Anja Saarinen ja Pirkko Jääskeläinen
Puhevammaisten tulkkipalvelu kokemuksia kentältä Muuttuvat tulkkipalvelut -hankkeessa selvitetään puhevammaisten henkilöiden tulkkipalvelukokemuksia palvelun siirtyessä Kelalle 1.9.2010. Hanke on pyrkinyt vaikuttamaan puhevammaisten henkilöiden asemaan tarjoamalla asiantuntijuutta muutoksen valmisteluun muun muassa antamalla lausuntoja lakiehdotuksiin. Hanke selvityttää myös palvelun käyttäjien kokemuksia ennen ja jälkeen Kelalle siirtymisen.
M
uuttuvat tulkkipalvelut -hanketta toteuttavat Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry, Förbundet de Utvecklingsstördas Väl rf, Kehitysvammaliitto ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Suomen CP-liitto ry. Hankkeen toiminta-aika on vuoden 2009 alusta vuoden 2011 loppuun. Hankkeen tutkimus tehdään Itä-Suomen yliopiston Vammaistutkimusyksikössä Kuopiossa.
Tulkkipalvelua vähintään 180 tai 360 tuntia Tulkkipalveluun ovat oikeutettuja henkilöt, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Tulkkauspalvelun saamisen edellytys on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Puhevammaisilla henkilöillä on oikeus saada tulkkipalvelua vähintään 180 tuntia ja kuulonäkövammaisilla henkilöillä vähintään 360
24
Dysfasia 2/2010
tuntia kalenterivuoden aikana. Lisätunteja on mahdollista saada, jos asiakkaalla on siihen riittävät perusteet.
Kysely ja haastatteluja käyttäjille Tähän mennessä palvelun käyttäjille on tehty kysely, joka on toteutettu sekä posti- että nettikyselynä. Pyyntö osallistua kyselyyn on lähetetty tulkkien ja tulkkikeskusten palvelun käyttäjille. Tieto tutkimukseen osallistujista on välitetty tutkijalle, joka postitti kyselylomakkeet ja nettiosoitteen sitä toivoneille. Vastauksia on tullut ympäri Suomea. Kyselylomakkeiden mukana lähetettiin myös pyyntö henkilökohtaiseen haastatteluun osallistumisesta. Useimmat ovat lupautuneet haastateltaviksi. Haastateltavat valitaan kyselyaineistosta ja haastattelut suoritetaan vielä kuluvan kevään aikana. Tutkimuksen toinen osa toteutetaan vuoden 2011 aikana. Tuolloin pyritään selvittämään, onko palvelussa tapahtunut muutoksia palvelun järjestämisen siirryttyä Kelan organisoimaksi.
Horjuvuutta ja tiedonpuutetta Kyselyn tulokset vahvistavat aiem-
pien tutkimusten tuloksia siitä, että tulkkipalvelun toteuttamisen käytännöt kunnissa ovat erilaisia. Palvelun myöntämisessä on ollut horjuvuutta. Esimerkiksi ensimmäistä tulkkipalvelupäätöstä on jouduttu odottamaan useita kuukausia ja joskus oikeutta on pitänyt hakea tuomioistuimen kautta. Muun muassa erään kyselyyn vastanneen jatkohakemuksen käsittely vei aikaa useita vuosia. Tulkkipalvelusta ei ole ollut riittävästi tietoa. Eräskin kyselyyn vastannut iäkäs henkilö ihmettelee, että hänellä on 23 vuotta ollut puheen ongelmia ja vasta äskettäin hän sai tietää tulkkipalvelusta. Päätöstäkin hän joutui odottamaan kauan, mikä saattaa johtua siitä, ettei palvelua tai sen velvoittavuutta kunnassa tunnettu tai ettei tulkkia ollut saatavissa paikkakunnalta. Tulkkipalvelun toteuttamista helpottavia suunnitelmia tai seurantasuunnitelmia on tehty vain osalle kyselyyn vastanneista ja käyttäjäprofiilia vieläkin harvemmille. Käyttäjäprofiiliin kirjattu tieto asiakkaan kommunikointikeinoista auttaa asiakkaalle sopivan tulkin valinnassa. Kaikki asiakkaat eivät ole olleet mukana heitä koskevissa neuvotteluissa, eivätkä siten ole voineet vaikuttaa palvelun suunnitteluun.