Sukeltaja 2 2015

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 2/15

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

Itämeren pyöriäinen KOE JA NÄE HURMAAVA BURMA

Älä koskaan tingi paritarkastuksesta

Rosoisen

kaunis Kuuba ROHKEASTI KOKEILEMAAN VAPAASUKELLUSTA | UPPOPALLONAISET KOLUMBIAAN | VETERAANISUKELTAJA MATTI NURMINEN

Sisältö 2|15

Sukelluskuvauksen

kilpailukutsut

6,50 €

vedenalaisen maailman erikoislehti 2/15

W W W . S U K E LTA JA . F I

Kamera käteen

A. Makrokuvat B. Laajakulmakuvat, kotimaan vedet C. Laajakulmakuvat, ulkomaan vedet D. Allaskuvat E. Teemasarja: Sukellus on juhlaa!

F. Sukellusaiheiset pintakuvat G. Videosarja H. Nuorten sarja

Joka sarjaan voi lähettää kolme kuvaa/videota.Työt voi toimittaa joko sähköisesti (esim. Dropbox,WeTransfer) osoitteeseen sukelluskuvaus2015@sukeltaja.fi tai postitse levylle tai muistitikulle tallennettuna osoitteeseen Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 VALO. Saat sähköpostiisi vahvistuksen, kun kilpailutyöt on vastaanotettu.

Mukaan tulee liittää osallistujan yhteystiedot, seuran nimi ja lista nimetyistä kuvista/videoista. Töiden tulee olla Sukeltajaliiton toimistolla viimeistään maanantaina 2.11.2015 klo 16.

ohjeet www.sukeltaja.fi at m em rk ta ja t nö än sä n ilu Lue kilpa kumentit > Sukelluskuvaus. do t ise ta oh jik La > t ali ria te > Ma HUOM. Sukeltaja-lehdessä 1/2015 oli virheellinen tieto, että Suomi järjestäisi tänä vuonna PM-kisan.

Suomi järjestää PM-kisan vuonna 2016, Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlavuonna. Pahoittelemme virhettä.

Sukelluskuvauksen PM-kilpailut Pohjoismaiden mestaruuskilpailun järjestää tänä vuonna Tanska. Suomi menestyi hienosti viime vuonna, ja se toivottavasti innostaa kuvaajia osallistumaan kisaan sankoin joukoin!

Kilpailukuvat tulee toimittaa Tanskan sukellusliitolle 1.11. mennessä osoitteella uv-foto@mail.dk. Tänä vuonna teemasarjan E teema on ”Split Photo”.

Lue kilpailun säännöt ja tarkemmat ohjeet www.sukeltaja.fi > Materiaalit > Lajikohtaiset dokumentit > Sukelluskuvaus.

Kilpailukutsu Tanskan liiton sivuilla http://uvfoto.sportsdykning.dk/nm/nm-i-uv-foto-indkaldelse/

Rosoisen

kaunis Kuuba RohKEASTI KoKEILEmAAn vApAASUKELLUSTA | UppopALLonAISET KoLUmbIAAn | vETERAAnISUKELTAJA mATTI nURmInEn

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 VALO www.sukeltaja.fi Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Alex Nieminen aleksi.nieminen@sukeltaja.fi Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimitus Kumppania Oy Susanna Korkiatupa Pohjoisranta 11 D 28100 Pori puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@kumppania.fi Toimitusneuvosto Alex Nieminen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen Taitto Kirma Visual Anni Pitkänen

16

PEKKA TUURI

Kannen kuva Stig Gustavsson

40

Vakiot 6 TYRSKYT: Meksikossa valokuvaamassa,

Uppopallonaiset matkalla Kolumbiaan, Päijänne on the Rocks, Merietanan munia, Räpyläuintia, Seminaarien kevät, Järvien Suomi on upea kirja.

15 MITÄ KUULUU? Seurojen kuulumisia.

22 PERSOONA: Matti Nurminen on sukeltanut pitkään.

24 NORPAT: Joppirallissa seikkailtiin Isolla valliriutalla.

Taas sukelletaan seurassa!

32 KUVA-ALBUMI: Rupikonnan kurkistus.

34 PAREMMAKSI KUVAAJAKSI: Keinovaloa

kokeilemassa.

35 VARUSTEPALSTA: Tingi tai törsää snorkkelissa.

40 KAUDEN KOHDE: Dalskärin vedenalaiset

veistokset.

42 AJATTELEMISEN AIHETTA: Yli satavuotiaat

sotalaivanhylyt.

Päivitykset 16 BURMA on kaunis ja koskematon kokeneen

sukeltajan kohde.

26 PYÖRIÄISTEN esiintymistä on kartoitettu Itämeressä.

28 KARIBIAN parhaat vedet löytyvät Kuubasta.

36 SUKELLUSTAIDOT: Näin teet paritarkastuksen.

38 VAPAASUKELLUS on monipuolinen laji.

Kuvapankki iStockPhoto Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Paino Eura Print

SUKELTAJALIITTO RY Radiokatu, 00093 VALO puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Älä koskaan tingi paritarkastuksesta

JOUKO MOISALA

SARJAT:

Koe ja näe hurmaava Burma

38 MIKKO ANTTONEN

Sukelluskuvauksen Suomen mestaruus ratkotaan jälleen. Kilpailuun osallistuminen on oiva tapa saada palautetta omista kuvista/videoista ja tuoda hienoja vedenalaisia näkymiä esille koko sukeltajayhteisön iloksi. Kilpailu on avoin kaikille Sukeltajaliiton jäsenseurojen jäsenille ja Liiton henkilöjäsenille.

HEIDI STRENGELL

ja veteen!

Itämeren pyöriäinen

35

Simo Sukeltaja: Miten valitset sukelluskohteesi?

Menen, minne aika riittää.

Menen, minne rahat riittää.

20 % Menen, minne taidot riittää.

26 % Menen, missä koen ihan jotain uutta.

12 % Menen minne kaveritkin.

20 % 22 %

SEURAAVAKSI KYSYMME:

Mitä arvostat sukellustietokoneessa?

Vastaa Facebookissa!

Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

ISSN 1237-1688 Sukeltaja 2/2015 3

Pääkirjoitus

KUKA ANSAITSEE

Harrastuksen kehittäminen on yhteistyötä

KULTAA?

OSALLA SUKELTAJISTA harrastus jatkuu

Sukeltajaliitto täyttää 60 vuotta vuonna 2016.

Esitä juhlavuonna palkittavia.

Seuroilta toivotaan esityksiä Sukeltajaliiton kultaisen ansiomerkin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan ja urheilun ansiomerkkien saajiksi.

Esitykset 30.6.2015 mennessä. Katso tarkempi ohjeistus: www.sukeltaja.fi > Liitto > Huomionosoitukset.

Lisätietoja ansiomerkkityöryhmän puheenjohtajalta Jouko Laitiselta, jouko.laitinen@sukeltaja.fi.

Norppaohjaajan jatkokurssi tilauksesta Voit tilata norppaohjaajakurssin joko pelkästään omalle seurallesi tai alueesi seuroille yhteisesti.Yhden päivän kurssi maksaa 50 euroa/oppilas, ja 12 oppilaalla koko kurssin hinta on hieman edullisempi 500 euroa. Kurssin minimikoko on kuusi ja maksimi 12 oppilasta.Tätä isommille kursseille tarvitaan kaksi kouluttajaa. Hinta sisältää kouluttajan kuluineen; luentotila- ja uimahallimaksuista vastaa seura/seurat.

Kurssi sisältää seuran valitsemat teoriaosuudet ja käytännön osuudet.

Kurssin suhteen noudatetaan Sukeltajaliiton ilmoittautumis- ja peruutusehtoja.

Edelleen näkee sukelluksilla, että parin varustusta ei tunneta. Paritarkastus kuuluu jokaiseen sukellukseen ja joka sukeltajalle, myös kokeneille ja kouluttajille.

ympäri vuoden ja osalla se alkaa perinteisesti pääsiäisestä. Kaatialan louhoksella sukelsi pääsiäisenä paljon porukkaa eri harrastajapiireistä: monista eri seuroista, sukelluskeskuksista ja muista harrastajaryhmistä. Näissä vapaamuotoisissa tapahtumissa on hyvä henki ja yhteistyö pelaa sukellustaustasta riippumatta.

UUDET SUKELTAJAT suorittavat pian

VIIME AIKOINA on keskusteltu paljon

eri foorumeilla sukelluksen harrastajamäärien laskusta ja pohdittu keinoja sen korjaamiseen. Uusia tuulia sukellukseen on etsittävä sekä seuroissa että Liitossa.

Kaatialan pääsiäisviikonlopun kaltaiset tapahtumat ovat mahdollisuus luoda jotain uutta. Aina kun ihmiset kohtaavat vapaaehtoisesti harrastuksensa äärellä, syntyy keskustelua ja ideoita, joista monet johtavat konkreettiseen lopputulokseen – eri tahojen yhteistyöllä.

PARITARKASTUKSESTA ON puhuttu

paljon, ja siitä pitääkin puhua paljon.

Vapaamuotoisia sukellustapahtumia näkisi mielellään enemmänkin.

avovesiharjoituksensa ja pääsevät sukeltamaan itsenäisesti. Joissakin seuroissa on otettu käyttöön erinomainen adoptoi uusi sukeltaja -käytäntö, jossa vanhat konkarit ottavat tuoreita sukeltajia siipi(liivi)ensä suojiin. Siinä aloittelijan on hyvä hioa taitojaan ja aloitella sukeltajan uraansa turvallisesti. Peruskurssi ei tee valmista sukeltajaa vaan antaa valmiudet ryhtyä harjoittelemaan itsenäisesti. Tuoreen sukeltajan kannattaa osallistua ahkerasti myös seuran retkille ja tapahtumiin.

Turvallista sukelluskevättä,

JANI SANTALA

varapuheenjohtaja

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

Tilaukset ja tiedustelut heli.halava@sukeltaja.fi, p. 040 7641157.

OLLI LOISA tutkii työkseen pyöriäisiä.

Kouluttajaksi viikossa

Ilmoittaudu pian!

Rokualla järjestetään 6.–13.6. kaikki neljä laitesukelluskouluttajakoulutuksen moduulia viikon intensiivikurssina. Kurssi antaa valmiudet eritasoisten laitesukelluskurssien ja lähikouluttajakurssien vastuukouluttajan tehtäviin.

Kurssin hinta on 920 euroa, ja se sisältää opetuksen, materiaalin, majoituksen, ruokailut ja kurssin hyväksytysti läpäisseille CMAS M2 -kortin.

Hyväksytty läpäiseminen antaa myös valmiuden NAUI Scuba Instructor -luokituksen hakemiseen.

Tästä syntyvät kulut eivät sisälly hintaan.

Pääsyvaatimukset, lisätiedot ja ilmoittautuminen 10.5.2015 mennessä www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterin kautta.

Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään kahdeksan osallistujaa.

– Työskentelen projektipäällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa. Päätyönä on koko Itämeren laajuinen SAMBAH-pyöriäistutkimushanke, jossa olen Suomen osuuden koordinaattori. Myös muut työtehtäväni liittyvät veden laadun ja vesieliöstön seurantaan ja tutkimuksiin, hän kertoo.

Vesiluonto merkitsee Ollille paljon sekä työn että vapaa-ajan harrastusten vuoksi, ja veteen liittyvistä muistoista ovat painuneet mieleen erityisesti lapsuuden kalareissut.

– Viimeaikaisista kokemuksista mieleen ovat jääneet kohtaamiset merten jättiläisten, kuten sini- ja ryhävalaiden, kanssa eri puolilla maailmaa.

Olli puhuu painokkaasti puhtaan vesiluonnon puolesta.

Olli Loisa, Pöytyä – Vesistöt tarjoavat ihmiselle vielä paljon löytöretkeiltävää ja tutkittavaa niiden tarjoamien elintärkeiden resurssien ja virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien

lisäksi. Puhdas ja monimuotoinen ympäristö on ehdottomasti tarkan vaalimisen ja tehokkaiden suojelutoimenpiteiden arvoinen, eikä sen säilyttämistä tuleville eliösukupolville tule sivuuttaa ihmisen lyhyen aikavälin itsekkään hyödyntavoittelun vuoksi.

Vapaa-ajalla Olli hakeutuu mieluiten luontoon.

– Liikun luonnossa, Suomessa ja ulkomailla, tarkkaillen varsinkin lintuja ja merinisäkkäitä. Kotona aika kuluu parhaiten kuusivuotiaan tyttären kanssa puuhastellen, lueskellen ja pihatöissä.

Sukeltajille Olli lähettää terveisiä, että he ilmoittaisivat pyöriäishavaintonsa www.pyoriainen.fi-sivustolla. Itse hän ei sukella, ainakaan vielä…

Lue Ollin artikkeli Itämeren pyöriäistilanteesta sivulta 26.

SUKELTAJALIITTO RY Radiokatu, 00093 VALO puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi Sukeltaja 2/2015 5

Tyrskyt Tajma Ha, Sugar bowl. Mielettömät valonsäteet muuten pimeässä luolassa.

: ä t l ä ä h l y a o l Va Meksikon luolat

Nicte Ha on kuvankaunis paikka lumpeenlehtineen.

MISSÄ VOI OTTAA HENKEÄSALPAAVIMMAT SUKELLUSKUVAT? VALOKUVAAJAN PARATIISI SIJAITSEE MEKSIKON CENOTEILLA, MISSÄ VOI VANGITA TARUNOMAISIA VEDENALAISIA MAISEMIA. KUVAT JA TEKSTI PETTERI VILJAKAINEN MALLI MARKUS RIKALA

MEKSIKOSSA, muinaisella maya-intiaanien asuinalueella, on noin

3000 cenotea eli veden täyttämää kraaterimaista luolaa.Vesi on niissä kristallinkirkasta ja valo tunkeutuu kuin lasersäde ylhäältä luolan pimeyteen. Tästä syntyy maisema, joka tekee cenoteista houkuttelevia sukelluskuvauskohteita.

Käy myös näissä

MITEN TÄNNE PÄÄSEE?

kokoinen valoverho sisäänkäynnissä.

Hanki paikallinen opas, joka osaa kertoa minne mennä ja mihin aikaan päivästä, jotta saat haluamasi kuvat ja minimoit yleiseen säätämiseen ja kuvauspaikkojen etsimiseen kuluvan ajan. Itse käytin gosidemount.comin kouluttajista Christine Löewen palveluita, ja voin lämpimästi suositella häntä.

