Mikä ihmeen Mursu?
Kauppatieteilijän tunnukset
? Moni kauppatieteilijäsukupolvi on varmasti miettinyt, miksi uudet kauppatieteiden opiskelijat ovat mursuja, eivätkä esimerkiksi fukseja. Kauppakorkeakoulun päästötutkinto oli toiseen maailmansotaan asti melko vaatimaton kaksivuotinen kurssi, jolla ei ollut virallista nimikettä. Uudet opiskelijat olivat ensimmäisiä vuosikurssilaisia 1920-luvulle asti. Kun Kauppakorkeakoulun oppilasyhdistys muutettiin ylioppilaskunnaksi vuonna 1923, kasvoi myös tarve luoda omia akateemisia traditioita. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille alettiin yliopiston mallin mukaisesti järjestää erityisiä uusien opiskelijoiden kastajaisia. Kauppikselle ei jostain syystä koskaan juurtunut sanaa fuksi, vaan ensimmäisiä vuosikurssilaisia alettiin kutsua mursuiksi ja fuksimajuri muutettiin muotoon mursumajuri tai mursaattori. Kai haluttiin olla omaperäisiä ja keksiä uusille jäsenille muista eroavan nimityksen. Sanan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta todennäköisesti se tulee roomalaisen mytologian kaupankäynnin pääjumala Mercuriuksesta. Aluksi 1920-luvun puolivälissä uudet opiskelijat olivat pikku mercuriuksia tai mercureita. Todennäköisesti pikku mercurius on jossain vaiheessa vääntynyt muotoon mursu. Mursunimitys esiintyy ensimmäisen kerran virallisissa asiakirjoissa vuonna 1930, mutta mursuista puhuttiin yleisesti jo tätä ennenkin.
78 | Kauppakorkeakoulu
Mistä nämä hassut nimitykset oikein tulevat?
Kauppari vai kylteri? – kas siinä pulma Nykyopiskelijoille on luontevaa, että kauppatieteiden opiskelijoita kutsutaan kyltereiksi. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Kauppatieteilijät ovat olleet kyltereitä vasta muutaman vuosikymmenen. Sitä ennen silloisen ylioppilaskunta KY:n jäsenet olivat pitkään pelkästään KY:läisiä, mutta 1960-luvulla alettiin pohtia kauppatieteilijöille yhteistä nimitystä. Ensimmäisenä asiaan tarttui KY:n ja TKY:n yhteinen pastori Leino Hassinen. Hänen mielestään KY:läinen oli monella tapaa huono nimitys. Ollakseen suhdetoiminnan ja liikealan tulevia napoja, kauppatieteiden opiskelijoilla oli todella ’huonosti myyvä’ nimi. KY:n silloinen lehti Kyriiri järjesti asiasta nimikilpailun. Tuloksena syntyi kylteri-nimitys. Kylteri ei kuitenkaan heti vakiintunut kuntalaisten piirissä, mutta se napattiin KY:n ensimmäisen ravintolan ja hieman myöhemmin laajentunutta ravintolatoimintaa pyörittävän yhtiön nimeen. KY:n kellarissa sijaitseva ravintola nimettiin Kylterikellariksi ja ravintoloita hallinnoiva yhtiö Kylteri Oy:ksi. Näin nimi jäi elämään seuraaville vuosikymmenille.
Dollarin vihreät haalarit Ensimmäiset haalarit hankittiin keväällä 1980 ensin Kulttuurijaoston (KUJ) jäsenille ja sitten muille kyltereille. Ensimmäiset haalarit olivat valkoiset maalarinhaalarit, joita käytettiin yhdessä tumman vihreän collegepaidan kanssa. Paitoihin ommeltiin itse KUJ:n ja KY:n merkit. Seuraavana vuonna KY:lle hankittiin tumman vihreät kokohaalarit. Vuodesta 1981 lähtien kaikille uusille mursuille tilattiin omat haalarit. Haalareista tuli 1980-luvun alussa kylterien ja teekkarien univormu, joita kannettiin ylpeydellä. Yliopisto-opiskelijat alkoivat käyttää haalareita vasta muutamaa vuotta myöhemmin.
KY:n merkki KY perustettiin oppilasyhdistyksenä 1911 ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntana vasta vuonna 1923. KY sai melko pian edustuksen muiden osakuntien tilaisuuksiin, kuten vuosijuhliin. Tämä innoitti yhdistyksen jäseniä kehittämään omia traditiota ja tunnusmerkkejä. Kauppakorkeakoululaisten akateemista profiilia haluttiin nostaa, jolloin syntyi idea omasta jäsenmerkistä, -nauhasta ja lipusta. Kuten osakunnilla ja akateemisilla instituutioilla on keskiajalta lähtien ollut tapana, innoitusta haettiin antiikin mytologiasta. Kauppakorkeakoululaisten symboliksi sopi tietysti parhaiten antiikin Kreikassa Hermeksenä ja Rooman valtakunnassa Mercuriuksena (merx=käydä kauppaa) tunnettu kaupan jumala. KY:n merkki symboloi siis Mercuriusta, jonka tunnistaa siivekkäästä sauvasta, caduceuksesta, ja sen ympärille kietoutuneesta kahdesta käärmeestä.
Kauppakorkeakoulu | 79