Issuu on Google+


16 ~~!~!~~i

paratiisi Karibialla. Saarta ympäröivä vedenalainen maailma on monille sukeltajille unelmien täyttymys.

26 ~m~!!:~n~~~~~~~!t

vedenalaiset asumukset makaavat merien pohjassa muistona ihmisen halusta kokeilla rajojaan.

08 10 1" 2"

3" 38 "2

Ulapalla Tuulahduksia kaukaisilta meriltä

Seurassa Vapepa

Kuvassa Vedenalaisen valokuvauksen PMkilpailun parhaat otokset julkaistaan Sukeltajassa.

Kurssilla Nykyaikaiset suljetun kierron laitteet mahdollistavat monta mahdottomalta tuntuvaa ideaa. Ajatus suljetun kierron laitteista keksittiin kuitenkin jo muutama vuosituhat sitten.

Liitossa Seura- ja turvallisuusvaliokunta esittäytyy

Norppa Liikunta kehittää lapsen keskittymiskykyä

IlVIvssä Elisabeth Osborne


AMMATIKSI VEDENALAINEN RAKENTAMINEN TAI/JA RAKENTEIDEN TARKASTAMINEN Ammatillista sukelluskoulutusta ja näyttötutkintoja vuodesta 1995. AMMATILLISEN SUKELLUSKOULUTUKSEN SUUNNITELMAT

2005 SukeUuskouluttaja ja -matkaopas (matkailualan ohjelmapalveluiden ammattitutkintoon valmistava koulutus) 4.4.2005 - 30.9.2006 - PADI kouluttajapätevyys - pääsykoe ke 3.3.2005 Kirkkonummi! Upinniemi Vedenalainen rakentaja (ammattisukeltajan ammattitutkintoon valmistava koulutus) 8.8. - 18.12.2005 - IDSA Level 2 tason pätevyys

2006 Kevytsukeltaja 9.1. - 28.5.2006 - IDSA Level 1 tason pätevyys - Ruotsin sukellusavustajapätevyys Tutkimussukeltaja (kevytsukeltajan tutkintoon valmistava koulutus) 3.4.2006 - 15.4.2008 - AESD pätevyys - IDSA Level 1 Kevytsukeltaja 7.8. - 21.12.2006 IDSA Level l tason pätevyys - Ruotsin sukellusavustajapätevyys

2007

Vedenalainen rakentaja (ammattisukeltajan ammattitutkintoon valmistava koulutus) - tammikuu - toukokuu -07 - IDSA Level 2 tason pätevyys SukeUuskouluttaja ja -matkaopas (matkailualan ohjelmapalveluiden ammattitutkintoon valmistava koulutus) - huhtikuu -07 - joulukuu -08 - PADI kouluttajapävevyys Kevytsukeltaja - elokuu-joulukuu -07 - IDSA Level l tason pätevyys - Ruotsin sukellusavustajapätevyys

Vuonna 2008

Suunnitelmissa on toteuttaa Kevytsukeltajan tammikuussa, vedenalaisen rakentajan elokuussa ja tutkimussukeltajan huhtikuussa alkavat koulutukset. Tervetuloa Helsingin messukeskukseen VENE-05 -messuille 11.-20.2.2005. Tule tutustumaan osastollemme!

Tavoitteenamme on toteuttaa ammatillista sukelluskoulutusta em. suunnitelman mukaisesti, mikäli rahoitus koulutukselle järjestyy. Omaehtoisen koulutuksen suunnitelman lisäksi toteutamme oppisopimuskoullltllsta, lyhytkursseja mm. vedenalaisessa hitsauksessa ja vedenalaisessa valo- ja videokuvauksessa. Kaikkien tutkintoon valmistavien koulutlIsten yhteydessä järjestetään ammattitutkintojen ja niiden osatutkintojen näyttöjä, joi"ill otetaall mllkaan sopimuksen mukaan Illltita kuin valmistavassa koulutuksessa olevia. Koulutllksia toteutetaall pääasiassa Ojamon sllkellllskeskuksessa Lohjalla. Kevytsukeltaja Oli ammattisukeltajall ammattitllktillllOll osista mllodostuva osatutkillto. Koulutuksen kautta valmistllll vedellalaisrakellteidell tarkastajaksi omavaraislaitteilla.


J ul ka isija Sukeltajaliitto r-y. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin (09) 3481 2258 faksi (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi Toiminnanjohtaja Sari Nuotio puhelin (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi Koul utuspäällikkö M ika Rautiainen puhelin (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi N u orisopääll ikkö Heli Laukkarinen puhelin (09) 3481 3190 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi As iakaspalve lu Riku Verkkomäki puhelin (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi P äät oi m ittaja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi T oi m ituss ih t e e r i Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puhelin (09) 2751 306 gsm 050 5840 156 VTn.kt@kolumbus.fi Ti laukset ja osoitteenmu utokse t kestotilaus 12 kk/ 25 eur puhelin (09) 3481 2258 office@Sukeltaja.fi T oimitus ja ulk oasu Mel Press Oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi K a n n e n kuva Espen Rekdal

lJ

Esimerkillistä toimintaa

»; »;

On todella hienoa, että jotkut osaavat käyttää niitä taitoja ja tietoja hyväkseen, mitä sukeltajat toisten pelastamiseksi harjoittelevat, mutta joita eivät koskaan uskoisi käyttävänsä. Aasian luonnonkatastrofin pelastustoimissa suomalaiset sukeltajat toimivat esimerkillisesti. Tuskin kukaan voi ennakolta kuvitella, miten saattaisi toimia vastaavassa tilanteessa. Yleensä sukeltamista koskeva uutisointi tahtoo olla kielteistä. Nyt kuitenkin paikallisten sukellusyrittäjien pätevä toiminta on tuonut sukeltamiselle ja sukeltajille parempaa ja myönteisempää palautetta kuin aikoihin. Eikä syyttä. Järkyttävästä tilanteesta huolimatta nämä sukeltajat pystyivät käyttämään harkintakykyään toisten ihmisten auttamiseksi kaoottisissa olosuhteissa. Aasian luonnonkatastrofi osoitti, että kaikesta tekniikasta ja kehityksestä huolimatta olemme edelleen varsin voimattomia luonnonvoimien edessä. Voimme toki varautua ennakolta ja näin saada paremmat mahdollisuudet selviytyä, kuin jos tilanne tulisi kohdalle valmistautumattomana. Sama pätee myös sukeltamiseen; huolimatta kaikesta kehityksestä ja osaamisesta, toimimme ympäristössä, jossa ihmistä ei ole luotu toimimaan. Selviydymme siellä vain hyvien teknisten välineiden ja osaamisen turvin . Osaaminen rapistuu, kun taitoja ei tarvitse käyttää. Valmiutemme selvitä yllättävistä tilanteista veden alla heikkenee talven aikana, kun emme sukella aktiivisesti. Parasta varautumista selviytymiseen kesän sukelluksilla on aktiivinen harjoittelu talvella. Pelkkä uiminenkin parantaa fyysistä suorituskykyä, mutta lajinomainen harjoittelu perusvälineillä ja laitteella tekee avovesikaudesta turvallisemman, mutta myös mukavamman. Varautuminen luo itseluottamusta, luottamusta omiin kykyihin selviytyä yllättävistäkin tilanteista.

e...

Ilmoitu s a in eistot ilmoitukset@mcipress.fi Painatu s Punamusta IBBN 1 2 37 - 1 SSS 44. vuosikerta

C o p yright © MCI Press o y Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

Jouko Laitinen

Päätoimittaja

A :0

o -l C (f)

7 • 1\)

o o U1 (f)

C A

m r

-l

» e... :t>


Hondurasin veriset hummerit

8 L!)

o o C\J

Hondurasin 70 000 asukkaan kokoinen Gracias a Dios -maakunta on kuulu hummereistaan. Hummerinpyynti on myös alueen miskitointiaanien pääelinkeino. Ura hummerinsukeltajana valitettavan usein päätyy kuitenkin huonosti. Toisinaan hummerinpyytäjät sukeltavat alkeellisilla laitteilla useita kertoja päivässä jopa 40-50 metrin syvyyteen. Hummerinsukeltajat eivät käytä sukelluskelloja, vaan tulevat pintaan kun happi loppuu. Useimmilla hummerin sukeltajista ei laitesukelluskoulutusta. Myös riistopyynnin ahneus kostautuu miskitointiaanisukeltajien terveydelle. Parhaimmillaan sukeltajat saattavat käydä yhden pyyntipäivän aikana 40 metrissä jopa 16 kertaa. Sukeltajien eliniän on sanottu olevan alle 40 vuotta ja todennäköisyys vammautua 20 vuotta kestävän uran aikana peräti 90 prosenttia. Vammautuneiden sukeltajien yhdistyksen AHMBLI :n mukaan aktiivisia sukeltajia alueella on tällä hetkellä 4600. Alue on köyhää. Töitä ei juuri ole ta~olla, ja hummerinpyynnistä maksettavat kohtuulliset korvaukset vetävät miskitointiaaneja aluksille. Keski-Amerikan kiertävän suurlähettilään yksikkö ajaa Hondurasin Cracias a Dios maakuntaan perustettavaksi alueellisen ihmisoikeusasiamiehen toimistoa. Lähde: Maailman sivu ry

Pentaxilta digikamera kosteisiin olosuhteisiin Uusi 5 megapikselin Pentax Optio WP digikamera soveltuu rannalle, uimahalliin, laskettelurinteeseen ym. vaativiin kuvausolosuhteisiin. Kamera on vesitiivis 1,5 metrin syvyyteen asti. Varsinaisesta sukelluskamerasta siis ei ole kysymys, mutta kosteissa paikoissa ei tarvitse pelätä kameran puolesta.

Oikaisu: Edellisessä numerossa Ulapalla-sivuilla julkaistuun artikkeliin Thaimaassa Nemoa etsimässä oli virheellisesti merkitty kuvaajaksi Petri Laine. Artikkelin yhteydessä julkaistut kuvat oli ottanut Petteri Airanne. Toimitus pahoittelee virhettään.

Sukeltava radiotoimittaja Kristiina Komulainen

Radio NRJ:n aamujuontaja Kristiina Komulainen jäi kerrasta koukkuun. Sukeltaja-lehden norppatoimittaja sai houkuteltua sporttisen Kristiina Komulaisen Cafe Giovanniin Helsinkiin kertomaan suhteestaan sukeltamiseen ja tietysti siitä, miten hän on lähtenyt lajiin mukaan. Ananasmehun ääressä neito paljastaa veden olleen aina tärkeä elementti hänelle, pienestä pitäen on tullut snorklailtua. Ensimmäinen kosketus harrastussukellukseen tapahtui pari vuotta sitten. Ajatus laitteilla sukeltamisesta oli häntä kiehtonut jo pitkään ja vihdoin etelässä erään snorklauskerran jälkeen Kristiina saikin laitepaketin selkäänsä. Jo ensimmäisellä kerralla hän menetti täysin sydämensä sukellukselle, nyt hän laskeskelee päässeensä tutkailemaan veden alaista maailmaa kaikkiaan nelisen kertaa, tosin vain etelässä. Ihanimmat muistot on Indonesian Sulavesisaarilta, jonka ikimuistoiset pystykoralliviidakot ja uponneiden alusten hylyt ovat jääneet lähtemättömästi mieleen.

Onko hänelle sitten jotain todella eksoottista sattunut sukellusreissuilIaan? Kovin moni ei varmasti voi kertoa nähneensä 2 1;2-metristä haita ja sen seurassa korallin alla piilotellutta vauvahaita! Kommelluksitta ei Kristiinakaan ole selvinnyt. Naureskellen hän myöntää tipauttaneensa painovyön pohjaan ollessaan huilitauolla veneessä ja muistuupa mieleen myös kerta kun häneen iski hetkellinen muistikatkos, ja OKmerkki tuli näytettyä peukalolla ylöspäin, Eräällä sukelluksella parvissa uiskentelevat kalat hyökkäsivät hänen kimppuunsa, jolloin hänen sukellusohjaajansa joutui kampeamaan ärhäkkäästi purevat kalat irti. Kristiina Komulainen myöntää olevansa nainen, joka tietää, kuinka saada työntekijä maksamaan sukellusreissunsa, Viime kesänä hän ja kollegansa Tenkanen ja Tuomas tekivät lähetystä Ibizalta, osana päiväohjelmaa myös Kristiinan talhdosta sukeltaminen, Hän sanookin suosittelevansa sukeltamista kaikille, se on kuulemma laji jota kaikkien tulisi ehdottomasti kokeilla!

Sanna Kokkonen, norppatoimittaja


Purppuramerihevonen Hippocampus ba~gibanti

C

r }>

-u }>

r r }>

9 • 1\)

o o 01 (J)

C /\

Mystiset merihevoset ovat kaJamaailman Kummajaisia. Tosin putkimainen suu, kookas silmä, suomuton, ulokkeineen ja ihonalaisten luulevyjen verhoama ruumis sekä surkastuneet, lähes näkymättömät evät eivät juuri kalamaista olemusta tue. Harva sukeltaja edes huomaa näitä maastoutumisen mestareita, jotka piileskelevät vesikasvien tai koraJlien lomassa. Eräät lajit vaihtavat kameleontin tavoin väriään taustan mukaiseksi. Suomessa merihevosia ei tavata, joskin niiden etäisiä sukulaisia, silo- ja särmäneuloja, tavataan. Lähimmät merihevoset löytyvät Pohjanmeren viileistä vesistä. Merihevosia tunnetaan yli 30 lajia, jOista valtaosa elää trooppisissa merissä. Uusiakin lajeja löytyy: viimeisin lienee vuonna 2003 nimetty todellinen kääpiölaji Hippocampus denise, joka sai tieteellisen laji nimensä löytäjänsä, tunnetun vedena[aiskuvaaja Denise Nielsen Taeeketin mukaan. Edellä mainitun merihevosen paremmin tunnettu, hieman samannäköinen lähisukulainen on kuvan purppuramerihevonen. Eräs mielenkiintoisista lajeista sekin: täysikasVl:Jinen yksilö on vain noin kaksi senttimetriä pitkä. Purppuramerihevoset viihtyvät ainoastaan tietyillä Murieella-suvun sarveiskoralleilla, jotka puolestaan kasvavat ylee.nsä melko syväilä. Naamioväritys sulauttaa purppuramerihevosen lähes täydellisesti koraJliin . Myös merihevosten lisääntyminen ja jälkeläishoito ovat ainutlaatuisia. Kutu alkaa aamun koittaessa ylhteisellä tanssilla, jossa merihevoset kietoutuvat toisiinsa ja nousevat irti pohjasta. Koiras avaa vatsansa pinnassa olevan sikiötaskun, johon naaras mun ii mätimunat. Munat hedelmöittyvät sikiötaskussa, jossa myös poikaset myöhemmin kuoriutuvat. Kun kaikki poikaset ovat valmiit, koiras avaa sikiötaskun ja "synnyttää" pienet merihevoset, jopa yli 300 poikasta kerralla. Markus Demjatln

Turvallista, puhdasta hengitysilmaa

m

r ..., }> L

}>

MARINER-sukelluskompressorit 200 - 320 I/min • sähkö- tai polttomoottorikäyttöinen • kestävä • taloudellinen


VAPEPAn ja viranomaisten yhteistoiminta on saumatonta

« (f) (f)

« a:

::J

w (f)

10 L{)

o o C\J

« J «

1-

-1 W

::,c: ::J (f)

ElSlntabarjolluksat ovat martelaava osa kurssien käytännönbar!olluksla.

