Sukeltaja 3 2001

EI AURINGONLASKUA.

EI HENGENPELASTAJAA.

EI KUKKASORTSEJA JA HELLEHATTUJA.

EI JÄITÄ JA KUPLIVIA JUOMIA.

SUKELTAJA

I 2 11 4 5 '200 I

Sisältö

Huippuvuoretovathyvinpohjoisessa10

- kuraaräpylöihin!

- turvosatamaulkosaaristossa

Sukeltajauudistuu

Tapahtumakalenteri

Kansi:JariPynnönen

Päätoimittaja

Erkki Metsävuori

Kustavintie 9 C 24,2031 oTurku puh koti 02-239 1098, työ 0105424317

Toimitussihteeri

Leena Koivumäki

Kaarikatu 5 A 2, 331 00 Tampere puh. ja fax kot i 03-223 8876 leena.koivumaki@pp.inet.fi

Ilmoitusmyynti

Reijo Vainio

Uudenmaankatu 10 B 61, 20500 Turku puh . ja fax 02-251 3141,0400 -920 855

Puheenjohtaja

Jouko Laitinen

puh. 03-532 0788,050-676 10

Toiminnanjohtaja

Brita Ikävalko

puh . työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516

brita.ikavalko@susl.slu.fi

Koulutuspäällikkö

Mika Rautiainen

puh. työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl.slu.fi

liitto- ja nuorisosihteeri

Riku Verkkomäki

puh. työ 09 -3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi

To imitus jättää vastuun heidän mielip iteistään

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN

LIITTO RY

Radiokatu 20,00093 SLU

Puh. 09-348 1 2258,09-3481 2257

Fax 09-3481 2516

e-mail:office@susl.slu.fi

internet www susl.fi

Paino:HansaprintTurku

Sukeltaja-lehti aloitti ilmestymisensä 1974, ensin Urheilusukeltaja-nimisenä, nimi muutettiin Sukeltaja-lehdeksi 1994. Lehden päätoimittajana on toiminut koko ajan Erkki "Eka" Metsävuori, eli miltei 28 vuottaja ja 138 numeroa Ekan panos lifton toimintaan on ollut monin tavoin ainutlaatuinen, pelkästään lehden luotsaaminen vuosien saatossa välillä ankeinakin aikoina on ollut melkoinen saavutus. Lehti on aina ollut liitolle tärkeä, onhan se liiton tiedotuskanavista ainoa, joka varmasti tavoittaa jokaisen jäsenseuran jäsenen. Nyt lehden teossa koittaa uusi aika, kun Eka lopettaa pftkän uransa lehden päätoimittajana. Asiaa on valmisteltu hyvissä ajoin ennen uuden lehden ilmestymistä, koska uusi lehti on taloudellisesti suurin yksittäinen hanke lifton tähän saakka toteuttamista.

Lehden tulevaisuutta suunnfteltaessa esillä oli useita eri vaihtoehtoja; kuftenkin varsin nopeasti kävi selväksi, että nykyisellä tavalla, pelkästään vapaaehtoisvoimin ei lehden tekoa voida jatkaa, vaan tekijäksi on hankittava yhteistyötaho jostain muualta.Yli kaksi vuotta kestäneiden ja neuvottelujen tuloksena sop imus Onnion Marcom Oy:n kanssa ja jo nyt voi sanoa ettei perusteellinen etsintä ollut turhaa. Lehti numero 4/200 I , eli seuraava Sukeltaja-lehti on ensimmäinen uuden yhteistyökumppanin tekemä Lehti on edelleen liiton pää-äänenkannattaja ja myöskin liiton kokonaan kustantama. Lehden tehtävä on osattaan edistää sukeltamisen etua maassamme, eikä tästä tehtävästä haluttu tinkiä, vaikka tämä seikka sulki pois vaihtoehtoja lehden tulevaisuutta suunniteltaessa

Avovesikauden alussa sukeltamisesta puuttuu rutiini. Ihmisen kyky kestää henkistä kuormftusta joutuu koville, jos epävarmoja asiofta on usefta päällekkäin yhtäaikaa Myös kyky selviytyä yllättävistä tilanteista on huomattavasti parempi, jos sopeutumiselle annetaan aikaa ja tilaisuus.Tämä kannattaa ottaa huomioon ensimmäisten sukellusten aikana.Aloftetaan helpoilla sukelluksilla ja katsellaan ja kuulostellaan, miten varusteet toimivat ja miltä olo muuten tuntuu. Tällä tavalla sopeutetaan itsemme kaikin tavoin elementtiin, josta talven sukellustauon vuoksi on vie r,aar:1nuttu. Näin menetellen sukettaminen ei my,öskään itunnu epämiellyttäväitä vaan hyvältä, niin kuin pitäjikin.

Hyvää ja itl!JlNallista sukelluskesää

Utgivningen av vår tidning startade år 1974, först under namnet Sportdykaren, och år 1994 bytte tidningen namn tili Dykaren Erkki "Eka" Metsävuori har varft chefredaktör för tidningen i nästan 28 år, då tidningen utkommit med I 38 nummer. Eka har gjort en betydande insats i förbundet under alla dessa år. Redan det faktum att han lotsat tidningen genom åren, ibland också under mycket svåra tider, har varft en avsevärd prestation.Tidningen har alltid varit viktig för förbundet eftersom den är den enda av förbundets informationskanaler som säkert når alla föreningsmedlemmar. När nu Eka avslutar sin långa karriär som chefredaktör en ny tid inom tidningen. Vi har förberett detta ärende i god tid före utgivningen eftersom den nya tidningen ekonomiskt är det största enskilda projekt som förbundet hittills har förverkligat

Då vi planerade tidningens framtid hade vi flera alternativ Ganska snart stod det dock klart att vi inte kan fortsätta enbart med hjälp av frivillig arbetskraft, utan vi måste söka oss en ny samarbetspartner. Efter två år av otaliga anbudsbegäran och diskussioner undertecknade vi ett avtal med Onnion Marcom Oy. Redan nu kan vi konstatera att det grundliga sökandet inte var förgäves. Dykaren nr. 4/200 I är den första tidningen som gjorts av förbundets nya samarbetspartner.

Tidningen är fortfarande förbundets främsta språkrör som isin helhet utkommer på förbundets bekostnad. En av tidningens främsta uppgifter är att främja sportdykningens intressen i Finland,och detta ville vi inte ge avkall på fastän det uteslöt flera alternativ med tanke på tidningens framt id.

I av öppet vatten-säsongen saknar dykningen rutin Människans förmåga att kJara av psykisk ansträngning bli r hårt ansatt om många osäkra händelser pågår samtidigt. Förmågan att kJara av oväntade sftuationer är också mycket bättre om vi fårtid och tillfålle att anpassa oss tili dem. Det är skäl att tänka på detta inför den första dykningen.vi med lätta dykningar; tfttar oss omkring ocb Iyssna tili hur utrustningen fungerar och hur vi känner oss i övmgt På detta sätt kan vi anpassa oss tili det element som vi oss från under vintem. @å Känns dykhingen inte heller obehaglig l:Jtan bra, precis som den ska göra.

Jag önskar er en god och trygg dyksommar,

Suomen Urheilusukeltajain Liiton

Sääntömääräinen syyskokous sunnuntaina 21.10.2001 klo 11.00

Lappeenrannan kaupungintalon Valtuustosalissa , Villimiehenkatu 1

Valtakirjojen tarkastus klo 10.00-10.45

Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat.

Tervetuloal Johtokunta

Heillä on puiset kanootit ja ruohokattoiset savimajat, eijuuri muuta.

Minulla on lainassa kilometriä heidän koralliriuttaansa

Ylhäällä:"ColtrionparaskompressoriAfrikan olosuhteisiin: se onniinkarkeatekoinen,että täälläkinvoidaansorvatasiihenvaraosia", Jean-MarieLeClementde St Marcqkehuu.

Oik;Intianvaltamerenturkoosivetäävertoja Haverinkaivoksenedesmenneille,omalaatuisilleväreille.

Vas:SansibarinOneOcean-keskuskäyttää tukialuksenaperinteistädau(dhow)-venettä.

jos haluaa Mnazi Baysta kotiin, täytyy ajaa ensin maastoautolla pari tuntia Mtwaraan, eteläisen Tansanian suurimpaan kaupunkiin. Mtwarasta lennetään tunnin verran potkurikoneella Dar es Salaamiin, Tansanian pääkaupunkiin.

Ai, että ei ole varaa Landcruiseriin ja Eagle Airiin?

Siinä tapauksessa on käveltävä kahdeksan kilometriä laskuveden paljastamaa hiekkarantaa Msimbatin kylään ja ahtauduttava siellä kolmeksi tunniksi kuorma-auton lavalle. Mtwarassa noustaan vuorokaudeksi laivaan, johon mahtuisi vain 500 matkustajaa, mutta johon otetaan niin paljon kuin laiva kantaa, al-

le tuhat kuitenkin

Dar es Salaamista lennetään vielä kellon ympäri jonkin eurooppalaisen pääkaupungin kautta Helsinkiin, jossa on 60 astetta kylmempää kuin Mnazissa.

Voi vain kysyä, miksi kukaan siis haluaisi Mnazi Baystä kotiin?

Eläkepäivät etelässä

jean-Marie Le Clement de St Marcq löysi Mnazi Bayn kolme vuotta sitten. Kaivosteollisuusmies jäi eläkkeelle ja totesi, että koto-Belgian sumuissa hän ei aio eläkepäiviään viettää. Oli löydettävä sovelias paikka, johon voisi perustaa

pienimuotoisen lomakylän, ja jossa voisi sukeltaa Sovelias paikka löytyi Tansaniasta, Mosambikin rajan kupeesta. Nyt jean-Marie isännöi viiden vierasmajan lomakylää ja leirintäaluetta yhdessä kongolaissyntyisen vaimonsa Anifan kanssa. Helmikuusta kesäkuun alkuun, Etelä-Tansanian tuulisimman ja sateisimman ajan, isäntäpari asuu kuitenkin Belgiassa. jean-Marie itse opetteli sukeltamaan jo I 960-luvulla. Sen voi päätellä jo hänen regulaattoristaan. Ei ole Cousteau-Gagnanin voittanutta

Sukeltavia vieraita varten Jean-Mar iella on Bombard-kumivene, viidet täydelliset Spiro-sukellusvarusteet

ja pieni Coltrin kompressori. Kumivene on tosin vain uloimpia riuttoja varten - upeita rantakohteita on jo kävelyetäisyydellä. "Ehdottomasti paras aika tulla tänne on heinäkuusta marraskuuhun. Silloin on parhaat näkyvyydet ja heikoimmat tuulet. ja silloin näkee varmasti valaita", jean-Marie masentaa tammikuista turistia Tammikuussakaan ei ole valittamista. Mikäpä sen mukavampaa kuin heittää majansa ovella larte selkään t -paidan päälle ja marssia 50 metriä mereen Vesi on neljänkympin syvyydessäkin 28-asteista, ja pintavettä voisi kuva illa "kädenlämpöiseksi". Näkyvyys on maksimissaan vain 15

metriä, mutta fauna häikäisee koskemattomuudellaan. Riutoilla kalastetaan koko ajan kotitarpeiksi, mutta veden alla ei voi olla törmäämättä kilpikonniin, napoleoneihin, isoihin pallokaloihin ja vielä isompiin papukaijakaloihin puhumattakaan kaikesta korallikaupunkien pienimuotoisemmasta suhinasta.

Riutan asukista illa11isen tähdeksi

Vuo rokauden täys ihoito omassa pyöreässä, lehväkattoisessa beton imajassa maksaa 25 dollaria. Majoitus on karu, mutta käytännöllinen: sängyissä ei ole valittamista, moskiittoverkot on talon puolesta ja merituuli puhaltaa vilvoittavasti majan läpi . Öisin voi toisinaan olla tarpeen jopa vetää lakana päälleen Oman teltan saisi pystyttää viidellä dollarilla, mutta ruuat pitäisi kalastaa ihan itse

Sukellus maksaa 25 dollaria kaik in varustein, 10 dollaria pelkältä pullolta. "Pieniä hintojen korotuspaineita tosin on", Jean-Marie vihjaa, "mutta ei kovin merkittäviä". Lähin puhelin on kahden tunnin ajomatkan päässä, joten hätätapauksia varten Jean-Marie on hankkinut sate ll iittipuhelimen Eurooppalaisessa umpiossa ei ku itenkaan tarvitse elää, sillä Afrikka alkaa heti aidan takaa - ainakin niille , jotka osaavat vähänkin suahilia

Illallinen nautitaan palmukatoksen alla yhdessä isäntäväen kanssa. Saisiko olla papukaijakalaa vai (äskettäin meressä tapaamaasi) langustia? Belgialaisittain maustettua bluefishiä, rapuisaa majoneesia? Jälkiruuaksi mehevää mangoa vai tuoretta ananasta? Mademoiselle?

Afrikan yö laskeutuu kuin esirippu Intian va ltameri huokailee.Taskuravut ja tuhatjalkaiset aloittavat pitkät marssinsa. Tähtiä on miljoona, mutta Pohjantähti puuttuu.

Dynamiitti kitkettiin, nyt on riesana myrkkykalastus

Muutama vuosi sitten alueen ainutlaatu isuus huomattiin valtakunnallisest ikin. Monimuotoisuutensa ansiosta Mnazi Baysta tuli toinen Tansanian rannikon kansallispuistoista Sen tulevaisuuden yllä on tuttu varjo: alueella on myös suuria kaasuvarantoja, joita energiayhtiöt tavoittelevat.

Suomalaisetkin ovat olleet mukana

suojelemassa Tansanian rannikoiden ekosysteemejä Takavuosien suurin ongelma oli dynamiitti kalastus, jonka poistamisen voi nyt laskea yhdeksi onnistuneimmista keh itysyhteistyöprojekteistamme.

Nyt yritetään kitkeä pois myös perinteistä myrkkykalastusta, joka on ollut lailla kielletty I 970-luvulta asti. Myrkyllä kalastetaan siten, että veteen kaadetaan paikallisista kasveista uutettua myrkkyä, ja taintuneet ka lat poimitaan veneeseen Ikävä kyllä, myrkky tappaa ajan mittaan pohjasta ka iken elämän, myös korall in

Lindin alueen luonnonvaroista vastaava virkamies Seleman Nganeje arvelee, että Lindin läänin 180 km pitkällä rannikolla on kymmenisen neliökilometriä täysin kuoliaaksi myrkytettyä merenpohjaa Dynamiittikalastus kitkettiin pääasiassa rantapart ioilla, nyt avainsana on valistus. Kuten suuressa osassa nykyistä eteläisen Tansanian kehitysyhteistyötä, alo ite halutaan nyt paikallis ilta asu kkai Ita. Hei lle tetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan, miksi saaliit pienenevät, ja miksi olisi tärkeää suojella riuttoja.

Paikallinen pienteollisuutta tukeva järjestö antaa kyläläisille ns pehmeitä la inoja ympäristöystävällisten

kalastusvälineiden ostamiseen Verkoissa suositaan isosilmäisiä pintaverkkoja, jotka säästävät sekä alamittaiset kalat että alla olevan korallin. "Pääasia on turvata rannikon ihmisille ruuansaanti, mutta vähitellen turismiakin saatetaan aIkaa kehittää", Seleman Nganeje kertoo Mtwaran ja Lindin läänit ovat Tansanian köyhimpiä Jos rohkenee katsella maailmaa muutenkin kuin Landcruiserin sivu ikkunasta, huomaa, että köyhyys ei suinkaan merkitse Kehitysmaan köyhyyttä on turha ihannoida, mutta jotain opittavaa meillä on. Arvokkaasti voi elää ilman arvokasta tavaraa

Sansibar on upea,ja sen tietävät muutkin turistit

Mnazi ei toki ole ainoa eteläisen Tansanian sukelluskohde. Läheisessä Mtwaran kaupungissa pitää ma-

j aansa kansainvälinen Frontier-järjestö, joka kouluttaa meribiologeja ja tekee riutoilla tutkimusta. Frontierin hoteissa on mahdollista päästä sukeltamaan ainakin silloin, kun heillä on omat kurssinsa menossa. Pääkaupungissa Dar es Salaamissa

Vas: Espanjalaiset Victor(oil<.),Miguelja Felixrentoutuvatsukelluksenjälkeen ZanzibarTownin edustalla.

Vas.alla:Msimbatin lapsetovatottaneet jätteenhyötykäyttöön:partakoneenteristä,vanhoistapattereistajakepeistä onsyntynytmoottoripyöräjaauto.Marisevatsittenisoina,että "ennentehtiinlelutkinitse,nytne pennutsaakaiken valmiina".

Alla:Victor5armiento tervehtiisansibarilaistalangustia,hummerinsukulaista.

on muutama sukelluskeskus, mutta sukeltaminen kuulemma vaatimatonta.

Tansanian helmet sukellusmielessä ovat Sansibarin ja Pemban saaret. Ahvenanmaan tapaiset itsehallintosaaret elävät turismista ja ovat huomattavasti mannermaata vauraampia. Sukelluskeskuksia on useita sekä maustesaarten pääkaupungissa että kaukaisemmilla rannoilla. Hintataso Sansibarin pääkaupungis-

sa Zanzibar Townissa on tasaisen suolainen: 40 dollaria yhdeltä sukellukselta ja 70 dollaria päiväreissulta. Yhden päivän kokemuksella voin suositella One Ocean -keskusta. Omilla varusteilla päiväreissu irtosi 63 dollarilla. Toiminta oli ammattimaista ja turvallisuus etusijalla.Tukialuksella, perinteisessä daussa, oli parempi kuin yhdelläkään näkemälläni suomalaisella tukialuksella.

Hylky on lastattu ... kaloilla

Päiväreissumme suuntautui pääkaupungin edustan riutoille, jonne ajomatkaa on puolisen tuntia. Sukellusopas Sverre oli mikä ei ollut harvinaista: Stone Townissa on ainakin yksi kokonaan skandinaavien ylläpitämä keskuskin. Kohtaus Intian valtamerellä kertokoon loput: tapasimme merellä toisen keskuksen tukialuksen. Heiteltiin repliikkejä ja suahiliksi puoleen ja toiseen. Sitten toiselta alukselta lensi dauhumme hyvin tähdätty nuuskapurkki.

ruumassa ja päällä. Parven sisään uineen sukeltajan paljastivat vain kalamassasta kohoavat ilmakuplat. Lopuksi noustiin rinnettä riutalle, joka vilisi kalaparvia. Isoja otuksia, kuten napoleoneja, ei kuulemma

Zanzibar Townin edustalla juuri näy. Pikkuötököiden minimaailma ja korallit ovat sitäkin runsaampia, Sansibarin pääsaaren parhaita Tosin vain parinkymmenen kilometrin päässä, juuri samana päivänä, keskuksen toinen sukeltajaryhmä oli ankkuroitunut keskelle satojen delfiinien parvea. Arimmat olivat pelänneet veteen hyppäämistä, koska meri kuhisi selkäeviä.

Sukellusten välissä nautittiin eräänlaisia liha- ja kasvispiirakoita sekä tietenkin tuoretta mangoa. Nam. Toinen sukellus tehtiin matalalla, vuoristomaisella riutalla Se, joka on nähnyt vaikkapa Eilatin murheelliset korallinrauniot, osaa arvostaa kunnon riuttaa: tämä kohosi hiekkapohjalta kymmenen metrin korkuisena ja satoja metrejä pitkänä vuorijonona, eheinä paasina, joiden kolot, solat ja laaksot kuhisivat elämää.

meen moskiittojen kanssa koko ikänsä Mehän menemme vain käymään, pumpattuamme ensin itseemme rokotteita 700 markalla Sen verran tansanialainen opettaja tienaa seitsemässä viikossa. jos lentoyhtiön ainoa potkurikone on rikki, se ei lennä. jos rankkasateet katkaisevat tiet, autolla ei pääse. jos auto juuttuu rapakkoon, on odotettava - tunti, päivä tai viikko. Toivottavasti tuli juomavettä mukaan. Lue: valkoisen miehen vähemmän tallaamaan Afrikkaan ei pidä lähteä tarkoin suunnitelmin ja aikatauluin, vaan reissu on otettava kokonaisvaltaisena kokemuksena. Tansania on itäisen Afrikan maista ehkä rauhallisin, sillä siellä on vältytty heimojen välisiltä verisiltä kahakoilta Tammikuiset Sansibarin levottomuudet. joissa poliisi ampui yli 30 opposition mielenosoittajaa, osoittavat kuitenkin, että Tansaniankin tyynen ja sympaattisen pinnan alla kuplii. Q3 teksti ja kuvat Susan Heikkinen

Sukellusporukassa oli kolme espanjalaista karpaasia ja yksi amerikkalaistäti, joka aloittelijana sai oman oppaan. jupisten kiskoin lyhyen märkäpuvun päälle, sillä vesi oli vain noin 26-asteista. Ensimmäinen kohde oli kolmessakympissä sijaitseva IS-metrinen hylky, jossa ei muuten olisi ollut mitään kiintoisaa, mutta se oli kirjaimellisesti lastattu kaloilla. Valtava pikkukalapopulaatio asusti hylyn

Lääkitys ei suojele malarialta

Tropiikin matkailussa on aina riskinsä. Malarian voi saada, vaikka käyttäisikin estolääkitystä. ja estolääkitykselläkin on harvinaiset sivuvaikutuksensa vatsavaivoista painajaisiin ja psykooseihin.

On kuitenkin hyvä suhteuttaa malarianpelkonsa siihen, että paikalliset ihmiset joutuvat tulemaan toi-

,

Yhteystiedot:

Jean - Marie Le Clement de St Marcq & Anifa Zahalani (puhuvat vain ranskaa ja suahilia)

P.O .Box 282, Mtwara, Tanzania Belgiaan (helmi-toukokuut):

Ch. D'Alsemberg, 604 1180 Bruxelles, Belgique puh. +32-(0)2-5344737 (Felicienne Eggen)

The Zanzibar Dive Centre One Ocean P.O.Box 608, Kenyatta Road, Zanzibar, Tanzania

Puh/fax : +255 (0)24 2238304

S-posti: oneocean@twiga com www. zanzi baroneocean.com

Huippuvuoret on Norjan hallinnassa oleva saariryhmä leveyspiirien 78 -81°P välissä Maapinta-alaa saarilla on yhteensä 63000 km2, joka koostuu muutamasta suuremmasta saaresta ja lukuisista pienistä saarista. Noin 60% alueesta on jäätiköiden peitossa. Longyearbyen on Huippuvuorten pääkaupunki, jossa nimismies (sysselman) pitää konttoriaan.Asukkaita Longyearbyenissä on noin 1400, pääosin Saarilla asuu myös venäläisiä hiilikaivostyöläisiä. Venäläisten oma kaupunki on nimeltään Barentsburg ja se sijaitsee jonkin matkaa Longyearbyenistä lounaaseen. Asukka ita Barentsburgissa on noin 850 Muita mainittavia "kaupunkeja" saarilla ei ole. Pienempiä kyliä ovat mm: NY-Ålesundin kansainvälinen tutkimuskylä, jonka mieh itys va ihtelee neljästäkymmenestä sataan henkeen, Sveagruvan norjalainen kaivosyhteisö (noin 90 asukasta) sekä Homsundin puolalainen tutkimusasema (kahdeksan henkeä) Saarilla ei ole lainkaan teitä, vaan yhteyden-

pito tapahtuu pääasiassa moottori-

keikkojen ja tela-ajoneuvojen avulla sekä ilmateitse . Virallisesti Huippuvuorten nimi on Svalbard, mutta englanninkielistä nimitystä Spitzbergen käytetään laajasti.

Historian lyhyt oppimäärä:

- I 194 ensimmäinen maininta alueesta, Islantilaisessa suudessa.

- 1400-luvulla metsästäjiä venäjän poh joisilta alueilta käy saarilla.

- 1596 Willem Barents "löytää" alueen (myös muita löytäjiä on mainittu

- 1600-1750 Kansainvälisen valaanpyynnin aikakausi.

- 1700-1800 Venäläisiä metsästäjiä (ympärivuotista).

- 1800-1900 metsästäjiä (ympärivuotista).

- 1906 John M Longyear perustaa kivihiilikaivoksen Huippuvuorille.

- 1916 "Store Norske Spitsbergen Kulkompani" hallitsee kivihiilimarkkinoita Longyearbyenissä.

- 1920 Huippuvuoria koskeva kansainvälinen sopimus

- 1925 saa alueen hallintaansa. Huippuvuoria koskevan sopimuksen mukaan kaikki maat, jotka ovat (ratifioineet) sopimuksen ovat oikeutettuja käyttämään alueen luonnonvaroja. Vain ja Venäjä ovat hyödyntäneet

tätä oikeutta Alueelta on etsitty myös öljyä, mutta taloudellisesti kannattavia esiintymiä ei olla löydetty. Myöskään kivihiilen louhinta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kenties kaivosten ylläpito on osa suurempaa kansainvälistä politiikkaa, ja koska alue on Norjan hallinnassa haluavat pitää jonkinlaista toimintaa yllä.

Matkailu on noussut erääksi suurimmista elinkeinoista Huippuvuorilla, ja matkailijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Lähiaikoina joudutaan varmasti miettimään mitä tehdä kasvaville turistimassoille. Joitakin rajoituksia luultavasti asetetaan, jotta herkkä luonto ei joutuisi koville.

Luonto

Koska Hu ippuvuoret sijaitsevat pohjoisessa on alueella yötöntä yötä neljä kuukautta vuodesta.Yastaavasti täyttä pimeyttä on neljä kuukautta. Näiden äärimmäisyyksien välin täyttää hämärä (twilight). Voisi olettaa, e!1ä alueella on sietämättö-

ovat hyvin pohjoisessa!

män kylmä Ehkä näin onkin monen mielestä, mutta lämpötila harvoin laskee samoihin lukemiin kuin esimerkiksi Grönlannissa.Talven keskilämpötila Longyearbyenissä on -14 astetta, mutta ei ole tavatonta, että lämpötila on viikkoja alle -20 asteen. Golfvirta lämmittää Huippuvuoria kuten Pohjoismaita ja pitää ilmaston lauhkeampana. Huippuvuorilla tuulee paljon, minkä johdosta pakkanen tietenkin tuntuu paljon purevammalta. Talvella kaikkialla on lunta ja jäätä. Sadanta tosin on melko alhaista ja lumipeite on monin paikoin melko ohut Kesällä keskilämpötila nousee kuuteen asteeseen. Korkein mitattu lämpötila on vuodelta 1979 (29,3 0c) ja alin vuodelta 1986 (-46,3 0c). Sääti la voi muuttua hetkessä. mikä pitää ottaa huomioon, jos aikoo kaupungista ulos villiin luontoon. Karu ilmasto ja etäisyys muuhun maailmaan näkyy selkeästi alueen kasvistossa ja eläimistössä. Huippuvuorten eliöstö on kuitenkin hyvin sopeutunut ympäristöönsä Talvella yleisimpiä eläimiä ovat Huippu-

vuorten peurat, jotka ovat koto isen poron sukulaisia. Linnuista vain kiiruna elää alueella ympärivuotisesti. Naali vaanii talvella kiirunoita sekä aterioi jääkarhun haaskoilla Jääkarhu on arktisten alueiden valtias ja niitä elää Huippuvuorilla noin 20003000. Jääkarhut syövät talvisin hylkeitä, pääasiallisesti saarten itäpuolella Alueella liikkuvien on varauduttava yllättäviin kohtaamisiin tämän eläimen kanssa, jolla ei ole luonnollisia vihollisia. Kun saapuu kesä. saapuvat myös linnut. Kymmentuhatpäiset jääkyyhkyja kiislayhdyskunnat saavat aikaan korviahuumaavan metelin lintukallioiden juurella. Lintuharrastaja ei löydä kovin montaa lajia Huippuvuorilta, mutta joitakin lajeja sitäkin enemmän . Pulmuset ja lapintiirat ovat suomalaisillekin tuttuja. Lapintiirat ovat hyvin kiinnostuneita rantoja pitkin astelevista turisteista. Pesiään puolustaakseen ne tekevät uhkarohkeita syöksyjä ihmisten päälakia kohden Kannattaa pitää hattua päässä ja kiertää tiirayhdyskunnat kauKaa.

