Issuu on Google+

AVH

4/2012

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Vuoto vai infarkti? Toipuminen on siksakkia Pikseli ruskaretkellä

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013


Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 11. vuosikerta ISSN 1458-6312 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.) LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio Kuvat futureimagebank.com, Shutterstock.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero. 1.1.2013 alkaen 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Pia Tiusanen

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Pia Puustelli p. 050 568 8149 pia.puustelli@aivoliitto.fi

s. 16

Tuula Kangas toipuu lukinkalvonalaisesta verenvuodosta (SAV).

TEEMANA Aivoverenvuodot

AVH-lehden aikataulu NO

TEEMAT

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1.

Yksi Elämä -hankkeet

pe 25.1.

ti 29.1.

pe 1.3.

2.

Uudet hoitomuodot

to 2.5.

ti 7.5.

pe 7.6.

3.

Ensitieto: Kun sairastut

pe 30.8.

ti 3.9.

pe 4.10.

4.

AVH-tutkimus

pe 1.11.

ti 5.11.

ma 9.12.

Kansi: Soile Yli-Mäyryn teos Burning Dream vuodelta 2002. Lisätietoja taiteilijasta: www.soileyli-mayry.com.

2

AVH 4/2012


4/2012 Maritta Melander

s i sältö

ARTIKKELIT 6 Vuoto vai infarkti? 10 Aivojen sisäisen verenvuodon oireet, riskiryhmät ja akuuttihoito 16 Toipuminen on siksakkia 18 Sairastuminen paransi työriippuvuudesta 20 Koskenlaskua, Jäämeren maisemia ja lapinkaste 22 Juttu-tupa-kurssi antaa paljon myös opettajalle 24 Afasia-oppaita terveydenhuollon ammattilaisille 27 Ryhmässä on voimaa 28 Aktiivinen arki kuntouttaa 30 Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien alla 44 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013

Vesa-Matti Väärä

s. 20

Valokuvauskerho Pikseli teki ruskaretken pohjoiseen.

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013 liitteenä. Tutustu kurssitarjontaan ja hae!

PALSTAT 4 5 14 26 32 37 42 43 48 51 55

Ledare Pääkirjoitus Tutkittua Korvaamaton kovalevy liikkeellä Liitto tiedottaa Poimittua Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot AVH 4/2012

3


LEDARE TURGUT TATLISUMAK

Hjärnblödning är en betydande folksjukdom

T

ill hjärncirkulationsstörningarna (stroke) hör förutom hjärninfarkt också hjärnblödning (intracerebral hemorrhage, ICH), blödning under spindelvävshinnan (subarachnoid hemorrhage, SAH, på finska SAV) samt kortvarig hjärncirkulationsstörning (transient ischemic attack, TIA). Hjärncirkulationsstörningarna är ett betydande problem i Finland och som dödsorsak kommer de på tredje plats. Ungefär tvåtusen personer insjuknar årligen i hjärnblödning (ICH) och antalet har inte förändrat sig mycket under de senaste årtiondena. ICH förorsakas av en liten bristning i en hjärnartär och blodet tränger ut i hjärnvävnaden och delvis också in i hjärnventriklarna. Trots att ICH-patienterna får en så bra behandling och vård som möjligt dör en tredjedel av dem under det första året efter insjuknandet. Patienternas medelålder är sjuttio år, men det finns också många patienter i arbetsför ålder. Ungefär tio till femton procent av de patienter som överlever vårdas sedan permanent på institution. Även de flesta andra får så väsentliga skador att de dagligen behöver utomståendes hjälp. Det är alltså fråga om en betydande folksjukdom. Inget stort genombrott har skett inom forskningen om ICH. Att genom en operation avlägsna blödningen har inte förbättrat patienternas prognos. En behandling av koagulationsprocessen för att blodet ska koagulera vid blödningsstället och blödningen stoppas, har inte heller lett till önskat resultat. Nu handlar forskningen om att dels snabbt sänka blodtrycket för att förhindra en utbredning av blödningen, dels om att operera för att avlägsna blödningen och dels om att utjämna koagulationsprocessen. Den allmänt brukade bloduttunningsmedicinen varfarin ligger bakom ungefär var sjätte hjärnblödning. De nya, orala bloduttunningsmedlen vet man att förorsakar färre hjärnblödningar. Övergången till de nya medicinerna torde därmed minska hjärnblödningarna något med tiden. Forskningen har under de senaste åren fått fram ny kunskap om den ärftliga bakgrunden till hjärn-

blödning. Kunskap hjälper när man klarlägger mekanismerna för sjukdomen och gagnar förhoppningsvis patienterna i framtiden. Vissa hjärnblödningar kan man förhindra genom att man påverkar levnadsvanor och ser till att riskfaktorerna minskar påtagligt. Till riskfaktorer räknas högt blodtryck, rökning och för mycket alkohol. För att nå betydande resultat krävs hur som helst en stark forskningsinsats. Det är oerhört viktigt att hjärnblödningspatienterna snabbt kommer till behandling. Behandlingen och vården, på en stroke-enhet eller på en neurokirurgisk enhet som specialiserat sig på akutvård och tidig rehabilitering, minskar patienternas dödlighet och följdhandikapp. Nästan alla patienter behöver mångsidig rehabilitering. Även möjligheten till organdonationer bör man komma ihåg bland de patienter som avlider. American Heart Association och European Stroke Organisation har publicerat rekommendationer för behandling av ICH. I Finland har forskningen varit både livlig och avancerad, men en finländsk Gängse vård-rekommendation om ICH saknas fortfarande. Forskning inom området behövs fortsättningsvis. I det här numret av AVH-tidningen kan vi läsa artiklar av hög kvalitet skrivna av våra internationellt kända experter. Avdelningsskötare Eija Puha från den neurologiska kliniken vid Åbo universitetssjukhus (ÅUS) och Hjärnförbundets fysioterapeut Päivi Liippola erbjuder läsarna en utomordentlig översikt av de olika slagen av stroke och deras speciella drag. Docenterna Jukka Putaala och Daniel Strbian från den neurologiska kliniken vid Helsingfors universitetssjukhus (HUCS) ger en djupgående analys av hjärnblödningar.

