a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

Vuoden sukelluskuva

Kippari pitää seuran liikkeellä

Turvaohjeita pyrstösukellukseen

www.sukeltaja.fi

Hinta 6,50 €

4/2019

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Lembehin erikoiset asukkaat


Messukeskus Helsinki

Enemmän sukellusta! Pohjois-Euroopan suurimmassa veneilytapahtumassa esillä laajasti myös sukellus. Mukana uusi sukellusallas, jossa on paljon näkemistä ja kokemista: laitesukellusta, sukelluskursseja, merenneitouintikurssi, muuta ohjelmaa ja kokeiltavana uudet snorkkelimaskit. Tule ja koe eeppinen sukelluskokemus suoraan yhdeltä maailman parhaalta riutalta VR-lasien avulla! Laita päivät kalenteriin jo nyt ja hanki liput edullisemmin ennakkoon.

2

4/2019 SUKELTAJA

Ohjelma ja liput: venemessut.fi

7.–16.2.2020


Sisältö

Vakiot

28

Jukka Repo

16

Päivi Liuska-Kankaanpää

Pekka Tuuri

4/2019

40

Päivitykset

6 SUKELLUSTA Ranskan Genevejärvellä.

16 LEMBEHIN SALMI Indonesiassa pursuaa värikästä, trooppista elämää.

8 TYRSKYT Syyskokouskuulumiset, Vedenalainen yksisarvinen, Sukellukseen liittyviä tutkimuksia, Hallirallissa miteltiin laitesukellustaidoissa.

MITÄ UUTTA INSTAGRAMISSA?

26 NÄIN TOIMII e-oppismisympäristö Dyykki. 28 KIPPARITAITOISIA tarvitaan seuroissa – vinkkejä kouluttautumiseen.

15 SEURASIVU Diversnight 2019. 22 PERSOONA Seuratoiminnassa suurella sydämellä: Hanna Eskolin.

35 DAN-VAKUUTUS turvaa sukeltajat. 36 TAPAHTUMARAPORTTEJA kuluneelta vuodelta.

24 NORPAT Turvallisuusohjeita pyrstösukellukseen.

38 MUINAISET SUKELTAJAT hakivat pohjasta ruokaa ja esineitä sekä avustivat sotatoimissa.

32 KUVA-ALBUMI Merenneitojen uinti. 34 KUVAAJAN VINKKI Sukelluskuvauksen SM-kilpailun tuloksia.

Mikä oli Instagramin hauskin, kiinnostavin, hienoin tai tärkein kuva? Esittelemme parhaita paloja. Tule seuraamaan Sukeltajaliittoa Instagramissa: @sukeltajaliitto Merkitse omat sukelluskuvasi tägillä #sukeltajaliitto!

40 KAUDEN KOHDE Siipiratasalus Diana.

KANNEN KUVA Cleaners. Mika Saareila. 1. sija Sukelluskuvauksen SM-kisoissa makro-sarjassa.

Anni Perttula

24 Uppopallon 1. divisioonan pelejä pelattiin marraskuussa Espoossa. Kuva Janne Lind.

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Elina Mikkonen, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Telin | KUVAPANKKI Shutterstock | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syysja joulukuussa | PAINO Eura Print Oy | ISSN 1237-1688 4/2019 SUKELTAJA

3


Hyvää tekemään Tansaniaan Sukeltajaliitto ja Liikunnan kehitysyhteistyö LiiKe ry järjestävät 23.10.–7.11.2020 hyväntekeväisyys- ja sukellusmatkan Tansanian saarille Sansibarille ja Pemballe. Lähde mukaan unohtumattomalle matkalle, jolla on merkitystä! Pääset auttamaan paikallista Mchekenin kyläyhteisöä kouluprojektissa ja sukeltamaan Intian valtameren kirkkaissa vesissä. Ryhmään mahtuu 12 sukeltajaa, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen alkaa torstaina 19.12.2019 klo 9:00. Ilmoittaudu osoitteeseen sari.nuotio@sukeltaja.fi. Matkasuunnitelma, hinta-arvio ja tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät klikkaamalla www.sukeltaja.fi etusivun Tansania-banneria.

Ehdota

Vuoden parasta Kenelle sinä haluaisit antaa Vuoden paras -tunnustuksen? Kuka tahansa voi tehdä ehdotuksen palkittavista. Ehdotus kannattaa perustella huolellisesti, sillä vain hyvin perustellut ehdotukset huomioidaan. Valinnan tekee Sukeltajaliiton hallitus, ja palkinnot jaetaan Liiton kevätkokouksessa 4.4.2020 Varkaudessa. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.1.2020 asti.

inen Ilmoittautu2m 019 alkaa 19.1 .2

KATEGORIAT

Sari Nuotio

Vuoden sukeltaja Vuoden seura Vuoden norppa Vuoden norppaohjaaja Vuoden norppaseura Vuoden sukelluskouluttaja

Nuori sukeltaja -päivä

Vuoden räpyläuimari Vuoden sukelluskalastaja Vuoden vapaasukeltaja Vuoden uppopalloilija Vuoden Vapepa-sukeltaja

Ehdota Vuoden parasta linkistä, joka löytyy sukeltaja.fi etusivulta.

Sinä noin 7–13-vuotias norppa, tule Sporttitalolle Helsinkiin 1.2.2020 viettämään kiva päivä sukelluskavereiden kanssa. Luvassa hauskaa ohjelmaa ja lounas. Tämän jälkeen siirrytään SEA LIFE Helsinkiin tutustumaan meren asukkaisiin. Hinta 30 e/osallistuja sisältää ohjelman, ruokailun ja sisäänpääsyn SEA LIFEen. ILMOITTAUDU MUKAAN sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa viimeistään 9.1.2020.

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi


Pääkirjoitus

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

Vuosi on melkein taputeltu historiaan, ja menneen vuoden muistot on tallennettu nahkakansiin, pilveen, muistitikuille, kovalevyn kulmalle tai ihan perinteisesti sukelluspäiväkirjan sivuille. Sukellusharrastuksen dokumentointi on sijoitus tulevaisuutta varten, jolloin voi palata siihen hienoon hetkeen pinnan alla, mieleen jääneeseen kilpailuun altaalla tai avovedessä. Muistoja voi myös jakaa ja julkaista muille, mikä on suuri ero aikaisempiin vuosikymmeniin. Kuvat eivät jää enää pölyttymään pöytälaatikoihin, vaan niillä osallistutaan kilpailuihin, kuten tästäkin lehdestä voimme lukea. Netti on täynnä toinen toistaan hienompia kuvia, videoita ja matkablogeja eri puolilta maailmaa. Tiedon julkaisun helppous on avannut vesielementin muillekin kuin lajin harrastajille, mikä on näkynyt kasvaneena mielenkiintona lajiamme kohtaan. Viimeistään nyt voidaan sanoa, että Liiton panostus koulutuksen uudistamiseen on kantanut hedelmää. Lisäksi seura- ja liitotasolla sukelluksesta ja sen lajeista on jaettu aktiivisesti tietoa lajia harrastamattomille varsinkin somessa. Tämä kaikki näkyy nyt suoraan laitesukelluksessa jo muutaman vuoden ajan kasvaneina koulutus- ja kortitusmäärinä. Tästä iso kiitos seuroille ja etenkin isolla seurasydämellä toimiville seura-aktiiveille! Vielä kun saamme kilpalajienkin harrastajapohjaa laajennettua ottamalla uusia harrastajia matalalla kynnyksellä mukaan toimintaan, voidaan sanoa, että suunta harrastuksen kehittämisessä on oikea. Esimerkiksi uppopalloilijoilla on nyt hyvä tilaisuus hyödyntää markkinoinnissaan juniorien äskettäistä menestystä PM-kisoissa, josta kotiin tuomisina oli hienosti pronssia. Pitkin vuotta on eri foorumeilla keskusteltu GDPR-asetuksen vaikutuksesta tietojen jakamiseen seurojen ja Liiton välillä. Vaikka tiedotimmekin aktiivisesti keväällä 2018, mitä asetus käytännössä tarkoittaa seuroille, on moni seura vasta ihan viime aikoina herännyt asiaan. Kehotankin kaikkia jäsenseuroja tarkastamaan viimeistään nyt, että rekisteriselosteet ja seuran säännöt ovat ajan tasalla siten, että ne huomioivat seuran yksittäisten jäsenten tietojen käsittelyn seurassa ja jäsenyyssuhteen hoitamisen mukaisen tietojen luovutuksen Liitolle GDPR:n mukaisesti. Hallinnollisten asioiden ollessa kunnossa on hyvä jatkaa harrastamista yhdessä isolla porukalla. Joulun ja vuodenvaihteen lähestyessä toivotan kaikille sukeltajille levollista, mieltä virkistävää aikaa yhdessä läheisten ihmisten kanssa. Hyvää sukellusvuotta 2020!

RALF STRANDELL päätyi sukeltajaksi vuonna 2010 yllättävän luolakokemuksen jälkeen. – Englannissa luolaretkellä opas vei minut vapaasukeltaen vesilukon lävitse ja ilmoitti, että takaisinkin olisi syytä sukeltaa. Vesi oli 7-asteista ja sukelluspukuna oli puuvillahaalari ja kumisaappaat. Noin tuntia myöhemmin löysin itseni kolmannen kerran samasta vesilukosta. Kotiin palattuani hakeuduin laitesukelluskurssille, hän kertoo. – Sukeltaminen on aina merkinnyt minulle seikkailua. Erityisesti luolat, joissa sukeltaminen ja kuivat osuudet vuorottelevat, ovat kiehtovia. Ikinä ei voi tietää, mitä savisen veden takaa löytyy. Uusia käytäviä ja kammioita, lisää sukellettavaa, hienoja luolakristalleja tai fossiileja? Ahdas ympäristö edellyttää pullojen kantamista kyljillä, mutta pidän muutenkin sidemount-sukeltamisen tuomasta vapaudentunteesta. Kotimaassa sukellan mieluiten kaivos-, jää- ja etsintäsukelluksia, hän lisää.

Gotlannissa Ralf joutui kirjaimellisesti tiukan paikan eteen, kun sukelluskohteena oli vain noin 40 cm leveä halkeama. – Gotlannissa oli löytynyt luola, joka päättyi pieneen lampeen. Minua pyydettiin tutkimaan, jatkuuko luola veden alla. Sukelluksen aloitus osoittautui kuitenkin haasteelliseksi, sillä en päässyt kyykkyyn polvien ottaessa kiinni seinään. Jouduin kaatumaan kyljelleni päästäkseni veden alle ja pois pääsykin aiheutti huolta. Tunne oli kuitenkin upea, kun löysin luolalle jatkoa. – Toivon, että tulevillakin retkilläni Gotlantiin löytyy uusia onkaloita koluttavaksi. Lisäksi olisi mukava kiertää muitakin Euroopan luolasukelluskohteita esimerkiksi Iso-Britanniassa. Suomessa olisi kiva kouluttautua CMAS-kouluttajaksi, Ralf suunnittelee. Lue Ralfin artikkeli sukelluksen muinaishistoriasta sivuilta 38–39.

Ralf Strandellin arkisto

Marcus Lehtonen

Jaakko Ala-Hiiro

Tuulta purjeissa

Ralf Strandell, Turku

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa. 4/2019 SUKELTAJA

5


Matkalaukku

Sukellusseura HDG:n jäsenet valmistautuvat sunnuntaiaamun sukellukseen Touguesissa.

Kulttuuria ja sukellusta Genevejärvi eli Lac Léman tarjoaa nähtävyyksien ja kulttuurin lisäksi useita sukelluskohteita. PÄIVI TOLONEN Kuvat Päivi Tolonen ja Philippe Hauariki

G

eneven kaupunki sijaitsee Ranskan rajalla Sveitsissä. Osa Genevejärven etelärannasta jää Ranskan puolelle. Sukellusreissun tukikohdaksi voi valita Geneven tai etsiä halvempaa majoitusta Ranskan puolelta. Järven pituus on 73 km, leveyttä on 14 kilometriä ja suurin syvyys on 310 metriä. Paras sukelluskausi on huhtikuusta lokakuun loppuun. Useimmat kohteet ovat melko vaativia ja soveltuvat kokeneemmalle sukeltajalle. Vilkkaasti liikennöidyllä järvellä pitää varoa sekä risteilyaluksia että pienempiä veneitä. Netistä tiedonhaku on haasteellista, koska ranskankielisellä alueella on vähän englanninkielisiä kuvauksia kohteista. Paikallisista sukelluskeskuksista ja -liikkeistä voi varusteiden lainaamisen lisäksi kysyä lisätietoa englanniksi. Sukeltamaan pääsee helposti suoraan rannasta. Esimerkiksi järven eteläran-

6

4/2019 SUKELTAJA

nalla, Ranskan puolella sijaitsevassa Touguesissa saavutetaan 20 metrin syvyys nopeasti. – Tämä on suosittu sukelluspaikka ja sopii etenkin sukelluskursseille, kertoo ranskalainen Philippe Hauariki, joka on sukeltanut järvellä 20 vuotta. Sukelluskouluttajana toimivalla miehellä on elokuisena sunnuntaiaamuna kolme oppilasta Touguesin rannalla. Kohteen edustalta löytyy muun muassa pienlentokoneen hylky, joka on tuotu sukeltajia varten katsottavaksi, mutta erityisesti helpottamaan orientointia ja hahmottamaan eri syvyyksiä. TODISTUKSET MUKAAN

Hauariki kuuluu Ranskan puolella sijaitsevan pikkukaupungin Divonne-lesBainsin HDG-sukellusseuraan. Sunnuntaiaamupäivisin käydään sukeltamassa

jossakin Lac Lémanin kohteessa tai vähän pidemmällä Ranskan puolella. – Perjantai-iltaisin pidämme ”palaveria” eli juomme klubin pikku baarissa muutaman oluen ja juttelemme mukavia, mies naurahtaa. Klubi sijaitsee pienen järven rannalla, jonka syvyys on neljä metriä. Se on sopiva aloittelijoille, ja siellä tehdään myös yösukelluksia. Sukelluskursseja järjestävät jäsenet ovat kaikki vapaaehtoisia, eli he eivät saa palkkaa kursseista. – Kaikki urheiluseurat Ranskassa ja Sveitsissä ovat voittoa tuottamattomia yhdistyksiä, Hauariki kertoo. Sekä Sveitsissä että Ranskassa kannattaa pitää mukana kansainvälinen sukelluskortti varusteita vuokratessaan. Ranskassa on myös esitettävä tarvittaessa lääkärintodistus. Pintapoiju on pakollinen Ranskan puolella.


Hermancen edustalta löytyy tämä vanha kanuuna, jota Philippe Hauariki on ohittamassa.

Sukellusliikkeitä ja -kouluja SUKELLUSLIIKKEISTÄ ja -kouluista voi vuokrata myös va-

rusteita. Nettisivut ovat yleensä ranskaksi, mutta yhteyden-

Lac Lémanilla näkee kauniita Cristatella-sukuun kuuluvia kulkusammaleläimiä ja massiäyriäisten lajiin kuuluvia pieniä kaspianmassiaisia vaeltamassa simpukankuorien keskellä.

Kesällä Philippe Hauariki sukeltaa 8/7 millin märkäpuvulla järven 6–8 asteisessa vedessä 40 metrinkin syvyydessä. Talvella suurin osa sukeltajista käyttää kuivapukua.

