Dysfasia 3/2010

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen Vieraan kielen opiskelu

Japania oppimassa Uusi nimi lehdelle?

Sopeutumisvalmennuskurssit 2011

3/2010

D ysfasia

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

9. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Yhteystiedot Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@stroke.fi etunimi.sukunimi@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi Toimitus Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@stroke.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@stroke.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@stroke.fi Toimitusneuvosto Professori Pirjo Korpilahti, Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola, Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki, Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry Palvelujohtaja Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy Dysfasianeuvoja Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Paino ja ulkoasu Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita Ilmoitusmyynti ja -aineistot TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 Jäsenpalvelut, osoitteenmuutokset, tilaukset ja jakeluhäiriöt Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi Tilaushinnat 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

2

Dysfasia 3/2010

TEEMANA

Käypä hoito; Kieltenopiskelu Kannessa: Nuori poika juoksee syksyn lehdissä puistossa.

Scandinavian StockPhoto/Paul Simcock.

Dysfasia-lehden aikataulu NO TEEMAT 4 Koulutuspäivän antia (23.11.)

AINEISTOT 5.11.

ILMOITUKSET 17.11.

ILMESTYY 17.12.

3/2010

s i sältö

s. 6

s. 10

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen

PALSTAT

ARTIKKELIT Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen opiskelu Japania oppimassa Nuortentaloissa tapahtuu Suvituulen naapuriin palveluasuntoja Tähtäimessä itsenäinen asuminen Mikä lehdelle nimeksi?

Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta Erillisvakuutus alentaa kynnystä työllistyä Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä vapaaehtoisiksi RAY:n pelejä nettiin

s. 16

5 18 21 26 28 37 40 41 43

Pääkirjoitus Tutkittua Kolumni Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Svenska sidor Yhdessä - postia yhdistyksiltä Dysfasiayhdistykset alueittain Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

Isa Lehtinen

6 10

16 22 24 25 27 32 33 35

36

Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen opiskelu

Japania oppimassa

Dysfasia 3/2010

3

Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus Tiistaina 23.11.2010 Valkea talo, auditorio, Helsinki

Ohjelma: Puheenjohtaja

Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja kahvi

9.00–9.15

Tilaisuuden avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

9.15–10.15

Aistitiedon käsittely tunne-elämän perustana Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto

10.15–10.30

Tauko ja näyttelyyn tutustuminen

10.30–11.30

Aistit ja neuraalinen toiminta kielen ja käsitteiden omaksumisessa Pirjo Korpilahti, logopedian professori, Turun yliopisto

11.30–12.15

Aistien avulla oppimaan – sensorisen integraation näkökulma kuntoutuksessa Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti,YTK, ADHD-liitto ry

12.15–13.15

Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

13.15–14.00

Omakohtaisia kokemuksia aistitiedon käsittelyn erilaisuudesta Jan-Mikael Fredriksson, vertaisasiantuntija

14.00–14.30

Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.30–15.15

Aistitiedon käsittely toiminnan ohjauksen näkökulmasta Erwin Borremans, fysioterapeutti, Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki

15.15–15.35

Keskustelua

15.35–15.45

Tilaisuuden päätös Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry

Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Alan toimijat esittäytyvät koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä.

Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille, jäsenyhdistysten jäsenille sekä terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille.

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki, www.valkeatalo.fi Hinta: Ammattihenkilöt 150 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoittumisesta vastaa osallistuja itse.

4

Dysfasia 3/2010

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 15.10.2010 mennessä Pia Vuoltee, p.

02 2138 222, sähköposti pia.vuoltee@stroke.fi. Ilmoittautuminen on sitova.

Ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää.

Tarkistathan laskutustiedot. Mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa.

Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.stroke.fi ja www.autismiliitto.fi

Autismi- ja Aspergerliitto ry

Heljä Rasilainen

hahmottamisen ongelmia. Vaikka liitännäisoireet ovat yleisiä, kielihäiriöisten lasten ja nuorten joukossa on merkittävä määrä myös sellaisia, joilla on erityistä vaikeutta lähinnä tai pelkästään kielellisessä oppimisessa ja kielellisessä toimintakyvyssä.

Heidän osuutensa lienee huomattavasti suurempi (ja näkyvämpi), jos diagnostisina kriteereinä käytetään WHO:n alkuperäisen kansainvälisen, englanninkielisen tautiluokitusjärjestelmän kriteereitä, jotka eivät edellytä kielelliseltä toimintakyvyltä -2SD hajontakriteerin täyttymistä. Diagnoosin asettaminen on tietysti helpompaa, jos riittää, että diagnosoiva taho toteaa jonkin määrätyn hajontakriteerin täyttyvän. Tällöin ei välttämättä tarvitse ymmärtää, mitä kielellinen erityisvaikeus lapsen tai nuoren arjessa todella merkitsee ja miten se haittaa osallistumista ja toimintakykyä.

On myös mahdollista, että kielellinen erityisvaikeus haittaa erityisesti kouluiässä näönvaraisen päättelyn kehittymistä, vaikka näönvarainen päättely olisikin lasta ennen kouluikää tutkittaessa todettu normaaliksi. Tähän mahdollisuuteen viitataan myös WHO:n tautiluokituksessa, niin suomennetussa kuin alkuperäisessä teoksessa. Liitännäisoireiden ilmeneminen ei siis ilman muuta tarkoita, ettei perusongelma voisi olla nimenomaan kielellinen erityisvaikeus.

Käypä hoito -työryhmät kokoavat parhaaseen näyttöön perustuvia suosituksia. Myös valitsemamme termi on näyttöön perustuva suositus.

Marja Asikainen ja Leena Ervast

T

oukokuussa julkaistiin Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta. Suosituksen on koonnut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Se päätti heti työskentelyn alkuvaiheessa käyttää termiä kielellinen erityisvaikeus, vaikka Suomessa on 1980-luvulta alkaen käytetty yleisesti termiä dysfasia. Tiettävästi eri puolilla Suomea on kliinisessä työssä kuitenkin käytetty dysfasia-nimikkeen ohella myös erilaisia suomenkielisiä termejä, kuten puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus, kielikyvyn kehityshäiriö ja työryhmän nyt valitsema nimike kielellinen erityisvaikeus.

Päätöksemme taustalla oli halu käyttää suomenkielistä nimikettä. Vähintään yhtä painava peruste oli, että halusimme noudattaa yleistä kansainvälistä käytäntöä. Kansainvälisessä englanninkielisessä kirjallisuudessa kielellisestä erityisvaikeudesta on jo varsin pitkään käytetty selkeästi yleisimmin muotoa specific language impairment, jonka suomennettuun merkitykseen valitsemamme termi mielestämme parhaimmin viittaa.

Nimikevalinnan myötä halusimme myös kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä oleva häiriö on kielellinen vaikeus (joka haittaa lapsen ja nuoren toimintakykyä senkin jälkeen, kun ns. arkipuhe on jo kehittynyt), ei vain puheen kehitykseen liittyvä ongelma.

Termivalintaa voi luonnollisesti kritisoida. Kansainvälisessä kirjallisuudessakin on esitetty, ettei suosituksemme kohteena olevasta häiriöstä pitäisi käyttää nimikettä erityisvaikeus, koska näillä lapsilla todetaan niin yleisesti liitännäisoireita kuten motorista kömpelyyttä tai avaruudellisen tuottamisen tai

PÄÄKIRJOITUS

Dysfasialle uusi nimi

LT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen on Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja ja FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast on suosituksen kokoava kirjoittaja.

Toukokuussa julkaistiin Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta.

Dysfasia 3/2010

5

Marja Asikainen ja Leena Ervast

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta julkaistiin toukokuussa.

Dysfasia-termin käyttämisestä on suosituksessa luovuttu.

K

äypä hoito -suosituksia on Suomessa julkaistu vuodesta 1997 alkaen. Suosituksia julkaisee Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Niiden tarkoituksena on tuottaa tutkimusnäyttöön perustuvia suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia hoitosuosituksia eli yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta (www.kaypahoito.fi). Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä eli turvata se, että niin diagnostiikka kuin hoito ja kuntoutus ovat yhdenmukaisia ja tasavertaisia eri puolilla maata.

Taustalla tutkimustieto Suositusta kokoava työryhmä perehtyy järjestelmällisesti aihepiiriä käsittelevään tutkimustietoon, ja arvioi tämän tutkimustiedon luotettavuuden eli nk. näytön asteen. Jos aihepiiriä käsittelevästä tutkimuskir-

6

Dysfasia 3/2010

jallisuudesta löytyy useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset, tutkimusnäyttö katsotaan vahvaksi.

Näyttö luokitellaan niukaksi, jos tutkimuksista löytyy vain yksi korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävä tutkimus. Jos yhtään kriteerit täyttävää tutkimusta ei löydy, suositusta kokoavan työryhmän on todettava että tutkimusnäyttöä ei ole. Tiedon luotettavaksi toteaminen edellyttää siis aina, että aihetta on tutkittu riittävän korkeatasoisia tieteellisiä menetelmiä käyttäen.

Dysfasian tilalle kielellinen erityisvaikeus Viime toukokuussa valmistui lasten ja nuorten kielellistä erityisvaikeutta käsittelevä Käypä hoito -suositus.

Suosituksen tehneessä työryhmässä olivat mukana tämän artikkelin kirjoittajien (foniatri ja puheterapeutti) lisäksi kolme foniatria, kaksi lastenneurologia, yleislääkäri, neuropsykologi sekä Käypä hoito -organisaatiota edustava vastuutoimittaja.

Heti suosituksen koostamisen al-

kuvaiheessa sovittiin, että käytämme yleisen kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielellinen erityisvaikeus. Alla käytetään toistuvasti myös sanamuotoa SLI-lapsi. Tällä viitataan lapseen, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Lyhenne SLI muotoutuu englanninkielisistä sanoista specific language impairment.

Mitä kielellinen erityisvaikeus on?

Kielellinen erityisvaikeus on häiriö, jossa kielellinen oppiminen on hidasta ja kielellinen toimintakyky ikään nähden puutteellinen, vaikka lapsen näönvarainen päättelykyky on normaali. SLI-lapsen näönvarainen päättelykin voi kuitenkin kouluiässä kehittyä kielellisen erityisvaikeuden heijastumana ikäodotuksia heikommin.

Kielellinen oppiminen tarkoittaa esimerkiksi uusien sanojen ja käsitteiden oppimista. SLI-lapsi tarvitsee usein huomattavasti keskivertoa enemmän toistoja niin uusien sanojen ja käsitteiden oppimiseksi kuin niiden mielessä pysymiseksi. Jos lapsi tai nuori ei kohtaa sanoja omassa arjessaan riittävän usein, sanat ja niiden merkitykset unohtuvat herkästi.

Puutteellinen kielellinen toimintakyky merkitsee muun muassa kuullun ymmärtämisen vaikeutta, ilmaisuvaikeutta tai molempia (kuten on yleistä). Jos lapsi ei tiedä tai

muista esimerkiksi kuulemansa tai lukemansa sanan tai käsitteen merkitystä, kuullun tai luetun tarkka ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Myös pitkien, monimutkaisten tai käsitteellisten lauseiden ymmärtäminen on usein ikään nähden puutteellista, vaikka erityisvaikeus olisi vain lieväasteinen.

Kuullun ymmärtämisen työläyttä on vaikea havaita arjessa, koska asiat, joista leikki-ikäisen tai pienemmän lapsen kanssa keskustellaan, ovat usein samanaikaisesti nähtävillä, mikä helpottaa ymmärtämistä.

Kouluikäisen ymmärtämisvaikeutta taas peittää herkästi se, että arkisista asioista keskusteltaessa tai niistä luettaessa ymmärtäminen on sujuvaa, ellei kyse ole jo varsin vaikea-asteisesta ongelmasta. Ymmärtämisvaikeus voi näkyä esimerkiksi

keskittymisvaikeutena. Lyhytjänteisyyden, oman toiminnan ohjailun puutteiden, levottomuuden tai häiriökäyttäytymisen taustalta voi löytyä kielellinen erityisvaikeus.

Vastaavasti muun muassa sanastopuutteet voivat haitata omien ajatusten, kokemusten, tunteiden tai tuntemusten pukemista sanoiksi.

Vaikka lapsi ns. arkipuheen kehityttyä pystyy jo kertomaan ja keskustelemaan tutuista asioista, uusien asioiden ja kokemusten ja toisaalta arjessa harvemmin esiin tulevien asioiden käsittely voi olla ikään nähden työlästä. Kouluiässä sanaston hallinnan puutteet yleensä korostuvat, koska lisääntyvä sanasto sisältää vuosi vuodelta enemmän sanoja, joita ei käytetä jokapäiväisessä kielessä.

Myös oppimisvaikeudet koulussa ovat yleisiä. Niitä aiheuttavat niin kielellisen oppimisen kuin kuullun ja luetun ymmärtämisen puutteet.

Ilmaisuvaikeuskin voi haitata koulunkäyntiä, koska oman osaamisen osoittaminen niin suullisesti kuin kirjallisesti voi olla työlästä.

Kaveruus koetuksella SLI-lapsella voi olla niukasti kavereita, ja sosiaaliset taidot kehittyvät usein ikäodotuksia hitaammin. Ilmaisuvaikeus ja puheen epäselvyys sekä vaikeus ymmärtää muiden lasten ehdottamia leikki-ideoita voivat haitata yhteisleikkiin osallistumista ja leikkiin mukaan pääsemistä.

Kouluiässä SLI-lapsen tai -nuoren voi olla vaikea keksiä ”kelvollista”

Dysfasia 3/2010

7

sanottavaa tai pukea omia ajatuksia ja kokemuksia sanoiksi. Kaverisuhteiden syntymistä ja säilymistä voivat haitata myös vaikeus ymmärtää toisten keskustelua ja kerrontaa riittävän nopeasti ja riittävän tarkasti.

Tunteiden käsittelyssä vaikeuksia Ilmaisu- ja ymmärtämisvaikeuden myötä kielellinen erityisvaikeus voi haitata tunteiden käsittelyä ja tunne-elämän kehittymistä. SLI-lapset tarvitsevat ikäodotuksia enemmän tukea esimerkiksi ristiriitatilanteiden selvittämiseen.

Jos lapsi ohjautuu tutkimuksiin tunne-elämän kehittymisen ongelmien vuoksi, on tärkeää että tutkimuksissa muistetaan huomioida myös kielellisen erityisvaikeuden mahdollisuus.

Kielellisen erityisvaikeuden aiheuttamat haitat herkästi korostuvat, jos lapsella ei ole selkeitä rajoja, jos lapsi kokee turvattomuutta tai jos lapsi kokee olevansa muita huonompi.

Diagnosoinnissa WHO:n kriteerit Kielellisen erityisvaikeuden diagnosointi perustuu WHO:n eli maailman terveysjärjestön (World Health Organization) julkaiseman tautiluokitusjärjestelmän (ICD 10) diagnostisiin kriteereihin.

Suomennetun tautiluokitusjärjestelmän kielellistä erityisvaikeutta koskevat kriteerit poikkeavat alkuperäisen englanninkielisen tautiluokitusjärjestelmän kriteereistä. Suomennetun tautiluokituksen kriteereiden perusteella SLI:ksi luokitellaan vain vaikea-asteisimmat häiriöt.

Lievä-asteinenkin kielellinen erityisvaikeus kuitenkin haittaa ilmaisua ja ymmärtämistä, koulunkäyntiä ja kaverisuhteita. On tärkeää, että kielellistä erityisvaikeutta epäiltäessä lasta tai nuorta tutkiva työryhmä on perehtynyt aihepiiriin hyvin.

Puheterapiaa ja aikuisten ohjaamista Puheterapia on oleellinen osa SLIlapsen hoitoa ja kuntoutusta. Erittäin tärkeä osa puheterapiaa on lapsen lähi-

8

Dysfasia 3/2010

Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus Kuinka otat huomioon lapsen tai nuoren kielelliset ongelmat arjessa:

• Karsi puhumisympäristön häiriötekijät mahdollisimman

vähiin.

