Page 1


www.boot.de fiTradetours Matkapaketit路 Tradetours . www ' messumatkat .messumatkat.fi

Suomen Messut INTERFAIR Pl21 00521 HELSINKI Puh. (09) 1509 270 Fax: (09) 142 358

e-mail:interfair@fi www.finnexPO .finnexpo.fi


4

20

23 26

Sukellusmatka Mosambikiin Mosambikko sukeltajien seuraava vaelluskohde? Maa tuskin sopii kaikille, mutta kokeneille seikkailijoille se tarjoaa upeiden sukelluspaikkojen ohessa eksoottisen kulttuurin.

Amerikan ihmemaski Markkinoiden uusi sukellusmaski lupaa poistaa veden taitekertoimesta johtuvat näkökenttäongelmat. HydroOpix Megan läpi katsottuna kohde näyttää todellisen kokoiselta ja olevan oikean etäisyyden päässä.

Elokuvaa veden alta Vedenalaisen dokumenttielokuvan kuvaaminen ei ole kallista. Mutta kuinka semmoinen tehdään?

)"yöpaikkana Nasa &elämäntapana seikkailu Kimmo Nieminen lähti Porista maailmalle. Monien vaiheiden kautta hän työskentelee nykyisin Nasalla ainoana suomalaisena. Sukeltaminen on vuosia pysynyt Niemisen suosikkiharrastuksena asuinpaikan vaihdoksista huolimatta.

8

10 12 30 34 38

Ulapalla Punainen merisiili on kuin piikkinen kuula. Merisiililaumoja voi nähdä muun muassa No~an rannikolla.

Seurassa Porissa huolestuttiin sukellusympäristöstä

Kurssilla Uppopallon alkeet

Liitossa Liiton kuulumiset

Norppa Nautiluksen jäljillä

Hylyssä Fransesca di Rimin on purjehtinut sekä Italian että Saksan lipun alla


Hengitysssätimet Perusvälineet Technisuc look35 Snorkkeli 10 Umpikanta selli 75 Avokantasetli 120 1ST Excel40 1ST ProPower. 50 Sratos avok. 65 Kumiräpvlät 60 1ST halkaistu 60 Metalli soljet 20

Märkäpuvut Omer 6,5 220 Märkäpuku 7 mm 250 Short 3mm 70 Pitkä 3 mm 100

Wings- paketti VAIN 460 .-

Apex ATX 50 + octo 400 ATX 100 350 ATX200350 Apex100ITeno 300 Mares Abvss 300

sis. selkälevy, suoja. hihnastot + puukko

Instrumentit Suunto compo 170 painemittari 50 2 compo 120 Suunta rannekomp. 45 Tietokoneet

\...----'-------

päättyy 31, 12

<a

~

1$ "'--____Muuttol11yynti!! "60 Ursuk A 1, etuvetoketju Varaston

UrsukA2588 Bare neop. 500

Teknikka kamat Halcyon Wings KYSY ~ DirZone Wings KYSY SUUNTO Wings sis. pussi, levy ja hihnasto Alu Finder reeli VAIN 35 HID valot alk. 10 w 500 e KYSY muita tekniikka tuotteita

W~ Sjele_n ®11Il 1]I{@OOI1ll~ttl1lll]l{l]I{llll


.Ju lkais ija Sukeltajaliitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin (09) 3481 2258 faksi (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltajaJi Toiminnanjohtaja Sari Nuotio puhelin (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi Koulutuspää llikkö Mika Rautiainen puhelin (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltajaJi Nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen puhelin (09) 3481 3190 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi 2.1.2006 alkaen Sari Häkkinen sari.hakkinen@sukeltaja.fi

""0

»: »: A

JJ

Sukeltaja ja Suomi Sukellusharrastus on laajentunut aikana valtavasti. Sukellusseuroja

Päätoim it taja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi

Sukeltajaliiton rekistereissä on jo

Ti lauks et ja osoit t eenmuuto k set kestotilaus 12 kk/ 25 eur www.sukeltaja.fi office@sukeltaja.fi puhelin (09) 3481 2258 T o im itus ja u lk oasu Mel Press oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipressJi

määrä on noussut yli 12 000 rajan . ollut yhteensä lähes 30 000 jäsentä. Määrään on lisättävä vielä ne sadat, jotka eivät ole olleet minkään seuran jäseniä. Sukelluksen kehitys perustuu nykyisin tieteellisen tiedon soveltamiselle. Sukellusvarusteet ovat aivan toista luokkaa kuin aikaisemmin. Lääketieteellinen tutkimus on lisännyt huomattavan paljon ymmärtämystämme siitä, kuinka ihmiskeho toimii paineenalaisena vedessä. Nykyiseen tilanteeseen ei ole ollut oikotietä. Tietomme perustuu aikaisemmin tehdylle pitkäjänteiselle työlle, yrityksille ja erehdyksille - ja ennen kaikkea sukeltajaveteraanien innostukselle ja oppimisen haluIle. Nykyinen Liittomme on jo kypsässä iässä. Toimintamme on vakiintunutta, ja voimme järkiperäisesti panostaa erilaisten sukellusmuotojen kehittämiseen. Ei pidä myöskään unohtaa harrastuksemme edunvalvontaa, joka on pitkäjänteistä, taustalla tapahtuvaa, joskus jopa raskasta ja epäkiitollista työtä. Sukeltajaliitto on kuitenkin juuri sen ansiosta saavuttanut arvovaltaisen aseman, ja siksi meitä kuunnellaan. Sukellusharrastuksemme ei ole kuitenkaan valmis. Uuden etsimistä riittää yllin kyllin. Uudet ajatukset ja toimintamallit tulevat meidän omasta keskuusuuri määrä innostusta ja piilevää aloitekykyä. Maantieteelliset etäisyydet eivät ole enää esteenä - haasteena on vain saada kaikenlainen osaaminen esille

Ilm oitu s a ineist o t ilmoitukset@mcipress.fi

yhteiseksi hyväksemme. Sitä varten meillä ovat seurat ja Liitto, jotka elävät, muuttavat muotoaan ja

Pa inatus PunaMusta Oy ISSN 1237-1 6BB 44. vuosi kerta

etsivät jatkuvasti uutta.

Pekka Kaikumo Sukeltajaliiton varapuheenjohtaja

C o pyri g ht © MCI P r e ss o y Lehden sisältää ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

(JJ

7

paikkakunnalla, ja niiden jäsen-

destamme - ei ylhäältäpäin annettuina. Sukeltajien joukossa ympäri maata on Kan n en k u va Erkki Siirilä

-l

Suomessa viime vuosikymmenten on jo lähes jokaisella suuremmalla

Ilm oitu s myynti Veli-Matti Korpp~Tommola puhelin (09) 2751 306 gsm 050 5840 156 vm.kt@kolumbusJi

o C

Asiakaspa lvelu Riku Verkkomäki puhelin (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi

T oi m itu s s ihteeri ja jutt utarjou k s e t Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi

L

• 1\)

o o 01 (JJ

C A

m

r

-l

» L »


Vedenalainen kulttuuriperintö merkitään Norjassa

8 LO

o o

C\I

Noin 30 hylkyä Norjan rannikolla merkitään muinaismuisto-kyltillä. Kampanjan tarkoitus on korostaa vedenalaisen kulttuuriperinnön merkitystä ja muistuttaa sukeltajille, miten tärkeää sitä on kunnioittaa ja suojella. Kyltit sijoitetaan 10-30 metrin syvyyteen kohteille, joissa hylky tai lasti on erityisen arka rosvoamiselle. Norjan merimuseon mukaan suurin osa merkittävistä kohteista ovat niin arvokkaita, että museo pyrkii pitämään niiden sijainnin salassa, mutta kylttien tarkoitus on antaa kohteen löytäneelle sukeltajalIe selvä merkki siitä, että hylky on jätettävä rauhaan. Norjan sukeltajaliiton toiminnanjohtajan Per Vangseyn mukaan liitto pitää vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemista tärkeänä, mutta korostaa samalla, että Norjan liitto vastustaa suojelutoimenpiteiden verukkeella määrättäviä sukelluskieltoja ja -rajoituksia. Harrastussukeltajat ovat Vangs0yn mukaan tärkeä voimavara vedenalaisten havaintojen tekijänä ja tutkimuksen apuna, mistä syystä yhteistyö harrastajien ja viranomaisten välillä on erittäin tärkeää. Arvokkaiden kohteiden merkitsemiskampanjaa Vangs0Y pitää hyvänä askeleena yhteistyössä, ja mielenkiintoisena tapana sukeltajien tietoisuuden parantamiseen. www.norsk-sjofartsmuseum.no/kmv/

• LO

« « """")

Tietoa antikvariaattien hyllyiltä

1-

Sukeltajat etsivät harrastukseensa liittyvää tietoa Intemetistä, kirjastoista ja ki~akaupoista. Moni kävelee antikvariaattien ohi, vaikka niistäkin voi löytää ~ monta kiehtovaa tiedonlähdettä. ::) Antikvariaattien hyllyiltä silmiin osuvista julkaisuista kiinnostavimpia ovat (f) vanhat National Geographic -lehden numerot. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa lokakuun numero vuodelta 1952. Siinä on Jacques-Yves Cousteaun ensimmäinen merkittävä raportti sammakkosukelluksesta: Fish Men Explore a New Worfd Undersea. Suosittelen lämpimästi. National Geographicin helmikuun numero vuodelta 1956 puolestaan kertoo uraa uurtavista Punaisenmeren tutkimuksista, muun muassa sukelluksista Thistlegorrnin hylyllä. Painotuotetta lueskeltuaan huomaa, että Sukeltaja-lehden edellisessä numerossa esittämäni Thistlegormtiedot eivät olleet täysin paikkansa pitäviä. Oikeasti alus upposi 6. lokakuuta 1941 , ja Cousteau Calypsoineen kävi paikalla jo ennen vuotta 1956. Myös amerikkalaislehden 1960- ja 19?0-luvun vuosikertojen anti on nousemassa uuteen arvoon. Sivuilta löytyy muun muassa kertomuksia monista vedenalaisista asumiskokeista. Samoin tähän päivään asti jatkuvat National Geographicin hienosti kuvitetut vedenalaiset luontoartikkelit pääsevät vauhtiin. Joten parasta ehkä sittenkin kävellä antikvariaatin ohi. Jos sinne menee selailemaan National Geographicin vanhoja lehtiä ja kirjoja sukelluksen kultavuosilta, pois ei lokakuun 1952 numero. malta lähteä pitkään aikaan.

-' W

Teksti ja kuva: Erkki Siirilä

Nykyaikaisen regulaattorin keksijä kuollut Australialainen insinööri ja keksijä Ted Eldred menehtyi elokuun lopussa 85 vuoden ikäisenä. Sukeltajien kannalta hänen merkittävin keksintönsä oli nykyaikainen kaksivaiheinen yksiletkuregulaattori. Eldred aloitti vapaasukelluksen ja sukelluskalastuksen harrastamisen jo teini-ikäisenä ennen Toista Maailmansotaa. 1940-luvulla hän suunnitteli ja valmisti suljetun kierron laitteita, kun hän sai ensimmäisen kerran kuulla Jacques-Yves Cousteaun ja Emile Gagnanin keksimästä avoimen kierron Aqua-Lung -paineilmalaitteesta. Cousteaun ja Gagnanin kaksiletkuregulaattori oli vallankumouksellinen keksintö, joka avasi vedenalaisen maailman ensimmäistä kertaa aivan uudella tavalla harrastajille ja tutkijoille. Kuitenkin se oli loppujen lopUksi melko primitiivinen laite, omine ongelmineen. Kaksiletkuinen Aqua-Lung oli tunnettu mm. suuresta hengitysvastuksestaan ja siitä, miten epätasaisesti hengitysvastus vaihteli sukeltajan asennon mukaan. Eldred päätti aloittaa oman suunnittelutyönsä tyhjältä pöydältä ja perustuen sukeltajan tarpeisiin. Useiden vuosien kehitystyön jälkeen Eldred toi vuonna 1952 markkinoille Porpoise-regulaattorin, jossa pulloventtiiliin kiinnitettiin I-vaihe, josta johti vain yksi letku II-vaiheeseen. Kun Aqua-Lung -laitteessa uloshengitysilma johdettiin toista letkua pitkin takaisin sukeltajan niskan taakse, Porpoise-Iaitteessa uloshengitysventtiili sijaitsi suukappaleessa. Porpoisen hengitysvastus oli myös huomattavasti kevyempi; sen virtaus oli n. 300 litraa minuutissa, kun Aqua-Lungin virtaus oli vain 140 litraa minuutissa. 1950-luvulla Australia sijaitsi kuitenkin vielä hyvin kaukana, eikä Porpoise-laite juurikaan levinnyt Australian ulkopuolelle. Vasta kun ki~ailija Arthur C. Clarke ylisti Porpoise-Iaitetta maasta taivaisiin Suurella Valliriutalla sukeltamisesta kertovassa kirjassaan Coast Of Coral, laite nousi suuren yleisön tietoisuuteen muuallakin maailmassa. Tiettävästi Aqua-Lung -laitteen patentinomistaja, ranskalainen L.:Air Liquide -yrityskin kiinnostui Porpoisesta nimenomaan Clarken kirjan perusteella. Vuonna 1960 L.:Air Liquiden tytäryhtiö La Spirotechnique osti Porpoisen patentin, ja nykyaikainen yksiletkuinen regulaattori aloitti maailmanvalloituksensa. Myöhemmin Ted Eldred suunnitteli mm. savu- ja kemikaalisukelluslaitteita ja osallistui mm. Concorden ilmastointijärjestelmän suunnitteluun.