Sukeltajaliitto ry on sukeltajien yhteinen edunvalvoja maassamme. Liiton yli 200 sukellusseurassa on n. 12 000 sukeltajaa eri puolilla Suomea. Sukeltajaliitto liittyi viranomaisia tukevaan Vapepan organisaatioon lähes heti Vapepan perustamisen jälkeen 1968. Liittoon kuuluneet sukeltajat ovat toimineet viranomaisten apuna jo useiden vuosikymmenien aikana. Sukeltajaliitto aloitti vuonna 2002 yhteistyössä poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa määrätietoisen Vapepa-sukeltajien koulutusohjelman ja organisaation kehittämisen. Tavoitteena on ollut varmistaa valtakunnallisesti yhtenäisen koulutusohjelman kautta eri puolilla maata toimivien Vapepa-sukeltajien osaaminen ja laatu sekä kouluttaa harrastussukeltajia entistäkin toimivampaan yhteistyöhön viranomaisia tukevassa Vapepatoiminnassa. Kurssiohjelmaa, taitovaatimuksia ja ha~oituksia on suunniteltu yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa. Tavoitteena on ollut myös tuottaa kurssiohjelma, jota myös pelastusviranomaisilla on mahdollisuus hyödyntää omassa vesisukelluskoulutuksessaan. Projektiin on saatu avustusta opetusministeriöltä.

Kurssin suorittaneella sukeltajalla on tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee toimiakseen vapaaehtoisen pelastuspalvelun erilaisissa sukellustehtävissä. Teoriakoulutuksen aiheita ovat mm : - Vapepa- ja viranomaisorganisaatiot - Vapepa hälytys- ja toiminta tehtäväpaikalla - Sukeltajaa koskevat määräykset ja ohjeet (poliisiviranomaisen pitämä oppitunti) - Varusteoppi koskien Vapepa-tehtäviä - Työturvallisuus 1, psyykkiset ja fysiologiset tekijät - Menehtyminen ja kuolema, vesiruumiin käyttäytyminen - Työturvallisuus II, olosuhteet ja pinta-avustajan toiminta - Etsintämenetelmät ja apuvälineet - Nostaminen ja kiinnittäminen - Kohteen ja kappaleen merkitseminen - Paikalliset olosuhteet. Teoriakoulutuksen lisäksi kurssiin kuuluu tulotasokoe, teoriakoe ja käytännön harjoituksia todellisissa olosuhteissa. Poliisin ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun sukeltajien yhteistoiminnassa noudatetaan SM:n ohjetta SM-2002-026?3/Tu-313. Usäksi noudatetaan


~

I

(j)

m

c

KAMERANNIDEON VESI KOTELOT Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.

JJ

» (j) (j)

»

11 Hinnat:

82€ · 328€ •

Maahantuonti ja myynti:

1\)

FOTO aÖGELUND Eteläranta 20, 00130 Helsinki p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi

PelastussukelluSlehlävlssä noudatetaan oman koululUslauSlan mukaisia torvaohJelta. sukeltajan koulutustaustasta riippuen kaikkia toimintaa koskevia turvaohjeita ja määräyksiä. Sukeltajaliitto on nimittänyt Vapepa-aluekouluttajia eri puolille Suomea ja tavoitteena on, että ko. kouluttaja vastaa oman hätäkeskusalueen Vapepa-sukeltajien koulutuksesta ja hälytyslistojen ajantasaisuudesta. Koulutetuilla Vapepa-sukeltajilla on syntymäajalla varustettu Vapepa-sukeltaja- tai Vapepa-kouluttajakortti, joka takaa sukeltajan pätevyyden toimia turvallisesti erilaisissa Vapepa-sukellustehtävissä. Eri puolilla Suomea toimivien Vapepa-sukeltajien vahvuus korostuu kiireettömissä vesistöetsinnöissä, joihin viranomaisilla ei ole mahdollisuutta sijoittaa riittäviä resursseja tai vesistöetsintään tarvittavien henkilöiden määrä on suuri. Tyypillisimpiä tehtäviä ovat hukkuneiksi epäiltyjen etsintä ja vedenalainen dokumentointi mm. kuvaamalla. Myös pienehköt nosto- ja kiinnitystehtävät kuuluvat koulutettujen Vapepa-sukeltajien osaamisalueeseen. Yhdenmukaisia Vapepa-sukeltajakursseja on järjestetty vuodesta 2003 alkaen mm. Joensuussa ja Tampereella. Koulutus jatkuu edelleen alueellisten kurssien muodossa, ja tavoitteena on kouluttaa tarvittava määrä asiansa osaavia Vapepa-sukeltajia eri puolille Suomea. Sukeltajaliitto ylläpitää valtakunnallista Vapepa-sukeltajarekisteriä, josta on saatavissa Vapepasukelluskouluttajien ja -sukeltajien yhteystietoja. Sukeltajaliitto ry. ja sen jäsenseurojen Vapepa-koulutuksen saaneet sukeltajat ovat niin poliisin kuin muidenkin viranomaisten käytettävissä. Usätietoja: Vapepa-kouluttajat Emo Oikkonen ja Jorma Onjukka e-mail: emo.olkkonen@sukeltaja.fi. jorma.onjukka@sukeltaja.fi Teksti: Erno Oikkonen

o

o o (J1

(j)

C A

m r

ICOM

UUTUUS VHF D-Iuokan DSC

-

Maailman suurimmalta meri-VHF-valmistajalta. Icom on tuonut markkinoille uuden sisäisellä DSC -laitteella varustetun kiinteän radiopuhelimen. Tässä laitteessa yhdistyvät niin tunnettu laatu kuin käytläjäystävälliset ominaisuudet. Lisätiedot www.insalko.fi

Tarjoamme nyt 36kk takuun meri-VHF -radioilIe! Ainoana valmistajana markkinoilla Icom antaa nyt meri- VHF radiopuhelimilleen 3 vuoden takuun. Tämä on etu, jota sinun ei kannata ohittaa.

ICOM meri radiopuhelimet saat hyvin varustetuista venetarvikeliikkeistä ja radiopuhelinkauppiailta ympäri maan.

(j)INSALKD www.insalko.f1

-l

» c »


Sukellusseura ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu

«

(f) (f)

« a:

::J

w

(f)

12 La

o o C\J

« J « f-

-.J W ~

::J (f)

Elslnläharjollukslssa harjollellaan nuken avulla uhrin etslnlää, noslamlsla, kulJettamlsla ja sIIrtoja. Joensuun Urheilusukeltajat on 35-vuotisen toimintansa aikana tarjonnut laadukasta ja laaja-alaista laitesukelluskoulutusta sukellusharrastuksesta kiinnostuneille. Kokeneimmille sukeltajille on tarjolla erilaisia jatkokursseja sekä erikoiskursseja kuten Nitrox-, syväsukellus-, jäätävien olosuhteiden kurssi jne. Seuran lajivalikoimiin kuuluvat myös SM-tason uppopallo, laitetekniikkasukelluksessa menestyminen sekä aktiivinen junioritoiminta. Laaja-alaista osaamista ja sukelluskokemusta on kertynyt roppakaupalla. Seuramme ulkopuolelle varmaankin näkyvin ja eniten esille tuleva toimintamme muoto on Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu, Vapepa. Jo seuramme historian alkuajoista alkaen olemme avustaneet viranomaisia. Olimme syksyllä 2003 Sukeltajaliiton järjestämässä Vapepa-pilottikurssissa, joka pidettiin Joensuussa. Sen seurauksena nykyiset valmiutemme ovat huomattavasti parantuneet. Seurassamme on toistakymmentä koulutettua Vapepa-sukeltajaa, jotka auttavat viranomaisia erilaisissa vedenalaisissa etsintätehtävissä, esimerkiksi hukkuneiden etsinnässä. Joensuun Urheilusukeltajien nykyiseen koulutustarjontaan kuuluu myös Vapepa-sukeltajakoulutus. Oman Vapepa-sukeltajakurssin järjestimme kuluvan vuoden syksyllä. Viranomaiset ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti Vapepa-sukellustoimintaan ja uuden koulutuksen myötä meiltä on pyydetty paikallisesti esittelemään toimintaa viranomaistahojen henkilöstöille. Olemme luvanneet tulevan kevään aikana järjestää tällaisen tilaisuuden, erityisesti sitä ovat pyytäneet poliisiviranomaiset. Palolaitoksella meidät tunnetaan jo entuudestaan, sillä osa seuramme Vapepa-sukeltajista on palolaitoksen henkilöstöä.

Varuslelden lulee olla valmllla elslnläpalkalle. Plnla-avuslajan rooli on lärkeä sekä sukellukseen valmlslauduttaessa, että sukelluksen aikana Muiden Vapepa-ryhmien kanssa on myös kehitelty yhteistyötä niin, että olemme osa Suomen Punaisen Ristin Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun organisaatiota. Poliisilla ja hätäkeskuksella on Vapepa-sukeltajien kännykkänumerot (muutamia sukeltajia eri paikkakunnilta, esim. meidän seuramme viiden sukeltajan numerot), joihin he soittavat, kun tarvitsevat apuamme. Tällä hetkellä toimitaan vielä näin, mutta tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu, että viranomaisilla olisi vain yksi Vapepa-päivystysnumero, johon kaikki hälytykset tulisivat ja Vapepa-päivystäjä (valmiuspäällikkö) hälyttää tehtävään kulloinkin tarvittavan ryhmän esim. sukeltajat. Hälytystoimintaa koordinoi SPR. Varsinaisia Vapepa-taitoja olemme tähän mennessä harjoitelleet vain seuran ulkopuolisilla kursseilla ja tietysti tositoimissa. Normaaleja sukellustaitoja ha~oitellaan ja ylläpidetään mm. kesäisillä viikkosukelluksilla ja muutaman kerran talvessa jä~estettävissä avantosukellustapahtumissa. Uuden koulutuksen alettua koulutetut Vapepasukeltajat ovat toivoneet ha~oittelumahdollisuuksia esim. huonossa näkyvyydessä etsintään. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus vastata näihin toiveisiin. Vapepa-toimintaan haluaville ei ole mitään "pääsykokeita". Toimintaan mukaan tulevat henkilöt ovat tähän mennessä valikoituneet itsestään. Tuskinpa tällaiseen toimintaan hakeutuukaan sellaisia, joiden fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet eivät riitä vastaan tuleviin tehtäviin. Toki vastuuhenkilöt ja kouluttajat ovat vastuussa siitä, että edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi toimintaan mukaan tulevat henkilöt ovat "soveltuvia viranomaisyhteistyöhön". Kehitettävää toki on vielä paljonkin, mutta hyvän alun jälkeen on tästä hyvä jatkaa eteenpäin. Teksti: Kari Savolainen Joensuun Urheilusukeltajat Ry:n puheenjohtaja Pohjois-Karjalan Vapepa-aluekouluttaja Kuvat: Erno Oikkonen


~==============~-~ Vapepa-sukelluskoulunaJakurssl

~

Seura- ja turvallisuusvaliokunta järjestää Vapepa-sukeltajille ja Vapepa -sukeltajien kouluttamisesta kiinnostuneille henkilöille Vapepa-sukelluskouluttajakurssin. Kurssin hyväksytysti suorittaneilla on oikeus toimia kurssiohjeiden mukaisen Vapepa-sukeltajakurssin vastuukouluttajina.

Sukellusmatkat ammattitaidolla! Käytössämme sukellustukialukset Zaritsa Alexandra ja Bison

Merikuljetukset (j)

Koulutus järjestetään Lohjalla, Meriturvan koulutuskeskuksen moderneissa tiloissa. Kurssin käytössä on kaikki koulutuskeskuksen palvelut ja huipputekniikka, mukaan lukien Euroopan modernein ko. koulutukseen tarkoitettu allassimulaattori jossa tullaan suorittamaan kurssin käytännönharjoitukset. Kurssi sisältää erikoisasiantuntijoiden luentoja, käytännönharjoituksia sekä loppukokeen, täyshoidon ja majoituksen yhden hengen huoneissa. Pääsyvaatimukset: voimassa oleva laitesukelluskurssin vastuukouluttajan pätevyys, lääkärintodistus, sukellustapaturman kattava vakuutus ja Sukeltajaliiton jäsenyys. Aika: 13.5 . -15.5.2005 Hinta: 380 €/hlö IImoittaumiset 21.4.2005 mennessä: office@sukeltaja.li Ilmoittautumisen, peruutusten ja kurssihinnan maksamisen osalta noudatetaan SUkeltajaliiton yleisiä ehtoja. Lisätietoja: jorma.onjukka@sukeltaja.fi tai erno.olkkonen@sukeltaja.li

pitkällä

m

kokemuksella

J.J

c

~ (j) (j)

S,su3,esel

~

13

Merimoottorit ja aggregaatit Myös vaihtaen! Idäntie Ky - Österled Kb Tiemestarinkatu 5, 20360 Turku Puh : 02-253 9502, 040-5230848 (moottorit), 02-253 9508 (kuljetukset) Fax: 02-253 9506 idantie@postikaista.net

• 1\)

o o 01 (j)

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

C

A

m

r

-1 ~

c.. ~

SukellaJalllno ry:n säänlÖmäärälnen kevälkokous Sukeltajaliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestään lauantaina 23.4.2005 kello 11 .00 alkaen Liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian pienessä auditoriossa osoitteessa Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki. Valtaki~ojen tarkastus klo 10.15-10.45 Tervetuloa! Hallitus

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää puh/fax (019) 454 597

Tule laitesukellusku "''''~~~=*'~~=IJ4.-=lf'. SukellaJapälvä Venemessujen ensimmäisen viikonlopun aikaan, lauantaina 12.2.2005 järjestetään perinteinen Sukeltajapäivä Liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian suuressa auditoriossa osoitteessa Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki. Ohjelmassa mm. valokuvashow vedenalaisen valokuvauksen PM-kilpailukuvista, tasapaino eri muodoissaan, sukellusturvallisuus ja paljon muuta. Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta www.sukeltaja.li.

Ainutlaatuinen 8 m aliassyvyys, koulutustilat k-----'---..+-+~IIIIiiilII~~~!l'L1 huippulaitteet alkeis- tai jatkoku Allasvuoroja Lisenssinomaaville sukeltajille! Koet upean 8 m allassyvyytemme Tule ja koe uusi elämys järj'estämme laitekokeiluja, po ttareita, yritystilaisuuksia ...

SUKELLUSKOULU

U""Qn~LLE Q~

Ltd

Turuntie 690 A, 02880 Veikkola Puh. 09 295 3250, Fax 09 256 8175 upponalle_oy@hotmail.com www.upponalle.com


« (f) (f)

« > :::> ~

14 l!)

o o (\j

« --:J « f-

..J W ~

:::> (f)

Meren kuvaloistoa Vuotuinen vedenalaisen kuvauksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailu 2004 oli taas kovatasoinen. Kuvaussa~oja oli kilpailussa yhteensä kahdeksan. Sukeltaja-lehti valitsi sarjojen voittajakuvista mieleisensä, ja tulos on ohessa. Aukeaman väriloisto kertoo paitsi kuvaajien ammattitaidosta, myös heidän mielikuvituksestaan. Kilpailukuvat ovat ykskantaan kiitettävän persoonallisia kuvauskohteiden vaihdellessa hain sikiöstä loistavaan lähikuvaan ravun saksista. Parhaiten kilpailuissa menestyi ruotsalainen Anders Salesjö, joka keräsi kokonaispisteikseen peräti 529. Toiseksi sijoittui Norjan Espen Rekdal pistemäärällään 526, ja kolmanneksi Ruotsin Mikael Eriksson 326 pisteellä. Kilpailun tuomaristossa istuivat Jukka Nurminen, Petri Puromies ja Marko Röhr. Kilpailujärjestelyistä vastasi Anssi Villa. Kilpailujen yhteydessä jä~estetyissä SM-kilpailuissa ei jaettu palkintoja vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Samasta syystä myös PM-kilpailuiden videokuvaussa~a jäi arvostelematta. Eri sarjojen parhaiden lisäksi palkittiin kokonaiskilpailun parhaat. PM- mitalistit kokonaiskilpailussa vuonna 2004 olivat: 1. Anders Salesjö, Ruotsi 2. Espen Rekdal, Norja 3. Mikael Eriksson, Ruotsi.


/\ C

<

» (J) (J)

»

15 • f\)

Luokka B: NormaalIlLaaja kuva, Nordle Walers Ind,kare, Alex Dawson, RuolSl

Luokka C: LuovallYöl; Nordle Walers Ifs klnd 01 magle, Espen Rekdal, Norja

Luokka &: Vapaa kuvamuolo; Free lorm LobSlers revense, Espen Rekdal, Norja

o o (}1

(J)

C /\

m

r

-l

» '»


.-

-

J/l..