Nästan alla hjärnblödningspatienter behöver mångsidig rehabilitering. 4

AVH 4/2012

Docent Turgut Tatlisumak arbetar som avdelningsöverläkare vid den neurologiska kliniken vid Helsingfors universitetssjukhus.


A

ivoverenkiertohäiriöihin (AVH) kuuluvat aivoinfarktin lisäksi aivoverenvuoto (intracerebral hemorrhage, ICH), lukinkalvonalainen vuoto (subarachnoid hemorrhage, SAH, suomeksi SAV) sekä ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (transient ischemic attack, TIA). Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa merkittävä ongelma, ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoverenvuotoon (ICH) sairastuu vuosittain noin parisen tuhatta henkilöä, eikä määrä ole viime vuosikymmeninä suuresti muuttunut. ICH:n aiheuttaa pienen aivovaltimon repeämä, jolloin veri purkautuu aivokudoksen sisään ja osittain aivokammioihin. Parhaastakin hoidosta huolimatta kolmasosa ICH-potilaista menehtyy vuoden kuluessa sairastumisestaan. Potilaiden keski-ikä on 70 vuotta, mutta joukossa on myös paljon työikäisiä potilaita. Noin 10–15 prosenttia eloonjääneistä potilaista joutuu pysyvään laitoshoitoon. Myös useimmille muille jää niin merkittäviä haittoja, että he tarvitsevat ulkopuolista apua päivittäin. Kyse on siis merkittävästä kansantaudista. ICH-tutkimuksessa ei ole vielä tapahtunut suurta läpimurtoa. Potilaiden aivoverenpurkauman poistaminen leikkauksella ei parantanut heidän ennustettaan. Myöskään hyytymisjärjestelmään vaikuttavat hoidot, joiden toivottiin aiheuttavan vuotokohdassa hyytymää ja siten pysäyttävän verenvuodon, eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin. Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa verenpaineen nopeaa laskemista aivoverenvuodon laajenemisen estämiseksi, verenpurkauman tyhjennysleikkausta ja potilaille annettavia hyytymisjärjestelmää tasapainottavia hoitoja. Yleisesti käytössä oleva verenohennuslääke varfariini on noin joka kuudennen aivoverenvuodon taustalla. Uusien, suun kautta otettavien verenohennuslääkkeiden tiedetään aiheuttavan vähemmän aivoverenvuotoja, joten uusiin lääkkeisiin siirtyminen vähentänee ajan myötä aivoverenvuotoja jonkin verran.

Tutkimus on viime vuosina tuottanut uutta tietoa aivoverenvuotojen perinnöllisestä taustasta. Tieto auttaa taudin mekanismien selvittämisessä ja siten toivottavasti hyödyttää potilaita tulevaisuudessa. Osa aivoverenvuodoista voidaan estää puuttumalla elintapoihin ja hoitamalla riskitekijöitä tehokkaasti. Niitä ovat kohonnut verenpaine, tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö. Merkittävien tulosten saavuttaminen vaatii kuitenkin voimakasta tutkimuspanosta. Aivoverenvuotopotilaiden nopea hoitoon pääsy on ratkaisevan tärkeää. Hoito akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistuneissa neurokirurgisissa yksiköissä tai AVH-yksiköissä vähentää potilaiden kuolleisuutta ja vammautuneisuutta. Lähes kaikki eloonjääneet tarvitsevat monipuolista kuntoutusta. Myös elinluovutuksen mahdollisuus tulee pitää mielessä menehtyvien potilaiden osalta. American Heart Association ja European Stroke Organisation ovat julkaisseet ICH-hoitosuosituksia. Suomessa tutkimus on ollut vilkasta ja korkeatasoista, mutta suomalainen Käypä hoito -suositus ICH:sta on vielä tekemättä. Alan tutkimusta tarvitaan siis edelleen. Tästä AVH-lehden numerosta voimme lukea kansainvälisestikin tunnettujen asiantuntijoittemme korkeatasoisia artikkeleita. Osastonhoitaja Eija Puha Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) neurologian klinikalta ja Aivoliiton fysioterapeutti Päivi Liippola tarjoavat lukijoille erinomaisen katsauksen AVH:n alatyypeistä ja niiden erityispiirteistä. Dosentit Jukka Putaala ja Daniel Strbian Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian klinikalta puolestaan tarjoavat syvällisen katsauksen aivoverenvuotoihin.

PÄÄKIRJOITUS TURGUT TATLISUMAK

Aivoverenvuodot ovat merkittävä kansantauti

Dosentti Turgut Tatlisumak toimii osastonylilääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikalla.

