Kielipolku 4/2012

4/2012

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

iPad ja kosketuksen ihme

Ekapeli opettaa lukemaan

Lapset ja nuoret sosiaalisessa mediassa

Kielipolku 10 vuotta

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

11. vuosikerta ISSN 1799-5868 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Pia Puustelli p. 050 568 8149 pia.puustelli@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Yhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja Autio Aivoliitto ry:n edustajat: Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Pia Puustelli Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR Kuvat futureimagebank.com, Shutterstock ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

1.1.2013 alkaen 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 6

Pelaamalla voi oppia lukemaan.

TEEMA: Tietotekniikka kaikille Kielipolku-lehden aikataulu NO

TEEMAT

1.

Vertaistuki

pe 11.1.

ti 15.1.

pe 15.2.

2.

Minäkuva ja sukupolvien ketju

pe 12.4.

ma 15.4.

ma 20.5.

3.

Uusi varhaiskasvatuslaki

pe 9.8.

ti 13.8.

pe 13.9.

4.

Kieli ja kulttuuri

pe 11.10.

ti 15.10.

pe 15.11.

Kannen kuva: Shutterstock 2

KIELIPOLKU 4/2012

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

4/2012

s i sältö

s. 10

Tableteille luodaan jatkuvasti uusia puhetta tukevia sovelluksia.

s. 18

Kielipolku täytti 10 vuotta.

ARTIKKELIT

PALSTAT

6

10 11 14 18 20 24 26

34

4 5 16 22 28 31 32 33 37 40 41 43

Tietotekniikka tekee oppimisesta hauskempaa iPad ja kosketuksen ihme iPadia käytetään Aivoliitossa ahkerasti Lapset viihtyvät netissä ja somessa Välkystä Kielipolkuun Miten lapsesi oppii puhumaan?

Elämän keväästä syksyyn Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien alla Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Tutkittua Liitto tiedottaa Kolumni Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

4/2012 KIELIPOLKU

3

LEDARE TIINA VILJANEN

Datateknik för alla

I

år fyller tidningen Kielipolku (som tidigare hette Dysfasia) tio år. Om vi går bakåt i tiden, till året då Hjärnförbundet grundades, 1977, talade man om barnafatiker, och förbundets tidning Afasi skrev om deras sak. I dag diskuterar vi tidningens roll och form i stort. Bör den distribueras som en trycksak eller kunde den kanske komma ut bara i elektronisk form?

Datortekniken i min egen generation startade med räknestickan. Via datorer stora som rum och en gång med hjälp av hålkort har vi förflyttat oss till dagens värld där datoriserade apparater är mångfasetterade och det centrala sättet för sociala kontakter är med hjälp av datorer.

I dag använder barnen iPhone redan på daghemmet och pekskärmar är vardagsmat för dem. Deras föräldrar lever med Facebook och andra datoriserade sociala medier. Detta nya sätt att kommunicera och att få kontakt med andra likasinnade har kommit för att stanna – åtminstone än så länge.

Vi kan dock fråga oss om all den kunskap som produceras i de sociala medierna är vettig. Dåliga exempel är till exempel meddelanden som: ”Jag är på stugan” (varsågod tjuvar, töm min bostad) eller

”Vi ska ha fest!” (utomstående är välkomna att förstöra vårt hem). Hur många ungdomar råkar ut för att i vuxen ålder ångra sig på grund av bilder som nu kanske är lite roliga men har spridits till hela världen via nätet?

Datatekniken är en förträfflig dräng, som det gamla ordspråket säger, men inte som husbonde.

Med hjälp av den underlättas mycket: den gör kommunikationen snabbare, gör det möjligt att lära sig mycket nytt och sprider kunskap till allt flera.

Datatekniken ska tjäna oss alla. Den bör vara lättillgänglig så att man på bästa sätt kan utnyttja den.

Det här numret av tidningen Kielipolku försöker få oss att förstå lite av datateknikens värld så att vi ska kunna använda tekniken både inom rehabiliteringen och i vardagssysslor.

Jag hoppas på en givande läsning av den på papper tryckta men med hjälp av datorteknik framställda tidningen Kielipolku! ■ Tiina Viljanen är verksamhetsledare för Hjärnförbundet.

I dag använder barn iPhone redan på daghemmet och pekskärmar är vardagsmat för dem, och deras föräldrar lever med Facebook.

4

KIELIPOLKU 4/2012

PÄÄKIRJOITUS

Marjo Haapio

TIINA VILJANEN

Tietotekniikka kaikille

K

ielipolku-lehti (aiemmalta nimeltään Dysfasia) täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Kun menemme vielä kauemmas historiassa, aina Aivoliiton syntymävuoteen 1977, puhuttiin lapsiafaatikoista ja heidän asioitaan käsiteltiin liiton Afasia-lehdessä. Tänä päivänä keskustelemme lehden roolista ja muodosta ylipäänsä, tulisiko sen olla painettu vai sähköisesti ilmestyvä.

Oman sukupolveni tietotekninen historia lähtee liikkeelle laskutikusta. Huoneen kokoisten tietokoneiden ja reikäkorttien kautta olemme siirtyneet nykypäivään, jossa laitteisto on monenkirjava ja sosiaalinen media keskeinen viestintäkeino.

Tänä päivänä lapset käyttävät iPhonea jo päiväkodeissa, tabletit ovat heille arkipäivää ja heidän vanhempansa elävät Facebookissa ja muissa sosiaalisissa medioissa. Tämä uusi tapa kommunikoida, saada ja antaa vertaistukea, on tullut jäädäkseen – ainakin toistaiseksi.

Voimme toki kysyä, onko kaikki sosiaalisen median kautta tuotettu tieto järkevää. Huonoja esimerkkejä voivat olla esimerkiksi viestit: ”Olen mökillä” (käykääpä vorot tyhjentämässä asuntoni) tai ”Meillä

on kotibileet” (ulkopuoliset tervetuloa tuhoamaan kotimme). Kuinka moni nuori joutuukaan aikuisiässä katumaan netin kautta levitettyjä, nyt hauskoilta tuntuvia kuvia itsestään?

Tietotekniikka onkin oivallinen renki, kuten vanha sanonta kuuluu, mutta se ei voi olla isäntä. Tuon apulaisen avulla helpottuu moni asia: kommunikointi nopeutuu, oppiminen mahdollistuu, tietoa saadaan yhä useamman ulottuville.

Tietotekniikan tuleekin palvella meitä kaikkia. Sen pitää myös olla helposti jokaisen saatavilla, jotta sitä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää.

Tämä Kielipolku-lehti paneutuu tietotekniikan maailmaan, jotta voisimme entistä paremmin hyödyntää sitä niin kuntoutuksessa kuin arjen toiminnoissakin.

Toivotan antoisia lukuhetkiä paperille painetun, tietotekniikan avulla toteutetun Kielipolku-lehden parissa. ■ Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Tänä päivänä lapset käyttävät iPhonea jo päiväkodeissa, tabletit ovat heille arkipäivää ja heidän vanhempansa elävät Facebookissa.

4/2012 KIELIPOLKU

5

HEIKKI LYYTINEN

Tietotekniikka tekee oppimisesta hauskempaa MISTÄ OPPIMISESSA ON KYSYMYS? Suuri osa oppimisesta tapahtuu spontaanisti ilman erityistä pyrkimystä oppia. Asiasta, jolle altistamme itsemme, opimme aina jotain riippuen altistumisen määrästä ja muodosta.

Pieni lapsi oppii puhumaan, jos hänellä on mahdollisuus osallistua puheeseen perustuvaan vuorovaikutukseen elinympäristössään. Oppiminen alkaa jo kohdussa ja on lähes rajatonta. Jos lapsen lähiympäristössä on johdonmukaisesti hänen kanssaan eri kieliä puhuvia ihmisiä, lapsi omaksuu nämä kielet. Sama koskee muitakin taitoja. Spontaani oppiminen etenee lapsen kehityksen varhaisvaiheesta lähtien iloisen tekemisen merkeissä ilman ulkoista painetta tai oppimistarkoitusta.

Petteri Kivimäki

OPPIMINEN OPPIJALLE SOPIVAKSI

Kuvassa Ekapeliä pelaavat Säynätsalon koulun oppilaat Sanni Soininen (vasemmalla), Samuel Aarnio ja Maija-Riina Parviainen.

Tablettitietokoneet luovat uusia oppimisympäristöjä lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia. Esimerkki oppimispelistä on Ekapeli, jonka avulla opetellaan lukemaan.

Y

hä suurempi osa oppimateriaalista tulee lähitulevaisuudessa tarjolle tablettitietokoneilta. Ne haastavat painetun tekstin ja aiemmat oppimateriaalit, kun tietoa lähestytään jo pienestä pitäen kirjan sijasta sylissä olevasta älylaitteesta. Laitteilla on jo nyt tavoitettavissa suuri osa kirjoitetusta maailmasta ja pian myös elävöitetyt oppimisympäristöt.

6

KIELIPOLKU 4/2012

Tietotekniset laitteet voidaan valjastaa oppimisen kannalta tehokkaiden menetelmien käyttöön. Hyvä esimerkki on lukemista opettava Ekapeli, joka on kaikkien saatavissa ilmaiseksi LukiMat-palvelusta. Palvelusta löytyy pelejä myös matematiikan perustaitojen opetteluun.

Tavoitteellinen oppiminen vaatii omaehtoista panostusta ja määrätietoista suuntautumista opittavaan asiaan. Oppiminen voi edetä luontevasti kiinnostuksesta, mielihalusta ja/ tai tietoisuudesta, että asia on opittava. Mitä suuremman ponnistelun tavoitteen saavuttaminen oppijalta edellyttää, sitä tärkeämpää on optimoida opettelu mielenkiintoa ylläpitävään muotoon.

Ihmiset ovat erilaisia. Ideaalinen oppimisympäristö huomioi vaihtelun ja tarjoaa kullekin oppijalle sovitetun etenemistien. Tähän pystyy taitava opettaja, joka tuntee opetettavansa. Tavoitteellinen oppiminen tapahtuu pääasiassa koulumaisissa ympäristöissä, joissa yksityisopetus on harvoin mahdollista. Siksi kaikki mahdollisuudet tehdä oppimisympäristö yksilölle sopivammaksi kannattaa käyttää.

Uusi tietotekniikka tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden, mutta vaatii vielä runsaasti kehitystyötä. Käytännössä tietokone komennetaan ottamaan mallia taitavasta opettajasta ja täydentämään tätä vielä keinoilla, joihin ihminen ei ilman erityisvälineitä pysty. Tämä on mahdollista, jos opittava taito tunnetaan hyvin.

LUKUTAITO OPPIMISEN KOHTEENA Lukutaito on tiedonhankinnan perusvälineenä poikkeuksellisen tärkeä taito. Se myös tunnetaan hyvin.

Suomen kielen kirjoituksen oppiminen on periaatteessa helppoa. Äänteillä ja kirjaimilla on sekä lukemisen että kirjoittamisen suunnassa johdonmukainen yhteys.

Oppiakseen lukemaan lapsen on tallennettava mieleensä kirjainten vastinäänteet. Kirjain-äänneyhteyksien oppimisen jälkeen lapsi usein melko äkkiä oivaltaa, että vastinäänteitä tuottamalla kirjain kirjaimelta hän pystyy lukemaan.

Näennäisestä helppoudesta huolimatta yli kymmenesosalla lapsista on vaikeuksia oppia lukemaan. Vaikeudet ilmenevät kahdessa vaiheessa. Aluksi kirjainten vastinäänteiden mieleen tallennus voi vaatia poikkeuksellisia ponnisteluja. Toinen haaste on sanatunnistuksen automatisointi. Siihen liittyy kirjainten äänteiksi muuttamisen nopeuttamisen lisäksi myös tarve pystyä tunnistamaan kerralla isompia kirjoituksen yksiköitä. Tämä valmius kasvaa parhaiten lukemalla.

Lukemisen imuun pääseminen on lapselle haastava ongelma, jos alkuvaihe on vaatinut pitkää harjoittelua työläällä kirjain kirjaimelta -menetelmällä. Lukemisen päätavoitteen, luetun ymmärtämisen, voi saavuttaa vain riittävän sujuvalla lukutaidolla.

EKAPELILLÄ OPETELLAAN LUKEMAAN Hyvä oppimisympäristö tarjoaa opittavan asian kullekin oppijalle mahdollisimman helposti omaksuttavassa muodossa ja pitää oppijan mielenkiinnon yllä riittävän pitkään. Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, mielenkiinnon tulee usein säilyä pitkäänkin, jotta vaikeudet voitetaan riittävällä harjoittelulla.

Ekapeli pyrkii juuri tähän lukutaidon perusaskeleissa.

Peli on kehitetty pitkäaikaisen lukutaidon tutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta. Pelissä on huomioitu pullonkaulat, joita lasten valmiuksien monimuotoisessa kirjossa voi syntyä oppimisen esteiksi.

ASKEL ASKELEELTA ERILAISILLA POLUILLA Uudet oppimisympäristöt vangitsevat oppijan mielenkiinnon tavanomaista opetusta paremmin. Ne mukautuvat yksilön oppimisedellytyksiin ja oppimisen kulkuun tarjoten sopivasti etenemisaskeleita ja kannusteita. Näin myös ne lapset, joiden on aihetta syystä tai toisesta harjoitella enemmän, saavat myönteisiä kokemuksia. Kärsivällisenä opettajana tietokone saattelee oppijan negatiivista

palautetta antamatta kannustavasti tukien maaliin asti.

Toisaalta pelaajan kyllästymistä ennaltaehkäistään sijoittelemalla väliin sopivasti haastavia tehtäviä.

Tunnettujen ongelmakohtien ylittämiseen on Ekapelissä rakennettu vaihtoehtoisia, etenemistä helpottavia polkuja, joista kaikille oppijoille löytyy riittävät keinot vaikeuksien voittamiseen. Peli on ohjelmoitu tunnistamaan pelaajan kohtaamat vaikeudet niin, ettei ylipääsemätöntä estettä pääse syntymään.

Esimerkiksi äänteiden toisistaan erottamiseen ja äänteiden yhdistämiseen liittyvät ongelmat ovat tyypillisiä lukivaikeuksia. Niiden voittamiseen voidaan käyttää monenlaisia keinoja. Äänteiden ja kirjainten yhdistämisharjoittelu voidaan esimerkiksi aloittaa toisistaan helposti erottuvista äänteistä. Kun lapsi saa hyvän otteen kirjaimista myös vaikeammin erottuvat äänteet saadaan eriytettyä mielen kartassa. Äänteiden yhdistämistä taas on helppo tukea muun muassa erilaisin näköön perustuvin keinoin, liikkuvaa kuvaa hyödyntäen.

4/2012 KIELIPOLKU

7

Petteri Kivimäki

Tutkija Ritva Ketonen opastaa ja kolmasluokkalainen Reetta Ala-Mutka testaa uutta Ekapeli-versiota.

LYHYITÄ JA TOISTUVIA PELITUOKIOITA Peli antaa palautteen vanhemmalle tai opettajalle, jonka kannustus on lapselle arvokasta. Vanhemman opastusta tarvitaan kannustuksen lisäksi siinä, että pelin käytön ajoitus pysyy hallinnassa. Pelijakso ei kerralla saa jatkua liian pitkään, ettei teho häviä ja riski kyllästymiselle kasva.