-=

Kesäisin saapuvat myös valaat. Hylkeitä on ollut jääkarhuille läpi talven, mutta niiden isommat sukulaiset ovat viettäneet pimeät talvikuukaudet lämpimämmiltä vesillä Pohjoisen kesän tullen oe saapuvat syömään alueen rikkaisiin vesiin. Kuuluisimpia alueen .valaista ovat valkeat maitovalaat, Belugat. Ne hakeutuvat mataliin lahtiin, jokien suille. suurina laumoina. jos pääsee matkustamaan veneellä, on hyvät mahdollisuudet nähdä useita valasja hyljelajeja Eriskummallisimpia hylkeitä, joita voi tavata lähinnä saarten pohjoisosissa ovat mursut Ne ovat järkälemäisiä äyriäisten ja simpukoider:l syöjiä, jotka voivat I 500 kiloa. Edes jääkarhut eiyät mjelellään mene niiden läl1elle. Huipl?uvuorten aluee.u C! ja eteläiset merii virrat män jC#!0sta mei1ten tU0'täii't0 01it

jääkarhuympäristössään.KuvaMaartenBlaauw

Huippuvuorilla voi

opiskella

ehtinyt ajattelemaan kun mielenkiinto kohdistui valtaviin jään alle työntyviin muodostelmiin. jään muodostamissa onkaloissa piiIeskeli muutamia jäämeren seitä, jotka kenties kummastuneina tuijottivat niiden elämää häiritsemään tulleita outoja ilmestyksiä.Tutkimusristeilyn aikana troolasimme näytteitä meren pohjasta, sekä teimme koekalastuksia verkoilla rannikon järvissä. Huippuvuorilla on useita järviä, joiden ainoa kalalaji on nieriä.

Sukeltamaan Huippuvuorille?

Huippuvuorille on mahdollista lähteä sukeltamaan. Tromssasta on lähes päivittäinen lentoyhteys Longyearbyeniin. Paikalle voi saapua myös omalla veneellä, jos on käytettävissä tarpeeksi merikelpoinen alus. Painavat sukelIusvarusteet kannattaa lähettää kuitenkin rahtina paikan päälle. Huippuvuorilla on useita matkailualan yrittäjiä, joilta voi kysyä sukellusmatkoja, sekä varusteiden vuokrauSta. Neljän tunt;lin sukellusreissu Longyearbyenin lähellä malksaa varusteineeA ja oppaineen noin 1200 NGK (IIfflW.svalöard.com/wildlife).

Sukeltajanapajääl/ä.KuvaJuttaVierto

Pidemmät organisoidut matkat ovat kuitenkin hyvin kalliita, esimerkiksi kahdeksan päivän risteilyn hinnaksi muodostuu yli 15000 mk. Tällaisella luksusristeilyllä pääsee kokemaan kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkän vedenalaisen arktisen luonnon.

Pullojen täyttäminen ei ole ongelma Huippuvuorilla, mutta toki kannattaa varmistaa kaikkia asiat hyvissä ajoin ennen kuin saapuuu annostajat kädessä Longyearbyenin lentokentälle. Huippuvuorilla ei ole painekammiota, joten sääntöjä on noudatettava huolellisesti. Aivan aloittelijoille sukeltamista Huippuvuorilla ei voi suositella, mutta ainahan sitä jotain muuta aktiviteettia löytää, jos paikan päälle eksyy Longyearbyenissä on useita mahdollisuuksia yöpymisen suhteen, kahdesta tasokkaasta hotellista voi valita miellyttävämmän tai tyytyä matkailumajaan. Myös leirintäalue löytyy. tosin neljän kilometrin kävelymatkan päässä keskustasta. Jos on tottunut telttaelämään sukellusreissuilla, niin telttamajoitus Huippuvuorilla kesäaikaan ei siitä juuri eroa.

Matkailuja arktinen luonto

Longyearbyenissä on noin 1500

asukasta. Melkein jokaisella perheellä on ainakin yksi moottorikeIkka, joka onkin kätevin kulkuneuvo alueella.vaikka Longyearbyenissä on kaikkea, haluavat useimmat paikalliset asukkaat. samoin kuin turistitkin, retkeillä kaupungin ulkopuolella. Longyearbyenin viereisen jäätikön halkaisee leveä ura, joka on kuin nelikaistainen moottoritie. Ainoana erona oikeaan moottoritiehen on vain se, että tällä tiellä kulkee ainoastaan moottorikeIkkoja.

Loppukevät ja kesä ovat parhainta retkeilyaikaa Huippuvuorilla. Kun turistit saapuvat huhtikuun lopulla, moninkertaistuu keikkojen ja kaikenkattavan moottorimelun määrä. Longyearbyenistä ohjattuja retkiä muualle Huippuvuorille, aina päiväreissuista viikkoja kestäviin erämaavaelluksiin. Pääosin liikenne keskittyy vakioreiteille, mutta turisti määrien kasvaessa myös näiden reittien ulkopuolinen liikenne kasvaa. Joillekin alueille on pääsy kielletty ja toisille alueille vaaditaan nim ismieheltä lupa. Moottoriajoneuvojen käyttö lumettomalla, routaisella maalla voi saada aikaan pahaa jälkeä, eikä alue, joka on myllätty. toivu pitkään aikaan. Luonnononkin kielletty kaikenlaisten menopelien käyttö, edes helikopterilla ei saa laskellttJa niille.

Eläinten häirintä on kielletty, eikä kasveja saa kerätä mielivaltaisesti. Onpa joillekin turisteille langetettu suuria sakkoja, kun he ovat ajaneet jääkarhuja takaa moottorikeikoilla saadakseen hyviä valokuvia. Eläimet eivät juurikaan karta ihmistä, joten niitä voi päästä hyvin lähelle. Jääkarhujen pelottomuus ihmistä kohtaan täytyy ehdottomasti pitää mielessä. Jääkarhuvaaran vuoksi kaupungin rajojen ulkopuolella liikuttaessa on kannettava asetta. Kiväärit ovat itsepuolustusta varten: jääkarhu on suojeltu laji, jonka vahingoittamisesta seuraa ankarat rangaistukset. Aina silloin tällöin jokunen yksilö löytää tiensä myös kaupungin kaduille Ne pyritään kuitenkin poistamaan kaupungista eläintä vahingoittamatta.

Karhuista tulee pysytellä kunnioitettavan välimatkan päässä, sillä ne ovat oman alueensa vaiti aita ja lyhyillä etäisyyksillä hyvin nopeita. Hyvästä tiedotuksesta huolimatta onnettomuuksia karhujen kanssa on kuitenkin tapahtunut, joskus hyvinkin vakavia. Luultavasti suurin arkipäivän haitta karhuista on se, että ne ovat hyvin kiinnostuneita moottorikeikkojen keinonahkaisista istu imista. Erämaamökissä vietetyn yön jälkeen ovat monet retkeilijät löytäneet kelkkansa istuimen auki revittynä, vaahtomuovin palasia siellä täällä.

Suuri osa turisteista saapuu risteilyaluksilla ja käy maissa etukäteen suunnitelluissa paikoissa. Lintukalliot ja hylkeidensuojelualueet kierretään kaukaa, mutta monissa paikoissa päästään hyvin lähelle eläimiäTurha uhkarohkeus on syytä jättää laivan kannelle.Turisteja kierrätetään myös muinaisilla valaanpyytäjien asumuksilla. Monet kohteet ovat suojeltuja muinaismuistoja, joihin ei tule kajota. Vanhoille hautapaikoille on myös suotava koskemattomuus Siellä täällä moreenin seassa, jäätiköiden alapuolella lojuu kivihiilikautisia fossiileita, joiden kerääminen ja kotiin vieminen on kiellettyä Longyearbyenistä käsin kuitenkin fossiilikeräysmatkoja niille, jotka ovat kivettyneistä kortteenvarsista kiinnostuneita.

Ennen Huippuvuorille matkustamista kannattaa ottaa selvää miten alueen luonnossa tulee käyttäytyä: miten toimitaan kun kohdataan jääkarhu, miten liikutaan jäätiköillä Gos haluaa liikkua jäätiköillä), minne on lupa mennä ja minne ei yms. Huippuvuorten nimismiehellä on omat kotisivunsa internetissä, joihin kannattaa tutustua (www sysselmannen.svalbard.no). Mikäli haluaa vain nauttia arktisesta karuudesta ja lomailla pohjoisessa, kannattaa kääntyä puoleen. Retkeilijälle ja vaeltajalle alue lukuisia haasteita. Longyearbyenin moderni olemus voi johtaa harhaan satunnaisia matkailijo ita Kannattaa pitää mielessä, että kaupungin ulkopuolella alkaa todellinen erämaa, jossa on yksin arktisen luonnon kanssa

NikoNappu Jokisuonrinne 1B16 01410 KIRKKONUMMI 050-3068162 niko.nappu@helsinki.fi

Tiede tutuksi

sukeltajille

TiedevaliokuYlYlaYl tavoitteita ovat muuYl muassa tiedeaiheisteYl sukeIIuskurssieYlja koulutukseYl järjestämiYlen, tieteelliseYl tietämykseYllisäämiYleYl sukeltajieYl keskuudessa

AYlYla Nurmio-LahdeYlmäki, ikä 34

TiedevaliokuYlYlaYl sihteeri

Työskentelen omassa yrityksessä meriar keologian ja -historian konsulttitöissä Tehtäväni ovat esimerkiksi koulutusta, tutkimusprojekteja, rakennushankkeisiin liittyviä pohjainventointeja tai niin sanottua siistiä sisätyötä erilaisten julkaisuhankkeitten parissa Parastaikaa työn alla on vuonna 1747 Nauvon Borstön vesille uponneesta S:t Mikaelista kertovan toimitusurakka.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistäni toimin tutki jana Museoviraston Suomen merimuseossa ja viimeksi Suomenlinnamuseossa.

Laitesukelluksen aloitin I 6-vuotiaana ja olen siis ollut dyykkari yli puolet elämästäni Harrastuksesta tuli saman tien minulle niin tärkeä, että se ohjasi sittemmin myös ammatinvalintaani ltse asiassa taisin hylätä monta huomattavan järkevää vaihtoehtoa vain, koska niihin ei mielestäni saanut luontevasti yhdistettyä sukeltamista. Päädyin Helsingin yliopistoon , josta minulla kandin tutkinto pääaineena arkeologia ja sivuaineina historia, merihistoria ja museologia. Työni kautta olen saanut tutustua useisiin kiinnostaviin henkilöihin ja tietysti sukelluskohteis iinkin, mutta kutsumuksilla on kuitenkin aina hintansa: kun sukeltamisesta on tullut työtä, kaipaa välillä kipeästi "pelkän" harrastamisen ren-

touttavuutta Onneksi muualtakin kuin pinnan alta löytyy virkistyksen aiheita: perhe, äänilevyjen keräily, kenneltoiminta. Myös ulkoilua on kuuluttava jokaiseen päivään - vuodenajasta riippuen joko jalkarniehenä, veneellä, suksien ta i pyörä illen Ja tokihan työsukelluksillakin voi kokea elämyksiä! Joskus va lot ja värit vain ovat niin tavattoman kauniita, joskus taas on henkeäsalpaavaa sukeltaa menneisyyteen ja nähdä silmiensä edessä vanhan hylyn vuosisatoja sitten pysähtynyt maailma.

Pääsin osallistumaan sukeltaj ien kouluttamiseen jo melko varhaisessa vaiheessa urheilusukellusharrastustani ja olen aina arvostanut koulutustyötä suuresti Iloitsen toisten löytäessä sukeltamisen riemun ja myös siitä, että kouluttajana saa jatkuvasti opetella uusia asioita ja kehittää itseään. Nykyisellään sukelluskoulutustoimintani keskittyy lähes yksinomaan ammatilliselle puolelle Olen toiminut Innofocuksen (ent. Länsi-Uudenmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) tutkimussukeltajakurssien va-arkeologian vastuukouluttajana vuodesta 1996 alkaen eli vedenalaistutkijakoulutuksen käynn istymisestä saakka. Pidän myös saman oppilaitoksen tarkastus- ja ammattisukeltajakursseille vedenalaisiin muinaisjäännöksiin pe-

PULMIA PINNAN ALLA

MiYlkälaisia kysymyksiä biologiasta, geologiasta,lääketieteestä, meriarkeologiasta tai vedeYlalaisesta rakentamisesta sinun mieleesi on tullut harrastuksesi parissa puuhai11essasi?

rehdyttävät opetusjaksot. Ammatillinen sukelluskoulutustyö on erityisen haasteellista ja palkitsevaa Koulutustilat ovat tarkoitusta varten räätälöidyt, ja kurssilaisille - niin tuleville vedenalaistutkijo ille kuin -rakentaj ilIekin - on yhteistä kova motiivi päästä täydentämään omaa ammattitaitoaan opettelemalla alansa menetelmien soveltam ista vedenalaisilla työma illa Kun kurss ilaiset lisäksi jo valmiiksi edustavat useiden eri alojen osaamista, olen monesti kokenut todellisia ahaa-elämyksiä seuratessani heidän työskentelyään

Tiedevaliokunnan jäsenenä pidän tä rkeänä väl ittää yhteisen vedena laisen kulttuuriperintömme suojelun merkitystä ja edistää vedenalaisten muinaisjäännösten säilymistä palvelevaa sukellustapaa.

tutkimussukelluskouluttajana. Parasta sukelluspaikkaa on vaikea arvioida; ainakin Itämeren keskitalven punalevävyöhykkeen rauha llisuus on tehnyt Ariin vaikutuksen "Ihan mikä vaan" itselle uusi sukelluskohde kelpaisi ArilIe seuraavaksi ennen kokemattomaksi kohteeksi Tutkimuskohteelleen uskollisen Arin mielestä mielestä hienointa vedenalaista maai lmaa on Itämeren rantavyöhyke -kunhan mittakaavaksi ottaa I OX I 0 cm ja katsoo ihan läheltä!

Kirsi KostamoLiusvaara, 27 v.

Ari RuuskaneYl

Hydrobiologin koulutuksen saanut Fr Ari Ruuskanen työskentelee tutkijana Helsingin yliopistolla. Tämänhetkinen projekti käsittelee makroskooppisten levien käyttöä ympäristön tilan ilmentäjinä.Tiedevaliokuntaan mies on eksynyt si itä yksinkertaisesta syystä, että yhdistystoimintaan mielellään osallistuvaa Aria siihen pyydettiin. Arin sukellusura alkoi CMAS :in P1kurssilla vuonna 1989. Siitä on edetty viime vuonna suoritettuun M3-kurssi in, Erikoiskurss ilistalta löytyvät myös trimiksi - ja luolasukelluskurssit Sukellusharrastuksen lisäksi Ari on kunnostautunut ammattisukelluksessa ja toimiikin sekä tutkimussukeltajana että

Käytä hyväksesi tiedevaliokunnassa ja sen lähipiirissä toim ivia eri vedenalaistieteiden asiantuntijoita ja ota selvää sinua askarruttaneista asioista.

Lähetä lyhyeksi muotoi ltu kysymyksesi tiedevaliokunnan tiedotusvastaavalleVoit myös kertoa meille millaisista asioista haluaisit lukea kokonaisia artikkeleita.Yritämme parhaillaan kehittää Sukeltaja-lehden tiedejoten kuulisimme mielel-

Aloitin sukellusharrastuksen jo lukion viimeisellä luokalla yhdessä sisareni kanssa Ensimmäiset vuodet kuluivat Helsingin ja Hangon lähirantoja kolutessa ja erilaisilla sukellusreissuilla. Vedenalainen maailma kiinnosti minua jo tuolloin ja oli kovin harmittavaa, kun ei kukaan osannut kertoa minulle siitä juuri mitään, Päästyäni opiskelemaan biologiaa oli selvää, että hommaan oli kuu luttava tietty määrä vedenalaista toimintaa. Suoritin siis Tutkimussukeltajakurssin ja suunnistin levien sekaan Saaristomerellä , Teen tällä hetkellä Helsingin yliopistossa punalevistä, mutta kyllä pinnan alla tulee aina katseitua kaikkea muutakin kivaa. Esimerkiksi viime syksynä näin elämäni ensimmäiset Suomessa havaitsemani merietanat ihan kasvillisuuskartoituksen yhteydessä, Laidunsivat runkopolyypp iyhdyskunnan päällä, juuri niin kuin kirjoissa kerrotaan Innostus oli valtava. Toimin tiedevaliokunnan varapuheen johtajana ja vastullani on kou lutus , vastaan siis erilaisten kurssien valmistelusta ja toteutuksesta Tiedevaliokunnassa olen kiinnostunut parantamaan kaikkien sukeltajien mahdollisuuksia kasvattaa tietouttaan vedenalaisesta maailmasta Osal listun seuratoimintaan pääkaupunkiseudulla Aurelia Diversissa ja Nousussa. Q.j

lämme mitkä ovat tämän taustoiltaan kovin eril aisten suke llusharrastajien joukon mielestä ajankohtaisia ja kiinnostavia aihepiirejä Kysymykset ja toiveet osoitteeseen:

Jenn i Jäänheimo Antt i Korpin tie 4 B 10 00600 Helsinki jenni jaanheimo@helsinki fi puh. 050 - 541 5479

Perämeren ja itäisen Suomenlahden vedet talvisin erikoislaatuisen sukellusympäristön. Jääkenttien ajautuessa yhteen jää murtuu ja kerrostuu valleiksi, jotka voivat ulottua jopa yli 10 metrin syvyyteen. Pinnan yläpuolella valli näyttää vaatimattomalta, mutta kun muistaa, että jäävuoretkin ovat enimmäkseen (9/ I 0) pinnan alla, saa melko hyvän käsityksen ahtojäävallien mittasuhteista. Joskus ahtojäävallit ulottuvat pohjaan asti, jolloin pinnan yläpuolelle kasaantuu monimetrinen röykkiö jäälohkareita. Maaliskuun viimeisellä viikolla vuonna 200 I kokoonnuimme Innofocuksen vedenalaistutkijakurssin viimeiselle varsinaiselle jaksolle niemen tutkimusasemalle Hailuotoon.Teknillisen korkeakoulun, Helsingin, Oulun ja Lapin yliopistojen tutkimusryhmät olivat sovittaneet tutkimusaikataulunsa niin, että pääsivät kokeilemaan sukeltajien käyttöä töissään, samalla kurssilaiset opettelivat työskentelyä ahtojääoloissa.

Varaosia Oulusta

tutkimusasemalla on ainutlaatuiset mahdollisuudet ahtojäävallien tutkimiseen, sillä missään muualla valleille ei pääse yhtä helposti Tutkija Jukka Tuhkuri TKK:n Laivalaboratoriosta kiteyttää: "Jos jokin kone hajoaa, saamme tunnissa Oulusta varaosia ja apua, kun ame-

rikkalaisilla kollegoilla siihen menisi viikko."

Ahtojäävallien rakenne ja kestävyys askarruttavat erityisesti talvimerenkulun ja arktisten merialueiden rakentajien mieliä. Suurten vallien rakennetta on vaikeaa tutkia luonnossa. Tuhkurin ja Mikko Lensun johtama ryhmä onkin onnistunut luomaan laboratorio-oloissa keinotekoisen ahtojäävallin ja ovat tänä vuonna Marjaniemessä vertaamassa mallinsa avulla kehittämiään teorioita luonnonvalleihin.

VTI:n Lujuusopin laitoksen tutkimusryhmä selvittävät ahtojäävallin materiaalivahvuutta täyden mittakaavan kokeillaTämä tarkoittaa käytännössä sitä, että he pystyttävät jäälle tomin, jonka hydraulinen mäntä painaa kiintojäästä kuoritun ahtojääkölin rikki 30 tonnin voimalla. Paula Kankaanpäätä Lapin yliopistosta ja Alberto Blancoa Oulun yliopistosta puolestaan askarruttavat pohjaan ajautuneiden vallien vaikutuksia meren pohjaan. He keräävät sukeltajien avulla havaintoja jäiden pohjaan jättämistä jäljistä voidakseen paremmin suunnitella aiheeseen liittyvää, suurempaa tutkimushanketta. Lisäksi paikalla oli ryhmä hankkimassa näytteitä jäiden sisällä ja alapinnoilla elävistä levistä.

Oudoissa oloissa

Tutkimussukelluksia ahtojäihin on tehty aikaisemminkin, mutta niin vä-

hän, että olivat suurelta QsTh arvauksen varassa. Merentutkimuslaitoksen tutkija Juha Flinkman, joka sukelsi Paula Kankaanpään ryhmässä kymmenisen vuotta sitten, varoitteli irtonaisista jääteleistä, jotka saattavat liikkeelle lähtiessään tukkia sukeltajan avannon.

Havaitsimme pian varoituksen aiheelliseksi. Ahtojäävallit ovat kuin ylösalaisin käännettyjä jääröykkiöitä. Ne ovat V-muotoisia ja kaikki irtoava jääaines pyrkii valumaan kohti leveämpää tyveä - siis ylöspäin! Kymmenien tonnien jäämassojen alIa on siis turvallista, mutta telien väliin saattaa jäädä puristuksiin, jos alapuolella oleva kappale nousee ylöspäin. Osa lohkareista on jäätynyt kiinni toisiinsa ja osa täysin irti Sukeltajan turvaköysi takertuu herkästi alaspäin sojottaviin telien kulmiin ja saattaa liikutella niitä. Avannon tukkeutumisvaaran takia päädyimme käyttämään kahta avantoa, joista turva-avanto tehtiin 5-1 0 metrin päähän sukellusavannosta poispäin vallista.Jos jääteli olisi tukkinut sukeltajan poispääsyn varsinaisen avannon kautta, olisi turvasukeltaja laskeutunut turva-avannon kautta noutamaan hänet. Ainakin perämeren tasaisilla hiekkapohjilla oli uppoava turvaköysi kelluvaa parempi.Yaikka tämäkin takertui välillä jääteleihin, irtosi se yleensä löystyessään itsestään. Käyttämämme kierretty köysi kuitenkin

keräsi sen verran lunta ja jäätä itseensä, että se viimeistään iltapäivällä oli muuttunut pysyvästi kelluvaksi Lisäksi emme sukeltaneet jäätelien yläpuolelle emmekä ahtojääkölien alitse.

Pohdimme tutkimusleirin aikana yhdessä touhun turvallisuutta. Sukelluksen aikaisten vaarojen lisäksi piilee jäillä liikkumisessa omat riskinsä, joiden välttämiseksi vaaditaan jonkin verran erätaitoja. Auringon paistaessa ja sulattaessa säiliöiden pinnalta jäätä ja lunta on kaikki hyvin, mutta perämeren aavoilla saattaa lumipyry yllättää nopeasti eikä sukellusryhmä pääse hetkessä lähtemään,jos joku sen jäsenistä on vedessä.

Kunnon saha avanl1ol1 tekoon

Avannon tekeminen oli myös EteläSuomen riitteeseen tottuneille yllättävän suuri ponnistus. Kerrostumattomissa kohdissa jää oli "vain" 60 cm paksua, mutta ahtojäävallien läheisyydessä oli päällekkäin jäätyneitä laattoja helposti toista metriä. Lisäksi saattoi puolitoista metriä vastasahatun avannon pinnan alla olla vastassa suuri jää lautta, joka ei käsivoimin liikahtanutkaan Onneksi TKKn karaistuneet tutkijat olivat varustautuneet 10-hevosvoimaisilla moottorisahoilla, joiden avulla kahden sukeltajan mentävän aukon saattoi sahata ja tyhjentää jopa puolessa tunnissa.

Sukeltajien tehtäväksi jäi kuvata ja mitata ahtojääkölien ja ne muodostavien telien muotoa ja rakennetta. Kölien alitse viritettiin 50 metrin pituinen mittanauha, jonka alku- ja loppupää paikannettiin tarkasti jään yläpuolelta laskettujen luotien avulla.Työtä varten tehtiin avannot vallin molemmin puolin, ettei sukeltajien olisi tarvinnut sukeltaa kölin alitse. Sukeltajat mittasivat koholla varustetun mittanauhan avulla tasametrein etäisyyden meren pohjalta ahtojääkölin alapintaan. Lisäksi linjat

videoitiin ja telien paksuuksia mitattiin. Meille ahtojäävallit tarjosivat uudenlaisia sukelluselämyksiä. Jäälohkareiden sekamelska oli kaunis katsella ja sukelluksen erityisiä haasteita. Voisiko Marjaniemeen tulla vaikkapa pääsiäisen sukelluslomalle? Piilevien samentaessa keväällä Suomenlahden vapautuvia vesiä jatkuu talvikausi Hailuodossa vielä pitkään!

Jouni Leinikki

AvannontekoontarvitaanPerämerelläkunnonsaha. KuvassavasemmaltatutkijatAlbertoBlanco, MikkoLensujajuhaAlasoini.KuvaPanuOulasvirta.

jäätä,jäätä!Pieniä jäätelinpalasia pulpahte/ee sukeltajien avantoonilmeisesti uloshengityskuplien vaikutuksesta. KuvajouniLeinikki

SUKELLA TURVALLISESTI

KAIKILLA VESILLA

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssiantaataloudellistaturoaasukelsitpa missäpäin.maailmaatahansa.Myössukeltajantaudinvaatimapainekammiohoitokuuluu korvattaviinvahinkoihin.

POlijOIA-YHTIöT

SUSL:n vuonna 1993 voimaan tullut koulutusuudistus rakennettiin nousujohteisen kolmivaiheisen kurssikokonaisuuden perustalle; PI (CMAS*), P2 (CMAS**) ja P3 (CMAS***) - kurssit täydentävät toisiaan varsin mallikkaasti. Uudistuksesta on nyt kulunut jo yhdeksän vuotta, jona aikana sukellus- ja opetusvälineiden kehittyminen ja turvaohjeiden uusiminen ovat tehneet erityisesti PI-kurssin uudistuksen välttämättömäksi. Aluksi ajattelin, että kalvojen ja teoriaosan päivittäminen riittäisi saamaan kurssin ajanmukaiselle tasolle. Keskusteltuani teknillisen valiokunnan jäsenten ja lukuisien kouluttajien kanssa tulin siihen tulokseen, että laajempikin PI-kurssin kohentaminen ja monipuolistaminen olisi paikallaan.

Uudistuksen peruslähtökohdat

CMAS*-kurssin tavoitteena on kouluttaa sukeltajia, jotka kykenevät tekemään parisukelluksia paineilmalla turvallisesti enintään 15 metrin syvyyteen.

Pl-kurssille hakeutUlnisen motiivit

Lähdin liikkeelle oppilaiden kurssilletulomotiiveista. Haastatteiin kurssin käyneitä oppilaita ja kouluttajia ja päädyin karkeaan kolmijakoon: 1. Suurin osa tulee kursseille vain saadakseen kokea miltä tuntuu hengittää veden alla ja nähdä miltä siellä näyttää. jotkut liiton edustajat, ja minäkin olemme olleet huolissaan siitä, että vain noin 20% peruskurssin oppilaista jää seuratoimintaan ainakin joksikin ajaksi. Keskusteltuani asiasta psykologikollegani jaakko Kauppilan kanssa tulin toisiin mietteisiin; pitäisi pikemminkin hyväksyä se tosiasia, että osa todella vain haluaa tuon ainutkertaisen kokemuksen veden alla hengittämisestä sekä itsensä voittamisesta ja tarjota se mahdollisuus heille.vähäarvoinen ei ole myöskään taloudellinen näkökulma; koulutuksella kartutetaan seurojen taloutta. Tämä ryhmä oppilaista ei liity seuroihin.

2. Toinen merkittävä motiivi näyttää olevan halu kartuttaa sen verran sukellustaitoja, että voisi koulutuksen jälkeen sukeltaa silloin tällöin etelän matkoillaan, mökkirannassaan tai muissa helpoissa sukellusolosuhteissa.Tästä ryhmästä vain pieni osa jää seuratoimintaan.

TaUrsunpilottikurssilaiset altaalla.Aina ei laitettavoida pukeapäälle valmiiksialuksella, veneessätairannassa,vaanpukeminensuoritetaan vedessä.Kurssilaisetvalmistavat liivinremmejä temppuavarten, keskelläkouluttaja JaanaKauppinen.

Pl-kurssiuudistus

3.Vain pieni osa kurssilaisista on jo etukäteen päättänyt edetä sukelluksen saralla seuraaville kursseille ja liittyä seuroihin.

Kurssin tavoite

Edellä esitetty motiivien jaottelu on tietysti vain karkea kuva erilaisista motiiveista, mutta jos ne osapuilleen ovat oikeita tulisi koulutuksen tavoitteena käsittääkseni olla sukeltaja, joka voi turvallisesti ja mukavasti kokea miltä veden alla tuntuu hengittää ja katsella maisemia. Voidakseen tuntea veden alla olonsa mukavaksi sukeltajalla tulisi olla tunne siitä, että hän kykenee itsenäisesti liikkumaan vaaka ja pystysuunnassa erotukseksi introsukelluksesta, jossa kouluttaja tekee kaiken muun kuin hengittämisen oppilaan puolesta.