Järven pohjassa kasvaa tähkä-ärviää. Siellä voi nähdä myös vitakasveihin kuuluvia välkevitaa ja poimuvitaa.

ottolinkki ja puhelinnumero löytyvät helposti. Varminta on vierailla paikan päällä ja kysyä samalla lisätietoja sukelluskohteista. Muista tarkistaa aukioloajat, ne ovat hyvin rajoitetut. Scub’h20 Morgesissa, lähellä Saint-Prexiä. http://scub-h2o.ch Plongee.ch Puidouxissa, lähellä Lausannea. http://plongee.ch Diving Shop Immersion Genevessä. https://www.diving-immersion.ch Scuba-Shop SA Villeneuve, Chillonin linnan ja Montreuxin lähellä. https://scubashop.ch/villeneuve/

KÄÄPIÖITÄ JA NORSUJA

LINNAN ALLE SUKELTAMAAN

Touguesin lähellä, Sveitsin puolella sijaitsevasta Hermancesta löytyy useita hylkyjä. Kolmen minuutin päässä rannasta on aloittelijoille sopiva hylky 12 metrin syvyydessä ja noin 20 minuutin matkan päässä La Pierrot -hylky 47 metrin syvyydessä. – Sitä ei ole helppo löytää. Järven pohja on aivan vaalea ja tasainen, ja hylky on keskellä ei mitään. Näkyvyys vaihtelee puolesta metristä aina 20 metriin. Lisäksi hylky on järveä kiertävän risteilyaluksen venereitin varrella, joten pintakäynneillä täytyy varoa veneitä, Hauariki sanoo. Kohteesta löytyy muitakin sukeltajien iloksi tuotuja hauskoja yllätyksiä, muun muassa kääpiöitä, pikku elefantti ja jopa skootteri. Sukeltajille on asennettu rannalle omat penkit. Kaikille avoimesta ensiapuhuoneesta löytyy ensiapulaukun lisäksi happipullo sukellusonnettomuuksien varalta. Ranta on kesällä Touguesia ruuhkaisempi, koska siellä on myös suosittu uimaranta.

Touguesin ja Hermancen retkiin kannattaa yhdistää vierailu muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Yvoiren keskiaikaiseen kylään. Se on valittu yhdeksi Ranskan kauneimmista kylistä. Järven itäkärjessä on puolestaan komea, 1200-luvulla rakennettu linna Château de Chillon. Aivan veden rajassa sijaitseva linna on myös suosittu sukelluskohde. Vaativassa, kokeneille sukeltajille sopivassa kohteessa pääsee katsomaan kolmea eri vedenalaista kallioseinämää. Veteen voi laskeutua linnan pohjoispuolella sijaitsevasta pienestä poukamasta. Suosittu reitti on sukeltaa linnan alle. Siellä voi ihailla kaunista vedenaltaista kallioseinämää ulokkeineen. Näkyvyys voi olla ajoittain huono. SAINT-PREX SOPII KAIKILLE

Kohti Geneveä kuljettaessa saavutaan Lausanneen. Kansainvälisen olympiakomitean kotikaupungissa voi vierailla hulppeassa

Olympia-museossa. Läheinen Morgesin pikkukaupunki on myös pysähtymisen arvoinen. Siellä on viehättävä kävelykatualue ravintoloineen. Morgesissa sijaitsee myös sukelluskeskus ja -koulu Scub’H20, josta voi vuokrata pulloja ja muita varusteita. Viisi kilometriä Morgesista sijaitseva Saint-Prex sopii kaiken tasoisille sukeltajille. Ainoastaan 200 metrin päässä rannasta, noin 24 metrin syvyydessä sijaitsevan pienen purjeveneen hylky vaatii kokemusta. Paikalla on ajoittain vahvoja virtauksia ja matka hylylle on pitkä. Lisäksi pitää varoa risteilyaluksia. Muita sukelluskohteita järven ympärillä ovat esimerkiksi Minoterie, Rivaz Gare, Locum ja Saint-Disdille.

Matkailusivustoja

www.myswitzerland.com www.ville-geneve.ch/welcome-geneva www.region-du-leman.ch/en 4/2019 SUKELTAJA

7


Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Syyskokouskuulumiset SUKELTAJALIITON syyskokous pidettiin lau-

Sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista löytyy

PÄIVÄT KALENTERIIN

antaina 5.10. Helsingissä Sporttitalolla. Ko-

tietopaketti matkasta. Matkalle ilmoittautu-

Kokoukselle annettiin tiedoksi vuoden 2020

kous järjestettiin yhteistyössä 40-vuotis-

minen alkaa 19.12.

kevätkokouksen ajankohta. Kevätkoko-

juhlia viettävän Sukellusseura H2O:n kanssa.

us pidetään Varkaudessa 4.4.2020. Kokous-

Kokoukseen osallistujat pääsivät tutustu-

HALLITUKSEEN UUSIA JÄSENIÄ

ta isännöi sukellusseura Vesihiisi, joka viettää

maan Sporttitalon ja Sukeltajaliiton toimis-

Kokous hyväksyi esityksen vuoden 2020 toi-

tuolloin 50-vuotisjuhliaan.

ton tiloihin. Sporttitalossa työskentelee noin

mintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Halli-

400 henkilöä yli 60 liikunta-alan järjestön

tukseen valittiin uusia jäseniä erovuoroisten

isännöidä Liiton kokousta, mikäli seuralla on

palveluksessa.

tilalle seuraavalle kaksivuotiskaudelle: Mar-

esimerkiksi tulossa vuosijuhla tai muu tapah-

kus Aarnio Vantaalta (uusi), Matti Eronen

tuma, johon kokouksen voisi yhdistää. Asias-

johtaja Tero Lehtonen kertoi ajankohtaisis-

Varkaudesta (uusi), Mari Marjakuusi Helsin-

ta voi olla yhteydessä toiminnanjohtajaan

ta asioista ja esitteli Liiton uutta strategiaa

gistä (uusi) ja Jorma Poikolainen Hyvinkääl-

sari.nuotio@sukeltaja.fi.

Kerran sukeltaja, aina sukeltaja. Strategia on

tä. Muita ehdokkaita ei ollut. Hallituksessa

voimassa 2020–2025. Liiton strategiset ta-

jatkavat kauden 2020 Liiton puheenjohtaja

voitteet koskettavat läheisesti Liiton jäsen-

Tero Lehtonen Hämeenlinnasta sekä jäsenet

Ennen virallista kokousta Liiton puheen-

seuroja ja tukevat suomalaisen sukelluksen

Ari-Pekka Hakulinen Savonlinnasta, Kim-

kehittämistä. Kokousväki piti myös hiljaisen

mo Korja Jyväskylästä ja Tuomo Palevaa-

hetken Liiton kunniajäsenen, naissukelluksen

ra Riihimäeltä.

pioneeri Anna-Liisa Patoharjun muistoksi.

Seuroja muistutettiin mahdollisuudesta

Liiton tilintarkastajaksi tilikaudelle 2020 valittiin Hannu Sohlman, KHT Pricewater-

YMPÄRISTÖPALKINTO NORPPAMIEHELLE

house Coopers Oy ja varatilintarkastajiksi

Sukeltajaliiton ympäristöpalkinto jaettiin

yhteisö. Liiton toiminnantarkastajaksi valit-

Ismo Marttiselle pitkäjänteisestä 40 vuotta

tiin Jyrki Lukkarinen ja varatoiminnantar-

Pricewaterhouse Coopers Oy, tilintarkastus-

jatkuneesta vapaaehtoistyöstä saimaannor-

kastajaksi Markku Leinonen. Kokous myös

pan suojelemiseksi. Perry Suojoki Sukellus-

vahvisti Sukeltajaliiton eettiset ohjeet, joihin

seura H2O:sta vastaanotti seuransa hänelle

oli tehty pieniä päivityksiä.

Kevätkokous pidetään Varkaudessa 4.4.2020. Kokousta isännöi sukellusseura Vesihiisi.

esittämän Liiton kultaisen ansiomerkin. IrKristiina Karila

meli Tirroselle jaettiin Liiton hopeinen ansiomerkki. Toimiston henkilökunnasta Anne Kettuselle jaettiin Liiton pronssinen ja Kristiina Karilalle Liiton hopeinen ansiomerkki.

SUKELLUSSEURA H2O ESITTELYSSÄ Sukellusseura H2O:n puheenjohtaja Richard Eller esitteli seuran taloudellista jäsentoimintaa ja seuran strategian uudistusprosessia. Juha Lauro puolestaan esitteli H2O:n aktiivista meri-arkeologiatoimintaa.

TULOSSA JÄSENMATKA TANSANIAAN Sukeltajaliitto toteuttaa yhteistyössä Liikunnan kehitysyhteistyö LiiKe ry:n kanssa lokamarraskuussa 2020 hyväntekeväisyys- ja sukellusmatkan Tansanian saarille. Kokousväki sai tuoreet terveiset Tansanian saarilta, kun LiiKe ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu esitteli videotervehdyksessä alueita, joihin matka suuntautuu. Matkan avustuskohde on Sansibarin saarella rakenteilla oleva Mchekenin kyläkoulu.

8

4/2019 SUKELTAJA

Liiton ympäristöpalkinto, John Nurmisen säätiön lahjoittama taulu Jurmon kivet, lähtee vuodeksi koristamaan Ismo Marttisen seinää.


Dreamstime

Yksisarvisia veitsiniekkoja KALA Tyynellä Valtamerellä eli Indo-Pasifian alueella sukeltaja voi törmätä sinisarvikalaan (Naso Unicornis). Se kuuluu Naso-sukuun välskärikalojen heimossa, jossa lajeja on parisenkymmentä. Monella Naso-suvun kaloista on otsasta esiin pistävä luupiikki, josta heimo on saanut englanninkielisen yleisnimensä yksisarviskalat. Yksisarviskalat ovat ulkoriutan kaloja, jotka napsivat koralleilta riuttaa kiusaavia leviä ja muut kasvisainesta. Ne siis laiduntavat leväniityillä. Samalla niiden suuhun joutuu selkärangattomia, ja jotkut lajit erikoistuvat aikuisena syömään myös eläinplanktonia. Nämä suhteellisen suuret (suurimmat jopa metrin mittaisia), soi-

Yksisarvisia on kuin onkin olemassa.

keat ja litteät, usein sinertävänväriset kalat kuuluvat välskärikalojen heimoon. Välskärikalat ovat saaneet sekä latinankielisen että suo-

Joitakin Naso-suvun kaloja pidetään suurissa meriakvaarioissa, jo-

menkielisen nimensä pyrstön tyvessä olevien veitsenterävien piikkien

ten yksisarviskalat saattavat olla tuttuja myös meriakvaarioista ja Ne-

mukaan. Terävästi viiltäviä skalpellimaisia piikkejä voi käyttää petoja

moa etsimässä -animaatioelokuvasta. Yksisarviskalat ovat sosiaalisia

vastaan puolustautuessa ja territoriaalisia kiistoja ratkottaessa, joten

ja liikkuvat usein parvissa.

kovin lähelle näitä muuten rauhanomaisia kaloja ei kannata mennä.

ESSI KESKINEN


Pauliina Ahti

Kaatialassa tehtiin koe, josta kerätyllä aineistolla tutkitaan typpinarkoosin vaikutusta päätöksentekokykyyn.

Uhkapeliä syvyyksissä LASKEUDUN hitaasti kohti pohjaa Kaatialan

Decision Making pyrkii selvittämään, kuinka

huomioon se, että narkoosi voi vaikuttaa eri

louhoksen syvässä päässä. Olen koehenki-

typpinarkoosi mahdollisesti vaikuttaa pää-

ihmisiin eri tavalla.

lönä Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa,

töksentekoon ja riskin ottoon syvyyksissä ja

Koehenkilön näkökulmasta tutkimuk-

jossa selvitetään typpinarkoosin vaikutusta

onko persoonallisuudella jotain roolia tässä.

seen osallistuminen oli todella mielenkiintoi-

päätöksentekokykyyn 30 metrin syvyydes-

nen kokemus. Oma taustani on vesibiologi-

sä. Tehtävänäni on pelata korttipeliä ja ansai-

KOEHENKILÖITÄ PARIKYMMENTÄ

assa, joten vedenalainen tutkimus kiinnostaa

ta mahdollisimman paljon rahaa – tai vaih-

Kaatialassa Kuortaneella tutkimukseen

minua senkin vuoksi. Lisäksi meillä oli jälleen

toehtoisesti hävitä kaikki. Aikaa tehtävän

osallistui parikymmentä koehenkilöä. Osa

koossa mahtava sukellusporukka, ja haluan-

suorittamiseen on enintään parikymmentä

koehenkilöistä suoritti testin 30 metrin

kin omasta puolestani kiittää kaikkia mukana

minuuttia, sillä tankissa on paineilmaa ja tar-

syvyydessä. Osa puolestaan kuului kontrol-

olleita sekä erityisesti tutkija Pauliina Ahtia

koitus on pysyä suoranousurajoissa. Sam-

liryhmään, joka suoritti saman testin mata-

tutkimusviikonlopun järjestämisestä.

mutan valoni ja alan hiljalleen painella kortte-

lammassa vedessä. Ennen koetta kaikkien

Korttipelin päätyttyä olin tosin kirvele-

ja vedenalaisen tabletin näytöllä.

koehenkilöiden persoonallisuutta tutkittiin

västi tappiolla. Itse en ainakaan suostuisi pe-

psykometrisin testein. Koehenkilöiden ryh-

laamaan oikeaa pokeria syvyyksissä. Tuloksia

tutkittu jonkin verran, mutta sen vaikutusta

Typpinarkoosin vaikutusta muistiin on

mät oli jaettu siten, että molemmissa ryh-

tutkimuksesta voidaan odotella vuoden kah-

korkeampiin kognitiivisiin toimintoihin ei ym-

missä oli henkilökohtaisilta ominaisuuksil-

den kuluttua.

märretä kovin hyvin. Jyväskylän yliopiston

taan ja sukelluskokemukseltaan yhtäläinen

JAANA LAHDENNIEMI

psykologian laitoksen tutkimusprojekti Deep

määrä samantyylisiä ihmisiä. Näin otettiin

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet. Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä. Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi 199€ Alumiinikotelo GoPro Hero 5, 6 ja 7:lle. Max syvyys 150m. Saksalaista laatua.

159€ Suodatinsetti neljä suodatinta, makrolinssi ja flip-saranat

k u va a j a l l e

Cerella.fi

Keldan-videovalot, max syvyys 200m: 9000 lumenia: 1150€, 15000 lumenia: 1660€, 30000 lumenia: 3590€

Kattava valikoima Nauticamkoteloita, -portteja, -varusteita ja -varsia. Pyydä uusi esitteemme!

