenmerikin täällä lähempänä!

Jasmin Lainio, Pyhäranta

SANNI ÄMMÄLÄ

JASMININ perheessä alkaa olla sukeltajia

Jasmin osallistui snorkkelisukellusturvallisuuskurssille ja kirjoitti siitä jutun tähän lehteen sivulle 24.

Sukeltaja 5/2013 5

Tyrskyt

GIORDANO CIPRIANI

Pehmeät korallit ovat ottaneet hylyn kasvualustakseen.

Maisemat sukelluksella todennäköisesti olivat paremmat jään päällä kuin alla, vaikka veden kirkkaudessa ei ollut moittimista.

6 Sukeltaja 5/2013

Matkalaukku

MIKKO SAAREILA

Mikko Saareilan kuva Satilhylyllä asuvasta krokotiilikalan silmästä kisaportfolioon.

SARI NUOTIO

MIKKO SAAREILA

Satilin hylylle on helppo sukeltaa suoraan sukelluskuvakilpailun sukelluskeskuksena toimineen Marina Diversin rannasta

DAVID PILOSOFF

Satil – kuvauksellinen hylky TEKSTI SARI NUOTIO

SATIL ON tunnettu ja suosittu sukellus-

kohde Eilatissa, Israelissa. Kyseessä on Israelin laivaston entinen ohjusvene. Jo lähes 20 vuotta Punaisenmeren pohjassa 20–25 metrin syvyydessä maanneesta 46-metrisestä aluksesta löytyy paljon elämää. Marraskuussa järjestetyn Eilatin kansainvälisen sukelluskuvakilpailun aikana moni ottikin kilpailukuviaan juuri tällä hylyllä. Suomea kilpailussa edusti Vuoden 2012 Sukelluskuvan ottanut Mikko Saareila.

Eilat’s Shoot Out -kuvakilpailuun paikan päällä osallistui vajaa sata kuvaajaa. Pääkategorian viiden kuvan voittajaportfolion otti israelilainen Mark Fuller, joka kuittasi 10 000 Yhdysvaltain dollarin arvoisen voittajashekin. Eri kategorioissa jaettiin runsaasti palkintoja. Kisassa on myös paljon sarjoja, joihin voi osallistua lähettämällä kuvia. Ensi vuonna kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran ja uutena on tulossa mukaan joukkuekisa. Vuoden 2014 kilpailu järjestetään 8.–13.9.

Eilatiin pääsee kätevästi suorilla lomalennoilla Helsingistä.

Lehden kannessa oleva kuva on Giordano Ciprianin Fish and Fashion -sarjan portfoliosta. www.eilatredsea.com Sukella virtuaalisesti Satilin hylylle: www.3disrael.com/eilat/dive.cfm

Sukeltaja 5/2013 7

Tyrskyt

Pääseekö Iso-Melkuttimelle tänä talvena?

TALVEN TULLEN käsillä on jokavuotinen haaste: miten saa-

daan pidettyä sukelluskohteille johtavat tiet auki, jos niitä ei hoideta kunnan tai kaupungin toimesta? Eräs näistä kohteista on Iso-Melkutin Lopen Räyskälässä, jonne johtavan Melkuttimentien auraus on kohdetta käyttävien vastuulla.

Aurausvastaava Eero Hällfors Moonlightdivers ry:stä kertoo, että viime vuonna tehtävässä onnistuttiin nippanappa: – Vaikka talvikäyttäjiä oli runsaasti, sekä sukellusporukoita että koulutustapahtumia, aurauskustannuksiin osallistuneita ei ollut yhtä paljon.Yksi aurauskerta maksoi 74,40 euroa.

Rahaa meni kaikkiaan 520,80 euroa. Aurauskertoja saatiin siis seitsemän.

Jos lähiseudun sukeltajat, seurat ja kaupalliset toimijat haluavat sukeltaa Iso-Melkuttimella talvellakin, nyt olisi hyvä hetki toimia.

– Toivottavasti saamme pidettyä Iso-Melkuttimen tien ja parkkialueen aurattuna myös tänä talvikautena. Lunta kertyy äkkiä sen verran, ettei perille pääse nelivedollakaan, Eero Hällfors muistuttaa.

KRISTIINA KARILA

KUVAT: MATTI RAUTAMÄKI

Lisätiedot: Eero Hällfors, Moonlighdivers ry, mailtoeero@gmail.com, puh. 050 565 4248

8 Sukeltaja 5/2013

Sukeltajaliitolle uusi blogi SUKELTAJALIITOLLE on avattu oma blogi, jota pääsee lukemaan

www.sukeltaja.fi-etusivulta. Blogissa käsitellään sukellusta monipuolisesti eri näkökulmista: sukelluksen lajit, seuratoiminta, nuoret, tapahtumat, elämykset jne.

Blogiin ovat tervetulleita kirjoittamaan kaikki sukeltajat mistä tahansa sukellukseen liittyvästä. Blogia voi kirjoittaa omalla Bloggertunnuksella, jonka saa luomalla Gmail-tilin.Valmiin tekstin ja mieluusti myös muutaman kuvan voi myös lähettää Liiton toimistolle, ja se viedään blogiin puolestasi.

Kun haluat kirjoittaa, ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi.

Odotan huomista innoll a.

Kuinkakohan pitkäl le voin sukeltaa?

Uutta!

E-kirja vapaasukelluksesta

– ME EI NÄHDÄ koskaan. Nyt

Seuratuen haku vuodelle 2014 SEURAT VOIVAT hakea opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää

tukea toimintansa kehittämiseen. Hakuaika alkaa 2.12.2013 ja päättyy 10.1.2014. Hakemuksen tulee olla ministeriön kirjaamossa 10.1. virka-ajan päättyessä. Tarkat hakuohjeet löytyvät ministeriön sivuilta www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Avustukset_seuratoiminnan_kehittamiseen.html?lang=fi Täsmällisesti täytetty ja hyvin perusteltu hakemus antaa paremmat mahdollisuudet saada tukea. Liiton nuorisopäällikkö ja koulutuspäällikkö neuvovat ja auttavat seuroja hakuprosessissa. Ottakaa yhteyttä heli.halava@sukeltaja.fi tai mika.rautiainen@sukeltaja.fi.

tehdään joku projekti, että voidaan viettää aikaa yhdessä!

Tästä tokaisusta lähti liikkeelle tiivis yhteistyö. Siskokset Johanna Nordblad ja Elina Manninen ratkaisivat tapaamisongelmansa ryhtymällä tekemään töitä yhdessä. Elina on ammatiltaan valokuvaaja ja Johanna viestintäalan yrittäjä, joten kirja oli luonteva tapa yhdistää nämä osaamisalueet.

Johanna tunnetaan lisäksi menestyneenä vapaasukeltajana. Tästä yhdistelmästä syntyi e-kirja Belgrade Serbia Freediving.

– Olen kilpaillut MM-tasolla 13 vuotta ja nähnyt lajin kehittyvän huimasti sinä aikana.

Projektin tarkoitus on osaltaan tuoda lajia tunnetuksi ja samalla välittää kilpailujen mukavaa tunnelmaa muillekin, Johanna kuvailee.

Kirja on kuvateos Suomen vapaasukellusmaajoukkueen matkasta allaslajien MM-kisoihin Belgradiin Serbiaan kesällä 2013. Muhkeat 456 sivua pait-

si kertovat itse lajista ja siinä kilpailemisesta myös kuvittavat kansainvälisen kisatapahtuman ympäristöineen: lukija tempaistaan parivaljakon mukaan altaalle ja Belgradin rosoisenkauniille kaduille kuin olisi itse paikan päällä.

Kirja on erinomainen johdatus vapaasukellukseen ja siinä kilpailemiseen, ja sen parissa voi myös fiilistellä tunnelmallista Belgradia matkakohteena.

Siskosten yhteistyö saa toivottavasti jatkoa.

– Suunnitteilla on dokumenttiprojekti syvyyssukelluksesta ja sen haasteista. Tarkoituksena olisi lähteä vuoden päästä dokumentoimaan syvyyskilpailuja Bahamalle ja tuoda tietoa syvyyssukeltamisesta jokaisen kiinnostuneen lukijan ulottuville, Johanna kertoo.

Kirja on ladattavassa ilmaiseksi iStoresta.

ELINAandJOHANNA.com KRISTIINA KARILA

Sukeltaja 5/2013 9

Tyrskyt

Vinkki

Kuvassa on kirjoittajan kuivapuvun kahdesti paikattu vetoketju.Vetoketju on alkuperäinen. Puku on ollut käytössä vuodesta 2006.

Korjaukset on tehty 2011 ja 2012.

Elina Manninen tallensi kameralla kisatunnelmia.

ONKO kuivapukusi vetoketju päässyt katkeamaan? Ongelman

tunnistaa helposti: avatun vetoketjun ehjät osat taipuilevat jäykästi, mutta katkennut vetoketju taittuu katkeamiskohdasta. Se ei ole enää vesitiivis ja siksi se tulee korjata.

Mikäli katkeamiskohta on lähellä vetoketjun tyveä eli sitä päätä, jossa vedin on silloin, kun vetoketju on auki, vetoketju on melko helposti korjattavissa itse.

TARVIKKEET:

• kuivapuku, jossa tyvestä katkennut, mutta muuten ehjä vetoketju • liimaa, esim. LiquiSole tai Aquasure • ohuehkoa metalliputkea, esim. kupariputkea (vesijohto) TYÖKALUT:

• rautasaha • ruuvipenkki • liimalasta • pihdit

PIPSA HELLEMAA

Vetoketjun korjaus

Johanna Nordblad aloittamassa finaalisukellustaan.

3.Vedä vetoketjua jonkin matkaa kiinni siten, että katkeamiskohta on suljettuna.

4. Laita katkeamiskohdan päälle liimaa. Korjaus lyhentää vetoketjun avattavissa olevaa osaa, mikä puolestaan hankaloittaa puvun pukemista ja riisumista. Älä siis suotta liimaa kiinni pidempää pätkää, mikä oikeasti on tarpeen. Jos liima on kovin juoksevaa ja valuu pois vetoketjun päältä, voit nostella liimaa lastalla takaisin vetoketjun päälle. Tavoitteena on jämäkkä kerros liimaa, joka tukkii vuodon.

5. Kun liima alkaa vaikuttaa kuivan jähmeältä, aseta auki taivutettu metalliputken kappale liimauskohdan päälle. Metalliputki toimii vetoketjun stopparina. Jos liimattu pätkä on metalliputkea pidempi, sijoita putki liiman reunaan siten, että se pysäyttää vetimen vetämisen liimatulle alueelle.

6. Purista metalliputki pihdeillä tiukasti vetoketjun ympärille.

7. Anna kuivua tarpeeksi pitkään. Liimaa on luultavasti paksummin kuin liimapurkin ohjeessa, joten kuivumisaikaakin kannattaa antaa sen mukaisesti.

Nauti kuivana sukeltamisesta!

