Sukeltaja 1 2015

Sukelluskuvien

Kutsu

Tervetuloa kevätkokoukseen!

Sukeltajaliiton kevätkokous järjestetään lauantaina18.4.

Korpilammentie 5, 02970 Espoo. Kokous päättää vuoden 2016 jäsenmaksuista ja ehdollepanotoimikunnan valitsemisesta sekä muista sääntömääräisistä asioista.

Kokouksen yhteydessä palkitaan Vuoden 2014 Parhaat ja kuullaan ajankohtaisista asioista.

Nuorten

Ilmoittaudu kokoukseen www.sukeltaja.fi

Tapahtumakalenterin kautta. majoittuville on varattu huoneita hintaan 80 eur/1hh ja 90 eur/2hh.

Huonevaraukset tulee tehdä suoraan hotelliin 4.4. mennessä, puh. 09 6138 4226, mainitse varaustunnus: Sukeltajaliitto.

Sealpoint 2015

Nappaa seurasi nuoret mukaan, kun tulet kevätkokoukseen. Nuorten Sealpoint 2015 -tapahtuma

järjestetään samaan aikaan kevätkokouksen kanssa Korpilammella. Tiedossa rentoa yhdessä tekemistä, verkostoitumista ja katsotaan kristallipalloon. lue tarkemmin www. sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista.

Illalla sukellusseura Moonlight Divers ry viettää 35-vuotisjuhlaansa!

Kokousvieraat ovat tervetulleita iltajuhlaan, joka alkaa klo 18. Illalliskortti maksaa 50 euroa. Ilmoittautuminen osoitteeseen pj@moonlightdivers.com 1.4. mennessä. Vieraiden toivotaan pukeutuvan 90-luvun henkeen, parhaat pukeutujat palkitaan.

Kannen kuva

Julkaisija Sukeltajaliitto ry

Radiokatu 20, 00093 VALO www.sukeltaja.fi

Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi

Päätoimittaja

Alex Nieminen aleksi.nieminen@sukeltaja.fi

Toimitussihteeri

Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi

Toimitus

Kumppania Oy

Susanna Korkiatupa

Pohjoisranta 11 D 28100 Pori puh. 044 589 6234

susanna.korkiatupa@kumppania.fi

Toimitusneuvosto

Markku Leinonen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Susanna Kallama

Taitto

Kirma Visual

Anni Pitkänen

Kuvapankki iStockPhoto

Ilmoitusmyynti

Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi

Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa

Paino

Eura Print

1237-1688

Sisältö 1|15

Vakiot

TyrSKyT: Matkalla Makedoniassa. upea Sukeltajan vesiluonto -kirja ilmestyi. Suunnista oikein vedessä. Costa Blancan rannikolla. Riihimäellä rajuja korotuksia hallimaksuihin.

mITä Kuuluu? Lue, mitä seuroissa tapahtuu.

PerSOONa: Riku Metsälä, Liiton hallituksen nuori vaikuttaja.

NOrPaT: Räpylänjäljillä Porvoossa ja Hanna Harmaahylje.

Kuva-albumI: Vuoden sukelluskuva 2014.

ParemmaKSI KuvaaJaKSI: Makrokuvausta.

uuSI varuSTePalSTa: Tingi tai törsää –sukellustietokoneet.

KaudeN KOhde: Tervetuloa Raaheen sukeltamaan.

aJaTTelemISeN aIheTTa: Sukelluskalastaja, jätä jalokalat rauhaan.

Päivitykset

SuKelluSKuvauKSeN SM-kilpailun huikeaa satoa.

SIdemOuNT sopii myös harrastesukeltajalle.

SuKelTaJaKSI INTISSä: Kurkistus upinniemen Sukeltajakouluun.

TurvallISuuS: Tapahtumaraportin uusi tuleminen.

mIKä ON hIeNOIN? Äänestä parasta Sukeltajalehden kantta.

47 % Toki, kymmenen vuoden välein kuten laki sanoo.

37 % Kyllä, ja lisäksi avaan pullot kerran vuodessa ja kaadan vedet pois.

1 % Muutaman vuoden välein, ihan varmuuden vuoksi.

1 % Ei tarvitse, koska ostan uudet parin vuoden välein.

14 % Auton kyllä, en pulloja.

SeuraavaKSI KySymme: Miten valitset sukelluskohteesi?

Vastaa Facebookissa! Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

Simo Sukeltaja: Oletko katsastuttanut pullosi?

Mika Saareila

KuK a ansaitsee kulTaa?

Sukeltajaliitto täyttää 60 vuotta vuonna 2016. Esitä juhlavuonna palkittavia. seuroilta toivotaan esityksiä sukeltajaliiton kultaisen ansiomerkin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan ja urheilun ansiomerkkien saajiksi.

Esitykset 30.6.2015 mennessä. Katso tarkempi ohjeistus: www.sukeltaja.fi > liitto > Huomionosoitukset. lisätietoja ansiomerkkityöryhmän puheenjohtajalta jouko laitiselta, jouko.laitinen@sukeltaja.fi.

sukelluskuvausseminaari 2015

Tule lauantaina 21.3. VaLO-talolle (Radiokatu 20, Helsinki) saamaan vinkkejä omaan kuvausharrastukseen ja tapaamaan muita sukeltajia. Pääosin ohjelma sopii parhaiten jo hieman kuvanneelle, mutta aloittelijoiden iloksi olemme pyytäneet Jaakko ala-Hiirolta uusintaa erinomaisesta luennosta Pokkarista kaikki irti.

Päivä alkaa klo 9.30 ilmoittautumisella ja aamukahvilla. Luennot päättyvät klo 16. seminaarin hinta on 60 euroa, jäsenhinta sukeltajaliiton jäsenille 50 euroa. Hinta sisältää luennot, lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvin.

luennoT (muutokset mahdollisia):

Tervetuloa!

• kaikki irti pokkarista (Jaakko ala-Hiiro)

• Suomessa on paljon kuvattavaa! (Pekka tuuri )

• kuva valmistuu jälkikäsittelyssä (Pekka tuuri)

• Tee kuvillasi jotain! (Mikko Voipio)

• eettinen matkailu + eettinen valokuvaaminen (Julia Jänis, Reilun matkailun yhdistys ry, stig Gustavsson)

• Sukellusvideoista viihdyttävämpiä (Jaakko ala-Hiiro)

Tarkemmat kuvaukset luennoista ja ilmoittautuminen www.sukeltaja.fi > Tapahtumakalenteri

aluetapaaminen

Helsingissä 7.3.

Tule tapaamaan sukeltajaliiton hallituksen ja valiokuntien jäseniä sekä muiden seurojen väkeä.aiheina muun muassa sukeltamisen trendit ja sukellusmatkailu, joista kertoo norjalainen PaDin edustaja Trond Skaare.

Tarkemmat tiedot www.sukeltaja.fi > Tapahtumakalenteri.

Tervetuloa!

NuoriSovaS taavaN kurSSi 18.–19.4.

Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa

kaksi tehokasta päivää tärkeää asiaa: mitä norppavastaava tekee seuroissa. Käytännön toiminnan suunnittelu, hallitustyöskentely ja viralliset dokumentit (toimintasuunnitelma, budjetti ja toimintakertomus), ohjaajaporukan hallinta ja snorkkelisukellustaitojen kertausta. Innostava ilmapiiri, hyvät kouluttajat ja mukavat ohjaajakaverit toisista seuroista tekevät tästä koulutuksesta ikimuistoisen!

Hinta 190 euroa sisältää opetuksen, majoituksen ja ruokailut. Kurssilaisen tulee olla vähintään 17-vuotias.

Ilmoittautuminen 18.3. mennessä www.sukeltaja.fi > Tapahtumakalenterin kautta.

Nollatoleranssi

vaaratilanteisiin

vuOSI 2014 jäi suomalaiseen sukellushistoriaan valitettavan synkkänä. Vuotta leimasivat paljon julkisuutta saaneet onnettomuudet, joissa sukellusyhteisömme menetti monta hyvin kokenutta jäsentään. Nämä tapahtumat jäävät suuren yleisön mieleen pitkäksi aikaa. Onnettomuuksien suoraa vaikutusta ihmisten kiinnostukseen sukeltamista kohtaan on vaikea arvioida. Hyväksi tällaiset asiat eivät kuitenkaan harrastuksellemme ole.

SuKelTamISeeN lIITTyy aina riskejä. Asianmukaisella koulutuksella, säännöllisellä harrastamisella, yleiskunnosta huolehtimisella sekä oikeilla varusteilla on suuri merkitys näiden riskien hallinnassa. Tärkein onnettomuuskarkotin on kuitenkin oikea asenne. Oikeaan asenteeseen kuuluu olennaisena osana kyky arvioida erilaisia tilanteita sekä omia taitoja ja rajoitteita suhteessa niihin. Niin, ja kyky toimia näiden huomioiden perusteella.

SuKelTaJalIITTO PyrKII edistämään kaikkien suomalaisten sukeltajien harrastusolosuhteita ja sukellusturvallisuutta. Keskeiset välineet näiden tavoitteiden

Tärkein onnettomuuskarkotin on oma asenne.

saavuttamiseen ovat Liiton seurojen tarjoamat koulutukset sekä mahdollisuus ympärivuotiseen harrastamiseen positiivisessa, sosiaalisessa ympäristössä. Sukellusseurat tarjoavat monia mahdollisuuksia taitojen ympärivuotiseen ylläpitoon: jääsukellukseen, halliharjoitteluun ja sukellusmatkailuun. Näistä kannattaa ottaa kiinni.

KeSKeINeN PyrKImyKSeNI nyt alkaneella puheenjohtajakaudellani on yhdessä hallituksen, laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunnan ja toimiston väen kanssa minimoida sukellusonnettomuudet Suomessa. Tähän pyritään sekä kampanjoinnilla yhä useamman harrastajan saamiseksi seuratoiminnan piiriin, koulutuksella että tiedottamisella.

Tämä ON asia, johon jokainen voi osallistua omalla tekemisellään. Se on asennekysymys.

alex NIemINeN päätoimittaja aleksi.nieminen@sukeltaja.fi

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

Kalle INNOSTuI sukelluksesta kavereiden kautta.

– Olin kuullut paljon juttuja sukeltamisesta, ja Thaimaassa kymmenen vuotta sitten päätin kokeilla – se kannatti. Sukelluksessa minua kiehtoo vapaus, mahdollisuus nähdä maailmaa erilaisesta perspektiivistä ja se tunne, kun olet kalana kalojen joukossa. Sukellusten yhteydessä olen saanut myös tutustua todella hienoihin persooniin, hän kertoo.

– En ole sukeltanut vielä paljon, mutta lähinnä lämpimät ja kirkkaat vedet ovat vetäneet puoleensa. Korallit ja niiden ympärillä oleva elämä on ollut kiehtovaa katseltavaa. Isolla valliriutalla olisi varmasti paljon nähtävää, ja Australia olisi muuten-

kin kiinnostava kohde. Aasiassa olisi varmasti paljon saaria, joiden rannoilta voisi lähteä sukeltamaan. Suomessa Lapin kirkasvetisissä järvissä olisi mukava joskus päästä käymään jonkun paikallisoppaan kanssa, Kalle suunnittelee.

Tällä hetkellä pienet lapset pitävät huolen, että isällä ei ole vapaa-ajalla tekemisen puute.

– Asun Sipoon Söderkullassa perheeni kanssa, ja työskentelen opintoohjaajana aikuislukiossa. Liikkuminen laajassa merkityksessä on lähellä sydäntäni, joten siihen pyrin vapaaaikaani käyttämään. Sopivaa sykettä elämässä siis.

Lue sivuilta 6–7 Kallen juttu sukeltamisesta Makedoniassa.

Kalle Vihtari, Sipoo

ELINA MANNINEN

Ohridjärven eläimistöön kuuluvat myös ravut.

Ohridissa Sukella historiaan

TeKSTI KALLE VIHTARI

KuvaT jOVAN SEKuLOSKI, KALLE VIHTARI

IKIVANHA OHRIDjÄRVI VALLOITTAA MATKAILIjAN. SuKELLuSKOHTEENA PAIKKA SOPII MONENTASOISELLE

OhrIdIN kaupunki sijaitsee Makedoniassa Ohridjärven rannalla. 55 000 asukkaan pikkukaupunki hehkuu balkanilaista tunnelmaa: kirkot ja moskeijat istuvat sulassa sovussa rannalta mäenrinteille kiemurtelevien pikkukujien varrella. On sanottukin, että Ohridissa on kirkko vuoden jokaiselle päivälle. Kaupunki kuuluu unescon maailmanperintökohteisiin.

lämmINheNKINeN TurISTIKauPuNKI

Ohrid on turistikaupunki, jossa historia, kulttuuri ja paikallisuus ovat aistittavissa kaikkialla. Retkien ja majoitusten tarjoajia löytyy niin ran-

tamaisemista kuin pieniltä kujiltakin. Matkaajan ei tarvitse kuitenkaan tuntea oloaan kiusaantuneeksi, vaan paikalliset ymmärtävät myös kohteliaan ein. Opastettuja matkoja tehdään Ohridjärvelle, vanhaan kaupunkiin ja läheisiin kaupunkeihin. Sesonkiaikana järvellä kulkee venetakseja, joilla pääsee kohtuulliseen hintaan keskustasta hotellille.

amfOra-SuKelluSKeSKuS

järven rannalla toimiva Amfora-sukelluskeskus on toiminut vuodesta 2005. SSI-järjestelmää noudattavaa keskusta pyörittää milutin Sekuloski poikansa Jovan Sekuloskin kanssa. Milutinilla on lähes

milutin Sekulokoski löysi pronssi- ja rautakaudelle arvioidun asutuksen Ohridjärvestä. vedenalaisten löytöjen perusteella on rakennettu paalujen päällä seisova havainnekylä.