Valkokankaan uutuus - Into The Blue Pinnan alla - Into the Blue on vedenalainen seikkailuelokuva, joka tavallaan kierrättää vanhan Syvyyden saalistajat -elokuvan perusideaa. Ryhmä sukeltajia löytää hylyn, mutta sen lisäksi merenpohjassa on salakuljettajien tavoittelemaa lastia. Mikä tietysti johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Elokuvan pääroolin esittäjälIe, Dark Angelista, Sin Citystä ja Fantastic Fourista tutu lIe Jessica Alballe vedenalainen maailma ei ole ihan outo, sillä hänen uransa alkoi tv-sarjassa Flipper.


Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry myy hyvin palvelleen matkakompuransa pois uuden tieltä. Kompressori on Bauer Capitano vuosimallia -85. Tuotto 1401/min ja kompressori on varustettu polttomoottoriIla. Kompura on huollettu hyvin ja suodattimet, öljyt yms. pienet huollot tehty säännöllisesti. Kompressoriin on tehty täydellinen remontti Sarlin Hydorin toimesta vuonna 1999. Kompura on loistokunnossa ja sillä on täytetty vain paineilmaa. Käyttötunteja on noin 400. Myydään tarjousten perusteella. Tarjoukset ja lisätiedot tommi.holopainen@pp.inetfi. Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry pidättää oikeuden joko hyväksyä tai hylätä tarjouksen. C

r

» "0 » r r

»

9 CJ1

Punainen merisii,li

• I\J

Olet varmasti ihastellut tätä punaista piikikästä palleroa, jos olet sukeltanut No~assa ruskolevämetsän sisällä. Punaisen merlsiilin Eohinus esoulentus (eohinos "siili", esouletus "syötävä") piikeissä ei ole myrkkyä, kuten monilla trooppisilla sukulaisillansa. Merlsiilit kuuluvat piikkinahkaisiin, aivan kuten merltähdetkin. Niiden suojana on koko eliniän kasvava kalkkikuori, joka voi olla eräiden arvioiden mukaan jopa 16 vuotta. Merlsiilit raastavat ruokaa alapuolella sijaitsevilla hampaillaan. Niiden ruokavalio on laaja, merlsiilille kelpaa niin merlrokot, monisukasmadot, levät kuin sekalainen pOhjamaterlaalikin. Ne liikkuvat piikkiensä avulla ja kykenevät tarttumaan esimerkiksi ruokakappaleisiin putkimaisilla imujaloillaan, joita on useita piikkien lomassa .. Yleensä löydät punaisen merisiilin ruskolevä- eli kelppimetsän sisältä, mutta saattaapa se vaeltaa suurempiinkin syvyyksiin, jopa sadan metrln tietämille. Punainen merlsiili on monin paikoin harvalukuisempi kuin sukulaisensa vihreä merlsiili, joka on varsinainen suorsyömärl. Hyväkuntoisessa kelppimetsässä.sukeltaja näkee helposti molempia lajeja. Usein kuultavat huhut jalkapallon kokoisista yksilöistä ovat kuitenkin kalajuttuja tai optinen harha. Punainen merlsiili saavuttaa harvoin yli 15 om:n pituutta. Pohjoisemmassa No~assa sukeltaneet ovat kenties panneet merkille, että levämetsät puuttuvat laajoilta alueilta ja tilalla on valtaisa merisiiliarmeija. Merisiilit ovat monin paikoin syöneet pohjan paljaaksi kaikesta elollisesta, jäljelle jäänyt maisema on karu ja lohduton. Jäljelle jääneeitä kalliopohjalta löytää yleensä vain vihreää merlsiiliä tuhatpäisenä joukkona. Merisiilit ovat yksineuvoisia. Tyttöyksilöt voivat ·tuottaa miljoonia munia, jotka hedelmöittyvät yksilön ulkopuolella. Vapaana planktonissa elävä toukkavaihe laskeutuu jossain vaiheessa pohjalle ja siitä kehittyy uusi merisiili . Punaisen merisiiIin sukusolut voivat täyttää jopa 90 % sen tilavuudesta! Englannissa, jossa lajia myös esiintyy, on jopa harkittu lajin kasvattamista Japanin markkinoille, jossa sen sukusolut ovat suurta herkkua. teksti ja kuva Niko Nappu

o o CJ1 (f)

C /\

Nyt saat sukellusmaskiisi omat silmälasivahvuudet " . , r.'!";::''!::'.!ioo.. . '?- " " ,

_~~'" ~~ 'f~

~:"-" ~ , i\,'\\'~'\'" r <', i~'ft ' '\l~,'\~\1 \ ",.\ 1 \\11 ' i~IA \':, "\<U " ,>."'l \

J

'),.~," f;

,.

"

J " ""''i,g.

>~~ ~I _ -.!1_ .

~t _

.-

I

--~~' ," ~ . -;/_.

/ :r.,..

, ..

,. ,

"'l\1:i ~-" ' :~ ' ,'.. . .

.

1 ,

-

\.

m

r

-i

»

c...

»

..•.(;

, , ~ru ,. . .~; \~l\~ 'e ~- 'I ~. ':, ,y;' 'Ji,J' ,.

~< <"--" 1" . Ved~nalaise~ \: , <maailman:hUikeat

<:V~'

näkymät avautuvat! "

Meiltä maskit ja uima lasit optisilla korjauksilla tai ilman.

Merkkeinä: Mares, Technisub .\ ~" Maskien omat linssikorjaukset , p~~ \ \ " ',' lähinäkb'k,orjaukset (lähi Addit) , \ ' . Kitattavat tilauslinssit . ..~_ Piilolinssit ." . Meilta yö~;' Ame~iikan ih~emaski" ~" HydroOPtix - tule tut ustumaan! '''' • 1; Sukeltavinl'optikkoina tiedahllli'e:mikä toimii.

. . . .W 'v

Jarmo Valtonen

&t OPTIIMI

Bulevardi 2, Helsinki puh, 09-696 262220

i

~ '.

;', "

Raimo Laitinen MIKKELIN ••

SILMAAS

MA

Maaherrankatu 22, Mikkeli, puh. 015-211595


« (J)

(J)

« ([

::J W (J)

10 L!)

o o C\J

• L!)

« J «

1.-J W ~

::J (J)

Tuumasta toimeen ympäristön puolesta Huoli vesistöjemme tilasta ja tulevaisuudessa niiden vastuun kantamisesta herätti nuorisoseura Diving Team Pori ry:n (DTP ry) ideoimaan. Ideasta syntyi Minä ja sukellusympäristöni -hanke, joka palkittiin innovatiivisuudestaan Nuoren Suomen Sinettiristeilyllä Pro Nuori Suomi -palkinnolla. Minä ja sukellusympäristöni -hanke loi seuralle sarjan luento- ja kerhoiltoja sekä ekskursioita. Hanke oli suunnattu 13-1 9 -vuotiaille seuran jäsenille. Hanke käsitteli aiheita, jotka laajensivat tietoisuutta sukeltamisesta ja sen eri aloista, sekä sukellusympäristöstä ja sen tilasta. Kurssin yhtenä tarkoituksena oli myös tämän ikäryhmän mielenkiinnon herättäminen tietoa ja toimintaa lisäämällä.

Nuorten oma kurssi Hanke luotiin kurssimuotoiseksi, johon nuoret sitoutuivat. Luento- ja kerhoiltoja varten lainattiin seuran omia tiloja, jotka ovat uimahallin yhteydessä. "Norppaluola", joksi tiloja kutsutaan, on entinen asunto, jossa on tarvittavat luennointivälineet. Tila toimii myös seuran välinevarastona, joten joskus oli vähän ahdastakin . Mutta omat tilat ja tutut kasvot loihtivat kurssista intensiivisen ja jOkaiselle tutunomaisen seuran nuorten oman kurssin. Kurssia käytiin koko kevään ja jopa kesän aikana yhteensä 14 kertaa.

Kurssista monipuolinen Hankkeen alkuvaiheissa yritettiin rajata kurssin sisältöä, mutta Nuori Suomi ry:n myöntämä paikallistuki mahdollisti kurssin läpiviennin koko laajuudessaan . Aiheina kurssilla olivat mm. meri historia ja meriarkeologia sekä hylkyjen tutkimus ja mittaus. Jaakko Leppänen kertoi aiheesta Vesistö sukellusympäristönä ja Itämeren lajisto ja biologia sekä Vesistön tutkimuksen

suunnittelu ja toteutus. Jaakko Leppänen puhui vielä nuorille jokamiehen oikeuksista . Saaristomatkailuun perehdyttiin alaa opiskelevan Ossi Mantereen johdolla. Vesibiologiaa nuorille selvitti Seppo Salonen Satakunnan Merihistoriaseurasta. Tutkimusmatkoja tehtiin Rauman Merimuseoon ja sukelluspuistoon.

Oikeaa tutkimusta ja hylyn mittausta Jaakko Leppäsen johdolla suoritettiin tutkimussukellukset Luvian kalasataman vedenalaiseen luontoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli harjoitella näytteenottoa veden alla ja selvittää lajistoa. Näytteitä otettiin niistä kasvi- ja eläinlajeista, joita ei vielä vedessä tunnistettu. Sukellukset tehtiin laitesukelluksena, etäisyyden jäädessä alle 100 m rannasta. Havainnointi alueesta, pohjasta, sääolosuhteista ja löydöistä kirjattiin kaikki ylös. Tuloksena tästä on hieno ja asiallinen raportti, joka on luettavissa seuramme nettisivuilla. Hylkymittauksen perusteita opeteltiin Seppo Salosen johdolla ensin teoriassa ja sitten altaalla. Todellinen hylkyyn tutustuminen ja mittaukset tehtiin Reposaaren edustalle uponneen laivan hylyllä.

Kurssille jatkoa Kurssin saama erittäin positiivinen palaute on innoittanut seuraa järjestämään ensi keväälle uuden vastaavan kurssin. Siihen mahdutetaan myös seuran ulkopuolisia ja myös vanhempia sukeltajia. Tämä kurssi on innoittanut myös seuran pienimpiä tutustumaan veden ja vesistöjemme tilaan. Mm. seuran kesäleirillä tapahtuneet rantavesien tutkimukset olivat erittäin mieluisia ja eliöstöä riitti tutkittavaksi ahkerien näytteenottajien ansiosta. teksti Heidi Hietanen kuvat Ulla Kauppi

•\


I

_

I

I

(f)

m c :n

» (f) (f)

»

Tutkimussukellus 8.6.2005 Diving Team Pori - Luvian kalasataman vedenalainen luonto Tutkimus suoritettiin osana Nuori Suomi ry:n tukemaa projektia "Minä ja sukellusympäristöni" . Luonto-osio koostui talvikaudella luennoista ja kesän tutkimus sukelluksestalsukelluksista. joista tämä on ensimmäisen raportti.

Kohde Luvian kalasatama sijaitsee Luvialla, merenlahden rannalla. Lahti on n. 200 m leveä ja 500 m pitkä. Lahti on lähes esteettä avoinna avomerelle. mutta aallonmurtaja kui tenkin vähentää tuulen ja aallokon vaikutusta itse kalasataman puoleisella rannalla. Ranta on sekametsää muuttuen mäntyvaltaisemmaksi mantereen suuntaan siirryttäessä. Aivan rannassa ei metsän käsittelystä ollut nähtävissä jälkiä, mutta muutaman sadan metrin päässä rannasta oli tehty suhteellisen keveitä hakkuita. Rannassa kasvoi sinikaislaa, heinää ja pajuja. Pienessä kalasatamassa oli muutama pieni vene ja pari suurempaa alusta. Sataman historiasta ei ole tarkkoja tietoja, ruoppauksia paikalla on tehty väylän syventämiseksi muutama vuosi sitten.

Tutkimuksen tarkoitus Suunnitelmana oli harjoitella näytteenottoa veden alla ja selvittää lajistoa. Näytteitä otettiin niistä kasvi- ja eläin lajeista, joita ei vielä vedessä tunnistettu.

Sukellukset Aluetta sukelIettiin veneenlaskurampilta viuhkan muotoisella alueella. etäisyyden jäädessä alle 100 m rannasta. Ramppi on sataman sivussa, lahden pohjukan puolella. Alueella sukelIettiin satama-altaan viereisessä ruopatussa väylässä ja sen oikealla puolella matalammassa vedessä. Veneväylä alkaa rampin edestä, noin 50 m:n etäisyydeltä rannasta.

Vedenalainen luonto Pohja kohteessa on pääasiassa mutapohjaa, suurempia kiviä oli harvakseltaan ruoppaamattomassa osassa sukelIettua aluetta. Ruopatun pohjan syvyys on noin 4 m ja sen kummallakin puolella syvyys vaihteli parista metristä puoleen metriin. Väylällä ja ruoppauskaivannon rinteillä ei ollut minkäänlaista elämää. Näkyvyys oli erittäin heikko, joten voidaan olettaa ainakin simpukoita myös ruoppaushaudassa olevan. Matalammalle noustessa putkilokasveja alkoi ilmaantua. Levien laji määrä jäi vähäisemmäksi johtuen ehkä irtoaineksen suuresta määrästä vedessä. Kaikki kasvit olivat osittain sakan peittämiä.

11

Kaloja ei kohteella havaittu lainkaan Kaikki lajit olivat tyypillisiä pehmeiden pohjien lajeja. Maalta tuleva kuormitus on luultavasti vähäistä, multa kalasataman päästöt veteen saattavat ajoittain olla suuriakin. Sitä ei ollut tässä mahdollista tutkia. Ainakin suurimpien alusten voidaan olettaa vaikuttavan kasvillisuuden menestymiseen sataman läheisyydessä, kun potkurivirrat irrottavat ainesta ruopatun haudan rinteistä. Myös tuulen vettä sekoittava vaikutus saattaa olla merkittävä. Simpukoiden ja vitojen esiintymisestä voidaan päätellä. ettei rehevöityminenllikaantuminen ole kovin voimakasta. Luonnostaan rehevä ja matala lahti voisi olla huonommassakin kunnossa.