Lähes kaikki eloonjääneet aivoverenvuotopotilaat tarvitsevat monipuolista kuntoutusta. AVH 4/2012

5


EIJA PUHA JA PÄIVI LIIPPOLA

Vuoto vai infarkti? Aivojen sisäisen verenvuodon, lukinkalvonalaisen verenvuodon ja aivoinfarktin oireissa, hoidossa ja kuntoutumisessa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. AIVOINFARKTI SYNTYY VALTIMON TUKOKSESTA

Vesa-Matti Väärä

Neurologi Susanna Roine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo aivoinfarktin syntyvän aivovaltimon tukkeutuessa. Valtimoverenkierron estyessä aivosolut kärsivät hapenpuutteesta ja niiden toiminta häiriintyy hyvin nopeasti, mikä aiheuttaa esimerkiksi halvausoireita. Mikäli hyytymä liukenee itsestään ja kaikki oireet häviävät nopeasti, yleensä alle tunnin kuluessa, on kyseessä ohi menevä aivoverenkiertohäiriö (TIA-kohtaus). Tukos voi johtua paikallisesta hyytymästä, mutta useimmiten hyytymä on peräisin hiukan kauempaa verenkierrosta, esimerkiksi kaulavaltimosta tai sydämestä. − Tavallinen syy aivoinfarktiin on esimerkiksi sydämen eteisvärinä, jossa sydämen vasen eteinen ei supistu normaalisti ja sinne pääsee kertymään hyytymää. Sydämen vasen kammio pumppaa hyytymän eteenpäin verenkiertoon ja se päätyy useimmiten aivoihin, Roine kuvaa.

VERENVUOTO SYNTYY VALTIMON REPEÄMÄSTÄ Kuntoutujan ja terapeutin välinen hoitosuhde on yleensä pitkäkestoinen. Kuntoutuksen avulla oireet lievittyvät ja arki helpottuu.

A

ivoverenkiertohäiriöitä (AVH) ovat aivojen sisäinen verenvuoto (ICH), lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) ja aivoinfarkti. Aivoverenkiertohäiriöistä valtaosa on aivoinfarkteja. Verenvuodoista aivojen sisäiset verenvuodot ovat puolestaan yleisempiä kuin lukinkalvonalaiset verenvuodot.

6

AVH 4/2012

Aivojen sisäisen verenvuodon, lukinkalvonalaisen verenvuodon ja aivoinfarktin syntytavat ovat erilaiset. Niiden oireissa, hoidossa ja kuntoutumisessa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Näiden ymmärtäminen on tärkeää sekä sairastuneelle itselleen ja hänen läheisilleen että ammattilaisille, joita he kuntoutumisen polullaan kohtaavat.

Aivojen sisäinen verenvuoto ja lukinkalvonalainen verenvuoto syntyvät aivovaltimon repeämisen seurauksena. Roine toteaa kuitenkin valtimon repeämiseen johtavien syiden olevan näissä erilaisia. Aivojen sisäisessä verenvuodossa useimmiten verenpainetaudin haurastuttama pieni aivojen päätevaltimo repeää syvällä aivoissa ja veri purkautuu ympäröivään aivokudokseen tuhoten vuotoalueen aivosoluja ja aiheuttaen vuotopaikasta riippuvia oireita.


− Harvemmin aivoverenvuodon syynä voivat olla myös esimerkiksi hyytymishäiriöt, aivokasvain, verisuoniepämuodostumat tai verenohennushoito, hän lisää. Lukinkalvonalaisessa verenvuodossa syynä taas on tavallisesti aivovaltimon pieni, muutamien millimetrien läpimittainen pullistuma eli aneurysma, joka repeytyy. Pullistuma kasvaa valtimon seinämän synnynnäisesti heikkoon kohtaan vuosien kuluessa ja kasvua edesauttavat korkea verenpaine ja tupakointi. − Voimakas ponnistus voi aiheuttaa repeämisen, jonka seurauksena verta vuotaa aivojen pinnalle aivoselkäydinnestetilaan, Roine kertoo.

OIREET JA NIIDEN TUNNISTAMINEN Susanna Roine toteaa aivoinfarktin ja aivojen sisäisen verenvuodon oireiden olevan hyvin samankaltaisia. Vauriopaikka ja vaurion laajuus määräävät minkälaisia oireita ilmenee. Molemmissa tuhoutuu hermosoluja, ja jos vuodon tai infarktin aiheuttamalla kuolioalueella kulkevat esimerkiksi liikehermoradat, aiheutuu vauriosta vastakkaisen raajaparin halvaantuminen. Lukinkalvonalainen vuoto eroaa hänen mukaansa selkeästi edellisistä. − Lukinkalvonalainen vuoto kohottaa kallon sisäistä painetta ja aiheuttaa äkillisen voimakkaan päänsäryn ja usein myös tajunnan hämärtymisen. Joskus harvoin, pullistuman sijainnista riippuen, verta voi samalla vuotaa myös aivokudoksen sisälle aiheuttaen halvausoireita, Roine kuvaa. Oireiden voimakkuus voi vaihdella lievistä oireista syvään tajuttomuuteen.

DIAGNOOSI TEHDÄÄN KUVANTAMALLA Kaikissa aivoverenkiertohäiriöön viittaavissa oireissa on otettava välittömästi yhteyttä hätäkeskukseen, numeroon 112, joka toimittaa sairastuneen ambulanssilla hoitoon asianmukaiseen hoitopaikkaan. Jos potilaalla epäillään oireiden perusteella aivove-

renkiertohäiriötä, tehdään välittömästi aivojen tietokonetomografia. Aivojen sisäisessä verenvuodossa aivoihin purkautunut veri näkyy kuvissa välittömästi, mutta aivoinfarkti ei yleensä näy vielä aivan akuuttivaiheessa. Infarktidiagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella, kun aivoverenvuoto on tietokonetomografiakuvien perusteella suljettu pois, vaikka kuvassa ei vielä infarktia näkyisikään. Tämä voi joskus ihmetyttää sairastunutta ja hänen läheisiään.

