a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade
3 minute read

HUOLLA JA TARKISTA seuran ensi apuvälineet säännöllisesti

Kova, tiivistetty laatikko on paras säilytyspaikka ensiapuvälineille.

Huollettu ensiapuväline auttaa

Vaikka sukelluskaudesta selvittäisiinkin ilman haavereita, pitää ensiapulaukun sisältö tarkistaa aina sukellusreissulle lähdettäessä ja huoltaa vuosittain. Tee se ajoissa jo talvella. HARRI MÄKITALO, Ensiapukoulutusvaliokunta

Seuran ensiapuvälineet tulee tarkistaa aina, kun ne otetaan mukaan sukellusreissulle. Välineet ovat yhteiskäytössä, joten koskaan ei voi olla varma, onko edellinen käyttäjä täydentänyt käyttämänsä tuotteet edellisellä reissulla.

Hapenantolaitteesta tulisi aina tarkistaa, että happisäiliössä on tarpeeksi happea ensiavun antamiseen siihen asti, että loukkaantunut sukeltaja saadaan ensihoidon piiriin. Happisäiliön katsastusmerkinnät ja voimassaolo tulee olla kunnossa. Samoin tulee tarkastaa, että kaikki hapenantolaitteen osat ovat tallella, ehjiä ja puhtaita.

Myös ensiapulaukun sisältö kannattaa käydä läpi ja korvata käytetyt, vanhaksi menneet tai vaurioituneet tuotteet uusilla. Pitemmälle sukellusleirille kannattaa varata mukaan hieman

ylimääräistä, kuten laastaria, puhdistusainetta, sidetarpeita ja kylmäpusseja kaiken varalle, sillä aina sattuu ja tapahtuu jotain pientä.

Sydäniskurin akkujen varaus ja elektrodien kunto sekä parasta ennen -päiväys tulee myös tarkistaa. Vanhentuneiden elektrodien liimapinta kuivuu ajan kanssa.

HUOLLA TALVELLA Ensiapuvälineiden vuosihuolto kannattaa tehdä hyvissä ajoin talvella ennen sukelluskauden alkua. Esimerkiksi happisäiliön katsastuksessa saattaa liikkeestä riippuen mennä helposti jopa kaksi kuukautta.

Korvaa tulevalla kaudella vanhaksi menevät tuotteet uusilla, ja käytä vanhat vaikka ensiapukoulutuksen harjoitusmateriaalina. Talvikausi onkin hyvää aikaa päivittää myös ensiaputaitoja seuran sisällä.

EA-laukun sisällön päivittämisen voi tehdä seuran ensiapumateriaalista vastaava henkilö, kun taas sydäniskurin ja hapenantolaitteiden huolto ja katsastus kuuluu ammattilaisille. Huoltovälit ovat yleensä laitekohtaisia, joten ne kannattaa tarkistaa käyttöohjeesta. Hapenantolaitteiden huoltoväliksi on yleensä suositeltu kahta vuotta, ja painesäiliön katsastus on lakisääteisesti kymmenen vuoden välein. Happisäiliön seuraava katsastusvuosi on merkitty säiliön kylkeen.

APTEEKISTA JA VERKKOKAUPOISTA APUA Nopein ja helpoin tapa täydentää ensiapuvälineistöä on lähin apteekki. Hieman edullisempi, mutta hitaampi kanava on DANin verkkokauppa. Myös Sukeltajaliiton verkkokaupassa on myynnissä rajoitettu valikoima ensiapuvälineitä seuroille. Jos seura on järjestämässä ensiapukurssia jäsenilleen, kannattaa ensiapuvälineistöä tilata DANin verkkokaupasta samalla, kun tilataan koulutuspaketit kurssille.

Paras tapa säilyttää ensiapuvälineitä käyttökuntoisina on pitää ne vedenpitävissä, kovapintaisissa salkuissa. Veneessä on usein kosteaa ja märkiä varusteita joka puolella. Pehmeässä pakkauksessa ensiaputarvikkeet kastuvat ja kolhiintuvat helposti; kova salkku pitää puolensa paremmin.

Tapahtumaraportti:

Varustetarkastus uupui, ilma loppui

Toukokuu 2019, Suomenlahden merialue

KOLME noin nelikymppistä sukeltajaa (sukeltajat A, B, C) olivat hylkysukeltamassa. Hylylle vei kiinteä köysi ja sää oli hyvä. Sukeltajilla oli käytössään 2 x 12 l tuplapullot (ns. hogarthialainen varustus, recreational trimix -kaasu) ja yksi dekopullo (happi). Kaikki sukeltajat olivat tekniikkasukelluskoulutettuja, ja merisukeltamisesta oli kokemusta jo tältä keväältä. Sukellussyvyys oli noin 40 metriä ja alttiinaoloaika noin 20 min.

Sukellus meni suunnitelman mukaisesti, ja sukeltajat aloittivat nousun köysi näkyvissään. Syvä turvapysähdys tehtiin noin 20 metrin syvyydessä, ja siitä nousu jatkui hitaasti noin 15 metrin syvyyteen, jossa ensimmäisen sukeltajan (C) tietokone kehotti lyhyeen pysähdykseen. Tämän pysähdyksen aikana sukeltaja A huomasi, että hänen regulaattorinsa antaa huonosti kaasua. Hän ilmoitti siitä sukeltajalle B ensin näyttämällä suukappalettaan ja osoitti sitä käsimerkillä ”jotain vialla”. Sukeltaja B ihmetteli myös asiaa, mutta ei tehnyt muuta kuin piti katsekontaktin A:han. Pian tämän jälkeen A ilmoitti tarvitsevansa B:ltä kaasua, ja suoritettiin kaasu loppu -tilanteen mukainen siirtyminen pitkään letkuun. B siirtyi omalle kaularegulleen. B tarkasti A:n painemittarin ja huomasi sen näyttävän yhä korkeaa lukemaa.

Nousu jatkui hitaasti kohti 6 metrin dekoa, jolloin kaikki siirtyivät hapelle suunnitelman mukaisesti ja kaasun jakaminen lopetettiin. Ryhmä pysyi lähekkäin. Pintaan noustiin happidekon jälkeen rauhallisesti ja siirryttiin veneelle.

Pinnassa kävi ilmi, että A:n väliputken sulkuventtiili oli kiinni. Asiaa ei tarkastettu veneessä ennen sukeltamaan lähtöä. Pullot oli täyttänyt edellisiltana kompressorivuorossa ollut tiimi. Täyttötiimi oli todennäköisesti sulkenut venttiilin, mutta asia ei selvinnyt enää varmasti.

Sukeltajien oma johtopäätös oli, että sukellusvarusteiden tarkastus ennen sukellusta oli jäänyt kiireen vuoksi tekemättä. Virhe olisi paljastunut, jos varustetarkastuksen yhteydessä olisi varmistettu sulkuventtiilin aukiolo kiertämällä sitä vastapäivään. Asiasta ei onneksi koitunut nyt suurempia ongelmia, mutta sukeltajatiimi ja turvallisuusvaliokunta haluavat muistuttaa kaikkia varustetarkastuksen tärkeydestä: tee se aina. MATTI ANTTILA, TURVALLISUUSVALIOKUNTA