30 vuoden kokemus sukeltamisesta, ja poika on kasvanut mukaan sukeltamiseen lapsesta asti.

Amfora järjestää sukelluksia ympäri vuoden. Sesongin huippu on heinä-elokuussa. Silloin järviveden lämpötila nousee yli 20 asteeseen ja rannat täyttyvät auringonpalvojista. jos lomasi ei ole sidottu perinteisiin lomakuukausiin, on esimerkiksi syyskuun alkupuoli erittäin hyvä aika sukeltaa, sillä näkyvyys on edelleen hyvä ja veden lämpötila on ainakin suomalaiselle miellyttävä, ellei jopa lämmin. Alueella on turvallista sukeltaa, ja Ohridista löytyy sukellusonnettomuuksiin erikoistunut lääkäri ja painekammio.

arKeOlOgIaa vedeN alla Ohridjärvi tarjoaa sukeltajille historiaa, kasveja, eläimistöä ja syvyyttä. Virallisten lähteiden mukaan 290 metriä syvä järvi tarjoaa mukavia haasteita jyrkkine rantatörmineen. järvessä voi tavata harvinaisiakin lajeja, kuten taimenlajit letnica (Salmo letnica) ja belvica (Salmo ohridanus), jotka elävät vain Ohridjärvessä.

Täällä voit tavata taimenia, joita ei elä missään muualla.

Historiallista perspektiiviä voi lähteä hakemaan heti sukelluskeskuksen portailta veteen pulahdettua, sillä sukelluskeskus sijaitsee vedenalaisen arkeologisen kaivauksen vieressä. Vedenalaisten kaivausten ja löytöjen perusteella järven rannalle on rakennettu havainnekylä pronssi- ja rautakaudelle arvioidusta asutuksesta. Alkuperäinen asutus on käsittänyt noin 20 taloa. Talot ovat sijainneet 15–20 metrin päässä rannasta, noin 1,5 metriä veden pinnan yläpuolella paalujen päällä. Tutkimukset ja kaivaukset jatkuvat edelleen. Havainnekylä sekä sukelluskeskuksen yhteydessä oleva museo ovat vierailun arvoisia.

Matkalaukku

Kovia korotuksia Riihimäellä

RIIHIMÄEN KAuPuNKI ESITTI KESÄLLÄ 2014, ETTÄ RIIHIMÄEN uRHEILuSuKELTAjIEN ALLASMAKSuT jA VARASTOTILOjEN VuOKRAT NOuSISIVAT

yLI 30 000 EuROON VuODESSA, ELI SEuRAN VuOSIBuDjETTI TuPLAANTuISI. ALLASMAKSujA OLI VuODELLE 2014 BuDjETOITu 2000 EuROA

TeKSTI

MATTI RAuTAMÄKI, RIIHIMÄEN uRHEILuSuKELTAjAT

rIIhImäeN urheIluSuKelTaJaT ja Riihimäen uimaseura pyrkivät yhteistyössä vaikuttamaan päättäjiin koko kesän ja syksyn ajan soittamalla, lähettämällä sähköpostia, tapaamalla, lehtikirjoituksin ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi seurat aktivoivat jäsenistöään olemaan yhteydessä päättäjiin. Myös Sukeltajaliitto, uimaliitto, VALO ja ESLu olivat yhteydessä Riihimäen kaupunkiin ja selvensivät päättäjille, millaisia vaikutuksia huimilla korotuksilla on seurojen toimintaan.

PääTTäJäT PIhalla

Sukeltajat järjestivät 11.12. uimaseuran kanssa DEMO-tapahtuman, jossa näytettiin, miltä Riihimäen uimahallin arki-illat voivat näyttää, mikäli kaupunginvaltuusto pysyy päätöksessään korottaa hallimaksuja. Kutsu lähetettiin noin 60 kaupungin päättäjälle, joista yksi saapui paikalle.

Seuraavaksi sukellusseura ja uimaseura kutsuivat kaupungin päättäjät jouluglögille 14.12. Kutsu lähetettiin jälleen noin 60 kaupungin päättäjälle. Glögin äärellä halusimme selventää, miten käyttömaksukorotukset vaikuttavat seurojen toimintaan. Tämä siksi, että luottamushenkilöinä toimivilta päättäjiltä syksyn aikana saamistamme vastauksista oli kuultavissa epätietoisuus siitä, mitä he olivat päättämässä ja miten se vaikuttaa lasten ja nuorten harrastuksen jatkumiseen. He kokivat olevansa pelkästään virkamiesten informaation varassa siitä huolimatta, että seurat olivat aktiivisesti kertoneet heille, että tehdyt laskelmat ovat virheellisiä sekä mitä vaikutuksia kohtuuttomilla maksuilla tulee olemaan.

Tapahtumassa oli runsaslukuisena paikalla molempien seurojen hallitukset ja jäsenistö. 60 kutsutuista päättäjistä paikalle saapui kaksi kaupungin valtuutettua. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua allasmaksujen korotuksista ja niiden vaikutuksista.

demO-tapahtumassa oli todella paljon uimareita omissa harjoituksissaan ja sukeltajat harjoittelivat perusvälineillä. altaassa oli aikamoinen kuhina, ja pukuhuoneessa kuuli ihmettelyä altaan ruuhkaisuudesta. E RIKA P

mITeN eTeeNPäIN?

Kaupunginvaltuusto päätti 15.12., että esitetyt maksut jäävät voimaan. Allasmaksujen kustannusperusteissa, joiden pohjalta seurojen maksuja on laskettu, on seurojen saamien tietojen mukaan merkittäviä laskuvirheitä. Virheitä on pyydetty korjaamaan ja maksuja kohtuullistamaan, mutta kaupunki ei ole halunnut tehdä tätä.

Seurauksena tästä seurat ovat joutuneet vähentämään allasvuorojaan. Tällä vältymme kohtuuttomilta jäsenmaksuilta, jotka olisivat aiheuttaneet laajamittaisen jäsenkadon. Allasvuorojen vähennykset harmittavat jäsenistöä, eikä esimerkiksi laitesukeltajille, uppopalloilijoille ja masters-uimareille ole tällä hetkellä lainkaan vuoroja Riihimäen uimahallilla. Osa seurojen hallitoiminnasta, esimerkiksi laitesukelluskurssit, onkin siirretty muiden kaupunkien uimahalleihin.

Pettymys Riihimäen kaupunkiin on melkoinen. Kolmas sektori tukee ja lisää merkittävästi kansalaisten hyvinvointia muun muassa liikunnan avulla, ja nyt seuroilta vedettiin matto jalkojen alta. Seurojen hallitukset joutuivat valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon ja ovat pyrkineet turvaamaan ainakin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien säilymisen – aika näyttää, miten vanhempien kukkaronnyörit venyvät.

Hengästyttävä

tietopaketti

älä yrITä tätä kotona: nimittäin lukea kertaistumalta jaakko Leppäsen käsittämättömän tiivistä ja informatiivista Sukeltajan vesiluonto -kirjaa, jos et ole meribiologian ammattilainen. Sataan pieneen sivuun on saatu kuvien lisäksi mahtumaan lähes neljän vuoden meribiologin maisteriopintoja vastaava tietomäärä, ynnä hiukan turismista ja moottoriveneiden vaikutuksesta vesiluontoon. Kirja on hieno lisä kenen tahansa sukeltajan kirjahyllyyn ja erityisesti niille, joilla ei ole vähintään luonnontieteen kandidaatin tutkintoa takataskussa. Kirja käsittelee, useimmiten sukeltajan näkökulmasta, hankalia ja monimutkaisia aiheita, kuten veden liikettä, vesiluonnon tilan luokittelua ja ympäristöongelmia hyvin kansantajuisesti ja ymmärrettävästi. Tiiviin paketin huono puoli on tosin se, että mukaan ei juuri mahdu tyhjänpäiväisiä virkkeitä, vaan jokainen lause tuo mukanaan uuden tiedonjyvän. Koko ajan on oltava skarppina. Kirja kannattaakin siis lukea kaikessa rauhassa esimerkiksi kappale kerrallaan ja antaa tiedon rauhassa imeytyä tajuntaan. Ainoa aihealue, johon olisin kaivannut lisää tekstiä ja kuvitusta on valon aallonpituuden eteneminen vedessä. Tämä kun on sukeltajan kannalta yksi tärkeimpiä asioita veden alla – miksi korallien värit katoavat syvemmällä, miksi ne

taas näkyvät lampulla, mitkä värit katoavat missäkin järjestyksessä ja miksi kamerassa pitäisi lähes aina käyttää salamaa. Muuten en helposti keksi lisättävää sukeltajan vesiluontoa käsittelevään pikkujättiläiseen.

Sukeltajan vesiluonto ei missään tapauksessa yritäkään olla lajintuntemusopas, vaan siihen on aivan omat julkaisunsa, jotka luetellaankin jo heti kirjan alussa. Oppaaseen on silti saatu mahtumaan hieno yleiskatsaus yleisimpiin sukeltajan kohtaamiin eliöihin. Toki on ymmärrettävää, että kun kaiken laittaa samojen kansien sisälle, yhtä asiaa ei voida käsitellä kuin pintaraapaisun verran. Sukeltajan vesiluonto toimiikin erinomaisesti mielenkiinnon herättäjänä ja lyhyenä katsauksena ihan kaikkeen veden alla. Kirja sopisi hyvin myös opetusmateriaaliksi sukelluskurssille.

ESSI KESKINEN

Kirjaa voi tilata Sukeltajan verkkokaupasta www.sukeltaja.fi

Tarkastussukeltajan tutkintoon valmistava koulutus (ammattisukeltajan ammattitutkinnon osatutkinto)

Aloitus 10.8.2015, Lohja. Hakuaika päättyy 20.5.2015.

Tarkastussukeltaja suunnittelee ja toteuttaa vedenalaisten rakenteiden tarkastuksia. Koulutukseen hakijalta ei edellytetä sukelluskokemusta. Hyvä peruskunto ja rakennus-/metallialan koulutus tai alan työkokemus on eduksi. Koulutus oikeuttaa jatko-opintoihin, mm. ammattisukeltajan ammattitutkintoon.

Lisätiedot: jarno.seppanen@luksia.fi, p. 044 335 6367 tai www.luksia.fi/aikuisopisto > Alkavat koulutukset > Sukellus. Info 044 369 6626, aikuisopisto@luksia.fi

www.luksia.fi

Kirja

Costa Blancan rannikko houkuttelee

OSallISTuIN eSPaNJaN turistiministeriön järjestämälle pr-matkalle Espanjaan. Pohjoismaisista toimittajista koostuva ryhmä vietti kolme päivää Costa Blancan rannikolla ja Alicanten ympäristössä. Matka sisälsi paljon mukavaa tekemistä ja kokemista – eli sitä samaa mitä turisteille tarjotaan. Mukana oli muun muassa vaellusta, rantaaktiviteettejä ja tutustumisia erilaisiin nähtävyyksiin kuten Elchen palmupuualueeseen. Palmupuualue on yksi uNESCOn suojeltavista kohteista. Saimme myös mahdollisuuden snorklaamiseen ja sukeltamiseen Santa Polan edustalla olevassa merellisessä luonnonpuistossa.

SuKelluSTa luONNONPuISTOSSa

Sukelluspalvelut ryhmällemme tarjosi Santa Polassa sijaitseva sukelluskeskus Anthias. Palveluun kuuluivat välinevuokraus, kuljetus isolla kumiveneellä kohteeseen ja opaspalvelut. Palvelukokonaisuus oli laadukasta ja turvallista. Se, mitä jäin ehkä kaipaamaan, oli hieman perusteellisempi briiffaus itse kohteessa. Ilmeisesti oppaan englanninkielentaito oli siinä esteenä.

Sukelluskohteeksi meille oli valittu Tabarca-saaren lähellä oleva merellinen luonnonsuojelualue Illa de Tabarca. Kohde oli helppo ja varmasti kaikille sukeltajille sopiva. Syvyyttä oli noin kymmenen metriä. Vesi oli kirkas, mutta näkyvyys ei jostain syystä ollut niin

hyvä kuin kuvittelin. Vedessä oli hieman hiekkaista sameutta. Pohja oli pitkän heinän peitossa – aivan kuin pitkäksi kasvanut nurmikko. Siellä täällä oli alueita, joissa oli valkoista hiekkaa. Kohteessa oli kuitenkin paljon nähtävää, esimerkiksi erilaisia kaloja. Veden lämpötila oli mukavat 24 astetta.

OmaTOImIlOmaIlIJaN uNelmaKOhde Pidin kovasti alueen ilmapiiristä ja loma-fiiliksestä. Paljon oli nähtävää: kuvankauniita maisemia, monipuolista kulttuuritarjontaa, hyviä rantakohteita harrastusmahdollisuuksineen. Hintataso lomailuun on edullinen – noin puolet Suomen hintatasosta. Muutenkin alue oli rauhallinen ja viihtyisä: ei päällekäyviä kauppiaita ranta-alueella. Tosin tämä saattoi johtua myös siitä, että lomasesonki alkoi olla ohi. Tämä alue ei ole paras pelkästään sukellusmatkailukohteeksi, mutta monitoimimatkaajalle erittäin hyvä. Kohde sopii mielestäni auringosta ja hyvästä ruoasta pitävälle omatoimimatkaajalle, joka hakee lomalta monenlaisia elämyksiä. Ehdottomasti kannattaa käydä myös sisämaan vuoristossa vaellusretkellä ja majoittua myös siellä – on muuten henkeäsalpaavat näköalat.