Lapsen oppimisen kannalta optimaalinen harjoitteluaika on noin kymmenen minuuttia. Kymmenminuuttisten jaksojen toistaminen mahdollisimman monta kertaa päivän aikana on kuitenkin hyödyllistä.

Se tehostaa aikayksikköä kohti saavutettua oppimistulosta ja lyhentää taidon omaksumisen kokonaisaikaa.

EKAPELI AUTTAA KÄRSIVÄLLISESTI Useimmille lapsille, joille lukemaan opettelun alkuvaihe on haastava, muutaman viikon harjoittelu Ekapelillä 3−5 kertaa päivässä vie taidon luokkatovereiden tasolle. Tämän tapahtuessa heti koulun aloittamisen aikaan lapsi välttyy ikävältä tunteelta, että hän on muita jäljessä. Onhan pienen oppijan suurin haave usein tuossa vaiheessa oppia lukemaan.

Ekapeli auttaa kärsivällisesti.

Myös lapsi, jolle lukemaan oppimi8

KIELIPOLKU 4/2012

nen on poikkeuksellisen haastavaa, voi saada siitä avun, kunhan sinnikkään harjoittelun tueksi on tarjolla riittävästi myös ulkoisia kannusteita.

Lapsen on voitava kokea, että hänen opetteluaan arvostetaan.

PELI ON RÄÄTÄLÖITÄVISSÄ Peli pystyy automaattisesti sovittautumaan hyvinkin pitkälle tavallista sitkeämmän vaikeuden voittamiseen, mutta sitä on mahdollista myös räätälöidä asiantuntevan avustajan tuella. LukiMat-palvelu tarjoaa tarvittaessa tähän apua lapsen opettajalle tai vanhemmalle.

Virheettömän peruslukutaidon onnistunutkaan opettelu ei aina riitä imaisemaan lasta lukemisen pariin, mikä tietysti on paras lukutaidon opettaja. Tällöin voi olla tarpeen jatkaa harjoittelua ja käyttää Ekapeliä vielä seuraavan askeleen opettelussa eli riittävän sujuvuuden saavuttamiseksi.

EKAPELI ON MUUALLA GRAPHOGAME Tulevaisuuden oppimisympäristöt sijaitsevat Ekapelin tapaan älylaitteissa, jotka on ohjelmoitu hyviksi opettajiksi. Hyvän opettajan määreeseen voidaan niissä lisätä parhaan tieteellisen tietämyksen mukainen opettaminen.

Myös Ekapeli opettaa parhaimmiksi tunnistettujen periaatteiden mukaisesti eli kirjain–äännevastaavuuksiin perustuvalla menetelmällä.

Tieteellisen tiedon pohjalta edetään myös muotoiltaessa Ekapeliä tukemaan lukutaitoa muissa maissa, joissa lukutaidon harjoittelumahdollisuuden tarve on vielä suurempi kuin Suomessa. Muualla peliä kutsutaan nimellä Graphogame. Tutkimuspohjainen näyttö laaditun kieliversion vaikuttavuudesta hankitaan aina ennen pelin jakelua uusiin kieliympäristöihin.

Graphogame-tyyppisillä ratkaisuilla luodaan todennäköisesti tulevaisuudessa aiempaa tehokkaammin oppimista tukevia polkuja. Dynaamisella sisällöntuotannolla päästään laajasti tukemaan koulun opettamien taitojen ja tietojen hankintaa. ■ Psykologian tohtori Heikki Lyytinen toimii professorina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella ja on LukiMat-hankkeen johtaja.

LukiMat on tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö. Lisätietoja: www.lukimat.fi.

Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa.

Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen?

TunneMusiikkikurssilla saat uusia taitoja tuottaa iloa kanssaihmisillesi musiikin kautta. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit musiikin ja liikkeen keinoin.

Lähde mukaan ja virkisty itsekin!

Kevään kurssit (kurssin hinta 55 euroa) 27.–23.2.2013 Salo 19.–31.5.2013 Salo Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti eläkeikäisille.

Yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry, Kuuloliitto ry ja Vanhustyön Keskusliitto ry.

Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1178 tai heini.siltainsuu@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi

4/2012 KIELIPOLKU

9

Kosketusnäyttöiset laitteet ja tietokonesovellukset ovat avanneet uusia mahdollisuuksia kuntoutukseen ja opetukseen jo 1980-luvulta lähtien. Viimeisin kehitysvaihe ovat tablettitietokoneet.

Paula Herkman

Tietoteekin kuva-arkisto

HANNELE MERIKOSKI

iPad ja kosketuksen ihme

Lastenlinnan Tietoteekissa vauvoja ihastuttavat yhä 1990-luvun alun koneet ja sovellukset. Vasemalla kuva vuodelta 1992 ja oikealla vuodelta 2012.

P

uuhailen keittiössä ja yhtäkkiä kuuluu musiikkia. Puolitoistavuotias diginatiivi on saanut iPadin paitsi auki, myös onnistunut valitsemaan kuvakansiosta kuvaesityksen ja musiikin. Hän on sormeillut ja kosketellut laitetta jo alle vuoden iästä. Näin hän on oppinut, kuinka kosketuksella saa asioita tapahtumaan ja laitteen pitämään ääntä – taikasormi toden totta!

Olen ollut kehittämässä tietokoneavusteista toimintaa vuodesta 1989, jolloin perustimme Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Lastenlinnan apuvälinekeskuksen yhteyteen Tietoteekin. Tietotekniikka on aina innostanut minua. Jo 1970-luvun lopulla, työskennellessäni opiskelun ohella huollon sihteerinä Digital Oy:ssä, johtajan piti tulla patistamaan minua kotiin, kun menetin ajantajuni uppouduttuani ATK-huoneessa tietotekniikan ihmeelliseen maailmaan.

KOSKETUSNÄYTTÖ EI OLE UUSI KEKSINTÖ 1980-luvun loppupuolella Isossa-Britanniassa kehitetty BBC Microcompu10

KIELIPOLKU 4/2012

ter System -tietokone oli jotakin aivan ihmeellistä. Sen käyttöjärjestelmä oli suunniteltu esteettömäksi ja siihen oli saatavissa paljon kuntoutukseen ja opetukseen sopivia ohjelmia, suurimmaksi osaksi maksuttomia.

Pimeään ruutuun sai ilmestymään värikkäitä palloja, jälkiä ja kuvia. Äänet olivat voimakkaita ja innostavia.

Tuntui ihmeelliseltä, kun koskettamalla sormella pimeää ruutua sai jotain tapahtumaan. Samoihin aikoihin myös Apple kehitti omaan käyttöjärjestelmäänsä kosketusnäyttöä. Aluksi se oli tosin irrallinen ja vasta 1990-luvulla näyttöön integroitu.

Software -yhtiön kehittämä ohjelma oli huikean hauska sekä meidän että vauvojen mielestä. Lapset eivät huomanneet edes reagoida äidin poistumiseen huoneesta kesken tarinan.

BBC-laitteita on edelleen käytössä Lastenlinnassa. Samoin samat vanhat Brøderbundin sadut Applen laitteilla jaksavat innostaa lapsia edelleen.

Testimme jäi silloin vain pintaraapaisuksi. Minulle tuli kuitenkin tunne, että lapsen kiinnostuksen herättämiseen tietokonesovellusta kohtaan tarvitaan välitöntä palautetta, innostavaa ääntä sekä herkullisia kuvia ja liikettä.

VAUVAT INNOSTUIVAT ELÄVÄSTÄ SATUKIRJASTA

LAITTEET JA SOVELLUKSET OVAT HANKITTAVISSA

Testasimme 1990-luvun alussa Lastenlinnan silloisen apuvälineyksikön vastaavan Nuutti Hiltusen kanssa tietokoneohjelmia kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla. Käytimme sekä BBC-laitetta että Applen laitteilla toimivaa Just Grandma and Me -sovellusta, joka on eräänlainen multimediaa hyväkseen käyttävä sähköinen satukirja. Silloisen Brøderbund

Tietokoneavusteisen kuntoutuksen vahvoja etuja on aina ollut, että laitteiden hinnat eivät yleensä ole olleet esteenä niiden hankkimiselle.

Applen ja erityisesti BBC:n ohjelmat olivat enimmäkseen Public Domain -sovelluksia eli niin sanottuja julkisohjelmia, jolloin ne on saatu käyttöön ilmaiseksi tai ainakin pienin kustannuksin. Päiväkodit, koulut

ja lasten vanhemmatkin ovat siksi pystyneet hankkimaan niitä.

Toisaalta silloin, kun kuntoutuja on tarvinnut erityisohjaimia, erityisohjelmia tai tietokonepohjaisia puhelaitteita, ovat hinnat olleet korkeita ja ovat sitä edelleen.

aiheen käsittelyyn, mutta varmasti päällimmäiseksi ajatukseksi osallistujille jäi iPadin tarjoamat valtavat mahdollisuudet.

IPADIIN ON KEHITTEILLÄ VALTAVASTI SOVELLUKSIA

Olen käyttänyt iPadia marraskuusta 2011. Se oli rakkautta ja hurahtaneisuutta ensi silmäyksellä. Yömyöhään saakka seikkailin sovelluskaupassa.

Vaikka sovellukset ovat edullisia ja suureksi osaksi jopa ilmaisia, rahanmenoa ei voinut mitenkään estää.

Olen kokeillut laitteen käyttöä terapiassa muutaman asiakkaani kanssa.

Joillekin sen käyttö soveltuu, toisille ei.

Kuten kaikessa tietokoneavusteisessa toiminnassa iPad on huono isäntä, mutta hyvä renki. Esimerkiksi lapsella, jolla on tarkkaavuuden haasteita, saattaa iPad toimia hyvänä tukena sen suuntaamiseen. Kun olemme lasten terapiassa käyttäneet iPadia, olemme myös tulostaneet toiminnasta syntyneet kuvat tai lähettäneet ne äidille tai isälle sähköpostitse.

Tulevaisuudessa tablettilaiteilla on varmasti suuri rooli kuntoutuksessa ja opetuksessa. Joillakin paikkakunnilla ja joissain yksiköissä näin on jo nyt. Erilaisia oppimiseen liittyviä hankkeita ja sovelluksia kehitetään kaiken aikaa.

Lastenneurologisen kuntoutuksen yhdistys (entinen Suomen CP-terapiayhdistys) järjesti keväällä Espoossa ensimmäisen seminaarin iPadin käytöstä kuntoutuksessa ja opetuksessa. Joukko iPad-innokkaita kokoontui yhteen ja sai kosketuksen siihen, mitä iPad-rintamalla kuntoutuksen ja opetuksen suunnalla tapahtuu. Yksi päivä oli aivan liian lyhyt aika

APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ON AINA YKSILÖLLISTÄ

KOKEMUSTEN JAKAMINEN ON TÄRKEÄÄ Kokemusten jakaminen tietokoneavusteisesta kuntoutuksesta on tärkeää ja hyödyttää kaikkia. Esimerkiksi Facebookissa on iPad kuntoutuksessa ja opetuksessa -ryhmä, jossa voidaan keskustella kaikesta mahdollisesta asiaan liittyvästä ja tuoda sinne omia kokemuksia ja ideoita sovelluksista.

Keväällä 2013 on tarkoitus järjestää seuraava valtakunnallinen kuntoutuksen ja opetuksen iPad-seminaari. ■ FM, puheterapeutti ja työnohjaaja Hannele Merikoski toimii erityisasiantuntijana Avainsäätiön Esteetön viestintä – yhteinen asia -hankkeessa sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana Lasten terapiakeskus Terapeijassa.

Lisäksi hän työskentelee Aivoliiton Kuvat ja viittomat -sopeutumisvalmennuskursseilla, jotka on suunnattu kielihäiriöisten lasten perheille.

i

Aivoliitossa iPad on käytössä puheterapiassa ja perheiden sopeutumisvalmennuksessa.

Padia ja sen eri sovelluksia käytetään Aivoliitossa paljon. Puheterapeutit käyttävät niitä sekä sopeutumisvalmennuskursseilla että lasten yksilöterapiassa.

SALLA PALLARI

iPadia käytetään Aivoliitossa ahkerasti

Viime kevään ja kesän aikana Aivoliiton kursseilla tehtiin lasten kanssa yhdessä muun muassa elokuvia SonicPics-sovelluksen avulla.

Ensin lapset käsikirjoittivat tarinan ryhmässä, ja aikuinen piirsi rytmissä käsikirjoituksen paperille. Sitten tarina näyteltiin yhdessä. Samalla joka kohtauksesta otettiin iPadin kameralla valokuvia. Seuraavana päivänä tarinan kuvat käytiin läpi ja jokaisen kuvaan liitettiin ääni iPadilla nauhoittamalla.

Lopputuloksena oli upea ääni- ja kuvasarjaesitys, joka esitettiin päätöspäivänä vanhemmille ja sisaruksille. Esitys oli myös mahdollista tallentaa videomuotoon,

Aivoliiton kuvapankki

LAPSET TEKIVÄT OMIA ELOKUVIA

Lapset tekivät oman elokuvan iPadin SonicPics-sovelluksella Aivoliiton perhekurssilla. Kuvassa karhuna Manu Haapaniemi.

4/2012 KIELIPOLKU

11

jota voi katsoa myös PC-tietokoneella. Kesän aikana lasten elokuvissa seikkailivat niin intiaanit, keijut ja menninkäiset kuin demonit ja velhotkin.

TABLETTI ON KÄYTÄNNÖLLINEN Puheterapiatilanteissa iPad toimii yhtenä motivoivana harjoitusvälineenä. Laite on kevyt ja helppo ottaa mukaan esimerkiksi päiväkotikäynnille. Kosketusnäyttö on helppokäyttöisempi kuin tavallisen tietokoneen hiiri.

Suomenkielisiä sovelluksia (englanniksi apps eli applications) on vielä melko vähän. Monet englanninkielisetkin sovellukset toimivat kielellisessä harjoittelussa hyvin. Osassa niistä voidaan myös tarvittaessa laittaa äänet pois päältä.

Monen sovelluksen kokeiluversio tai ensimmäinen kenttä on ilmainen ja täydestä versiosta joutuu maksamaan muutaman euron.

ERI TAITOJA ERI SOVELLUKSILLA Sovelluksia löytyy erilaisia ja eritasoisia, pienten lasten syy-seuraussovelluksista esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen harjoitteluun koulunaloitusvaiheessa.

Eri sovelluksilla voi harjoitella kerrontaa, kielellistä ymmärtämistä tai käsitteitä. Kielenkehityksen tukemisessa myös iPadia käytettäessä korostuu vuorovaikutus; sovellukset itsessään eivät tue kielenkehitystä, jos lapsi jätetään yksin käyttämään tablettia. Olennaista on, että aikuinen käyttää laitetta yhdessä lapsen kanssa, vuorotellen ja jutellen näytön tapahtumista.