Keskity yhteen asiaan kerrallaan, kun toimit lapsen kanssa.

Keskity lapsen kuuntelemiseen, anna hänelle aikaa puhumiseen, sanojen löytämiseen, kuullun ymmärtämiseen, ja kouluiässä myös lukemiseen, kirjoittamiseen ja tehtävä- työskentelyyn.

Nimeä pienelle lapselle esineitä ja toimintoja runsaasti ja toistuvasti; laajenna keskustelua puhumalla nimetyn kohteen ominaisuuksista.

Puhu selkeästi, rauhallisesti, vivahteikkaasti (ei monotonisesti) ja riittävän kuuluvasti.

Käytä lyhyitä lauseita (kouluikäisellekin riittävän lyhyitä).

Kysele ja keskustele lapsen kokemuksista, havainnoista ja tuntemuksista päivittäin, käytä kuvamateriaalia ja tarvittaessa myös tukiviittomia apuna.

Laajenna lapsen kertomaa asiaa lapsen kiinnostuksen kohteita jakaen ja lisäkysymyksiä tehden.

Käytä kuvia havainnollistamaan sanan, käsitteen ja lauseen merkitystä.

Havainnollista, kuinka sanan taivuttaminen muuttaa merkitystä.

Mitoita lapselta edellyttämäsi toiminta sopivaksi niin, että hän kokee onnistuvansa.

Huolehdi siitä, että lapsi tekee toiminnan loppuun asti, avusta tarvittaessa. Älä moiti lasta virheistä; anna itse hyvä malli.

Anna lapsen kokea, että välität, miltä hänestä tuntuu.

Auta lasta ilmaisemaan tunteita ja nimeä niitä.

Jaa lapsen kanssa tunteita; keskustele hänen kanssaan ja muistuta, etteivät tunteet ole oikeita tai vääriä.

Auta lasta tarvittaessa leikkimään; rakenna lapsen taitojen mukainen leikkiympäristö, anna leikkimisen malli, jota lapsi voi jäljitellä.

Jos lapsi ei uskalla tai osaa mennä mukaan yhteisleikkiin, kerro, mitä lapsi voi sanoa yhteisleikkiä toivoessaan; tarvittaessa ole ainakin aluksi itse mukana yhteisleikissä.

Lue lapselle paljon; keskustelkaa yhdessä luetusta.

Kannusta isompaa lasta omatoimiseen lukemiseen; lue vielä lukemaan oppineellekin.

Havainnollista opetettavaa ja keskusteltavaa aineistoa kuvamateriaalia käyttäen.

Tue muistamista, keskittymistä ja toiminnan etenemistä kuvia ja kirjoitettuja ohjeita apuna käyttäen.

Toista aiemmin opetetun keskeinen sisältö siirtyessäsi opettamaan uutta asiaa .

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Lähde: Käypä hoito -suositus: Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia).

aikuisten (kotona, päivähoidossa, koulussa) ohjaaminen toimimaan lapsen kanssa siten, että tuetaan kielellistä oppimista ja kielellistä toimintakykyä mahdollisimman paljon lapsen omassa arkiympäristössä. Esimerkiksi sanojen, käsitteiden ja niiden merkitysten unohtumista voidaan ehkäistä sillä, että sanat ja käsitteet toistuvat ja niiden merkityksiä havainnollistetaan tietoisesti tavallista useammin normaalissa arjessa.

Jos kielellistä oppimista tuetaan systemaattisesti pelkästään terapiatilanteissa, on odotettavissa että toimintakyky ei kehity lapsen edellytysten mukaisesti.

Puheterapiasta on tieteellisissä tutkimuksissa todettu olevan hyötyä puheen tuottoon liittyvien ongelmien kuntoutuksessa. Kuullun ymmärtämistä koskevia tutkimuksia ei juuri ole, joten tähän liittyvää näyttöä ei ainakaan vielä ole saatavissa.

Kuullun ymmärtämisen tukemiseksikin on tärkeää, että puheterapiassa opetellaan käyttämään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja kuten kuvia ja/tai viittomia.

Havainnollistamista tarvitaan lapsen tavallisessa arjessa erityisesti, kun puhutaan uusista tai arjessa harvemmin esiin tulevista asioista, tai kun käytetään pitkiä, monimutkaisia tai käsitteellisiä lauseita.

Puheterapian ohella SLI-lapsen kuntoutusmuotona voi yksilöllisesti todetun tarpeen mukaan olla esimerkiksi toimintaterapia tai neuropsykologinen kuntoutus. Tietokoneavusteista harjoittelua voidaan käyttää osana kuntoutusta, mutta harjoittelu on toteutettava yhdessä aikuisen kanssa.

Hoidon porrastus ja seuranta Lievien kielellisten ongelmien tutkimukset, kuntoutuksen järjestäminen ja kuntoutumisen seuranta kuuluvat perusterveydenhuoltoon.

Vaikeaasteisten ongelmien tutkimukset ja seuranta porrastuvat erikoissairaanhoitoon. Seuranta siirtyy usein erikois-

sairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siinä vaiheessa, kun lääkinnällisestä kuntoutuksesta ei ole enää odotettavissa oleellista apua. Viime mainittu tarkoittaa, että kielellistä oppimista ja toimintakykyä on edelleen tärkeä tukea, mutta että tukitoimet ovat nyt pelkästään lapsen/ nuoren omassa arkiympäristössä toteutettavia. Näistä esimerkkeinä ovat yllä mainitut toistot ja havainnollistaminen, erityisopetus ja muut koulunsisäiset tukitoimet.

Varhainen toteaminen parantaa ennustetta Edellä on käsitelty monenlaisia ongelmia, joita kielellinen erityisvaikeus voi aiheuttaa. Ennuste kuulostaa herkästi synkältä, mutta jos erityisvaikeuden yleisesti aiheuttamia haasteita ei tunnisteta, ongelmat usein toisaalta kasvavat, toisaalta peittyvät seurannaisvaikutusten alle.

Mitä aikaisemmin kielellistä oppimista ja toimintakykyä aletaan tukea lapsen normaalissa kasvu- ja toimintaympäristössä, sitä parempi ennuste lapsella on. Arjessa toteutettavien tukitoimenpiteiden jatkuminen kouluiässä vaikuttaa myös oleellisesti ennusteeseen.

Erityisvaikeuden aiheuttama haitta on siis huomattavasti pienempi, jos tukitoimet aloitetaan varhain, ovat riittävät ja oikein kohdennetut. Varhain aloitettu tuki tarkoittaa, että oppimista ja toimintakykyä aletaan tukea heti SLI-epäilyn herättyä, vaikka luotettava diagnoosi voidaan yleensä antaa vasta leikki-iässä.

SLI-lapsi tai nuori voi vähitellen itsekin oppia huomioimaan ja kompensoimaan haastavia tilanteita niin, että erityisvaikeus haittaa normaalia elämää mahdollisimman vähän tai joskus ei ollenkaan.

Lisätietoja: www.kaypahoito.fi LT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen on Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja ja FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast on suosituksen kokoava kirjoittaja.

Dysfasia 3/2010

9

Laura Englund ja Mia Dufva

Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen opiskelu Tyypillisimpiä suomenkielisten lasten vieraan kielen (englannin) oppimisessa kohtaamia ongelmia ovat vaikeudet mekaanisen lukutaidon ja oikeinkirjoituksen oppimisessa. Erityisesti kielten erilaisten äännejärjestelmien ymmärtäminen ja hallinta tuottaa oppilaille usein vaikeuksia. Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen oppimista saattavat hankaloittaa lisäksi kielellisen työmuistin toimintaan sekä sanaston ja kieliopillisten sääntöjen omaksumiseen liittyvät erityisvaikeudet.

O

ppilaan äidinkielessään saavuttamat taidot toimivat perustana vieraiden kielten oppimiselle. Onkin havaittu, että muun muassa hyvin kehittyneet taidot äidinkielen sanantunnistuksessa sekä luetun ja kuullun ymmärtämisessä luovat vakaan pohjan vieraan kielen oppimiselle.

Näin ollen koulussa osataan usein jo ennakoida mahdollisia vaikeuksia vieraan kielen oppimisessa oppilaalla, jonka äidinkielen taidot ovat heikot. Toisaalta vieraan kielen oppimisvaikeuksia saattaa ilmetä myös oppilailla, joiden äidinkielen taidot ovat kehittyneet normaalisti.

Kielihäiriöinen oppilas kohtaa usein jonkinasteisia ongelmia vieraan kielen opiskelussa. Vieraan kielen opiskelu aloitetaan sellaisessa vaiheessa, jossa lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen oppiminen saattaa osalla dysfaattisista oppilaista olla vasta alkutekijöissään.

Yleissääntönä voitaneen sanoa, että jos oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai puutteita on usealla äidinkielen osa-alueella, tarvitaan myös vieraan kielen oppimisessa aluksi monipuolisia tukitoimia, joita mahdollisesti voidaan myöhemmin vähentää.

Kaikilla dysfaatikoilla ei merkittäviä ongelmia kuitenkaan ole. Joukossa on aina myös niitä, joilla vieraan kielen oppiminen sujuu jouhevasti kohtalaisen vaikeistakin äidinkie-

10

Dysfasia 3/2010

len hallinnan puutteista huolimatta.

Tällöin taustalta löytyy usein ainakin erittäin vahva motivaatio vieraan kielen oppimiseen.

Sanaston oppiminen nojaan muistiin Vieraan kielen opiskelussa sanaston oppiminen on avainasemassa jo kielen opiskelun alkuvaiheessa.

Sanaston oppimisen edellytyksenä pidetään kykyä havaita uusi sana oikein ja varastoida pitkäkestoiseen muistiin sekä sanan fonologinen (äänneasuun liittyvä) että semanttinen (käsitteellinen) edustus.

Yhtenä keskeisimmistä syistä dysfaattisten oppilaiden vaikeuteen oppia vieraan kielen sanastoa pidetäänkin muistin toimintaan liittyviä ongelmia. Ne viivästyttävät alun perin äidinkielen perussanaston omaksumista ja hankaloittavat myöhemmin luonnollisesti myös vieraan kielen sanaston oppimista.

Erityisesti kielellisen työmuistin ongelmien on osoitettu olevan tyypillisiä dysfaattisille oppilaille. Kie-

lihäiriöisen oppilaan on usein hankala havaita, hahmottaa ja muistaa tarkasti kuulemiaan äänteitä. Tämä taas hankaloittaa täsmällisten fonologisten edustusten luomista vieraan kielen sanoista pitkäkestoiseen muistiin.

Toisaalta tutkimuksissa on havaittu, että dysfaattisilla lapsilla sanaston oppiminen liittyy vahvasti sanojen esiintymistiheyteen. Käytännön opetuksen kannalta edellä mainitut huomiot tarkoittavat sitä, että sanaston oppimiseksi tarvitaan useimmiten lukuisia toistoja ja jatkuvaa kertausta, jota kannattaa käyttää erityisesti keskeisimmän vieraan kielen sanaston ja rakenteiden oppimisen varmistamiseksi.

Luetun ymmärtäminen Englannin luetun ymmärtämisessä keskeistä on sanatason lukemisen sujuvuus ja erityisesti se, miten hyvin oppilas on omaksunut englannin lukemisessa vaadittavan ortografisen (kokonaisten sanahahmojen havaitsemiseen perustuvan) sanojen

lukutavan. Oppilas, joka ei ole vielä ymmärtänyt suomen ja englannin eroavan toisistaan kirjain-äännevastaavuudeltaan, saattaa pyrkiä englanninkielistä tekstiä lukiessaan soveltamaan suomen kielen lukemisessa toimivaa, kirjain kirjaimelta etenevää sanojen koodausta. Hän ei tällöin useinkaan kykene ymmärtämään tekstin sisältöjä samalla tavoin kuin kokosanamenetelmään nojaava lukija.

Kielihäiriöiselle oppilaalle englannin äännerakenteen oppiminen voi tuottaa erityisiä vaikeuksia, jolloin oppilas ei ehkä kykene opiskelemaan kieltä kirjoitetussa muodossa juuri lainkaan. Tällöin kannattaa opetuksessa hyödyntää kuuloaistia - esimerkiksi nauhalta kuunneltuna tai opettajan lukemana teksti voi avautua oppilaalle paremmin. Useampia aistikanavia hyödyntävä, ns. monikanavainen opetus on yleisemmälläkin tasolla kielihäiriöisten oppilaiden opetuksessa käyttökelpoinen periaate.

Dysfasia 3/2010

11

Kuullun ymmärtäminen Kuullun ymmärtämisen taidossa puolestaan keskeisen tärkeää on puheen merkityksellisten osien havaitseminen, ts. ideakokonaisuuksien erottaminen ja edelleen yksittäisten sanojen tunnistaminen puhevirrasta. Nämä tunnistus- ja havaitsemistaidot ovat kuullun ymmärtämiselle samantyyppisiä kynnystaitoja kuin sanatason lukemisen taito luetun ymmärtämiselle.

Jos kielihäiriöisen oppilaan vaikeudet kohdistuvat kuullun hahmottamiseen, oppilaasta voi kuullun ymmärtämisen tehtävien yhteydessä tuntua, ettei kuullusta saa juurikaan selvää tai että kuultu teksti ikään kuin soljuu ohi ja selvää saa vain muutamista sanoista.

Tällöin opetuksessa kannattaa kiinnittää huomiota tapoihin, joilla kuullun ymmärtämisen tehtäviä voisi soveltaa kielihäiriöiselle oppilaalle paremmin sopiviksi. Esimerkiksi tehtävän sisältämään sanastoon voi perehtyä rauhassa ennen kuuntelua, tai opettaja voi itse lukea kuunneltavan tekstin ääneen äänitteen kuuntelun sijaan. Tällöin kannattaa pyrkiä huolelliseen ääntämykseen ja hieman normaalia hitaampaan tempoon,

jotta kuunneltavan tekstin ydinasiat hahmottuisivat selkeämmin.

Metakognitiiviset taidot Kuullun ja luetun ymmärtämisen taitoja arvioitaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vieraan kielen ymmärtämistaidot ovat laajoja ja moniulotteisia taitojen kokonaisuuksia. Niiden hallintaan vaikuttavat monenlaiset tekijät yksittäisten sanojen lukemisen/ kuulemisen tarkkuudesta aina oman ymmärtämisen valvontaan. Ns. metakognitiivisten taitojen avulla oppija esimerkiksi arvioi oman ymmärtämisensä tasoa ja voi vaikkapa luetun ymmärtämisen tehtävässä ongelmia kohdatessaan palata lukemaan tekstiä uudelleen ja korjata vastauksiaan.

Alakouluikäisten metakognitiivisissa taidoissa ja muisti-/oppimisstrategioiden käytössä on yleisesti ottaen vielä hyvin paljon vaihtelua.

Toisaalta tiedämme, että kielen kehityksen erityisvaikeuteen voi joskus liittyä erityistä heikkoutta myös metakognitiivisissa taidoissa, jolloin oppilas ei automaattisesti valvo omaa työskentelyään tai käytä hyväkseen strategioita jotka parantaisivat tehtäväsuoriutumista. Näin ollen kielihäiriöinen oppilas voi hyötyä myös näiden taitojen konkreettisesta opetuksesta ja harjoittelusta.

Oppimismotivaatio avainasemassa Vieraan kielen oppimistuloksiin mer12

Dysfasia 3/2010

kittävästi vaikuttavana tekijänä pidetään myös oppilaan motivaatiota kielen oppimiseen. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet motivaation ja oppimistulosten välillä vallitsevan positiivisen yhteyden.

Esimerkiksi motivaatioon liittyvän minäpystyvyyden on nähty vaikuttavan voimakkaasti yksilön suoriutumiseen - osittain jopa taidoista riippumatta. Oppilas, jonka minäpystyvyyden tunne on vahva, asettaa itselleen vaativia oppimistavoitteita.