Sukelluskeskuksen nettisivut: www.anthias.es

TeKSTI MARKKu LEINONEN Kuva SuKELLuSKESKuS ANTHIAS

Voimakas merikissa

KISSaKala elI merIKISSa (Anarhichas lupus) on tunnettu suurista, vahvoista hampaistaan. Niillä se pystyy murskaamaan lähes minkä tahansa vastaan tulevan olennon – myös liian lähelle tulevan sukeltajan sormet. Luonteeltaan merikissa ei ole aggressiivinen, mutta puolustautuu kyllä uhattaessa. Lajin erikoisia ominaisuuksia on kyky tuottaa ”jäätymisenestoainetta”, joka pitää kalan verenkierron vilkkaana sen kylmässä, lähes nolla-asteisessa elinympäristössä.

Merikissan väritys vaihtelee harmaanruskeasta vihertävään, ja sillä on kyljissä tummempia leveitä poikittaisraitoja. Kalan liikkuminen muistuttaa ankeriaan uintia.

Merikissa elää Pohjois-Atlantin rannikoilla; meitä lähinnä sen voi kohdata Norjan vesillä. Kala viihtyy kalliopohjilla 20–100 metrin syvyydessä. Pituutta sillä on noin 50–60 cm, mutta jopa 150 cm pituinen yksilö on tavattu. Merikissan ravintoa ovat ravut, simpukat, kotilot ja piikkinahkaiset. Naaras tuottaa vain muutama tuhat jälkeläistä. Merikissan mätimunat ovat kookkaita, 5–6 mm läpimitaltaan. Mätimunien vartioimisen hoitaa koiras, ja tänä aikana se ei syö juuri mitään.

Merikissa on maukas ja arvostettu ruokakala, mutta troolikalastus on pienentänyt kantoja hälyttävästi.

KRISTIINA KARILA

Fun Dive O y Huoltopalvelut yhtä lähellä k uin Siwa” Fun Dive Oy Huoltaa valtuutettuna huoltoliikkeenä Apeks,Aqualung , Mares, Cressi, Poseidon ja Dacor regulaattorit. Lähetä regulaattorisi Fun Dive Oy Maariank 8. 20100 Matkahuolto Turku. Palautamme sen takuuhuollettuna 10 arkipäivän kuluessa lähimpään Matkahuollon toimipisteeseen. HelmiMaaliskuussa palautus rahtivapaasti. Regu+annostaja +octo huoltotyö 50€ varaosat laskutamme erikseen

Fun Dive Oy www.dive.fi 0400 -740436 Maariankatu 8 Turku, avoinna ti - pe 14-18 la 10-14

SyySKuuSSa SardINIaSSa pidetyistä vapaasukelluksen

MM-kisoista on ilmestynyt e-kirja. Kirja on henkilödokumentti vapaasukeltaja mikko anttosesta, mikko

Pöntisestä ja antero Joesta. Kirjan on tehnyt Elinaandjohanna. com Documentary, ja sitä voi ladata ilmaiseksi osoitteessa www.elinaandjohanna.com.

Kala

1

3

Kuinka suunnistetaan veden alla?

juHA TÄHTIHARju ANTAA VINKIT SuKELLuSSuuNNISTuKSEEN.

LuOTA KOMPASSIIN

vedeN alla suunnanpidossa kannattaa luottaa kompassiin, siis vain ja ainoastaan kompassiin. Oma suuntavaisto nollautuu välittömästi, kun pää painuu pinnan alle. Päiväsaikaan pinnalla tarkistamme vaistomaisesti suuntaa muun muassa auringon suunnasta, mutta veden alla tämä toimii huonosti kirkkaimpanakin kesäpäivänä.

2

SuuNNITTELE REITTI jO PINNALLA

SuKelluSreITIN SuuNNITTelu on tärkeä osa sukelluksen valmistelua. Ota suunnat valmiiksi pinnalla ja kirjoita ne muistiin. Suunnat voi merkitä kirjoituslevyyn tai kompassin kylkeen liimattuun teippiin, omaan hataraan muistiin ei kannata luottaa. Kannattaa tutustua myös kohdealueen merikarttaan ja luoda mielikuva sukellusalueen pohjan muodoista. Syvyyskäyrät ovat hyvä apu suunnistaessa.

3

HARjOITTELE SuuNNANPITOA

KOmPaSSI ON hyvä pitää mukana aina. jos ei tarvitse suunnistaa aivan pilkulleen, niin riittää kun kompassia vilkaisee sen verran usein, että uintisuunta pysyy haluttuna. Tarkasti suunnistettaessa kompassi tulee pitää näkökentässä koko ajan ja varmistaa, että se on linjassa oman uintisuunnan kanssa sekä riittävän suorassa, niin että kompassineula pääsee liikkumaan vapaasti. Matkaa voi mitata joko ajalla tai potkupareilla. Tarkkaa kuviota uitaessa parista toinen suunnistaa ja toinen mittaa matkaa.

Sukelluskuvauksen

PM-kisat

mIKKO SaareIla sijoittui upeasti hopealle Sukelluskuvauksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Kokonaiskilpailun voitti Ruotsin Jonna bergström ja kolmanneksi sijoittui Ruotsin annika Persson. Kymmenen parhaan joukossa oli muitakin suomalaisia, Pekka Tuuri neljäntenä, Petteri viljakainen 7. sijalla ja mika Saareila 10. sijalla. Kilpailuun osallistui 28 kuvaajaa 395 kuvalla. Kuvia arvioivat tuomaristossa Stefan beskow, alex dawson ja Kent forsén. Kilpailun järjesti tänä vuonna Ruotsin sukellusliitto.

Tulokset löytyvät osoitteesta www.ssdf.se > uv-foto > Tävlingar > Nm i uv-foto

Netti

mereNraNTa TarJOaa ehtymättömän aarreaitan tekemistä, ihmeteltävää ja ideoita hauskaan päivään ulkona. Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Luonto-Liitto ovat julkaisseet opaskirjan Merenranta kutsuu – Tietoa ja luovaa tekemistä Suomenlahden rannalla retkeileville. Opaskirja innostaa tutkimaan merenrantoja ja tarjoaa tietoa ja toimintavinkkejä. Samalla se on rantakasvio, lintuja kivilajiopas, sen avulla voi opetella Suomenlahden kalat, äyriäiset, levät ja simpukat. ympäristöstään huolehtiva saa tietoa mikroroskaantumisesta ja voi kerrata tietojaan Itämeren valuma-alueesta. Opaskirjan voi ladata ilmaiseksi osoitteesta www.hel.fi/static/ymk/esitteet/merenranta-kutsuu.pdf.

Vanhat varusteet uusiokäyttöön

KuN PäIvITäT sukellusvarusteitasi, älä heitä vanhaa pois. Sukelluskäytöstä poistettu kuivapuku on ehdoton varustus, kun teet jotain painepesurilla viileällä kelillä. Auton, pihakiveyksen tai terassin pesu, katon ja räystäiden puhdistus, kaikki missä kylmä vesi muuten jäähdyttäisi duunarin. Auttaa myös vierotusoireisiin, jos ei vähään aikaan ole päässyt pinnan alle.

Halkopinon vartija kääntää jatkuvasti ohikulkijoiden katseet: puvun sisällä on käytöstä poistettu mallinukke citymarketista. Pressu puolestaan pysyy paikoillaan tuimemmassakin tuulessa ylijääneillä lyijypainoilla.

Miehensä Karin oivalluksista kertoi Tiina Rantanen Raisiosta.

MIKKO SAAREILA

Vinkki

Ruotsinkielinen

P3-kurssikirja

avaNcerad SPOrTdyKNINg on Ruotsin liiton julkaisema käännös Norjan liiton CMAS P3 -kurssin oppikirjasta. Kirja sopii hyvin ruotsinkieliseksi oppikirjaksi myös Sukeltajaliiton koulutusohjelman mukaisesti vedettäville laitesukelluksen syventäville jatkokursseille.

Kirjassa käsiteltäviä aiheita ovat sukellusvarusteet ja sukellusmenetelmät erilaisiin olosuhteisiin, sukellustaitojen kehittäminen, fysiologia, fysiikka, dekompressioteoria, kompressorit, veneet ja sukeltajan merimiestaidot, sukellusonnettomuuksien ennaltaehkäisy ja toiminta onnettomuustilanteissa sekä sukellusvanhimman toiminta.

Kirjan rakenne ja järjestys tietysti poikkeavat Sukeltajaliiton syventävän

jatkokurssin rakenteesta, ja muun muassa turvaohjeisiin ja juridiikkaan liittyvissä asioissa on eroa suomalaisiin käytöntöihin. Siitä huolimatta kirja on tervetullut lisä ruotsinkielisten sukelluksen oppikirjojen joukkoon.

MIKA RAuTIAINEN

Kirjaa voi tilata www.sukeltaja.fi verkkokaupasta.

Vastaa sukellusmatkailu-

maIKKI luOma Karelia-Ammattikorkeakoulusta tekee opinnäytetyönään kyselytutkimuksen sukellusmatkailusta yhteistyössä Sukeltajaliiton ja Suomalaisen Sukelluskoulun kanssa.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/s/ sukellusmatkailututkimus 28.2. asti. Tuloksista kerrotaan Sukeltajalehdessä 3/2015.

suurin veneilytapahtuma

TULE MESSUILLE JA VOITA! Palkintona Bella 485 R ja Mercury 60 hv (arvo n. 18 000 €)

Kokeile kalastusta, surffausta, melontaa

Löydä uutuudet, tarvikkeet, varusteet ja asusteet Toimeksiantaja Messukeskus 6.–15.2.2015

Vesiharrastamisen elämysalueella kokeilet laitesukellusta veloituksetta. Sea Safetyn ammattitaitoisten kouluttajat opastavat.

Avoinna: pe 6.2. klo 14–18 (sis.pääsy 25 €), arkisin 7.–14.2. klo 11–19, la–su klo 10–18, su 15.2.

€. Ma–ke liput verkkokaupasta ostettuina 12 €. shop.messukeskus.com Tapahtuman aikana liput verkkokaupasta ja ovelta: 18/11/39 €. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa.

Mitä

kuuluu?

mITä teidän seurassanne tapahtuu?

Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

Murenat räpylänjäljillä

POrvOON mureNaT

ovat tarttuneet innokkaasti norppatoiminnan uuteen Räpylänjäljet-materiaaliin ja ehtineet lyhyessä ajassa hyödyntää sitä monipuolisesti. – Saimme tehdä ensimmäisen merkinnän suoritusvihkoon heti kauden avajaisissa, joita vietimme elokuun lopulla avovesisukellusretken merkeissä Por-

Kuplan

voon Emäsalon edustalla. Kutsuimme tukialuksellemme norpat yhdessä vanhempiensa kanssa ja kävimme snorklaamassa jokseenkin hyytävissä vesissä, kertoo nuorisovastaava ronja Kivinen.

– Hallitreenit aloitimme snorkkelisukellusosiolla, joka toimi todella hyvin vanhan kertaamisena (viime

keväänä ryhmä suoritti norpan taitoradan). Myös pari uutta harrastajaa sai samalla pikakurssin snorkkelisukellukseen ja leikkien lomassa tutustui muihin ryhmäläisiin. Pronssitason suorittaminen oli helppo nakki!

lue sivulta 24 lisää murenojen hyviä toimintavinkkejä.

Syntyneitä

uuTTa NOrPPaTOImINTaa on syntynyt Kajaaniin. Kainuun urheilusukeltajat on käynnistämässä norppatoimintaa uudelleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Norppatreenit järjestetään juuri avatussa uudessa uimahallissa. Onnittelut tuoreelle norpparyhmälle!

uppiskurssilla oli ruuhkaa

PSK KuPla Espoosta järjesti marraskuussa uppopallokurssin aloittelijoille. Osallistujia ilmoittautui peräti 20. Aiempaa uppopallokokemusta ei ollut kenelläkään; osalla oli vesitaustaa kilpauinnista, vesipallosta, laitesukelluksesta tai snorkkelisukelluksesta. Nuorimmat kurssilaiset olivat 14-vuotiaita ja vanhimmat yli 40, ja kurssilla oli sekä miehiä että naisia.

– Kaikki saatu palaute oli positiivista, ja itse harjoitus-

ten aikana altaalla kuulimme monelta kurssilaiselta, että nimenomaan tällaisesta aloittelijoiden kurssista pidettiin paljon, sillä alkeiskurssi oli hyvä tapa päästä kokeilemaan lajia. jos kokemusta lajista ei ole ennalta yhtään, tuntuu monesta vaikealta lähteä suoraan seuran harjoituksiin, kertoo seuran uppopallovastaava

Sonja Sahlsten – Kurssin jälkeen ohjasimme kiinnostuneet sopivalle harjoitusvuoroille jatkamaan harrastusta. Eri seurojen harjoitusvuoroilla on nyt kurssin jälkeen alkutalvesta käynyt useampi alkeiskurssin käynyt. Suurin osa ei kuulunut ennen kurssia mihinkään sukellusseuraan, mutta kurssi poiki myös useamman jäsenhakemuksen Kuplaan.

Kurssilla apuohjaajana toiminut emmi Kosomaa arvelee, että yksi syy suosioon saattaa olla se, että kurssille saatiin todella monta seuran jäsentä ohjaamaan, yksi ohjaaja neljää kurssilaista kohti.

Sonja Sahlsten kiittää sukellusseura Nousua, jonka vakiovuorolle he pääsivät pitämään kurssin.