Sovelluksia on jo nyt tuhansia ja niitä tulee jatkuvasti lisää. Kannattaa siis kokeilla eri sovelluksia ja kysyä vinkkejä puheterapeutilta. ■ Salla Pallari toimii puheterapeuttina Aivoliitossa.

Esimerkkejä Aivoliitossa käytetyistä iPad-sovelluksista

ÄÄNIPELIT: Seek & Find: Eri ympäristöjä (maatila, metsä, eläintarha), joissa ruudun hahmoja näpäyttämällä tapahtuu jotakin.

Sanaseikkailu: Etsi kuvasta paikat tutuille kuville, mukana äänet ja sanat.

Animal Sounds, Vocal Zoo ja Musical Animals: Kuuntele eläinten ääniä.

Kids CARS: Kuuntele kulkuneuvojen ääniä. ÄÄNTELY, MATKIMINEN: Talking Tom 2: Tom-kissa innostaa ääntelemään ja juttelemaan, se matkii kaiken sanomasi.

Magic Voice: Ääntele, niin pupu hyppää hatusta.

OHJEEN NOUDATTAMINEN: Annetaan ohjeita vuorotellen lapsen kanssa.

Abby Robots, Abby Monsters, Abby Dolls: Rakenna oma robotti, hirviö tai nukke.

Princess: Pue prinsessalla kauniit vaatteet.

Make An Animal: Tee hassuja eläimiä yhdistämällä eri eläinten osia.

My PlayHome: Nukkekoti, jossa voi tehdä erilaisia arjen askareita.

12

KIELIPOLKU 4/2012

Cake Fun! by Bluebear, Sundae maker!: Leivo ja koristele kakku tai tee jäätelöannoksia.

VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN: Etsitään kuvasta esimerkiksi piilotettuja asioita, yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia.

Animal Hide & Seek: Etsi piilossa olevat eläimet.

Hello Kitty: Hidden Objects: Etsi yksityiskohtia Hello Kitty -aiheisista kuvista.

KÄSITTEITÄ JA SANAVARASTOA: Match it up 1, 2 ja 3: Etsi samanlaiset, etsi parit tai etsi yhteenkuuluvat asiat.

Sort It Out: Luokittele esineet eri luokkiin.

What’s Diff 2, What’s Different Free: Etsi se, joka ei kuulu joukkoon.

Opposites: Yhdistä vastakohdat.

KERRONTA: Story Wheel: Pyöräytä tarinapyörää ja kerro tarina, voit nauhoittaa sen ja kuunnella jälkeenpäin.

Absurd: Sovelluksessa on hassuja kuvia, jotka innostavat lasta kertomaan kuvasta.

iSequence: Järjestä kuvat oikeaan järjestykseen.

SOITTAMINEN JA RYTMI: Music Sparkles: Soita eri soittimia.

Pluto Learns Piano: Harjoittele sävelmiä pianolla ja pingviinipelin avulla.

Rhythm Pad: Harjoittele rytmejä rumpujen avulla.

LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN: Sanataituri: Harjoittele äänne-kirjainyhdistämistä ja lukemista ja kirjoittamista.

LISÄTIETOJA: Facebook-ryhmä: iPad lasten kuntoutuksessa ja opetuksessa.

Tietoa tablettien käytöstä kuntoutuksessa ja kommunikoinnissa: www.papunet.net/tietoa/tabletit.

Sormet – Arjen oppimiskokemukset sulautuvissa oppimisympäristöissä: www.sormet.fi.

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöhanke Molla: http://molla.ejuttu.fi/molla-hanke.

JaatisWikin iPad-vinkkejä: http://jaatiswiki.wikispaces.com/ iPad-vinkkeja.

Ikäihmisten keskus nummelassa

turvallista asumista ja hoitoa ympäri vuorokauden sekä monipuolista virkistystoimintaa ja tapahtumia

Pisteenkaari 13 • 03100 Nummela • (09) 225 2440 • www.kaarikeskus.fi

4/2012 KIELIPOLKU

13

PIA PUUSTELLI

Lapset viihtyvät netissä ja somessa

Internetin ja sosiaalisen median vaaroista puhutaan paljon. Lasten ja nuorten kohdalla uhat korostuvat. Virtuaalimaailmaa ei kuitenkaan kannata kokonaan kieltää lapsilta. Vanhempien ohjauksessa siitä on paljon iloa ja hyötyä.

L

apset käyttävät paljon tietokonetta jo aivan pienestä pitäen.

He käyvät netissä ja pelaavat pelejä. Pienten lasten mediabarometri 2010 -tutkimuksen mukaan kaikista 0–8-vuotiaista lapsista 43 prosenttia käyttää internetiä ainakin joskus ja kolmannes vähintään kerran viikossa.

Internetin käyttö lisääntyy lapsen iän mukana. EU-kids Online 2010 -tutkimuksen mukaan jo lähes kaikki 9–16-vuotiaat käyttävät nettiä. Saman tutkimuksen mukaan 9–12-vuotiaista suomalaisista 46 prosentilla on profiili jossakin sosiaalisen median palvelussa.

14

KIELIPOLKU 4/2012

MISSÄ LAPSESI ON NETISSÄ?

Internet palveluineen ja sisältöineen on jatkuvassa muutoksessa. Sosiaalisen median palveluita syntyy koko ajan lisää ja aikuisten voi olla vaikea pysyä kärryillä jälkikasvunsa suosimista sivustoista. Kun äiti tai isä käyttää Facebookia, on lapsi ehkä mukana GoSussa (goSupermodel) tai Habbo Hotellissa.

Myös pelisivustoilla on sosiaalisen median piirteitä, koska palveluihin voi rekisteröityä ja niissä voi keskustella muiden pelaajien kanssa. Pelejä pelataan usein yhdessä kavereiden

kanssa verkossa. Monet lapset luovat netissä uusia kontakteja ja kaverisuhteita.

MIKSI NETISSÄ ON KIVAA? Lapset hakevat sosiaalisesta mediasta samoja asioita kuin aikuisetkin: he haluavat tuntea itsensä hyväksytyiksi ja osaksi jotain itseään kiinnostavaa ryhmää. Netissä siis tavataan kavereita, oleskellaan, pelataan ja tehdään kivoja asioita.

Monissa palveluissa on mahdollisuuksia erilaiseen toimintaan, kuten hahmojen luomiseen ja niiden kehittelyyn. Esimerkiksi tytöille

suunnatussa GoSussa voi omaa mallihahmoaan kaunistaa erilaisilla vaatteilla ja kampauksilla sekä sisustaa hahmon huonetta. Lisäksi palvelussa voi esimerkiksi tehdä omaa lehteä tai pelata.

SÄÄNNÖT JA OHJAUS ESTÄVÄT KIUSAAMISTA Sosiaalisessa mediassa voi, kuten reaalimaailmassakin, myös tulla kiusatuksi tai kohdata ahdistavaa ja ikätasolleen sopimatonta sisältöä.

Vanhempien tuleekin ohjata ja valvoa lastensa netin käyttöä, pelaamista ja sosiaalisessa mediassa toimimista. Jos virtuaalimaailma on vanhemmalle vieras, voi helpommalta tuntua sen käytön kieltäminen lapsilta. Lapset kuitenkin löytävät keinoja päästä nettiin kielloista huolimatta. Lapsi voi myös tuntea itsensä syrjityksi, jos kaikki kaverit kuitenkin käyttävät nettiä.

Lasten virtuaalimaailmaan tutustuminen ei ole ylivoimaisen vaikeaa.

Useimmissa lapsille ja nuorille tarkoitetuissa palveluissa on ohjeet myös vanhemmille. Vanhempien onkin hyvä tutustua palveluihin yhdessä lapsen kanssa jo ennen kuin tämä luo niihin profiilin.

Tärkeää on myös jatkossa kysellä lapselta, mitä hän netissä milloinkin tekee ja keskustella siellä vastaan tulleista asioista. Pieniä lapsia tulee myös opettaa nettikäyttäytymisessä.

He eivät välttämättä aluksi hahmota, että virtuaalihahmojen takana on oikeita ihmisiä, toisia lapsia.

PERUSASIOISTA KANNATTAA SOPIA Perusasioista kannattaa sopia lapsen kanssa. Esimerkiksi profiilin yksityisyysasetukset on hyvä tarkistaa yhdessä, eikä profiilista kannata tehdä kaikille julkista. Ilmaisissakin palve-

luissa on yleensä mahdollisuus maksullisiin lisäpalveluihin. On siis hyvä sopia, että lapsi kysyy aina vanhemmaltaan luvan ostaessaan netissä jotakin. Lisäksi tulee puhua käyttäjätunnuksista ja salasanoista, joita ei koskaan saa luovuttaa toisille.

Tärkeää on myös, että lapsi kertoo heti vanhemmilleen kohdatessaan netissä jotain pelottavaa tai ahdistavaa. Ikävistä viesteistä ja kiusaamisesta tulisi aina kertoa vanhemmille.

Lasta ei silti pidä syyllistää, vaikka jotain tapahtuisikin lapsen oman huolimattomuuden takia.

ONGELMATILANTEISSA SAA APUA Vakavissa huijaus- ja kiusaamistapauksissa tulee ottaa yhteyttä palvelun tarjoajaan. Palvelujen ylläpitäjät haluavat yleensä huolehtia käyttäjiensä turvallisuudesta ja auttavat selvittämään väärinkäyttötilanteita.

Jos asiaan liittyy väkivallalla uhkailua, yksityisyyden suojan rikkomista tai muuta rikollista, voi olla syytä ottaa yhteyttä myös poliisiin. Näissä tapauksissa kiusaamisviestit tai muut todisteet kannattaa säästää. Yksi keino tallennukseen on esimerkiksi ruutukaappauskuva epämiellyttävästä sisällöstä.

Uusien netistä löytyneiden kavereiden tapaaminen kasvokkain kannattaa aloittaa yhdessä vanhempien kanssa. Näin myös vanhemmat tapaavat toisensa.

IKÄRAJOJA KANNATTAA NOUDATTAA Lapsen käyttämien palvelujen ikärajat kannattaa aina tarkistaa ja noudattaa niitä. Nuorille ja aikuisille suunnatuissa palveluissa lapsi saattaa nähdä huomattavasti itseään vanhemmille tarkoitettuja mainoksia ja muuta sisältöä.

Esimerkiksi Facebookin alaikäraja on 13 vuotta ja IRC-Gallerian 12 vuotta. Nuorille suunnattu Habbo Hotelkin suosittelee palveluaan 13 vuotta täyttäneille, vaikka virallinen alaikäraja on 10 vuotta. Lapsille sallittuja palveluja ovat puolestaan esimerkiksi 6−12-vuotiaille suunnattu Panfu, tytöille suunnatut GoSu ja Stardoll sekä peliyhteisö Aapeli.

NETTI ON HAUSKA JA HYÖDYLLINEN Virtuaalimaailma ei kuitenkaan ole lapsille pelkästään vaarallinen ja uhkaava, vaan siitä voi olla heille paljon iloa ja hyötyä. Tässäkin lehdessä on muissa artikkeleissa esitelty muun muassa opetuksen ja oppimisen tukena toimivia pelejä ja sovelluksia.

Lisäksi netti tarjoaa oikein käytettynä lähes rajattomat mahdollisuudet tiedonhakuun esimerkiksi koulutyössä.

Apua lasten mediankäytön ohjaamiseen löytyy muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhempainnetistä. Sieltä löytyy paljon tietoa ja käytännön vinkkejä erilaisiin tilanteisiin. Internetin ja digitaalisen median lisäksi neuvoja on tarjolla myös esimerkiksi television katseluun ja kännykän käyttöön. ■ Pia Puustelli on Aivoliiton tiedottaja.

MLL:n Vahempainnetti: www.mll.fi/vanhempainnetti/ tietokulma/lapset_ja_media/ EU Kids Online -kyselytutkimus: www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/ 2012/07/eu_kids_on_line. html?lang=fi&extra_locale=en (englanninkielinen tiedote).

4/2012 KIELIPOLKU

15

Hanne Itärinne

HEINI KANKARE JA JAN MÄKI-TAKALA

KOLUMNI

Hyppy sosiaalisen median kanin koloon

N

äinä päivinä sosiaalinen media hallitsee suurimmalla osalla ihmisistä heidän jokapäiväistä elämäänsä. Sosiaalista mediaa pursuaa ympärillemme joka tuutista: televisiosta, kännykästä ja tietokoneilta.

Televisio ja netti ovat nykypäivän uutislähteitä.

Erityisesti nuoret ja kouluikäiset käyttävät enää vähän sanomalehtiä uutistiedon lähteenä. Eri tietolähteissä kuten televisiossa, Facebookissa, YouTubessa, Spotifyssa ja Twitterissä on kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa.

Sosiaalisesta mediasta ja netistä on hyötyä koulumaailmassa. Esimerkiksi Moodle on hyvä sähköinen oppimisympäristö. Opettajat voivat laittaa sinne luentodioja, jotka ovat käytettävissä koulun omien sivujen kautta ja omilla koulun antamilla tunnuksilla. Se onkin hyvä keksintö, koska aina ei jaksa tunnilla kirjoittaa pitkiä muistiinpanoja. Moodlesta on helppo lukea ja tallentaa materiaaleja koulupäivän jälkeen kotona.

Toinen hyvä kouluissa käytettävä järjestelmä on Wilma. Sieltä näkee omat lukujärjestyksensä, arvosanansa, tulevat kokeet ja opintokäynnit. Lisäksi koulutehtävien teossa voi myös käyttää erilaisia nettisivuja tietoa etsiessään.

Haastattelimme ystäviämme sosiaalisesta mediasta ja kaikki kertoivat käyttävänsä eniten Facebookia. Myös itse pidämme eniten siitä, koska siellä voi vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa. Sinne voi

laittaa kuvia ja videoita, joista itse pitää sekä löytää uusia kavereita. Käytämme myös paljon YouTubea, koska sieltä löytyy kivoja videoita katseltaviksi ja kuunneltaviksi.

Vaikka netistä on paljon hyötyä, siellä kannattaa myös olla varovainen. Nettiin ladatut kuvat, videot ja kirjoitukset eivät poistu sieltä koskaan.

Myös nettikiusaaminen on suuri ongelma, sillä netin kasvottomassa maailmassa on helppo loukata toista, vaikka ei oikeasti tarkoittaisi mitään pahaa.

Netin lähes loputon ja ilmainen maailma jaksaa usein kiinnostaa illasta toiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon sitä päivässä käyttää. Liiallinen käyttö voi johtaa nettiriippuvuuteen, joka on vakava asia. Pahimmillaan se voi tuhota jopa työn, perheen tai terveyden.

Vaikka netillä on myös pimeä puolensa, voidaan sitä pitää historiamme mahtavimpana keksintönä.

Sen avulla voi helposti ostaa lähes kaikkea, lukea, saada uusia ystäviä, pelata ja saada uutta tietoa yhdellä hiiren napautuksella. ■ Heini Kankare asuu Turun Nuortentalossa ja opiskelee viimeistä vuotta Bovalliuksen ammatti-instituutissa hoiva-avustajaksi. Hän harrastaa kuntoilua, katselee elokuvia ja kuuntelee musiikkia. Jan Mäki-Takala on Turun Nuortentalon entinen asukas. Hän opiskelee Turun ammatti-instituutissa teknistä alaa ja harrastaa tietokone- ja lautapelejä sekä kirjoittaa runoja.