Aivoinfarkti syntyy aivovaltimon tukkeutuessa.

PERUSHOITO ON VARSIN SAMANLAISTA Kun diagnoosi on oireiden ja aivojen kuvauksen perusteella selvitetty, voidaan aloittaa asianmukainen hoito. Perushoito on aivoinfarktissa ja aivojen sisäisessä verenvuodossa varsin samanlaista. Potilaat pyritään hoitamaan mieluiten erillisessä AVH-yksikössä, jossa vaurioituneella alueella oleva solutuho pyritään minimoimaan muun muassa hyvän yleishoidon, aivoturvotuksen eston, verensokerin ja lämpötilan normalisoinnin, nestetasapainon hoidon sekä verenpaineen optimoinnin avulla. Aivoinfarktin hoitona tietyissä tilanteissa käytettyä liuotushoitoa ei luonnollisestikaan vuototilanteessa käytetä. Jos vuotopotilaalla on verenohennuslääkitys, pyritään sen vaikutus kumoamaan. Lukinkalvonalaisessa vuodossa pyritään akuuttivaiheessa sulkemaan vuotanut valtimon pullistuma uusintavuodon ehkäisemiseksi. Potilas on alkuvaiheessa usein teho-osastolla.

ENNALTAEHKÄISY ON TÄRKEÄÄ Lukinkalvonalaisen verenvuodon riskiä voidaan alentaa hoitamalla aktiivisesti kohonnutta verenpainetta, välttämällä tupakointia ja vähentämällä runsasta alkoholin käyttöä. Aivojen sisäisen vuodon taustalla on usein pitkään jatkunut kohonnut verenpaine, minkä vuoksi verenpaineen aktiivinen hoitaminen on ensisijaisen tärkeää.

Aivojen sisäisessä verenvuodossa pieni aivojen päätevaltimo repeää syvällä aivoissa ja veri purkautuu ympäröivään aivokudokseen.

Lukinkalvonalaisessa verenvuodossa syynä on tavallisesti aivovaltimon pieni pullistuma eli aneurysma, joka repeytyy. Veri vuotaa tällöin lukinkalvon alaiseen tilaan.

Aivoinfarktin tärkeimpiä riskitekijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi sydänperäiset syyt kuten eteisvärinä tai merkittävä sydämen vajaatoiminta, diabetes, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikkuminen.

AVH 4/2012

7


VAKAVASTAKIN TILANTEESTA VOI SELVITÄ

hermosoluja versoo. Näiden ansiosta alkaa kuntoutuminen.

TOIPILAASTA KUNTOUTUJAKSI

Alkuvaiheessa aivoverenvuodoissa on suurempi kuolleisuus kuin aivoinfarktissa. Lukinkalvonalaisessa vuodossa kolmasosa sairastuneista potilaista menehtyy vuotoon tai sen jälkiseurauksiin. Vuodosta selvinneiden on kuitenkin mahdollista toipua täysin entiselleen. Alkuvaiheen jälkeen aivojen sisäisessä vuodossa ennuste on parempi ja kuntoutuminen on usein nopeampaa kuin aivoinfarktissa. Sairastuneet ja heidän läheisensä pohtivat usein, mitä aivoihin vuotaneelle verelle tapahtuu. Kuukausien kuluessa elimistön omat solut ja mekanismit puhdistavat aivoverenvuodossa purkautuneen veren suureksi osaksi tuhoalueelta pois. Myöhemmin alueella on aina nähtävissä aivokuvissa tuhoutunut arpialue. Susanna Roine painottaa elimistön omien korjausmekanismien merkitystä kuntoutumisessa. − Tuhoutuneelle alueelle syntyy uusia yhteyksiä hermosolujen välille poikki menneiden tilalle. Solujen kasvutekijät aktivoituvat ja uusiakin

OIREET OVAT YKSILÖLLISIÄ

Sairastuneen on hyvä rauhassa opetella tuntemaan muuttuneen kehonsa toimintaa ja tunnustella jaksamisensa rajoja. Levon ja rasituksen vuorottelu on tärkeä aivojen kuntoutumista edistävä seikka. Toipuminen edistyy suotuisimmin, kun itseään rasittaa sopivasti: ei liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. Toipumisesta edetään kuntoutumiseen. Aivojen muovautumiskyky mahdollistaa kuntoutumisen ja hermoverkko järjestäytyy kuntoutujan toiminnan mukaan. Ensin palautetaan käyttöön päivittäisiä toimintoja. Viikko viikolta kuntoutuja oppii uudestaan toimimaan. Kuntoutuksen tuella monet hankalatkin oireet lievittyvät ja ajan kuluessa aivoverenkiertohäiriön sairastanut saa taas muuttuneen kehonsa ja mielensä hallintaan.

Olipa aivoverenkiertohäiriön syynä infarkti tai vuoto, sen aivokudokseen jättämä vaurio on jokaisella sairastuneella erilainen vaurion paikasta ja koosta riippuen. Siten myös sen aiheuttama oireisto ja siitä kuntoutuminen ovat yksilöllisiä. Eriasteisia liikkeen hallinnan, tunnon tai tiedon käsittelyn häiriöitä on kaikilla. Usein huomio ja kuntoutus kiinnittyvät eniten liikuntakykyyn. Tuntopuutoksia tai tiedon käsittelyn häiriöitä voi olla ilman minkäänlaisia halvausoireita ja niiden merkitys arkipäivässä selviämisessä on kuitenkin vähintään yhtä oleellinen. Monet lukinkalvonalaisen verenvuodon sairastaneet kertovat mielialamuutoksista sekä väsymysoireesta, muistivaikeuksista tai muista häiriöistä. Nämä haittaavat arkea varsinkin ensimmäisen puolen vuoden aikana. Toipumiseen tarvitaan aikaa, vaikka liikunnallisia oireita ei ole tai ne ovat hyvin vähäiset.