TYÖVAIHEET:

1. Sahaa putkesta noin 2 cm:n pätkä.

2. Purista putken kappale tukevasti kiinni ruuvipenkkiin ja sahaa putki pituussuunnassa halki.

10 Sukeltaja 5/2013

PIPSA HELLEMAA

Vinkki on julkaistu alun perin espoolaisen sukelluskerho PSK Kuplan jäsenlehdessä (Kupla Illustrated 2/2013).

Kirja

Vrakboken,

skepnader i havet

KUKAPA ei muistaisi telkkarissa pyörinyttä ohjelmaa Vrak-

feber – Hylkykuumetta? Sarjassa seurattiin Pargas Tumlaren sukeltajien reissuja Itämerellä vuosina 2008 ja 2010.

Ohjelman tekijät, Erik Saanila ja Kim Lund, ovat hyödyntäneet tuottamaansa kuva- ja tekstimateriaalia äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Vrakboken. Kirja on ruotsinkielinen. Tarkempaan syyniin on valittu 12 hylkyä pääsääntöisesti Saaristomereltä.

Hylyt esitellään tarkasti. Mukana on sekä vanhoja valokuvia laivoista että vedenalaisia kuvia laivojen nykytilasta. Faktatietona esitetään, missä laivat oli rakennettu, mitkä olivat niiden kotisatamat ja mitä oli lastina. Syyt siihen, miksi laivat päätyivät meren pohjaan, on kuvattu selkeästi.

Johnny Strömborg, joka toimi sarjassa sukeltajana, kertoo hylkysukeltamisen ominaispiirteistä. Hänen kertomuksensa sukelluksesta tuntuu tutulta ja kiinnostavalta vertaiskokemukselta.

Kirjassa kerrotaan myös, mitä tapahtuu haaksirikkoutuneelle laivalle ja mitkä asiat vaikuttavat sen säilyvyyteen tai tuhoutumiseen. Kerrontatapa on helposti miellettävä ja mielenkiintoinen myös niille, jotka eivät sukella.

Kirja sopii ehkä ensisijaisesti merestä kiinnostuneille. Sen voi ottaa esille selailtavaksi, kun haluaa nauttia hienoista vedenalaisista valokuvista – kuvat ovat melkein taideteoksia. Hylkyjen koordinaatteja ei kirjasta löydy, mutta lukijalle löytyy kartta, johon kirjassa mainitut hylyt on merkattu.

Moni sukeltajan tuttava varmasti ymmärtää kirjaa luettuaan, miksi sukeltajat aina vain etsiytyvät merelle kokemaan hylkyjen mielenkiintoista maailmaa. Kirja on mainio lahja sekä sukeltajalle että vedenalaisesta maailmasta uneksijalle.

Julkaisija: Litorale 2013 MARKUS KORPELA

JUSSI PELTONEN

Tyrskyt

TOP3 Sukelluksen

oppikirjat

KOLME SUOSIKKIANI SUKELLUKSEN OPPIKIRJOISTA TÄLLÄ VIIKOLLA – PUOLEN VUODEN PÄÄSTÄ TILANNE SAATTAA TAAS OLLA TOINEN. MIKA RAUTIAINEN, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, KIRJANÖRTTI

1

NOAA DIVING MANUAL TIEDESUKELTAMISEN raamattu sisäl-

tää valtavan määrän tietoa paitsi tiedesukeltamisen menetelmistä myös sukellustekniikasta, fysiikasta, fysiologiasta jne.

Kirjan viides, laajasti uudistettu, painos ilmestyi vihdoin useamman vuoden odottelun jälkeen tänä syksynä.

2

BSAC SAFETY AND RESCUE FOR DIVERS BRITISH SUB-AQUA Clubin kaikki kirjat

ovat erittäin korkeatasoisia. Tämä kirja perehdyttää sukellusturvallisuusasioihin myös suomalaisille outojen olosuhteiden osalta, kuten esimerkiksi virtaukset ja vuorovedet.

3

FITNESS FOR DIVERS, CAMERON MARTZ MITÄ VAATIVAMPIA sukelluksia tehdään,

sitä paremmassa kunnossa sukeltajan on oltava. Ainoa erityisesti sukeltajille suunnattu kunto-opas, joka kattaa niin sukellusfysiologian asiat kuin käytännön vinkitkin sukeltajan kuntotreeniin.

12 Sukeltaja 5/2013

Vettä yllä ja alla.

Pieni sade ei haitannut ja näyttää kuvassa kauniilta.

Diversnight 2013 DIVERSNIGHT 2013 järjestettiin

tänä vuonna uutena ajankohtana 7. marraskuuta. Tapahtumassa sukeltajat ympäri maailman ovat yhtä aikaa vedessä samalla kellonlyömällä.

Tänä vuonna tapahtumassa oli mukana kaikkiaan 2 113 sukeltajaa 167 kohteessa, 24 maassa.

Suomesta osallistui yli 416 sukeltajaa 28 kohteessa. Eniten osallistujia Suomessa ja toiseksi eniten koko maailmassa keräsi Tampereen alueen tapahtuma, jonka järjesti Scuba Libre ry. 98 sukeltajaa on hieno saavutus. Tapahtumaa kameran takaa seurannut Scuba Libren Jussi Peltonen oli tyytyväinen tapahtumaan:

– Tänä vuonna mukana oli huomattavasti useampi tamperelainen seura, mikä oli todella hienoa. Jospa tästä vaikka käynnistyisi tiiviimpi yhteistyö seurojen välillä. Hienointa tässä on toki se, että veteen saatiin lähes sata sukeltajaa ja voitettiin sillä määrällä turkulaiset.

Sukeltamisen lisäksi tarjolla oli makkaraa, kakkua ja kahvia. Lopuksi järjestettiin arpajaiset, jossa palkintoina oli seurojen tuotteita sekä lahjakortteja sukellustarvikekauppoihin.

– Mukava ja onnistunut tapahtuma, Jussi kiittelee.

KRISTIINA KARILA

www.diversnight.com

Nettivinkki

Wanhat Sukeltajat netissä SUKELTAJA-LEHDET vuodesta 1957 lähtien voi lukea nyt

netissä issuu.com-palvelussa, jonne pääsee www.sukeltaja. fi-sivustolta. Lehdet on digitoitu yhteistyössä Suomen Urheilumuseon kanssa. Niitä voi lukea myös mobiiliversiona: Android-laitteille on ladattavissa issuu.comin ilmainen lukuohjelma Google play -kaupasta. Lehdistä voi tehdä tekstihakuja. Ne eivät ole toistaiseksi ladattavissa omalle koneelle. Lehtiä päivitetään palveluun lisää, kunnes kaikki Sukeltajat tähän päivään saakka löytyvät sieltä. www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti > Wanhat Sukeltajalehdet

Tyrskyt

KRISTIINA KARILA

Syyskokouskuulumiset SUKELTAJALIITON syyskokous pidettiin Helsingissä 19.10.2013. Ko-

kous hyväksyi hallituksen esitykset vuoden 2014 toimintasuunnitelmaksi ja budjetiksi. Liiton tilintarkastajaksi valittiin Hannu Sohlman, KHT Pricewaterhouse Coopers Oy ja varatilintarkastajaksi Juha Tuomala, KHT Pricewaterhouse Coopers Oy. Liiton toiminnantarkastajaksi valittiin Mauno Sirén ja varatoiminnantarkastajaksi Kari Savolainen. Kokouksessa esiteltiin Liiton päivitetty strategia.

Hallitukseen valittiin uusia jäseniä erovuoroisten tilalle. Seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin Sami Järvinen Espoosta, Sauli Lalla Uudestakaupungista, Minna Tammesvirta Tampereelta ja Jorma Vähä Kemistä. Hallituksessa jatkavat ensi vuonna Miika Härkönen, Teppo Lallukka, Markku Leinonen, Klaus Nummela ja Jani Santala.

Kokouksen yhteydessä kuultiin vuoden 2014 lokakuulle suunnitellusta talkoomatkasta Tansaniaan. Ari Koivu LiiKe ry:stä toimii matkanjohtajana. Hän kertoi matkasuunnitelmasta ja näytti videon kylästä, jossa ryhmä vierailee kunnostamassa koulua ja sen ympäristöä.

Eliel Kilkki valmistelee dokumenttia sukelluskalastusmaajoukkueen toiminnasta, ja syyskokouksessa nähty traileri asetti odotukset korkealle.

Liiton seuraava kevätkokous järjestetään Seinäjoella lauantaina 5.4.2014. Kevätkokousta isännöi 40-vuotisjuhliaan viettävä Lakeuden Sukeltajat ry. Liiton syyskokousta vuonna 2014 isännöi 40-vuotisjuhliaan viettävä Mursut ry Raahessa 11.10.2014. Onnittelut vielä 35-vuotisjuhlia viettäneelle syyskokouksen isäntänä toimineelle Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry:lle ja kiitokset syyskokouksen järjestelyistä.

SARI NUOTIO

MUISTA ari 8.2. hylkysemina la! Seuraa Venemessuil ja.fi ja www.sukelta Sukeltajan uja.

Facebook-siv

SUKELTAJALIITON strategia löy-

tyy www.sukeltaja.fi > Materiaalit > Säännöt ja ohjeet TOIMINTASUUNNITELMA 2014 löytyy www.sukeltaja.fi > Materiaalit > Hallinnolliset dokumentit > Toimintasuunnitelma ja talousarvio

57

Nurmijärveläinen Moonlight Divers valittiin Vuoden seuraksi. Seuran toimintaa kuvaa vastuullisuus ja halu vaikuttaa asioihin. Seura haluaa koota sukeltajia yhteen toimimaan yli seurarajojen ja uskoo vahvaan yhteisöllisyyteen.

Vuoden 2013 parhaat • Vuoden räpyläuimari: Terhi Ikonen, Tampereen Urheilusukeltajat ry • Vuoden sukelluskalastaja: Niklas Saari, Team Kampela ry • Vuoden vapaasukeltaja: Timo Pöntinen, Sukellusseura Vesikot ry, Freediving Team of Finland ry • Vuoden uppopalloilija: Antti Salonen, Hämeenlinnan sukeltajat ry • Vuoden sukelluskouluttaja: Martti Lumikuru, Hämeenlinnan Sukeltajat ry • Vuoden norppa: Tuuli Jokipii, Mäntän Seudun Urheilusukeltajat Vesikot ry • Vuoden norppaohjaaja: Oona Tuuri, Sukellusseura Vesikot ry • Vuoden norppaseura: Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry • Vuoden seura: Moonlight Divers ry • Vuoden sukeltaja: Veli-Matti Korppi-Tommola, KeskiUudenmaan Sukeltajat ry

5

SUKELTAJALIITTO RY

Toimitusneuvoston jäsenet 2014 • Teppo Lallukka, päätoimittaja • Stig Gustavsson • Susanna Kallama, Kumppania Oy • Kristiina Karila, toimitussihteeri • Veli-Matti Korppi-Tommola, ilmoitusmyynti • Pasi Mannerkoski • Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö

Toimitusneuvosto

Onko sinulla ideoita Sukeltaja-lehden kehittämiseksi?