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Keldan Magic Filters Nauticam NLS Paralenz Sea & Sea


SUKELTA JAN ASIALLA JO VUODESTA 19 6 4

Jessica Haapkylä,

Meren tarina, Into 2019

Meren tarina vie arktisille vesille KIRJA Edellisen kirjansa koralliriutoista tehnyt meribiologi ja kokenut sukeltaja Jessica Haapkylä siirtyy tuoreen teoksensa myötä Alaskaan, Grönlantiin sekä Huippuvuorille. Into-kustantamon julkaisema Meren tarina on arktisia seutuja elävästi kuvaileva matkakirja. Samalla se on kuitenkin paljon enemmän, sillä kohtaamiset tutkijoiden, kalastajien ja muiden matkoilta löytyvien keskustelukumppanien kanssa laajentavat tekstin valtavasti informaatiota sisältäväksi tietoteokseksi. Lukija oppii Meren tarinan sivuilta paljon uutta jääkarhuista, valaista, mursuista, hylkeistä, planktonista, kaloista, linnuista, levistä ja lukuisista muista pohjoisia rannikoita ja meren syvyyksiä asuttavista elämänmuodoista. Haastattelujen lisäksi luotettavuutta tuo kirjoittajan laaja tutustuminen arktisia luonnonoloja analysoiviin tieteellisiin raportteihin. Vaikka pääteemana kirjailijalla on huoli ilmaston lämpenemisestä, niin tämäkin alkaa näyttäytyä kaikkea muuta kuin suoraviivaisena ilmiönä, onhan arktinen meri fysikaalisine, kemiallisine ja ekologisine prosesseineen lukuisten luonnonvoimien monimutkainen temmellyskenttä. Samaan aikaan, kun teos kertoo jäätikköjen sulamisesta Huippuvuorilla ja jääkarhujen vaikeuksista Alaskassa, lukija saa myös tietää, että moni Grönlannin asukas toivoo ilmastonsa lämpenevän. Alkusivuilla Jessica Haapkylä on Jacques Cousteaun pojan Jean-Michelin filmiryhmän mukana Alaskassa. Sukeltamisesta 222-sivuisessa kuvitetussa kirjassa puhutaankin muutama kerta, vaikka kyseessä ei varsinainen sukellustarina olekaan. Meidän pohjoisissa vesissä liikkuvien harrastesukeltajien tietämystä omasta elementistämme kirja laajentaa huomattavasti, sen lisäksi että pääsemme nojatuolimatkalle kiehtoville uusille rannikoille. ERKKI SIIRILÄ

URSUIT.COM


Jarkko Kyöstilä

Kysely selvitti: poijuille tarvetta METSÄHALLITUS toteutti viime kesänä

netissä. Läheisten palvelujen saatavuudel-

hylkysukeltajille suunnatun nettikyselyn,

la taas oli hyvin pieni vaikutus hylkykohteen

jolla kerättiin tietoa hylkysukelluksesta

valinnassa.

Suomen rannikkoalueilla sekä hylkysukel-

Vastaajat myös merkitsivät kartalle in-

luksen kehittämistarpeista. Kysely on osa

nokkaasti mieleisiä hylkysukelluskohteita lä-

BalticRIM-hanketta, jolla pyritään nosta-

hemmäs 200, kun taas kehitettäviä hylkyjä,

maan esille vedenalaisia kulttuurihistorial-

paikkoja tai saaria merkittiin ainoastaan kol-

lisia arvoja ja kohteita sekä ottamaan nämä

misenkymmentä. Mieleisissä kohteissa hylyn

hylyille mutta vastaavasti puolet vastaajista

paremmin huomioon merialueiden käytön

merkittävyyttä määrittivät eniten hylyn lai-

oli niitä vastaan.

suunnittelussa. Kyselyä mainostettiin Met-

vamaisuus ja hylyn mielenkiintoinen historia,

Selkein viesti rannikon kehitystarpeisiin

sähallituksen, Museoviraston ja Sukelta-

kun taas sukeltajien varomaton käyttäytymi-

hylkysukeltamisen osalta oli poijujen mää-

jaliiton toimesta, ja se tavoitti vastaamaan

nen hylyillä koettiin suurimmaksi uhaksi hyl-

rän lisääminen. Lisäksi kyselyn tuloksista kävi

211 hylkysukeltajaa. Kyselyssä hyödynnet-

kyjen säilymiselle. Park Victory oli vastaajien

ilmi, että hylkysukeltamista voidaan edistää

tiin paikkatieto-ominaisuutta, jonka avulla

keskuudessa kaikkein mieleisin hylkykoh-

lisäämällä tarkempien koordinaattien saata-

vastaajat pääsivät merkitsemään kartalle

de. Kehittämiskohteista selkeimmin nousi

vuutta sekä tarjoamalla hylkyjen historias-

sekä mielestään parhaita hylkykohteita

esille tarve poijuille, mutta mikään yksittäi-

ta enemmän tietoja Internetissä. Sukeltajat

että kehittämistä kaipaavia hylkykohteita ja

nen hylky kartalle merkityissä kohteissa ei

itse voivat myös edistää tiedon kerryttämis-

paikkoja. Kysely tuotti mielenkiintoisen ai-

noussut esille sitä eniten tarvitsevana. Use-

tä kyppi.fi-sivustolla, jossa eri hylkykohteista

neiston, jota voidaan hyödyntää rannikon

at vastaajat myös painottivat tarvetta poijuil-

voi antaa palautetta Museovirastolle, ilmoit-

kehittämistarpeita yleisemmin arvioitaessa.

le lukuisissa kyselyn eri osioissa ja avoimissa

taa tarkempia koordinaatteja tai tarken-

vastauksissa. Tarpeita ja toiveita palveluiden

taa muita hylkyyn liittyviä tietoja. Tärkeää

kokeneita hylkysukeltajia, ja naisten osuus

kehittämiseen nousi esille jonkin verran, ku-

on myös rannikon kehittämissuunnitelmis-

vastaajissa oli 13 %. Hylkysukeltaminen ko-

ten sukelluspullojen täyttö- tai veneen tank-

sa huomioida hylkysukeltajien toiveita säi-

timaassa oli odotetusti painottunut Suo-

kausmahdollisuuksien lisääminen, mutta

lyttää hylkyjä ihmisjälkien ulottumattomissa,

menlahdelle ja Saaristomerelle, ja yleisim-

suurin osa vastaajista ei kokenut kehitystar-

jotta autenttiset sukelluskokemukset ovat

mät hylkysukellusturismin kohdemaat

peita palveluiden osalta tärkeiksi.

mahdollisia. Merkittyjä reittejä ja infotau-

Vastaajista suurin osa oli hyvin

Itämerellä olivat vastaajien joukossa Viro

Vastaajista 77 % olisi valmiita käyttämään

luja voidaan taas keskittää tietyille hylyille.

kaupallisen sukellusyrittäjän tarjoamia palve-

Näin pystymme huomioimaan laajasti sukel-

jotka vaikuttavat hylkykohteen valintaan.

luita, mutta vastauksissa ei käynyt ilmi mil-

tajien toiveet. Kyselyn tuloksista julkaistaan

Keskeisimmiksi tekijöiksi nousivat hylyn

le alueille sukeltajat kokivat eniten tarvetta

englanniksi raportti hankkeen sivuilla (www.

paikan osoittava ja kiinnittymiseen sovel-

kaupallisille palveluille. Hylkysukeltajat tun-

metsa.fi/fi/web/guest/balticrim) tämän syk-

tuva poiju, tarkat koordinaatit, saatavilla

tuivat jakautuvan kahteen eri leiriin sen suh-

syn aikana.

oleva tukialus, hylyn laivamaisuus, helppo

teen, minkälaista kokemusta hylyltä haettiin,

ESSI LAKSO

saavutettavuus, näkyvyys hylyllä sekä hy-

sillä noin puolet vastaajista toivoi lisää mer-

Suunnittelija, meriluonnonsuojelu

lyn historiasta saatavilla oleva tieto Inter-

kittyjä vedenalaisia reittejä sekä infotauluja

Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut

Perry Suojoki

ja Ruotsi. Vastaajilta tiedusteltiin tekijöitä,

Kaikki kerralla VINKKI Sukellusseura H2O katsastutti kaikki koulutuslaitteidensa pullot kerralla ja samalla myös ison määrän jäsenten omia pulloja. Katsastuksen tekijä nouti pullot suoraan seuran varastolta ja palautti ne sinne. Tämä oli paitsi helppoa ja käytännöllistä myös ekologista, sillä usean automatkan sijasta tarvittiin vain yksi.

12

4/2019 SUKELTAJA


- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone - Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min

Rannankyläntie 686

Dan Lepp

www.diversbb.fi

040-59 14 997

NÄÄKKÖ nN ÖIISS kkee n IILL a ii LLE jo kk a jo1958 1958 E

Skansenilla Itämeri tutuksi SKANSENIN ulkoilmamuseo Tukholmassa sai huhtikuussa hienon li-

sän, kun uusi Itämeri-tiedekeskus avattiin. Itse rakennus on jo arkkitehtoninen nähtävyys. Se on esteetön, mutta monikerroksisena ja polveilevana ei ihan helpoimmasta päästä liikkua. Tiedekeskuksen kohokohta etenkin lapsille ovat kellarikerroksen kala-altaat, joissa Itämeren lajit esittäytyvät. Erityismaininnan ansaitsee suuri hylkyallas, johon on rakennettu uponneen laivan hylky kaloille kodiksi. Koululaisryhmille järjestetään opetusta laboratorioilla varustetuissa tiloissa, ja elokuvateatterissa esitetään Itämeriaiheisia elokuvia. Näyttely kertoo meremme tilasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista niin monesta näkökulmasta, että ongelman laajuus ja monimutkaisuus tulevat kävijälle selväksi.

Sukelluslasit ja maskit omilla vahvuuksilla Olemme ripeitä alamme asiantuntijoita. Varaa aika:

09 694 3668

Opasmateriaalia tekstinä ja äänitteinä on saatavilla vain ruotsiksi ja englanniksi. Itämeri-keskukseen pääsee Skansenin aluelipulla, ja siellä vierähtää helposti tunti ja toinenkin. Kohde sopii kaikenikäisille merestä, vesiluonnosta ja vesiympäristön suojelusta kiinnostuneille.

helsinginoptiikka.fi

PHOTO BY MARCELLO DI FRANCESCO

HELI HALAVA

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG

New Partnership

Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa Avustaminen matkustamiseen liittyvissä seikoissa sekä oikeusapu Osallistuminen sukelluslääketieteellisiin tutkimusprojekteihin Lääketieteellinen neuvonta ja erikoislääkärien lähetteet


Laitesukeltajat mittelivät taitojaan Tero Lehtonen

KASAA kolme numeroitua tiiltä päällekkäin altaan pohjalla niin, että

mikään kohta sinusta ei käy pinnan yläpuolella. Helppo juttu. Paitsi että keskimmäinen tiili on styroksia ja ponnahtaa pintaan heti, kun siitä päästää irti. Sen saaminen takaisin hyppysiin sormien käymättä pinnalla on mahdotonta. Muun muassa tällainen tehtävä kilpailuparien piti selvittää Laitesukelluksen SM-taitokilpailuissa Pieksämäellä 28.9. Pieksämäen Urheilusukeltajat ry vietti samana päivänä 40-vuotisjuhlaansa ja halusi juhlistaa merkkipäiväänsä elvyttämällä vanhaa halliralliperinnettä. Halliralleja on järjestetty harvakseltaan muutamissa seuroissa, mutta perinteen soisi virkistyvän. Ralli tarjoaa hauskaa ja haastavaakin toimintaa hallikaudelle paitsi omalle seuralle myös naapuriseurojen sukeltajille. Kilpailuun osallistuneista kuudesta parista nopeiten radan selvittivät Sami Kokki ja Iiro Paatero Sukellusseura Vesihiisi ry:stä ajalla 25:01 min. Toiseksi sijoittuivat Ari-Pekka Hakulinen ja Jaani Karjalainen Savonlinnan Urheilusukeltajista ajalla 25:10 min ja pronssia sukelsivat Esa Koponen ja Oona-Karita Vainio Kuopion Urheilusukeltajista ajalla 27:51 min.

NARDI KOMPRESSORIT

Myös Coltri ja Seeman Sub kompressorien huolto ja korjaus

HARRASTAJILLE

Atlantic P 100 automaattisella vedenerotuksella. Maahantuonti, myynti ja huolto

Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

|

Tilaa sähköinen Nardin lisälaitekuvasto sähköpostilla!

Pacific P 27 elektronisella valvontapaneelilla. Jälleenmyynti ja huolto

www.nardicompressori.com

|

Arwell-Tekniikka Oy Maskuntie 226 b, 21250 Masku Puh. 0207 199 900 sales@arwell.fi www.arwell.fi


Seurat

Valoa marraskuun yössä TÄNÄ VUONNA kansainvälistä Diversnight-tapahtumaa vie-

Joensuun Urheilusukeltajien tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä henkeä, joista kuusi sukelsi marraskuisessa lu-

yhtä aikaa klo 20:19 vedessä 1785. Suomessa sukellettiin 24

mimyräkässä. Tapahtumaan olennaisesti kuuluva kakku juh-

kohteella 252 sukeltajan voimin.

listi myös seuran 50-vuotisjuhlapäivää, jota vietettiin 9.11.

Markku Leinonen

tettiin 2.11. yhteensä 147 kohteella 19 maassa. Sukeltajia oli

Markku Leinonen

www.diversnight.com

Biosukeltajat 40 vuotta LAUANTAINA 5.10. Helsingin Yliopiston opiskelijoiden perustama Biosukeltajat ry

juhli 40-vuotista taivaltaan. Helsingin yliopisto piti perustamisen aikaan tutkimusasema Tvärminnessä biosukelluskurssin, josta seura sai alkunsa. Yhdistys perustettiin, koska sukeltaminen on merentutkimukselle tärkeää. Lisäksi haluttiin edistää sukeltamisen turvallisuutta ja sukeltavien biologien kouluttamista. Kansainvälisen standardin (AESD) täyttävään tutkimussukeltajan tutkintoon johtava koulutus lähti aikanaan Biosukeltajista. Juhliin kokoontui biosukeltajia neljältä vuosikymmeneltä. Perustajajäseniä pääsi juhliin neljä: Hilkka Autio, Pentti Kangas, Panu Oulasvirta ja Raili Varmo. Jouni Leinikki

Biologien lisäksi seura toivottaa muiden alojen opiskelijat tervetulleiksi mukaan laitesukelluksen kiehtomaan maailmaan, arkeologeja seurassa jo onkin. Pentti Kangas muistelee seuran perustamista.

Biosukeltajat retkellä Lammilla 1980-luvulla.

Jouni Leinikki

ELLI LEINIKKI, seuran pian väistyvä puheenjohtaja

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta? Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan. Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

4/2019 SUKELTAJA

15


Säihkyvän keltaiset tokot viihtyvät pullon suojissa.

16

4/2019 SUKELTAJA


Mika Saareila

Elämys

Erikoisten eläinten

Lembeh Kaukana Indonesiassa, Sulawesin saaren koilliskulmassa on pieni Lembehin salmi. Tummaa vulkaanista hiekkaa ja tasaista, mielenkiinnottoman näköistä pohjaa. Silti paikka on maailmankuulu, sillä se on erikoisten eläinten valtakunta. Päätimme lähteä selvittämään, keitä siellä asuu. PEKKA TUURI

4/2019 SUKELTAJA

17


Mika Saareila

Mika Saareila

Mikko Saareila

Flamboyant Sepia (Metasepia pfefferi ).

Pekka Tuuri

Vain muutaman millin mittainen merietana (Costasiella kuroshimae) on saanut lempinimen Late Lammas.

Coleman Shrimp (Periclimenes colemani ).