Yleensä hän myös saavuttaa nämä tavoitteet, koska on vahvasti sitoutunut niihin.

Minäpystyvyyden tunteella on siis tärkeä taitojen kehitystä suuntaava merkitys. Kun pidetään mielessä tämä motivaation ja oppimistulosten voimakas kietoutuminen toisiinsa, voidaan ajatella vahvan motivaation rakentamisen ja ylläpitämisen olevan erityisen merkittävässä osassa kielihäiriöisen nuoren vieraan kielen opiskelussa.

Taitojen tuntemus tukitoimien perustana Kielen hallinta on laaja, erilaisista osataidoista rakentuva kokonaisuus.

Oppimiseen liittyvien pulmien vaikeusaste ja ilmiasu näyttäisivätkin olevan vahvasti yksilöllisiä. Niinpä kunkin kielihäiriöisen oppilaan yksilöllisten vahvuuksien ja heikkouksien tuntemus antaa parhaan pohjan opetuksen ja sopivien tukimuotojen suunnittelulle. Oppimisessa päästään parhaisiin tuloksiin kun kielen-

EARLY - Englannin taitojen ja motivaation arviointimenetelmä alakouluun Mia Dufvan ja Laura Englundin Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksessa kehittämän EARLY-menetelmän avulla on mahdollista monipuolisesti ja tehokkaasti arvioida alakouluikäisten oppilaiden englannin taitojen hallintaa.

opetuksessa hyödynnetään oppilaan vahvuuksia ja toisaalta suunnataan tukea oppilaalle vaikeampiin kielellisiin osataitoihin.

Vaikeuksien yksityiskohtainen kartoittaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että mahdollisimman varhaisella oppimisvaikeuksien diagnosoinnilla ja niihin puuttumisella ehkäistään ongelmien pahenemista ja vähittäistä kielenoppimismotivaation murenemista.

Onnistumisen taustalla tukitoimet ja motivaatio Kielitaidon tasoa arvioitaessa on aina hyvä pitää mielessä, että kielihäiriöisellä oppilaalla kielen eri osataidot saattavat olla hyvin eritasoisia.

Esimerkiksi ymmärtämis- ja tuottamistaidot voivat olla hyvin kehittyneitä, vaikka lukutaidossa on vielä puutteita. Jos vieraan kielen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen tuntuu tuottavan oppilaalle kohtuuttomia hankaluuksia, voi vieraan kielen taitoa esimerkiksi kokein arvioitaessa olla tarkoituksenmukaista painottaa kuullun ymmärtämisen ja suullisen tuottamisen tehtäviä.

On tärkeää, että kielihäiriöinen lapsi tai nuori pääsee osoittamaan kielitaitonsa sillä kielen osa-alueella, jonka parhaiten hallitsee, samalla kun heikompiin osataitoihin kohdistetaan erityistä tukea.

Nykypäivän globaalissa maailmassa vieraiden kielten osaaminen on jatkuvasti tärkeämmässä roolissa. Erityisesti kielihäiriöisen lapsen ja nuoren kohdalla on hyvä muistaa, että kielen osaaminen voi näkyä monella tavalla. Oppilaan kannalta hyödyllisintä ei ehkä ole pyrkiä oikeinkirjoituksen täydelliseen hallitsemiseen, vaan oppia rohkeasti käyttämään kieltä kommunikoinnin välineenä.

Kun kielellisiä oppimisvaikeuksia kohtaavalle oppilaalle löydetään yksilöllisten vahvuuksien ja heikkouksien kartoituksen pohjalta juuri tämän oppimista parhaiten tukevat opetusjärjestelyt ja tukitoimet ja muistetaan huolehtia myös oppimismotivaation ylläpitämisestä, kielitaidon kehityksessä voidaan yltää hienoihin tuloksiin - upeita onnistumisen elämyksiä unohtamatta.

EARLY-testistö sisältää englannin kirjoittamisen, kuullun ja luetun ymmärtämisen sekä tuottavan sanavaraston arviointiin sopivia tehtäviä sekä lisäksi englannin oppimismotivaatiota kartoittavan itsearviointikyselyn, jossa oppilaat arvioivat kielenoppimiseen liittyviä asenteitaan, minäpystyvyyttään sekä syytulkintojaan.

Menetelmä sopii hyvin psykologien käyttöön sekä yhdeksi erityisopettajien ja englanninopettajien yhteistyön menetelmäksi. Testin englannin hallintaa mittaavia tehtäviä voi käyttää esimerkiksi osana pedagogista arviointia suunniteltaessa oppilaalle sopivia yleisiä tai tehostettuja tukitoimia.

KK Laura Englund viimeistelee kielellisiä oppimisvaikeuksia käsittelevää pro gradu -tutkimustaan Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. PsT Mia Dufva työskentelee Naantalissa johtavana koulupsykologina ja on toiminut Oppimistutkimuksen keskuksessa psykologina ja erikoistutkijana.

Tutkimusalue on kohdentunut etenkin vieraan kielen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen, arviointiin ja kuntoutukseen.

Dysfasia 3/2010

13

www.apuajoneuvo.fi

OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen

Soita 00 04 461 358

TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN! SOITA 0400 461 358 ja kysy tarjouksistamme!

TE-889SL 2450 € Jokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajomatkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin.

Toimitusmaksu 80,SHOPRIDER

2300 € P 424 M Upea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/h Toimitusmaksu 80,-

maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy | Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | harri@puro.net

Olemme mukana Hyvä Ikä -messuilla osastolla D2/F2.

14

Dysfasia 3/2010

Toteuta hyvän työn haaveesi Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutuksissa Helsinki, Tampere, Oulu, Rauma, Turku, Joensuu, Seinäjoki ym.

Vielä ehdit syksyn koulutusohjelmiin, HAKU NYT! Kolmivuotiset koulutusohjelmat

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIAKOULUTUS RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIAKOULUTUS Yksivuotiset koulutusohjelmat

PSYKOTERAPEUTTISTEN VALMIUKSIEN OPINNOT RATKAISUKESKEINEN TYÖNOHJAAJAKOULUTUS Luotsina kriisistä kukoistukseen MYRSKYN JÄLKEEN -seminaari maanantaina 20.09.2010 ja 18.10.2010 Seminaari on suunnattu ammattilaisille, jotka ovat kriisin kokeneen työntekijän tai työtiimin kanssa tekemisissä.

Sivustollamme lisää koulutustarjontaamme.

Tervetuloa hakijaksi koulutuksiimme!

www.psykoterapiakoulutus.fi info@hpi.fi 045-121 2321

Dysfasia 3/2010

15

Taina Saarinen

Japania oppimassa

Isa Lehtinen

Opetuksen leppoisa tahti, suuri innostus ja monipuolinen opetusmateriaali tekevät japanin opiskelusta mukavaa. Dysfasia ei ole este, kyse on myös sopivien oppimistapojen löytämisestä.

Mangaa lukemassa. Japanin opiskelu on Salla Pesoselle kielistä helpointa.

K

onitsiwa! Tervetuloa!

– Japanin opiskeleminen on paljon kivampaa kuin koulunkäynti, sanoo Salla Pesonen, 16, joka opiskelee kieltä jo toista vuotta.

– Siellä on rennompaa, opettaja on rento ja ymmärtäväinen, ja tunnilla on paljon kulttuuriasioita. Se on tosi kiinnostavaa.

Japanin opiskeluun liittyy paljon muutakin kuin kieli. Moni Raision työväenopiston japanin nuortenkurssilaisista harrastaa mangaa ja animea eli japanilaista sarjakuvaa ja animaatioelokuvaa, sarjakuvatyylistä pukeutumista tai j-poppia ja j-rockia.

Salla lukee mangoja. Suosikkisar-

16

Dysfasia 3/2010

ja on Fruits Basket, ja Liikkuva linna -elokuvan Salla kertoo katsoneensa ”kai tuhat kertaa”.

Salla tutkii kirjaston mangahyllyä.

Sieltä löytyy Kajika, jonka Salla luki jo alakoululaisena, ja isompien tyttöjen Nana, joka tarkoittaa ´seitsemää´, ja kertoo kahdesta Nana-nimisestä tytöstä, jotka ystävystyvät erilaisista taustoista huolimatta. Toiminnallinen, myös pojille suunnattu Inuyasha sekoittaa Japanin sisällissotaa ja nykyaikaa.

Ja paljon muuta. Mangoja luetaan japanilaisittain takaa eteenpäin, vaikka tekstit on suomennettu. Läheskään kaikkia Raision kirjastosta

Salla ei ole lukenut, mutta toisaalta joitain hienoja uutuuksia joutuu odottamaan turhan pitkään.

Opettajan kanssa sujuu yhteistyö Japaninopettaja Haruka Ono kehuu Sallaa aktiiviseksi opiskelijaksi.

– Hän on yksi rohkeimmista oppilaistani. Vaikka muut eivät paljon viittaa, hän viittaa, ja tulee taululle mielellään kirjoittamaan vastauksia.

Dysfasiastaan Salla kertoi itse heti alussa. Haruka Ono ei ole ottanut sitä opetuksessa erityisesti huomioon, mutta kertoo aina opettaessaan pu-

huvansa selkeästi ja rauhallisesti.

– Salla on avoin ihminen. Kommunikointimme pelaa mielestäni hyvin, sillä kysyn jos en saa selvää mitä hän sanoo, ja myös hän kysyy paljon.

Vastaamiseen annan aikaa.

Tunnit ovat leppoisia ja mukana pärjää, vaikka kotitehtävä on jäänyt tekemättä. Salla kertoo, ettei läksyjä jaksa aina tehdä heti, koska tunti on myöhään, ja talvella on käveltävä kotiin.

Lisätehtäviäkin saa. Itsekseen Salla translitteroi yhtä Fruits Basketia, eli muuntaa sitä japanilaisista kirjoitusmerkeistä latinalaisille kirjaimille.

– Päähenkilö on lukiolaistyttö Tooru, jonka äiti on kuollut auto-onnettomuudessa.

Siististi tekstattua japania on valmiina toistakymmentä arkkia.

Dysfasiasta kerrottava koulussa Salla käy yläkoulun viimeistä luokkaa. Nyt hän on yleisopetuksessa, mutta kävi alakoulua erityisopetuksessa.

Dysfasia tuntuu koulunkäynnissä siten, että vieraat kielet, englanti ja ruotsi, ovat vaikeita hahmottaa, samoin matematiikan sanalliset tehtävät.

– Mutta kun en hahmota jotain, yritän uudelleen. Japani on paljon helpompaa kuin englanti, ihan erilaista.

Japanin opiskelun Salla arvelee kehittäneen hahmottamiskykyä.

Koulumenestykseensä hän on tyytyväinen, mutta muistiin painaminen vaatii aikaa, eikä se aina riitä kokeisiin valmistautumiseen.

Kiusaaminen dysfasian takia on koulussa kuitenkin arkipäivää, ja vaikka Salla kertoo tottuneensa siihen, se tuntuu pahalta.

Alaluokilla meni vuosia rauhallisesti, kun Sallan äiti otti kouluun yhteyttä. Seiskaluokalla uudestaan alkanutta kiusaamista opettajat ovat yrittäneet hillitä, mutta onnistumatta.

Salla pistää itsekin hanttiin, mutta toivoo koulun puuttuvan tosissaan asiaan. Tieto voisi auttaa.

– Terveystiedon tunnilla pitäisi puhua dysfasiasta. Sarjakuvaa on monille tuttua, sitä voisi käyttää apuna kun selitetään tällaista ongelmaa.

Into ja ilo kantaa oppijaa Haruka Ono rohkaisee kieliopintoihin oppimisvaikeuksista huolimatta. Tärkeintä on löytää oma, toimiva tapa oppia ja hakea tietoa.

– Käsitykseni on, että oppimisvaikeudet eivät niinkään rajoita mitä voi opiskella, vaan kyse on oikeiden oppimismenetelmien löytämisestä.

– Mikään ei estä, kun on vielä motivaatiota ja into ja halu oppia.

Haruka on pitänyt tämän itsekin mielessään suomea opiskellessaan.

Nyt hän opiskelee kasvatustiedettä, ja toimii näkövammaisen tytön kouluavustajana. Dysfasiaan hän on perehtynyt kouluavustajan tutkintoa suorittaessaan.

Nyt Sallan japanin opiskelu jatkuu, ja hän siirtyi jatkokurssille. Kurssiohjelmasta löytynyt sushikurssi ilahduttaa kokkiopintoja suunnittelevaa Sallaa. Haaveena on myös vaihto-oppilasvuosi Japanissa, sushin kotimaassa.

Japanin kieli Japaniksi ´nihongo´.

Varsinaisia sukulaiskieliä ei ole. Äidinkielen puhujia noin 120 miljoonaa.

Japania kirjoitetaan tavumerkeillä ja kieli monitavuista (vrt. kiina on yksitavuinen).

Käytössä on kolme rinnakkaista merkkijärjestelmää: hiraganat, katakanat ja kanjit.

Vanhin japaninkielinen teos on historiallis-myyttinen kronikka v. 712.

Japanin ääntäminen on suomalaiselle helppoa.

Taina Saarinen on vapaa toimittaja.

Dysfasia 3/2010

17

TUTKITTUA Lasten lihavuuden ehkäisyä neuvonnalla

V

anhempien käsitykset lastensa painosta eivät usein vastaa todellisuutta, vaikka käsitys omasta painosta olisi realistinen.

Pienryhmämuotoinen liikunta- ja ravitsemusneuvonta osoittautui tuoreessa väitöstutkimuksessa tehokkaaksi tavaksi ehkäistä lasten ylipainoa ja lihavuutta. Etenkin liikuntaryhmätoiminta aktivoi osallistujia.

Vuoden kestäneen seurantatutkimuksen kohdejoukkona oli lähes 500 esi- ja alakouluikäistä lasta ja heidän vanhempaansa. Tutkimuksen aikana lasten ylipaino saatiin laskuun.

Liikunnallisesti passiiviset lapset hyötyivät tutkimusajasta enemmän kuin aktiiviset lapset.

Tiedot selviävät terveystieteen maisterin Anne Taulun hoitotieteen väitöstutkimuksesta, joka tarkastettiin 11.6.2010 Tampereen yliopiston

18

Dysfasia 3/2010

lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Tutkimus on nimeltään Pienryhmämuotoinen ravitsemus- ja liikuntainterventio lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä - Kvasikokeellinen interventiotutkimus.

Tutkimuksesta käy ilmi myös, että lasten liikunta-aktiivisuus on polarisoitunutta: toiset liikkuvat todella paljon ja osa ei juuri ollenkaan. Lisäksi selvisi, että perheiden ravitsemustottumukset eivät vastaa suosituksia, mutta ravitsemustiedon lisääminen auttaa vanhempia vaikuttamaan lasten painoon.

Nousujohteisen painonkehityksen omaavien ja ylipainoisten lasten vanhemmilla oli kohtalaiset perustiedot ravitsemuksesta ja pääosin hyvät perustiedot liikunnasta. Merkittäviä tiedollisia puutteita ei ilmennyt. Lasten ja heidän vanhempiensa

ravitsemus ei toteutunut ravitsemussuositusten mukaisesti, vaan heidän ravitsemustottumuksensa olivat keskimäärin tyydyttävät.

Lasten liikunta-aktiivisuus oli kahtiajakautunutta.

Nousujohteisen painonkehityksen omaavat ja ylipainoiset lapset arvioivat oman terveyteen liittyvän elämänlaadun kokonaisuuden keskimäärin erittäin hyväksi. Noin puolet lapsista arvioi kuitenkin jonkinasteista tyytymättömyyttä omaan painoon, pituuteen ja ulkonäköön liittyen.

Vanhempien arviot lastensa painosta eivät vastanneet mittaustuloksia. Tästä huolimatta heidän kokemuksensa omasta ylipainoisuudestaan ja lihavuudestaan olivat paikkansa pitäviä. Vanhempien koulutustaso oli yhteydessä lasten ja vanhempien ravitsemustottumuksiin.