Haluatko osallistua toimitusneuvoston työhön?

Toimitusneuvosto voi täydentää kokoonpanoaan pysyvästi tai kokoukseen voi osallistua vierailijana. Ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi ja kerro ajatuksistasi.

Toimitusneuvosto Sukeltajan takana SUKELTAJA-LEHTI kolahtaa sukeltajan pos-

tilaatikkoon viisi kertaa vuodessa. Lehti on tuhti, 44-sivuinen paketti tietoa ja elämyksiä sukelluksesta ja vesielämästä, ja se tehdään harrastajavoimin – sukeltajalta sukeltajalle. Lehteä suunnittelee toimitusneuvosto, joka koostuu Liiton toimiston työntekijöistä sekä vapaaehtoisista sukeltajista. Neuvoston puheenjohtajana toimii Liiton puheenjohtaja, joka on myös Sukeltaja-lehden päätoimittaja. Päätoimittaja on viime kädessä vastuussa lehdessä kirjoitetuista asioista, myös juridisesti.

Toimitusneuvosto etsii juttuideoita, kirjoittajia ja kuvaajia. Se päättää lehden sisällöistä, ulkoasusta ja linjasta sekä huolehtii siitä, että kaikki sukelluksen osa-alueet ovat säännöllisesti esillä. Toimitusneuvostossa

päätetään, missä lehdessä ja millä palstalla jokin sille tarjottu juttu julkaistaan.

Toimitusneuvoston jäsenet myös avustavat itse lehteä kuvillaan ja jutuillaan vapaaehtoistyönä. Erityisesti he ovat tärkeä linkki sukeltajayhteisöön: aina joku tietää jonkun, joka tietää jonkun, jonka blogissa on hyvää asiaa, josta voisi kirjoittaa lehteenkin. Toimitusneuvostoa kiinnostaa kuulla, mitä mieltä lukijat ovat Sukeltajalehdestä, ja lukijoita kannustetaankin antamaan palautetta, jonka perustella lehdestä voidaan tehdä heitä vieläkin paremmin palveleva lukuelämys.

Toimitusneuvoston pitkäaikainen jäsen Stig Gustavsson pitää lehden tekemistä erittäin mielenkiintoisena.

– Toimistoneuvosto on ikkuna Sukel-

tajaliiton toimintaan. Siellä saa näkemystä sukelluksen eri osa-alueiden tilasta ja kehityksestä sekä säännöllisen katsauksen sukellustoiminnasta Suomessa ja ulkomaillakin. Toimitusneuvoston jäsenistö on iloista, avarakatseista ja kiinnostavaa porukkaa – kokouksissa viihtyy. Minulla on pitkä kokemus sukellustoiminnasta ja monista sen osa-aluista. Minulla on omia näkemyksiä, kontakteja ja joiltain osin varsin syvällistä tietoa. Näitä voin jakaa toimitusneuvostossa ja olla mukana tekemässä mahdollisimman hyvää lehteä. Haluaisin, että Sukeltaja-lehti pysyisi ajan hermolla ja voisi tasapuolisesti tiedottaa lajin koko kirjon tapahtumista, ihmisistä, paikoista ja kehityssuunnista, hän sanoo.

KRISTIINA KARILA

Sukeltaja 5/2013 15

Mikronesia

Hylkysukeltamisen

OLLI EERONHEIMO

Mount

16 Sukeltaja 5/2013

Everest Kolme vuotta suunniteltu ja odotettu reissu Trukille eli Chuuk Lagoonille oli monella tapaa unohtumaton seikkailu. Kokemusta kertyi sekä upeista hylyistä että mielenkiintoisista sukellustavoista.

TEKSTI JANI SANTALA, SUSANNA KALLAMA KUVAT OLLI EERONHEIMO, KAISA VUORIO

Sukeltaja 5/2013 17

niinkään syvyyden, vaan hylkyjen lukumäärän vuoksi. Hylkyjä riittää ja siitä saamme kiittää amerikkalaisten Hailstorm-operaatiota. Operaatio oli japanilaisille vastaava kuin kuuluisampi Pearl Harbour amerikkalaisille. Sotilaita kuoli pommituksissa paljon, mutta tarinan mukaan vielä enemmän kuoli nälkään. Jopa kannibalismi selitti joidenkin selviytymisen.

Atollin syrjäinen sijainti tekee Chuuk Lagoonista hankalan ja kohtuullisen kalliin sukelluskohteen. Parin viikon liveaboardmatka lentoineen kohoaa helposti tuhansiin euroihin. Matka Chuukille kulkee aina Guamin kautta, mutta Guamille Suomesta pääse useita eri reittejä. Tämä matka kulki reittiä Helsinki– Hong Kong–Manila–Guam–Chuuk Lagoon.

VALAANPYYNTIVANHUS

Liveaboard-alus Thorfinn on 1950-luvulta peräisin oleva entinen valaanpyyntialus, joka on suunniteltu arktisille alueille eli erittäin merikelpoiseksi. Nyt alus on ollut Chuukilla jo 25 vuotta, eikä merikelpoisuudesta ollut jäljellä muuta kuin hyvä rungon suunnittelu.

Aluksen ikä tuli hyvin selville lähes kaikessa. Käytävät ja tilat olivat pääsääntöisesti ahtaita. Suihkut ja WC:t toimivat vaihtelevalla menestyksellä. Useampikin sukeltaja kolhi silloin tällöin päätään matalissa tiloissa. Ankkuripeli toimi vaihtelevas-

Chuuk Lagoonissa monimuotoinen värikäs vedenalainen luonto peittää hylkyjen kansia. Paikalla silloin tällöin vierailevat hait ja rauskut pitävät seuraa yli 250 riutalla elävälle kalalajille.

18 Sukeltaja 5/2013

ti, ja paikkaa alus vaihtoi kahden viikon aikana vain kahdesti.

Sukellukset tehtiin kahdelta alumiiniselta speedboatilta. Ne olivatkin kiistatta parhaat veneet, joita Chuukin operaattoreilta löytyi.

HYLYT EHJIÄ – VIELÄ

Hylyt itsessään olivat vielä suhteellisen ehjiä, vaikkakin aika ja varsinkin dynamiittikalastus olivat tehneet tehtävänsä. On esitetty arvioita, että kymmenen vuoden kuluttua hylyistä ei mahdollisesti ole enää muuta kuin romua jäljellä. Mutta vielä tällä hetkellä hylyt ovat sellaisessa kunnossa, että yhtä konehuonetta lukuun ottamatta myös hylkyjen sisälle oli mahdollista sukeltaa. Ryhmämme mielestä parhaita hylkyjä olivat Nagano Maru, Seiko Maru ja San Fransisco Maru. Hylkyjen lastina olleet tavarat ovat yhtä mielenkiintoisia kuin hylyt itse.

Sukellussyvyydet olivat käytännössä aina 30 ja 60 metrin välillä, joten nitroksista ja dekokaasuista oli paljon hyötyä.

Muutama matalampikin kohde Chuuk Lagoonista löytyy, mutta parhaat kohteet ovat syvemmällä.

Kahden viikon aikana sukelluksia kertyi kaikille kymmeniä, osalle sukeltajista lähes 40. Muutama sukeltaja suoritti matkan aikana myös aktiivisesti kursseja, joiden pitämiseen paikka on loistava. Matalalla tehtäviin harjoituksiin löytyy aina jokin kyljellään oleva hylky, ettei tarvitse koluta autiota pohjaa.

OLLI EERONHEIMO

CHUUK LAGOON on oikea hylkysukeltamisen Mount Everest, ei

OLLI EERONHEIMO

Kymmenen vuoden kuluttua hylyt ovat ehkä pelkkää romua.

Sukellusoppaat Chuuk Lagoonilla olivat pääsääntöisesti erittäin kokeneita ja osaavia. Heidän kanssaan sukelluksista sai paljon irti.

Sukeltaja 5/2013 19

OLLI EERONHEIMO

OLLI EERONHEIMO OLLI EERONHEIMO

OLLI EERONHEIMO

Hylyt ovat vielä hyvin säilyneitä ja niiden lastina olleet tavarat ainakin yhtä mielenkiintoisia kuin hylyt itse.

Lastiruumat ovat täynnä kaikenlaista: ammuksia, kuorma-autoja ja lentokoneen osia.

Sukellukset tehtiin kahdelta alumiiniselta speedboatilta.

KOKENEET OPPAAT

Sukellusoppaat Chuuk Lagoonilla olivat pääsääntöisesti erittäin kokeneita ja osaavia. Erityisesti jäi mieleen opas nimeltä Tomo.

Hänelle on ehtinyt kertyä 25 vuoden kokemus hylyistä. Tomoa oli hauska seurata, sillä kaveri hyräili aina sukeltaessaan. Jo paikallisen eliniän odotuksen ylittäneen oppaan johdattamana sukellusryhmämme kävi monessa paikassa, johon ei ilman opasta olisi ihan yhtä helposti löytänyt, jos ollenkaan.

Thorfinn-aluksen henkilökunta oli erittäin mukava, vaikkakin aluksen 76-vuotiasta kanadalaista kipparia voisi ehkä kuvailla sanoilla ”erikoinen tapaus”. Kapteeni selitteli ja yritti kovasti vakuutella sukellusryhmällemme, että kaikki toimii ja homma pelaa. Omin silmin kuitenkin näimme, että ihan kaikki ei mene niin kuin pitäisi.

Tilanteesta kertoo hyvin se, että kaksi edellistä dive manageria olivat karanneet kyseisen herran palveluksesta. Toinen heistä oli pysynyt aluksella viisi viikkoa ja toinen seitsemän. Tälläkin

20 Sukeltaja 5/2013

reissulla töissä ollut dive manager joutui nukkumaan muun henkilökunnan kanssa lattialla, koska henkilökunnan hytit oli vuokrattu asiakkaille.

SÄÄTÖÄ AIKATAULUISSA

Vaikka Chuuk Lagoon on kohteena kuuluisa, tuntui siltä, että sukeltajista oli ainakin Thorfinn-aluksella ollut pula. Toiminnan ja resurssien sopeuttaminen 22 sukeltajan ryhmällemme ei sujunut ihan ongelmitta.

Aluksi haaste tuli vastaan aikataulutuksessa. Ensimmäisenä päivänä sukellusaikataulut menivät pieleen, koska kipparilla ei ollut käsitystä siitä, kuinka näin suuren sukellusjoukon speedboat-lähdöt tulisi aikatauluttaa. Toisena päivänä homma alkoi sujua, kun aikataulua muutettiin meidän toiveidemme mukaiseksi. Käytännöksi muotoutui enintään kolme sukellusta päivässä ja mahdollisuus yösukellukseen.

HAASTETTA KAASUISSA JA PULLOISSA

Ryhmässämme oli mukana 11 tekniikkasukeltajaa sekä kolme suljetunkierronlaitetta käyttänyttä sukeltajaa. Aluksella ei pystytty tuottamaan näin monelle riittävästi happea. Lisäksi happi oli enintään 87-prosenttista. Tilattu helium, josta olimme maksaneet etukäteen 6 000 dollaria, ei myöskään koskaan saapunut paikalle. Kapteenin kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen puuttumaan jäänyt heliummäärä hyvitettiin meille loppulaskussa. Onneksi saimme yhdeltä saaren resortilta muutaman pullon heliumia, joten sukellukset onnistuivat.

