Sukeltaja 3 1999

SUKELTAJA

Sisällys

Sukelluspari

Sukeltajat Suomenlinnassa

Sukelluskalastus

Lohjalla koulutetaan sukelluksen ammattilaisia

Tawastia navalis

Uusia kasvoja etsitäön johtokuntaan

Vene99Båt

Haloo , haloo

Riku, uusi liittosihteeri

Tiedevaliokunta

Tapahtumakalenteri

Kannen kuva; SUSLn arkistosta

Ilmestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu Nro Ilmestyy Ilmoitusaineistopvm

1 02.02. 08 .0 1.

2 06.04. 05.03. 3 04.06. 06.05. 4 01.10. 03.09. 5 03.12. 03.1 1

I 2 1] 4 5 01999

Päätoimittaja

Erkki Metsävuori

Kustavintie 9 C 24,20310 Turku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317

Toimitussihteeri

Leena Koivumäki

Kaarikatu 5 A 2, 33100 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 e-mail:sukeltaja-Iehti@susl.fi

Ilmoitusmyynti

Reijo Vainio

Uudenmaankatu 10 B 61 , 20500 Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920 855

Puheenjohtaja

Jouko Laitinen

puh. 03-532 0788,050-676 10

Toiminnanjohtaja

Brita Ikävalko

puh. työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita.ikavalko@susl.slu.fi

Koulutus- ja nuoriso päällikkö

Mika Rautiainen

puh. työ 09-3481 2569 , fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl.slu.fi

Liittosihteeri

Riku Verkko mäki

puh. työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi

Toimitus jättää vastuun heidän mielipiteistään.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN

LIITTO RY

Radiokatu 20,00093 SLU

Puh. 09-3481 2258,09-3481 2257

Fax 09-3481 2516

e-mail:office@susl.slu.fi

internet www.susl.fi

Paino: HansaprintTurku

Tao °taO0 eletään vuosikokousten aikaaVuosikokous kokoaa seurojen edustajia kuulemaan liiton asioista ja päättämään niistä. Liiton yleinen kokous on korkein päättävä elin liitossa, ja se on todellinen tie vaikuttaa liiton asioihin.Tämä on seuroissa huomattukin, kokouksissa seurojen edustajat ottavat aktiivisesti osaa päätöksentekoon

Liiton kevätkokous pidettiin huhtikuun lopussa Suomenlinnassa, sukellusseura H20:n isännöidessä mallikkaasti kokousta ja kevätpäiviä, samalla juhlittiin seuran 20-vuotista taivalta. Viikkoa ennen tätä CMAS oman yleiskokouksensa.

Liiton talous on hyvässä kunnossa ja syyskokouksessa hyväksytyissä suunnitelmissa voidaan pysyä Talous on kehittynyt toivottuun suuntaan ja vaikka koko ajan on elettävä kieli keskellä suuta ja toimittava maltillisesti, talouteen vaikuttavia ratkaisuja voidaan tehdä pitkällä tähtäyksellä ja järkevämmin kuin että olisimme pakotettuja elämään kädestä suuhun.

Talousasioiden käsittelyn lisäksi kevätkokouksessa tehtiin myös merkittävä päätös; asetettiin tehtäväänsä ehdollepanotoimikunta, ensimmäinen laatuaan liitossamme. Toimikunnan tehtävänä on etsiä henkilöitä ehdokkaiksi liiton johtokuntaan. Päätöksellä pyritään antamaan mahdollisimman monelle tilaisuus asettua ehdokkaaksi johtokunnan vaaliin.

Kansainvälisen CMAS:n yleiskokouksessa eniten keskustelua herätti päätös olla jatkossa tukematta harppuunakalastuksen maailmanmestaruus- ja kansainvälisiä kilpailuja.Tämä ei merkitse harppuunakalastuksen kieltämistä, vaan sitä , että CMAS ei vastaisuudessa kyseisiä kilpailuja. Päätös ei ollut aivan ongelmaton ja siitä valitettiinkin; perusteluissa päätöstä pidettiin CMAS:n sääntöjen vastaisena. Asia siirrettiin kansainvälisen olympiakomitean alaisen urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaistavaksi. Ratkaisua saataneen odottaa tovin aikaa, asiaan palataan kuitenkin viimeistään seuraavassa CMAS:n yleiskokouksessa vuonna 200 1.

Hartaasti odotettu avovesikausi on alkanut.Talven uimahallissa käynneistä huolimatta taitomme ovat ruosteessa. Rutiini varusteiden kanssa puuttuu. Sukellukset, jotka syksyllä tuntuivat helpoilta, saattavat olla taitoihimme nähden liian vaativia Joten aloitetaan toteuttelu avovesisukelluksiin rauhallisesti ja annetaan itsellemme aikaa sopeutua taas uuteen ympäristöön.

Turvallista sukelluskesää

vi en tid av årsmoten. Forenlngarnas representanter sammankallas tili årsmötet för att ta del av förbundets ärenden och besluta om dem. Förbundets allmänna möte är det högsta beslutsfattande organet och är ett ypperligt tillfålle att påverka förbundets ärenden. Det har föreningarna också märkt och deras representanter deltar aktivt i beslutsfattningen vid mötena.

Förbundets vårmöte hölls i slutet av april på SveaborgVärdföreningen H20 skötte mötesarrangemanget och vårdagarna på ett exemplariskt sätt och samtidigt firades föreningens 20-årsjubileum. En vecka tidigare höll även vår internationella takorganisation CMAS sin generalförsamling.

Förbundets ekonomi är solid och man kan fortsätta enligt höstmötets planer: Ekonomin har utvecklats i en önskvärd riktning och fastän vi hela tiden måste hålla tungan rätt i mun och behålla vårt lugn, kan ekonomiska beslut göras på lång sikt och mera förnuftigt än om vi vore tvungna att leva ur hand i mun.

Förutom behandlingen av de ekonomiska ärendena fattades även ett viktigt beslut; den första nomineringskommitten i förbundets historia tillsattes. Kommittens uppgift är att nominera personer tili förbundets styrelse. Genom beslutet viii man ge möjligast många chansen att ställa upp i styrelsevalet.

CMAS generalförsamling fattades beslutet att inte längre stöda världsmästerskap och internationella tävlingar i harpunfiske. Det här betyder inte att harpunfisket skulle förbjudas utan enbart att CMAS i fortsättningen inte arrangerar dessa tävlingar: Beslutet var inte helt problemfritt och det överklagades med motiveringen att CMAS beslut ansågs strida mot reglerna Avgörandet överlämnades åt idrottens rättsskyddsnämnd som är underställd den Internationella Olympiska KommittenVi lär få vänta på avgörandet en god stund, men ärendet skall senast tas upp tili behandling vid CMAS generalförsamling år 2001.

Den efterlängtade säsongen i öppet vatten har besöken i simhallarna under vintern har formen rostat.Apparatrutinen saknas. Dyken, som kändes lätta under hösten, kan vara för krävande för vår nuvarande form Låt oss därför långsamt och ge oss själva tid att vänja oss vid den nya omgivningen.

Jag önskar Er en trygg dyksommar

Mika Torpakko Savonlinnan Urheilusukeltajista

Seuran sihteeri 1997 alkaen ja M1-kouluttaja. Ikä 29v

Laitesukelluksen aloitin vuonna 1995 olin ostanut käytetyt sukellusvarusteet jo edellisenä kesänä. Kurssi, jossa varusteita opetetaan käyttämään, löytyi opiskelupaikkakunnalta Imatralta. Kurssilla saikin hyvän alun sukeltamiseen.

Varsinainen aktiiviharrastaminen aIkoi vasta keväällä 1996 kuivapuvun myötä. Sen jälkeen vedenalainen maailma onkin ollut suuri kiinnostuksen kohde. Sukellusmäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet, viime vuonna sukellusaikaa kertyi tietokoneen mukaan I 05 tuntia.

Sukeltajana olen aika ennakkoluuloton, ja sukeltamisessahan eivät haasteet lopu kesken, mm. VA valokuvaus, VA arkeologia ja teknisemmät sukellukset tulevat olemaan tulevaisuuden mielenkiinnon kohteena.

Kouluttautumistakaan ei sovi unohtaa. 1998 tuli käytyä P3-, M 1-, Nitrox-, Syväsukellus- ja uppopallo Ctuomarikurssi.

No mistä vuoden sukeltaja -nimitys sitten sai alkunsa?

Tämä tapahtui vappuna 2.5.1998. Oli kaunis kevätpäivä. Olimme hyvän kaveriniTero Malisen kanssa tulossa täyttöasemalta, kun naapuri-

VUODEN 1998 SUKELTAJA

Vuoden sukeltaja 1998, Mika Torpakko, hienon kiertopalkintonsa kanssa Suomenlinnassa Pirun kirkon edustalla. Kuva Leena Koivumäki.

seuran kaverini soitti että olivat menossa suket1amaan Linnalle. Päätimme käydä ja samalla prtää evästauon rannassa. Paikalla oli myös vedenalaiseen etsintään erikoistuneen Reino Savukosken etsintävene.

Alkavaan sukellukseen yhdistyi etsintä, kohteena muovikassiin kääritty revolveri.veteen lähdössä olleet kolme sukellusparia olivat siltoja avaavasta yhtiöstä varmistaneet, ettei suurempia aluksia ollut tulossa Kyrönsalmeen tunnin aikana. Sukeltajat katosivat pinnan alle ja jäimme seuraamaan kuplia linnaan johtavan ponttoonisillan lähtölaiturista. Kun aikaa oli kulunut noin viisi minuuttia alkoi tapahtua. Nostaessani katseeni oli lihapiirakka pudota käsistä Alavirrasta saaren takaa lähestyi nopeasti suuri laiva, joka oli tulossa Olavinlinnan kapeikkoon.Yksi sukelluspari oli juuri väylän keskellä noinlO metriä lähtöpaikasta alavirtaan, jossa tiesin vettä olevan noin 5-6 metriä.. Totesimme yhteen ääneen että Voi vittu!! Tuo on saatava pysähtymään! Laiturin päässä aloitimme viittoilun laivalle, heilutimme käsiä päänpäältä

sivuille ja välillä osoittaen kädellä virtaan. Sitten sanoin Terolle että jää sinä tähän heiluttamaan, minä juoksen rantaa pitkin alavirtaan lähemmäs laivaa ja sukeltajia. Kapeikkoon tähyävä laiva huomasikin tämän ja pysähtyi noin 50 metriä ennen suket1ajia. Laivasta huudettiin, että mitä siellä on? Johon vastasin, että suket1ajia, ilmoitamme kun saatte jatkaa matkaa. Laiva lasketteli virran mukana I 00 metriä alavirtaan jääden odottelemaan.Tero sähkötti laiturin metallirunkoon kivellä kolmen koputuksen Ensimmäinen pari nousikin pintaan sillan luota katsomaan koputtelun syytä. Väylällä oleva pari oli jäänyt paikalleen pitäen kiinni pohjasta. Noin kymmenen minuutin päästä he kuitenkin lähtivät liikkeelle ja pian tämän jälkeen nousivat rantaan. Itse tähystin kolmannen parin kuplia joita ei kuitenkaan näkynyt. Yritimme numerotiedustelun kautta yhteyttä Savukosken veneeseen joka oli noin 200 metrin päässä että oliko hänellä havaintoa sukeltajista. Ajattelimme heidän menneen syvemmälle turvaan, odottamaan laivan menoa. Tiesimme kuitenkin, että kohta alkaisivat

jännät paikat ellei parista saada havaintoa, sillä ilma säiliöissä alkaa käydä vähiin.Yhteyttä etsintäveneeseen ei kuitenkaan saatu. Viimein noin kahdenkymmenen minuutin päästä Riihisaaren rannasta lähellä laivaa rantautui kaksi suket1ajaa jotka näyttivät OK-merkin.

Varmistuttuamme, ettei ketään enää ollut vedessä, näytimme laivalle että antaa mennä.

Sukeltajat jäivät riisumaan ja me Teron kanssa jatkoimme matkaa omalle sukelluksellemme.vasta jälkeenpäin tilanteen vakavuus selvisi kokonaisuudessaan sukeltajille. Kului aikaa ja sain kutsun Sukellus Team Savonlinnan pikkujouluun. Esteenä sai kuulemma olla vain omat hautajaiset. Pikkujoulussa julkistettiin porukan vuoden sukeltaja ja sain yllätyksekseni kuulla valinnan osuneen minuun. Kun paljastui koko totuus, että minulle oli anottu valtakunnan Vuoden sukeltajan titteliä, ja asia oli saanut jo hyväksynnän, olinkin jo ällikällä lyöty. Oli se uskottava, kun sain asiasta tehdyn raportin onnittelujen kera.

Sukellusterveisin Vuoden sukeltaja

Tukialus Mura Keitele-regatan turva-aluksena . Kannella aluksen ensiapuryhmä.

Mura auttaa, etsii, • • organISOI ...

sukellustoimina AlaKeiteleen alueella alkoi vuonna 1975 kun joukko itsenäisesti toimivia sukeltajia perusti yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat. Toiminnan tavoitteeksi sääntöihin sukellustoiminta ja sen kehittäminen AlaKeiteleen alueella. Sukeltaminen yleensäkin oli tuolloin seutukunnalla aivan uutta ja sammakkomies harvoin nähty otus.

Poliisilla oli kuitenkin toiminnan alusta alkaen tarvetta ja taitoa käyttää sukeltajia apuna omissa vesistöetsinnöissään. Niinpä poliisin kanssa suoritimme varsin monenlaisia sukellustehtäviä kuten vääriin käsiin joutuneiden ja järveen viskottujen perämoottoreiden etsintöjä. Muita usein eteemme tulleita tehtäviä olivat jäihin vajonneiden ajoneuvojen

nostot ja hukkuneiden etsinnät. Sukellettuunpa eräänä pääsiäisyönä Äänekosken kirkosta edellisellä viikolla anastettuja ja väliaikaisesti jään alle (varmaan talteen!) piilotettuja kirkkohopeitakin. Vuosikymmenen lopulla saimme luotsipiiriItä poistetun avonaisen viittaveneen Siitä tehtiin talvella 1980 katettu ja täkätty tukialus, joka saatiin käyttöön jo seuraavaan avoveteen. Alus sai nimen MURA Nimi on periytynyt aluksesta toiseen ja tällä hetkellä sitä kantaa nykyinenkin, jo kolmas seuran tukialus.

Laiturisukeltajista meripelastusseuraksi

Näin meillä oli varsin hyvin varusteltu tukialus, emmekä olleet enää

pelkästään kotilaiturilta sukeltajia vaan saatoimme nyt tehdä sukellusleirimme sopivaksi katsomillemme paikoille. Tavanomaisen sukellustoiminnan lisäksi saimme jonkin verran työ- ja avustuspyyntöjä.Aluksella pääsimme paikan päälle hoitamaan nämäkin tehtävät. Toimivan tukialuksen myötä laajenivat avunpyynnöt koskemaan myöskin veneilijöiden avustamista: Karilta irrotuksia, hinauksia ja kadonneiden (lue: liian pitkään vesillä vi ipyneiden) venekuntien etsintöjä. Tehostaaksemme toimintaamme nimenomaan avustustapauksissa hankimme paikalliseen aluehälytyskeskukseen LA-tukiaseman, jossa sitä päivystettiin hätäkanavalla I IA vuorokauden ympäri. Tässä vaiheessa kokosimme Ala-Keiteleen veneilijöistä viidentoista venekunnan et-

sintälaivueen, jonka emälaivana Mura toimi. järvipelastustoiminta oli nyt saanut sukellusseurassa sellaiset mittasuhteet, että seuraan perustettiin pelastusjaosto vuonna 1983. Samana vuonna jaosto hyväksyttiin Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistykseksi.

Yhteistietomme AHK:ssa saivat aikaan sen, että meitä alettiin pyytää tavallisempiinkin sukellustehtäviin, kuten vedenalaisten rakenteiden tarkastuksiin ja vedenalaisiin rakennustöihin. Käytiinpä kerran katsomassa sulkeutuuko nuotan perä kunnolla kun saaliit jäivät kehnonpuoleisiksi. Veden alla suoritettu videokuvaus paljasti nuottamiehille, ettei sulkeutunut. Nuottaan tehtiin tarpeelliset ja taas muikkua alkoi nousta Keiteleestä.

Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat ry:n

Kuva Ahti Ojanen.

toiminta muodostui nyt vireästi toimivaksi sukellusjaostoksi, johon kuului viitisentoista aktiivista sukeltajaa. Jälkikasvu turvattiin juniorikoulutuksella. Tukialus Muran miehistö muodostui edellämainituista sukeltajista muutamalla etsintälaivueen venemiehellä vahvistettuna. Tarpeen vaatiessa ja isommissa operaatioissa saatiin lisää täydennystä etsintälaivueesta, jonka jäsenet olivat tottuneita vesilläkulkijoita. He tulivat etsintöihin joko omine veneineen tai Muran kannelle ja tunsivat Keiteleensä jokaisen saaren ja suojapaikan.

Toiminta jatkuu tänäänkin edellä kuvatun kaltaisena. Sukellusjaos toimii aktiivisesti ja peruskouluttaa uusia sukeltajia mukaan seuran toimintaan. Jo seuran riveissä oleville sukeltajille hankitaan jatkuvasti lisäkoulutusta. Mainittakoon, että kaikilla seuran aktiivisukeltajilla on jonkinasteinen CMAS-kelpuutus ja kouluttajiakin meillä on useita. Uudempana toimintamuotona seurassa on räpyläuintijaosto. Se on saavuttanut mainetta kaiken tasoisissa kilpailuissa aina MM-tasolle asti. Pelastusjaosto ylläpitää taitojaan Meripelastusseuran ja paikallisen VAPEPAn kursseilla. Lisäksi osallistumme kaikkiin paikallisiin viransekä pidämme jaoston sisällä omaa koulutusta.

Järvipelastustoimintaa sukellusseurassa

Kylki kyljessä turvaan

Vuosien varrelta voisi muistella tapausta, jossa tukialus Mura toimi turva-aluksena. Eräs kilpailuveneistä, iso kölivene oli ajanut viitan väärältä puolelta. Köli oli osunut pohjakiveen ja alus vuoti nyt pahasti. Muralta lähti heti kaksi kansimiestä paikalle nopealla kumiveneellä. Perille saavuttuaan he raportoivat radiolla, että miehistö on pelastettu mutta alus täyttyy nopeasti vedellä.

Apuun rientävällä Muralla valmisteltiin sukeltajaa veteen menoon. Hänen tehtävänsä oli "se tavallinen toiminta tällaisessa tapauksessa": Vaurioiden tarkastus ja vuotojen tukkiminen jollain hätäpaikalla. Murassa oli kyllä monenmoisia paik-

katarpeita sitä varten varattuna. Ja pumput kyllä pitäisivät aluksen pinnalla lähimpään rantaan asti vaikka paikka vuotaisikin. Sukeltaja laskeutui veteen ja nousi hetken kuluttua antamaan selvitystä vahingoista. Aluksessa oli uuden mallinen nostoköli, jota nostettiin ja laskettiin puolen metrin mittaisella ruuvitangolla. Tanko oli lyönyt pohjakosketuksessa parin peukalon mentävän reiän kellutustankkiin. paikkaan, jossa reiän tukkiminen ei olisi mahdollistaVeneen pelastamiseksi piti keksiä jokin muu keino. Ja mielellään nopeasti, sillä vene oli jo varsin syvällä vedessä. Muran päällikkö järkeili, että jos Mura painaa 25 tonnia ja SunWind yhden, kykenisi Mura kannattelemaan kyljessään purjeveneen lähimpään satamapaikkaan asti. Sukeltaja sai uuden tehtävän: Uittaa kaksi kuormasidontaliinaa neen ali ja tuoda päät kansimiehille, jotka sitoivat liinan päät lujasti Muran reelinkiin.Tilanne näytti olevan nyt hallinnassa. Varmuuden vuoksi kiinnitettiin vielä seuran nopea kumivene Kellu ulkolaidalle apuponttooniksi samalla ta-

Muran pelastustoimet etenevät yhtäaikaisesti pinnalla, pinnan alla, alue-etsintöinä ja maissa tarvittavina aputoimina.

voin kuormaliinoilla. Aika lailla vasemmalle kallistuneena vesilastissa olevaa kannatellen saattoi matka kohti Pyhälahden veneluiskaa aikaaVeneiden nostopaikalle oli jo Muralta hälytetty nostoauto ja venetraileri.

Edellä kuvatun kaltainen kolmikantainen pelastustoiminta on osoittautunut toimivaksi monessa muussakin tehtävässä. Sukeltajat ovat osa Muran miehistöä. Tarvittaessa heidät lähetetään veteen ensin pelastettavien avuksi ja tilanteen edetessä tarkastamaan vaurioita ja tukkimaan vuotoja. Etsintälaivueesta saa täydennystä sekä tukialuksen miehistöön, että apuveneiksi. Ja vaikka nosturiauton apumiehiksi, kuten edellä kerrotussa tapauksessa.

Näin pelastustoimet eivät rajoitu pelkästään sukeltamiseen tai pintapelatukseen, vaan etenevät yhtäaikaisesti pinnalla, pinnan alla, alueetsintöinä ja vieläpä maissa tarvittavina aputoimina

Ahti Ojanen Ala-Keiteleen Urheilusukeltajatry Pelastusjaoston puheenjohtaja

Sun Windin matka kohti venesatamaa Muran ja apuvene Kellun kannatte/emana on alkanut Kuva Satu Ojanen.

Ihmeitä seitsemältä mereltä Raahen museossa

Suomen vanhin museo, Raahen museo, on perustettu vuonna 1862. Museossa voit tutustua köölhaalauslaiturin pienoismalli in, maailman vanhimpaan sukelluspukuun, 1600luvun kirkkoveistoksiin ja merimiesten eksoottisiin tuliaisiin maailmalta. Museon kuriositeetti kokoelmassa on mm . kiinalaisen naisen kutistettuun jalkaan sopinut kenkä, mitä kummallisempia mereneläviä pallokaloista merikilpikonniin sekä egyptiläisiä amuletteja, jotka joku haudanryöstäjä on muinoin myynyt matkamuistoksi meripojille. Kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe perusti Raahen kaupungin vuonna 1649 laajojen läänitystensä satama- ja kauppakaupungiksi. Purjelaivojen rakentaminen ja kauppapurjehdus nousivat pian Raahen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Vuosina 1867-1875 Raahe olikin Suomen suurin laivanvarustajakaupunki. Parhaimmillaan Raahen kauppalaivastoon kuului 58 alusta, jotka melkein

Eija Turunen

kaikki oli rakennettu kaupungin omilla varveilla. Kukoistava kauppamerenkulku toi kaupungille niin aineellista ku in henkistäkin hyvää

Raahen museon kokoelmista

Kukkeimman aikoihin perustetun Raahen museon kokoelmat ovatkin kovin merelliset. Museosta löytyy mm laivanrakennustyökaluja, plokeja, jumpruja, köölhaalaustalja, kapteenin lääkearkku, loki sekä laivojen piirustuksia, runko- ja pienoismalleja sekä laivatauluja Majakkalaiva Nahkiaisen pieno ismall i, 1600-luvun kirkkolaivan rungon mukaan tehty takiloitu laivamalli sekä köölhaalauslaiturin pienoismalli ovat uusia, tällä vuosikymmenellä valmistettuja malleja. Köölhaalaus- eli kallistuslaituri eli roopenkki sijaitsi Raahessa Maivaperän satamassa Laituria vasten kallistetun laivan pohja pystyttiin

Nuoren herran ensimmäinen koesukellus Raahen edustalla Kallanriutalla kesäkuussa 1988. Ensimmäisenä käyttäjänä puvun tekijä Raahen museon konservaattori Jouko Turunen. Raahen museossa on nähtävissä video, jossa "mursu"Jari Erikkilä pukeutuu suke/luspukuun jo lähtee kokeilemaan pukua

tarkistamaan, ja maalaamaan laivan ollessa vedessä, näin vältyttiin kalliilta kuivatelakoinnilta. Kokoelmissamme on merihistoriallista esineistöä enemmänkin, mutta nykyisten tilojen puitteissa ei perusnäyttelyä voi laajentaa. Sukeltajan maailma -lehden artikkelissa heitetty ajatus sukellusmuseosta Raahessa ei tunnu lainkaan mahdottomalta. Maailman vanhin sukelluspuku olisi kokoelmalie hyvä kantaisä, ja museolla jo olevan muun sukelluskaluston ympärille voisi esineistöä alkaa koota. Sukellusosastoa joudumme kyllä odottelemaan ensi vuosituhannelle sillä henkilökunnan ja erityisesti pääoman puute hidastaa kummasti ideoitten toteuttamista

Kokoelmiin kuuluu hieno kokonaisuus 1600-luvun puisia kirkkoveistoksia, jotka epäsopivina hyllytettiin Raahen ensimmäisestä kirkosta I 880-luvun lopulla. Nämä rehevät katolistakin symboliikka sisältävät barokkiveistokset päätyivät museoon, koska ensimmäinen kirkko paloi 1908 ja tulipa losta säilynyt kellotapuii, jossa veistokset olivat, piti purkaa uuden kirkon tieltä Ranskala issyntyisen kuvanveistäjä Mikael Baltin veistämät enkelit ym. kristilliset hahmot ovat ainutlaatuinen kokonaisuus maassamme, sillä vanhat puukirkot veistoksineen ja maalauksineen joutuivat usein tulennielemiksi.