L

embehin salmi on noin 30 kilometriä pitkä salmi Sulawesin pääsaaren ja Lembehin saaren välissä. Rannat ovat suurimmaksi osaksi tummaa, vulkaanista hiekkaa, joka jatkuu veden alla rinteinä kohti salmen keskiosan syvyyksiä. Salmessa on myös hienoja koralliriuttoja, mutta ne eivät ole pääsyy tulla Lembehiin. Salmi ”löydettiin” parikymmentä vuotta sitten. Tumman hiekan päällä ja sisällä elää käsittämätön määrä pieniä ja keskisuuria eläimiä, joiden selviytymisstrategia perustuu naamioitumiseen. Tieto salmen erikoislaatuisuudesta levisi sukelluspiireissä nopeasti, ja nykyään sen rannoilla toimii noin 30 sukelluskeskusta. Lembehissä sukeltaminen on tyyliltään ns. muck-sukeltamista. Vakiintunutta suomenkielistä termiä tälle ei ole, mutta olkoon se vaikka ”sorasukeltamista” eli sukeltamista hiekka- ja sorapohjalla etsien eläimiä. Makrovalokuvaajien keskuudessa Lembeh kilpailee maailman ykköskohteen asemasta Filippiinien Anilaon ja Balin Tulambenin kanssa.

18

4/2019 SUKELTAJA

Merikokkien heimoon (Callionymidae) kuuluu noin 130 lajia.

Sukellus Lembehissä on ”sorasukellusta”. SUKELLUSKESKUS VIIMEISEN PÄÄLLE

Lembehiin on varsin helppo matkustaa. Ensin lento Singaporeen ja sieltä Indonesian Manadoon. Manadosta on helppo käydä myös läheisellä Bunakenin saarella katsomassa kilpikonnia ja upeita riuttoja. Niin mekin kävimme! Sukelluskeskukseksemme valikoitui Dive into Lembeh -niminen, erittäin laadukas keskus. Mikko ja Mika olivat käyneet siellä pari vuotta aiemmin ja kehuivat paikkaa vuolaasti. Manadon kentältä on vajaan parin tunnin automatka keskukseen, joka sijaitsee Lembehin

salmen pääsaaren puoleisella rannalla. Keskuksen vetäjä, Steve Coverdale, esittelee keskeiset toiminnot: hienot huoneet ilmastointeineen, WiFi-salasanat, kamerahuoneen palvelut, uima-altaan ja ison ruokasalin, jossa tarjoillaan päivittäin kolme gourmet-tasoista ateriaa. Kaikki on uutta ja toimivaa. Sukelluskeskuksessa on kolme venettä, erilliset huljuttelualtaat varusteille ja kameroille, runsaasti vuokralaitteita, lisähintaan nitroksitäytöt jne. Kaikki toimii täsmällisen päiväaikataulun mukaan kuin sveitsiläinen kello. Tarjolla on kolme päiväsukellusta ja lisäksi yösukellus. Ja se uskomaton palvelu! Sukellusoppaat kantavat kaikki varusteet, myös kamerat, veneisiin, ja palatessa kuuma kaakao odottaa kylmettynyttä sukeltajaa. HELPPOA SUKELLUSTA

Sukeltaminen ei voisi olla helpompaa. Etäisyydet kohteisiin ovat vain 1–15 minuuttia. Salmen molemmin puolin


Mika Saareila

Mika Saareila

Merietana (Halgerda batangas).

Sukelluskeskuksen kotiriutta on häkellyttävän monimuotoinen ja sopii erinomaisesti yösukelluksiin.

nousevat rinteet antavat hyvän tuulensuojan. Aallot ovat pieniä, ja maininkeja ei ole, joten herkinkään sukeltaja ei tule merisairaaksi näillä vesillä. Vesi on tietenkin lämmintä, 25–27-asteista, mutta ei onneksi liian lämmintä, joten Lembehissä korallien haalistuminen ei ole ollut ongelma. Näkyvyys vaihtelee yleensä kymmenen metrin molemmin puolin. Useimmat sukellukset ovat matalia rinnesukelluksia. Maksimisyvyys on noin 20 metriä, ja rinnettä kavutaan hitaasti ylös. Aivan matalassa on myös paljon katseltavaa, joten jokaisella sukelluksella on mahdollisuus tehdä täydellinen sukellusprofiili. Toki syviäkin kohteita löytyy niitä haluaville. LAJIKIRJO ON VALTAVA

Loistavat oppaat tekevät jokaisesta sukelluksesta suuren nautinnon. Oppaat vetävät pienryhmiä ja tuntevat rinteet kuin omat taskunsa. Suurin osa eläimistä on piilottelevia, joten tottumattomin silmin

Kuvia syntyy lähes liiankin helposti! monia niistä on vaikea löytää. Monet ovat myös paikkauskollisia. Kääpiömerihevoset löytyvät aina samasta gorgoniasta, käärmeankerias usein samasta hiekkakolosta ja sirkkaäyriäinen samasta korallikolosta. Me kolme olemme hyvin innokkaita valokuvaajia. Hyvän kohteen löytyessä kuvaaminen vie hieman aikaa, ja kun kuvat on otettu, opas on etsinyt jo uuden kohteen. Kuvia syntyy melkein liiankin helposti! Teimme parikymmentä sukellusta, ja joka sukelluksella löytyi meille uusia, aiemmin näkemättömiä lajeja. Lisäksi muiden kuvaajien valokuvista selvisi, että

todella monia lajeja jäi kokonaan näkemättä. Erikoisten eläinten lista on pitkä: merihevosia, kääpiömerihevosia (pontohi, Lembeh sea dragon ja pygmy seahorse bargibanti), kampeloita, lukemattomia merietanalajeja, sirkkaäyriäisiä, mustekaloja (coconut, mimic ja hairy), katkarapuja, piippukaloja, sammakkokaloja, skorpionikaloja, laatikkokaloja, seepioita jne. Eläinten lisäksi myös muoviroskia näkyi satunnaisesti välivedessä ja pohjalla. Aasiassa korostunut muoviroskaongelma on valitettavasti totta myös Lembehissä. KÄTEVÄ KOTIRIUTTA

Suoraan sukelluskeskuksen edessä on monipuolinen kotiriutta. Sen leveys on noin 200 metriä ja syvyys 1–10 metriä. Korallien monimuotoisuus on häkellyttävä. Näyttää siltä, kuin jokainen koralli olisi eri lajia kuin toiset. Tällainen kotiriutta tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden yösukelluksiin ilman, että lainkaan joutuu tinkimään sukelluskohteen laadusta. » 4/2019 SUKELTAJA

19


Mikko Saareila

MANDARIINIKALOJEN TEATTERI

Mandariinikaloja parittelu-uinnilla. Näitä arkoja kaloja pystyy Lembehillä kuvaamaan varsin helposti.

Mikko Saareila

Lembeh sopii hyvin biosukeltajalle ja erityisen hyvin valokuvaavalle sukeltajalle.

Mandariinikalat ovat värikkäitä ja arkoja kaloja. Ne piilottelevat korallien välissä ja alla, ja niitä voi yleensä nähdä vain vilaukselta. Lembehin salmessa niiden näkeminen ja valokuvaaminen on kuitenkin aika helppoa. Kalat suosivat tiettyjä sarvikorallirinteitä ollessaan valmiita parittelemaan. ”Teatteripaikat” ovat sukelluskeskusten tiedossa, ja mandariinikaloista on tullut hyvin suosittuja sukelluskohteita. Ruuhkien välttämiseksi keskukset ovat jopa jakaneet käyntioikeudet keskenään viikonpäivien mukaan. Kalojen parittelurituaaleja voi seurata vain hämärässä. Kalat liikkuvat sarvikorallien keskellä. Koiraat pörhistelevät yrittäen houkutella naaraan paritteluuinnille. Pariskunnan muodostumisen voi joskus havaita ajoissa, ja silloin pitää olla valppaana. Koiras ja naaras nousevat ulos sarvikorallipuskasta nopeasti yläviistoon, vajaan metrin korkeuteen. Ne uivat kylki kyljessä ja jatkavat sukua. Uintinousu kestää vain muutaman sekunnin. Ne palaavat takaisin korallien sekaan ja saattavat toistaa parittelu-uinnin parin minuutin kuluttua uudestaan. PAKKO PÄÄSTÄ TAKAISIN

Mika Saareila

Pekka Tuuri, sukellusopas Defid ja Steve Coverdale.

Sukelluskeskuksen tilat ovat uudet ja toimivat.

20

4/2019 SUKELTAJA

Lembeh sopii hyvin biosukeltajalle ja erityisen hyvin valokuvaavalle sukeltajalle. Kuvaaminen on makrokuvausta, joten edullisillakin kameroilla on mahdollista saada loistavia kuvia. Kohteita löytyy runsaasti joka sukellukselta. Takaisin tekee mieli! Ja sitten Steve Coverdale paljastaa mieluisan uutisen: hän on juuri avaamassa samankaltaisen sukelluskeskuksen nimeltä Dive into Raja Indonesian Raja Ampatiin. Raja Ampat on korallisukelluksen paratiisi ja maapallon vesiluonnon monimuotoisuuden keskus. Rajaa Ampatia pidetään hyvin kalliina liveaboard-kohteena, mutta nyt siellä voi sukeltaa myös maista käsin huomattavasti edullisempaan hintaan. Ei ole vaikea arvata, minne seuraava korallimatka mahtaa suuntautua.

https://diveintolembeh.com/


Mikko Saareila

Mikko Saareila

Oppaat löytävät kääpiömerihevoset (Hippocampus bargibanti) helposti.

Mikko Saareila

Matkijatursas (Thaumoctopus mimicus) pystyy muuttamaan väriään ja lonkeroitaan niin, että se näyttää aivan toiselta eläimeltä ja liikkuukin samoin.

Pekka Tuuri

Mikko Saareila

Mikko Saareila

Krotteja näkyy lähes joka sukelluksella.

Käärmeankeriaiden sukuun kuuluva Stargazer Snake Eel (Brachysomophis cirrocheilos) tuntuu todellakin tuijottelevan tähtiä pohjan suojista.

Sirkkaäyriäinen iskee saaliiseen salamannopeasti kolostaan.

Mustanauhamureena syntyy kokonaan mustana, mutta koiras muuttuu kasvaessaan pääväriltään siniseksi ja naaras keltaiseksi.


Hanna Eskolin, Espoo

Talvet töissä, kesät merellä Hanna Eskolin on sukeltanut 40 vuotta. Yhtä kauan hän on tehnyt vapaaehtoistyötä seurassa sukelluksen hyväksi. Meri ja seuran veneellä olo on hänelle elinehto: kun kesät on vesillä, jaksaa talvet tehdä töitä. KRISTIINA KARILA Kuva Susanna Relander

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Olin käymässä tutun perheen luona Jenkeissä 1977–78. Perheen poika kokeili sukellusta, ja mietin, että jos tuokin niin kyllä minäkin. En ollut vielä täyttänyt 16, mikä vaadittiin Suomessa, jotta pääsee kurssille, joten jouduin kärvistelemään hetken. Heti vuonna -79, kun täytin 16, menin Partioaitan järjestämälle peruskurssille. Liityin kolmeen eri seuraan ja suoritin ensimmäisenä kesänä P2-kurssin. Olin vedessä kaikkina muina päivinä paitsi maanantaina. Vanhempani aina ihmettelivät, kuinka sisämaassa eläneellä lapsella oli niin kova hinku veteen. Tänä vuonna vietän sukellusurani 40. juhlavuotta. MISSÄ JA MITEN SUKELLAT MIELUITEN?

Sukellan aktiivisesti ja säännöllisesti ulkomailla. Lämpö on minulle se pointti, eikä tarvitse roudata kamoja. Täällä Suomessa seuramme H2O:n Deko-vene on mun juttu. On ihanaa, kun saa olla koko kesän veneellä, jaksaa painaa sitten talven töissä. Hoidan veneen kirjanpidon ja vastaan retkien ruokahuollosta. 80-luvulla kaikilla oli omat eväät, mutta kun vaihdoimme silloisen aluksen tähän, niin tehtiin päätös, että kokataan kaikille. Teen jokaiselle jotakin, eli kaikki saavat mitä haluavat ja myös eri ruokavaliot huomioidaan. KERRO JOKU MIELEEN PAINUNUT SUKELLUSMUISTO.

Sukelsin vuonna -81 ensimmäisen kerran Park Victorylle Utön leirillä. Se oli ensimmäinen oikea iso hylkyni. Oli järjettömän hyvä näkyvyys – hylky näkyi pinnalta. Katselin vaan, että tuonneko me mennään. Aluksen lähellä sen valtavuus teki lähtemättömän vaikutuksen, sillä hylky oli tuolloin vielä ehjä. Varsinainen hylkysukeltaja en tunne olevani, vaan tykkään enemmän seurata, mitä pikkuöttiäiset puuhaavat vedessä. Haluan katsella luonnon kauneutta, jota ei välttämättä kohta enää ole siellä. MITÄ SEURA- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA ANTAVAT SINULLE?

Venehommien lisäksi olen toiminut seurassa ainakin sihteerinä, jäsenrekisterin hoitajana ja varapuheenjohtajana. Käytän seuratoimintaan kaiken ylimääräisen vapaa-ajan. En voi kuvitella elä-

22

4/2019 SUKELTAJA

mää ilman tätä harrastusta, se on henkireikäni. Olen ammatiltani kokki, jota myös haluan tehdä, mutta en jaksaisi, jos en voisi olla mukana seurassa. MITEN SUKELLUSHARRASTUS JA SEURATOIMINTA OVAT MUUTTUNEET?

Ihmisillä on rajallisesti vapaa-aikaa ja paljon touhua nykyään. Ennen vaan sukellettiin ja sitoutuminen oli tiiviimpää. Meillä edelleen ydinporukka jaksaa olla aktiivinen, mutta esimerkiksi veneen hoitamiseen olisi hyvä saada enemmän nuorempaa porukkaa ottamaan vastuuta. Seuraan liittyy koko ajan uusia jäseniä, koska meillä on vene ja siinä sauna. Yksi 15:stä on oikeasti mukana. Leirit kyllä vetävät porukkaa, esimerkiksi leirimme heinäkuussa on aina täynnä, ja syyskuussa viikon leiri Utössä menee heti täyteen, niin että sille pitää jonottaa. Sen sijaan iltareissuille on välillä vaikea saada väkeä. Kurssilaisia pitäisi kuitenkin saada sukellutettua viikollakin, jotta he saavat kokemusta. Mielestäni tässä pitää tehdä yhteistyötä muiden seurojen kanssa, jotta iltareissuille saadaan porukkaa. Monessa muussakin asiassa yhteistyö seurojen kesken toisi hyötyjä kaikille. MITÄ MUUTA ELÄMÄÄSI KUULUU?

Eipä siihen juurikaan enää muuta mahdu työn ja meren lisäksi. Tämä vuosi meni seuran 40-vuotisjuhlia järjestäessä. Seuraavaksi mietitään, miten tätä viedään eteenpäin seuraavat kymmenen vuotta. Tavalla tai toisella seura on silloinkin vielä olemassa. Meillä on aktiivista junnutoimintaa ja vapaasukellusta, ja saataisiinko uppopalloakin aktivoitua, sillä sitä pelattiin seurassa innokkaasti 80-luvulla. Hallivuorot ovat se isoin ongelma, sama kuin muillakin. MITÄ TERVEISIÄ HALUAT LÄHETTÄÄ MUILLE SUKELTAJILLE?