Suojeltu muistomerkki

CHUUKIN OSAVALTIO

sijaitsee Mikronesiassa.

Atolli muodostuu 15 suuresta saaresta ja parista sadasta pienemmästä. Alueen halkaisija on vain vajaat 100 kilometriä.

Toisen maailmansodan aikana Japanin keisarillinen laivasto käytti Trukia eli nykyistä Chuuk Lagoonia piilopaikkanaan. Vuonna 1944 amerikkalaiset pommikoneet löysivät laivaston ja tuhosivat sen täydellisesti. Tämän seurauksena laguunin pohjassa makaa yli 60 laivaa ja 250 lentokonetta. Pinnan alla on uponneita sota-aluksia verraten pienellä alueella eniten maailmassa.

KAISA VUORIO

Kiinnitimme huomiota myös siihen, että vanhimmat pullojen koeponnistusleimat olivat 20 vuoden takaa. Kaasujen maussakin oli huomautettavaa. Suodattimet olivat yli-ikäisiä. Kaikesta paistoi läpi se, että joka asiassa oli säästetty mahdollisimman paljon.

Sukeltajien tietoisuuteen Trukin toi Jacques Cousteau vuonna 1971. Paikalliset arvioivat, että tällä hetkellä Chuukin vuosittaisesta noin 5 000 vieraasta jopa 3 500 on sukeltajia.Yli neljällekymmenelle hylylle sukelletaan säännöllisesti. Kohteista löytyy sopivia ja houkuttelevia vaihtoehtoja niin virkistyssukeltajille kuin kokeneille tekniikkasukeltajillekin.

Laguuni on julistettu muistomerkiksi lailla. Sukeltaminen kohteisiin on luvanvaraista. Sukellusluvan saa osavaltion lisenssillä toimivista sukelluskeskuksista ja sen tuotto tilitetään valtiolle.

LÄHELTÄ PITI

Pulloissa oli aluksi myös paljon o-rengas vuotoja, mutta pätevä dive manager Diego hoiti hommat kuntoon niin hyvin kuin se olosuhteisiin nähden oli mahdollista. Diegolle kuuluu suuri kiitos siitä, että hän jaksoi työskennellä aluksella lähes reissumme loppuun asti ja sai pelastettua sen, mitä pelastettavissa oli. Ja tilanteitahan oli.

Kerran kapteeni toimitti kaasuasemalle pullon argonia väittäen sen olevan heliumia. Kolme pulloa ehdittiin täyttämään ennen kuin henkilökunta tuli kyselemään meiltä toista analysaattoria lainaan, sillä laivan oma analysaattori oli alkanut näyttää kummia: -2,5 prosenttia heliumia. Diegon kanssa tutkimme pullot toisella analysaattorilla ja sama tulos: -2,5 prosenttia heliumia ja 17 prosenttia happea. Eli jotain kummallista asiassa oli. Pienen selvittelyn jälkeen varastosäiliön erittäin kuluneista merkinnöistä sai selvää: Ar. Onneksi kukaan ei ollut ottanut pulloja analysoimatta käyttöön. Tilanne olisi saattanut olla 60 metrin syvyydessä haastava, kun vertaa argonin narkoottisuuskerrointa 2,33 heliumin vastaavaan 0,23.

Kokemus vahvistaa oppia siitä, että omat sukellusvarusteet, -pullot ja kaasut pitää aina tarkistaa huolella ja itse. Haasteista huolimatta sukellusmatka Chuuk Lagoonille oli siis sekä opettavainen että mahtava elämys.

Pienistä haasteista huolimatta palvelu liveboardilla pelasi.

Sukeltaja 5/2013 21

Persoona / Veli-Matti Korppi-Tommola / Tuusula

Mukavaa yhdessäoloa rakkaudesta lajiin SUKELLUSHARRASTUS ON TUONUT VELI-MATTI KORPPI-TOMMOLALLE UNOHTUMATTOMIA ELÄMYKSIÄ 14-VUOTIAASTA POJANKLOPISTA LÄHTIEN. SEURATOIMIAKTIIVI VIIHTYY VEDENALAISESSA MAAILMASSA MYÖS KAMERAN TAKANA.

TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVA JAAKKO ALA-HIIRO

OLET VUODEN SUKELTAJA 2013. MITÄ SIITÄ TUUMAAT?

Tuli tosi yllätyksenä ja aluksi oli hieman hämmentynyt olo. Arvostan suuresti sitä, että minut palkittiin näin pitkäaikaisesta seuramme eteen tehdystä työstä.

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Cousteaun Meren salaisuudet -tv-sarja teki nuoreen poikaan suuren vaikutuksen. Kävin laitesukelluskurssin 14-vuotiaana vuonna 1971. Kävin Tuusulasta bussilla Helsingissä treeneissä. Minusta tehtiin juttu paikallislehteen, ja sen seurauksena samalla paikkakunnalla asuva nuori sukellusta harrastava kaveri otti yhteyttä. Siitä alkoivat yhteiset sukellukset.

MITÄ KAIKKEA OLET EHTINYT PUUHATA SUKELLUKSEN SARALLA?

Olen sukeltanut säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. Olin läsnä KeskiUudenmaan Sukeltajat ry:n perustavassa kokouksessa vuonna 1978, ja siitä alkoi seuratoimijaurani. Vuonna 1981, 23-vuotiaana, minusta tuli seuran puheenjohtaja, ja toimi on jatkunut näihin päiviin saakka. Sukelluskuvauksen aloitin 1980-luvun puolivälissä, ja seuramme vauvauimareita olen kuvannut 15 vuoden ajan. Järjestän vuosittain seuramme sukellusreissuja Ruotsin länsirannikolle.

MIKÄ PITÄÄ MOTIVOITUNEENA SEURATOIMINNASSA?

Ihmiset ympärillä auttavat jaksamaan. Seuratoiminta on kiva harrastus; sitä kautta saa ystäviä, voi vaikuttaa asioihin ja oppii uutta. Syvä rakkaus lajiin ja hyvä yhteishenki ovat minulle tärkeitä motiiveja.

MITEN SEURATOIMINTA ON MUUTTUNUT AIKANASI?

Ennen ihmiset sitoutuivat moniksi vuosiksi seuratoimintaan ja vapaaehtoisia löytyi helpommin kuin nykyään. Odotukset seuraa kohtaan ovat muuttuneet: halutaan palveluja, muttei sitoutua.Yhä useammat sukeltavat pelkästään ulkomailla. Seurojen tulee mukautua tähän kehitykseen ja uudistua.Vapaaehtoistyö on kuitenkin tärkeä osa seuratoimintaa. Seura ei voi muuttua liikeyritykseksi.

löytämistä. Toiminnassa tulee huomioida ihmisten yksilölliset halut ja tarpeet. Meillä tärkeässä roolissa ovat vanhemmat sukeltajat, jotka ovat aktiivisukellusuransa jo päättäneet, mutta osallistuvat säännöllisesti rannanpuhdistustalkoisiin, pullontäyttöihin ja toimivat venekuskeina.Yhteisöllisyys, kannustaminen, kuuntelu ja kunnioittaminen sekä yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä.

MITÄ PIDÄT SUURIMPANA SAAVUTUKSENASI SUKELLUSTAI SEURATOIMINNASSA?

Sitä, että olen saanut olla mukana yhtenä tekijänä kehittämässä seuraamme parinkymmenen hengen laitesukellusseurasta monipuoliseksi seuraksi, jonka toiminta kattaa laajan alan eri tapoja harrastaa sukellusta vauvasta vaariin.

ELÄMÄSI HUIPPUHETKET TAI -KOKEMUKSET SUKELTAJANA?

Niitä on useita, esimerkiksi sukeltaminen haiden keskellä Great Barrier Reefillä, virtasukellukset Balilla, korallien lisääntymisen seuraaminen Curacaolla, rauskujen kanssa sukeltaminen Caymansaarilla, delfiinien bongaaminen Tansaniassa ja valashain kohtaaminen Mosambikissa. Myös leppoisat sukellukset Ruotsin Hamburgsundissa ja sukellusreissut Sea Horse -aluksella Suomenlahdella kuuluvat huippuhetkiin.

MITÄ TÄMÄ HARRASTUS ON SINULLE ANTANUT?

Loputtomat mahdollisuudet uudenlaisiin elämyksiin. Laajan tuttava- ja ystäväpiirin ja elinikäiset ystävyyssuhteet. Harrastuksen vetovoima on säilynyt 14-vuotiaasta aina näihin päiviin asti.

MYÖS TYTTÄRESI SUKELTAVAT. MITÄ TÄMÄ YHTEINEN HARRASTUS ON TUONUT PERHEELLENNE?

Alkuaikoina tytöt olivat mukana reissussa paljon. He ovat olleet mukana kuutti- ja norppatoiminnassa ja kouluttautuneet juniori- ja vauvauintiohjaajiksi sekä laitesukeltajiksi. Sukellamme edelleen yhdessä säännöllisesti. On hienoa, kun iskä saa hyvää palautetta tyttäriltä.

MITÄ HAASTEITA SEURAT TULEVAT MIELESTÄSI KOHTAAMAAN LÄHITULEVAISUUDESSA?

ONKO SINULLA SUKELLUKSEEN LIITTYVIÄ

Kuntien ja kaupunkien paineet karsia kustannuksia lisääntyvät. Tämä näkyy kohoavina hallimaksuina ja vähenevinä avustuksina. Me olemme muun muassa joutuneet painimaan yli 500 prosentin korotuksesta hallimaksuissa. Myös uusia seuratoimijoita on yhä vaikeampi rekrytoida.

UNELMIA TAI TAVOITTEITA?

Tavoitteeni on pysyä tämän harrastuksen parissa niin kauan kuin kunto sen sallii ja sukeltaa sekä kotimaassa että ulkomailla.

EHDITKÖ HARRASTAA JOTAKIN MUUTAKIN?

MITEN SEURATOIMINTA PYSYY AKTIIVISENA JA VIREÄNÄ?

Seuratoiminta vaatii jatkuvaa aktiivista uusien ohjaajien ja tekijöiden

22 Sukeltaja 5/2013

Käyn syksyisin ja keväisin viikoittain jumpassa ja venyttelyssä. Teen piha- ja puutarhatöitä ja kesällä pyöräilen.

Joko tai?

JÄRJESTÄJÄNÄ VAI OSALLISTUJANA?

Molemmat. On mukava järjestää seuramme tapahtumia yhdessä innokkaiden tekijöiden kanssa, ja välillä on mukava vaan osallistua.

POHJOISEN VAI ETELÄN VEDET?

Molemmat. Etelässä on kirkasta, kaloja ja koralleja ja pohjoisessa mainioita hylkykohteita.