– Kuplan allasvuorot ovat tällä hetkellä niin vähäiset, ettei omilla allasvuoroilla kurssia olisi pystynyt pitämään, hän sanoo.

Uskomattomat suomalaiset sukelluskuvat

Sukelluskuvauksen SM-kipailuun

osallistui jälleen paljon huikeita kuvia.

Vuoden Sukelluskuvaksi 2014 valittiin

Mikko Saareilan kuva Mutka pitkäks.

TeKSTI KRISTIINA KARILA

KIlPaIluuN OSallISTuI 182 vedenalaista kuvaa yhteensä 24 kuvaajalta, mikä vastaa suunnilleen edellisten vuosien määriä. Videosarjaan osallistui vain yksi video, joten sarjaa ei voitu arvostella. Tuomareina toimivat Pekka Tuuri ja Petteri Viljakainen.

Tuomareiden mukaan kuvien taso oli suunnilleen samaa luokkaa kuin ennenkin. Ulkomaan sarja suhteessa kuvausmäärään ja olosuhteisiin ei yllä samalle tasolle kotimaan kuvien kanssa. Allaskuvia ja nuorten kuvia tuomaristo näkisi mieluusti lisää, samoin kuvia luolista ja louhoksista. Tuomaristo kehottaa kiinnittämään tulevissa kilpailuissa erityisesti huomiota siihen, mihin sarjaan kuvansa laittaa. Nyt jotkut kuvat tuntuivat olevan väärässä sarjassa.

3. LEPOPAIKKA

MIKA SAAREILA Hallittu kuvaus, hieno peilaus pinnasta, hieno samettitausta. Malli on onnistunut loistavasti, herkulliset värit.

1. KuKA SINÄ OLET?

juKKA SuONIEMI

Pikkukala on täydellisen oikeassa paikassa. Merihevosella katsekontakti kalaan. Harmoniset värit, teknisesti terävä ja oivaltava, upea kuva.

Sarja C: Ulkomaat

2. SAMMALELÄIN jA KOPPIS

MIKKO SAAREILA

Hienosti rajattu ennennäkemätön kuva. Hieno sivuvalo, teknisesti hyvä.

3. AHVENEN KuTu. MIKKO SAAREILA Kuva, jota ei Suomen vesistä juurikaan näe. Harvoin nähty tilanne, kun on päästy kuvaamaan ahvenen kudun läpi. Pienet ahvenen poikaset saavat kuvan elämään; uutta elämää on syntymässä.

1. DIVING BuDDy. HEIDI STRENGELL

Loistava tilannekuva, sukeltajan katsekontakti rauskuun tekee tästä kohtaamisen.

2. FLy AwAy. MIKA SAAREILA Mahtava rauskun pinnan tekstuuri, synkän tumma tunnelma sopii pelottavaan rauskuun. Ihanat korallin värit täydentävät tummuutta. Hieno tiukka rajaus, rauskun lepattavat reunat saavat kuvaan vauhtia, alivalotus palvelee kuvan tunnelmaa.

Sarja A: Makro Sarja B: Kotimaa

1. HARPPAuSKERROS. TEEMu LAKKA

Hieno kuva, joka herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Mahtava jääkannen tekstuuri, kauniit värit, teknisesti loistava. On hyvä, että jääkannen alla ei ole kuplia. Parasta on mieletön samean ja kirkkaan veden raja.

2. ENTIN jALAT. MIKKO SAAREILA Mahtava ensivaikutelma, todella vaikuttava panoraama. Malli hyvässä asennossa, hyvä trimmi. Kuplaton, seesteinen meininki. Kuvassa wau-efekti.

Tänä vuonna Suomi järjestää Sukelluskuvauksen

PM-kilpailut. Suomalaisten kuvaajien joukosta valitaan Vuoden Sukelluskuva. Kilpailukutsu julkaistaan Sukeltajassa 2/2015 sekä www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa.

Kuvaa Itämerta

SuKelTaJa on yhteiskunnan silmät veden alla. Näemme vedenalaisen maailman kauneuden ja myös rumuuden. Kuvatkaa sukelluksilla paitsi kaunista ja tervettä, myös rumaa, likaista ja surullista vedenlaista luontoa. Sukeltajaliitto on mukana Itämerihaasteessa toimimassa puhtaamman Itämeren hyväksi. Kuvien avulla voimme näyttää muulle yhteiskunnalle, miksi Itämeren eteen pitää tehdä työtä. www.itamerihaaste.net

3. TEMPLE CAVE. MIKKO SAAREILA

Harvoin nähty kuva, hieno tunnelma. Kuvan elementit monni, luolan suuaukko ja sukeltaja hyvin sommiteltuna yhteen. Orjasalamalla ja luolan suuaukolta tulevalla valolla on saatu kalalle hyvä tausta.

Sarja D: Allas

2. ETELÄN LÄMPöÄ

jOHAN LöFGREN

Ihana snorklauskuva; aina on kiva nähdä nuoria innokkaita tulevia sukeltajia. Hallittu splitkuva, sillä pinta ei ole ylivalottunut ja taivas on sininen. Auringon sädeverkko luo hyvän tekstuurin.

1. PALLOKALA.

MIKKO SAAREILA

Tausta on onnistunut, koska ei näy kaakeleita. Peilaus on outo ja kaunis, hyvä rajaus, herkullinen saturoitunut värimaailma.

Sarja E: Mansikkapaikka

2. HAuKI uHRIALTTARILLA. MIKA SAAREILA

Mystinen kuva, kuin Tuonelan virrasta. Rapu katsoo savista lintuhahmoa uhrilahjaa tuoden. Tässä on kuva, jolla on tarina.

3. VAuVAuIMARI. MIKKO SAAREILA

Hyvä rajaus, hämmästyneet täysin avoimet silmät: hämmästyttää kummastuttaa vesielementti pientä sukeltajaa. Lelu tuo värimaailman mukaan, pinnassa kiva heijastus. Tausta saatu hyvin häivytettyä tummana mutta ei mustana taustalle.

Sarjan voittaja ja vuoden sukelluskuva löytyy Kuva-albumista sivuilta 32–33. Kuvan nimi on ”Mutka pitkäks”.

3. IMuKuPIT.

ARI NIEMINEN

Mustekala on omalla mansikkapaikallaan kuin kotonaan. Ihanat värit. Kuva ei heti avaudu: mikä on kalaa ja mikä kalliota, kestää katsomista ja tutkiskelua.

KuNNIAMAININTA: MAHTIMÄNTy.

MIKKO SAAREILA

Valtavan hieno oksien muotokieli, täydellinen tausta. Hienot lämpimät sävyt myös pohjassa, hyvä veden väri. Kuvaaja on asettanut mallinsa juuri oikeaan paikkaan.

Sarja F:

3. SuKELTAjAN PARATIISI AuRINGONLASKuLLA. MIKKO VALTONEN uskomattoman hieno auringonlasku, panoraamakuvasuhde toimii hyvin.

1. DIVERS OF THE CLOuDS. TOMI MuSTONEN

Hieno pilvien heijastus, epätodellinen kuva, jossa kolmiulotteisuutta. Kuin sukeltaja lentäisi pilvien seassa. Hienot värit.

2. uIMAMAISTERI MINTTu. MIKA SAAREILA

Sympaattinen koirakuva. Loistavasti hallittu veden pinta, sininen taivas, ei ole ylivalotettu. Kaunis vihreä metsä taustalla.

KuNNIAMAININTA:

SAMMAKKO. MIKKO SAAREILA

Odottamaton sammakkomies on löytänyt viimeisen lautan. uhmakas asento sopii hienosti kuvaan.

1. KuRKISTELIjA. TuuLI

POHjONEN

Terävä kuva pienestä tokosta vaihtelevalla, kivalla taustalla, punainen reunus tuo mukavan värikontrastin.

2. EI VOI OLLA TOTTA! TuuLI POHjONEN Hyvä tilannekuva, hieno katsekontakti kuvaajaan.

3. SATEENKAARIKALA. TIINA BOMAN

Sympaattinen kuva pienestä ahvenesta, joka hämmästelee hiekan sateenkaaren värejä.

PeTTerI vIlJaKaINeN aloitti sukelluskuvauksen vuonna 2004, Thaimaassa filmipokkarilla. Hän on voittanut useita palkintoja sukelluskuvauksen SM-kisoista ja kuuluu kansainvälisen underwaterphotography.com-kilpailun tuomaristoon kilpailun 2013 hai-sarjan voittajana. Petterin tavaramerkiksi ovat vakiintuneet laajakulmakuvat sukeltajista ja vapaasukeltajista erilaisissa vedenalaisissa ympäristöissä. Hänen kuviaan on nähtävillä useissa näyttelyssä esimerkiksi vuosittain Helsingissä Vene- ja Matkamessuilla.

PeKKa TuurI tunnetaan erityisesti suomalaista vesiluontoa esittelevistä kuvistaan, joilla hän muun muassa voitti viime vuonna Vuoden luontokuva -kilpailussa useita palkintoja ja kunniamainintoja. Hän on kuvannut sukeltaen vuodesta 1992, ja on valmis näkemään paljon vaivaa saadakseen haluamansa kuvan. Vuonna 2013 Pekalta ilmestyi kuvateos Vedenalainen Suomi.

PeTTerI Ja PeKKa edustavat Suomea Hollannissa keväällä 2015 järjestettävissä CMAS sukelluskuvauksen MM-kisoissa. Petterin kuvia: www.underwater.pictures.fi Pekan kuvia: tuuri.pictures.fi

Sarja H: Nuoret

Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa

21-VuOTIAS SuKELTAjALIITON HALLITuKSEN KuOPuS HALuAA TuODA ESILLE NuORTA NÄKöKuLMAA jA IDEOITA. MONIPuOLISELLA SuKELLuSAKTIIVILLA ON TÄHÄN HyVÄT EVÄÄT:

KOKEMuSTA LöyTyy VÄHÄN KAIKESTA SuKELLuKSEN PARISSA

TeKSTI jA Kuva KRISTIINA KARILA

mITeN SINuSTa TulI SuKelTaJa?

Kipinä on ollut ihan pienestä saakka, mutta erityisesti kiinnostus heräsi, kun pääsin isäni kanssa introsukellukselle Kreikan lomalla. Siitä sitten mukaan Nokian urheilusukeltajien norppatoimintaan ja eteenpäin. Olen alusta asti halunnut sukelluksen saralla mahdollisimman pitkälle. Kaikki lähti laitesukelluksesta, jossa olen päässyt kokemaan hyvin erilaisia kohteita aina Sisä-Suomen mutapohjaisista järvistä Punaisenmeren mahtaviin hylkyihin. jossain kohtaa kirkastui kouluttajan polku, ja sitä olen lähtenyt seuraamaan. Siinä sivussa on ollut helppo osallistua seuran asioiden hoitamiseen, ja nyt vuoden verran olen ollut myös Liiton puolella nuorten ryhmän tutorin roolissa.

mIllaINeN SuKelTaJa OleT?

Olen tehnyt vähän kaikkea sukelluksen parissa ja yrittänyt löytää sen parhaan jutun. Viime kesänä tuli sukellettua enemmän ilman laitteita. Snorkkelisukelluskurssit ja niillä kouluttajana oleminen herätti mielenkiinnon. Myös harppuunan kanssa vietin tunteja järvessä; se tuo mielenkiintoa tavalliseen snorklailuun. uppopalloa tuli myös syksyllä pelattua hieman normaalia enemmän, ja mahduin jopa nuorten maajoukkueeseen viime vuonna. Pelaan tämän kauden Riihimäen joukkueessa. Lisäksi olen suorittanut vapaasukelluskurssin ja uskon, että se jos joku tulee olemaan oma sukelluksen kilpalajini. Parasta on sukeltaa täydessä hiljaisuudessa ja laittaa oma kroppansa koville samalla kun mieli pitää pystyä pitämään kurissa.

mITä muuTa harraSTaT?

Tykkään tehdä kaikennäköistä. Käyn salilla ja lenkillä, lumilautailen ja suunnistan sen verran, että uskaltaa jukolan viestin käydä vuosittain juoksemassa.

mIKä ON mIeluISIN SuKelluSmuISTOSI?

Ensimmäinen laitesukelluskokeiluni Kreetalla. Isäni sai kokeilun syntymäpäivälahjaksi, ja pääsin silloin mukaan. Ikää oli jotain kah-

deksan, ja pääsin muutaman metrin syvyyteen kokeilemaan tätä mahtavaa lajia. Lisäksi samaisella reissulla snorklasimme erääseen luolaan, jossa muistan olleen ainakin lepakoita ja pimeää.

mITä haluaT Saada aIKaaN?

Kilpalajien puolella on paljon tehtävää. Erityisesti kilpalajeilta tulisi tuoda heidän osaamistaan nuorisopuolelle, jotta tarjotaan norpille myös muita loogisia harrastusmahdollisuuksia laitesukelluksen ohella. Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Sukeltajaliitossa ovat täysin yhtäläiset muihin jäseniin verrattuna. Minut on aina kaikissa piireissä otettu hyvin vastaan, eikä ikä ole koskaan ollut ongelma. Tärkeintä on, että haluaa vaikuttaa.

mITeN harraSTuKSemme haaSTeITa raTKOTaaN TulevaISuudeSSa? jäsenmäärä putoaa monessa seurassa. Lisäksi talkoohenkistä porukkaa on yhä vähemmän tarjolla. Tässä onkin miettimistä, miten saisi harrastajat pysymään seuroissa ja toimimaan aktiivisesti, jotta tapahtumien järjestäminen olisi mahdollista. Myös seurojen välistä yhteistyötä tulee kehittää ja näin mahdollistaa entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat tapahtumat.