Eija Puha toimii osastonhoitajana Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) neurologian klinikalla. Päivi Liippola työskentelee fysioterapeuttina Aivoliitossa.

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan. Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi. Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta. Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi! Keräyslupa: 2020/2010/4297

8

AVH 4/2012


Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa. Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen?

TunneMusiikkikurssilla saat uusia taitoja tuottaa iloa kanssaihmisillesi musiikin kautta. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit musiikin ja liikkeen keinoin. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! Kevään kurssit (kurssin hinta 55 euroa) 27.–23.2.2013 Salo 19.–31.5.2013 Salo Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti eläkeikäisille. Yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry, Kuuloliitto ry ja Vanhustyön Keskusliitto ry. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1178 tai heini.siltainsuu@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi

AVH 4/2012

9


Aivojen sisäisellä verenvuodolla on huono ennuste ja siihen on vähän hyviä hoitokeinoja. Suuri osa toipuneista tarvitsee pysyvää laitoshoitoa. Paras hoito onkin sairauden ennaltaehkäisy.

Neurologian klinikka, HYKS

JUKKA PUTAALA JA DANIEL STRBIAN

Aivojen sisäisen verenvuodon oireet, riskiryhmät ja akuuttihoito

Kuva 1. Pieni, tilavuudeltaan noin viiden millilitran kokoinen, aivojen tyvitumakealueelta alkunsa saava verenvuoto potilaalla, jolla on kohonnut verenpaine. Vuoto näkyy kuvassa valkoisena alueena aivojen keskellä.

K

un aivovaltimon repeämä aiheuttaa vuodon aivokudoksen sisään, puhutaan primaarista eli ei esimerkiksi vammasta johtuvasta aivojen sisäisestä verenvuodosta (intracerebral hemorrhage, ICH). ICH on yksi vakavimmista aivoverenkiertohäiriöistä, ja siksi sen riskitekijät on tärkeä tunnistaa ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.

OIREET RIIPPUVAT VUODON KOOSTA JA SIJAINNISTA ICH:n aiheuttamien oireiden luonne riippuu verenvuodon koosta ja sijainnista. Oireiden perusteella sitä ei voi erottaa aivoverisuonen tukoksesta, joka on huomattavasti verenvuotoa yleisempi. 10

AVH 4/2012

Suurin osa vuodoista saa alkunsa aivojen syvistä osista, niin sanotulta tyvitumakealueelta (katso kuva 1). Tyypillisiä oireita tällaisessa vuodossa ovat toispuolihalvaus, saman puolen suupielen roikkuminen ja puheen puuroutuminen. Aivojen sisäisen verenvuodon yhteydessä päänsärkyä on useammin kuin aivoinfarktissa. ICH:n muista aivoverenkiertohäiriöistä varmuudella erotteleva tyyppioire särky ei kuitenkaan ole. Potilaan oireet etenevät yleensä nopeammin vuodon sattuessa kuin aivoinfarktissa ja oireisto on usein vaikeampi. Jos taas vuoto sijaitsee aivoissa anatomisesti ylempänä, jonkin aivolohkon alueella (katso kuva 2), puhutaan lobaarisesta vuodosta. Tällöin oireistossa voi esiintyä toispuolihalvauksen lisäksi esimerkiksi puheen tuottamisen häiriötä (afasia), sekavuutta, hahmotushäiriöitä, toisen puolen huomiotta jättämistä (neglect) ja katseen kääntymistä halvaantuneesta kehon puolesta poispäin. Pieni osa vuodoista tapahtuu pikkuaivoissa ja aivorungossa. Mikäli vuoto on pienikokoinen, säilyy tajunta usein normaalina. Joskus vuoto ei tyrehdy heti, jolloin oireet voivat vaikeutua varsinkin ensimmäisten tuntien aikana. Suurikokoisissa vuodoissa (katso kuva 2) tajunnan taso on usein heti alentunut, jolloin potilas on unelias ja vastaa viiveellä kehotuksiin tai ei noudata niitä lainkaan. ICH:n oireisto voi kehittyä erittäin nopeastikin, sekuntien ja minuuttien kuluessa. Mikäli vuoto jatkuu ja repeytyy aivokammioihin, voi tätä seurata tajunnantason lasku pian oireiden alettua.

VERENPAINE ON YLEISIN RISKITEKIJÄ Kohonnut verenpaine on tärkein aivojen sisäisen verenvuodon riskitekijä; jopa 70–80 prosenttilla potilaista on kohonnut verenpaine. Tehokkaalla verenpaineen alentamisella nykyaikaisin lääkkein ICH:n riskiä voidaan vähentää merkittävästi. Tutkimuksissa riski on lääkkeillä saatu jopa 75 prosenttia alemmaksi verrattuna lumelääkkeeseen.