KALA VAI KORALLI?

Kala. Lajien valtava määrä ja värikkyys kiehtovat.

KAMERAN EDESSÄ VAI TAKANA?

Takana, koska otan mielelläni kuvia muista.

RANNASTA VAI VENEESTÄ?

Parhaille kohteille pääsee vain veneellä.

Uhrille annetaan tekohengitystä samalla kun häntä kuljetetaan rantaan.

”Pizzaa!

Pizzaa!”

Pelastusrenkaanheitto.

Pizzaa ja pelastamista LOKAKUUSSA JÄRJESTETTIIN SNORKKELISUKELLUSTURVALLISUUSKURSSI HELSINGISSÄ. PÄÄSUUNNITTELIJANA TAPAHTUMASSA TOIMI SUKELTAJALIITON NUORTEN RYHMÄ. KURSSI OLI SUUNNATTU 15–20-VUOTIAILLE HENKILÖILLE, JOITA SAATIINKIN KERÄTTYÄ ISO PORUKKA. KURSSIN VAATIMUKSENA OLI, ETTÄ OSALLISTUJAT OLIVAT SUORITTANEET P1-, S2- TAI NORPPAOHJAAJAKURSSIN. LISÄKSI VAATIMUKSENA OLI HYVÄKSYTTY EA1-KOULUTUS.

TEKSTI JASMIN LAINIO KUVAT ANNE RÄISÄNEN-SOKOLOWSKI

KURSSI alkoi lauantaina aamupäivällä osallistujien

Jes!

kokoonnuttua Rastilan kartanolle mukanaan muuttolastillinen tavaraa. Ilmassa velloi odottava ja innokas tunnelma, ja uteliaat katseet kiersivät uudet ihmiset läpi päästä varpaisiin.

Ensiksi nautittiin maukas lounas kartanolla, jonka jälkeen oli neljä tuntia teoriaopetusta. Kävi ilmi, että kouluttajat olivat onnistuneet tekemään teoriasta mielenkiintoista, ei koulussa tutuksi tullutta ”pakkopullaa”. Tämän jälkeen majoituttiin kotoisiin mökkeihin Rastilan camping-alueelle. Ryhmä nuoria marssi tavaralastinsa kanssa majoitustiloihin ja sai hetken hengähtää sekä tutustua toisiinsa.

Illemmalla harjoiteltiin uimahallissa pelastustaitoja. Jokunen asia oli nuorille jo ennestään tuttua, mutta illan aikana opittiin monia uusia taitoja. Ryhmä vaikutti innokkaalta oppimaan uutta ja auttamaan toisiaan.

24 Sukeltaja 5/2013

Uimahallissa käytiin läpi muun muassa pelastusuinti ja -hyppy, kanisterin ja pelastusrenkaan heitto uhrille, uhrin kuljetustyylit, paniikissa olevan uhrin lähestymistapa sekä uhrin hakeminen pohjasta.

Seuraavana aamuna ryhmä kävi läpi lopun teorian ja pääsi vihdoin tositoimiin avoveteen Rastilan rannalle näyttämään opittuja taitojaan.Vesi oli tähän aikaan vuodesta jo melko kylmää, mutta tästä huolimatta avovesiosuus sujui hyvin. Uhria esittävät nuoret huusivat apua-huudon sijaan ”Pizzaa!”, ettei kukaan vain luulisi hädän olevan oikea. Tämä saikin rannalla olevat ihmiset hymyilemään.

Iltapäivällä pidettiin opituista asioista koe. Koepaperit takaisin saatuaan suurimmalle osalle levisi makea hymy kasvoille. Kurssin vastuukouluttaja piti vielä loppupuheenvuoronsa, ja nuoret lähtivät pikkuhiljaa kotiin päin eri puolille Suomea. Kurssi oli varmasti kaikille hyvin opettavainen, ja uusien ystävien saanti oli varmaa.

Syvän vveoditeuns sana-ar Kun olet selvittänyt kuvavihjeet, pystysarakkeeseen muodostuu vedenalaisesta maailmasta tuttu käsite.

Onnea matkaan!

6.

7. 8.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

5. 7.

8.

9.

9.

1.

2.

3.

SANA-ARVOITUKSEN RATKAISUN LÖYDÄT SIVULTA 39.

Oikaisu RIIKKA KETO-TIMO

NEN

KESÄKUUN Sukeltaja-lehteen 3/2013

oli pujahtanut virhe. Sivulla 24 jutussa Norppa testaa – sukelluskuvaaminen oli kuva norpasta ja alla tekstissä jutun kirjoittaja Mikko Timonen kertoo itsestään.

Kuvassa ei kuitenkaan esiinny Mikko vaan hänen norppakaverinsa Kasper.

Ohessa kuva Mikosta viime kesältä.

Snorklaus- ja uintiharrastusta Mikko on jatkanut muun muassa Urheilusukeltajien kesäleirillä ja nuorisoviikonlopussa sekä perheen omilla retkillä Porkkalan vesillä. Kuvassa ollaan vene- ja snorklausretkellä Porkkalassa.

Pahoittelemme virhettä!

Sukellusta,

tutkimusta ja seminaari Ojamolla OJAMON KAIVOKSELLA JÄRJESTETTIIN SYYSKUISENA LAUANTAINA SUKELLUSTURVALLISUUSAIHEINEN DAN DIVERS DAY. PÄIVÄ PITI SISÄLLÄÄN SUKELLUKSIEN LISÄKSI TARPEELLISTA TUTKIMUSTA.

TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVAT ANNE RÄISÄNEN-SOKOLOWSKI JA PASI MANNERKOSKI

AAMU ALKOI sukelluksilla, joiden yhteydessä DANin tutkijat

tekivät vapaaehtoisille sukeltajille testejä ja mittauksia osana DAN Safety Stops -kiertuettaan. Päivä jatkui Tytyrin kaivoksessa seminaarilla. Tapahtumaa oli järjestämässä Sukeltajaliiton DAN liittokouluttaja Anne Räisänen-Sokolowski.

– Sukeltajilta tutkittiin muun muassa virtsan ja veren tiheyttä ennen sukellusta ja sen jälkeen sekä kuvattiin sydän dopplerilla kuplien havaitsemiseksi. Tavoitteena on selvittää, miltä osin sukelluksella tapahtuva kuivuminen korreloi kuplien määrään, ja miltä osin muut, esimerkiksi geneettiset, tekijät vaikuttavat kuplien syntyyn. Kuplia syntyy lähes kaikilla sukelluksilla, tämän jo tiedämme, hän kertoo.

DANin tutkijoiden mukaan tämä tutkittu sukeltajaryhmä poikkesi kaikista tutkituista ryhmistä ympäri Euroopan.

– Sukeltajat olivat enimmäkseen hyvin pitkälle koulutettuja ja kokeneita tekniikkasukeltajia. Heillä myös esiintyi enemmän kuivumista kuin muilla tutkituilla ryhmillä, Anne RäisänenSokolowski toteaa.

Iltapäivän seminaarissa erityisesti kiinnostusta ja keskustelua herätti tanskalaisen sukelluslääkärin Ole Hyldegaardin luento, jossa hän esitti, että siirtyminen trimiksistä nitroksiin olisi turvallisempaa tehdä nykyistä suositusta matalammassa syvyydessä.

Anne Räisänen-Sokolowski on tyytyväinen päivän kulkuun.

– Päivä onnistui loistavasti ja upea sää kruunasi sukellukset.

Päivään osallistui noin 90 sukeltajaa. Saimme paljon kiitoksia sekä osallistujilta että DANin tutkijoilta; he kiittelivät erityisesti

26 Sukeltaja 5/2013

erinomaisia tutkimusolosuhteita Luksian tiloissa. Mietinnässä on, miten yhteistyötä voisi jatkaa myös tulevaisuudessa.

ps?

Sto Mikä DAN Safety

DAN eli Divers’ Alert Network on kansainvälinen sukellusturvallisuutta ja sukeltajien ensiaputoimintaa edistävä järjestö, joka tekee myös omaa tutkimusta. DAN Safety Stops -tapahtumilla juhlistetaan DANin 30-vuotista taivalta. Tapahtumissa mitataan sukeltajien elintoimintoja ennen ja jälkeen sukelluksen, ja saatua tietoa käytetään sukellusturvallisuustutkimuksissa.

Tapahtumia järjestetään ympäri Eurooppaa, ja niissä on tutkittu jo 5 000 sukeltajaa.

Sukellukset tehtiin Luksian eli Länsi-Uudenmaan aikuisopiston laiturilta.Vastarannalla on Meriturvan Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen harjoittelualue.

DANin tutkimuskoordinaattori Max Pieri kuuntelee doppler-ultraäänilaitteella sukeltajan sydämen verenkiertoa havaitakseen mahdolliset kuplat.

Päivä onnistui loistavasti ja upea sää kruunasi sukellukset.

Lämpökameralla tutkittiin, miten keho menettää lämpöä sukelluksen aikana. JP Vuorio mittaamassa ja Anne Räisänen-Sokolowski seuraa tutkimusta.

Sukeltajilta tutkittiin virtsanäyte ennen ja jälkeen sukelluksen ja sen tiheys mitattiin. Lisäksi otettiin sormenpäästä verta, josta määritettiin hematokriitti. Yhdessä nämä kaksi tutkimusta kertovat sukeltajan kuivumisen asteesta.Testausvuorossa Hanna Halonen.

Sukeltaja 5/2013 27

Jääsahan teroitus – lyhyt oppimäärä

KUKAPA EI OLISI JOSKUS NOITUNUT PAKSUA JÄÄTÄ JA TYLSÄÄ SAHAA. JÄÄN PAKSUUS HOITUU LUONNOSTAAN, MUTTA SAHAN VOI TARVITTAESSA TEROITTAA NOPEASTI KOTIKONSTEIN. TEKSTI JA KUVAT TAPANI KALLIONIEMI

1 Ennen aloittamista kannattaa ottaa esille tarvittavat työvälineet: tukeva ruuvipenkki, hyvälaatuinen viila ja jakoavain.

28 Sukeltaja 5/2013

Sahaa voi teroittaa myös kulmahiomakoneella, joka onkin varsin nopea konsti.

Tosin sillä myös pilaa terän yhtä nopeasti, vaikka käyttäisi lamellilaikkaa. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun varaa riittävästi aikaa ja kunnon työvälineet sekä hyvän ja tukevan paikan. Polven päällä ei tämäkään homma onnistu.

3

2

Teroitus on hyvä aloittaa viilaamalla terä sisäpuolelta yhdensuuntaisin vedoin.Yleensä 5–10 työntöä riittää, ellei sahalla ole osuttu kiveen tai muuhun kovaan esineeseen. Huomaa, että terän hampaat ovat vasen- ja oikeakätisiä.Toisin sanoen puolet hampaista viilataan vasemmalta ja loput oikealta puolelta.

4

Tee lopuksi yksi tai kaksi työntöä terän yläpuolelta.