Kuriositeettikokoelma

Pakkahuoneen yläkerrasta löytyy nk. kuriositeettikokoelma eli kaikki ne kummallisuudet, joita merenkulkijat koti-Raaheen toivat ihmeteltäviksi.vitriineissä on mm. möhkä-, lossero- ja pallokaloja, merihevosia, delfiinin pääkallo, erikokoisia hain leukaluita, hain selkärangasta tehty kävelykeppi (haluttu asuste 1800-luvun meri pojilla) ja luuhauki. Myös komeita sahakalan sahaluita löytyy.Vanhat merimiehet kertoivat, että sahakala pystyi sahaamaan laivan rikki. Strutsin munat, albatrossin siipi, fiamingo ja kolibri edustavat eksoottista linnustoa. Lisäksi esillä on hienoja kotiloita, koralleja, kasveja ja hedelmiä kaukomailta. Moni meripoika on tuonut muassaan kaukaisten maiden veneiden pienoismalleja ja kiinalaisia parasolleja eli päivänvarjoja. Myös kiinalaisen naisen puukenkä on löytänyt tiensä Raaheen. Kenkä näyttää 2-vuotiaan jalkaan sopivalta, mutta on kovin kapea. Kiinalaistyttöjen jalathan paketoitiin 2-3 vuoden iässä tuskalliseen pakettiin ajan kauneusihanteen saavuttamiseksi.

on vasikannahkainen sukelluspuku 1700-luvulta. Sukelluspuvun eli Wanhan herran lahjoitti Raahen museolle merikapteeni johan Leufstadius jo I 860-luvulla. Puvun alkuperää ei ole pystytty selvittämään, mutta entinen museonjohtajamme Aulis Forss, joka teki varsinaista salapoliisityötä puvun alkukotia etsiessään, päätyi arveluun, että puku olisi peräti suomalaista alkuperää. Tähän johtopäätökseen Forss päätyi lähinnä pieksumaisten jalkaterien perusteella. Wanha herra on paitsi säikytellyt museossa vierailleita lapsia myös edustanut (suomalaista) 1700-luvun sukellusteknologiaa eri puolilla maailmaa näyttelyissä I 980-luvulla Wanha herra oli niin Englannissa kuin Amerikassakin Suomen meri historiaa esittelevän Sea Finland -näyttelyn mukana. Sama näyttely oli esillä myös Turussa heti Englannin vierailun jälkeen. Kesäkauden 1998 Wanha herra edusti Suomea Lissabonin Exp098 -näyttelyssä.

I 980-luvulla Wanhan herran reissaamisen mukanaan tuomat riskit kypsyttivät museota asettamaan puku matkustuskieltoon. Sijaiseksi edustusreissuille alettiin valmistella

Raahen museon kuuluisin

"työntekijä" on Wanha herra, vasikan nahkainen sukelluspuku 1700-luvulta.

Egyptistä ja Kreikasta on tuotu antiikkiesineitä, joiden maasta vienti olisi nykyään kiellettyä. Kokoelman egyptiläiset esineet ovat kuuluneet jonkun korkea-arvoisen henkilön hauta-anteihin ja ne on ajoitettu 1080-946 eKr. Egyptistä on myös pieni Osiris-hahmo, joka ajoittuu aikaväli lie 332 eKr-642 jKr . Kalkkikivinen, arkaainen naisenpää on kuulunut pienoisveistokseen, seisovaan naisfiguuriin, joka on lahjoitettu 5.vuosisadalla eKr kyproslaisen jumalattaren votiivikuvaksi eli uhriksi.

Museon yläkerrasta löytyy nk. kenguru pyörä, leluja, käsitöitä, astioita ja aseita, mm. tuiki harvinainen täydellinen jalkajousi ja kolkka, jolla rahayksikkönä olevat oravannahat saatiin reikiintymättöminä puista alas.

Wanhaja Nuori herra

Kokoelmiemme helmi ja samalla museomme kuuluisin "työntekijä"

kopiota, Nuorta herraa, jonka avulla haluttiin myös todistaa alkuperäisen puvun toimivuus. Konservaattori jouko Turunen kävi laitesukelluskurssit, valmisti kopiopuvun ja sukelsi sillä. Sukelluksilla voitiin todistaa, että nahkainen sukelluspukumme on aikoinaan ollut käyttökelpoinen tarkoitukseensa. Raahen museon Nuori herra -projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä raahelaisen urheilusukellusseura Mursujen kanssa, ilman heidän panostaan homma olisi jäänyt tekemättä. Mursujen joukosta koulittiin myös toinen sukeltaja museon konservaattorin lisäksi.

Hylyt

Entisen edustan vesissä on myös jonkin verran hylkyjä. joistakin hylyistä on olemassa arkistotietoja, joistain koordinaatteja. Urheilusukellusseura Mursujen suunnitelmissa on tää tulevana kesänä leiri, jonka aikana on pyritään kartoittamaan hylkytilannetta alueen vesillä.

Pakkahuone

Museorakennus liittyy sekin Raahen merelliseen menneisyyteen Museo toimii nk. Pakkahuoneessa, jonka Raahen kauppaseura rakensi 1840luvulla toimitiloikseen. Pakkahuoneessa toimi kaupungin tulli- ja vaakahuone, jossa punnittiin, mitattiin ja tullattiin kaupungista lähtevä ja tänne tuleva tavara. Talossa majaili

myös Raahen merimieshuone eli paikka, jossa merimiehet kävivät ottamassa pestin laivaan ja missä säilytettiin merimiesten tietoja. Merimieshuoneelta saivat merenkulkijoiden rouvat käydä joka toinen kuukausi hakemassa miehensä paIkan perheen ylläpitoa ja eloa varten.

Soveliuksen talo

Raahen museotoimeen kuuluu myös Rantakadun toisella puolella oleva Soveliuksen talo, I 780-luvulla rakennettu komea kaksikerroksinen porvaristaio, Raahen vanhin säilynyt asuinrakennus. Soveliuksen talon yläkerta on entisöity 1890-luvun asuun ja siellä avataan 29.6.1999 Laivapatruunin kotimuseo. Laivapatruunin koti esittelee varakkaan laivanvarustaja-kauppiaan huushollin kaikessa runsaudessaan ja komeudessaan.

Soveliuksen talon alakerrassa on museon toimistotilat ja vaihtuvat näyttelyt. Raahen kaupungin juhlavuoden kunniaksi olemme valmistaneet raahelaisen priki Ahton elämänkaarta esittelevän näyttelyn. se kertoo niin laivasta, sen matkoista, kuin miehistöstäkin ja ennen muuta merimiesten elämästä laivalla. Myös Ahto-näyttely avataan 29.6.1999.

Raahen lumovoimaista museota ja Rantakatua ja muuta vanhaa kaupunkia kannattaa tulla katsomaan, erityisesti kesällä Raahe on parhaimmillaan.

Erkkj Puuperä.

KUKA JA MISTÄ OLET?

ERKKI: Olen Erkki Puuperä, mutta moni tuntee minut nimeltä Kuide. Asustelen Keminmaalla Kemijoen rannalla ja kuulun vuonna 1973 perustettuun Kemin Urheilusukeltajat ry:een lempinimeltään Vesikko.Toimin seuran puheenjohtajana ja koulutusvastaavana ja olen jollain lailla sotkeutunut eräisiin muihinkin asioihin. Periaatteitakin on.

PENni: Pentti "Paukku" Parkkila Torniojokilaaksosta Ylitorniolta. jäsenenä olen melkein kaikissa Lapin läänin seuroissa ja ns. kotiseura on job-Divers ry.

KOSKA ALOITIT

SUKELLUSHARRASTUKSEN?

ERKKI: Olin jo poikasena mökillä harrastellut jonkinlaista snorklausta komealla kaksiputkisella pingispallomaskilla ja räpylöiksi kutsutuilla kumilevyillä, jotka isä toi tuliaisina Tanskan matkaltaan. Vakavampi kipinä syttyi 1973, kun kuulin, että Kemiin ollaan perustamassa sukellusseuraa. Kuultuani seuran perustetun, hinasin itseni 1974 kerhoiltaan ja ilmoittauduin jäseneksi.

PENni: Sukellusharrastus tuli kuvioon 80-luvun alkupuolella. Midi ry ensimmäisen sukelluskurssin

Ylitorniolla ja Kuide oli kurssin vetäjänä

MIKÄ SIINÄ

VIEHÄTTI/VIEHÄTTÄÄ?

ERKKI:Aluksi riitti, että sai sukelleIla kaverin laitteilla altaassa, mutta polte oli kova päästä tutkimaan tiedossa olevia Kemin edustan hylkyjä. Myös jännittävyys meidän sameissa vesissämme kihelmöi joskin taustalla välkkyi Cousteaun luoma kuva värikkäistä sukelluksista. Ensimmäinen "oikea" sukellus oli ehkä liiankin jännittävä: Kun kaverit kehuivat allassukellukseni sujuvan kohtalaisen tyylikkäästi lähdin avantosukellusreissu lIe mukaanVarusteina oli kuivapuku, kokokasvomaski mikkeineen, merkinantoköysi sekä muu tarvittava - ja avantoon. Vettä oli kuutisen metriä eikä näkyvyyttä juuri lainkaan. jännittäessäni läähätin aluksi niin, että kaveri kysyi aionko hapettaa koko lammen. Siitä rauhoituin ja ylös tullessa voiton tunne itsestäni oli mahtava, eikä käynyt edes kipeää!

Halusin tietää sukelluksesta koko ajan lisää, joten luin alan ta, ja tekniikasta pitävänä värkkäsin kaikenlaisten laitteiden kanssa. Myös seuran vene ja meri sekä hyvä porukka pitivät minut otteessaan. Uudempien sukeltajien perehdyttämisen myötä imeydyin RT Martikaisen viitoittamalle saralle kouluttajana Sarka näyttää kyllä varsin pitkältä, ja edelleen aika kuluu sukel-

KUIDE & PAUKKU

lushommien parissa olevien ihmisten kanssa Parasta kuitenkin on, kun pääsee tutun parin kanssa mieleiselle sukellukselle. Uusiakin haasteita aina siunaantuu;VaPePa ja vesietsintä ovat tullee uusimpana kuvioon mukaan. joskus kyllä tuntuu vähän työläältä.

PENni: Pinnan alla on "toinen maailma". jauhesammuttimen kokoisena minulla oli jonkinlainen maski ja snorkkeli. Silloin sain ensi tuntuman pinnanalaiseen maailmaan. Nykyään seurataan mitä muutoksia ympäristössä tapahtuu, mitä katoaa, mitä tulee uutta

MIKÄ ON SUKELLUSHARRASTUKSESSA ENITEN AlKANASI MUUTTUNUT?

ERKKI: Varusteet. Aloittaessani kaksivaiheinen yksiletkuregu oli todella nimensä mukainen, eivätkä väritkään tuottaneen vaikeutta: ne olivat mustia. No, "haipuvussa" oli punainen kaistale hupussa Nykyään kuivapuku on yleistynyt ja materiaalit ovat parantuneet. Prosessori on tullut sukellusalalIekin ja tekniikkasukellus nostaa päätään. on jos jonkinlaista laitetta lompsan paksuuden mukaan.

Koulutus on ollut koko ajan muutoksen rattaissa, mutta opetettavat perusasiat eivät juuri muutu. Koulutusmateriaali on ehkä jämäköitynyt

ja erilaisten "pikkukurssit" ovat lisääntyneet.

PENni: Sukellusvarusteita on tullut lisää, osa ns. pakollisia ja toiset sukellusmukavuutta/turvallisuutta lisääviä. Aikanaan aloitettiin harrastus märkäpukuisena kaivoämpärin kokoinen maski päässä, selässä 10 litran säiliö. Siinä oli paineenalennin, jonka päässä oli "recu" painovyöhön panostettiin painoja sukellussyvyyden mukaan, jalkaan laitettiin mustat kumiräpylät ja eikun menoksi.Tämän päivän sukeltajaan verrattuna oltiin "aneemisen näköisiä" sukeltaja.

MITÄ ASIAA SUKELLUKSEN PERUSKOULUTUKSESSA

PIDÄT TÄRKEIMPÄNÄ?

ERKKI:Tärkeintä on saada koulutetuksi osaava sukeltaja, ja saada häneen iskostettua rauhallinen ja harkitseva sukelIustyyli. Oppilas on saatava asennoitumaan sukellukseen siten, että hän ymmärtää jonkin pienen laiminlyönnin sukelluksen suun-

Pari mursua Meri-Lapista

nittelussa ja valmistautumisessa saattavan johtaa tapaturmaan. Samaan lopputulokseen voi viedä myös "kova jätkälkimuli" -tyylinen käyttäytyminen.

PENni: TURVALLISUUS! On tärkeätä. Se, että kurssilainen oppii riittävän varustetuntemuksen. Eikä häntä peruskurssin jälkeen jätetä oman onnensa nojaan. Oppilaalle mahdollisuutta lähteä sukellustapahtumaan mukaan, jos ei muuksi, niin sääski en syötäväksi.

ENTÄ MITÄ OMINAISUUKSIA

TULEE HYVÄLLÄ SUKELLUSKOULUTTAJALLA OLLA?

ERKKI: Hyvä kouluttaja on rauhallinen ja asiansa osaava, mutta pystyy myös myöntämään, ettei itse ole kaikkitietävä ja erehtymätön.Ja pystyy esittämään asiansa kansantajuisesti. Koulutus- ja sukellusvanhintilanteissa hyvä kouluttaja on jämerä sukellusten suhteen, mutta osaa myös lukea oppilaittensa tuntemuksia ja toimia niiden mukaan.Ym-

märtää sukeltajaa muulloinkin ohjeidemme ja hyvän sukellustavan mukaan, muuten peruskoulutuksessa luotu asenne romuttuu hetkessä. On oltava auttava ja huumorintajuinen ja oma huono päivä ei saa purkautua oppilaisiin.

PENni: Avoimuus, esimerkillisyys. On osattavat asiat ja pystyttävä ne kertomaan "kansantajuisesti". Toimintavalmius on säilytettävä tiukoissakin tilanteissa sekä rehellisyys huononakin hetkenä.

AJAN MYÖTÄ OLET AJAUTUNUT KOULUTTAMAAN NIMENOMAAN PENTTI PARKKlLAN/ERKKI PUUPERÄN PARINA. MITÄ OMINAISUUKSIA ARVOSTAT HÄNESSÄ ENITEN?

ERKKI: Onhan me oltu yhdessä jos toisessakin sukellus- ynnä muussa tapahtumassa mukana. Edellisen vastauksen ominaisuudet istuvat häneen hyvin. Avoimuus, auttamishalu ja vankka tieto sukellus- ja muustakin tekniikasta sopivat häneen, kutsutaanhan häntä nuuskakairan Macgyveriksi.

PENni: Kouluttajauransa alussa Kuide toimi vastuukouluttajana kiinnittäen aina huomiota turvallisuuteen; onkohan perua turvamääräysten laatimisryhmästä.Tämä ehdottomasti turvallisuudesta huolehtiva asenne on säilynyt niin su-

kellus- kuin erikoiskursseillakin. Seuraavaksi suunnitteilla on ns. "huruukkojen-akkojen" mursukurssi. Kuide laatii sinne turvamääräykset pilkkimis- ja nuotanvetovuoroihin.

TEILLÄ ON PITKÄ KOKEMUS

HOSSAN LEIRIN JÄRJESTÄMISESSÄ. MISSÄ PIILEE LEIRIN SUOSION SALAISUUS?

ERKKI: Puitteet ovat tosi hienot ÖIlörijärvessa vesi on kristallinkirkasta. On sukellusterminaali, hyvät majoitusolosuhteet ja ruokailu. On ohjattuja tehtäväsukelluksia eri tasoisille sukeltajille sekä mahdollisuus omaehtoisiin sukelluksiin, ja välillä hiukan teoriaakin. Kaikelle tälle on vielä selkeä aikataulukin - olisikohan se siinä? Ilmapiiri on ainakin aina ollut aurinkoinen vaikka taivas välillä onkin pilvessä.

PENni: Kai Hossan leirin salaisuus on se, ettei siellä ole salaisuuksia.

Kaikkiin asioihin pyritään löytämään vastaus!? Tosiasiassa tällaiselle valtakunnalliselle leirille on tarvetta ja Hossa täyttää tämän.

MITÄ SUKELLUKSEN PIIRISSÄ

SAAMAASI KUNNIANOSOITUSTA ARVOSTAT ENITEN. MIKSI?

ERKKI: Kyllä ykköseksi nousee viime vuonna myönnetty CMAS****sukeltajakortti. Se tuli täytenä yllä-

tyksenä ja luovutustilaisuus oli mieleenpainuva, vaikka tulipalon vaarakin oli ilmeinen ilmassa leijuneen lentopetroolin vuoksi.Tuntuu hyvältä, että on saanut puuhastella sukelluksen parissa seura- ja liittotasollakin niin, että joku muukin on asian havainnut ja työtäni arvostanut.

PENni: Kyllä se on CMAS****-sukeltajakortti. Se on rivisukeltajan korkein sukelluskortti.

MISTÄ SINUT PARHAITEN LÖYTÄÄ SILLOIN KUN ET PUUHAA SUKELLUKSEN PARISSA?

ERKKI: Olen harrastanut aktiivisesti lähes 30 vuotta ja jatkan edelleen, joten kesäviikonloput menevät enimmäkseen veneessä, joten meri- tai rantaelämän parista minut useimmiten kesällä löytää Syksyllä käyn Lapissa patikoimassa ja linnustamassa ja... Olisi kyllä helpompi vastata kysymykseen: Mistä sinua ei todennäköisesti useinkaan tapaa? Selviäisin yhdellä sanalla - Kotona.

PENni: Jäsenistön toiminnan parissa. SPR ja VaPePa. Joskus seurakunnan yökahvilassa. Mutta kyllä kotitöitä riittää, ja jos ei mikään muu maistu, niin autan joutilasta

Pentti Porkkilo.

Sukellusturvallisuutta

tapahtumaraporteista

Tekniselle valiokunnalle saapuneiden tapahtumaraporttien määrä on kaksinkertaistunut vuonna 1998 vuoteen 1997 verrattuna. Kuitenkin esimerkiksi painekammiohortojen määrästä saadut tiedot kertovat, että onnettomuuksia on todellisuudessa sattunut huomattavasti enemmän kuin niistä on ilmoitettu. Vakavin tapahtuma viime vuonna oli kuolemaan johtanut sukellusonnettomuus Vaikka kyseessä olikin saatujen tietojen mukaan sairaskohtaus, tapaukseen liittyy muutamia turvallisuusseikkoja, jotka kaikkien sukeltajien kannattaisi pitää mielessä: Kyseessä oleva sukeltaja oli tavall inen harrastesukeltaja, joka oli tekemässä vedenalaista työtä. lisäksi hän oli vedessä yksin, eikä rannallakaan ollut ketään lähettyvillä Minkäänlaisia jä ei ollut tehty.

Yleisimmät syyt ongelmien syntymiseen ovat olleet pa inovyö, annostajan puhaltaminen ja puutteellinen varustarkastus. Ja tyypillisesti jokin näistä sitten aiheuttaa erilaisten ongelmien hillitsemättömän vyöryn: useissa tapauksissa mm. puhaltava regu oli johtanut ongelmiin tasapainotuksessa ja sen vuoksi hal-

litsemattomaan pintaannousuun , puhumattakaan niistä parista tapauksesta, jossa regun puhaltaminen oli aikaan saanut suoranaisen paniikin. Pienet, periaatteessa helposti korjattavissa olevat virheet ovat kertautuneet ja kasaantuneet suuriksi ongelmiksi.

Raporteissa kiinnittää erityisesti huomiota se, että useissa tapauksissa sukeltaja oli oll ut koulutussyvyyttään huomattavasti syvemmällä. jolloin yllättävissä tilanteissa taidot eivät enää rirttäneetkään.Tieto isuus siitä, että toimrtaan omien kykyjen äärirajoilla on aiheuttanut jännrtystiloja ja onnettomuusherkkyyttä. Kun sukeltaja tuntee olonsa jo valmiiksi epävarmaksi ja pelokkaaksi, regun alkaessa puhaltamaan (mikä kuitenkin Suomen olosuhteissa on TÄYSIN tavanomainen ja arkipäiväinen ilmiö) ei osatakaan ottaa vara-annostajaa tai sukellusparin octoa käyttöön, vaan ampaistaan ensitöikseen paniikissa pinnalle.

Koulutustaja oikea asennetta tarvitaan

Tekn iikkasukeltamisen muotiin tulon li eveilmiönä on alkanut esiintyä

Alkaneen sukelluskesän evääksi tarkoitetun saarnan suurimmat opetukset ovat:

1 . Sukella sellaisia sukelluksia, jotka varmasti osaat mukavasti ja turvallisesti tehdä. Syvyysrajoja ym. ei ole keksitty kenenkään kiusaksi, on vain käytännössä kantapään kautta opittu, että tietyllä koulutuksella ja kokemuksella osaa turvallisesti tehdä tietynlaisia sukelluksia.

2. Käytä sellaisia varusteita joita osaat käyttää. Jos et vielä osaa, opettele helpossa ja turvallisessa paikassa riittävän perusteellisesti, ennen kuin ryhdyt huimiin sankaritekoihin.

3. Muista ennakoiva itsepuolustus: Paras keino selviytyä vaaratilanteesta on se, ettei hankkiudu siihen alun perinkään.

Asenteiden suhteen olemme kaikki vastuussa siitä, miten esimerkiksi seuratoverimme käyttäytyvät.

tilanterta, joissa tavalliset UrheilUSu- 1 kaista koulutusta ja asianmukaisia keltajat sukeltavat tekniikkasukellus- varusteita ja tyyppisiä sukelluksia ilman asianmu - nen on johtanut hallrtsemattomiin

tilanteisiin. Syviä ilmasukelluksia on tehty ilman koulutusta ja väärillä varusteilla. Tai sitten on innoissaan hankittu kaupasta "tekniikka"-varusteet, ja sen sijaan, että olisi harjoiteltu rauhassa niitten käyttöä ensin uima-altaassa ja matalassa avovedessä, onkin menty heti ensimmäiselle sovitussukellukselle 47 metriin ja sitten ihmetelty. kun tupla-12 kahdella erillisellä ulosotolla, pitkällä regunletkulla ja wingsliivillä ei automaattisesti teekään sukellusta yhtään helpommaksi, päinvastoin. Turvallisuusvälineet eivät tee sukellusta turvalliseksi, jos niitä ei osaa käyttää! Eikä PI-sukeltajalla OLE mitään asiaa viiteenkymppiin! Sukeltajien asenteiden vaikutus tapahtuneeseen on siis ollut erittäin selvästi havaittavissa. Asian pitäisi olla koulutuksella ja kouluttajien ja kokeneempien sukeltajien esimerkillä.Asenteiden suhteen olemme KAIKKI vastuussa siitä, miten esim. seuratoverimme käyttäytyvät.

Kun tapahtuma sitten on tapahtunut, pelastustoimet ovat olleet yleensä asiallisia ja tehokkaita. Pääsääntöisesti pelastussuunnitelmat on laadittu hyvin ja toimenpiteisiin

on päästy ryhtymään ripeästi. Ensiapuhappea näyttää nykyään jo olevan erittäin hyvin saatavilla lähes joka seurassa. Mitä tulee raporttien laatuun, useimmissa raporteissa faktat ovat olleet selkeästi esitettynä. Usein tapahtuman osapuoli on myös osannut varsin tarkasti analysoida myös itse, mikä meni vikaan. On ollut mielenkiintoista havaita, että suunnistusvirheitä ei ole 1998 raportoitu lainkaan, vaikka ne olivat aiemmin yleisiä.Aikaisempina vuosina on myös aina ollut muutama ulkomailla tai heti ulkomailta paluun jälkeen (siis siellä sukeltamisen aiheuttama) tapahtunut painekammiohoito, mutta viime vuodelta ne puuttuivat kokonaan. Joko siis kaikki sukeltajat ovat yhtäkkiä oppineet sukeltamaan ja etelässä sukeltaminen on muuttunut täysin turvalliseksi, tai sitten näistä ovat vain jääneet raportit kirjoittamatta tällä kertaa.

Teksti: Mika Rautiainen Tapahtumaraporttien käsittely ja analysointi: Terho Kaikuranta Kaavio: Terho Kaikuranta

SUKELLA TURVALLISESTI

KAIKILLA VESILLA

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turvaa suke/sitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammioboito kuuluu korvattaviin vabinkoibin.

Sinustako \ pelastussukeltaja

Helsingin Meripelastusyhdistys auttaa merellä

Meripelastustyötä tarvitaan aina kun on vesilläliikkujia Ja niitähän näillä itäisen Helsingin vesillä on ollut liki tuhat vuotta! Päävastuu meripelastustyöstä on Suomessa viranomaisilla. Heidän rinnallaan tarvitaan kuitenkin vapaaehtoisia meripelastajia - varsinkin nyt. kun viranomaiset joutuvat vähentämään voimiaan merellä.