EL EDEN, CORAL – Mangrovejuurakoita ja

CHAC MOOL, KUKULKAN – Koko seinämän

niiden lomasta kuultavia valonsäteitä. Samasta cenotesta löytyy Little Joen sisäänkäynti (kuva vasemmalla).

THE PIT – Ehkä kuvatuin cenote.

Katso lisää kuvia: www.underwater.pictures.fi 6 Sukeltaja 2/2015

Sukeltaja 2/2015 7

Tyrskyt

Seuraa matkaamme ja kannusta meidät maailmanmestaruuteen!

Naisten uppopallomaajoukkue

Uppisnaiset kohti Kolumbiaa TÄNÄ KESÄNÄ TAPAHTUU SUURIA, KUN UPPOPALLON MM-KILPAILUT JÄRJESTETÄÄN KOLUMBIAN CALISSA 26.7.–1.8. EDELLISEN KERRAN KOLUMBIASSA KILPAILTIIN MM-MITALEISTA VUONNA 1995.

www.fundive.fi

Huhti-Toukokuun tarjoukset!

• Instagramissa: uppopallonaiset instagram.com/ uppopallonaiset/ • Facebookissa: Finland Women’s National Underwater Rugby Team www.facebook.com/uppopallonaiset • Blogi: vedenneidot.blogspot.fi/ • www.uppopallonaiset.fi Maajoukkueet etsivät myös yhteistyökumppaneita, jos kiinnostuit, ota yhteyttä.

TEKSTI JA KUVAT SIRPA TÖRRÖNEN

UPPOPALLON MM-KILPAILUT on järjestetty joka neljäs vuosi.

Vuoden 1995 jälkeen naisten maajoukkue on osallistunut kisoihin kahdesti.Vuonna 2007 Italian Barissa sijoituimme seitsemänneksi ja 2011 Helsingissä neljänneksi. Ensi kesänä tavoite on selvä: joukkue lähtee hakemaan maailmanmestaruutta, ei enempää, eikä yhtään vähempää.

TIE MITALEILLE ON KIVINEN

Tavoite on kova, mutta realistinen. Matka kesän kisoihin on kuitenkin ollut pitkä.Vuoden 1995 kisojen jälkeen naisten maajoukkuetoiminta koki notkahduksen ja pelaajamäärät ja menestys olivat heikkoa. Meistä pisimpään pelanneet ovat seisoneet maajoukkueen rivissä jo yli kymmenen vuotta ja muistamme ne ajat, kun Nor-

jaa vastaan tappioluvut olivat yli kahtakymmentä maalia ja kuinka vuonna 2005 juhlimme pelattuamme tasan Ruotsia vastaan.

Noista ajoista joukkue on kasvanut ja kehittynyt valtavasti.

Joukkueen järjestelmällinen kehittäminen alkoi 2007 MM-kisojen jälkeen, jolloin naisia ei muutamaan vuoteen nähty kansainvälisissä kisoissa. Palasimme kuvioihin Norjan PM-kisoissa 2010. Harjoittelu alkoi tuottaa tulosta, ja Barissa 2007 Norjaa vastaan pelattu 0 –17 tappio muuttui 2–2 tasapeliksi.Vuonna 2011 MM-kilpailuissa joukkue hävisi pronssimitalin Saksalle vain yhdellä maalilla, ja 2013 PMkilpailuista kotiin tuomisina oli hopeamitalit.

JOKAISELLA ON PAIKKANSA

Kovaa harjoittelua ja hyvää valmennusta on takana jo vuosia, mutta

kisoihin on vielä matkaa eikä työ ole ohi.Valmentajana on vuodesta 2007 toiminut Juhani Honkanen, jonka vaikutus kehitykseen on merkittävä. Joukkueen kehittymistä on edistänyt myös ydinjoukon pysyminen samana. Puolet joukkueesta on pelannut yhdessä jo vuodesta 2005. Tämän joukon rinnalle ja osaksi joukkuetta on vuosien varrella tullut uusia pelaajia, jotka ovat auttaneet koko joukkuetta kehittämään peliään nykyiselle tasolle.

He ovat tuoneet joukkueeseen lisää itsevarmuutta, energiaa ja asennetta. Kokonaisuutena naisten maajoukkue onkin tällä hetkellä hyvin yhtenäinen, mutta samalla todella värikäs porukka.

MM-kilpailuista löydät lisätietoa kisojen omilta sivuilta: fedecas.net/uwrworldchampionship/

Fun Dive Oy Huoltopalvelut yhtä lähellä kuin Siwa” Fun Dive Oy Huoltaa valtuutettuna huoltoliikkeenä Apeks,Aqualung, Mares, Cressi, Poseidon ja Dacor regulaattorit. Lähetä regulaattorisi Fun Dive Oy Maariank 8. 20100 Matkahuolto Turku. Palautamme sen takuuhuollettuna 10 arkipäivän kuluessa lähimpään Matkahuollon toimipisteeseen. MaalisHuhtikuussa palautus rahtivapaasti.

Regu+annostaja +octo huoltotyö 50€ varaosat laskutamme erikseen

Fun Dive Oy www.dive.fi 0400-740436

Maariankatu 8 Turku, avoinna ti - pe 14-18 la 10-14 8 Sukeltaja 2/2015

Tyrskyt TURVALLISUUSTIEDOTE

Kevään seminaarien antia

Koskee kaikkia SureLockTM II kumisia painotaskun kahvoja.

KULUNEENA KEVÄÄNÄ SUKELTAJALIITOLLA ON OLLUT USEAMPI TAPAHTUMA. VUOSI LÄHTI KÄYNTIIN

KALEVI TURKKA

SUKELLUSTURVALLISUUSSEMINAARILLA, JOKA PIDETTIIN HELSINGISSÄ 31.1. SEMINAARIIN OSALLISTUI NOIN 120 KUULIJAA. TEKSTI KRISTIINA KARILA

SEMINAARIN aluksi lääkäri ja DAN-kouluttaja Anne Räisänen-

Sokolowski kertoi kuulijoille sukeltajantaudin esiintyvyydestä ja taudin eri tavoista oireilla.

Kurt Kokko keskusrikospoliisin rikosteknisestä laboratoriosta valotti, mitä asioita viranomainen kuolemansyyntutkijana saa selville sukellusonnettomuuksista. Hänen mukaansa inhimillinen tekijä on useimmiten onnettomuuden taustalla – harvemmin laitevika.

Liiton turvallisuustyöryhmän vetäjä Matti Anttila kävi läpi vuoden aikana tapahtuneet seitsemän kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja mitä niistä voidaan oppia. Pintatyöskentelyn ja suunnittelun merkitystä tulisi korostaa tulevaisuudessa. Mikko Vikkula esitteli uudistuneen, sähköisen tapahtumaraporttilomakkeen, jonka toivotaan lisäävän raporttien tekemistä. Jouni Piispanen kertoi lopuksi, mitä onnettomuusanalyysin avulla voidaan saada selville ja summasi ajatuksensa yhteen lauseeseen: älä oleta – tarkista. Sukeltajaliiton blogissa sukeltaja.blogspot.fi on kattava selostus seminaarin luennoista.

ketin kuvaamisesta eri näkökulmista. Jaakko Ala-Hiiron vinkeillä pokkaristaan saa enemmän irti ja sukellusvideoista viihdyttävämpiä. Pekka Tuuri kertoi mitä kaikkea kuvattavaa Suomesta löytyy ja opasti myös kuvien jälkikäsittelyssä. Mikko Voipio puhui kuvien käytöstä ja muun muassa tekijänoikeuskysymyksistä. Stig Gustavsson ja Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja Julia Jänis keskustelivat reilun matkailun ja eettisen sukeltamisen periaatteista.

HYLKYSUKELLUSTA

Perinteinen Hylkysukellusseminaari Venemessujen yhteydessä 7.2. täyttyi jälleen viimeistä paikkaa myöten. Paikalla oli noin 400 kuulijaa, ja luentoja oli tarjolla runsas kattaus useista aiheista, muun muassa miten hylkyjä kuvataan, miten sotahylyillä sukelletaan, viimeisimmät sukellusvenelöydöt Itämerellä ja katsaus hylkyjen suojeluun.

Lisätietoa seminaarista sekä tilaisuus videotallenteena löytyy netistä: www.facebook.com/hylkysukellus

SUKELLUSMATKAILUA

Sukeltajafoorumi keräsi 7.3. Helsinkiin vajaa 30 osallistujaa kuulemaan sukellusmatkailun trendeistä. Puhumassa oli norjalainen PADIn edustaja Trond Skaare, jolla on pitkä kokemus alalta ja hyvä käsitys Suomen markkinoista. Puheenjohtaja Aleksi Nieminen kävi läpi sukellusharrastuksen nykytilannetta Suomenssa, ja varapuheenjohtaja Kari Savolainen esitteli sukellusmatkailukyselyn alustavia tuloksia. Nuorisovaliokunta piristi osallistujia ryhmätöillä, joissa esiteltiin omaa seuraa, jaettiin yhdistystietoutta ja sivuttiin myös vedenalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyviä asioita.

SUKELLUSKUVAUSTA

Sukelluskuvausseminaari järjestettiin 21.3. Helsingissä VALO-talolla nyt toisen kerran. Runsaat 20 osallistujaa saivat tuhdin tietopa-

400 metrin mitalistit: kultaa Carolin Haase (kesk.), hopeaa Terhi Ikonen (vas.) ja pronssia Margaux Loisel (oik.).

AquaLung pyytää palauttamaan vanhat SureLockTM II painotaskun kahvat. SureLockTM II on mekaaninen painonvapautussysteemi, mikä löytyy useimmista AquaLungin tasapainotusliiveistä aina vuoden 2009 malleista asti. Jos sinulla on alkuperäinen kahva tai korjattu kahva aikaisemmista palautuksista, AquaLung korvaa sen viimeisimmän generaation versiolla.

Turvallisuustiedote koskee seuraavia tuotteita: Painotasku 10 lb, tuotenro 42797 Painotasku 16 lb, tuotenro 42798 Painotasku 15 lb, tuotenro 42799

Räpyläuimarit onnistuivat World Cupissa RÄPYLÄUINNIN CMAS World Cup osakilpailu uitiin 20.–22.3. Bar-

celonassa. Osanottajia oli ennätysmäärä, 517 kilpailijaa 89 seurasta ja 21 maasta. Kaukaisimmat olivat tulleet Kolumbiasta asti. Suomesta oli mukana kahdeksan uimaria neljästä eri seurasta, kaksi maajoukkueuimaria ja muut ensikertalaisia World Cup -tasolla.

Puolet uimareista kilpaili aikuisten sarjoissa ja nuorimmat juniorisarjoissa.

Viime vuoden räpyläuimariksi valittu Terhi Ikonen sijoittui sekä 400 metrin että 800 metrin matkalla hopealle. Jälkimmäisellä matkalla Terhi kävi tiukan kilpailun Saksan Carolin Haasen kanssa häviten kullan vain 0,01 sekunnilla. Terhi paransi viime kesänä uimaansa 200 metrin Suomen ennätystä vajaat kolme sekuntia sijoittuen reilun 40:nen lajiin ilmoittautuneen joukosta sijalle 12.

Ville Kotikuusi sijoittui paraatilajissaan 50 metrin pariräpyläuinnissa 7. sijalle 50 osallistujan joukosta ja 100 metrin pariräpyläuinnissa hän oli 18. 40 lajiin ilmoittautuneen joukosta. Ensikertalaiset saivat hyvää kokemusta kansainvälisistä kisoista ja tulokset vastasivat odotuksia. Tästä on hyvä jatkaa kohti huippua.

AquaLung on huolissaan ed. mainittujen mallien kumikahvan kestävyydestä. Vika/ongelma voi esiintyä kumin murtumisena, katkeamisena tai repeytymisenä. Jos näin tapahtuu sukelluksen aikana, painotasku voi jäädä tasapainotusliivin sisälle jumiin. Koska mitään tällaista ei tietääksemme ole vielä tapahtunut, eikä vastaavia tapaturmia ole raportoitu, AquaLung uskoo, että tämä on turvallinen ja ennakoiva tapa välttää ongelma. Uuden generaation kahvamateriaalia on pidetty paljon kestävämpänä ja turvallisempana.

KALEVI TURKKA

ANNE KETTUNEN

Vanha kahva

Olemme tuoneet 10 vuotta NARDI KOMPRESSOREITA Suomeen Juhlavuoden tarjous!

ATLANTIC P 100 Cerella Oy on erikoistunut vedenalaisen valo- ja videokuvaajan tarpeisiin. Soita 09-621 3301, sovi aika ja tule tutustumaan tuotteisiimme Helsingin keskustassa. Osa tuotteistamme myös netissä. Lisätietoja www.cerella.fi

k u va a j a l l e

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Nauticam NLS Patima Sea & Sea TLC

2300€

Perusmalli, sis. alv

Cerella.fi

Divetech Compressors Rataskuja 1 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

Uusi kahva

Kuva. Vanha kahvan tunnistaa harmaasta kumiosasta.

Uuden generaation kahva on mustaa nailonia.

Kuluttajia pyydetään tuomaan painotaskut lähimmälle AquaLungin valtuuttamalle jälleenmyyjälle, missä kahvat tullaan vaihtamaan takuun alaisena. Tämä ei aiheuta lisäkustannuksia.

Lisätietoja: Tommi Ahonen / Ursuk Oy puh. 020 779 8850 www.ursuit.com

Tyrskyt Suomen vapaasukelluksen maajoukkueringin jäseniä tyytyväisenä loistavan kisan jälkeen.

Jäisiä ennätyksiä Päijänteellä

Kirja

KOLMENA aikaisempana vuonna Asikkala on the Rocks -nimellä järjes-

Naisten kokonaiskilpailun mitalistit vasemmalta 2.Veera López-Lehto Suomi, 1. Camilla Olsen Tanska, 3. Ilona Bardiseva Latvia.

MIKKEL BRANTH

tetty jääsukellustapahtuma sai tänä vuonna nimekseen Päijänne on the Rocks. Muita muutoksia oli tapahtumapaikan siirtyminen Pulkkilanharjulle idyllisen kesäravintola Reimarin edustalle, joka ystävällisesti palveli myös tapahtuman aikana. Myös entistä enemmän laitesukeltajia osallistui tapahtumaan, joten sukeltajia oli mukana noin 30. Erityisesti kiitos Ville Laineelle EW-Dive Oy:stä, Suunto Oy:lle ja hotelli Tallukalle järjestelyihin osallistumisesta ja onnistuneen tapahtuman luomisesta.