Kurssin tavoitteen olen toistaiseksi määritellyt seuraavasti: PI-kurssin tavoitteena on kouluttaa sukeltajia, jotka kykenevät tekemään parisukelluksia paineilmalla turvallisesti enintään 15 metrin syvyyteen.

Koulutuksen rakenne

Mikäli hyväksytään edellä esitetty tavoite, tulisi koulutuksessa keskittyä vain emo tavoitteen saavuttamisen edellyttämiin taitoihin; on tarpeetonta opettaa ylimääräistä niille,jotka eivät aio jatkaa sukellusharrastustaan. jatkavat saavat puolestaan

Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö vie selvästi luento-opetusta enemmän aikaa , mutta niiden oppilaita aktivoiva vaikutus korvannee ajan menetyksen. Voidakseen tuntea veden alla olonsa mukavaksi sukeltajalla tulisi olla tunne siitä, että hän kykenee itsenäisesti liikkumaan vaaka- ja pystysuunnassa erotukseks i introsukelluksesta, jossa kouluttaja tekee kaiken muun kuin hengittämisen oppilaan puolesta

P2- ja P3-kursseilla täydennystä tietoihinsa ja taitoihinsa.

Usein näyttää olevan myös vallalla se harhakäsitys, että mitä enemmän oppiainesta sitä parempi on kurssin lopputulos. Käsitykseni mukaan asia on juuri päinvastoin; liiallinen oppiaines vain sekoittaa ja estää keskeisimpienkin asioidenkin oppimisen. Erityisesti pelastautumistaitojen opettamisessa tulee keskittyä vain yhteen tai kahteen taitoon sillä stressi- ja paniikkitilanteissa syntyvässä kaventuneessa havaintokentässä sukeltaja ei kykene harkitsemaan eri vaihtoehtojen välillä.

Rakennetta suunnitellessani olen pitänyt periaatteena keskeisten asioiden perusteel li sta opettamista; kurssin tuntimäärät pysyvät ennallaan, mutta opetettavia asioita karsitaan.

Keskeiset taidot

Mitkä ovat sitten ne keske iset taidot, jotka oppilaan on kurssin jälkeen hallittava? Sukellusoppilaille tärkein - ja vaikein - taito näyttäisi

käsitykseni mukaan olevan tasapainotuksen hallinta.Tätä tulee tella paljon.

Räpylöiden käyttö liikkumiseen on toinen tärkeä taito sukelluksen sujumiseksi.

Maskin tyhjentäminen on tietysti pakko osata, jos maski täyttyy sukelluksen aikana osittain tai kokonaan vedellä.

Onteloiden paineen tasaaminen kuuluu myös keskeisin taitoihin ja sitä muiden den yhteydessä.

Ongelmatilanteista selviytymiseksi pitäisi opettaa vain kolme taitoa; painovyön pudottaminen, vara-annostimen käyttö ja vapaanousu. Parihengitystä ei minusta pitäisi opettaa; se ei kuitenkaan hätätilanteessa onnistu.

Opetuslnenetellnät

Allaskoulutus on selvästi kehittynyt viime vuosina kouluttaja- ja seurakoulutuksen seurauksena. AlIasharjoitteiden valikoima on riittävä - vaikeutena on ollut niiden oikea ryt-

Pilottikurssintekijä,itsekintoursuloinen,TimoVikmanpukeelaitetta kuvauslauantainvastuukouluttajan,SatuHeinon,valvovansilmän 0110

mittäm inen. on myös ollut paljon erilaisia mielipiteitä. Keskustelua on käyty esimerkiksi siitä miten paljon ja missä vaiheessa vapaasukellusta ohjelmassa tulee olla Teoriakoulutuksessa olen tehnyt ehkä en iten muutoksia; erityisesti fysi ikan ja fys iologian osuutta on vähennetty. Toiminnall isten opetusmenetelmien käyttö vie selvästi luento -opetusta enemmän aikaa, mutta niiden oppilaita aktivoiva vaikutus korvannee ajan menetyksen Avovesikoulutukseen ei tule suuria muutoksia; tasapainotuksen telu on keskeisellä sijalla. Sukellusten määrä pysyy viitenä

Opetusmateriaa Ii

Kurssin opetusmater iaaliksi olen suunnitellut pakett ia, jonka muodostavat:

1. Teoriaopetuksen sisällöt tuntien rakennevihjeineen. Jaakko ja Heli Kauppila ovat ammattiopettajina antaneet arvokkaita näkökulmia tämän osion kehittämiseen.

2. Allaskoulutusohjelma.Tähän kurssin os ioon on otettu se lvästi en iten kantaa - se herättänyt kiivaitakin "koulukuntaväittelyjä"

3. Allaskortit olen suunnitellut laativani pi irroksen muotoon, jossa kunkin ohjelma kuvataan reittinä altaassa.

4 Avovesikoulutusohjelmassa kuvataan viiden kurssiin kuuluvan avovesisukelluksen vaiheet

5,Allasvideo VHS-kopiona ja CD:llä MPEG I-versiona,Video lla on kaksi

tavoitetta; toisaa lta oppila ille vo idaan näyttää etukäteen altaalla tehtävät teoriaoppituntien päätteeksi ja toisaalta kouluttajat näkevät miten allasopetuksen tulee tapahtua, 6,Avovesivideossa kuvataan kunkin sukelluksen vaiheet samoin ku in allasvideossakin Ennen suke ll uksia video näytetään oppilaille, 7 Teoriaopetuksen

8 CD :llä PowerPointmuodossa.

Paketti on varsin laaja, koska pyrin siihen , että opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia AV-välineitä

Pilottiku rssit

Koulutusoh j elman ja -materiaal in testaamise ksi olen pyytänyt neljää seuraa pitämään pilottikurssit, joilla oh jelmaa testataan. Tampereen ja Mäntän Urhei lusukeltajien pilottikurssit on jo viety läpi, Calypson kurssi alkoi toukokuussa ja Urheilusukeltajat oman kurssinsa syyskuussa, Pilottikurssien seuranta on tietysti erittäin tärkeää ja siksi kouluttajien ja oppilaiden palautteet muistiin. Pidin itse Tampereen kurssin teorialuennot ja seuras in allasopetuksen sujum ista, Jouko Lait inen seurasi Mäntän kurssin edistymistä, Timo Puomio vastaa Urheilusukeltajien ja Timo Palin CaIypson kurssi palautteesta. T imo Puomio tekee myös kurssin kehittelystä pro gradu-työnsä to imintatutkimuksen menetelmin, Pilottikurssit ovat antaneet tärkeitä vihjeitä ohjelman edelleen keh ittä-

AltaassahääräsivideoimassamyösTaUrsunjyriVahvelainen."Videointi tukee helsinkiläinentutkijan,M2-kouluttajanjoinnokkaansuke/tajan TimoPuomiongradu-työtä."Videotuleeaikanaankurssimateriaaliksi oppilaillejokouluttajille.NytJyrintekemävideoonkoekuvausjotulee muuttumaanennenlopullista versiota. Tulemmeviettämäänvielä montatuntiaKalevanaltaanpohjassaennenkuin se onvalmis,Vikmonintuntienyhtätaittoakinkuvataanvähintään 75 kertoo", ", kertoi TaUrsunkoulutusvastaavajukka-Pekka"jiipee"Tanner.

miseksi Er ityisesti oppituntien ja aloikea rytmittäminen on oso ittautunut visaiseksi tehtäväksi

Yhteydet SUSL:n muihin kehittämispyrkimyksiin

O len seurannut kiinnostuneena SUSL:n kehittämistä. Erityisesti panostaminen liiton lehteen ja kouluovat minusta kaukoviisaita ratka isuja, Vahva omale i-

mainen lehti ja ovat keskeisiä elementtejä SUSL:n vahvassa asemassa pohjoismaisten liittojen joukossa Liiton kou luttaj ill a on runsaasti kokemusta, hyviä ajatuksia, ja he kykenevät luomaan hyvän oppimisilmapiirin kursseilla.Tästä syystä PI-kurssiuudistuksen tulisikin pohjautua näihin kokemuksiin eikä koulutuksen rakennetta ja harjoituks ia tulis i plagio ida muista kou -

teksti Timo Vikman kuvat Leena Koivumäki

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa pituus n. 5 cm

IiIman ketjua)

Kysy myös kultaisia sukeltajia. Pitäiänmäen Kello ia Kulta

Pitäjänmäentie 21 00370 HELSINKI

P. 09-565 1855

Toimitamme myös postiennakolla

ker· "hylky" Ilmeisesti masto, jonka kaverit roin vielä löytymättömistä sukellus· olivat pyydystäneet, oli 20 metrissä ja kohteistå. Sain palautetta ja väitettiin, varsinainen runko syvemmällä tietty. ettei uusia etsittäviä kohteita ole. Olen Pohjaan yli neljäkymmentä metriä. asiasta hiukan eri mieltä soittajien Hylkykaiku nousi mukavasti pohjasta kanssa Kohteita on ja niitä myös löy· ylöspäin. Merkattiin paikka maisemaan tyy. Kysymys on vain innostuksesta ja linjoittamalla se, ja sitten vielä naviviitseliäisyydestä. Erilaiset arkistot ker- gaattoriin, silloin GPS-nimisiä vehkeitä tovat mielenkiintoisia asioita, se on ei ollut yksityisillä. Pantiin siima poikki vaan sillä tavalla, ettei paistettu kana- ja pieni muovipullo merkiksi hylyn kaål1 -suuhun päälle.

UU,d'en' Iqytäminen Kaverukset suuntasivat läheiselle tuvaatii työfä\ påljon työtä, tai sitten tun pursiseuran saunalle vähän mieKerrotaan eräästä,sukellustukialukses: r tiskelemään.Aamulla ajettiin uudes.' - - ta, joRa ankkuroi johonki,n rantåan taan paikalle ja toinen kaveruksista yöksi' ja keulasta köydet maihin. katosi pinnan alle ohutta siimaa

Aamulla kun piti lähteä myöten, toinen jäi kellumaan veneen matkaa ei koukkua saatukaan irti : kanssa sopivalle etäisyydelle ja jäi keltajia kun oltiin, niin arvålla katsottiin heittelemään veneen peräpäähän. kulq menee irroittamaan. Hävinnyt Vartin päästä sukeltaja pulpahti pinnykäisi puvun päälle ja loikkasi laidan nalle ja noukittiin veneeseen. Silmät yli - silloin vielä hypättiin, nykyään las- renkaina hän kertoi mitä alkeudutaan arvokkaasti Homma kesti haalla oli Siima ja kesti, kunnes kaveri tuli valtaisan oli kiinni

kuplamäärän kanssa pintaan. Lantema sylissään Toi sen sukellusportaille ja lupasi hakea sitten ankkurin.

Homma ei enää ollutkaan niin yksinkertaista, veneestä haluttiin tietää mistä lanterna tuli. No, kaverin oli pakko kertoa, että oma ankkuri oli mennyt parikymmenmetrisen hinaajan ruumaluukusta sisään ja matkan varrella oli kaverin hihaan sitten tart-

tunut lanterna Vielä selostuksen kestäessä kävi kannella jo kova touhu pukujen ja laitteiden kanssa. Oli vain vilaus, kun kaveri lähti uudelleen alas ja muut perässä. Kaikilla ei ollut edes aikaa pukea laitetta päälleen, kun jo mentiin laidan yli, saisihan sitten matkalla puettua '•. Lopun yli vedän hisj:0rian harmaan ,viitan. Se, mitä sitfe!Qt?pahtui ji! missä, eLole minon .• ' r :., 'Kerron 'täbän-jatkoksi ta·, • ..,,. .-<r ICtvan ra,- ' J{', '""'- c . TYktdl\ylky ,,

si Sukelluksista on nyt jo muutama vuosi enkä ole siitä sen koommin kuullut Kaverukset lupasivat kertoa enemmän kun onnistuvat identifioimaan laivan. Me emme tapaa kovin usein, ja saattaa olla, että kaverukset eivät enää edes sukella.

Kun tämäkään ei ole minun salaisuuteni en voi siitä enempää kertoa, enkä edes halua. Mitäpä näkemään vaivaa, vaikka kohde olisi mahtava, se on minulle jo liian syvällä kuten monelle muullekin.

Lisätään vielä pari

Hanneke Wromeja

Lauri Akselinpojan

Rouva

Ruotsin valtaistuimella istui Kaarle Knuutinpoika Bonde ja Tanskassa val-

Vastinetta palautteelie

Vähän lisää taustatietoa

Mitä alhaalla oli

Lopputulos oli, että alhaalla oli suuri kolmimastoinen, vanha 1700-luvun loppupuolen laiva, josta enää yksi masto oli pystyssä. Laiva oli ainakin kaksikantinen ja suurin piirtein ehjä ainakin reelinkitasolta kierrettynä. Kannella saattoi olla muutama tykki, joita oli ollut vaikea todeta, kun koko takila oli muuten tullut alas. Ei siinä kaksi yksinäistä sukeltajaa vartin sukelluksib 'JC! hirveän paljon ehdi nähdä. Ajettiin uudestaan paikalle navigaattorin kanssa ja osuttiin taas nappiin. Nykäistiin siima ylös ja pistettiin se poikki.Tarvittaessa paikka kyllä löytyi-

Eräs sukelluspari oli kerran hortoilemassa jossain päin Saaristomerta. He vetivät veneen perässä jonkinlaisia kalanpyydyksiä kun yhtäkkiä toisen vavan kello pärähti. Jännitys kohosi tietenkin ja yritettiin alkaa hoitaa kalastusbusinesta, jarru vain huusi eikä siimaa tullut metriäkään ylös. Kierrettiin_ ympäri pitäen siimaa kireällä, " molemmat aavistivat - ettei siiman " . päässä ollut ainakaan kalaa. ' • , fIt f, " 1 9 · "Jo .. Käynti alhaana r: .Jo 1. • • • kaikukin päälie ja ;uoritettiin pieni viuhka-ajo, joka antoi mastossa ja maston alapäässä oli iso vanha ja pimeää. "Mene itse katsomaan, jutellaan sitten vasta enemmän." Pikaisesti tehty karkea •luonnos kertoi missä oli käyty. Ei siinä pitkää aikaa mennyt kun-valmistelut 'oli tehty ja toinenkin kaveri ' painui alas pimeyteen.Taas meni vartti ja kun 'S itten istuttiin veneessä kahpii ll)'Yä suudesta jotain selvää. Vähän piirrettiin ja vähän kinattiin ennen kuin yksimielisyys löytyi.

lankahvaa piti kuningas Kristem. Suomea hallitsi käytännössäl l.aLjri Akselinpoika Kuningas joka oli saanut kenkää Ruo$si-Suemelta, kantoi aa ja purki kiukkuaan hallisia kauppalaivoja pithdn ltäme Tästä syystä jop: to lähetti laivansa merelle :> Eräs näissä. olj laivuri Hanneke Wr.O'me. Yrittäessämme*istuå laivuri Wromen housuihin ja kuvitellessamme hänen kokemuksiaan syksyllä Anno Domini 1468, on meidän tutustuttava jonkin verran senaikaiseen karttaan ja tavalliseQ)min käytettyihin laivareitteihin Lyypekin ja Revalin välillä.

Näin voidaankin kuvitella laivuri Wromen yrittäneen avomeren kautta, varsinkin kun otetaan huomioon myöhäinen ajankohta. Avomerirertti oli samalla myös jonkinlainen "oikotie". Se oikaisi Amholmasta suoraan jpko Hangethe-niemen kautta RääveIi;;--S atamaan ja miksei myös suoraan Arnholmasta Odensholmiin Eestin rannikolla ja 'sieltä eteenpäin. - Mutta kuningas Kristiern ja hänen häikäilemättömät merirosvonsa!

Valtiollisesti sekavat olot aiheuttivat sen, että kauppa ja merenkulku olivat suurissa vaikeuksissa. Merirosvoilu kukoisti ja autioitunut saaristo muodosti todellisen ansojen ketjun merenkulkijoille. Lisäksi Suomen rikkonainen rannikko hyviä tukikohtia merirosvoille. Läntisellä Uudellamaalla sijainneen Raaseporin linnakin arvellaan olleen aikoinaan tällainen tukikohta. sen rakennusvuotta saati sitten rakentajia ei ole saatu esiin historian hämärästä.Linnan rakennustapa viittaa Länsi-Eurooppaan ja antaa vihjeen myös siitä, että merirosvotkin ovat olleet alkujaan Itämeren ulkopuolella. Merirosvoilu eili jo siihen aikaan kannattavaa puuhaa.Tiedetään, että muassa vallasta syösty XIII liittyi vitaaliveljeksi in, jotka Go'tJin saarelta käsin kantoivat "veroa" aseistamattomilta kauppalaivoilta Vero taisi olla jopa kovempi kuin Mutta eteenpäin. 1400-luvunf alkupuolelta tunnetaan neljä Flemingsuvun jäsentä, jotka harrastivat oman käden oikeutta Itämeren Taisivat jättää häikäilemättömyytensä perinnöksi tuleville Keväällä 1437 tuo joukko valtasi Raaseporin linnan ja ajoi Thord Bonden karkuun.

Raaseporija Lauri Akselinpoika Tott

Kun kuningas Kaarle Knuutinpoika oli saanut valtakuntansa asiat seen hän lähetti Lauri Akselinpoika Tottin Suomeen ja määräsi hänen asuinpaikakseen entisen pakopaikkansa Raaseporin. Nimitys oli odotettavissa, sillä olivathan Tottin veljekset Erik, Ivar ja Lauri tukeneet kuningastaan koko sekavan kuninkaanvaihtelukauden ajan. Saatuaan asiat kuntoon läänityksillä aikoi Lauri Akselinpojalla olla aikaa itselleenkin ja normaali perhe-elämä aikoi kangastella mielessä, tai srtten kaik-

ki sopivat lähiseudun tytöt oli jo linnanherran oikeudella katsastettu Keväällä 1468 hän päätti vihdoin kutsua Tukholmassa olleen perheensä luokseen erämaalinnaan Uudellamaalla.

Lauri Hanneke Wrome

Peläten varsinaisena na kaappausvaaraa alkoivat Hansaliiton laivat kulkea saattueissa jo keväällä I 466.vaihteleva1la menestyksellä purjehdukset onnistuivat. Merkillepantavaa oli, että kaapparivaara pieneni syksyyn mentäessä, eivätkä kaapparit juurikaan enää liikkuneet Gotlin saarta pohjoisemmilla vesillä. Tähän ajatukseen perustuen oli Lauri Akselinpoikakin perheelleen tilaa viime isessä saattueessa, joka Rääveliin tai Tallinnaan kuten kaupunkia myös nimitettiin.

Viimeinen lähtevä sattue lähtisi marraskuun I 1. päivä ja purjehtisi neljän laivan saattueena Arnholmaan, josta kaksi laivaa jatkaisi itään ja kaksi muuta Tukholmaan.

Laivat saatiin lastattua ajoissa ja matka saattoi alkaa. Lyypekkiläisissä oli herättänyt ihmetystä erään holkin suuri koko, niin suurta alusta ei ollut pitkään aikaan nähty satamassa. Kaappausvaara kun pakotti pieniin ja nopeisiin aluksiin.

rodisteena tämän aluksen mahtavuudesta oli sen lastauskyl<y. muita mittoja ei 0 -Ixoyt Cå.ivaan lastattiin kaksisataa t ffi.ngiä kangaSta, S).@ (ästiä, lähes nnyriä hunajaa ja kaikenlaista m trta ta'i.a .Yhtenä huomattavana osana oli 0.000 ultaguidenia, jonka käyttöarvo oli suurempi Liivinmaalla kuin Lyypeklssä.Tavallisuudesta poikkeava oli myös matkustajamäärä, lähtiessä 175 henkeä, ja lisäksi tulivat vielä ArnHolmasta Lauri Akselinpojan vaimo, poika ja kolme vartijoina toimivaa asemiestä. kaikesta tästä huomiosta, jota alkuperäisen kirjoituksen tekijä on laivalle omistanut, 'loj§l&a..'ll päätellä aluksen olleen sen ajan suurin ja loisteliain ja niinhän sen voidaan olettaakin olleen, tuskin eräs valtakunnan mahtimiehistä olisi lähettänyt perhettään syksyiselle merelle millään lotjalla.

Varsinaisesta matkasta ei paljon tiedetä, mutta voidaan olettaa, että saattue kulki mahdollisimman kaukaa Tanskan vedet kiertäen pitkin vanhaa turvallista Ruotsin rannikkoreittiä, jossa aina saattoi yrittää turvaan jos merisissejä ilmestyisi näkyviin. Tosin neljä aseistettua laivaa oli melkoinen vastus merirosvojoukolle. Rannikkoreitin päätepiste oli Arnholma, jos-

sa oletettavasti ruotsalaiset nousivat laivaan.

Kaksi laivaa lähti sitten omille teilleen Hanneke Wromen suuri holkki ja joku pienempi laiva suuntasivat kohti kaukaista päämääräänsä. Oliko Wromen laivalla tarkoitus laskea maihin Hangethe-niemellä tai ei, ei ole tiedossa, mutta tuntuisi mielekkäältä, että Lauri-herran perhe olisi jätetty lähimpään mahdolliseen paikkaan. Toisaalta rahallisesti kallis lasti piti saada nopeasti perille ja Räävelistä pääsisi taas helposti pienemmälläkin aluksella Raseporiin . Oli nyt kuinka hyvänsä niin loppumatkasta kertoo pienemmän laivan miehistön laatima kertomus:

"Kaksilaivaapurjehtierilaisintavoin lastattunaLyypekistäRääveliin ja saapuivihdoinulappaa matkattu aannoin 10vikunpäähäntästälSatamasta.Mutta sitten alkoivoimakastuulijokatuimastipuhaltaenlaivatRuotsin (Suomen)valtakunnanalueelle, jossa toinen ja parempinäistälaivoistakaatui ja upposi.Eikäyksikäänsiinäolleista ihmisistäpe/astunutvaankaikkiluvultaanläheskaksisataa,laskeutuivat ikäänkuinsilmänräpäyksessä meren hyiseen syvyyteen ja hukkuivatMutta toinenlaivasaapuiankarastimerta vastaantaisteltuaanjumalanavulla Räävelinkaupunginsatamaan".

Tapauksen mittasuhteet ja sen herättämät tunnelmat aiheuttivat laajalti uteliaisuutta ja erilaisia kannanottoja. Lauri Akselinpoika tekee tapahtuneesta selkoa veljelleen ja Rahoittelee lopuksi "Olisuurivahinko,ettänäinpitikäydä,sillämenetin raf(J(aan rouvoni ja poikanisekäuskollisetasemieheni,joillemuidenristisielujen kanssaJumala olkoon armotlinen."

Kirjeitä puolinja toisin

Yllättävän voimai<J(;fasti reagoitö myös Lyypel<i$. Onhan ymmärretävä, että lähes kahdensadan ihmisen ja arvokkaan laivan katoaminen lasteineen kuohutti mieliä. Oli selvää, ettei onnettomuus voinut mennä jälkiä jättämättä. Eikä niin käynytkään Noudattaen merenkulkijan säälimätöntä ohjetta Navigare necesse est, vivere non est tekivät Hansaliiton kaupungit päätöksen, että idäntielle ei lähetetä laivoja Martinpäivän jälkeen. Toinen mielenkiintoinen osoitus oli Räävelin raadille osoitettu kirje ja muutaman Iyypekkiläisen ilmestyminen kaupunkiin He tahtoivat täten

aloittaa taistelun menetetyn laivan ja omaisuutensa puolesta tai oikeammin taistelun "rantaoikeutta" vastaan, jota he eivät olleet koskaan tunnustaneet. Lauri Akselinpoika ilmoitti 3. pnä helmikuuta Räävel in raadille onnettomuudesta ja tunnistaa samalla laivan. Samalla hän ilmoittaa että hylkyä ei ole löydetty ja että vain tynnyreitä ja laatikoita on ajautunut rantaan , josta talonpojat ovat toimittaneet ne hänelle varastoon odottaen oikeudenmukaista korvausta.

Lisäksi hän Hansoille mahdollisuutta tulla neuvottelemaan asiasta. Lyypekistä toimitettiin kiireesti tarkat lastiluettelot ja pyydettiin toimittamaan Räävelin raadin huostaan. Mistään korvauksesta ei puhuttu.

Kesäkuussa tapahtuu seuraava merkittävä yhteydenotto Lauri Akselinpoika ilmoittaa saaneensa tietää, että talonpojat ovat löytäneet syksyllä suuren osan tavaroista, jotka ovat todennäköisesti Hanneke Wromen laivasta. He ovat löytäneet tavarat Hiitin saaristosta Kätkeneet osan mutta vieneet suurimman osan Rääveliin ja muihin kaupunkeihin. Samalla hän ilmoittaa pitävänsä vankilassa kuutta saarelaista toistaiseksi Lopuksi hän pyytää rääveliläisiä pidättämään sinne mahdoll isesti löytötavaroita kauppaamaan ilmestyvät saarelaiset. Miehet pitäisi toimittaa tavaroineen Raaseporiin hänen rangaistavakseen. 10.000 kultaguidenia ja muukin lasti oli niin arvokas kohde, että linnanherrakin tunsi kiinnostusta sen löytämiseksi.Todennäköisesti Lauri Akselinpoika oli tullut Hiittisten Kyrksundiin kuultuaan, että pari talonpoikaa oli löytänyt suuren hylyn ja nostanut siitä suuren määrän tavaraa kuljettaen osan meren yli etelään. Hiittisläiset olivat pakon edessä kertoneet, että RääveIin Birgittalaisluostarin maille oli kuljetettu ja piilotettu suuri määrä löytötavaraa myytäväksi f::lansan tutkijoille

ollaan " Kuten olen ennekin lopettanut: "Kerran joku sukelte lee huvikseen ja kas, mikäs se tuolla onkaan?!

Maria Sofia de la Gardie

Kun katsoo 1600-luvulta peräisin olevaa Suomenlahden karttaa, ymmärtää helposti , että Saaristomeri luotoineen ja karikoineen muodostui kuolemanloukuksi monelle laivalle. Eräs varhaisimmista haaksirikoista koitui suureksi siunaukseksi saaristolaisille. Nötön vanhoista voimme lukea kertomuksen Nötön kappelin uudistamisesta, jossa eräällä kreivittärellä oli sormensa pelissä. Nötö muodostui erääksi saarelaisten keskuksista jo varhain. Ensimmäinen maininta kappelista on löydettävissä vanhasta vihkitodistuksesta, jossa kerrotaan saarelaispariskunnan vihkimisestä vuonna 1657. kappeli oli jo silloin vanha ja ilmeisesti tiloiltaan riittämätön, koska uuden rakentamista oli puuhattu. Vuonna 1664 oli jalosukuinen kreivitär Maria Sofa de la Gardie, yksi suuren Jakobin kolmestatoista lapsesta, matkalla Gotlin saarelta Turkuun, kun tuuli painoi laivan pois reitiltä

Tarina kertoo, että kreivittären laiva haaksirikkoutui "MedsinFarkostifron Siön,innomBredharunKlipporWed LöckholmWäderdrifwen". Se, että Herra katsoi tarpeelliseksi Maria Sofian pelastaa, koitui Nötön kappelin onneksi. Kreivitär lupasi , suuressa hädässä rukoillessaan, rakennuttaa kappelin sille saare ll e, jossa hänen jalkansa tapaisivat ensi kerran maata. Tämä saari oli Lökholm.