Meripelastustoiminta kohdistuu nykyään useimmiten veneilijöihin, koska harrastuksen runsaan kasvun tuloksena useimmat vesilläliikkujat ovat juuri veneilijöitä. Ja siksi on tärkeää, että meripelastusyhdistyksillä on takanaan veneilijät ja heidän seuransa Jäsenmaksun katteeksi veneilijä saa tarpeellista tietoa turvallisesta vesillä liikkumisesta ja maksutonta meripelastuskoulutusta. Uusia jäseniä tarvitaan vanhojen konkareiden rinnalle.

Vapaaehtoisen meri pelastuksen päätekijä on toissavuonna 100 vuotta täyttänyt Suomen Meripelastusseura (SMPS). Sen jäseninä on

noin 60 paikallista meripelastusyhdistystä (vast.) ja 30 tukiyhdistystä. Näillä on yhteensä 76 pelastusvenettä - joista 33 sisävesillä - ja 3 apuvenettä.vuonna 1998 nämä veneet tekivät 5728 työtuntia, pelastivat hädästä 25 alusta/37 henkeä ja avustivat 57 alusta

Mitkä ihmeen VAPU-, VäPa- ja SAR-veneet?

Helsingin Meripelastusyhdistyksen (HMPY) jäsenvenejaoston päätoiminta on Veneilijäapu eliVAPU. Keskeinen ajatus on, että veneilijät auttavat toinen toistaan; merellä kun useimmiten lähin apu on toinen kanssaveneilijä. Veneilijäapuporukkaan kootaan ja koulutetaan joukko tavallisia venemiehiä, jotka merellä ollessaan liikkuvat silmät, korvat ja radio auki. He ovat valmiita auttamaan pulassa olevaa veneilijää mahdollisuuksiensa mukaan, tai tilanteen niin vaatiessa hankkimaan apua.vAPU-porukalle vanha taiteenlaji Hyvä

Merimiestapa on tärkeä ohjenuora ja oppimisen kohde'vAPU-vene ei kuitenkaan päivystä, ei kotona eikä merellä.vesillä ollaan omaan tahtiin, mutta ympäristöä havainnoiden ja tarpeen vaatiessa toimien. Työtä on tehty vuodesta 1987 alkaen Kesästä alkaen on jatkokoulutettu ns Väyläpalvelu (VäPa) -veneitä Niiden ero VAPU:un on, että VäPa-veneet voivat osallistua partiointiin viranomaisen tai YMPY:n apuna vilkkaiden veneilypyhien meno-paluuliikenteen tai suureten veneilytapahtumien aikana. Vaatimuksena on mm. yli 8 m:n vene, vähintään kahden hengen miehistö,VHFradio, moottori (perusVAPU:ssa ei pakollinen)'väPa-veneistä osa koulutetaan kesästä 1999 alkaen SARveneiksi (Search And Rescue). SARveneen ero VAPU- ja VäPa-veneisiin on, että merellä olevat SAR-veneet osallistuvat avustustehtäviin, kuten esimerkiksi hinaukseen, saattoon viranomaisten tai HMPY:n apuna. SAR-veneen vaatimuksena on mm.

yli 10 m:n merikelpoinen vene, kolmen hengen miehistä, nopeus vähintään 7 solmua'veneilijäporukassa on osallisia yli 100, jatkokoulutuksessa toistakymmentä. Uudet vastuullisesta veneilystä kiinnostuneet merenkävijät ovat hyvin tervetulleita!

VAPU-veneen vaatimukset eivät ole mitenkään ihmeelliset: veneen tulee olla katsastettu ja siinä on oltava jokin viestintäväline - meri-VHF tai matkapuhelin. LA:kin käy paremman puutteessa. Kipparin tulee olla HMPY:n tai sen jäsenyhteisän jäsen.

Sukellusjaosto

Sukellusjaostossa on parikymmentä jäsentä, joista aktiiveja alle kymmenen, joten uusia aktiiveja tarvitaan. Sukellusjaoksen harjoituksia pidetään kesällä kerran viikossa, mm retki Antti Huimalla.Talvellakin harjoituksia pidetään, mutta harvemmin.

HMPY:n tämönhetkisenä pelastusvenekalustona on kuvan Antti Huima. Pituus 12 metriä, nopeus 24 solmua, kaksi isoa turbodieseliä ja kaksi potkurio Syyskuussa saamme uuden Faster 800veneen. Pelastusvene Tiirapaasi on myyty.

Kuva Foto-Kare

Helsingin Meripelastusyhdistys ry

HMPY:ssä on runsaat 600 henkilöjäsentä ja noin 60 yhteisöjäsentä,joista veneily-yhdistyksiä viitisenkymmentä. Tukikohtamme, Matosaari, on Jollaksen eteläkärjessä. Kesäviikkoisin Matosaaressa on tiistaisin tukikohdan ja kaluston kunnostustalkoot, keskiviikkoisin harjoitus(ajo) sukeltajille ja torstaisin koulutusta pelastusvenemiehistölle.

Kuva Foto-f(are

Sukeltajia tarvitaan aina, sanoo Merivartiosto

VETOOMUS MIELEKÄSTÄ TOIMINTAA

KAIPAAVILLE SUKELTAJILLE

Tulkaa mukaan HMPY:n

* pelastussukeltajakoulutukseen. Yhteyshenkilö: Taina Salo, Rälssintie 7 03200720 Helsinki, kotipuh (09) 347 2596, kännykkä 0503534436

* jatkokoulutettavan jäsenveneen kansimiehistöön, välittäjänä HMPY:n Gastipörssi. Yhteys Anssi Y. Valkama, Kyösti Kalliontie 8 A 9 00570 Helsinki, kotipuh (09) 684 9708, kännykkä 050-520 5577 Ilmoittautua voi myös postikortilla, johon isolla sana SUKELTAJA tai GASTIPÖRSSI osoitteeseen HMPY, PL 66 00101 Helsinki 10 Jatkokoulutettava vene osallistuu vuodessa 2-5 harjoitukseen. Lisäksi se harjoittaa miehistöään omilla matkoillaan antaen mm. sukeltajille tilaisuuksia sukeltamiseen. Ellei jäsenvenemiehistössä ole ennestään sukeltajia, siihen otetaan vähintään kaksi, sillä sukeltajat työskentelevät parina. Parina ilmoittautuminen ei siis ole pahasta!

Jos teki mieli I0 kg painoista kissakalaa, tarvitsi vain pulahtaa mökkironnasta I 8 metriin ja kalatiski oli avoin.

Kuva Markku Gavrilov.

Sukeltamista, retkeilyä ja kommelluksia Andörjassa

Onpa kamalan kaunis pohja!

Pakkasimme 9 sukeltajaa, varusteet, kompuran ja kumiveneen joensuussa maaliskuussa ja suuntasimme Lofooteille.Tietomme kohteena olevasta saaresta Lofoottien koillispuolella olivat lähtiessä varsin vaatimattomat Tiesimme että merivesi on kirkkaimmillaan tuona aikana ja että meillä on talo vuokrattuna.llman suuria ennakkoluuloja päätimme kuitenkin sukeltaa ja nauttia siitä mitä tuleman pitää.

Seuraavanana päivänä olimme perillä ja vastoin kaikkia ohjeita päätimme sukeltaa lähes välittömästi matkustamisen jälkeen. Ei sille mitään voi että nähdessään tuon uskomattoman kirkkauden ja pohjassa häämöttävät kasvit. kalat ja mönkijät unohtuu sellainenkin asia, että sukeltajantaudin riski kasvaa väsyneenä sukellettaessa. Ensimmäinen sukellus tehtiin aivan mökin läheisyydestä rannalta. Tarkoituksena oli tyydyttää valtavaa sukeltamisen himoa, ei niinkään sukeltaa huippuhienossa tai muuten erikoisessa paikassa.

Sukellusolosuhteet eivät olleet Norjassa aiemmin sukeltaneille mitenkään erityisiä. Sitä vastoin ensikertalaisille kävijöille riitti ihmeteltävää koko viikoksi. jotain kertoo jo sekin että raavas sukeltajauros totesi poikkeuksetta jokaisen sukelluspaikan nähtyään "onpa kamalan

kaunis pohja", ja sen voi sanoa, että toteamus oli aito. Pohja oli todellakin puhutteleva. Dekoissa ei tarvinnut pelata pelejä parin kanssa. vaan katseltavaa ja ihmeteltävää riitti loputtomiin.

Veden kirkkaus talvella on mahtavaa

Ryhmämme jäsenet sukelsivat 7-9 sukellusta kuuden päivän aikana syvyyksien vaihdellessa 17 - 52 metrin välilläVeden kirkkaus oli todella mahtava eikä minkäänlaisia sakkakerrostumia ollut havaittavissa. Sulamisvesiä ei vielä ollut ja kylmässä (+3) vedessä ei pieneliöstö ja plankton viihdy. Karkeasti sanottuna kissakalaa pienempiä otuksia ei juurikaan ollut näkyvissä. Merisiilejä, meritähtiä, rapuja ja turskaparvia oli runsaasti, mutta verrattuna esim. Trondheimiin syksyllä, elämää oli vähemmän. Olosuhteet ja näkymät ovat siis tuohon vuoden aikaan karut, mutta samalla veden kirkkaudesta johtuen eksoottisen viehättävät Kalaa riitti kuitenkin sen verran hyvin ettei nälässä tarvinnut olla Kampelaa ja kissakalaa oli juuri niin paljon kuin niitä jaksoi syödä. jos teki mieli 10 kg painoista kissakalaa, pulahdus mökkirannasta 18 metriin ja kalatiski oli avoin. Kaiken kruunasi pyöriäisparvi joka näyttäytyi meille varhain apriliipäivän aamuna.

Sukellukset keskitimme majapaikkamme läheisyyteen jo senkin vuoksi että nitroxilla sukellettaessa kompuran ja happi pullojen raahaaminen ympäriinsä tuntui toivottoman raskaalta. Noin kolmen mailin päässä rannasta on poijutettu rahtilaivan hylky, lähempänä kaksi hienoa luotoa, sekä jyrkänteitä. jo ensimmäisenä päivänä päätimme unohtaa kulkemisen ympäriinsä ja perustimme sukellustukikohtamme rannalla olevaan venevajaanVajassa ollutta soutuvenettä käytimme myöhemmin tässä kertomuksessa ilmi tulevasta syystä.

Kunnon majoitus kruunaa retken

Talo, johon majoituimme, oli kaksikerroksinen lähinnä suomalaista rintamamiestaloa vastaava asumusVarusteina on hyvä keittiö, suihku ja makuutilat 10 sukeltajalIe. Majoituspaikkana talo oli todella hyvä. Ainoa ongelma keväisessä oli varusteiden kuivatus. Onneksi seurueestamme kaikki sukelsivat ja jokainen ymmärsi että tärkeintä maailmassa ei ole siisteys ja tuoksut, vaan kuiva aluspukuVasta nukkuessaan sängyssä harppuuna kainalossa ymmärtää senkin ettei sukellusretken tarvitse merkitä samalla selviytymisleikkiä puolijoukkueteltassa. Hyvät yöunet, kuivat va-

rusteet ja hyvä ruoka antavat pohjan nautittavilIe sukelluksille. Ainoa joka voi pilata yöunet, on sukelluspari kepposineen.

Sörvikin kylä on pieni -todella pieni kylä jossa on kauppa ja viime syksynä maan tasalle palanut ravitsemusliike, molemmat kävelymatkan päässä. Maisemat ovat todella hienot ja kyläläiset olivat ystävällisiä.Tästä osoituksena he mm. palauttivat vuoroveden viemän kumiveneemme (ei saa nauraa). Majapaikan vieressä on lauttasatama josta voi alkaa vain mielikuvituksesta kiinni olevat seikkailut Saaren toisessa päässä on suurempi kylä satamineen. Satamasta avautuu avo meri ja varmasti taas hienommat olosuhteet. Sinne saakka emme vielä ehtineet vaikka matkaa majapaikasta olisi ollut ainoastaan 15 km.

Paikallisia sukellustuttuja

Niin kuin jokainen sukeltaja tietää on välipäivä välttämätön sukellettaessa useita päiviä. Välipäivän ohjelmaksi keksimme alunperin kompuran korjauksen, joten iskuryhmä lähti seuraavalle saarelle ostamaan pultteja jo ennen kuin saavuimme lautalla Hamvikin rautakauppaan, unohtui asia ja suunnitelmat muuttuivat Paria tuntia myöhemmin löysimme itsemme

Mökin omistaja, norjalaissuomalainen Kathri Ahlgren korostaa, että vuonossa sukeltaminen on helppoa ympäri vuoden siinä mielessä, että vedet eivät jäädy talvellakaan.

Mökissä on olohuone, 3 makuuhuonetta, keittiö, WC, suihku ja sähkölämmitys. Mökin vuokra on 2200 mk/viikko. Käytössä on myös soutuvene vaikkapa kalastukseen; kissakaloja, lohta, pallasta turskaa Talvieksotiikkaa lisää kaamos ja jopa revontulet. Mökki sijaitsee perinteikkäässä norjalaiskylässä Andörjan saarella, Harstadista itään. Saarelle on silta Fornesista ja lisäksi lauttayhteyksiä.

Tiedustelut ja varaukset: Kathri Ahlgren Männikönkatu 733820 Tampere (03) 318 5450 ja 0400-647 516 Dekoissa ei tarvinnut pelata pelejä parin kanssa, vaan katseltavaa ja ihmeteltävää riitti loputtomiin.

Harstadista paikallisen sukelluskerhon tiloista. Kerhon presidentti eSITteli ylpeänä klubin tiloja ja samalla kertoi heidän käyttämistään sukelluspaikoista. oli useITa hylkyjä, joilla kaikilla oli myös oma mielenkiintoinen historiansa. Kaiken heidän kerhosta nähtyämme voimme todeta vain, että Suomessa olemme aivan alkutekijöissä jos puhutaan esim. venekalustosta, koulutustiloista ja yleensä seuran palveluista. Ensi keväänä meillä on aikomus palata ja tämän matkan yhteyteen olemme jo alustavasti sopineet vierailun em. kerhon retkilIe. Ja mikä parasta, teimme koko tutustumismatkamme "jalkapatikassa" Autoa ei siis välttämättä tarvitse Harstadin vierailulla. Ja kun muistaa vielä senkin että viimeisestä lautasta voi aina myöhästyä ja viimeinen meritaival voidaan joutua tekemään majapaikan vuokraan sisältyvälIä soutuveneellä, auto on vain lisäharmi. Itse soutaminen merellä ei sinällään ole edes raskasta, vaikeinta

on saada raklkaat sukettajaveljet liikkeelle noutamaan "puttinostajia" klo: 01.00 kilometrien päässä häämöttävättä saarelta.

Tuo välipäivän kommellus oli vain alkusoittoa loppuviikon onnettomille tapahtumille. Se on kUITenkin jo oma tarinansa, jonka otsikko olisi "Sukettajantauti".

Sukelluksia sen enempää kuvailematta tai sukelluspaikkoja kehumatta, totean vain että palaamme samaan torppaan ensi keväänä, mikäli mieklkavalaat eivät ole syksyllä eri miettä aikeistamme. Toki Norjassa on loputtomasti kohteita ja mahdollisuuksia sukettamiseen mutta maaliskuu ja kevään saapuminen tuossa paikassa teki vaikutuksen meidän yhteensä 73 sukellusta Andörjassa sukeltaneeseen ryhmäämme: Ilona Karvinen, Marita Kajo, Heikki Myller; Markku Gavrilov, Timo Karttunen, Martti Karhu, Mika Järvinen, Juha Möntti ja Erno Oikkonen

Emo OIkkonen

Talo on iäkäs,mutta paikallista perinnettä noudattaen rakennettu vankaksi kestämään vaativia olosuhteita. Rauhallinen vuonomaisema kuuluu mökjn etuihin.

Kuvat Markku Gavrilov ja Kathri Ahlgren.

Järjestämme

Käytössäsi on - opastetut sukellusretket ja -leirit

- 12 m pitkä ja 4 m leveä tukialus - sukelluksen ja veneilyn hallitseva kippari - paineilmakompressori - runsaasti sukelluskohteita

Etäisyys esim. Helsingistä 350 km, Joensuusta 100 km

PURUUEDEN RETKEILV

TIMO JA EEVA lYNKKYNEN

KESÄLAHTI Puh. 013-371 793,0400-778439

http://personal. inet. fi/palvelu/puruvedenretkeily

Potilas hengittää monipaikkaisessa kammiossa happea joko hupun tai maskin avulla (Medioxygen Oy. Helsinki)

Yksipaikkainen (monoplace), kokonaan hapella täytetävä kammio (TYKS kirurginen teho-osasto).

Ylipainehappihoito

Ylipainehappihoidolla (HBOT = HyperBaric Oxygen Therapy) tarkoitetaan hoitoa, jossa potilas hengittää I 00% happea paineessa, joka on normaalia ilmanpainetta suurempi. Yleisin hoitopaine muissa kuin sukellusonnettomuuksien hoidossa on 14-15 metrin syvyyttä vastaava 240-250 kPa paine Monipaikkaiset painekammiot paineistetaan ilmalla ja potilas hengittää happea maskista tai erityisen hupun avulla (kuva 1). Pienet, yksi paikkaiset (monoplace-) kammiot (kuva 2) voidaan myös paineistaa kokonaan hapella, jolloin erillistä maskia ei tarvita.Tällöin kuitenkin hapen kulutus on oleellisesti suurempi ja myös tulipaloriski kasvaa hieman.

Ylipainehappihoitoa käytetään tilanteissa, joissa kudosten saama happimäärä on riittämätön tarpeeseen nähden. Urheilusukeltajille kenties tutuin tilanne, jossa ylipainehappihoitoa ja painekammiota käytetään, on sukeltajantaudin hoito. Tämän talven aikana ylipainehappihoidon tarve myös sukeltajantaudin hoidossa on kasvanut reilusti, ensimmäisen neljän kuukauden aikana tänä vuonna on hoidettu jo toistakymmentä sukeltajantautitapausta.

Suomessa ylipainehappihoitoa on annettu viime vuosina lähes tuhat hoitokertaa vuodessa, joista meluvammoijen hoidon osuus on noin 20% ja sukellusonnettomuuksien osuus 3-5% (kuva 3). Hoitojen kononaismäärä näyttäisi olevan kasvussa hoitomuotoa koskevan tiedon levitessä.

Kudosten hapetus

Kudosten saama happi määrä riippuu toisaalta veren hapen kuljetuskapasiteetista ja toisaalta sisäänhengitetyn ja sitä kautta valtimopuolelle siirtyvän hapen osapaineesta. Normaalitilanteessa merenpinnan tasalla ilmaa hengitettäessä on sisäänhengitettävän hapen osapaine 21 kPa ja valtimoveressä noin 13 kPa. Tällöin happi kulkeutuu jo erittäin hyvin punasoluihin sitoutuneena. Kun sisäänhengitetyn hapen osapaine kasvaa, sitoutuu happea myös plasmaan 100% happea hengitettäessä nousee sisäänhengitetyn hapen osapaine merenpinnan tasalla 100 kPa:iin ja normaalin painekammiohoidon aikana 240 -260 kPa saakka, jolloin kudoksille tulee riittävä hapetus jopa ilman punasolujen kuljetusta. Tätä ylipainehappi-

hoidon ominaisuutta käytetään hyväksi esimerkiksi häkämyrkytyksen hoidossa sekä joskus myös vaikeassa anemiassa tilanteissa, joissa on vaikeus löytää sopivaa verta tai uskonnonnolliset syyt estävät verensiirron. Kuvassa 4 on esitetty hapen pitoisuus kudoksissa hengitettäessä ilmaa I ilmakehän paineessa, 100% happea I ilmakehän paineessa sekä ylipainehappihoidon aikana

Historiaa

Ylipainehappihoito alkoi nykymuodossaan 1937, jolloin Behnke ja Shaw käyttivät ylipainehappihoitoa sukeltajantaudin hoitoon. Tosin Dräger oli jo 1917 kehittänyt siirrettävän happihengitysmahdollisuudella varustetun painekammion prototyypin sukellusonnettomuuksien hoitoa varten, mutta jostain syystä tätä laitetta ei koskaan siirretty tuotantoon. Muiden sairauksien hoito ylipainehapella alkoi käytännössä 1961, jolloin Boerema ja Brummelkamp hoitivat kaasukuoliopotilasta.Turussa on ylipainehappihoitoa annettu muihin kuin sukellusonnettomuuksiin jo 60-luvulta alkaen ja hoitojen määrä on kasvanut tiedon karttuessa reilusti

90-luvun aikana. Nykyisin Suomessa kuten yleensä maailmalla painekammiossa annettavista hoidoista vain vajaa 5% kohdistuu sukeltamiseen liittyviin onnettomuuksiin.

Ylipainehappihoidon käyttöaiheet.

HBOT on kansainvälisesti hyväksytty seuraavilla hoitoaiheilla (indikaatioilla): ilma- tai kaasuembolia, häkä- ja savukaasumyrkytys, kaasukuolio ja muut nekrotisoivat pehmytkudosinfektiot, murskavamma ja muut akuutit ja vaikeat ulkoisen syyn aiheuttamat verenkiertohäiriöt, sukeltajantauti, huonosti paranevat ongelmahaavat (es im diabeettiset säärihaavat), hemorraginen (punasolujen hajoamisen aiheuttama) anemia, krooninen osteomyeliitti (krooninen luutulehdus), sädehoidon aiheuttaman luukato varsinkin leukaluissa, huonosti paranevat kudossiirteet ja kielekkeet plastiikkakirurgiassa sekä palovammat. Lisäksi ylipainehappihoito on tutkimuksen alla ja kokeellisessa käytössä mm äkillisten meluvammojen hoidossa.

Muutamien erityistapausten hoito

Sukellus onnettomuudet

Sukeltajantaudissa ja ilmaemboliassa ylipainehappiholto on ollut tunnetusti ainoa tehokas hoito jo pitkään. Sukeltajantaudin hoidossa hoitopaine on suurempi kuin muilla indikaatioilla, normaalisti 18, joskus jopa 50 metrin syvyyttä vastaavassa paineessa. Hoidossa käytetään pääsääntöisesti US Navyn hoitotaulukoita.

Häkä- eli CO-myrkytys

Häkä- eli hiilimonoksidi sitoutuu veren hemoglobiiniin 240 kertaa tehokkaammin kuin happi huonontaen radikaalisti veren hapenkuljetuskykyä.YlipainehappihoIto mahdollistaa kudosten hapeetumisen myös ilman toimimatonta hemoglobiinia ja toisaalta nopeuttaa ratkaisevasti häkähemoglobiinin hajoamista takaisin toimivaksi hemoglobiiniksi. Häkämemoglobiinin puoliintumisaika ilmaa hengltettäessä on 240-320 minuuttia, 100% happea hengitettäessä 80-100 minuuttia ja ylipainehappihoidon aikana 20 minuuttia Lisäksi ylipainehappi parantaa solujen sisäistä aineenvaihduntaa.Tutkimuksissa on myös todettu nopeasti aloitetun ylipainehappihoidon vähentävän oleellisesti häkämyrkytyksen myöhäisvaikutuksena tulevia keskushermostomuutoksia.

Kaasukuolio

Kaasukuoliossa kudoksiin päässyt clostridium-bakteeri ja sen erittämä kudosmyrkky alfatoksiini aiheuttavat nopeasti etenevän ja hengenvaarallisesti kudoksia tuhoavan tulehduksen. Päähoitona on nopea ja tehokas kirurginen hoito sekä antibioottiholto, joihin yhdistetyllä ylipainehappihoidolla on saavutettu erinomaisia tuloksia. Tarvittavien amputointien määrä ja laajuus ovat ylipainehappihoitoa käytettäessä huomattavasti pienempiä ja usein tehokkaalla hoidolla voidaan pelastaa potilaan henki.

Sädehoidonjälkeinen luukuolio

Varsinkin pään alueelle annettu sädehoito huonontaa pysyvästi leukojen alueen verenkiertoa ja monasti hammaoperaatioiden tai tulehdusten seurauksena on luukuolio.Ylipainehappihoidolla on esim TYKS:ssa saatu erinomaisia tuloksia; hoito lisää verisuonitusta ja mahdollistaa kudosten paranemisen.

Huonosti paranevat haavat

Potilaat, joilla on huonon verenkierron ja hapetuksen takia hitaasti paranevia haavoja jaloissa (esimerkkinä diabeteksen komplikaationa tullut krooninen alaraajahaavauma) hyötyvät useissa tapauksissa ylipainehappihoidosta oikean ja riittävän kirurgisen ja muun haavanhoidon lisänä. Esimerkiksi alaraaja-amputaatiotarve pienenee oikein suunnatun ylipainehappihoidon seurauksena. Monessa tapauksessa haava-alueet, jolta ei millään hoidolla ole kuukausienkaan aikana saatu umpeutumaan, ovat parantuneet ylipainehappihoidon lisättyä kyseisen alueen verisuonitusta.