Ul

• f\)

o o Ul (f)

C A

m

r

-1

Tulevaisuus Maan nousemisen takia kalasataman tulevaisuus on jatkuvien ruoppausten varassa. Voimakas ruoppaaminen heikentää kasvien elinolosuhteita, kun irtoaines estää valon tunkeutumista syvemmälle vesipatsaaseen. Tiedetään, että ruoppauksen samentava vaikutus voi kestää jopa vuosia. Satamatoiminnassa mahdollisesti käytetyt kemikaalit pysyvät vedessä ruoppausten ja potkurivirtojen takia, eikä veden vaihtuvuus liene kovin suurta lahdessa, sillä tuuli puhaltaa mereltä suoraan kohti lahden pohjukkaa. Lisäksi lahden suuta peittää osaksi aallonmurtaja, jonka voidaan olettaa vaikuttavan veden vaihtumiseen sitä heikentävästi. Tutkimusta voitaisiin jatkaa laskemalla esimerkiksi ahvenvitojen määriä tietyllä alueella. Mahdollisten muutosten selvittäminen veisi kuitenkin useita vuosia.

Tutkimuksen yhteenveto Heikko näkyvyys ja matalassa vedessä aallokon sekoittava vaikutus tekivät kohteesta haastavan. Kyseessä ei siis ollut nautittava virkistyssukellus, vaan suhteellisen hankala työtehtävä. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei tutkimussukelluksia tehtäessä ole olemassa "hyviä" tai "huonoja" paikkoja. Luontohan ei koskaan ole väärässä, se vain "on". Myös se, ettei merentutkimus ole vain TV:stä tuttua merikilpikonnien silittelyä kirkkaissa vesissä, selvisi luultavasti kaikille mukana olleille. Sama pätee muuhun vedenalaiseen työhön. Perusteellinen hylkytutkimus pimeissä ja kylmissä olosuhteissa vie ammattilaisiltakin vuosia. Tulosten analysointi on tietysti tärkeä osa tutkimusta. Rannassa lajeja tunnistettiin ja keskusteltiin kohteen maantieteestä ja historiasta. Itse sukellus edustikin suhteellisen pientä, vaikkakin aikaa vievintä osaa koko projektissa. teksti Jaakko Leppänen, Diving Team Pori

» L »


Pallon kuljetustavat Koska uppopallossa palloa ei saa syötettyä muutamaa metriä pidemmälle, on sitä pystyttävä kuljettamaan. Samalla on kuitenkin muistettava pallon suojaus vastustajien karvaukselta, kuten muissakin pallopeleissä. Monet aloittelijat pelaavat palloa kahdella kädellä. On kuitenkin hyvä mahdollisimman pian oppia hallitsemaan palloa vain yhdellä kädellä. Tällöin toisella kädellä voi osallistua muuhun peliin, kuten pallon suojaamiseen tai puolustuksen siirtämiseen vastustajan korilta pois. Jokaisella eri pallonkäsittelytavalla on omat vahvuudet ja heikkoudet. Hyvä pelaaja pystyy käyttämään näitä kaikkia ottelun aikana pelitilanteesta riippuen. 1. kainalossa - kun vastustaja on lähellä ja pallo halutaan pitää varmasti hallussa + pallon pois karvaaminen vaikeaa - syötön antaminen vaikeaa. 2. rannetta vasten - kun pelaajan tulee liikkua sekä tilanteen kiristyessä, kun pallo täytyy saada nopeasti kainaloon + nopeampi eteneminen verrattuna kainalossa pitämiseen + nopeampi suojaus kainaloon kuin kädestä + vastustajan hieman vaikeampi saada pallo pois kuin kädestä - hankala antaa hyvä syöttö - teknisesti vaativin paikka pallolle. 3. kädessä - kun pelaajan tulee liikkua ja syöttää nopeasti + helppo paikka käsitellä ja hallita palloa + syötöt lähtevät nopeasti + nopein tapa liikkua + luonnollisin tapa - käsien täytyy olla riittävän suuret - vastustajan on helppo ottaa pallo pois. Käytettiinpä mitä tahansa kuljetustapaa, palloa tulisi puristaa tiukasti, jotta se ei tippuisi kädestä tai jäisi karvaajan haltuun.

Korinteko Helpoin korintekotapa oppia on varmaankin maalivahdin vyötäröstä nostaminen. Se on kuitenkin hyvin hidas tapa tehdä kori. Tekotapana se myös vaatii hyvin paljon tilaa ja noston jälkeen pallollinen on varsin kaukana korista. Yksinkertainen, mutta hyvin tehokas korintekotapa on muun muassa seuraava: puskeminen • pallo umpiseinän puolelle turvaan • kontakti pohjaan • ensimmäisen törmäyksen maalivahtiin tulee olla nopea ja voimakas • liike suuntautuu eteen ja ylös looginen suunta maalivahdin puskemiseen pois korilta • muistettava jatkaa räpyläpotkuja koko suorituksen ajan, kunnes maali on riittävän avoin pallon laittamiseksi koriin.

teksti Riku ja Rami Riikonen, kuvat Jari Hovikorpi Kiinnostuitko? Ota yhteys uppopallovaliokuntaan. Valiokunnan puheenjohtajan Satu Suomalaisen tavoitat parhaiten sähköpostiosoitteesta satu .suomalainen@sukeltaja.fi. Usätietoja saat myös Sukeltajaliitosta.


1.

I

'

••

I

••

, I I

I

II

let vaestbsta harjoittaa anlmislisla .'

II'

"'

• I I

••

I

I '

"

NOin 12 Rrosenttla alkUlsvaestostå arvellaan olevan II


:« (f) (f)

>.-l W

lI(f)

W

20 LO

o o C\I

• LO

« J «

1.-l

~

Amerikan ihmemaski

(f)

Normaali sukellusmaski auttaa näkemään veden alla selvästi, mutta veden taitekertoimesta johtuen kaikki näyttää

Testi 1

olevan kolmanneksen lähempänä ja suurempana kuin

Testasimme optikko Jarmo Valtosen kanssa maskia. Hänellä on

pinnalla. Lisäksi näkökenttä on kapeampi. Nyt on ilmestynyt uusi sukellusmaski HydroOpix Mega 4.500, joka lupaa

vaadittu taittovirhe ja minä jouduin

poistaa edellä mainitut ongelmat.

käyttämään piilolaseja. Totesimme,

Maskia käyttäen vedenalainen maailma näkyy oikeassa mittasuhteessa ja

että lupaukset pitivät suurin piirtein paikkansa. Tosin uusi, hätäisesti

näkökenttä laajenee lähes samaksi kuin pinnalla. Valmistajan mukaan ta-

"kuurattu" polykarbonaattilinssi

valliseen maskiin verrattuna näkökenttä on lähes 5 kertaa suurempi! Maskin käyttö edellyttää kuitenkin n. -4.5 taittovirhettä, eli likitaittei-

huurtui aktiivisesti, emmekä ehtineet

suutta. Henkilö, jolla ei ole taittovirhettä, joutuu käyttämään maskin alla

+4.5 piilolaseja, muutoin näkö veden alla vastaisi 4.5 dptn kaukotaitteisuutta. Valmistajan mukaan alle kolmekymppinen pärjää ilman lisäkorjaustarvetta, mikäli silmälasivahvuudet sijoittuvat välille -2.50 - -6.0 ja esim.

kokeilla maskin mukana tullutta huurteenestoainetta. Pinnalla tällä maskilla näkee tietenkin huonosti. Tätä korjaamaan maskin mukana tulee irrotettavat -4.5 etulasit sekä varrellinen monokular

nelikymppinen vahvuuksilla väliltä -4.0 - -6.0.

-4.5 lasi, jotka helpottavat kaverin tai tukialuksen tähyilyä pinnalla. Etulasin

Näin ollen maski sopivasti likitaitteisella ihmisellä korvaa veden alla optisella korjauksella varustetun maskin. Paras tulos saadaan asiansa osaa-

voi kiinnittää nostoliivin valjaisiin tulevaan telineeseen. Maskin käytössä on siis oma vaivansa ja esimerkiksi snorkkelisukelluk-

van optikon kanssa yhteistyössä.

sessa se ei välttämättä ole käytännöllinen. Sen sijaan pitkäkestoisissa hylky- tai luolasukelluksissa sopivan taittovirheen omaava sukeltaja nauttii maskin tarjoamista eduista.


Subjektiivisesti vaikutti myös, ettei vedessä leijunut humus häirinnyt yhtä paljon kuin tavallisella maskilla, tavallisen maskin suurennus kun suurentaa myös nuo leijuvat partikkelit. Mielenkiintoista on, miten sukeltaja, kokee sen että vedenpäällinen näkö joudutaan piilolasilla huonontamaan veden alla saavutettavan laajemman näkökentän takia? Likitaitteinen henkilö, joka on jo tottunut siihen, että maailma on ilman ko~austa epäterävä, ei välttämättä koe asiaa yhtä ongelmallisena. Maskin tuomaa parannusta vedenalaiseen näköön on vaikea kuvailla. Se on itse koettava. Lisätietoja antavat optikot Raimo Laitinen ja Jarmo Valtonen.

m (f)

-i -i

m r

Testi 2

-<

Uusi kokeilu tapahtui rantavedessä snorklaten, vaihdellen uutta ja perinteistä maskia. Huurtuminen asettui muutamaa täplää lukuunottamatta, jotka eivät pahemmin häirinneet. Näkökenttäetu ei vaikuttanut ensiminuutteina dramaattiselta, mutta kun snorklaili vuoron perään kumpaakin maskia käyttäen, alkoi näkökentän erotkin tulla esille - ero oli selvä, joskin mainoksen lupaama lähes 5 kertaa suurempi tuntui saaneen Amerikan lisää. Mielenkiintoinen testi oli levittää kädet näkökentän sivulle ja katsoa, kuinka leveältä ne erotti - ero oli kyllä melko suuri HydroOptixin hyväksi.

(f) (f)

»:

21 Raimo Laitinen

01

Jarmo Valtonen

• f\)

o o CJ1 (f)

C A

m

r

-i

» c.... »

Helmikuu 2006 Februari

t

Mlksl/iilslt rannalle7

11.-19.2.2006

20

21

27

28

22

23

Helsingin Messukukus

.......... venf/mf/$$ut·fl

I

VOLVO tor life


Sukella turvallisesti Lisenssivakuutus korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusten aikana, sukelluskursseilla, kilpailuissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla.

« --:l « f-

.-l W ~

:::l

Lisenssivakuutuksen voivat ottaa Sukeltajaliiton jäsenmaksun maksaneet sukeltajat. Edullinen lisenssivakuutus kattaa snorkkelisukelluksen, vapaasukelluksen, laitesukelluksen sekä paineilmalla että seoskaasulla, räpyläuinnin, uppopallon, sukelluskalastuksen, vedenalaisen valokuvauksen ja sukellussuunnistuksen . Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssivakuutus. Saat sen liiton nettisivujen kautta osoitteesta www.sukeltajaJi

(f)

22 1.0

o o

C\l

• 1.0

« « --:l

f-

.-l W ~

:::l (f)

Sukeltajan lisenssivakuutus on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (korkeintaan. 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.


Muutamalla sadalla eurolla kuka tahansa saa videokameran, jolla voi kuvata vedenalaisen dokumenttielokuvan. Kaluston ja yhteistyöhaluisten sukellustovereiden lisäksi tarvitaan osaamista: aaltojenalainen elokuvaus on vieläkin vaativampi laji kuin vedenalainen valokuvaus.

24 l!)

o o

Digitaaliset videokamerat ovat mullistaneet tv-tuotannon ympäri maailman. Kun ennen kunnon tuotantokalustoon meni kymmeniätuhansia euroja, nyt koko kaluston saa muutamalla tonnilla. Alkuun pääsee sijoittamalla DV- , DVCAM- tai Digital 8-kasettia käyttävään kameraan 500-5000 euroa. Myös uusia HD-teräväpiirtokameroita on tulossa markkinoille kiihtyvään tahtiin. Niiden hinnat aikavat 2000 eurosta. Kuvakennoja digikameroissa on yksi tai kolme - kolmikennoiset kamerat tuottavat parempaa kuvaa kuin yksikennoiset. Värillinen etsinkuva pikkukameroissa on vakiovarusteena - veden alla se on hyödyllinen väritasapainon tarkkailuun. Tärkeää muussa kuin perhekuvauksessa ovat kameran käsisäätömahdollisuudet, joita kaikkein halvimmissa malleissa on vain vähän; veden alla tarvitaan muun muassa manuaalista tarkennusta. Välttämätöntä kaikessa tv-tuotannossa on myös, että kamerassa on liitäntä erilliselle mikrofonille. Ovathan kameroiden omat mikrofonit harvoin laadukkaita. Ääntä tallentamaan pinnanpäällisessä työskentelyssä tarvitaan tavallisimmin suuntamikrofoni. Sitä hyödynnettäessä äänentasolle pitää kamerasta löytyä omat säätönippelit. Automatiikka on tässäkin tapauksessa parasta unohtaa.

C\J

• l!)