Toinen merkittävä haaste on nuorten pysyminen harrastustoiminnassa. Norppatoiminta on laadukasta, mutta nuorille tulisi tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia jatkaa sukellusharrastusta norppatoiminnan jälkeen.

mITä TulevaISuudeNSuuNNITelmIa SINulla ON?

Sukelluksen puolella haluan suorittaa laitekouluttajan pahvit sekä jatkaa liittokouluttajaksi snorkkelisukelluspuolella. Siviilielämässä seuraavat vuodet kuluvatkin opintojen parissa. Opiskelen bio- ja kemiantekniikkaa Aalto-yliopistossa Otaniemessä.

mIhIN SeuraavaKSI SuKelTamaaN?

Kyllä se on varmaan vielä tänään mentävä Tapiolan halliin uppopalloa vääntämään.

Seurojen välistä yhteistyötä pitää kehittää.

Joko tai?

räPyläT vaI leNKKarIT?

Räpylät ehdottomasti. Treenaaminen on mukavaa, ja vedessä se on erityisen mukavaa.

aalTO vaI laINe?

Aalto olisi liian arkista, joten laine. Lisäksi Laine on potkaissut oman ohjaajaurani käyntiin aikoinaan.

KOKOuS vaI KOuluN PeNKKI?

No molemmathan ovat loppupeleissä hieman puuduttavia paikkoja. Koulun penkki ehkä tärkeämpi, kokous mahdollisuuksia täynnä.

NOrPPa vaI hylJe?

Vastaan hylje, sillä norpat kuuluvat osaksi hylkeiden heimoa, ja näin saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mutta mieleltäni olen oman seuramme norppa edelleen ja myös tulevaisuudessa.

vaPaaSTI vaI laITTeIlla?

Vapaus on tätä päivää.

Räpylänjäljillä on kivaa!

Isänpäivänä kutsuimme norppien tärkeät mieshahmot mukaan treeneihin, otimme valokuvia ja norpat saivat esitellä taitojaan hyppyaltaassa.

PORVOON MuRENAT OVAT TARTTuNEET INNOKKAASTI NORPPATOIMINNAN uuTEEN RÄPyLÄNjÄLjET-MATERIAALIIN! TÄSSÄ SyySKAuDEN KOKEMuKSIA PORVOOSTA

TeKSTI jA Kuva RONjA KIVINEN

SuKelluSKalaSTuKSeN SuOrITImme tunnistamalla kalalajeja. Tulostin Luontoportin sivuilta kaikki Räpylänjäljet-materiaalissa esiintyvät kalalajit ja laminoin niistä kalakortteja. Tein joka lajista kaksi korttia: toisessa on kalan kuva kaksipuolisena, ja toisessa kuvan takana on lajin nimi sekä mahdollisesti tieto sen uhanalaisuudesta ja alamitta. Sitten askartelin ongenkohot (pallomeripalloon siima, siimapaino ja haka, johon kalakortin saa kiinnitettyä) ja numeroin kohot. Norppien tehtävänä oli käydä numerojärjestyksessä katsomassa kalaa. Sitten piti uida toiseen päähän allasta ja etsiä vastakappale, josta selvisi kalan nimi. Ohjaajilta sai vahvistuksen oikeasta tunnistuksesta. Puhuimme myös kalastusluvista, hyvistä kalastustavoista ja sukelluskalastuksestakin.

merImIeSTaITOJa Ja veNeIlyä

Opettelimme tunnistamaan suomalaisen A-lipun sekä kansainvälisen sukeltajalipun, heittelimme pelastusrengasta ja hinasimme uhreja rantaan. Snorklasimme pintapoijujen kanssa ja harjoittelimme hätämerkkien antamista. Kertasimme pelastusliivin pukemisen, kylmän veden vaarat, ja kuinka voi välttää lämmönhukkaa veden varassa. Harjoittelimme siansorkan ja merimiessolmun.

heNgeNPelaSTuSTa

Altaalla oli neljä rastia, joita norpat kiersivät. yksi rasti oli Anne-nukke, jonka avulla harjoittelimme painallus-puhalluselvytystä ja puhuimme ilmateiden avaamisesta ja kylkiasennosta. Toisella rastilla norpat kertasivat käsimerkkejä ja tekivät parisukelluksia, joilla käyttivät niitä ja reagoivat toistensa merkkeihin. Kolmas rasti oli hätäilmoituksen tekeminen. Siinä norpat saivat itse keksiä veteen liittyvän onnettomuuden ja ohjaaja toimi hätäkeskuksen työntekijänä. Neljäs rasti oli edellisen

kertausta eli köyden kokoamista pienistä pätkistä merimiessolmuin ja sen kiinnitys pelastusrenkaaseen siansorkalla. Sitten heiton harjoittelua ja parin hinausta. Rastien lisäksi kävimme yhdessä läpi pelastusuintia, tajuttoman uhrin nostoa syvästä vedestä, uhrin hinaamista pinnalla, nostoa ylös altaasta sekä elintoimintojen tarkkailua.

bIOlOgIaa leIKKIeN Ja PelaTeN

Biologia-osiota varten laminoin meille levistä ja selkärangattomista kortteja ja tein lisäksi kortteja uhanalaisista vedessä tai veden äärellä elävistä lajeista. Leikimme muun muassa evoluutioleikkiä (levä, selkärangaton, kala, hylje, sukeltaja -tasot ja kivi, sakset, paperi -kisan voittaja selviytyi aina seuraavalle evoluutiotasolle) sekä kalastajaleikkiä, jossa yksi norpista oli hippa ja hän ”kalasti” muita lötköpötköllä. Muut norpat edustivat eri kalalajeja, mutta ennalta oli sovittu joidenkin olevan uhanalaisia lajeja. Kun kalastaja nappasi yhden uhanalaisen lajin, leikki loppui ja hänen saaliinsa laskettiin. Opettelimme Itämeren leviä ja selkärangattomia. Puhuimme saastumisesta ja rehevöitymisestä ja sen vaikutuksista elämäämme sekä tietenkin vesialueiden, kalojen ja eliöiden suojelemisesta.

uPPOPallOa Ja evääT

Lainasimme Nousu ry:ltä uppokiekkovälineet ja kokeilimme niitä. Pidin myöhemmin myös seuramme aikuisille uppokiekko-kokeilukerran. Seuramme uppopalloilijat ovat lupautuneet pitämään norpille uppopallotreenejä. Nokian norpparalliin lähtiessä annoin norpille tehtäväksi tehdä itse omat, terveelliset eväät reissulle, ja siitä sai suoritusmerkinnän. Huomasin, että he eivät olleet omatoimisia vihkon täyttämisessä, joten sitä pitää täyttää yhteisesti.

Vesieläin esittäytyy!

Moi, olen Hanna Harmaahylje !

TeKSTI ESSI KESKINEN

haNNa harmaahylJe on nimeni, vaikka Halliksikin minua kutsutaan. Synnyin kevättalvella jäälautalle valkoisena kymmenkiloisena kuuttina. Äitini imetti minua niin kermaisella maidolla, että sen rasvaprosentti oli 60 ja kasvoinkin jopa kaksi kiloa päivässä! Reilun kahden viikon ikäisenä itsenäistyin sen verran, että maito sai jäädä ja aloin syödä kalaa.

Äitini opetti minut sukeltamaan kalaa. yleensä sukellan alle kymmenen minuuttia kerrallaan ja alle 25 metrin syvyyteen, mutta äitini kertoi, että joku halli-sukulainen oli joskus sukeltanut jopa sadan metrin syvyyteen asti. Siellä on jo pilkkopimeääkin.

Parhaiten minulle maistuvat kilohaili, silakka, siika, muikku ja muut lohikalat. Isäni, komea kaksimetrinen ja 300-kiloinen halliuros, kertoi minulle, että syksyllä pitää syödä paljon, jotta turkin alla oleva traani- eli rasvakerros paksuuntuisi kylmän talven varalle. Isäni syö kuulemma syksyllä jopa 4,5–7 kg kalaa päivässä!

Minusta tulee isona isääni pienempi, vajaan kahden metrin mittainen ja reilun sadan kilon painoinen, koska olen tyttö. Meillä täällä Suomen Itämeren rannikolla elää kahta hyljelajia, me harmaahylkeet ja sukulaisemme norpat. Me hallit olemme paljon isompia ja meillä on pidempi kuono kuin koiralla. Norpat ovat lyttynokkaisia. Meitä halleja metsästettiin ennen tosi paljon. Meistä sai kauniin turkin, maukasta lihaa ja paljon traania ja Suomen valtio antoi vielä tapporahankin päälle, koska kalastajien mielestä aiheutimme liikaa verkkotuhoja. Nykyään Eu tukee kalastajia, jotka haluavat ostaa rysiä ja verkkoja, jotka kestävät hylkeitä paremmin. Käyn silti toisinaan haukkaamassa palasen verkkoon jääneen lohen kyljestä. Me hallit olemme aika yksinäisiä vaeltajia. Ensi keväänä näen kuitenkin varmaan taas kavereitani, kun köllöttelemme yhdessä jollakin ulkoluodolla ja vaihdamme karvaa. Silloin meitä voi olla jopa satoja samalla kallioluodolla!

DIVE RITE -tuotteet myy ja huoltaa valtuutettu jälleenmyyjäsi. Kysy lisää: info@polarsafety.fi

905 EXP on erittäin mukava ja kestävä sukelluskuivapuku, joka pitää sinut kuivana myös vuosien käytön jälkeen. Kysy tarjousta!

XT2 on uusi suorituskykyinen Dive Rite regulaattori. Dive Lab testeissä huipputulokset alle 1.0J/L. Kysy myös XT AOWD pakettia.

Transpac XT on klassikko kantolaite. XT:ssä on edistyksellinen muotoilu ja nopeat sekä laajat säätömahdollisuudet. Tähän sopivat kaiken kokoiset Wing-kellukkeet, sekä lisätaskut jne. Kysy lisätietoja...

RUSTHOLLARINKATU 8, FI-02270 ESPOO 010 6137800, INFO@POLARSAFETY.FI

Sukellusmessut

Tukholma 14-15 maaliskuuta 2015

www.dykmassan.se NackaStrandsMässan

Fototävling Dykcenter Dykhistoria

Fotoutställning

Seminarier

Servicekurser Barnhörna Dykpub

Prova-på-dyk Dyktank

Valokuvakilpailu

Sukelluskeskus

Sukellushistoria

Valokuvanäyttely

Seminaarit

Huoltokurssit

Lastennurkka

Sukellusbaari

Sukelluskokeilu Sukellusallas/-säiliö

sopii monelle Sidemount

LuOLASuKELTAjIEN SuOSIMA SIDEMOuNT-VARuSTuS ON yLEISTyNyT MyöS HARRASTESuKELTAjIEN PARISSA.

OSIN SE ON MuOTI-ILMIö, MuTTA MuKAVuuS, HELPPO LIIKuTELTAVuuS jA SOPIVuuS MONENLAISILLE

SuKELTAjILLE OVAT jÄRKISyITÄ SIDEMOuNT-VARuSTuKSEN HANKINTAAN

TeKSTI KRISTIINA KARILA KuvaT juKKA REPO

KuN TavaNOmaISeSSa sukellusvarustuksessa pullot ovat selässä, kiinnittää sidemount-sukeltaja ne kyljille. Tapa sai alkunsa 60-luvulla brittiläisten luolasukeltajien keskuudessa. Paikallisille luolastoille on ominaista pitkät kuivaluolat ja lyhyet vesiesteet, joten raskaiden tuplapullojen kuljettaminen kuivien luolien läpi oli vaivalloista. Sukeltajat kävivät ratkomaan ongelmaa kiinnittämällä pullot kylkiin ja tulivat samalla luoneeksi kokonaan uuden tavan sukeltaa.

mIeTI KäyTTöTarKOITuS Tavallisesta varustuksesta sidemount-varustus eroaa siinä, että selkään kiinnitetyn pullon tai kahden sijaan sukeltajalla on yksi tai useampi pullo kummallakin kyljellä ja kaksi paineenalentajaa ja annostinta. Pullot ovat identtiset, jotta tasapaino pysyy. Alun perin pullot kiinnitettiin jonkinlaisella hihnastolla, mutta nykyään mukavuussyistä käytetään liiviä. Malleja on satoja erilaisia, joissa esimerkiksi kiinnityspisteet vaihtelevat. Kouluttaja

Sidemount-sukeltaja mahtuu matalempaankin koloon.

Jani Santala kehottaa ennen ostopäätöstä kokeilemaan useita liivimalleja ja miettimään, millaisissa olosuhteissa aikoo sukeltaa.

– Tyypillinen hätiköity virheostos on vääräntyyppinen liivi. Jos sukeltaa kylmissä vesissä, jossa käytetään raskaampia teräspulloja, tulee valita liivi, jonka tilavuus riittää painon nostamiseen. Lämpimissä vesissä käytettäville alumiinipulloille riittää pienempikin tilavuus. Myös kiinnityslenkkien on syytä olla kylmissä vesissä isompia, jotta niiden käyttäminen paksut hanskat kädessä sujuu helpommin. Hyvä liivi ei myöskään täyty isoksi säkiksi, vaan pysyy virtaviivaisempana. Kiinnityspisteiden sijainti on sitten enemmän makukysymys, hän neuvoo.

Kaikkea on nykyään saatavilla valmiina, mutta sidemountvarustukselle on ominaista, että sitä säädetään omien mieltymysten mukaiseksi.