Intervention avulla pystyttiin aikaansaamaan positiivisia muutoksia 12 kuukauden seuranta-aikana lasten ja vanhempien ravitsemustottumuksissa ja 12 kuukauden seuranta-aikana myös lasten pituuspainoprosentti saatiin laskusuuntaan, mikä tukee ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä.

Anne Taulu toimii nykyään toiminnanjohtajana Soveltava Liikunta SoveLi ry:ssä.

Anne Taulun väitöskirja on ilmestynyt sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1526, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-80966, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 965, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8097-3, ISSN 1456-954X. http://acta.uta.fi.

Ekaluokan opettajan tuki ja lämmin suhde oppilaisiin suojaavat lapsia

Lukivaikeuksia voidaan hoitaa tietokoneohjelmalla

A

iemmissa tutkimuksissa on todettu, että kaverisuhteiden muodostuminen luokassa heijastuu lasten oppimiseen. Lapset, joilla on heikot sosiaaliset taidot ja oppimisen ongelmia jäävät helposti vertaisryhmän ulkopuolelle.

Alkuportaat-tutkimuksessa havaittiin, että luokissa, joissa opettajalla oli lämmin ja läheinen suhde ensimmäisen luokan oppilaisiinsa, lukemaan oppimisen ongelmien kielteiset vaikutukset lasten kaverisuhteisiin olivat pienempiä.

– Opettajan lämpimyys ja tuki ovat selvästi tärkeitä etenkin lapsille, joilla on vaikeuksia oppimisessa, toteaa tutkijatohtori Noona Kiuru.

Lämmin ja läheinen opettaja-oppilassuhde tukee lasten myönteistä minäkäsitystä ja pärjäämistä myös lasten keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa. Ensimmäisen luokan opettajalta saatu huomio ja tuki saattaa myös auttaa lapsia säätelemään omaa käyttäytymistään ja tunteitaan tavalla, joka tukee myönteisiä kaverisuhteita luokassa.

Tiedot käyvät ilmi Alkuportaattutkimuksesta, jossa selvitetään lasten oppimista ja motivaatiota sekä mahdollisten oppimisvaikeuksien taustoja. Viisi vuotta kestävään seurantaan osallistuu noin 2000 lasta Kuopiosta, Laukaasta, Turusta ja Joensuusta esiopetusvuoden syksystä 4. luokan loppuun. Seuraava aineiston keruuvaihe ajoittuu keväälle 2011, jolloin lapset ovat neljännellä luokalla.

Tutkimuksessa kartoitetaan myös lasten vanhempien ja opettajien ajatuksia lasten koulunkäynnistä sekä aikuisten keskinäisestä yhteistyöstä.

K

uulo- ja näköaistitiedon yhdistämistä parantava tietokoneohjelma voi tarjota tehokkaan avun luki- ja tarkkaavaisuushäiriöisille sekä dysfaattisille oppilaille, osoittaa kasvatustieteen maisteri Minna Törmäsen erityispedagogiikan alaan kuuluva väitös.

Väitös on nimeltään Auditory-Visual Matching in Learning Disabilities -Intervention Studies from Finland and Sweden. Se tarkastettiin Helsingin yliopistossa 23.6.2010. Tutkimuksessa oli mukana alakoulu- ja lukioikäisiä oppilaita, joilla on lukemis- ja kirjoittamishäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöitä tai kielenkehityksenhäiriöitä.

Audilex-ohjelma on tarkoitettu lukivalmiuksien harjoitteluun perustuen auditiivisen ja visuaalisen aistitiedon yhdistämiseen sekä auditiivisen strukturoinnin teoriaan (voidaan tarkoittaa myös musikaalisuutta).

Ohjelman on kehittänyt musiikkikasvatuksen professori Kai Karma Sibelius-Akatemiasta.

Tietokoneohjelma on ei-kielellinen, joka mahdollisti sekä suomalaisten että ruotsalaisten oppilaiden kuntouttamisen. Yleensä kielten rakenteen erilaisuus on haaste oppimisvaikeustutkimukselle; huomion arvoisena tutkimustuloksena voidaankin pitää kuntoutuksen käyttömahdollisuuksia eri maissa ja kieliympäristöissä.

Kuntoutuksen tuloksena lukihäiriöisten, myös lukioikäisten, oppilaiden lukemistaidot paranivat.

Voidaan olettaa, että lukivaikeuksien taustalla on häiriöitä havainnoinnissa, joita tarvitaan auditiivisen ja vi-

suaalisen aistitiedon yhdistämisessä.

Erilaisten oppimisvaikeuksien päällekkäinen esiintyminen tuli esille, sillä myös tarkkavaisuushäiriöiset ja kielenkehityksenhäiriöistä kärsivät oppilaat saivat hyviä tuloksia lukikuntoutuksesta.

Nämä tulokset rohkaisevat interventioiden käyttöä erilaisissa oppimisvaikeuksissa, kuten myös ennakoivana ja varhaisen tuen muotona.

Positiivisia tuloksia voidaan perustella myös ohjelman tarkkavaisuutta, keskittymistä ja motivaatiota parantavilla ominaisuuksilla. Kuntoutusjakson jälkeen oppilaiden koulumotivaatio lisääntyi.

Audilex-interventiosta ovat hyötyneet kaikki oppimisvaikeusryhmät; positiivisiin tuloksiin eivät myöskään vaikuttaneet kieliympäristö, oppilaiden sukupuoli tai ikä. Tätä mielenkiintoista ilmiötä selitetään kuntoutusohjelman ja -jakson rakenteella sekä erityisesti kahden aistitiedon yhdistämisestä syntyvillä uusilla taidoilla, älykkyydellä, jonka aivojen muovautuvuus mahdollistaa. Oppimisvaikeuksien kuntoutuksen tärkeä tavoite on uusien taitojen siirtäminen muuhun koulutyöhön. Näin oppilaat löytävät omat vahvuutensa ja heidän itsetuntonsa paranee.

Minna Törmänen:Auditory-Visual Matching in Learning Disabilities -Intervention Studies from Finland and Sweden. Tutkimuksia / Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, ISSN 1795-2158. Julkaistu myös verkkojulkaisuna (ISBN 978-952-105771-1 (PDF)).

Dysfasia 3/2010

19

Suomalaisten kokemuksia oppimisvaikeuksista ja saadusta tuesta

S

uomessa suurimmat lukivaikeuden haasteet liittyvät useimmiten vieraisiin kieliin. Ongelmat vieraissa kielissä vaikeuttavat opintojen sujumista ja voivat johtaa niiden keskeyttämiseen. Myös työelämässä vaaditaan yhä enemmän vieraiden kielten sujuvaa osaamista.

Aikuisena selviytymiskeinoja tarvitaan lisäksi muistamiseen ja keskittymiseen.

Muun muassa nämä asiat selviävät tutkija Johanna Korkeamäen tutkimuksesta Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen.

Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Opi oppimaan -projektissa on tutkittu suomalaisten aikuisten kokemuksia oppimisvaikeuksista ja kehitetty kohderyhmälle uusia tukipalveluita.

Tutkimusta varten on haastateltu 26 aikuista, joilla on todettu oppimisvaikeus tai tarkkaavuushäiriö.

Tavoitteena oli selvittää aikuisten kokemuksia, hyödyllisiä selviytymiskeinoja ja saatua tukea.

Monen aikuisen oppimisvaikeuksia ei ole osattu tunnistaa kouluaikana. Myös osa tutkimukseen osallistuneiden nuorten vaikeuksista oli jäänyt huomaamatta. Aikuisena oppimisvaikeuden tunnistaminen koetaan usein myönteisenä, sillä se selittää koettuja vaikeuksia ja auttaa tarvittavan tuen löytymisessä. Myös oppimisvaikeuksiin liittyvä julkisuus on auttanut monia tunnistamaan omat vaikeutensa.

L

Johanna Korkeamäki: Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010.

Nuorena harrastettu liikunta ehkäisee työstressiä aikuisiällä

apsena ja nuorena harrastettu yhtäjaksoinen liikunta vähentää työssä koettua stressiä aikuisiällä. Kolme vuotta kestänyt säännöllinen liikunnan harrastaminen 9-18 vuoden iässä vähensi huomattavasti työn kuormittavuuden kokemista varhaisessa keski-iässä.

Tutkija Xiaolin Yangin tutkimukseen osallistui 664 iältään 9-18-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden liikunnallisuutta kartoitettiin kyselytutkimuksella ja lääkärintarkastuk-

20

Omaa oppimisvaikeutta lähdetään selvittämään yleensä silloin, kun elämässä on jokin murroskohta, kuten opintojen aloittaminen, tarve vaihtaa ammattia tai terveydelliset syyt. Lisäksi lapsen koulunkäynnin aloittaminen voi vaikuttaa vanhemman haluun selvittää omat oppimisvaikeudet.

Oppimisvaikeuksia on aiemmin pidetty miehillä naisia yleisempänä.

Nykytiedon perusteella esimerkiksi lukivaikeudet arvioidaan yhtä yleisiksi. Kuntoutussäätiön tutkimuksessa miesten oppimisvaikeuksiin liittyi enemmän häiriökäyttäytymistä ja rangaistuksia, kun taas naiset useammin salasivat vaikeudet koulussa. Naisten oppimisvaikeuksiin liittyi useammin itsetunto-ongelmia ja koulukiusaamista.

Tutkimus osoittaa, että aikuisen

ei ole aina helppo löytää tarvittavaa tukea. Aikuiskoulutuksessa oppimisvaikeuksiin liittyvät tukimuodot ovat vielä hajanaisia. Kaikissa oppilaitoksissa ei ole erityisopettajaa tai opintopsykologia, jonka puoleen voisi kääntyä. Myös terveydenhuollon tarjoama tuki on vaihtelevaa.

Vaikka oppimisvaikeus oli todettu jo lapsena, ovat tukitoimet voineet jäädä keskeneräisiksi. Uusia selviytymiskeinoja tarvitaan etenkin opiskelun ja työelämän siirtymävaiheissa. Aiemmat kokemukset vaikuttivat tuen hakemiseen aikuisena.

Monesti läheisiltä saatu apu oli vähintään yhtä tärkeää kuin koulusta saatu tuki. Vanhempien kekseliäisyys oli tarpeen, kun etsittiin lapselle sopivia tukimuotoja. Aikuisen kohdalla puolisolla oli merkitystä käytännön tukena ja kannustajana.

Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä, kun kehitetään tukipalveluita vastaamaan nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyviä tarpeita.

Opi oppimaan -hankkeessa on kehitetty kuntoutuspalveluja nuorille ja aikuisille, jotka eivät peruspalveluiden kautta ole saaneet tarvitsemaansa tukea. Vuosina 2006-2010 Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettu hanke päättyi on päättynyt.

Dysfasia 3/2010

silla vuosina 1980 ja 1983. Lapset ja nuoret jaettiin kolmeen ryhmään vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden perusteella. Tutkimukseen osallistuneiden kroonista työstressiä aikuisiällä mitattiin vuosina 2001-2007.

Tulosten mukaan lapsuudessaan ei-aktiiviset kärsivät todennäköisemmin kroonisesta työstressistä kuin nuorena kohtuullisesti tai erittäin aktiivisesti liikkuneet. Ikä, koulutus tai työ eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Yang LIKES-tutkimuskeskuksesta

Jyväskylästä tutki lasten ja nuorten liikunnan vaikutusta aikuisiän työstressiin osana laajaa LASERI-tutkimusta (Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskit -tutkimus). Tutkimus käynnistyi vuonna 1980, ja mukana on ollut yli 3 500 lasta ja nuorta. LASERI on yksi laajimmista sydän- ja verisuonisairaustutkimuksista, jonka päätavoitteena on selvittää lapsuusja nuoruusajan elämäntapojen vaikutuksia aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksiin.

uu. Lisäksi suunnittelemme ja kehitämme yhteisiä toimintatapoja, joista verkkosivut ovat yhtenä osoituksena.

Tiedämme, että monet lapset ja nuoret - tosin myös monet aikuiset - liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Lasten ja nuorten kannalta tämä on todellinen haaste, sillä juuri pienenä liikunnallinen elämäntapa olisi helppo omaksua. Lapselle liikunta on luontaista, mutta silti lasta tulee liikkumiseen rohkaista.

Tutkimuksissa päädytty siihen, että kaikkien lasten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä ja mahdollisimman monipuolisesti. Lapselle liikunnan tulee olla hauskaa ja tuottaa iloa ja elämyksiä.

Olen halunnut nostaa esiin ne perheet, joissa eivät liiku lapset eivätkä aikuiset. Mielestäni näiden perheiden - varsinkin lasten - kannustamiseen liikunnan pariin, pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Monissa urheilulajeissa harrastamisen hinta muodostuu kalliiksi, eikä kaikissa perheissä ole varaa useamman lapsen kalliiseen harrastukseen. Vähän liikkuvien innostamisessa liikuntajärjestöt tarvitsevat valtion ja kuntien tukea. Myös päiväkodit ja koulut ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Liikuntaa voi kyllä myös harrastaa ilman maksua tai ainakin aika edullisesti. Kun olin lapsi, pyöräilimme kavereiden kanssa pitkin lähiseutuja tai pelasimme kirkonrottaa ja kymmentä tikkua laudalla. Emme kokeneet harrastavamme liikuntaa, koska tärkeintä oli leikki ja yhdessäolo. Tätä se voi olla perheen keskenkin. Aikuisilta toki vaaditaan hiukan heittäytymistä. Kaikki vanhemmat kuitenkin tietävät, miten pelataan polttopalloa, puuhippaa, jalkapalloa tai koripalloa.

Haastan perheliikunnan pariin myös kaikki Dysfasia-lehden lukijat!

Anna Huovinen

Susanna Huovinen

T

akana on vauhdikas urheilukesä. Viimeistään nyt olisi aika vaihtaa penkkiurheilu omaan liikkumiseen. Suomalaiset urheiluseurat tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia liikuntaan, mutta myös omaehtoinen liikunta on hyvä vaihtoehto.

Liikunnan ei tarvitse aina olla yksilösuoritus. Nykyisin ehkä liikaakin perheenjäsenet liikkuvat erikseen eikä yhteisiä liikuntahetkiä kalenterista juuri löydy.

Koko perheen liikunta on parhaimmillaan mukavaa yhdessäoloa, jossa myös fyysinen kunto ja taidot kohenevat.

Olen toiminut muutaman vuoden ajan kansallisen Terveysliikunnan toimikunnan alaisen perheliikuntaverkoston puheenjohtajana. Suomalaisessa yhteiskunnassa on valtavasti osaamista lasten ja nuorten sekä aikuisten liikuttamisesta. Monet järjestöt tarjoavat apua, neuvoja ja tukea siihen, miten lapsi voi liikkua kavereiden ja vanhempien kanssa tai urheiluseurassa. Perheliikuntaan löytyy hyviä vinkkejä muun muassa verkoston sivujen kautta osoitteessa www.perheliikunta.fi.

Perheliikuntaverkoston perustamisen taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista vuodelta 2002.

Päätöksessä todettiin, että perheliikunnan kehittämistä pitää tukea eri toimijoiden yhteistyönä.

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti verkoston vuonna 2002. Se on siitä lähtien toiminut terveysliikunnan neuvottelukunnan alaisuudessa. Verkostoon on koko ajan kuulunut noin 20 tahoa, jotka joko järjestävät perheliikuntaa tai edistävät omalla toiminnallaan perheiden liikkumista.

Verkostomme jäsenet ovat aktiivista ja innokasta väkeä. Kokoonnumme kokouksiin noin 4-5 kertaa vuodessa. Jäsenet voivat kutsua toisiaan ajankohtaisen ja tärkeän asian äärelle muulloinkin.

Verkoston kokouksissa käymme läpi jokaisen tahon ajankohtaisia asioita, jotta eri toimijat ovat hyvin selvillä siitä, mitä kaikkea perheliikunnassa tapaht-

kolumni

Liikunnasta iloa ja kuntoa koko perheelle

Susanna Huovinen on kansanedustaja (sd.) ja valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jyväskylästä.