Ylipainekammiot Suomessa

Turussa on TYKS:ssä sekä monipaikkainen että yksipaikkainen kammio, jotka on sijoitettu kirurgisen teho-osaston yhteyteen. Turussa sijaitsee myös Saaristomeren Meripuolustusalueen monipaikkainen painekammio varalla, mutta käyttövalmiina. Upinniemessä on varuskuntasairaalassa suuri Siellä on myös yksi vedellä täytettävä osasto, jossa voidaan suorittaa testejä ja kylmässä vedessä aina 150 metrin syvyyteen saakka. Upinniemen painekammion pääkäyttö liittyy sukeltajien koulutukseen, hoitoja on vajaa kolmasosa käytöstä. Helsingissä on kaksi monipaikkaista kammiota: Tilkassa ja Medioxygenissä. Keskussotilassairaalassa (Tilkka) oleva monipaikkainen painekammio huolehtii suurimmasta osasta Puolustusvoimien ylipainehappiholtotarvetta ja esimerkiksi akuutin meluvamma saaneet varusmiehet hoidetaan siellä Yksltyinen Medioxygen Oy:n moni paikkainen kammio on keskittynyt ylipainehappihoidon antamiseen pääosin avohoitopotilaille. Tiloissa pidetään myös sukellukseen erikoistuneiden lääkäreiden vastaanottoa sekä ammatti- että urheilusukeltajille. Muut monipaikkaiset hoitokammiot sijaitsevat Kuopiossa ja Oulussa. Nämä kammiot on sijoitettu paloiaItosten tiloihin (Oulussa pääpaloasemalle ja Kuopiossa Valtion pelastusopistolle).

Juha Kuokkanen Yleislääketieteen ja työterveyshu ollon erikoislääkäri Sukelluslääketieteen ja ylipainehappihoidon erityispätevyys puh 09-4540544

HBOTsukellusonnettomuuksissa Suomessa Kiryallisuutta:

jain K.K. Textbook of hyperbaric medicine. 2nd rev. ed. Hogrefe & Huber Publishers, Seattle 1996.

Leach RM, Rees Pj, Wilmshurst P.ABC of oxygen. Hyperbaric oxygen therapy.BMj 1998;317:1140-1143. Tibbles PM, EdelsbergjS. Hyperbaric oxygen therapy. A review. N Eng j Med 1996; 334: 1642-1648.

l. Sukeltajantauti

•

Sukeltajantaudin takia annettujen hoitojen osuus kaikista ylipainehappihoidoista Suomessa.

Ylipainehappihoidosta saa lisätietoja esimerkiksi Medioxygen Oy:stä puh 09-4540544.

Sukellusseura H20 r:y.:n perustaja Virmo Medankari oli itseoikeutettu kunniavieras. Muistoksi ja kiitokseksi hön sai mm. juhlajulkaisun erikoiskappaleen,jossa oli kaikkien juhlavieraiden nimmarit.

· kennusjyrkkine kiviportaineen. holvikaarineenja narisevine

SU e t a t

Sukellusseura H20 r.y. isännöi SUSL:n kevätkokousta Suomenlinnan Pirunkirkossa,ja vietti samalla 20-vuotispäiviään lauantaina 24.4.1999. Pirunkirkko on vanha tiilitalo, varastorak

1

lautalattioineen. Seuran perustaja Virmo Merjankari kertoi. että H20:n ensimmäiset pikkujoulut vietettiinjuuri samassa paikassa, aikaeroa kaksikymmentä vuotta! Sattuman oikusta oltiin siis tavallaan omillajuurilla.

Suomenlinnassa

Liiton kevätkokous

Päivä alkoi liiton kevätkokouksella, jossa tavanomaisten tilinpäätösasioiden lisäksi jaettiin tunnustuksia: Vuoden sukeltaja Mika Torpakko Savonlinnasta sekä Pentti Länne Innofocuksesta. Osanottajia oli kokouksessa 23 seurasta viitisenkymmentä, ja iltajuhlassa toista sataa.

Päiväohjelma

juhlaohjelman aluksi syötiin tuhti lounas, Sen jälkeen tutkija Anna Nurmio, Museovirasto/Suomenlinna-museo, kertoi St. Mikael hylystä ja sen viimeaikaisista tutkimuksista. Niihin on H20:kin osallistunut sukeltajiensa ja tukialuksensa kanssa. Kuulimme, että nyt on sukellukset sukellettu ja siirrytään hylyn kuntoseurantaan.

Markku Kankaristo kertoi vuorollaan jönköping-samppanjoiden nostosta ja jutun viime vaiheista. Ne jatkunevat vielä pitkään eri oikeusasteissa. Uusia hylkyjä on tiedossa jo täksi kesäksi. Vilkkaan keskustelun lomassa Salla-

maria Tikkanen Suomen merimuseosta muistutti sadan vuoden muinaismuistorajasta: St Mikael on vanhempi ja jönköping nuorempi hylky.

Kaikki osallistujat saivat seuran juuri painosta tulleen 20-vuotisjulkaisun, jossa on mm. Nurmion ja Kankariston

Suomenlinnan Opastuskeskussa oli puolen tunnin multivisio Suomenlinnan historiasta. Kahdentoista diaprojektorin, videotykin ja surround-äänen esitys valmistui viime vuonna linnoituksen 2S0-vuotisjuhliin. Pauketta ja vilskettä riitti, kun koko sotainen historia liukui silmien editse. Uudessa, myös viime vuonna valmiStuneessa keskuksessa on pysyvä Suomenlinna-näyttely, johon kaikilla oli tilaisuus tutustua. Vahinko vain, että samaan rakennukseen pystytettävän St Mikael-näyttelyn,Aikakapseli 1747, avajaiset olivat viikkoa myöhemmin. H20:laisia on ollut vaikuttamassa näyttelyn sponsorointiinkin. Vielä tarkastettiin Suomen sukellusvenelaivasto koluamalla kuivilla oleva Vesikko-vanhus läpikotaisin. Vesikko oli avoinna nimenomaan mei-

tä varten. Moni päivitteli kun ei tullut kameraa mukaan. Niin teknisiä ja ihmeellisiä Vesikon sisätilat olivat. Iltapäivä oli aurinkoinen ja pari tuntia ehdittiin tutustua Suomenlinnaan. Nähtävää on: kuivatelakka, jossa oli mm. kouvolalainen Vivan seuraavan viikon vesillepääsyä odottamassa, museoita, kivisiä varustuksia ja kahviloita. Sää oli aurinkoinen ja tyyni, tosi sopiva pienelle happihypylie. Moni kauempaa tullut sai kimmokkeen vierailla Suomenlinnassa uudestaan, nyt jäi paljon näkemättä.

Iltajuhja

Ohjelma alkoi perinteisillä onnitteluilla.vatsat täytettiin seisovan kalapöydän antimilla, joista annettiin kosolti kiitosta. Posliinilautaset olivat laillisesti nostettua hylkytavaraa, ja kukin sai viedä käyttämänsä mukanaan. Näin keittiö säästyi tiski Itä.

Huomionosoitukset

Huomionosoituksina jaettiin ensin

Opetusministeriön Helena jaati-

selle myöntämä kultainen ansioristi. Helenahan luotsasi SUSLia sen puheenjohtajana miltei koko 90-luvun ja on vieläkin vahvasti CMAS:ssa kansainvälisissä tehtävissä.

SUSL:n puheenjohtaja jouko Laitinen ja toiminnanjohtaja Brita Ikävalko luovuttivat SUSL:n kultaisen ansiomerkin räpyläuintivalmentaja Matti Alaselle. Lisäksi he jakoivat hopeiset merkit SUSL:n junnutoiminnan aktivistina tunnetulle Kirsi Alaselle ja yhdeksättä vuotta puheenjohtajana olevalle Risto Sajaniemelle. Pronssiset ansiomerkit saivat uppopallovastaava Rainer Alanen, junnuohjaaja Kristian Ekblad, monitoiminainen (mm. illan pääkokki) Hanna Eskolin, junnu- ja koulutusvastaavana toiminut Outi Sistonen sekä seuran ensimmäinen junnuvastaava ja vieläkin aktiivijäsen Roger Söderström. Seurastandaareja ja muita muistamisia jaettiin lisäksi. junnuohjaajia oli palkittu jo päivällä ProNuoriSuomi tauluilla.

Risto Sajaniemi kjinnittämässö Opetusministeriön kultaista ansioristiö Helena Jaatisen rintapieleen. (Kuva vasemmalla)

Koko Alasen suku oli huomionosoitusten kohteena. Vasemmalta Matti Alanen ja SUSL:n kultainen ansiomerkkj. tytör Kirsi Alanen ja hopeinen anslomerkkj. Matm vOlmoa Kyllikkjä muistettiin vahvana taustatukena. Kikjn veli Rainer Alanen sai pronssisen ansiomerkjn.

Iltoohjelman kavalkadissa "Solisteja rapakonkjn takaa" esiintyi kjrjavassa töhtijoukossa itse Elvis (Henkka Johansson).

Jajuhlatjatkuivat...

Ilta huipentui meritähti-vadelmakakkuun ja kahveihin lisukkeineen sekä ohjelmanumeroihin. Oli "Kokeneen sukeltajan tarina" performanssi ja "solisteja rapakonkin takaa". Playbackinä esitetyt piisit tekivät terää. varsinkin Sami K:n Linda viuluineen sai koko katsojakunnan silmät kiilumaan.

Bändi tanssitti juhlakansaa villisti ja tauolla laulettiin yhdessä Katjan ja Lassen viime kesänä synnyttämä "Kannella DEKOn".viimeinen lautta mantereelle lähti varhain sunnuntaiaamuna klo 02.1 O.Tuntui. että se hetki koitti aivan liian pian.

Teksti Risto Sa;aniemi Kuvat Kare Bonsdorff

Kaikki sukellus- ja vesiJet -tarvikkeet

Nord ic Dive In Oy. Pohjo isranta 2, 00170 Helsinki

Puh. (09) 622 55 44. Fax (09) 622 49 49

KAIKKIEN SUKELLUSLAITEMERKKIEN AIRSCAN TESTAUS JA HUOLTO OY DIVETECH LTD PUH (09) 2224700 RATASKUJA 1 FAX (09) 2222571 03100 NUMMELA

Toisenlainen norppaleiri Tampereell a 29.7. -1.8.199 9

Emme lupaa tämän kesän valtakunnallise ll a norppaleirillä jatkuvaa rantaelämää, emm e telttamajoituksen iloja ja suruja emme kä makkaranuotiota. Mutta lupaamme KAIKIL LE NORPILLE ERILAISEN KAUPUNKISEIKKAILU N, jonka keskeiset ohjelmat ovat seuraavanlaiset.

Leirin alkajaispäivänä, torstaina, koulutetut KOIRAT esittelevätVESIPELASTUSTAITOjM N matkailIaan SÄRKÄNNIEMEN Planetaarioon ja Delfinaarioon. Myöhemmin HÄMEEN PELASTUSLAITOS esittelee toimintaans a ja saattaa olla, että norpatkin saavat jotain tehtävää Lauantaina huristelIaan TV-KAKKOSEEN Tohloppiin.Tutustumme televisiotyöhön ja näemme jonkun sukellusaiheisen esitykse n. Tutustumiskierros erilaisissa lavasteissa ja toimintapisteissä päättyy TV2:N PUTIIKKIIN, joka on ihan meitä varten auki. Siellä myydään T-paitoja, pinssejä, kyniä kaikenlaista suosikkiohjelmien tunnustuotteita Lauantaina koitellaan kilpailuhermoja. Pyynikin uimahallissa vesi lentää ja huuto on hirmuinen, kun kilpaillaan leirin ikioma HALLIRALLI ! Hirvittävän kisarutistuksen ja vauhdikkaan päivän päätteeksi palkitsemme itsemme mahtavilla MEGAPAILUILLA Tampere-talossa. Pailuj a vauhdittavat Tiskijukka sekä joukko lainalaitteita Pelikaani-peliluolasta Inhottavan pian on sunnuntai, ja on aika pÄÄnÄjÄISTEN. jos osoitteita ei ole vielä vaihdettu ja kavereita jäänyväisiksi halattu, niin nyt on niiden aika. ja luvataan tavata kaikki vanhat ja uudet kaverit kesän 2000 leirillä, joka paikka varmaan julistetaan KAUPUNKISEIKKAILUSSA TAMPEREELLA! Kannattaa siis tulla mukaan isolla tai pienellä joukolla. jos et ole vielä ilmoittautunut, niin tee se välittömästi (tai pyydä ohjaajaltasi apua) SUSL:n toimistoon. Tiedustelut Reijo Salo 040-535 5890

LEIRIN JÄRJESTELYISSÄ MUKANA

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Tampereen Urheilusukeltajat ry Valkeakosken Urheilusukeltajat ry Kangasalan VPKlsukellusosasto

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Tampereen kaupunki Saarioinen Oy Tampereen Automaattisähkö Oy Pirkan MS-kojeisto Oy

Ilmoittautuminen kesäleirille

29.7. -1.8.1999

Ilmoittautumiset seuroittain liiton toimistoon välittömästi

Ilmoittautumisessa on käytävä ilmi o nimi 0 ikä o oletko norppa vai ohjaaja o käytkö NS-ohjaajakurssin leirin aikana o paidan koko o mahdo lliset ruoka-aineallergiat

Asumme koulumajoituksessa, joten mukaan tarvitset makuupussin ja makuualustan. Lisäksi o sadevarusteet 0 perusvälineet o hieman taskurahaa.

Le irin hinta 500 mk. sisältää majoituksen, ruuan, leirinaikaiset kuljetukset, vakuutuksen, leiripaidan.

Tiedustelut Reijo Salo 040-535 5890

Nuori Suomi synnytti kaksi vuotta sitten urheiluväen telmän Pro Nuoren Suomen, jolla urhe iluseurat kiittävät urheilun tekijöitä taiteen keino in.

Urheiluseuroissa toimii n 500 000 vapaaehto ista erilaisissa tehtävissä He valmentavat. ovat mukana sopimassa pelisäännö istä, myyvät arpoja - ilman korvausta ja useinmyös ilman kiitosta. Pro Nuori Suomi on luotu seurojen käyttöön konkreettiseksi kiitokseksi niille monille, jotka kiitoksen todella ansaitsevat.

Taideteos on selviytymistarina

Graafikko Vappu Johanssonin teos on aluminille tehty kuivaneulap iirustus, joka kuvaa arkista selviytymistarinaa - voi kukkaa ei lannisteta. Teoksen nimi Kruunu tulee siitä, kuinka rikkaruohona tunnettu voi-

kukka muuttuu kauniiksi seppeleeksi ja positiiviseksi symboliksi. Teos on tarina niistä monista ahertaj ista, joiden työ, tärkeydestään huolimatta. saa harvoin tunnustusta Tällä teoksella halutaan kiittää juuri näitä ahertajia, jotka ansaitsevat kruunun tunnustuksena hyvästä työstään urheilun parissa. Johanssonin mielestä taiteen tuominen urheiluun on hieno idea. Urheilu on osa hänenkin elämäänsä. Hän ei jaksaisi tehdä taidetta ilman liikuntaa

Nuori Suomi ry:" lehdistötiedote 3/1999

Vuoden 1999 Pro Nuori Suomitaiteilijan, graafikko Vappu Johanssonin taideteoksen "Kruunu" paljasti Matti Ahde, Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtaja maaliskuussa pidetyssä julkistamistilaisuudessa

\\\Vo\\1\1\\\1\

....-:: -- \'3 $o1\e(a.

Opetusministeriö ja Nuori Suomi hankkeelle Lisäks i 35 hanketta palkäynnistivät tammikuussa lasten lii- kittiin Soneran tuotepaketilla. kunnan kehittämisohjelman, jonka SUSL:n jäsenseuroista tukea saivat: tavoitteena on paikallistoimintaa tu- Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry. kemalla lisätä lasten liikkumista. 3000 mk ja Soneran tuote paketti Tuen ensimmäiselle jakokierroksel- Tampereen Urheilusukeltajat ry. le tuli hakemuksia yli 1400, joista 7000 mk ja Soneran tuote paketti kymmenen oli lähetetty sukellus- Soneran tuotepaketilla palkittiin: seuroista. Hakemusten perusteella Diving Team Pori ry. tukea myönnettiin 355 paikalliselle Rauma-Repola Diving Club ry.

Paikallistuen seuraavan jakokierroksen hakuaika päättyy 31.8.1999. Hakulomakkeita voi tilata Nuoresta Suomesta puh. 09-3481 2395 tai SUSL:n toimistosta puh. 09-3481 2258

Voikukkaa ei lannisteta!

Nuori Suomi ry:n ja Oy Veikkaus Ab:n kehittämän Nuori Suomi -kannustepaketin (taideteos, diplomi, pinssi) hinta on 25 mk. Sitä voi tilata SLU:n myyntipalvelusta puh. (09) 3481 2266 .

RAPYLAUINNIN SM-KILPAILUT

Kisat kilpailtiin Espoonlahden uimahallissa 17-18.4.1999. Järjestäjänä pääkaupunkiseudun sukellusseurat: sukellusseura H20 r.y Osallistuj ia oli Suomesta puolen sataa miestä, naista, tyttöä ja poikaa, yhteensä II seurasta ympäri maata Kisoihin osallistui myös ruotsalaisia ja eestiläisiä räpyläuimareita, tusina kummastakin maasta. SMtfttelien lisäksi ilmassa oli maaottelumeininkiäl

Valmisteluvaikeuksia

Kisat piti alunper in uudessa Mäkelänrinteen uimahallissa, mutta sen valmistuminen vi ivästyi ja käyttökorvauskin on päätä huimaava. Onneksi korvaava halli saatiin Espoosta Kilpailun aIkuhankaluuksii n kuului , että vuorottelimme

hallissa Simmiksen uintiki sojen kanssa. Se häiritsi varsinkin ilmofttautuja muuta alkutouhua. No, kun kisat sftten myöhässä lähtivät käyntiin, ka ikki suju i komme ll uksitta. Sunnuntaina lopetettiin jopa hieman etu ajassa

Vuorottelusta johtui myös lauantain myöhäinen ajankohta, kilpailtiin aina klo 22 asti Kun sunnuntaiaamuna aloitettiin klo 8, nii n kilpailijoiden vapaa-aika ja nukkuminen jäi tos i lyhyeksi. Puolet yöpyi läheisessä Koulumäen koulussa ja loput kongressikeskus Meripuistossa.

Kisoissa saavutettiin yhteen sä 10 uutta Suomen ennätystä, joista yksi oli myös uus i Pohjoismaiden ennätys. Tulostaso oli vaihteleva. Meillä on kapea ja terävä huippu mutta podemme osall istujapulaa pitkillä matkoilla ja laitesukelluslajeissa sekä

vars inkin B (16 - 17 vuotiaiden) ikäluokassa. Onneksi C (14-15) vuotiaiden ikäluokassa on runsaasti todella lupaavia nuoria; toivottavasti he jaksavat jatkaa. Motiivia ainakin pitäisi olla kun kesäkuussa varmistuu laj in pääsy vuoden 2004 Ateenan olympiakisoihin. Sen jälkeen ehkä saamme myös vahvistusta uimaripiire istä Juha Kouvolan Uimare ista on ainakin poikansa Kimmon kautta todistanut, ettei räpyläuinti välttämättä sulje uimaria pois klassisen uinnin huipulta vaan ne voivat tukea toisiaan. Onhan Kimmo Suomen lupaavimpia nuo r ia molemm issa uinti muodo issa Uimaseurat eivät ole vielä tajunneet, että ne voivat perustaa räpyläuintijaoston seuraansa ja liittyä sen kautta SUSL:iin, jolloin saavat edustusmahdollisuuden räpyläu inn issa

Ikuisesti kiertävän ORION-maljan vei jälleen ylivoimaisesti Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat 305 pisteellä, Sukellusseu ra Vesikot ol i toinen 88 pisteellä ja Tampereen Urheilusukeltajat kolmas 73 pisteellä. Kilpailuista totesi Kalevi Turkka: "Viime vuonna Malmön kisoissa Suomi oli ylivoimainen kahmien miltei saman määrän mit aleja kuin Ruots i ja Tanska yhteensä Nyt Ruotsi tul i tos i vahvasti esille, ollen usein parempi kuin paras suomalainen Saamme tehdä todella töitä voidaksemme puolustaa viime vuotista tasoamme. Myös eest il äiset ol ivat tosi hyviä: '

Kalevi Turkka

SUSL:n räpyläinitivaliokunta Risto Saianiemi, HlO

INTEGROIDUT TASAPAINOLlIVIT

Gaar To Taka You Thara

Zeagle 's I nfegrafed ReleCJS8 Systems glve Ihe diver a means of easily loadlng and removing welghts from the and of releasing weights in an emergency . Both the patented Rlpcord Syslem and the ZIp-Touch System release welghts more rellably and from more positions than a

convenHonal balt wilh less risk , of entonglemenl. Unlike a weight Blizzard® Regu,ator belt buckle, whlch con get hid- The first reg ulator createa specifically for cold water diving, the den under your Be vest or move, Blizzard Is the firsl choice of cold water divers everywhere. Its Ranger around on your body, Zeagle's plated fins and heat slnk retaln the warmth of your exhaled breath to help prevent freeze-up or second stage free flow. The sealed Integrated Weight System first stage prevants water from entering, pracllcally eliminating doesn't moveyou always know the chance of freeze-up www.ip-a ency.fi where II is o Your regulator operates smoothly regardless of the temperature. MAAHANTUOJA:

JÄLLEENMYVJÄT: HELSINKI: Nordic Oive In, Sea Safety Scandinavia HÄMEENLINNA: Padi Pirttilä JOENSUU: Eräraate

JYVÄSKYLÄ: Jyväskylän Fitness Factory KASNÄS (Oragsfjärdl : Kasnäs Water Sport LAHTI: UW Actions OULU: Nautilus PORI: West Coast Oiving Center TORNIO: Tornion Sammutinhuolto ja Tarvike

Mäemurd Eesti

Holmbäck KMs

3. PerttiTuurinmaa KM, 53.63 BOOm röpylöuinti A-noiset Voiton nälkää Kuva Ulla Sajaniemi NikolaiTover Eesti 45.28 Kristina Unnuk

Satu Lahtisalo KoU 53.28 Viestit: (enintään kolme ensimmäistä huomiortu sekä 1.

varsinaisen SM-kilpailun ulkopuolella uineista

ulkolaisista vieraistarnme kolmen parhaan

sijoittuneet)

-M =käsiaika

25m .u""lIu.

1. Riina Kupari

2 Anne Mehtola

1 Laura Hietanen

Tjemgren

1. Erkki Moilanen A-KU, 11 4 "M NikolaiTover Eesti

25m .u""llu, c.tyfÖt 100m laitesu""lIu.

1. Henna Virransola A-KUs 10 2 °MSE 1 Jevgeni Kanevets H20 39 80

2. Laura Lehto A-KU, 10.2 °MS E .oOm loitesu""lIu. B-!ytöt

3. D,na EI-Nenaey Ves OM Mari-Ellen Mäemurd 358 16

Anna Samuelsson SWE 10.2 OM 50m riipylöuind D-tytöt

Maria Melin SWE 10.2 OM 1. Riina Kupari A-KUs 24.35 SE

25m .u""/lu, (-pojat 2. Laura Hietanen DTP 27.18

1. Kimmo KoU 8.5 OM 3. Swi Puranen A-KU, 29.86

2. Aki Helander HäKi 8.6 OM Anna Tjemgren 5WE 23 79

3. Marko Kolsi A-KUs 9.3 OM 50m röpylöu;nu D-pojat

1.

Pallus Deniss Eesti 8.9 OM 1. Erkki Moilanen

,ukJ,llus

1. Paula Rossi AKUs 23 45 SOm räpylduinti B-!ytöt

2. Tia Hietanen DTP 24.25 1. Tia Hietanen DTP

RÄPYLÄU INTIKOULUTUSTA

Syyskuussa Kouvolassa

matka noin 1600 m viikonloppuleiri aloitteleville räpyläuinnin harrastajille

tiedot seurapostissa ja Nuori Suomi -ohjaajille

Kalevi Turkka (03) 265 2160 Lisätiedot Vemma Pynnönen (05) 363 3002

002

Saaristomeren nimellä tuntemamme vesialue alkaa lännessä Kökarin tienoiltaja idässä sen voidaan katsoa päättyvän Hangethe-niemeen tai. kuten nykyisin sanotaan, Hankoniemeen.

Käymisen arvoisia paikkoja

Hauensuoli

Missä sitten oli Hangethe-Cumionpe-niemen satama. Olaus Magnus kertoo pohjoisten kansojen historiassaan seuraavasti: "Etelä-Suomessa Hangoksi sanotussa suurenmoisessa satamassa, joka on niin mieluisa ja turvallinen, ettei koko Pohjolan merialueella, ehkäpä ei avaralla valtamerelläkään ole toista, jota saattaisi verrata siihen. Sillä joka suunnalta se ottaa esteittä syliinsä ja suojaa heitä luonnollisena vastuksena sekä myrskyiltä että vihollisen laivastolta."

Olaus-piispan mielikuvitustako?

Missä Olaus-piispan kuvaamat vaakunakuviot sitten olivat. jolleivat Kappelhaminan kallioilla? Olivatko ne olleet vain vanha herran mielikuvitusta kuten pohjoisten merien hirviötkin, joita hän antoi piirtää karttoihinsa.

Ei. Kalliohakkaukset olivat vanhoja jo Olaus-piispan ilmestyessä, ja olivat todellisia, mutta etelämpä-

nä kuin vanha satamapaikka Kappelhamn.