– Esimerkiksi argon-pullon ja akkukanisterin paikka ovat monesti yksilöllisiä, samoin letkujen reititys. Sen sijaan turvallisuussyistä annostimen pitää olla sijoitettu niin, että kummasta tahansa annostimesta pitää pystyä jakamaan kaasua tarvittaessa. Tekniikkasukelluksessa, jossa pyritään mahdollisimman yhtenäiseen varustukseen tiimin kaikilla jäsenillä, omien mieltymysten mukainen sidemount-varustus ei ole paras ratkaisu. Vähintäänkin kaverin varustus täytyy tuntea erittäin hyvin, hän painottaa.

mIKSI haNKKISIN?

Miksi sitten harrastesukeltaja haluaa hankkia sidemount-varusteet? Janin mukaan sidemount on tällä hetkellä osittain muotijuttu, mutta sen käyttämiseen löytyy useita järkisyitä. – Hommaan sisälle pääseminen on vähän vaivalloisempaa ja vaatii kärsivällisyyttä, kun varustus pitää hioa kuntoon. Sen jälkeen eroa on kuin yöllä ja päivällä. Tasapaino on helpompi saavuttaa ja pitää, kun paino jakautuu tasaisesti. Pienikokoinenkin henkilö pystyy kantamaan pullonsa, ja jos selän kanssa on ongelmia, sidemount ei kuormita selkää samalla tavalla kuin perinteinen varustus. Käsien liikuntarajoitteet saattavat estää sukeltamisen, jos ei ylety pulloventtiiliin niskassa. Sidemountvarustuksessa kyljillä oleviin pulloihin sen sijaan pääsee helposti

käsiksi. Siinä mielessä sidemount voisi olla vaihtoehto myös iäkkäämmälle sukeltajalle. Myös sukellusmatkailu on helpompaa, koska kohteessa ei ole ehkä tuplapulloja saatavilla mutta sinkkupulloja on aina. Lisäksi sidemount-sukeltaja pääsee läpi ahtaammista paikoista. Mielestäni varustus sopii kaikille muille paitsi niille hätäisille, jotka eivät malta käydä läpi alun opettelu- ja testausvaihetta sekä niille, jotka haluavat, että koko tiimillä on yhdenmukainen varustus, Jani Santala sanoo.

OPeTTele TaIdOT KurSSIlla

Jani Santala suosittelee hakeutumaan kursseille opettelemaan sidemountin käyttöä.

– Sinkkupullolla peruskurssinsa käyneelle on uutta, että tulee toinen pullo ja alentaja. Kurssilla oppii pelaamaan niiden kanssa turvallisesti tiimissä. Myös varusteiden säätämisessä sopivaksi kouluttajalta saa hyviä neuvoja. Kursseilla tehdään turvallisuusharjoituksia kuten esimerkiksi kaasunvaihtoa ja pelastamista, jossa nosto tapahtuu eri tavoin riippuen siitä, ovatko letkut ylhäällä vai alhaalla. Myös varusteiden riisuminen pinnalla on erilaista. Yleensäkin tehdään perusharjoituksia, jotka on sovellettu sidemount-varustukseen. Koulutusta on saatavilla ympäri Suomen. Omin päin opetteleminen voi olla pitkä ja kivinen tie, Jani Santala toteaa.

Sidemountista kiinnostuneen kannattaa hakeutua kurssille perehtymään tekniikan ominaispiirteisiin.

Perinteinen vai sidemount?

Taistelusukeltaja harjoittelee pintaannousua laitteen jätön jälkeen, ase käyttövalmiina.

Sukeltajaksi intissä

MERIVOIMIEN SuKELTAjAKOuLu SIjAITSEE RANNIKKOPRIKAATISSA uPINNIEMESSÄ. SIELLÄ KOuLuTETAAN TAISTELuSuKELTAjIA jA RAIVAAjASuKELTAjIA. KOuLuTuS ON FyySISESTI RASKASTA, MuTTA ERITyISPIIRTEINEEN VARSIN PALKITSEVAA. KuKA HALuAA SuKELTAjAKSI, jA KESTÄÄKö KANTTI?

TeKSTI SuSANNA KORKIATuPA KuvaT PuOLuSTuSVOIMAT

KurSSeJa JärJeSTeTääN vain yksi vuosittain. Taistelu- ja raivaajasukeltajakoulutukset vaihtelevat vuorovuosin; tänä vuonna koulutetaan raivaajasukeltajia.

SuKelTaJaT OvaT Oma JOuKKueeNSa Koulutus on tiivisrytmistä ja tehokasta. Fyysisesti vaativan ja muutenkin riskialttiin toiminnan vastapainoksi Merivoimat pyrkii aina takaamaan mahdollisuuden riittävään lepoon. Varusmiesten tiukkatahtinen päivä alkaa kuudelta ja päättyy kello 18, jonka jälkeen heillä on mahdollisuus lepoon ja vapaa-aikaan. Moni kuitenkin käyttää illallakin aikaa treenaamiseen levon ohella. Sukeltajakurssin erityispiirre on koulutuksen yksilöllisyys. Kurssin koko, 18–25 oppilasta, on normaalia koulutusjoukkuetta pienempi. Koulutuksesta vastaavat aina palkattuun henkilökuntaan kuuluvat ammattilaiset. Sukeltajakoulussa on palveluksessa vain yksi kurssi kerrallaan, joten heillä ei ole vanhemman saapumiserän varusmiesjohtajia kouluttajina. Kukin oppilaista toimii vuorollaan oppilasjohtajana.

raIvaaJaSuKelTaJaT

Raivaajasukeltajat koulutetaan räjähteiden raivaamistehtäviin merellä ja rannikolla. Merimiinojen lisäksi raivaajasukeltajat raivaavat pommeja, kranaatteja ja muita räjähteitä myös vedenpinnan yläpuolella. Sukellustaidot, räjähteiden käsittely ja käyttö sekä ensiapu- ja pelastamistaidot ovat keskeisimmät asiat koulutuksessa. Koulutus vaatii tarkkaavaisuutta, ryhmätyötaitoja ja kykyä toimia pitkiä aikoja merellä vaativissa olosuhteissa.

Raivaajasukeltajakoulutuksessa sukelletaan puolisuljetun kierron nitroksilaitteella. Oppilaat koulutetaan sukeltamaan 35 metriin, mutta kurssilla suoritetaan myös totutussukellukset aina 50 metriin saakka. Mahdollisilla jatkokursseilla, joita järjestetään jo sukeltajakurssin suorittaneille ja Puolustusvoimissa työskentele-

ville, perehdytään esimerkiksi syväsukellukseen. Syväsukelluskurssilla syvyydet ovat jopa 80 metrissä.

TaISTeluSuKelTaJaT

Taistelusukeltajat koulutetaan rannikolla ja saaristossa tapahtuviin erikoisjoukkotehtäviin. Tehtävien pääpaino on tiedustelussa. Se vaatii kykyä toimia ja suorittaa pitkiä siirtymisiä havaitsemattomana rannikon kaikissa olosuhteissa. Tämän lisäksi taistelusukeltajat saavat kattavan taistelukoulutuksen, joka sisältää ase- ja ampumakoulutusta, taisteluensiapua, räjäytyskoulutusta ja viestiliikennetoimintaa. Koulutus vaatii oppilailta kovaa fyysistä kuntoa ja sitkeyttä. Lisäksi oppilaiden erätaidot kehittyvät erinomaisiksi kurssin aikana.

Taistelusukeltajien sukelluskoulutuksen painopiste on happisukeltamisessa. Sukellukset tapahtuvat enintään kuuden metrin syvyydessä ja voivat olla yli kilometrin pituisia. Veden alla opitaan suunnistamaan tarkasti ja rantautuminen opetellaan suorittamaan paljastumatta. Sukeltaminen on vain yksi taistelusukeltajan siirtymismenetelmistä. Sen lisäksi opetellaan siirtyminen partiokumiveneellä, kajakeilla ja pintauimalla.

raIvaaJaSuKelTaJaKurSSIN opetussisältö kattaa CMAS P3 ja Nitrox -luokituksia vastaavat taidot Taistelusukeltajakurssi vastaa CMAS P2 -luokitusta. Lisäksi ollaan selvittämässä mahdollisuutta sisällyttää Rescue Diver -opetussisältö kurssien koulutukseen. Kurssin loppupuolella sukeltajille järjestetään Sukeltajaliiton opetustilaisuus, josta saatavalla todistuksella voi Liiton jäsenenä anoa vastaavaa laitesukelluskorttia.

aamu sukeltajakurssilla alkaa tunnin liikuntareippailulla tai koulutusvälineiden valmistelulla. aamuavantokin on tuttu käytäntö.

Sukellusasema on konttehin rakennettu tukikohta, joka voidaan sijoittaa aluksen kannelle tai kuljettaa rekoilla harjoitusalueille.

Sukeltajakoulun sukellusasema upinniemessä.

KuKa PääSee SuKelTaJaKOuluuN?

Yleensä Sukeltajakouluun hakee henkilö, joka haluaa vastaansa tavallista suurempia haasteita. Aiempaa sukellustaustaa on vain harvalla. Kaikkia yhdistää mieltymys vesielementtiin ja jonkinlainen liikuntatausta. Kaikesta liikuntaharrastuksesta on hyötyä kurssilla. Erityisen hyödyllisiä ovat kuitenkin lajit, joissa sukelletaan rasituksessa, kuten uppopallo ja sukelluskalastus. Eikä myöskään ole haitaksi, jos on ottanut kaiken irti suunnistuksesta koulun liikuntatunnilla.

Sukeltajakouluun hakee vuosittain 80–100 henkilöä. 80 hakijasta noin 60 kutsutaan valintakokeisiin. Valintakoe ja psykologiset testit karsivat vain parhaat jatkoon. Tänä vuonna 15 varusmiestä aloitti raivaajasukeltajakurssin. Koulutuksen läpäisee keskimäärin kaksi kolmasosaa valituista.

Taistelu- ja raivaajasukeltajakoulutuksen sisältö

PeruSKOuluTuSKaudella oppilaille opetetaan kaikki samat perustaidot kuin muillekin alokkaille, mutta koulutus sisältää hieman enemmän liikuntaa kuin muut. Lisäksi käyttöön otetaan jo osa sukeltajan tehtävään kuuluvasta taisteluvarustuksesta.

Koulutus sisältää kaksi erikoiskoulutuskautta ja sukelluskoulutuksen. Ensimmäisellä erikoiskoulutusjaksolla raivaajasukeltajille koulutetaan räjäyttämisen ja räjähteiden raivaamisen perustaidot. Taistelusukeltajat harjoittelevat tiedustelu-

Sukeltajakoulun vuosi

RaiVaaJasuKeLtaJat peruskoulutuskausi

taisteLusuKeLtaJat

toiminnan perusteita ja saavat syventävää taistelukoulutusta. Toisella erikoiskoulutuskaudella raivaajasukeltajille koulutetaan esimerkiksi 35 metriin sukeltaminen seoskaasulaitteella sekä räjähteiden raivaamista veden alla. Taistelusukeltajat opettelevat toisella erikoiskoulutuskaudellaan suunnistustaitoja sekä tehtävissä vaadittavat siirtymismenetelmät mukaan luettuna happisukellus. Sukelluskoulutus toteutetaan erikoiskoulutuskausien välissä. Se alkaa seitsemän viikon paineilmajaksolla. Allasjakso kestää viisi viik-

koa, joista ensimmäiset kahdeksan päivää ovat perusvälineharjoittelua ja loput laitesukelluskoulutusta.

Näiden koulutusjaksojen jälkeen oppilaat suorittavat kolme vuorokautta kestävän loppukokeen. Siinä testataan, että oppilaat hallitsevat kaikki kurssilla opetetut asiat pitkäkestoisen fyysisen rasituksen alla.

Loppukokeen jälkeen seuraa joukkokoulutuskausi. Sillä oppilaat saavat jatkokoulutusta ja harjoittelevat toimintaa tulevassa poikkeusolojen organisaatiossaan.

räjäyttäminen ja raivaaminen paineilmasukellus meri-eOD (sis. seoskaasusukellus), lopussa 3 vrk loppukoe joukkokoulutuskausi

aliupseerikurssi

tiedustelu ja taistelukoulutus paineilmasukellus siirtymismenetelmäjakso (sis. happisukellus), lopussa 3 vrk loppukoe joukkokoulutuskausi

taMMi HeLMi MaaLis HuHti tOuKO Kesä Heinä eLO syys LOKa MaRRas JOuLu

raivaajasukeltaja allasharjoituksessa viper Sc -varustuksessa.

mIeleNKIINTOINeN Työ TulevaISuudeSSa

Monet sukeltajakurssin käyneet hakeutuvat töihin Puolustusvoimiin. Esimerkiksi raivaajasukeltajille on monenlaisia työtehtäviä sekä Meri- että Maavoimissa. Merivoimien miinantorjunta-aluksille palkataan mielellään raivaajasukeltajakoulutettua henkilöstöä.

Taistelusukeltajilla on puolestaan mahdollisuus hakeutua Merivoimien erikoisjoukkojen ammattisotilaaksi Utin Jääkärirykmentin erikoisjoukkokurssin kautta. Varusmiehenä sukeltajakurssin suorittanut voi myös hakeutua upseerin virkaan johtaviin opintoihin Maanpuolustuskorkeakouluun ja työskennellä sukellusalan tehtävissä valmistuttuaan. Monet sukeltajakurssin käyneet hakeutuvat sukellusalan töihin myös Puolustusvoimien ulkopuolelle.

Kiitos yhteistyöstä artikkelin teossa Sukeltajakoulun johtaja, kapteeniluutnantti Klaus Nummela.