Muille seuroille haluaisin lähettää terveisiä, että tehdään konkreettisemmin yhteistyötä, sillä se olisi tärkeää jokaisen kannalta. Siten pysyisimme voimissamme kaikki ja saisimme jokaiselle sukeltajalle sopivan seuran missä sukeltaa.


Joko tai Kala kaislikossa vai lautasella? Kaloja on kiva katsella varsinkin etelän vesissä. Kannella vai kapyysissä? Kapyysi on osa minua. Kuivis vai märkkäri? Ei kumpikaan. Uikkkari ja T-paita riittää Hylky vai hylje? Molempi parempi, mutta hylkyjen tarinat kiehtovat.


Norpat

Pyrstösukellus – mitä ihmettä?

Uimahalleissa on alkanut vilahdella pyrstökkäitä eli merenneito­ pystön kanssa uivia ja sukeltavia harrastajia. Laji on kasvanut viime vuosina paljon. Omat merenneitomme Riia ja Nerissa ovat viihdyttäneet uimahallikävijöitä jo useamman vuoden ajan. Oletko sinä jo kokeillut pyrstösukellusta tai nähnyt lajin harrastajia? ANNI PERTTULA, NEEA PAURI, HELI HALAVA Kuva Juhani Väihkönen

24

4/2019 SUKELTAJA

V

aikka pyrstökkäät liikkuvatkin vedessä leikkisästi, ei useita kiloja painavan pyrstön kanssa uiminen ja sukeltaminen ole ihan helppoa. Se on kuten mikä tahansa taito, jota pitää harjoitella. Ennen kuin kokeilet tätä hauskaa lajia, lue läpi nämä ohjeet ja ammattimerenneitojen vinkit turvalliseen harrastamiseen. Pyrstö voi olla hauska ja mielikuvitusta ruokkiva lisä vesiurheiluun, kun turvallisuus on otettu huomioon ja uima- ja sukellustaidot riittävät pyrstön turvalliseen käyttöön.


Pyrstösukellusta vai merenneitoilua? PYRSTÖSUKELLUKSESTA on puhuttu tähän mennessä merenneitoiluna tai merenneito-

uintina, ja niitä voi jatkossakin ihan hyvin käyttää puhekielessä. Merenneito ei kuitenkaan ole sukupuolineutraali sana, ja pyrstösukellusta harrastavat myös pojat ja miehet. Kotimaisten kielten keskus suosittelee virallisissa ja muodollisissa yhteyksissä käyttämään sanaa pyrstösukellus, joka sopiikin hyvin muun sukellussanastomme joukkoon (vrt. laitesukellus, snorkkelisukellus, vapaasukellus). Haluamme, että kaikki lajista kiinnostuneet tuntevat sen omakseen, joten suosittelemme seuroja ja ohjaajia käyttämään pyrstösukellus-sanaa toiminnassaan.

ÄLÄ SUKELLA YKSIN

On erittäin tärkeää, että vedessä on turvallisuuden varmistava, toimintakykyinen pari, jos jokin menee pyrstön kanssa vikaan. Aikuisen tulee aina olla näköetäisyydellä pyrstöllä uivista lapsista. RIITTÄVÄ UIMATAITO

Pue pyrstö päälle vasta, kun uimataitosi on riittävä. Sinun on oltava varma vedessä ja pystyttävä itsenäiseen uimiseen ja sukelteluun sekä osattava kellua pinnalla vaivattomasti. Kun kokeilet pyrstöä ensimmäistä kertaa, tulee parin pysytellä kosketusetäisyydellä. Kokeileminen kannattaa aloittaa pelkällä monoräpylällä ja pukea kangas räpylän päälle vasta delfiinipotkun sujuessa. Harjoittele myös irrottautumaan pyrstöstä pinnalla selällään kelluen. APUVÄLINEET

Merenneidot Riia (Anni Perttula) ja Nerissa (Neea Pauri) esiintyvät mm. messuilla, kylpylöissä ja muissa vesiteemaisissa tapahtumissa.

Lötköpötkö tai kelluntalauta ovat loistavia apuvälineitä, kun kokeilet pyrstöä ensimmäistä kertaa ja totuttelet sen käyttöön. Pyrstöllä sukeltaessa maski auttaa näkemään veden alla. PYRSTÖ RAJOITTAA LIIKKUMISTA

MUISTA TURVALLISUUS

Muista paineentasaus, kun sukellat pyrstöllä. Älä ylihengitä, sillä se voi aiheuttaa vaaratilanteita. Käytä kolmen syvän hengityksen sääntöä. Pidä tarpeeksi taukoja sukellusten välissä. Älä sukella sairaana. TUNNISTA OMAT RAJASI

Pyrstöllä uimisen tulee olla hauskaa. Tee vain sellaisia sukelluksia, joihin tiedät pystyväsi. Uusien taitojen opettelu tulee aina tehdä turvallisissa olosuhteissa altaan matalassa päässä. Sukellusten syvyyttä ja kestoa voit lisätä taitojen karttuessa.

Pyrstö rajoittaa vapaata liikkumista vedessä. Pyrstöllä sukeltaminen tapahtuu delfiinipotkulla, jossa jalat ovat tiiviisti yhdessä. Delfiinipotku ja erityisesti putkimainen pyrstökangas rajoittavat alaraajojen liikkeitä, joten veden polkeminen ei enää onnistu samaan tapaan kuin ilman pyrstöä. Märkänä pyrstö voi myös painaa jopa kolme kiloa.

tietyin rajoittein ja joissain kielletty kokonaan. Kannattaa lähestyä paikkakunnan uimahallin uimavalvojia ja tiedustella, saako hallissa uida pyrstön kanssa. Muistathan huomioida muut hallin käyttäjät. Pyrstön eväosa on pitkä, ja se voi satuttaa muita. Pue pyrstö päälle aina mahdollisimman lähellä altaan reunaa. Älä hypi tai liiku pyrstön kanssa kuivalla maalla. TARVITSEEKO PYRSTÖSUKELLUKSEEN KOULUTUKSEN?

Pyrstön tilaamiseen ja sillä uimiseen ei tarvita koulutusta. Pyrstösukelluskurssi (eli merenneitoilukurssi) voi olla kuitenkin hauska lisä harrastukseen, ja sellaisella pääsee helposti kokeilemaan, onko laji sinun juttusi. Kurssikaan ei kuitenkaan tee sinusta valmista harrastajaa, vaan ylläolevat turvaohjeet tulee aina ottaa huomioon. Kannattaa olla myös yhteydessä paikalliseen sukellusseuraan. Sukellusseurojen norppatoiminnassa opittavat taidot auttavat pyrstösukelluksessa huimasti. KÄYTÄ TURVALLISTA PYRSTÖÄ

Pyrstö voi olla turvallisuusriski, jos turvallisuutta ei ole otettu huomioon sen valmistuksessa. Monoräpylä ei välttämättä lähdekään helposti irti, tai se rikkoutuu siten, että palaset vahingoittavat ihoa. Monoräpylän tulee olla helposti potkaistavissa jaloista irti. Kankaan pitää olla venyvää, laadukasta ja mahdollisimman kevyttä. Perehdy aina tilaamasi pyrstön valmistajan ohjeistukseen. Ohjeistuksesta tulee löytyä turvallisuus- ja materiaali-info.

MISSÄ SITÄ VOI HARRASTAA?

Pyrstösukellusta voi harrastaa uimahalleissa, joissa se on sallittu, omassa uimaaltaassa ja luonnonvesissä. Joissain halleissa laji on sallittu, joissain se on sallittu

Lue lisää turvallisuudesta Snorkkelisukelluksen turvaohjeesta

www.sukeltaja.fi > Materiaalipankki > Turvallinen sukeltaja 4/2019 SUKELTAJA

25


Teoriat haltuun Dyykissä Sukeltajaliitto on halunnut lisätä joustavuutta ja monimuotoisia opetustapoja seurojen sukelluskoulutukseen. E-oppimisjärjestelmä on tehnyt tämän mahdolliseksi. E-oppimisympäristö on nimetty Dyykiksi. Sen kehitystyö jatkuu edelleen. MIKA RAUTIAINEN

D

yykissä oppilas pystyy aloittamaan kurssin periaatteessa milloin tahansa ja opiskelemaan teoriaosuudet omassa aikataulussaan. Opetuksessa hyödynnettävä monipuolinen sisältö teksteineen, kuvineen, kaavioineen, videoineen ja lisätietolinkkeineen tekee teorian opiskelusta mielenkiintoista ja hauskaa. Lukujen lopussa olevat harjoitustehtävät tukevat oppilaan omatoimista opiskelua, ja kurssin keskustelualuetta voidaan hyödyntää kouluttajan ja oppilaiden välisen yhteydenpidon lisäksi monilla muillakin tavoilla. Kouluttaja voi seurata oppilaiden etenemistä ja muun muassa harjoitustehtävien suorituksia kouluttajatyökalujen avulla. Seurat ovat ottaneet käyttöön monenlaisia opetusmenetelmiä, ja eri seuroissa on kokeiltu hiukan erilaisia asioita. Opetus voi tapahtua osittain kasvokkain ja osittain etäopetuksena. Teoriaopetuksessa on hyödynnetty muun muassa • lähiopetusta: luennot, pienryhmäopetus, opetuskeskustelut, työpajat, skenaarioharjoitukset ja simulaatiot, pelit ja leikkimieliset kilpailut • etäopetusta: videoneuvottelutyökalut kuten Skype • itsenäistä opiskelua: e-oppimisympäristö, erilaiset oppimistehtävät ja -harjoitukset.

uudessa ympäristössä. Palautteen mukaan käyttökokemus on parempi sekä oppilaalle, kouluttajalle että materiaalin tekijälle. Vanha Optima jäi pois käytöstä 31.10.2019. MITÄ ON TULOSSA VUONNA 2020?

Sukeltajaliiton koulutuskalenterin, kortitusrekisterin ja Dyykin välille ollaan rakentamassa rajapintaa, jonka on tarkoitus mahdollistaa tiettyjen toimintojen automatisointi. Tämä helpottaa kouluttajien toimintaa ja vähentää käsityön tarvetta sekä seuroissa että Liiton toimistolla. Vuoden 2020 pääpaino ei ole uusien kurssien määrän kasvattamisessa. Tärkein tavoite on parannusten tekeminen jo olemassa oleviin kursseihin, sisällön rikastaminen ja elävöittäminen ja sisällön muokkaaminen entistä aktivoivampaan suuntaan. TALKOOTYÖLLÄ TEHTY

Eri kurssien materiaalintuotantoryhmiin kaivataan jatkuvasti lisää tekijöitä: tekstin kirjoittajia, valokuvaajia, videokuvaajia, piirtäjiä, animaatioiden tekijöitä jne. Tule tekemään vapaaehtoistyötä sinulle sopivalla tavalla kaikkien seurojen ja sukeltajien yhteiseksi hyväksi! Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi mika.rautiainen@sukeltaja.fi.

E-OPPIMISEN TEKNIIKKA KEHITTYY

Palveluntoimittaja Discendum lanseerasi käyttöön loppuvuodesta 2018 Priima-alustan, jolle Dyykki rakentuu. Sen ominaisuudet ovat entistä edistyksellisempiä, ja työkalu on huomattavasti aiemmin käytössä ollutta Optima-alustaa nykyaikaisempi. Sukeltajaliitto otti uuden alustan käyttöön heti vuoden 2019 alussa. Talven ja kevään aikana materiaaleja siirrettiin alustalta toiselle ja rinnalla tehtiin myös kokonaan uusia kursseja. Jo syksyllä 2019 kaikki uudet kurssitoteutukset pystyttiin aloittamaan

PALAUTTEELLA PAREMMAKSI

Oppilailta ja kouluttajilta saatava palaute on ensiarvoisen tärkeää Sukeltajaliiton materiaalien kehittämiseksi. Materiaalityöryhmä pyytää kouluttajia keräämään palautetta omilta oppilailtaan ja jokaista Dyykin käyttäjää antamaan palautetta omista huomioistaan. Palautteen voi lähettää Liiton koulutuspäällikölle mika.rautiainen@sukeltaja.fi.

Kirjaudu Dyykkiin www.sukeltaja.fi etusivun alareunasta.

Mitä kursseja Dyykistä löytyy? • CMAS Introductory SCUBA Experience

• CMAS Advanced Nitrox

• CMAS One Star Diver

• CMAS One Star Instructor

• CMAS Two Star Diver

• Täydennyskoulutus lähikouluttajasta

• CMAS Three Star Diver

CMAS One Star Instructor -koulutta-

• CMAS Enriched Air Nitrox Diver

jaksi

• CMAS Rescue Diver

• CMAS Two Star Instructor

• Vapepa-sukeltaja

• Crossover toisen koulutusjärjestön

• CMAS Trimix Gas Blender

laitesukelluskouluttajasta CMAS Two

• CMAS Technical Skills

Star Instructor -kouluttajaksi

• CMAS Recreational Trimix

26

4/2019 SUKELTAJA

Vuoden 2020 aikana työn alla olevat kurssit • Sukella Suomessa • Takaisin veteen • CMAS Dry Suit Diver • CMAS Ice Diver • Vapepa-erikoisryhmän sukeltaja • CMAS Compressor Operator • CMAS Nitrox Gas Blender • CMAS Three Star Instructor


Näin se toimii! KÄYTTÄJÄN ROOLI määrittelee sen, mitä tietoa on näkyvissä.

Oppilaan näkymässä ensimmäisenä nähdään käynnissä olevat

Kuvissa on näkyvissä oppilaan näkymä. Kirjautumisen jälkeen

eli aktiiviset kurssit. Tilannekuva oppimisprosessin etenemi-

Dyykissä avautuu työpöytänäkymä, jossa on kootusti kaikki

sestä syntyy helposti visuaalisista elementeistä työpöydällä,

keskeinen tieto omaan rooliin liittyvistä asioista.

kursseilla ja eri aktiviteeteissa.

Tarkempia tietoja kurssien tehtävistä pääsee tarkastelemaan Tehtävätnäkymästä, jossa ovat kootusti tekemättömät, erääntyneet ja suoritetut tehtävät. Erääntymisistä näkyvät selkeät ilmoitukset, ja tehtävät voi myös järjestää lähestyvän eräpäivän mukaan.

Tehtävät-näkymästä voi siirtyä suoraan kurssille, jossa haluaa kyseistä tehtävää tarkastella. Kurssilla edistymistä ohjaavat kurssille asetetut suorittamisen säännöt.

Oppilaalle kurssin eteneminen näkyy Suoritukset-näkymässä. Tästä on helppo havaita nopeasti, minkä verran kurssia on jo edetty ja mitä vielä on suoritettavana. Omaa edistymistä voi myös verrata kurssin keskiarvoon.

Kouluttaja näkee yhteenvedon kaikkien kurssilaisen suorituksista sekä kurssin sisällöistä ja tehtävistä.

Nimi kilpailun kautta PYYSIMME SYKSYLLÄ ehdotuksia Sukeltajaliiton e-oppimis-

Jatkossa siis Sukeltajaliiton kurssien teoriaosuudet voi opis-

ympäristön nimeksi. Saimme 18 ehdotusta, joista parhaana

kella Dyykissä. Panulle lähtee pieni palkinto ja lisäksi arvom-

pidettiin Panu Hännisen ehdotusta e-dyykki muokattuna

me muutaman palkinnon kaikkien vastaajien kesken. Kiitos

yksinkertaisempaan ja selkeämpään muotoon Dyykki.

kaikille nimeä ehdottaneille! 4/2019 SUKELTAJA

27


Simppujen kippareista Tiia Åkerfelt ruorissa.