« J « f-

-1 W ~

:J (f)

Vesitiivis kotelo Veden alle kameransa voi viedä muovikotelossa tai metallista valmistetussa, ammattitason kotelossa. Hinnat liikkuvat muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon. Koteloa ostettaessa pitää jälleen kerran kiinnittää huomio kamerasäätöjen käyttömahdollisuuteen; mitä kalliimpi kotelo, sen enemmän läpivientejä. Nykykoteloissa säädöt hoidetaan usein sähkötoimisin painonapein. Tämä onkin erinomainen ratkaisu, kun napit toimivat. Tällaiset kytkimet ovat kuitenkin tunnettuja häiriöherkkyydestään kosteissa merikuvausoloissa. Varmatoimisimpia ovat kotelot, joissa on mekaaniset, O-rengastiivisteiset pikkuvivut säätöjen muuttamiseen. Välttämättä ei tällaisia läpivientejä monta tarvita. Ilman kahta ei toimeen kuitenkaan tule. Ne ovat yhteys kameran laukaisimeen sekä käsitarkennukseen. Ilman jälkimmäistä automaattitarkennus fokusoi kuvan muutaman sentin päästä oleviin vedessä uiviin partikkeleihin juuri silloin, kun kameran pitäisi olla skarpattuna taustalla uivaan haikalaan ...

Kotelon varusteet Koteloa ostettaessa syytä on tarkistaa myös mahdollisuudet laajakulmaiseen kuvaukseen. Joissain koteloissa on etuikkunan paikalla laajakulmalinssi, toisiin saa laajakulmalisäkkeen kotelon sisään, kolmansiin kotelon etulasin eteen. Mitä sameampi vesi, sitä suurempi on laajakulman tarve. Toisaalta kaikkiin tilanteisiin pätee se, että mahdollisuus saada kohde kuva-alaan aivan läheltä, parantaa värejä ja terävyyttä. Laajakulmalla tämä onnistuu. Usäksi kameraobjektiivin eteen tarvitaan - joko kotelon ulko- tai sisäpuolelle -punasuodin kompensoimaan veden imemiä lämpimiä valonsäteitä. Suositeltavaa on, että suodattimen pystyy kääntäämään päälle ja pois myös veden alla. Hämärällä hylyn kannella Suomenlahdella parasta kuvaa saa kuitenkin ilman filttereitä. Etelän vesissä lähellä pintaa voi käyttää heikkoa filtteriä, syvemmällä voimakasta. Tällä tavoin väreiltään tyydyttävää kuvaa tallentuu ainakin parinkymmenen metrin syvyyteen asti.

Joissain koteloissa on oma mikrofoni, jota myös hydrofoniksi kutsutaan. Välttämätön tämä ei ole, sillä suurin osa sukellusäänistä on yksitoikkoista kuplien pulputusta. Mikäli koteloa ei ole varustettu vedenalaismikillä, kameran oma mikrofoni tallentaa sukelluksen aikana kotelon sisältä sukellusäänien joukkoon kameran hurinaa. Ongelmaa tästä ei aiheudu, sillä editoinnissa vedenalaista ääntä joutuu joka tapauksessa korvaamaan efekteillä ja musiikilla.

Valonlähteet Tavalliset sukeltajan valaisimet eivät elokuvaukseen sovellu, sillä niiden valokeila on liian kapea ja toisesta kohtaa voimakkaampi kuin toisesta. Tarvitaan juuri kuvausta varten suunniteltuja akkuvalaisimia. Videontekijä tulee toimeen yhdellä tai kahdella noin 50 watin valonlähteellä. Valkotasapainon hallintaa helpottaa, jos valaisimen värilämpötila on lähellä päivänvalon värilämpötilaa. Laajan vedenalaismaiseman valaisuun akkuvalot eivät riitä. Videovalaisinten tarkoitus onkin helpottaa värikkäiden lähi kuvien saantia. Vaikka meriekosysteemin värejä saa vangituiksi filtterienkin avulla, väriloiston taltioimiseen henkeäsalpaavana tarvitaan juuri valonheittimiä. Lamppujen avulla voi saada myös vaikuttavia vastavalo-otoksia, jos kuvausassistentti suuntaa valaisimensa kohti kameraa vaikkapa kalaparven läpi. Myös suotimen ja valaisimen yhdistelmää voi kuvatessa kokeilla. Kameran värillinen etsinkuva auttaa säätämään kuvaus- ja valaisuetäiswdet sellaisiksi, että kuva ei muutu liian punasävyiseksi.

Editointi Lopullisen elokuvan koostaminen leikkausvaiheessa videokeloille on pian historiaa. Digiaikana kameran kaseteilla (tulevaisuudessa muistikorteilla ja kamerakovalevyillä) olevan raakamateriaalin parhaat palat siirretään editointia varten tietokoneelle. Tietokoneen editointiohjelmassa otoksista sitten rakennetaan kuva kuvalta ja ääni ääneltä aikajanalIe elokuva. Tarinaan voidaan editoinnin aikana lisätä selostus, tehosteääniä ja musiikkia. Editointiin tarvittavaan tietokoneeseen suositellaan kahta kovalevyä: yhtä ohjelmille ja toista elokuvamateriaalille. Kovalevytilaa on hyvä olla ainakin 100 Gb. Keskusmuistia puolestaan tarvitaan 512 Mb. Usäksi kompuutterista pitäisi löytyä prosessoritehoa noin yksi mega. Näin kone ei kaatuile ja editointi etenee jouhevasti; ongelma on työfailien eli videotiedostojen valtava koko.


"

7\

o C

r C -1 C (j)

25 • Editointiohjelmia saa jopa kameroiden mukana, joten alkuun pääsee edullisesti. Windows-puolella laajasti käytetty ohjelma on Adobe Premiere, Mac-käyttöjärjestelmän koneissa Final Cut. Molemmilla pystyy tekemään filmin vaikkapa Ylelle tai BBC:lle, kunhan on leikkausohjelmien perusteet opetellut. Tähän menee muutama päivä. Uhraus ei mene hukkaan: yleisimmissä editointiohjelmissa on samat toimintaperiaatteet, ja taitoa voi tulevaisuudessakin soveltaa.

f\)

o o ()l

(j)

C 7\

m r -1

» L »

Elokuvan rakenne Elokuvan tekeminen eroaa valokuvauksesta siinä, että se vaatii monimutkaisemman tekniikan lisäksi enemmän ennakkosuunnittelua. Ilman ideaa kerrottavasta tarinasta ei kelvollista dokumentti- tai näytelmäelokuvaa saa aikaiseksi. Päämäärätön kuvaus johtaa kotivideoon, joka on kooste liikkuvia valokuvia. Kivoja muistoja nämäkin, mutta kunnianhimoista elokuvantekijää kotivideot eivät tyydytä. Luontevimmin elokuva syntyy, jos ennen kameraan tarttumista tehdään ainakin summittainen käsikirjoitus. Tällöin ohjaajakokelas joutuu miettimään, kuinka elokuvaan saa jatkuvuutta ja jännitettä. Samalla ymmärtää, mitä otoksia pitää saada talteen, jotta sukellusmatka No~aan tallentuu 100giseksi videokokonaisuudeksi. Lisäksi on tarpeen muistaa, että elokuvaa on ihmisen vaikeaa toteuttaa yksin. Sukellusporukka saakin elokuvanteosta kiinnostavia yhteisprojekteja. Ennakkosuunnittelu maksaa vaivan takaisin videon leikkausvaiheessa. Tarinaa on hauskaa koostaa, kun loogisessa järjestyksessä toisiinsa sopivia rakennuspalikoita riittää editointiohjelman aikajanalIe. Kuvan- ja äänenpätkistä rakentuu kiehtova kuvakertomus, joka lopuksi tallennetaan videokasetille tai DVD-Ievylle. Kameran käyttöä ja elokuvan teoriaa kannattaa opetella ennen kuvausmatkalle lähtöä kirjoista. Myös Intemetistä löytyy paljon tietoa (suomeksi esimerkiksi www. digivideo.fi -sivuilta). Näin sukeltaja oppii tekemään filmejä, jOita katsellessa tuttavapiiri pysyy hereillä. Kun taito kasvaa, voi tv-ohjelmansa saada kansainvälisille festivaaleille ja maailmanlaajuiseen levitykseen. teksti ja kuvat: Erkki Siirilä

Vedenalaisen elokuvaajan muistilista Mieti elokuvasi kertomaa tarinaa jo ennen kuvausten aloittamista, sillä ilman tarinaa ei hyvää elokuvaa synny. Kuvatessa muista, että elokuva rakentuu otoksista. Otokset kuvataan niin, että niillä on alku ja loppu. Sukelluselokuvissa on useimmiten maanpäällisiäkin otoksia. Kuvaa rauhallisesti. Vaikka kamera-ajot ovat vedenalaisen kuvaajan etuoikeus, kameran ei tarvitse aina liikkua. Jos kamera veden alla liikkuu, kuvaajan on parasta seurata selvästi näkyvää kohdetta tai uida suoraan. Käytä käsitarkennusta ja tallenna samasta kohteesta eri kuvakokoja. Näin jälki paranee ja leikkaaminen helpottuu. Hyvien värien saamiseen tarvitset filttereitä, valoja sekä kohdallaan olevaa valkotasapainoa. Useimmiten automaattinen valkotasapaino toimii hyvin. Jotkut kuvaajat kuitenkin säätävät tasapainon itse suuntaamalla kameran veden alla valkoiseen muovilevyyn tai aurinkoon. Muista, että ääni on puolet elokuvan sisällöstä. Silti vedenalaisesta äänestä ei kuvatessa tarvitse kantaa huolta. Sukelluskuvien ääniraidan joutuu kuitenkin rakentamaan suurelta osin tietokoneen editointiohjelmassa. Huuhdo kamerakotelo makeassa vedessä heti merisukellusten jälkeen. Muuten Q-rengastiivisteiden ympärille muodostuu meriveden haihtuessa suolakiteitä, jotka saattavat vaaraan kotelon tiiviyden.


Työpaikkana Nasa &elämäntapana seikkailu Kimmo Nieminen on todellinen seikkailija. Nykyisin Nasalla työskentelevä suomalainen on elänyt Amerikan lisäksi Singaporessa ja Thaimaassa, työskennellyt Kiinanmerellä ja kokeillut, millaista on kuukävely tai painottoman tilan hallinta. Teksas on amerikkalainen supervaltio. Se on bisneksen, politiikan ja mielikuvien keskus, joka hakee voimansa villistä lännestä, valtaa tuovasta öljystä sekä avaruusohjelmastaan. Pinta-alaltaan Teksas on USA:n toiseksi suurin osavaltio Alaskan jälkeen. Teksas on yli 2 kertaa Suomen kokoinen ja siellä asuu 23 miljoonaa ihmistä. Teksasin kokoa koko PohjoisAmerikkaan verrattuna voi ajatella niin, että jos sen leikkaisi saksilla irti kartasta ja kääntäisi sen oikealle, se ylettyisi Atlantille; jos sen kääntäisi vasemmalle, se ylettyisi Tyynelie Valtamerelle ja ylöspäin käännettynä aina Kanadaan asti. Teksas on espanjankielinen sana, joka tulee intiaanien sanasta "Friends ja Allies" . Teksas on poliittisesti ja myyttisesti oma maailmansa. Öljyrikkauksien vuoksi se vaikuttaa paljon jopa maailmanpolitiikkaan. Media on tehnyt Teksasin tutuksi monelle ulkopuoliselle. Siellä ovat Teksasin suurin kaupunki Houston, Dallas, San Antonio seka Rio Grande. Yhdysvaltojen suurimmat öljy-yhtiöt pitävät pääkonttoreitaan Houstonissa ja Dallasissa. Teksas oli kerran itsenäinen valtio. 1836 Alamossa San Antoniossa käydyssä taistelussa 182 teksasilaista puolusti Alamon linnoitusta urheasti, vaikka taistelu useita tuhansia meksikolaissotilaita vastaan päättyikin teksasilaisten tappioon. Tappiollinen kahakka oli osa itsenäisyystaistelua, jonka ansiosta Teksas oli ensin "yksinäisen tähden valtio", Lone Star State, ennenkuin siitä tuli liittovaltion 28. osavaltio vuonna 1845.

Nasa tänään Öljyhanojen lisäksi Teksasissa sijaitsee Lyndon B. Johnsonin avaruuskeskus. Yhdysvaltojen armeija ja avaruushallinto ovat suorastaan kaataneet rahaa Teksasiin. Vuonna 1961 Houstoniin perustettiin Lyndon B. Johnson Space Center, josta tuli avaruusohjelman keskuspaikka. Johnsonin avaruuskeskusta ympäröi kymmeniä insinööritoimistoja, jotka toimivat NASAn (National Aeronautics & Space Administration) aliurakoitsijoina. Suurimpia ovat Lockheed Martin, Boeing ja United Space Alliance. Näiden lisäksi NASA:lla on lukuisia pienempiä alihankkijoita, kuten esimerkiksi Oceaneering Space Systems, jotka toimivat suoranaisesti NASA:n tai sen suurimpien urakoitsijoiden alaisuudessa. Urakoitsijat kilpailevat NASA:n projekteista. Avaruussukkulat (Orbiter) rakennettiin North American RockwelIin sopimusten alla, mutta niitä huoltaa United Space Alliance, Boeing sekä Lockheed Martin. Itsekukin voi miettiä syvällisemmin, miltä tuntuisi istua lähtöalustalla 44 miljoonaa hevosvoimaa tuottavan takapuolen alla räjähtävän raketin nokassa samalla tietäen, että sukkula on rakennettu halvimman urakoitsijan tarjouksen perusteella. Värinä onkin kovaa, kun 2 miljoonan kilon painoinen ja 37 metriä pitkä avaruusalus suihkuttaa 10 tonnia nestemäistä vetyä ja happea minuutissa päämoottoreihinsa ja kiihdyttää 3 G:n voimalla saavuttaakseen kiertoradalla 27 875 kilometrin tuntinopeuden. Sukkulat pystyvät kuljettamaan avaruuteen 28.8 tuhannen kilon suuruisia moduleita ja jokainen laukaisu maksaa 500 miljoonaa dollaria, joten tähänastinen lento-ohjelma on maksanut yhteensä 145 miljardia dollaria ja siitä voi laskea muhkean kilohinnan.