Neurologian klinikka, HYKS

Selvästi yli puolet spontaaneista vuodoista, joissa ei voida todeta esimerkiksi valtimoiden rakenteellista vikaa, aiheutuu kohonneen verenpaineen pitkäaikaisvaikutuksista. Kohonnut verenpaine haurastuttaa erityisesti pieniä hiusvaltimoita, jotka suonittavat aivojen syviä osia, kuten tyvitumakkeita. Askin päivässä tupakoivilla vuodon riski on kaksinkertainen tupakoimattomiin nähden. Alkoholin suurkulutus lisää myös merkittävästi ICH:n riskiä ja myös suomalaistyyppisen humalahakuisen juomisen on todettu ajallisesti liittyvän aivovaltimon repeämiseen. Verenohennuslääkitys varfariinilla esimerkiksi eteisvärinän vuoksi on turvallinen hyvin toteutettuna ja vähentää tehokkaasti sydänperäisiä aivoverisuonitukoksia. Joskus hoitotasapainossa ilmenee ongelmia vaikkapa alkoholin, lääkeaine- tai ruoka-aine-yhteisvaikutusten vuoksi, jolloin veri saattaa ohentua liiaksi. Tällöin myös aivojen sisäisen verenvuodon riski nousee. Verenohennuslääkitykseen liittyvä vuoto on usein raju ja vaikeasti pysäytettävissä. Uusilla verenohennuslääkkeillä, kuten dabigatraanilla tai rivaroksabaanilla, on kuitenkin ilmennyt tutkimuksissa tilastollisesti merkitsevästi vähemmän vakavia aivoverenvuotoja kuin perinteisellä varfariinilla. Osa spontaaneista vuodoista varsinkin iäkkäämmillä ja Alzheimerin tautia sairastavilla liittyy amyloidi-nimisen valkuaisen kertymiseen verisuonten seinämään. Tällaisen suonen repeäminen liittyy edellä mainittuun korkeammalla sijaitsevaan aivolohkojen vuotoon. Pienessä osassa, erityisesti nuoremmilla potilailla, vuodon taustalla on jokin verisuonten rakenteellinen vika tai aivolaskimon tukkeuma. Joissakin harvoissa tapauksissa kyseessä on valtimo- tai laskimotukoksen liuotushoitoon liittyvä vuotokomplikaatio.

Kuva 2. Kookas kortikaalinen ei aivokuoressa sijaitseva aivoverenvuoto varfariinin käyttäjällä. Vuodon tilavuus on noin 64 millilitraa. Vuoto näkyy kuvassa valkoisena alueena aivoissa oikealla.

Päivystyspoliklinikalla aloitetaan heti mahdollisen korkean verenpaineen alentaminen, se kun liittyy keskeisesti alttiuteen vuodon kasvuun ja uusintavuotoon. Luinen kallo ei jousta ja sen sisällä on rajallisesti tilaa.

HOITOON ON PÄÄSTÄVÄ HETI

VUODON KASVAESSA ENNUSTE HUONONEE

Äkillisesti alkava aivoperäinen oireisto olisi tunnistettava mahdollisimman varhain. Kuten aivoinfarktinkaan tapauksessa, ei ICH:n sattuessa aikaa ole hukattavana sekuntiakaan. Hätänumeroon (112) on soitettava välittömästi, jotta hoitoketju käynnistyy oikea-aikaisesti. Ambulanssihenkilöstö suorittaa neurologisen tilan ja tajunnan tason karkean arvion, varmistaa hengitysteiden auki pysymisen, vakiinnuttaa mahdollisesti epävakaan verenkierto- ja hengityselimistön häiriön ja aloittaa kuljetuksen päivystyspoliklinikalle. ICH:n erottaminen aivoinfarktista tai ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä aivojen kuvantamisella on yleensä suoraviivaista: tietokonetomografia erottaa vuodon infarktista ja samassa yhteydessä voidaan tarvittaessa kuvata aivovaltimoiden tila. Toisinaan ensimmäisenä tai lisätutkimuksena tehdään aivojen ja aivovaltimoiden magneettitutkimus. Mikäli vuodon taustalla todetaan suonen rakenteellinen vika, jatkohoidon suorittaa pääsääntöisesti neurokirurgi.

Yli 60 millilitran kokoisiin vuotoihin liittyy suuri todennäköisyys huonoon toipumiseen. Jo 5–10 millilitran lisääntyminen vuodon tilavuudessa voi johtaa vaikeasti hallittavaan aivojen sisäisen paineen nousuun ja aivokudoksen siirtymään yli anatomisten raja-aitojen eli niin kutsuttuun herniaatioon. Tästä huolimatta leikkaushoidosta, jolla pyritään poistamaan verta ja vähentämään vuodon rakenteita siirtävää vaikutusta, ei ole tieteellisesti osoitettua hyötyä. Leikkaushoidon tehoa erilaisissa vuototyypeissä tutkitaan parhaillaan. Lääkkeellisesti voidaan vaikuttaa veren hyytymisjärjestelmän tasapainoon siten, että veri hyytyy ja aktiivinen vuoto loppuu. Lupaavista alustavista tuloksista riippumatta tästäkään hoitomuodosta ICH:ssa ei toistaiseksi ole osoitettua hyötyä satunnaistetuissa tutkimuksissa. Korkean verenpaineen intensiivisestä alentamisesta ICH:n akuuttina hoitomuotona on alustavaa näyttöä ja aiheesta on käynnissä useita tutkimuksia. AVH 4/2012

11


HOITO ON TEHOKKAINTA AVH-YKSIKÖISSÄ Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito AVH-yksikössä parantaa hänen ennustettaan verrattuna tavallisella vuode-

osastolla annettuun hoitoon. AVH-yksiköllä tarkoitetaan tässä vuodeosastoa, jossa toimii asiaan perehtyneiden lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan lisäksi tiimi, jonka jäsenenä ovat yleensä fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja neuropsykologi.