Pääsykokeen fyysiset testit

• 12 min juoksutesti (3200–2800 m)

• Käsinkohonta 90 sek riipunnassa (18–10 krt.)

• Vatsalihastesti (30 sek ja 31–23 krt.)

• Penkkipunnerrus 50 kg (60 sek ja 30–14 krt.)

• 15 km maastojuoksu 10 kg reppu selässä (80–100 min)

• Hengityksen pidätys 1 min vedessä

• 200 metrin vapaauinti (140–230 sek)

• Pituussukellus (50–25 m)

• 4 metrin etsintä (10–3 levyä)

• 4 metrin poiminta (10 levyä, 65–120 sek)

• 1000 metrin perusvälineuinti (14–20 min)

• 6 metrin etsintä (10–3 levyä)

Suluissa maksimipisteet antava suoritus ja minimivaatimus.

lISää TIeTOa ja ohjeet sukeltajakurssille hakemisesta löytyvät Puolustusvoimien nettisivuilta: www.mil.fi. Hakulomakkeet vuoden 2016 Taistelusukeltajakurssille tulee toimittaa Sukeltajakoululle 31.7.2015 mennessä. Valintakokeen fyysinen osio ja lääkärintutkimukset järjestetään elokuun lopussa. Ensimmäisen vaiheen läpäisseet kutsutaan lokakuun alussa järjestettäviin psykologisiin soveltuvuuskokeisiin.

Kuva-albumi Mutka pitkäks

MIKKO SAAREILA

kirkasta Käsittämättömän

mIKKO SaareIlaN valokuva, Mutka pitkäks, valittiin Vuoden sukelluskuvaksi 2014 sukelluskuvauksen SM-kilpailussa. Mikko on napannut hätkähdyttävän kuvan Kiteen Valkiajärvellä.

– Olen kuvannut Valkiajärvellä varmaan vuodesta 2006 lähtien. järvi on suosikkikohteeni, ja siksi käynkin siellä useamman kerran vuodessa. Veden kirkkaus on aivan uskomaton, ja maisemat ovat huikeat! Olen kuullut, että paikallinen metsäyhtiö olisi kaavoittamassa rantoja kesämökkitonteiksi. Sen myötä sukelluspaikat ja koko järvi eivät olisi enää entisellään. Valkiajärvi on ainutlaatuinen paikka. Siksi se tulisi rauhoittaa ja säästää tuleville sukupolville nähtäväksi, hän sanoo.

SM-kuvakisan tuomaristo kommentoi voittajakuvaa näin: Epätodellinen kuva. Tuoreen koivun lehtien heleys, siitepölyn luoma utuinen tausta ja pinnan sini luovat maalaukselliset puitteet kylmälle tekkisukeltajalle. Valtava sukellusmallin ja taustan välinen kontrasti. Teknisesti täydellinen kuva, luonnonvalon, salamavalon ja sukeltajan valon täydellinen balanssi, silmätkin on saatu valaistua.

Pientä elämää

MAKROILu ONNISTuu SuOMENKIN VAATIVISSA VESISSÄ jOPA LAAjAKuLMAKuVAuSTA PAREMMIN uSEIMMAT MIELENKIINTOISET

OTuKSET ELELEVÄT yLIMMÄN VIIDEN METRIN ALuEELLA LEVÄVyöHyKKEESSÄ. NÄILLÄ PERuSVINKEILLÄ PÄÄSET ALKuuN

TeKSTI KRISTIINA KARILA Kuva MIKKO VOIPIO

maKrOKuvIIN KOhTeeT löytyvät sieltä pienimmästä ja usein värikkäimmästä päästä. Makrokuvaamisessa korostuu sommittelun, valaisemisen ja sukellustaitojen hallinta.

mITä KuvaISIN?

Paikallaan pysyvät tai hitaasti liikkuvat kohteet ovat kiitollisia kuvattavia. Värikkään merietanan ehtii ikuistaa ohi uivaa pikkukalaa varmemmin. Meritähden iho tai korallin pinnan tekstuuri näyttää mielenkiintoiselta läheltä – lähes abstraktilta taiteelta. Suomen talvessa myös jäästä saa hienoja makroja. Kaloista paikallaan pysyttelevät lajit kuten kampela sopivat makrokuvaukseen.

Kalan makrokuva voi olla vaikkapa pelkkä silmä tai suomujen kaunista pintaa.

SOmmITTele huOlella

Pyri luomaan kontrastia kohteen ja taustan välille. Yksi paljon käytetty tapa on kuvata kohde välivettä vasten. Jos vielä käyttää pientä aukkoa ja lyhyttä suljinaikaa, tulee taustasta dramaattisen musta. Tosin Suomen vesissä tämä voi olla haasteellista, kun monet kohteet ovat levien seassa. Levottoman taustan voi sumentaa käyttämällä isompaa aukkoa, jolloin syvyysterävyysalue pienenee. Terävin alue on syytä olla siinä, mihin katseen halutaan kiinnittyvän kuten eläimen silmässä tai kultaisessa leikkauspisteessä. Kokeile erilaisia kuvakulmia: ylhäältä, alhaalta, samalta tasolta. Rajaa kuvasta ulos häiritsevät tekijät, jotka vievät huomiota pois pääkohteesta.

hallITSe valOa

Mene lähelle ja sitten vielä lähemmäs. Mitä lähempänä kameran linssi on kohdetta, sitä vähemmän väliin jää vettä ja sen sisältämää hötöä, joka näkyy kuvassa ”lumisateena” salaman osuessa siihen. Kohdetta kannattaakin valaista sivulta vaikkapa sukelluslampulla lumisateen estämiseksi.

Pokkarikameran salama ylivalottaa kuvat helposti. Tätä voi koettaa estää peittämällä sormella osan salamasta. Tarkkaile myös, heittääkö kameran kotelo varjon kuvaan. Tätä voi yrittää korjata siirtymällä hieman taaksepäin tai zoo-

hallussa Taidot

maKrOKuvauS, kuten valokuvaaminen yleensäkin, vaativat hyvää sukellustaitoa. jos kuvan saaminen ympäröivää vesiluontoa kolhimatta tuntuu vaativalta, kannattaa palata altaaseen harjoittelemaan tasapainotusta esimerkiksi painoon kiinnitettyä vesilelua kuvaamalla.

maamalla. Myös diffuuserilevyä voi kokeilla. Levy sijoitetaan portin etureunaan, jolloin salaman valo leviää myös sille alueelle, mikä muuten jäisi portin varjoon. Kohtuuhintaisen ulkoisen salaman hankintaa voi myös harkita näiden ongelmien välttämiseksi.

Lähde: Sukelluskuvaus, Mikko Voipio

Lisää vinkkejä ja harjoituksia parempiin kuviin löytyy Sukelluskuvaus-kirjasta, jota voi tilata www.sukeltaja.fi verkkokaupasta.

Kampelan kuvaaminen silmästä silmään tekee kuvasta huomattavasti mielenkiintoisemman kuin esimerkiksi ylhäältä kuvattuna.

Sukellustietokoneet joka tilanteeseen

uuDESSA juTTuSARjASSA ESITTELEMME SAMASTA TuOTTEESTA EDuLLISEMMAN jA KALLIIMMAN VERSION

TÄLLÄ KERTAA TuTuSTuIMME SuuNNON SuKELLuSTIETOKONEISIIN. SuuNTO EON STEEL ON EDELLEEN

TuOTEKEHITTELyN ALLA jA TuLEE MARKKINOILLE KEVÄÄN 2015 AIKANA Tingi – Törsää

Tingi: Suunto Zoop

edullINeN SuuNTO ZOOP -sukellustietokone sopii hyvin ensimmäiseksi sukellustietokoneeksi. Laitetta on helppo käyttää, se on kestävä ja laadukas. Vaikka laite sopii laitesukellusta kevyemmin harrastavalle, on siinä myös dekompressiotoimintoja sekä nitroksitila, joten ominaisuuksien pitäisi riittää myös taitojen kehittyessä. Zoopista on olemassa kolme värivaihtoehtoa: oranssi, keltainen ja musta.

• Kirkas, itsevalaiseva LCD-näyttö.

• Vesitiivis 80 metriin asti.

Törsää: Suunto EON Steel

JO ulKONäöl massasta erottuvan EON Steelin voit räätälöidä näyt tämään haluamasi tiedot. Laite sopii parhaiten aktii visemmalle käyttäjälle ja si sältää myös trimiksi-toi minnot. Ohjelmiston voi päivittää, siihen on mahdol lista saada esimerkiksi sul jetun kierron sukelluksen toimintoja. y sella laitteen sukellusaika on 20–40 tuntia.

199 €

• Toimintasyvyys 150 metriä.

• Täysin uusi, selkeä ja kirkas laajakulmanäyttö.

• Ruostumatonta terästä.

999 €

Enemmän tietoa vähemmän onnettomuuksia,

VIIME VuONNA ISO-BRITANNIASSA RAPORTOITIIN 216 POIKKEuSTAPAHTuMAA, MIKÄ ON VÄHEMMÄN KuIN EDELLISVuONNA jA jATKAA SITEN 2012 ALKANuTTA LASKEVAA TRENDIÄ

TeKSTI MIKA RAuTIAINEN, KRISTIINA KARILA KuvITuS ANNI PITKäNEN

OSIN TaPaTurmIeN ja tilanteiden laskevia tilastoja selittää parantunut sukellusturvallisuus. Erityisesti sukeltajantautiin, tasapainotukseen ja alusten rikkoutumiseen liittyvät onnettomuudet ovat vähentyneet. BSAC, The British Sub-Aqua Club, kerää tapahtumaraportteja Britanniassa ja brittiläisille ulkomailla tapahtuneista sukellusonnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. yhdistys kokoaa vuosittain yhteenvedon, jonka perusteella voidaan löytää mahdollisia trendejä ja kehityskohteita sukellusturvallisuudessa. Monesti nämä ovat yhteneväisiä Suomen vastaavien kanssa.

vaKavaT ONNeTTOmuudeT mONeN TeKIJäN Summa

Viime vuonna sattui 16 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, eli suunnilleen saman verran kuin edellisinä vuosina. Näistä viidessä tapauksessa onnettomuuteen liittyi jokin terveydellinen ongelma vedessä, kuten sydänkohtaus. Neljässä tapauksessa tapahtui parista erkaantuminen. Kuudessa tapauksessa sukellettiin kolmen ryhmänä. Raportin mukaan ryhmänä sukeltaminen voi olla siinä määrin monimutkaisempaa kuin parina, että ongelmia voi syntyä. BSAC kuitenkin korostaa, että ajoittain kolmen ryhmänä sukeltaminen on välttämätöntä.

Sukeltajaliitto muistuttaa, että silloin, kun ryhmässä sukeltamiseen on saatu asianmukainen koulutus ja sitä on harjoiteltu, kyseessä on turvallinen sukellustapa. Edelleen korostuu se, että yleensä onnettomuus on usean tekijän summa.

SääNNöllINeN TerveydeN SeuraNTa TärKeää Sukeltajien ikääntyminen näkyy myös onnettomuustilastoissa.

Oman sukelluskunnon arviointiin pitää kiinnittää huomiota. Onnettomuusriski saattaa kasvaa iän myötä.

Sairastumiseen tai fyysiseen kuntoon liittyvät onnettomuudet sattuivat keskimäärin 60-vuotiaille sukeltajille. Raportin mukaan sukeltajien keski-ikä Britanniassa on noussut: yli 50-vuotiaita sukeltajia on nyt noin kolme kertaa enemmän kuin 15 vuotta sitten. BSAC päätyy suosittelemaan, että ikääntyvien sukeltajien tulisi ottaa huomioon kohonnut onnettomuusriski sukellustavoissaan. Se painottaa myös totuudenmukaisen terveysselvityksen tekemistä ja terveyden säännöllistä seurantaa.

välTä ONNeTTOmuudeT

Sukeltajantautiin liittyvät onnettomuudet ovat edelleen laskusuunnassa. Tärkeimpiä tekijöitä niissä olivat liian monet sukellukset liian lyhyessä ajassa, nousunopeus ja sukellukset yli 30 metriin. Myös nousunopeuteen liittyvät onnettomuudet ovat laskussa. Niissä tärkeimpiä tekijöitä olivat hätääntymisestä johtuva nopea pintautuminen, huono tasapainon hallinta ja merkkipoijuun liittyvät ongelmat. BSAC muistuttaa, että suurin osa näistä onnettomuuksista olisi voitu välttää noudattamalla turvaohjeita ja -käytäntöjä. Myös jatkuva harjoittelu ja omien rajojen tunnistaminen ja kunnioittaminen on tärkeää.

bSac:n raportti kokonaisuudessaan www.bsac.com > diving Safety > diving Incidents > annual report

Uudistettu tapahtumaraportointilomake

SuKelTaJalIITTO Kerää sukellusonnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista raportteja joko asianosaisilta tai esimerkiksi lehtitietojen perusteella. Raporttien tiedot viedään tilastoon, jonka yksinomainen tarkoitus on löytää syitä vaaratilanteisiin ja niihin johtaneisiin tekijöihin. Analyysiä käytetään sukellusturvallisuudesta valistamiseen ja koulutuksen kehittämiseen.

Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri, ja onnettomuuksia sattuu suhteellisen vähän. Näiden harvojen, raportoitujen, tapausten perusteella on haastavaa nähdä, onko muodostumassa jokin trendi, johon tulisi puuttua esimerkiksi koulutusohjeita muuttamalla. Raportteja on saatu vähän suhteessa siihen, kuinka paljon erilaisia, pienempiä poikkeustilanteita tiedetään sukelluksilla tapahtuvan. Läheltä piti -tilanteista olisi myös hyvä tehdä kertomus, vaikkei tapaus tuntuisikaan vakavalta. Se auttaa osallisia selventämään tapahtumien kulkua ja ennen kaikkea jakamaan oppia muille sukeltajille. Olemme uudistaneet tapahtumaraportointilomaketta sukeltajien toiveesta. Lomaketta on muutettu edellistä versiotaan huomattavasti kevyemmäksi täyttää. Lomakkeella lähetetty raportti sisältää tapahtuman ja osallisten perustiedot siinä laajuudessa kuin täyttäjä haluaa ne antaa. Toivomme, että raportin tekijät hyödyntävät ensikontaktin jälkeen mahdollisuutta keskustella joko Liiton toimiston tai onnettomuustutkintaryhmän jäsenen kanssa. Tätä varten suosittelemme yhteystietojen antamista lomakkeessa, mutta raportin voi tehdä halutessaan myös nimettömänä.

Nyt alkuvaiheessa toivomme sukeltajilta kommentteja uudistetusta lomakkeesta. Kommentteja voi lähettää koulutuspäällikkö mika rautiaiselle. mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Tapahtumaraportointilomake löytyy www. sukeltaja.fi > Palautelomakkeet

MATTI ANTTILA, MIKKO VIKKuLA jA MIKA RAuTIAINEN

äänestä paras kansi

SuKELTAjA-LEHDESSÄ ON NÄHTy TOINEN TOISTAAN uPEAMPIA KANSIA. MIKÄ NIISTÄ ON SINuN MIELESTÄSI PARAS?

ääNeSTä mIKä Sukeltaja-lehden kansista 2013–2014 on paras! äänestyslomake löytyy www.sukeltaja.fi etusivulta löytyvän linkin kautta. Nimensä ja sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken arvomme luonnonystävän toivepaketin eli Sukeltajan vesiluonto -kirjan ja lajintunnistuskorttikansion kortteineen. lisäksi arvomme muita Sukeltaja-tuotepalkintoja. äänestyksen tulos ilmoitetaan 2/2015 Sukeltajassa. 4 9 5 10

kutsuu kylään Raahe

RAAHEN MuRSuT Ry ON 40-VuOTIAS VIREÄ SuKELLuSSEuRA, jOSSA ON NOIN 150 jÄSENTÄ. TyöTÄ

SEuRAN ETEEN ON TEHTy PITKÄÄN jA VOIMIA SÄÄSTELEMÄTTÄ, OSA TALKOOPORuKASTA MELKEIN

KAIKEN VAPAA-AIKANSA jA LOMANSA. RAAHEN MAHTAVAT PuITTEET KuTSuVAT VIERAILuLLE

TeKSTI MIRjA PERNu, MuRSuT Ry

TalKOOPOruKaN TyöN tuloksena Raahen Lapaluodossa meren rannalla sijaitsee nyt lämmin maja varastoineen ja upea sauna. Majassa on mahdollisuus laittaa ruokaa ja yöpyäkin voi. Tiloissa on kiinteä sähkökäyttöinen paineilmakompressori. Lisäksi seuralla on liikuteltava kompura, johon voi vaihtaa sähkö- tai polttomoottorin tarpeen mukaan. Molemmilla voi täyttää pulloja 200/300 bariin asti. Myös nitroksin valmistus on mahdollista.

Laiturin vieressä kelluu komea sukellustukialus Mursu IV. Se on varustettu vuokraveneeksi eli kaikki herkut löytyy. Koneteho on 180 kw. Alus on rekisteröity 20 henkilölle, ja makuupaikkoja on yhdeksän. Viistokaikuluotaimella on hyvä tutkia merenpohjaa. Aluksessa on kahden tonnin nosturi ja kumivene katolla 15 hv:n perämoottorilla. Laiturin vieressä on myös itse tehty 3000 kg kantava työlautta, joka mahdollistaa monenlaisia tarkastuksia ja meritöitä matalissa vesissä.

KaKSI hylKyä Ja hyvIä mONTTuJa Kesällä käydään pääosin kahdella hylyllä. Saksalainen Hercules on 1988 uponnut 70-metrinen ketjuruoppaaja. Syvimmät, osin mutaan hautautuneet rakenteet ovat 18 metrin syvyydessä. Näkyvyys on usein pari kolme metriä, joskus hyvällä kelillä yli kymmenenkin metriä. Kohde sopii P2-koulutuksen saaneelle, ja haastetta löytyy kaikentasoisille. Sukellusparista toisen täytyy kuitenkin tuntea hylky. Seurassa on muutamia, jotka tuntevat hylyn sisäosat.

Komealla mursu Iv:llä on tehty retkiä viroon, ruotsiin ja Tornion seudulle sekä tietenkin lähiseutujen mahtaville hylyille. MIR

Lisätietoja Raahen Mursuista löydät Facebookista tai vierailemalla nettisivuilla: www.mursut.fi

herculeksen vinssi.

Toinen lähistön hylyistä, saksalainen Tamara-parkki, upposi vuonna 1922 karilleajon seurauksena. 65 metriä pitkä alus repeytyi kahteen osaan, joista molemmat ovat noin kymmenen metrin syvyydessä. Hylystä on jäljellä rautaa, kettinkiä, mastopuita ja massiivisia lankkuja. Lastina oli lautaa, joten sitäkin makaa meren pohjassa. Näkyvyys Tamaralla on pääosin hyvä. Kohde sopii hyvin PI-kurssin käyneelle.

Näihin merikohteisiin ei lähdetä liian kovalla tuulella. Kelin näkee joskus vasta saariston suojasta avomerelle tultaessa.

uudenkaupungin vesillä odottaa vielä moni hylky löytäjäänsä.

Ympäristössä on lisäksi sadan kilometrin säteellä monia hiekka- ja kivimonttuja. Kirkkain vesi on Haukiputaan montulla, jossa näkyvyys voi olla kymmeniä metrejä. Syvyys on toistakymmentä metriä.

Tule murSuJeN muKaaN!

Mursujen vieraana sukellusretkillä käy usein vierailevien seurojen jäseniä. Haapajärven Ahdin ja Oulun seudun sukeltajien kanssa on eniten yhteistyötä. Mukaan sukellusreissuille voi tulla sopimuksen mukaan, yhteystiedot löytyvät sivuilta www.mursut.fi. Mursuilla on myös Facebook-yhteisö. Raahen seudulla vieraillessa kannattaa käydä katsastamassa Raahen museossa maailman vanhin sukelluspuku, Wanha herra. Alueella on hieno saaristo, ja kajakillakin on hyvä liikkua tyynellä ilmalla. Terästehtaaseen tehdään kesällä opastettuja tutustumisia. Raahessa, Kalajoella ja Oulun seudulla on hyvät mahdollisuudet majoittumiseen.

Hylyt Hercules ja Tamara kutsuvat käymään Raahen seudulle Mursujen vieraaksi.

herculeksen varasto.

Sukelluskalastus eettisessä tarkastelussa

SuKelluSKalaSTuS ON vanhin sukelluksen osa-alueista. Tuhansia vuosia sitten ravinnon tarve ajoi ensimmäiset uskalikot veden alle. Nykypäivän länsimaalaisen sukelluskalastajan toiminta ei ole kovin kaukana lajin peruslähtökohdista. Sukelluskalastus on edelleen sukeltajan heittäytymistä vieraan elementin armoille yksin, tukenaan vain oman kehonsa voimavarat ja oppimansa taidot.

IhmISeN KuluTTava vaikutus ulottuu kaikkialle planeettamme elinympäristöihin. Meret ja vesistöt ovat ihmiskunnan tarpeiden ja aktiivisuuden ankaran paineen alaisina. Niitä pidettiin pitkään ehtymättöminä ravintovarastoina, joiden rikkauteen ihmisten toimien ei katsottu voivan vaikuttaa. Nyt tiedetään, että oltiin väärässä. Merten ja luonnonvesistöjen elinvoima ja lajirikkaus ovat ehtymässä.

Sukelluskalastajien ja koko sukeltavan yhteisön tulee kohdata muuttunut tilanne ja etsiä kestäviä menetelmiä jatkaa toimintaansa. Sukelluskalastaja on ympäristön suojelun kannalta etulyöntiasemassa, koska hän voi valita saaliinsa. Kaikki muut kalastajat ottavat merestä sen mitä pyydykseen tarttuu. Sukelluskalastaja viettää vedessä pitkiä aikoja ja liikkuu laajoilla alueilla juuri sillä syvyysalueella, jolla elämän rikkaus on suurimmillaan. Tämän ansiosta hän voi myös havainnoida ympäristöään ja siinä tapahtuvia muutoksia tehokkaammin kuin muut sukeltajat. Sukelluskalastajat Suomessa ovatkin auttaneet tutkijoita havainnoimalla ja toimittamalla näytteitä. Suomalainen sukelluskalastaja on vastuullinen ja ympäristötietoinen. Suomalaiset ovat luonnonläheistä pyyntikansaa.

Täällä pyyntikulttuurin perusarvot ja säännöt ovat useimmille itsestään selviä. Kuten kaikki sukeltajat, kalastajat rakastavat merta ja vesistöjä ja haluavat niiden pysyvän lajirikkaina ja puhtaina. Kaikki saalis käytetään ravinnoksi. Koskaan ei saalisteta enempää kuin on tarvis. Saaliseläimen kärsimykset minimoidaan ja ammuttu kala lopetetaan aina välittömästi puukolla.

meIdäN PITää kuitenkin jatkuvasti arvioida toimintaamme ja sen ekologista kestävyyttä. Isojen emohaukien ampuminen ei ole viisasta, koska juuri isoilla naarashauilla on parhaat geenit ja suurin poikastuotanto. Lohi ja taimen ovat Suomessa vaarantuneita lajeja, ja niiden pyytämistä pitäisi aina tarkoin harkita. Norjassa ruijanpallas on vaarantunut laji ja monin paikoin kissakalakannat ovat huolestuttavasti vähentyneet. Meriahvenet on Välimerellä saalistettu todella vähiin. Pahimmillaan sukelluskalastajat ovat käyneet ampumassa sukelluskeskusten kotiriuttojen puolikesyjä kaloja.

SuKelluSKalaSTuS ON myös kilpailulaji. Kalastukseen liittyvät kilpailut ovat maailman ainoita kilpailulajeja, joissa kilpaillaan tappamisessa. Tämän vuoksi myös sukelluskalastusta kilpailulajina pitää tarkastella erityisen huolellisesti. Nykyisin kilpailuissa usein määritellään lajikohtaiset kiintiöt. Tämä on terve suuntaus, joka pitäisi ulottaa kaikkiin kilpailuihin. Toivottavasti kameratekniikan kehittyessä voitaisiin tulevaisuudessa järjestää tavanomaisten kilpailujen ohella myös sellaisia sukelluskalastuskilpailuja, joissa nuolen sijasta kaloja ”ammutaankin” harppuunan päässä olevalla kameralla. Tällä hetkellä sukelluskalastuskilpailuissa saaliiksi voidaan hyväksyä myös lohi ja taimen, mikäli kilpailun järjestäjä ei sitä erikseen kiellä. Toivottavasti tämän kevään sukelluskalastuksen sääntökokouksessa lohen ja taimenen pyydystäminen kilpailuissa kielletään, kunnes niiden kannat ovat jälleen elpyneet turvalliselle tasolle.

SuKelluSKalaSTuS SOPII suomalaiselle kansanluonteelle. Suomen kilpailevat sukelluskalastajat ovat tällä hetkellä Pohjoismaiden huipulla, ja osaamisemme kehittyy jatkuvasti. Sukelluskalastus on myös tulevaisuuden laji, kunhan ympäristötietoisuus ja eettisyys pidetään toiminnan keskiössä.

Stig Gustavsson Kirjoittaja on sukelluskalastuksen kolminkertainen Suomen mestari.

Koko sukeltavan yhteisön on etsittävä kestäviä menetelmiä jatkaa harrastusta.

Anna palautetta

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

Lehden avustajaksi?

Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

Tule mukaan bloggaamaan

Päästä näkemyksesi, kokemuksesi ja sukelluselämyksesi kuuluville. Sukeltajaliiton nettisivulta www.sukeltaja.fi löytyy sukeltajien oma blogi.

Blogiin ovat tervetulleita kirjoittamaan kaikki sukeltajat. Blogia voi kirjoittaa omalla Blogger-tunnuksella, jonka saa luomalla gmail-tilin. Valmiin tekstin ja mieluusti myös muutaman kuvan voi myös lähettää Liiton toimistolle, ja se viedään blogiin puolestasi.

Kun haluat kirjoittaa, ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi.

Ilmoita Sukeltajassa!

Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti. Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

Sari Nuotio, toiminnanjohtaja

vaSTuullaNI ON Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä.

040 525 6336 | sari.nuotio@sukeltaja.fi

Kristiina Karila, viestintäkoordinaattori

mINuuN vOI ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen tai vaikka Sukeltajan blogiin.

0400 163 262 | kristiina.karila@sukeltaja.fi

Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö

vaSTaaN koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

0400 380 981 | mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Riku Verkkomäki, jäsenpalveluvastaava

ISO OSa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

Heli Halava, nuorisopäällikkö

Anne Kettunen, järjestöassistentti

mINuuN vOI olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuorisotoimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

hOIdaN monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja. www.sukeltaja.fi

(09) 3481 2258 | riku.verkkomaki@sukeltaja.fi 040 764 1157 | heli.halava@sukeltaja.fi (09) 3481 2258 | anne.kettunen@sukeltaja.fi