Ne ovat Gambla-hamnen ja Koben-nimisillä luodoilla Skansholmenin niemen tuntumassa. Tosin nimi Gambla-hamnen pistää miettimään kumpi satamapaikka on vanhempi, mutta nykyiset tutkijat ovat sitä mieltä, että Kappelhamnin kappeli on jo 1200-luvulta ja vanhimmatkin nykyisin tunnetut kalliohakkaukset ovat I 400-1 uvuIta.

Hauensuolen

kalliokuvat - kuin ritarihuoneen seinä

Eräs meidän vuosisatamme alun tutkija on "Edessämme on taltalla hakattuja Pohjoismaiden historiaa valaisevia Tuohon on erikoisvaltuuksin varustettu lähettiläs, matkustaessaan Tukholmasta Moskovaan, tehnyt heraldisen merkinnän; tuohon on Saksin Maunu-herttua, Kustaa Vaasan vävy. hakkauttanut muhkean vaakunakil-

pensä Tuossa Arvid Stålarmin vaakuna vuodelta 1585, samassa ryhmässä, johon Klaus Flemingin oli 17 vuotta aikaisemmin hakattu. Lyhyesti: Hangon kalliot ovat kuin ritarihuoneen seinä."

Ruotsalaisen Oxenstiernan suvun vaakunoita löytyy kymmenkunta, mutta sehän on luonnollista, kuuluivathan jäsenet monen sukupolven ajan Kolmen Kruunun Valta-

kunnan ylimystöön. Ja perustettiinhan kansleri Axel Oxenstiernan toimesta mm Jungfrusundin kievari, joten outoa olisi ollut elleivät suvun jäsenet olisi kulkeneet Hankoniemen vesillä.

Silloisilla laivoilla ei juurikaan voitu luovia, eivätkä ahtaat kallioiset vedet siihen edes soveltuneet, joten joskus saatettiin joutua odottamaan _sopivia tuulia useita viikkojakin. Sil-

loin oli aikaa naputella kiviseen viemerkkejä ja Uudemman ajan merkit

1700-luvulta löytyy mielenkiintoinen joka kertoo Augustin Ehresvärdin olleen paikalla. "Jahti Flickan tuli tänne mukanaan iloinen seurue elokuun 21 p:nä 1754.

Hahn ja Gethe mittasivat saaret, Gerdes ja Frese metsästivät, Liedner kalasteli, Skytte keitti hyvää kahvia, Ribbing lepäsi,V. Spågen hakkasi kallioon ja A. Ehresvärd katseli veden korkeutta."

Mielenkiintoiseksi merkinnän tekee se, että silloinen veden korkeus on hakattu tekstin viereiseen kallioon. Augustin Ehresvärd tuli kuuluisaksi Viaporin rakentajana. Tekstin alussa

mainittu Hahn oli tunnettu kartanpiirtäjä Jonas Hahn, jonka tarkat kartat antavat kuvan sen ajan purjehdusväylistä ja saaren muodoista. Kallioihin vuosisatoja sitten hakattu ei pidä sisällään yksin aatelisten merkintöjä, vaan monet paikalla tuulta pitäneet tavallisetkin merenkulkijat ja kauppiaat ovat jättäneet merkkinsä kaukaiseen turvasataman sileään kallioon. Maan nouseminen on auttanut merkintöjen säilymisessä ja tietenkin sataman suojaisella sijainnilla on merkityksensä, ei meri eivätkä jäät ole päässeet tekemään vahinkoja vanhoille merkinnöille. Kallioita löytyy hakkauksia myös meidän vuosisadaltamme. Melkein vesi rajasta löytyy suuri sydän vuodelta 1923. Eikä saa unohtaa aivan portaiden yläpäässä olevaa edesmenneen presidenttimme Urho Kekkosen nimellä varustettua valtion vaakunaa.

Jos sinulla on joskus matka Hankoon, kannattaa vaakunagallerialIe uhrata aikaa ja pysähtyä hetkeksi tutkimaan kivistä vieraskirjaa.

Jos sinulla on joskus matka Hankoon, kannattaa vaakunagallerialie uhrata aikaa ja pysähtyä hetkeksi tutkimaan kivistä Laituriin voi ottaa kiinni, mutta kannattaa muistaa, että kaupungista tulee vesibussi pari kertaa päivässä tuomaan turisteja kalliolle.

Miksi merkinnät katkesi? Kun olemme kiertäneet saaret ja tarkastelleen saarella olevia muistoja, voimme huomata, että merkinnät vähenevät heri Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Hankoniemen vanha satama menetti sen jälkeen merkrtystään.Tietenkin olivat reitit myös muuttuneet, laivat parantuneet ja kasvaneet niin, etteivät enää mahtuneet Hauensuolen ahtaille vesille. 1800luvulla oli luotsilaitos jo kartoittanut Hankoniemenkin ympäristöt eikä laivojen enää tarvinnut jäädä kallioiden suojaan tuulta pitämään. Näin saivat Hauensuolenkin kalliohakkauksen jäädä rauhaan.Tosin niitä tutkittiin aina silloin tällöin, mutta ei niille sen enempää arvoa annettu. Pahiten ehkä kallioleikkaukset kärsivät, kun I 950-luvun lopulla vedettiin saaren yli Russarön varuskuntakaapelia räjäyttäen kylmästi ura kallioon. Se oli sitä muinaisarvojen säilyttämistä se.

Vasta 1967 rauhoitettiin ja suojattiin saaret lailla ja kaikenlainen vahingonteko kiellettiin ja näin jäi jäljelle eräs mielenkiintoinen paikka merkintöineen muistoksi menneiden aikojen merenkulkijoista.

Teksti ja kuvat Eka Metsävuori

Gyltö

01.-05.2. 15.-19.3. 26.-30.4 10.-12.5. 07.-11.6. 02...(J6.8. 13.-17.9. 25.-29.10. 01.-05.11.

Utö

26.-30.4. 10----''---, 118 2210 25.-29.10. .- .

Upinniemi Porsö

12.-16.4. 13.5. 20.-23.9. 18.-22.10.

\Isosaari KuIvasaarI Santahamina 24.3. 28.-29.4. 17.-21.5. 11.-13-6. 22.-24.6. 8.-9.9.tai 15.-16.9. 8.-12.11.

AIKAKAPSELI 1747

ST MIKAELIN HAAKSIRIKKO

JOKAISELLE SUKELTAJALLE JA

MERIHISTORIASTA KIINNOSTUNEELLE

PAKOLLINEN NÄYTTELY SUOMENLINNA-MUSEON VAIHTUVIEN NÄYTTELYJEN TILASSA, SUOMENLINNAN OPASTUSKESKUKSESSA

Iso-MuSTASAARESSA.

NÄYTTELY AVOINNA 2.5.-30.8.

PÄIVITTÄIN KELLO 10-18

SYYSKUUSSA PÄIVITTÄIN KELLO 10-17

LOKAKUUSSA VIIKONLOPPUISIN KELLO 11- 17

SeuFo,jefl komp rresso ri iefl ilmanlaatumittaukset Seppo Salonen 02-6370141 • 050-5890388

I'AINO"VÖPANKKI

Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh 09 -3481 2257.

H I@) S$AN

Sukellus-Mossa ry:n toiminta/eiri 4 ] .-/0.7./999

.:. kirkkaat vedet .:. päivittäin 2-4 sukellusta

.:. soveltuu hyvin niin aloitteleville kuin kokeneillekin sukeltajille

Sukellustoimintaa

. .:. etsintämenetelmien harjoittelua

.:. VA-tutkimustoimintaa

.:. ongelmallinen tehtävä rata

.:. syväsukellusta

.:. VA-suunnistusta

.:. VA-työsuorituksia

Pinnalla

.:. sukeltamisen teoriaa .:. aamulenkkejä

.:. illanviettoja .:. ensiapukertausta

.:. laitetekniikkaa

Samanaikaisesti Järjestetään myös:

CMAS***(P3)sukelluskurssi jolle mahtuu 12 henkilöä

Ilmoittautuminen

Pentti Pqrlckila

Jouko Keinänen

Jouko Laitinen

Nitroksikouluttajakurssi 7.-9.8./999

Syväsukelluskoul.rlajskurssi . 27.--i. 9.8.1999 M2-kurssi

1.-3./0./999 I-osio 15.-/7.10./999 II-osio

Tarkemmat tiedot kouluttajapostissa \ .

Ruotsinsalmen Suomenlahden

linnoituksen historiaa

merilinnoitus

Ruotsin sisämereksi 1600 -luvulla muodostunut Itämeri jaettiin uudelleen 1700 -luvulla. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi menetti Baltian, Inkerinmaan ja Kaakkois-Suomen. Pietari Suuren johdolla tapahtunut Venäjän vahvistuminen ja erityisesti Pietarin kaupungin perustaminen Suomenlahden pohjukkaan muuttivat alueen geopoliittisen tilanteen tavalla, joka vaikuttaa vielä tänäkin päivänä lähestyttäessä uutta vuosituhatta

Itämeren hallinnan tärke in väline oli laivasto.Venäjälle luotiin lähes tyhjästä yhtä aikaa laivasto sekä rekrytointi-, koulutus- ja mät. Ruotsissa tehtiin puolestaan merkittävää laivan rakennusalan kehitystyötä Fredrik Henrik af Chapmanin johdolla.Tuloksena oli saaristolaivasto uusine alustyyppeineen.

Näkyvänä jäänteenä Ruotsin ja Venäjän valtapolitiikasta Suomenlahden alueella ovat alueen lukuisat linnoitusrakennelmat. Nevan suun sulkenut Kronstadt perustettiin 17031725 Pietarin suojaksi. 1720 -luvulla Ruotsi aloitti Haminan linnoittamisen ainutlaatuiseksi ympyräkaupungiksi. 250 vuotta sitten laajennettiin idässä Kronstadtia ja länteen perustettiin Suomenlinna 200 vuotta sitten Venäjän puolelle nousi Ruotsinsalmen meri linnoitus osana Kaakkois-Suomen linnoitusketjua ja mm. Viron Paldiskin linnoitteet. Jo altavastaajan osaan jäänyt Ruotsi linnoitti Loviisaa.

Sata vuotta sitten, 1900 -luvun alussa, Venäjä ryhtyi suunnittelemaan koko Suomenlahden puolustusta uudell een. Ns. Pietari Suuren merilinnoituksen päälinja oli Porkkala-

Tallinna linjalla. Kotkan kohdalla linnoitteita rakennettiin linjalle RankkiKilpisaari-Lavansaari. Idässä varusteitiin Viipurin ja Pietarin edustat. Pietari Suuren telmän Suomen puoleiset osat loivat pohjan myös itsenäisen Suomen rannikkopuolustukselle. Maailmansotien välisenä aikana linnoitettiin idässä Kymenlaakson rannikkoa, mm Rankki, Kirkonmaa, Mustamaa, ja Pukkio, ja Viipurin edustaa sekä Kannaksen rannikkoa

Kymijokisuun linnoittaminen

Ruotsinsalmen toisen meritaistelun jälkeen tehdyssä Ruotsin ja Venäjän välisessä Värälän rauhassa vuonna 1790 valtakuntien raja vedettiin Kymij oen läntisintä haaraa pitkin. Ve-

näjän luoteisrajan telmää vahvistettiin rakentamalla Kaakkois-Suomen linnoitusketju 1790 -luvulla. Ensin vahvistettiin Ruotsilta vallatut Haminan, Lappeenrannan linnoitukset sekä Olavinlinna.Toiseksi rakennettiin uudet Taavetin, Utin, Kärnäkosken, Järvitaipaleen, Liikkalan ja Kyminlinnan maalinnoitukset. Kolmantena osana rakennettiin Ruotsinsalmen meri linnoitus nykyisen Kotkan kaupungin alueelle. Samaan aikaa tehtiin linnoitustöitä myös Viipurissa ja Käkisalmessa. Ruotsinsalmen merilinnoituksen rakentajiksi komennettiin Suomen divisioona, eli suomalas ia joukkoja vahvistettuna venäläisillä sotilailla ja rangaistusvangeilla. Linnoitussuunnitelman laati kenraali Aleksander Suvorovin johdolla Suomen linnoituskomissio, johon kuului mm. everstiluutnantti, myöhempi Suomen kenraalikuvernööri, Fabian Steinheil. Suurimmillaan linnoitus-

Ruotsinsalmen merilinnoitus ja Kyminlinna vuonna 1795. Kuva: Kymenlaakson maakuntamuseo.

Pietari Suuren patsas Kronstadtissa. Kuva: Tiina Mertanen

töiden miesvahvuus oli yli 44 000 miestä. Työhön osallistui myös Itämeren laivasto, joka kuljetti rakennustarvikkeita, joukko-osastoja ja huoltotarvikkeita. Suvorovin komennuksessa oli kaikkiaan 125 suurempaa ja 850 pienempää alusta, joista osa oli Saimaalla ja osa Suomenlahdella.

Linnoitustyö toi taloudellisen nousukauden kulmakunnalle. Paikallista väkeä värvättiin työhön kirkon kuulutuksilla ja talonpojat kuljettivat rakennustarvikkeita. Ammattitaitoisia kivenhakkaajia mobilisoitiin Virolahdelta ja Säkkijärveltä, jossa jo 1700 -luvun puolivälissä oli alkanut kannattava rakennuskivien rahtaus Pietariin.

aluksen satamaksi ja telakaksi Sapokanlahteen. Ruotsinsalmen yhdyskunta oli suurimmillaan 1800 -luvun alussa, jolloin siellä oli 8500 asukasta sotilaat mukaan laskien. Samaan aikaan Haminassa oli noin 1000 asukasta,Viipurissa 3000 ja Lappeenrannassa 200.

Suomen sodan 1808-09 jälkeen linnoitus menetti sotilaallista merkitystään Pietarin suojana ja joukot siirrettiin Viaporiin, Tallinnaan ja KronstadtiinVuonna 1826 linnoitus tyhjennettiin Fort Slavan linnaketta lukuun ottamatta. Linnoitus ja sen ympärille rakentunut yhdyskunta tuhoutui englantilais-ranskalaisen laivaston pommituksessa Krimin sodassa 1855.

Jäänteitä linnoituskaupungin ajoilta

Parinkymmenen hiljaiselon vuoden jälkeen linnoituksen raunioille ryhdyttiin rakentamaan nykyistä Kotkan kaupunkia. Kymijoki, tällä kertaa uittoväylänä, ja suojaisa satama olivat alueen vetovoimatekijät, kun uusi teollisuuskaupunki nousi höyrysahojen ympärille 1870 -luvulla. Joen ja meren kohtauspiste on toiminut taloudellisesti houkuttelevana paikkana alkaen kivikauden hylkeenpyytäjien ajasta jatkuen keskiajan lohenpyyntiin ja päätyen maan suurimmaksi vientisatamaksi. Venäläisen linnoituksen jäänteiden suojelutarpeeseen kiinnitettiin huomiota jo 1920 -luvulla. Kymenlaakson museoseura aloitti käytännön työt Fort Elisabethin eli Varissaaren muurien 192930. Museoviraston ja Kotkan kaupungin entisöintityöt ovat jatku-

neet viimeksi Kyminlinnassa ja Fort Slavassa. Kesällä 1999 avataan Kotkansaaren linnoitusmuistomerkit kiertävä ohjattu kävelyreitti "Katariinan polku". Polku alkaa Sapokan pienvenesatamasta, monia ympäristöpalkintoja voittaneen Sapokan vesipuiston vierestä. Maantieteellisesti varsin laajan linnoituksen historiaan voi tutustua myös Kymenlaakson maakuntamuseon uudessa perusnäyttelyssä. Ruotsinsalmen meri linnoituksen tuhosta pelastuneessa Kotkansaaren ortodoksisessa kirkossa, voi käydä miettimässä, miltä linnoituksen arvorakennukset aikanaan näyttivät. Kirkko on pyhitetty merenkulkijoiden suojelijaIle Pyhälle Nikolaokselle. Kirkon viereisellä vanhalla hautausmaalla on myös fregatti Sankt Nikolain vainajien hautamuistomerkki.

Vedenalaisia linnoitusjäänteitä on ainakin Fort Slavan vieressä, josta on löydetty hirsiarkkuja. Kotkan lähellä on myös muutamia hylkyjä, joissa on tiililastia, mutta niiden yhteyttä linnoituksen rakentamiseen ei ole vielä varmennettu tutkimuksissa. Ainoa mitä todennäköisimmin linnoituksen aikaan liittyvä tunnettu hylky sijaitsee Kotkan ja Haminan puolivälissä. "Satamia, joissa eivät aallot pauhaa" kerrotaan, että 12.7.1798 haaksirikkoutui Korkeasaaren ja Pakaskerin luona kuljetusalus Allians matkalla RuotsinsaImesta Haminaan.lhmiset ja tavarat saatiin pelastettua ja niinpä pohjassa makaa tyhjä hylky.

1790 -luvulla Kotkansaarelle kasvoi linnoituskaupunki, jossa linnakkeiden ja patterien lisäksi oli lukuisia kasarmeja, ammuskellareja, vartiotupia, päällystön asuntoja ja hallintorakennuksia sekä sotasairaala, majakka ja kirkko. Itse linnoitus ei noudattanut yhtenäistä bastionirintamaa, vaan se muodostui erillisistä linnakkeista, reduteista ja pattereista laajahkolIe alueelle Kotkansaarelle ja sen edustan luodoille ja saarille.

Linnoituksen satama sijoittui luonnonsatamaan, nykyiseen Kantasatamaan ja Enso-Gutzeitin tehtaiden alle jääneeseen Portunlahteen. Keisari Paavalin käskystä laadittiin myös toteutumaton suunnitelma 250

Hinnat nousee!

Osta nyt edullisesti VA-kuvauskalusto vanhalla hinna ll a. NikonosV runko (oranssi tai vihreä) 4670,35 mm/2.5 UW Nikkon 1490,SB-104 -salama 5990,SB-105 -salama 4490,Tässä esimerkkejä, kysy myös muita!

Tiina Mertanen

Eteläisessä Virossa sijaitsevan Koorkylän Valgjärven pohjassa makaavat rakenteiden jäännökset ovat jo kauan askarruttaneet ihmisten mieliä. Järven pohjalta paistavat hirret ovat kirvoittaneet mielikuvituksellisia tarinoita Viron kansanperinnearkistoon talletettavaksi.Yksi tarina kertoo paikalla sijainneen moision eli kartanon, joka eräänä myrskyisenä yönä vajosi järveen, koska sen isäntä oli mennyt sisarensa kanssa naimisiin. Toinen Virossa ja Latviassa yleisesti tunnettu kansantarina kertoo järvistä, jotka lentävät ilmassa ja putoavat alas jonkun lausuessa järven nimen, hukuttaen alleen rakennukset, sekä kaikki muut ihmiset, paitsi nimen lausujan.

Mielenkiinto Valgjärven pohjassa lepääviä rakenteita kohtaan onkin jo I 640-luvulla johtanut ensimmäisiin tutkimuksiin kohteella. Läheisen kartanon omistaja Von Anrep tuotatti järvelle sukeltajia, jotka sukelsivat järvestä joitakin esineitä. Sukeltajat olivat myös kertoneet nähneensä

rakennuksia pohjalla. Sukeltajien sanotaan löytäneen jotakin arvokkaampaa, jonka jälkeen he ovatkin saaliineen poistuneet kohteelta. Seuraava maininta havainnoinnista

Valgjärvellä on vuodelta 1718, jolloin yksi paikallisista asukkaista oli avannosta nähnyt rakennuksia pohjassa. Vuonna 1821 kävi Valgjärven rakenteita tutkailemassa luoteis-Latvialaisen Burtniekin seurakunnan pappi Vorhoff paikallisen sivistyneistön saattamana. Seurue uskoi nähneensä kartanon jäänteitä veden alla.Vuonna 1869 sukelIettiin Valgjärvessä jälleen, tällä kertaa ylioppilas H. Treffnerin toimesta. Treffner pidättäytyi kuitenkin esittämästä arvioita rakenteiden jäänteistä.

Sveitsin paalukylälöytöjen innoittamana kiinnostuiVörtsjärven pohjan kiviröykkiöistä vuonna 1879 ensimmäinen virolainen amatööriarkeologi Jaan Jung. Jung Öpetatud Eesti Seltsille röykkiöiden olevan paaluasumusten jäännöksiä. Häntä vastustamaan asettui C. Grewink,

joka ei uskonut paalukyliä rakennetun Baltiassa kylmän ja pitkän talven johdostaVörtsjärven kivikasoja hän piti niinikään luonnollisina muodostumina, minkä suhteen hän lieneekin ollut oikeassa.

Vuonna 1880 kävi Grewink tutustumassa Valgjärven hirsien jäännöksiin, todeten nähneensä uponneen kartanon. J.Jung puolestaan uskoi hirsien olevan peräisin lautasta ja sen päälle pystytetyistä rakennuksista. Seuraavan kerran huomio kiinnittyi Valgjärveen vuonna 1920, jolloin Päevlehessä ilmestyi kolme aiheeseen liittyvää polemisoivaa kirjoitusta. Vuonna 1925 ilmestyi Postimiehessä M.J. Eisenin artikkeli:"Kertomus järven pohjaan uponneesta saaren moisiosta". Eisen oletti kirjoituksessa puunjäänteiden olevan peräisin tukkilautoista.

Talvella vuonna 1958 ilmestyi aikakausilehdessä "Noorte Hääl" kolme Valgjärvestä. ten inspiroimana otti nuori sukeltaja Mati Salve yhteyttä historian

instituutin arkeologian osastoon, ilmoittaen kolmen kolleegansa kanssa olevansa valmis lomallaan auttamaan arkeologeja Valgjärven tutkimisessa. Yhteydenotosta saivat alkunsa Valgjärven ensimmäiset varsinaiset vedenalaiset tutkimukset toukokuun 20. päivänä vuonna 1958 aloitti tutkimusryhmä työnsä. Kolme Piritan pelastusaseman sukeltajaa, geologi Endel Rähni ja arkeologi Juri Selirand suorittivat viikon ajan tutkimuksia paikalla. Rakenteet paikannettiin järven länsirannaita erottuvan niemen edestä. Niemi ulottuu järven keskelle vedenalaisena jonka syvyys vaihtelee yhden ja neljän metrin välillä. Se päättyy järven keskellä olevaan 26.8 metrin syvänteeseen. Rakenteiden jäänteet sijaitsevat noin puolessavälissä vedenalaista

Tutkimuksissa paikannettiin yhteensä 74 hirttä. Ne olivat keskimäärin 30 cm paksuja ja maksimissaan 9 m pitkiä. Hirsien päihin oli hakattu aukko-

ja liitoksia varten Hirsien välistä löytyi lisäksi noin 20 cm paksuisia paaluja ja ohuita keppejä sekä pään kokoisia kiviä. Pohjasta havaittiin myös kasa tulessa olleita kiviä levinneenä halkaisijaltaan noin metrin levyiseen pyöreähköön muodostelmaan. Hirsipalkit peittivät suorakaiteen muotoisen alueen, jonka pinta-alaksi lasketti in noin 700 neliötä

Hirsien jäänteiden ja kivien ohella löydetti in alueelta kerami ikkaa Palat kuuluivat suurimmaksi osaksi kahteen asti aan. Astiat olivat käsin muotoiItuja ja nii den vastineita tunnetaan etelä- ja kaakkois-Viron linnamäiltä, kuten Röugestä, Peedusta ja Kuigatsista. Rakenteiden pääteltiin löytöaineiston perusteella palaneen. Keramiikan avulla ajoitettiin rakenteet väljästi Viron keskiseen rautakauteen kuuluviksi. Niiden katsottiin todennäköisimmin olleen peräisin varakkaan päällikön tai ruhtinaan omintakeisesta linnoituksesta. Vastineina Valkjärven hirsikonstruktioille pidettiin Latvian Araisijärven hirsien jäännöksiä sekä Masurian järvialueen paaluasumuksia Puolassa.

Valgjärven tutkimisen pariin palattiin uudelleen vuonna 1960 kesällä, jollo in paaluasumuksen jäännöksiä filmattiin Samalla suunnitelt ii n järven pinnan tilapäistä laskemista ja sen geologian perinpohjaisempaa selvittämistä.