Se, mikä oli mukana edellisistä tapahtumista, oli sää. Jälleen kerran aurinko hymyili meille siniseltä taivaalta ja loi mitä parhaimmat olosuhteet ulkoiluun ja sukeltamiseen tummaan Päijänteen veteen läpikuultavan jääkannen alle. Tunnelma oli jälleen valloittava. Oliko sitten hyvä sää vai Johanna Nordbladin maailmanennätysyritys syynä siihen, että yleisöäkin ilmaantui mukavasti paikalle.

Oli heillä myös katsottavaa, sillä Johanna teki helpon näköisesti uuden maailmanennätyksen sukeltaen ilman pukua ja räpylöitä jään alla 50 metriä. Loistavaa, Johanna! Tätä hienoa suoritusta oli seuraamassa myös miesten vastaavan ennätyksen haltija Stig Severinsen, joka on ollut mukana tapahtumassa joka kerta. Tämän jälkeen tehtiin myös toinen, tosin epävirallinen, maailmanennätys, kun kolmehenkinen joukkue sukelsi 15 minuutissa jään alla yhteensä 650 metriä. Tällä kertaa varusteina olivat märkäpuvut ja räpylät. Joukkueessa sukelsivat Paula Hietanen, Lauri Aalto ja Antero Joki. Ensi vuonna uudestaan!

ANTERO JOKI

Johanna Nordblad tekee maailmanennätystä.

Naisten pituussukellus ilman räpylöitä (DNF) edessä Tanskan Anette Ottzen ja taustalle Suomen Veera López-Lehto ELINA MANNINEN

ELINA MANNINEN

Vapaasukelluksessa huipputuloksia PEKKA TUURI

VAPAASUKELLUKSEN allaslajien suomenmestaruuksista kilpail-

tiin maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Sukeltajaliiton Freediving Finnish Open 2015 -kilpailussa Mäkelänrinteen hallissa Helsingissä.

Kansainvälisen kilpailun 32 urheilijaa edustivat yhdeksää eri kansallisuutta ja 20 talkoolaista rakensivat tapahtumasta huikean elämyksen.

Suomen vapaasukelluksen taso on noussut vuosi vuodelta, ja taas nähtiin hienoja ensiesiintymisiä kisoissa. Bothnia Gulf Divers -82 -seuran Kristian Mäki-Jussila sukelsi ensimmäisessä SMkisassaan ilman räpylöitä (DNF) 161 m ja lajin suomenmestariksi.

Hämeenlinnan Sukeltajien Henri Kynsilehto oli myöskin kisojen ensikertalainen ja sijoittui hengenpidätyksessä (STA) toiseksi ajalla 6 min 41 s. Kokonaisuudessaan kilpailun tulokset olivat maailman kärjessä. Lähes joka lajissa sekä naisten että miesten sarjoissa tu-

12 Sukeltaja 2/2015

lokset olivat tämän vuoden maailman rankingin kärjessä tai lähellä.

Kolmen lajin yhteispisteissä Cetuksen Mikko Niemeläinen oli Suomen paras miesten sarjassa ja kansainvälisen sarjan voittaja.

Suomen paras naisten sarjassa oli Kouvolan Vesikoiden Veera López-Lehto ja kansainvälisen sarjan voittaja Tanskan Camilla Olsen. Kisassa rikottiin myös kaksi kansallista ennätystä, kun Tanskan Anette Ottzen sukelsi räpylällä (DYN) 184 m ja Viron Erki Enkvist sukelsi ilman räpylöitä (DNF) 127 m.

Mäkelänrinne oli täydellinen paikka kisalle, ja kisa keräsikin paljon kiitoksia kilpailijoilta.Tapahtuma oli myös hyvää mainosta Sukeltajaliiton hakemukselle vuoden 2016 MM-kisaisännyydestä. Kiitos tapahtumasta kuuluu kaikille talkoolaisille, kilpailijoille, ja kiitos myös Ursuitille tapahtuman tukemisesta.

MIKKO ANTTONEN

Painekammio kansalle enää TYKSissä PAINEKAMMIOHOITOA antanut Medioxygen Oy Helsingissä on lo-

pettamassa toimintansa lähiaikoina. Jatkossa painekammiohoitoa sukeltajantautiin voi saada Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS). Jos epäilee sukeltajantautia, voi kiireettömässä tapauksessa ottaa yhteyttä TYKSin teho-osastoon p. 02 313 1950. Upinniemessä, Kuopion pelastusopistolla ja Oulun pelastuslaitoksella sijaitsevat painekammiot ovat pääasiassa vain viranomaisten omassa käytössä.

Jään, veden ja kiven maisemat SUOMALAINEN MAISEMA -kirjasarja juhlistaa

satavuotiasta itsenäistä Suomea. Sarjan ensimmäinen osa on Järvien Suomi -kirja. Seuraavat kirjat tulevat olemaan Saaristo, Lappi ja vuonna 2017, itsenäisyyden juhlavuonna, julkaistava Juhlakirja.

Ensimmäinen osa, Järvien Suomi, tuo jo mieleen jotakin juhlavaa ja tuulahduksen luonnosta, joka esittäytyy lähes myyttisenä. Kirja esittelee yksityiskohtaisesti suomalaisen järvimaiseman synnyn viime jääkausien mahtavista mullistuksista lähtien aina nykyaikaan asti. Sukellusta kirja ei käsittele, mutta siitä voi saada vinkkejä sopivista kohteista, kuten jyrkistä seinämistä. Retkeilyn kannalta kirja on loistava ja antaa hyvän kokonaiskuvan eeppisimmistä suomalaista kohteista, jyhkeistä kallioista, linnavuorista ja kalliomaalauksista.

Kokonaiskuvaan kuuluvat myös järvet kulkuväylinä ja niiden käyttö asutuksen ja teollisuuden tarpeisiin sekä tietenkin kalastus. Kirjan loppuosa käsittelee järviluonnonsuojelua, mistä voi saada hieman liiankin ruusuisen kuvan seurattuaan juuri mediassa Talvivaaran vesienkäsittelyongelmia.

Tekstit ovat radion luontoäänen Veikko Neuvosen, ja kirjassa on parinkymmenen Suomen huippuluontokuvaajan, kuten Benjam Pöntisen ja Seppo Pölläsen, tuoreita kuvia.

Kirja sisältää suomen- ja englanninkieliset osiot, ja sen kehtaa antaa ulkomaalaiselle sukeltajalle käyntikortiksi suomalaiseen luontoon.

PASI MANNERKOSKI

Sukeltaja 2/2015 13

Tyrskyt

Räpyläuinti tutuksi leirillä

ESSI KESKINEN

14 Sukeltaja 2/2015

PERTTU PAAPPASEN ARKISTO

ESSI KESKINEN

sanne tapahtuu?

Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

misleirin Kuusankoskella 13.–15.3. Mukana oli kymmenkunta pääasiassa kouvolalaista nuorta ja norppaa. Mukana oli myös maajoukkueuimareita mallina leiriläisille ja samalla viimeistelemässä kuntoaan Barcelonan World Cup -kilpailuun. Lisäksi mukana oli yksi valmentaja tutustumassa lajiin.

Leirillä tutustuttiin teoriassa ja käytännössä lajin varusteisiin, sääntöihin ja uintityyleihin. Allasharjoituksia oli neljä kahden tunnin jaksoa. Lisäksi saatiin ADT:n valistusta antidopingtyöhön ja -testeihin.

Leiri oli varsin onnistunut ja oppilaat tyytyväisiä. Seuraava leiri järjestettäneen jo ensi syksynä.

Järjestelyistä vastasi Marja-Liisa Kotikuusi ja koulutuksesta valiokunnan valmennustiimi päävastuullisena Antero Hammar.

Laita viestiä

KALEVI TURKKA

KIEHKURAISET ”MERIRUUSUT”, joita sukeltaja mo-

kristiina.karil

a@sukeltaja

.fi

KIMMO KORJA

nesti näkee pohjan tuntumassa, ovat merietanoiden (nudibranchien) eli vapaakiduskotiloiden munanauhoja.

Nauhat koostuvat pienistä kapseleista, joissa jokaisessa on yhdestä muutamaan kymmeneen munaa. Kapselit on liitetty toisiinsa hyytelömäisellä aineella, joka suojaa munakoteloita ja pitää ne tiukasti yhdessä.

Suurin osa eri lajien munanauhoista on kiehkuralla vastapäivään. Merietana alkaa erittää nauhaa kiehkuran keskeltä ja liikkuu vastapäivään heiluttelemalla päätään edestakaisin. Munakapselit ja niitä yhdistävä lima erittyvät pään takana sijaitsevasta genitaaliuurteesta. Pään edestakaisen liikkeen arvellaan liimaavan munanauhan tiukasti kovaan pintaan, esimerkiksi kallioon tai kovapintaiselle levälle. Ei ole tiedossa, käyttävätkö merietanat jotakin erityistä liimaa kiinnittääkseen munanauhan vai toimiiko munakapseleita suojaava hyytelömäinen lima vain tehokkaana liimana.

Merietanat ovat kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja. Sekä koiraan että naaraan sukuelimet sijaitsevat etanan oikealla kyljellä. Paritellessa kumpikin sijoittuu niin, että voi siirtää oman spermansa parittelukumppaniin. Munat kehittyvät lämpötilasta ja lajista riippuen viikosta muutamaan viikkoon munakapseleiden sisällä ja kehittyvät samalla pieniksi veliger-toukiksi, joilla on läpikuultava mikroskooppisen pieni kuori selässään.

Toukat kuoriutuvat joko ruskuaispussin kera, jolloin ne yleensä käyvät läpi muodonmuutoksen, menettävät kuorensa ja asettuvat elämään aikuisen merietanan elämää suhteellisen lähelle kuoriutumispaikastaan, tai ilman ruskuaispussia, jolloin uivat toukat pystyvät leviämään kauemmas syömällä planktonia. Jotkut lajit tuottavat vuodenajasta riippuen joko ruskuaispussillisia toukkia tai ruokailevia planktisia toukkia.

Vapaakiduskotiloita elää kaikissa maailman merissä, mutta erityisesti tropiikin ja subtropiikin lämpimissä vesissä. Suomesta löytyy liuskamerietana, pikkuruinen vaaleanruskea merietana.

LOHJAN URHEILUSUKELTAJAT RY sai vuo-

MITÄ teidän seuras-

RÄPYLÄUINTIVALIOKUNTA järjesti lajista kiinnostuneille tutustu-

Hauskat meriruusut

Uusi puheenjohtaja lohjalaisille

Meduusa voitti kisan KYSYIMME edellisessä Sukeltaja-

lehdessä mielipidettänne lehden kansista vuosilta 2013–14. Kyselyyn saatiin 111 vastausta.Voittajaksi nousi kansi numero 6, jota äänesti parhaaksi 23 % vastaajista.

Vastaajien kesken arvottiin luonnonystävän toivepaketti, eli Sukeltajan vesiluonto -kirja ja lajintunnistuskorttikansio sekä sukeltajan tuotepalkinto. Luontopaketti lähtee Outi Nummelle Helsinkiin ja tuotepalkinto Ari Ihalaiselle Joutsenoon. Onnittelut ja kiitokset kaikille vastaajille!

den alusta uuden puheenjohtajan, kun Perttu Paappanen aloitti tehtävässä. Oman monipuolisen sukeltamisen lisäksi hän ryhtyy luotsaamaan noin sadan jäsenen seuraa apunaan aktiivinen hallitus. Tuoreella puheenjohtajalla on selkeä visio siitä, mihin seuraa tulisi viedä lähivuosina.

– Turvallisuus on seuramme teemana tänä vuonna, ja pyrimme järjestämään aiheesta luennon sekä rescue- ja ensiapukurssin keväällä.

Lisäksi otamme teeman huomioon kaikessa toiminnassamme. Toinen tärkeä asia on seuramme koko jäsenistön huomioiminen. Tilanne on varmaan joka seurassa samankaltainen: osa on aktiivisia jäseniä ja osa niitä hiljaisempia. Pyrimme järjestämään preppausta luentojen ja allasharjoitusten muodossa, jotta myös harvemmin sukeltavat rohkaistuisivat osallistumaan seuramme sukellusretkille. Niin, eikä retkillä aina edes tarvitse sukeltaa: merellä olo on muutenkin virkistävää hyvässä seurassa! hän sanoo.

Klupi-ilta Tampereella TAPIO SALAKARI

Kala

Mitä kuuluu?

Sukellusta messuilla TURUN MERI Kutsuu + Outdoor -messuilla 13.–15.3. oli

myös sukellus hyvin esillä. Sukellusseurat Aboa Aqunauts ja Saaristomeren Sukeltajat sekä Turun NMKY:n sukellusjaosto esittelivät messuvieraille toimintaansa ja sukellusharrastuksen mahdollisuuksia Turun seudulla.

TAMPE

REEN Urh eilusukeltajat tivät 12.3. ”k järjeslupi-illan” su keltajille. Illan aiheena oli su keltaminen ja parityöskentely seka tiimeissä. Ko uluttaja Jani Santala kerto i noin 30 ku ulijalle, mitä tulee ottaa hu omioon esim erkiksi paritarkastukses sa ja ongelm atilanteiden ratkaisemises sa, kun sukellu spari sukeltaa erilaisilla laitekokoonp anoilla. Etenkin paritarkas tus herätti ru nsaasti keskustelua. Tam pereen Urhei lusukeltajat on järjestäny t teemailtoja noin kerran kuussa jo us ean vuoden ajan.

Sukeltaja 2/2015 15

Burman vedet koskemattomat

Burma on yksi maailman sulkeutuneimpia valtioita.

Merenelävät eivät kuitenkaan rajoja tunnusta, ja sukellusturistinkin on yllättävän helppo päästä tutustumaan Burman vesiin, joita eivät liiat turistit ole ehtineet pilata.

TEKSTI JA KUVAT PEKKA TUURI

SY Diva Andaman on tyylikäs alus.

16 Sukeltaja 2/2015

Sukeltaja 2/2015 17

Voimakkaat virtaukset ruokkivat pehmytkorallit loistoon.

Helposti matkalle

Merihevoset viihtyvät vain suojaisilla riutoilla.

NYKYMATKAILIJA pääsee Merguin saaristoon kätevästi sukellustukialusten matkassa. Lähtö tapahtuu Thaimaan puolelta Ranongista, Khao Lakista tai Phuketista.