Matka avaruuteen kestää vain 9,5 minuuttia, mutta jyrinä on kovaa. Tästä syystä esimerkiksi eristeinä käytettävät keramiikkatiilet saattavat irrota, kuten kävi esimerkiksi avaruussukkula Columbian tapauksessa. Tämä puolestaan aiheuttaa ongelmia tässä vaiheessa enää 104 000 kilon painoisen aluksen syöksyessä ilmakehään, jossa ulkolämpötilat nousevat 1600 Celsius-asteen paremmalle puolelle. Sukkulat ovat jo ylittäneet niiden alkuperäiseksi suunnitellun elinikänsä. Tällä hetkellä eletäänkin mielenkiintoisia aikoja "Retum to Flight" -projektin parissa. NASA:n toimistohuoneissa pähkaillaan parhaillaan, miten rikkoutuneet tiilet pystyttäisiin korjaamaan painottomuudessa. Homma ei olekaan aivan niin yksinkertainen, miltä se saattaa näyttää ulkopuoliselle. Sukkulassa on 27 000 eristetiiltä, joita ei voi leikata avaruusolosuhteissa. Jokainen tiili on erikokoinen ja -paksuinen. Tästä huolimatta muilla sektoreilla valmistaudutaan tavanomaisella tavalla tuleviin lentoihin. Ensimmäisen onnettomuuden jälkeisen lennon, numeroltaan STS-114, pitäisi tapahtua heinäkuussa 2005 avaruussukkula Discoverylla. Discovery (OV-1 03) on NASA:n kolmas avaruussukkula, ja se on laukaistu avaruuteen ensimmäisen kerran 30. elokuuta 1984. Avaruussukkula Discoverylla lennettiin myös ensimmäinen avaruussukkula Challengerin (OV-099) tuhon jälkeinen lento vuonna 1988.

Työpaikkana Yhdysvaltain avaruushallinto Allekirjoittanut on työskennellyt NASA:lla insinöörinä vuodesta 1997 lähtien. Tällä hetkellä toimin Senior EVA Operations Engineer -tehtävissä. Tehtävänämme on kouluttaa astronautteja ja suunnitella avaruuskävelyjä. Olen kotoisin Porista, jossa suoritin peruskoulun sekä ammattikoulun sähkölinjan. Sen jälkeen vuonna 1991 lähdin opiskelemaan koneautomaatioinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakouluun. Suomen insinööriopintojen aikana opiskelin myös yhden lukuvuoden elektroniikkaa Nottingham Trent Universityssa Isossa-Britanniassa. Insinöörityöni käsitteli pienoissukellusveneiden käyttöä Pohjanmeren öljyteollisuudessa. Tämä johti myöhemmin pienoissukellusveneiden pilottitehtäviin Kaakkois-Aasian öljykentille. Nykyiseen tehtävääni olen saanut koulutuksen NASA:n projektien yhteydessä. Olen suorittanut suurimman osan samoista kursseista, joita astronautit käyvät läpi valmistautuessaan tuleviin lentoihinsa. Nykyisessä tehtävässäni sukellan NASA:n painottomuuslaboratoriossa (Neutral Buoyancy Labarotory; NBL) suunnitellen lentomääräyksiä/avaruuskävelyjä. Sukellamme erikoisvalmisteisilla vesikäyttöön tarkoitetuilla avaruuspuvuilla ja tavallisilla seoskaasulaitteilla (Nitrox).

Avaruuskävelyllä Avaruuskävelyllä (Extravehicular Activity eli EVA) tarkoitetaan aluksen tai aseman ulkopuolella tehtäviä töitä, jOlloin pukeudutaan avaruuspukuun . Avaruuspuvun voidaan sanoa olevan oma avaruusaluksensa. Puvun 20 miljoonan dollarin hinta kertoo, että kysymys ei ole pelkästä "raskaslaitesukelluspuvusta", vaikka yhtäläisyyksiä löytyykin aika paljon. Avaruudessa maan kiertoradalla kuitenkin operoidaan tyhjiössä, jossa lämpötilaerot vaihtelevat tunnin välein auringon ja varjon välillä yli 370 celsiusastetta. Puvun kangasta, jossa on 8 eri kerrosta, on testattu onnistuneesti myös muun muassa ampumalla sitä 9 mm:n pistoolilla. Tämä siitä syystä, että puvun tulee kestää myös mahdolliset mikrometeoriittien iskut. Puku on aivan itsenäinen yksikkönsä ja se on varusteltu mm. tietokoneella ja omalla propulsio - eli rakettijärjestelmällä. Puvun avulla voi "lentää" esim. sukkulan tai avaruusaseman ympäri. Puku käyttää 100 %:sta happea. Pitää muistaa, että avaruudessa puvun ulkopuolella on tyhjiö, jonka vuoksi puvun sisäinen paine (4.3 PSI) hankaloittaa etenkin hanskoilla työskentelyä. 7 tunnin kävelyn jälkeen ei monikaan pystyisi nostamaan edes kahvikuppia. Avaruuskävely suoritetaan siis maan kiertoradalla painottomuudessa. Painottomuus on hankalin elementti simuloida. Painottomuus voidaan toteuttaa tai sitä voidaan simuloida vain kahdella eri tavalla, joko vedenalaisessa painottomuuslaboratoriossa tai erityisessä painottomuuslentoihin modifioidussa KC-135 -tyyppisessä lentokoneessa.

m (f)

I I

»:

27

Pienoissukellusveneen pilotti Harjaantuneesta sukellustaidostani ei ole ollut ainakaan haittaa nykyisessä ammatissani. Ensimmäisen urheilusukeltajakurssin suoritin Porin Urheilusukeltajissa. Urani ammattimaisen sukelluksen parissa aloitin Suomen Merivoimien Sukeltajakurssilla (AUK) vuonna 1990, jonne pääsin ollessani jo merivoimien jalkaväen ja elektroniikka-aliupseerikoulussa Riihimäellä sekä Turun laivastoasemalla. Suoritin yhteensä kolme aliupseerikoulua (kaksi merivoimissa ja yksi maavoimissa). Ylipalvelusta tuli 102 päivää, joten varusmiehenä olin siis yhteensä 432 päivää eli reilun vuoden. Kouluttajina Merivoimien SUK:ssa toimi erinomainen ryhmä. En olisi voinut pyytää tai saada parempaa ja ammattitaitoisempaa koulutusta. Vielä tänäkin päivänä pidän merivoimien sukeltajakoulutusta yhtenä maailman parhaimmista. Suomen vesien vaativuus koulutusympäristönä maailman par-

• 1\)

o o

en

(f)

C 7\

m

I

-l

» » L


haimpien kouluttajien opastamana antaa hyvät lähtökohdat kenelle tahansa. Kurssilla sukelIettiin AGA Oivator MK2 -paineilmalaitteilla sekä antimagneetisilla AGA:n ASAC -seoskaasulaitteilla räjäytystöiden parissa. Taistelusukeltajaosuuteen valmistauduttiin SIWA:n happilaitteilla. Varusmiespalveluksen jälkeen työskentelin insinööriopintojeni ohessa ammattisukeltajana Merenkulkuhallituksessa, jossa teimme vedenalaisia räjäytystöitä eli raivasimme uusia veneväyliä Saaristomerelle. Toinen kesätyöpaikkani sijaitsi Kyproksella Ayia Napassa, jossa toimin sukelluskouluttajana ja safarien vetäjänä. Valmistuttuani tieni vei Espanjaan turistisukellusveneen sähköinsinöörin tehtäviin. Tämän jälkeen vuonna 1996 sain paikan ROV-pilottina (Remotely Operated Vehicle) yhdysvaltalaiselta Oceaneering -yrityksestä Singaporesta. Operoimme Etelä-Kiinanmerellä ja Thaimaan lahdella lukuisissa miehitetyissä ja miehittämättömissä operaatioissa. Miehitetyt operaatiot suoritettiin yhden ilmakehän WASP-puvuilla ja ARMS Bell -pienoissukellusveneellä. Syvemmät tehtävät tehtiin ROV:eilla, joilla päästiin jopa 6 kilometrin syvyyksiin. Operaatiot pitivät sisällään öljynporauslauttojen porauksen tuotannon avustustöitä sekä uusien lauttojen pystytysprojekteja. Osallistuimme myös muutamiin mereen syöksyneiden lentokoneiden onnettomuustutkintoihin sekä Israelin armeijan helikopteri"katoamisiin". Suunnittelin jääväni Kaakkois-Aasiaan sukellusveneen pilottitehtäviin, mutta toisin kävi.

Kevyt painottomuus Nyt katsottuna sukellusurani näyttää onnistuneelta ja ehkä ennalta hyvin suunnitelluitakin, mutta tosiasiassa se ei tapahtunut aivan niin harkitusti. Muistan, kun ensimmäisen kerran pakkasin räpylät reppuuni vuonna 1994 ja ostin liput Aberdiineille. Asuin halvimmassa majatalossa, joka muistutti lähinnä autotallia. Kävelin päivät vesisateessa firmasta firmaan ja yritin päästä työhaastatteluihin tuloksitta. Lähetteiin vaatimatonta ansioluetteloani ympäri maailmaa ja vasta kuukausien jälkeen työ palkittiin, kun sain vastauksen Singaporesta. Faksi tuli aamulla klo 4.25, jossa kerrottiin, että ottavat (Oceaneering) minut töihin koeajalle sukellusrobottien korjaamoon. Lensin Singaporeen seuraavalla viikolla. En tuntenut Singaporesta yhtään ihmistä ja sinne päästyäni sama malli jatkui. Asuin taas "autotallissa". Hyvä, että mahtui kävelemään sängyn vierestä. Huoneessa oli lavuaari, johon tehtiin kaikki nopeimmat tarpeet. Suihkuna toimi aaltopeIlistä tehty koppi, jossa oli puutarhaletku. Yhtenä aamuna astuessani suihkuun löysin sieltä hämmästyksekseni motellin omistajan seitsenmetrisen python-käärmeen, joka oli myös ottamassa aamusuihkuaan. "Kotieläimet" eivät rajoittuneet tähän, joskin jotkut niistä olivat paljon pienempiä. Työmatka korjaamolle oli aamuruuhkissa noin tunti. Korjaamo sijaitsi viidakkoon raivatulla teollisuusalueella, jonne kuljetettiin kiinalaista työväestoä rekka-auton lavoilla. Jäädessäni ensimmäisenä aamuna pois väärällä pysäkillä ja juostessani työhaalarit päällä trooppisessa viidakossa kulkukoirien keskellä mietin, olisiko sittenkin kannattanut ottaa se ta~ottu myynti-insinöörin paikka sieltä Suomesta, jossa olisi ollut oma toimistokin. Pomo antoi kierroksen ko~aamossa ja esitteli erilaisia työsukelluksissa käytettäviä esineitä. Hän osoitti niistä yhtä ja kysyi, tiedänkö, mikä se on. Sanoin rehellisesti, että en tiedä. Hän sanoi hämmästyksekseni "hyvä olet palkattu" ja jatkoi esittelykierrostaan. Jälkeenpäin ymmärsin, että hän halusi itse kouluttaa uudet työntekijät alan töihin. Työt ko~aamolla alkoivat heti. Australialaissyntyinen pomo pisti minut heti hommiin. Joskus oli lattian siivousta ja joskus olin kainaloita myöten hydrauliöljyssa. Pitkiä 13-14 tunnin päiviä korjaamolla ja sitten takaisin betonibunkkeriin nukkumaan liskojen kanssa.


m UJ I I

Tätä jatkui muutamia kuukausia, kunnes yhtenä päivänä pomo tuli kysymään, haluaisinko lähteä Yhdysvaltoihin Louisianaan suorittamaan uuden sukellusaluksen tietokonekurssia. Päätökseen meni tasan sekunti. Lensin pois seuraavalla viikolla. Saapuessani Oceaneeringin toimistoon Morgan Cityyn Louisianan osavaltioon tapasin muita firman palveluksessa olevia, jotka olivat saapuneet suorittamaan samaista kurssia ympäri maailmaa muista Oceaneeringin toimistoista. Tuntui, ettei liskoista pääsisi eroon ollenkaan, sillä Oceaneeringin toimisto sijaitsi Louisinan suoalueella, jossa alligaattoreita uiskenteli hotellin viereisissä ojissakin. Kurssi olikin aika vaativa ja se sisälsi paljon teoriaa sekä käytännön töitä alusten parissa. Kurssin jälkeen lensin takaisin Singaporeen. Nyt sain valita, mihin työkohteisiin lähdin. Pomoni antoi vaihtoehtoja ja lähetti töihin Thaimaan lahdelle sekä Kiinaan. Kiinalaisilla sukellustukialuksilla syötiin koiranlihaa ja käärmeitä ja elämä siellä kulki paikalliseen tapaan muutenkin varsin mielenkiintoisesti. Siellä tuli kohdattua lauttojen sekä sukellustukialusten miehistöä, jotka usein olivat aika mielenkiintoisia persoonia. Ollessani saturaatiosukelluskeikalla Thaimaassa sain pomolta sähköpostiviestin, jossa hän kertoi, että Houstonista Oceaneering Space Systems oli otettu yhteyttä. He tarjosivat työpaikkaa avaruusaseman robottien testipilotiksi. Hyväksyin paikan heti ja lensin toisen kerran Yhdysvaltoihin vuonna 1997. Avaruudessa käytettävät robotit ovat periaatteessa saaneet alkunsa vedenalaisesta robotiikasta. Tämän vuoksi meidän työmme pilotteina on samantapaista. Kuitenkin tehtävät mutkistuvat huomattavasti avaruusolosuhteissa ja Yhdysvaltojen valtion organisaatiossa työskennellessä. Työt vaihtelivat tämän jälkeen erilaisissa tehtävissä. Jäin pois Oceaneeringilta oltuani siellä pari vuotta. Sain paremman paikan Nasalta NASA Robotics Safety & Mission Assurance -osaston johtajana ja edustajana kansainvälisille avaruushallinnoille. Vastasin uudessa tehtävässäni kaikista ISS:n robottien luotettavuus- ja vikatiheysanalyyseista. Tästä tehtävästä siirryin avaruuspukuosastolle, jossa testasimme pukujen toimintaa ja sittemmin edelleen nykyiseen tehtävääni, jossa vastaan itse kävelyiden suunnittelusta painottomuuslaboratoriossa.