Edellämainitut suunn itelmat ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet toteutumatta. Sen sijaan tutkittiin Valgjärven hirsijäännöksiä jälleen sukeltamalla vuonna 1984. Tutkimuksia johti Juri Selirand apunaan V Mäss ja A. Baumann Viron merimuseosta Merimuseon suojissa toim ivan sukellusseura Viikarin jäsenet olivat lisäksi työvoimana tutkimuksissa. Pohjan inventoinnissa löydettiin aikaisemm in sukelletun alueen länsireunalta 28 Röugen tyypin keramiikanpalaa. Lisäksi löydettiin vielä verkonpaino ja 26 palaa keramiikkaa, joka on tyypiltään neoliittista ja ajoittuu noin 2000-luvulle eKr. Vastaavan laista keramiikkaa tunnetaan myös Tamu lan asuinpaikalta luoteisVirosta Sel irand pitääkin todennäköisenä, että vedenalainen on neoliittisena aikana muodostanut pitkän järveen työntyvän niemen , jota kivi kautinen yhteisö on asuttanut. Vedenalaiselta löytyi myös hirsien jäänteitä, joiden oletetaan olevan peräisin paaluasumuksesta rantaan johtaneesta sillasta. Vuonna 1988 suo rittivatValgjärvellä tutkimussukelluksia ruotsalainen

meriarkeologi Johan Rönnby ja suomalainen meriarkeologi Harry Alopeus. Sukelluksilla paikannettiin ennen tuntematon paalurivi noin 75 metriä aikaisemmin tunnetu ista jäänteistä koilliseen. Paalut olivat pohjalla pareittain noin 6 metrin etäisyydellä toisistaan. Parin toinen paalu oli halkaisijaltaan noin 20 cm toisen ollessa noin 5 cm. Paaluparien keskinäinen väli oli noin I 0 cm Paalurivi sijaitsi pääasiallisesti itälänsisuunnassa. Lisäksi löydettiin vielä Röugen tyypin keramiikkaa. Paikalta otettiin myös radiohiilinäyte, jonka iäksi saat iin 1370 +/- 60 B.P Tulos tukee aiemmin yksinomaan keramiikkaan perustuneita arvioita Valgjärven ajoituksesta. Eestin merimuseon toimesta nostettiin järvestä 90-luvun alussa vielä ka ksi ruuhta, joista toinen tos in saattaa olla juottokaukalo Toinen kuitenkin on epäilemättä ruuhi ja se on myöskin ajoitettu rad iohiil iajoitukseIla 1600-luvulle.

Tähänastisten tutkimusten valossa pidetään Valgjärveä siis 500-600 -luvulle ajoittuvana linnoitettuna paaluasuinpaikkana, jonka lähimmät vastineet löytyvät etelä- ja kaakkoisViron keskisen rautakauden linnamäistä sekä Araisin paaluasumuksesta Latviasta. Järven varhaisemmat asutusvaiheet neoliittisine keram ii kka löytöineen ovat toistaiseksi vielä melko tut kimattom ia ja ni itä koskevat päätelmät si itä johtuen epävarmoja. Kaikenkaikkiaan muodostaa Valgjärvi suhteellisen suurena vedenalaisena muinaisjäännösalueena hyvin haastavan ja vaikeaselkoisen tutkimuskohteen.

Teksti ja kuva Kalle Virtanen

LähteetApois janis l 993: Die Wohnins el Araisi Mu seen-a ssoziation Cesis Cesis l 993.

Mäss. VeJ/o 1996 : Muistsed laevad iidsed paadid. Tallinna

Raamatutrykkikoda Tallinna 1996

Rönnby. johann- Kenas. jaak 1988 : Boplatslämningarna i sjön valgjärv.

Estland.Meddelanden (rån marinarkeologiska sällskapet (1988) 11/3: 12-21.

Selirand.j. 1960:Valgjärve arheoloogilise uurimise esialgseid tulemuse.

Eesti NSV teaduste akadeemia toimitised 3/1960 268-275.Tallinn.

Selirand j. - Tönisson E. 1970: Halki vuosituhan sien. Virosta kä äntänyt

Pekka Sarvas HY Arkeologian laitos. Moniste n:o J.

Selirand, j. 1986: Neue funde aus dem see valgjärv Eesti NSV teoduste akadeemia toimitised. Perioodika. Tallinn

SeJirand, j. 1989: Viron Rautakausi. Toim. Pentti Koivunen. Gummerus Kirjapaino OY. jyväskylä.

Projektin etenemisestä kerrotaan seuraavassa numerossa

.. ja kaiken lisäksi huippuedullisesti! Apeks TX40D kuivalla jäätymissuojalla, Apeks Sentinel acta, Apeks 2-mittarikonsoli, SeacSub XJ1000 liivi (miesten) tai uutuusliivi Queen (naisten), sekä pidike.

Koko paketti

ERIKOISLIIKE

SUKELTAJILLE, VENEILIJÖiLLE JA PELASTUSAMMATTILAISILLE

SUPERTUOTTEET SUPEREDULLISIN HINNOIN!!

PERUSPAKETTI 1 DEEP SEE

ALK.320mk

(Sis. sil.maski, snorkkeli, umpikanta räpylät)

Silikoni laatumaskit: Deep

Sherwood Magnum II Magnum II optiset linssit

UMPIKANTA RÄPYLÄT Sprint

PERUSPAKETTI 2 DEEP SEE:

(Sis. sil.maski, snorkkeli, avokantaräpylät, 6,5mm kengät, 3-sormikäsineet 6,5mm)

AVOKANTARÄPYLÄT:

Deep

REEF -pikalukolla, MARINA

Reeflex, Plana Avanti Genesis

REGULAATTORlT

APEKSTX-50

REEF TR 94 POLAR jäätymisuojattu

SHERWOOD BLIZZARD Antifreeze

SHERWOOD MAXIMUS Antifreeze

MR22RUBY

MR 22 ABYSS

OCTOPUS GENESIS

OCTOPUS SHERWOOD MAXIMUS

LIIVIT

ZEAGLE SCOUT sis. painotaskut

ZEAGLE CONCEPT

OCEAN REEF SYNTEX

MARES VECTOR CLUB

SEAWAY TEKNO

SEAWAY WINGS

ZEAGLE RANGER

Täydellisen hinnastomme löydät internet-sivuiltamrne:

http: //personal.inet.fi/yritys/acquatica

E-mail: acquatica@pp.inet.fi

ACQUATICA Sisäänkäynti

RIMPITIE 2/ Särkiniementie 10

70700 KUOPIO

Puh. 017-2823333

Fax 017-2823313

150 mk

200 mk

150 rnk/kpl

150 mk

ALK.750mk

MÄRKÄPUVUT (7mm 2-osaisia)

MARES THERMIC miesten malli koko 2-7 raj. erä

MARES ANTARTICA MEN TITANIUM VM. '98

MARES ANTARTICA LADY TITANIUM VM '98

DIVESYSTEM

DIVE SYSTEM -mittatilauspuku

SAMOA 5mm THERM-X neopreeni

MOOREA 5mm THERM-X neopreeni

JUMPSUIT 2mm

Deep See 3-sormikäsineet 6,5mm

Deep See kengät 6,5mm

230 mk

300 mk

380 mk

ALK.900mk

1600 mk

1700 mk

1850 mk

2100 mk

2800 mk

2100 mk

480 mk

580 mk

ALK.l300mk

2380 mk

2460 mk

1300 mk

l300mk

2100 mk

2200 mk

3600 mk

MITTARiT Laatumittarit ja PULLOT

COMB02 Paine-ja syvyysmittari max syvyysviisari

COMB03 Paine- syvyysmittari ja kompassi

Painemittari 300 /400 bar

Syvyysmittari

Painemittarin letku 80 cm

Kompassi ranne

12L200 BAR

15L200 BAR

lOL 300 BAR

PUUKOT (kaikki puukot AISI 420 TERÄSTÄ)

MINIPUUKOT 8.5 cm

POSEIDON PUUKKO 18 cm AISI 420

SHARK l3cm Talttakärjellä

Kysy myös muita 40:sta eri malleistamme

Kaikki alle 200 mk!

KASSIT

DEEPSEE iso reppu

Sherwood Duffel Bag

Sherwood XL Back Pack

KOKOKASVOMASKlT

AGA MK II harmaa + letku + Buddy Phone

BuddyPhone

OCEAN REEF-GSM langaton puhelin

OCEAN REEF NEPTUNE II NIRA Täyd.

LAITEPAKETIT (Pullo, liivi, regu, octo, 2-console)

OCEANREEF

MARESalk.

SHERWOOD

Hinnat sis. ALV 22% Pidätetään kaikki oikeudet hinnan muutoksiin. Takuu ja huolto.

KAUPALLISET EHDOT: Käteiskauppa, postiennakko tai matkahuolto.

Mitä voidaan harrastaa kun ei sukelleta

voi olla harrastajalleen rentouttavaa kesäistä vesileikkiä tai huippu-urheilua. Kuntourheiluna se vahvistaa ennen kaikkea jalkojen, selän ja käsivarsien lihaksia parantaen samalla hapenottokykyä. Puhtaasti kuntoilun takia lajia silti tuskin kukaan harrastaa, sillä on kyse enemmänkin elämys- ja tekniikkalajin yhdistelmästä. Välinekehityksen hullut vuodet ovat ohi,ja ostaja voi valita lautansa muutamasta hyväksi tunnetusti perustyypistä. alkuun pääsee varsin mainiosta noin 3,3 - 3,8 metrisellä kölillä varustetulla yli 170-litraisella laudalla. Sopiva alittelijalle on 6-7 m2 • Laudan ja rikin lisäksi tarvitaan neopreenista valmistettu

märkäpuku, kelluntaliivi ja tossut. Uusien välineiden hinta on edullisimmillaan noin 6000 mk, mutta käytettyjä on mahdollista löytää huomattavasti edullisemmin, joskin silloin on syytä turvautua asiantuntijan apuun.

paras on matalahko hiekkaranta, jolle tuulee tasaisesti. Alkuvaiheessa kannattaa varautua kylmiin kylpyihin parin minuutin välein, joten saunomismahdollisuus on mukava etenkin viileinä päivinä. Lajin alkeet oppii omatoimisesti parissa päivässä, mikäli olosuhteet ovat sopivat (kevyt tuuli, lämmin vesi). Aluksi vahvarakenteinen, tilava lauta on paras lukumppani, eikä pieniin lautoihin ole mitään kiirettä siirtyä ennen

Pohjukan aallot eivät ole aina isoja, mutta niissä on hauska remuta. Lisäksi Hangon vedet ovat herkullisen kirkkaita, toteaa surffaaja Tero Rajamäki. Kuva Purje/autaliiton ju/kaisusta.

kuin trapetsin käyttö, liukuun nousu ja jiipit sujuvat kohtuullisesti.

Purjelautailu sopii Suomeen

Pohjolan pitkät illat suosivat lautailua. Tuuli on voimakkaimmillaan iltapäivällä, ja kesäisin päivää riittää pitkälle työajan jälkeenkin. Lautailuun soveltuvia vesialueita on likimain kaikkialla, joten etäisyydet

eivät ole ongelma. Meillä on myös suhteellisen helppo löytää rantoja, joille on vapaa pääsy. Paras neuvo on mennä maan silloin kun tuulee.Toisaalta pitkiä aivan tyyniä ajanjaksoja on harvoin, ja hellepäivinä merituuli kutsuu vilvoittelemaan rannoille.

Lainaus Suomen Purjelautaliiton Windsurfing Newsletter - purjelautailu 98 -julkaisusta.

SPLL SUOMEN PURJELAUTALlITIO RY

Heikki Ruuhimäki, puheenjohtaja

Untamontie 15 45200 Kouvola (05) 371 0351 tai 049-659 454

Idyllinen Hamburgsundin kylä Ruotsin länsirannikolla on ollut KeskiUudenmaan Sukeltajat ry:n sukellusleirin pitopaikkana jo vuodesta 1982 alkaen. Viime kesän reissu oli viidestoista eli ilmassa oli juhlamatkan tuntua. Matkaa Tukholmasta Hamburgsundiin kertyy 500 km. Seutu on maisemallisesti ihanteellista lomailualuetta Sukellusvedet ovat kotoiseen Itämereemme verrattuna paljon rikkaampia kasvistoltaan sekä eläinkannaitaan.

Jo laivamatkan aikana porukka pääsi irtautumaan ja virittäytymään tulevan sukellusviikon tunnelmaan. Matkaa jatkettiin Tukholmasta autoilla läpi Ruotsin ja iltapäivällä alkoivatkin länsirannikon maisemat häämöttää väsyneen matkailijan piristykseksi.

Perillä Leif-isäntä ja Rosa-emäntä ottivat meidät ystävällisesti vastaan. Paikka oli siivottu ja laitettu viimeisen päälle, meitä suomalaisia oli odotettu jo vuosi. Majoittuminen sujui rutiininomaisesti, suurin osa porukasta tiesikin jo oman paikkansa ja talon tavat. Joten sauna oli jo päällä, ennen kuin kukaan ehti sitä kysyä.

Illalla pieni kävelykierros idyllisessä Hamburgsundin satamassa ja sitten pizzalle paikalliseen rantakuppilaan.

Jo viidestoista sukellusreissu Ruotsin länsirannikolle

Kohteena Ruotsin

Malediivit

Maanantain sukellukset suuntautuivat kohti Väderöarnaa, Hamburgsundin ulkopuolella olevaa hienoa saaristoaluetta, jota ruotsalaisten sukeltajien piirissä kutsutaan myös Ruotsin Malediiveiksi. Emäntä Rosan kanssa oli sovittu, että syömme thai -lounaan laivalla. Näin säästyimme eväänlaittosählingeiltä keittiössä, maanantaiaamuthan ovat muutenkin kankeita.

Maanantain sukellukset, kuten muiden päivien, sujuivat hienosti huolimatta suht kovasta tuulesta ja merenkäynnistä. Isäntämme Leifin taitavasti ohjaama 40-jalkainen rautarakenteinen alus ei paljoa aallokosta piitannut. Hän löysi aina sopivan sukelluskohteen Väderöarnan laajalta saaristoalueelta.

Sukellukset tapahtuivat aina tukialukselta käsin. Ennen sukellusta Leif kertoi tiedot sukelluskohteesta ja neuvoi, kuinka sukellus tuli tehdä.

Pinnan alla käytimme one way ticket -menetelmää eli koko sukelluksen ajan sai nauttia uusista maisemista. Pintaan nousun jälkeen liivi täyteen ilmaa ja OK-merkki, niin tukialus poimi merestä.

Tämän vuoden "special" veden alla

olivat sankoin joukoin esiintyvät maneettiparvet. Näitä lonkeropommittajia sai ihastella ja varoa sekä veteen mentäessä että erityisesti pintaan tultaessa. Merivuokot, meduusat, hummerit, hait, merisiilit, meritähdet ja muut mielenkiintoiset ötökät tekivät sukelluksista mahtaviIla kalliorinteillä kokemisen arvoisen elämyksen. Joten katseltavaa ja valokuvattavaa riitti.

Teimme kaksi sukellusta päivittäin. Aamupäiväsukelluksen jälkeen isäntämme Leif suunnisti yhteen Väderöarnan monista luonnonsatamista. Kolmen tunnin siestan aikana ehdimme ruokailla, tutustua saaren luontonähtävyyksiin, uida ja ottaa "ohkasta brunaa". Ennen siestan loppumista teimme valmistelut iltapäiväsukellusta varten. Näkyvyydet näin keski kesällä olivat tosin vain 10-20 m, mutta sekä vedenalainen että vedenpäällinen maisema korvasivat loistokkuudelleen tämän pikku puutteen monikertaisesti.

En finne igen

Viikon mittaan omaa porukkaa ihastutti ja muutamaa svedupetteriä

hämmensi Rantsun opettama korttipeli. Ei niinkään itse peli, vaan sen pelirituaaleihin kuuluneet naurunrähäkät, kommentit ja hurraahuudot. Pelissä vilahteli ässähaita ja akkapareja puhumattakaan kolmesta jätkästä.

Koko viikon ilonpito huipentui torstai-illan rapujuhlaan. Koko porukka paneutui illallispöydän kattamiseen. Isäntä Leifin tuodessa keittiöstä itse laittamansa meriravut, kattaus näytti todella juhlavalta.lllan mittaan tunnelman tiivistyessä Peter kiersi videokameran kanssa keskuudessamme kuin kala vedessä. Filmi nimittäin ei säälinyt ketään. Ilta oli hauska "Miten se yleensä saatiin niin vauhdikkaaksi" oli yhden kommentti.Toisen mielestä taas reissu oli äärimmäisen rankka, porukka suorastaan greisiä.

Reissu tehtiin 18 henkilön voimin. Meistä seuramme juniorijäseniä oli viisi, kaksi norppaa ja kolme kuuttia, eräänlainen juniorileiri siis

Hauskaa riitti matkan varrella aina kuutista kajakkiin.

teksi ja kuvat Veli -Matti Korppi-Tommola Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry

Canon

PRI AS-l KAMERA

JOLLA

KUVAAT VEDEN ALLAKIN , •

Objektiivi: Tarkennus:

Lyhin tarkennusetäisyys:

Valotus: Filmin pujotus, siirto ja takaisinkelaus: Filmin herkkyys:

Salama:

Itselaukaisu ja punasilmäisyyden vähennys: Paristot:

Mitat Paino (ilman paristoa):

32mm F 3,5

Aktiivinen kolmen pisteen AiAF (veden alla kiinteä)

Maalla: 0,45 m, Veden alla:1 m,Makro:O,4S m Täysautomaattinen

Automaattinen DX-koodatun filmin herkkyys säätyy autom. ISO 25-3200 Yhdysrakenteinen automaattisalama

Q, Yksi 3V litiumparisto (CR 123A IDL 1 23A) 1 33,S x 88,3 xS3,6 mm 300, svh 1.290,-

Monet ikimuistoisimmista tilanteista tapahtuvat paikoissa, joihin et tohtisi tavallista kameraa viedä. Mutta Canon Prima AS-1 ei ole mikään tavallinen kamera. Sillä kuvaat jopa viiden metrin syvyydessä, jolloin kaksi kiinteää tarkennusasetusta kytkeytyvät toimintaan, ja voit kuvata 0,45 metriin asti. Suurella etsimellä näet kaikki kohteesi selkeästi, kuvaat sitten missä tahansa Ja jos kamerasi pölyyntyy tai kuraantuu, huuhdot sen vain ämpärillisessä tavallista vesijohtovettä !

Kysy lisää lähimmästä Canon-jälleenmyyntipisteestä

5 m syvyyttä ja...

Älä hätään ny , vaikka otteesi kamerasta pääsisi lipeämään, sillä Canon Prima AS-1 nousee pintaan kellumaan ! ! !

Löydä uusia sukellus kohteita

Tietoa sukellustukialuksista

DfKO I Kuva: Palkama

Kotisatama: Espoo

Toiminta-alue: Helsinki - Utö

Alus: Dieselmoottorialus, L= 17 m, B=6m, nopeus 5 .7 solmua

Matkustus- ja majoituskapasiteetti: max. 20 hlöä, makuupaikka 15 hlölle, Majoitus-, keittiö-, peseytymis- yms. varustelu: Keittiö, sauna

Sukellustoimintavarustelu: Kompressori 200/300 bar, kumivene+ 25 hv perämoottori, kaiku, GPS, hapenantolaite,

Yhteystiedot: Hanna Eskolin, 09-804 46 48, Risto Sajaniemi 09-803 1830, 0400-448 21 8

Omistaja: Sukellusseura H20 r.y.

DYKUNGfN

Toiminta-alue: Ahvenanmaa

Alus: Katettu maihinnousuvene, pituus 17,00 m, leveys 4, 15 m, matkanopeus 35 solmus,2 x Scania 675 hp vesijeteillä (=ei pyöriviä potkureita)

Kapasiteetti : Ei majoitusta veneessä Lähtöminimi 6 sukeltajaa

Varustus: 300 bar kompressori, hapenantolaite

..j. BfNTHf LONf Kuva: Roope Hujanen

Kotipaikka: Mikkeli

Toiminta-alue: Saimaan, jonka vesi on "juomakelpoisen" kirkasta.

Alus: Pituus n.16 m, leveys 4,6 m, syväys 2,2 m.Tanskassa 1917 rakennettu tammitroolari.

Kapasiteetti: Rekisteröity 12 hengelle, suuremmat ryhmät erikoisluvalla.

Toiminta: Erinomainen alus esim. koulutuksen avovesiosuuksille. Kouluttaja-apua Sukelluskohteita esim. seinämiä 6-40 metriin, lotjan hylky.26 m.

Muuta: Ryhmille tarvittaessa myös teoriatilat ja saunomismahdollisuus

Yhteys: Reepe Hujanen, Pellontorpantie 10 E 22, 50 100 Mikkeli, 0400-677 818 tai (015) 367 818 koti.

Kohteita: Hylkyjä ympäri Ahvenanmaata, mm. parkki Plus, ParkVictory. Dagmar Clausen, Virgo, Nederland, Sanny. Reissut tehdään päiväreissuina, jolloin lähtösatama on esim. Maarianhamina, Eckerö tai Longnäs. Näin päästään joka puolelle Ahvenanmaata kahdelle sukellukselle päivässä mukaan lukien Ahvenanmeri ja Kökar/Utö. Kohteet valitaan sään ja sukeltajien kokemuksen mukaan

Sukelluslupa: Paikallista Ahvenanmaan sukelluslupaa ei tarvitse anoa, vaan oppailla on lupa ottaa vieraita mukaansa.

Yhteys: Benny Gustafsson 050-313 4630 (ruotsiksi ja englanniksi)

Omistaja: Dykbolaget på Åland AB

MISMARINUS

Kotisatama: Laivalahti (venepaikka 29), Helsinki

Toiminta-alue: Helsingin edusta välillä Emäsalo Porkkala

Aluksen tyyppi: Fiskari

Mitat: 8 x 3 m

Matkanopeus: n. 7 solmua

Matkustajia: 8 (varusteineen)

Majoituskapasiteetti: 2 vuodepaikkaa

Keittiö, peseytyminen: Ei

Reissuhinnat: Jäsenille 40 mk. seuran ulkopuolisille sukeltajille 60 mk

Reissut: Säännölliset venereissut kesällä keskiviikkona ja sunnuntaina

IImoittautuminen:Ahlgren Björn-Olof. puh. 0400-502561, bjorn-olof.ahlgren@beweship.com, Nurmi Timo, puh. 040-526 3316, tnurmi@helco fi.dhl.com

Omistaja: Sub Aqua Club Marinus Ry

MURSU IV-ALUS JA SUKfLLUSKfSKUS MURSULA MURSU

Kotisatama: Raahe Toiminta-alue: Perämeri

Alus:Teräsrakenteinen, pituus 15 m, leveys 4,5 m, matkanopeus 9 solmua

CLAUS

Toiminta-alue:Tammisaari - Inkoo - Hanko Troolarityypinen alus: 11.5 m,7 solmua

Kapasiteetti: Noin 15 sukeltajaa, majoitus 8 henkilöä

Varustelu: Keittomahdollisuus, wc

Sukellusvarustus: Kompura 200 bar; hapenantolaite

Toiminta:Vieraita otetaan mielellään mukaan, useita kohteita

Yhteys: Yhteystiedot: Mårten Engberg 0400 215995 e-mail marten.engberg@karis.fi

Leif Öhman 0405850762

Omistaja: Ekenäs sportdykare PIRAYA Tammisaaren urheilusukeltajat

Varustus :Tutka, DGPS navigaattori, meriVHF, luotain

Majoituskapasiteetti: 9 kiinteää punkkaa, pentteri ruuanlaittoa varten

Sukellusvarustus: Kompressori 200/300 bar; kumivene, hapenantolaite, Hiab-nosturi

MURSULA

Sijainti: Lapaluodon kaupunginosa Raahessa

Kokoontumistilat, keittiö, majoituskapasiteettia tarpeen mukaanVarasto ja säilytystilaa. Rantasauna.

Yhteys: Risto Vesakoski 040-508 6039, Seppo Soralahti (08) 263 771, Risto Kallio 040-583 73962

Omistaja: Urheilusukellusseura Raahen Mursut

RÄPYLÄ VIII

Kotisatama: Puotilan venekerho, Helsinki

Toiminta-alue: Emäsalo - Helsinki - Porkkala

Aluksen tekniset tiedot: Kulkuri 34 cm 1990, matkanopeus ( I 0 sukeltajaa) 15 kn. Pituus 10,35 m, leveys 3,40 m, syväys 0,80 m, paino 4000 kg. Moottori 250 hv Iveco turbodiesel

Kapasiteettu: Noin 15 sukeltajaa varusteineen

Mukavuusvarustelu:WC, tarvittaessa 5 makuupaikkaa

Sukellustoimintavarustus: Hapenantolaite, ea-välineet, siirrettävä kompressori 200 bar, va-kamera, pintapuhelin

Muuta: Tukikohdassamme Villingin saaressa mahdollisuusmyös 300 bar täyttöön, ruoanlaittoon, yöpymiseen ja saunomiseen

Yhteystiedot Urheilusukeltajat ry, PL 462 00 I 0 I HELSINKI, http://www.urheilusukeltajat.fi,0400-426 519

Omistaja: Urheilusukeltajat ry, Helsinki

><' STELLA Kuva: Jarkko Hirvelä

Kotisatama: Merimuseon laituri, Palosaari, Vaasa.

Toiminta-alue: Perämeren eteläosa ja Merenkurkku.

Alus:Tyypiltään hinaaja, mitat: 19 x 5 x 1,7, matkanopeus: 9 solmua, moottori: Mercedes Vizerman, 495 hevosvoimaa.

Kapasiteetti: Matkustuskapasiteetti: 35 sukeltajaa ja majoituskapasiteetti 16 henkeä.

Majoitusvarustus: Aluksessa on hyvät kuivaustilat, 2 majoitushyttiä, ohjaamo, WC, sauna, messi, kaasujääkaappi, kaasuhella, grilli, painevesi ja navigointilaitteet.

Sukellustoimintavarustus: 2 kompuraa, hapenantolaitteet, 2 apualusta ja 2 "gliideriä".

Sukelluskohteitamme: Vaasan ulkosaaristossa olevat kymmenet hylkykohteet.

Yhteystiedot: puheenjohtaja UlfWidlöf, puh. 050-586 7024, Henri Paavola, puh. 0500-661 717.

Omistaja: Urheilusukelluskerho Delfin ry.