Pikkubussimatka, noin kuusi tuntia Phuketista Ranongiin, kannattaa, sillä aikaa säästyy paljon. Alus hoitaa rajamuodollisuudet, ja Kawthaungin rajakaupungissa alukseen nousee myös burmalainen opas.Viisumi- ja luonnonpuistomaksu on kallis, 200 dollaria. Tuon summan maksaa kuitenkin mielellään tietäessään pääsevänsä alueelle, jolla ei muita sukellusaluksia tule näkemään.

Muutamat, yleensä Thaimaassa lähinnä Similanille matkoja tekevät sukellustukialukset käyvät myös silloin tällöin Burmassa. Matkojen pituudet vaihtelevat viidestä kymmeneen päivään. Moniin matkoihin yhdistyy sukeltamista myös Thaimaan puolella erityisesti Richelieu Rock -nimisellä huippupaikalla.

Ainakin seuraavat alukset käyvät Burmassa: SY Diva Andaman MV Giamani MV Andaman Queen MV Dolphin Queen MV Panunee MY Raja Laut

BURMAN, viralliselta nimeltään Myanmarin, läntinen Merguin saa-

risto koostuu noin 800 saaresta, joista suurin osa on asumattomia.

Saaristo on niin kaukana kaikesta, että James Bond -elokuvassa Pallosalama rikollisjärjestö SPECTRE vaati pudottamaan 100 miljoonan punnan lunnaat juuri Merguin saaristoon. Tosin pituus- ja leveysasteet (20N, 60E) menivät muutaman tuhannen kilometrin verran pieleen, mutta olkoon se elokuvantekijän taiteilijanvapautta.

SUKELTAJAPORUKAN KOHDEVALINTA

Seitsemän hengen sukeltajaporukkamme halusi lähteä sukellusreissulle, mutta minne mennä? Aika monta paikkaa oli tullut jo nähtyä itse kullakin. Paikan pitäisi olla useimmille uusi, mutta samalla turvallinen ja tasokas niin aluksen kuin sukeltamisenkin suhteen.

Burma valikoitui juuri näillä kriteereillä.

Itse olin hyvin tyytyväinen. Olin käynyt Burmassa vuonna 2000, ja reissu oli jäänyt vahvasti mieleen. Hetulavalasta ei kovin usein pääse näkemään sukeltaessa veden alla, ja sellainen, arvatenkin lahtivalas, ui vastaan Burma Bankseilla. Ennen kaikkea mieleen oli jäänyt Shark Cave, pieni ja hämärä onkalo, jonka pohjalla pötkötti monta viiksihaita, samalla kun keihäsrauskut uivat valkoisen korallisoran päällä ympäriinsä ja harmaat riuttahait partioivat onkalon ulkopuolella kanjonissa. Kevyesti Top 10 -sukellus. Ovatkohan noiden kavereiden jälkeläiset vielä siellä samassa kolossa?

18 Sukeltaja 2/2015

UPEA SY DIVA ANDAMAN

Sukelluspaikoilla virtaa useimmiten. Monilla seinämillä aallot vellovat edestakaisin, mikä voi tehdä jonkun merisairaaksi.

MUTKIA MATKAAN

Kun kohde oli päätetty, oli aika varata matka. Puolisuomalainen MV Bluestar valikoitui alukseksi, ja olimme juuri tekemässä varauksen, kun kuulimme Thaimaasta suru-uutisen. Bluestar oli syttynyt palamaan ja uponnut Burman vesillä. Uskomatonta ja traagista. Onneksi turmassa ei kukaan loukkaantunut. Mikä neuvoksi?

Nopeat kyselyt muille aluksille. SY Diva Andamanin omistaja Yannick Mazy lupasi ohjata aluksensa Similanilta Burmaan toivottuna viikkona, kunhan saisimme vähintään kuusi lähtijää. Ja mehän saimme, alta aikayksikön! Hinta oli kalliimmasta päästä, mutta toisaalta aluskin oli kuvien perusteella upea.

Phuketissa meidät vastaanotti Arto Koivunen, iloinen ja positiivinen sukelluskouluttaja, joka tuntee nuoresta iästään huolimatta sekä sukeltamisen että thaimaalaisen yhteiskunnan salat. Ja onpa hän tehnyt reppumatkankin Burmaan. Arto kertoi, että laivan omistaja Yannick tulisi mukaan reissulle. Sepä harvinaista, yleensä omistajat pysyvät visusti kuivalla maalla toimistoissaan. Työteliäs Yannick hioi ja lakkasi koko matkan ajan aluksen puuosia!

Itse alus, SY Diva Andaman, on puinen 35-metrinen moottoripurjehtija. Tilaa oli yllin kyllin sekä 14 asiakkaalle että samalle määrälle miehistöä. Palvelu aluksella oli miellyttävää ja ensiluokkaista, mutta ei kuitenkaan tuppautuvaa. Säiliöventtiilin sai avata ihan itse, jos ja kun halusi. Kaksi komeaa mastoa purjeineen odottivat sopivaa tuulta, mutta valitettavasti matkan aikana purjeet eivät kuitenkaan kertaakaan nousseet.

KOKENEEN KOHDE

Burma sopii hieman kokeneemmalle sukeltajalle. Sukelluspaikoilla virtaa useimmiten ja joskus kovaakin. Monilla seinämillä aallot aiheuttavat edestakaista vellomista, joka tekee herkemmät merisairaiksi.

Itse saaret ovat yleensä korkeita ja niiden seinämät lähes pystysuoria. Seinäsukellusten ystävät nauttivat näistä sukelluskohteista.

Virtausten ansiosta seinillä kasvaa runsaasti koralleja.

Epätodellinen painoton olo Burma Bankseillä.

Välimatkat ovat pitkiä, joten useimmiten sukelluspäivä tarjosi kolme sukellusta. Yösukelluksista oli pulaa, sillä iltaisin siirtymätaipaleet piti aloittaa aikaisin ja käytännössä alus oli ajossa joka yö.

SHARK CAVE

Tämä sukelluspaikka kulkee myös nimellä Three Islets. Shark Cave on 20-metrinen pieni tunneli, mutta todellinen huippupaikka on toisaalla. Saarten välissä sijaitsee mahtava kanjoni, jonka seinämät ovat pystysuorat. Vesi velloo kanjonissa pienelläkin aallokolla ja kuljettaa sukeltajaa edestakaisin. Kanjonin perällä, 17 metrin syvyydessä, on pohjalla reikä, joka johtaa onkaloon. Juuri tuossa onkalossa näin edellisellä matkalla kymmenkunta viiksihaita ja keihäsrauskuja. Katon reiästä valo lankeaa juuri sopivasti onkaloon luoden mystisen tunnelman. Valoa kajastaa myös onkalon toiselta puolelta raoista, ja tunkemalla pääsee onkalon läpi kallion toiselle puolelle.

Intoni kasvaa, kun kuvittelen, kuinka edellisellä kerralla ottamatta jääneet kuvat korvaan nyt korkojen kanssa. Arto Koivunen varoittelee, että viime aikoina haita ei ole juuri näkynyt. Saan mennä onkaloon ensimmäisenä. Pieni valontuikahdus lampulla onkaloon ja todellakin: tyhjää täynnä, ei haita, ei rauskuja. Pettyneenä pujahdan kuitenkin onkaloon, jossa vellova vesi heittelee minua kolme metriä edestakaisin. Mies kyllä kestäisi, mutta Sukeltaja 2/2015 19

Koiras suojelee rakastaan myös sukeltajalta.

kamerakalustoa pitää varjella, joten pujahdan katosta takaisin kanjonin puolelle. Muut toki uivat onkaloon ja sieltä ahtautuen läpi kallioseinän toiselle puolelle. Hieno sukellus, mutta ei sellainen, mitä olin toivonut.

BURMA BANKS

Toisena päivänä kuulemme, että sää on sopiva Burma Banksillä käyntiä varten. Nuo tarunhohtoiset pinaakkelit sijaitsevat 200 kilometriä rannikosta länteen, joten niillä käydään hyvin harvoin.

Hohtokin on osittain kadonnut, sillä haiden määrä vähentyi jo 1990-luvulla huomattavasti.

Pinaakkeleja on kuusi, ja ne ovat pyöreäharjaisia laajoja alueita.

Korkein kohta sijaitsee 15 metriä veden pinnan alapuolella, joten aavalla merellä ei maata näy. Vedessä näkyvyys on kohdallaan, noin 40 metriä. Virtaustakin on, mutta ei liikaa. Nyt silmät auki, sillä nämä seudut ovat kuuluisia erityisesti hopeaevähaista, (silvertip shark). Näen yhden pienen hain kaukana, siinä kaikki. Muutkin isot otukset jäävät näkemättä. Sukellusopas Darren palaa alukselle haivalokuvan kanssa. Alamme kiistellä siitä, onko kuvan hai hopeaevähai vai valkopilkkahai, (oceanic whitetip shark). Kiista päättyy ratkaisemattomana, mutta kyllä se omasta mielestäni hopeaevä oli!

Toisella sukelluksella ei näy lainkaan haita. Riutat ja korallinpäät olivat toki oikein hienoja loistavassa näkyvyydessä.

MUITA KOHTEITA

Candy Canyon, Black Rock, North ja South Twin sekä Western Rocky ovat kaikki aivan loistavia sukelluspaikkoja. Candy Canyon on täynnä värikkäitä pehmytkoralleja kaikissa sateenkaaren väreissä. Black Rock taas burmalaisittain tyypillinen korkea pieni saari, jossa on pystysuorat seinämät.

Kaikki nämä kohteet ovat saariston länsilaidalla, mahdollisimman kaukana rannikosta. Se on hyvä, sillä lähempänä rannikkoa vesi on vihreämpää ja näkyvyys huonompi.

20 Sukeltaja 2/2015

Silti minua jäi kaivelemaan haiden puute. Ovatkohan nekin päätyneet soppakulhoon?

SEEPIOIDEN LEMMENLEIKIT

Matkamme ajoittuu marraskuuhun, jolloin seepioiden lemmenleikit ovat parhaimmillaan. Seepioilla on uskomaton kyky vaihtaa väriä sekunnin murto-osassa mielenliikkeiden mukaan. Eräällä jyrkällä rinteellä pääsen todistamaan upeaa rakkausnäytelmää. Isokokoinen koiras vartioi naarastaan hyvin mustasukkaisesti. Kolme muuta koirasta ovat jatkuvasti lähietäisyydellä samalla, kun dominoiva koiras kiehnää rakkaansa vieressä tätä aina välillä lonkeroillaan suojellen.

Seepioiden värit vaihtuvat samalla, kun pienemmät koiraat yrittävät päästä lähemmäksi. Muutamaan otteeseen pariskunta asettuu vastakkain lonkerot yhdessä parittelua varten. Parittelun aikana värit vaihtuvat taajaan.

OMAA TILAA JA RAUHAA

Retkemme onnistui mainiosti. Parempaa palvelua on vaikea löytää, saimme oman rauhan ilman yhdenkään toisen aluksen läsnäoloa koko aikana. Säät ja näkyvyydet suosivat, riutat olivat iskemättömässä kunnossa, ja monet sukellukset tapahtuivat hienoilla seinämillä. Porukkammekin tuli hyvin juttuun keskenään ja muiden sukeltajien kanssa.

Silti kaivelemaan jäi haiden puute. Erityisesti, kun lähdin matkaan kiiluvin silmin muistellessani vuoden 2000 matkan haita, rauskuja ja valasta. Mieltä jäi kalvamaan ajatus, että joskohan nuokin eläimet – tai niiden evät – ovat päätyneet soppakulhoon. Yksi matka ei mitään todista, mutta en tuosta ajatuksesta eroonkaan pääse.

Sukeltaja 2/2015 21

Persoona / Matti Nurminen, 72 / Espoo

Sukeltaminen

on kuin lentämistä LÄHES 800 SUKELLUSTA,YLI 600 SUKELLUSTUNTIA MAHTUVAT KUUTEENTOISTA SUKELLUSPÄIVÄKIRJAAN. MATTI NURMINEN AIKOO SUKELTAA VIELÄ NIIN PITKÄÄN KUIN TERVEYTTÄ PIISAA. INNOKKAAN HARRASTAJAN SUKELTAJANURAAN LIITTYY MONTA TARINAA.

TEKSTI JA KUVA SUSANNA KORKIATUPA

MISSÄ SUKELSIT ENSIMMÄISEN KERRAN?

Snorkkelilla ja maskilla aloitin jo pikkupoikana 50-luvun puolivälissä.

Olen kotoisin Kuhmosta, ja siellä snorklasimme pienellä poikaporukalla, jonka kanssa myös myöhemmin perustimme Kuhmon ilmailukerhon. Lentäminen lähtee siis jo sieltä.

Laitteilla sukelsin ensimmäisen kerran keväällä 1978, kun osallistuin Sub Aqua Club Barracudan sukelluskurssille. Sukelluskokemusta hankin koko seuraavan kesän Suomessa.

on suosikkipaikkojani. Egyptiläiset ovat onneksi pitäneet hyvää huolta merestään. Se on alueena ainutlaatuinen.

MIKÄ ON KAIKKIEN AIKOJEN MIELENKIINTOISIN KOHDE?

Olen sukeltanut paljon Punaisellamerellä, mutta olen käynyt monta kertaa myös Trukin laguunilla, jossa japanilaisilla oli suuri laivastotukikohta II maailmansodan aikana. Se on todella hieno paikka, yksi suosikkikohteitani. Trukin laguunista on tähän mennessä löytynyt 45 hylkyä, joista olen käynyt 38:ssa.

MITEN AKTIIVINEN SUKELLUSHARRASTAMISESI ALKOI?

Kurssin jälkeen Barracuda kutsui minut jäsenekseen. Muutaman vuoden jäsenyyden jälkeen minut saatiin ylipuhutuksi seuran puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuuttani jatkuikin sitten 18 vuotta, kunnes totesin, että nyt on aika antaa pesti jo seuraavalle. Kuulun myös Finnairin Sukeltajiin, ja lisäksi olen sukeltanut paljon Sukeltajat ry:n kanssa.