Vaikka netillä on myös pimeä puolensa, voidaan sitä pitää historiamme mahtavimpana keksintönä.

16

KIELIPOLKU 4/2012

Patolakoti Oy Kuntouttavaa ja ammattitaitoista hoitoa ja hoivaa ryhmäkodeissa puh. 09-728 6797 tai info@patolakoti.fi, Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki

PALVELUKESKUS RIEKONLENTO

Asumis- ja kuntoutuspalvelua mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Rovaniemi, puh. 016-775 508, 0400 383 761, www.riekonlento.com

ALAJÄRVEN APTEEKKI Keskuskatu 14, 62900 Alajärvi

UUDENKAUPUNGIN I APTEEKKI Alinenkatu 28, Uusikaupunki puh. 02-842 6200

Kasken Apteekki

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

Kaskenkatu 10, Turku puh. (02) 2311 030

KORPILAHDEN APTEEKKI Joensuuntie 2, 41800 Korpilahti puh. 014-821 775 www.korpilahdenapteekki.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY 50130 Mikkeli www.mikkelinpalvelukoti.fi

Vetelin Apteekki Koulutie 77, Veteli puh. 06-862 1419

Yläneen Apteekki Kuntolantie 1B, Yläne puh. 02-256 3259

Willan Apteekki Prisma, Kauppakuja 2, Hyvinkää puh. 019-475 7700

Martin Apteekki www.pkssk.fi

Kupittaankatu 146, Turku puh. 02- 2351 222

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Mariankatu 16-20, 67200 Kokkola Puh. (06) 826 4111 www.kpshp.fi

Taksiautoilija Tuula Järvinen 07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

Raahen Energia Oy

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta PARK HOTEL Lämmintä tunnelmaa jugend-talon kodikkaassa miljöössä.

Rauhankatu 1, 20100 Turku puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

Ämmän Betoni Oy Ämmänsaari, puh. 08-617 900

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

LUMON OY Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala www.vshp.fi

Supermaster Ky Timo Hentunen, puh. 09-143 703 www.supermaster.fi Kauppakorkean kurssit

Taksiautoilija Juhani Palomäki Luopa, puh. 0400 261 143

Tilitalja Oy Vuorikatu 35 A, Lahti puh. 0400 833 126 www.tilitalja.fi

Tunturi Auto Oy Kittiläntie 1, Sodankylä puh. 016-636 255

Maanrakennus Lindqvist Oy

PL 39, 92101 Raahe puh. 08-439 3111

Uusi Porvoontie 1623, 01190 Box puh. 0400 481 024

Hammaslääkäri Airi Tanner

Aavasaksan Taksiasema

Okselantie 5 A, Helsinki puh. 09-587 7536

Kilpisjärventie 645, Aavasaksa puh. 040 521 5134

PÄIHDETYÖTÄ ARMOSTA KÄSIN

Lehtomäen koti on kristillisellä pohjalla toimiva päihdeongelmaisten miesten hoitokoti. Vaihtoehtona päihteille kodissa tarjotaan Jumalan armoa ja rakkautta.

www.lehtomaenkoti.net 4/2012 KIELIPOLKU

17

PÄIVI SEPPÄ-LASSILA

Välkystä Kielipolkuun Kielipolku-lehdellä on ollut vuosien saatossa monta nimeä.

Tehtävä on kuitenkin säilynyt samana alusta lähtien.

K

ielipolku-lehti täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Lehden juuret ulottuvat kuitenkin vuoteen 1979. Tuolloin Helsingin afasiayhdistys alkoi julkaista Välkky-lehteä päätoimittajanaan Manu Rytisalmi.

1980-luvun alussa lehti siirtyi uuden valtakunnallisen Afasialiiton (myöhemmin nimeltään Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, nykyään Aivoliitto) julkaisuksi. Lehdessä kerrottiin liiton toiminnasta, kuulumisista ja tiedotettiin sopeutumisvalmennuskursseista ja koulutuspäivistä.

Ensimmäiset kymmenen vuotta lehteä tehtiin enemmän tai vähemmän vapaaehtoisin voimin. Vuonna 1988 lehti sai ensimmäisen vakituisen toimittajansa ja sen nimi muutettiin Afasiaksi.

YHDEN LEHDEN SIJAAN KAKSI Afasia-lehti jakautui kahdeksi eri lehdeksi vuonna 2002, kun Aivohalvaus- ja dysfasialiitto alkoi julkaista omia lehtiä kummallekin jäsenryh-

18

KIELIPOLKU 4/2012

mälleen. AVH-lehti on aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti ja tuolloin Dysfasia-nimellä julkaistu lehti on puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti. Dysfasia-lehden ilmestyminen ajoittui liiton 25-vuotisjuhlavuoteen.

Lehden silloinen päätoimittaja ja liiton toiminnanjohtaja Terttu Elo totesi pääkirjoituksessaan: – Me lehden tekijät katsomme, että liiton monimuotoisen dysfasiatoiminnan ja viestinnän tukena uusi lehti tarjoaa mahdollisuuden maan parhaiden asiantuntijoiden tuella jakaa lukijakunnalle tärkeää tietoa.

Tämä on merkittävä parannus dysfasia-asioiden eteenpäin viemiseksi ja perheiden tukemiseksi.

Jo lehden toisen numeron 2/2002 päätoimittajana oli liiton uusi toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, joka jatkaa tehtävässä edelleen.

DYSFASIASTA TULI KIELIPOLKU Vuonna 2010 julkaistu Käypä hoito -suositus otti käyttöön termin lasten

ja nuorten kielellinen erityisvaikeus.

Niinpä lehdelle oli keksittävä uusi nimi. Se olikin vaikea tehtävä. Lehdelle haluttiin yksinkertainen, selkeä ja positiivinen nimi, joka kuvaa lehden sisältöä.

Dysfasia-lehden numerossa 3/2010 julistettu kilpailu toi koko joukon ehdotuksia, samoin ehdotuksia tekivät Aivoliiton uuden visuaalisen ilmeen toteuttanut OSG Viestintä sekä lehden toimitusneuvoston jäsenet. Nimivalinnan loppuvaiheessa mukana olivat nimet Kielisilta, Puhe & Kieli, Puhekupla ja Kielellä. Näistä useimmat, kuten monet muutkin esille nousseet ehdotukset, olivat kuitenkin jo käytössä.

Kielipolku-nimen keksi toimitusneuvoston jäsen, erityisopettaja Tiina Siiskonen. Hänen mukaansa Kielipolku viittaa kielen kehitykseen, sen mutkiin ja haasteisiin ja laajemmin koko elämänkaaren erilaisiin vaiheisiin.

Välkyllä ja sen seuraajilla, kuten myös nykyisellä Kielipolku-lehdellä, on ollut alkuajoista lähtien tärkeänä

tehtävänä tarjota uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta, sen tutkimuksesta ja kuntoutuksesta sekä ammattilaisille että liiton jäsenille.

AKTIIVINEN TOIMITUSNEUVOSTO Dysfasia-lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana oli aluksi professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistosta. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2008 saakka. Uudeksi puheenjohtajaksi pyydettiin tuolloin professori Pirjo Korpilahti Turun yliopistosta.

Kielipolku-lehden toimitusneuvosto koostuu alan ammattilaista, paikallisyhdistysten edustajasta ja liiton edustajista. Aktiivisella toimitusneuvostolla onkin ollut tärkeä rooli lehden toimittamisessa. Se kokoontuu muutaman kerran vuodessa, ideoi lehden teemoja ja miettii kuhunkin teemaan sopivia kirjoittajia. Toimitusneuvoston asiantuntijajäsenet myös usein ottavat ensimmäisen yhteyden verkostoihinsa kuuluviin kirjoittajiin artikkelipyyntöjen muodossa.

Toimitusneuvosto seuraa lehden edistymistä ideasta valmiiseen lehteen sen eri vaiheissa. Lehden käytännön toteuttamisesta ja toimittamisesta vastasi aiemmin lehden toimituspäällikkö Päivi SeppäLassila. Nykyisin käytännön työ on siirtynyt pitkälti toimitussihteeri Pia Puustellille. Myös lehden kirjoittajat ansaitsevat maininnan. He välittävät tuoretta tietoa ja kokemuksia omalta alaltaan. Lehti taitetaan ja painetaan tällä hetkellä Miktorissa. Taitto on Marko Vuorion käsialaa.

OMA PALSTA YHDISTYKSILLE Lehden Yhdessä-palsta tarjoaa yhdistyksille tilaa oman toimintansa esittelemiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Tämän mahdollisuuden käyttämisessä yhdistykset voisivat olla nykyistä aktiivisempia, sillä näille sivuille toimitus ei voi luoda sisältöä.

Lyhyt teksti ja kuva tai pari riittää.

Palstan lopussa on tarkemmat ohjeet aineiston lähettämisestä. Näemmekö

ensi vuonna uusien yhdistysten hyödyntävän tätäkin mediaa?

VERTAISTUESTA KULTTUURIIN Vuoden 2013 teemoiksi toimitusneuvosto on valinnut vertaistuen, minäkuvan ja sukupolvien ketjun, uuden varhaiskasvatuslain sekä kielen ja kulttuurin. Kielipolku ilmestyy ensi vuonna 15.2., 20.5., 13.9. ja 15.11.

Toivotamme antoisia lukuhetkiä Kielipolun parissa myös juhlavuoden jälkeen! ■ Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö ja Kielipolku-lehden toimituspäällikkö.

4/2012 KIELIPOLKU

19

PIA PUUSTELLI

Miten lapsesi oppii puhumaan?

Eliisa Laine

Haapaniemet piirtävät yhdessä päivän tapahtumia kuvakertomukseksi Aivoliiton perhekurssilla. Kuvassa etualalla Henna (vasemmalla), Eetu, Sanna ja Manu sekä takana vanhemmat Ilpo ja Virpi Haapaniemi.

Kielellisen erityisvaikeuden varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lapsen kielellisten valmiuksien tukeminen on avainasemassa ongelmasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämisessä. Vanhemmat ja päivähoidon ammattilaiset voivat tehdä paljon lapsen kielellisen toimintakyvyn ja muun muassa uusien sanojen oppimisen tukemiseksi.

K

aikki vanhemmat varmasti odottavat lapsensa ensimmäisiä sanoja. Puolitoistavuotiaalla on keskimäärin noin 50 sanan käyttösanasto. Viimeistään jos sanaston kasvamiseen ei tule selvää spurttia vuoden ja yhdeksän kuukauden ikään mennessä, kannattaa asiasta keskustella puheterapeutin kanssa.

KEHON KIELI TUKEE PUHETTA Vanhemmat voivat helposti tukea lapsen toimintakyvyn kehittymistä vauvaiästä alkaen. Tärkeää on kommunikoida lapsen kanssa. Kielelliseen vuorovaikutukseen liittyy puheen lisäksi voimakkaasti kehon kieli: osoittaminen, ilmeet ja eleet.

Jo pieni vauva pystyy myös ”juttelemaan” vanhemman kanssa äännellen 20

KIELIPOLKU 4/2012

ja jokeltaen. Koska lapsi omaksuu kielen vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kanssa, yhteiset jutteluhetket, leikit, laulut ja lorut ovat tärkeitä.

Hyviä kokemuksia on saatu myös niin kutsuttujen tuki- tai vauvaviittomien käytöstä. Ne ovat viittomakielen merkkejä, joita käytetään korostamaan viestin avainsanoja vauvalle puhuttaessa. Tukiviittomia käytettäessä lapsi oppii yleensä ilmaisemaan itseään viittomalla ennen puhumista.

Viittomien käyttö ei kuitenkaan hidasta puheen oppimista, vaan yleensä päinvastoin nopeuttaa sitä.

KIELELLISIIN VAIKEUKSIIN ON TARTUTTAVA HETI Käypä hoito -suositus painottaa kielellisen erityisvaikeuden hoidossa

varhaista tukea. Neuvoloissa ryhdytäänkin asianmukaisiin toimiin, kun lähetekriteerit selkeästi täyttyvät.

Varhainen tuki eli kielellisesti suotuisan toimintaympäristön turvaaminen kuitenkin tuntuu vielä ontuvan.

Seulonnassa korostetaan usein normaalivaihtelun laajuutta. Myös kielihäiriöisten lasten puheella on taipumus vähitellen lisääntyä ja selkiytyä.

Kun näin käy, usein ilman muuta oletetaan, että kielellinen toimintakykykin on kehittynyt ikätasoiseksi ja koko ongelma on pois päiväjärjestyksestä. Tukitoimet voivat jäädä riittämättömiksi, mistä voi olla lapselle myöhemmin haittaa.

HOITOON OHJAUKSESSA ON EROJA Ikään nähden niukka sanavarasto voi vaikeuttaa muun muassa kuullun ymmärtämistä ja uuden tiedon omaksumista. Nämä voivat olla osatekijöinä aiheuttamassa oppimisvaikeuksia koulussa. Lapsella voi myös olla vaikeuksia tunteiden ilmaisemisessa. Ongelmiin tarttuminen vasta kouluiässä tekee niiden korjaamisesta haastavampaa.

Diagnosointi- ja hoitokäytännöissä on alueellisia ja toimintayk-

sikkökohtaisia eroja. Nämä johtuvat toisaalta puheterapiaresursseista, toisaalta siitä, että kehityksellisiä haasteita arvioivat ammattilaiset ovat eri tavoin perehtyneet kielellisiin ongelmiin.

AIVOLIITON KURSSEJA ERI TILANTEISIIN

Helsingissä asuvat Kristi ja Kari Sipiläinen huomasivat jo varhain, että heidän vanhimmalla lapsellaan Karlilla oli vaikeuksia kielenkehityksessä.

He olivat itse aktiivisia ja ottivat asian toistuvasti esiin neuvolassa.

– Kaksivuotiskäynnillä Karlin tilannetta päätettiin seurata vielä puoli vuotta. Sen jälkeen saimme ensin lähetteen puheterapeutille ja sieltä myöhemmin erikoislääkärille eli foniatrille, Kristi Sipiläinen kertoo.

Foniatrilta Karl sai uuden lähetteen tiiviimpään puheterapiaan ja lisäksi lähetteen toimintaterapeutin tutkimuksiin. Karlilla todettiin kielellisen erityisvaikeuden lisäksi siihen usein liittyviä muita oireita, kuten motoriikan ongelmia ja aistiyliherkkyyttä.

Lapsetkin ovat yksilöitä ja kaikki erilaisia. Maskussa perheineen asuva Virpi Haapaniemi ajatteli poikansa Eetun olevan vain luonteeltaan erilainen kuin puheliaat sisaret. Neuvolasta Eetu kuitenkin ohjattiin nelivuotiaana puheterapeutin tutkimuksiin ja hänellä todettiin viivästynyt puheenkehitys.

– Vasta diagnoosin jälkeen kiinnitin huomiota siihen, ettei Eetu aina ihan ymmärtänyt kaikkia ohjeitani.

Asian huomaamista vaikeutti myös mallioppiminen: Eetu teki asioita isosiskojen perässä, Virpi Haapaniemi kertoo.