.,.

~

~

...

~ J"':: 1JII.HoYaf Sea Aquar.lum Hesort -Iomakeskullsen !""c--valkolnen ,blekka[8nta palmuJ~n katveessa. /

, atka alkoi lauantaina 2.10.04 klo 07.45 lennolla Helsingistä Amsterdamiin. Siellä tapasin muut matkalle osallistuvat ryhmämme jäsenet. Saksasta oli mukana Frank Ber1iinistä ja Corinna Bremenistä sekä Hollannista Peter, John ja Hans. Usäksi mukaan tuli Curayaon matkailutoimiston Euroopan edustaja, Camille Kibbelaar. Maanantaina ryhmäämme tuli mukaan vielä Rutger Hollannista. KL.M:n lento Amsterdamista St. Martinin saaren kautta Curayaoon kesti kaikkiaan 10 tuntia. Perillä majoIttauduimme Uon Oive Hotelliin ja nautimme HIaIIisen. Nukkumaan menimme paikallista aikaa klo 23.00 eli Suomen aikaa sunnuntai-aamuna klo 06.00. Aikaero Suomeen oli -7 tuntia. Viikkoon sisältyi biologian luentoja korallien lisääntymisestä, haiden syöttämisestä, luentoja vedenalaisesta valokuvaamisesta sekä tutustumista eri sukelluskeskuksiin ja niiden toimintaan. Viikon antiin kuului myös tutustumista saaren historiaan ja kulttuuriin.

Biologian luennoilla meille kerrottiin enemmän ainutkertaisia asioita koralleista ja korallien tutkimustyöstä, jota Curayaon meriakvaariokeskus on tehnyt yhteistyössä Rotterdamin eläintarhan meriakvaarion kanssa. Sunnuntaiaamuna meriakvaariokeskuksesta saamamme lehdistökortti oikeutti liikkumaan vapaasti koko viikon ajan, milloin ja missä tahansa meriakvaariokeskuksen alueella.

Curayao Alankomaiden Antilleihin kuuluva Curayao on sekoitus Karibiaa, Eurooppaa ja Länsi-Afrikkaa. Eri kansallisuuksia saarella on yli 50. saari on lomailijan paratiisi. Tropiikin lempeä ilmasto, turkoosinkirkkaat vedet, valkeat hiekkarannat, monipuolinen luonto, herkulliset ravintolat ja saIsan rytmit antavat hyvät puitteet lomalle. Vedenalainen maailma on yksi Karibianmeren upeimmista. Curayao on rento, nuorekas, elämäniloinen ja turvallinen kohde matkustajalle. Vettäkin voit juoda suoraan hanasta.

Koralliriuttojen lumous Koralllriutoilla käyneet ovat hurrnaantuneita niiden väreistä. muodoista, upeudesta ja monipuolisuudesta. Riuttojen sijaintikin on jo sinänsä nautittava, sillä korallilla on kolme välttämätöntä elinehtoa: kirkas vesi, runsas auringonvalo ja tasainen 22-28 asteen lämpötilasiis olosuhteet, joissa ihmisetkin viihtyvät. Sitten siellä ovat itse korallit kaikessa väriensä ja muotojensa moninaisuudessa. Riutta on myös kotina valtavalle niin isojen kuin pientenkin otusten paljoudelle. Koralliriutat ovat toiseksi lajirikkain ekosysteemi maailmassa sademetsien jälkeen. Riuttojen lajirikkaus on merkittävä myös kalastukseIle, sillä ne tuottavat noin 12 prosenttia merien äyriäis- ja kalansaaliista. Tiettyjen arvioiden mukaan 65 prosenttia meren kaIaIajeista on riippuvaisia riutoista joissain elämänvaiheissaan. Karibian alueen kalansaaliista 50-60 prosenttia saadaan koralliriutoilta.


Sukeltaminen

Cura~aolla

Curayaon yli 100 sukelluskohdetta tekevät saaresta paratiisin, jonne sukelluksen harrastajat ympäri maailmaa tulevat. Vedessä elää koraJlien lisäksi n. 500 erilaista kalalajia, jotka sukeltaja voi nähdä sukelluksilIaan.

Sukeltamaan heti sunnuntaiaamuna Heti sunnuntaiaamuna klo 09.00 menimme tutustumaan meriakvaariokeskukseen. Kuittasin itselleni täydellisen sukellusvälinepaketin. Mukaan matkaani Suomesta olin ottanut vain


Pitkiä päiviä Viikon jokaisena päivänä herätys tapahtui aamulla klo 05.1507.30 välisenä aikana. Heti aamupalan jälkeen lähdimme liikkeelle autolla. Automatka kesti reilut puoli tuntia, sitten sukelluskeskuksen aluksella 15-30 minuuttia ensimmäiselle sukelluskohteelle. Iltapäivällä teimme toisen sukelluksen ja sen jälkeen palasimme majoituspaikkaan. Sitten vielä illalla siirryimme autolla uuteen sukelluskeskukseen päivän kolmatta sukellusta varten. Iltasukellus tapahtui klo 21.30-22.40 välisenä aikana, joten päiville tuli pituutta. Nukkumaan pääsimme yleensä puolen yön maissa.

Hienoja sukelluksia ja mukavaa yhdessäoloa Huolimatta päivien pituudesta oli mukava keskittyä täysillä sukelluksiin. Ympärillä hääri päivittäin iso joukko henkilöitä, jotka pitivät huolta meidän hyvinvoinnista. Oli autonkuljettajaa, veneenkuljettajaa, sukellusopasta, sukelluskeskuksen johtajaa, kOkkia, apupoikaa sekä isännät, joten saatoimme keskittyä täysin rinnoin nauttimaan itse sukelluksista. Heti alusta alkaen hitsauduimme myös porukkana hyvin yhteen. Pidimme hauskaa aamusta aina iltaan asti ja viihdyimme hyvin toistemme seurassa. Meistä tuli viikon aikana keskenämme hyviä ystäviä. Ehdimme lisäksi tutustua saaren monipuoliseen kulttuuritarjontaan, arkkitehtuuriin sekä nähdä viikon aikana saaren eri osat. Päivien aikana tapasimme myös Meriakvaariokeskuksen vieraina olevia lehdistön edustajia Yhdysvalloista, Kanadasta ja Belgiasta. Viikko oli kaikin puolin niin sukelluksellisesti kuin muutenkin antoisa ja rentouttava.

A

» I

m

Z -l

m JJ

21 • 1\)

o o (f)

C A

m

I

-l

» L »


Laitepaketti Tarjous! • 1ST 1000 denier liivi • Procean jäät.suojt. annostimet • Syvyys- ja painemittarin

Procean Extreme

ALE! . jäät.suajatlu • sis. aclan

Painemittari

5 mm Hansikkaat

Tuplapullot KYSY 101300 bar KYSY 121300 bar KYSY 121200 bar KYSY 151200 bar KYSY 101200 bar 220.71200 bar 220,Argon 170 ,"


Soita ja tilaa! 050-517 8351 Hinnat arvolisäverollisia. Voimassa Vene-OS messujen ajan tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Pidämme oikeuden muutoksiin . Toimitus matkahuolto. Maksu käteinen, pankki- tai luottokortit. Perusvälineet OmerSub Asia Technisuc look ZOOM snorkkeli Umpikanta setti Avokantasetti 1ST Excel 1ST ProPower. Snorkkeäi paketti Sratos avok. AroPec (Jetfin) 1ST halkaistu Metalli soljet 20

Hengitysssätimet Apex ATX 50 + octo ApexATX 100 ApexATX200 Apex1 OOITeno MaresAbvss Proean Extreme + octo Mares octo

30 35 10 75 120

40 40 70 65 60 60

Märkäpuvut Omer 6,5 220 Märkäpuku 7 mm 220 Short 3mm 70 100 Pitkä 3 mm Mares5mm 150

alk. 600.-

Pursuit X3 aluasu 695 Viking Extreme 700 UrsukA1 588 UrsukA2 588 Bare neop.purist 4 mm 500 2 mm puristettu TEC 700

&\\,. ~.~e

OIVE SYSTEMS kurssit: "'Y Huoml näistä kursseista saat tietokoneen kaupan päälle! I PADI Open Water 420.Ilman konetta 350.PADI Aowd 280.PADI Rescue 420.PADI Dive Master 500.-

Jää + Nitrox ilman konetta Sukell uskokeilu

Tietokoneet Suunto Vyper Suunto Vytec Vytec lähetin Suunto Cobra nto PC. linkki .. nto Mosquito i~ uunto Stinger Suunto 03 SUUNTO 09 tJ<otimainen tietokone

iti

u.\\' ~\~e u..e~\~ AV i"

41

\\\.~

4 •

&f.V 41

350 350 280

80

Instrumentit Suunto compo 170 3 COMPO mittari 150 painemittari 50 ~~~~----------120 2 compo Suunto rannekomp . 45

Painointegroitu liivi vain 250.

ErÄ!! Kuivapukuja

400 350 350

lu

\

,,~ 'O~~.

kamat ~ gs setti, sis. puss.LJ~YJ.~"T. alk 350 e!!!! ~V) Alu Finder reeli VAIN 35 HID valot alk. 10 w 500 e Kysy myös muita! EXTRA Tarjoukset FA-MI 50 w kanisteri Si-Tech kuivahans. sarja Suunto valo Analox happianaly. Analox Trimix anal. VA-Scooter

380 50

20 270 850 350


SUlje un kierron laitteista on suurin etu syvällä sukellettaessa

24 LI)

o o N

• <.( J

<.(

f-

-1 W ~

:J (f)

Rebreather-Iaitteita on kahta mallia: puolisuljettuja ja suljettuja. Nykyisten kehittyneiden mallien taustalla oleva idea keksittiin jo muutama tuhat vuotta sitten.

Fleussln lalle on maailman ensimmäinen rebrealher. Rebreather on vanha ja yksinkertainen konsepti - kehitettiinhän ajatusta jo paljon ennen ajanlaskumme alkua. Rebreather vaatii toimiakseen vain mukana kuljetettavan säkin, mistä saadaan hengitettävää kaasua ja johon uloshengitetty kaasu palautetaan. Pussissa olevan kaasun happi pitoisuus laskee koko ajan hengityksen mukana, sillä uloshengitys kaasun happipitoisuus on noin 5% pienempi kuin sisäänhengitys kaasun. Toisin sanoen happea on lisättävä hengityssäkkiin sitä mukaa, kun kehomme sitä kuluttaa. Toisaalta keho käyttäessään happea tuottaa hiilidioksidia, joka on pys-

tyttävä poistamaan. Hapen lisäämisen ohella tarvitaan vielä hiilidioksidisuodatin, jotta meillä on alkeellinen ja toimiva laite sukellukseen. Rebreathereiden historia ulottuu aina1500-luvulle, jolloin Leonardo da Vinci kehitteli veden alla käytettävää hengityssäkkiä. Guiseppe Borelli (1680) edelleen kehitti ajatusta liittämällä säkkiin kupari putken, jOlla säkkiin pystyttiin lisäämään kaasua. Happi keksittiin 1773 ja runsaat sata vuotta myöhemmin 1879 Henry Fleuss oivalsi, kuinka hengityssäkkiin pystyttäisiin lisäämään happea samalla kun siitä voitaisiin poistaa hiilidioksidia. Ensimmäinen toimiva rebreather oli syntynyt. Vuosia rebreatheriin syötettiin ainoastaan happea, joka näin rajoitti niiden toimintasyvyyden 4 metriin. Ensimmäinen nykyaikainen rebreather kehitettiin samoihin aikoihin, kun elektroniikka kehittyi, eli 1960-luvulla. Vuonna 1969 markkinoille tuli Elektrolung, joka pystyi kontrolloimaan hapen osapainetta sekä sekoittamaan kussakin syvyydessä tarvittavan turvallisen kaasuseoksen. Kuitenkin testisukelluksella tapahtuneen onnettomuuden vuoksi laite vedettiin markkinoilta. Aina 1990-luvulle rebreatherit olivat


Kaasutalouden lisäksi rebreathereista hengitettävä kaasu on sekä lämpimämpää että kosteampaa kuin avoimen kierron laitteissa. Tämä johtuu hiilidioksidin suodatusprosessista, jossa se kemiallisesti muutetaan vedeksi ja lämmöksi. Reaktio siis sekä lämmittää että kosteuttaa hengitettävää kaasua.

Suljetun kierron laitteet Ulkoisesti merkittävimmän eron suljetun ja puolisuljetun kierron laitteiden välillä muodostaa toinen kaasusylinteri sekä hapen annostelua ohjaava elektroniikka. Suljetun kierron laitteiden etuina on paitsi että ne eivät kuluta yhtään enempää kaasua, mitä sukeltaja elintoimintojensa ylläpitämiseen tarvitsee, ne sekoittavat aina kuhunkin syvyyteen optimaalisen hengityskaasuseoksen. Laite monitoroi hengityskiertoa happianturein ja hapen syöttöä kiertoon ohjaa elektroniikka, joka pitää hapen osapaineen halutulla tasolla. Näin sukeltaja ikään kuin tekee kaasunvaihdon aina muuttaessaan sukellussyvyyttään. Tämän etuna on mahdollisimman optimaalinen dekompression tarve. Avoimen ja puolisuljetun kierron sukelluksilla käytettävä pohjakaasu optimoidaan suurimman syvyyden mukaan, jollOin kaikilla muilla syvyyksillä se on kompromissi. Eroa voisi verrata taulukoilla ja sukellustietokoneilla sukeltamiseen. Taulukoilla sukellusta suunniteltaessa dekompressiotarve arvioidaan suurimman pohjasyvyyden mukaan. Sukellustietokonetta käytettäessä kone huomioi kulloisenkin syvyyden ja laskee sen vaikutuksen Avoimen kierron sukeltaja mittausPuuhissa Lohjan Ojamossa. Kuvan alalaidan sukeltaja kävttää dekompressioon. Erityisesti monitasosukelluksilla, suljetun kierron laitteita. Avoimen kierron laitteilla sukeltavan uloshengitys tuottaa lImakuplIa, joita useimmat sukellukset ovat, ero on merkittävä. suljetun kierron laitteilla sukeltavan ei. Vastaavasti suljetun kierron laite antaa joka syvyydelle optimaalisen hapen osapaineen minimoiden käytännössä joko sotilasteknologiaan tai kaupallisiin tarkoituksiin soveltuinerttien kaasujen aiheuttaman dekompressiotarpeen ja näin antaa joko mahvia laitteita. Laitteet olivat erittäin kalliita hankkia ja ylläpitää. dollisuuden sukeltaa konservatiivisemmin tai mahdollistaa pidemmän alttiinaoloajan. Mitä syvemmästä sukelluksesta on kysymys, sen suuremmiksi edut 1995 Dräger esitteli ensimmäisen harrastesukeltajien käyttöön suunnakasvavat. Näiden suljetun kierron laitteiden etujen vuoksi näyttääkin siltä, että tun nitroksirebreatherin, minkä jälkeen erilaisia malleja on tullut markkinoille Suomessa niiden osuus, huolimatta jonkin verran kalliimmasta hankintahinuseita. Samalla ne ovat tasaisesti kasvattaneet osuuttaan aktiivi harrastajien joukossa. nasta, on suurempi kuin puolisuljettujen laitteiden. Nykyään rebreatherit jaetaan kahteen eri ryhmään: puolisuljetun ja sulSekä puolisuljetun että suljetun kierron laitteet vaativat koulutusta. Niillä sukeltaminen poikkeaa monilla tavoin avoimenkierron laitteilla sukeltamisesjetun kierron laitteisiin. Puolisuljetun kierron laitteet muistuttavat enemmän ta. Esim. ulospuhaltamalla et enää pystykään vaikuttamaan nosteeseen avoimen kierron laitteita, joissa järjestelmään syötetään ennalta sekoitettua kaasua. Kaasua lisätään jatkuvasti kiertoon korvaamaan kulutettua hapvaan tasapainotus on tehtävä tasapainotusliivillä ja puvulla. Laitteiden ylläpito pea, jonka seurauksena ylimääräinen osa (inertit kaasut) kaasusta pitää ja niiden käyttö erikoistilanteissa vaatii myös paljon ha~oittelua. Usein laitetta poistaa kierrosta. Tästä johtuu nimitys puolisuljettu. ei voi edes ostaa ilman siihen liittyvää käyttökoulutusta. Suomessa yleisimmin käytetty suljetun kierron laite on Buddy Inspiration (www.ambientpressuVastaavasti suljetun kierron laitteessa kiertoon lisätään vain happea korvaamaan aineenvaihdunnan kuluttama happi, jolloin laitteeseen ei kerry rediving.com), jonka käyttökoulutusta antaa Suomessa Peik Joutsen. ylimääräistä kaasua, mikä tarvitsisi poistaa. Näin sen tehokkuus on moninUsein sukelluspiireissä rebreathereita pidetään kalliina hankkia ja ylläkertainen puolisuljettuihin ja avoimen kierron laitteisiin verrattuna. Ääriesipitää. Kuitenkin esimerkiksi verrattaessa niitä vaikka moottoripyöriin - ei ne niin kalliita olekaan - päinvastoin. Ja allekirjoittaneelle ne ovat mahdolmerkkinä voisi pitää sukellusta, jossa yhdellä suljetun kierron laitteella korlistaneet sukelluselämyksiä, joita muuten olisi erittäin hankalaa hankkia. vattiin 11 kappaletta 10 litran kokoisia pulloja. Teksti: Perry Suojoki, kuvat: Sami Turunen

/\ C ]J (f) (f)

r r

»

25 • 1\)

o o U1 (f)

C /\

m r

-l

» c.... »


Kylmän sodan aikaan supervallat kilpailivat monin eri tavoin yrittäessään osoittaa maailmalle omaa paremmuuttaan. 1960-luvulla kilpajuoksu avaruuteen oli ehkä näyttävin esimerkki tästä ilmiöstä. Vähemmän tunnettua sen sijaan on, että samaan aikaan käynnissä oli myös "kilpajuoksu meren pohjaan."