Sukellan myös Ilmailumuseon sukellusryhmässä. Etsimme lentokoneen hylkyjä. Olemme nostaneetkin yhden hävittäjän Porin edustalta, vuonna 1999. Se on mielenkiintoista, mutta ei mitenkään helppoa puuhaa. Hylkyjä etsitään viistokaikuluotaimen avulla ja tarkistussukelluksia täytyy tietysti tehdä aina, jos joku mielenkiintoinen kaiku löytyy. Melko raakaa työtä se on, enimmäkseen kylmässä viimassa veneellä operointia. Etsiminen onkin viime vuosina jäänyt omalla kohdallani vähemmälle.

MINKÄ VERRAN SUKELLAT NYKYÄÄN?

Kun jäin eläkkeelle, olin sukeltanut noin 200 tuntia. Sitten harrastus pääsi vasta kunnolla vauhtiin. Itse asiassa jäin hieman aiemmin eläkkeelle, koska ajattelin, etten ollut vielä sukeltanut tarpeeksi. Kotimaassakin sukellan edelleen, mutta lämpimät, kirkkaat vedet houkuttelevat nykyään enemmän.Vuosittain teen sukellusmatkoja etelään, tarkoitus on taas syksyllä mennä kenties Filippiineille.

MINKÄ SUKELLUKSEN MUISTAT AINA?

Sukelsimme El Gounassa.Yhtäkkiä paikalle tuli delfiiniparvi.Yksi delfiineistä tuli suoraan minua kohti ja alkoi uida rinnallani. Hetken päästä se pysähtyi ja nousi pystyyn. Minäkin nousin pystyyn. Delfiini avasi suunsa, ja minä avasin kämmeneni. Hetken aikaa seisoimme vedessä vastakkain, minkä jälkeen palasimme vaakatasoon ja matka jatkui vielä tovin rinnakkain. Se oli ainutlaatuinen kokemus.

MINKÄLAINEN OLI ENSIMMÄINEN SUKELLUSKOKEMUKSESI ULKOMAILLA?

KENEN KANSSA MIELUITEN SUKELLAT?

Ihan ensimmäistä kertaa kävimme Sharm El Sheikissä 1978 Barracudan porukalla. Silloin siellä oli aika vähän muita sukeltajia. Kaikki oli koskematonta. Sukelluskeskuksia taisi olla vain yksi. Sukellukset tehtiin rannalta käsin.Välineet olivat hyvin yksinkertaiset verrattuna nykypäivään: märkkäri, puukko, räpylät, maski, painot, snorkkeli, laite selässä, kello ja syvyysmittari. Mitä vähemmän varusteita on, sitä hienompaa sukeltaminen on. Punainenmeri, etenkin Egyptin puoli

Olen jo noin 15 vuotta sukeltanut usein vakioparini, Antti Kohosen, kanssa. Hän on minua parikymmentä vuotta nuorempi. Antin kanssa on helppo sukeltaa, ja hän on äärimmäisen luotettava. Olemme välillä vitsailleet siitä, milloin maltan lopettaa sukeltamisen. Kerran sanoin hänelle, että tämä on viimeinen sukelluspäiväkirja, jonka hankin. Sen jälkeen olen kuitenkin saanut täyteen vielä kolme sukelluspäiväkirjaa – tähän mennessä.

22 Sukeltaja 2/2015

Joko tai?

TAIVAALLA VAI VEDEN ALLA?

Taivaalla. Koska olen lentäjä.

LAITTEILLA VAI ILMAN?

Laitteilla. Snorklaus ei ole minun juttuni kuitenkaan.

TALVI VAI KESÄ?

Kesä. Ei tässä iässä viitsi enää hirveästi palella.

SAFARI VAI SPONTAANISUUS?

Mieluiten spontaanisti ja rennosti. Ei liikaa sukelluksia yhdelle päivälle.

ISTOCKPHOTO

PEKKA TUURI

Vesieäyltäyiyn!

IEMI

r e d n U n DThoe w Great Barrier Reef

SARI KOUVUN

KAROLIIN A JANKI

esitt

Hei, olen Reetta Rupikonna!

SEIKKAILUN ISOLLA VALLIRIUTALLA! TEKSTI SARI KOIVUNIEMI

YLITORNION Midnight Divers ry on järjestänyt jo 1980-luvulta lähtien

oman norpparallin, Joppirallin, jonne on kutsuttu norppia pohjoisen seuroista. Tänä vuonna 15.2. järjestetyn rallin teemana oli Down Under – Great Barrier Reef. Rallissa seikkailtiin siis Australian tunnelmissa Isolla Valliriutalla.

SUKELLA SEURASSA -TAPAHTUMA 1.4.–15.5. on suunnattu

TEKSTI ESSI KESKINEN

OLEN REETTA RUPIKONNA. En siis ole sam-

makko, vaikka jotkut kutsuvatkin minua rupisammakoksi tai korpisammakoksi, vaan konnaeläin. Näytän toki kovasti sammakolta, mutta takajalkani ovat paljon lyhyemmät kuin sammakoilla, ja sen takia en juuri hypikään vaan lähinnä ryömin paikasta toiseen.

Minulla on paljon vihollisia tässä maailmassa. Siilit, käärmeet ja monet petolinnut tykkäävät syödä meitä rupikonnia, mutta on minulla yksi puolustautumiskeinokin. Nimeni mukaisesti ihoni on rupimaisten nystyröiden peitossa. Niiden joukosta ja erityisesti pääni takaosan isoista korvallisrauhasista pystyn nimittäin erittämään maitomaista myrkkyä, joka ärsyttää limakalvoja. Eipä tule naapurin Musti ottamaan minua suuhunsa toista kertaa!

Pahinta vihollistani eli autoja vastaan myrkyllisestä ihosta ei ole kuitenkaan mitään iloa. Autoilijoiden ja pyöräilijöiden pitäisi varoa meitä

JOPPIRALLISSA NORPAT SAIVAT KOKEA HUIKEAN

Taas sukelletaan seurassa!

rupikonnia, kun keväällä heräämme horroksesta ja kömmimme kohti tuttua kutulampea, jossa itsekin olemme nuijapäinä uiskennelleet.

En tykkää suorasta auringonpaisteesta, koska herkkä ihoni kuivuu. Silmänikin ovat paremmin tottuneet hämärään, joten piileskelen päivät jossakin varjoisassa ja kosteassa kolossa metsässä, niityllä tai vaikkapa puutarhassa ja ryömin sitten iltahämärissä tuttuja polkuja pitkin syömään. Ruuaksi minulle käyvät mitkä tahansa herkulliset toukat, madot ja hyönteiset, joita löytyy maanrajasta. Mihinkään kiipeilyhommiin minä en ryhdy.

Jos saan rauhassa elää rupikonnan hitaanpuoleista elämää, asua hyväksi katsomallani samalla alueella koko ikäni ilman häirintää, talvehtia horroksessa kaikessa rauhassa maakolossa tai jonkin vesistön pohjalla, saatan elää tosi vanhaksi.Vanhin rupikonna on kuulemma elänyt eläintarhassa 58-vuotiaaksi!

ensisijaisesti seuran lapsille ja nuorille, mutta kaikki ovat tervetulleita seikkailuun iästä riippumatta.

Kun seura lähtee mukaan Sukella Seurassa -tapahtumaan, se saa valmiit kuvitetut rastitehtävät ja järjestämisohjeet sekä Sukeltaja-tuotteen ja kunniakirjan jokaiselle osallistujalle.Valmiiden ohjeiden avulla on helppo järjestää oma Sukella Seurassa -tapahtuma tai tehdä se yhteistyössä toisen seuran kanssa. Mukaan ilmoittautunut seura osallistuu myös arvontoihin.

Lue lisää ja tilaa osallistujapaketit www.sukeltaja. fi etusivun banneria klikkaamalla.

Teema oli lapsille uusi ja jännittävä. Aboriginaalien hengiltä suojaavat taikarannekkeet ja Ulurun pyhältä vuorelta lasku loivat taianomaista tunnelmaa. Isolla Valliriutalla väijyvät eläimet, kuten vasarahai, lisko, alligaattori, delfiini, vesihämähäkit ja -käärmeet, olivat yllättävän uskottavia. Ihminen on kuitenkin valliriutan pahin uhka. Kuinka paljon muovia tai koralleja rikkovia tekoja riutta kestää?

LUKITTU AARREARKKU

Rallissa ajettiin vedenalaisella skootterilla, pelastettiin kilpikonnia ja ratkaistiin ryhävalaan vartioiman aarrearkun lukon numerokoodi. Ja lopuksi: mikä riemu, kun lukko aarrearkussa aukesi ja sai muiston rallista.

Joka kerta, kun palkinnoksi saatu muumilusikka kilahtaa kaakaomukiin, palaa mieleen uskomaton seikkailu Isolla Valliriutalla!

24 Sukeltaja 2/2015

KAROLIIN A JANKI

MIKÄ ON RIUTAN PAHIN UHKA?

– Lapset nauttivat silminnähden kokemastaan. Siitä tulee vain niin hyvä mieli, iloitsee Sari Koivuniemi.

Rallin suunnitteli norppavastaava Sari Koivuniemi. Rallin kuvaus ja tehtävät ovat luettavissa norppaohjaajien sivulla Sukeltajaliiton verkkosivulla. Käy tutustumassa! Lisäohjeita saat sari.koivuniemi@ylitornio.fi.

KAUKAJÄRVI OPEN

Osallistu Tule kuvaamaan-kilpailuun Tampereen Kaukajärvellä 13.6.2015.

Ilmoittautumiset 7.6.2015 mennessä.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja http://www.taursu.fi/kaukajarviopen/2015

HOSSAN SUKELLUSLEIRI 28.6.–3.7.2015 Tule sukeltamaan kirkkaisiin vesiin Suomussalmen Hossaan Leirin ohjelmassa mm.

• Vedenalaisia puutöitä • Taitorataa • Suunnistusta • Nostoja • Etsintää Leirin hinta on 425 € (sis. sukellukset, majoitus, ruokailut) Lisätietoja 050 9192 405/ Heli Raittinen Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.sukellus-hossa.fi Facebook /Hossan sukellusleiri

Sukeltaja 5/2014 25

Pyöriäisen esiintymiskartta: = runsaasti pyöriäisiä = vähän pyöriäisiä Pallot ilmaisevat akustisten seurantalaitteiden sijainnin: = pyöriäishavaintoja

KARTTA: SAMBAH-HANKE

= ei havaintoja

Pyöriäisen esiintymistä kartoitettiin SAMBAH-hankkeessa kaikuluotausäänten perusteella.

kertoo hyvin se, että esimerkiksi valokuvia Suomen vesiltä elävinä tavatuista pyöriäisistä ei ole saatu.

UUTTA TUTKIMUSTIETOA

Itämeressäkin

SOLVIN ZANKL

on valaita

ITÄMERELLÄ AIEMMIN RUNSAANA ESIINTYNEEN PYÖRIÄISEN KANNAN KOKO ON ENÄÄ MUUTAMIA SATOJA YKSILÖITÄ.

UUSIMMAT TUTKIMUSMENETELMÄT AUTTAVAT LAJIN SEURANNASSA JA SUOJELUSSA. TARKEMMAN TIEDON AVULLA SUOJELU ON TEHOKKAAMPAA, JA PYÖRIÄINEN VOI TULEVAISUUDESSAKIN OLLA OSA ITÄMEREN AINUTLAATUISTA MERILUONTOA. TEKSTI OLLI LOISA, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

sesti esiintyvä valaslaji. Se esiintyy yleisenä ja runsaana pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla ja viileillä merialueilla. Kokonaislukumäärästä ei ole tarkempaa tietoa, mutta niitä arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti vähintään noin 700 000 yksilöä. Tyypillistä elinympäristöä pyöriäiselle ovat matalat, yleensä alle 60 metriä syvät rannikkovedet ja vuonot. Tärkeintä ravintoa ovat pienikokoiset kalat, kuten esimerkiksi pienet turskat, sillikalat, tuulenkalat ja tokot, joita pyöriäinen saalistaa käyttäen apunaan tuottamiaan korkeataajuuksisia kaikuluotausääniä.

Itämerellä kanta oli runsas vielä 1900-luvun alkupuolelle asti.

Merkittävimpiä vähenemiseen vaikuttaneita syitä olivat voimakas metsästys ja ympäristömyrkkyjen kuten PCB:n aiheuttamat lisääntymisongelmat. Myös 1930- ja 1940-lukujen kovien jäätalvien on arvioitu vaikuttaneen heikentyneeseen kantaan. Nykyisin 26 Sukeltaja 2/2015

Itämeren populaatio on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Suomessa laji luokitellaan alueellisesti hävinneeksi, koska varmoja viimeaikaisia havaintoja lisääntymisestä ei vesialueeltamme ole. Nykyisin suurimpina uhkina pyöriäisen selviytymiselle pidetään kalastuksen sivusaaliiksi jäämistä, ympäristömyrkkyjä sekä meriliikenteen ja merenalaisen melun lisääntymistä.

Ilmoita havaintosi VESILLÄ liikkujien havainnot ovat tärkeitä pyöriäisen

VAATIMATON JA UJO

Pyöriäinen on suhteellisen hankala havaita. Laji on kooltaan pieni: noin 1,5 metrin pituinen ja 50–60 kilon painoinen. Se on käyttäytymiseltään melko huomaamaton. Moniin delfiinilajeihin verrattuna pyöriäinen on ihmistä kohtaan ”ujompi” eikä usein seuraile aluksia tai hyppele kokonaan ilmaan. Pienikin merenkäynti vaikeuttaa havaitsemista entisestään. Tyypillisimmin pyöriäinen havaitaan rullaavasta pintakäynnistään, jonka

Pyöriäisen tyypillinen pintakäynti: pinnassa näkyy tummanharmaata selkää, jonka keskiosassa pieni kolmiomainen selkäevä.

OLLI LOISA

PYÖRIÄINEN (Phocoena phocoena) on ainoa Itämeressä vakitui-

aikana keskellä selkää sijaitseva pieni kolmiomainen selkäevä on näkyvissä. Eläimen päätä ja pyrstöä sen sijaan pääsee näkemään harvemmin. Pintakäyntien välillä pyöriäinen sukeltaa yleensä muutamien minuuttien ajaksi ja voi siirtyä sukelluksen aikana pitkänkin matkan. Tyynellä säällä ja tarpeeksi läheltä kuuluu myös tunnusomainen puhaltava hengitysääni. Hengityssuihku on harvoin selkeästi näkyvä. Lajia tavataan useimmiten yksinään tai muutaman yksilön pienissä ryhmissä. Vaikka pyöriäinen on lähialueen ainoa säännöllinen valaslaji, tottumattomalle varma tunnistus voi kuitenkin tuottaa ongelmia. Epäilyjä pyöriäisestä tai muista valaslajeista ovat tuottaneet ainakin hylkeet, isot kalat ja vedenalaiset kivet. Hyvin nähtynä se on kuitenkin kohtuullisen helppo tunnistaa.

Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2001 kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä yleisöltä havainnot pyöriäisestä Suomen vesialueilla. Havaintoja on kertynyt vuosittain yhdestä parhaimmillaan pariin kymmeneen yksilöön. Lajin hankalasta havainnoinnista

Vaikea havaittavuus tekee myös lajin tutkimuksesta ja kantojen seurannasta haastavaa. Alueilla, joilla valaita on runsaammin, eläinmääriä seurataan yleisimmin linjalaskentoina vesi- ja ilma-aluksia käyttäen. Itämeren eläintiheys on niin matala, että nämä menetelmät eivät sovi kannanseurantaan tänne. Uusimmat tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin tuoneet täysin uutta tietoa pyöriäisen esiintymisestä ja määristä Itämerellä. Pyöriäisen kaikuluotausäänien tallentamista vedenalaisilla kuuntelulaitteilla hyödyntänyt SAMBAH-hanke kartoitti pyöriäisen esiintymistä koko Itämeren alueella vuosina 2011– 2013. Gotlannin eteläpuoliselta Midsjöbankenin avomerimatalikkoalueelta löydettiin aiemmin tuntematon tärkeä esiintymisalue.

Kerätyn aineiston perusteella tehty Itämeren pyöriäisen kanta-arvio on noin 450 yksilöä. Tarkempi esiintymistieto auttaa suojelun kohdentamisessa oikeille alueille ja oikeina aikoina, jolloin toimenpiteistä saadaan myös suurin hyöty. Laji on aiemmin tiedettyä huomattavasti säännöllisempi myös pohjoisella Itämerellä ja Suomenkin vesillä. Suomen alueen äänihavainnot tehtiin lounaiselta avomerialueelta kylmän veden aikaan marras-huhtikuussa. Yleisöhavainnot sen sijaan ovat pääosin kesäaikaan saaristo- ja rannikkoalueilta, eli missä ja milloin ihmisiä eniten vesillä liikkuu.

esiintymisen seurannassa. Mikäli olet havainnut tai olet tietoinen jonkun muun havaitsemasta pyöriäisestä, se tulisi ilmoittaa ympäristöministeriön koordinoimaan seurantaan.

Olemme kiinnostuneita myös vanhemmista havainnoista.

Havainnon voi ilmoittaa täyttämällä havaintolomakkeen osoitteessa www.pyoriainen.fi.

Sukeltaja 2/2015 27

Sikojenlahdella päästään sukelluskohteille suoraan rannalta.

Havannan autokannasta yllättävän suuri osuus on 50–60-luvuilta.

Cuba Por revolucion siempre VALLANKUMOUKSEN PUOLESTA, AINA. LAUSAHDUS ELÄÄ YHÄ NYKYPÄIVÄN KUUBASSA KÄSINKOSKETELTAVANA. KUUBA ON KIEHTOVA YHDISTELMÄ ELÄVÄÄ VALLANKUMOUSTA, ENTISAJAN ELÄMÄNMUOTOA JA LETKEÄÄ KARIBIALAISTA MEININKIÄ.

TEKSTI JA KUVAT MINNA, STIG JA KRISTIAN GUSTAVSSON

SIKOJENLAHTI tuli tunnetuksi amerikkalaisten avustaman vasta-

vallankumouksellisen kuubalaisjoukkion maihinnoususta vuonna 1959. Nykyisin Sikojenlahdelle nousevat maihin vain sukeltajat.

Lahdella on koralliriutta, joka jatkuu koko lahden rantaviivaa pitkin. Sukelluskeskukset sijaitsevat pohjukassa olevassa Playa Largassa ja itäpuolella lahdensuussa olevassa Playa Gironissa.

Länsipuolella on suuri luonnonsuojelualue Zapata, jossa ei asutusta ole juuri ollenkaan. Pieni asukasmäärä ja teollisuuden ja viljelyksen vähäisyys antaa edellytykset kuuluisalle näkyvyydelle, joka on 30–50 metriä.

KARIBIAN PARASTA

Sukeltaminen Kuubassa on Karibian alueen parhaimmistoa. Vedet ovat kirkkaita ja korallit sekä kalakannat rikkaita ja luonnon28 Sukeltaja 2/2015

tilaisia. Sikojenlahdella sukelletaan rannalta käsin, ja kohteet sopivat myös aloittelijoille. Aamupäivän aikana tehdään kaksi sukellusta ja keskukselle palataan kahteen mennessä. Koralliriutta

Kuuban vedet ovat Karibian parhaimmistoa.

Korallit ovat luonnontilaisia ja kalakannat rikkaita.

Sukeltaja 2/2015 29

Kuubassa korallit ovat ehjiä ja elinvoimaisia.

Leijonakaloja on runsaasti Sikojenlahdella.

Kuuban rantaelämä on hieno yhdistelmä musiikkia, rommia ja hauskanpitoa.

alkaa noin 50 metrin päässä rannasta. Riutta laskeutuu välillä jyrkästikin 70–100 metriin. Koralliriutta muodostaa lukuisia kanjoneita ja pieniä luolia. Hylkyjä on siellä täällä. Korallit ovat koskemattomia ja värikkäitä, ja pieniä kaloja on paljon.

Toiminta Playa Gironin sukelluskeskuksessa on ammattitaitoista. Sukelluslaitteet ja välineet ovat hyvässä kunnossa. Sukeltaminen on myös edullista. Yksi sukellus maksaa 25 CUC (1 CUC=1 USD). Jos tekee viisi sukellusta, saa yhden ilmaiseksi. Kannattaa siis kysyä tarjousta. Alueella on myös mahdollista sukeltaa luonnonluolissa, joskin loppuvuodesta 2014 luolasukellus oli väliaikaisesti kielletty.

MAJOITUSTA KUUBALAISISSA KODEISSA

Playa Gironissa on hotelli, mutta omatoimisen matkailijan on helppo löytää majapaikakseen edullinen Casa Particular, majoitus kuubalaisessa kodissa. Casa-majoitus sisältää huoneen, jossa yleensä on oma kylpyhuone, sänky, jääkaappi, ilmastoin30 Sukeltaja 2/2015

ti ja tuuletin. Myös terassi on usein käytössä. Isännät ovat kiinnostuneista vieraistaan ja keskustelevat mielellään heidän kanssaan. Casoissa majoittuminen on eettistä matkailua, joka tuo hyvinvointia suoraan paikallisille ilman välikäsiä. Oiva majoituspaikka Casa de Jose y Lucy sijaitsee keskellä Gironin kylää.

Sukellusbussi lähtee casan vierestä aamuisin sukelluskeskukseen.

Sukelluskeskuksessa pakataan varusteet kyytiin, ja matkataan joka päivä eri sukelluskohteeseen.

HYVÄ TIETÄÄ

Playa Gironissa on ravintoloita, joiden ruokalistalla on kalaa, merenelävää, kanaa, possua ja krokotiiliä. Isäntäväki tekee illallisen mielellään vierailleen ja veloittaa siitä hieman vähemmän kuin ravintolat. Molemmissa ruoka on hyvää ja riittävää. Playa Gironin keskustassa on hyvä baari, josta saa kelvollisia pizzoja. Yleisin kulkuneuvo Playa Gironissa on hevoskärryt, ja myös vanhoja amerikanrautoja on liikenteessä koko ajan. Kylä on pie-

ni, joten kävellen pääsee joka paikkaan. Välillä on hauska ottaa alleen polkupyörätaksi: kuunnella musiikkia suhteettoman suurista kaiuttimista ja lepuuttaa jalkojaan kuumasta pölyisestä tiestä.

Espanjan kielen osaamisesta ja alkeistakin on hyötyä Kuubassa, sillä englantia ei puhuta yleisesti. Internetiin on vaikea päästä: hotelleissa se maksaa ja on hidas eikä internetkahviloita juuri ole. Maa on turvallinen turisteille, vaikka matkailija saattaakin kohdata jineteron, vedättäjän, joka kertoo tarinoita saadakseen sinut ostamaan jotain tai antamaan hänelle rahaa.

LOPUKSI MERENRANTAAN

Kun kuubalaisesta ystävällisyydestä, ihmisläheisyydestä, odottamisesta, neuvottelemisesta ja kuumuudesta alkaa saada tarpeekseen, voi loppuloman viettää vaikka Varaderossa merenrantahotellissa. Yleinen käytäntö hotelleissa on all inclusive -täysihoitoranneke, jolla saa kaiken mitä tarvitsee: ruoat ja

juomat, rantapyyhkeet ja -tuolin sekä puuduttavan iltaohjelman drinkkeineen. Kiehtova Havanna kuuluu luonnollisesti kaikkien Kuuban matkailijoiden vierailuohjelmaan.

Tarpeellinen internetlinkki Kuuban matkaajalle on www.casaparticularcuba.org. Sivustolta löytyy tarkempia tietoja ja kontakteja Casa Particular -majoituksesta kiinnostuneille.

Toiminta sukelluskeskuksessa on ammattitaitoista ja laitteet ovat hyvässä kunnossa.

Sukeltaja 2/2015 31

Kuva-albumi Ylösnousemus ARI NIEMINEN

Konnamainen kurkistus KUVA on otettu Sastamalan Ahvenjärvellä 23.4.2014.

Paikka löytyi sattumalta, kun edellisenä päivänä olin ilman sukellusvarusteita menossa Sastamalassa sijaitsevalle Pääjärvelle. Sitä oli kuvailtu kirkasvetiseksi, ja halusin mennä katsomaan, millaiselta järvi näyttää pinnalta katsoen ja millainen veteenmenomahdollisuus siellä on. Sattumalta osuinkin ensin eri paikkaan Ahvenjärvelle, ja huomasin rupikonnia rantavedessä.

Päätin seuraavana päivänä ottaa sukellusvarusteet mukaan ja mennä kokeilemaan, josko rupikonnien kuvailu onnistuisi. Tämä siitäkin huolimatta, että omistan vain märkäpuvun. Kuvausinto voitti kuitenkin tiedossa olevan kylmyyden.

Veden lämpötila oli tuolloin viiden asteen paikkeilla ja ulkolämpötila noin kahdeksan astetta, plussalla sentään.

Muistan olleeni melkoisen jäätävässä kohmeessa, kun nousin vedestä. Tällä sukelluksella käytin ensimmäistä kertaa ulkoista salamaa, joten kameran ja salaman asetusten etsiminen oli haasteellista. Järven pohja oli myös hyvin pöllyävää, mikä asetti haastetta, mutta toisaalta se on mielestäni juuri tämän kuvan olennainen osa.

32 Sukeltaja 2/2015

Sukeltaja 2/2015 33

KUVAAJAKSI

Tingi – Törsää / Varusteet

Keinovaloa

sukelluskuvaukseen

Snorkkeleissa on eroja ERI MALLIT EROAVAT TOISISTAAN LÄHINNÄ SIINÄ, ONKO NIISSÄ TYHJENNYSVENTTIILIÄ VAI EI. KUN VALITSET SNORKKELIA, KIINNITÄ HUOMIOTA SIIHEN, ETTEI PUTKI OLE LIIAN PITKÄ. TURHAN PITKÄÄ PUTKEA VOI OLLA HANKALA TYHJENTÄÄ.

PAREMMAKSI

SNORKKELIN VOI MYÖS KATKAISTA KÄYTTÄJÄLLE SOPIVAN MITTAISEKSI. OIKEALLA TEKNIIKALLA VENTTIILITTÖMÄNKIN VALON HALLINTA ON KESKEINEN OSA KUVAUSTOIMINTAA. SUKELLUSKUVAAJALLE AURINKO TARJOAA RIITTÄVÄSTI LUONNONVALOA MUUTAMAN METRIN SYVYYTEEN SAAKKA. LISÄVALAISTUKSELLE ON SIIS USEIMMITEN TARVETTA. TEKSTI JA KUVA JAAKKO ALA-HIIRO

VALLITSEVAA VALOA täyden-

tämään voi hankkia erillisen salaman tai jatkuvaa valoa tuottavan kuvausvalaisimen.

Valokuvaajalle salama antaa tehokkaasti valoa parin millisekunnin ajan kuvaa kohden.

Videota kuvaavalle sukeltajalle riittävän tehokkaat kuvausvalaisimet ovat edellytys syvempien kohteiden kunnolliseen taltiointiin.

KOKEILUSSA UK AQUALITE PRO DUO LIGHTNING KIT

Pääsin kokeilemaan Underwater Kineticsin valmistamaa kahden valaisimen ja kamerajalustan kokoonpanoa. Jalusta soveltuu sekä action- että kompaktikameroille. Valaisimista toinen on asennettu kiinteästi aivan kameran oikealle puolelle. Toinen on kameran vasemmalla puolella olevassa kahvassa. Valaisimen etäisyyttä voi säätää korkeussuunnassa. Se on myös mahdollista irrottaa ja antaa sukellusparin käyttöön esimerkiksi kuvauskohteen yläpuolelta tehtävää valaisua varten.

TEKNISIÄ TIETOJA

Kokeilemani kokoonpanon yhden valaisimen valon määräksi ilmoitetaan 600 lumenia. Tehoa voi pudottaa puoleen, neljäsosaan tai

kuudesosaan. Paloaikaa luvataan täydellä teholla 1,3 tuntia. Kuudesosan teholla valon määrä on 120 lumenia ja paloaika vastaavasti 9 tuntia.

Valaisukulma on 90 astetta ja värilämpötila 5000 kelviniä. Pienikokoisen valaisimen virtalähteenä toimii litiumioniakku. Pakkauksessa toimitetaan kaksi akkua valaisinta kohden, jolloin sukelluksen aikana toinen voi olla latauksessa usb-liittimen tai 230 V:n muuntajan kautta.

Hyvää ja huonoa PLUSSAT

• sopivan kokoinen, soveltuu hyvin matkailukäyttöön • kaksi akkua MIINUKSET

• valaisinten suuntaamisen rajallisuus • lähemmän valaisimen sijainti voi aiheuttaa kuvaan sirontaa Katso video kokeilusta Sukeltajaliiton YouTube-kanavalta.

Tingi: Seacsub Z Grande ALLE kymmenellä eurolla saa jo

perussnorkkelin. Seacsubin Z-sarjassa on useampi vaihtoehto, joissa suukappale on pääsääntöisesti silikonia ja putki polyeteeniä.