VANHEMMILLA JA LAPSILLA ON OIKEUS TUKEEN Hyvää hoitoa ja alueellista tasa-arvoa pitäisi edistää tietoa lisäämällä. Kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Kun ymmärretään, mistä mikäkin arjen haaste johtuu, on helpompi myös kompensoida niitä.

Aivoliiton kuvapankki

PERHEIDEN TILANTEET VAIHTELEVAT

Karl Sipiläinen viittoo ohjaaja Roosa Ruotsalaisen avustuksella kuvista Aivoliiton kurssilla.

Tuen saaminen vaatii usein vanhemmilta suurta aktiivisuutta. Sipiläisten perhe on kokenut tämän kaikissa vaiheissa.

– Saatuani foniatrilta lähetteen soitin läpi lähes 40 puheterapeuttia ennen kuin vapaa paikka löytyi. Meillä on kuitenkin ollut onni löytää lopulta Karlille erinomaiset terapeutit.

Ainahan terapeutin erityisosaaminen tai kemiat eivät kohtaa asiakkaan tarpeiden kanssa, Kristi Sipiläinen toteaa.

Molemmat pojat ovat hyötyneet terapiasta. Karl saa tällä hetkellä kaksi kertaa viikossa puheterapiaa ja kerran viikossa toimintaterapiaa. Hänen vanhempiensa mukaan terapioista on ollut hänelle suuri apu puheen ja motoriikan kehityksessä. Myös Eetu on puheterapian ja muiden tukitoimenpiteiden avulla oppinut puhumaan selvästi entistä sujuvammin.

Pojat ja heidän vanhempansa ovat saaneet myös oppia puheen tukemisesta kuvien ja tukiviittomien avulla. Eetu Haapaniemi kävi diagnoosinsa jälkeen esikoulun erityisopettajan ohjaamassa pienluokassa.

Tänä syksynä hän meni kouluun ja pääsi koulussakin pienluokkaan. Karl Sipiläinen puolestaan on vielä päiväkodissa. Siellä hänellä on muutaman muun lapsen kanssa yhteinen avustaja tukenaan.

Aivoliitto tarjoaa sopeutumisvalmennusta perheille, jossa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Kursseilla on omaa ohjelmaa kielihäiriöisille lapsille sekä heidän vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Vanhemmille tarjotaan muun muassa asiantuntijaluentoja ja ryhmäkeskusteluja.

Kurssien sisältö ja toimintamuodot painottuvat eri tavoin eri kursseilla.

Haapaniemet osallistuivat Aivoliiton koulunsa aloittavien lasten perhekurssille viime keväänä. Sipiläiset olivat puolestaan viime kesänä jo toisella Aivoliiton järjestämällä kurssilla. Ensin he osallistuivat alle kouluikäisten lasten perhekurssille ja vuotta myöhemmin Kuvat ja viittomat -kurssille, jonka avulla he aikovat lisätä puhetta tukevien keinojen käyttöä perheen arjessa.

– Ensimmäisellä kurssilla vasta todella tajusin Karlin tilanteen. Siihen asti olin suhtautunut siihen vain ohimenevänä puheenkehityksen vaikeutena, joka korjataan riittävällä harjoittelulla, Kari Sipiläinen kuvaa.

Kursseilla saatava asiantunteva tieto ja muiden samassa tilanteessa olevien perheiden vertaistuki ovatkin molempien perheiden mukaan merkittävä apu.

– Suosittelen kaikille samassa tilanteessa oleville osallistumista kursseille ja vertaistukitoimintaan esimerkiksi Aivoliiton paikallisyhdistyksissä.

Eri perheissä on saatu erilaista tukea ja tehty erilaisia ratkaisuja. Muiden kokemuksista on paljon hyötyä mietittäessä oman lapsen tilannetta.

Meillä seuraava haaste on järjestää Karlin esikoulu ja koulunaloitus parhaalla mahdollisella tavalla, Kari Sipiläinen kertoo lopuksi. ■ Pia Puustelli on Aivoliiton tiedottaja.

Artikkelissa on käytetty asiantuntijana foniatrian erikoislääkäri Marja Asikaista, joka toimii ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apulaisylilääkärinä Vantaalla.

4/2012 KIELIPOLKU

21

TUTKITTUA

Kielellinen erityisvaikeus voi tuottaa lukivaikeutta

P

Kielellinen erityisvaikeus ei häviä kouluiässä. Siihen liittyvä selkeä lukivaikeuden riski onkin huomioitava lasten opiskelussa.

Matemaattisiin taitoihin sillä ei kuitenkaan näyttäisi olevan vaikutusta.

ia Isoaho on väitöskirjassaan tutkinut kielellisten taitojen kehitystä kielellisessä erityisvaikeudessa kouluiässä sekä tämän kehityksen suhdetta luki- ja matematiikan taitoihin.

Tutkimuksessa seurattiin 43 kielellinen erityisvaikeus -diagnoosin saaneen lapsen kielellisiä taitoja ensimmäisestä kolmanteen luokkaan koulussa. Kielen, lukemisen ja matematiikan taidot kartoitettiin testipatteristolla vuosittain. Vanhempien, opettajien ja puheterapeuttien näkemys lasten kielellisistä taidoista, oppimisesta sekä arviot tulevasta kartoitettiin kyselylomakkeilla.

Tutkimusjoukon kielelliset taidot kehittyivät tutkimusjaksolla, mutta eivät saavuttaneet kaikin osin ikätoverien taitotasoa. Kielellisissä taidoissa oli paljon yksilöllistä vaihtelua.

Niillä lapsilla, joilla oli diagnosoitu puheen ymmärtämisen häiriö, oli

enemmän heikkoja kielellisiä testituloksia kuin lapsilla, joiden diagnoosi oli puheen tuoton häiriö. Tutkimusjoukon tekninen lukutaito heikkeni tutkimusjaksolla ikätasoon nähden, mutta luetun ymmärtämisen taidot vahvistuivat.

Kolmannella luokalla pääosa tutkittavista jäi teknisessä lukemisessa heikolle tasolle. Luetun ymmärtämisessä heistä jäi heikolle tasolle kolmannes. Vahvat taidot lukemisen kaikilla osa-alueilla oli kolmannella luokalla alle kymmenesosalla tutkituista.

Matemaattiset taidot kehittyivät sen sijaan tasaisesti eikä erityisiä matemaattisia vaikeuksia tullut esiin.

Kyselylomakkeiden vastauksissa korostui positiivinen suhtautuminen lasten oppimiseen ja tulevaisuuteen.

Kielellistä erityisvaikeutta arvioidaan esiintyvän 2–7 prosentilla lapsista. Kielellinen erityisvaikeus

on kansainvälisissä pitkittäistutkimuksissa todettu pysyväksi, laajasti elämään vaikuttavaksi ilmiöksi. Kouluiässä se on riski lukivaikeudelle ja laajemmille oppimisvaikeuksille.

Kielellinen erityisvaikeus ei häviä kouluiässä. Siihen liittyvä selkeä lukivaikeuden riski onkin huomioitava lasten opiskelussa. ■ Pia Isoaho: Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosina. Väitöskirja luettavissa sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8054.

Katso myös artikkeli kielellisen erityisvaikeuden varhaisesta toteamisesta tämän lehden sivuilta 20–21.

LYHYESTI LUOTTAMUKSELLISET SUKUPOLVISUHTEET VAHVISTAVAT NUORTEN HYVINVOINTIA Nuorisobarometri 2012 -tutkimuksessa haastateltiin nyt nuorten lisäksi heidän vanhempiaan. Sisällöllisesti perheiden arkeen liittyvien kattoteemojen alla muut teemat kuten osallistuminen, luottamus, sosiaaliset verkostot, terveys, elintavat ja lapsuudenkodin taustat punoutuvat toisiinsa.

Tutkimuksessa havaittiin muun muassa nuorten yhteenkuuluvuuden tunteen aiemmin heikentyneen trendin kääntyneen. Erityisen paljon on vahvistunut yhteenkuuluvuus nettiyhteisöihin, mutta yhteys koetaan kiinteämmäksi myös suhteessa ystäväpiiriin, sukuun, koulu- tai työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

22

KIELIPOLKU 4/2012

Lisäksi havaittiin esimerkiksi vanhemmilla olevan olennainen rooli nuorten terveystottumusten muotoutumisessa. Lapsuudenperheen taloudellinen toimeentulo ja sosioekonominen asema ovat yhteydessä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen.

Myös perheen sisäinen dynamiikka muokkaa terveystottumuksia: vanhempien esimerkki ja ennen kaikkea perheen yhteinen tekeminen vaikuttavat lasten ja nuorten ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Kyse ei ole vain suunnitelmallisesta tekemisestä vaan yhtä lailla arkisesta yhdessäolosta. ■ Sami Myllyniemi (toim.): Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012.

TUTKITTUA

Tietokonepeli voi tukea oppimismotivaatiota Ekapeli parantaa lasten lukemisvalmiuksia.

Lasten halukkuudesta sen pelaamiseen on saatu lupaavia, mutta ristiriitaisia tuloksia.

M

iia Ronimus selvitti väitöstutkimuksessaan, miten esikouluikäiset ja koulunkäyntiä aloittavat lapset motivoituvat digitaalisen pelin avulla tapahtuvaan lukemisen alkeiden harjoitteluun.

Lapset pelasivat Ekapeli-tietokonepeliä, joka tarjoaa lisätukea lukemaan oppimiseen ja pyrkii ehkäisemään lukivaikeutta.

Tutkittujen Ekapeli-versioiden motivoivuudesta saatiin lupaavia, mutta ristiriitaisia tuloksia. Lapset itse arvioivat pelaamisen olevan hauskaa, mutta he eivät juuri hymyilleet tai nauraneet pelaamisen aikana, ja lapsen omasta aloitteesta tapahtuva pelaaminen oli harvinaista kotioloissakin.

Vanhemmat ja opettajat arvioivat lasten keskittyvän Ekapelin pelaamiseen selvästi paremmin kuin muihin oppimistilanteisiin, mutta Ekapelin pelaaminen kodeissa ja kouluissa oli kuitenkin melko vähäistä ja epäsäännöllistä. Tutkimuksen aineistonkeruun jälkeen Ekapelistä on kehitetty uusia versioita, joiden motivoivuuteen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.

Ekapeli on kehitetty psykologian laitoksen Lapsen kielen kehitys -pitkittäistutkimuksessa kerätyn tiedon pohjalta. Aiemmissa tutkimuksissa Ekapelin on havaittu parantavan lasten lukemisvalmiuksia ja lukutaitoa, mutta sen motivoivuutta ei ole ennen tutkittu. ■

Miia Ronimus: Digitaalisen oppimispelin motivoivuus. Havaintoja Ekapeliä pelanneista lapsista.

Väitöskirja julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 437, Jyväskylä 2012, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978–951-39-4720-0 (nid.) ja se on luettavissa sähköisessä muodossa Jyväskylän yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-4721-7.

Katso myös Ekapelistä kertova artikkeli tämän lehden sivuilta 6–8.

LYHYESTI NUORET ARVOSTAVAT SAVUTTOMUUTTA Anne Puurosen väitöskirjatutkimuksen mukaan enemmistö nuorista kertoo arvostavansa savuttomuutta. Nuoret olisikin hyvä ottaa mukaan tupakkavalistuksen tekemiseen myös tekijöinä, ei vain valistuksen kohteena. Valistus on usein liian aikuislähtöistä eikä välttämättä tavoita nuoria parhaalla mahdollisella tavalla.

Myös valistuksessa esiintyvät sukupuoliasetelmat voivat olla hyvin stereotyyppisiä: naisten tupakointi esitetään epämiellyttävänä, koska miehet eivät pidä tupakoivista naisista, kun taas miesten kohdalla puhutaan haitoista miesten terveydelle. Samoin pariskunnat ovat aina mies–nais-pariskuntia.

Kun nuorilta itseltään kysyttiin heidän motivaatiotaan tupakoimiseen, kävi ilmi, että jonkinlainen ”motivoimaton tupakointi” oli melko yleistä: nuoret tupakoivat ilman mitään erityistä syytä tai tarvetta. Tämä olisi Puurosen mukaan syytä huomioida myös valistusta suunniteltaessa. ■ Anne Puuronen: Ei pala, palaa, ei pala.

Laadullinen tutkimus nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 126. ISBN 978-952-5994-12-4.

4/2012 KIELIPOLKU

23

MARIANNE KULMALA

Elämän keväästä syksyyn Runot ovat Jan Mäki-Takalalle keino ilmaista tunteita.

Hän julkaisee tekstejään internetin runosivustoilla. sydänsuruista, pettymyksistä ja peloista. Jan kertoo kirjoittavansa myös iloisista aiheista. Parhaat runot syntyvät kuitenkin silloin, kun tunnelataus on voimakas. Katkeransuloinen rakkaus onkin siksi eniten runoja tuottava aihe.

TUNTEET HERÄÄVÄT LUONNON MUKANA Kevät on Janille tuotteliainta aikaa. Hän kertoo ikään kuin heräävänsä yhdessä luonnon kanssa. Runoilla hän ilmaisee ja työstää tunteitaan.

– En usko, että pystyisin kirjoittamaan aiheesta, josta minulla ei olisi omaa kokemusta. Niin henkilökohtaisia nämä ovat.

Runojen lisäksi Jan kirjoittaa myös pieniä tarinoita ja novelleja. Useimmiten ne ovat fantasiaa.

– Olen luultavasti liian lyhytjännitteinen kirjoittamaan kaunokirjallisuutta romaaniksi asti, mutta runokirjan voisin sen sijaan kuvitella joskus kirjoittavani. Vielä valmiita runoja ei ole kirjaksi asti, hän toteaa.

Hanne Itärinne

TEKSTEJÄ RUNOSIVUSTOILLA

Maanmittausalaa opiskeleva Jan Mäki-Takala toivoo tulevaisuudelta hyvää työpaikkaa ja inspiraatiota runojen kirjoittamiseen jatkossakin.

T

urun Nuortentalo julkaisi keväällä 2012 runokirjan Sielujen Valtameri. Idea kirjan julkaisuun syntyi alun perin entisen asukkaan Jan Mäki-Takalan runoista, mutta kokoelmassa on myös muiden nuorten ja ohjaajien tekstejä. Kirjaa voi ostaa Turun Nuortentalosta.

MELANKOLISIA RAKKAUSRUNOJA Jan on kirjoittanut myös oman, vielä julkaisemattoman kokoelmansa Elämää käärmeiden paratiisissa – elämän keväästä syksyyn.

– Aloin kirjoittaa runoja lukioaikana ensimmäisten vakavampien ihastusten myötä. Minun on aina ollut helpompi ilmaista tunteitani runojen avulla kuin kertoa niistä suoraan tunteideni kohteelle, Jan kertoo.

Janin kokoelma on muutamaa runoa lukuun ottamatta hyvin melankolinen. Suurin osa runoista kertoo

24

KIELIPOLKU 4/2012

Kirjan sijasta Jan julkaisee runojaan jo internetissä. Sieltä löytyy useita erilaisia runosivustoja, kuten rakkausrunot.com, ajatus.org ja runosto.net.