1950-1960 -luvuilla useat maat tutkivat sukellustekniikkaa, kehittivät uusia menetelmiä ja rakensivat koe- ja tutkimusmielessä vedenalaisia asumuksia. Tunnetuimmat näistä ovat Jacques-Yves Cousteaun Conshelf-kokeilut ja amerikkalaisten Sealab-kokeiden sarja, mutta myös monet muut tekivät vastaavia kokeita samoihin aikoihin. Hu~immissa visioissa suunniteltiin jo merenpohjan asuttamista, vedenalaisten siirtokuntien ja kokonaisten kaupunkien rakentamista mannerjalustalle. Vuonna 1962 Cousteau jopa esitti, että veden alle muuttaville ihmisille asennettaisiin kirurgisesti keinotekoiset kidukset ja luotaisiin näin uusi ihmisrotu, vedenalaiseen elämään täydellisesti sopeutunut Homo Aquaticus. Mutta kylmä sota meni ohi, Kuuhun ja Marsiin ei perustettu siirtokuntia, eikä merenpohjaan kaupunkeja. Mistä kaikessa tässä loppujen lopuksi oli kysymys, ja mitä näistä kokeiluista on tänä päivänä jäljellä?

Saturaatiosukellus Vedenalaista työtä tehtäessä ongelmat moninkertaistuvat, kun työskentelysyvyys kasvaa. Vedenalaisten öljykenttien hyödyntäminen, vedenalainen rakennustyö, sotilaalliset tarpeet ja tieteellinen tutkimus olivat niitä vaativia, pitkiä alttiinaoloaikoja edellyttäviä tehtäviä, joiden turvalliseen toteuttamiseen etsittiin keinoja 1950-1960 -lukujen vaihteessa. Syvän ja pitkän sukelluksen aikaavievin vaihe on dekompressio. Tietyssä syvyydessä ihmisen elimistöön liukenee kuitenkin enintään tietty määrä kaasua. Jos syvyys ei kasva, dekompressiotarve ei lisäänny, vaikka paineen alaisena oltaisiinkin kauan. Näin työtä voidaan tehdä vaikka useamman päivän jakso kerrallaan, ja työn tultua valmiiksi aikaavievä dekompressio tarvitsee tehdä vain kerran. Nykyään saturaatiosukeltajat useimmiten asuvat tukialuksella sijaitsevassa painekammiossa, ja heidät lasketaan sukelluskellolla pohjaan ainoastaan työtä tekemään. Suuri osa alkuperäisestä saturaatiosukeltamiseen liittyvästä tutkimuksesta tehtiin vedenalaisiin asumuksiin liittyvien projektien yhteydessä.

Ensimmäiset asutuskokeilut USA:n laivasto teki 1950-luvun lopussa ensimmäisiä saturaatiosukelluskokeiluita laivaston Submarine Medical Centerissä George Bondin johdolla, ensin


koe-eläimiä ja myöhemmin myös ihmisiä käyttäen. Saturaatioteorian kehittyessä kokeita alettiin suorittaa myös avovesiolosuhteissa. Vuonna 1962 lentosimulaattorin keksijänä tunnettu Edwin A. Link toteutti Man-in-the-Sea -ohjelman, jossa yksi henkilö oleskeli 24 tuntia 60 metrin syvyydessä heliox-seosta (happi-helium) hengittäen. Kaksi vuotta myöhemmin jä~estetyssä jatko kokeessa kaksi miestä vietti kaksi päivää 2,4 m x 1,2 m kokoisessa puhallettavassa asumuksessa 130 metrin syvyydessä.

Conshelf Jacques-Yves Cousteau puolestaan aloitti omien saturaatiosukelluskokeidensa sarjan vuonna 1962 Conshelf I -projektilla, jossa Albert Falco ja Claude Wesly oleskelivat vedenalaisessa Diogenes-asumuksessa 10 metrin syvyydessä viikon ajan. Tästä kokeilusta kerrotaan mm. Cousteaun kirjassa "Elävä meri" . Conshelf-projekti jatkui vuonna 1963, kun Cousteau rakensi Punaiseenmereen Sha'b Rumin riutalle Sudanin rannikolle Conshelf II -asumuksen. Kokeilun suurin rahoittaja oli Ranskan valtiollinen öljyvirasto, Bureau de Recherches de Petrole, joka halusi selvittää mahdollisuuksia vedenalaisten öljyesiintymien hyödyntämiseen.

Maailman ensimmäisen vedenalaisen kylän päärakennus, Meritähtitalo, sijaitsi 10 metrin syvyydessä. Viisi miestä ja papukaija asuivat Meritähtitalossa kuukauden ajan. Talosta kuljettiin sisään ja ulos pohjassa olevien aukkojen kautta. Talon sisällä vallitseva ilmanpaine piti veden poissa rakennuksen sisältä. Sukeltava lautanen sai oman vedenalaisen "autotallinsa", johon se pääsi sukeltamaan sisään pohjan kautta. Kun talli pumpattiin tyhjäksi vedestä lautasen huoltotoimet ja akkujen lataus voitiin suorittaa veden alla kuivassa tilassa. 27 metrin syvyydessä sijaitsi toinen, pienempi asumus, jossa kaksi sukeltajaa oleskeli aina viikon kerrallaan. Tästä tukikohdasta sukeltajat tekivät helioxia hengittäen sukelluksia aina 110 metrin syvyyteen asti. Lisäksi alueelle pystytettiin vedenalainen työkaluvaja ja useita kalahäkkejä. Sähkö-, hengityskaasu- ja ruokahuoltoa varten pinnalle ankkuroitiin tukialus Rosaldo. Cousteau voitti kolmannen Oscarinsa (toisen täyspitkän elokuvan Oscarinsa) projektista kertovalla elokuvalla "Elävä meri". Kokeen päätyttyä molemmat asuinrakennukset ja osa painolastista nostettiin ylös, mutta sukeltavan lautasen autotalli, työkaluvaja ja kalahäkit jäivät pohjaan muistoksi merenpohjan ensimmäisestä asutustaajamasta. Tänä päivänä korallin peittämät rakennelmat muodostavat suositun sukelluskohteen Sha'b Rumin riutalla.


(f)

w

28 La

o o

C\J

« « J

f-

-.J W ~

::J (f)

Conshelf 111 toteutettiin vuonna 1965 Ranskan etelärannikolla. Asumuksen muodosti suuri 100 metrin syvyyteen ankkuroitu pallo, jonka ylemmässä kerroksessa sijaitsivat ruokailutilat ja komentosilta, alemmassa kerroksessa makuutilat ja sukeltajien pukeutumistila. Conshelf III:n yhteydet öljyteollisuuden tarpeisiin ovat vieläkin selvemmät kuin Cousteaun aikaisemmissa projekteissa. Kuusi sukeltajaa asui ja työskenteli meren pohjassa kuusi päivää aiotun kahden viikon sijasta, kun huono sää pakotti keskeyttämään kokeilun. Mutta tästä huolimatta sukeltajat ehtivät mm. todistamaan, että öljyputkien liitosten kiinnittäminen, venttiilien kokoaminen ja asentaminen ym. öljynporauslaitteiston käsitteleminen on sukeltajalIe mahdollista näinkin suurissa syvyyksissä. Tästä projektista kertonut National Geographic -dokumentti avasi osaltaan Cousteaulle 1V-sopimuksen legendaarisen Meren salaisuudet -sarjan tekemisestä.

projektin johtaja George Bond perusti vuonna 1963 Panama Cityyn Floridaan työryhmän, joka aloitti Sealab I -asumuksen rakentamisen. Vuonna 1964 neljä miestä asui Sealab I -asemalla 10 päivää, suurimman osan ajasta 58 metrin syvyydessä. Kokeen päätteeksi asumus nostettiin 24 metrin syvyyteen, jossa miehistö vaihtoi siirrettävään painekammioon. Seuraavana vuonna kolme kymmenen miehen ryhmää vietti kukin 15 päivää 61 metrin syvyydessä Sealab II -asumuksessa. Mercury-astron8.utti Scott Carpenter oleskeli meren pohjassa 30 päivän ajan. Sealab 111 -kokeen oli tarkoitus sijoittua 180 metrin syvyyteen. Kun sukeltaja Berry Cannon menehtyi vuonna 1969 projektia valmistelevalla harjoitussukelluksella, USA:n laivasto lakkautti projektin ja vetäytyi kokonaan pois vedenalaisten asumusten kehittämishankkeista.

Muita pionereja Sealab USA:n laivaston suurin panostus saturaatiosukelluksen kehittämiseen oli Sealab-kokeiden sarja. Kun koodinimellä Genesis tunnettu saturaatiosukelluksen teorian ja perusperiaatteiden tutkimusprojekti oli saatu valmiiksi

Sukelluksen suurten nimien viitoittama tie merenpohjan asuttamiseen houkutteli myös runsaasti muita yrittäjiä. Eräiden tietojen mukaan erilaisia vedenalaisia asutuskokeiluita olisi yhteensä eri puolilla maailmaa toteutettu noin 70 kappaletta. Mm. Japanilla, Isolla-Britannialla, Länsi-Saksalla,


Hollannilla, Italialla, Kanadalla, Kuuballa ja Neuvostoliitolla oli omia vedenalaisia tutkimusasemiaan . Ensimmäinen harrastajapohjainen hanke toteutui vuonna 1965, kun BSAC:n (British Sub-Aqua Club) Boumemouthin jaosto päätti puolustaa brittiläistä kunniaa kilpajuoksussa merenpohjaan. Kaksi harrastussukeltajaa vietti viikon pienessä Glaucus-asumuksessa 11 metrin syvyydessä Plymouthin salmen pohjassa. Tiettävästi Suomessa hämeenlinnalainen Ahveniston Vesipedot ry. suunnitteli vastaavanlaista hanketta AhvenistolIe, mutta se ei tainnut koskaan edetä toteuttamisasteelle saakka. Merentutkija Sylvia Earle pyrki vuonna 1969 osallistujaksi Tektite-projektiin, jossa vedenalainen tutkimusasema sijaitsi 15 metrin syvyydessä Neitsytsaarilla. Häntä ei kuitenkaan huolittu mukaan, sillä hankkeen rahoittajat eivät hyväksyneet sitä, että miehet ja naiset olisivat asuneet keskenään useiden viikkojen ajan suljetussa tilassa. Tämän seurauksena tohtori Earlen seuraavana vuonna johtamaan Tektite " -projektiin puolestaan hyväksyttiin osallistujiksi pelkästään naisia. Eräs Tektite-ohjelman ja useiden myöhempien projektien tärkeimmistä rahoittajista oli NASA, joka oli kiinnostunut pitkäaikaisen veden alla oleskelun fysiologisista vaikutuksista ja mahdollisuudesta soveltaa hankkeiden yhteydessä kerättyjä tietoja avaruusohjelmaan. Vuosina 1972-1985 käytössä ollut NOAA:n (National Oceanographic and Atmospheric Administration) Hydrolab-asema oli eräs ahkerimmin käytössä olleista vedenalaisista asumuksista. Vuosien varrella yli 600 tutkijaa käytti sitä tukikohtanaan . Muita tunnettuja vedenalaisia asumuksia olivat mm. Aegir, Edalhab, Helgoland ja La Chalupa. Helgoland on nykyään kuivalla maalIa yleisön nähtävillä Saksassa Stralsundin kaupungin merimuseossa. Helgoland esiteltiin tarkemmin Sukeltaja-lehden numerossa 4/2002 Erkki Siiri Iän artikkelissa Sukellushistoriaa Stralsundissa.

Aquarius Maailman ainoa tällä hetkellä toiminnassa oleva tieteellistä tutkimustyötä tekevä vedenalaisasema on NOAA:n omistama ja University of North Carolina at Wilmington -yliopiston operoima Aquarius. Aquarius on rakennettu vuonna 1986. Vuonna 1988 se peruskorjattiin hurrikaani Hugon aiheuttamien vahinkojen jäljiltä, ja vuonna 1998 se on remontoitu toiseen kertaan perusteellisesti. Alun perin Aquarius oli sijoitettu Yhdysvaltain Neitsytsaarille, nykyään se sijaitsee Florida Keysin vedenalaisella luonnonsuojelualueella. 13 metriä pitkä ja 2,7 metriä halkaisijaltaan oleva lieriömäinen asumus on sijoitettu 19 metrin syvyyteen Conch Reetin riutalle. Aquariuksella on tilat kuuden hengen miehistölle. Asumuksen yläpuolelle pintaan on ankkuroitu huoltopoiju, jossa sijaitsevat mm. generaattorit, kompressorit ja tietoliikenneyhteydet. N. 12 kilometrin päässä rannassa sijaitsee tukikohta, jossa on komentokeskus, valvomo, painekammio, laboratorioita ym. vedenalaisen tutkimusaseman ylläpitämisessä tarvittavia tuki palveluita. Aquariuksella on omat nettisivut osoitteessa www.uncw.edu/aquarius/ Mika Rautiainen, Photo courtesy NOAA and UNC Wilmington.

m (JJ

I I

»:

29 • 1\)

o o ()1

(JJ

C /\

m

I

-i

» L »


ArtIkkeli on kaksiosaisen sukellu8turvaJllsuutta Ja -turvattomuutta käsittelevän sarjan ensimmäinen osa. Kokonaisuuden toisen osan julkaisemme seuraavassa SUkeltajassa 2/2005.

o II UJ UJ ~

31 Otsikon "sukellusturvallisuus" alla sukelluskoulutuksessa keskitytään usein harjoittelemaan erilaisia toimintamalleja hätätilanteisiin: pelastautumis- ja pelastustaitoja harjoitellaan ja kerrataan käytännössä sekä allas- että avovesiolosuhteissa jatkuvasti aina peruskurssilta kouluttajakurssien opettajatasolle asti. Runsasta ha~oittelua tarvitaankin, sillä kyseessä ovat vaikeat taidot, jotka hätätilanteessa täytyy osata automaattisesti. On kuitenkin tärkeää, ettei hätätilanteessa toimimisen menetelmiä opiskeltaessa unohdeta ennaltaehkäisevää toimintaa. Paras mahdollinen tapa parantaa sukellusturvallisuutta on se, että nämä tilanteet vältetään etukäteen. Tässä työkaluina ovat riskien kartoittaminen ja havaittujen riskien huomioiminen ja niiden vaikutusten minimoiminen, sukeltajan henkilökohtaisten rajojen toteaminen ja niiden noudattaminen, koulutus, harjoittelu, huolellinen sukellussuunnittelu ja sukelluksen jättäminen väliin, jos riski ei ole hyväksyttävällä tasolla.