Konstailematon karvalakkimalli, joka sopii monenlaiseen käyttöön. Hinnat vaihtelevat eri jälleenmyyjillä viidestä yhdeksään euroon.

• Eri malleja • Huokea hinta • Sopii kaikille

alkaen

5€

KÄYTTÖKOKEMUKSIA

Kuvasin kokeilun aikana pääasiassa videota sekä GoProlla että kompaktikameralla. Valaisimien 90 asteen valaisukulma kattoi hyvin kompaktikameran kuva-alan, ja valon määrä oli kauttaaltaan tasainen. Valaisutehoa oli riittävästi parin metrin etäisyydelle.

Parhaimmillaan UK Aqualite Pro -valaisimet ovat päivänvalon ja keinovalon sekavalotilanteessa, jossa valaisinten tehtävänä on tuoda tasoitusvaloa ja palauttaa värit kuva-alan varjoisampiin kohtiin.

Valaisimet kokeilua varten lahjoitti UK:n maahantuoja ja jälleenmyyjä Nordic trail. www.nordictrail.fi

Kahden valaisimen ja jalustan kokoonpano toimii hyvin.

34 Sukeltaja 1/2015 2/2015

SNORKKELIN TYHJENNYS ON HELPPOA.VASTAAVIA MALLEJA ON SAATAVILLA KAIKILTA VALMISTAJILTA.

Valaisin ja kamerajalusta käytössä.

Törsää: Seascub 360 Dry SEASCUBIN 360 Dry -mallissa

on sivussa tyhjennysventtiili, joten pintauinnissa se voi olla helpompi tyhjentää kuin perusmalli.

Roiskesuoja estää enimmän veden pääsyn putkeen esimerkiksi aallokossa. Tässä mallissa on myös muotoiltu suukappale.

• Tyhjennysventtiili • Roiskesuoja • Sopii pintauintiin

noin

40 €

Sukeltaja 2/2015 35

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Paritarkastus on tärkeää myös siksi, että vaaratilanteissa osattaisiin toimia oikein.

Paritar kistus: tee näin MASKI. Tarkista esimerkiksi, että maskin reuna on

asianmukaisesti.

PULLOVENTTIILIT. Tarkista, että pulloventtiilit ovat

auki.

PULLON kiinnitys. Katso, että pullo on asianmukaisesti

kiinnitetty.

LETKUT. Tarkasta letkujen reititys.

TASAPAINOTUSLIIVI. Katso, että liivi on asianmukaisesti

päällä ja selvitä, miten se irrotetaan mahdollisessa pelastustilanteessa.

KUIVAPUKU. Katso täyttö- ja tyhjennysventtiilien tyyppi

Kaasunjakotilanteessa parin tulee tietää, missä vara-annostin on ja miten se otetaan käyttöön.Tätä harjoitellaan peruskursseilla.

ja toiminta.

ANNOSTIMET ja pullopaine. Koehengitä annostimet ja

SEPPO RINTA-KAUPPILA

Paritarkastus voi pelastaa PARITARKASTUS ON ÄÄRIMMÄISEN TÄRKEÄÄ, EIKÄ SITÄ PIDÄ MISSÄÄN OLOSUHTEISSA LAIMINLYÖDÄ.VAIKKA SUKELLUS TUNTUISI

katso samalla painemittaria. Jos neula liikkuu, ovat pullot kiinni tai melkein kiinni. Tarkasta myös, että pullopaine on riittävä ja vara-annostin on käytettävissä.

PAINOVYÖ. Katso, onko parilla painovyö ja että se on

esteettä irrotettavissa.

MUUT VARUSTEET. Puukko, valaisin ja sen mahdollisen

johdon reititys, räpylät ja niin edelleen. Ilmavuodot tarkastetaan ennen laskeutumista esimerkiksi kolmen metrin syvyydessä.

KUINKA RUTIININOMAISELTA TAHANSA, TARKISTAKAA SILTI. PAREMPI VARA, KUIN VAHINKO, SANOO VANHA SANANLASKUKIN. TEKSTI HARRI NIEMINEN, LAITESUKELLUS- JA TURVALLISUUSVALIOKUNTA

SUKELLUSTURVALLISUUSSEMINAARISSA 31.1. selvisi, että monel-

ta vaaratilanteelta ja sukellusonnettomuudelta olisi vältytty, jos paritarkastus olisi tehty asianmukaisesti. Ongelmia on viety mukaan sukellukselle pinnalta: puvun ja/tai liivin letkuja on ollut irti, pulloventtiilejä on ollut kiinni, pullot ovat olleet tyhjiä tai vajaita jo sukelluksen alkaessa ja muita vastaavia virheitä on sattunut.

Paritarkastus tehdään, jotta ongelmatilanteita ei syntyisi ja jos syntyy, niin niistä selviäminen olisi mahdollista. Paritarkastuksella pyritään takaamaan sekä oma että parin turvallisuus. Siinä varmistetaan, että varustus on silmämääräisen arvion mukaan kunnossa ja käytettävissä. Siinä varmistetaan myös, että jos sukelluksella joudutaan turvautumaan parin varusteisiin esimerkiksi kaasunjakotilanteessa, tiedetään missä varuste on, miten se toimii ja miten se on käytettävissä.

36 Sukeltaja 2/2015

PARITARKASTUS ON KAIKKIEN JUTTU

Paritarkastus ei ole vain aloittelevien ja kokemattomien sukellusharrastajien juttu. Sen merkitys korostuu sukellusten muuttuessa vaativammiksi harrastuksen etenemisen myötä. Esimerkiksi kun siirrytään suoranoususukelluksista etappisukelluksiin, ongelmia pitää pystyä ratkaisemaan veden alla. Myös sekatiimeissä sukellettaessa parin varusteiden tuntemus korostuu. Kun parilla on erilaiset varustekokoonpanot, on paritarkastuksen ohella tärkeää käydä läpi, miten kyseisellä varustuksella toimitaan erikoistilanteissa, esimerkkinä vaikkapa kaasunjako rebreather-sukeltajan kanssa.

LUO MUISTISÄÄNTÖJÄ JA MIETI MIKSI

Luo muistisääntöjä paritarkastukseen ja mieti, miksi jotakin tehdään. Se helpottaa kokonaisuuden hallitsemista. Tarkastele pari-

tarkastusta kokonaisuutena: mitä vaiheita se sisältää ja miksi.

Pohdi, missä järjestyksessä vaiheet suoritetaan ja miksi järjestyksen on syytä olla juuri tämä. Mieti, miksi yksittäinen paritarkastuksen vaihe on tärkeä ja mihin asioihin vaiheessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

Paritarkastus tehdään täydessä sukellusvarustuksessa juuri ennen sukelluksen aloittamista. Tämä siitä syystä, että siinä kohtaa yleensä ei enää mikään asia varustuksessa muutu. Paritarkastus tehdään kaikille sukeltajille – myös mukana oleville kouluttajille. Kerro tarkastuksen aikana ääneen, mitä teet ja olet havainnut. Paritarkastus suoritetaan ylhäältä alas edeten.

Jos paritarkastuksen yhteydessä havaitaan jotain, mikä voi vaarantaa sukellusturvallisuuden, tulee asia hoitaa kuntoon ennen sukellusta tai jättää sukeltaminen toiseen kertaan.

Tapahtumaraportti

Kohtalokas köyden irrotus SUKELLUSKOHTEENA oli ulkomailla rahtilaivan hylky

ulkona valtamerellä. Syvyys hylyllä on noin 50 metriä, ja aallonkorkeus oli reilun metrin. Merivirta oli erittäin voimakas pinnasta pohjaan saakka, ja näkyvyys pohjalla oli yli kymmenen metriä. Sukellusonnettomuuden uhri oli ulkomaalainen noin 40-vuotias kokenut sukeltaja, joka työskenteli sukelluskeskuksessa.

Ensimmäinen sukellus oli ongelmaton. Sukeltaja käytti paineilmaa tunnin mittaisella sukelluksellaan, jonka hän teki yksin.Varustuksena hänellä oli pienehköt tuplapullot ja kuivapuku. Kaksi muuta sukeltajaa, jotka olivat keskuksen asiakkaina, sukelsivat parina. He käyttivät trimiksiä 2,5 tunnin sukelluksellaan.

Sukelluksen jälkeen oli tarkoitus palata rantaan, mutta väliaikaisesti ankkuroidun poijun köysi oli takertunut hylkyyn.Veneen kapteeni, joka oli myös sukelluskeskuksen työntekijä, pyysi sukeltajia irrottamaan köyden. Asiakkaana ollut sukelluspari totesi, ettei heillä ollut jäljellä riittävästi kaasua tehtävään.

Sukelluskeskuksen työntekijä lähti irrottamaan köyttä yksin jäljellä olevalla kaasullaan. Kapteeni ohjeisti sukeltajaa, että hänen tulee katkaista köysi 20 m syvyydessä, jos se ei irtoa hylystä. Kapteeni ilmoitti sukelluksen maksimisyvyydeksi 20 metriä ja kestoksi 10 minuuttia. Sukelluksen aikana vene ei ollut kiinni poijussa. Sukeltaja ei palannut sukellukselta määräajassa.

Vene ajettiin poijulle, ja asiakkaana olleista sukeltajista toinen sukelsi poijuköyttä alas, lopulta pohjalle saakka. Hän paikansi uhrin kuolleena läheltä poijuköyden ankkuria. Sukeltajan kaasu loppui kuitenkin pohjalla, eikä hän kyennyt nostamaan uhria välittömästi. Hätänousuun ajautunut sukeltaja pääsi poijuköyttä pitkin lähes pintaan. Sukeltajan pari oli tuonut jäljellä olevat, lähes tyhjät dekompressiokaasusäiliöt poijuköydelle, jota pitkin ne laskettiin 5 metrin syvyyteen sukeltajan luo. Säiliöiden avulla sukeltaja kykeni tekemään dekompressiota hieman yli 30 minuuttia. Pintautumisen jälkeen tai myöhemminkään ei ilmaantunut sukeltajantaudin oireita, joten kammiohoidolta vältyttiin. Sukellusonnettomuuden uhri nostettiin myöhemmin samana päivänä.

Jokainen sukellus tulee arvioida niin, että se on turvallista suorittaa.Varsinkin etsintä- ja nostosukellukset voivat yllättää vaativuudellaan ja tarvittavalla kaasumäärällään.Yksinsukeltajalla ei ole paria auttamassa ongelmatilanteissa.

TEKSTI MATTI ANTTILA JA JOUNI PIISPANEN, TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ

Sukeltaja 2/2015 37

Talvella vapaasukellus tarjoaa mukavaa vaihtelua hallitreeniin.

AIDA-kurssien läpäisyvaatimukset

Nyt vapaasukelletaan VAPAASUKELLUS TARJOAA HYVIN AINUTLAATUISEN TAVAN TUTUSTUA VEDENALAISEEN MAAILMAAN, JA SE ON SAMALLA HAUSKA TAPA LIIKKUA. TEKSTI JA KUVAT MIKKO ANTTONEN

VAPAASUKELTAJA pärjää hyvin kevyellä varustuksella, ja tarvit-

tava rekvisiitta kulkee vaikka pyörän tarakalla vähän syrjäisempiinkin sukelluskohteisiin. Vedessä sulavasti ja äänettä liikkuva vapaasukeltaja voi päästä hyvin lähelle kaloja ja muita vedeneläviä. Talvikaudella vapaasukellus tarjoaa mielekästä tekemistä uima-altaalle, missä voi taitoja harjoitella tulevan kesän sukelluksia odotellessa.

saatioista, ja se on pitkään kehittänyt vapaasukellustoimintaa maailmalla. AIDAn jäsenenä Sukeltajaliitto vastaa jäsenseurojensa kanssa koulutuksen kehityksestä ja organisoinnista Suomessa.

Toistaiseksi kouluttajien määrä Suomessa on vielä pieni, mutta Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunta on pyrkinyt järjestämään koulutuksia niin, että eri puolilla Suomea on pystytty tarjoamaan perustason koulutuksia.

NÄIN ALOITAT JA JATKAT

AIDAN KURSSIKOKONAISUUDET

Vapaasukelluksen harrastamisen voi aloittaa hyvin helposti. Uima-altaalle ei tarvita kuin uimalasit, nenäklipsi ja vähän painoja.

Avovesiseikkailun voi aloittaa tavallisella märkäpuvulla ja sukelluksen perusvälineillä. Harrastuksessa alkuun pääsemistä helpottavat myös erilaiset vapaasukelluskurssit, joilla käydään läpi lajin perusteita, harjoittelua ja sukellustekniikkaa.

Maailmalla on monia koulutusta tarjoavia vapaasukellusorganisaatioita. AIDA International on yksi suurimmista organi-

AIDAn koulutusjärjestelmässä on neljä harrastesukelluskurssia, joilla opetetaan taitoja alkaen vapaasukelluksen perusteista haastavampiin sukelluksiin ja sukellustoiminnan organisointiin asti.

AIDA1-kurssille voivat osallistua kaiken tasoiset aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Kurssilla käydään läpi vapaasukelluksen teoriaa ja opetellaan sukelluksen käytännön taitoja: hengityksen tekniikkaa ja merkitystä, räpylä- ja sukellustekniikkaa sekä pari- ja turvallisuustoimintaa. Käytännössä AIDA1-kurssin sisällöt käydään läpi

38 Sukeltaja 2/2015

INTRO / AIDA1

AIDA2

AIDA3

AIDA4

HENGENPIDÄTYS

–

2 min

2 min 45 s

3 min 30 s

PITUUSSUKELLUS

–

40 m

55 m

70 m

SYVYYSSUKELLUS

–

16 m

24 m

32 m

yleisesti järjestetyissä vapaasukellusintroissa, minkä vuoksi useimmille ensimmäinen varsinainen kurssi on AIDA2-kurssi.

AIDA2 on koulutusjärjestelmän ehkä palkitsevin kurssi, ja se on tarkoitettu henkilöille, joille vesielementti ja sukeltaminen ovat jo tuttua. Kurssilla käydään laajasti läpi vapaasukelluksen teoriaa sekä monipuolisesti sukellustekniikkaa ja turvallisuusasioita altaalla ja avovedessä. Kurssin asiat on koottu kattavasti Vapaasukelluskurssikirjaan, joka on myös erikseen tilattavissa Sukeltajaliiton verkkokaupasta. Kurssin suorittaneella oppilaalla on erinomaiset valmiudet monipuoliseen harrastesukeltamiseen, mutta jos taitoja haluaa edelleen kartuttaa, tarjoaa AIDA3-kurssi siihen hyvän mahdollisuuden.