– Netti on oiva keino saada runojaan ihmisten luettavaksi. Ennenhän hengentuotteet piti kirjoittaa yleisten vessojen seiniin, jos halusi ne suuremman lukijakunnan tietoisuuteen, Jan nauraa.

Hän kirjoittaa aina jokin tietty tyttö mielessään ja on myös antanut runoja suoraan tunteidensa kohteille.

– Palaute on ollut positiivista, mutta sinkkuna tässä ollaan edelleen, Jan kertoo hymyillen.

KIRJOITTAMINEN TOIMII VASTAPAINONA Jan asui Turun Nuortentalossa pari vuotta. Hän opiskelee Peltolan ammattikoulussa maanmittausalan perustutkintoa. Käytännön opetus on usein rankkaakin fyysistä työtä ja runojen kirjoittaminen on hyvää vastapainoa tälle. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Turun Nuortentalossa.

On kevät, mutta mies on kuin maa kellari, sisältä yhtä kylmä ja pim eä.

Kaikki pahuus, mitä hän on joutunut todistamaan on kuluttanut kaiken hyvä n hänestä.

Silti hän ei pidä itseään marttyyrinä, vaan oman lajinsa mallie simerkkinä.

Hän on synkkä, toivoton ja pinnan alta niin kovin väsynyt.

Joka päivä hän teeskent elee hymyn ja pakottautuu jatkamaan.

Mutta se kaikki on turhaa .

Hän ei enää pysty uskom aan ihmisiin taikka rakkauteen tehden sydämestään autio Turhaan tuhlasin tunteitani saaren, tavoittamattoman. kuin kyyneliä valtamereen.

Hänen päässään pahat aj Pelkkää harhaa ja haavetta. atukset, pelot ja harhat eksynyt.

Oi kuinka kauas todellisuudesta olin ryömivät levottomasti ku n, in Nyt voin palata takaisin todellisuutee käärmeet pesässään. kylmään ja tyhjään elämääni.

Sydämeni on murskana.

Ole hyvä, pidä vain sirpaleet.

Runot: Jan Mäki-Takala

Nuortentalo tukee arjessa selviytymistä

Nuortentalo tarjoaa asumispalveluita valtakunnallisesti.

Valmennus- ja muita palveluita on tarjolla Turun, Kuopion ja Jyvässeudun alueilla.

Suomen Nuortentalo Oy www.nuortentalo.fi

4/2012 KIELIPOLKU

25

Kuluttajaparlamentti keskusteli ja äänesti kuntavaalien alla kolmesta aiheesta.

Lopputuloksena oli vaatia alkoholimainonnan täyskieltoa, terveyskeskusten käyntimaksun poistamista ja kansalaisille parempaa oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa.

S

uomen historian toinen Kuluttajaparlamentti kokoontui lokakuussa täysistuntoonsa eduskuntaan.

Tilaisuudessa oli koolla hieman vajaa kolmekymmentä valtakunnallisesti merkittävää sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

Järjestöjen edustajat keskustelivat kuntavaalien alla ajankohtaisista kysymyksistä: terveyskeskusten käyntimaksujen poistamisesta, alkoholimainonnan kieltämisestä sekä kansalaisten oikeusturvan parantamisesta vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa.

Lisäksi tilaisuudessa oli paneelikeskustelu, jonka aiheena oli terveysja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Parlamentin puhemiehenä toimi tohtori Pentti Arajärvi.

Jokaisen kysymyksen käsittely aloitettiin kahden asiantuntijan – asian puolustajan ja vastustajan – välisellä väittelyllä. Tämän jälkeen paikallaolijat saivat esittää puheenvuoroja.

Lopuksi järjestöjen edustajat äänestivät käsiteltävästä kysymyksestä. Äänestyksen tuloksena muodostuneet kannanotot luovutettiin erillisessä tilaisuudessa eduskuntaryhmille eteenpäin vietäviksi.

ALKOHOLIMAINONTA POIS Alkoholimainonnan kieltämistä vastusti parlamentissa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Kieltoa puolusti EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari AaltoMatturi.

Väittelyn ja keskustelun jälkeen äänestyksen tuloksena Kuluttajaparlamentti vaatii alkoholimainonnan 26

KIELIPOLKU 4/2012

Antero Aaltonen

MARIANNE SAINE JA JENNI VAINIORANTA

Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien alla

Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen virallisia edustajia.

täyskieltoa, koska sillä voitaisiin vaikuttaa nykyiseen alkoholimyönteiseen asenneilmapiiriin sekä tukea terveysvalistuksen vaikuttavuutta.

MUUTOKSENHAKU LÄPINÄKYVÄKSI Kuluttajaparlamentti kävi myös ikuisuushaasteen kimppuun. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? Väittelyn asiasta kävivät Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen puolustajana ja Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen vastustajana.

Parlamentti oli yksimielinen siitä, että kansalaisten oikeusturvaa pitää parantaa lainsäädäntöä ja toimintatapoja muuttamalla. Parlamentti myös esitti toimenpidelistan oikeusturvan parantamiseksi. Sen mukaan nykyään harvinaista suullista käsittelyä pitäisi muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa lisätä, vaativaan

päätöksentekoon pitäisi osallistua aina alan asiantuntijalääkäri, päätökset pitäisi perustella selkeästi ja lääkäreillä pitäisi olla ilmoittamisvelvollisuus sidonnaisuuksistaan.

TERVEYSKESKUSMAKSU RASITTAA KÖYHÄÄ Terveyskeskusmaksujen poistamista puolusti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki. Maksujen säilyttämistä puolusti Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärinen. Keskustelun ja äänestyksen jälkeen Kuluttajaparlamentti vaatii terveyskeskusten käyntimaksun poistamista, koska se tukisi vähävaraisia ja voisi vähentää terveyseroja väestöryhmien välillä. ■ Marja Saine on kuluttaja-asioihin perehtynyt vapaa toimittaja ja tietokirjoittaja. Jenni Vainioranta toimii Kuluttajaparlamentin pääsihteerinä Kuluttajaliitossa.

Mikä on Kuluttajaparlamentti?

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Kuluttajaparlamentissa kansalaisjärjestöt keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa äänestävät keskeisistä oman alansa ajankohtaisista ja kuluttajien kannalta merkittävistä asioista.

Kuluttajaparlamentin täysistuntoon kutsutaan järjestöjen lisäksi alan asiantuntijoita, kansanedustajia

ja ministereitä. Toimintavuoden lopuksi täysistunnon kannanotot luovutetaan eduskuntaryhmien edustajille. Kuluttajaparlamentin sihteeristö seuraa kannanottojen vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin.

”EU:n kuluttajapolitiikan linjaukset suhteessa Suomen kansallisiin toimiin olisi tärkeä teema käsitellä tässäkin foorumissa.”

Lauri Ihalainen, kuluttaja-asioista vastaava ministeri.

”Terveyskeskusmaksu on melkein sama kuin yhden päivän työttömyyspäiväraha. Jos käyt lääkärissä, sen päivän käyttöraha on mennyt.”

Reijo Pipinen, Vailla vakinaista asuntoa ry.

”Suomalainen muutoksenhakujärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Muissa maissa pyydetään asiantuntijalausunnot kirjallisesti, asianosainen saa ne nähtäväkseen ja hän voi kommentoida niitä.”

Raija Huhtanen, Tampereen yliopisto.

”Terveyskeskusten käyntimaksuista hyötyvät eniten perintätoimistot.”

Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry.

”Jos saisin päättää, työntekijän toimintakykyä arvioisi erikoissairaanhoito, työkykyä työterveyshuolto ja työkyvyttömyyttä eläkevakuutuslaitos.”

Tapio Ropponen, Keva.

”Minua hämmentää jatkuva keskustelu siitä, miten palveluita voidaan purkaa, kun pitäisi keskustella, miten niitä voitaisiin turvata.”

Pentti Arajärvi, Kuluttajaparlamentin puhemies.

”Alkoholia mainostetaan myös paljon piilomainontana – ruokaohjelmissa, elokuvissa, erilaisissa promootioissa.”

Marjatta Vehkaoja, Mielenterveyden Keskusliitto ry.

4/2012 KIELIPOLKU

27

Liitto tiedottaa JOHANNES HIETALA JÄRJESTÖSUUNNITTELIJAKSI

järjestetyssä tilaisuudessa heitä onnittelivat Suomen Nuortentalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Laalo ja Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Maria Lehto

VIESTINNÄN NEUVOTTELUKUNTA

Johannes Hietala on aloittanut lokakuussa järjestösuunnittelijana Aivoliiton Kuopion aluetoimistossa.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat yhteistyö Itä-Suomen jäsenyhdistysten ja verkostojen kanssa sekä liiton valtakunnalliseen toimintaan osallistuminen.

Johannes on valmistunut fysioterapeutiksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta Savonlinnan kampukselta. Hän on työskennellyt aiemmin Aivoliiton lasten ja nuorten kursseilla sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

Hän on kotoisin Jyväskylästä ja asui opintojensa ajan Savonlinnassa. Johanneksen harrastuksiin kuuluu monipuolinen kestävyysliikunta. Viime aikoina etenkin kajakkimelonta on ollut hänelle mieluisaa.

TUNNUSTUS PITKÄSTÄ URASTA NUORTENTALOTOIMINNASSA Aivoliitto palkitsi lokakuussa kymmenvuotisesta työskentelystä Nuortentalotoiminnassa neuropsykiatrisen valmennuksen vastaavan ohjaajan Pia Lavermanin ja valmentajan Marianne Kulmalan sekä nuortenohjaaja Tuula Rämön. Turun Nuortentalossa

Aivoliittoon on perustettu viestinnän neuvottelukunta, joka toimii Aivoliiton viestintää tukevana ja neuvoa antavana asiantuntijaryhmänä. Se aloitti työskentelynsä marraskuun alussa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Aivoliiton hallituksen jäsen, liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto. Jäseniksi neuvottelukuntaan on kutsuttu Aivoliitto ry:n puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Terttu Erilä, lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Maarit Huovinen, kansanedustaja Mikael Jungner, ohjelmajohtaja Ari Järvinen, sosiaalineuvos Mauno Lehtinen, toimitusjohtaja, kustantaja Petteri Paasilinna, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo Vuokko sekä Aivoliitosta viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila, viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

PUHEVAMMAISTEN PÄIVÄ: MITEN SANOISIT JOS ET VOISI PUHUA? Aivoliiton esittelypisteellä Turun Hansatorilla kävi puhevammaisten päivän aikana satoja kiinnostuneita tutustumassa aiheeseen. Tarjolla oli monipuolista esitemateriaalia aivoverenkiertohäiriöistä, afasiasta, kielellisestä erityisvaikeudesta ja puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, esimerkiksi tilata karkkeja puhelaitteen avulla ja arvuutella viittomia. Aivoliiton puheterapeutit opastivat kommunikointikeinojen käytössä.

Pia Puustelli

Kuvassa palkinnoista ja onnitteluista iloitsevat Pia Laverman (vasemmalla), Marianne Kulmala ja Tuula Rämö.

28

KIELIPOLKU 4/2012

Liitto tiedottaa

Hanne Itärinne

Kansainvälistä puhevammaisten päivää vietettiin 6.10.

Päivä liittyi puhevammaisten viikkoon, jota koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki.

PULSSI TUTUKSI OSAAVA NAINEN -MESSUILLA

Hanne Itärinne

Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke oli näkyvillä Osaava Nainen -messuilla. Messut järjestettiin 12.–14.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhteinen osasto kiinnosti satoja kävijöitä. Monille heistä tieto pulssin tunnustelun merkityksestä aivoterveydelle oli uusi.

Lähes 200 messuvierasta halusi itse kokeilla, miltä eteisvärinä tuntuu. Kokeilumahdollisuuden tarjosi keinotekoinen pulssikäsi. Ihmiset näyttivät selvästi arvostavan arkisia keinoja, joilla voi aktiivisesti seurata omaa terveyttään ja havaita mahdolliset terveysongelmat jo ennen kuin niistä ehtii koitua heille suurempaa vahinkoa.

Tunne pulssisi -hankkeella pyritään lisäämään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuottaminen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapahtumat. Viestintäkampanjalla pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotiaat suomalaiset sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammattihenkilöt.

ELÄMÄ PELISSÄ VALMENTAA POSITIIVISUUTEEN Yksi elämä -hankekokonaisuus on mukana tukemassa parhaillaan käynnissä olevaa Yle TV1:n Elämä pelissä -ohjelmasarjaa, jonka aloitusjakso nähtiin syyskuun lopussa. Tänä syksynä ohjelmasarjan teemana on kielteisen elämänasenteen vaikutus ihmisen terveyteen.

Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhteinen Tunne pulssisi -osasto keräsi kiinnostuneita Osaava Nainen -messuilla.

4/2012 KIELIPOLKU

29

Liitto tiedottaa Elämä pelissä tarjoaa syksyllä 2012 terveysvalmennusta harjoiteohjelman avulla kaikille suomalaisille.

Harjoiteohjelman tarkoitus on opastaa käsittelemään vastoinkäymisiä entistä paremmin. Arjen vastoinkäymisten sietokykyä mittaavan nettitestin on tehnyt liki 220 000 henkilöä. Valmennukseen puolestaan ilmoittautui lähes 40 000 suomalaista.

Lisätietoja: http://yle.fi/ohjelmat/kortit/elama-pelissa/

SITKEYS VALTTIA HOIDOSSA JA KUNTOUTUKSESSA Kuntoutuksen puute ja lääkärien vaihtuvuus haittaavat monen pitkäaikaissairaan henkilön arkea, kertoo Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton jäsenilleen tekemä kysely. Sen mukaan vain 12 prosentille vastaajista on laadittu terveydenhuoltolain edellyttämä hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Lain mukaan kuntien on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus sisältäen muun muassa kuntoutustarpeen tutkimisen, sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa.

Kyselyyn vastanneiden kokemusten mukaan kuntoutukseen pääsy edellyttää sitkeyttä ja omaaloitteisuutta. Kuntoutukseen pääsy koetaan vaikeaksi mutta toisaalta vastaajista 38 prosenttia on ollut kuntoutuksessa tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Lääkäri tai hoitaja on ottanut kuntoutusasiat puheeksi joka neljännen vastaajan kanssa, ja yhtä moni pitkäaikaissairas on itse ehdottanut kuntoutukseen pääsyä. Puolella vastaajista kuntoutusmahdollisuudet ovat jääneet keskustelematta kokonaan.

Kyselyn vastauksista heijastuu terveyspalvelujen saatavuuden eriarvoisuus: valtaosa vastaajista on tyytyväinen hoitoonsa, mutta toisaalla ilmenee ongelmia niin lääkärille pääsyssä kuin hoitovälineiden saamisessakin.

Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta on päässyt hoitotakuun mukaisesti terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja 60 prosenttia erikoislääkärille julkisessa terveydenhuollossa. Hoitotakuun mukaan kiireettömän hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä viimeistään kolmantena päivänä yhteydenotosta ja lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa.

Puolet vastanneista on hakeutunut yksityiselle lääkäriasemalle nopeamman hoidon saamiseksi.