Lapselle liikunta on luontaista, mutta silti lasta tulee liikkumiseen rohkaista.

Dysfasia 3/2010

21

Nuortentaloissa tapahtuu Nuortentaloissa tap

Selkoryhmäläiset testasivat Ateneumin opastuksen

T

Pertti Seppä

urun Nuortentalolla on järjestetty selkoryhmän tapaamisia yli kahden vuoden ajan. Ryhmässä on mukana osa Nuortentalon asukkaista. Tapaamiset ovat olleet viikoittain. Niissä olemme lukeneet selkokielisiä uutisia ja kirjoja sekä käyneet retkillä. Ryhmissä keskustellaan ajankohtaisista aiheista sekä ryhmäläisten omista mielenkiinnon kohteista.

Meillä oli maaliskuussa retkipäivä Helsinkiin. Ohjelmassa oli Ateneumin taidemuseo ja tutustumista Helsingin ostosmahdollisuuksiin. Turun Nuortentaloa lähestyttiin talvella ja meitä pyydettiin testaamaan toukokuun alussa julkaistavaa Ateneumin selkokielistä ääniopastusta.

Otimme kutsun tyytyväisinä vastaan, pakkasimme itsemme junaan ja suuntasimme kohti Helsinkiä. Saimme koekuunnella uuden opastuksen, jonka jälkeen saimme opastetun kierroksen taidemuseossa. Kierroksesta pidettiin kovasti.

Museokäynnin jälkeen lähdimme syömään nuorten valitsemaan ruokapaikkaan. Ruokailun jälkeen jakaan-

Jenna Heikkilä (vas.), Minttu Vanhala, Henri Heikinmatti, Heidi Köyste, Heini Kankare ja Teemu Hänninen tutustuivat Ateneumiin.

nuimme pienempiin ryhmiin ja lähdimme ostoskierrokselle.

Paluumatkalla kaikki olivat iloisia mukavasta retkipäivästä ja kotiinpaluusta Suomen Turkuun.

Minttu Vanhala ja Heidi Köyste

Kolmikko kalastamassa

T

22

Dysfasia 3/2010

Markku Kuittinen

eimme pienimuotoisen kalaretken viime toukokuussa Teijon Mathildedalen retkeily- ja kalastusalueelle Turun Nuortentalolta. Pojat olivat valmistautuneet reissulle ottaen mukaan kalastusvälineet ja eväät. Kalastusluvatkin oli hankittu hyvissä ajoin.

Kalle* haettiin Runosmäestä ja suuntasimme kohti Kemiön saarta. Kun olimme perillä Teijossa, kävimme hakemassa paikalliseen istutusjärveen kuuden tunnin kalastusluvat sekä vuokraveneen avaimet.

Pojat istuivat keulassa ja perässä ja minä soudin. Kova tuuli sotki vetouisteluaikeemme ja rantauduimme pienelle saarelle. Molemmat pojat keskittyivät monen tunnin ajan kalastamiseen. Ville* vaihtoi uistimen vähän väliä ja Kalle tyynen rauhallisesti - kalasti yhdellä uistimella.

Vaikka järveen on istutettu paljon kirjolohta, ei tämäkään paikka ole mikään varma kalapaikka Jäi meiltäkin kalat saamatta. Yhteen äkäiseen tärppiin oli tyytyminen koko reissulla.

Nuotiopaikalla grillasimme makkarat ja söimme eväät. Ihmettelimme kovaa tuulta näin pienellä järvellä.

Pojat olisivat halunneet jatkaa kalastusta vielä pidempään, mutta päivä vaihtui jo iltaan. Oli lähdettävä paluumatkalle.

Ohjaajan näkökulmasta kalaretki antoi uusia näkökulmia poikien tapaan toimia vapaa-aikana harrastuksen

parissa. Lisäksi ohjaaja oli tasavertainen kaveri kalastuksen suhteen, joka antoi myös toisenlaisen toimintatavan talon arkirutiineihin nähden. Kalastusretki ei ollut sähellystä eikä vääntämistä siitä, mitä tehdään ja minne mennään, vaan koko touhulla oli päämääränä - kalan nappaaminen ja uusien kokemusten saaminen. Pojat pärjäsivät itsenäisesti kalastuspuuhissa, välillä autoin Villeä solmujen teossa.

Retki oli mukava, mutta liian lyhyt. Puhuttiin yön yli kestävästä retkestä loppukesällä, toivottavasti toteutuu. *Nimet on vaihdettu Markku Kuittinen Sivujen 22-23 kirjoittajat ovat Nuortentalojen vastaavia ohjaajia ja ohjaajia.

pahtuu Nuortentaloissa

Hola amigos espanjalaisvieraita

K

uopion Nuortentalolla elettiin toukokuussa espanjalaisissa tunnelmissa, kun saimme nauttia muutamana päivänä kahden espanjalaisen opiskelijan seurasta. Moises ja Silvia suorittivat opiskeluihinsa liittyvää työharjoittelua Kuopiossa ja ilahduttivat myös meitä läsnäolollaan.

Suomea työharjoittelijat eivät osanneet yhtään, eikä meidänkään talon porukka espanjaa, joten englannilla piti pärjätä. Nuortentalon asukkaat ottivat hyvin vastaan uudet ihmiset. Ohjaajien avustuksella Moiseksen ja Silvian kanssa kehkeytyi myös mukavia keskusteluja.

Ensimmäisellä kerralla Moiseksen ja Silvian kanssa tutustuttiin ja keskusteltiin, mitä voitaisiin tehdä. Pari seuraavaa kertaa meni urheilun merkeissä ja viimeisellä kerralla tutustuttiin espanjalaisen keittiön saloihin.

Meille niin tuttu tortilla ei ollutkaan ohut vehnälätty, vaan perunapiirakka. Hyvin maistui kuitenkin nuorille.

Kulttuurivaihto rikastuttaa elämää!

Teemu Pitkänen

Satu Pasanen

Kuopion Nuortentalon väki kansainvälistyi espanjalaisten opiskelijoiden, Moiseksen ja Silvian, seurassa.

Dysfasia 3/2010

23

Miia Suoyrjö

Suvituulen naapuriin palveluasuntoja Erityisosaamiskeskus Suvituulen ja Turun Nuortentalon viereen Turun Hirvensaloon rakennetaan palveluasuntoja nuorille, aikuisille ja perheille.

Rakentaminen aloitetaan syksyllä 2010 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan vuoden 2012 alussa.

S

uvituulen palveluasuntojen takana on vahva moniammatillinen osaaminen. Palveluntuottajina ovat Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry. Moniammatilliset kuntoutus-, ohjaus- ja tukipalvelut ovatkin Suvituulen palveluasuntojen vahvuutena.

Vieressä sijaitsevat Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Kommunikaatiokeskus ja Turun Nuortentalo tarjoavat neurologisten sairauksien erityisosaamista ja mm. kuntoutuspalveluja.

niin, että se tukee mahdollisimman hyvin paitsi yhteisöllisyyttä myös yksilöllisiä tarpeita. Uutta teknologiaa hyödynnetään turvallisuuteen ja apuvälineisiin sekä viestintää liittyvissä ratkaisuissa.

Palveluja voidaan laajentaa tulevaisuudessa myös satelliittiasuntoihin, jolloin asukas voi asua itsenäisesti omassa asunnossaan Turun seudulla ja hankkia palveluja Suvituulen palveluasunnoilta.

Yhteisöllisyyttä ja yksityisyyttä

Palvelutalon asiakas voi olla perhe, pariskunta tai yksin asuva henkilö.

Hän voi olla itsenäistyvä nuori tai tukea tarvitseva aikuinen. Kaikessa suunnittelussa, sisustuksessa ja kalustuksessa huomioidaan erilaisten asiakasryhmien tarpeet. Huonetilaratkaisut ovat joustavia ja muunneltavia. Palveluasuminen joustaa asuk-

Palveluasuntojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti esteettömyys, neurologisten sairauksien erityispiirteet sekä kommunikointiin ja muistiin liittyvät asiat. Suunnittelussa on myös sovellettu uutta teknologiaa

24

Dysfasia 3/2010

Joustavaa palveluasumista

kaiden elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Palvelutalon asunnot ovat kooltaan 1h+k, 2h+k ja 3h+k. Asuntoja valmistuu yhteensä 18 kahdelle eri tontille. Kokonaiskerrosala on 1 290 m2.

Palveluasunnot rakentaa Asumispalvelusäätiö ASPA ja hanke on saanut avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy. Suvituulen palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oikeutettu palveluasumiseen.

Suvituulen palveluasuntoja esitellään tarkemmin tulevissa lehdissä.

Lisätietoja: Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso, p. 040 558 3410, marjatta.laakso@stroke.fi.

Sebastian ja Jesse asuvat nykyisin Nuortentalossa, mutta naapuripellolle rakennettavat palveluasunnot kiinnostavat heitä suuresti.

S

ebastian Willför on asunut Nuortentalossa Turun Hirvensalossa elokuun alusta saakka ja viihtyy erittäin hyvin. 21-vuotias nuorimies on opetellut uudet arjen kuviot: aamuherätys seitsemän aikaan ja aamutoimien jälkeen bussilla Itäharjun toimintakeskukseen, illaksi taas takaisin Hirvensaloon, missä on vuorossa aterian teko ja ruokailu. Vapaa-aika kuluu paljolti musiikkia kuunnellen. Sebastian käy myös mielellään lenkillä ja pitää sählyn pelaamisesta ja pyöräilystä.

Sebastian on sitä mieltä, että Nuortentalossa säännöt ovat kohdallaan, eli ne eivät ole niin tiukat, kuin hänen aikaisemmassa asuinpaikassaan.

Sebastianin ikätoveri Jesse on toista mieltä. Jesse on asunut Turun Nuortentalossa reilun vuoden.

– Sääntöjä on vähän turhan paljon, ja monet säännöt, esimerkiksi kaupungilta takaisintuloajat sopisivat ennemmin alaikäisille. Samoin alkoholikielto aiheuttaa ongelmia, kun tänne ei saa tulla takaisin, jos on yhtään alkoholia veressä – minne sitä sitten menee, Jesse ihmettelee.

– Hyvää on esimerkiksi se, että täällä tulee varmasti siivotuksi säännöllisesti. Sinänsä patistelussa on puolensa, mutta täysi-ikäistä se tuppaa joskus nyppimään niin, ettei sitten ainakaan huvita tehdä sitä mitä pyydetään.

Jesse työskentelee lähettinä Tyksissä. Hyvää hänen mielestään Nuortentalossa on edullinen vuokra. – Ja se, että aina välillä voi järjestää ohjaajille esimerkiksi paperitöitä, avustusten kirjoittamista tms, Jesse tuumii pilke silmäkulmassa.

Suvituulen uudet palveluasunnot kiinnostavat häntä, jos vuokrataso vain on tarpeeksi kohtuullinen. - Sehän on melkein sama kuin täysin itsenäinen asuminen. Lisäksi voi halutessaan saada tukea ja palveluja, joita tarvitsee.

Vaikka voisi sitä mennä muuallekin – ihmiset liikkuvat nykyään työn ja opiskelun perässä ympäri maailmaa. Ja ratkaisevaa on tietysti se, mistä saa työpaikan, toteaa Jesse hyvin realistisesti.

Sebastianista taas tuntuu, että Nuortentalon vierei-

selle pellolle nousevat palveluasunnot olisivat haaveiden täyttymys.

- Tämä paikka on lähellä perhettäni ja tuttaviani, ja pääsisi asumaan mahdollisimman omillaan. Nykyisin tosin tarvitsen vielä Nuortentalon ohjaajien tukea raha-asioiden hoidossa ja monissa arjen askareissa. Mutta voihan palveluasunnossakin tarvitessaan saada tukea. Kovasti kiinnostava vaihtoehto, joka täytyy kyllä selvittää, hymyilee Sebastian.

Ulla Korpela on vapaa toimittaja ja lähihoitajaopiskelija.

Ulla Korpela

Ulla Korpela

Tähtäimessä itsenäinen asuminen

Sebastian Willför haaveilee itsenäisemmästä asumisesta.

Hän viihtyy erinomaisesti Hirvensalossa.

Dysfasia 3/2010

25

liitto tiedottaa

Yhdistyslaki uudistui 1.9.2010

Liittokokous kesällä 2011

Yhdistyslaki uudistui syyskuun alusta. Eduskunta vahvisti lain 16.7.2010.

Tärkeimmät muutokset liittyvät kokouksien toteuttamiskäytäntöihin ja tilintarkastuskäytäntöihin.

Uusien säännösten mukaan etäosallistuminen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin on nyt mahdollista, jos yhdistyksen omat säännöt sallivat.

Toinen keskeinen muutos on, että nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkastukseksi. Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa.

Yhdistys voi siirtyä maallikkotilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen sääntöjä muuttamatta.

Lisätietoa: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/ Uutiset/1274105909228.

Laki yhdistyslain muuttamisesta: http://www.finlex.fi/ fi/laki/alkup/2010/20100678.

Neljän vuoden välein kokoontuva Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittokokous pidetään lauantaina 11.6.2011. Liittokokouksessa valitaan liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi, liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hyväksytään liiton pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat.

Jäsenen, joka haluaa saada tietyn asian liittokokouksen käsiteltäväksi, on tehtävä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle viimeistään kokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä.

Yhdistyksille postitetaan liittokokouksesta tarkemmat tiedot marraskuun aikana.

Puheenjohtajapäivät järjestetään liittokokouksen yhteydessä.

Kuopion Nuortentalo muuttanut Kuopion Nuortentalon uusi osoite on Litmasenkaari 1 C 13, 70820 Kuopio. Muut yhteystiedot, numerot ym. pysyvät samana.

Satu Pasanen vastaavaksi ohjaajaksi

Satu Pasanen (sosionomi Amk) aloitti Kuopion Nuortentalon vastaavana ohjaajana 1.8.2010. Kuopion Nuortentalolla hän on työskennellyt ohjaajana tätä ennen noin vuoden verran. Kuopioon Satu muutti avopuolison ja lapsien, 7-vuotiaan Alman ja 5-vuotiaan Aapelin kanssa Jyväskylästä keväällä 2008.

Erityiskasvatukseen ja vammaistyöhön suuntaavien sosionomi opintojen jälkeen Sadulle on työkokemusta karttunut pääosin kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumispalveluista.

Satu on innolla mukana kehittämässä Suomen Nuortentalo Oy:n palvelutarjontaa ja haluaa vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

26

Dysfasia 1/2010 3/2010

Päivi Seppä-Lassila

Päivi Seppä-Lassila

Pirjo Laine projektityöntekijäksi

Pirjo Laine on aloittanut 2.8.2010 alkaen projektityöntekijänä Ovet auki afaattisille -projektissa. Hänen toimipaikkansa on Suvituulessa. Lisäksi hän toimii toimintaterapeuttina Suvituulessa järjestettävillä kursseilla.

Pirjo muutti perheineen kolmisen vuotta sitten Porista Turkuun. Aikaisemmin hän on työskennellyt Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä toimintaterapeuttina ja palaa nyt hoitovapaalta takaisin työelämään; innolla uusia haasteita kohti!

Perheeseen kuuluvat 13-, 12- ja 10-vuotiaat koululaiset, päiväkotiuran aloittaneet 5- ja 3-vuotiaat pikkumiehet sekä puoliso Mikko. Harrastuksista tärkeimpänä mainittakoon lenkkeily.

tu llis un! a s O lu lpai i k i im

n

Mikä lehdelle nimeksi?

K

äypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta julkaistiin toukokuussa. Suosituksia julkaisee Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Dysfasia-termin käyttämisestä on suosituksessa luovuttu. Suosituksessa käytetään yleisen kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielellinen erityisvaikeus. Suosituksessa käytetään toistuvasti myös sanamuotoa SLI-lapsi. Tällä viitataan lapseen, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Lyhenne SLI muotoutuu englanninkielisistä sanoista specific language impairment.