Merenkulkutaitoja kartuttamassa Veneen käsittely kuuluu olennaisesti sukeltamiseen. Useilla seuroilla on isompi tukialus ja lähes kaikilla vähintään kumivene tai muu pienempi vene. Niinpä kipparointitaidoista hyötyy sukeltaja kuin sukeltaja, ja ne ovat myös tärkeä seurojen toimintaedellytys ja yksi jatkuvuuden takeista. SUSANNA KORKIATUPA Kuvat Päivi Liuska-Kankaanpää

S

ukellusseura Simpulla (Salo) on kurssiohjelmistossaan oma merenkulkukoulutus, johon kuka tahansa seuran jäsen voi osallistua. Seuran tukialus, Agonus, on noin 18-metrinen teräsalus, jonka ohjaaminen ei ilman säännöllistä harjoittelua onnistuisikaan. Seuralla on käytössään myös RIB-vene. – Ajatus merenkulkukoulutuksista lähti muutama vuosi sitten, kun huomattiin, että porukan vuosien varrella vaihtuessa

28

4/2019 SUKELTAJA

käytännön veneilytaidot enää siirtyneetkään uusille polville. Ilman karttaplotteria ei osattu ajaa edes helpoimmissa paikoissa, eikä konetilaan vilkaistukaan ennen merelle lähtöä. Rantautumiset isohkolla tukialuksellamme alkoivat olla aikamoista härdelliä. Kipparilista oli kovasti lyhentynyt, eikä veneenkäsittelytaitoisia tahtonut löytyä joka reissulle, merenkulkukurssia pitävä kouluttaja Tuomas Juhantila kertoo. Tuomas työskentelee itse rahtilai-

van perämiehenä ja on koulutukseltaan merikapteeni, joten kurssien pitäminen on hänelle varsin luontevaa. UUSIA KIPPAREITA ALKOI KYPSYÄ

Kipparilistalle onkin kertynyt kurssin ansiosta paljon uusia nimiä. Tällä hetkellä veneenkäsittelytaitoisten ja kippareiden listoilla on yhteensä yli 30 nimeä, muun muassa Simpuissa pitkään toiminut Päivi Liuska-Kankaanpää. Hän kannustaa


Agonus sisälaiturissa ja Simppuleidit liikenteessä.

Simput tositoimissa. RIBveneen hallintaa opetellaan osana kipparointikurssia.

kaikkia sukeltajia harjoittelemaan kipparointitaitoja, jos vain kiinnostusta löytyy. – Voihan se olla, että joillekin naisille voi aluksen ohjaaminen olla isompi kysymysmerkki kuin miehille. Kaikille kuitenkin on opeteltavaa merellä, vaikka olisi ajanutkin venettä aiemmin. On tärkeää, että seurassa kannustetaan ja madalletaan kynnystä aidosti. Kipparoinnissa on ainoastaan ikärajoite eli alle 15-vuotias ei saa ohjata venettä, Päivi sanoo. Valmiita kippareita kurssi ei osallistujistaan kuitenkaan tee, vaan seuran hallitus tekee arvion siitä, kuka kipparilistalle pääsee, kun näyttöä taidoista on riittävästi. – Näin tehdään ennen kaikkea siksi, että aluksen päällikön tulee muun osaamisensa lisäksi olla myös kykenevä johtamaan suurta joukkoa ihmisiä tiukoissakin tilanteissa, enkä itse kouluttajana välttämättä tunne kaikkia likikään riittävästi sitä arvioidakseni. Lisäksi on muualla osaamisensa hankkineita ja jo valmiiksi niin päteviä ihmisiä kippareiksi, että seuran omalla kurssilla istuminen olisi turhaa byrokratiaa.

Merellä tulee olla valmiina erilaisiin pulmatilanteisiin. Parasta harjoitella etukäteen.

Toisaalta taas monet varsin pätevätkin osallistuvat kurssille useampana keväänä ihan vain kertaamisen ilosta. Talven aikana telakalla mahdollisesti tehtyihin muutoksiin on myös hyvä käydä talven jälkeen tutustumassa. Ne, joilla rahkeet tai oma uskallus eivät ihan vielä riitä kipparilistalle pääsyyn, päätyvät usein tälle veneenkäsittelytaitoisten listalle, Tuomas sanoo. Simpuissa on käytäntönä, että jos reissun kippari on sukeltamassa, tulee Agonuksella olla aina vähintään aluksen käsittelytaitoinen henkilö. – Lisäkseni seitsemän muuta naista ovat käyneet Tuomaksen kurssin, minkä ansiosta olemme järjestäneet jo kolme naisten omaa Ladies only -reissua tukialuksellamme, Päivi kertoo. EI ”VIRALLINEN” KURSSI

Simppujen merenkulkukoulutusten johtoajatuksena on, ettei edes pyritä tuottamaan laajuudeltaan minkään virallisen merenkulun kurssin sisältöä vastaavaa kokonaisuutta.

– Ideana on tarjota jäsenistölle ytimekäs pintaraapaisu, jossa paneudutaan juuri niihin asioihin, joita Agonuksella tarvitaan merellä liikkuessa. Mukana on myös yleistä merenkulun teoriaa, mutta virallisiin kursseihin verrattuna meillä käydään esimerkiksi aikaa vievät kompassilaskut läpi hyvin pintapuolisesti. Näköhavaintoihin perustuvaan navigointiin ja tutkanavigointiin pureudutaan syvällisemmin samoin kuin aluksen tekniikkaan. Vuosi vuodelta yhä isommassa osassa on ollut myös turvallisuus ja hätätilanteiden hoito, Tuomas sanoo. Esimerkiksi tänä vuonna kurssi koostui kahdesta pitkästä teoriaillasta ja käytännön osasta, joka toteutettiin samalla, kun Agonus siirtoajettiin Salosta kesäksi Kasnäsiin. Ensimmäinen teoriailta on merenkulun teoriaa, toinen tekniikkaa ja hätätilanteita. Lisänä on tarvittaessa pidetty myös erillinen VHF-koulutus, joka helpottaa radioaseman hoitajalta vaadittavan SRCtutkinnon läpäisyä. VHF on merenkulussa käytetty radioyhteysjärjestelmä. » 4/2019 SUKELTAJA

29


Merenkulkuopin virallisia kursseja SUOMEN NAVIGAATIOLIITON koulutus-

järjestelmässä on kolme astetta: • saaristomerenkulku • rannikkomerenkulku • avomerenkulku. TEOREETTISET MERENKULKUOPIN

kurssit järjestetään yleensä kansalais-, työväen- ym. vastaavan opiston puitteissa, mutta kursseja järjestetään myös muutaman suuremman navigaatio- tai veneilyseuran tiloissa. Parhaiten saat selville oman paikkakuntasi kurssitarjonnan ottamalla yhteyttä paikalliseen opistoon tai tutustumalla paikkakuntasi navigaatio- tai veneilyseuran toimintaan. Koulutusjärjestelmän on todettu täyttävän entisen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin asettamat koulutusvaatimukset ja koulutusjärjestelmä on ulkoisesti arvioitu

Agonuksen moottoritila ja Tuomaksen koulutus käynnissä.

– Maallikkokin tajuaa, ettei parissa illassa millään pysty oppimaan kaikkea. Ajatuksena onkin tarjota isona rysäyksenä pohja kaikelle sille, mitä kukin itse voi käytännössä syventää ja opetella lisää. Myös käytännön osalta meillä hypätään suoraan hiukan liian suuriin saappaisiin. Pienen alkulämmittelyn jälkeen siirrytään tutkanavigointiin niin, että ajetaan ohjaamon ikkunat peitettynä ja karttaplotteri suljettuna kouluttajan varmistaessa navigointia ulkoa käsin. Mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan myös pimeänavigointia ja esimerkiksi ankkurointia mutta erityisesti rantautumisia, Tuomas kertoo. Yleensä käytetään kokonainen päivä rantautumisharjoituksiin, siten että jokainen osallistuja pääsee ajamaan veneen laituriin useilla eri tavoilla. – Samalla tulee treenattua myös perusteita köysien käytöstä. Agonuksessa on yksi akselivetoinen potkuri ja peräsin, tolkuttomasti tuulipinta-alaa, eikä lainkaan keulapotkuria, joten rantautuminen on monille se mitä jännitetään

30

4/2019 SUKELTAJA

kaikkein eniten. Tässäkin lajissa aloitetaan täyskäännöksestä ahtaassa paikassa ja laituriin peruuttamisesta. Kun sen on kerran tehnyt menestyksellä, viikonloppureissujen ”ihan tavalliset rantautumiset” eivät tunnu enää yhtään niin pahoilta. Samalla pääsee harjoittelemaan sellaisia temppuja, joita ei välttämättä uskaltaisi lähteä edes yrittämään, ilman että vieressä istuu joku, joka saa tilanteen haltuun, jos jotain menee pieleen. Isomman tukialuksen kipparointi vaatii harjoittelua ja taitojen säännöllistä käyttöä sekä kertausta. PIDETTY KÄYTÄNTÖ

Eri seuroissa käytänteet vaihtelevat veneily- ja kipparointitaitojen siirtämisessä paljonkin. Simpuissa kurssikäytäntö on ollut kovin pidetty. Merenkulkutaitoja harjoitellaan pienin askelin, eikä kukaan oleta, että heti pitää hypätä ruoriin ja vastata kaikesta yksin. Merenkulkua ei koskaan voi oppia täydellisesti. – Aina ensin mennään kokeneen

viraston hyväksymällä tavalla. LÄHDE: SUOMEN NAVIGAATIOLIITTO RY

kanssa, ja kun siirtyy kipparin paikalle, on kokenut silti aina mukana. Olen tykännyt valtavasti näiden taitojen opettelusta ja oppimisesta. Tuomas on erinomainen kouluttaja, jolta tämänkin asian opettaminen onnistuu hienosti. Merenkulkutaitojen harjoittelun aloittamista ei tarvinnut kauaa harkita. On jotenkin luontevampaa osallistua yhteisille reissuille, kun on aktiivinen ja osaa tehdä asioita. Kävin itse myös kansalaisopiston tarjoaman saaristolaivurikurssin, Päivi kertoo. Simpuissa osansa merenkulkutaitojen harjoittelusta saavat myös norpat. Varsinaista koulutusta ei ole, mutta norppaleirien yhteydessä opetellaan merenkulkutaitoa. – Alkujaan oma kiinnostukseni merenkulkuun heräsi jo lapsena norppaleirireissuilla, joilla silloinen jokavuotinen kipparimme, niin ikään merenkulun ammattilainen, päästi norpatkin Agonuksen ruoriin. Siten tuntuu hauskalta päästä nykyään itse herättämään samaa innostusta muissa, Tuomas toteaa.


Ison aluksen ajo laituriin vaatii harjoittelua.

Tutka-ajoa harjoitellaan jätesäkit ikkunoissa, jokainen kurssilainen vuorollaan.

Hylyille osataan plotterin, hylkykortiston tai perimätiedon avulla.

Aluksella oltava jatkossa päällikkö UUSI VESILIIKENNELAKI ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen

www.suomiveneilee.fi-sivustolla on kattava veneilyopas

vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen

Veneilyn aapinen, josta löytyvät perustiedot veneilystä

tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista

vaikka koulutuksissa käytettäväksi.

veneilyä sekä mahdollistaa vesiliikenteen automaatio. Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Merkittävä uudistus on lakiin

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta löy-

sisältyvä uusi huviveneen päällikköä koskeva sääntely. Jatkossa

tyy aimo annos veneilyyn liittyvää tietoa: www.traficom.fi/

huviveneellä tai muulla vapaa-ajan vesikulkuneuvolla on oltava

fi/veneilijalle. Sivustolta löytyvät myös veneilyyn liittyvät

päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja matkustajien turvallisuudes-

säädökset.

ta. Veneen päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikkö voi siten olla muukin henkilö kuin se, joka on veneen ruorissa.

Uusi vesiliikennelaki https://www.finlex.fi/fi/laki/al-

kup/2019/20190782.

4/2019 SUKELTAJA

31


Vuoden sukelluskuva: Mermaids KUVA-ALBUMI Juhani Väihkösen kuva merenneidoista on valittu Sukelluskuvauksen SM-kilpailussa Vuoden sukelluskuvaksi. Tuomaristo kommentoi kuvaa näin: Suomalaisia järvenneitoja. Kuva erottui kaikista muista. Voimakas, rosoinen taidekuva. Pelkistetty mustavalkoisuus toimii hyvin. Neidot uivat harmonisessa ryhmässä painottomana lentäen. – Alun perin Merenneito Riia kysyi, olisinko kiinnostunut tulemaan kuvaamaan heitä Kiteen Valkiajärvelle, ja minä tietenkin pakkasin autoni ja lähdin ajamaan. Veden lämpötila oli suurin haaste, koska se oli vain noin 18 astetta. Se lyhensi kuvausaikaa, sillä meidän piti pitää lämmittelytaukoja, Juhani Väihkönen kertoo. – Tästä kuvasta minulla oli visio: haluan kuvata pelkän silhuetin, koska merenneidon muoto on niin helposti tunnistettava. Kuvaustilanteessa pyysin heitä vain sukeltamaan pinnassa itse ollessani syvemmällä. Kuva syntyi muutaman yrityksen jälkeen. Päätin jälkeenpäin muuttaa kuvan mustavalkoiseksi korostaakseni merenneitojen muotoja. KUVA JUHANI VÄIHKÖNEN

Mallit vasemmalta: • Johanna Sorsa (@quest_of_harmony) • Merenneito Riia (@mermaidriia) • Merenneito Selenia (@mermaidselenia)


Ari Linna

Bladerunner 2019. Ulkomaan sarjan voittaja. Kallion leikkaaminen on jäänyt kesken ja terä vain sukeltajien löydettäväksi.

Merenneidot voittoon kuvakisassa

S

ukelluskuvauksen SM-kilpailussa 2019 valittiin Vuoden Sukelluskuvaksi Juhani Väihkösen mystinen mustavalkoinen otos suomalaisista merenneidoista (kuva ja sen tarina sivuilla 32–33). Tuomaristoa viehätti erityisesti kuvan taiteellisuus. Kuva myös voitti Kotimaan vedet -sarjan. Väihkönen keräsi kilpailussa yhteensä seitsemän sijoitusta tai kunniamainintaa. Myös Tommi Pasanen keräsi useampia sijoituksia, yhteensä seitsemän, joista etenkin allassarjan voittajakuva The Other Side sai tuomareilta kiitosta. Mika Saareila keräsi yhteensä viisi sijoitusta. Saareilan kuvista makrosarjan voittajakuva Cleaners löytyy tämän lehden kannesta. Kilpailuun tuli yhteensä 135 kuvaa tai videota 22 osallistujalta, mikä on hieman

Tommi Pasanen

KRISTIINA KARILA

vähemmän kuin aiempina vuosina. Tuomareina toimivat sukelluskuvaajat Stig Gustavsson ja Pekka Tuuri. Tuomariston mukaan video- ja allassarjoissa oli hyvä taso, muuten taso vaihteli. Joka sarjassa oli jälleen kerran hienoja töitä. Ulkomaan kuvat eivät olleet parempia kuin kotimaan kuvat, vaikka näkyvyydet ovat ulkomailla hyviä ja vesiluonto värikästä. Tuomaristo toivoo, että jatkossa kilpailussa nähtäisiin enemmän hylkykuvia. Itämerellä on ainutlaatuinen kirjo vanhoja autenttisia hylkyjä, ja se on vahvuutemme myös kansainvälisesti. Näkyvyydet sallivat kyllä kuvaamisen, vaikka se onkin välillä vaativaa. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

Tuloslista ja palkitut kuvat

sukeltaja.fi > Sukellustieto > Kuvagalleria sekä sukeltaja.fi-etusivun uutinen. Videoita voi katsoa Sukeltajaliiton Youtube-kanavalla.