PARASTA HOITOA ON ENNALTAEHKÄISY

tekstiä on

Aivojen sisäinen verenvuoto on tauti, jolla on huono ennuste ja johon on vähän hyviä hoitokeinoja. Suuri osa toipuneista tarvitsee pysyvää laitoshoitoa. Mitä laajempi vuoto jakäytössä korkeampi ikä, sitä huonompi on mielekäs toitoimituksen pumisennuste. Nuorehkot potilaat, joilla on pieni vuoto, voivat toipua omatoimisiksi ja oireettomiksikin. Tutkimuksia tarvitaan keinoista, joilla vuoto saadaan pysäytettyä ja siitä, ketkä hyötyisivät ICH:n leikkaushoidosta. Paras hoito on kuitenkin taudin ennaltaehkäisy ja tähän kuuluu riskitekijöiden, muun muassa verenpaineen tehokas hoito, tupakoimattomuuteen kannustaminen ja alkoholin kohtuukäyttö. Dosentti Jukka Putaala toimii neurologian erikoislääkärinä ja dosentti Daniel Strbian neurologiaan erikoistuvana lääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian klinikalla.

12

AVH 4/2012


AVH 4/2012

13


TUTKITTUA

Asiantuntijat päättivät AVH-hoitosuosituksista MARKKU KASTE

AVH-tutkijat kokoontuivat Tukholmaan laatimaan suosituksia aivoverenkiertohäiriöiden hoidosta. Esillä olivat muun muassa kaulavaltimoahtauman hoidon vaihtoehdot sekä uusien kuvantamismahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten lääkeaineiden käyttö liuotushoidossa.

K

ahden vuoden välein järjestettävä Karolinska Stroke Update -kokous pidettiin yhdeksännen kerran Tukholmassa 12.– 13.11.2012. Kokoukseen osallistui noin 350 aivoverenkiertohäiriöiden asiantuntijaa pääosin Euroopasta. Kokouksissa laaditaan konsensusperiaatteella suosituksia aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta perustuen uusimpiin tieteellisiin tutkimuksiin. Suositukset päivittävät myös European Stroke Organisationin hoitosuosituksia.

KAULAVALTIMOKIRURGIA TURVALLISIN VAIHTOEHTO YLI 70-VUOTIAILLE Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä todettiin EVA-3S-, CREST- ja ICSS-tutkimuksiin perustuen, että oireisen kaulavaltimoahtauman hoidossa kaulavaltimon leikkaushoito ja pallolaajennus yhdistettynä stenttaukseen (suonensisäinen laajennus verkkoputkella eli stentillä) antavat kumpikin pysyvän tuloksen, mutta leikkaushoito on turvallisempi vaihtoehto yli 70-vuotiaille potilaille.

LIUOTUSHOITOA MYÖS YLI 80-VUOTIAILLE Euroopan lääkeviranomaiset ovat hyväksyneet aivoinfarktipotilaan liuotushoidon vain alle 80-vuotiaille potilaille. Yli 3 000 potilaan IST-3 tutkimuksen tulokset osoittivat, että

14

AVH 4/2012

myös yli 80-vuotiaat hyötyvät liuotushoidosta. Hyöty on sitä suurempi, mitä nopeammin hoito annetaan. Tutkimus ei osoittanut, että hoidon aloitusta voisi turvallisesti pidentää nykyisestä 4,5 tunnista 6 tuntiin. Aivoinfarktin kuvantamisessa käytetyt pään tietokone- ja magneettikuvaustekniikat ovat kehittyneet nopeasti. Ne tekevät mahdolliseksi arvioida, voiko liuotushoito parantaa potilaan toipumismahdollisuuksia vielä tuntien kuluttua oireiden alusta. Tekniikoita on käytetty muun muassa DIAS 2-, EPITHET- ja DEFUSEtutkimuksissa. Uusia kuvantamistekniikoita voidaan käyttää harkittaessa liuotushoitoa, kun oireiden alusta on kulunut yli 4,5 tuntia ja tutkimuksissa, joissa liuotushoidon aikarajaa pyritään pidentämään, mutta ei osana kliinistä rutiinia.

LIUOTUSHOIDON LÄÄKEAINEET VERTAILUSSA Aivoinfarktipotilaan tukkeutuneen aivovaltimon liuotushoidossa käytetään alteplaasilääkettä, sydäninfarktin liuotushoidossa myös tenekteplaasilääkettä. TAAIS-tutkimuksessa verrattiin kahta tenekteplaasiannosta perinteiseen annokseen alteplaasia. Siinä myös selvitettiin, avaako tenekteplaasi tukoksen useammin ja toipuuko potilas nopeammin ja paremmin kuin alteplaasilla hoidettu potilas. Potilaat valittiin käyttämällä uusia pään kuvantamistekniikoita.

Kumpikin tenekteplaasiannos osoittautui alteplaasia paremmaksi ja niistä tehokkaampi oli suurempi annos. Ennen kuin tenekteplaasi saa viranomaishyväksynnän ja se voidaan ottaa rutiinikäyttöön aivoinfarktipotilaiden liuotushoidossa, tarvitaan laaja monikeskustutkimus.

KALLONAVAUS VIIMEISENÄ VAIHTOEHTONA Erittäin laajan ja lähes aina kuolemaan johtavan aivoinfarktin hoidossa laaja kallon ja kovan aivokalvon avaus on hengenpelastava toimenpide. Leikkaus tulee tehdä mahdollisimman pian, kuitenkin 48 tunnin kuluessa oireiden alusta, kun on ilmeistä, että potilas ei selviä ilman leikkausta. Aiempien tutkimusten perusteella tätä hoitoa suositettiin vain alle 60-vuotiaille, mutta DESTINY II-tutkimus osoitti, että myös yli 60-vuotiaiden potilaiden kuolleisuus vähenee merkittävästi leikkaushoidolla. Heidän mahdollisuutensa toipua itsenäiseen elämään ei ole yhtä suuri kuin nuoremmilla, joten potilaan ja omaisten on hyvä osallistua hoitopäätöksen tekoon. Markku Kaste on neurologian emeritusprofessori ja AVH-tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian klinikalla.