Liiton nimen vaihtaminen Aivoliitto ry:ksi on myös vireillä. Kielellisestä erityisvaikeudesta kertovan lehden, joka on myös puheen- ja kielenkehityksen erityislehti, nimi kaipaa siis myös muutosta.

Lehti on ollut aikaisemmin nimeltään Afasia (AVH- ja

dysfasia-asiat yhdessä) ja vuodesta 2002 Dysfasia.

Esitykset liiton nimestä toimitetaan osoitteella Päivi Seppä-Lassila, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Suvilinnantie 2, 20900 TURKU tai sähköpostitse paivi.seppa-lassila@stroke.fi 1.10.2010 mennessä.

Muistathan liittää esitykseen yhteystietosi.

Lehden toimitusneuvosto ja liiton hallitus päättävät lopullisesti lehden nimestä tehtyjen esitysten pohjalta. Mikäli kilpailuun tullut nimiehdotus valitaan lehden nimeksi, saa ehdottaja palkinnoksi 300 euron matkalahjakortin. Tulokset julkistetaan syksyn 2010 aikana sekä liiton lehdissä että wwwsivuilla. Mahdolliseen voittajaan olla yhteydessä henkilökohtaisesti.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf Tunnus: 5006009 Info: 1200 20003 VASTAUSLÄHETYS

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

tuloa jäseneks Ter ve i!

Dysfasia 3/2010

27

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

syyskuu 16.9.

Kielellinen erityisvaikeus ja kielenkehityksen tukeminen arjessa –koulutus, Turku Torstaina 16.9.2010 klo 12.00–16.00, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku. Kohderyhmä: päivähoidon työntekijät, perhepäivähoitajat, neuvolatyöntekijät ja muut asiasta kiinnostuneet. Kouluttajat: puheterapeutit Salla Hemminki ja Anna-Kaisa Antila.

Hinta: 50€, sisältää materiaalin ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautuminen: vapaita paikkoja voi kysyä toimistosihteeri Pia Vuolteelta, p. 02 2138 222,

pia.vuoltee@stroke.fi. Koulutus järjestetään OK-opintokeskuksen tuella.

30.9.

Kelan tiedotustilaisuus vammaisten tulkkauspalvelusta, Turku Kelan alueellinen tiedotustilaisuus vammaisten tulkkauspalvelusta on torstaina 30.9. klo 14-16 Suvituulessa, Suvilinnantie 2, Turku. Kahvitarjoilu klo 13.30 alkaen. Luennoitsijoina Kelan asiantuntijat Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta (VATU).

Tilaisuus on tarkoitettu vammaisten tulkkauspalvelujen asiakkaille ja asi-

asta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset sähköpostilla sinikka.vuorinen@ stroke.fi tai tekstiviestillä numeroon 050 3292 905.

lokakuu 1.–2.10.

Lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivät, Helsinki 1.-2.10. järjestettävän seminaarin paikkana on Näkövammaisten keskusliitto ry, Marjaniementie 74, Helsinki. Kohderyhmä: vammaisen lapsen perheet, alan ammattilaiset ja muut asiasta kiinnostuneet. Seminaarin järjestää Vammaisten lasten

✂ Haluan liittyä:

Olen

dysfasiayhdistykseen

dysfaattinen henkilö

liiton kannatusjäseneksi

läheinen dysfaattisen lapsen syntymävuosi ________

Nimi

____________________________

ammattilainen

Osoite

____________________________

muu

__________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________ Allekirjoitus 28

Dysfasia 3/2010

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

ja nuorten tukisäätiö yhdessä YTRYverkoston kanssa. Seminaari on maksullinen. Ilmoittautumisaika 1.–15.9.

Lisätietoja www.vamlas.fi.

4.–5.10.

Dysfasialla on uusi nimi -tilaisuudet, Oulu, Tampere ja Helsinki Tilaisuuksia kielellisestä erityisvaikeudesta Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Illan aikana esitellään lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta annettua Käypä hoito -suositusta.

Tampere 4.10. klo 18.–20.00, Pääkirjasto Metso Pirkankatu 2, henkilökunnan luentosali, pohjakerros.

Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.

Oulu 4.10. klo 18.00–20.00, Oulun kaupunginkirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3. Luennoitsijana FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast, Neural Oy. Helsinki 5.10. klo 17.30–19.30 Pasilan pääkirjaston luentosali, Rautatieläistenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9. Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.

4.–8.10.

Eurooppalainen dysleksiaviikko (viikko 40) 5.10.

Erilaisen oppimisen hullut päivät, Helsinki Tiistaina 5.10 klo 10.30–18.00 Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, Kaisaniemi, Helsinki. Toiminnallisen päivän ohjelmassa muun muassa erilaisia tapoja oppia kieliä, matematiikkaa ja reaaliaineita; taidetuokioita periaatteella ”kaikki osaavat”, vinkkejä viivakoodiviidakkoon; tarinoita; keskustelua ja neuvontaa mm.

lukitesteistä, oppilaan oikeuksista, konsteista oppia, työttömyydestä ja lukivaikeudesta ja eläkeläisten oppimisvaikeuksista. Järjestäjä: Erilaisten oppijoiden liitto ja Helsingin seudun erilaiset oppijat. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille, ei ennakkoilmoittautumista. Tapahtuma on osa eurooppalaista dysleksiaviikkoa. Lisätietoja www.erilaistenoppijoidenliitto.fi.

5.–6.10.

Kuntakampanja, Kirkkonummi, Kaarina ja Lappeenranta Näkymätön näkyväksi -kampanjan järjestävät Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, ADHD-liitto ry sekä Autismija Aspergerliitto ry. Kuntakampanjan paikkakunnat vaihtelevat vuosittain ja nyt jo seitsemättä kertaa järjestettävän kampanjan paikkakuntina ovat Kirkkonummi 5.10.2010, Kaarina 6.10.2010 sekä Lappeenranta 6.10.2010. Tilaisuudet on suunnattu kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille.

Kampanjatilaisuuksien tarkoitus on tiedottaa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päällepäin.

Näkymätön näkyväksi -tilaisuuksien teemana perusopetuslain muutos.

8.10.

Varhaiskasvatus 2010, Helsinki Koulutus- ja messutapahtuma Wanhassa satamassa. Lisätietoja www. varhaiskasvatusmessut.net 12.10.

V Sopeutumisvalmennusseminaari, Tampere ICF tulee – mikä muuttuu sopeutumisvalmennuksessa? -seminaari

järjestetään tiistaina 12.10. klo 9.00– 16.00, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55. Seminaari on tarkoitettu alan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille.

Seminaarin osallistumismaksu on 90 euroa, opiskelijoilta sekä pitkäaikaissairailta ja vammaisilta henkilöiltä 50 euroa. Ilmoittautumiset 10.9.2010 mennessä: toimistosihteeri Mira Airola, p. 09 7562 010, toimisto@iholiitto.fi.

Seminaarin järjestäjät: Aivohalvausja dysfasialiitto ry, Aivovammaliitto ry, Epilepsialiitto ry, Iholiitto ry, Invalidiliitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry, TATU ry, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Lisätietoja järjestäjien kotisivuilta, mm. www.stroke.fi.

29.–31.10.

Osaava Nainen -messut, Turku Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen messuilla 29.–31.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Liiton osastolla A185 tarjolla tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja kielellisestä erityisvaikeudesta sekä myytävänä liiton varainhankintatuotteita, mm.

Teddykompaniet-pehmoleluja sekä joulukortteja. Lisätietoja www.turunmessukeskus.fi.

30.10.

Verkosto vaikuttaa -koulutus, Lappeenranta Koulutus järjestetään lauantaina 30.10. klo 10.00 Lappeenrannassa, Vammaisten tukisäätiön kokoushuone, Perillistenkatu 3. Koulutus on tarkoitettu neurologisten vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille.

Dysfasia 3/2010

29

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallisyhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteistä edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä.

Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. Kouluttajana toimii johtava asiantuntija, DI Taina Lehtiö. Koulutus on ilmainen. Matkakustannukset jäävät osallistujan itse maksettavaksi.

Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 15.10.2010 mennessä aluesihteeri Satu Lukalle, p. 040 526 2855 tai sp. satu.lukka@stroke.fi.

marraskuu 10.11.

Oikeus olla nuori – Nuorten ihmisoikeusseminaari, Helsinki Keskiviikkona 10.11. klo 12–15.30, Valkea Talo, Ilkantie 4, Helsinki. Seminaarin aiheena nuorten ihmisoikeudet vammais- ja vähemmistönuorten näkökulmasta. Seminaari on maksuton ja tarkoitettu nuorille, kuntien ja järjestöjen nuorisotyöntekijöille, opettajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset 27.10. mennessä: Anniina Lavikainen, anniina. lavikainen@kuuloliitto.fi tai p. 050 303 4841.

Seminaarin järjestää Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöryhmä (VNY): Epilepsialiitto ry, Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Nuorisoyhteistyö Seitti, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry.

20.11.

Verkosto vaikuttaa -koulutus, Helsinki Koulutus järjestetään lauantaina 20.11.2010, klo 10.00 Helsinki, Epilepsialiiton kokoustila, Malmin kaup-

30

Dysfasia 3/2010

patie 26 A. Koulutus on tarkoitettu Neurologisten vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille. Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallisyhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteistä edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä.

Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. Kouluttajana toimii johtava asiantuntija, DI Taina Lehtiö.

Koulutus on ilmainen. Matkakustannukset jäävät osallistujan itse maksettavaksi.

Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 5.11.2010 mennessä aluesihteeri Veijo Kivistölle, p. 040 5430 009 tai sp. veijo.kivisto@stroke.fi.

20.11.

Ryhmänohjaajakoulutus, Tampere Lauantaina 20.11. klo 9.30-16.30, Tampereen aluetoimisto, Hämeenkatu 13 B. Ryhmänohjaajakoulutus on tarkoitettu kaikille dysfasia- ja kolmikantayhdistysten kerhon- ja ryhmän ohjaajille sekä asiasta kiinnostuneille.

Hinta on 20 €/henkilö, sisältää koulutuksen, materiaalin, lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset 5.11. mennessä ja lisätietoja dysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292 tai elina.salo@stroke.fi.

23.11.

Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus, Helsinki Tiistaina 23.11. klo 8.30-15.45, Valkea talo, Helsinki. Koulutustilaisuuden järjestäjinä ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu lasten ja nuorten parissa

työskenteleville ammattilaisille ja jäsenistölle. Koulutustilaisuus korvaa aiempina vuosina järjestetyn Dysfasiaseminaarin. Ilmoittautuminen 15.10. mennessä. Ks. ilmoitus sivulla 4.

25.11.

Maria Lund hyväntekeväisyyskonsertissa, Turku Maria Lund esiintyy hyväntekeväisyyskonsertissa torstaina 25.11. klo 19 alkaen Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa, Messukentänkatu 9-13, Turku. Ovet aukeavat klo 17.30.

Konsertin järjestää Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Liput: 30 €/jäsenhinta 25 €. Lipputilaukset: kirsi. haanpera@stroke.fi, p. 02 2138 232.

Konsertin tulot ohjataan liiton kohderyhmien arjen tukemiseen, neuvontaan sekä virkistystoimintaan.

lisätietoja Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi.

Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

A T T UU SSA! O T I LI

ihastuttava

Maria Lund

turun messukeskuksessa 25.11.2010 KLO 19 Tervetuloa viettämään kanssamme musiikin täyttämää iltaa Turun messukeskukseen torstaina 25.11.2010.

Upean musiikkielämyksen lisäksi saat hyvän mielen, sillä illan tulot ohjataan liiton kohderyhmien arjen tukemiseen, neuvontaan sekä virkistykseen ja vertaistukeen.

Konsertin järjestää Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

Liput: 30 E (liiton jäsenille 25 E) Lipputilaukset: kirsi.haanpera@stroke.fi, p. 02 2138 232

tervetuloa!

Dysfasia 3/2010

31

Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut ovat siirtyneet kunnilta Kelan hoidettaviksi 1.9.2010.

S

yyskuun alusta tulkkauspalvelun käyttäjät tilaavat tulkin Kelan välityskeskuksista. Välityskeskuksia tulee olemaan viisi eri puolilla Suomea; Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Turussa. Keskus määräytyy käyttäjän kotikunnan perusteella. Varsinaisen välityskeskuksen lisäksi tulkkauspalvelun käyttäjä voi käydä tekemässä tulkkitilauksen välityskeskuksen sivutoimipisteissä.

Kela lähettää elokuussa tulkkauspalvelun käyttäjille kirjeen, jossa kerrotaan oman välityskeskuksen yhteystiedot sekä tarkemmin tulkin tilaamisesta ja palvelun siirtymisestä Kelaan.

Tilaa tulkki välityskeskuksesta Tilauksen välityskeskukseen voi tehdä • tekstiviestillä • sähköpostilla • puhelimella • 3G-puhelimella • kuvapuhelimella • käymällä välityskeskuksessa • kirjeellä • faksilla.

Tilauksessa tulee ilmoittaa • asiakasnumero tai henkilötunnus. Asiakasnumeron saa välityskeskuksesta ensimmäisen tilauksen yhteydessä.

• tulkkauksen päivämäärä sekä alkamis- ja päättymisaika • tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta • paikka, jossa tapaa tulkin • mihin tarvitsee tulkkia, esimerkiksi kokous, lääkärissäkäynti • mistä tulkki saa tulkkaustilantee32

Dysfasia 3/2010

seen liittyvää materiaalia, jos sitä on • muut tilaukseen liittyvät tarvittavat lisätiedot, esimerkiksi tilaisuuden kieli.

Välityskeskus palvelee Välityskeskus lähettää tulkkauspalvelun käyttäjälle vahvistusviestin, kun se on vastaanottanut tilauksen.

Vahvistusviesti lähetetään mahdollisimman pian tilauksen jälkeen sillä yhteydenottotavalla, jonka tulkkauspalvelun käyttäjä on ilmoittanut.

Välityskeskus etsii asiakkaalle sopivan vapaana olevan tulkin niiden tulkkien joukosta, jotka ovat Kelan kilpailutuksen kautta solmineet Kelan kanssa sopimuksen tulkkauspalvelujen järjestämisestä. Välityskeskus lähettää palvelun käyttäjälle viestin, kun tulkki on varattu. Käyttäjä ei voi toivoa, että saisi aina tietyn, saman tulkin. Hän ei myöskään saa automaattisesti tietää tilaukseen varatun tulkin nimeä.

Välityskeskukset välittävät tulkkeja maanantaista perjantaihin klo 8-16. Lisäksi jokainen välityskeskus välittää tulkkeja yhtenä arkipäivänä klo 18 saakka. Tulkkauspalvelun käyttäjiä palvelevat myös välityskeskusten sivutoimipisteet. Välityskeskusten tarkemmat asiointiajat sekä sivutoimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät 1.9.2010 alkaen Kelan internetsivuilta www.kela.fi/ vatu.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Turussa Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tehtäviin kuuluu tulk-

kauspalveluhakemusten käsittely ja päätösten teko.

Syyskuun alusta alkaen oikeutta vammaisten tulkkauspalveluun haetaan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Tulkkauspalvelun siirtyessä kunnilta Kelan järjestettäväksi oikeutta tulkkauspalvelun käyttöön ei tarvitse hakea uudestaan, jos käyttäjän tulkkauspalvelupäätös on voimassa 1.9.2010.

Kunnat ovat ilmoittaneet Kelalle tiedot voimassa olevista tulkkipalvelupäätöksistä ja tiedot asiakasprofiileista sekä tulkkauspalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot.

Hakemuslomakkeita voi tulostaa Kelan internetsivuilta www.kela. fi/vatu. Lomakkeita saa myös Kelan palvelupisteistä ja välityskeskuksista.

Hakemuksen voi lähettää postitse Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen tai jättää sen mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus myös ohjaa ja neuvoo tulkkauspalvelun käyttäjiä ja eri yhteistyötahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä. Keskukseen voi ottaa yhteyttä 1.9.2010 alkaen puhelimitse 020 634 2802 ja sähköpostitse vatu@ kela.fi.