Neemo Nasalla on myos muita "vedenalaisia" projekteja. Niistä suurin on NASA Extreme Environment Mission Operations -ohjelma NEEMO. Se on lähettänyt jo kuusi ryhmää NASAn työntekijöitä ja astronautteja asumaan vedenalaisessa Aquarius -moduulissa kaksi viikkoa kerrallaan. NasalIe Aquarius tarjoaa vakuuttavan analogian kansainväliselle avaruusasemalIe. NEEMO:on osallistuva miehistö kokee useita samanlaisia tehtäviä ja haasteita vedessä.

NEEMO-kokemus rinnakkaistaa avaruuslentoa monella tavalla. Avaruuskävely on samantyyppinen suunnitellun sukelluksen kanssa, jossa sarja tehtäviä tavoitteineen suoritetaan tietyssä aikataulussa. Samalla tavoin kuin avaruuskävelyssä on jokaisen sukelluksen aikana kulutettavissa olevat hengityskaasut, käytettävät työkalut ym. suunniteltava tarkkaan ennen pidempiaikaista operaatiota.

»:

29 01

• 1\)

Vedenalainen laboratorio AQUARIUS Aquarius on ainoa vedenalainen laboratorio maailmassa. Sen omistaa National Oceanic and Atmospheric Administration NOAA. Aquarius tarjoaa tutkimusalustan sekä asumismahdollisuudet tiedemiehille ja naisille pitkäaikaisiin tutkimusprojekteihin merenpohjassa. NASA käyttää sitä astronauttien koulutuksessa sekä erilaisissa tiedeprojekteissa. Aquarius rakennettiin Victoriassa Teksasissa vuonna 1986. Alunperin se operoi Neitsytsaarilla, josta se muutti myöhemmin nykyiseen paikkaansa, joka sijaitsee noin 6 kilometriä Key Largosta Floridan rannikolta etelään Florida Keysien vedenalaisella rauhoitusalueella. Aquarius seisoo pohjassa jyrkän koralliriutan vieressä 19 metrin syvyydessä. Laboratorio on toiminut isäntänä yli 200 tiedemiehelle ja -naiselle, jotka ovat edustaneet yli 90 eri organisaatiota. Aquariuksessa on 11 kuutiometriä asuin- seka laboratoriotilaa. Sen vieressä on sukelluskelloja, joissa Aquariuksen miehistö käy täyttämässä ilmaa tankkeihinsa operaatioiden aikana. Aquariuksessa on ulkoisia olosuhteita vastaava paine. Alla olevaa venttiiliä eli sisäänmentavää luukkua pidetään koko ajan auki. Luukun syvyydessä eli 14 metrissä ilmanpaine sisällä on noin 2.5 kertaa ilmakehän paine. Tällaisessa syvyydessä vierailijoilla on ainoastaan 80 minuuttia aikaa ennen kuin decompression -pysähdys tulee pakolliseksi. Operaation lopussa siellä asuvat "aquanautit" suorittavat 17 tunnin mittaisen decompression Aquariuksen sisällä. Sen jälkeen aquanautit poistuvat SCUBA-Iaitteilla pintaan. Laboratorio on usein myös meribiologien käytössä heidän tutkiessaan koralliriuttaa, kaloja ja kasveja Aquariuksessa on korkeatasoisia laboratoriovälineitä ja tietokoneita antaen heille mahdollisuuden tutkia näytteitä tuomatta niitä pintaan. Ammattisukelluksia aloittaessani urheilusukellusharrastukseni ovat jääneet odottamaan parempia päiviä. Viimeksi kävin sukeltamassa Cozumelissa Meksikossa. Seuraavana suunnitelmissa olisi Galapagos-saaret, jossa vedenalainen elämä on ainutlaatuista. Suomessa käyn edelleen vuosittain Pori Jazzien aikaan tapaamassa tuttuja. Toivottavasti törmätään sukelIusten merkeissä tulevaisuudessa. Lisätietoja voi kysellä sähköpostiosoitteestani kimmoemail@yahoo.com teksti: Kimmo Nieminen, kuvat Kimmo Niemisen valokuvakansiot

o o 01

UJ

C ?\

m I

-l

» L »


Sari Häkkinen palaa nuorisopäälliköksi Sari Häkkinen (kuvassa oikealla)

palaa hoitovapaalta 2.1.2006 Uiton nuorisopäällikön tehtäviin ja Heli Laukkarisen pesti päättyy. Kiitämme Heliä vuoden uurastuksesta! Helihän jatkaa vuoden alusta Uiton hallituksessa, joten Helin panos Uiton toiminnan kehittämiseksi jatkuu edelleen.

« (J) (J)

o f-

30 lD

o o N

Ansioituneet hengenpelastajat Tammikuun 5. päivä olivat sukeltajat Kim Jaatinen , Mikko Nurmi, Mika Ovaskainen harjoittelemassa Mäkelänrinteen uintikeskuksessa. Kesken harjoitusten he huomasivat altaan pohjassa elottomanoloisen henkilön. He hälyttivät apua ja nostivat henkilön pintaan altaan reunalle, jossa uimavalvojat aloittivat elvytyksen. Henkilö selvisi tapahtumasta elossa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto myönsi Kim Jaatiselle ja Mika Ovaskaiselle hengenpelastusmerkit ja Sukeltajaliitto myönsi Mikko Nurmelle kunniakirjan heidän tekemästään hengenpelastustyöstä .

Oikaisu: Sukeltaja-lehden 4/2005 Hossan artikkelin kuvaaja on Inka Keinänen

« J « f-

.....1 W ~ ~ (J)

Vuoden norppaohjaaja valittu

Toimisto suljenuna väliviikon

Vuoden Norppaohjaaksi on valittu Minna Ikävälko-Pajunen KeskiUudenmaan Sukeltajista. Hän on toiminut monessa eri ikäluokassa ohjaajana ja on erittäin pidetty ohjaaja. Hänellä on koko ajan uusia ideoita toimintaan. Hänen ohjaamansa harjoitukset ovat monipuolisia ja täynnä toimintaa turvallisuutta unohtamatta.

Sukeltajaliiton toimisto on SUljettuna 27.-30.12.2005. Toimiston väki toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Pälvitenvä tietoa Liiton koti sivuilla

Liitolle uusi jäsenrekisteri Uitto on uusimassa jäsenrekisteriään ja valinnut SLUNetin Sporttirekisterin uudeksi jäsenrekisterisovelluksekseen. Sporttirekisteri on urheilujärjestöjen tarpeisiin rakennettu rekisterijärjestelmä, joka toimii Internetin välityksellä ja on tällä hetkellä jo käytössä kymmenissä lajiliitoissa. Järjestelmää kehitetään aktiivisesti yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Rekisteriin siirtyminen helpottaa monia rutiineja, mm. Postin osoitetiedot päivittyvät automaattisesti järjestelmään ja näin jäsenten yhteystiedot pysyvät ajan tasalla. Uusien jäsenten rekisteröinti Uittoon helpottuu, kun seura voi omilla käyttäjätunnuksillaan hallinnoida omia jäsentietojaan Uiton rekisterissä verkon kautta. Uuteen järjestelmään siirrytään vaiheittain vuoden 2006 aikana. Jos seuranne on kiinnostunut pilotoimaan järjestelmän käyttöönottoa, ottakaa yhteyttä Liiton toimistoon.

Liiton päivitetty toimintasuunnitelma ja tapahtumakalenteri vuodelle 2006 löytyvät Liiton koti sivuilta www.sukeltaja.fi.

Seurojen jäsentledoneet ja läsenlehdet esille Haluamme tuoda seurojen toimintaa esille ja koota seurojen jäsenjulkaisuja kaikkien nähtäväksi Liiton 50-vuotisjuhlassa. Toivomme siis, että seurat lähettäisivät vuoden 2006 jäsenjulkaisujaan Liiton toimistoon, jotta saamme mahdollisimman suuren määrän esille juhlassamme.

Sukelluksen teemapäivä VenemessuIlla

Myydään Inspiration suljetun kierron laite. Hyväkuntoinen. Laite on Helsingissä. Hp: 4900 euroa. Lisätiedot: Puh: 050-5266661

tai jounLpolkko@fmi.fi

Sukelluksen teemapäivää vietetään venemessujen yhteydessä 19.2. Tarkemmat tiedot myöhemmin www.sukeltaja.fi -sivuilla ja Sukeltaja-lehdessä 1/2006.


1

~

I

Joulutarjouksia!

m/i Teredo Hylkysaeressa · Iij~::;~rl yliopiston Ja Suomen merimuseon edUllajal Teredoon uuden kaUllan, omlslusklrJoHuksella. Va.emmalla puheenjohtaja Leo Terlvllnen Ja puhlworossa yllopllton merlhlltorlan lalloksan amanuln..1FM Anne Ala-pölllnen.

\.--250,

SeacSub RIP RACE: Innovatiivinen pikkupuukko, jota voidaan kiinnittää ranleeseen, IiMin tai liivin letkuun. Pituus 175 mm, terän pil 70 mm. Norm.hinta: 70,00

\ 58,-;..

....

SeacSub SHOT: Erittäin kirkas valaisin. Teho 6 W. Xenonpolttimo. 4 tai 8 AA-paristoja. Iskunkestävä AB5-runko. Linssin halk. 45 mm. Pituus 150 mm. Väri keltainen tai musta. Norm.hinta 55,00.

-l

o (f) (f)

»

31 • N

o o U1 (f)

C 7\

m

r

-l

» c »

Teredo Navalis ry 30 vuotta Meriarkeologinen yhdistys Teredo Navalis ry juhli 30vuotista taivaltaan 12.11 . Suomenlinnan Pirunkirkossa. Paikalle juhlataloon oli saapunut lähes 60 seuran jäsentä puolisoineen sekä yhdistyksen toimintaa tukevien yhteistyötahojen edustajia. Kotoisessa juhlassa muisteltiin tapahtumia kolmen vuosikymmenen ajalta. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Olli Tappola kertoi, että ajatus meriarkeologisen yhdistyksen perustamisesta saatiin vuonna 1973 Merimuseon leirillä Jussarön hopeaprikin tutki muksissa. Merimuseon silloinen tutkija Risto Halme rohkaisi valistuneita urheilusukeltajia perustamaan meriarkeologisen yhdistyksen tukemaan merimuseon toimintaa. Yhdistys perustettiin helmikuun 8. päivänä vuonna 1975. Kokous pidettiin merimuseon tiloissa Hylkysaaressa, ja yhdistyksen nimeksi tuli Teredo Navalis ry. Joku juhlayleisön joukosta muisti, että nimen keksi porvoolainen Klasu Lindqvist, ja se tarkoittaa suolaisissa vesissä elävää laivamatoa, joka ikävä kyllä syö hylkyjen puuosat muutamassa vuodessa olemattomiin . Onnek-

semme Itämeri on murtovesialuetta, ja siinähän ei laivamato viihdy. Juuri tästä syystä kotimeremme on meriarkeologian harrastajien ja tutkijoiden paratiisi. Teredo Navaliksen toiminnan keskeinen ajatus on alusta alkaen ollut, että yhdistys on puhtaasti meriarkeologinen seura. Suuri osa yhdistyksen jäsenistä kuuluu johonkin Sukeltajaliiton jäsenseuroista, joissa sukeltamisen perustaidot on hankittu ja joissa niitä edelleen ylläpidetään. Teredon komennuksillaja leireillä sitten toteutetaan käytännössä intohimoa meriarkeologiaan ja käytännön hylkytutkimukseen. Yhdistyksen jäsenhankinta on yksinkertaista: tule malla mukaan ja osoittamalla harrastuneisuutensa lajiin, pääsee jäseneksi esitettävien listalle, jonka vuosikokous aikanaan käsittelee. Yhdistyksen tukialuksena toimii 16-metrinen terästroolari m/s Teredo, joka on muunnettu toimivaksi sukellustukialukseksi talkoovoimin. Viime vuosina alus on ollut läsnä lähes jokaisessa merkittävässä meriarkeologisessa kenttätutkimuksessa. Aluksen toimivuus tukialuksena on ollut viime aikoina esillä myös vaativissa etsintäoperaatioissa. teksti ja kuvat TImo Puomio

Närpesvägen 9, 64200 Närpes/Närpiö Puh. (06) 2243590. Fax (06) 2243670 e-mail: divepoinlfi@Co.inetfi

www.dlvepolin.n

Eräraate Oy, Joensuu Puh. (013) 285240. Subaqua Finland, Helsinki 09-6926040, 04 0-5613 123. www.subaq ua.fi Lahden Sukelluskeskus Underwater Actions Puh. 03-733 1181, 0500-437175 T:mi Kari Back, Rovaniemi Puh. 0400396 712 MMI-8ervice, Raahe Puh. 0405013365


Mielenkiintoinen vuosikokousviikonvaihde

<:{ (f) (f)

o

1-

32 LD

o o N

Rovaniemellä, perinteikkäässä hotelli Pohjanhovissa vietettiin mielenkiintoista viikonvaihdetta 22-23.10.2005. Sukeltajapäivän pääaiheet valottivat pelastus- ja turvallisuusteemaa. Vapepan toiminnasta kertoi Merja Rapeli SPR:stä. Hän kertoi mm. että yksittäisen henkilön keskeisemmät syyt lähteä toimintaan mukaan ovat oma halu auttaa ja myös hieno tunne olla osana vahvasti auttamaan motivoitunutta, hyvää porukkaa. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kertoi pelastustoimen ja sukeltajien yhteistoimintakysymyksistä Lapissa. Vapepan keskustoimikunnan puheenjohtaja Kari Lehtola kertoi viime joulukuun tsunami-katastrofista. Hän kuvaili aallon etenemistä ja yksittäisiä tilanteita hyvin käytännönläheisesti. "Miten vaikkapa Sodankylän terveyskeskus selviäisi , jos sinne tuotaisiin parin tunnin aikana 900 potilasta?" hän havainnollisti. Lehtola tiesi monen sukeltajan pelastuneen juuri sukellusharrastuksensa ansiosta, koska he olivat tsunamin tapahtuessa sukeltamassa merellä kaukana rannasta. Nuorisopäällikkönä vielä tovin toimiva Heli Laukkarinen kertoi nuorisotoiminnasta, Riku Verkkomäki Uiton uudistuvasta jäsenrekisteristä ja kotisivuista, sekä Mika Rautiainen vastasi kiperiin, koulutusta koskeviin kysymyksiin .