Monessa vapaamuotoisessa vastauksessa viitataan 30

KIELIPOLKU 4/2012

siihen, että lääkärit vaihtuvat jatkuvasti ja että aikoja on vaikea saada.

Vastaajien enemmistö osallistuisi elintapamuutoksia tukevaan vertaisryhmään, jos terveydenhuolto tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Toistaiseksi vain noin joka neljännelle on tarjottu tukea elintapamuutoksiin.

Kyselystä selvisi myös, että suurin osa vastaajista olisi valmis tekemään terveydentilansa huomioon ottavaa työtä kuntoutuksen jälkeen tai on jo työelämässä mukana. Lisäksi työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin.

Kyselyyn vastasi 534 henkilöä, joista puolet oli yli 50-vuotiaita. Kyselyn toteuttivat Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto osana Yksi elämä -hankkeita.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Tarkoituksena on vaikuttaa kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 20.12.2012–1.1.2013.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

Markus Heinonen

SIRKKA HEINONEN

iten tulevaisuutta voi tutkia, kun se ei vielä ole olemassa nykyhetkessä? Tämä on mahdollista kun yksilöt, yritykset ja yhteisöt kehittävät systemaattisesti ennakointiosaamistaan ja siitä kumpuavaa tulevaisuuslukutaitoa.

Tulevaisuuslukutaito tähtää mahdollisten maailmojen luotaamiseen. Vaikka tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut, sen kehkeytymisestä on jo nähtävillä erilaisia ja eritasoisia merkkejä eli etukäteissignaaleja. Tulevaisuuslukutaito on kykyä tunnistaa ja tulkita tulevaisuuden kehityssuuntia.

Tulevaisuudentutkimuksessa ei tehdä täsmällisiä ennusteita, vaan ennakoidaan erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Ennustamalla on jo vuosituhansia pyritty saamaan varmaa tietoa tulevaisuudesta – vaikkapa kristallipallon tai astrologian avulla. Tulevaisuudentutkimus puolestaan sai alkunsa 1940-luvulla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomeen tieteenala tuli 1980-luvulla.

Tulevaisuudentutkimus on kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuuden teemoista. Nopeasti ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden ennakointi on välttämätöntä.

Ennakointiosaamiseen kuuluu erityisesti skenaarioajattelu – tulevaisuuden käsikirjoitusten laatiminen. Tyypillistä on pitkälle katsomisen lisäksi vallitsevien kehitysurien kyseenalaistaminen, toisin ajattelu sekä luovasti ja rohkeasti tulevaisuuteen kurkottaminen. Yhä enemmän siinä käytetään myös kuvallista aineistoa ja pelitekniikoita.

Ennakointi on jatkuva prosessi, koska tulevaisuus muuttaa alati muotoaan ja suuntaansa. Tulevaisuuslukutaitoakin voi asteittain kehittää opettelemalla erilaisia ennakointimenetelmiä. Tavoitteena on pureutua muutoksen sisimpään olemukseen ja pohtia sen merkityksiä. Taitoa voi kehittää erityisissä tulevaisuusklinikoissa, joissa opitaan käyttämään muutoksen tunnistamismetodeja.

Toimintaympäristön muutosta kannattaa aina luodata sekä vahvojen tulevaisuussignaalien eli megatrendien kautta että heikkojen signaalien tunnis-

KOLUMNI

M

Kuinka kehittää tulevaisuuslukutaitoa?

tamisen kautta. Esimerkkejä megatrendeistä ovat ilmastonmuutos, väestön vanheneminen ja digitalisaatio.

Heikot signaalit ovat puolestaan merkkejä tällä hetkellä marginaalissa olevista, mahdollisesti vahvistuvista nousevista ilmiöistä. Esimerkkejä ovat hidas elämä, kohtuullistaminen eli vapaaehtoinen kulutuksen vähentäminen, pyrkimys omavaraisuuteen, vertikaaliviljely ja itse tekemisen kaipuu.

On varauduttava myös täysin epätodennäköisten yllätystekijöihin – mustiin joutseniin. Ne ovat erittäin harvinaisia tapahtumia, joilla on dramaattisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Tulevaisuus ei aina etene lineaarisesti ja ennustettavasti, vaikka tietoa olisi kuinka paljon.

Esimerkkejä mustista joutsenista ovat vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristi-isku ja Japanin kolmiosainen kriisi Fukushimassa: maanjäristys, tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus. Musta joutsen voi olla vaikutuksiltaan myös positiviinen – tällaisia olisivat esimerkiksi vapaan energian keksiminen tai vaikkapa automaattinen oppiminen.

Olemme nyt siirtyneet niukkuuden aikakaudelle, jolloin energian ja muiden resurssien kulutusta vähentävien ja korvaavien innovaatioiden ja niihin liittyvän osaamisen tarve korostuu.

Tulevaisuuden näyttämönä on kaikkialla läsnä oleva ubiikkiyhteiskunta, jossa tieto- ja viestintäteknologia on sulautunut ympäristöömme ja muokannut yhteiskuntaa sekä yhdistynyt nano- ja biotekniikkaan sekä kognitiotieteisiin. Kulttuurin merkitys- ja elämyshakuiset virtaukset ryöppyävät, informaatio on avointa ja vapaata, uusia yhdistelmiä syntyy jatkuvasti ja vanhoja murenee. Ubiikkiyhteiskunta ja sen ideaalisin toteutusmuoto – merkitysyhteiskunta – jatkaa internetin kehitystä siitä, mihin tietoyhteiskunta jäi. ■ FT Sirkka Heinonen toimii professorina Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

Nopeasti ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden ennakointi on välttämätöntä.

4/2012 KIELIPOLKU

31

TAPAHTUMAKALENTERI MARRASKUU 2012 Kielellinen erityisvaikeus -yhdistyksen perustaminen Turun seudulle Aika: 20.11.

Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku.

Turun seudulla ei ole tällä hetkellä toimivaa kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä eikä vertaistoimintaa perheille. Asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena on uuden yhdistyksen perustaminen. Mukana tilaisuudessa Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni ja suunnittelija Elina Salo.

Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset: Elina Salo, p. 040 5437 292 tai elina.salo@aivoliitto.fi.

Katso myös kutsu tämän lehden sivulta 40.

TAMMIKUU 2013 Liikkeelle-peruskoulutus Aika: 21.−22.1.

Paikka: Ratina − Tampereen Stadion.

Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia.

Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen

ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.

Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8251 tai tinja.saarela@soveli.fi.

Educa2013 – Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Aika: 25.– 26.1.

Paikka: Helsingin Messukeskus.

ADHD-liitto, Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto sekä ADHD-keskus esittelevät toimintaansa yhteispaikalla (3h59) Educa-messuilla.

Lisätiedot: www.educamessut.fi.

HELMIKUU 2013 Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen Aika: 6.2.

Paikka: Toimintakeskus Harjula, Lohja.

Monen toimijan yhteistyönä järjestetään kaikille avoin tilaisuus, jonka teemana ovat erityisesti neurologiset erityisryhmät ja heidän tarpeensa erilaisina oppijoina. Tilaisuus koostuu näyttelystä, jossa näytteilleasettajat tarjoavat tietoa aiheesta. Lisäksi näyttelytiloissa pidetään tietoiskuja.

Lisätiedot: Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 tai veijo.kivisto@aivoliitto.fi.

Elämän suola ei ole purkissa esti t e www.pienipaatospaivassa.fi Te

32

KIELIPOLKU 4/2012

Liikkeelle-peruskoulutus Aika: 11.2.

Paikka: Kuninkaantien lukio, Espoo.

Aika: 25.−26.2.

Paikka: Porvoon urheiluhalli.

Peruskoulutksissa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutukset tarjoavat eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.

Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8241 tai tinja.saarela@soveli.fi.

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus Aika: Helmikuu.

Paikka: Kajaani.

Avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta.

Lisätiedot vuodenvaihteen jälkeen: www.aivoliitto.fi tai Elina Salo, p. 040 5437 292 tai elina.salo@aivoliitto.fi.

Lisätietoja tapahtumista löytyy Aivoliiton verkkosivuilta: www.aivoliitto.fi.

KOULUTUSKALENTERI

AISTITIEDON KÄSITTELYN HAASTEET -KOULUTUS Järjestäjä: ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto.

Aika: 27.11.

Paikka: Valkea talo, auditorio, Ilkantie 4, Helsinki.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.autismiliitto.fi/aistikoulutus.

TILATTAVIA KOULUTUKSIA LASTEN KANSSA TOIMIVILLE 1. Lapsen kielenkehityksen tukeminen • Puhetta tukevat keinot (kuvat, piirtäminen,

viittomat, puhelaitteet) • Leikit ja pelit kehityksen tukena • Tukikeinot arjen toiminnassa.

Kohderyhmä: Päivähoidon, perhepäivähoidon ja lasten kerhojen henkilöstö.

Tavoite: Osallistujilla on käytännön keinoja tukea lasten kielellistä kehitystä.

Sisältö: Lyhyt tai laajempi teoriaosuus sekä käytännön vinkkejä ja harjoituksia. Koulutus toteutetaan mielellään tilassa, jossa voi liikkua vapaasti. Voidaan toteuttaa myös kouluttajan tiloissa Erityisosaamiskes kus Suvituulessa Turussa.

Kouluttajat: Puheterapeutti ja fysioterapeutti.

Koulutuksen kesto: 4–6 tuntia tilaajan toiveiden mukaan.

2. Erilainen lapsi liikunta- tai harrastusryhmässä • Miten tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen

vaikeuksia toimia ryhmässä?

• Keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen.

• Kömpelyys, aistitiedon käsittely.

Kohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen valmentajat.

Tavoite: Osallistujat kykenevät tunnistamaan lasten erityisvai keuksia ryhmässä ja heillä on keinoja toimia näiden lasten kanssa.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Kouluttajat: Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Koulutuksen kesto: 4–6 tuntia tilaajan toiveiden mukaan.

3. Koulun teemailtapäivä/päivä lapsille Aihe: Kielellinen erityisvaikeus ja muut neuropsykiatriset vaikeudet.

• Ikätasoista tietoa kielellisistä ja muista neuropsykiat risista erityisvaikeuksista.

• Toiminnallisia harjoituksia.

• Ollaan kaikki kavereita! Herätellään keskustelua

samanlaisuudesta ja erilaisuudesta.

Kouluttajat: Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai www.aivoliitto.fi.

4/2012 KIELIPOLKU

33

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013 YLEISTÄ TUETUISTA LOMISTA Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliito ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikalliselta kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen verkkosivuilla.

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki Tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton alue- ja keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen.

Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Lomille valinnat tehdään Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa yhdessä. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 567 0628 tai lomat@mtlh.fi.

34

KIELIPOLKU 4/2012

PERHELOMAT 1. Kielellinen erityisvaikeus -lapsiperheiden lomaviikko Kalajoella Aika: 16.–21.6.

Paikka: Hotelli Rantakalla Omavastuuosuus: 23€/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat

lapset ilmaiseksi.

Hakuaika: 16.3.2013 mennessä, lomalle

otetaan 8–10 perhettä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto.

Loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Täysihoito ja majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma. Hotelli Rantakalla tarjoaa monenlaista kesäkivaa lapsiperheille. Lisätietoja: www.rantakalla.fi.

Aivoliiton työntekijä on loman alussa mukana 2 päivää.

Aivoliitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry ja ADHDliitto ry järjestävät yhdessä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa seuraavat kaksi tuettua lomaa vuoden 2013 aikana.

2. Perheiden lomaviikko Porissa Aika: 9.–14.6.

Paikka: Yyterin kylpylähotelli Omavastuuosuus: 23€/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat

lapset ilmaiseksi.

Hakuaika: 9.3.2013 mennessä, lomalle otetaan

8–10 perhettä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.

Täysihoito ja majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma.

Yyterin kylpylä tarjoaa monenlaista kesäkivaa ja Yyterin kuuluilla hiekkarannoilla riittää toimintaa koko perheelle.

Lisätietoja: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

3. Perheiden lomaviikko Polvijärvellä Aika: 4.–9.8.

Paikka: Huhmarin Lomakeskus Omavastuuosuus: 23€/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat

lapset ilmaiseksi.

Hakuaika: 4.5.2013 mennessä, lomalle otetaan

8–10 perhettä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto.

Täysihoitoloma. Lomakeskus Huhmarin Vesimaailmakylpylä on perheiden käytössä. Lisäksi Huhmarin alue ja luonto tarjoavat monipuolista aktiviteettia lomailijalle.

Höytiäisen järvi tarjoaa mahdollisuuden uimiseen, kanoottimelontaan, veneilyyn ja kalastukseen. Lapsille on ohjattua toimintaa viikon aikana.

Lisätietoja: www.lomakeskushuhmari.com.

HINNAT Lomien hinta on 15 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toimistoista. Kaavakkeen voi tulostaa tai täyttää sähköisesti myös verkkosivulla: www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Hakukaavakkeessa pitää olla nimen ja osoitteen lisäksi sosiaaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia, heille on omat kiintiöt lomakohteen mukaan.

Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

AVUSTUS- JA TURVALLISUUSKYSELY YLEISTÄ SOLUKU-LOMISTA Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM! Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

VAKUUTUKSET

JÄRJESTÄJÄT

Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole järjestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemissa eri lomakohteissa.

Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

Lisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalaiselta, p. 040 543 7290 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuilta: www.aivoliitto.fi.

LISÄTIETOJA

4/2012 KIELIPOLKU

35

SOLUKU-LUONTOLOMAT 2013 1. Talviliikuntaloma lapsiperheille Vuokatissa Aika: 24.2.–1.3.

Paikka: Vuokatin urheiluopisto Loma toteutetaan yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston kanssa. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheinesi kokeilemaan talviliikuntalajeja ja nauttimaan kauniista luonnosta ja urheiluopiston monipuolisista liikuntapalveluista. Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua laskettelua ja hiihtoa. Opistolla perheet majoitetaan perheille soveltuviin huoneisiin. Lisätietoja Vuokatin urheiluopistosta: www.vuokattisport.fi. Lomalle otetaan 10 perhettä. Täysihoito kuuluu loman hintaan.

Hinta: 15€/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2012.

2. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Vuokatissa Aika: 4.–9.3.

Paikka: Vuokatin urheiluopisto Tervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta.

Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikunnan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle. Lisätietoja Vuokatin urheiluopistosta: www.vuokattisport.fi. Täysihoito maittavine ruokineen kuluu loman hintaan. Jos tarvitset ympärivuorokautista avustamista, sinulla tulee olla oma avustaja mukana. Lomalle otetaan 20 perhettä.

Loman ohjatun liikunnan sisältö: • Kelkkalaskettelumoduuli, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä opiskelijoiden kanssa.

• Pystylaskettelu, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat.

• Murtomaahiihtoa.

• Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä.

• Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.

Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.

Hakuaika lomalle päättyy 7.1.2013.