Tarkista hampaiden jaotus; hampaat ovat vuorotellen vasemmalle ja oikealle kääntyneinä. Isommalla jaolla sahaus on leveämpi ja pienemmällä jaolla saattaa sahaus ”ahdistaa”. Kaikkien hampaiden on oltava linjassa, hampaiden suuntaus käy kätevästi jakoavaimella kääntämällä.

5 Hampaiden on oltava myös syvyyssuunnassa yhtä pitkällä. Aseta saha tasaiselle alustalle ja katso, että kaikki hampaat ottavat alustaan kiinni. Ellei, niin taas jakoavain käyttöön ja säätämään.

6 Vasemmanpuoleinen hammas on liian matalalla eli se ei tee töitä sahatessa.

Sukeltaja 5/2013 29

Vakava veneonnetto 30 Sukeltaja 5/2013

SYYSKUINEN SUNNUNTAI KOUVOLAN VUOHIJÄRVELLÄ. KAKSI VENETTÄ TÖRMÄÄ VAKAVIN SEURAUKSIN LAUTANIEMEN EDUSTALLA SELKÄLUODON LÄHELLÄ. OSAPUOLINA OVAT KUUDEN HENGEN HARJOITUSPORUKKA KILPASOUTUVENEELLÄ JA MOOTTORIVENEELLÄ KAKSI KAVERUSTA, JOTKA AJOIVAT KOVAA TARKOITUKSENA KÄÄNTYÄ LAUTANIEMESSÄ. TUON NIEMEN EDUSTALLA TÖRMÄYS TAPAHTUU.

TEKSTI LEENA KOIVUMÄKI KUVAT MERJA ELIJOKI

KAIKKI VENEISSÄ olleet joutuvat veden varaan. Heistä kaksi on-

nistuu uimaan Selkäluodolle, ja sieltä he toteavat, että yksi soutajista makaa vedessä liikkumattomana ja kolmea soutajaa ei näy missään. Karikolle uivat myös moottoriveneessä olleet. Soutuvene on uponnut ja moottorivene kelluu vaurioituneena järvellä.

Selkäluodolta lähtee kaksi loukkaantunutta uimaan maihin apua soittamaan. Luodolle jääneet näkevät heidän päässeen rantaan, mutta sen koommin heistä ei kuulu mitään.

Törmäyksestä aiheutuneen kovan rysähdyksen ja sitä seuranneet avunhuudot kuulee Hillosensalmen rantalaiturilla matoongella oleva Tyyne Virtanen. Vähän aiemmin oli samaiselta laiturilta lähtenyt kaksi henkilöä järvelle moottoriveneellä. Tyyne Virtanen ilmoittaa hätäkeskukseen havainnoistaan.

MONIPUOLINEN HARJOITUS

muus

Onneksi tämä oli vain alkuasetelma 22.9. pidetyssä vesipelastusharjoituksessa, jonka tavoitteena oli Vapepan eri ryhmien keskinäisen yhteistyön ja viranomaisyhteistyön kehittäminen.

Yhteisharjoitukseen osallistui noin sata henkeä. Näin laajoja harjoituksia pidetään vain yksi vuodessa, joten sen onnistumisella on suuri merkitys yhteistoiminnan varmistamisessa.

Harjoituksen toiminta jakautui pelastustehtäviksi. Kun pelastustoiminnanjohtaja oli antanut poliisille tiedon kadonneista henkilöistä, jatkoi pelastuslaitos omaa pelastustehtäväänsä eriytettynä Vapepa-harjoituksesta.

Sukellusryhmän osuus oli etsiä kaksi hukkunutta, ja Vapepamaastoetsintäpartion etsiä maastoon lähteneet loukkaantuneet.

Poliisi, pelastuslaitos ja radioamatöörit avustivat etsinnöissä.

Harjoituksen suunnitellut ja johtanut Sami Kuivainen totesi harjoituksen saavuttaneen tavoitteensa pääosin loistavasti.

– Pääsimme ensimmäistä kertaa kunnolla harjoittelemaan yhteistyötä pelastuslaitoksen pelastussukellusryhmän kanssa.

Harjoitus oli täysin verrattavissa oikeaan hälytystehtävään. Saimme pelastuslaitokselta harjoituksen jälkeen erittäin positiivista palautetta sekä kiitosta. Ennen kaikkea harjoitus oli oppimistilanne, josta saimme varmuutta omaan toimintaamme, totesi Kuivainen.

Kuivainen kertoi, että harjoituksen suunnittelu aloitettiin jo maaliskuussa yhdessä muiden Kouvolan paikallistoimikunnan edustajien kanssa. Suurin haaste oli luoda kokonaisuus, josta jokainen saisi irti mahdollisimman paljon. Kuivainen kiitteli

Sukeltaja 5/2013 31

(Vasemmalta lukien) Taavi Hynynen, Juha Pynnönen Ja Kari Savolainen tutkivat kartasta ryhmien sijainteja.

Kari Savolaista, Merja Elijokea, Tapani Kallioniemeä ja Erno Olkkosta vinkeistä, mitä vesistöharjoituksessa tulisi ottaa huomioon. Harjoituksen toteutusapuna hänellä oli omasta ryhmästä Vapepa-sukellusryhmänjohtaja Teemu Elk. OPPIA VAPEPA-SUKELLUSKURSSILTA

Samana viikonloppuna Kouvolassa järjestettiin Vapepa-sukelluskurssi. Kolmipäiväiselle kurssille osallistui 21 oppilasta. Kurssi oli jatkokurssitasoinen. Kurssin loppuharjoituksena oli löytää nuo onnettomuudessa hukkuneet. Sukeltajat toimivat rauhallisesti ja määrätietoisesti. Kurssilla oppimiaan taitoja hyödyntämällä uhrit löytyivät, joten siltäkin osin harjoitus onnistui ja oppilaat suoriutuivat loppuharjoituksesta. Harjoituksen suunnitellut ja siitä vastannut Sami Kuivainen kehui erittäin motivoituneita oppilaita, jotka antoivat kaikkensa harjoitukseen. He saivat paljon eväitä toimia viranomaisten kanssa sekä käsityksen siitä, mitä Vapepa on ja mitä sukeltajilta odotetaan.

Vapepa-valmiuskouluttaja Kari Savolainen myös kehui sukelluskurssia.

– Olen varma, että näistä sukeltajista tulee olemaan todella suuri apu viranomaisille!

HALU AUTTAA VEI KURSSILLE

Anssi Toikka kiinnostui Vapepa-kurssista, kun hänen seuransa Kouvolan Vesikoiden Vapepa-toiminta lähti hiljattain uuteen vauhtiin pienen hiljaiselon jälkeen.

32 Sukeltaja 5/2013

– Ajatus siitä, että oman harrastuksen myötä voisi auttaa toisia ihmisiä, sai minut ilmoittautumaan kurssille. Itse kurssin sisältö oli mielestäni monipuolinen ja antoisa. Itse vielä kohtuullisen kokemattomana sukeltajana sain paljon tietoa muun muassa vedenalaisista etsintätavoista, etsittävän kohteen nostosta ja niihin käytettävästä välineistöstä. Myös yhteistyöhön viranomaisten kanssa ja yleiseen toimintaan etsintäpaikoilla saatiin hyvät kurssitukset. Kurssin loppuhuipennuksena ollut yhteistoimintaharjoitus Vuohijärvellä oli onnistunut ja mielenkiintoinen kokemus. Sen myötä sai hyvän tuntuman siihen, minkälaista toiminta on, jos joskus tulee tositilanne eteen, Anssi Toikka sanoo.

TÄRKEÄ YHTEISTYÖMUOTO

Kari Savolainen kertoi, että harjoituksen palautetilaisuuden puheenvuoroista päätellen harjoitus meni loistavasti. Sukeltajat löysivät hukkuneet. Vapepa-partiot löysivät maastoon lähteneet, ja heille annettiin kriisiapua. Yhteistoiminta eri osapuolien välillä toimi hyvin. Kaikki harjoituksen osapuolet korostivat vastaavien tilaisuuksien tärkeyttä taitojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä eri tahojen yhteistyön hiomiseksi. Ainoastaan viestiyhteydet takkusivat tällä kertaa lähinnä laiteongelmien vuoksi, mutta siitäkin selvittiin käyttämällä vaihtoehtoisia viestintävälineitä. Sukeltajien omassa palautetilaisuudessa merkittävin kehitystarve nähtiin tehtävänantojen selkeydessä ja niiden oikein ymmärtämisessä.

Kiitokset mukana harjoituksessa olleille • Sami Kuivainen, harjoituksen suunnittelu ja johto,Vapepa-hälytysryhmän johtaja • Teemu Elk,Vapepa-sukellusryhmän johtaja • Kari Savolainen,Vapepan valmiuskouluttaja • Sukeltajaliitto ry • Sukellusseura Vesikot • Vapepan Kouvolan paikallistoimikunta • Poliisi • Kymenlaakson pelastuslaitos • Erno Olkkonen,Vapepa-liittokouluttaja • Merja Elijoki, Sukeltajaliiton Laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta • Tapani Kallioniemi, Sukeltajaliiton Laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta

Sukeltaja 5/2013 33

Kolumni

KOLMAS LÄHDE

TANELI TIILIKAINEN VALO RY:N ERITYISASIANTUNTIJA: EU-RESURSSIT JA KUNTAYHTEISTYÖ TANELI.TIILIKAINEN@VALO.FI

Kunnat liikunnan ja urheilun tukena KUNNAT OVAT yksityistalouksien jäl-

keen liikunnan ja urheilun suurin rahoittaja. Ne luovat edellytyksiä liikkumiselle rakentamalla olosuhteita ja tukemalla seurojen toimintaa. Perinteistä kansalaistoimintaa tuetaan yleisillä toiminta-avustuksilla ja subventoimalla kunnallisten sekä yksityisten tilojen käyttöä.

SEURAT OVAT nykyään myös palve-

luiden tuottajia. On toivottavaa, että palvelujen tuottamisen rahoitusta ei

tövuorojen jakoon liittyviä kekseliäitä ratkaisuja, joista hyötyvät sekä kunta että seurat. Valon strateginen tavoite on osoittaa seurojen avustamisen merkitys sekä varmistaa, että käyttövuoropolitiikka tukee seurojen toimintaa ja liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteen edistämiseksi Valo kerää kunnista hyviä ja huonoja toimintamalleja erilaisista ratkaisuista teemaan liittyen.

Esimerkit ovat tervetulleita niin liikuntajärjestöiltä, seuroilta kuin kunniltakin.

Kunnilla tulisi olla kirjalliset periaatteet, jotka ohjaavat käyttövuorojen ja avustusten jakoa. oteta perinteisen kansalaistoiminnan varoista, vaan se toimii seuran näkökulmasta lisävälineenä toiminnan laajentamiselle tai muun lisäarvon tuomiselle.