34

4/2019 SUKELTAJA

The Other Side. Allas-sarjan voittaja. Kuin tieteiselokuvasta. Tulevatko kasvot ulos vedenpinnasta?


Sukeltajan oma vakuutus Sukeltajaliitto jatkaa vakuutus­ yhteistyötä DAN Europen kanssa. SARI NUOTIO Kuva DAN Europe

D

AN Europe on ollut Sukeltajaliiton kumppani jäsenten vakuuttamisessa jo pian kahden vuoden ajan. Sukeltajaliiton tarjoama jäsenvakuutus on Liitolle räätälöity hyvä perusvakuutus ja jäsenetu. Se asettuu DANin tarjoamien DAN Bronze ja Silver vakuutusten välimaastoon. KYSELY KERTOO TYYTYVÄISYYDESTÄ

Kartoitimme vakuutuksen ottaneiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä syksyllä 2019 tehdyllä kyselyllä, ja kyselyyn tuli 165 vastausta. Yleisesti vastaajat pitivät tärkeänä sitä, että sukeltajalla on vakuutus (94 %). Sukeltajaliiton tarjoamaan jäsenetuvakuutukseen on oltu tyytyväisiä, lähes 80 % vastaajista oli joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. DAN tunnetaan maailmalla ja sen asiantuntijuutta selvästi arvostetaan. Vakuutuksen hintaa suurin osa vastaajista (reilut 58 %) piti keskihintaisena ja lähes 36 % jopa edullisena. Asiointia Sukeltajaliiton kanssa pidettiin sujuvampana kuin DAN Europen kanssa. Osin raportoitiin haasteista vieraskielisen palvelun kanssa, vakuutuskorttia oli joskus saanut odottaa pitkään ja korvausasioiden kanssa asioitaessa oli mennyt aikaa. Vajaa 10 % vastaajista oli jo hyödyntänyt mahdollisuutta konsultoida DANia kiireettömissä asioissa, ja tämä palvelu on selvä rahanarvoinen etu. Konsultointi tapahtuu suomalaisen lääkärin kanssa suomen kielellä. 92 % Sukeltajaliitto – DAN Europe -vakuutuksen ottaneista suosittelisi vakuutusta myös sukelluskavereilleen.

Sukeltajaliiton toimisto auttaa tarvittaessa vakuutukseen liittyvissä asioissa ja yhteydenpidossa DAN Europen suuntaan. Suosittelemme ennen hoitoon hakeutumista aina olemaan ensin DANiin yhteydessä. Se mahdollistaa suoraveloituksella tapahtuvan hoidon, ja DAN voi osoittaa sinulle sopivimman hoitopaikan.

2020 vakuutuskausi tulee myyntiin 15.12.2019

Tiesitkö tätä? • Vakuutus kattaa kaikki Sukeltajaliiton alaiset lajit, myös kilpalajien toiminnan. • Vakuutus on voimassa myös ulkomailla enintään 90 vuorokautta vakuutuskauden aikana. • Vakuutuksessa ei ole syvyysrajoja, mutta vakuutetulla on oltava sen tasoinen sukellus­ kortti, jota tehtävä sukellus edellyttää. • Vakuutus on voimassa myös tekniikkasukelluksessa. Jos syvyys yli 130 metriä, DAN vaa­ tii, että suunnitellusta sukellusprofiilista ja aiotuista turvallisuus- ja tukitoimenpiteistä esitetään etukäteen suunnitelma DANin lääketieteen asiantuntijaryhmälle. • Vakuutuksesta maksetaan kuolinkorvaus, jota esimerkiksi DAN Bronze ­vakuutuksessa ei ole. • Vakuutettu saa vakuutuskortin, jossa ovat yhteystiedot DANin palveluihin: hätätilan­ teissa 24/7 palveleva päivystysnumero ja konsultaatioapua saatavilla parhailta asian­ tuntijoilta. • Vakuutuksen ostamisen jälkeen tilausvahvistus kannattaa tulostaa väliaikaiseksi tosit­ teeksi vakuutuksen voimassaolosta. • Vakuutetuilla on mahdollisuus konsultoida DANin asiantuntijoita myös kiireettömissä asioissa. • Koska vakuutus on sidottu Sukeltajaliiton jäsenyyteen, on vakuutuskauden kesto kalenterivuosi. 4/2019 SUKELTAJA

35


Dreamstime

Sukellusturvallisuus

Sukellusonnettomuudet – mitä tapahtui? Vuonna 2019 saatiin 14 tapahtumaraporttia. Syissä korostuu puutteellinen paritarkastus. SUKELTAJALIITON TURVALLISUUSVALIOKUNTA

V

uonna 2019 olemme saaneet eri lähteistä 14 raporttia, joista osa on ollut koosteita muutamasta eri tapahtumasta. Sukeltajat ovat toimittaneet raporttinsa tietyissä tapauksissa myös Tukesille, mikäli tapahtumat ovat liittyneet palveluntarjoajan toimintaan. Tapahtumat ovat liittyneet muun muassa sukelluksen valmisteluun tai varusteisiin. Valitettavasti tänä vuonna on sattunut myös kolme kuolemaan johtanutta sukellusonnettomuutta.

36

4/2019 SUKELTAJA

LÄHELTÄ PITI

Pinnalla sattuneissa haavereissa tapahtumien kulku on liittynyt sukelluspullojen täyttämiseen: paineistettu letku on ampaissut huolimattomuuden seurauksena läheltä täyttäjää tai jopa osunut häneen aiheuttaen haavan. Pintavedessä vaaratilanteita on syntynyt vapaasukelluksen hengenpidätysharjoituksessa (yksi raportti uimahallista) ja kun sukeltaja on kierähtänyt veneestä toisen sukeltajan päälle. Veden alla tapahtuneet, ei kuolemaan

johtaneet tilanteet ovat johtuneet lähes yksinomaan joko pintatarkastuksen puutteesta (esimerkiksi tuplapullojen välisilta kiinni) tai nosteenhallinnan pettämisestä. Jälkimmäisissä kahdessa tilanteessa sukeltajalla on ollut muitakin stressitekijöitä, kuten vasta-alkajan koulutustilanne. JOITAKIN LÄÄKETIETEELLISIÄ SYITÄ

Turvallisuusvaliokunta on saanut myös vaaratilanneraportteja, joissa ongelman syy on ollut todennäköisesti lääketieteelli-


nen. Tällöin syyn alkuperän selvittäminen on jäänyt sukeltajan ja sukelluslääkärin väliseksi, eikä valiokunta ei ole saanut syytä tietoonsa. IKÄVIMMÄT TAPAUKSET

Kuolemaan johtaneita tilanteita on raportoitu kolme: Iso-Melkutin, Kustavi ja Särkisalo. Näistä kaikista löytyy erilaista tietoa lehdistöstäkin. Pyydämme aina suhtautumaan ensimmäisiin mediatietoihin varauksella. Esimerkiksi kaksi jälkimmäistä onnettomuutta yhdistettiin lehdistön ensitiedoissa alkuun yhdeksi ja samaksi tapaukseksi, mikä aiheutti turhaa lisämurhetta sekä asianosaisille että asiaa selvittäville. Iso-Melkuttimen tapauksesta poliisi julkaisi syksyllä tiedotteen, jonka tiedot perustuivat Turvallisuusvaliokunnan virka-apuun poliisille. Tässä tapauksessa sukelluspullon venttiili oli jo lähtiessä vain aavistuksen auki, jolloin syvemmällä kaasunvirtauksen kasvaessa ilmantulo estyi ja aiheutti tuhoisan ongelmakierteen. Muistutamme, että venttiilin tulee olla sukelluksilla aina täysin auki. Tämä varmistetaan asianmukaisella paritarkastuksella.

LÄHELTÄ PITI -TILANTEITA SYYTÄ KERRATA

Sukeltajille, kuten muidenkin lajien harrastajille, sattuu toisinaan läheltä piti -tilanteita. Sukelluskoulutuksen olennaisimpia oppeja on tarjota ratkaisumalleja erilaisiin pulmatilanteisiin. Näitä harjoitellaan kursseilla, ja niitä kannattaa kerrata turvallisella porukalla muutenkin. Valtaosa onnettomuuksista johtuu laiminlyönneistä sukelluksen valmistelussa. Laiterikkoon liittyvät ongelmat ovat harvinaisia, ja ne johtuvat lähes aina pinnalla tapahtuneesta laiminlyönnistä joko suunnittelussa tai tarkastuksissa. Ongelmista on hyvä raportoida Sukeltajaliitolle, jonka välityksellä oppia voidaan levittää koko sukeltajayhteisölle. Raportteja vastaanotetaan parikymmentä vuosittain. Keskimäärin ongelmat johtavat kuolemaan noin kahdesti vuosittain. Yhteistä tekijää onnettomuuksista on vaikea löytää muualta kuin pintatyöskentelystä. Sukellus on turvallinen laji, mutta edellyttää huolellista toimintaa niin pinnalla kuin vedessäkin. Jokainen raportoitu ongelmatapaus auttaa kehittämään tietoisuutta ja lajia entistä turvallisempaan suuntaan.

Yhteistä tekijää onnettomuuksista on vaikea löytää muualta kuin pintatyöskentelystä.

Mikä tapahtumaraportti? RAPORTIN voi lähettää kuka tahansa:

asianosainen, silminnäkijä tai asiasta jo­ tain tietävä. Turvallisuusvaliokunta ja Lii­ ton toimisto koostavat rapostit, ja tietoja käytetään koulutuksen kehittämiseen ja turvallisuusvalistukseen. Henkilötietoja ei jaeta eteenpäin, ja raportin voi jättää myös nimettömänä. Raportin antaja saa halutessaan myös keskusteluyhteyden asiaa käsittelevään valiokuntaan, joten tapahtumia voi käydä myös keskustellen läpi.

Tapahtumaraportti

Sukeltaja jäi alle SUKELLUSPORUKKA oli sukeltamassa hy­

jonkin aikaa, mutta muita oireita ei ilmennyt.

ennen veteen menoa on käytännössä mui­

lyllä etelärannikolla. Sukelluspari pintautui

Molemmilla sukeltajilla oli pitkä sukellus­

den veneessä olevien tiedon varassa. Veteen

ja lähti uimaan tukialukselle. Sukeltaja A ui

kokemus.

menijän tulisi aina varmistaa pintaryhmältä,

alusta kohti ja havaitsi olevansa perillä, kun

että veteen on turvallista mennä. Vedessä voi

pää kopsahti aluksen kylkeen. Samaan ai­

Pintaorganisaation tärkeys

olla muita sukeltajia, veneen päällikkö voi olla

kaan toinen pari oli aloittamassa sukellus­

Tilanne on hyvä esimerkki siitä, että sukel­

yhä operoimassa venettä tai tuuli on voinut

taan. Aluksessa oleva sukeltaja B ei nähnyt

lustoiminnan turvallisuutta edesauttaa pin­

siirtää veneen tarpeettoman kauaksi poijulta.

sukeltaja A:ta ja kierähti taaksepäin veteen

taorganisaatio. Veneeseen uiva sukeltaja ei

Tässä tilanteessa veteen menijällä ei ole ollut

suoraan A:n päälle. Matkassa oli mukana on­

voi kuulla tai tarkasti havaita, mitä veneessä

tietoa alla olevasta sukeltajasta, jota hän tai

nea. Lopputuloksena oli A:lla muutaman sen­

on tapahtumassa. Samoin sukellukselle val­

pinta­avustajat eivät ole huomanneet ja asi­

tin haava päässä, kevyttä verenvuotoa ja

mistautuva, mahdollisesti laidalle sijoittunut

asta kommunikoineet.

kohtuullinen kuhmu. Tilannetta seurattiin

sukeltaja tehdessään viimeisiä tarkastuksia

TURVALLISUUSVALIOKUNTA

4/2019 SUKELTAJA

37


Mika Viitanen

Sukeltamisen muinaishistoriaa Mistä kaikki oikein alkoi? RALF STRANDELL, Suomen Sukellushistoriallinen yhdistys

S

ukeltaminen on saattanut saada alkunsa ruuan hausta. Mesoliittisen kivikauden Ertebølle-kulttuurin (5400 eaa.) keittiöjätteistä Tanskassa on löydetty simpukoita, jotka eivät laskuveden aikana paljastu. Ne on pitänyt hankkia pistämällä pää veden alle. Simpukat olivat muutenkin arvotavaraa. Egyptissä (3200–2100 eaa.) simpukoita käytettiin ainakin koruina ja amuletteina sekä koristeluun ja myös simpukankuorirahana. On uskottavaa, että joku on näitä keräämällä, sukeltamallakin, saanut osan elannostaan. PELASTUSSUKELTAMISTA, RUOKAA, PESUSIENIÄ

Ensimmäiset kirjoitetut todisteet sukeltamisesta löydämme Hammurabin laista (1790 eaa.), jossa tohelo laivuri määrätään korvaamaan veneen arvo ja rahti, jos hän upotti toisen omistaman veneen. Jos hän kuitenkin nosti veneen pintaan, piti veneen arvosta korvata vain puolet – ja menetetty

38

4/2019 SUKELTAJA

rahti päälle. Tämä kannusti yrittämään uponneen veneen nostoa. Gilgamesheepoksessa on myös kuvaus syväsukeltamisesta irrotettavien painojen kera. Noin 750–650 eaa. muistiin kirjoitettu Ilias-eepos kertoo Troijan sodasta (noin 1200–1100 eaa.) ja mainitsee merenpohjasta sukellettujen pesusienten käytön ja sukeltamalla kalastetut osterit. Molempien keräämisessä on ollut tarpeen sukeltaa jo varsin syvälle. Rhodoksen merilaki hylkytavarasta puolestaan (800 eaa.) mainitsee uponneen lastin pelastamisen sukeltamalla. Laivat saattoivat ajaa karille tai olla uppoamisvaarassa, jolloin lastia oli kevennettävä laidan yli heittämällä. KREIKAN TAISTELUSUKELTAJAT

Ensimmäinen maininta taistelusukeltamisesta on kertomus Skylliaasta (480 eaa.). Historioitsija Herodotos (420 eaa.) epäilee joidenkin tarinoiden todenperäisyyttä, mutta mainitsee hänet aikansa parhaaksi

sukeltajaksi. Puoli vuosituhatta myöhemmin Pausanias, maailman ensimmäinen turisti, kirjoitti, kuinka Skyllias oli tyttärensä kanssa sukeltanut katkaisemaan Persian laivaston ankkuriköydet ja niin täydentänyt myrskyn tuhon. Peloponnesolaissodissa (425 eaa.) sukeltajat salakuljettivat ruokaa piiritetyille spartalaisille vedenpitävissä nahkasäkeissä vetämällä. Todennäköisesti osa matkasta on sukellettu ruokosnorkkelin kanssa selällään. ARISTOTELES PALJASTAA SUKELTAJIEN TEKNIIKAT

