Lipunkantaja pitää lipputankoa vartalonsa vasemmalla puolella. Lipunkantajalla on vastuullaan lipun arvokas kohtelu. Lippu ei saa takertua oven pieliin tai ulkona oksiin, se ei saa osua maahan eikä sitä saa antaa kohdella halventavasti. Lipunkantajalla ovat apuna lippuairuet, jotka ovat kaksi airutnauhoja kantavaa henkilöä. Lippuairuet suojelevat lippua ja estävät sitä tarttumasta mihinkään tai osumasta lattiaan. Lipusta huolehtiminen on tärkeää varsinkin oviaukoissa ja kattokruunujen kohdalla. Tarvittaessa airut tarttuu lippuun kädellään. Airuista enemmän edellisessä luvussa. Suomen lipun kanssa airutnauhat ovat sinivalkoiset, järjestölipun kanssa järjestön omien värien mukaiset tai sinivalkoiset. Lippuairuilla ei ole koskaan laukkuja, eivätkä he myöskään kanna soihtuja itsenäisyyspäivän kulkueessa. Sopivin päällysvaate airuelle itsenäisyyspäivänä on pitkä, tummasävyinen takki. Lyhytkin tumma takki käy, mutta toppatakit, kansitakit ja öljykangastakit eivät ole tehtävään sopivia. Lipunkantaja ei yleensä käytä hansikkaita sisällä. Jos hansikkaita käytetään, ovat ne valkoiset, ja kaikilla lipunkantajilla on yhtenäisyyden vuoksi oltava hansikkaat. Valkoisia hansikkaita käytetään myös ulkotilaisuuksissa paitsi hautajaisissa, joissa hansikkaat ovat mustat. Itsenäisyyspäivänä useimmilla lipunkantajilla on tummat hansikkaat tilaisuuden vakavasta luonteesta johtuen. Lipunkantajalla tulisi olla mahdollisimman siisti asu: sisäjuhlissa frakki tai tumma puku, kesäaikaan ulkona puku, talvisaikaan pitkä tumma takki. Juhlissa saliin saapuu ensin Suomen lippu, sitten järjestölippu. Lippujen saaminen oikeassa järjestyksessä oikeaan paikkaan vaatii etukäteen sovitun kore-
Lipunkantajien ja airuiden kulku ja sijoittuminen noudattaa tarkkaa kaavaa.
- 29 -