Lue lisää Kelan internetsivuilta www.kela.fi/ vatu löytyy lisää tietoa vammaisten tulkkauspalvelusta. Kela osallistuu syksyn aikana eri kuulo-, kuulonäkö- ja puhevamma-asiakasjärjestöjen tilaisuuksiin. Tilaisuuksien tarkemmat ajat ja paikat löytyvät Kelan internetsivuilta.

Vajaakuntoinen työnhakija ei istu yhteen muottiin. Työkykyä alentava haitta saattaa olla jo syntymästä asti kannettu tai vasta aikuisiällä todettu etenevä sairaus. Yhteistä on, että pelkän eläkkeellä olon asemesta näillä kansalaisilla voisi olla yhteiskunnalle paljonkin annettavaa.

T

äydellinen osaaminen ja suuri tuottavuus ei ole jatkossakaan välttämätöntä kaikissa töissä.

Sen sijaan työssäkäynti omien edellytysten mukaan saattaa olla ratkaisevaa vajaakuntoisen elämänlaadulle ja toimeentulolle. Huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina, kun 1940-50-luvulla syntyneet ikäluokat jäävät vanhuuseläkkeelle ja keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan.

Vajaakuntoinen työvoima tarjoaa yhden keinon lisätä työllisyyttä.

Omalla todistuksella erillisvakuutus suurtyönantajalle

mahallinnon ylläpitämään rekisteriin vajaakuntoisena työnhakijana. Aloite rekisteröintiin ja työkyvyn selvittämiseen tulee hakijalta itseltään.

Rekisteriin merkitty työnhakija saa todistuksen, jonka hän voi esittää työtä hakiessaan. Työantaja selvittää asian työeläkelaitoksensa kanssa, joka tekee vajaakuntoisena palkatulle erillisvakuutuksen.

Erillisvakuutuksen saa neljäksi vuodeksi. Kokemuksen mukaan tällaisen työjakson jälkeen riski tulla työkyvyttömäksi ei ole enää sen suurempi kuin kenellä tahansa.

Tutkimus kertoo, että työhalua löytyy Tuoreen Eläketurvakeskuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan vajaakuntoisten joukossa työhaluja kyllä riittäisi. Jos kaikki 33 500 halukasta työllistyisivät, tämä merkitsisi jopa prosenttiyksikön nousua työllisyysasteeseen.

Todellisuudessa halukkaat ovat usein törmänneet työmahdollisuuksien puutteeseen, ja osa kokee eläkkeen rinnalla tehtävän työn ansiorajojen hankaloittavan työntekoa.

Johanna Merinen ja Kimmo Kontio/ Eläketurvakeskus

Erillisvakuutus alentaa kynnystä työllistyä

Kun ihminen ei ole täydessä työkunnossa, askarruttaa häntä luonnollisesti oman kuntonsa ja jaksamisensa vaikutus työpaikan saantiin. Työnantajat puolestaan pohtivat sairaan tai vammaisen mahdollisuutta selvitä tarjotuista tehtävistä. Asenteille ei lyhyellä aikavälillä voi mitään, mutta järjestelmien loukkuja voi korjata.

Todennäköisesti suurtyönantajat ovat arastelleet vajaatyökykyisten palkkaamista suurempien työeläkekustannusten pelossa. On totta, että työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuu työnantajalle kasvaa, kun yrityksen palkkasumma nousee. Suurtyönantajilla on kuitenkin vuodesta 2009 alkaen ollut mahdollisuus ottaa vajaakuntoisena palkatulle oma erillinen vakuutus. Erillisvakuutuksessa olevaa tai olevia ei oteta mukaan, kun lasketaan yrityksestä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrää.

Edellytyksenä erillisvakuutukselle on, että työnhakija kuuluu työvoiDysfasia 3/2010

33

Tähänkin on saatu parannusta. Ansiorajoja on kyselyn jälkeen korotettu määräaikaisella lailla, joka on voimassa vuoden 2013 loppuun. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla saa ansaita vähintään 600 euroa kuukaudessa prosenttimääräisistä rajoista riippumatta.

Kyselytutkimus todisti työn merkittävän vaikutuksen vajaakuntoisten elämänlaatuun. Ansiotyössä käyvät osatyökyvyttömyyseläkkeensaajat pitävät toimeentuloaan selvästi parempana kuin ainoastaan eläkkeen varassa elävät. Ansiotyö kerryttää myös lisää vanhuuseläkettä.

Kirjoittajat Johanna Merinen ja Kimmo Kontio ovat Eläketurvakeskuksen tiedottajia.

FAKTAT Todistus vajaakuntoisuudesta oikeuttaa erillisvakuutukseen Työvoimahallinto ylläpitää rekisteriä vajaakuntoisista työnhakijoista ja antaa työnhakijalle todistuksen rekisteriin kuulumisesta.

Työnhakija esittää todistuksen työnantajalle työtä hakiessaan.

Työantaja antaa selvityksen työeläkeyhtiölle, joka perustaa vajaakuntoisena palkatulle työntekijälle erillisvakuutuksen.

Järjestely koskee työntekijän eläkelain mukaan vakuutettuja työntekijöitä.

Erillisvakuutus keventää suurtyönantajan eläkevastuuta Suurtyönantajilla työeläkevakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa, kuinka paljon yrityksen työntekijöistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Vajaakuntoisina palkattujen osalta tämä kustannusriski ei kuitenkaan ole enää muita työnhakijoita suurempi.

Suurtyönantajalla on oikeus ottaa vajaakuntoisena työnhakijana palkatulle työntekijälleen erityisvakuutus.

Suurtyönantajaksi katsotaan yritys, jonka palkkasumma ylittää noin 1,7 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, eivät työkyvyttömyyseläkkeet vaikuta eläkevakuutusmaksujen määrään.

Vaikka vajaakuntoisena palkatulle työntekijälle myönnettäisiin työkyvyttömyyseläke viiden ensimmäisen työskentelyvuoden (kalenterivuoden) aikana, eläkekustannus vaikuttaa vakuutusmaksuun aikaisintaan kahdeksantena vuonna työsuhteen alkamisesta.

34

Dysfasia 3/2010

Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä vapaaehtoisiksi

Vapaaehtoistoimintaa uhkaa Suomessa aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt haluaisivat erityisesti lisää miehiä ja nuoria aikuisia vapaaehtoisiksi.

Tämä käy ilmi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tutkimuksesta, jossa kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan tilaa Suomessa.

S

uomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Moni hakeutuu järjestötyöhön, jotta voisi auttaa muita ihmisiä, tarjota vertaistukea tai löytää elämän taitekohdissa, esimerkiksi eläkkeelle jäädessään, arkeen uutta sisältöä. Miehiä ja naisia motivoivat kuitenkin hieman eri asiat.

– Miehiä kiinnostaa vapaaehtoistyössä erityisesti toiminta ja sosiaalisuus. Heille pitäisi tarjota mahdollisuus tehdä jotakin käytännössä, kun taas naisia motivoi jo pelkkä auttaminen sinänsä, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi kertoo.

Suomessa esimerkiksi vapaaehtoisvoimin pyörivä meripelastustoiminta houkuttelee mukaan myös runsaasti miehiä.

Sekä miehet että naiset hakevat vapaaehtoistyöstä sosiaalisia kontakteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Järjestöt kaipaavat tällä hetkellä lisää vapaaehtoisia erityisesti vaikuttamistyöhön, varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä

vertais- ja tukihenkilötoimintaan.

Miehillä olisi työsarkaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien parissa.

Järjestöjen muita huolenaiheita ovat vapaaehtoistoiminnan resurssipula, erityisesti kuntien taloudellisen tuen vähäisyys, sekä toisaalta julkisen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistyölle.

Toisaalta yksi tämän päivän positiivisista ja kasvavista vapaaehtoistyön trendeistä on yhteisöllisyys ja vertaistuki netissä. Toimintaan mukaan lähteneet aktiivit ovat myös hyvin sitoutuneita ja panostavat vapaaehtoistyöhön keskimäärin 1–20 tuntia kuukaudessa.

Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaari (2010). Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY. Julkaisu verkossa: http://www.ray.fi/ avustustoiminta/aineistopankki/>Muut julkaisut. Painetun version voi tilata osoitteesta avustus@ray.fi.

Tietoa vapaaehtoistoiminnasta

• Noin joka kolmas suomalainen (37 %) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan.

• Vapaaehtoistyöksi määritellään toiminta, joka tapahtuu maksutta ja, omasta tahdosta, kohdistuu perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle ja on jonkin tahon organisoimaa.

• RAY:n projektiavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta vapaaehtois- ja vertaistoimintaan saa tänä vuonna 169 avustuskohdetta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa.

RAY:n yleisavustusta perustoimintaansa saa 204 järjestöä yhteensä 64 miljoonaa euroa.

Taustatiedot tutkimuksesta Tutkimus kohdistui RAY:n toiminta- tai projektiavustuksia vuonna 2009 saaneisiin järjestöihin (n=825). Aineisto kerättiin kolmella kyselyllä alkuvuodesta 2010.

Dysfasia 3/2010

35

RAY/Perfecto

RAY:n pelejä nettiin RAY laajentaa pelitarjontansa nettiin tänä syksynä.

Tavoitteena on saada asiakkaiksi ainakin osa jo verkossa pelaavista suomalaisista ja kääntää ulkomaille virtaavat pelirahat takaisin Suomeen. RAY odottaa nettipelien tuottavan ensimmäisenä vuonna 20-25 miljoonaa euroa - saman verran kuin järjestöjen avustuspotti viime vuonna pieneni.

R

AY:n pelaajakunta on supistunut 2000-luvulla, sil- omalta pankkitililtä. Ennen palveluun pääsyä pelaaja luo lä nykyinen pelitarjonta ei enää houkuttele uutta itselleen pelitilin ja pelaamiselle asetetaan rajat. pelaajasukupolvea, joka on kokeilunhaluisempaa – Periaatteemme on, että pelaamisesta annetaan reaja kärsimättömämpää kuin edeltäjänsä. Samaan aikaan listinen kuva. Haluamme ehkäistä liian suuret riskinotot, suomalaiset käyttävät arviolta noin 130 miljoonaa euroa Mönkäre toteaa. vuodessa ulkomaisten pelitarjoajien peleihin.

Pelaaja näkee palvelussa koko pelihistoriansa, joten Myös talouden taantuma ja yleinen kuluttajien varo- oman pelaamisen tarkkailu ja arviointi on vaivatonta. Palvaisuus ovat heijastuneet velussa pelaajille tarjotaan RAY:n tuottoihin, samoin Turvatakseen järjestöjen rahoituksen myös mahdollisuus pelitauuden tupakkalain vaikuvan analysointiin, joka autRAY:n on mentävä sinne, missä tukset ravintoloissa. Ensi taa pelaaja ymmärtämään pelaajat ovat ja käännettävä nettipelien vuonna tuottoa haastavat omaa pelikäyttäytymistään kulutus takaisin kotimaahan. myös pelaamisen ikärajan ja havaitsemaan mahdollinousu 18 vuoteen sekä arset ongelmakohdat ajoissa. pajaisveron korotus 10 prosenttiin.

Maltilliset ja monipuoliset pelit Turvatakseen järjestöjen rahoituksen RAY:n on mentävä sinne, missä pelaajat jo ovat ja käännettävä internetMediasta saa helposti kuvan, että RAY avaa vain nettipopelien kulutus takaisin kotimaahan.

– Suomalaiset pelaavat netissä joka tapauksessa. On kerin. Suomalaisten pelaajien suosima korttipeli tulee tärkeää, että myös näitä pelejä tarjotaan vastuullisesti, toki osaksi pelivalikoimaa, mutta tarjolla ovat myös tutut valvotusti ja niiden tuotto saadaan ohjattua suomalais- automaattipelit, kuten JokeriPokeri.

Monipuoliselle pelisivustolle tulee erihintaisia pelejä, ten hyvinvointiin, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre saja kokeilemaan pääsee jo sentillä. Korkeimmatkin panoknoo.

Mönkäreen mukaan Suomessa suhtaudutaan netti- set ovat kohtuullisia.

– Me haastamme muut tarjoajat suomalaiseen pelipelaamiseen aiempaa suopeammin. Tieto nettipeleistä ja pelaaminen ovat yleistyneet, ja erityisesti kasino- ja tapaan sopivalla ja monipuolisella valikoimalla sekä suomalaisella kuluttajansuojalla. Jatkossa voimme yhdistää automaattipelien pelaaminen kasvaa voimakkaasti. pelaamista netissä ja vaikkapa pelisaleissamme, ja näin Riskit kuriin pelirajoilla tarjota ainutlaatuisella tavalla suomalaisille kattavan RAY-pelimaailman, Mönkäre sanoo.

Pelaamisesta seuranneet ongelmat läheltä näkeville sosiaali- ja terveysjärjestöille nettipelien avaaminen ei ole Kolme syytä suosia suomalaista! helppo pala purtavaksi. Kynnys tutustua nettipeleihin ja 1. Kohtuus kaikessa: pelaamisessa on rajat, joita ei hyväksyä ne voi olla korkea, koska pelejä pidetään hektivoi ylittää. Luotolla pelaaminen ei ole mahdollista. sinä ja aggressiivisina.

RAY haluaa rakentaa sivustostaan monine pelaami2. Luotettavissa käsissä: rekisteröityessäsi RAY:n sen hallinnassa auttavine työkaluineen koko pelialan asiakkaaksi pelitiedot pysyvät pelaajan omina ja vastuullisimman. Pelimaailmaan vaaditaan rekisteröitysuomalaiset viranomaiset valvovat pelaamista. minen, jonka yhteydessä pelaajan henkilöllisyys vahvis3. Klikkaa kansanterveydelle: kaikki pelaamisen tetaan väestörekisterikeskuksesta ja vaadittu 18 vuoden tuotot käytetään suomalaisten terveyden ja sosiikä tarkistetaan. aalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Luotolla pelaaminen ei RAY:n pelipalvelussa onnistu; vaan palveluun siirretään rahat verkkopankin kautta 36

Dysfasia 3/2010

Heljä Rasilainen

Dysfasi får ett nytt namn svårigheter med enbart eller nästan med enbart den språkliga inlärningen och den språkliga funktionsförmågan.

Deras andel torde vara betydligt större och mera framträdande om man som diagnostiskt kriterium använder det internationella engelskspråkiga sjukdomsklassificeringssystemets kriterier som WHO ursprungligen använde och som inte förutsätter en språklig funktionsförmåga som motsvarar kriterierna för en -2 standardavvikelse. Att ge en diagnos är naturligtvis enklare om det räcker med att den diagnosticerande instansen kan konstatera att något visst mått av standardavvikelse uppfylls. Men då behöver man nödvändigtvis inte förstå vad den specifika språkstörningen i ett barns eller en ungdoms vardag verkligen betyder och hur den inverkar på barnets deltagande och funktionsförmåga.

Det är också möjligt att den specifika språkstörningen medför olägenheter särskilt i skolåldern när det gäller utvecklingen av slutledningar som baserar sig på synintryck trots att utvecklingen före skolåldern har konstaterats vara normal. Den här möjligheten tas också upp i WHO:s sjukdomsklassificering såväl i den finsköversatta boken som i boken på originalspråk. Att man har tilläggssymtom betyder således inte utan vidare att grundproblemet uttryckligen kunde vara en specifik språkstörning.

Arbetsgrupperna för Gängse vård samlar in rekommendationer som har det största evidensbaserade värdet. Också den term som vi har valt är en rekommendation som har största möjliga evidensbaserade värde.

MD, specialläkare i foniatri Marja Asikainen, är ordförande i rekommendationsgruppen för Gängse vård och specialtalterapeut FL Leena Ervast är skribenten som har sammanfört rekommendationen.