Aristoteles oli luonnontieteilijä, joka yritti antaa selityksen monille havaitsemilleen ilmiöille. Korvaongelmia käsittelevässä tekstissä hän mainitsee sukeltajat. Miksi sukeltajien korvat puhkeavat meressä? Miksi sukeltajat sitovat pesusienet korviensa päälle? Hän myös mainitsee veden alle alassuin lasketun ilma-astian, josta sukeltajat kävivät hengittämässä. Eläinkuntaa käsittelevässä teoksessaan


Wikimedia Commons

ROOMAN SUKELTAJAT

Rooman valtakunnassa sukeltajien työnkuvia oli monia. Merestä sukellettiin pesusieniä, ostereita ja simpukkaa. Uponnutta rahtia pelastettiin, vedenalaisia esteitä rakennettiin ja raivattiin, ruokaa ja viestejä salakuljetettiin piiritetyille, ankkuriköysiä katkottiin tai ankkureita vapautettiin. Varmasti myös kaivot ja satamarakenteiden teko ja huoltaminen vaativat sukeltamista. Varusteisiin kuuluivat laskeutumispainot, pintaköydet, ilmapadat, snorkkelit, pesusienet korvilla, suolavettä sietävät pronssiveitset sekä oliiviöljy. Kalastajilla, viljan rahtaajilla, satamahenkilöstöllä ja sukeltajilla on ollut yhteistyötä ja jopa Tiberin varren kalastajien ja sukeltajien yhteinen edunvalvontajärjestö, kilta. Raaimmasta päästä on Liviuksen tarina, missä roomalaisten hyökätessä Makedoniaan kuningas Perseus (168 eaa.) panikoi ja käski upottaa Pellan aarteet mereen. Hän alkoi kuitenkin katua päätöstään, käski sukeltajien hakea aarteet takaisin ja tapatti sitten sukeltajat salaa, jotta tieto nolosta tapauksesta ei leviäisi. Taistelusukeltajien työ oli vaaroja täynnä. Roomalaisten piirittäessä Hispanian Numantiaa (134–133 eaa.) huomasivat

he sukeltajien salakuljettavan kaupunkiin ruokaa. Tämä estettiin tekemällä veitsen terillä varustetuista virrassa heiluvista tukeista sukelluseste. Mutinan piirityksessä (43 eaa.) puolestaan Caesarin joukot viestittelivät piiritettyjen joukkojensa kanssa lähettämällä sukeltajia piiritysrenkaan lävitse. Viestit kirjoitettiin ohuelle lyijylevylle, joka rullattiin kasaan ja vietiin perille sukeltaen yön turvin: varhainen versio nykypäivän wetnotesista. Historioitsija Plinius vanhempi (23–79 jaa.) kertoo Luonnonhistoriassaan sukeltajia uhkaavista kauheista meripedoista ja siitä, miten sukeltaja oliiviöljyä suustaan sylkemällä pystyi näkemään veden alla. Vuosisataa myöhemmin elänyt Oppian puolestaan kertoo kalastusta käsittelevässä kirjassaan laajasti myös sukeltamisesta. Sukeltajat käyttivät oliiviöljyä näkemiseen, lyijypainoa sekä pintaköyttä, jota ravistamalla sukeltaja pyysi tulla vedetyksi ajatuksen nopeudella takaisin pintaan. Työssä käytettiin merivettä sietäviä pronssityökaluja. Kovin leppoisaa ei työ aina ollut: “Toistuvasti hän ravistaa köyttään pyytäen tovereitaan vetämään hänet ylös. Ja meripeto ja sukeltajan toverit kiskovat hänen kahteen osaan revittyä ruumistaan.” Voidaankin ajatella, että värikkäästi tarinoiva Oppian ymmärsi myös kirjansa myynnin edistämisen päälle.

Sukeltaja hyppäämässä veneestä veteen. Viiniruukku ajalta 510-490 eaa. Emilio Rodriguez-Alvarez

hän puolestaan mainitsee norsun kärsästä puhuttaessa sukeltajien hengityslaitteen eli mahdollisesti (ruoko)snorkkelin.

The British Museum, lisenssi CC BY-NC-SA 4.0

Urin kaupunkivaltiosta löytynyt Standard of Ur -paneeli (2500 eaa.) helmiäiskoristeluineen on edellyttänyt varsin syvällä elävien helmisimpukoiden keräämistä sukeltaen.

Muinainen pesusienisukeltajan narulla ylös vedettävä laskeutumispaino.

www.sukellushistoriallinenyhdistys.fi/ sukeltamisen-muinaishistoriaa

4/2019 SUKELTAJA

39


Sipoo

Sipoonselän siipiratashylky Diana Venäjän laivaston saaristolaivueen siipiratashinaaja Diana ajoi karille lokakuussa 1854 Sipoon Gråskärin länsipuolella ilmeisesti luotsausvirheen vuoksi. Aluksesta saatiin pelastettua miehistön lisäksi merikartat ja aluksen paperit. Dianan 164 vuotta kestävä hiljaiselo alkoi. Kuvat Jukka Repo

K

artoista ja historiasta kiinnostunut veneilijä Jussi Rekola paikansi hylyn 20 metrin syvyydessä viistokaikuluotaimella elokuussa 2018 ja lähetti tiedot Museovirastolle. Rekola itse ei sukella, joten hän kertoi löydöstään sukeltajatuttavalleen Jorma Karvoselle Urheilusukeltajat ry:stä. Lokakuussa

he päättivät lähteä tutkimaan hylkyä tarkemmin ja Karvonen pyysi sukellusparikseen Jaakko Virkkalan. Karvonen laskeutui hylylle ensimmäisenä. Sukeltajat kuvasivat videon ja saivat hyvän yleiskuvan hyväkuntoisesta hylystä mahtavine siipirattaineen. Paluumatkan tunnelma oli pirskahteleva.

Teksti on tiivistelmä Jaakko Virkkalan artikkelista, jonka voi lukea kokonaisuudessaan

www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit

Siipirattaat ovat yli 5 metrin korkuiset.

40

4/2019 SUKELTAJA


JUSSISTA DIANA

Jatko oli selkeä. Työnimellä Jussi I oleva hylky tulisi tunnistaa, tehdä 3D-malli ja kuvata muutenkin reippaasti lisää. Remmiin värvättiin Finnairin Sukeltajien Juha Varis ja trailerilla liikuteltava sukelluskäyttöön varustettu Kulkuri 21 -vene. Marraskuun alussa kolmen hengen duunariporukkaa vahvistettiin Raija Kukkaslahdella ja Jussi I mitattiin. Hylky on noin 25 m pitkä ja 5,3 m leveä (siipirattaiden kanssa leveys noin 10 m). Siipirattaat ovat halkaisijaltaan 5,2 m ja leveydeltään 2,3 m. Hylyssä olevista posliiniastioista nostettiin yksi fajanssikuppi, jonka Karvonen vei Museovirastoon, ja asiasta tiedusteltiin myös antikvariaatti Hagelstamilta. Loppujen lopuksi fajanssin tunnisti venäläinen tutkija Roman Rohorov. Luolasukeltaja ja 3D-mallinnusta hallitseva Sami Paakkarinen rekrytoitiin porukkaan ja hylyllä käytiin marraskuussa 2018 useamman kerran. Paakkarinen puolestaan tunsi venäläisen tutkijan Mikhail Ivanovin, jolta nopeasti saatiin sangen tarkka ja luotettava kuvaus onnettomuudesta. Näin Jussi I sai oikean nimensä Diana. POIJUTUS

Talvi tuli eteläänkin ja harvinaiseksi hylkylöydöksi todettu Diana sai jäädä hetkeksi hengähtämään. Merimuseon tutkijoiden kanssa todettiin, että jatkoa varten hylylle pitää saada kiinnityksen kestävä poiju. Urheilusukeltajat ry:n Jukka Särkilahti toi nosturiautolla kaksi 250 kg painoista betoniporsasta, jotka Jorma Karvonen hinasi

Vartiokylän venekerhon lautalla Dianalle ja pudotti kettingillä yhteen niputettuna pohjaan. Porsailta tulee pintaan kaksiosainen köysi vedenalaisine vedonpoistajakanistereineen ja hylylle vedettiin ohjausköysi. Tämän jälkeen löytö julkistettiin. JULKISUUS SUOJAA

Ajatus on, että maksimaalinen julkisuus ja harrastajien osallistaminen hylyn tutkimukseen auttaisivat säilyttämään Dianan koskemattomana. Museovirasto laati tiedotteen löydöstä ja Sami Paakkarisen Dianalle laatimat Facebook-sivut ja hylkykortin tiedot avattiin. Tieto Dianasta julkaistiin myös hylyt.net-sivustolla. Ensimmäiset 3D-mallikuvat Dianan keulakannelta julkaisi Topi Sellman. Tiedotusvälineissä kirjoitettiin hylystä heinäkuussa 2019 runsaasti, ja kun sijainti kiinnityspojuineen oli yleisessä tiedossa, alkoi Dianalla käydä väkeä. Alkurytäkässä Dianan hennoimmat kansirakenteet kärsivät jonkin verran: muun muassa peräkannella alun perin pystyssä ollut hytin rakenne kaatui. Sipoonselän 1–2 merin näkyvyydet kesäkaudella tekevät hauraassa hylyssä sukeltamisesta haastavaa. Dianan Facebook-sivut saivat ilahduttavan suosion, ja uutta tietoa hylyn vaiheista alkoi löytyä. Ryhmässä on yli 550 jäsentä, runsaasti kuvia ja muuta informaatiota. Alussa epäiltiin, että hylystä olisi viety esineitä. Hetki sitten tehdyssä ”Dianan duunareiden” inventaariolaskennassa kaikki tiedossa olevat esineet kuitenkin löytyivät, jotain vähän siirreltynä.

Etukannen ankkuripeli ja sen edessä luukku.

Keulakannella on pullo ja takana paapuurin siipiratas.

Hylyn Facebook-ryhmä: Siipiratashinaaja Diana

Mystinen ”tötsä” ja ikkunaprisma takakannella.

Takakannen alla olevaa esineistöä.

4/2019 SUKELTAJA

41


Ajattelemisen aihetta

Minustako sukelluskouluttaja?

Tilanne on mielestäni ymmärrettävä, koska kaikki lajin piirissä toimivat kouluttajat tekevät työtään harrastuspohjalla. Kouluttajaksi kouluttautuminen vaatii jo itsessään ison siivun vapaa-ajasta, ja kurssien vetäminen vielä isomman. Erityisesti, jos vastuukouluttaja joutuu tekemään työtään ilman innokasta ja osaavaa avustajakaartia. Mikäli kurssien pitoon ei ole tarjolla tarpeeksi auttavia räpyläpareja, saattaa innokkaankin kouluttajan aktiivitaival jäädä vain muutaman vuoden pituiseksi. Sukeltajaliitto on vastannut kouluttajien riittävyyden ja jaksamisen asettamaan haasteeseen uudistamalla koulutusjärjestelmäänsä. Uusimuotoinen laitesukelluksen syventävä jatkokurssi eli P3-kurssi on nyt selkeästi ensimmäinen askel kouluttajapolulla. P3 antaa sukeltajalle pätevyyden toimia koulutusavustajana kursseilla ja laitesukelluskokeilussa. Muutos on tervetullut, koska se poistaa tarpeen järjestää erillinen lähikouluttajakurssi ennen laitesukelluskouluttajakurssille pääsyä sekä mahdollistaa P3-sukeltajien käyttämisen apuvoimana kursseilla. Toinen tervetullut muutos on laitesukelluskouluttajakoulutuksen tuominen seuratasolle. Aiemmin M1- ja M2-tason sukelluskouluttajia kouluttivat Liiton omat M3-kouluttajat. Jatkossa seurojen omat kouluttajat voivat kouluttautua M3-tasolle ja pitää kouluttajakursseja paikallisesti.

42

4/2019 SUKELTAJA

Antto Melasniemi

Seurojen kroonisimpiin pulmiin kuuluu pula sukelluskouluttajista. Kotisivuilla voi komeilla pitkä lista laitesukellus- ja lähikouluttajia, joista vain muutama toimii aktiivisesti järjestämällä perus- ja jatkokursseja sekä laitesukelluskokeiluja.

Tässä vaiheessa lukija saattaa miettiä, että sukelluskouluttajaksi olisi kyllä kiva ryhtyä, mutta onko minusta siihen? Mielestäni vastaus on hyvin yksinkertainen: Kyllä on, jos asenne lajia kohtaan on terve, ja jos intoa riittää!

Kouluttajaksi ryhtyminen oli sukellusurani paras päätös.

Nykyjärjestelmä, jossa kouluttajapolku alkaa P3-kurssilta ja etenee vaiheittain M1-, M2- ja M3-tasoille, on kouluttajaksi ryhtyvän kannalta hyvä, koska se ei tuo missään vaiheessa liian suurta hyppäystä osaamistasolta toiselle. Toki kouluttajalla tulee jo valmiiksi olla hyvät sukellustaidot

ja monipuolinen sukelluskokemus, mutta nämä perusvaatimukset täyttyvät jo P3kurssin suorittamisen myötä. Omien kokemusteni mukaan suurin este laitesukelluskouluttajaksi ryhtymiselle onkin asennepuolella. Kouluttaja on kouluttaja ”työssä ja vapaa-ajalla”, eli myös kouluttajan omat hupisukellukset pitää tehdä omien luokitusten ja turvaohjeiden mukaan. Uskottava laitesukelluskouluttaja ei voi lähteä sukeltamaan ilman paria tai reelillä jään alle ilman vaadittua luolasukelluskoulutusta. Minulle kouluttajaksi ryhtyminen on ollut sukellusurani paras päätös. Kouluttajana työskentelyn huippuhetkiä ovat kerta toisensa jälkeen tilaisuudet nähdä oppimisen ilo oppilaissa. Sekä tosiasia, että myös kouluttaja oppii jokaisella kurssillaan uutta. Teemu Virtanen teemu.virtanen@riusuk.net Kirjoittaja on Riihimäen Urheilusukeltajien M2-laitesukelluskouluttaja ja M3-sukelluskouluttajakokelas


Palveluksessasi

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen seuraja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen.

MIKA RAUTIAINEN

RIKU VERKKOMÄKI

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

viestintäkoordinaattori

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

koulutuspäällikkö ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti. Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

jäsenpalveluvastaava

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

4/2019 SUKELTAJA

43


FILLARI

SPORT

GOLF

OUTDOOR

HORSE

KUVA&ÄÄNI

Kuva: Pekka Tuuri

OUTDOOR 28.2.–1.3. Messukeskus Helsinki Uutta 2020: teemana sukellus! Sukeltajaliitto on mukana GoExpossa! Messut on seuroille hyvä tilaisuus kohdata tulevia lajin harrastajia. Etsimme seuroja ja muita tahoja, jotka haluavat olla mukana tuottamassa ohjelmaa ja tarjoamassa messukävijöille mahdollisuuden tutustua lajiin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: sari.nuotio@sukeltaja.fi.

goexpo.fi Messuilla mm.

www.bearwater.fi

Profile for Sukeltajaliitto ry

Sukeltaja 4 2019  

Advertisement
Advertisement