• LD

Vuosi 2006 VEDEN VALLASSA Toiminnanjohtaja Sari Nuotio kertoi Uiton hallituksen nimenneen Uiton 50vuotisjuhlavuoden teemaksi Veden vallassa. Myös juhlalogo on valittu. Kevään Sukeltajapäivää. Lohjan Urheilusukeltajien 30-vuotisjuhlaa ja vuosikokousviikonvaihdetta vietetään Lohjalla 22.4. - 23.4.2006. Tärkeä viikonvaihde on myös 7.10. - 8.10.2006. Silloin vietetään Sukeltajaliiton 50-vuotisjuhlaa ja pidetään Uiton syyskokous. Viikonlopun tapahtumat toteutetaan Espoossa, Kongressihotelli Meripuistossa.

"Oon kolmekymppinen, kolmekymppinen" Osa Sukeltajapäivään osallistuneista jatkoi iltaansa Rovaniemen urheilusukeltajien 30-vuotisjuhlassa samaisessa hotelli Pohjanhovissa. Ansiomerkkejä jaettiin pitkään seuratyössä puurtaneille. Korkeimman tunnustuksen, CMAS:n neljän tähden sukeltajakortin, sai haltuunsa Hannu Puhalainen. Onnittelut hänelle ja kaikille muille ansioituneille! Kuin myös koko seuralle vuosikymmenien monipuolisesta toiminnasta.

Syyskokous Syyskokouksen tärkeimmät aiheet ovat tulevan vuoden talous- ja toimintasuunnitelman vahvistaminen sekä aina puhuttavat henkilövalinnat. Toimintasuunnitelma löytyy nyt päivitettynä Uiton kotisivuilta. Ennakkoon ehdolle asettui vain viisi ehdokasta, kun jaossa on vuosittain kuusi paikkaa; neljä varsinaista jäsentä hallituksen erovuoroisten tilalle sekä yhdeksi vuodeksi valittavat kaksi varajäsentä. Tilanne sai aikaan kokousta edeltävät mielenkiintoiset käytäväkeskustelut ja viime hetken ehdokkaiden metsästyksen.

Karismaattisen Kari Lehtolan esitelmä tempaisi kuulijat täysin mukaansa. "Khao Lakissa Ihmiset joutuivat aivan kuin pesukoneeseen. Uimataidosta ei ollut mitään hyötyä!"

Löytyihän niitä "mustia hevosia". Kokoukselle esitettiin lopulta kymmentä ehdokasta, joten toivottu kilpailuasetelma syntyi. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2006-2007 valittiin Markus Korpela, Heli laukkarinen, Jorma Onjukka ja Riku Riikonen sekä varajäseniksi Marja-Leena Kardell ja Pentti Parkkila. Usäksi ääniä saivat Pasi Laine, Markku Leinonen, Jukka Pelttari ja Terho Vainio. Ääniä annettiin yhteensä 1458. Hallituksessa jatkavat vuosiksi 2005-2006 valitut Pekka Kaikumo, Kari Lainio, Matti Pöntinen ja Jyrki Sariola sekä Uiton sekä hallituksen puheenjohtaja Jouko Laitinen.

teksti ja kuva Leena Koivumäki


~

II Yhteistyöllä Suomi vesille Sukeltajaliitto kannustaa jäsenseurojaan lähtemään mukaan Suomi Vesilletapahtumiin touko-kesäkuun vaihteessa. Pilottitapahtumia järjestettiin tänä vuonna neljällä paikkakunnalla ja hyvien kokemusten perusteella tapahtumaa halutaan kehittää. Tavoitteena on toteuttaa paikallisin voimin valtakunnallinen tapahtuma, jossa eri vesilajiliittojen seurat ja viranomaiset yhteistyössä toimivat vesiturvallisuuden edistämiseksi ja seurat tuovat näkyväksi omaa toimintaansa ja lajiaan. Lajiliittojen edustajista ja viranomaisista koottu yhteistyöryhmä valmistelee tapahtumien raamitusta ja pyrkii löytämään paikkakuntia, jotka haluavat lähteä mukaan. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on lisätä kansalaisten aktiivisuutta ja osallistumista ja tuottaa lisää hyvinvointia liikunnan avulla. Kun eri paikkakunnille saadaan sovittua kokoonkutsujat, nämä tulevat ottamaan seuroihin yhteyttä tapahtuman toteuttamisesta. Lajiliitot keräävät kokemuksia tapahtumista ja tarjoavat tukimateriaalia seuroille. Mukana tapahtuman alkusuunnittelussa ovat Sukeltajaliiton lisäksi mm. Suomen Purjehtijaliitto, Suomen Veneilyliitto, Suomen Kanoottiliitto, Suomen Soutuliitto, Suomen Latu, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, VapepalSPR, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Meripelastusseura ja poliisi. Mikäli haluat lisätietoja, ota yhteyttä Uiton toimistoon Sari Nuotio 09- 3481 2257.

Pintaa

UPPQn~LLE

syvemmälle

r

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa

pituus n. 5 cm

37 €

(ilman ketjua)

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Takomotie 33 00380 HELSINKI P. 09-565 1855 kolla

Vettenalaiset Vehkeet Joensuusta Ruotsinkielinen Norrvalla 24.-26.3., I-jakso 7.-9.4., II-jakso 5.-7.5., III-jakso. Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinna 7.-9.4.,I-jakso 5.-7.5., II-jakso 19.-21 .5., III-jakso Rovaniemi Elokuu Eerikkilän urheiluopisto, Forssa 8.-10.9.,I-jakso 29.9.-1 .10., II-jakso 13.-15.10., III-jakso Laitesukelluskouluttajien täydennyskoulutus Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola 8.6.-11 .6.2005

Syksy ja talvi saapuu ...on aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan ...

Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot: Regulaattorihuollot, Happipuhdistukset, Stäiliöiden pesut ja puhdistukset, Kuivapukuhuollot, vetoketjujenja mansettien huollotlvaihdot, Kompressorien happipuhdistukset, Kaasunsekoituslaitteiden suunnitteluja valmistus ... proudly designed ~. made in carelia, Finland

ERARAATE Ukkolantie 4, 80130 Joensuu 0 13 - 28 5240, 050 - 572269 0 IANDT Sukelluskoulutus

IIOptifocus Oy VA -kamerahuolto Huoltaa: • kamerat • kaukoputket

• kiikarit • painekotelot

Puh: 0208 300 030 Lisätiedot ja ilmoittautumiset WNW.sukeltaja.fi

(J) (J)

»

33

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Toimitamme

LallesukelluskouluHajakurssl1 2006

-1

o

www.optifocus.fi

• 1\)

o o Ul (J)

C A

m r -1

» L »


<t: D.. D..

er

o z

34 L{)

o o C\J

• L{)

Nautiluksen jäljillä Tuusulan uimahalli muuttui kapteeni Nemon vedenalaiseksi valtakunnaksi 5. -6.11 .2005 Keski-Uudenmaan Sukeltajien järjestäessä valtakunnallisen Sukeltajaliiton lasten ja nuorten snorkkelisukelluskilpailun eli norpparallin teemalla "Nautiluksen jäljillä". Tässä norpparallissa kilpaillaan pareittain snorkkelisukelluksen taitojen ja kekseliäisyyden parissa pelkästään taidot eivät ratkaise, vaan parityöskentely, oivallukset ja huolellisuus. Lapset ja nuoret saivat tutustua ennen rallin suorittamista tarinaan, jOka kertoi edessä olevista haasteista. Tuusulan uimahalli oli pimeä ja norpparalli kisattiin sukeltajanlamppujen loisteessa. Nautilus-jahti alkoi hu~alla vesiputouksella (vesiliukumäki), jonka jäljiltä omat perusvälineet eli maski, snorkkeli ja räpylät oli löydettävä tavarapaljouden seasta (opetusaltaasta). Nautiluksen peräaallot näkyivät vielä, joten norpat ampaisivat hurjaan ajojahtiin väistellen samalla esteitä (puolustusvoimien esteuintirata). Merilevien uumenista löytyi isoja helmiä, joista muodostui vihje "Seuraa tähtiä" (golf-

palloja piilotettuina altaan pohjaan), Kuten kapteeni Nemo myös norpat suunnistivat tähtien mukaan seuraavalle rastille (uppokuvioita altaan pohjassa), jossa hurja mustekala Itavusep siirsi lonkeronsa seikkailijoiden tieltä vasta näiden syötettyä mustekalan tyytyväiseksi (pingispalloilla nostettiin painava esine ylös pohjasta) . Laskuveden myötä pinnalle ilmestyi tunneli, jonka toisesta päästä norpat löysivät kadonneen Nautiluksen (ryömintäeste altaan reunalla). Sumutorvea töräyttämällä he ilmoittivat myös maakravuille, että Nautilus saattoi jälleen turvallisesti jatkaa seikkailujaan vedenalaisessa maailmassa (kylmävesialtaassa). Tehtävät suoritettiin pareittain kisaamalla aikaa vastaan ja rasteilla tehdyistä virheistä ropisi sakkosekunteja. Uimahallilla osallistujat pääsivät kokeilemaan myös ilma-ase- ja jousiammuntaa. Nämä saivat suuren suosion ja ammuntatuloksia vertailtiinkin innokkaasti.

Kapteeni Nemo Atlantista etsimässä Kapteeni Nemo on sukellusvene Nautiluksen kapteeni. Hän on salaperäinen mies, joka on päättänyt jättää maanpäällisen elämän ja elää loppuelämänsä merenpinnan alapuolella. Merenpinnan alla vallitsee rauha ja siellä Nemo voi itse määrätä omat lakinsa. Nemon suuri haave on löytää kadonnut merenalainen kaupunki, Atlantis, Niinpä hän kiertää ympäri maapallon vesiä etsiessään tätä kaupunkia. Matkalla hän joutuu mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin ja moniin vaarallisiin tilanteisiin. Nyt Nautilus on hävinnyt maanpäällisten tarkkailijoiden tutkasta kokonaan. Onko sillä jokin hätänä? Viimeinen merkki siitä olivat kuohuvat peräaallot, joiden perään sankarimme Elmeri ja Vemeri lähtevät. He taistelevat kelloa vastaan, sillä jos Nautiluksella on jokin hätänä, sen happivarastot riittävät vain päiväksi. He selviytyvät läpi kuohuvan vesiputouksen vaikka perusetsintävälineitä täytyykin hiukan etsiä sen jäljiltä. Saatuaan perusetsintävälineet ylleen he joutuvat ylittämään ja alittamaan esteitä matkallaan Atlantin yli. Merenpinnan alta löytyy ihmeellinen ja upea maailma, josta Verneri löytää vihjeitä Nautiluksen matkasta. Suuret, nyrkin kokoiset helmet antavat ensimmäi-

set vihjeensä merilevien joukosta, Vedenalainen tähtitaivas värittää upeaa merenalaista maisemaa ja auttaa suunnistuksessa, jos vaan osaa lukea tähtiä. Elmerin ja Vernerin matka kulkee vihjeiden perässä yli Tyynenmeren Mariaanien haudan, joka on maailman syvin kohta ja täynnä syvänmeren helmiä. Hurja mustekala Itavusep on nälissään ja vaatii Verneriä ja Elmeriä etsimään sille ruokaa. Syötyään vatsansa täyteen helmiä se leppyy ja siirtää lonkeronsa poikien tieltä ja matka pääsee jatkumaan. Pitääpä välillä kurkistaa jopa pinnan ylle. Onneksi Nautilus on jättänyt jälkeensä paljon vihjeitä, Laskuvesi saapuu lähes huomaamatta ja vie Vernerin ja Elmerin myös kuivalle maalle. Salaisten tunnelien on sanottu olevan oikotie Jäämerelle, jossa Nautilus on viimeksi rapujen kertoman mukaan nähty. Onko sukellusvene kunnossa? Miten sen miehistö voi? LöytyykÖ Nautilusta koskaan? Maakravut voivat tietysti koettaa kuunnella tarkkaan, sukellusveneen sumutorvi kuuluu kauas ....


z

o :::0 -U -U

> Valtakunnalliseen norpparalliin osallistui lähes yhdeksän kymmentä 7- 15 -vuotiasta lasta ja nuorta ja viisitoista ohjaajaa eri puolelta Suomea. Vierailijoita saapui Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Joensuusta, Jyväskylästä, Lappeenrannasta ja Uudestakaupungista. Järjestäjien taholta paikalla oli reilut kaksikymmentä ohjaajaa ja muuta toimitsijaa. Norpparallin tehtävärata suoritettiin Tuusulan uimahallilla ja yöpyminen tapahtui Hyrylän koulukeskuksessa. Rallin yhteistyökumppaneina toimivat Keski-Uudenmaan ampumaseura, Järvenpään jousiampujat ry, Helsingin ilmatorjuntarykmentti, If-vakuutus, Aquaworld, Sukeltajaliitto, Egmont kustannus ja Sonera. Kiitoksemme kaikille osapuolille, jotka teitte tapahtumasta kanssamme onnistuneen. teksti Susanna Laine ja Sari Häkkinen kuvat Susan Heikkinen ja Veli-Matti Korppi-Tommola

35 (]l

• 1\)

o o (]l

(fJ

C /\

m r

-j

> L >


<{

Il. Il.