Tapahtumaraportoinnin merkitys Sukelluksen riskien kartoittamisessa tärkeänä apuvälineenä ovat tapahtumaraportit. Erilaisista vaaratilanteista, tapaturmista ja onnettomuuksista saatuja raportteja analysoimalla voidaan ennakoida yleisimmät riskitekijät ja varautua niihin etukäteen, esim. toimintatapaohjeitaja koulutusta kehittämällä. Valitettavasti vain Suomessa tätä tietoa saadaan kotimaisista lähteistä hyvin vähän. Sukeltajaliittoon saatiin vuoden 2004 aikana vain kolme tapahtumaraporttia. Tämä on liian vähäinen määrä minkäänlaisten sukellusturvallisuuden kehityksen suuntaviivojen havaitsemiseen.

Tapahtumaraportointi Englannissa Sukeltamisen ja sukellusturvallisuuden kehitystrendeistä kiinnostuneen kannattaakin tutustua kansainvälisesti julkaistaviin materiaaleihin. British Sub-Aqua Club (BSAC) julkaisee vuosittain analyysin yli 400 sukellustapaturmasta ja -onnettomuudesta. Uusin näistä, lokakuun 2003 - lokakuun 2004 välisen ajan kattava, julkaistiin PDF-tiedostona joulukuun 2004 alussa BSAC:n nettisivuilla www.bsac.com. Koosteen on laatinut BSAC:n turvallisuusvastaava Brian Cumming.

• 1\)

o o U1

UJ

C /\

m r

-l ~

L

~


Sekä Sukeltajaliiton että BSAC:n jäsenten sukellusolosuhteissa on paljon samaa. Englannissakin sukelletaan viileissä vesissä kuivapuvulla, sukelluskerhot käyttävät usein kumiveneitä ym. pienveneitä tukialuksinaan, näkyvyydessä ei ole aina hurraamista, hylkysukellus on melko yleistä jne. Toki erojakin löytyy: suomalaisille sukeltajille oudot vuorovedet ja virtaukset tuovat omat lisäriskinsä englantilaiselle sukeltajalIe. Sukellustekniikan kehitys on Suomea pidemmällä: suljetun ja puolisuljetun kierron laitteita käytetään enemmän kuin Suomessa, samoin erilaiset seoskaasut ja dekompressiokaasujen käyttö on yleisempää kuin Suomessa. Toisaalta esim. avantosukellusta ei Englannissa juurikaan harrasteta. Englantilaisten tapahtumaraportointi käy siis varsin hyvin vertailukohdaksi suomalaista sukellustuNallisuutta kehitettäessä. Brian Cummingin mukaan saatujen tapahtumaraporttien määrä oli kasvanut edelliseen kauteen verrattuna. Yli kaksi kolmasosaa raportoiduista tapahtumista oli tapahtunut kesäkaudella, mikä tietenkin johtuu siitä, että silloin sukelletaankin eniten. Viime kesän huonot sääolosuhteet näkyvät kuitenkin normaalia vähäisempänä raporttien määränä kesäkuun osalta. Cumming kiinnittää erityistä huomiota voimakkaasti lisääntyneisiin tapauksiin, jossa sukeltaja on menettänyt tasapainonsa hallinnan. Tasapainonhallinnan pettäminen on johtanut hallitsemattomaan pintaannousuun, holtittomaan nousunopeuteen ja tUNapysähdysten ja pakollisten etappipysähdysten laiminlyömiseen. Raporttien perusteella tasapaino-ongelmia on ollut erityisesti tasapainotusliivin, kuivapuvun ja merkki poijun käyttöön liittyen. Vuoden 2004 aikana Isossa-Britanniassa sattuneissa kuolemaan johtaneissa sukellusonnettomuuksissa hädässä ollut sukeltaja oli poikkeuksellisen monessa tapauksessa päässyt ensin pintaan, mutta ei kuitenkaan kyennyt varmistamaan kelluvuuttaan ja vajosi takaisin. Cumming nostaa esille myös syväsukelluksen paineilmalla, sukeltajien huonon fyysisen kunnon ja ylipainon, puutteellisen koulutuksen ja riittämättömän harjoittelun tärkeiksi vakavien sukellustapaturmien syntyyn johtaneiksi tekijöiksi. Uusia, aiemmin tuntemattomia syy-seuraussuhteita Cummings ei sen sijaan analysoimistaan tapahtumaraporteista ole löytänyt. Hän korostaakin olemassa olevien tUNallisen sukeltamisen pelisääntöjen noudattamisen tärkeyttä.

Turvallisen sukeltamisen periaatteet Noudattamalla muutamia yksinkertaisia periaatteita jokainen meistä voikin tehdä omasta sukeltamisestaan entistä tUNallisempaa, helpompaa ja mukavampaa. Sukeltajalla on oltava asianmukainen koulutus tekemiinsä sukelluksiin. Koulutuksessa opittuja menetelmiä ja toimintamalleja on noudatettava. Jos sukellusolosuhteet poikkeavat sukeltajan aikaisemmasta kokemuspiiristä, uusiin olosuhteisiin on perehdyttävä ne hyvin tuntevan kokeneemman sukeltajan tai mieluummin kouluttajan valvonnassa. On myös muistettava, että ulkomailla sukeltaminen ei ole automaattisesti


Finn-SUlI., Maailmalla huippusuosion saavuttaneet RALF TECH varuste- ja tarvikassit nyt meiltä . Todellinen ammattilaisen valinta 3 vuoden takuulla .

:: X-Treme Tech Pro Tämä kassi ei jätä mitään toivomisen varaa. Tilavuus 160 1.

365€

o II (j) (j)

»

33 :: Fly & Carry Roll

Kätevän kokoinen, matkusjan valinta . Tilavuus 1251.

f\)

o o

155€

U1 (j)

C /\

:: Explorer Tech Monikäyttöisyyden huipentuma. Tilavuus 1401.

helpompaa kuin Suomessa, mm. virtauksien ja vuorovesien aiheuttamat vaaratilanteet ovat suomalaisille sukeltajille yleensä vieras ilmiö. Kurssin hyväksytty läpäiseminen ja siitä todisteeksi saatu sukeltajakort-

230€

ti on osoitus siitä, että kurssin läpäisykriteerit on saavutettu ja sukeltajalla on perusvalmiudet kurssin tavoitteiden mukaisten sukelIusten toteuttamiseen pienimmällä mahdollisella riskitasolla. Kurssilla opittujen asioiden rutiininomainen soveltaminen käytäntöön edellyttää kuitenkin määrätietoista harjoittelua myös kurssin jälkeen. Uusia opittuja taitoja on kurssin jälkeen harjoiteltava perusteellisesti hei poissa ja turvallisissa olosuhteissa ennen kuin ne otetaan käyttöön vaativammilla sukelluksilla.

:: X-Treme Octopus

Tietojen ja taitojen ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa harjoittelua. Koulutuksessa opittuja asioita on sovellettava säännöllisesti käytäntöön , jotta ne säilyvät. Tavanomaisilla sukelluksilla harvemmin käytettyjä taitoja - kuten esim. pelastustaidot - on jatkuvasti ja määrätietoisesti harjoiteltava kautta koko sukeltajan harrastusuran, jotta ne säilyvät. Jos sukeltajalla on ollut harrastuksessaan tai määrätietoisessa harjoit-

Kaikelle pienemmälle mukanakulkevalle varusteelle . Tilavuus 13 1.

25€

telussa taukoa, sukeltaminen on aloitettava uudestaan varovaisesti. Vasta kun tiedot ja taidot on palautettu mieleen perusteellisella harjoittelulla helpoissa ja turvallisissa olosuhteissa, voidaan harkita vaativampien sukeliusten aloittamista. Sukeltajan aikaisempi kokemus tai muinaisuudessa suorittamat kurssit eivät ole todiste nykyisestä sukellusosaamisesta. Sukelluspaikan valinnassa on kiinnitettävä huomiota sen soveltuvuuteen tapahtumaan osallistuvien sukeltajien koulutus- , kokemus- ja osaamistasolle. Sukellustapahtumaa suunniteltaessa on myös laadittava vaihtoehtoinen suunnitelma esim. sääolosuhteiden asettamalle, ennalta arvaamattomalle tilanteelle.

Maahantuoja - www.finnsuiUi WWW . FINNSUIT . FI

Helsinki Pajalahdentie 9 Puh: 09-692 2358 e-mail: myynti@finnsuitJi

Turku Läntinen pitkä katu 20 Puh: 02-251 8747 e-mail: myynti@finnsuiUi

m I

--l

» L

:t>


Paikallistuki 2004

N UORI SUOMI

~6Il_fQJeJzutJ.. _~ m r ~

« (f) (f)

o f-

314 L()

o o C\J

• T""

Seuratoiminnan paikallistukea on jaettu jo vuodesta 1999. Vuonna 2004 Urheiluseuratoiminnan paikallistukihakemuksia saapui Nuoreen Suomeen 644 kpl, mikä oli lähes kolmannes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemukset edustavat 50 eri lajia. Jaossa oli 400 000 euroa lasten ja nuorten urheilutoiminnan tukemiseen. Urheiluseuratoiminnan laadun kehittämiseen tuli kaikkiaan 68 hakemusta, joista 2 kpl sukellusseurojen hakemuksia. Alle 13-vuotiaiden monipuoliseen liikuntaan tukea haki 241 hanketta, 4 tuen hakijoista oli sukellusseuroja. Vuonna 2004 eniten hakemuksia tuli - myöskin sukellusseurojen osalta - nuorten harrasteurheiluhankkeisiin (211 kpl, joista 8 kpl sukellusseurojen hankkeita). Sukellusseuroista kukaan ei hakenut tukea lasten ja nuorten liikuntaa paikkakunnalla merkittävästi edistäviin hankkeisiin, johon muilta lajeilta tuli tukihakemuksia 124 kpl.

Paikallistukea saivat: • • • •

Diving Team Pori 1000 €, Minä ja sukellusympäristöni -hankkeeseen Nautic Club 1000 €, Nuorisotoiminnan käynnistämiseen Urheilusukeltajat 1000 €, Kohti sinettiseuraa! -hankeeseen Sukellusseura Vesikot 1000 €, Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen ja monipuolistamiseen • Keski-Uudenmaan Sukeltajat 500 €, Hyljeryhmän perustamiseen

« J «

Tapahtumakalenteri

-.J W

Helmikuu

f-

~

::J (f)

5.-6.2. 12.2. 12.2. 12.2. 19.2. 26-27.2. helmi-maalls

Räpyläuinnin SM-kilpailut Sukettajapäivä ja Ohjaajien infopäivä UppopaJlo - DMsloona Uppopallo - Miesten ja naisten leiri Uppopallo - Miesten leiri Uppopallo - Aikuisten PM-kilpallut SukelluskaJastus - Huippukokous 2004

Tampere Helsinki

UIttokouluttajapäivä Räpyläuinti - Oasen Trophy Uppopallo - SM-sarja, DMsioona Valtakunnallinen Norpparalll Vapepa-kouluttajakurssi

Meripuisto, Espoo VäBterås, Ruotsi

1-3.4.

Norppaohjaajakurssi

Varalan Urheiluopisto, Tampere

2.4. 9-10.4. 23.4. 24.4. 29.4. -1.5.

UppopaJlo - SM-finaali Räpytäulnti - PM-kilpallut Uppopallo - Miesten leiri Uiton kevätkokous Räpyläuintl - Medlterranean Cup "EM-esikisat"

Pirkkolan halli, Helsinki Rauma

Maaliskuu

5.3. 5-6.3. 12.3. 19-20.3. maalls

Rauma Lohja

Huhtikuu

touko-kesä

Vapaasukellus - SM-allaskilpallut Uppopallo - Miesten leiri Räpyläulnti - Nuori Suomi Cup Vapepa-sukelluskouluttajakurssi Uppopallo - Miesten lelri Vapaasukelluskurssi Pintapelastuskurssl Vapaasukelluskurssl

Seura- ja turvallisuusvaliokunnalla merkittävä rooli vuonna 2005 Vuosikokouksessa hyväksytyn Sukeltajaliiton toimintasuunnitelman mukaisesti seuratoimintavaliokunnan nimi on muutettu enemmän valiokunnan toimintaa kuvaavaksi. Seuratoimintavaliokunnan tehtäviin on jo useamman vuoden ajan kuulunut turvallisuus- ja pelastuskoulutuksen kehittäminen. Valiokunnan rooli sukeltajien yhteisenä edunvalvojana tulee näkymään mm. valiokunnan kokoonpanossa, tästä on osoituksena valiokuntaan kuuluva ohjausryhmä, joka tulee koostumaan eri ministeriöiden sekä Vapepaorganisaation valtuuttamista edustajista. Valiokunnan tiivis yhteistyö merkittävimpien viranomaistahojen kanssa mahdollistaa mm. tapahtuma- ja onnettomuusraportoinnin, sukellusonnettomuustutkinnan, pelastus- ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisen ja organisoinnin muillekin kuin Sukeltajaliiton jäsenille. Valiokunnan turvallisuustoiminnan painopistealueet vuodelle 2005 ovat mm. -Vapepa-sukellus- ja kouluttajakoulutuksen koordinointi -Vapepa-sukeltajien- ja kouluttajien jatkokoulutus -Viranomaisyhteistyön syventäminen -Turvaohjeiden uudistusprosessin käynnistys -Tapahtuma- ja onnettomuusraportoinnin kehittäminen. Valiokunnan seuratoiminnan painopistealueet vuodelle 2005 ovat mm. - Seurojen palveluiden ja hallinnollisen tiedon parantaminen - Erityisryhmien sukellus- ja kouluttajakoulutus - Suunnistus, VA-kuvaus ja laitetekniikka. Valiokunnan toimintasuunnitelma ja yhteystiedot on nähtävissä kokonaisuudessaan Sukeltajaliiton sivuilla osoitteessa www.sukeltaja.fi Valiokunnan kokoonpano ja erikoisosaamisalueet vuodelle 2005: - Emo Oikkonen, Tuusula puheenjohtaja - Jorma Onjukka, Varkaus sukellusturvallisuus, pelastuskoulutus, kouluttajakoulutus - Matti Pöntinen, Lappeenranta sukellusturvallisuus, pelastuskoulutus - Rauno Vihriälä, Helsinki viranomaisyhteistyö - Cem IIksoz, Jyväskylä erityisryhmät.