Koska lökholmalaiset olivat osall isina Nötön Eurholmenin kappelissa, pyysivät he, että kreivitär avustaisi sen uudistushanketta. Kreivittärellä sattui olemaan herkkä hetki ja hän antoi heti kolmetoista tukaattia kappelin korjaukseen. Rahoilla ostettiin puutavaraa, josta nötöläinen Matz Bengson rakensi ja sisusti uuden kappelin

Mitä me kauppapolitiikasta Vanhan mukaan oli

Purkalaen niemestä Räävelin satamaan 8 peninkulmaa. Kun otetaan harppi ja mitataan tämä väli sekä palataan taaksepäin tässä löydetään pelastuneen laivan miehistön kertomus. "Päästyämme noin 10 peninkulman päähän... alkoi kova myrsky. joka painoi meidät Suomen puolelle." Samaa suhdetta noudattaen piirretään uusi ympyrä ja lisätään vielä hiukan ajelehtimavaraa niin missäs

Kappelin suojelija

Kerrotaan, että kreivitär muuttui suuren seikkailunsa jälkeen pehmeämmäksi.Tätä tukee se, että kreivitärtuntui ottaneen kappelista huolehtimisen sydämen asiakseen. Hän lahjoitti kappelin valmistumisen jälkeenkin ainakin kahteen otteeseen lisää tavaraa ja rahaa rukoushuoneen tarpeisiin. Ensimmäinen lahjoitus saatiin vihkiäisiin : messupaita, alttarivaate, kasukka ja pari kynttilänjalkaa. Jonkin ajan

kuluttua lahjoitti kreivitär vielä 500 taaleria rahaa. Vuosien kuluessa kreivittären avustukset kuitenkin loppuivat ' ,.

ja kappeli pääsi rapistumaan. "' ,

Tulevaisuus I huolesttlttaa- --" ,,,

Johan Åberg

Åke Akes

Opetusministerö ja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ovat muistaneet toistenkin edestä sä puuhanneita sukeltajia. SLU:n edeltäjän SVUL:n perustajan Iwar Wilskmanin syntymäpäivänä 26.2 200 I myönsi kulttuuriministeri Suvi Linden hyvin arvossapidetyn Suomen Liikuntakulttuurin ja urheilun Ansiomitalin espoolaisen sukellusseura Fidit ry:n puheenjohtaja Kauko Korvelle, joka on toiminut tehtävässään aivan nykymuotoisen toiminnan alusta asti eli vuodesta 1992. jolloin Polar-Divers ry fuusioitui Fidit ry:n kanssa. Myös tämän seuran puheenjohtajana hän ehti toimia monia ansiokkaita vuosia.

Tästä johtuen myös SUSL muisti Kaukoa pronssisella ansiomitaliIla ja -merkillä.

Myös Fidit ry:n koko toiminnan aikainen rahastonhoitaja Krista Kantola sekä teknisellä ja venepuolella

,'.

3.9.1746

Fagervik saaristossa

7.10,1751

Kolme-mailia Junafi usundista

Emanuel öhr

Joachim Granau

11.9.1751

Finbyn ulkopuolella, kolme mailia Turusta

16.8.1754

Hiittisten ulkopuolella

Kemiön saaristossa

,'i

kunnostautunut Matti Raivio palkittiin SUSL:n pronssisella ansiomitaliIla ja -merkillä.

Samassa tilaisuudessa luovutettiin myös varsinaiseksi HYKS Urheiluseuran urheilusukellusjaoksensa vetäjälle Kari "Kippari" Jokiselle anoma

SUSL:n hopeinen ansiomitali jamerkki, koska niiden myöntämisperusteisiin kuului myös molempien seurojen yhteistyön järjestely ja koordinointi jo vuodesta 1990 alkaen, jolloin hän liittyi Polar-Divers ry:n jäseneksi ja siirtyi muiden mukana Fiditiin vuonna 1992, Kunniamerkit jakoi Fidit ry:n kevätkokouksessa 6.4.2001 SUSL:n edustajana Liiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen.

Opetusministeriön mitali oli lajissaan seuran kolmas: Vuonna 1997 sen saivat Krista Kantola ja Kari Jokinen.

Rogers

M.Björman

2,5 mailia Vänöstä .-19.11.1784

Kemiön saaristossa 3.10.1796

Turunmaan saaristossa Danilla Maroscheff 28.1 1.1797 Utössä

Tässäpä pieni lista noin viidenkymmenen vuoden ajalta. Kuten huomataan, on Suomi-neidon alushameen helmapits.ltollut varsin vaarallinen, Lopuksi vielä jonkinlainen otos varsinaisista "aarre laivoista".

Löytyneiden laivojen kärkilista

- Sankt Mikael

Niin, että etsimistä riittää. kaikki eivät ole niinsanottuja aarre laivoja rahallisessa muodossa, mutta merkarkeologisessa kentässä kylläkin.

Lopuksi -.

Ansioituneita sukeltajia

Ansioituneetsukeltajat vasemmalta: MattiRaivio, Krista Kantola,Kori "Kippari"JokinenjoKaukoKorpi

Eka Metsävuori

WWF käynnistää Merenneitokampanjan Itämeren pelastamiseksi

sekä jatketaan Wl/l/F:n Itämeren tilan parantamiseksi tekemää konkreettista suojelu- ja tutkimustyötä. Lisäksi suunnittelee vapaaehtoisen kouluttamista ja varustamista. Olisiko tässäVAPEPA -ihmisille uusi, mielenkiintoinen tehtävä?

Ihminentarvitseemerta.

Meritarvitseeihmistä.

Huhtikuun 24. päivänä Suomen Wl/l/F käynnisti Operaatio Merenneidon Itämeren tilaa uhkaavia vaaroja. Näitä ovat rehevöityminen ja sen seurauksena sinilevähaitat ja syvänteiden hapettomuus, voimakkaasti kasvava öljyonnettomuuksien riski sekä ympäristömyrkyt. Hankkeen tavoite on, että viiden vuoden kuluttua kaikkien Itämerta pilaavien toimien poistuminen on päässyt hyvään vauhtiin Wl/l/F on toiminut vuosikymmeniä

Itämeren luonnon puolesta kohteiSuuren suosion saavuttanut

liU i{11 alusp

Kotimaista laatua.

Koot: S, M, L, XL, XXL

Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä

naan mm. hylkeet, merikotka, Liminganlahti ja perinneympäristöt Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Esimerkiksi Suomen merikotkakannat ovat elpyneet juuri Wl/l/F:n tämän talviruokinnan ansiosta ja Suomeen perustetaan hylkeiden suojelualueita Wl/l/F:n esittämät 7 kappaletta. ' Wl/l/F:n pääasiallinen toimintatapa on painostus ja lobbailu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Operaatio Merenneidon tuottamilla varoilla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön

Itämeri on erityisen lähellä sukeltajien sydämiä Toiveemme on, että Wl/l/F:n kampanjan tavoitteet toteutuvat. SUSL:n tiedevaliokunta suunnittelee kesän aikana, miten sukeltajat voisivat parhaiten auttaa Merenneitoa. Lisää tietoa kampanjasta saa Wl/l/F:n kotisivuilta www.WNf.fi tai soittamalla numeroon 09-7740100. Rahaa kampanjalle voi lahjoittaa soittamalla numeroon 0600-121212 (30 mk! puhelu + pvm). Mikäli ei samalla halua tukea kympillä puhelinyhtiöitä, voi lahjotuksia tehdä suoraan pankkitilille OKO 578007-13058 1 viitenumerolla 8400. Jos siirtolomakkeeseen laittaa oman nimensä ja osoitteensa, saa jatkossa Wl/l/F postia

S,su3,esel

suorituskykyä, taloudellisuutta

Sisudiesel

merimoottorimallisto:

• 20-sarja teho 63-235 hv

• 612-sarja teho 230-310 hv

• 645-malli teho 410 hv

• hyvä suorituskyky

• hyvä tehojpainosuhde

• pieni kulutus

• alhaiset päästöt

• kilpailukykyinen hinta

• maan kattava huolto- ja varaosapalvelu

Sisudiesel-aggregaatit:

• merikäyttöön

• maakäyttöön

Myös vaihtaen!

Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita

Saaristokuljetukset ammattitaidolla: Käytössämme mm. hinaajat, työlautat, proomut sekä sukeltajien tukialus Zaritsa Alexandra

Myynti j huolto Tiemestarinkatu 5

20360 Turku puh. 02-253 9502 tai

0400 528 285 Erik Nylund Fax 02-253 9506

Jouni Leinikki

SUKELLUSKALASTUS2001

- kohti kansainvälistä

Tämä kausi on tärkeä suomalaiselle sukelluskalastukselle. PM-kilpailut Hangossa. Edelliset PMkilpailut Suomessa vuonna 1998 olivat menestys. Suomalaiset veivät kaikki jaossa olleet mitalit.Viime kesänä Tanskassa Suomen joukkue näytti iskuvoimansa myös vierailla vesillä. Yksilöhopea ja yksilöpronssi olivat kova suoritus ulkomailla. Kaikki kesän kilpailut tähtäävät huippusuorituksiin Hangon PM:ssa elokuun lopulla Kilpailujen perusteella valitaan raudanluja joukkue lyömään skandinaavit.

Vapaasukelluksen suosio on kasvussa. Sukelluskalastus on vapaasukellusta mielekkäimmillään. Vaikka olisit luunkova hylkysukeltaja tai karski uppopalloilija. merkitse kalenteriisi ainakin yksi sukelluskalastuskilpailu. Laji kuuluu sukelluksen

Kauden kilpailut:

Dödörel1s cup 9.6.

- kokoontuminen Hanko. Kappelin satama klo I 1.00

- osallistumismaksu 100 mk

-lisätietoja Team Kampela/Matti Pyykkö p.040-708 0226/Jukka Rapo p.041-5109935

Porkkala CUp 30.6.

- kokoontuminen Esso Hangontien ja Porkkalantien risteyksessä klo 10JO

- osallistumismaksu 100 mk

- lisätietoja Team Kampela/Jukka Rapo p.041-51 09935

Jaskan muistokisat 21.7. Hauhon Iso Roineella

- kokoontuminen Wuolteen kartanolla klo 10 00

- osallistumismaksu 100 mk

- lisätietoja Lahden PingviinitlPekka Niemelä p.0400-624 554

SM-kilpailut 28.-29.7 Saaristomeri

- lisätietoja Team Kampela/Matti Pyykkö p. 040-708 0226/Jukka Rapo p.041-5109935

Rauman avoimet mestaruuskilpailut 12.8.

- kokoontuminen Merikoulun laiturilla (Santana-alus) klo 11 00

- osallistumismaksu 100 mk

- lisätietoja RMSKlJukka Levonen p.050-5588407

PM-kilpailut 24.-25.8 Hanko

- kokoontuminen Itäsatamassa 24.8. klo 10.00

-lisätietojaAqua Divers Club/Stig Helander p.O 19-2486900 tai 0400-473 771

yleissivistykseen. Mikäli haluat lisätietoja lajista tai haluat. että seuraIIenne info-tilaisuus sukelluskalastuksesta. ota yhteyttä Pekka Niemelään p. 0400-624554.

Mitä osallistumiseen vaaditaan

Kilpailut ovat avoim ia kaikille

SUSL:in jäsenille. myös naisille ja nuorille. Alle 16-vuotiailla pitää olla holhooja mukana.

Luvat: Valtion kalastuskortti ja sukeltajan lisenssi

Varusteet: Perusvälineet. poiju jossa sukeltajan lippu. yksikärkinen harppuuna. kalan-säilytyskoukku- tai sumppu. puukko ja kello

Kilpailuaika: Noin neljä tuntia (SM ja PM 2 x 4 tuntia)

Hanko-cup 25.8. (PM, 2. Päivä)

- kokoontuminen Hangon Itäsatamassa klo I 1.00

- osallistumismaksu 150 mk -lisätietoja Aqua Divers Club/Stig Helander p.O 19-248 6900 tai 0400-473 771

Suomen yhdeksän henkinen PM-joukkue valitaan yllämainittujen kilpailujen (pois lukien Hanko- cup) perusteella siten, että kolme kunkin kilpailijan parasta sijoitusta lasketaan pistesaldoksi ja yhdeksän eniten pisteitä saanutta kilpailijaa pääsee joukkueeseen (+ yksi varamies).Tasapistetilanteissa sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee

Sijoitus: Ranking pisteet SM-kilpailut:

10

Ranking pisteet muut kilpailut: 7 5 4 3 2 I

Lisäksi pidetään rankingin ulkopuolella:

Kristiansund CUp, Norja 11.-12.8.

- lisätietoja Matti Pyykkö p.040-7080226

StigGustavsson p.09-2977 915, 0400 -503119 e-mailstig.gustavsson@hedtec.fi

Porin Urheilusukeltajat ry esitti

SUSL:n kevätkokouksessa suullisesti vaat imuksen, jonka mukaan teknisen valiokunnan on annettava lausunto siitä, saako trimixillä sukeltaa ja millä koulutuksella, sekä onko Pohjolan lisenssivakuutus silloin voimassa. Lisäksi seura vaati teknistä valiokuntaa selvittämään mikse i SUSL trimix-koulutusta. Tekninen valiokunta käsitteli asiaa kokouksessaan 27.4. ja totesi seuraavaa :

Tekn is ellä valiokunnalla ei ole mitään trimix-sukeltamista vastaan, mikäli siihen on saatu asian mukainen koulutus jonkin kansainvälisesti tunnustetun kautta.

Tälläisiä ovat mm. GUE, IANTD , NAUI , TDI ja PSA Sekä statusta että saa-

SUSL JATRIMIX-SUKELTAMINEN

dun koulutuksen sisältöä koskevissa kysymyksissä voidaan kääntyä lähimmän liittokouluttajan, teknisen valiokunnan tai SUSL:n koulutuspäällikön puoleen.

Trimix-sukelluksilla on noudatettava koulutuksessa saatuja ohjeita ja turvallisuussääntöjä ja käytettävä siihen soveltuvia va r usteita. Niiltä osin, kun erikoiskoulutuksessa saadut ohjeet poikkeavat SUSL:n turvaohjeista voidaan noudattaa erikoisohjeita, kuten SUSL:n tu r vaohje 2000 § 1.7:stä ilmenee.

Ilman asianmukaista koulutusta sukeltaminen ei ole hyväksyttävää.

Pohjolan sukeltajan lisenssivakuu-

tuksen kirjallisten ehtojen mukaan : 'Vakuutus on voimassa Suomen Urheilusukeltajain Liiton alle 70-vuotiaille jäsenille osallistuttaessa joko Suomessa tai tilapäisesti ulkomailla oleskelun aikana sukellus-, koulutustai kilpailutapahtumaan ( ) Vakuutuksen voimassaolo edellyttää voimassaolevaa, kansainvälisesti hyväksyttyä sukeltajakorttia, mikäli käytetään paineilma- tai seoskaasulaitetta muussa tapauksessa kuin kyseisten laitteiden käyttämistä opettavilla kursseilla "

Koska trimix-sukeltaminen tapahtuu nimenomaan seoskaasulaitteella, vakuutus on siis voimassa.

Suomen merimuseossa on avattu kaksi uutta näyttelyä

MERELLISIÄ

Katriina Etholenja

VALOKUVIA -

JUNGMANNISTA SUUTARIKSI -

MereYlkulkija Seppo Laurellin askartelutäitä vapaavahtien ratoksi.

Katriina Etholen on ottanut näytteIxssä olevat kuvat Englannissa vuosina 1999 ja 2000.Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitokselta 1996 valmistunut Etholen oli aiemmin kuvannut lähinnä kissoja, maiseniia ja ihmisiä Idea meriaiheisiin kuviin syntyi matkojen sivutuotteena.

"Ensimmäisen kerran Olin Morecambessa kesäkuussa 1999 - aivan muissa merkeissä kuin merenrantanäkymiä ikuistamassa Aluksi ajatus kolmesta päivästä englantilaisessa rantalomailuun erikoistuneessa kaupungissa, jossa ei näyttänyt olevan kuin pelihalleja Ja hotelleja, ei tuntunut houkuttelevalta Mutta' sitten löysin meren. Minulle meri on aina ollut vieras elementti, joten koin sen läheisyyden mielenkiintoisena Vuorovesi oli uusi ilmiö ja laskuvede n paljaaksi jättämä merenpohjamaisemalähes vaati kuvaamista."

Vuonna 2000 Etholen palasi Morecambeen jo näyttely mielessään. Kun hän kävi myös m.uilla merenrantavoi n;listui ajatus niidenkin ottamisesta näyttelysuunnitelmaarr La JcashLressa sijaitsevan MOr:.ecamben lisäksi mukana ovat Cumbrlassa sijaitseva Whitehaven ja

sitä lähellä oleva St.Beesin kylä sekä Newcastlen tuntumasta löytyvä Whitley Bay. Kuvat tuntuivat kaipaavan jonkinlaista ilmaisua Etholen halusi paikallisten asukkaiden ilmaisevan omin sanoin, mitä he kuvissa näkevät. Näin näyttelykuvien yhteydessä on heidän englanninkieli- ' set, runolliset tekstit.

Vuonna 2000 eläkkeelle siirtynyt merikapteeni Seppo Laurell palvel i' työuransa aikana to istakymmentä vuotta kauppalaivastossa ennen siirtymistään Merenkulkulaitoksen palvelukseen vuonna 1967 Nimenomaan Merenkulkulaitoksen aika näkyy monipuolisissa töissä Esillä on mosaiikkitöitä, öljymaalauksia, puuveistoksia, ompelutöitä, ja perinnejalkineita. Seppo Laurellin ' ensimmäinen vapaa-ajan harrastus oli mosaiikkityö ja aiheina laivat, joilla hän työskenteli. Laivoilta löytyi myös sopivia tekotarpeita, sillä hänen ensimmäisen mosaiikkityönsä alustana toimi M/s f-jesperuksen käytöstä poistettu konehuoneen pulpetinkansi. Myös öljymaalausten materiaalit ja aiheet liittyvät merim iesten maailmaan "Ensimmäiste,n töitteni maalauspohjina käytin - kuten mc;>net muutkin silloiset

Trimix-sukeltaminen ei vielä toistaiseksi kuulu CMAS:n ko ulutusohjelmaan, trimix-ohjelmaa ollaan vasta kehittämässä.

Koska useat kansainvälisesti tunnustetut trimix-koulutusta ei pidetä järkevänä kehittää mitään SUSL:n omaa trimix-ku r ssia, jolla ei kuitenkaan olisi mitään kansainvälistä statusta On parempi odottaa CMAS:n koulutusohjelman valmistumista.

Teknisen Ifaliokunnan puolesta, Mika Rautiainen

den valmistuksessa hänen tavoitteenaan on ollut valmistaa kenkiä, saappaita ja lapikkaita vanhoilla perinteisillä käsityömenetelmillä ja 1800-luvulta peräis in olevilla työkaluilla

Suuri yleisö tuntee Seppo Laurellin parhaiten hänen julkaisuistaan, joista useimmat käsittelevät hänen työympäristöään. Suurimman suosion on saavuttanut vuonna 1999 ilmestynyt "Suomen majakat".Toisentyyppistä kirjallisuutta edustaa hänen uusin sa vuodelta 200 I , lasten- ja nuorten"Tervatassuisten laivakissojen ta-

taiteita harrastaneet merimiehet - ko'valevystä tehtyjä Tuborgin puisten olutkorien suojakansia Näiden sisäpinta muistutti oikeata pohjustettua kiilakehyskangasta, kunhan sen ensin sutaisi sinkkivalkoisella pohjamaalil[a." Maalaamisen lisäksi Seppo Laurell on ehtinyt tehdä puuveistoksia, ompelutöitä sekä perinnejalkineita. Jalkineirina".

NÄYTTELYT

MERELLISIÄ VALOKUVIA - Katriina Etholen ja JUNGMANNISTA SUUTARIKSI - Merenkulkija Seppo Laurellin askartelutöitä vapaavahtien ratoks i ovat avoinna Suomen merimuseossa 30 9.200 I asti joka päivä kl o 11-19 paitsi juhannuksena 22.-23.6. jolloin museo on suljettu. Pääsymaksu museoon on aikuisilta 10 mk, lapset pääsevät sisään ilmaiseksi. Opastusvaraukset p. (09) 4050 9051

Suomen merimuseo, Hylkysaari, 00570 Helsinki. http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/lnfofin.htm

Museoon pääsee Korkeasaaren kautta. Korkeasaareen vesi bussi Kauppatorilta ja Hakaniemestä. Bussi II Herttoniemen metroasemalta Korkeasaaren portille Omalla veneellä voi kii nn ittyä museon laituriin.

Lisätietoja näyttelyistä antavat tutkija Ismo Malinen, ismo.malinen@nba.fi, puh. (09) 40509052 ja toimistosihteeri Maritta Sievi, maritta.sievi@nba.fi, puh. (09) 4050 9054

Voi veljet! Ne olivathienojavuosia! kuva:LeenaKoivumäki

Tilinpäätös vuosista

1969 - 1974 - 2001

Vuodesta 1969 olen ollut Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n toiminnassa jollain tavalla mukana. Ensin johtokuntatasolla ja myöhemmin liiton lehden päätoimittajana vuodesta 1974 lähtien.

Tekemäni työn laatua kuvastanee pari arviointia. Liiton varapuheenjohtaja oli kerran sitä mieltä, että "Sä olet hullu kun teet tuota hommaa tuollaisella korvauksellal" Ja liiton viime syyskokouksessa kuultu tunnustus "Nyt kun saamme uudet yhteistyökumppanit niin alamme saada kunnon lehteäkin!"

Se vaan oli minun tapani yrittää puhaltaa yhteiseen hiileen ja pysyä ajan hermolla! Kaikesta huolimatta ne olivat hyviä vuosia. Minulla on ollut mahdollisuus seurata aitiopaikalta liittomme ja mahtavan harrastuksemme kehittymistä. Matkan varrella olen saanut paljon ystäviä, ja olen saanut tavata hienoja sukeltajia, joista kaikki eivät ole enää edes remmissä mukana,

vuodet ovat jo tehneet tehtävänsä. Vuosien varrella olen saanut myös monenlaisia huomionosoituksia, joista kohokohtia ovat olleet "Vuoden Sukeltaja no 1", CMAS:n ****-sukeltajan arvonimi, Liiton Kultainen Ansiomerkki, Kunniajäseneksi nimittäminen ja Opetusministeriön myöntämä Suomen Urheilun Hopeinen Ansioristi, monien muiden lisäksi.

KIITOS!

Teille kaikille, jotka vesissä vaeltaa, ja niistä retkistä meille muille tarinoita kertoilee! Eli kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat vuosien aikana mahdollistaneet lehtemme toimittamisen. Koska nyt Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n johtokunnan pyynnöstä jätän tehtäväni, haluaisin lopuksi muistuttaa muutamien lehtemme tekemisessä olleiden ja vielä mukana olevien henki-

löiden työpanoksesta ja kiittää heitä kuluneiden vuosien yhteistyöstä

Toimitussihteerit

Jouko Askola

Vesa Eronen

Eva Nyqvist

Leena Harkke

Anna-Liisa Kostiander Leena Koivumäki

Ilmoitusmyyjät

Kati Lagerstam

Tellervo Rouhiainen Leppänen

Brita Ikävalko

Mari Pohjalainen

Reijo Vainio

Erikoisesti haluan kiittää toiminnanjohtajaamme Britaa, jonka kanssa minulla on ollut pisin yhteistyöpolku, sekä toimitussihteeriäni Leena Koivumäkeä ja ilmoitusmyyjää Reijo Vainiota. Teidän kanssanne on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Näinä vuosina olen varmasti kävellyt monille varpaille, ja sanankin säilää on joskus käytetty puolin ja toisin, silloin riitelivät vain asiat. Koska en ole ennenkään tahallisesti sanonut kenellekään pahasti, en tee sitä nytkään. Kiitän vielä kerran yhteistyöstä Ja kun kerran Eka on tehnyt tehtävänsä, voin vain mennä ja sanoa HYVÄSTI.

Päätoimittajan palsta Urheilusukeltaja-Iehdestä 3/1974

Muutamia mietteitä sukeltamisesta

Sukelluskesä on jo pitkällä, monella jopa ohi. Joukossamme kun on niitäkin, joiden aktiiviteetti juuri ja juuri riittää kesän leirien yhteyksissä suoritettuihin muutamiin sukelluksiin. Leirit, jos ne on hyvin valmisteltu ja ennakoitu, ovat varmasti kesän kohokohtia ja elämyksiä joita muistellaan kauan. On sääli jos kesän kohokohta, leiri, epäonnistuu joidenkin "portaiden" laimir:llyöntien seurauksena

Harrastukseemme liittyy muutenkin niin paljon pitkiä matkoja, ankaraa kantamista ja raahaamis-

ta Tuloksetor:1ta vaeltamista ympäri tyhjää merenpohjaa, palelemista ja kylmissä veneissä, että soisi jokaiselle edes muutamia onnistuneita ja hyviä sukelluksia kauden aikana. Onko sitten niin, että tulokseton etsintä ei anna meille mitään. Jos niin on, ollaanko silloin väärällä tiellä. Eikö voida sukeltäa myös sl:Jkeltamisen itsensä vuoksi Täytyykö meidän ail:la mennä veteen "kullan kiilto" silmissä sen ennen löytämättömän aarrelaivan perään. Liittyyhän harrastukseemme toki muitakin alalajeja kuin meriarkeologia.

Mietittäisiinkö joskus miksi me oikein sukellamme. Mitkä ovat lähtökohtamme ja tavoitteemme. Uskoisin, että vastaus ei ole aivan itsestään selvä asia.

Lopuksi pieni muistutus leirien ja retkien arvostelijoille. Sukellusretki onnistuu ja henki retkellä säilyy juuri niin hyvänä kuin me sen itse haluamme. Kunhan ain muistamme puhaltaa yhteen hiileen

Eka

Odotellessani saunan lämpiämistä, selailin kirjahyllyjäni ja totesin, että kyllä yksi mies on ollut ja on tietysti vieläkin tuottelias. Eikä vain tuottelias, vaan myös monipuolinen

On faktaa ja fiktiota On keittokirjaa, laulukirjaa. On kuvauksia, luetteloita, romaaneja ja vaikka mitä. Ja kaiken lisäksi hirmuinen määrä toimitettuja lehtiä.

Tunnen miehen hyvin. Ensimmäiset muistikuvat tulevat mieleen jo 60luvun puolivälistä:

Oltiin Vellun kanssa oltu viikonloppu sukeltamassa siellä missä merikotkat, hylyt ja nykyään hylkeetkin ovat arkipäivää. Lainassa meillä oliVellun isän 24-jalkainen puu paatti. Siinä oli moottorina sellainen itsetehty Kulttidiesel, jossa käynnistämiseen vaadittava hehkutus hoidettiin plooslampulla.

No, viikonloppu oli niinkuin kesät silloin ennenvanhaan oli, lämmin ja tyyni Ja me tietysti sukelIettiin koko launataipäivä ja koko pyhäkin ja kylIä paloi nimiäkin

Kun sitten koko ilmamäärä, 2 x 5 Itr/200 bar, oli käytetty viimeistä pirt1)jöten j?- sngrJslattukin niin, että korvissa soi ja sormen päät oli

VASTARANNALTA

ihan ryppyiset ja vaalean punaiset ja sunnuntai alkoi olla illassa, pantiin vehkeet kuivumaan etutäkille ja kaiteille ja lähdettiin kohti kotia.

Puolen yön aikaan oltiin jo niin lähellä , että kaupunki näkyi. Mutta kun oli aivan pläkä ja lämminkin, päätettiin pysähtyä Enstenille kaffittelemaan ja uimaan.

Siinä touhatessa nähtiin, kun meripelastusyhdistyksen lippu perässä painoi komee vene ulos kokka kohisten. Veneen nimi oli Sea Wolf ja se oli yksi kaupungin komeimmista. Kyllähän me tiedettiin, että se oli Mettävu9ren Ekan paatti ja kiikarilla nähtiin, että kyytis oliVellun isäkin. Vähä me ihmeteltiin, mihin äijillä on kiire. Mutta ne oli silloinkin kovia touhaamaan kaikenlaista. Hiihtihän Amikin yks talvi parin kaverinsa kanssa, joista toi Ii oli yli seittemänkymmenen, h en Rääh,änlll'Stosta kesken tavalli e uantaHiiAteIyn, ,.

kaa ahtojäissä tuli varmaan yli kuuskymmentä kilometriä. Tulivat sitte seuraavana päivänä laivalla takasi . Ukot katos kohti luodetta ja pohjosta ja me jatkettiin sitte jonkun ajan kuluttua kaupunkiin. Kotona oltiin hyvissä ajoin ennen aamuneljää. Kesätöihinhän piti vasta seitsemäksi.