0:

o Z

36

S inettiseurauud istus

Mitä Norppatoiminnan jälkeen?

Mikkelin Urheilusukeltajat oli ensimmäinen Sukeltajaliiton jäsenseura, joka sai Sinettiseurastatuksen. Sen jälkeen Sukeltajaliiton 6-9 jäsenseuralla on ollut sinetti vuosittain. Sinettejä on myönnetty sukellusseuroille vuosittain ja osa seuroista on sinetistään luopunut, koska ei ole mielestään enää täyttänyt sinettikriteerejä. Sinettikriteerit ja edut ovat muuttuneet vuosien aikana, niinpä Sukeltajaliitto on nyt uudistamassa omalta osaltaan sinettiseurajärjestelmää. Sinettiseuraksi hakevien seurojen toivotaan toi mittavan hakemukset jatkossa tammikuussa. Seurat saavat sinetin kahden vuoden jaksoiksi kerrallaan. Sinettiseurat auditoidaan yhdessä aluejärjestöjen kanssa kerran kahdessa vuodessa, joista toimitetaan sähköinen raportti seuraan, auditoijille sekä Nuoreen Suomeen. Ja joka toisena vuonna on seuran kehittämispäivä, jolla pyritään auttamaan seuraa pysymään sinettiseurana jatkossakin ja tekemään yhä laadukkaampaa toimintaa lapsille ja nuorille. Uudet kriteerit ja edut tulevat kokonaisuudessaan joulukuun aikana Liiton nettisivuille.

Sukeltajaliitto on aloittanut nuorten (n. 13-18 -vuotiaiden) harrastamisen lisäämiseen tähtäävän hankkeen. Sen tavoitteena on aktivoida seuroissa jo toimivia nuoria, mutta lisäksi saada seurojen toimintaan mukaan myös uusia nuoria. Nuorten liikkumisen lisääminen on yksi hankkeen tavoitteita. Toiminnan lähtökohtia on nuorten halu harrastaa liikuntaa vedessä ja suunnitella toimintansa pitkälti itse. Taustalle toki tarvitaan aikuisia mahdollistamaan ja auttamaan nuoria eteenpäin. Pilottihankkeita on jo käynnistynyt, mutta lisää nuorten toiminnasta kiinnostuneita seuroja tarvitaan. Kiinnostuneet seurat sekä nuoret voivat ottaa yhteyttä Liiton nuorisopäällikköön.

L!)

o o N

• L!)

<{ J

<{

1..J

W ~

::J (f)

Miten sinetliseuraksi? 1. Ottakaa ensimmäiseksi yhteys lajiliittonne nuorisopäällikköön ja keskustelkaa hänen kanssaan seuranne tilanteesta ja siitä, miten lajiliitto voi auttaa seuraanne matkalla Sinettiseuraksi. 2. Tutustukaa lajinne sinettiseurakriteereihin ja verratkaa niitä oman seuran tilanteeseen. Tehkää suunnitelma siitä, mitä teidän pitää tehdä, jotta voitte saada Nuori Suomi sinetin. 3. Tehkää työtä seuranne kehittämiseksi. Kehittämistyö kestää yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Kehittämistyöhön voitte laji liiton lisäksi saada apua liikunnan aluejärjestöiltä. 4. Sopikaa lajiliittonne edustajan kanssa, milloin olette valmiit auditointiin/ laadun arviointiin. Lajiliiton edustaja/edustajat tulevat tekemään laadun arvioinnin seuraanne paikan päälle eli keskustelemaan kanssanne ja arvioimaan, miten hyvin seuranne täyttää laatu kriteerit. Sinettiseuraksi valinta edellyttää aina Liiton tutustumiskäyntiä seurassa. 5. Lajiliiton edustaja päättää sinetin myöntämisestä seuralle. 6. Sinetti luovutetaan seuralle seuran päättämässä tilaisuudessa, jossa lajiliiton edustaja myöntää sinetin seuralle. Tilaisuus kannattaa järjestää juhlavasti. Paikalle kutsutaan tilaisuuteen sopivaa juhlaväkeä ja median edustajat. Nuori Suomi Lisätietoja: Sukeltajaliiton nuorisopäälliköltä ja Nuoresta Suomesta www.sukeltaja.fija www.nuorisuomi.fi

Veteen muiden vesi petojen kanssa Muutamalla paikkakunnalla on käynnistymässä usean lajiliiton yhteishanke. Mukana ovat Uimaliitto ja Purjehtijaliitto yhdessä Sukeltajaliiton kanssa. Tavoitteet ovat samat kuin Liiton omassa hankkeessa, mutta lisäksi näissä nuorten ryhmissä on tarkoitus antaa nuorille mahdollisuus kokeilla ja harrastaa toisiaan tukevia veden parissa harrastettavia lajeja. Asiasta tulee lisää juttuja Sukeltajaan ja norppapostiin, kunhan ryhmät ovat käynnistyneet. Lisätietoja saa myös liittojen nuorisopäälliköiltä.

Valtakunnali isten tapahtumien järjestämisohje uudistuu Nuorisovaliokunta uudistaa seuroille tarkoitetun Valtakunnallisten tapahtumien järjestämisohjeen. Järjestämisohje on tarkoitettu pääasiassa Valtakunnallisia Norppaleirejä ja -ralleja järjestäville seuroille, mutta järjestämisohjeesta saa hyviä vinkkejä myös seurojen omien tapahtumien järjestämiseen. Uudistetussa ohjeessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tapahtuman etukäteisvalmisteluihin ja tapahtuman turvallisuuteen. Lisäksi ohjeessa huomioidaan Sukeltajaliiton eettiset ohjeet sekä Nuoren Suomen julkaisema Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositukset. Uudistetut ohjeet otetaan käyttöön ensi vuoden alusta ja ne tulevat löytymään Sukeltajaliiton Internet-sivujen resurssipankista.

Kansainvälinen snorkkelisukellusleiri kesäkuussa 2006 Ensi kesän Norppaleirille on kutsuttu norppia myös muista Pohjoismaista ja muualta Euroopasta, joten tiedossa on kansainvälisyyttä Etelä-Suomen saaristossa suojaisella ja meri historiallisesti merkittävällä alueella. Leiri järjestetään jo kesäkuussa, 15. - 18.6.2006, Hangossa Bengtsärin saaristossa (katso http://nk.hel.filtaloVbengtsarl). Hinta on 125 euroa/osallistuja täyshoidolla. Lisätietoa saat Sukeltajaliiton nuorisopäälliköltä tai office@sukeltaja.fi Sukeltajaliiton sivuilta: www.sukeltaja.fi/divecamp tai nuoriso@urheilusukeltajat.fi Leirin järjestelyistä vastaavat Sukeltajaliitto, Urheilusukeltajat, H20 ja Nousu.


HOMMA.FI Nuorten Akatemian homma.fi-palvelun ilmoitustaulu on tarkoitettu 13-19vuotiaille nuorille suunnattuilIe sekä nuorten omille ilmoituksille, joissa tarjotaan tai etsitään harrastamiseen tai muuhun vapaa-ajantoimintaan liittyvää tapahtumaa, kurssia tms. Vapaa-ajantoiminta on jaettu samoihin kategorioihin kuin homma.fi:n harrastushakukoneessa. Ilmoitustaulu kattaa maakunnittain koko Suomen. Syyskuun alussa avatuIla sivustoIla on jo kymmeniätuhansia kävijöitä ympäri Suomen! Valtakunnallisen homma.fi-nettisivuston harrastushakukone ja ilmoitustaulu ovat oikeat paikat kertoa nuorille jä~estönlseuran ta~oamista harrastusmahdollisuuksista ja nuorten tapahtumista. Jä~estö tai tapahtumajä~estäjä: kerro vapaa-ajantapahtumasta tai harrastuskurssista nuorille! Esim. snorkkeli- tai laitesukelluskurssistasi. Nuori: etsi bändiisi jäsentä, uutta sählyporukkaa tai vaikkapa uutta harrastusta! Klikkaa www.homma.fi

Auta Pekkaa löytämään maskinsa Norpparalliviikonloppu on juuri alkamassa eikä Pekka tiedä, missä hänen maskinsa on. Kuinka hänen tulisi labyrintissa liikkua, jotta hän löytäisi maskinsa luo?

, •

~

Räpyläulntlkllpalluja Nuori Suomi Cup 21 .1.2006 Suolahdessa. SM-kilpailut 11 .-12.2.2006 Kouvolassa. Kutsut myöhemmin Liiton kotisivuilla. Saat kutsut suoraan itsellesi sähköpostilla, jos ilmoittaudut räpyläuinnin sähköpostilistalle osoitteella: kalevi.turkka@sukeltaja.fl

z

o Jl

Valtakunnallinen norpparalll

"'0 "'0

» Valtakunnallinen norpparalli "Viikinkiseikkailu" järjestetään Jyväskylässä 1.-2.4.2006. Mukana perinteisten sarjojen lisäksi 16-18 -vuotiaiden snorkkelisarja, kaksi laitesukellussarjaa sekä ohjaajasarja yksilösuorituksena. Samalla osallistumismaksulla on mahdollisuus osallistua sekä snorkkeliettä laitesarjaan. Lisätietoja seuraavassa Sukeltaja-lehdessä ja Petri Heikkiseltä: petri.heikkinen@posti.fi

37 01

• 1\)

o o 01 (j)

C A

m

NorppaohjaalakurSSI17.-19.3.2006 Varalan urheiluopistolla, Tampereella Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille snorkkeli- tai laitesukeltajille ja uimaopettajille, jotka ovat kiinnostuneet 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta snorkkelisukelluksen parissa. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista, harjoituskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kehittää taitoja opettamisesta ja oppimisesta. Kurssiin kuuluvat myös sukellustaidot, uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä. Kurssi antaa valmiudet toimia seurassasi norppatoiminnan ja norpan taitoradan ohjaajana. Hinta: 250 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun. Lisätietoja saat Sukeltajaliiton nuorisopäälliköltä (09) 3481 3190 tai (040) 764 1157. IImoittautumiset 17.2.2006 mennessä kirjallisena seuroittain ilmoittautumislomakkeella joko sähköpostilla office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Nuorisovaliokunnan järjestämien koulutusten ja tapahtumien peruutusehdot: • viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 30 % kurssin/tapahtuman hinnasta • peruutuksista tulee aina ilmoittaa, ilman peruutusta poisjääneiItä veloitetaan koko kurssin/tapahtuman hinta • sairaustapauksissa palautamme kurssi/tapahtumamaksun lääkärintodistusta vastaan vähennettynä toimistokuluilla (8,5 euroa) • kurssi/tapahtuma voidaan peruuttaa järjestäjien taholta, mikäli ilmoittautuneita ei ole riittävästi • Sukeltajaliitto pidättää oikeudet muutoksiin.

r

-l

» c... »


Fransesca di Rimin Tarun mukaan Fransesca oli italialainen ammusalus toisen maailmansodan aikana. Italialaiset vaihtoivat kuitenkin saksalaisten puolelle ja kun laivaa ammuttiin vuonna 1944, se purjehti Saksan lipun alla. Liittoutuneiden partioiva lentokone tähysti laivan Komati saaristossa ja ilmoitti siitä tukikohtaan Splitissä. Viisi liittoutuneiden lentokonetta saapui kohti Fransescaa ja kun ammuskelu alkoi, laivan kapteenilla ilmeisesti oli koneistossa vika eikä hän voinut enää pysäyttää alusta. Kapteeni heitti ankkurin mereen, jotta alus ei törmäisi täyttä vauhtia Kaprije-saareen ja siitä syystä laiva makaa keula Kaprije saaresta poispäin. Fransesca di Rimin lepää 50 metrin syvyydessä oikeinpäin vain hiukan kallistuneena. Sen masto on noin 30 metrin syvyydessä ja kansirakenteet tulevat vastaan 40 metrin syvyydessä. Alus on lähes ehjä sivussa olevaa pommituksen aiheuttamaa reikää lukuun ottamatta. Laivan rahtina oli ammuksia joista osa räjähti pommituksessa. Korallit ovat peittäneet hylyn lähes täysin.

Teksti Anna Nokelainen, kuvat ja piirros Kurt Leidl


SUKEL TAJALIITON

UiJ@[]!]Dfi®DUiJD[J[](]f)!J\YlD Saatavilla myös Liiton toimistolta: SLU -talon 7. krs. Radiokatu 20, Helsinki

U@oCJ

LISÄÄ TUOTTEITA OSOITTEESSA

~o~(1[J[k®D~®1J&JoW]!w@[f[klk®~([}Q[]~~([} Toimitus postiennakolla. Hintoihin lisätään toimituskulut, alkaen 4,20 €


'1

SUOt~EN

URHE 1LUK 1R .JRSTO OL'-tMP 1RSTRD 1m-l 00250 HELS1NKI

M--02

00250

Sukeltaja 2005 5  
Advertisement