Espoo Helia, Helsinki San Marino

Toukokuu

7.5. 7.5. 7.5. 13-j5.5. 21.5. toukokuu

Valiokuntaesittelyssä seura- ja tu rvall isu usval ioku nta

Heinola Pori Meriturva, Lohja Helsinki Lappeenranta

Lohja

Avoin valiokuntapaikka: Seura- ja turvallisuusvaliokunta hakee järjestötoiminnasta kiinnostunutta henkilöä vastaamaan seurakoulutuksen ja edellä mainittujen kilpailulajien koordinoimisesta. Työ valiokunnassa ta~oaa runsaasti mahdollisuuksia kehittää seurakoulutusta, sekä luoda malleja joilla Uitto pystyy palvelemaan seuroja entistä paremmin. Osallistuminen myös muihin valiokunnan tehtäviin on mahdollista. Toiminta yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa on mielenkiintoista, haastavaa ja palkitsevaa. Usätietoja ja hakemukset pyydetään osoitteeseen: seuratoiminta@sukeltaja.fi


SUKELTAJALIITON KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Sukeltajaliitto ylläpitää ja kehittää suomalaista sukelluskoulutusjärjestelmää, laatii koulutusohjeet ja -ohjelmat, kurssin järjestämisohjeet, oppikirjat sekä kouluttajan tukimateriaalit. Sekä kurssit että mater;iaaJit ovat Sukeltajaliiton omia, Suomen olosuhteisiin sovitettuja tuotteita. Asianmukainen koulutus on eräs sukellusturvallisuuden kulmakivistä. Tehtäviin sukelluksiin ja kohdattaviin sukellusolosuhteisiin soveltuva koulutus tekee myös sukeltamisen helpommaksi, mukavammaksi ja miellyttävämmäksi: kun asiantuntevan kouluttajan opastuksella on perehdytty oikeisiin ja tehokkaisiin sukellusmenetelmiin ja toimintatapoihin sukelluksesta voi nauttia paremmin! Sukeltajaliiton koulutusohjelma pohjautuu pohjoismaisten sukellusliittojen keskinäisiin sopimuksiin ja Uiton kansainvälisten koulutusyhteistyökumppanien Confederation Mondiale des Activites Subaquatiques (CMAS) ja National Association of Underwater Instructors (NAUI) -standardeihin. Näin ollen Sukeitajaliiton koulutusohjelmien mukaisen kurssin hyväksytysti läpäisseelle sukeltajalIe on mahdollista myöntää joko CMAS:n tai NAUI:n kansainvälinen sukeltajakortti . Koulutusohjelma tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja ja useita eri polkuja sukeltajalle oman osaamisensa kehittämiseen. Eri vaihtoehtojen perusteella voi keskittyä itseään eniten kiinnostaviin sukelluksen erikoisosa-alueisiin ja syventää niitä koskevaa tietämystään ja osaamistaan. Koulutusjärjestelmä on suunniteltu johdonmukaisesti nousujohteiseksi niin, että koulutuksen perustasolla voidaan oppia tarvittavat perustiedot ja -taidot, jatkokursseilla osaamista syvennetään ja sukeltaja voi turvallisesti kasvattaa taitojensa ääri rajoja kouluttajan valvonnassa. Jatkokoulutus ta~oaa myös arvokkaan mahdollisuuden päästä jälleen kerran harjoittelemaan ohjatusti ja kouluttajan antamasta palautteesta hyötyen. Seuraavassa tutustutaan yleispiirteittäin Sukeltajaliiton koulutusohjelmassa tällä hetkellä ta~olla oleviin snorkkeli- ja laitesukelluskursseihin sekä kouluttajakursseihin. Kurssien yksityiskohtaiset pääsyvaatimukset, läpäisykriteerit ja oppisisällöt määritellään tarkemmin Sukeltajaliiton koulutusohjeissa ja eri kurssien jä~estämisohjeissa. Koulutusohjelmaa ja opetusmateriaaleja kehitetään koko ajan, joten vuosien 2005-2006 aikana allamainittujen kurssien lisäksi Sukeltajaliiton ta~onta tulee lisääntymään mm. vapaasukelluskurssilla, avantosukelluskurssilla, nitroksisukeltamisen jatkokurssilla, kaasunsekoittajakoulutuksella ja sukeltajien erikoistarpeisiin suunnatulla ensiapukurssilla.

PERHESUKELLUS Kuuttitoiminta

Kuuttitoiminta on perhesukellustoimintaa 3-Q -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Toiminnassa tutustutaan vesiturvallisuuteen ja snorkkelisukeltamiseen koulutettujen kuuttiohjaajien johdolla. Toiminnan tarkoituksena on, että lapsi saa vedestä itselleen mukavan ja turvallisen kaverin. Näin lapsi tuntee ja tietää toimintamahdollisuutensa vedessä. Toiminta rakentuu leikin ja seikkailun maailmaan, jossa opitaan sekä sukeltamista, uintia, vedestä pelastamista sekä pelastautumista. Kuuttitoiminta on mahdollisuus perheen yhteiseen harrastamiseen.

SNORKKELlSUKELLUS Norpan taItorata Norppatoiminta on monipuolista ja usein myös vauhdikasta snorkkelisukellustoimintaa 7-15 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Toiminnassa harjoitellaan erilaisten leikkien ja leikkimielisen toiminnan kautta uintia, snorkkelisukellustaitoja, pelastautumista ja pelastamista. Toiminnassa opitut taidot testataan norpan taitoradalla, jonka suorittaneella henkilöllä on vedessä liikkumisen ja snorkkelisukelluksen perusvalmiudet. Snorkkelisukelluskurssi

Snorkkelisukelluskurssin hyväksytysti läpäissyt sukeltaja hallitsee perusvälinetekniikat. Hänellä on valmius tehdä snorkkelisukelluksia avovedessä n. 10 metrin syvyyteen asti. Snorkkelisukelluskurssin teoriaopetuksessa paneudutaan perusvälineisiin, avovesivarusteisiin, hengityksen pidättämiseen, snorkkelisukellustekniikkaan, turvallisuuskysymyksiin, sääolosuhteisiin, luonnonsuojeluun ja jokamiehen oikeuksiin. Allasopetuksessa keskitytään snorkkelisukellustekniikan opetteluun ja avovesiopetuksen painopiste on turvallisessa snorkkelisukeltamisessa luonnonmukaisessa ympäristössä. Kurssin pääsyvaatimuksena on vähintään 10 vuoden ikä. Yläikärajaa ei ole, ja monessa seurassa järjestetäänkin snorkkelisukelluskursseja sekä nuorille, aikuisille että perheille. Kurssin hyväksytysti läpäisseelle sukeltajalIe voidaan myöntää kansainvälinen CMAS S2 -kortti, mikäli kouluttajalla on CMAS:n snorkkelisukelluskouluttajakortti, tai NAUI Skin Diver -kortti, mikäli kouluttajalla on NAUI:n snorkkelisukelluskouluttajakortti. Snorkkelisukelluksen jatko kurssi

Snorkkelisukelluksen jatkokurssin hyväksytysti läpäissyt sukeltaja on perehtynyt laajasti snorkkelisukelluksen eri osa-alueisiin. Hänellä on valmius tehdä avovedessä snorkkelisukelluksia vaihtelevissa olosuhteissa, mm. rannalta, veneestä ja yöllä. Jatkokoulutettu snorkkelisukeltaja hallitsee myös pelastautumisen ja pelastamisen perustaidot. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjä~estön snorkkelisukelluskortti. Kurssin hyväksytysti läpäisseelle oppilaille myönnetään CMAS S3 -kortti. Kurssin jä~estämisohje ja opetusmateriaalit uudistuvat vuoden 2005 aikana.

LAITESUKELLUSKOULUTUS Laitesukelluskokeilu

Laitesukelluskokeilu tutustuttaa kokeilijat sukellusharrastukseen ja antaa heille mahdollisuuden vedenalaisten elämysten kokemiseen turvallisissa olosuhteissa asiantuntevan kouluttajan opastuksessa. Laitesukelluskokeiluun voivat osallistua vähintään 12 vuotta täyttäneet lajista kiinnostuneet henkilöt joilla on normaali terveys. Laitesukelluskokeilu ei anna valmiuksia itsenäiseen laitesukelluksen harrastamiseen eikä johda kortitukseen. Laitesukelluksen peruskurssi

Laitesukelluksen peruskurssilla opetellaan ne laitesukeltamisen perustiedot ja -taidot. jotka laitesukeltaja tarvitsee sukeltaakseen ohjatusti esim. sukel-

,.

-i

o (j) (j)

»

35 • f\J

o o (Jl

(j)

C A

,.m -i

» c.. »


<t (j) (j)

o

lusseuran leireillä ja sukelluskeskusten järjestämillä retkillä. Kurssin pääpaino on sukeltamisen käytännöllisten perustaitojen opettelussa sekä sukellusturvallisuudessa. Laitesukelluksen peruskurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on valmiudet suoranoususukellusten tekemiseen enintään 15 metrin syvyyteen. Kurssille osallistuminen edellyttää 12 vuoden vähimmäisikää. Alle 15vuotiaat voivat kuitenkin sukeltaa avovedessä ainoastaan täysi-ikäisen laitesukeltajan parina. Kurssin hyväksytysti läpäisseelle sukeltajalIe voidaan myöntää kansainvälinen CMAS P1 -kortti, mikäli kurssin vastuukouluttajalla on CMAS:n laitesukelluskouluttajakortti, tai NAUI Scuba Diver -kortti, mikäli kouluttajalla on NAUI:n laitesukelluskouluttajakortti.

JLaitesukelluksen jatkokurssi

36 LO

o o N

Laitesukelluksen jatkokurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on valmiudet 15 - 30 metrin syvyysalueella sukeltamiseen. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisen sukelluskoulutusjärjestön perustason laitesukeltajakortti. Kurssin hyväksytysti läpäisseelle sukeltajalIe voidaan myöntää kansainvälinen CMAS P2 -kortti, mikäli kurssin vastuukouluttajalla on CMAS:n laitesukelluskouluttajakortti, tai NAUI Advanced Scuba Diver -kortti, mikäli kouluttajalla on NAUI:n laitesukelluskouluttajakortti. Laitesukelluksen syventävä jatko kurssi

Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on perusteelliset tiedot sukellukseen liittyvästä teoriasta, erinomainen sukelluksellinen yleissivistys ja laaja näkemys sukelluksen eri osa-alueista ja niiden harrastamiseen vaadittavista käytännön taidoista. Hänellä on valmiudet sukellusvanhimman tehtävissä toimimiseen seuran sukellustapahtumissa ja hyvä pohja kouluttajakoulutukseen pyrkivälle sukeltajalIe. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisen sukelluskoulutusjärjestön jatkokoulutustason laitesukeltajakortti. Kurssin voi aloittaa jo 17 vuoden ikäisenä, mutta kurssin hyväksytty läpäiseminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää. Kurssin hyväksytysti läpäisseelle sukeltajalIe voidaan myöntää kansainvälinen CMAS P3 -kortti, mikäli kurssin vastuukouluttajalla on CMAS:n laitesukelluskouluttajakortti, tai NAUI Master Scuba Diver -kortti, mikäli kouluttajalla on NAUI:n laitesukelluskouluttajakortti. Kurssin järjestämisohje ja opetusmateriaalit uudistuvat vuosien 2005-2006 aikana.

kortti oppilaille voidaan myöntää myös kansainvälinen NAUI Scuba Rescue Diver -kortti. Kurssin jä~estämisohje ja opetus materiaalit valmistuvat vuoden 2005 aikana. Kuivapukukurssi

Kurssi perehdyttää oppilaat tärkeimpiin kuivapuvun hankinnassa huomioitaviin seikkoihin niin, että he osaavat hankkia sopivan ja omiin tarkoituksiinsa parhaiten soveltuvan kuivapuvun.Kurssin järjestämisohje ja opetusmateriaalit uudistuvat vuoden 2005 aikana. Nitroksisukeltamisen peruskurssi Nitroksisukeltamisen peruskurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on valmiudet 21 % - 40% happea sisältävillä hengityskaasuseoksilla sukeltamiseen. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisen sukelluskoulutusjärjestön voimassaoleva perustason laitesukeltajakortti. Kurssin hyväksytysti läpäisseelle sukeltajalIe voidaan myöntää kansainvälinen CMAS Nitrox Diver Level1 -kortti, mikäli kurssin vastuukouluttajalla on CMAS:n nitroksikouluttajakortti, tai NAUI EAN Diver -kortti, mikäli kouluttajalla on NAUI:n nitroksikouluttajaluokitus. Vapepa-sukelluskurssi Vapepa-sukelluskurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on perusvalmiudet vapaaehtoisen pelastuspalvelun sukellustehtävissä toimimiseen . Lisäksi kurssi parantaa valmiuksia osallistua pelastustoimen SM-2001013851Tu-311 A:70 mukaiseen II-tason vesisukeltajan näyttökokeeseen. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisen sukelluskoulutusjärjestön voimassaoleva jatkokoulutustason laitesukeltajakortti , vähintään 18 vuoden ikä, vähintään 50 kirjattua sukellusta, voimassaoleva ensiapupätevyys ja hyväksytysti läpäisty tasokoe. Kursseja järjestävät Sukeltajaliiton nimeämät Vapepa -aluekouluttajat eri puolilla Suomea. Kurssin hyväksytysti läpäisseille sukeltajille myönnetään Vapepa -sukeltajakortti ja oikeus käyttää Vapepa -sukeltajien asusteita.

KOULUTTAJAKOULUTUS Kouluttajakoulutukset ovat Sukeltajaliiton keskitetysti järjestämiä valtakunnallisia kursseja, lukuunottamatta lähikouluttajakursseja, jotka järjestetään joko seuratasolla tai alueellisina kursseina useamman seuran yhteistyönä. Norppaohjaajakurssi

ERIKOISKURSSIT Sukellusturvallisuuskurssi

Kurssi antaa valmiudet riskienhallintaan, yleisimpien vedessä ilmenevien ongelmien ratkaisuun ja vedenalaisten hätätilanteiden hallintaan. Kurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on perusvalmius ennakoida ja välttää tärkeimmät sukeltamisen riskitekijät, pätevyys omatoimiseen pelastautumiseen sekä pätevyys oman sukellusparinsa avustamiseen ja pelastamiseen avovesiolosuhteissa. Lisäksi sukeltaja tuntee turvasukeltajan roolin ja tehtävät sukellustapahtuman pintaorganisaatiossa. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisen sukelluskoulutusjärjestön voimassaoleva perustason laitesukeltajakortti. Kortitusvaatimuksena on lisäksi voimassaoleva ensiapupätevyys. Ensiapukoulutus voidaan tarvittaessa myös sisällyttää kurssiin. Kurssin hyväksytysti läpäisseille sukeltajille myönnetään Sukeltajaliiton Rescue Diver -kortti. Mikäli kouluttajalla on NAUI:n laitesukelluskouluttaja-

Kurssin hyväksytysti läpäisseellä norppaohjaajalla on valmius 7-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten snorkkelisukellus- eli norppatoiminnan suunnitteluun ja organisointiin. Norppaohjaaja voi ohjata norpparyhmän toimintaa, osana ohjattua toimintaa opettaa snorkkelisukelluksen ja vesi liikunnan perustaitoja, vastaanottaa ja hyväksyä norpan taitoradan suorituksia sekä toimia avustavissa tehtävissä snorkkelisukelluskursseilla. Norppaohjaajakurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisen sukelluskoulutusjärjestön voimassaoleva snorkkelisukelluskortti tai vaihtoehtoisesti vähintään perustason laitesukelluskortti. Kurssin hyväksytty läpäiseminen edellyttää vähintään 15 vuoden ikää, kurssin kaikkien osien ja taitotestien hyväksyttyä suorittamista, asenteelIista soveltuvuutta ja kirjallista sitoutumista Sukeltajaliiton turva- ja koulutusohjeiden ja eettisten sääntöjen noudattamiseen. Kurssin hyväksytysti läpäisseille ohjaajille myönnetään Sukeltajaliiton norppaohjaajakortti.