Kotona meille kerrottiin kohtuullisen painokkaasti, että merellä on etsintä käynnis. Eka ja Amikin on siellä etsimässä meitä. Oltiin kuulemma luvattu olla takaisin jo puolilta päivin. Erityisesti äidit oli pelänneet, että ollaar poltettu koko paatti sjllä plooslampulla. Siitä viikonlopusta on nyt kulunut kymmeniä vuosia.Ystävyys, yhteistyö ja avunanto Ekan kanssa on kehittynyt ja käsittää niin ammatillisen onet )jhteiset harras-

f{Jyt, Kun E on lopettamassa pitkää Sukeltaja-lehden päätoimittajan

uraansa, ei se mua harmita henkilökohtaisella tasolla, ollaanhan me yhteyksissä lähes viikottain, mutta niiden sukeltajien puolesta harmittaa kyllä, jotka ovat kiinnostuneita harrastuksemme yhdestä tärkeimmästä peruskivestä: meren tarinoista, meren ihmisistä, hylyistä, jne Ne ovat niitä juuria, joita ilman sukeltaminen jää vain pinnalliseksi ja minäkeskeiseksi bongaukseksi. Nyt kasvaa myös vaara, että liittomme päättävät elimet tuudittautuvat yksimielisyyden turruttavaan olotilaan, jos tämä "ruumillistuneeksi rettelöksi" itseään nimittävä Eka ei ole kokouksissa ja pääkirjoituksissa muistuttamassa arjen faktoista. Mutta nyt taidan laittaa kynät penaaliin ja paperit plakkaariin ja soittaa Ekalle sinne Bårstön kivelle täältä Kvarkkenin kiveltä ja ehdottaa, että otetaanpa pienet larsenit menneille, tuleville ja ennenkaikkea kesälle!

karkottaa paholaisrauskut niiden suosimiIta riutoilta.

Yllättäen pinnan hyppäävä kuusimetrinen, musta ja "sarvipäinen" paholaisrausku on varmasti entisaikojen merenkävijöiden silmissä ollut omiaan herät,tämään tarinpita merihirviöistä. Kerrotaan myös "paholaiskalasta", joka kykenee murskaamaan allensa kalastajaveneet miehistöineen. Mikä hyvänsä nimen syntyhistoria lienee, satunnaisia paholaisrauskut eivät tee kalastajaveneitä tuhotakseen, vaan ilmeisesti silkasta leikkisyydestä. päästäkseen eroon kiusallisista ulkoloisista tai voimiaan mitelläkseen.

Heimo Mobulidae

Paholalsrauskujen heimoon (Mobulidae) kuuluu joukko toistensa näköisiä, pääasiassa avomeren ulapan valoisassa pintakerroksessa liikkuvia, planktonia ravinnokseen käyttäviä lajeja. Lajien erottaminen toisistaan ei ole välttämättä helppoa, koska eri lajiin lukeutuvat rauskut voivat eri ikäisinä näyttää toisiltaan, ja toisaalta viimeaikaiset perimän tutkimukset ovat osoittaneet eräiden aiemmin erillisinä pidettyjen lajien kuuluvan yhteen ja samaan lajiin. Paholaisrauskujen edustajia tavataan niin Atlantilta kuin Tyyneltä- ja Intian valtamereltä sekä useilta pienemmiitä merialueilta.

Heimon suurin laji (samalla myös nimikkolaji), paholaisrausku (Manta birostris) voi

ole, vaan ulokkeet sen päässä ovat kehittyneet alkujaan rintaevistä ravinnonhan, kintaa tehostamaan. Jopa rauskuille tyypillinen, puolustukseen kehittynyt myrkkypiikki puuttuu - merten jättiläisillä kun on vain harvoja luontaisia petoja. Paholaisrauskuilla on hampaat. mutta ne ovat kehittyneet tehostamaan planktonravinnon keruuta.

Paholaisrauskujen heimoon kuuluu Manta -suvun lisäksi suku Mobula, jonka edustajat ovat kooltaan hieman pienempiä, niiden suu sijaitsee alempana ja niillä on hampaita molemmissa leuoissa. Jälkimmäiseen kuuluvia lajeja esiintyy useita, mm. Mobula mobular (sarvrausku, engl. "Mediterranean mobula"), M. eregoodootenkee ('Stingless devilray"), M. tarapacana ("Sicklefin devilray") sekä M. thurstoni ("Bentfin devilray").Toistaiseksi ainoastaan sarvirausku on saanut virallisen suomenkielisen nimen.

Evolutiivisesti paholaisrauskut ovat mielenkiintoinen kalaryhmä, koska ne ovat "luopuneet" useimmille muille rauskuille tyypillisestä pohjaelämästä. Ne ovat panostaneet ravinnon määrään, eivät niinkään laatuun, eli siirtyneet hyödyntämään

milröskooppi5ta planktonravintoa Tämän rYJyötä myqs I]iiden ruumiin koko näyttää muiden suurten plänkoninsyöjien, kuten valashaiden ja valaiden "mittakaavoihin".

Valtamerten keitaat

Vaikka paholaisrauskut ovat avo meren asukkaita, ne vierailevat säännöllisesti rannikoilla Riutat ovat valtameren keitaita, joiden runsas planktontuotanto houkuttaa paholaisrauskuja varsinkin tiettyinä vuodenaikoina. Esimerkiksi Malediiveille ne saapuvat syykuun tienoilla, jolloin niitä tavataan runsaasti Male -atollin vesiltä. Ravinnon lisäksi rauskut hakevat riutoilta niille todennäköisesti korvaamatonta apua ns. puhdistusasemilta, joiden ympärillä ne saattavat kierrellä tuntikausia Puhdistusasemat ovat korallipilareita tai -kasvustoja, joiden luokse kalat kokoontuvat puhdistajakalojen palveluiden houkuttamina. Puhdistajat syövät niiden iholla loisivia selkärangattomia ja poistavat kuollutta ihoa. Monet eri kalat toimivat puhdistajina jossain elärränsä vaiheessa, mutta pääasiassa puhdistajakalat ovat huulikaloja (Labridae). Paholaisrauskujen reiteistä ja vaelluksista ei tiedetä paljon. On kuitenkin havaittu, että osa rauskuista palaa samoille vesille joka vuosi. Yksilöt voidaan nimittäin tunnistaa sukeltamalia: tummat läiskät niiden vaikeassa vatsassa näkyvät veden alla kauas.

Hitaita lisääntyjiä

Onnekas sukeltaja saattaa päästä todistamaan paholaisrauskujen soidintanssia ja

p'ariutumismenoja: useampi uros pyörii naaraan )'D1pärillä esittäen Qmia akrobaattisia «ykyjään. Kuten rauskut myös kaikki paholaisrauskut synnyttävät eläviä poikasia (=eivät muni). Niiden lisääntymisvauhti vaikuttaa melkoisen hitaalta verrattuna moniin muihin rustokaloihin. Esimerkiksi Manta birostris saavuttaa sukukypsyyden vasta noin nelimetrisenä. Tiineys kestää 13 kuukautta ja naaras synnyttää kerralla yhden tai korkeintaan kaksi noin satakiloista rauskuvauvaa muutaman vuoden välein. Onneksi melko harvat saalistajat uhkaavat nuorikoita, vielä harvemmat aikuisia rauskuja. Paholaisrauskujen vihollisia ovat suuret hait ja miekkavalaat. nykyisin myös ihminen.

Rauskujen hyvinvointi uhattuna?

Paholaisrauskujen on huomattu suosivan tiettyjä riuttoja tiettyinä vuodeaikoina.Tämä on ollut omiaan luomaan rauskujen tähystelyä sukellusbisneksen. Valitettavasti kiivas sukellustoiminta esimerkiksi puhdistusasemien lähellä saattaa karkottaa paholaisrauskut. Näin tiedetään käyneen paikoin mm. Hawaijilla. Toinen, vakavampi uhka liittyy ajoverkkoihin, jotka koituvat lukemattomien rauskujen kohtaloksi. Suurten, hitaasti lisääntyvien ja jokseenkin harvalukuisten kalojen kannat eivät välttämättä kestä pyyntiä. Q.1 teksti Markus Dernjati11, Tiedevaliokunta kuvatJukka ja Juha Nurminen, JN Divingteam

Virtuaaliveneretki vie saaris t oon

Voiko saariston kokea muuten kuin sillä, jossa tuntee meren kohinan, tuulen tai kuuman aurinpaisteen ja näkee ainutlaatuiset maisemat? Ehkä ei, mutta kotona tietokoneen ääressä siitä voi saada ainakin aavistuksen Merenkulkulaitoksen Internet-sivuilla Merenkulkulaitos on jo yli kolmen vuoden ajan Internet-sivui llaan "keinoelämyksiä" virtuaaliveneretken muodossa. Joka vuosi on valmistunut uusi retki, ja tämän kevään uutuus on Saaristomeren virtuaaliveneretki Saaristomeren virtuaaliveneretki enemmän ihmeteltävää ja tutkittavaa kuin yksikään aiempi retki: netissä voi surffailla yhdeksällä karttalehdellä noin 200 kohteessa Hangosta Uuteenkaupunkiin useilla eri reiteillä Suomenlahden virtuaaliveneret ki liittyy siihen suoraan ja jatkomahdollisuudet Virolahdelle asti.

Valokuvia

ilmasta ja ympäri horisontin

Surffaus virtuaaliveneretkellä on helppoa Retkeen vo i mennä sisään mistä

tahansa hot spotista eIT pisteestä, ja tuosta pisteestä voi aloittaa matkan ylös tai alas reitillä tarvitsematta palata isolle kartalle. Reittien risteyskohdissa voi kääntyä uusille mielenkiintoisille reiteille. Sivuilla esitellään veneilijöiden maamerkkejä, kaun iita maisemia tai käyntikohteita ja palvelupisteitä Mukana ovat luonnoll isesti alueen majakat ja pookit. Parjstakymmenestä kohteesta on mukana hämmästyttävät virtuaalikuvat, joita tutkimalla voi nähdä maiseman ympäri horisontin! Nämä Jari Tenhusen upeat kuvat tekevät Saaristomeren retkestä ainutlaatuisen Bengtskär, Innamo Ruotsalainen, Katanpää, Vänö. Toinen toistaan kauniimpia kohteita eri puolilta Saaristomerta.

Oma lukunsa ovat Hannu Vallaksen upeat ilmakuvat, joita on mukana parisenkymmentä. Näin Saaristomerta tuntematonkin voi nopeasti hahmottaa yleiskuvan Saaristomerestä ja sen maisemista ja pinnanmuodoista sekä tietysti ainutlaatu isista kylämiljöistä

Puhdasta palvelua

ja valokuvaajina Saaristomeren virtuaaliveneretkessä on joukko saariston parhaita tuntijoita Borstön Eka Metsävuoresta Kustavin Saka ri Lindströmi in Merenkulkulaitos haluaa virtuaaliveneretkien avulla edistää vesireittien käyttöä ja esitellä palvelujaan veneilijöille. Samalla ne tukevat saariston matkailuelin-

keinoa Merikartan korvikkeeksi virtuaaliveneretkeä ei ole tarkoitettu eikä se sellaiseksi kelpaa, mutta virtuaal iveneretken avulla voi hyvin suunnitellla tulevan kesän venematkaa. Saaristomeren virtuaaliveneretki täydentyy vie lä ruotsin- ja englanninkielisillä tekste illä Elämys voi alkaa! Merenkulkulaitoksen virtuaaliveneretket löytyvät osoitteesta www.fma.fi/virtualboat.

Uppopallon SM -finaalit

2001 Turussa

Kuopio laitt Ahveniston

TuomaritAhtiKivelä(selin)joJuhaniHonkonenvalmistautuvat2.finaaliotteluun. TaustallaKuopionjoukkue.

Ahvenistonkultamitalijoukkue

Uppopallon 200 I loppuottelut pelattiin Turun Impivaaran uimahallissa. joitakin vuosia sitten oli perinteeksi muodostunut. että Riihimäki ja Turku vuorottelevat finaali en nä. Muutamaan vuoteen ei Turussa ollut kuitenkaan pelattu mitaliotteluita Viikonloppuna 7.4. pelattujen mitaliotteluiden vastasi paikallinen seura Saaristomeren Sukeltajat.

Välierät

Hämeenlinnassa

Miten tähän oli tultu? Runkosarjan ylivoimaisesti voittanut Ahveniston Vesi pedot Hämeenlinnasta kohtasi välierissä neljänneksi tulleen Riihimäen Urheilusukeltajat. Ahvenisto kesti ennakkosuosikin paineet ja voitti Riihimäen näytöstyyliin kahden ottelun yhteistuloksella I 1-0. Paljon tiukempaa kamppailua odo-

tettiin Kuopion Urheilusukeltajien (runkosarjan 2.) ja Tampereen Urheilusukeltajien (3.) välillä. Kaikilla oli varmaan muistissa viime kauden jännitysnäytelmä, jossa samojen joukkueiden kohtaamisessa finaalipaikka ratkesi Kuopion hyväksi vasta rangaistuspallokisassa Kuitenkin heti alkuminuuteista lähtien oli havaittavissa Kuopion parempi latautuminen välieräkamppailuun. Kuopio jyräsi laajalla materiaalilla Tampereen pelaajapulasta kärsivän joukkueen. Loppujen lopuksi ero oli selvä, ja Kuopio meni loppuotteluun kahdella voitolla yhteismaalein 5-0.

Kauden viimeiset hetket käsillä

Loppuotteluihin ennakkosuosikkina lähti tietysti Ahvenisto. Monien mielessä oli kuitenkin ajatus, että Kuo-

pio voisi hyvinkin yllättää hallitsevat mestarit ja katkaista samalla Ahveniston kolmen peräkkäisen mestaruuden putken Kuopio saapuikin paikalle voitontahtoa uhkuen ja joukkuehengen kohottamiseksi kaikilla havaittiin mm. yhteinen päähinemuoti.

Tuomareiksi loppuotteluihin oli Atuomareista saapuneet Ahti Kivelä Tampereelta ja juhani Honkanen Muuramesta.Tuomarilinja pysyi hallinnassa kaikkien pelien ajan.jäähyjä kyllä jaettiin useampiakin, mutta kaikki tulivat selkeistä rikkeistä.

Ensimmäinen peli noudatti tuttua "kaavaa"

Aamun ensimmäisessä kohtaamisessa Ahvenisto hoiteli homman tutulla rutiinilla voittaen melko sel-

keästi 3-1. janne Salonen viimeisteli kaksi maalia ja Pertti Latikka sai pallon koriin kerran. Pieni kauneusvirhe mestareille kurtenkin sattui pari minuuttia ennen loppua, sillä Kuopio kavensi Tommi Hyvärin ylivoimamaalilla.

Suomen parasta uppopalloa

Toiseen loppuotteluun Kuopio lähti hyvin latautuneena, mutta selkä seinää vasten, sillä tappio tietäisi lähtöä kesälomalle. Ennen peliä joukkue huuteli altaan laidalla jo tutuksi tulleita "sotahuutoja". Ottelun alkuhetkistä lähtien näki selvästi että Kuopio ei ollut alistunut millään tavalla ensimmäisestä häviöstä. joukkue hallitsi pelitapahtumia aina erän puoliväliin asti.Toki Ahvenistokin sai aikaan muutamia vaarallisia vastahyökkäyksiä mutta Kuopion puolustus piti oman korin puhtaana.Tilanne muuttui yhtäkkiä kun Ahveniston Pertti Latikka sai pallon kuin varkain Kuopion korin tuntumassa ja pääsi vapaasti punnertamaan maalivahtia vastaan. Tuloksena oli avausmaali AhvenistolIe. Erän loppu oli tasaista vääntöä puolin ja toi-

Henri"Hippo"Viinikainenansaitullatauolla.Jäähy 2 minuuttia

SUOMI

Räpyläuinnin Pohjoismaiset mestaruuskilpailut uitiin Västeråsissa, Ruots in räpyläuinnin "kehdossa". Suomi ei aivan yltänyt viimevuotiseen mitalisaaliiseensa kokonaismitalimäärässä mutta kultamitalien määrä kasvoi. Henkilökohtaisissa lajeissa joukkueemme sai yhteensä 23 kultamitalia, 23 hopeamitalia ja 6 pronssimitalia. Tanska jäi tällä kertaa niukasti jopa Ruotsille kultamitalien määrässäTanskan saalis oli 9 kultaa, 13 hopeaa ja 9 pronssia, Ruotsi 10 kultaa, 6 ho-

sin Kumpikaan joukkue ei onnistunut enää maalinteossa. Toiseen erään Ahvenisto lähti kovalla asenteella. Ensimmäisen viiden minuutin aikana Kuopio ei päässyt hyökkäämään ollenkaan. Pallo pysyi Ahveniston hallinnassa ja se pyöritti kuopiolaisia kuten syystuuli pudonneita lehtiä. Lähestyttäessä toisen erän puoliväliä myös Kuopio sai otteen pelistä. Sen hyökkäykset olivat todella vaarallisia ja seitsemännen minuutin kohdalla Kuopion Juha 'Tone" Raisinen sai vallattua Ahveniston korin. Pallo saatiin kuin saatiinkin palattua Tonelle, mutta kovassa puristuksessa pallo luiskahti kuopiolaisten harmiksi ohi tyhjän korin. Paine Ahveniston korilla jatkui kovana Jokaisen pelaajan otteista näki että nyt pelataan Suomen mestaruudesta. Hyvistäkään paikoista huolimatta ei Kuopion onnistunut avata maalitiliään Aivan erän lopussa Ahveniston maalin yltä annettu vapaapallo aiheutti Vesipetojen maalilla melkoista paniikkia. Loppusummeri pelasti ja Ahvenisto oli jälleen Suomen mestari. Hopeajoukkueelle pitää antaa täysi tunnustus. Hieman paremmalla onnella se olisi voinut venyttää kolmanteen otteluun. Ahveniston Vesi-

peaa ja 20 pronssia. Viesteissä vastaavasti Suomelle 5 kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi, Tanskalle 2 kultaa ja yks i hopea sekä Ruotsille 4 hopea ja 2 pronssia. Eli Suomi sai yhteensä 59 mitalia, Ruotsi 42 ja Tanska 34 mitalia. Tu lostaso kilpailuissa nousi komeaksi. Uusia Suomen ennätyksiä syntyi yhteensä 5 sekä yksi ennätyksen sivuaminen (sSE I E.Mattsson 50 sukellus) QJ

petojen joukkuehenki ja taito ovat tällä hetkellä sillä tasolla että Suomesta ei heille voittajaa tunnu löytyvän Kuopion on kuitenkin selvästi kirinyt etumatkaa kiinni. Ensi kaudella sitten nähdään löytyykö Ahvenistolle vastusta.

Riihimäki pääSi

kauden tavoitteeseen

Pronssiottelussa vastakkain asettuivat Tampereen Urheilusukeltajat ja Riihimäen Urheilusukeltajat. Sama pari pelasi viime vuonnakin himmeimmistä mitaleista. Silloin Tampere oli parempi maalein 2-0 Runvoitot menivät "manselaisille" 2-1. Ottelu alkoi odotusten mukaan hyvin tasaisena ja hyökkäyksiä tehtiin molempiin päätyihin. Erän puolivälissä Riksun Tomi Suomalainen onnistui pääsemään läpiajoon ja Tampereen puolustus oli auttamattomasti myöhässä. Tiukan maalineduskamppailun jälkeen Riihimäki siirtyi johtoon 1-0. Maalin jälkeen tamperelaiset aloittivat kovan painostuksen, mutta koriin saakka pallo ei mennyt.

Toinen erä jatkui tasaisena ja molemmilla oli paikkansa lisämaalien tekoon Kuitenkin viisi minuuttia en-

nen loppua tamperelaisten keskikentältä saama vapaapallo muodostui ottelun ratkaisuksi. Aivan vaarattomassa tilanteessa riihimäkeläiset riistivät pallon jo ennen kuin vapaapallo oli kunnolla annettu. Tamperelaiset jäivät hölmistyneenä odottamaan että tuomari katkaisisi pelin ja vapaapallo uusittaisiin. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan Riihimäen Reijo Rantamäki eteni vapaasti tyhjälle korille ja pisti pallon maaliin Tämä tilanne puhutti vielä ottelun jälkeenkin tamperelaisia. Riksun toiseen maalin katkesi sitten lopullisesti tamperelaisten selkäranka Lopussa suurella riskillä pelannut Tampereen joukkue ei saanut aikaan kontrolloituja hyökkäyksiä ja takaaajo jäi kosmeettiseksi. Sitä ei myöskään helpottanut joukkueen jäähyiIy ottelun viime hetkillä. Päätös-

Tilastot I loppuottelu

summerin soiminen aloitti juhlat ja Riihimäen joukkue sai ensimmäiset SM-m italinsa. Riksulaiset ansaitsivat voittonsa sillä, joukkue oli selvästi nälkäisempi ja halusi mitaleita tamperelaisia enemmän.

Huolestuttavaa on kuitenkin että on supistunut viiden joukkueen kokoiseksi ja "pukukopista" kantautuneiden huhujen mukaan myös tamperelaisilla on täysi työ saada kokoon ensi kauden joukkue. No, uskon kuitenkin että kesätauko tulee hyvään kohtaan , ja syksy llä on taas paljon innokkaita uppopalloilijoita treenaamassa halleissa eri puolella Suomea.

Hyvää kesää toivottaa QJ teksti Janne Lindell kuvat: Kirsi Koistinen ja Jari Hovikorpi

Ahveniston Vesipedot, Hämeenlinna - Kuopion Urheilusukeltajat 3-1 (2-0) 2. loppuottelu

Ahveniston Vesipedot. Hämeenlinna - Kuopion Urheilusukeltajat 1-0 (1 -0)

AhvenistolIe SM-kultaa otteluvoitoin 2-0, Kuopiolie hopeaa.

Pronssiottelu

Tampereen Urheilusukeltajat ja Riihimäen Urheilusukeltajat 0-2 (0-1) Riihimäelle pronssimitalit.Tampere oli neljäs

teksti ja kuvat Kalevi Turkka

Viittaan Sukeltaja lehdessä 2/200 I olleeseen vedenlaisen kultturiperinnön suojelusta. Artikkelissa käsitellään yli satavuotiaaseen hylkyyn liittyviä sääntöjä mm. UNESCO:n sopimusluonnoksen valossa. vähätellään lain sanamuotoja, valtion vastuuta sopimussuhteissa ja omistusoikeuden merkitystä ja viitataan sen sijaan epämääräisesti "kansainvälisiin periaatteisiin".

Lähtökohtana on kuitenkin, että Museoviraston on toiminnassaan noudatettava voimassa olevia lakeja. Suomessa voimassa olevista laeista päättää eduskunta ja lisäksi sääntöjen sisällön arvioimiseen vaikuttaa oikeuskäytäntö sekä oikeustiede. Professori Wettersteinin tutkimus keskittyy voimassa olevan oikeuden sisällön hahmottamiseen pääpiirteissään eri intressien näkökulmasta. UNESCO:n sopimusluonnokseIla ei kuitenkaan ole sitovan oikeuslähteen arvoa arvioitaessa voimassa olevien sääntöjen sisältöä. Nimittäin Suomen valtiosäännön mukaan maassamme noudatetaan nS.dualistista jossa kansainvälisen sopimuksen voimaan saattaminen maan sesti edellyttää Em.koskee myös myös I periaatteita. ei lainkaan omistusoikeuden sä oleva lasti voi kuulua yhtiölle tai sen voi tulla sukeltajan dön (valtauksen) hylky on 99 vuotta sa olevien ui5;tu5,olik vien sääntöjen merkitystä

Sukeltajien oikeuksista bylkyibin

heritage." Mitä edellinen kohta yhteistyöstä eri intressitahojen välillä mahtanee mielestä tarkoittaa? Lisäksi konvention suhde muihin konventioihin on epäselvä mm. meripelastusta koskevaan yleissopimukseen.

korostaa hylkyjen suojelua, kenttätöiden asianmukaista hoitamista raportteineen, hylkyä koskevien tietojen julkaisemista yms. ja vihjaa ilmeisesti huonoon vastuun-

Kirjoituksessa ei pohdita lainkaan millaisten esineiden löytöjen talteen saamisella on todellista kulttuurihistoriallista tarvetta eikä ilmeisesti ole vaivautunut edes lukemaan artikkelia Vrak och Gamla Skatter? Minkäänlaisia rajanveto-ongelmia ei näe. Mihin tarvitaan kymmeniä tuhansia samanlaisia esim. tiiliskiviä, joita saattaa olla lastina.) Mainittakoon ohessa että 'i . Erkki Hollo Helsingin Ylion katsonut teoksessaan ITlf>änstöölkeus (1990 s. 291) hylkuuluviksi esineiksi aluksen kiinteät}. sisustuksen (ns.aineososat).

Rajanvetoa Hollo suosittaa vetäperusteella voidaanko jopoistaa alusta vaingoittamatta. Hollo tuntuu päättelevän että muut esineet ovat Muija laadukå\ naismuistolain 16 §:n mukaisia lunostavat hy- • nastettavia esineitä. iksei kirjoittajan toteaa että "virkistyshar- sukellukset" ovat sallittuja ilmanlupia mutta esim. systemaattinen vaon kiellet- -""';!yä: Millä perusteella? Mitä on sys-

sa eri yhteydessä käsitellyt p<tn"t'"T"' rick J. 0 'Keefe, joka on t emajlttinen kuvaaminen? Jos kuvaaminen ei ole systemaattista onko se sallittu? Jos kuvaa systemaattisesti hylkyjä esim. viistokaikuluotaimella tai muulla (esim. ROV) pinnalta käsin onko se Entä jos haluaa dokumentoida hylyn valokuvaamalla tai piirtämällä sen virkistyssukelluksen yhteydessä? Mikä on väitetyn kuvauskiellon suhde emo elinkeinovapauteen?

nut asiantuntijana UN Omistusoiketta koskevat periaatteet on otettava huomioon. Lisäksi omaisuuden suojaa koskevia pykäliä on ihmisoikeussopimuksissa. selostamat kansainväliset periaatteet eivät ole yksiselitteisiä. Esim.UNESCO:n sopimusluonnoksen johdannossa todetaan mm. "Believeing that c06pf ratiön among states,marine ·-archeogists,museums and other scientific institutions: ; alvo r s:divers and their -;5 essential the protection of cultural yat•. mePalkkio että hylyllä kunrJLoittaa ao. hylkyihin liittyviä erityisiä historiallisia ja tieteellisiä intyms. Ehdotus on annettu n merenkulkujärjestön IMO:n (UNESCO:n käsiteltäväksi. myös ohessa että ei ole: mitään toi mivaltaa rustailla . '"

Lehden 2/200 I pääkirjoituksessa mainittiin Finnskärissä ensimmäiset havainnot tehneiden turkulaissukeltajien kohtelusta ja mm. rikostutkinViranomaisten menettely oli kyseenlaista sen valossa että löytö lopultil tulkittiin irtainlöydäksi. Muinaismuistolain irtaimia esineitä kos-

kevan pääsäännön (16 §) mukaan astian löytäjän on viipymättä toimitettava esine sellaisenaan puhdistamattomana löytöön liityvine tietoineen museovirastolle, Lainkohdan sanamuodon valossa löytäjä voi toimittaa kaiken löytämänsä irtotavaran Museovirastoon, Ko, säännön perässä on kuitenkin tarkennus: jos löytöpaikalla on kiinteää muinaisjäännöstä ei löytö paikkaan saada kuitenkaan "enempää koskea", Merimuseon omassa ilmoituslomakkeessakin kysytään myös mahdollisista näytteistä, Ehdoton kajoamiskielto ei siis näytä Muinaismuistolain sääntöjen valossa olevan lain sisältö missään tapauksessa, Kirjoituksessa katsotaan, että hyvä mieli on riittävä palkinto hylkyä etsivälle vapaaehtoiselle sukeltajaryhmälle, ei pohdita kuitenkaan syvällisemmin sitä kuka kantaa vastuun jos sukelluksen yhteydessä sattuukin onnettomuus ja joku esim. vammautuu vaikeasti? Entä jos etsintäalus törmää huolimattoman navigoinnin seurauksena toiseen alukseen ja aiheuttaa vahinkoa? Kuka on vastuussa oleva laivan isäntä? Kuka maksaa? ei ole edes pohdittu valtion vastuuta sopimuksista, joka määräytyy yleisten velvoiteoikeudellisten perusteiden mukaisestiValtiolla ei ole erityisasemaa sillä perusteella että se toimivaltasäännösten määrittelemissä rajoissa käyttää julkista valtaa, Julkisyhteisö ei voi yksipuolisesti käyttää julkisoikeudellisiin sääntöihin nojautuvaa päätösvaltaansa pyrkiäkseen vapautumaan sitoumuksistaan tai lisätäkseen yksityisen sopijapuolen vastuuta, Esim Vrouw Marian tapauksessa on kyse yksityisoikeudellisista perusteista, esitetyt kannanotot eivät anna puolueetonta kuvaa tosiasioista eivätkä mielestäni ole järjellisessä suhteessa todellisiin panostuksiin" Esimerkiksi sa mainitaan loppupuolella Vrouw Marian löytäjien saaneen kunnian hylyn löytymisestä ja viitataan heille myönnettyyn mitaliin, Jos joku sukeltajista olisi esim. vahingoittunut löydön yhteydessä, olisiko mitali kenties annettu merimuseon tutkijan varustettuna? Montako kertaa muuten löytäjien nimi on esim, mainittu Merimuseon kotisivuilla Vrouw Marian tarinan kohdalla? Oikea vastaus: ei kertaakaan,

Jussi Kähäri Vrouw Marian löytäjien asiamies

Sain mainoksen missä esiteltiin sukeltamista Viron alueella hylyissäja muissa mielenkiintoisissa kohteissa. Koskajuttu vaikutti todella mielenkiintoiseltaja houkuttelevalta päätimme tutkia asiaa hiukanjayllätyksiä löytyikin enemmän kuin halusimme.

