Millainen on taideopiskelija?
Kun kysyn taideopiskelijalta ”Mitä on taideteollisen korkeakoulun opiskelijakulttuuri”, hän lähes säännönmukaisesti antaa vastaukseksi ”en tiedä”. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita, joita Ateneumin aikana kutsuttiin Atskilaisiksi, nykyisin Taikkilaisiksi, on yhdistänyt toisiinsa etenkin taiteellinen kunnianhimo ja rakkaus omaan alaan. Koko historiansa ajan korkeakoulu ja sen kasvatit ovat toiminnallaan vaikuttaneet suomalaisen kulttuurin ja muotoilun suuntaan ja saavuttaneet työllään kansainvälistä arvostusta. Suomalaisen taiteen ja taideteollisuuden alan kärkinimet, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Birger Kaipiainen, Erik Bruun, Antti Nurmesniemi, Yrjö Kukkapuro, Pentti Sammallahti, Katja Tukiainen, Yrjö Wiherheimo, Janna Syvänoja, Harri Koskinen, Dome Karukoski, Elina Brotherus ja Paola Suhonen ovat kaikki TaiKin kasvatteja. Kun pienessä yhteisössä sekä opettajat että opiskelijat ovat muodostaneet tiiviin kutakuinkin moninaisuudessaan yhtenäisen yhteisön, ei erilliselle opiskelijoiden kulttuurille ole ollut tilausta tai sopivaa kasvurakoa. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijajärjestö TOKYOkin perustettiin ajamaan opiskelijoiden asiaa vasta 1950-luvulla, tällöin koulu oli ollut olemassa jo yli 80 vuotta. Teekkari- ja kylterikulttuurit ovat olleet järjestäytyneitä paljon pidempään. Siinä missä onkin mahdollista puhua opiskelijakulttuurista
84 | Taideteollinen korkeakoulu
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Teknillisessä korkeakoulussa on Taideteollisen korkeakoulun kohdalla puhuttava enemmän opiskelijakulttuureista. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoilla ei ole dollarin vihreitä haalareita päällään tai kunniamerkkejä rinnuksillaan. He eivät laula juomalauluja sitseillä tai pidä lakeissaan tupsuja. Ajoittaiset yritykset luoda yhteisiä symboleja ovat aina kaatuneet siihen, etteivät taideopiskelijat arvosta paljoakaan perinteikkyyttä, konservatiivisuutta tai jatkumoa. Opiskelijakulttuuri on taideteollisessa korkeakoulussa jatkuvassa muutoksen tilassa. Tapahtumia ja osallistumisen mahdollisuuksia riittää, mutta ne ovat kuin räiskyvä ilotulitus, jossa kaiken aikaa uusia raketteja lähtee lentoon ja räjähdyksen jälkeen vanhoja sammuu. Toiset raketit kantavat pidemmälle: Arabia Maskerad, Suomen suurimmat naamiaiset, järjestetään vuosittain syksyllä opiskelijajärjestö
TOKYOn syntymäpäivän kunniaksi. Maskeradeja on taideopiskelijoiden toimesta järjestetty jo 1900-luvun alusta alkaen. Opiskelijalehti TORSOa ja sen edeltäjiä ovat taideopiskelijat kirjoittaneet ja kuvittaneet jo 60-luvulta lähtien. Ylioppilaslakin lyyran on taikkilainen korvannut spiraalilla jo 90-luvun alusta lähtien. Tosin harva taikkilainen lakkia päähänsä tuntuu upottavan. Loppupeleissä Arabianrannan ja Porin filiaalin opiskelijayhteisöt muodostavat värikkään ja monimuotoisen mosaiikin, jossa jokainen osanen saa olla omanlaisensa eikä kaikkien palasten aina edes tarvitse loksahtaa kohdilleen. Yksilöllisyys onkin parhaiten taikkilaista kuvaava sana. Tahdotpa sitten pitää rinnuksellasi kunniamerkkiä, osallistua sitseihin, pukeutua haalariin, lähteä mukaan tempaukseen, osallistua opiskelijoiden yhteiseen mielenosoitukseen, vetäytyä koulusta suoraan kotiin tai keskittyä opiskeluaikanasi ainoastaan opintoihin, tee se. Olet silloinkin ehdottomasti osa taikkilaista opiskelijakulttuuria. Enpä minäkään tiedä mitä se mystinen taideteollisen korkeakoulun opiskelijakulttuuri on. Siinähän sen kauneus juuri piileekin. Joonas Jylhä AYY:n järjestö- ja viestintäasiantuntija, työskennellyt Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa vuodesta 2007
Taideteollinen korkeakoulu | 85