Marja Asikainen och Leena Ervast

I

maj publicerades rekommendationen för Gängse vård om specifika språkstörningar hos barn och unga. Rekommendationen är utarbetad av en arbetsgrupp som Finska Läkarsällskapet Duodecim, Foniatrerna i Finland r.f.0 och Barnneurologiska föreningen i Finland tillsatt. Genast i början av arbetet beslöt arbetsgruppen att den skulle använda termen specifik språkstörning trots att man i Finland från början av 1980-talet har använt termen dysfasi.

I det kliniska arbetet i olika delar av Finland har man vid sidan om dysfasibegreppet också använt olika finskspråkiga termer, t.ex. särskild störning av taloch språkutvecklingen eller utvecklingsstörning när det gäller språkförmågan samt den av arbetsgruppen nu valda benämningen specifik språkstörning hos barn och unga.

I bakgrunden för vårt beslut låg också viljan att använda en finskspråkig term. Minst lika viktigt var att vi ville följa den allmänna internationella praxisen. I den internationella engelskspråkiga litteraturen har man redan länge använt termen specific language impairment. Den till finska översatta betydelsen syftar den term vi har valt bäst på.

Med valet av denna benämning ville vi också fästa uppmärksamhet vid att störningen är en språklig svårighet som inverkar på funktionsförmågan hos barn och ungdom också efter det att man har utvecklat det s.k. vardagsspråket, och inte enbart ett problem som har att göra med talutvecklingen.

Valet av term kan naturligtvis kritiseras. I den internationella litteraturen har man också framfört tanken att man inte borde kalla störningen specifik därför att man hos de här barnen också kan konstatera tilläggssymtom såsom t.ex. motorisk klumpighet eller problem med produktion eller gestaltning av rumsliga begrepp. Även om de här tilläggssymtomen är ofta förekommande finns det bland barn och unga med specifika språkstörningar också en betydande del sådana som har särskilda

svenska sidor

Ledare

Översättning: Susanne Aminoff

I maj publicerades Gängse vård -rekommendationen om specifika språkstörningar hos barn och unga.

Dysfasia 3/2010

37

svenska sidor

Tolkningstjänster för handikappade personer från FPA

F

Ansvaret för att ordna tolkningstjänster för hörselskadade, synhörselskadade och talskadade personer överförs från kommunerna till Folkpensionsanstalten 1.9.2010.

rån och med början av september ska användarna av tolkningstjänst beställa tolk via FPA:s förmedlingscentraler. Det kommer att finnas fem förmedlingscentraler på olika håll i Finland; i Helsingfors, Jyväskylä, Uleåborg, Joensuu och Åbo. Den relevanta förmedlingscentralen fastställs på basis av användarens hemkommun. Förutom via den egentliga förmedlingscentralen kan användaren också beställa tolkning genom att besöka förmedlingscentralens filialer.

I augusti kommer FPA att sända användarna av tolkningstjänst ett brev med kontaktinformation till den egna förmedlingscentralen och närmare information om beställningen av tolk och om överföringen av tjänsten till FPA.

Beställ tolk via förmedlingscentralen Beställningar till förmedlingscentralen kan göras • per sms • per e-post • per telefon • per 3G-telefon • per bildtelefon • genom besök på förmedlingscentralen • per brev • per fax.

Av beställningen ska framgå • kundnummer eller personbeteckning. Kundnumret får man från förmedlingscentralen i samband med den första beställningen.

• datum för tolkningen samt starttid och sluttid • exakt adress till tolkningsplatsen och kommun • platsen där man ska träffa tolken 38

Dysfasia 3/2010

• till vad man behöver tolk, t.ex. möte, läkarbesök • varifrån tolken får material som anknyter till tolkningsuppdraget, om sådant material finns • övriga nödvändiga uppgifter i anknytning till beställningen, till exempel språket för tolkningsuppdraget.

Förmedlingscentralen betjänar Förmedlingscentralen sänder användaren en bekräftelse när den har fått beställningen. Bekräftelsen sänds så snart som möjligt efter beställningen på det kontaktsätt som användaren har valt.

Förmedlingscentralen söker fram en lämplig, ledig tolk bland de tolkar som på basis av FPA:s konkurrensutsättning har ingått kontrakt med FPA om tillhandahållande av tolkningstjänster. Förmedlingscentralen sänder användaren ett meddelande när en tolk har bokats. Användaren kan inte önska att alltid få samma tolk.

Användaren får inte heller automatiskt veta namnet på den tolk som har bokats för beställningen.

Förmedlingscentralerna förmedlar tolkar må-fr kl. 8-16. Dessutom förmedlar varje förmedlingscentral tolkar till kl. 18 en vardag i veckan.

Användarna av tolkningstjänst betjänas också av förmedlingscentralernas filialer. Förmedlingscentralernas exakta öppettider samt filialernas kontaktinformation och öppettider kommer fr.o.m. 1.9.2010 att finnas på FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu.

Center för tolkningsservice i Åbo Centret för tolkningsservice för

handikappade har som uppgift att handlägga ansökningar om tolkningstjänst och fatta beslut om tolkningstjänst.

Från och med början av september ska rätt till tolkningstjänst för handikappade ansökas om hos Centret för tolkningsservice för handikappade. När ansvaret för att ordna tolkningstjänst överförs från kommunerna till FPA behöver tolkningstjänst inte ansökas om på nytt, om användarens beslut om tolkningstjänst är gällande 1.9.2010.

Kommunerna har meddelat FPA uppgifter om gällande beslut om tolkningstjänst och uppgifter om kundprofiler samt användarnas personuppgifter och kontaktinformation.

Ansökningsblanketterna kan skrivas ut på FPA:s webbplats www. kela.fi/vatu. Blanketter fås också från FPA:s serviceställen och förmedlingscentralerna. Ansökan kan sändas per post till Centret för tolkningsservice för handikappade eller lämnas in till något av FPA:s serviceställen.

Centret för tolkningsservice för handikappade ger också råd och handledning till användarna och till olika samarbetspartner i frågor som gäller tolkningstjänsten. Man kan fr.o.m. 1.9.2010 kontakta centret per telefon på numret 020 634 2802 och per e-post på adressen vatu@kela.fi.

Läs mer På FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu finns ytterligare information om tolkningstjänst för handikappade.

FPA deltar under hösten i olika evenemang som ordnas av organisationer för hörsel-, synhörsel- och talskadade personer. Närmare information om plats och tid för evenemangen finns på FPA:s webbplats.

Korjausompelimo Tarja Niittymäki www.ipty.fi

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Erpekon Oy Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki puh. 08-241 299

Patolakoti Oy Kuntouttavaa ja ammattitaitoista hoitoa ja hoivaa ryhmäkodeissa

Yhteydenotot: puh. 09-728 6797 tai info@patolakoti.fi Käyntiosoite: Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki Tervetuloa tutustumaan!

Hyvinkää, puh. 050 538 4667

Teräspaneli Oy Sienikuja 4, Helsinki puh. 0400 702 235

Espoon Taksikuljetus 0500 800 922

TURUN SEUDUN INVATAKSIT Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

KORTESJÄRVEN APTEEKKI Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

50100 Mikkeli

Tiliarja Oy www.tiliarja.fi

LUMON OY Porvoon Herkku Oy Sorvaajantie 15 A, Porvoo puh. 0400 495 699

Ruokolahden Apteekki Ruokolahti, puh. 05-434 1019

Lielahden Apteekki Tampere, puh. 03-347 3800

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

Riihimäen Paperinkeräys Oy Teollisuuskatu 26, puh. 050 5555 871

Supermaster Ky Timo Hentunen, puh. 09-143 703 www.supermaster.fi Kauppakorkean kurssit

INVATAKSI J. KORSI

www.pkssk.fi

PANIMOMUSEO

Forssa puh. 0400 170 555, 0400 311 400

Pesutupa Viherpeippo Kavallinpelto 13, 02710 Espoo puh. 09-509 3115, 0400 631 182

Malmin asematie 6, 00700 Helsinki puh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380 www.kiinko.fi

Paraisten Apteekki Rantatie 24, Parainen puh. 02-454 4001

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

Avoinna maanantai-perjantai klo 10-15

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

www.vasatokka.fi

Luuniemenkatu 4, 74100 IISALMI puh. 029 000 1050 (017) 838 5232 Dysfasia 3/2010

39

Yhdessä

Aksonin tapahtumia Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry järjestää seuraavia tapahtumia syys-lokakuussa: Keilaus ja biljardi Joensuun Kuntokeitaalla sunnuntaisin kello 14.00–15.00, 12.9., 26.9., 24,10., 7.11. ja 21.11. Syyskuussa myös minigolfia säävarauksella ja 21.11. aikaa kaksi tuntia 14.00–16.00 seinäkiipeilymahdollisuuksineen!

postia yhdistyksiltä Tapahtumia Satakunnassa Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY RY järjestämiä tapahtumia syyskuussa: • Patikkaretki Seitsemisen kansallispuistoon lauantaina 11.9.2010.

• Wanhan ajan iltamat Yyterin kylpylässä lauantaina 25.9.2010.

Lisätietoja www.samdy.info.

Syyssäpinät Siilinjärven Fontanellassa lauantaina 2.10.

Lähtö kello 9.00 ja paluu 17.00. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 19.9. mennessä Anne-Maarit Palviaiselle, annemaarit.palviainen@gmail.com, p. 050 306 8261 (mieluiten iltaisin ja viikonloppuisin). 2 €:n osallistumismaksu.

Lisäksi syksyn aikana on tulossa muuta toimintaa ja vertaisryhmätapaamiset jatkuvat. Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme: www.aksoni.suntuubi.com sekä jäsenkirjeessä.

Lähetä postia Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@ stroke.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvaajasta ja kuvatekstiä varten. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 4/2010 lehteen aineistot 5.11. mennessä. Lehti ilmestyy 17.12.

40

Dysfasia 3/2010

Dysfasiayhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@stroke.fi DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F. Maija Lehtinen-Ranta (pj) Sjösängsvägen 61, 10330 Billnäs Margita Björklöf (siht.)

Valhallavägen 18 10270 BARÖSUND

LÄNSI-SUOMEN ALUE Dysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@stroke.fi Vastuualue: dysfasia AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Elina El-Sayed, p. 040 512 7009 Lasten ja vanhempien kerho Hannele Selin, p. 045 260 2141 hannele.selin1@luukku.com Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 marjaana.laaja@jippii.fi Akaan seudun kielivaikeuskerho Merja Sarkola, p. 040 729 5081 Tampereella kokoontuvat ryhmät: Lasten ja vanhempien kerho Taru Lehto, p. 040 542 3209 taru@lehto.info Koko perheen temppukerho Hanna-Leena Kovala, p. 050 511 4377 hanna-leena.kovala@piramk.fi ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@stroke.fi Vastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa l.lehmusoksa@netti.fi

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.org Sanna Ryynänen (pj), p.0400 772694 sanna.ryynanen@windowslive.com Ulla Juva (siht), p. 040 578 2028 LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Sabine Keturi-Philipp sabine4@luukku.com, p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, heli.hekkala@gmail.com

Kaisa Viirimäki, p. 050 353 1016 Murrosikäisten erityisnuorten vanhempainLaurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö ryhmä kaisa.viirimaki@netikka.fi Taru Lehto, p. 040 542 3209 Seinäjoen keskustelukerho taru@lehto.info Heli Vainionpää p. 06 414 9584, Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä 040 822 4733 ERKKI Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjoki Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 hvainionpaa@luukku.com Härmänkatu 8 heli.vainionpaa@netikka.fi 38210 Vammala marjaana.laaja@jippii.fi SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Pori Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki p. 02 646 0898, 044 346 0898 Toimisto avoinna sopimuksen mukaan SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN samdy@samdy.info YHDISTYS ED RY Tuija Koski Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ Nuortentalo puheenjohtaja@samdy.info Suvilinnantie 10, 20900 Turku Saara Korkeamäki, jäsenasiat p. 02 258 0094, 0400 539 306 jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA Kankaanpään aluekerho AUTISMIYHDISTYS RY kankaanpaa@samdy.info www.dyma.info/ Satu Holopainen dyma@dyma.info p. 040 575 2188 Kalevantie 25, 20520 Turku sadut@netti.fi p. 0400 347 385 Minna Lehtinen Dysfasia-aikuisten ryhmä p. 050 330 5068 Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Minlehti@suomi24.fi Isovanhempien ryhmä Kokemäen aluekerho Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 kokemaki@samdy.info reino.lemmetyinen@tuakk.fi Outi Juhela 0400 807 171 ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY outijuhela@luukku.com Juhani Kari (pj), p. 06 512 0183 Rauman aluekerho (k), 050 305 2392 rauma@samdy.info Ourannevantie 177, 63400 Alavus as ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaisjuhani.kari@pp1.inet.fi tukihenkilö Alavuden keskustelukerho Mira p. 044 992 2165 Juhani Kari, ks. tiedot yllä mira.rokka@raumalainen.com Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerho Tuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING 040 865 7606 RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvi Kaksikielinen dysfasiayhdistys tuula.maki-franti@netikka.fi Hannele Holm, p. 040 7349286 Kyrönmaan keskustelukerho hannele.holm@netti.fi Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, puh. 040 732 0285, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kata.vertsikka@gmail.com kymenlaakson.aada@gmail.com Kotkan vertaisryhmä vanhemmille PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULORyhmä kokoontuu kuukauden 1.

VAMMAISTEN LASTEN TUKI RY maanantaina klo 18 - 20 Nuorisotalo www.dysfasia.org Greipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Hämeenkatu 26 A Kouvolan vertaisryhmä vanhemmille 15140 LAHTI Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2.

Jäsenasiat maanantai klo 18-20 osoitteessa Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 Kappelikatu 10 A 1. tuomo@leppaset.com

Dysfasia 3/2010

41

Dysfasiayhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289 Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio heli.taskinen@stroke.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopio p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com/ Rauno Veijanen, p. 0400 648 511 Somerkuja 1 B 7, 50100 Mikkeli rauno.veijanen@pp.inet.fi Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Saku Linnamurto saku.linnamurto@isshp.fi.

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Merja Hyytiäinen, p. 050 355 4565 Kuuselantie 10 b, 80140 Joensuu merja.hyytiainen@hl-s.fi VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@stroke.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96200 ROVANIEMI virpi.lumimaki@stroke.fi Vastuualue:liikunta

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Uutta Papunetin pelisivuilla

Kuva: Pekka Elomaa

Yhteisön merkitys kommunikointikeinon oppimisessa: Opettele lukumääriä ja tunnista äänteitä: www.papunet.net/pelit/ kirjaimet-ja-numerot.html

42

Dysfasia 3/2010

www.papunet.net/yleis/ kommunikointikeinot/

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi, info@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, 040 8450 430 KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288 Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 223, p. 050 329 2905 TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

DYSFASIATOIMINTA Dysfasianeuvoja Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 f. 02 2580 299 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H, 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 PROJEKTIT AVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360 Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo laine p. 050 597 7663 pirjo.laine@stroke.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tiloja ja majoitusta koskevat tiedustelut sekä varaukset: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelut ja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km ja sinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi

AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 Dysfasia 3/2010

43

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj

Miksi to iste n pitäisi tehdä vielä enemmä n työtä, kun toiset eivät saa tehdä sitä ollenkaan?

Työssä olevien suom alaisten pitäisi tehdä töitä nykyistä enemmän. Työuria pit äisi pidentää.

Samaan aikaan Suom essa on yli 30.000 työ elämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissaira sta, jotka tahtoisivat tehdä töitä.

Onko Suomella varaa pitää heitä työkyvyttö myyseläkkeellä vasto tahtoaan? Voisivatko in he osallistua työelä mään edes osittain?

Voisiko työelämä oll a heitä kohtaan joust avampi?

Kannattaisiko heidän työkykyynsä panostaa pikkuisen enemmän nii että he voisivat tehdä n yhteiskunnan eteen pa ljon enemmän?

Onko työ ylipäätään pelkkä velvollisuus va i myös oikeus?

Lue lisää: www.taka isintoimeen

.fi

FIN/110/04.2010