MISVIRVE

Kotisatama: Kokkola

Toiminta-alue: Kokkolan edusta

Aluksen tyyppi ja mitat: 1909 rakennettu alunperin Perämeren tullikutterina toiminut alus. Pituus n 17m, leveys 3,5m. Scania 305 hv turbodiesel Kapasiteetti: Ruokailu- ja makuutilat n. 15 hengelle.

Varustus: 200 bar kompressori, hapenantolaite, kumivene, hyvä merenkulkuvarustus.

Toiminta: Lähdöt kesäisin kolme kertaa viikossa Otamme reissuille mukaan muiden seurojen sukeltajia, kunhan vain tiedämme odottaa etukäteen. Yhteystiedot: Simo Raudaskoski 0400-863494, Timo Sillanpää 0505970632

Omistaja: Kokkolan urheilusukelluskerho Merisaukot ry

SENSAATIOUUTUUS I

Ennennökemötön muotoilu Todella kevyt rakenne Nivelletty annostojan letku Värit musta ja keltainen

Poseiden-tuotteiden valtuuteM jölleenmYYjöt ja huoltopisteet

TURKU: Finn·Suit Ky, Humalistonkatu 13, puh.(02) 251 8747

LAHTI: UW·Actions Oy, Yhdyskatu 39, puh.(03) 733 1181

JOENSUU: Kaupporoote Oy, Rootekankoontie 1, puh. (13) 285 240

Maohantuonti myynti ja huolto:

Finn-SUlI --- POjalohdentie 9, 00200 Helsinki

SUKELLUSLIIKE qJJ1 Puh. (09) 6922358

Str"msholmen

Sj"sportsenter

Täyden palvelun sukelluskeskus, jossa pääset sukeltamaan kelissä kuin kelissä

* Kirkkaat vedet

* Hylkyjä, kanjoneita, kelppimetsää, drop off -sukelluksia, seal colony, virtasukelluksia ym.

Monipuoliset majoitustilat kaikenkokoisille ryhmille sekä hyvät keittomahdollisuudet. Varusteiden myynti ja vuokraus .

Contact US!

tel +4771298174

fax +47 712 983 18 e-mail post@stromsholmen.no www.stromsholmen.no

MAC SARJAN KUMIVENEET

MAC 400 ( 4,0:E 1,7 M )

MAC 500 ( 5,0:E 1,8 M )

Kasattavat vaneripohjaiset ilmakölillä varustetut kumiveneet paino 50 190 kg, kantavuus 750 11000 kg. Sisältää: pumpun, airot, kuljetuspussin, paikkausvälineet. Väri vaihtoehdot oranssi ja sininen. Takuu 1 vuosi. Hinta 8.500 110.500 mk.

I.S.E. Oy

Vanha Nurmijärventie 118, 01730 Vantaa GSM 0405105874 tai 0400 410 680

Fax (09) 250 1924

SUKELLUSKALASTUS ZEN - VAPAANA VEDESSA

Tänä vuonna on mahdollisuus osallistua peräti seitsemään sukelluskalastuskilpailuun. Sukelluskalastuksessa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla urheilu, mystiikka ja ikiaikainen pyyntikulttuuri.Taitat itsesi syvyyksiin. Liu'ut rauhallisesti, energiaa säästäen vedessäAistit valppaina, seuranasi vain oman sydämesi hitaat lyönnit. Sukelluskalastus tapahtuu ympäristön ehdoilla. Kilpailut pidetään rannikkomme kauneimmilla ja koskemattomimmilla alueilla, joissa vedet vielä ovat kirkkaita ja kalat hohtavasuomuisia. Kalasaalis vähentää Itämeren ravinnekuormaa ja se käytetään tarkoin ravinnoksi. Kilpailun järjestäjät on velvoitettu toimittamaan kalat, joita osallistujat eivät voi käyttää, myyntiin tai lahjoituksina niin, ettei saalis joudu hukkaan. Kalapisteet on uudistettu. Uudet pistetaulukot on nähtävissä kilpailujen yhteydessä. Mikäli haluat lisätietoja lajista tai haluat, että seurallenne info-tilaisuus sukelluskalastuksesta, ota yhteyttä Pekka Niemelään puh. 0400-624 554. Kilpailut ovat avoimia kaikille

SUSL:in jäsenille, myös naisille ja nuorille. Alle 16-vuotiailla pitää olla holhooja mukana.

Luvat: Valtion kalastuskortti ja sukeltajan lisenssi

Varusteet: Perusvälineet, poiju jossa sukeltajan lippu, yksikärkinen harppuuna, kalansäilytyskoukku- tai sumppu, puukko ja kello

Kilpailuaika: Noin neljä tuntia (Porkkala cup, SM ja PM 2 x 4 tuntia)

KAUDEN KILPAILUT

DÖDÖRENS CUP 19.6.

- kokoontuminen Hanko, Kappelin satama klo I 1.00

- osallistumismaksu 80 mk

- lisätietoja Team Kampela p. 040-708 0226

PORKKALA CUP 3.-4.7.

- kokoontuminen Helsingissä klo I 1.00, tarkempi paikka ilmoittautumisen yhteydessä.

- ennakkoilmoittautuminen 30.6. mennessä

- osallistumismaksu 100 mk

- lisätietoja ja ilmottautuminen

Team Kampela p. 050-526 4268 /040 7080 226

JASKAN MUISTO KISAT 10.7.

- kokoontuminen Hangon kalasatamassa klo 10.00 (ilmoittautuminen 30.6. mennessä)

- osallistumismaksu 100 mk

- lisätietoja Pekka Niemelä p. 0400-624 554

SM-KILPAILUT 31.7.-1.8. Aspö, Turun saaristo

- kokoontuminen 30.7. Nauvo, Pärnäs, Ms Aspö klo 17.45

- osallistumismaksu 150 mk

- telttamajoitus

- lisätietoja Team Kampela 040-7080226/050-5264268

RAUMAN AVOIMET MESTARUUSKILPAILUT 15.8.

- kokoontuminen Merikoulun altaalla troolari Santanalla klo I 1.00

- osallistumismaksu 80 mk

- lisätietoja Jukka Levonen 02-8224753 tai 050-558 8407

HANKO-CUP 28.8.

- kokoontuminen Hangon Itäsatamassa klo I 1.00.

- osallistumismaksu 100 mk

- lisätietoja Stig Helander p. 019-248 6900 tai 0400-473 771

PM-KILPAILUT 4.-5.9. Bergen, Norja

Suomen kuusihenkinen PM-joukkue valitaan Porkkala-cupin,Jaskan muistokisojen, SM-kilpailujen, Rauman avoimien mestaruuskilpai-

lujen ja Hanko cupin perusteella siten, että neljä kunkin kilpailijan parasta sijoitusta lasketaan pistesaldoksi ja kuusi eniten pisteitä saanutta kilpailijaa pääsee joukkueeseen.Tasapistetilanteissa sijoitus SMkilpailuissa ratkaisee.

Sijoitus: Ranking pisteet

SM: Ranking pisteet muut:

Teksti ja kuva Stig Gustavsson puh. 09-2977915, e-mail stig.gustavsson@ hedengren.fj

Jäänalainen ennätys

OHJEET SÄHKÖISESTI

TOIMITETTAVISTA AINEISTOISTA

KÄYTETTÄVÄT OHJELMAT

Vastaanotamme Adobe Acrobat PDF-tiedostoja ja FreeHand-, QuarkXpress-, Illustrator- ja PageMaker -dokumentteja. Tallenna raakateksti RTF-muodossa.

FONTIT

Adoben FontFolio 7.1 PostScript tyyppi I-kirjasinleikkaukset. TrueType -kirjasinleikkauksia ei saa käyttää. Muut fontit grafiikkamuodossa.

KUVAT JA GRAFIIKKA

Korkearesoluutioisina CMYK-kuvina (256 dpi) EPS- tai TIFF-formaattiin. EPS-kuvissa ei voi käyttää DCS-moodia (yhdestä kuvasta 5 eri tiedostoa).

VÄRIT

Väriarvot määritellään prosessiväreinä (CMYK).

PAKKAUS

Macintoshissa CompactPro- tai Stuffit-ohjelma ja PC/Windows-ympäristössä Zip-pakkausohjelma. Pakkauksien tulee olla itsestään purkautuvia.

AINEISTON TOIMITUS

Zip-, CD-ROM, JAl.-, tai 3,5" -levykkeellä sekä sukeltaja@hansaprint.fi

Liitä lähetykseen aina tulostuslähete sekä vedos tai värimalli. Vedos voidaamtoimittaa myös faksilia: 010 542 4425. Tarkempia tietoja sähköisten aineistojen.toimittamisesta ja linjasiirtoyhteyksistä antavat Kunto KoivulSnaho 010 542 4445 ja Timo VIrtanen 0105423510. Hansaprint Oy

Maaliskuussa seurattiin Partekin vanhalla louhoksella Äkäsjokisuulla jännittävää näytelmää. Hollantilainen hurjapää Wim Hof sukelsi jään alla kaksiasteisessa vedessä 50 metriä. Nyt saavutettu ennätys ei Wimille riitä. vaan hän aikoo palata Suomeen vuosi vuoden jälkeen pyrkien parantamaan ennätystään.

Wim Hofin mukana oli hollantilainen kuvausryhmä. Se seurasi jokaista tilannetta tarkasti kameran ja mikrofonin kanssa.

- Me aloitimme valmistelut täällä jo aikaisin aamulla. että kaikki olisi hyvissä ajoin valmista. Sitten kuvausryhmä tuli paikalle ja keskeytti hommat. koska ryhmä halusi kuvata kaiken avannon sahaamisesta lähtien. naurahtaa Paihneenalentajien puheenjohtaja Jari Pukkinen.

Kirkas vesi ratkaisi sukelluspaikan

Wim Hofin tiimi. johon kuului hänen veljensä ja oma valokuvaaja sekä kuvausryhmä. viipyivät Lapissa viikon verran. Ennen Kolaria he olivat Pellossa. jossa Pentti Parkkila Paihneenalentajista näytti ryhmälle videon Partekin louhoksen kirk-

Yllään Wimillä oli ennätyssuke/luksessa vain uikkarit ja uimalasit sekä varusteenaan avannosta avantoon vedetty valokaapeli.

Kuva Pentti Parkkila

kaista vesistä ja hyvistä sukellusmahdollisuuksista.

- Louhoksen olosuhteet ovat todella hyvät. Syvyyttä on tarpeeksi ja vesi on todella kirkasta. ylisti Pukkinen.

Pukkinen kehuu Wimiä hyväksi ja mukavaksi tyypiksi. jolla on rautaiset hermot ja hyvä kestävyys.

Tiukat turvajärjestelyt

Sukelluspaikalla oli uteliaan yleisön ja median lisäksi Kolarin palokunta ja ambulanssi. jonne Wim kiidätettiin heti sukelluksen jälkeen tarkastettavaksi. Mies oli kuitenkin täysin kunnossa.

Sukelluksessa Wimillä oli apuna kolme muuta sukeltajaa Paihneenalentajista. Lähtöavannolla päivysti Pentti Parkkila. kahdenkymmenenviiden metrin kohdalla Arto ja Jari Puokkinen oli viidessäkymmenessä metrissä vastassa kuvausryhmän kanssa.

Onnistuneen suorituksen jälkeenWim Hofia odotti shamppanjapullo sekä komea pokaali.

Teksti ja kuva Pentti Parkkila

Lohjalla koulutetaan urheilusukelluksen ammattilaisia

jo toinen Innofocuksen 'Sukellusoppaan ja -kouluttajan ammattitutkinto'kurssi opiskelijoilleen tilaisuuden kouluttautua rautaiseksi sukelluksen ammattilaiseksi tavalla , jota vo idaan pit ää ainutlaatuisena koko maailmassa Yhdeksän kuukauden mittaisen kou lutusjakson aikana perehdymme pintaa syvemmälle niin sukellustekniikkassa, opettamisessa, fysiologiassa, laitetekniikkassa, matkailussa kuin yrittäjyydessäkin . Pääpaino opinnoissa on kuitenkin itse sukeltamisessa, mistä kertovat varsin määrät pinnan alle tehtäv istä Kolmen ensimmäisen op intokuukauden aikana sukelluksia kertyy kunkin osalle noin sata, joista suurin osa 25 metrin syvemmälle puolelle. Parhaimmillaan kouluvi ikon aikana tulee pitkätti to istakymmentä sukellusta, kolme päivää kohden.

Eritasoisuus vahvuudeksi

Noin puolentoista kuukauden opintojen ollessa takana ja Ojamon maisemien tullessa pikkuhiljaa tutuiksi , on yhdeksäntoista opiskelijan porukkamme saanut päälle erittäin positiivisen joukkuehengen Toisi imme tutustumista on varmast i osaltaan helpottanut ympär i Suomenniemeä tulleiden sukettajien sijoittuminen Lohjalle; Rusthollarinkadun 'Bronxissa' asuu kurssimme vahvuudesta peräti neljätoista innokasta sammakkomiestä Ua -nainen). joukkomme on niin sukellus- kuin sivii litaustoiltaan hyvin het erogeenistä. Ku r ssille hyväksytyistä joku oli valmiiksi peräti M2 -tasoinen kouluttaj a, kun mukaan mahtuu vielä jokunen P1- sukettajakin Koulutuksessa erilaiset lähtötasot on onnistuttu kääntämään vahvuudeksi, ja jo tässä vaiheessa huomaa

erojen pinnan alla hämmästyttävästi kaventuneen.

Sukellusolosuhteet Ojamolla, aivan kuten Suomessa yleensäkin ovat lämpötilan ja näkyvyyksien (vähäisyyden) takia varsin vaativia , mikä aiheuttaa myös koulutukselle hieman erila iset vaatimukset kun etelän kirkkaissa vesissä. Sukellusturvallisuutta pidetään yllä ja parannetaan jokaisen opp il aan henkilökohtaisen sukellustaidon kehittämisellä sekä erilaisilla hätätilan ne- ja pelasKurssin vastaavana kouluttajana toimiva Arto 'Sipi' Sieppi on luvannut oppilailleen kiihtyvällä tahd illa lisääntyviä ongelmatilant eita, joita me kurssilaiset antennit pystyssä innolla tietysti odotamme

Järvi-Suomesta

etelän vesiin

Lukuisten vierailevien eri alojen am-

mattilaisten pitämien luentoj en j a Ojamolla tapahtuvan käytännön lisäksi kurssi sisättää sukellusjaksoja niin Järvi-Suomessa kuin merialueillammekin. Kurss in ehdottomasti odotetuimpana tapahtumana lienee kuitenkin ulkomaanharjo ittelu loka-marraskuun taitteessa Punaisella merellä. Tulevaisuus näyttää, kuinka mon i meistä tulevista suke ll uksen ammattilaisista suuntaa samoihin etelän maisemiin vuodenvaihteen jälkeen luokitettuna CMAS- ja PADI-kouluttajana.AIainakin pyyhkii kasvoiltaan mieluummin auringon paahtamaa hikeä kuin poikkisuoraan satanutta räntää.

Sukelluksesta ammattina kiinnostuneet saavat lisätietoja tulev ista Sukeopaskursseista Innofocuksesta tai kurssin vastuukouluttajatta.

Lauri Toivonen Sukeopas 2 -kurssilainen

! OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE i I I i Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! Jo s osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat I I lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa. i i Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran ! ! yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä korjatut tiedot I I 1 I eivät korjaa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja. i i i i nimi

! , ! ! i Vanha katu osoite ! : I I Seura .......................................................................................................

! Jäsen Q Yhteyshenkilö 0 Koulutusvastaava 0 (merkitse oikeat) i i i

1 Uusi osoite ......

I Puhelin kotiin..................................... ..................................................................................................................................................

I Puhelin työhön (Roskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) .............................................................................. I

i Muutos astuu voimaan ...........................................................................................................................................:..........................

i

: Postita osoitteen muutos osoitteella: I ! I i SUSL, Radiokatu 20, 00093 SLU, voit myös faxata ilmoituksen numeroon (09) 3481 2516. I L

Suunnistus

Eräs urheilusukelluksen hienouksia on suunnistus. Ilman sitä ei tule toimeen veden alla. Moni hieno kohde olisi jäänyt löytymättä, kadonneista esine istä puhumattakaan, ilman sukeltajien erinomaiseksi tunnettua suunnistustaitoa.

Suunn istuksen jalossa lajissa vo idaan kilpaillakinVuosien varrella on nähty toinen toistaan jännittävämpiä kilpakoitoksia. On ollut paikallista, kansallista ja pohjoismaista kisaa. Mitaleista on taisteltu veren maku suussa ja varsinkin jälkipyykki on aina ollut tapahtumarikas ja sukeltajien harmaata arkea kovasti piristävä happening

Viime aikoina olen ikäväkseni hava innut suunnistusinnon laimenneen muutoin niin innokkaan räpyläkansan keskuudessa. Tultuani siihen tulokseen, että ilmiö voi johtua yksinkertaisesti siitä, että kaikki eivät ole tulleet tietämään kuinka hieno

laji suunnistus on,ja kuinka helppoa se ainakin rannalta katselijoiden mielestä on, olen päättänyt julkaista muutamia asiaa valaisevia neuvoja ja ohje ita :

KOMPASSI on se pyöreä, jossa on yksi vi isari. Erotat sen painemittarista käänte lemällä sitä vaakataso ssa. Kyseessä on kompassi, jos sen neula osoittaa jatkuvasti samaan suuntaan. Aseta hahlon avulla annettu suunta ja pidä neula tarkasti hahlon välissä suorituksen ajan. Parhaiten tässä onnistuu pitämällä kompas sia sop ivasti vinossa. Se rauhoittaa kummasti levottoman neulan liikkeet.

SUUNTA on se käsittämätön suure, jonka ottam ista jotkut tekijämiehet kehuvat helpoksi. Jos erehdyt ottamaan suuntaa silloin kun on katselijoita, saat yhtä monta erilaista ohjetta kuin uteliaita on ympärilläs i

in the Centre ofLofoten

LOFOTHAVET DYKKESENTER

Tlf (+47) 94151845

Sukellusloma tänä vuonna? Fax (+47) 76060927 - tiedämme mitä haluat! E-mail kentp @online.no http: //home.swipnet.se/ lofotdive

Tule Lofooteniin, pohjolansukellusparatiisiin. Yhdistä sukelluslomasi Norjan kauneimpien luonnonelämyksien kanssa niin vedenpinnan ylä kuin alapuolellakin.

RASTI on se rakennelma, jonka joku aina siirtää muualle sillä välin, kun olet suunnan otettuas i lähtenyt uimaan sitä kohti.

ETÄISYYS on helpoimmin ymmärrettävä suunnistuksen tekijä. Ikävä kyllä se ei tee asiaa ollenkaan helpoksi. Mikäli turvaveneen kuljettaja vetää sinut poijusta pinnalle olet arvioinut etäisyyden väärin Mikäli hän puhuu eestiä, olet arvioinut sen perusteellisesti väärin.

POIjU on se pinnalla kelluva, josta näkyy paits i kilpailijan numero, myös se, missä hän kullo inkin vipeltää Naruun kannattaa jättää muutama metri ylimääräistä pituutta, ettei se pääse haittaamaan uimista, kun se takertuu kaikkiin varusteisiin. Mikäli radalla on ankkuroituja veneitä, poiju kertoo luotettavasti missä liiku.

Huomaat sen oikeastaan siitä, että et li iku

PUUKKO ei kaipaa esittelyä. Muista, että mikäli "setvittyäsi " poijunarua hermojen katkeamisp isteeseen saakka jokin veneen ankkuriköydestä turvaudut puukkoon, katkaise se ankkuriköysi. Poijuton kilpailija näet diskataan, eikä tekoasi huomaa kukaan, koska kerran teet sen veden alla.

VIRTA on hyvä ottaa huomioon Koska katselijat eivät yleensä voi sitä mitenkään havaita, se on pätevä joka paikan selitys, kun kaikki kerran meni pieleen.

Tässä suunnistuksen peruskäsitteet Toisella kerralla saatan antaa neuvola käytännön suoritusta varten

Ananas

Urheilusukeltajat ry:n leirillä Rosalassa. Kompassiluokka, kolmio rata.

Ilmoittautuminen maksamalla 21.6. mennessä 100 mk SUSL:n tilille PSP 800013-541514. Kuitti mukaan. Jälki-ilmoittautuminen kilpailuhetkeen saakka 150 mk. Lisenssi pakollinen.

Mikäli SM:ää varten ei C?le tarpeeksi osallistujia, PASTORIN PYTYSTA kisataa kuitenkin. Hyvät palkinnot

Tiedustelut Antti Saarnio (09) 426 688

Tavastia Navalis ry.-

tiedettä pinnan alla ja vähän päälläkin

Tavastia Navalis ry. on tamperelainen vedenalaista arkeologiaa harrastava ja edistävä yhdistys. Yhdistyksen ensisijainen toiminta-alue on Kokemäenjoen vesistö. Toistaiseksi toiminta on keskittynyt vesistön pohjoisosaan eli Näsijärven vesistöön.Yhdistys on toiminut vuodesta 1996 lähtien, joten se viettää ensi kesänä 3-vuotissynttäreitään. Yhdistyksen perustamisesta lähtien tavoitteeksi otettiin vakava suhtautuminen paitsi sukeltamiseen myös vedenalaisen arkeologiaan tieteellisesti. Liialliseen vakavuuteen emme kuitenkaan ole sortuneet, vaan useimmat sukellus- ja tutkimusrientomme ovat olleet huumorilla ryyditettyjä.

Aloitimme tutkimussukellukset keväällä 1996 jo ennen kuin yhdistystäkään oli virallisesti perustettu.lnnostuneessa joukossa oli sukeltajia useasta tamperelaisseurasta kuitenkin niin, että perusryhmä koostui Tampereen Urheilusukeltajien ja RRDC:n sukeltajista. Heti alusta saakka oli selvää, että tämäntyyppinen toiminta toteutetaan yli seurarajojen ja sujuvalla yhteistyöllä, mikä onkin toteutunut käytännössä loistavasti. Ensimmäinen tutkimuskohteemme oli Alku-niminen halkojaala, joka oli monille tamperelaisille sukeltajille tuttu jo I 980-luvun alusta.Alku upposi syysmyrskyssä 1891 Kaiharinlahdelle Äijänsaaren länsipuolelle. Hylky oli siis tunnettu ja siitä löytyi myös hylkyraportti merimuseon hylkyrekisteristä. Saatuamme merimuseosta luvan aloittaa varsinaiset tutkimukset hylyllä kävimme toimeen ja teimme tutkimuksia koko kesän 1997.Tutkimusten tuloksena ilmeni, että hylky olikin Allo-niminen ja kuulunut siten toiselle Lindeman -nimiselle laivanvarustajalIe kuin alunperin oletettiin. Samalla selvitettiin myös se kumman Lindemanin leski jatkoi miehensä liiketoimintaa, sillä hylky tunnetaan yleisesti nimellä "Ieski-

rouva Lindemanin hylky". Hylky pystyttiin identifioimaan Alloksi hyIyllä tehtyjen mittausten avulla. Perustettuamme yhdistyksen Tavastia Navalis ry. kesällä 1996 päätimme ottaa yhdeksi keskeiseksi ohjenuoraksemme tutkimuksen tieteellisen ylläpitämisen.Tosin tieteellisyydestä joustimme jo nimen osalta sen verran, että otimme käyttöön Na-

Torstai-iltaisin kokoonnumme satamakapakka Neptunissa suunnittelemaan sukelluksia. Ravintola Neptunista. Neptun oli aikanaan I BOO-Iuvulla Tampereen ensimmäinen pub. Ravintola sijaitsee keskellä Mustalahden satamaa Näsijärven rannassa. Nimi Neptun tulee vanhasta Neptun-nimisestä hinaajasta,joka liikennöi Näsijärvellä. Kuva Tavastia Navaliksen arf<jstosta.

valis -nimen huolimatta siitä, että se viittaa mereen. Halusimme kuitenkin näin sisämaan- ja järviarkeologiaa harrastavana yhdistyksenä osoittaa henkistä yhteenkuuluvuutta muihin Navaliksiin eliTeredo Navalikseen ja Bothnia Navalikseen. Tiede on olennainen osa meriarkeologista tutkimusta, sillä perustuuhan tutkimus tieteelliseen metodiin. Meriarkeologia sisältää monia eri osa-alueita, jotka tukevat toisiaan: Arkeologia (maa-arkeologia), joka tutkii ihmisen toimintaa menneisyydessä fyysisten jäänteiden avulla, antaa peruselementit tutkimusmenetelmille, sillä meriarkeologia tutkii fyysisen jäänteen eli hylyn avulla menneisyyttä. Meriarkeologian tekee haastavaksi se, että tutkimus tapahtuu pääasiassa sukeltamalla.verrattuna maa-arkeologiaan on meriarkeologiassa myös yksi tutkimusta laajentava elementti eli historian tutkimus, sillä meriarkeologisessa tutkimuksessa hyödynnetään myös historian tutkimuksen li sta lähdemateriaalia. Tällaisia materiaaleja ovat eri laivayhtiöiden aineistot, merimiesrullat, satamakonttor ien aineistot j ne. Meriarkeolo-

gian lähdeaineistoa rajaa lähinnä vain tutkijan mielikuvitus. Tavastia Navalis ry. pyhitti ensimmäisen toimintavuotensa aktiiviselle toiminnalle ja hylkykohteessa,jolloin asiaan vihkiytyneet sukeltajat saivat käytännön tuntumaa tuleviin haasteisiin. Tieteellisen ulottuvuuden mukanakuljettaminen johti yhdistyksen tutkailemaan myös tieteellisiä apurahamarkkinoita Tampereen seudulla. Aktiivisen yrittämisen jälkeen tamperelainen tiedettä edistävä Jalmari Finnen säätiö myönsi Tavastia Navalikselle pienen apurahan Pirkanmaan paikallishistorian tunnetuksi tekemiseen.Apuraha, viisi tuhatta markkaa, ei ole suuren suuri, mutta antaa uutta potkua tutkimuksen tekemiseen. Apurahan saamista helpotti varmasti se, että merimuseon toiminta ja mm. Gustav Adolf -hylyn tutkimus ja sen näkyminen eri medioissa toivat meriarkeologiselle tutkimukselle paljon myönteistä julkisuutta. Apurahan innoittamina ryhdyimmekin heti keväällä kurssittamaan jäsenistöä lähteistön hyödyntämiseen. Aloitimme Tampereen yliopiston lehtikokoelmasta ja jat-

koimme Tampereen kaupunginarkiston arkistomateriaaliin. Erittäin myönteinen yllätys oli se, että pitkään ei-oota tarjonnut arkisto osoittautuikin lopulta todelliseksi aarreaitaksi. Tutustuessamme arkiston aineistoihin osoittautui "kuivaksi" arvioitu satamatoimiston arkisto äärimmäisen kiinnostavaksi ja hedelmälliseksi aineistoksi. Satamatoimiston antavat tarkat tiedot laivojen toiminnasta Näsijärvellä ja samalla myös mielenkiintoisen sosiaalihistoriallisen kontekstin päipitäjien muusta yhteiskunnasta tekemien huomioiden kautta. Aineistot avaavat mielenkiintoisen ulottuvuuden Pirkanmaan paikallishistoriaan ja sen kiehtovaan vedenalaiseen maailmaan. Näiden aineistojen pohjalta on nyt tekeillä tieteellinen tutkimussuunnitelma ja siihen pohjautuva sukellus- ja tutkimussuunnitelma ensi kesäksi. Syksy näyttää kuinka hyvin onnistumme meille asetetussa tehtävässä Pirkanmaan paikallishistorian uuden ulottuvuuden avaamisessa ja tunnetuksi tekemisessä.