Infoisku Suomenlahden etelärannalta

Virossa ei hylyille sukelleta

Tällä hetkellä ulkomaalaisella ei ole mitään laillista tapaa sukeltaa Viron aluevesillä oleville hylyille. Jokainen mahdollinen pitää sisällään laittomat sukellukset.Viron museovirastosta kerrotaan että neljällä virolaisella sukelluskerholla on lupa sukeltaa hylyille, mutta lupa koskee vain kerhojen virolaisia jäseniä, ei ulkopuolisia eikä ulkomaalaisia. Jos Viron museovirasto saa todisteita siitä että sukellusluvan saanut kerho turismisukelluksia niin se ryhtyy toimenpiteisiin kerhoa vastaan Kovia ukaaseja, mutta tarpeen. Viron meriarkeologia on tällä hetkellä kaksi Viron merimuseon tutkijaa ja heidän pieni tutkimusaluksensa Tällä henkilökunnalla ei paljoa tutkita, eikä etenkään siksi että merimuseoIta puuttuvat konservointimahdollisuudetTällä hetkellä Viron meri museo tekeekin hylkykartoitusta, hylkyjä etsitään ja paikallistetaan sekä hylkyrekisteriin.

Kansallinen perintö tulee säilyttää

Jokaisen merimuseon jokainen meriarkeologi suhtautuu sangen nuivasti ajatukseen että ulkopuoliset kävisivät penkomassa ja "putsaamassa" hylkyjä ennen kuin ne on tutkittu. Samaa kantaa edustaa Viron valtio joka on säätänyt asetuksella erittäin tiukat hylkysäädökset.

Asetuksessa "Uppunud laevade ja nende riistmete (vrakkide) uurimise, Lilestöstamise ja kaitse korraldaminen 26.6.1994, ylipäänsä kielletään hylkyjen etsintä, tutkiminen ja nostaminen ilman museoviraston eri lupaa.

Ulkomaalaisia koskee lisäksi 4§ jossa sanotaan: "Ulkomaalaiset voivat ottaa osaa ainoastaan museoviraston luvalla Viron tieteellisten tutkimuslaitosten tai museoiden meriarkeologisista kaivauksista ja Vesiteiden viraston kontrollin alaisista vedenalaisista töistä".

Hylkysukellusluvan saanut sukellusseura ei ole asetuksen tarkoittama tieteellinen tutkimuslaitos tai museo, joten sen ulkomaalaisille sukellukset ovat laittomia. Tällä hetkellä ainoa tieteellinen tutkimuslaitos tai museo jota tässä asetuksessa tarkoitetaan on Viron meri museo. Se ei järjestä hylkysukelluksia. Asetuksen 5§ määrittelee lisäksi "sukellusvarusteet (hengityslaitteet)" niihin asioihin joidenka tuomiseen maahan tarvitaan eri lupa.

Ei sukellus

ole laitonta.

Mutta muuten saa Viron vesillä sukellelIa aivan nonnaalisti. Paitsi että ulkomaalaisen pitää muistaa ilmoittaa kaikista sukelluksistaan etukäteen Viron merivartiostolle. llmoittamattomat sukellukset voidaan ääritapauksena tulkita vakoiluksi. Merivartioston säädökset ovat suunnilleen samat kuin Suomessakin, samoin rangaistukset. Onhan Viron rajavartioston rakentamisessa otettu oppia ja saatu koulutusapua juuri Suomen rajavartiostoltaViron merivart iosto tulkitsee lisäksi kaiken ulkomaalaisten tekemän hylkysukelluksen liiketoiminnaksi. Viron merivartiosto ei lähde oletuksesta että joku hyvää hyvyyttään sukelluttaa ulkomaalaisia hylkyyn, vaan sukelluksen järjestäjän katsotaan liiketoimintaa johon tarvitaan asianmukaiset luvat. Tähän tulkintaan kannattaa kiinnittää huomiota jotta oma varustus tai tukialus ei joudu takavarikkoon laittoman matkatoimistotoiminnan yhteydessä

Maassa jossa jopa alumiiniset sähköjohdot varastetaan pylväistä, tienviitat katoavat ja viemärin kansia varastetaan romuraudaksi myytäväksi on olemassa suuri vaara että "aarteenetsijät" keksivät Viron hylyt, ryöstävät ne ja myyvät saaliinsa meriantiikin keräilijöilleVaara on sitäkin suurempi sillä pä in-

vastoin kuin Ruotsissa tai Suomessa ovat Virossa hylyt vie lä koskemattomia. Neuvostoliitossa ei pahemmin veneilty saati sitten sukelleltu ja siksi hyIyissä on paljon tavaraa. Lisäksi Viron rannikkovedet ovat matalia ja kivisiä, hylkyjä on paljon. On olemassa historiallinen perintö jota pitää ja kannattaa suojella.

Suhteita kannattaa vaalia

Toisaalta, Viron merimuseon pääarkeologi Vello Mäss toivottaa suomalaiset meri arkeologian harrastajat lämpimästi tervetulleeksi, tosin vasta sitten kun meri museo saa konservointitilat. Kun sellaiset saadaan, alkaa hylkyjen tutkiminen ja siinä harrastelija-meriarkeologit ovat suuri apu.

Tosin kaikista "meriarkeologeista" ei meri museolla ole hyviä kokemuksia. Sen yhteydessä toimi meriarkeologianklubi joka lopetettiin koska klubilaiset olivat kiinnostuneita vain sukeltamisesta. He eivät viitsineet perehtyä edes siihen minkä vuosisadan hylkyyn nyt oltiin sukeltamassa. Merimuseon tutkijat turhautuivat sellaisten turistien kuljettamiseen jotka eivät olleet edes kiinnostuneet siitä mitä sukellukseIlaan näkevät ja lopettivat to iminnan. Historiasta kiinnostuneet, alaan perehtyneet, todelliset meriarkeologian har-

rastajat ovat sitten aivan eri asia ja heidän kanssaan meri museo on tulevaisuudessa kiinnostunut ylhteistyöstä. Ensi kesänä ei ole siis yhtään laillista mahdollisuutta harrastaa hylkysukellusta Virossa. Viron museovirastossa myönnetään että ehdoton kielto ei ole hyvä ratkaisu ja siellä harkitaan joidenkin "sukellushylkyjen" avaamista yleisölle.Tälle kesälle se ei kuitenkaan vielä onnistu, sillä asia vaatii organisointia ja lainsäädäntötyötä. Samoin tulevaisuudessa Merimuseo alkaa omat kaivauksensa ja ottaa varmasti harrastelija-arkeologien avun vastaan. Ennen kuin näin käy. hylkysukelluksia tullaan varmasti edelleen suomalaisille sukeltajille , sillä aina kun on kysyntää on myös Ja aivan varmasti retken vakuuttaa kaikkien tarvittavien lupien olevan kunnossa. Miten on käytännössä, se kannattaa varmistaa sillä ainakin huhtikuussa Viron museovirasto,Viron merimuseo ja Viron merivartiosto vakuuttivat etteivät he ole myöntäneet eivätkä tule myöntämään yhtään hylkysukelluslupaa ulkomaalaisille Aina ei jää kiinni , mutta jos ongelmia tulee niin nyt on erinomaisen hyvä tilaisuus päästä varottavaksi esimerkkitapaukseksi jolla peloteIlaan pois laittomia hylkyturisteja

Antti Sarasmo ASK Hepula ry.

Eesti Meremuseeum meriarkeologian osaston johtaja Vello Mäss Pikk 70 10133 Tallinn VIRO p. +372-6411409 vello@meremuuseum.ee

Hylkyasetuksen mukaan ulkomaalaiset voivat sukeltaa hylylle vain virolaisteR tieteellisten tutkimuslaitosten ja museoiden tutkimusten yhteydessä ja Merimuseo on tällä hetkellä ainoa tutkimuslaitos tai museo jota asetus tarkoittaa.

Merisaukkojen naisjaosto - Saukottaret - perustettiin 27.9.1970. Perustava kokous pidettiin Kokkolan "kuplauimahallilla", jossa oli paikalla II naista.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eija Soininen, sihteeriksi Hilkka Santamaa ja rahastonhoitajaksiTyyne Junkala. Onnellisena seikkana voidaan todeta, että "siskosakissamme" on yhä perustajajäseniä tiiviisti mukana, ja uusia Saukottaria olemme saaneet ilahduttavasti vuosien varrella mukaan.

Saukottaret perustettiin tukemaan Merisaukkojen toimintaa, ja olemme onnistuen toiminnassa monin tavoinVuosittain olemme antaneet lahjashekin, sekä lisäksi olemme kannustaneet nuoria kilpailumatkojen sekä -varusteiden hankinnassa.

Perinteitä vuosien varrelta

Vuosikokouksessa me Saukottaret valitsemme "hupiklubin", johon kuuluu yhdessä Merisaukkoja ja Saukottaria. Klubi vastaa ohjelmasta ja illan onnistumisesta juhlissamme.

Vuosittaisia tapahtumia on kahdeksan; Palma-päivä koko perheelle sekä keväällä kastajaiset uusille sukeltaj iI le ja "nappula-kurssilaisille". Nuorisoleirin muonitamme kesäisin. Kesäkausi päättyy Kuutamotanssiaisiin Mustallakarilla ja syksyllä paistamme kerholla lättyjä ja makkaroita kaikille Merisaukoille. Olemme myös vuosittain osallistuneet Naistenmessuille "rahan kiilto silmissä".

Perinteisen pikkujoulun lisäksi vie-

Ei 00 meiän

tämme myös koko Merisaukkoperheen pikkujoulujuhlaa joulupukin kera. Joulun avauksen saamme Merisaukkojen kanssa yhdessä uimahallilla vietettävässä kynttiläuinnissa, jossa tarjoamme torttukahvit. Aiemmin oli myös pienet joulupussit lapsille.

Kesäisin huolehdimme m/sVirven ja kerhotalomme puhtaudesta ja kahvituksesta. Lisäksi autamme merisaukkoja erilaisissa tempauksissa ja talkoissa sisulla ja sydämellä.

Kuvassa Saukottaret ylläänWellamokankaasta,elitiiviistämusliinista itse ompe/emamme vaatteet päähineitämyöten.

Tänä päivänä

Kokoonnumme edelleen joka viikko kertomaan kuulumisia ja pitämään huolta ainakin toisistamme. Enää ei ole mahdollisuuksia niin paljon juhlien sillä varikot ja asekoulut ovat kadonneet ja ravintolat eivät välitä Ajat muuttuvat mutta me vain pidämme yhtä ja olemme kasvaneet

yli 30 vuoden aikana mahtavaksi naisporukaksi. Olemme apuna edelleen silloin kun tarvitaan, muuten joka keskiviikko "parannamme muolimaa". Meillä onkin mottona: "Ei 00 meiän voittanutta, ei 00 eikä tuu".

Terveiset Kokkolan naisjaostolta

Kaarina

Vaasalaisen sukeltamisen vuosikymmenet

tää sukeltajan helposti hö. ;;;;;;;;;---=iiiiillt-t ristämään korviaan. Niin, et-

tä missä kohtaa takertuu

Ami Piilikangasta ja Seppo

Seppeliniä yhdistää partiolaisuus, merivartiosto ja am-

Vaasalaisuus on yhtä kuin meri. Erityisesti Sukeltajille. Vaasalaiselle sukeltamiselle ( tyypillistä on, että sukeltamaan ei väm:ämättä lainkaan lähdetä. Avovesikausi kuluu veneessä tai mökillä, ja siellähän tietysti ovat sukellusvarusteet mukana. Joten vaasalaiset elävät normaalia vapaa-aikaa ja pulahtavat vesiin siinä lomassa. Kun puhutaan vaasalaisista herroista Ami Piilikangas, Åke Rosing ja Seppo Seppelin, ovat yhdistäviä tekijöitä sukeltamisen lisäksi meriarkeologia ja merenkurkun historian tutkiminen erityisesti vedenalaisesta näkökulmasta. Merenkurkusta löytyy jonkin verran hylkyjä, mutta itse merihistorian tuntemus on myös tärkeää ja arvokasta perinnettä, jota vaalitaan. Arvokasta lisää tuohon tuntemukseen ja kohteiden löytämiseen on aina saatu paikallisilta kalastajilta. Harmillinen verkkojen takertuminen pis-

matti, palomies, joten heillä on samanlainen ns. virkamestausta.

Merivartija Vaasasta

Seppo Seppelin aloitti sukeltamisen 1973 merivartioston tehtävissä. Monenmoisissa virka-apuna pyydetyissä sukelluksissa hän on ollut mukana. Nuorena hän jo kasvoi kiinni sukeltamiseen. Seppo touhusi iät ja ajat Salon Jaskan kanssa seuratoiminnassa, ja myöhemmin he ohjasivat tämän päivän nuoria. Sepon sukellustaustoihin kuuluu tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa pelastus- ja tutkimuspalvelun muodossa. Ja, kuten

Seppo sanoo: "Veneily ja sukeltaminen on ollut yksi kokonaisuus ja osa meidän elämää".

Åke, kolmikon

keskimmäinen

Åke Rosing ei ole sukeltanut vuoden 1985 jälkeen, mutta sitä ennen sitäkin enemmän. Ensimmäisessä seurassaan,vaasan Delfiineissä hän toimi kouluttajana monta vuotta sekä pelasi uppopalloa. Olipa vuoden verran

Jperäti seuran puheenjohtaja. Seuran refJeäminen kahtaalle tapahtui 1982 ja Åke siirtyi Bothnia Gulf Diversiin, jossa toimii kouluttajana edelleenkin.

Vaasassa tunnetaan myös sukeltaminen kaskivarusteilla, jopa jäältä käsin.

Tuota hommaa Åke ei itse ole kokeillut, mutta pinta-avustajana hän on toiminut monet monituiset kerrat.

Ja sitten se seniori Ami Piilikangas on ollut alun perin palokunnan sukeltaja. Sukeltamisen hän aloitti 1956 paikkeilla. Ami oli perustamassa Vaasan Delfiinit -seuraa. Opettipa hän seuran ensimmäisenä kouluttajana aikoinaan Eka Metsävuoren, Salon Jaskan ja Rosingin Åken sukeltamaan.

Meriarkeologian museon kanssa Amilla on ollut vilkasta yhteistoimintaa. Projektina oli mm. Vestkustenhylky, joka kuljetti hevosia ja matkustajia Ruotsiin.

Meren äärellä, mökillä Valassaaren lähellä Ami mielellään seurailee lintujen elämää, sillä mökin läheisyydessä on sekä kalasääsken että merikotkan pesä.

Amin haasteista suurin on 1700-luvulta peräisin olevat kaleerilaivat. Niitä on ollut seitsemän, ja kateissa on edelleen kaksi. Ryssänsaareen on haudattu venäläisiä - jossain lähipoukamissa laivojen pitäisi olla! LK kuvat herrojen albumeista

TOSI SUKELTAJILLE!

Lahjaksi

tai omaan käyttöön.

Oheiset hinnat sisältävät alv:n. Korut ovat kuvissa luonnollisessa koossa.

SEURAT JAYH

KYSYKÄÄ

TARJOUSTA!

SPECTRO- WORLD

Tel./fax (09) 325 6256

Mobile 0400 609 571 e-mai l: harry4@saunalahti.fi Tilaukset

SIIRRY LÄ

PIMÄÄNI

KUN OSTAT

Saat sen

• irto tai klintohupulla

• tarvittavin lisävarustein

• lisäksi KUIVAPUKUKURSSIN tai sopivan lisävarusteen

• materiaali on 3mm puristettu TI-neopreenl

PAANAKEDONK. 18 PORI GSM 0500-596 152

Katso kuumat

KAMERANNIDEON VESI KOTELOT

Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen , sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.

Hinnat: 490; - 1950;

Maahantuonti ja myynti: FOTO BÖGELUND

Eteläranta 20, 00130 Helsinki p. (09) 633 838 , fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi

Tehtävärata kuutti-ikäisille eli Norppaohjaajat koulutuksessa

Nuori Suomi ohjaajien monipuolinenjatkokoulutusviikonloppu vietettiin tänä vuonna Kouvolassa

Eri puolilta Suomea koulutukseen saapuneet innokkaat ohjaajat pääsivät viikonlopun aikana niin oppimaan, kuin opettamisen jaloja on edelleenkin selvittämättä, miksi ensi avussa kylki asentoa sanotaan natoasennoksi ja mistä nimi tulee, mutta ehkä selvrtän sen 'Team Asenteelle" sitten ensikerraksi

Haasteelliseksi tehtäväksemme saimme viikonlopun aikana ryhmissä suunnitella mini-Norpparallin. Suunnittelu tapahtui ensin paperille ja sitten kokeilimme sen toimivuutta käytännössä altaalla. Tehtävän vaikeimmaksi osuudeksi osorttautui rallin budjetin suunnrttelu Heidi Hietasen budjettioprt tulivat ilmeisen tarpeeseen. Jos ensimmäiset ehdotelmamme norpparallien budjeteiksi olisivat päässeet käytännön toteutuksen tasolle saakka olisivat voineet norpat syödä ralleissa melko yksipuolista ruokaa ja olisivat olleet muutenkin hieman pelkistetyt

Kloorintuoksuisen lauantai päivän vietimme altaassa. Kertasimme perusvälinetaitojamme, sekä ryhmässämme mukana ollut räpyläuintitarturiTimo Suominen kertasi meille uintitekniikorta. Luulin osanneeni uida siihen saakka, mutta epäilys aIkoi hiipiä mieleen Timon mallikkaiden esimerkkien jälkeen Erityisesti perhosuinti tuotti suurimmalle osalle ryhmäläisistä pienoisia va ikeuksia ja kuten yksi kurssilaisistamme osuvasti totesikin olevansa perhosuinnissa vielä "toukka-asteella" Mutta mrten se menikään oppia ikä kaikki!

sa tehtävänämme oli pelastaa pienet ankat uppoavasta laivasta Ankat kukkuivat (?) hädissään ämpäreissä veden alla, josta meidän piti ne sukeltaen pelastaa. Niiden kukkuuhuudot kaikuivat srtten vielä illallakin hotellimme käytävällä Kaiken muun touhuilun lisäksi viikonlopun parasta antia oli toisten norppaohjaajien tapaaminen, kokemusten vaihto, sekä uusien piristävien ideoiden saaminen omaan norppatoimintaan. Heti kurssin päätyttyä aloimmekin jo suunnitella seuraava tapaamista Riikka Leppänen,Jyväskylän DelfiinitRy Jännitystä päivään tarjosi kuuttiikäisille suunniteltu tehtävärata, jos -

Uusia Norppaohjaajia

Kuusankosken Nuori Suomi -ohjaajakurssi 2.-4 2.2001

Aaltonen Cilla

Vainio Maj

OjalaTiina

Ojala Katri

Haanpää Tiina

Siukola Nico

Helminen Tapio

Hyvärinen Antt i Jouppi Juha

Apilasaho

Sivunen Matti

Lotta Toni

AutioAki

Murena

Murena

Sukellusseura H20

Sukellusseura H20

Sukellusseura H20

Mäntän Seudun Urh suk.

Mäntän Seudun Urh suk.

Heips/Sukellusjaos

Heips/ Sukellusjaos

Längelmäveden Sukeltajat ry.

Sukellusseura Hydromania

Sukellusseura Hydromania

Sukellusseura Hydromania

Kouvolan Nuori Suomi -ohjaajakurssi 20-22 4 2001

Penttilä Anita

Laine Anu

Härkönen Tuulia

Petri

Männ istö Leo

Laine Susanna

Oja Joona

Hyvärinen Antt i ouppi Juha

Leppänen Riikka

Salmela Hanna

Tampereen Urh.suk. Tampereen Urh.suk.

Piensämäen Urh.suk.

Keuruun Urh.suk.

Keski-Uudenmaan Suk.

Keski-Uudenmaan Suk.

Keski -Uudenmaan Suk

HEIPS/Sukellusjaos

HEIPS/Sukellusjaos

Jyväskylän Del fi inrt

Rauman Laitesukeltajat

Lehtinen Aleksis

Kuittinen Vesa

Metsäjoki Harri

Kärkkäinen Anu

Suominen Timo

Rauman Lartesukeltajat

Rauman Lartesukeltajat

Rauman Lartesukeltajat

Kesku-Uudenmaan Suk Sukellusseura Vesikot

Lappeenrannan Nuori Suomi -ohjaajakurssi 4.-6.5.2001

Mika Sinkko Calypso ry

Sami Väistö Calypso ry

Eero Lehtonen Imatran Urheilusukeltajat ry

Pyry Nousiainen Imatran Urheilusukeltajat ry

Wilhelm Grotenfelt Kuhan Häntä ry

Jenni Koskivuori Kuopion Urheilusukeltajat ry

Sini Käsnänen Kuopion Urheilusukeltajat ry

Nelli-Maija Lehtonen Kuopion Urheilusukeltajat r y

Markkanen Kuop ion Urheilusukeltajat ry

Tomi Saarinen Kuopion Urheilusukeltajat ry

Jari Rutanen Nastolan Sukellussuunnistajat ry

Jarkko Tuominen Nastolan Sukellussuunnistajat ry

Heikki Turunen Nastolan Sukellussuunnistajat ry

Raivio Raahen Mursut ry

Outi Knuuttila Raahen Mursut ry

Liisa Napari Saimaan Norpat ry

Anssi Suuronen Saimaan Norpat ry

Anni Pykäläinen Saimaan Norpat ry

Eugen Kotaviita Tampereen Urheilusukeltajat ry

Joanna Heistaro Urheilusukeltajat ry

Joonas Immonen Urheilusukeltajat ry

Valtakunnallinen Norppaleiri 26.-29.7.2001

IIKadonneen Sammon

Metsästys II

Järjestetään Vilppulassa, Peltolan luomutilalla , Ajosjärven rannalla. Majoitus on teltoissa ja pienimmät pääsevät sisämajoitukseen.

Peltolan luomutilaan voi etukäteen tutustua heidän kotisivujensa kautta osoitteesta: http://personal. ph point. netlpeltola

Leirillä tietenkin saunotaan, sukelletaan ja uidaan, diskoilIaan, opetellaan ensiaputaitoja ja varsinkin - etsitään se KADONNUT SAMPO!

Leirin aikana järjestetään Nuori Suomi-ohjaajakurssi , josta lisätietoja voi kysellä liiton toimistosta tai Maarelta 050-5549081 .

IImoittautumiset leirille seuroittain kesäkuun loppuun mennessä liiton to imistoon kirjallisesti. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä;

- nimi

- seura

- syntymäaika

- Norppa vai ohjaaja

- mahdolliset ruoka-allergiat ja/tai lääkitykset

Leirin hinta on 600mklnorppa.

Tiedustelut leir istä voi osoittaa Simo Haapalalle joko puhelimella, 0400-771068 sekä 034742472 tai sähköpostilla, simo.haapala@phpoint.net

TERVETULOA!

MÄNTÄN SEUDUN URHEILUSUKELTAJAT RY Järjestävä seura

LIIKKUVA KESÄ

-materiaali ILOISEEN KESÄTOIMINTAAN KAIKILLE LASTEN OHJAAJILLE

UUTTA

LIIKUNTALEIKKIKOULUN TEKIJÖILTA

Liikkuva Kesä -materiaal i on pieni pala Liikuntaleikkikoulua kaikk ien ohjaajien käyttöön. Materiaali on kehitetty tukemaan ohjaajien työtä liikunta- ja urheiluseuroissa, yhdistyks issä, leire illä, päiväkodeissa ja kaikissa muissa lasten liikunnan paikoissa Materiaalissa on ideoita noin 4-8 -vuotiaiden lasten kesäliikunnan toteuttamiseen tai uuden Liikkuva Kesä -toiminnan käynnistämiseen. Sopii myös Liikuntaleikkikoulujen toiminnan jatkoksi kesäkaude lla.

TILAA OHJAAJAN OPASKÄYNNISTÄ KESÄ INEN LlIKUNTAKERHO LAPSILLE! Ohjaajan materiaalissa on 15 tuokiomallia eri teemoista:Viriketunnit (mm . perusl iikkeitä) , palloilu, seik-

kailu ja uinti . Osa tunneista on yhteistunteja vanhempien kanssa Mukana on myös erilaisia toteutusmalleja kesätoiminnan käynnistämisestä Materiaalin voi tilata edullisesti ; 180 mk

LASTEN MATERIAALI

Lasten liikunnallinen tehtävävihko vie iloisia liikkumisvinkkejä kotiin ja antaa lisäarvoa toiminnalle. Lasten tehtävävihon tarroineen voi tilata ryhmän lapsille hintaan 20 mklkpl.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Nuori Suomi Puh. 09-3481 2002

Ohjaajan ja lasten materiaalin tilaukset SLU myyntipalvelu 09-3481 2291

TAIDETTA LUONNOSTA

Suomen luonto paitsi upeita liikkumisymp äristöjä, niin myös materiaalia ympäristökasvatukseen. Lasten kanssa touhutessa luonnon raaka-aineita voi hyödyntää monin tavoin Tässä yksi vinkki vaikkapa liikuntaleirin iltaohjelmaan:

Le ikataan kullekin lapselle pala hienoa santa paperia (saa r ullina rautakaupoista).Tehtävänä on yksinkerta isesti piirtää luonnon väri aittaa hyödyntäen; väri tarttuu kasvinosista santapaperille hankaamalla. Hämmästyt kun huomaat miten paljon värejä Suomen luonnosta löytyy!

Taiteiluhetken lomassa voidaan kerrata , mitä luonnossa saa tehdä ja mitä ei Jokamiehenoikeuksii n kuuluu po imia ja maahan pudonneita oksia ja käpyjä, mutta oksia ei saa katkoa eikä kasveja repiä juurineen maasta. MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympä ristöhanke. SW

SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU

Biosukellus on piirtein sukeltamista sen vuoksi, että tietomme vedenalaisesta luonnosta lisääntyisi. joko biologien ammattityönä tai harrastuksena. Alan edistämiseksi on olemassa seura nimeltä Biosukeltajat ry., joka julistaa nyt kaikille sukeltajille avoimen MITALVIK-kilpailun Suomen vesiluontokohteiden kartoittamiseksi.

Legendan mukaan Mitalvik on kristaliivetinen hiekkapohjainen laguuni jossakin Sipoon saaristossa, Mitalvikin kartanon mailla. Tilusten omistajat Herbert ja Adalmina von Mitalvik ovat luonnonystävinä rauhoittaneet paikan rikkaan eliö-

Kuraa räpylöihin!! Palkintoja!!

Nyt vesiluontoa tutkimaan!

lajiston. Lahdelmassa kerrotaan olevan Pohjolan ainoa pyöriäisten kutupaikka ja elävien trilobiittien yhdyskunta (yleensä niiden uskotaan kuolleen sukupuuttoon). Paikan tuntee jopa Guinnessin ennätysten jonka mukaan Mitalvikin rantojen valtavat rakkolevävallit ovat "maailman ainoa rantaan huuhtoutunut luonnonmuodostelma, jonka voi nähdä kuusta". Siis harvinaisuuksia kuhiseva paikka, jossa jokainen haluaisi sukeltaa.

MIten TAavallisessa...

jokainen sukeltaja on käynyt Mitalvikissä , sanan eri merkityksessä. Oikeasti

MITALVIK on nimittäin lyhenne sanoista Miten TAvallisessa Lätäkössä Voikaan Ihminen Käydä!

Leikkimielisen kisa pyrkii rohkaisemaan ihmisiä kertomaan muille, ja taltioimaan

tietoa juuri siitä sukelluksesta, jossa "ei ollut mitään erikoista", mutta joka silti voi olla jollekin muulle, vaikkapa aloittelevalie toverilie, hyödyllinen. jokainen korallilaguuni on jonkun koti maastoa, ja jokaisen lähilutakko tai sukellustyömaa voi sisältää kauempana asuvalle kiinnostavaa tietoa.