3. Luonto- ja kulttuuriloma omaishoitajille Ilomantsissa Aika: 30.7.–4.8.

Paikka: Möhkön Manta Omaishoitajille tarkoitettu virkistys- ja voimaantumisloma. Lomalla liikutaan luonnossa ja nautitaan karjalaisesta kulttuurista sekä pohditaan omaa jaksamista ja sitä, mistä saataisiin virtaa arjen pyörittämiseen. Majoitus kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Möhkön kylällä. Loma toteutetaan Möhkön Mantan luontopalveluiden kanssa. Loma sisältää täysihoidon. Lisätietoja Möhkön Mantan palveluista: www.mohkonmanta.net.

Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.

Hakuaika lomalle päättyy 30.4.2013.

36

KIELIPOLKU 4/2012

4. Perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille aikuisille Suomussalmella Aika: 19.–24.8.

Paikka: Hossa Liikkuen luonnossa -loma toteutetaan yhteistyössä Möhkön Mantan luontopalvelujen kanssa. Hossan järvikankaat ja kirkkaat vedet tarjoavat unohtumattoman elämyksen.

Tule lataamaan akkuja ja hakemaan luonto-oppia hyvässä seurassa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset jatkuvaa säännöllistä avustusta, on henkilökohtaisen avustajan oltava mukana.

Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Täysihoito sisältyy loman hintaan. Lisätietoja Hossan alueesta: www.luontoon.fi/retkikohteet/retkeilyalueet/hossa.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienimpiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonompikuntoisille ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on vesistövaellus- ja patikointiryhmä. Ryhmän voi valita lomalla aina päivittäin eli jonain päivänä voi lähteä patikoimaan ja toisena liikkumaan vesille. Vesillä liikumme kanooteille ja veneillä. Päivän kävelymatkat sopeutamme kulkijoiden liikuntakyvyn mukaan ja ne vaihtelevat kilometristä jopa yli 10 kilometrin matkoihin.

Lisäksi on mahdollista myös kalastaa Hossan lohipitoisissa vesissä ja yöpyä autiotuvalla tai laavulla.

Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.

Hakuaika lomalle päättyy 23.5.2013.

5. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Ilomantsissa Aika: 16.–21.9.

Paikka: Möhkön Manta Liikkuen luonnossa – luontovalokuvaus- ja kalastusloma.

Loma toteutetaan yhteistyössä Möhkön Mantan luontopalvelujen kanssa. Majoitus 2 päivää Jänissaaressa ja 3 päivää Möhkön kylällä esteettömissä majoitustiloissa. Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken esteettömään erätukikohtaan Jänissaareen. Retkeilemme veneellä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen sotahistoriaan ja luontopolkuihin. Nautimme luontohenkisen porukan seurasta ja Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta.

Loma sopii pyörätuolia käyttäville ja toimintarajoitteisille henkilöille, mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana, jos tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista avustamista. Lisätietoja Mantan luontopalveluista osoitteesta: www.mohkonmanta.net. Lomalle otetaan 12–15 henkilöä.

Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.

Hakuaika lomalle päättyy 18.6.2013.

Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuutoksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.

Poimittua

Lykkylä etsii kunnanjohtajaa

K

untaliitto on julkaissut Lykkylä-verkkopelin, jossa pelaaja voi astua kunnanjohtajan saappaisiin.

Lykkylä-peli avautui Virtuaalikunta.net -verkkosivustolle, jonka avulla pyritään lisäämään etenkin nuorten kuntatietoja.

Niin nuorille kuin aikuisillekin sopivassa pelissä tehtävänä on järjestää Lykkylän julkiset palvelut rajatulla budjetilla sekä edistää kunnan työllisyyttä ja asukkaiden tyytyväisyyttä. Kuten reaalielämässä, lopulliset päätökset palvelujen järjestämisestä hyväksytään kunnan valtuustossa.

Opas uusille isille

L

astenpsykiatri Jari Sinkkosen Isäksi ensi kertaa -teos perustuu haastatteluihin ja tutkimusraportteihin, jotka valottavat odottavan ja ”synnyttävän” miehen monia rooleja ja sopeutumista isyyteen.

Lapsen myötä moni asia muuttuu niin miehen arvomaailmassa, ekonomiassa, parisuhteen työnjaossa kuin itsekeskeisyyteen oppineessa omakuvassakin. Esimerk-

Peli on tuotettu tukemaan oppilaitoksia nuorten demokratiakasvatustyössä, ja sen ensisijainen kohderyhmä ovat peruskoulun yläkoulujen oppilaat. Virtuaalikunta.net -sivusto pitää sisällään perustietoa kuntien toiminnasta ja tiedon omaksumista tukevia pelisovelluksia. Materiaali on tuotettu yhteiskuntaopin opetustavoitteiden mukaisesti.

Lisätietoja: Projektipäällikkö, tiedottaja Kirsi Luomanpää, Kuntaliitto, p. 050 411 2666 ja www.virtuaalikunta.net. ■ kihenkilöiden avointen kertomusten kautta käsitellään muun muassa elämänvaiheeseen liittyviä huolia, suhdetta omiin vanhempiin ja tulevan lapsen sukupuoleen asetettuja mielikuvia.

Jari Sinkkonen, Isäksi ensi kertaa, WSOY 2012.

Lisätietoja: Tiedottaja Tuuli Leppänen, p. 040 5646 734 tai tuuli.leppanen@bonnierbooks.fi. ■

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

4/2012 KIELIPOLKU

37

Poimittua Celian lasten ja nuorten palvelut palkittiin

L

astenkirjainstituutin jakaman Onnimanni-palkinnon sai tänä vuonna Celia-kirjaston lasten ja nuorten palvelut. Valtion erikoiskirjasto Celia palvelee lukemisesteisiä lapsia ja nuoria valtakunnallisesti.

Celia tekee ainutlaatuista ja tärkeää työtä näkövammaisten lasten kuvakirjojen eli koskettelukirjojen parissa. Erityiskiitokset Celian lasten ja nuorten palvelut saivat toimintansa kehittämisestä vastaamaan 2000-luvun haasteisiin. Tästä esimerkkinä

voidaan mainita Celian eri-ikäisille suunnatut kirjakerhot. Celia on lisäksi panostanut muun muassa lukivaikeuksisten nuorten tavoittamiseen asiakkaiksi perustamalla heille suunnatut lukihäiriö.fi-sivuston ja Senat sakaisin -Facebook-sivun.

Vuonna 1993 ensimmäisen kerran jaettu Onnimanni-palkinto myönnetään yhdelle henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle lasten- ja nuortenkirjallisuutta tai sen asemaa ja merkitystä edistävästä toiminnasta.

Lisätietoja Onnimanni-palkinnosta: Toimistosihteeri Seija Haapakoski, Lastenkirjainstituutti, p. 03 3141 8400 tai seija.haapakoski@lastenkirjainstituutti.fi.

Lisätietoja Celia-kirjastosta: Tiedottaja Johanna Kainulainen, Celia-kirjasto, p. 040 186 9129 tai johanna.kainulainen@celia.fi. ■

✂ Haluan liittyä: SLI-yhdistykseen (aiemmin dysfasiayhdistys) liiton kannatusjäseneksi.

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinen lapsen syntymävuosi ____________________ ammattilainen muu _________________________________ Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

38

KIELIPOLKU 4/2012

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityisiltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________ Allekirjoitus

It채meren iloisimmat risteilyt!

www.vikingline.fi 4/2012 KIELIPOLKU

39

Yhdessä POSTIA YHDISTYKSILTÄ

T

urun seudulla ei ole tällä hetkellä toimivaa kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä eikä vertaistoimintaa perheille. Järjestämme Suvituulessa Turussa 20.11.2012 klo 18−20 yhdistyksen perustamisesta keskustelutilaisuuden. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Mukana

Tule perustamaan paikallisyhdistystä Turkuun tilaisuudessa ovat Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni ja suunnittelija Elina Salo.

Tilaisuudessa saa tietoa Aivoliiton toiminnasta, vertaistuesta ja yhdistyksen perustamisesta sekä mahdollisuuden tavata muita perheitä.

Erityisosaamiskeskus Suvituuli sijaitsee Hirvensalossa noin 8 kilo-

metrin päässä Turun keskustasta.

Keskustasta pääsee aivan Suvituulen viereen busseilla 14 ja 15.

Tarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumisia suunnittelija Elina Salolle, elina.salo@aivoliitto.fi tai p. 040 5437 292. ■

Aksoni ry:n vuosi täynnä toimintaa

P

ohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry täyttää tammikuussa 2013 neljä vuotta. Näiden vuosien aikana olemme oppineet monia taitoja, joilla voimme tukea yhdistyksemme eri-ikäisten jäsenperheiden tarpeita vertaistuen, toiminnan, luentojen ja muun tekemisen kautta.

Kevään ja syksyn toiminnalliset tapaamiset Kuntokeitaalla keilailun, biljardin, minigolfin ja seinäkiipeilyn merkeissä ovat tarjonneet mukavaa vaihtelua arkeen. Palkatut ohjaajat antavat vanhemmille mahdollisuuden tapaamiseen keskusteluiden merkeissä tai oman hengähdystauon kahvista nautiskellen. Osallistujien runsas määrä on yllättänyt meidät positiivisesti.

Syksyn toiminnan kohokohdaksi muodostui Aksoni ry:n perinteinen syysretki elokuussa, jolloin suuntasimme Puhoksen Pajarinhoviin.

Siellä pääsimme sisään AquaParkiin erityissopimuksella, jolloin saatoimme nauttia veden rentouttavasta maailmasta oman jäsenistön kesken.

Ruokailun jälkeen pääsimme nauttimaan kauniista ja lämpimästä ulkoilmasta, jolla oli suuri vaikutus retken toiseen kohokohtaan käyntiin Kitee Zoo -eläinpuistossa.

Joensuun seudun autismin kirjon -aikuiset ja Aikuisaksonit ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden aikana. Molemmat ryhmät ovat hyvä esimerkki aktiivisista ja innostavista ryhmistä.

Lähetä postia

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2013 tarkoitetut aineistot 11.1.2013 mennessä.

40

KIELIPOLKU 4/2012

Kuntokeitaan toiminnalliset tapaamiset jatkuvat ensi vuonna entiseen tapaan. Retkiä ja muita ideoita otetaan vastaan koko ajan. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin! Muistakaa myös seurata kotisivujamme ja Facebook-ryhmää, joissa tiedotamme yhdistyksestämme ja tapahtumista alueella. ■ Lisätietoja verkkosivuilta: www.aksoni.suntuubi.com/?cat=1 tai www.aspergeritjns.suntuubi.com/ Anne-Maarit Palviainen, Aksoni ry:n puheenjohtaja

Aivoliitto ry

35-vuotta

juhlakorut Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

Solmioneula 75 €

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285 Vertaistukiryhmä, Lappeenranta Heidi Pautamo heidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410 Vertaisohjausryhmä, Kotka Vertaisohjaaja Jaana Rautio jaanarautio@luukku.com, p. 050 5977 361

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudunKaulakoru ja ketju 100 € dysfasiayhdistys.fi

HYVINKÄÄN SEUDUN70 DYSFASIAYHDISTYS RY Rintaneula € Riipuksen leveys n. 3 cm www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), LOHJAN SEUDUN Nina.HSDY@gmail.com DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY PäiviKorut Heikkinen, p. 040 568 0505 aito pinkki safiiri. www.dyfa.fi hopeaa, kivenä Hinta sisältää lahjapakkauksen sekä toimitus- ja postimaksut. paivi.heikkinen@kolumbus.fi Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Koruja saatavilla juhlavuoden ajan. Arto Käpytie 16, 09220 SAMMATTI KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, arto.o.maenpaa@gmail.com DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY ETELÄ-SUOMEN ALUE Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 www.kymenlaaksonaada.org järjestösuunnittelija aila.peippo@dnainternet.net kymenlaakson.aada@gmail.com Satu Lukka, Sporttikerho (kerran viikossa) Ostamalla Facebook: Aada ry. juhlakorun tuet Aivoliiton toimintaa. vuorotteluvapaalla Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Vanhempain ja läheisten 23.9.2013 saakka.

Käpytie 16, 09220 SAMMATTI vertaisohjausryhmä, Kouvola Tilaukset Aivoliitosta: arto.o.maenpaa@gmail.com Kata Kaukiainen kirsi.haanpera@aivoliitto.fi tai p. 040 7155 223. kata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

4/2012 KIELIPOLKU

41

Yhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@sedu.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

42

KIELIPOLKU 4/2012

KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Hannele Selin, p. 045 2602 141 hannele.selin1@gmail.com Vertaistukiopintokerho (Tampere) Hannele Selin, ks. tiedot yllä Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Hannu Laaja, p. 0500 886 037 hannu.laaja@saunalahti.fi PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 LAHTI Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa.

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com Anne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat) sihteeri@puatti.com Alueella ei ole tällä hetkellä SLI-yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila JÄSENREKISTERI JA TILAUKSET Malmin kauppatie 26 Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 040 5437 287 p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Projektisihteeri Anna Helin-Välkky Lakimies Anu Aalto vastaa p. 050 5343 201 sairastamiseen liittyviin Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki sosiaaliturvan ja kuntoutuksen p. 040 737 5879 lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, Tunne pulssisi -hanke p. 040 734 5773 Tiedottaja Liisa Koivula tai anu.aalto@ms-liitto.fi. p. 050 5689 263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala KUNTOUTUSPALVELUT JA p. 050 4095 675 KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Ann-Mari Veneskoski Projektikoordinaattori p. 02 2138 271, 040 7313 592 Victoria Mankki Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 0400 909 904 p. 02 2138 221 Projektityöntekijä Pirjo Laine Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 223, 050 597 7663 p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine Onnistunut työhönpalaaminen p. 02 2138 242, 050 523 6056 -projekti Fysioterapeutti Päivi Liippola Palvelupäällikkö p. 02 2138 220 Ann-Mari Veneskoski Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist ks. Kuntoutuspalvelut p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Kielellinen erityisvaikeus tutuksi p. 02 2138 274, 0400 586 359 -projekti Puheterapeutti Marjut Paavilainen Suunnittelija Elina Salo p. 050 337 0122 ks. Kielellinen erityisvaikeus Puheterapeutti Salla Pallari -toiminta p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Maria Widenius TOIMISTO JA HALLINTO p. 040 827 6623 Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 TULKKIPALVELUT Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä Puhevammaisten tulkki p. 02 2138 232, 040 7155 223 Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217 Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149 SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Hanna-Riikka Salminen p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

4/2012 KIELIPOLKU

43

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

M3 Itella Oyj

Joulukortit 2012

Tämän vuoden joulukorttimme ovat Aivoliiton järjestötiedottajana toimivan Hanne Itärinteen käsialaa. Viidessä kauniissa akvarellikortissa enkelit ja tontut ovat talvisissa puuhissaan.

Joulukortit on painettu Suomessa ja niiden tuotolla tuetaan Aivoliiton toimintaa. Liiton jäsenille postitetaan aiempien vuosien tapaan marraskuussa yksi joulukorttisarja.

Korttien kääntöpuolilta löytyvät osoiteviivoitukset, tyhjä tila omille joulutoivotuksille ja Aivoliiton logo.

Tutustu korttimalleihin verkkokaupassamme www.aivoliitto.fi/verkkokauppa ja tilaa hyvissä ajoin!

Aivoliitto ry • Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200 • www.aivoliitto.fi • info@aivoliitto.fi