KUNTIEN taloudellinen tilanne ei ole

kehuttava. Lisärahan vaatimisen sijaan nyt on löydettävä avustuksiin ja käyt-

34 Sukeltaja 5/2013

USKOMME, että tuomalla esiin hyviä

toimintamalleja, kunnat voivat tehdä päätöksiä, jotka tukevat aktiivista elämäntapaa. Pidämme hyvänä lähtökohtana, että kunnilla on virallisessa elimessä hyväksytyt kirjalliset periaatteet, jotka ohjaavat käyttövuorojen ja avustusten jakoa. Näin vältetään tilanne, jossa vuorot ja avustukset jaetaan

vakiintuneen, vuosia vallinneen tilanteen mukaan, jolloin lajien nykyisen toiminnan määrä ja laatu jäävät huomioimatta.

SEUROJEN omavalvonnan lisääminen

on tuonut hyviä tuloksia. Mallissa jokin tietty liikuntapaikka on nimetty yhden seuran käyttöön, jolloin kunta on voinut luopua tilojen valvonnasta ja säästänyt kustannuksissa. Käytäntö on tuonut tiettyä omistajuuden tunnetta, ja paikat on pidetty hyvässä kunnossa ilman ulkopuolista valvontaa. Vastuun lisääminen seuroille on toiminut myös silloin, kun yhdelle lajille määritellyt käyttövuorot on annettu lajin seuroille keskenään ratkaistavaksi. Tämä on ohjannut seurat tekemään yhteistyötä keskenään, ja ratkaisu on löydetty.

ISO KYSYMYS monessa kunnassa on,

siirretäänkö yleiseen toiminnan avustamiseen käytetyt rahat kokonaan käyttövuorojen subventointiin tai toisin päin. Tällä säästettäisiin byrokratiassa ja vältettäisiin tilanne, jossa toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan pois. Mikä on kantamme tähän? Mitä sellaista merkitystä toiminta-avustuksella on seuralle, mitä ei voitaisi kompensoida lisäämällä käyttövuorojen subventioita, tai mikä on muiden avustusten ja yhteistyömuotojen merkitys, ovat kysymyksiä, jotka vaativat avaamista ja perusteluja. Otan mielelläni vastaan näkemyksiä näistä sekä kokemuksia hyvistä ja huonoista toimintamalleista.

Varusteet

Lämpimin jaloin syviin vesiin FOURTH ELEMENT HOTFOOT -sukat so-

veltuvat erinomaisesti kylmän veden sukelluksiin. Sukkien sisäpinta on fleeceä, minkä ansioista sukat ovat erittäin lämpimät jalassa. Ulkopinta on vettähylkivää kangasta, joten sukka ei pääse kastumaan. Sukat on muotoiltu jalkojen mukaan, joten ne pysyvät hyvin jalassa myös pukua riisuttaessa.

Suositushinta 42 euroa. www.ursuk.fi

Lego-leikit viedään merelle Uusi kirja: Sukelluskuvaus

RANNIKKOVARTIOSTON nelivetoauto ja su-

keltajien vene vievät Lego-leikit merimaisemiin. Pukeudu sukellusvarusteisiin ja sukella syvyyteen.

Ohjaa sukeltajaa megafonin avulla. Raportoi sen jälkeen maihin radiopuhelimella. Paketti sisältää kaksi minihahmoa: veneen kuljettajan ja sukeltajan. Kaiken kaikkiaan LEGO® City 60012 -paketti sisältää 128 osaa. Suositusikä on 5–12 vuotta.

Hinta 14,95 euroa.

Shop.lego.com

SUKELTAJALIITON julkaisema uunituore kir-

ja, Sukelluskuvaus, antaa lukijalle eväät parempiin sukelluskuviin. Mikko Voipion kirjoittama ja kuvittama teos on ensimmäinen suomalainen digitaalista sukelluskuvausta käsittelevä kirja. Kirja sopii oppikirjaksi valokuvauksen perusteet hallitsevalle sukeltajalle, joka haluaa kehittyä kuvausharrastuksessaan. Teos sopii myös kurssikirjaksi.

Hinta 28 euroa. www.sukeltaja.fi

Urheilulasit koviin olosuhteisiin HEAD JAGUAR LSR+ ovat täydellisesti muotoil-

lut vesiurheilulasit vaativalle käyttäjälle. Lasit on valmistettu erittäin pehmeästä silikonista.

Taivutetut linssit antavat laajemman näkökentän. Remmi on nopeasti säädettävissä. Huurtumattomissa linsseissä on UV-filtteri.Valikoimassa on useita värivaihtoehtoja. Lasit toimitetaan kätevässä säilytyspussissa.

Hinta 42 euroa. www.sukelluskeskus.fi

Tehokasta vastusta vesitreeneihin

Täydellinen kuivapuku

AQUA NORDICJET on mainio harjoitusväline

WATERPROOF D1 Hybrid ISS

vesijuoksuun, vesisauvakävelyyn ja lihaskuntoharjoitteluun matalassa ja syvässä vedessä.Vesi virtaa tiimalasin muotoisen onton sauvan läpi, mikä antaa harjoittelulle uuden haasteen. Nyppyläpintainen kahva hieroo käsiä treenin aikana.

Sauvakävely vedessä vahvistaa lihaksia sekä parantaa liikkuvuutta ja koordinaatiota. Laadukkaasta materiaalista valmistettu harjoitusväline kestää pitkään.

Hinta 39 euroa. www.essenuoto.fi

-kuivapuvussa on kiristämättömät, sään ja kemikaalien kestävät silikonimansetit kaulassa ja ranteissa sekä reilut vahvikkeet haaroissa.

Lisäksi puvussa on uudenlainen eristekerros sisävuorin ja vesitiiviin kerroksen välissä. Puvussa pysyy kuivana, koska kondenssikosteus ei kerry sisävuoriin. Myöskään paksua alusvaatetusta ei tarvita, sillä eristekerros vähentää aluspuvun tarvetta.

Hinta 1 799 euroa (Sh. 1 999 euroa) www.varuste.net Sukeltaja 5/2013 35

Tapahtumaraportti

Tapahtumasta raportiksi ja edelleen opiksi SUKELTAJALIITON nettisivuilta Materiaalit-kansiosta löytyy

tapahtumaraportin lomake. Se on mallipohja, jota voi käyttää ilmoittaessaan mistä tahansa onnettomuus- tai läheltä piti -tilanteesta. Aivan yhtä hyvin käy vapaamuotoinen sähköposti, puhelinsoitto tai joku muu raporttipohja.

Tapahtumaraportit ovat tärkeitä. Niiden pohjalta koulutus jalostuu ajanmukaiseksi opiksi. Syyllisiä ei haeta, mutta vastaavia tilanteita yritetään jatkossa ehkäistä.

Sukeltajaliiton toimisto ottaa tapahtumaraportit vastaan ja käsittelee ne luottamuksellisesti. Raportteja pui laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunnan nimetty työryhmä, joka määrittelee yhdessä koulutuspäällikön kanssa suosituksia koulutusmateriaaliin, käytäntöihin tai tiedotteisiin.

Käytäntö on samankaltainen myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tulevaisuuden tavoitteena on yhdenmukaistaa raportointia niin, että muut Pohjoismaat voisivat hyödyntää anonyymejä oppeja toisista maista entistä paremmin. Tapahtumaraporttien pohjia muokataan myös yksinkertaisemmiksi ja yhdenmukaisemmiksi ja tarkemmat tiedot pyritään keräämään vasta tutkinnan aikana.Valitettavan usein raportteja ei kuitenkaan saada, ja tällöin tiedot koostuvat pääosin median tiedoista. Faktoja pyritään keräämään mahdollisuuksien mukaan tunnetuista tapauksista myös kyselemällä, jos tämä sopii tilanteeseen.Vakavissa onnettomuuksissa oppia kaipaa moni, mutta informaation saaminen on hankalaa ja vaatii hienovaraisuutta.

Asiasta puhuttiin syksyllä pohjoismaisten edustajien kanssa, kuten viime vuonnakin. Tiettyjä trendejä on havaittavissa: • Tapahtumaraportteja tulee huomattavan vähän.

• Painekammiohoitoon hakeudutaan etenkin lievissä tapauksissa yleensä vuorokausi liian myöhään.

• Tekniikkasukeltajat ovat alkaneet näkyä tilastoissa, kuten myös rebreatherit.

Pohjoismaisella tasolla muutokset vuositasolla näkyvät samankaltaisena. Sukellusmatkailun myötä painekammiohoidon tarpeita syntyy pitkien sukellusjaksojen loppupuolella, kuten leireillä ja liveaboard-viikoilla. Usein näihin liittyy myös kehon kuivuminen, korkea ilmanala (esimerkiksi vuoristo tai lentäminen), lukuisat dekompressiosukellukset tai lukuisat dekompressiosukellukset saman sukellusjakson aikana. Tekniikkasukelluksessa ongelmat ovat liittyneet yleensä sukellusmenetelmien hallitsemiseen ja rebreather-onnettomuuksissa hengityskaasuihin.

Suomalaisia lajin parissa menehtyy noin 2–3 vuosittain, kun harrastajia eri kriteereillä mitattuna on jopa 40 000.

Painekammiohoitoja tehdään muutama kymmenen vuodessa, ja tapahtumaraportteja Liiton toimisto on vastaanottanut alle kymmenen vuodessa viime vuosien aikana.Voit osallistua sukellusturvallisuuden kehittämiseen kertomalla omat havaintosi. Erityistoiveenamme on kuulla niistä hyvin päättyneistä tilanteista, joissa kuitenkin on kaikille jotain opittavaa!

MATTI ANTTILA LAITESUKELLUS- JA TURVALLISUUSVALIOKUNTA

Jalat pinnan 1.

Aloita ottamalla alkuvauhtia ylöspäin.

Levitä kädet ja jalat.

2.

Paina voimakkaasti kädet alas kylkiin ja tuo samalla jalat yhteen.

Näin saat ylävartalosi nousemaan vedenpinnan yläpuolelle.

edellä alle

TEKSTI IRENE SAVOLAINEN KUVAT ANTTI ISKALA

JALAT EDELLÄ -TEKNIIKKAA KÄYTETÄÄN ERITYISESTI SILLOIN, KUN HALUTAAN SUKELTAA TUMMIIN TAI SAMEISIIN VESIIN. SILLOIN PINNALTA EI PYSTY EROTTAMAAN, MITEN SYVÄÄ TAI MILLAINEN POHJA ON KYSEISESSÄ KOHDASSA. JALAT EDELLÄ LASKEUTUMINEN ON TURVALLISEMPAA KUIN PÄÄ EDELLÄ SUKELTAMINEN, JOS PINNAN ALLA ONKIN KIVIÄ, PUUNRUNKOJA TAI MUITA ESTEITÄ. TEKNIIKKAA HARJOITELLAAN SNORKKELISUKELLUKSEN PERUSKURSSILLA.

3.

Kun olet kokonaan pinnan alla, saat lisää syvyyttä, kun nostat kätesi pään yläpuolelle.

4.

Pidä kädet tiukasti kyljissä ja jalat yhdessä, kun vajoat pinnan alle.Vartalosi paino vie sinua alaspäin.

Turvallinen tekniikka kohteeseen, jonka olosuhteita sukeltajan on vaikea ennakoida.