MITALVIK-kisa on suunnattu yhtä hyvin märkäkorvaisilIe snorklaajille tai ei-biologeille, joille ensimmäinen ahven tai kolmipiikki on huumaava biokokemus, kuin huippututkijoille, joille kirpun uintijälki kertoo suoraan sen lajin, iän ja terveystilan. Koska tietoa kertyy vähitellen, on kisa voimassa toistaiseksi, eli sitä pyritään jatkamaan tulevinakin kausina.

Kun seuraavan kerran raahaudut kotiin, mietipä matkan luonnontieteellinen saalis: Näitkö elaskaparven hyppivän pinnassa Oulun edustalla?Vai onko ainoana saaliinasi märkä puku, kuraiset räpyIät ja uupunut ajatus, Miten TAvallisessa Lätäkössä sitä Voikaan Ihminen Käydä?

Kummassakin tapauksessa dokumentoi käyntisi muiden (vahingon-?) iloksi pienellä MITALVIK-tiedotteella näin:

- Kerro lyhyesti MISSÄ JA MILLOIN sukelsit, sillä tarkkuudella että joku toinenkin löytää paikalle kuvauksesi perusteella. Paikka voi olla suolaista tai makeaa vettä. Pääkohteena on Suomi , mutta ulkomaisistakin kohteista voi tiedottaa.

- Tiedotteen pitäisi sisältää JOTAKIN HYÖDYLLISTÄ BIOLOGISTA TIETOA kohteesta (eliölajlstoa, biotooppikuvausta, rehevöitymistä tms.), ja myös lyhyen yleisarviosi lahdesta/järvestä/luodosta tms. biosukelluspaikkana. Yhtään harvinaisuutta ei tarvita, mutta tietysti niitä saa olla. Anna nimet sillä tarkkuudella kuin pystyt. eli spesialistin tekemiä mikroskooppimärityksiä ei tarvitse hankkia

- Lähetä viestisi joko sähköpostilla Biosukeltajat ry:n listalle (biosukeltajat-lista@helsinki.fi), otsikolla MITALVIK-pai-

kan nimi, esim. "MITALVIK-Ahvenpuro", tai osoitteella Biosukeltajat ry. PL 17 (Arkadiankatu 7),00014 Helsingin yliopisto. Kauden 200 I raportteja otetaan vastaan vuoden loppuun asti. Laita mukaan nimesi ja täydet yhteystietosi, sekä mielellään seura jossa toimit.

on luvassa ainakin sukellusaiheisia PALKINTOJA! Sukellusliike Finn-Suit (Helsinki.Turku) tukee kilpailua lahjoittamaila hyödyllisiä palkintoja. Ehkäpä muitakin palkintoja on tulossa. Koska kyseessä on leikkimielinen kisa, ne voidaan jakaa vaikkapa tieteellisimmälle, säälittävimmälle ("turhin reissu mutta tulipahan tehdyksi"), tavallisimmalle tai hauskimmalle raportille Tyyli on siis vapaa. Ohessa on tavallisen raportin malliksi todellinen tiedote VihdinTuohilammelta.

- Biosukeltajat ry. tallentaa kisaan lähetetyt tiedotteet. Seuran hallitus arvioi ne talvella ja päättää jatkotoimista Ehkäpä tiedoista alkaa syntyä myös biosukellustoiminnan "levinneisyyskartta", jonka avulla voidaan kohdentaa huomiota Hauskoja vesielämyksiä kaikille! vähemmän tutkittuihin alueisiin. teksti Jouni Issakainen , Turku - Mitä sitten kisasta voittaa? Mitalia ei lu- ;ouni.issakainen @kolumbus.fi vata, mutta maineen ja kunnian lisäksi ..:___ ku l.\a Markku Laurikainen

Esimerkkiraportti MITALVIK-kisaan : "MITALVIK-Tuohilampi:

Paikka: Uusimaa, Vihti, Tuohilampi. Otalammen kylän pohjoisreunalla n 1 km:n mittainen soikea järvi. Ainoa kätevä pääsy eteläsivuHa Orion Oy:n koulutuskeskuksen pihateiltä, joista läntisin ulottuu rantaan. Firmasta saanee luvan jos kiltisti pyytää Käyty

7.5.01Iounaisrannalla

Kuvaus: Matala, ruskeavetinen järvi , ympärys lähinnä kangasmetsää, osittain peltoa ja suota Näkyvyys vajaat pari metriä Pohja paksun ruskean humuspatjan peitossa, siinä ei elonmerkkejä. Näkyvä elämä keskittyi suorannan törmään , joka laski suoraan n 1msyvyyteen. Siinä liikkui melko runsaana kahta isoa limakotilolajia (Lymnaea stagnalis eli piippolimakotilo ja L. peregra eli muunnoslimakotilo) sekä isoja punaisia vesipunkkeja (Umnochares?) Törmän kasvinjuuriin oli kiinnittyneenä myös useita vesiperhosten toukkia (Limnephilus?), jotka olivat rakentaneet suojakoppansa ristikkäin sekalaisista kasvinpätkistä ja siemenistä. Rannan lepikon alla olevassa matalassa, lehtikarikkeisesaa poukamassa oli useita n 1 cm:n kokoisia vaaleita, kuperia simpukoita, joissa kyhmy oli keskellä (Sphaerium comeum?) Kasvit olivat vielä piilossa Kaloja en nähnyt mutta paikallisten ihmisten mukaan järvessä asuvat ahven, hauki, särki, kiiski ja ruutana Arvelisin tavalliseksi karuksi, happamaksi ylänköjärveksi. Jouni Issakainen'

IXUS X-l

Seikkailijoiden

sukua

Vedenalainen kuvaus 5 m syvyyteen Kevyt. Kelluva. Iskunkestävä. APS-kamera - kolme kuva kokoa.

aativissa olosuhteissa sinun on luotettava regulaattoriisi. Aivan kuten Dr Stephanie Schwabe luottaa Apeksiinsa tunnetujen Bahaman Blue Holenja Black Holen luolatutkimuksissaan.

Kylmissä olosuhteissamme Apeks on osoittautunut luotettavaksi reguksi sen kuivan jäätymissuojansa, 2. vaiheen lämmönsiirtimensä ja Venturi-säätimensä ansiosta. Kaikissa Apeks-regulaattoreissa on elinikäinen takuu. Tee sinäkin turvallinen valinta. Apeks.

NvI AIIeks TX50D + AIIeks TX40 octo

2.990.-

voimassa seuraavan lehden ilmestymiseen saakka - uutta ajattelua

PRO-2000:n safaisuus on sen semi-wing-rakenteessa; siinä yhdistyvät siipiliivinja perinteisen takkimallisen liivin hyvät ominaisuudet. PRO-2000:n nosteenjakautumisen voit säätää sukelluksen aikana! PRO-2000 on mukava päällä sen rinkkamallisen hihnaston ansiosta. Integroidut painotaskut, veto-ketjulliset taskut, maskitasku, takataskut, runsaasti vahva 1000 denier Cordura-materiaalisiinä SeacSubin resepti onnistuneelle Iiiville! Ei ihme, että DIVER-Iehden lukijat valitsivat PRO-2000:n VUODEN TUOTTEEKSI

KäymiseYl arvoisia paikkoja Saaristomerellä

Borstö -turvasata

Tämä on kertomus saaresta, ei niinkään saarelaisista.

Koska henkilöt syntyvät elävätja kuolevat Saari on ollut aikojen alusta, nytja vielä meidän jälkeemmekin.

Borstö, borttesta ön, kaukaisin saari, kuten sitä sijaintinsa puolesta on nimetty.

Nauvon kunnassa saaristomerellä sijaitseva Borstö on viimeisimpiä renkaita siinä ketjussa, jonka luonto muovasi Hankoniemen ja Kökarin välille. Saaret muodostavat ikään kuin suojamuurin etelänpuolelle merta vastaan Samaan ketjuun kuuluvat muinoin kuninkaallisella käsky ll ä poltettu Jurmo, Borstö,Vänö ja Hiittinen Tätä jo viikinkien käyttämää idäntietä kyntävät nykyisin uljaat lasikuituriste ilijät. Muinainen idäntie rakentui noin päivämatkan päässä toisistaan olevien suojasatamien sarjasta, joihin oli pakko jäädä tuulta pitämään viikoksi, jopa pidemmäksikin ajaksi.Turvapaikoista muodostui näin eräänlaisia keskuksia, joissa vaihdettiin tietoja ja kokemuksia Kun vihdoin tuulet kääntyivät, päästiin taas jatkamaan matkaa seuraavaan turvasatamaan, ja voimme vain kuvitella, miltä laivan kapteenista tuntui, kun hän saattoi kiinnittää aluksensa yöksi kovaan, pettämättömään kallioon tai laituriin.

Vuosien saatossa kertovat monet kadonneet laivat ja hylyt niistä rohkeista merimiehistä, jotka uhmasivat merta ehtimättä koskaan turvasatamaan. Borstö oli yksi näistä turvasatamista. Saaren suojaan on mahdollista tulla sekä lännestä että idästä.Yanha väylä kulkee aivan saaren pohjoisen puolen rantaa pitkin. Varsinainen satama jää saarten väliin, eteläpuolella olevaan salmeen. Mitkään kovin suuret alukset eivät

ole satamaa voineet käyttää, koska sinne avautuvat väylät ovat matalahkoja, mutta eiväthän ne hansakauden laivat niin kovin suuria ja syvällä kulkevia olleetkaan.Antakaamme kuitenkin menneiden aikonen merenkulkijoiden olla omassa rauhassaan ja palatkaamme saareen Idästä päin satamaan saavuttaessa on oltava tarkkana. Väylää eivät viralliset merikartat edes tunne. Pieohjaavat pitkin reittiä, joka kymmenien saarten ja luotojen välistä kulkee kohti turvallista ja kaunista satamaa. Kesällä satamaan tultaessa kiinnittää huomiota suuri erilaisten ta lousrakennusten määrä, joka kauni isti levittäytyy mastomeren takana oleville luodoille ja rannoille. Ni iden takana näkyy oikealla hall itsevana punaiseksi maalattu vanha rakennus, Södergård, josta on sitten myöhemmin lohkottu Strandgård. Seuraava suuri rakennus, jonka yläosa on maalattu vaaleaksi, on Norrgård, josta taas on lohkottu takana näkyvä Nygård, Muut rakennukset ovat näiden päätilojen varastoja, vajoja, pajoja ja t ies mitä, mitä saariston taloudessa tarvitaan

Kiinnitämme veneemme tällä kertaa vasemmalla keltaisten vajojen edessä olevaan laituriin. Maksamme vapaaehtoisen laituri maksun, ja niin on muodollisuudet suoritettu. Ei aivan, kaksi velvollisuutta meillä on vielä edessämme. jo kaukaa, luotojen välistä seikkaillessamme, huo-

masimme saaren korkeimmalla kohdalla aivan kuin kynnen pystyssä kalliolla. "Kynsi" osoittautuu kuitenkin lähemmäs päästyämme vanhaksi puusta veistetyksi laivan keulakuvaksi, "Borstö Gummaksi".

Se on joskus kauan sitten jäältä löytynyt muisto tapahtuneesta onnettomuudesta. Kukaan ei muista, koska tämä varhaiskeskiaika ista naista esittävä figuuri on saareen tuotu saati sitten laivaa, jonka keulapuomia se on joskus kauan, kauan sitten kannattanut.

Toinen velvollisuus, jota ei saa lyödä laimin, on tutustuminen saaren museoon. Pariin vajaan on kerätty ja näytteille esineitä, joita vuosien saatossa on lähes omavaraisessa taloudessa tarvittu. On raskaita hyljepyssyjä, käsin kudottuja verkkoja, taidokkaita pienoismalleja ja suuri määrä muuta tavaraa , joka on huolellisesti talletettu nykypäivän ihmiselle nähtäväksi Hiljaiseksi menee nykyinen veneilijä, joka ostaa köytensä kaupasta, katsellessaan köydentekolaitetta, jolla ennen teht iin kaikki saarella tarvittavat köydet, tai höyläpenkkiä, jolla ennen höylättiin ja muotoiltiin erikokoisiin tynnyreihin ja silakkaneliko ihin tarvittavat köydet. Kaikesta huomaa, että museota hoidetaan ja vaalitaan rakkaudella; se ei ole nykypäivän ihmisen rakkautta tavaraan, vaan kunnioitusta esi-isien tekemälle työlle ja nöyryydelle luonnon edessä. Rannassa, ostettuamme maistiaisiksi Saaristomeren parhaat savustetut kampelat, ja mikäli meitä onnistaa saamme kurkistaa hiljaiseloa viettävään kalasavustamoon Kalasavustamolta lähtee polku, joka vie ensin kaivolie ja sitten niittyjen poikki Bybergetille, jonka rinteestä meillä on mahdollisuus löytää lähes täydellinen "Jatulintarha", kivi latomus, jonka tarkoitusta ei vielä ole onnistuttu ratkaisemaan. Näitä latomuksia tavataan pitkin rannikkoamme aina Merenkurkkuun saakka, ja useimmiten lähellä on vanha kalasatama tai turvapaikka. Monta eri

teoriaa on näidenkin kivien ympärille luotu, mutta lopullista varmuutta niiden alkuperästä ei ole saatu Vanha asutus kun ei meille salaisuuksiaan paljasta Saarella risteilevien polkujen vars ilta saattaa katajikon juuresta löytää vanhaakin vanhempien kivijalkojen jätteitä. Nykyiset rakennukset ovat saarelaisten mukaan 1700-luvulta, ja jo rapautuneet ja metsittyneet kivija lat ovat vielä muutama sata vuotta vanhempia. Näin ollen voidaan saaren kiinteän, yhtäjaksoisen asutuksen historia viedä ainakin kolmesataa vuotta taaksepä in Löytyyhän saarelta toki muutakin: viime sodan aikaiset bunkkerit ja tykkipoterot kertovat omaa kieltään toisenlaisista ankarista oloista, jotka ovat saarelaisia koetelleet Nykyaika on muutenkin saapunut saarelle. On rakennettu suuri ja ko -

mea yhteyslait uri, on tuotu automaattipuhelimet ja säännöllinen huoltoalusliikenne, mutta kuten saarelaiset sanovat "kolmekymmentä vuotta liian myöhään". Elämä saarella on kuin yhteysaluslaiturilta lähtevä tie, sekään ei johda minnekään. Saarelaiset muuttavat mantereelle, ulkosaaristo ei viehätä nuoria muuta kuin kesällä Jäälakeudelta on vaikea leipäänsä ottaa. Pal jon puhutaan saariston uusasuttamisesta ja ties mistä. Mutta tosiasia on, että ulkosaaristo autioituu. Me olemme kuitenkin kiertäneet saaren, olemme katselleen Borstö Gumman kanssa laskevaa aurinkoa, olemme seuranneet Jatulintarhan kierteistä polkua, olemme kepillä kaivaneet vanhaa kivirauniota niityn kupeessa ja olemme museossa saaneet katsauksen menneeseen elämänmuotoon . Ehkä nämäkin hetket ovat meille jotain antaneet ja mitä meri meille kertookaan, kun hiljennymme kuk in omassa nurkassamme nukkumaan. Kertooko se meille mitä huomenna tulemme kokemaan vai kertooko se meille uusia salaisuuksia, jotka pakottavat meidät aina uudestaan ja uudestaan liikkeelle ulkosaariston luodoille ja vanhoille turvapaikoille.

teksti Eka Metsävuori kuvat Leena Koivumäki

BorstönGumma seuraa korkealtakallioitamerelläkulkijoitaja mahdollisiasaareenrantautuvia veneilijöitä

Borstö

- Karttalehti 711

- Koordinaatit 59°51,1' 21 °58,3'

- Yhteysaluslaituri, ei välttämättä jokapäiväistä liikennettä (0400-320096 Y/ A Fiskö)

- Yleisöpuhelin

- Vierasvenelaituri. Avoin I tuuli lIe

- WC ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n roskapiste

- Museo

- Merenkulkijoiden muistomerkki

- Borstön Gumma

- Sodanaikaisia tykkipoteroita

- Kappale Saaristomeren kauneinta luontoa

- uutta ajattelua

PRO-2000:n salaisuus on sen setm-wing-rakenteessa;siinä yhdistyvät siipiliivin ja perinteisen takkimallisen liivin hyvät ominaisuudet. PRO-2000:n nosteen jakautumisen voit säätää sukelluksen aikana! PRO-2000 on mukava päällä sen rinkkamallisen hihnaston ansiosta. Integroidut painotaskut, vetoketjulliset taskut, maskitasku, takaLa".l\.UI.,l U11"<1<:t..:>U · D-renkaita, vahva 1000 denier Cordura-materiaali - siinä SeacSubin resepti onnistuneelle liiville!

Eiihme,ettäDIVER-lehdenlukijat valitsivatPRO-2000:nVUODENTUOTTEEKSI!

Eikä se ole edes hinnalla pilattu... 2 890 Nonn. 3.340,00, nyt TARJOUS

Eterna Monterey THE DIVER'S WATCH

Satin-finished stainless steel case. Cambered, scratchresistant sapphire crystal, antireflection coated on both """'l1lI_-';# sides. Water-resistant to 500 m (approx. 1700 feet). Satin finished stainless steel bracelet with built-in extension system. Mechanical movement: self-winding mechanical design with ball - bearing-mounted rotor (Eterna invention). 25 jewels. Date window at 3 clock. Black luminous dial with luminous hands. Ratcheted unidirectional bexel, minute graduations, luminous guidemark.

Maahantuoja: Kultakeskus Oy Kellotoimisto puh. 03-65711,faksi 03-6161520, www.kultakekus.fi

Nuori Suomi

on mennyt oikeaan paikkaan!

Kuka opettaa

Mitä tarvitaan, jotta saadaan pystyyn toimiva lasten sukellus -ja uintikerho?

Ensiksi tarvitaan tietenkin innostunut ja toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka panee homman pyörimään ja innostaa muitakin aikuisia asiaan. Elikkä tässä tapauksessa kolmen norppaikäisen äiti, peruskoulun opettaja Eeva Pietilä Toiseksi kokenut sukelluskouluttaja, Erland Forsen, jolla on sukelluksen asiatietämys ja koulutuskokemus hallinnassa. Kolmanneksi henkilö, jolla on oikeat suhteet liittoon, jotta paikkakunnalle saadaan Nuori Suomi -koulutus, elikkä Matti Harila. Joukkoon liittyivät vielä sukelluskaverit Satu, Pauliina, Kalle ja Puskaradio ja lehti-ilmoitus teki tehtävänsä. Vajaan vuorokauden kuluessa oli 28 innokasta raahelaista, pattijokista ja pyhäjokista lasta ilmoittautunut. Raahen uimahallin henkilöstö antoi auliisti apuaan ja t ilaa kerhon toiminnalle.

Näistä aineksista sopivasti leipomalla saatiin Raahen seudulle perustettua Norppakerho, joka on koko ta lven kokoontunut uimahall illa kerran viikossa

Näin s itä toimitaan

Kerhotunnit ovat olleet hyvin vaihtelevia sisältäen uima-, sukellusopetusta, leikkejä ja pelejä. Kuukausit-

ketäkin?

Norppatoimintaa raahelaisittai n

tain on ollut jokin teema, kuten syyskuussa uimataidon kehittäminen, tammikuussa kuntokuukausi, huhtikuussa pelastaminen ja pelastautuminen.

Kerran kuukaudessa on pidetty hallirallityyppinen kerhoilta rastiratoineen, tai vaikkapa on pelattu "Norppakorttipeliä" ts. lapset vetävät korttipakasta tehtävän ja toimivat sen mukaan Tällöin kortti on määrännyt vaikkapa rakentamaan jääkiekoista mahdollisimman korkean tornin altaan pohjalle, toimimaan remonttireiskana Mursujen verstaalla tai uimaan Harilaa, käärmettä, Mika Häkkistä, nyrkkeilijää, merenneitoa ja muita vastaavia tyylejäVoi arvata, että altaassa oli melskettä ja roisketta, kun lapset toteuttivat mielensä mukaan kyseisiä uimafantasioita!

Samantyyppisiä korttitehtäviä käytettiin lämmittelynä alkuvuodesta pidetyssä vanhojen Mursujen, laitesukelluskurssilaisten ja norppakerholaisten yhteisessä hallirallissaVanhat Mursut eivät luovuudessaan ollenkaan hävinneet lapsille, esimerkiksi puheenjohtaja Hautamäki ui loistavasti viulistia ja Barbia sekä imitoi uppotukkia. Hallirallissa jouduimme mm kuljettamaan upotetun kanootin ympäri palloa altaan

pohjalla pienillä tavarakärryillä, suorittamaan pussijuoksua lastenaltaassa, kantamaan pariamme selässä uima-aitaan poikki. Rallin lopuksi käväisi meitä tervehtimässä merenneito koko uhkeudessaan Aivan tuli altaan reunalta katsellessa mieleen Homeroksen tarinat joissa seireenit houkuttelivat viattomia merimiehiä.

Tästä tykätää n

Toisinaan aivan hämmästyy siitä, mikä lapsia miellyttää. Esimerkiksi hengenpelastusjaksolla suoritettu vaatteet päällä -uinti oli osasta lapsia niin mukavaa, ettei vaadittu 50 metriä riittänyt vaan uitiin 200 tai 250 metriä, kunnes joku ohjaaja alkoi jo toppuuttelemaan.

II-vuotiaan Lauran mielestä hallirallit ja korttitehtävät ovat olleet kerhon hauskimp ia asioita, mutta huippujuttu oli se, kun pääsi kokeilemaan ohjaajien kanssa oikeilla sukelluslaitteilla sukeltamista Laura aikookin suorittaa laitesukelluskurssin heti , kun ikä sen sallii. Laura on I I muun kerholaisen kanssa talven aikana suorittanut ensimmäisen vapaasukellusluokan, joten unelma kohti laitesukellusta on hyvällä alulla.

Kerhon kuopuksen, 8-vuotiaan Millan, mieleen on jäänyt joulukuusen koristelu altaan pohjalla ja sen vieressä löhötellyt joulupukki sekä valkoinen rotta, jonka Milla onnistui sukeltamaan joululahjakseen Kevään ohjelmassa on vielä retki, joka suuntautuu Pudasjärvelle, missä käymme uimassa kahtena päivänä ja yövymme yhdessä Tämä retki on samalla kauden päätöstapahtuma, jossa kerholaiset saavat mm. Norppatodistukset.

- Erityisesti mieltäni on ilahduttanut Raahen uimahallilta saatu tuki, sekä vanhojen Mursujen ymmärtäväinen suhtautuminen nuorisotoimintaan Mahtavan tunnustuksen saimme Nuori Suomi - paikallistuen muodossa.5000 markalla olemme hankkineet monenlaista tavaraa sukellustehtäviin Vain uppopallot ja monoräpylät tuntuvat olevan kiven alIa Suomenmaassa, kertoo Eeva Pietilä.

- Näillä kannustuksilla ja osaavan ohjaajaporukan kanssa on hyvä suunnitella tulevaisuutta. Joskus mietin, että kumpikohan se vie, pää vai häntä? Kuka opettaa ketäkin? pohdiskelee Eeva lopuksi.

teksti Matti Pietilä kUllat Erland Forsen

Raahelainenmerenneitokokouhkeudessaan.

Kerhotoimintaonvölistömyös totista puurtamistaCMAS-:j> - teoriakoemenossa

ArminjaSadunyhteissukellus.

Ohjelma HylkY.sukellusta. savusaunaa. saarielämää ym. )

Majoitus Veneessä. mökeissä. teltoissa. Hinta 150mklhlö. sis. paineilman. venekyydit ja ' telttamajoituksen. Varustus Sukellusvarusteet. makuupussi. eväät...

Mukaan leirille otetaan 20 sukeltajaa

Kokoonnumme pe. 13.7.2001 klo. 17.00 kerhon majalle Lapaluotoon ( sijaitsee Lapaluodon no kaila kalasataman vieressä. )

IImoittautumiset ja tiedustelut

Arto Karihtala p. 0400 989217 arto.karihtala@luukku.com ; Erland Forsen p 050 5328284

Urheilusukellusseura Mursut Ry http://members surfeu.fi/mursutl

KUN MITTARI

SAMENEE

Sameissa vesissämme on näkeminen aina rajoitettua.valoa on vähän ja maski rajaa näkökenttää. Siihen kun vielä lisää mittareitten pienet merkinnät ja ikänäön vaikutuksen, ollaan tilanteessa ettei konsolillisesta kalliita välineitä enää ole hyötyä. Monia konsteja on kokeiltu mukana kuljetettavaa suurennuslasia myöten. On viritelty silmälaseja maskin sisään ja yritetty liittää mittarien päälle fresnelin linssejä ym. suurentavaa. Usein tällaiset ratkaisut ovat olleet vähintään hankalia. Varsinaisia optiikkamaskeja on myynnissä vain miinusnäköihmisiä varten. Kuitenkin vain ani harva selviää yli 45 vuotiaana ilman pluslaseja tarkoista hommista

Silmiini sattui mainos DiveOptxnimihirviöllä markkinoitavista irtolinsseistä, joista luvattiin paljon. Pelkästään nimen keksijän kirjoitustaidottomuuden tähden suhtauduin mainoksen lupauksiin epäilevästi: - Helppo käyttää

- Kiinnitetään vedellä lasin sisä- tai ulkopinnalle

- Voidaan välittömästi maskin lasille asettamisen jälkeen asemoida helposti.

- Pysyvät hyvin kiinni

- Voidaan silti irrottaa helposti

- Tarttuvat uudelleen yhtä luotettavasti

- Luonnollisesti hoitavat päätyönsä suurentamisen moitteettomasti

Asensin linssit kaksi-ikkunaisen maskin sisäpuolelle.Yritin parhaani mukaan noudattaa käännetyn ja alkukielelläkin puutteellisen käyttöohjeen neuvoja. Pesin käteni, lasin ja linssit miedolla astianpesuaineliuoksella ja huuhtelin hyvin haalealla vedellä. Asetin linssit kovera puoli alaspäin ja painoin ne kiinni lasiin. Ne siirtyivät pinnalla helposti haluttuun paikkaan ja asentoon. IImakuplia ei jäänyt väliin. Kuivumisajan ennen ensimmäistä käyttöä tulee olla vähintään 36 tuntia. Sen mentyä lähdin sukeltamaan.

Tulos ei tyydyttänyt, mutta se ei ollut linssien vika. Ne suurensivat kuten pitikin, mutta kaksi lasinen maski pakotti asettamaan ne aivan liian kauas toisistaan. Linssit pitäisi kiinnittää siten, että niiden keski kohdat ovat pupillien kohdalla Se edellyttää yksilasista maskia, jossa nenäosa ei ole liian leveä eikä jatku kovin ylös. (esim. pakkauksen kuvassa linssit ovat aivan liian kaukana toisistaan) Tuli siis kokeiltavaksi kuinka lupaus helposta irrotettavuudesta ja uudelleen kiinnityksestä täyttyy. Otin maskiin hieman vettä ja työnsin linssin reunasta kevyesti kynnellä. Linssi irtosi ehjänä ja vahingoittumattomana. Uusi kiinnitys toiseen maskiin onnistui sekin. Siinä ne nyt istuvat ja mittarit näkyvät taas. Normaali veden koukkaus merestä, lasille sylkeminen ja syljen tasoittami-

nen eivät ole irrottaneet niitä. Ulkopuolista asennusta en sentään uskaltanut kokeilla, sen verran suolainen hinta linsseillä on.

Vaikka vesi suurentaakin näkymää puolen diopterin venran, vaikeampien olosuhteiden takia kannattaa valita yhtä vahvat linssit kuin lukulaseissaankin käyttää.

Kokeilemani DiveOptx linssit (1,5 diopt.) täyttivät siis lupauksensa oikein hyvin.

DiveOptx pikalinssit

Valmistaja. Neoptx ine USA

Edustaja Suomessa: OY Nepto Sub AB

Voimakkuudet: I ,5 -3,0 1/2 diopterin välein

Hinta 400 mk

Antti Saarnio

PÄIJÄNTEELLE SUKELTAMAAN!!