AIDA3-kurssi on tarkoitettu erityisesti niille, jotka haluavat kehittyä ja sukeltaa entistä syvemmälle ja pidempään. Teoria tutustuttaa oppilaan vapaasukelluksen fysiologiaan ja harjoitteluun, ja avovesi- ja allasharjoitteissa harjoitellaan syvempien sukellusten taitoja sekä niihin liittyviä pelastustaitoja.

AIDA4-kurssi on korkein harrastesukellusta tukeva kurssi, ja se on jo ensimmäinen askel kouluttajan taitojen kehittämisessä.

Kurssilla syvennetään tietoja ja taitoja teoriasta ja harjoittelusta entisestään, erityisesti syvyyssukelluksesta. Kurssilla painotetaan myös tapahtumien suunnittelua ja johtamista sekä vastuun ottamista.

Kurssin jälkeen oppilas voi toimia apukouluttajana ja osallistua kouluttajakurssille.

Kursseilla perehdytään myös syvyyssukellukseen.

MILLOIN KURSSILLE?

Suomessa aloittelijoille tarkoitettuja kursseja järjestetään pääsääntöisesti talvikaudella. Kurssit on myös rakennettu niin, että niistä voi suorittaa vain allaskokonaisuuden ja avovesiosuuteen voi osallistua kesäkaudella. Kesällä Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunta järjestää kurssit. Kaikille kursseille ikäraja on 16 vuotta, mutta myös nuoremmilla on mahdollisuus tutustua vapaasukellukseen.

LISÄÄ KOULUTTAJIA

Koulutusasioita on pitkään jarruttanut kouluttajapula, mutta tänä vuonna pitkäjänteisen työn tuloksena saadaan kurssitettua uusi ryhmä vapaasukelluskouluttajia. Kursseja onkin tulevaisuudessa helpompi järjestää eri puolilla Suomea. Vapaasukellusvaliokunta haluaa olla tukemassa toimintaa myös seuratasolla. Lisätietoja koulutuksista, valmennusasioista ja nuorten vapaasukelluksesta voi kysyä valiokunnan vastuuhenkilöiltä.

Valmennuksesta vastaa Mikko Anttonen, manttone@gmail.com, koulutuksesta vastaa Timo Pöntinen, tpontinen@gmail.com ja nuorten vapaasukelluksesta Viljami Tabell, viljami.tabell@gmail.com.

Ota rohkeasti yhteyttä.

Sukeltaja 2/2015 39

Kauden kohde / Vedenalainen veistospolku Dalskarin suojaisa lahti on hyvä ja turvallinen satama. AinoasMeriluonto ottaa omaa taan idänpuoleiset paikkaansa merenneito-tuulet voivat joskus olla harmiksi. veistoksen päällä.

Veistospolkua tekemässä malaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijoista ja opettajista koostuva ryhmä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Itse veistokset ovat alusta loppuun opiskelijoiden suunnittelemia ja tekemiä. Koko projekti kesti noin 1,5 vuotta. Opiskelijat omistautuivat intohimoisesti projektilleen, sillä veistoksia tehtiin usein myös ilta-aikaan koulupäivän jälkeen. Projekti oli ainutlaatuinen, iso kokonaisuus, jossa yhdisteltiin eri oppiaineita ja ongelmanratkaisua. Piti muun muassa ratkaista, kuinka suuret, monta sataa kiloa painavat betoniveistokset saadaan siirretyksi pohjaan. Uudet taidotkin karttuivat, kun opiskelijat opettelivat hitsaamaan, jotta veistosten rungot saivat muotonsa. Dalskärin veistospolku sai viime marraskuussa Suomen paras maisemahanke -kilpailussa kunniamaininnan.

JOUKO MOISALA

POLUN ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Turun Suo-

Merikotka, merten kuningas.

Tutustu projektiin ja veistoksiin blogissa: http:// blog.edu.turku.fi/vedenalainenveistos-polku/

Dalskärin

vedenalainen veistospolku

VEISTOKSET

KÄY ITSE KATSOMASSA DALSKÄRIN VEDENALAISELLA VEISTOSPOLULLA. TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA

40 Sukeltaja 2/2015

KENELLE, MITEN JA MISSÄ?

Dalskärin suojaisa lahti on Metsähallituksen ylläpitämä luonnonsatama. Sieltä löytyy kiinnittymispaikkoja, nuotiopaikkoja ja polttopuita. Veistospolku sijaitsee saaren eteläpuolella, ja sinne pääsee laskeutumaan suoraan kalliolta. Se sijaitsee noin 2 metrin syvyydessä. Aikaisin keväällä ja syksyllä näkyvyys on paras.

Snorklaajalle olosuhteet ovat otolliset, mutta polun pystyy myös laitesukeltamaan läpi. Paikalla liikuskelee paljon meduusoja ja pikkukalaparvia. Alueen eliöstö on hyvin tyypillistä Saaristomeren luontoa.

KUVA: METSÄHALLITUS/KEVIN O’BRIAN

sijaitsee noin neljä kilometriä Gullkronasta itään. Gullkronan alue on saanut nimensä vanhan tarun mukaan.

Siinä Maunu Erikinpojan vaimo, kuningatar Blanka matkusti laivueineen itään. Kuningatar lupasi, että hän antaisi kruununsa kauneimmalle tapaamalleen neidolle.

Kun hän näki ulapan Turunmaan saaristossa, hän viskasi kruununsa aaltoihin. Ulappa oli kauneinta, mitä hän koskaan oli nähnyt. Siitäpä nimikin: Gullkrona. Myös tätä vanhaa tarinaa sivutaan veistospolulla, joka on perustettu viime kesänä Dalskärille.

Merenneitoveistosta lasketaan veteen.

METSÄHALLITUS/ROOSA MIKKOLA

Polulla on kuusi Itämeriaiheista veistosta, ja polun välittömässä läheisyydessä sijaitsee lisäksi Armi Nurmisen Kalakoto-teos. Veistokset on upotettu viime kesänä, mutta levät ja merirokot olivat jo viime syksynä peittäneet niitä mukavasti, kuten kuvasta näkyy. Veistosten suunnittelussa meriluonnon levittäytyminen veistosten päälle on otettu huomioon, eli niiden muoto tulee olla nähtävissä pitkänkin ajan päästä.

Metsähallitus poijuttaa polun toukokuun aikana.

Poijut ovat paikalla syyskuulle asti. Saaristomeren Facebook-sivuilta löytyy ajantasainen tieto poijutuksista: www.facebook.com/Saaristomeri.skargardshavet.

VÄLKEHTIIKÖ BLANKA NAMURILAISEN KRUUNU MERENPOHJASSA TURUN SAARISTOSSA?

DALSKÄR kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Se

MARJA HAAPAKANGAS

Dalskärille pääsee vain omalla veneellä. Satamasta löytyvät hyvät ohjeet polulle lähtemistä varten. Hiekkapohja, upeat rakkoleväkasvustot ja alueen kirkkaat vedet ovat elämys kenelle tahansa. Kohde on riittävän helppo, jotta se sopii pienemmillekin sukeltajille.

Kohteessa riittää tarinaa ja syvyyttä kyllä aikuisillekin.

Dalskärin veistospolku sopii kohteena monentasoisille ja nähtävää riittää.

Dalskärilta löytyy muutakin taidetta.

Sukeltaja 2/2015 41

AIHETTA

Rauhoitetut sotalaivanhylyt ENSIMMÄINEN maailmansota alkoi kesällä 1914 ja kesti vuoden

AJATTELEMISEN

1918 lopulle asti. Sotatoimien seurauksena uponneiden laivojen hylkyjä on alkanut tulla sadan vuoden ikään ja siten muinaismuistolain rauhoituksen piiriin. Ensimmäisiä ovat ruotsalaiset kauppalaivat Everilda, Luna, Norra-Sverige ja Drott, jotka tuhoutuivat miinoihin Porin ja Rauman edustalla joulukuussa 1914 ja tammikuussa 1915. Ensimmäinen satavuotiaaksi tuleva maailmansodan ajan sotalaivanhylky Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on venäläisen miinalaiva Ladogan hylky Kemiönsaaressa Örön vesillä. Tuo sukeltajille tuttu alus joutui hylyksi elokuussa 1915.

MAAILMANSOTIEN aikaiset sotalaivanhylyt ovat Puolustusvoi-

miin kuuluvan Sotamuseon vastuulla sillä perusteella, että niistä säädetään Puolustusvoimille kuuluneen tavaran löytämisestä ja pelastamisesta annetussa asetuksessa 84/1983. Asetuksen mukaan sen, joka löytää kadonnutta omaisuutta, joka on ilmeisesti kuulunut Suomen tai muun maan puolustusvoimille, tulee ilmoittaa löydöstä Puolustusvoimille. Löydetty tavara on vaadittaessa luovutettava sotilasviranomaiselle. Jos on kyse räjähtävästä tai muuten vaarallisesta löydöstä, sitä ei saa liikutella tai viedä pois ilman sotilasviranomaisen lupaa. Puolustusvoimat on maailmansotien aikaisten hylkyjen omistaja, ja siten se päättää, kuka pääsee tutustumaan hylkyihin ja tutkimaan niitä. Tähän perustuen Sotamuseo myöntää sukelluslupia sotalaivanhylyille.

Ladoga on pian satavuotias.

KUN MAAILMANSOTIEN aikaisten hylkyjen uppoamisesta tu-

lee kuluneeksi sata vuotta, myös muinaismuistolakia 295/1963 aletaan soveltaa näihin Puolustusvoimien omistamiin hylkyihin. Muinaismuistolain mukaan merestä tai vesistöstä löydetty sellaisen laivan tai muun aluksen hylky tai hylyn osa, jonka uppoamisesta voidaan olettaa olevan vähintään sata vuotta, on rauhoitettu ja se rinnastetaan kiinteään muinaisjäännökseen.

Koska Museoviraston tehtävänä on valvoa muinaismuistolain noudattamista, on ollut tarpeen sopia yhteistyöstä Puolustusvoimien ja Museoviraston välillä. Laivalöytöjen ja niitä koskevien säännösten noudattamista valvoo myös Rajavartiolaitos.

Siten sekin on osallistunut yhteistyöstä sopimiseen.

MAAILMANSOTIEN aikaisia sotalaivanhylkyjä harrastavan sukel-

tajan on hyvä tietää, että omistajuuteen perustuva Sotamuseon sukelluslupakäytäntö jatkuu kuten ennenkin. Myös elokuun 2015 jälkeen Ladogan hylylle sukeltamiseen haetaan siis sukelluslupa Sotamuseolta, samoin muille sotalaivanhylyille siitä huolimatta, että hylkyihin koskematon virkistyssukeltaminen ei muinaismuistolain mukaan ole luvanvaraista.

MUINAISJÄÄNNÖKSEN tutkiminen sen sijaan on muinaismuis-

tolain mukaan luvanvaraista. Jos halutaan virkistyssukeltamisen sijaan tutkia yli satavuotiasta sotalaivanhylkyä, eli tehdä systemaattista ja tavoitteellista dokumentointia, tuottaa uutta tietoa ja vastata asetettuun tutkimuskysymykseen arkeologista kaivausta vastaavin menetelmin, haetaan muinaismuistolain mukaista tutkimuslupaa Museovirastolta. Tutkimusluvan liitteeksi tarvitaan tutkimussuunnitelma. Tutkimuslupa-anomusta käsitellessään Museovirasto keskustelee Sotamuseon kanssa.

Muinaisjäännöksen poistaminen, muuttaminen, vahingoittaminen, peittäminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.

Jos sata vuotta täyttänyttä sotalaivanhylkyä vahingoitetaan, on Museoviraston tehtävänä saattaa asia poliisille esitutkintaan.

KAIKEN kaikkiaan viranomaiset tiivistävät keskinäistä tiedon-

vaihtoaan hylkyihin liittyen. Tämä koskee muun muassa uusista löydöistä ilmoittamista, sukelluslupia, tutkimuslupapäätöksiä, aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella toimimista ja hylkyihin kajoamista.

LISÄTIETOJA antavat Museovirastossa intendentti Maija

Matikka, maija.matikka@nba.fi, p. 040 128 6284 ja Sotamuseossa tutkija Riitta Blomgren, riitta.blomgren@mil.fi, p. 02 995 30251.

STIG GUSTAVSSON

Maija Matikka

Yli satavuotiaille hylyille sukeltaminen on luvanvaraista.

tetta

Anna palau

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Sari Nuotio, toiminnanjohtaja

VASTUULLANI ON Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen,

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä.

stajaksi?

Lehden avu

Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

aamaan

n blogg Tule mukaa

Päästä näkemyksesi, kokemuksesi ja sukelluselämyksesi kuuluville. Sukeltajaliiton nettisivulta www.sukeltaja.fi löytyy sukeltajien oma blogi.

Blogiin ovat tervetulleita kirjoittamaan kaikki sukeltajat. Blogia voi kirjoittaa omalla Blogger-tunnuksella, jonka saa luomalla gmail-tilin.Valmiin tekstin ja mieluusti myös muutaman kuvan voi myös lähettää Liiton toimistolle, ja se viedään blogiin puolestasi.

Kun haluat kirjoittaa, ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi.

ltajassa!

e Ilmoita Suk

Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

www.sukeltaja.fi

www.sukeltaja.fi 040 525 6336 | sari.nuotio@sukeltaja.fi Kristiina Karila, viestintäkoordinaattori MINUUN VOI ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan

vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen tai vaikka Sukeltajan blogiin.

0400 163 262 | kristiina.karila@sukeltaja.fi Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö VASTAAN koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen

asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

0400 380 981 | mika.rautiainen@sukeltaja.fi Riku Verkkomäki, jäsenpalveluvastaava ISO OSA päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus,

kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

(09) 3481 2258 | riku.verkkomaki@sukeltaja.fi Heli Halava, nuorisopäällikkö MINUUN VOI olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä

asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuorisotoimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

040 764 1157 | heli.halava@sukeltaja.fi Anne Kettunen, järjestöassistentti HOIDAN monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä

päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

(09) 3481 2258 | anne.kettunen@sukeltaja.fi 42 Sukeltaja 2/2015

Sukeltaja 2/2015 43

Available now!