5.

Lopuksi tee taitto eteenpäin ja nauti sukelluksestasi.

Sukeltaja 5/2013 37

Kuva-albumi Kevätjäillä JAAKKO ALA-HIIRO

38 Sukeltaja 5/2013

Luonnon kehystämä KUVA ON otettu huhtikuussa 2012

Kuorelammella Kajaanissa. Sukeltamisesta jään alle pääsiäisen aikaan on tullut perinne kasvattiseurani Kainuun Urheilusukeltajat ry:n aktiivisten jäsenten kanssa. Tällä kertaa läsnä olivat Jouko Keinänen, Jussi Ala-Hiiro, Aimo Haverinen sekä Inka Keinänen ja minä.

Kevätaurinko oli sulattanut lumet metsistä, eikä jään päälläkään ollut lunta.Vesi oli kirkasta ja valoa riitti, joten näkyvyys oli loistava.Veljeni Jussi oli aloittamassa sukellustaan, kun keksin laittaa kameran objektiivin avannonteossa syntyneen jääpalan sisään ja ikuistaa hetken. Jäähän kairatusta reiästä sain kuvaan aiheeseen sopivan kehyksen.

OIKEA VASTAUS: SUKELTAJA

Kauden kohde / Louhosareena, Nilsiä

Louhosareenalla tapahtuu

40 Sukeltaja 5/2013

NILSIÄN LOUHOSAREENA ON HIENO JA KIRKASVETINEN NOIN 11 METRIÄ SYVÄ ENTINEN AVOLOUHOS, JOHON ON RAKENNETTU MYÖS SUURI ESIINTYMISLAVA JA KATETTU KATSOMO. SUKELTAJIEN LISÄKSI PAIKAN VALTAAVAT KESÄISIN ERILAISET MUSIIKKITAPAHTUMAT. TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVAT LOST DIVERS RY

Hyvää palautetta kerännyt Tahko Dive saa jatkoa syksyllä.

NILSIÄN LOUHOSAREENAN menneestä kvartsinlouhinnasta ker-

too pohjan puhtaanvalkoinen kvartsihiekka. Louhoksen vesi on kauniin laguuninsinistä. Louhostoiminta aloitettiin sotien jälkeen 1940-luvulla, ja se päättyi vuonna 1983. Louhos otettiin virkistyskäyttöön vuonna 2004.

Veteenmenopaikka on hiekkapohjainen, sopivan jyrkästi syvenevä ja aivan parkkipaikkojen vieressä. Kohde on helppo aloittelijallekin, mutta mukava myös kokeneelle sukeltajalle. Hyvällä säällä louhos on erinomainen paikka valokuvaukseen. Isomman altaan kiertää rauhallisella tahdilla reilussa tunnissa. Näkyvyyttä on 10–15 metriä.

YLEISÖ MUSTISSA

Vuoden 2012 joulukuussa Louhosareenalla pidettiin Diversnight-sukellustapahtuma, minkä jälkeen järjestävän seuran Lost Divers ry:n puuhamiehet pohtivat, että moni innokas jäi pois tapahtumasta sen myöhäisen ajankohdan vuoksi.

– Päätimme sitten järjestää sukellusvenetsialaiset eli kesäkauden päättäjäiset elokuun lopussa ja markkinoida tapahtumaa aktiivisesti, kertoo Kari Korhonen.

Tapahtuma sai nimekseen Tahko Dive, ja ohjelma rakentui sukelluksista ja luennoista vapaata yhdessäoloa unohtamatta.

– Mietimme vaihtoehtoa pitää luennot muualla, mutta päädyimme pitämään koko shown areenalla, koska näin homma pysyi paremmin hanskassa ja jatkossa kaikki muistavat toisensa mustista aluspuvuista seminaariasuna, Kari kertoo.

JATKOA SEURAA

Irene Savolainen osallistui tapahtumaan.

– Kohde on sopiva kaikille: ei liian syvä, ei liian matala, vesi kirkasta ja periaatteessa pohja on vaaleaa kiveä, joka on levän peitossa. Sukellusrata, joka piti kiertää, oli hauska ja haastava.

Järjestelyt olivat tip-top, ja silti oli rento fiilis. Sinne oli tultu pitämään hauskaa!

Luennoista Irenen mieleen jäi erityisesti Klaus Berghemin ja Ulla-Riitta Moilasen esitys Outokummussa avattavasta sukelluspaikasta sekä Sami Paakkarisen esitys sukelluskuvauksesta.

Kari Korhonen lupaa Tahko Divelle jatkoa.

– Tarkoitus on tehdä tapahtumasta jokavuotinen ja isompi, ja kaikki olivat sitä mieltä että, ovat ensi vuonna taas tapahtumassa mukana. Tervetuloa 29.–31.8.2014 mukaan joukkoon tummaan! hän kutsuu. www.tahkodive.fi www.lostdivers.fi

Sukeltaja 5/2013 41

Syvästä päästä / Marko Räihä, Sukeltajaliiton varapuheenjohtaja, Nousu ry:n puheenjohtaja

Silmänräpäykset menneisyydestämme AKTIIVISET hylkysukeltajat saavat nauttia Suomen vesissä mo-

nin tavoin ainutlaatuisista ja runsaslukuisista hylkysukelluskohteista. Lukuisten modernimpien metallirakenteisten sotasekä kauppa-alusten lisäksi löytyy runsaasti komposiitti- ja puurakenteisia hyvin säilyneitä satoja vuosia vanhoja laivahylkyjä. Olemme onnekkaita tämän ainutkertaisen mahdollisuuden äärellä.

SUKELTAMISEN sekakäyttäjänä nautin lähes kaikenlaisesta su-

keltamisesta. Hylkysukeltamisen parhautta on koskematon hylky, joka on kuin aikakoneen tuoma silmänräpäys menneisyydestämme: täysin ehjä laiva kaikkine varusteineen juuri sellaisena kuin se oli uppoamishetkellään. Kolmiulotteinen kuvajainen ajasta, jota ei enää ole. Hylkyä kiertäessään voi vielä nähdä merimiehet kannella täydessä työn tohinassa vaikkakin vain omassa mielikuvituksessaan. Toivoakseni monet hylkysukeltajat ovat voineet jakaa kokemukseni tällaisista hienoista sukelluksista. on harvojen etuoikeus?

Mikä kuluttaa ja rapauttaa hylkyjä niin voimalla ja vimmalla? Miksi tarvitsee olla ensimmäisten kävijöiden joukossa nähdäkseen hylyn koskemattomana?

HARVA OSAA ja tietää, miten käsitellä ylös nostetut esineet oi-

kein, että ne myös säilyvät. Lujaksikin mielletyt metalliset esineet tuhoutuvat ja tärveltyvät jopa minuuteissa, kun ne joutuvat tekemisiin kuivan ilman kanssa. Nostot ja museointi on jätettävä alan ammattilaisille, jotka tietävät miten toimia. Konservointi on parhaimmillaan maallikolle täyttä alkemiaa.

SUKELTAMISTA harrastetaan ryhmissä, joten miten on mah-

dollista, ettei hylkyjen ryöstelystä jäädä kiinni? Varmasti joku muukin tietää tästä itse tekijöiden lisäksi. Kukaan ei ryöstele yksin. Sukellusvarusteissa mukana kulkevaa sorkkarautaa on vaikea olla huomaamatta. Vaikka et hyväksy toimintaa ja tiedät kuka sitä tekee, niin vaikeneminen asiasta on kuin itse tekisit sitä – annat hiljaisen hyväksynnän toiminnalle. Kieltämättä on paljon helpompaa kääntää katse toisaalle ja olla mukamas tietämättä Kuvassa näkyy tyypillistä asiasta, kuin että nostaa hylynryöstön ennakointia. Kannu kissan pöydälle. Haluatko on asetettu helposti saataville mennä tässä helpoimman odottamaan myöhempää nostoa. kautta vai oletko valmis toimimaan oikein?

STIG GUSTAVSSON

MIKSI TÄLLAINEN kokemus

parini kanssa hyvin sujuvasta sukelluksesta ja kaihoisa ja surullinen näkemästään.

TÄSSÄ OLISI HYVÄ paikka

VALITETTAVASTI olemme

saaneet viime vuosina seurata sivusta lukemattomien hylkyjen tahatonta ja tahallisista turmelemista ja suorastaan suunnitelmallista ryöstelyä – Pallada, Kasuunihylky, Edmund, Munin ja UJ-117 ihan vain muutamia mainitakseni.

VAIKKA OLIN nähnyt aiem-

min valokuvia UJ-117:lla kesken jääneestä väkivaltaisesta kampeamisurakasta, niin siitä huolimatta oli vavahduttavaa viime kesänä nähdä vielä vuosien jälkeen katkennut rautasaha roikkumassa voittajana paikalleen jääneen ruorin pinnassa. Edes jossain oli ylväs hylky ollut kampeajaa vahvempi. Loppusukelluksen ajan mieleni oli samanaikaisesti iloinen

42 Sukeltaja 5/2013

Vaikeneminen asiasta on kuin itse tekisit sitä – annat hiljaisen hyväksynnän toiminnalle.

rehtien sukeltajien kunnostautua ja dokumentoida hylkyjä niillä sukeltaessa. Näitä tietoja voisi helposti kerätä sopivalle www-sivustolle aikatiedon kera, niin tietäisimme tarkemmin ajankohdan jolloin tuhotyöt ovat tapahtuneet. Tämä lisäisi riskiä jäädä kiinni verekseltään kyseenalaisesta toiminnasta. Tällöin olisi isompi kynnys ryhtyä raudan kanssa kampeamaan. Murtomiehen yleisavain ei kuulu sukellusvarusteisiin.

JÄÄVÄTKÖ nämä yhteisen

menneisyytemme aikakirjat sittenkin vain silmänräpäyksiksi kadoten pian lopullisesti ulottuviltamme? En suostu vain seuraamaan sivusta – suostutko sinä?

SUKELTAJALIITTO RY HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ, HALUATKO LISÄTIETOA JÄSENYYDESTÄ, ILMOITUSMYYNNISTÄ TAI YLEENSÄ LIITON TOIMINNASTA? YHTEYSTIEDOT, TAPAHTUMAT JA SEURAT KAUTTA MAAN LÖYDÄT MYÖS INTERNETISTÄ OSOITTEESTA WWW.SUKELTAJA.FI

Sari Nuotio toiminnanjohtaja puh. 040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

Kristiina Karila viestintäkoordinaattori puh. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa?

Tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta: toimitus@sukeltaja.fi

Mika Rautiainen koulutuspäällikkö puh. 0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Riku Verkkomäki jäsenpalveluvastaava puh. (09) 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Heli Halava nuorisopäällikkö puh. 040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

Onko sinulla kiinnostavaa kerrottavaa sukelluksen maailmasta?

Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

Sukeltajaliitto on myös Facebookissa.

Tykkää sivusta ja tule omiesi joukkoon!

www.sukelluspukuloitokari.fi

IIIIIII~II_IIIM(I~~ 11111111 ~