SariAutio

Tulevien ehdokkaiden etsintäjohtokuntaan on alkanut

SUSL:n kevätkokoukselle 24.4.1999 esiteltiin johtokunnan esitys ehdollepanotoimikunnan nimeämiseksi. Kokous hyväksyi johtokunnan esityksen.

Ehdollepanotoimikunnan tehtävänä on etsiä johtokuntatyöhön sopivia henkilöitä, jotka esitetään syyskokouksen 1999 käsiteltäväksi. Pyrkimyksenä on löytää mahdollisimman laajasti uusia sopivia ehdokkaita johtokuntatyöhön. Ehdollepanotoimikunta haluaa, ja on sitoutunut, kuulemaan jäsenseuroja, ja sen ottaa huomioon kaikki ehdokkaiksi ilmoittautuneet ja ilmoitetut. Toimikunta lähettää luettelon kaikista saamistaan ehdokkaista pe-

Eräs kevään varma merkki on sukeltajien kohtauspaikka, venenäyttely Helsingissä. SUSLin osasto oli tänä vuonna suurempi kuin koskaan aiemmin ja osastoon oli satsattu muutenkin eri lailla kuin aiemmin Meiltä kysyttiin, miksemme olleet muiden alan osastojen kanssa samalla käytävällä. Tämä johtui ainoastaan siitä, ettemme olleet halukkaita maksamaan osaa altaan vuokrasta, koska emme altaalla toimintaakaanVenenäyttelyyn osallistuminen on SUSLille selkeästi jäsenistön palvelua eikä bisnestä joten kuluja ei juurikaan pysty kuolettamaan myynnillä.

Mielipidekysely yllätti

Sukeltajia ja sukelluksesta kiinnostuneita vieraili osastolla runsaasti. Kävijöille tehtyyn kyselyyn osallistui yli 900 henkeä joista ei-sukeltajien osuus oli lähes puolet Kysely paljasti muutaman yllättävän asian. Olen nimittäin kuvitellut laitesukelluksen ja

rusteluineen jäsenjärjestöille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, eli 7.1 1.1999 mennessä. Ehdollepanotoimikunta esittelee ehdokaslistan perusteluineen SUSL:n syyskokouksessa 21.1 1.1999.

"Mustat hevoset" sallitaan

Ehdollepanotoimikunnan etukäteistyön ja sen syyskokoukselle esittämän ehdokaslistan lisäksi SUSL:n jävoivat sääntöjen mukaan tehdä esityksiä johtokunnan jäseniksi myös syyskokouksessa.

EHDOLLEPANOTOIMIKUNTA

Ehdollepanotoimikunnan jäsenet toivovat seurojen tekevän ehdotuksia johtokuntaan sopivista henkilöistä. Toimikunnan jäsenet yhteystietoineen ovat:

Jouko Keinänen (08) 612 0367 0500-126 064

Matti Karppinen (08) 556 4847

Reijo Arovaara (017) 5552266

Kalevi Turkka (03) 265 2160

Helena Jaatinen (09) 647 911 o

VENE99BAT

siihen liittyvän jatkokoulutuksen (Nitrox, syväsukellus jne.) sukeltajia eniten kiinnostavaksi alueeksi. Kysely paljasti kuitenkin kysytyimmäksi

VA-valokuvauksen, josta erityisesti kuvauskoulutusta kaivattiin. Olen siis ymmälläni. VA-kuvauskursseja kyllä mutta niille ei tunnu halukkaita ei siis kohtaa kysyntää. Vai onko vika jossain muualla. Toiseksi kysytyintä oli sukelluskalastus ja kolmanneksi laitekoulutus.

Ei-sukeltajien kohdalta saimme selville mitä ihmiset tahtovat, ja missä päin Suomea on kursseille tilausta VA-kuvaus ja kalastus olivat silläkin saralla kiinnostavinta tavaraa. Kurssien IImoitelkaa kursseista hyvissä ajoin liittoon, niin osaamme ohjata ihmisiä oikeisiin osoitteisiin.

Tarkat lukijat

Liiton toimisto sai terveisiä 'NW'W-sivuista Asiat on nyt ja muutenkin sivujen päivitys tapahtuu huo-

mattavasti jouheammin kuin ennen Kansainvälisen liiton sivuilla olevia virheitä olemme painostaneet korjaamaan, mutta Jos huomaat sivuilla virheen lähetä postia Italiaan ja kehota kavereitasikin tekemään samoin niin luulisi asioiden

Valiokuntatyöskentelystä oli muutama sukeltaja kiinnostunut ja tiedot on välitetty ao. valiokunnan käyttöön.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin tamperelaisen Suomen Kolibrin lahjoittama upea Samasta paikasta kannattaa kysellä aluksien lisäksi myös lippiksiä, paitoja, pinssejä ja lähes kaikkea mahdollista kamaa.

Arvonta suoritettiin messujen päätyttyä. Onnettarena toimi Brita Ikävalko ja virallisina valvojina Pentti Parkkila ja Jari Autio. Aluksen voitti espoolainen Timo Ahomäki jonka harrastuksiin kuuluu sukelluksen lisäksi ja kiipeily. ja sydäntä lähellä on myös itämeren suojelu. Vuodenvanha sukeltaja omaa OWD kortin tosin A on te-

0400-31 0 869 0400-959 002 (09) 297 5794 työ

keillä. Hän ei ole sukellusseuran jäsen vaan sukeltelee Octobus Clubin mukana.

Kiitokset teille

Messuosastosta vastasi seuratoimintavaliokunta, ja projektia veti alHaluan esittää suuret kiitokset kaikille teille jotka uhrasitte vapaa-aikaanne osastolle. KeskiUudenmaan Sukeltajat hoitivat arkipäivystyksen, ja viikonloput miehitettiin johtokunnalla sekä "vierailevilla" tähdillä. Liiton toimistolla oli erityisen suuri rooli, eikä ilman toimistoa monikaan asia olisi onnistunut

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin teille sukeltajat jotka kävitte osastolla ja esititte mielipiteitänne. Seuratoimintavaliokunta on kiinnostunut niistä edelleenkin ja voit saattaa niitä tietoomme vaikka osoitteeseen jari.autio@susl.fi

Jari Autio seuratoimintavaliokunta

AiOO PuheluHAkO Otoimistosta

Johtokunnan

päätöksiä

Ansioituneita jäseniämme:

KULTAINEN ANSIOMERKKI

Alanen Matti, Sukellusseura H20

Sipinen Seppo, Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellinen yhdistys

HOPEINEN ANSIOMERKKI

Reijo Arovaara, Leppävirran Urheilusukettajat, Hannu Kukkonen , Nurmeksen Urheilusukeltajat

Alanen Kirsi, Sukellusseura H20

Sajaniemi Risto, Sukellusseura H20

PRONSSINEN ANSIOMERKKI

Martti Hampinen,Terttu Siira, Alanen Rainer. Sukellusseura H20

Ekblad Kristian, Sukellusseura H20

Eskolin Hanna, Sukellusseura H20

Sistonen Outi, Sukellusseura H20

Söderstöm Roger. Sukellusseura H20

Onneksi olkoon!

Nunmeksen Urheilusukeltajat 30 v 8.5.1999

Jäsenmaksut vuodelle 2000 päätettiin esittää pidettäväksi ennallaan, eli 90 mk aikuiset ja 40 mk nuoret alle Isv, kuutit alle 6v ilmaiseksi.

Uusittu ansiomerkkisäännöstö on hyväksytty Seuraavassa seurapostissa tulee ansiomitalien hakuohjeet ja säännöt.

Liiton sääntömuutos on työn alla Uudistetut säännöt saataneen jo syyskokoukseen hyväksyttäväksi

Uudistetut turvamääräyksetJohjeet ovat myöskin valmistumassa, pyrimme saamaan ne valmiiksi ennen syksyn koulutussesongin alkamista.

Meribiologian - Tiedesukeltaja Ikurssi materiaali hyväksyttiin.

Johtokunta päätti esittää vuosikokoukse lI e vaalivaliokunnan perustamista.

Vuosikokous hyväksyi esityksen yksimielisesti. Asiasta lisää toisaalla lehdessä

Muita tiedotettavia asioita

Nuori Suomi palkitsi liiton hyvästä viestinnästä 5000 mk:n palkkiolla. Ansio siitä kuuluu vain ja ainoastaan Leena Koivumäelle, joka on innolla vastannut nuorisosivujen toimittamisesta.

Kiitos Leena!

Liiton uudistettu strategia on hyväksytty. sitä voi tilata liiton toimistosta

Ethän sukella ilman voimassa olevaa vakuutusta? Toivon, että tarinamappini ei lisäänny tänä kesänä, turvallisia sukelluksia me haluamme kaikki, mutta jos Toimisto on kesäajassa 16 -31.8. Toivomme teidän huomioivan kesäloma-ajan sekä toimiston lyhennetyn aukioloajan klo 8.00-15 00 Meillä ei ole kesäapulaista, joten malttia - kiitos.

Ansiomerkkiasiaa

Johtokunta hyväksyi kokouksessaan 23.4. uuden ansiomerkkisäännön liitolle. Asiat eivät kovinkaan paljoa muuttuneet, paitsi käytössä on kaksi uutta luokkaa eli liiton standaari ja ansioristi Molemmat sijoittuvat ar-

voasteikossa kultaisen ja hopeisen ansiomerkin väliin.

Ohjeet on selkeytetty , mukana on myös ohje kuinka ja missä vaiheessa on perusteltua hakea ansiomitaleja ja palkita uurastajia Sääntöjä voi

Riku Verkkomäki, SUSL:n uusi liittosihteeri

Olen vuonna 1974 Vaasassa syntynyt rapu, joka ei kuivalle maalle nouse kuin töitä te kemään ta i syömään (nam!)

Koulutus- ja sukellustaustani: Erinäisiä ammatteja harjoittaneena päätin pulahtaa pinnan alle vilvoittelemaan. Ja näin sitten kävi, kukapa vastaa seurauksista kuin sukeltaja itse tai Norpasta huolehtiva tunnollinen ohjaaja. Minun kohdallani jälkimmäistä edellinen Pulahdukseni oli harkittu ja antoisa: Vuosi vierähti Arto "Sipi" Siepin opettavassa ja kosteassa seurassa (In -

nofocus/SUKE 1), mistä saattaa joskus johtua "Juuri Näin"-tokaisut teidän korvaanne tilatessanne oppilaspaketteja. Tehtäväni SUSL:ssa: Työhuoneen sijainnin johdosta olen Britan oikea- ja Mikan vasen käsi. Kerään, lähetän, otan vastaan, järjestän ja mapitan erään määrän paperia & muita tärkeitä dokumenttejaVastaan puhelimeen aina jotain "järkevää" korostaen tätä omaksi näkemyksekseni ja ohjaan puhelun MikalIe (hmm josko liiankin usein???) Puhelinten tauotessa leivon kortteja kuin vanha Pizza-kokki, kaikilla

Hyvää kesää ja turvallisia sukelluksia Soitellaan, soitellaan

pyytää toimistosta ja ne julkaistaan seuraavassa lehdessä sekä tulevat liiton kotisivuille mahdollisimman pian.

mausteilla ja riittävällä määrällä tähtiä . Autan toimistoon soittavia äitejä ja isiä, jotka kauhu lla kyselevät tyttäriensä perään: "Onkohan sukellus oikea harrastus meidän Pirkolle?''''Joo mukaan vaan, ja kun Pirkko saa pienokaisen olen kuullut että yks seura järjestää vauva-uinteja, muuten olettekos käyneet itse introlla ja :'

Muut intressit Kun viikonloppu koittaa - mikäli seuravierailua ei ole tiedossa - suuntaan Saaristoon, Syön ja Sukellan. Mitä muuta ihminen tarvitseekaan.

Tiedevalio- " kunta aloittaa uuden koulutus InJan

Suomen Urheilusukeltajain liiton tiedevaliokunta heräsi Ruususen unestaan, kun jäsenistön vaatimukset monipuolistamiseksi alkoivat voimistua. Ryhdyin hoitamaan tehtävää tiedevaliokunnan puheenjohtajana, koska uskoin pystyväni rakentamaan

SUSL:n tiedesukeltajakurssit. tai ainakin saattamaan ne hyvälle alulle vuoden 1999 aikana.

Tiedevaliokunnan toimintasuunnitelman laati edellinen puheenjohtaja Juha Flinkman vuonna 1998 ja se on niin hyvä, ettei sitä mielestäni tarvinnut muuttaa. Toimintasuunnitelma asettaa valiokunnan tehtäviksi:

Tiedesukeltajakoulutuksen

Vedenalaistieteiden tiedottamisen

SUSL:n jäsenille

Kansainvälisten yhteyksien luomisen ja ylläpidon

Vaikka aionkin keskittyä pääasiassa tiedesukeltajakoulutuksen kehittämiseen, eivät muut valiokunnan tehtävät ole aivan hunningolla, sillä valiokunnan muut jäsenet keskittyvät niihin.

Kaksi koulutuslinjaakaksi vaihetta

Tiedesukeltaja-linja kaksivaiheista koulutusta meriarkeologian ja biologian aloilla Koulutuksen ensimmäinen vaihe esittelee tutkimusalan. Kahden - kolmen päivän kursseilla perehdytään tutkimuskohteisiin ja yleisimpiin näytteenottomenetelmiin. Meriarkeologian 1vaiheen kurssin käyneet sukeltajat tietävät kuinka hylkyihin tulee suhtautua ja mihin asioihin uusissa hyIyissä kannattaa kiinnittää huomiota. Vesi biologian I-vaiheen kurssilaiset hallitsevat tärkeimmät paljain silmin havaittavat eläin- ja kasvilajit sekä osaavat kerätä niistä mielekästä havaintoaineistoa.

Toisen vaiheen kursseilla kurssilaiset perehtyvät aiheeseen syvällisemmin ja tutkimusmenetelmiä oikeilla kohteilla.Toisen vaiheen kurssit kestävät noin viikon ja ne antavat valmiuden toimia vapaaehtoisena tutkimusavustajana vedenalaisarkeologisissa tai -biologisissa tutkimushankkeissa.

Tvärminne 3.-5.7.1999

Ensimmäinen meribiologinen tiedesukeltajakurssi käynnistyy Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hangossa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kurssista oli ilmoitus tämän lehden edellisessä numerossa. Sen ovat suunnitelleet tutkinnon suorittaneet tutkimussukeltajat, jotka myös opettavat kurssillaVaikka opettajat ovat M I kouluttajia, pääsee kurssille vain vähintään P2-tason sukeltajat. jotta kurssilaiset voisivat keskittyä meribiologian opiskeluun Tvärminnen eläintieteellisen aseman upeissa puitteissa.Toisen vaiheen kurssin toteutus jäänee vuodelle 2000.

Meriarkeologinen

seura pitää meriarkeologian kursseja

Meriarkeologinen seura on suunnitellut koulutusohjelman, joka on tavoitteiltaan ja laajuudeltaan samankaltainen SUSL:n suunnitelmien kanssa (ks. Sukeltaja 5/98 s. 28). Aiomme kehittää yhteistyötä heidän kanssaan sen sijaan, että rakentaisimme rinnakkaisen te lmän.

I KESÄKUU I 9.-13. M3-kouluttajakurssi Lohja I I 12.-13. Uppopallon Susiraja-cup Joensuu 19. Sukelluskalastuksen Dödörens Cup Hanko

Jouni Leinikki

I HEINÄKUU I I

3.-4. Sukelluskalastuksen Porkkala-cup I 4. Sukellussuunnistuksen SM-kilpailut Villinki 4.-10. Hossan sukellusleiri Hossa

I 10. Sukelluskalastuksen Jaskan Muistokisa I 12.-19. Räpyläuinnin EM-kilpailut Ateena

I 23.-25. Kesäpäivät Kaatiala, Kuortane I 24. Laitetekniikan SM-kilpailut Kaatiala, Kuortane 25. Räpyläuinnin avovesi-SM Tampere, Kaukajärvi I I 28.-1.8. Valtakunnallinen norppaleiri "Kaupunkiseikkailu Tampere-99" 30.-31. Räpyläuinnin Avovesi-SM Tampere I 31.-1.8. Sukelluskalastuksen SM-kilpailut Nötö I

I ELOKUU I 2.-9. Räpyläuinnin nuorten MM-kisat Strasbourg 7.-9. Nitroksikouluttajakurssi I 15. Sukelluskalastuksen Rauman avoimet mestaruuskilpailut I 27.-29. Syväsukelluskouluttajakurssi

I28. Sukelluskalastuksen Hanko-cup

SYYSKUU I 3.-5. Norpparalli Ruskasukellus Sodankylä 4.-5. Sukelluskalastuksen PM-kilpailut Bergen

LOKAKUU I I 1.-3. M2-kurssi I-osio

15.-17. M2-kurssi II-osio I MARRASKUU

21. SUSL:n vuosikokous Rauma Koulutuspäivät Kajaani

I/Hautana

meri -aluskohtaloita vesffiämme 1941-1944"

on Sotamuseon erik0isnäyttely. joka esittelee aluevesillemme viime s0tien aikana uponneiden suurvaltojen sota-alusten tekniikkaa, uppoamiseen liittyviä traagisia tapahtumia ja hylkyjen nykytilaa. Näyttelyssä on r:lähtävillä ennen esittelemätör.rtä video- ja kuvamateriaa,lia sekä ainutlaatuisia bavainnekuvia molempien Suomenlahden merisotaan osallistuneiden SUl!Jrvalltojeti'l alusten hylyistä. Näyttely on avoinna 21.5.-31.8.1999 sunnuntaista klo 11-16 Sotamuseo, Maurinkatu 1, ()() 170 Helsinki

MYYDÄÄN

Sukelluslaite AGA MARK II. 2 x 6 1ja 2 x 4 I.Terässäiliöt (IWKA). Selkätelineellä sisältäen säädinyksikön + pukuilmaletkun + kokokasvonaamarin hengitysventtiilillä ja hengitysletkun + ym. Mahdollisuus vaihtaa myös suukapulaan sisältäen suukappaleen klemmareilla. Hintapyyntö 12.000 mk. Puh. 040-728 33 18/Jari

Myyn naisten sukelluskuivapuvun, koko XS. Puh. 0405603472 "1

2*9 litraa Technisub kevytmetallisäiliöt, 2 ulosottoa, varailma, katso & huolletut, hp. 3000,- sekä Mares Divemate tietokone, jutteleva malli, käyttämätön, hp. 1200,-. Mika Pohjonen, puh.ilt. (09) 851 3553 "1

Sukeltajan valaisin (55W, 10Ah), mallia "iso tuoppi". Halkaisija 17 cm, pituus 30 cm ja paino n. 9 kg (vedessä n. 1 kg). Paloaika reilut kaksi tuntia (Iaturin mukaan). Muutaman kerran sukellettu. Myydään tarpeettomana. Hinta 1500 mk. Teräspullo (Ursuk) 10 1/300 bar, kantokahvalla, pohjasuojuksella ja varailmalla. Kuin uusi. Katsastettu 1996. Hinta 3000 mk. Puh. 06-423 4045 "1

Käyttämätön kokokasvomaski Ocean Reef + opetusvideo.

Hinta: 1600,- Arto Gustafsson, (02) 8412444 tai 050-3312300

l1.aitesukellusleiri

Saimaalla

3/.7.-8.8./999

Seuratoimintavaliokunta järjestää laitesukellusleirin Saimaalla tukikohtana

Kallioniemi Ristiinassa. Lei fi i toimii Dive and Pay periaatteella eli tulet ja sukellat ja maksat käyttämistäsi ff: alve/l!Jista. Viivähdä päivä tai pari tai kotiudu keko aja Msi. Varaa kuitenkin paikkasi. Leirin yhteydessä mahdollisuus avovesiosuuksien suorittamiseen P2 ja P3. P3 ja syväsukelluskurssit järjestetään mikäli halukkaita löytyy riittävästi. Liikkumisesta

Saimaalla huolehtivat tukialukset Benthe Lone ja MIS Katariina.

IImoittautumiset 30.6.1999 mennessä jari.autio@susl.fi lJsätietoja myös WWW!susl.filliitto tiedottaa

VARUSTEMVYNTI:

Splro. Ursuit. Suunto. Poseidon. Dive Rite. Dacor. Cressi. Polar. Pursuit. Mares. Spora. OMS. DSI. Aga. Apeks ...

VARUSTEHUOLTO: Laitekatsastukset. sukelluslaitehuollot. pukukorjaukset

TEKNIIKKA : Laitteiden happipesut. säiliöpesut + Teknikkasukellusvarusteet + Syväsukellusvarusteet

• SUKELLUS • RETKEILY • KALASTUS • • ASEET JA AMPUMATARVIKKEET • • RESERVILÄIS- JA TURVAVARUSTEET •

Tero Sinkkonen - Raatekankaantie 1. Joensuu puh/ fax (013) 285 240. GSM 0505722690 HUONOJA OLOSUHTEITA EI OLE OLEMASSA - ON VAIN VÄÄRIÄ VARUSTEITA! ! !

Kilpailukutsu

Suomen Urheilusuke/tajain Uiton I:AITfTfKNIIKKASUKE.LLUKSfN SM-K1LPAII,iJlrf

lauantaina 24.7.1999 Kaatialan louhoksessa, Kuortanen kunnassa

Minimi koulutustaso CMAS PI tai vastaava sukellustodistus. Muut vaatimukset SUSL:n kilpailulisenssi ja voimassa oleva lääkärintodistus. SUSL:n laitesukelluskilpailusääntöjen ja turvamääräysten mU Kain en varustus. Kilpaiijat vastaavat itse varusteistaan ja 'f<iP aileminen 'tapahtuu omalla vastuulla. • • Kilpailu alkaa lauantaina 2'4.7. 99 kello 11:00. Tekninen tarkastus pe rjantaina 23.7.99 kello 19:00 alkaen jatkuu la 24.7 99 09:00.

Ilmoittautuminen maksamalla osanottomaksu 300 mk/pari 30.6.99 mennessä SUSL:n tilille no 800013-541514, viite 343000-2-13 mainittava. Tiedonantoihin kilpailuparin nimi. Jälki-ilmoittautuminen 400 mk/pari. Tiedustelutlmajoitusvaraukset Jari Autio 040-5569536, Petri Lepistö 0500-478591 tai Erkki Syrjälä 0400-668554

SEVEN SEAS OY

* 'adl ,ukellulkurult

* Sukellu"etket

* Vill.em".tl Ja -vuobaul perulvill.eet aika•• 550,-

* Lalte- Ja pukuhuollot

Selta Ja ky.y litää !

Puhelimet: (09) 56U 5920 0400-887 199, 040-5112 044 FII:(09) 56U 5921

Kentula. O"a,1

KelnulaudankuJa 4, 00940 Heltinkl

SEVEN SEAS OY

URHEILUKIRJOJEN KIRJASM