JUOTAVAN HYVÄ PÄIJÄNNE, VIETÄVÄN HYVÄ SUKELTAA

TUKIALUKSEMME MS LINDA ODOTTAA SINUA JA RYHMÄÄSI ETELÄ-PÄIJÄNTEELLE, SOITA JA VARAA MATKASI LAHDEN SVKELLVSKESKVS, VW ACTIONS OY YHDYSK 39 15200 LAHTI PUH. 03- 733 1181, FAX. 03- 733 1180

E.MAIL

KUNNIA

Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu.Yatanen nosti maijaa ja mörisi edellä siteeraamallan i tavalla. Maljan noston aihe oli tällä kertaa se, että seuramme täytti pyö r eitä vuosia.Tarkkaan ottaen kyseinen väistämätön tapahtuma oli vielä puolen vuoden päässä, mutta tietäen rakkaan liittomme byrokratian ja etenkin kokemuksemme postin kulun tilasta nykyisin, olimme päättäneet pitää ajo issa sen kokouksen, j onka päätimme edellä selostettu ihin maljoih in.

Kokouksen aiheena oli se kenet tulee palkita jollain tavalla heidän tehtyään mikä mitenkin paljon uhrautuvaa työtä rakkaan harrastuksemme hyväksi.

Pronssimitaleista selvisimme vähällä.Yatanen tiesi kertoa, että niillä sopii muistaa seuralaisten mielestä hyödyksi olleita jäseniä. Panimme rajan siihen , että on maksanut jäsenmaksunsa tarpeeksi kauan, ja on joskus tehnyt jotain kerhonkin eteen. jäsentietokoneemme ant oi tulokseks i 15 jäsentä Yksinkertaisesti ehdotimme heitä kaikkia

Hopeamitali on ja huomattavasti mutkikkaampi juttu. Saajan piti olla to iminut harrastuksemme yleiseks i hyväksi myös seuran ulkopuo lella. Pitkän pohdinnan jälkeen löysimme vi isi sellaista, jotka olivat käyneet erilaisissa sukeltajatilaisuuksissa; Liiton talvipäivillä, kouluttajakurssilla, piirikokouksessa (siitä oli jo tosin aikaa) liiton kevätkokouksessa ja museovirastossa. Päätimme ehdottaa näitä

Kultamitalia emme edes harkinneet. Liiton korkein kunnia oli langennut jo yhdelle seurassamme ja ajattelimme, että se riittää seuraavaksi puolivuos isadaksi.

Sukeltajaritarin arvo, eli niin kuin se liiton pumaskan mukaan kuuluu , ansioristin mahdollisesta saajasta käytiin kummallinen hieronta. Kukaan ei vo inut ehdottaa ketään , sillä ainoa siihen edes joten kuten sovelias oli Vatanen ja hän istui kuin tatti paikallaan Sain hänet lähtemään lupaamalla parit huurteiset viereisessä pubissa. Siks i en t iedä mitä to iset päättivät tai mitä perusteita he olivat löytäneet. Ilmeistä näin palattuani , että he olivat päättäneet ehdottaa Vatasta, vaikka kukaan ei voinut sanoa sitä ääneen

Tulin siinä ajatelleeksi, että näinköhän nyt homma oli kunnolla hanskassa Onnistuin mielestäni muotoilemaan riittävän pyöreän kysymyksen, etteivät huomaisi:

- Ei tarvitse sanoa nimiä, mutta oletteko te nyt varmasti muistaneet kaikkia, jotka jotain ansaitsevat? kysyin todella painokkaasti

Ei onnistunut. Puheenjohtaj a älykkäänä sammakkona oivalsi heti mistä kenkä puristaa:

- Älä yhtään hätäile. Sinulle on päätetty lahjoittaa ras iallinen Ananas-karkkeja

Ananas

PURUUESI SAIMAAN KIRKKAIN HELMI

V Sukellusretket ja leirit v Avantosukellukset

II'Kalastusretket v Saaristoristeilyt

Runsaasti jääkauden muovaamia kohteita

PURUUEDEN RETKEILY

Kesälahti

p. 0400-778 439 timo. tynkkynen@puruvedenretkeily.inet.fi http://personal. inet. fi/palvelu/puruvedenretkeily

SEEMAN KOMPRESSORIT

KAIKKIEN KOMPRESSORIMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATIIMET

TÄ YITÖLETKUT

TÄ YITÖLIImMET

AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORIÖLJYT PIENPAKKAUKSISSA.

OY DIVETECH LTD PUH. (09) 2224700 RATASKUJA 1 FAX (09) 222 2571

03100 NUMMELA GSM 040 505 1146 E-mail: jouko.askola@divetech.fi

Perusvälineet

HIN

Perusväline setti sis maskin , snorkkelin

Mares umpik. räpylät

Umpikanta räpylät Playa , Stratos ym.

Avokanta räpylät Blades , Reeflex, Idea 3

Maskit Abyss, Idea, Look , Asia, Deep

Optiikkalinssit maskiin 1 kpll

Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki

Valomaski

Liivit ja pullot

Oceanic Sute 2, kevlar

Protour

Speleo

Krio

NTX Pro

IST-5000

12 L teräs 200 bar (porsas)

12 L teräs 300 bar

8 L teräs 300 bar

15 L teräs 200 bar (porsas)

10 L teräs 300 bar

Tuplapullot 200/300 bar

Regulaattorit

Mares Abyss MR 22 200/300 bar

Jetstream 300 bar

Cyklon 300 bar

Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar

Apex TX-50 Servere 200/300 bar

Spiro Ranger 200 bar

Oceanic Delta Sub-zero

Oceanic Gamma DX-3

Omega DX-3

Laitepakettitarjoukset

(sis. pullo, liivi, regu, octo, combo)

Arctic 200bar./300 bar

Apex 300 bar

Abyss 22 300 bar

Seaman 300 bar

Storm 200 bar

Ocean ic Delta

Painovyöt

Seaquest haulivyö taskuilla

Seaquest pikalukolla

Seaquest perusvyö

Lyijypainot 1,2,3,4 kg

450,200,400,200 ,100,50,500,2000,2500 ,2000 ,1000,1000,1000,1300,1600,1600,1600,1600,3200 , -

2200,1700,kysy! 1800,1800 ,800,1500,1500,1500,5300,5300,5700,5300,3900 ,5900,200,100,50,15,-kg

ASTO

Kompressorit

Bauer Mariner 200/300 bar, bansiini

Bauer Capitano 200/300 bar, bensiini

Bauer Junior 200/300 bar

Utilus 10 200/300 bar

Mariner 300 bar, sähkö

Kaeser 240 200/300 bar

Subair 300 bar

Happianalysaattori

Automaattinen Bauer vesi poisto

L & W 160, sähkö

L & W 190 , bensiini

L & W 300/450 sähkö

Bauer suodatin Mariner

L & W suodatin 300/450

Valaisimet

Tekno Pro 50 W ladattava

Oceanic

UK-1200 15 W/30 W

Strobo-vilkku/SL 4

UK-6

Tekno Speleo

Laser Stick

Metallin etsimet

Fisher 10 Pulse

Perässä vedettävä. Säde 4 m

Fisher 6 Pulse

Fisher CZ -20

Fisher Gold Bug. Kullan etsintään

Fisher 1280

Puukot

Polar iso

1ST

Ranger

Keramic puukko

Jakoavain puukko

Octot

Arctic

Apex TX -40

Apex TX-50 1ST

Conshelf 22

Jetst

Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi

Combo sis. paine ja syvyys mittarin

Kompassi ranne SK-7

Painemittarin letku

Pa inemittari

Syvyysmittari

Ponymittari Apex

42000,38000,18000,30000 ,40000 ,40000 ,36000 ,2500,10000,28000,30000 ,

kysy

KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22% Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETlSSÄ: http://members. tripod com/- wasser spielen

Tietokoneet

Liivin letku

Spyder 2000,- Pullovyö

Favor Airlux 300 bar Suunto kysy

Suunto EON 300 bar LUX kysy

Stinger kysy

Suunto Solution Alpha kysy

Suunto Favor kysy

Henkari kuivapuvulle

Oeton suojus

Letkun pidike

Oeeanie lippalakki

Letkuadapterit

PC-Interfaee + ohjelmisto 750,- Merkkipoijut

Benemee + PC 990,-

Vyper kysy

XTC-100 3000,-

Data + Nitrox kysy

Sukeltajan lippu

KelaA-reel

Kuivahanska 5-sormi, lämminvuori

Adapterit letku

Alfa Nitrox 1900,- Pulloventtiili

Bene Nitrox 990,- Tuplapulloventtiili

Copra kysy

Varustekassit

1ST Super Pae W

Deepsea iso reppumalli

1ST Traveloe reppu

Sukelluspuhelimet

400,-

Reguletku 2, 10m

Puvut

Seeman 7 mm neopreeni

500,- Omer

300,-

Mares Titan 7 mm

Shortie 3 mm lyhyet lahkeet ja hihat

Buddy Phone STX-1 00 langaton pinta puh. 5900,- Jumpsuit 3 mm

Buddy Phone Agan sovitteella 2500,-

Aretie hansikkaat 6,5 mm

Buddy Phone Original 3500,- Aretie kengät 6,5 mm

Varaosat

5-sormihansikas 3 mm

Viking Pro kuivapuku kumi 1000

Mares Kello 200 m 500,- Ursuk A1

Mares Paineilmaharppuuna

600,- Polar 905 + aluspuku

Citizen Promaster 450,- Viking ext

OMER harppuuna, iso 900,-

Narukela 100 m 400,-

AGAn Paineletku

300,-

Paineilma hälytin 300,-

Regulaattorin ja mittarin letkut 150,-

SUKELLUS KAUPPA-AUTO

Viking aluspuvut alk.

Aluspuku Finfill

Kokokasvomaskit

Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, letku, langaton puhelin

Teehnisub

Seuba full mask blaek kumi

Seuba full mask silikoni

Liittomme 1. varapuheenjohtaja, Mika Pohjoinen vuodatti julki tämän lehden helmikuun numerossa niin mauttoman ja viranomaisia mollaavan mielipiteen, että jäsenyys tässä organisaatiossa suorastaan hävetti. On ymmärrettävää, että voimaan astunut aluevalvontalaki oli monelle meistä veden alta lähes vapaasti elämyksiä etsimään tottuneista pettymys, mutta sellaista se nyt vaan sattuu demokratioissa tämä elämä joskus olemaan.Aina ei kaikkea ratkaista juuri siten, kuin itse haluaisi. Sen kanssa on opittava elämään. Se miten pettymyksensä julkituo on jokaisen oma asia, mutta kun puhutaan virallisen Ua sen jäsenten) nimissä, tulisi edes pyrkiä käyttämään jonkinasteista harkintaa.

Millaisia reaktioita 1. varapuheenjohtaja arvelee herättäneensä viranomaisissa "Asiassa ryhdistäytyneet sotilaat ja poliitikot

Ylpeä liitostani?

voivat nukkua yönsä rauhassa, kun 20 000 potentiaalista maanpetturia ja rikollista on saatu ennalta ehkäisevällä perusoikeuksien rajoituksella pois pelistä". Nämä hänen mainitsemansa sotilaat ovat tarvitsemiamme lupia myöntämässä ja poliitikot tulevaisuudessakin monia, meitäkin koskevia asioita päättämässä. On varmaan upeaa ja ennen kaikkea helppoa jatkossa asioida näiden tahojen kanssa SUSL:n nimissä. Jos joskus sattuu (vaikka ei tietenkään pitäisi) haveri, jossa lähin tarvittava painekammio löytyy esimerkiksi Upinniemestä, kannattanee keskustelu Sinua auttavien sotilaiden kanssa avata viittaamalla I.varapuheenjohtajamme liittomme nimissä esittämiin upeisiin ajatuksiin. Kun asioimme minkä tahansa viranomaisen kanssa, meidän varmasti kannatta kiillottaa hänen jo etukäteen liitostamme saamaa kuvaa siteeraamalla vaikkapa Mika Pohjoi-

sen tekstin seuraavaa kohtaa: "Nyt kannattaa siis todella hakea lupia, mahdollisimman monipuolisesti ja kaikille niille hylyille, matalikoille, saarten rannoille yms. joissa vain

voitte kuvitella sukeltavanne tulevan kauden aikana." Sillälailla ja haloo!!

Jarmo Riku Riikonen Helsinki

PS. Ei, en ole sotilas enkä puolustusvo im ien palveluksessa. En ole myöskään viranomainen. Olenpahan vain suke ll usta harrastava ja liittomme varapuheenjohtajan lapsellista purkausta paheksuva maamme voimassa olevia lakeja parhaani mukaan noudattava kansalainen.

PAINOVYÖPANKKI

Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Tapahtumaraportti on aina tehtävä. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh. 09-3481 2257

LIITON KEVATKOKOUS:

JASENMAKSUT 2002

Liiton vuosikokous Lahden kaupungissa Lahden Pingviinien vieraana huhtikuun alussa. Lahden Pingviin ien 35 v-juhlaa vietettiin edellisenä päivänä, eli lauantaina kisailun ja mukavan, lämminhenkisen illanvieton merkeissä.

Urheilusukeltajain liitolla on kaksi vuosi kokousta; syyskokous, eli vaalikokous, sekä nyt pidetty kevätkokous eli tilikokous. Kokouksessa käsiteltiin liiton vuosikertomus ja tilinpäätös, joista kummastakin annettiin johtokunnalle puhtaat pape-

rit. Liiton taloudellinen t ilanne todettiin hyväksi ja talousarv iossa oli pysytty varsin hyvin Liiton kokoukset eivät ole koskaan olleet vain muodon vuoksi pidettäviä läpihuutojuttuja, vaan tärkeitä päätöksentekotilaisuuksia. Kokousten jälkeen johtokuntakin voi tuntea saaneensa jatkaa esittämällään linjalla ja jäsenistön tuella. Tämäkään kokous ei ollut poikkeus, vaan kokous oli hyvä ja värikäs, siellä kuultiin kipakkaa keskustelua ja hyviä mielipiteitä. Kokouksessa esite ltiin liiton tällä hetkellä suurin hanke, eli uusi Sukeltaja-lehti. Uuden lehden ensimmäinen numero ilmestyy syksyllä, eli numero neljä tehdään jo uuden yhteistyökumppanin kanssa. Hanketta on valmisteltu pitkään ja huolellisesti, eikä sen toteuttamiselle ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa esteitä.Tosiasia kuitenkin on, että lehden kustannuksen nousevat nykyisestä. Ensimmäiset numerot on päätetty kustantaa "sukanvarresta", eli säästöistä, mutta jatkossa kohonneet kustannukset on katettava jäsenmaksun korotuksella. Eniten kokousyleisöä puhuttikin odotetusti johtokunnan esittämä jäsenmaksun korotus. Suurimman tarpeen jäsenmaksun korotuksel ie aiheuttaa uusi Sukeltaja-lehti, muita kustannuksia aiheuttavia hankkeita

on mm. kokopäivätoimisen nuorisopäällikön tehtävän perustaminen elokuun alusta. Nuorisotoiminta on katsottu li itolle niin tärkeäksi, että sitä halutaan saada hoitamaan päätoiminen henkilö, vaikka sitten hiukan uhrauksiakin tehden Lehden kohonneista kustannuksista jäsenmaksun korotuksella katetaan 2/3, loput kerätään varainhankintaa tehostamalla.

Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin johtokunnan esityksen mukaisesti aikuisilta 19 euroa (n 113 mk), nuorisojäseniltä 8,5 euroa (n.50 mk)ja henkilöjäseniltä 50 euroa (n.297 mk). Jäsenmaksuun kuuluu liiton lehti ja jäsenyys. Ei lopultakaan kovin kallista, kun pelkästään vastaavanlaisen lehden vuosikerta maksaa noin 200,-, jäsenyyden tuomista eduista puhumattakaan.

Liiton taloutta suunniteltaessa ja toteutettaessa on noudatettu pääperiaatetta, että yhden toiminnon kustannuksia ei saa pa ikata toisen toiminnon rahoilla Eli jäsenmaksuun kuuluvan lehden kustannuksia ei kateta esimerkiksi nuorison määrärahoista. Näin korotukset ja rahojen käyttö on kytketty todelliseen tarpeeseen ja jäseninä voimme odottaa , että saamme myös vastinetta maksamallemme jäsenmaksulie QJ Jouko Laitinen SUSL:n puheenjohtaja

SUKELTAJA UUDISTUU

Sukeltaja-lehti ilmestyy uudistetulla ulkoasulla ja sisällöllä lokakuusta 200 I lähtien. Tavoitteena on välittää lehden laajalle lukijakunnalle uusia ajatuksia ja ideoita, tuoda esiin harrastussukeltamista kiinnostavalla ja yllättävälläkin tavalla.

Vuonna 1974 perustetun lehden uudistaminen on haasteellinen prosessi. Lehden lukijakunta, tilaajat ja ilmoittajat saavat jatkossakin käsiinsä lukupaketin, jonka arvo säilyy. Uudistunut Sukeltaja-lehti on entistä vahvemmin oman alansa keskustelufoorumi.Ajatustenvaihto alkaa lokakuussa ja toivomme teidän kaikkien osallistuvan si ihen omalta osaltanne palautteiden ja kommenttien muodossa

Se on jatkuvaa kehitystyötä, jonka lehden syksyn numero vasta aloittaa. Sukelletaan yhdessä! Sukeltaja-lehdellä on perinteisesti ollut aktiivinen toimittajakunta, joka on tuottanut lehden toimituksellisen aineiston vapaaehtoisvoimin. Nyt sama toimittajakunta on arvossaan ja uusien haasteiden edessä. Lisäksi tulevat ulkopuoliset joiden tehtävänä on tuoda sisältöön uusia mausteita.

Minna Pajamies, toimituspäällikkö

SAIMAAN RANNALLA

TAPAHTUU ...

UUTUUKSIA

Kultakeskus Oy tuo maahan sveitsiläistä CANDINO kelloa ja esittelee ohessa pari uutuutta.

(sh) suositushinta 1.495,-

Saimaan Norpat

30 v

Maj. varaukset Hotelli Lappee 05-67861

Vedenalainen puisto kutsuu sukeltajia

Tervetuloa sukeltamaan Suomen merimuseon vedenalaiseen puistoon Museoviraston Suomen merimuseo on jälleen avannut vedenalaisen puistonsa Kronprins Gustav Adolfin hylyllä. Hylky sijaitsee n 3.5 mpk Harmajasta etelälounaaseen. Läntinen suomenlahti karttalehti no 719 Gps koordinaatit WGS 84 60 03,0 I0 - 24 55.445. Hylyn perässä ja keulassa on sukeltajille oranssit laskeutumispoijut ja hylyn ulkopuolella kaksi keltaista erikoisviittaa kiinnittymistä varten. Puiston infopakettia saa ostaa Suomen merimuseosta Hylkysaaresta tai Kansallismuseosta hintaan 20 mk. Puistoa koskevat tiedustelut Suomen merimuseon toimisto - puh 0940509055, tutkija Sallamaria Tikkanen 09-40509057, työmestari Pekka Paanasalo 050-3391489

• Titaania

• Kierrepohja

• 100 metriin vesitiivis

• Kupera lasi

• Sveitsiläinen

• Ruostumatonta terästä

• Kierrepohja

• 100 metriin vesitiivis

• Nupissa kaksoistiivistys

• Naarmuuntumaton safiirilasi

• Taulut: valkoinen, sininen, musta

• Ranneke titaania, jossa turvalukko

(sh) suositushinta 4.850,-

• Automaatti/mekaaninen koneisto

• Viikonpäivä, pvm, tunti-, minuutti-, sekunttinäyttö

• Super-Luminova pimeänäyttö

• Ranneke ruostumatonta terästä

• Myös nahkarannekkeella

U4LO 0PuheluOtoimistosta

JOHTOKUNNASS A PÄÄTETTY

Uusia seuroja

Hyväksyttiin seuraavat uudet seurat liiton jäsenyyteen: Hämeenlinnan Uimaseura ry

Lauttasaaren Vapaaehtoinen Palokunta ry

Gospel Divers, Salo

Sanomain Kerho ry:n sukellusjaos Tervetuloa mukaan toimintaan!

Nuorisopäällikön toimi

Päätettiin perustaa kokopäiväinen nuorisopäällikön toimi 1.8 alkaen. Työpaikkailmoitus on toisaalla tässä lehdessä.

Sukeltaja-lehden sopimus tettiin

Sukeltaja-lehden toimittaa numerosta 4 alkaen Onnion MarCom. Toimitussihteerin tehtäviä hoitaa edelleen tuttu Leena Koivumäki ja ilmoitukset myy edelleen Reijo Vainio.

Haluan tässä vaiheessa kiittää Eka Metsävuorta lähes kolmenkymmenen vuoden pestistä Sukeltaja-lehden päätoimittajana. Yhteisiä vuosia meillekin kertyi lehden teossa lähes kaksikymmentä. Ekan mielenkiintoiset saaristo- ja hylkytarinat toivottavasti jatkuvat, niiden varasto kun Ekalla on ymmärtääkseni

M3-kurssi

Aika: 6-10.6

Aika: 24.-26.8.

Hinta: 2450 mk

ehtymätön. Kiitos Eka kaikkien sukeltajien ja muiden lehteä lukevien puolesta.

Ansioituneita jäseniämme

CMAS****-kortti

Kyösti Tissari, Lahden Pingviinit ry

Tuomo Erkkola, Salon Simput ry

Hopeinen ansiomitali

Kardell, Lahden Pingviinit ry

Jorma Lindquist, Lahden Pingviinit ry

Prossinen ansiomitali

Matti Raivio, FIDIT ry

Raija Swansson, Lahden Pingviinit ry

Alf-Erik Swansson, Lahden Pingviinit ry

VU OSIKOKOUKSESSA PÄÄTETTY

Toiminta-ja talouskertomukset hyväksyttiin siinä muodossa, kun ne oli seuroille lähetty ennen kokousta.

Jäsenmaksua päätettiin korottaa seuraavan vuoden alusta, niin että aikuisten jäsenmaksu on 19 euroa (113 mk), nuoret 7-15 vuotiaat 8,5 euroa (50 mk) ja henkilöjäsenmaksu 50 euroa (300 mk).

Hyvääja tuTVaLfista suke[[USkesää!

MikajaRiku

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry. hakee KOKOPÄIVÄTOIMISTA NUORISOPÄÄLLIKKÖÄ en

• kykyä toimia

• aitoa innostusta nuorisotyöhön

• lajituntemuksesta on etua

Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen 21.6.2001 mennessä osoitteeseen: Suomen Urheilusukeltajain liitto ry.

Brita Ikävalko Radiokatu 20 00093 SLU

Tiedustelut: Brita Ikävalko, pt;Jh. 09-3481 2257, e-mail: brita. i kavalko@susl.fi

Suomen Urheilusukeltajain liiton jo Polomiesten

21. LAITETEKNIIKKA -SUKELLUKS N SM-KILPAILUT

TAPAHTUMAKALENTERI

KESÄKUU

6. 6. -10.6 M3-sukelluskouluttajakurssi

9.6. Sukelluskalastuksen Dödörens Cup 16.-17.6. Uppopallon Susiraja Cup 30.6. Sukelluskalastuksen Porkkala Cup H EINÄKUU

Kilpailuvaatim •

Voimassa olevat QJI.AAS Pl tOi vastaav lääkärintodistus, kilpailulisens " kilpailujen ja 2000 m n varustus. Kilpailijat vastaava t itse vorus 15 on ja kilpaileminen tapahtuu omalla vastuulla

IImoiHautuminen:

Maksamalla osanottomaksu 300 mk/pari

6 7 2001 mennessä SUSL :n tilille 800013 -541514

Main i nta lAITE SM ja kilpailupar i n nimi tied o nantoihin

Jälki -ilmo ittautum i nen 400 mk

Tiedustelut/ majoitukset:

Ar i Nikamaa 0500-156707 tai ari.nikamaa@wwwnet.fi

Jari Autio 040-5569536 tai jari.autio@susl.fi

Kiesilän Kievari 015-41717 (7.7 mennessä)

Millaista ilmaa hengität tänä kesänä?

Seurojen kompressorien ilmanlaatumittaukset

Seppo Salonen 02-637 0141, 02-381 5938

Pajulahti Hanko joensuu Porkkala

6.-8.7. Räpyläuinnin avoimet Unkarin mestaruuskilpailut Unkari 21.7. jaskan muistokisa (sukelluskalastus) Hauho, Iso Roine 21.7. Laitetekniikan SM-avovesikilpailut Savitaipale 22.- 30.7. Räpyläuinnin nuorten-MM kilpailut Meksiko 26.-29.7. Valtakunnallinen Norppaleiri ja Nuori Suomi ohjaajakurssi Vilppula 28.-29.7. 29.7. 29.7 -5 8.

ELOKUU 12 8.

16.8.

Sukelluskalastuksen SM-kilpailut Saaristomeri Kaukajärven yliuinti (räpyläuinti) Tampere

Sukellussuunnistusnäytös maastosuunnistuksen MM kilpailuiden yhteydessä Tampere

Sukelluskalastuksen Rauman avoimet kilpailut

Töölönlahden uinti (räpyläuinti), mono + stereo 23.8.-26.8. Kesäleiri 24.-25.8. Sukelluskalastuksen PM-kilpailut 25.8. Sukelluskalastuksen Hanko Cup 30.8.-7.9. Räpyläuinnin EM-kilpailut

SYYSKUU

1.-2.9.

Uppopallon nuorten ja naisten SM-turnaus

15 9. Sukelluskuvauksen SM-kilpailut 28.9 -30.9 M2-kouluttajakurssi I.osio

LOKAKUU

6.10 Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup 6.-8.1 O. Sinettiseura-risteily 12.10 -14.10. M2-kouluttajakurssi 2.osio 21.10. SUSL:n syyskokous

M ARRASKUU

9.-11.11. Aloittelevien räpyläuimarien leiri 10.1 1.-1 1.1 1. Valtakunnallinen norpparalli ja Nuori Suomi ohjaajakurssi 17.1 1.-18.1 1. Sukeltaja- ja kouluttajapäivät 24.1 1. Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup junior Life Saver Club-kouluttajakurssi

JOULUKUU

1.12. mennessä Sukellusvalokuvauksen PM-kuvauskilpailu

Osoitteenmuutos

Rauma

Helsinki

Kouvola

Hanko

Hanko

Unkari

Paikka avoin

Kouvola

Pajulahti

Pori

Helsinki

Pajulahti

Lappeenranta

Kuusankoski

Tornio

Tampere

Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään vain kaksi kertaa vuodessa.Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksen tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutuSYastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisteriin tiedot eivät seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja.

Muuttajan nimi

Vanha katuosoite

Seura

JäsenlYhteyshenkilö/Koulutusvastaava/Nuorisovastaava/Vakuutus

Uusi osoite

Puhelin kotiin

Puhelin työhön (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä)

Muutos astuu voimaan

Syntymäaika

Postita osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20,00093 SLU.voit myös faksata ilmoituksen numeroon (09) 3481 2516

ja. koe S\A.kelta.ja.n FV"a.tiiSi!

Punainen meri tarjoaa unohtumattomia elämyksiä sekä kokeineille sukeltajille että vasta-alkajille.

Egyptin Hurghada sijaitsee pienessä Punaisenmeren poukamassa, ja lähistöllä on myös 28 kaunista korallisaarta, jotka ovat kuin luodut sukellusta varten. Värikäs vedenalainen maailma on aivan ainutlaatuinen. Fritidsresor tekee yhteistyötä skandinaavisen sukelluskeskuksen kanssa, joka toimii Blue Village Magawishin aluella.

Mahtavien koralliriuttojen lisäksi Egypti tarjoaa rantalomaa vailla vertaa, hyviä ravintola-elämyksiä sekä mielenkiintoisia retkiä maailman kuuluisimmille nähtävyyksille. Gizan suuret pyramidit, Kairo museoineen, Luxorin temppelit, Kuninkaiden laakson hautakammiot ja ikuinen Niili.

Tilatessasi sukelluspaketin etukäteen matkanvarauksen yhteydessä, saat alennusta matkastasi Hurghadaan -1000 mk.Tarjous koskee 1 viikon ja 2 viikon matkoja ajalla 13.6.-29.8.2001. Tarjous koskee vain uusia varauksia.

Puhelinmyynti: 010 522 522 ma-to 8-21, pe 8-18, la 9-18, su 11-15.

Myymälämme palvelee ma-pe 9-17: HELSINKI Mannerheimintie 8, LAHTI Vapaudenkatu 10, OULU Kirkkokatu 10, TAMPERE Kauppakatu 6, TURKU Aurakatu 3.

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJAST STADION

00250 HELSINKI