Kuuttiohjaajakurssi

Kurssin hyväksytysti läpäisseellä kuuttiohjaajalla on valmius perhesukellus- eli kuuttitoiminnan suunnitteluun ja organisointiin ja 3-6 -vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä ohjaamiseen yhteisen snorkkelisukellusharrastuksen parissa. Kuuttiohjaajakurssin pääsyvaatimuksena on vähintään voimassaoleva norppaohjaajakortti tai vastaava muu vesiliikunnan alan koulutus ja sen jälkeinen käytännön kokemus vesiliikunnan ohjaamisesta. Kurssin hyväksytty läpäiseminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää, kurssin kaikkien osien ja taitotestien hyväksyttyä läpäisemistä, asenteeliista soveltuvuutta ja ja kirjallista sitoutumista Sukeltajaliiton turva- ja koulutusohjeiden ja eettisten sääntöjen noudattamiseen. Kurssin hyväksytysti läpäisseille ohjaajille myönnetään Sukeltajaliiton kuuttiohjaajakortti. Snorkkelisukelluskouluttajakurssi

Snorkkelisukelluskouluttajakurssi antaa sen hyväksytysti läpäisseelle henkilölle valmiuden suunnitella ja organisoida eritasoisia snorkkelisukelluskursseja sekä kouluttaa ja kortittaa snorkkelisukeltajia. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjä~estön voimassaoleva jatkokoulutustasoinen snorkkeli-, vapaa- tai laitesukeltajakortti. Kurssin hyväksytty läpäiseminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää, kurssin kaikkien osien ja taitotestien hyväksyttyä läpäisemistä, asenteellista soveltuvuutta ja ja ki~allista sitoutumista Sukeltajaliiton turva- ja koulutusohjeiden ja eettisten sääntöjen noudattamiseen. Kurssin hyväksytysti läpäisseille kouluttajille myönnetään CMAS:n snorkkelisukelluskouluttajakortti. Mikäli kurssin vastuukouluttajalla on voimassaoleva NAUI Scuba Instructor -kortti on mahdollista hakea myös NAUI Skin Diving Instruetor -korttia. Lähikouluttajakurssi

Lähikouluttajakursseja voivat jä~estää seuroissa uuden koulutusohjelman mukaisesti koulutetut laitesukelluskouluttajat ja ne vanhan koulutusohjelman mukaisesti kouluttajat, jotka ovat osallistuneet täydennyskoulutukseen. Lähikouluttajakurssin hyväksytysti läpäisseellä kouluttajalla on valmius toimia sukelluskursseilla avustavissa tehtävissä laitesukelluskouluttajan valvonnassa. He ovat perehtyneet sukelluskoulutuksen perusteisiin ja ymmärtävät oman roolinsa ja vastuunsa kouluttajana sekä hahmottavat mahdollisuutensa jatkokoulutukseen. Heillä on erittäin hyvät käytännön sukellustaidot ja erinomainen sukelluksen teoriatietämys. Kurssin pääsyvaatimuksena on jonkin kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön voimassaoleva syventävän jatkokoulutustason laitesukeltajakortti. Kun Sukeltajaliiton sukellusturvallisuuskurssi on valmistunut ja otettu käyttöön, myös tämän kurssin hyväksytty läpäiseminen tulee kuulumaan pääsyvaatimuksiin. Kurssin hyväksytty läpäiseminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää, kurssin kaikkien osien ja taitotestien hyväksyttyä läpäisemistä, asenteelIista soveltuvuutta ja ja kirjallista sitoutumista Sukeltajaliiton turva- ja koulutusohjeiden ja eettisten sääntöjen noudattamiseen. Kurssin hyväksytysti läpäisseille kouluttajille myönnetään Sukeltajaliiton lähikouluttajakortti. Mikäli kurssin vastuukouluttajalla on voimassaoleva NAUI Scuba Instructor kortti on mahdollista hakea myös NAUI Assistant Instructor -korttia. Laitesukelluskouluttajakurssi Laitesukelluskouluttajakurssin hyväksytysti läpäisseellä kouluttajalla on valmius suunnitella ja organisoida sekä eritasoisia laitesukelluskursseja että lähikouluttajakursseja ja kouluttaa ja kortittaa perus- ja jatkokoulutettuja laitesukeltajia ja lähikouluttajia.

Kurssin pääsyvaatimuksena on voimassaoleva Sukeltajaliiton lähikouluttajakortti tai jonkin kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön apukouluttajatasoinen kortti. Kurssin hyväksytysti läpäisseille kouluttajille myönnetään CMAS M2 kortti. Lisäksi kouluttajien on halutessaan mahdollista hakea myös NAUI Scuba Instructor -korttia. Nitroksikouluttajan pätevyys Nitroksikouluttaja osaa suunnitella ja organisoida perustason nitroksisukelluskurssin sekä kouluttaa ja kortittaa nitroksisukeltajia, jotka osaavat käyttää 21 % - 40% happea sisältäviä hengityskaasuseoksia. CMAS Nitrox Instructor Level 1 -nimitystä ja korttia haetaan seuran kirjallisella esityksellä Sukeltajaliiton tekniseltä valiokunnalta, NAUI EAN Instructor -nimitystä haetaan suoraan NAUI:lta siihen erikseen tarkoituetulla lomakkeella.

r -i

o (f) (f)

»

Liittokouluttajakoulutus

Liittokouluttajakoulutus järjestetään workshop-tyyppisesti Sukeltajaliiton järjestämien eri tasoisten kouluttajakurssien yhteydessä. Sen hyväksytysti läpäisseellä kouluttajalla on valmius kouluttaa ja kortittaa laitesukelluskouluttajia. Liittokouluttaja kykenee liittotason koulutustoiminnan pitkäjänteiseen, realistiseen suunnitteluun ja toteutukseen ja hallitsee tehokkaat koulutusmenetelmät erilaiset lähtökohdat omaavien kouluttajakurssien oppilaiden opetukseen. Liittokouluttaja tukee kouluttajakurssien oppilaita vastuuseen toiminnastaan seuroissa, kehittää uusia toimintamalleja sukelluskoulutuksen toimivuuden ja laadun parantamiseksi, toimii vastuullisena aikuisten sukelluskoulutustoiminnan kehittäjänä ja ymmärtää eettisten ja ekologisten näkökohtien vaikutuksen sukelluksen toimintaympäristössä. Hän pystyy yhteistyöhön erilaiset lähtökohdat omaavien ihmisten kanssa. Liittokouluttaja tuntee ja ymmärtää vastuunsa kouluttajakursseilla, Liiton muussa toiminnassa ja omassa sukellus- ja koulutustoiminnassaan sekä henkilökohtaisella, seura- että liittotasolla Liiton tavoitteiden, turvallisten sukellusasenteiden ja harrastussukelluksen eettisten arvojen viestinviejänä. Ehdokkaita liittokouluttajakoulutukseen ja liittokouluttajan tehtäviin voivat laitesukelluskouluttajien joukosta esittää Liiton hallitus, Liiton varsinaiset ja yhteisöjäsenet ja Uiton tekninen valiokunta. Yksittäiset kouluttajat voivat myös asettua oma-aloitteisesti ehdolle tehtävään, tällöin heidän on kuitenkin esitettävä tekniselle valiokunnalle oman seuransa ki~allinen hyväksyntä. Täten varmistutaan siitä, ettei kouluttajalla esim. ole avoimia velvoitteita kotiseuralleen, joka on mahdollisesti maksanut henkilön kouluttajakoulutuksen. Liiton tekninen valiokunta valitsee hakijoiden joukosta sopivat henkilöt koulutettavaksi liittokouluttajiksi. Harkittaessa valintoja tuleviksi liittokouluttajiksi kiinnitetään huomiota mm. henkilön soveltuvuuteen (erityisesti asenteeseen ja esimerkillisyyteen), pitkäjänteiseen kouluttajakoulutukseen sitoutumiseen, sukellus- ja kouluttajakokemukseen, aiempaan aktiivisuuteen seura-, alue- ja liittotason toiminnassa sekä teknisen valiokunnan kulloinkin käytettävissä oleviin henkilö- ja talousresursseihin. Tekninen valiokunta järjestää ja maiksaa liittokouluttajien koulutuksen, joten valiokunnan on sekä vuosittain että kurssikohtaisesti harkittava tarkkaan, montako liittokouluttajaoppilasta kyetään kouluttamaan niin, että valiokunta edelleen saavuttaa sille Uiton toimintasuunnitelman ja talousarvion asettamat tulostavoitteet. Teknisellä valiokunnalla on myös oikeus olla valitsematta ketään tarjolla olevista ehdokkaista, mikäli tilanne sitä edellyttää. Koulutuksen hyväksytysti läpäisseelle liittokouluttajalIe myönnetään CMAS M3 -kortti ja NAUI Instructor Trainer -luokitus. Teksti: Mika Rautiainen

37 • I\J

o o (Jl

(f)

C ~

m r

-i

» » c....


Sukeltajaliiton snorkkelisukelluskurssi haastaa ja antaa

« 0... 0...

a:

o z

38

Sukeltajaliiton uusi snorkkelisukelluskouluttajakurssi ta~oaa haasteita ja uusia näköaloja seurojen snorkkelisukelluskoulutukseen. Kurssi on kestoltaan 100 tuntia, ja se käsittää itseopiskelun , etätehtävät ja lähiopetuksen . Kyseessä on tiivis ja haastava paketti sekä kurssilaisille että kouluttajille. Kurssin aikana syvennytään kouluttajan roolin vahvistamiseen, sen vaatimuksiin ja roolin kehittämiseen omista lähtökohdistaan. Näin luodaan pohja toimia vastuukouluttajana oman seuran snorkkelisukelluskursseilla ja pohja tiedostaa tehtävän mukana tuleva vastuu. Kurssin aikana käydään myös läpi kouluttajan työn apuvälineet ja opetellaan käyttämään näitä välineitä tehokkaasti. Kouluttajan taitoja mitataan myös arvioitavilla teoria- ja käytännön ha~oituksilla, jolloin kurssilaisilla on

mahdollista peilata omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan kouluttajana. Uusi snorkkelisukelluskurssi asettaa kurssilaiselle rajoitukseksi vain minimi-iän. Koulutus tarjoaa myös sukellusseuroille monipuolisia mahdollisuuksia kehittää koulutustoimintaansa, sillä snorkkelisukelluskouluttajat voivat toimia vastuukouluttajina kaikilla snorkkelisukelluskursseilla, vastaanottaa ja opettaa itsenäisesti myös laitesukelluskurssilaisten perusvälinetaitoja. Vaikka kurssi on laajuudessaan haastava, se on erittäin antoisa. Ensimmäinen järjestetty kurssi sai myönteistä palautetta. Tästä on hyvä jatkaa toimintaa ja sen kehittämistä edelleen. Sari Häkkinen

Suomen ensimmäinen snorkkelisukelluskouluttajakurssi - ilo osallistua

1.{)

o o C\I

« « """")

f-

-l W ~

::J (j)

Olin etuoikeutettu, kun pääsin viime lokakuussa Suomen ensimmäiselle snorkkelisukelluskouluttajakurssille. Vaikka kurssi jä~estettiin ensimmäistä kertaa, ja myös snorkkelisukelluskoulutus on uudistusten myllerryksessä, kurssin sisältö oli hyvin järjestetty, pitkälle mietitty ja valmis. Kurssilta valmistui yhdeksän snorkkelisukelluskouluttajaa tai NAUI Skin Diver Instruetoria. Olen viime vuosituhannella käynyt CMAS M1 -kurssin ja sen jälkeen vetänyt CMAS S1-S3 -kursseja seurassani Nousussa. Snorkkelisukelluskoulutuksen uudistusten myötä minulla ei ollutkaan enää pätevyyttä kurssien ohjaamiseen. Edessäni oli valinta lähteä joko laitesukellus- tai snorkkelisukelluskouluttajakurssille. Valitsin jälkimmäisen.

Yhteisiä aiheita laitesukelluskoulutuksen kanssa Koska snorkkelisukelluskouluttaja toimii vastuu kouluttajana snorkkelisukelluskurssilla Ooka on tänä päivänä yhtä laaja kuin laitesukelluksen peruskurssi teorioineen, allas- ja avovesi-ha~oituksineen) ja voi toimia lähikouluttajana laitesukelluskursseillakin, monet käsiteltävät aiheet olivat samat kuin laitesukelluskouluttajilla. Oli siis järkevää, että kurssi järjestettiin samaan aikaan ja samassa paikassa kuin laitesukelluskouluttajakurssi. Yli puolet luennoistamme kuuntelimme yhdessä. Tämä myös lisäsi kummankin kurssin osallistujien tietoutta toisen kurssin sisällöstä, ja toivottavasti se lisäsi myös kunnioitusta ja mursi ennakkoluuloja puolin ja toisin. Yhteisten luentojen kuuntelemisen etu on myös siinä, että snorkkelisukelluskouluttajakurssi on sopiva välietappi kohti laitesukelluskouluttajan uraa. Sukeltajaliitolla on suunnitelmissa j~estää tulevaisuudessa täydennyskoulutusta, jossa leivotaan snorkkelisukelluskouluttajista

laitesukelluskouluttajia. Siinä otetaan huomioon jo valmiiksi opetetut tiedot ja taidot ja keskitytään vain niihin aiheisiin, jotka ovat uusia. Snorkkelisukelluskurssin paras anti liittyi snorkkelisukelluskurssin sisältöön. Pääsimme käsiksi aitoon kurssimateriaaliin, joista pidimme teorialuentoja, ja altaalla harjoittelimme kurssilla käsiteltäviä taitoja. Suurin huomio kiinnitettiin taitoon näyttää mallisuorituksia oppilaille kaikista opetettavista taidoista. Samalla sain rautaisannoksen vinkkejä ja vihjeitä erilaisiin toteutustapoihin ja lisäha~oituksiin. Kurssiin kuului myös avovesiha~oituksia. Ruostejärvessä teimme pelastusha~oituksia ja maIlisuorituksia avovesitaidoista. Tähän osuuteen olisin kaivannut enemmänkin aikaa. Olisi hyvin voitu simuloida avovesitapahtuma sukellusvanhempineen, turvasukeltajineen, kouluttajineen, oppilaineen ja pintapoijuineen. Oppilaat olisivat voineet suorittaa kurssin avovesiosuudet. Siinä olisi tullut käytännön harjoitusta avovesiviikonlopun jä~estämisestä.

Vaativat tehtävät Kurssin vaativuutta osoittaa se, että meillä oli kymmenen ki~allista ennakkotehtävää (seitsemän sivua konekirjoitettua tekstiä), 28 tuntia opetusta, kaksi teoriaopetusnäyttöä, kaksi allasopetusnäyttöä, yksi avovesinäyttö, kuusi kirjallista etätehtävää (kuusi sivua koneki~oitettua tekstiä), 50 monivalintakysymyksen teoriakoe, allastaitorata ja pelastustaitojen esittäminen sekä altaassa että avovedessä. Allastaitorataan kuuluu kaikki samat perusvälinetaidot kuin laitesukelluskouluttajillakin. Yllättäen kaikista haastavimmaksi osoittautui 400 metrin uiminen ilman perusvälineitä alle kymmenessä minuutissa. Jopa perinteinen "pinkkaus" kahden metrin syvyisessä altaassa sujui meiltä oppilailta hyvin.

Irene Savolainen


r===============~-~

Liikunta ja lepo lääkkeenä lasten levottomuuteen

Norppaohjaajakurssi 1.-3.4.2005 Varalan urheiluopistolla, Tampereella

Muista kulttuureista tulleet sekä temperamenteiltaan erilaiset lapset asettavat haasteita liikunnanohjaukseen. Selittyykö lasten erilainen käyttäytyminen perhetaustan ja persoonallisuuden kautta vai onko lapsen levottomuuden syynä tarkkaavaisuushäiriö eli ADHD -oireyhtymä? Lääketieteen tohtori ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä puhui lasten levottomuudesta Nuoren Suomen Lasten liikuttajat -seminaarissa marraskuussa. Verbaalisuutta korostavassa kulttuurissa jää usein huomaamatta, kuinka paljon käytämme omaa kehoamme tunteiden ilmaisuun. Selvimmin tämä näkyy pienellä vauvalla, joka äidin tai isän nähtyään huiskii ja huitoo jälleennäkemisen riemua koko kehollaan. Jos vanhemmat tasoittavat liikaa ja väärällä tavalla lapsen kasvun tietä, eivätkä anna lapselle mahdollisuutta kokeilla omia rajoja ja sen myötä epäonnistumisen ja onnistumisen tunteita, lapsi kokee itsensä avuttomaksi ympäristön haasteiden edessä. Kompensoidakseen avuttomuuden tunnettaan lapsi esiintyy kaiken tietävänä ja pompottaa muita. Narsistisen pinnan alla onkin epävarma lapsi. Vanhempien ja valmentajien pitää uskaltaa asettaa lapsille rajoja. Kaikkea lapsen käytöstä ei tule sallia. Lapsen elämän hallinta rakentuu pienten epäonnistumisten ja pettymysten kautta. Aikuisten tulee vain antaa lapsille tarvittavat apuvälineet ja henkisen tuen kohdata uudet ja hiukan pelottavat asiat.

Liika aktiivisuus purkautuu liikkumalla Psykobiologi ja aivotutkija Panksep suosittelee pienille potilailleen liikuntaa päivittäin vähintään tunnin verran. Sinkkosen mukaan liikunnan tulee olla omaehtoista ja lasten omista lähtökohdista lähtevää, kuten räkä poskella pihalla kirmaamista ja risumajojen rakentamista. Lasten levottomuus diagnosoidaan liian helposti ADHD-oireyhtymäksi, jossa lapset eivät kykene mm. keskittymään yksityiskohtiin, eivät kuuntele tai noudata ohjeita, kadottavat esineitä ja häiriintyvät herkästi ulkoisista ärsykkeistä. Sinkkosen mielestä hän voisi alleki~oittaa omalta osaltansa kaikki oireyhtymän luonteenpiirteet. - Tämmöisiähän lapset ovat, Sinkkonen kiteytti.

Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille snorkkeli- tai laitesukeltajille tai uimaopettajille, jotka ovat kiinnostuneet 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta snorkkelisukelluksen parissa. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, Ohjaajan roolista, harjoituskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä taidon opettamisesta ja oppimisesta. Kurssiin kuuluvat myös sukellustaidot sekä uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä. Kurssi antaa valmiudet toimia seurassasi norppatoiminnan ja norpan taito radan ohjaajana. Hinta: 250 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun. Lisätietoja saat Heli Laukkariselta (09) 3481 3190 tai heli.laukkarinen@sukeltaja.fi IImoittautumiset 1.3.2005 mennessä kirjallisena seuroittain joko sähköpostilla tai faxilla (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisten yhteydessä nimi, yhteystiedot. seura sekä mahdolliset allergiaVlääkitys.

Seura- ja turvallisuusvaliokunta järjestää

EriIYlsryhmlen sukelluskoulunaja- Ja Olve Partner -kurssin

Nuori Suomi ry, Anne Honkanen

::0 "0 "0 }>

39 •

Nuorisovaliokunnan järjestämien koulutusten ja tapahtuminen peruutusehdot • Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 30 % kurssin/tapahtuman hinnasta • Peruutuksista tulee aina ilmoittaa, ilman peruutusta poisjääneiItä veloitetaan koko kurssin/tapahtuman hinta • Sairastapauksissa palautamme kurssi/tapahtumamaksun lääkärintodistusta vastaan vähennettynä toimistokuluilla (8,5 euroa) • KurSSi/tapahtuma voidaan peruuttaa järjestäjien taholta, mikäli ilmoittautuneita ei ole riittävästi • SukeltajaliItto pidättää oikeudet muutoksiin

Eri persoonallisuudet valmennuksen haasteena - Valmentaja on tärkeä esikuva kasvavalle lapselle. Varsinkin yksinhuoltajaäitien lapsille miespuolinen valmentaja paikkaa puuttuvan miehenmallin. Lasten ohjauksen tulee olla lasta tukevaa ja ymmärtävää, mutta se ei kuitenkaan tarkoita urheilullisten tavoitteiden romukoppaan heittämistä, Sinkkonen muistutti. Aito välittäminen lapsesta tukee lapsen kasvua. Lapset ovat haaste liikunnanohjauksessa. Valmentajan pitää pystyä eriyttämään ohjaus jokaiselle lapselle sopivaksi. Tunnollisia ja herkkiä "Iutumurusia" kannattaa ohjata tuntosarvet tapilla, rajojaan rajusti testailevia tulee kannustaa rohkeisiin yrityksiin ja hitaasti lämpeneviä lapsia tulee maanitella yrittämään uudestaan. Suuressakin ryhmässä lapset tulee kohdata yksilöinä, eikä yhtenä lapsi massana. - Jopa lääketehtaan edustajan mukaan levoton lapsi rauhoittuu määrätietoisen opettajan ohjauksessa ja pienemmissä opetusryhmissä, Sinkkonen toteaa.

z

o

18.-20.3.2005 JyväSkylässä näkövammaisten koululla. Pääsyvaatimuksena Oive Partner -koulutukseen on Sukeltajaliiton voimassa oleva sukelluksen jatkokurssi P2 / vastaava koulutus ja kouluttajakoulutuksen laitesukelluksen vastuukouluttajapätevyys, sekä voimassa oleva sukellustapaturmat kattava vakuutus ja lääkärintodistus. Kurssi parantaa valmiuksia toimia erityisryhmien sukellusparina ja avustajana allasolouhteissa. Käytännönläheisellä kurssilla on myös teoriakoulutusta, joka sisältää koulutusta mm. eri vammatyypeistä ja sairauksista. Sitovat ilmoittautumiset: office@sukeltaja.fi 28.2.2005 mennessä. Lisätietoja: cem.ilksoz@sukeltaja.fi tai erno.olkkonen@sukeltaja.fi Hinta: 420 euroa sisältää opetusmateriaaIin, koulutuksen ja täysihoidon. Kurssille on mahdollista hakea oman kunnan taloudellista avustusta, lisätietoja ja ohjeita seura- ja turvallisuusvaliokunnalta. IImoittautumisten osalta noudatetaan Sukeltajaliiton yleisiä peruutusehtoja.

1\)

o o CJ1 (f)

C /\

m

r

-i

}>

c.... }>


Sinettiseurahaastattelu: Keski-Uudenmaan Sukeltajissa on pian hylkeitä

« 0.. 0..

a:

o z

48

Sarjassa esitellään Sinettiseuran arvonimen saaneita sukellusseuroja. Tällä kertaa vuorossa Keski-Uudenmaan Sukeltajat.

L[)

o

o

C\I

« « """")

f-

-1 W ~

:::> (j)

Keski-Uudenmaan Sukeltajat on perustettu jo vuonna 1978. Tällä hetkellä se on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Erityisesti nuorisojäseniä seurassa on paljon; noin 230 jäsenestä puolet on junioreja. Seura kerää sukeltajia pitkälti Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueelta, mutta jäseniä on kauempaakin. Seuran oma vene takaa mukavat retkeilymahdollisuudet. ja tätä hyödynnetäänkin useasti. Keski-Uudenmaan Sukeltajat tekevät sukellusreissuja niin Sipoon saaristoon kuin eri puolille rannikkoakin. Seura järjestää tutustumisretkiä myös erilaisten lajien pariin. Kokeiltuja lajeja ovat jo muun muassa purjehdus, seinäkiipeily ja keilailu. Keski-Uudenmaan Sukeltajat on Sinettiseuranakin jo ehtinyt toimia muutaman vuoden. Vuonna 1996 se sai Sinettiseuran arvonimen ja vuonna 1997 se valittiin Sukeltajaliiton Vuoden seuraksi. Nämä tunnustukset eivät varmasti menneet väärään seuraan, sillä heillä on toimintaa jokaiselle vauvasta vaariin. Susanna Laine seuran nuorisotyönvastaavana toteaakin jatkuvan kehittymisen ja kehittämisen olevan avainajatuksena seurassa.

Vauvasta aloitetaan Perheen pienimmille seura tarjoaa ihan uutena juttuna vauvauintia, ja jo pari vuotta toiminutta perhesukellustoimintaa. Näiden pohjalta vedestä onkin helppo tehdä lapselle hyvä kaveri. Kasvaessaan lapset voivat siirtyä hyvillä mielin Kuutti- ja Norppatoimintaan, jossa vanhemmat voidaan jättää joko aItaan reunalle tai päästää tutustumaan laitesukelluksen maailmaan. Susanna kertookin, että osa vanhemmista on lähtenyt mukaan toimintaan ja käynyt ohjaajakurssin, mutta ohjaajia on myös koulutettu seuran omista junnuista. Näille, tällä hetkellä junnutoiminnassa oleville, 18 Norppaohjaajalle lisäkoulutusta on tarjolla niin Sukeltajaliiton, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton, SPR:n ja ESLU:nkin kautta ja näitä mahdollisuuksia mielellään käytetään. Seurassa tiedetään ohjaajien työn arvo, ja ohjaajia muistetaan kiittää hyvästä ja arvokkaasta työstä. Sinettiseuraksi pääsyn yksi tunnusmerkeistä, Nuoren Suomen Pelisääntöjen tekeminen, kuuluu luonnollisesti Keski-Uudenmaan Sukeltajienkin jokavuotiseen ohjelmaan. Yleensä junnujäsenet siirtyvät jossain vaiheessa laitesukelluksen puolelle, mutta kaikkia tämä vaihdos ei houkuta. Seura onkin aloittamassa uutta, varsin hyvältä idealta kuulostavaa ryhmää, Hylkeitä.

Hylkeet ovat junnutoiminnasta uloskasvaneita snorkkelisukeltajia, jotka tahtovat kehittää taitojaan ja tietojaan . Yli 15-vuotiaille suunnattu ryhmä aloittaa nyt keväällä ja tarkoituksena olisi Susannan kertoman mukaan tutustua monipuoliseen snorkkelisukeltamiseen ja kartuttaa tietoa muista vesilajeista, kuten räpyläuinnista, uppopallosta tai sukelluskalastuksesta. Tietoa jaetaan myös meribiologiasta. Keski-Uudenmaan Sukeltajissa aikuiset touhuavat laitesukelluksen parissa ja juniorit snorklauksen parissa - näin siis pääsääntöisesti. Seurasta löytyy jo 12-vuotiaita kortitettuja laitesukeltajia. Jokaiselle siis jotakin ja hymyssä suin, hyvää seuratoimintaa kuten Sinettiseuralta odotetaankin!

VINKKI: Kun leikittää! Kissakala-hippa Kaikille kissakaloille jaetaan hännät (narun pätkät) ja ne sidotaan vyötärölle. Jokainen kissakala saa häntäänsä silakoita (pyykkipoikia), lisäksi heillä on maskit päässä. Tavoitteena voi olla joko kerätä tietynvärisiälmahdollisimman paljon silakoita tai päästä niistä eroon. Ohjaaja ilmoittaa, milloin hippa alkaa ja kissakalat lähtevät pyydystämään silakoita toisten hännistä tai kiinnittämään silakoita toisten häntään, riippuen kummin on leikin alussa sovittu. Ohjaaja keskeyttää leikin tietyn ajan päästä ja silakat lasketaan. Norppatoimittaja Sanna Kokkonen, kuvat Eeva Kärkkäinen

Ohjaajien InfopälväI12.2.2005 Helsingissä Ohjaajien infopäivät järjestetään nyt jo toisen kerran ja paikkana sama kuin viime vuonna eli Helia, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Ratapihantie 13, 00520 HELSINKI. Hinta 20 / osallistuja. Ilmoittautuminen viimeistään 28.1. heli.laukkarinen@sukeltaja.fi Ohjelmassa tulee olemaan mm. ideariihi leikkeihin ja välineisiin, ajankohtaisia asioita ja totta kai ajatusten vaihtoa sekä mukavaa yhdessäoloa muiden ohjaajien kanssa.


Ii Optifocus

Oy

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa pituus n. 5 cm

37 €

(ilman ketjua)

z

o JJ lJ lJ

»

41

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Pitäjänmäentie 21 00370 HELSINKI P. 09-565 1855

WWw.optifoCUs.fi Toimitamme

nakolla

• 1\)

o o

c.n (f)

C /\

m

r

Sukella turvallisesti Lisenssivakuutus korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusharjoituksissa, -näytöksissä, -kilpailussa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Lisenssivakuutuksen saavat Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvat henkilö- ja seurajäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukellus-kalastusta, suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta. Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssi. Saat sen liittosi ja seurasi kautta. Lisenssi on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (kork. 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

-!

» c... »


:« (j) (j)

>>-

...J

I

42 LI)

o o N

« --; « 1...J UJ

~

::J (j)

Entinen kaunotar Osborn&Elisabeth rapistuu huonossa kohtelussa Kesällä 1992 Lasse Haapamäki ja minä päätimme etsiä paljon puhutun keulakuvahylyn. Suuntasimme veneen keulan kohti Trehålskärnimistä saarta Hangon länsipuolella, painoimme silmät tiukasti kaikuluotaimeen ja aloimme ajamaan Trehålsskärin eteläpuolelta edestakaisin, kunnes kohouma vihdoin ilmestyi kaikuun. Heitimme ankkurin alas, ja annoimme tuulen viedä veneen poijun viereen. Sen jälkeen kiinnitimme ankkuri köyden ja laitoimme sukelluskamat päälle. Hyppäsimme veteen, ja heti veden alle päästyämme hahmotimme pimeässä makaavan ison hylyn mustat ääriviivat. Sukelsimme lähemmäksi sitä. Haltioissamme kiertelimme alusta ympäri ja ihailimme sen naisfiguurin muotoista kaunista keulakuvaa. Lasse taisi halatakin sitä. Keulan ankkuri peli oli melkein isompi kuin minun veneeni. Kurkimme kansiluukuista sisään, muutaman ahvenen uiskennellessa lamppujen valossa ohitsemme.

Kun vihdoin nousimme pintaan, ilmaa pulloissa oli enää vähän, mikä kertonee hylyn viehättävyydestä paljon. Tämän ensisukelluksen jälkeen olen käynyt hylyn keulakuvalla kymmeniä kertoja, ja harmikseni huomannut, kuinka se tuhoutuu sukeltajien toimesta. Kansilankut ovat irronneet, kun alukset ankkuroidaan hylkyyn. Heinäkuussa 1999 Sukellusseura Calypso hinasi paikalle ison kiven johon kiinnitettiin poiju, poijusta vedettiin ohjausköysi hylyn keulaan. Tämän operaation piti suojata alusta ankkuroitumisen aiheuttamilta vaurioilta, mutta toisin kävi. Edelleen toiset laskevat ankkurin hylkyyn tai naaraavat hylyn siihen kiinni. Tämän ohessa hylky kärsii sukeltajien tarpeesta ottaa muistoja sukellusreissuiltaan. Eräällä sukelluksella huomasimme, että keulakuvalta puuttuu käsi, sittemmin koko hylyn keulakuva on irronnut. Joskus mietinkin, mitä siitä kauniista hylystä on jäljellä, kun sukellan siellä kymmenen vuoden kuluttua. Pelkään pahoin, ettei kovinkaan paljoa.

Teksti ja kuvat: Olavi Mäkinen


N채rpesv채gen 9, 64200 N채rpes.

OVAb

Tel. 06 2243590 Fax 06 2243670 GSM 0400 563866. X-Frame

Airbus 600

www.divepoint.fi

E-mail: divepoint@co.inet.fi

Er채raate Oy, Joensuu, (013) 285240. Subaqua Finland, Helsinki (09) 692 6040, Underwater Actions, Lahti (03) 733 1181, T:mi Kari Back, Rovaniemi (0400) 396712. MMI-Service Matti Harila, Raahe (040) 501 3365


sum1EH URHE 1LlIK 1R JO JEH K 1R ..lASi

M

STRDIOH OfJ2S0

HELS1NKI

Travel Wing

Ventura Wing

Trak Wing

RecWing

~~

~~ ~ö

I ·· I ·· I

,

~:. ~;

ALKUPERÄINEN, JATKUVASTI KOPIOITU ... MUTTA EI KOSKAAN SAMA.

6.:5

Classic Wing

SuperWing

Meidän TransPac on kekseliäin ja muuttuvin kantolaite markkinoilla. Se on suunniteltu ja testattu täyttämään vaativimmat sukellusolot matalista vesistä syviin hylkyihin ja luoliin. Se on ainoa kantolaite, jonka voi helposti vaihtaa yhdestä pullosta kahden pullon pakettiin sekä sivuasennusta varten.

Dive Rite kellukkeet TransPac:ille ja koville selkälevyille vaihtelevat erittäin pienestä matkakoosta maksiminostokykyiseen kaksoisrakenteiseen tekniikkasukellus malliin. CE-hyväksytty, toisin kuin monet kopiot. Katso koko tarina vierailemalla: www.diverite.comlproducts/transpac.htm

www.diverite.com

Dive Aite

Ii5JPDLRFlSUKELLUS Jälleenmyyjät: Diving Center Hanko 0400-858007, Elämyscenter 09-884 3884, Eräraate 013-285 240 Fun Dive 0400-740436, Oxygene Hki 09-752 0100, Sub Aqua Finland 09-692 6040,

info@polarsukellus.fi


Sukeltaja 2005 1