TUTKITTUA

Aivoverenvuotopotilaiden pitkäaikaisennusteet Liisa Pyysalo on tutkinut kahta aivoverenvuodon sairastanutta potilasryhmää, heidän ennustettaan ja kuvantamislöydöksiä.

A

ivovaltimon pullistumia (aneurysmia) hoidetaan sekä kallonavausleikkauksella että suonensisäisesti tukkimalla (embolisoimalla). Embolisaatio on menetelmänä selvästi uudempi ja sen vuoksi hoitomuodon pitkäaikaistuloksia ei juuri ole julkaistu. Myös kuvantamistekniikat ovat kehittyneet viime vuosina ja sattumalta löydettyjen aneurysmien määrä on lisääntynyt. Näiden sattumalöydösaneurysmien hoidosta kiistellään, sillä hoitoon liittyvät riskit ovat joissain tutkimuksissa suurempia kuin aneurysman puhkeamisriski. Vaikka aivoverisuonten kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet, on edelleen potilaita, joiden lukinkalvonalaiselle verenvuodolle (subaraknoidaalivuoto, SAV) ei löydy syytä. LL Liisa Pyysalo on tutkinut neurokirurgian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan aivovaltimon pullistuman suonensisäisen hoidon pitkäaikaisennustetta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aneurysma- ja SAV-poti-

laiden ennustetta ja kuvantamislöydöksiä lähes 10 vuoden seurantaaikana. Tutkimusaineisto koostui 1 294 SAV- ja aneurysmapotilaasta, jotka olivat hoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1989–1999. Potilaat, joita oli hoidettu suonensisäisesti embolisoimalla tai jotka olivat olleet hoidossa syyltään epäselväksi jääneen subaraknoidaalivuodon vuoksi, kutsuttiin uuteen pään magneettitutkimukseen. Magneettikuvaus tehtiin keskimäärin 11 vuotta hoitojakson jälkeen ja lisäksi kaikkien potilaiden toipuminen arvioitiin. Potilaat, joiden lukinkalvonalaisen verenvuodon syy ei selvinnyt, toipuivat hyvin ja pitkäaikaiskuolleisuus oli normaaliväestön tasolla. Magneettikuvissa ei löytynyt poikkeavia suonirakenteita, jotka olisivat selittäneet aiempaa vuotoa. Vuotamattoman aivovaltimon pullistuman omaavilla potilailla on lisääntynyttä pitkäaikaiskuolleisuutta

erityisesti, jos aneurysma on jätetty hoitamatta. Potilailla on suurempi riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin kuin normaaliväestöllä. Vuotaneet aneurysmat säilyttävät hoitotuloksen pitkäaikaisseurannassa, mutta embolisaatiossa pitäisi pyrkiä aneurysman kokonaistäyttöön uusintavuotojen estämiseksi. Aivoinfarkti on yleinen löydös hoidon jälkeen. Liisa Pyysalon väitöskirja Long-term Outcome of Patients with Embolized Intracranial Aneurysms ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1761, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8896-2, ISSN 1455-1616. Se ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1234, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8897-9, ISSN 1456-954X, verkko-osoitteessa http://acta.uta.fi.

KUOPIO STROKE SYMPOSIUM 2013 Kuopiossa järjestetään 12.–14.6.2013 kansainvälinen aivoverenkiertohäiriöiden estoa, akuuttihoitoa ja kuntoutusta käsittelevä kokous. Kokouksen järjestäjinä toimivat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Avaussession teemana 12.6. on preventio ja puheenjohtajina suomalaisen AVH-hoidon pioneerit Markku Kaste ja Juhani Sivenius. Torstaina 13.6. aiheena on akuuttihoito, jossa esityksiä muun muassa potilaan arvioinnista ja valinnasta liuotushoitoa varten. Iltapäivän luennot käsittelevät aivojen korjaus-

mekanismeja ja miten lääkehoidolla voidaan nopeuttaa kuntoutumista. Ohjelmassa on varattu lyhyitä puheenvuoroja nuorille tutkijoille. Perjantain suomenkielisen ohjelman on suunnitellut Sinikka Peurala ja luennot käsittelevät muun muassa AVH-potilaan psyykkistä sopeutumista. Tieteellisten esitysten vastapainoksi tarjolla on mielenkiintoinen sosiaalinen ohjelma: keskiviikkoiltana risteily Alahovin viinitilalle ja torstaina Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuman avajaisnäytös. Kokouksen tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: www.uef.fi/stroke. Tervetuloa Kuopioon!

AVH 4/2012

15


Ankara päänsärky ja outo tunne niskassa keskeyttivät Tuula Kankaan työpalaverin viime tammikuussa. Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) mullisti koko perheen elämän.

älyttömyyksiä, kuten maallista mammonaa tai suoritteita, hän sanoo.

linen. Toivoin vain, että ihmiset toimisivat niin kuin heidän pitää toimia ja että kaikki olisi hallinnassa. Kankaalle kerrottiin, että vuotokohta tukitaan platinalangalla verisuoniteitse. Sekin kerrottiin avoimesti, että toimenpiteessä on omat riskinsä. Simo Volanen kiirehti kesken työpäivän vaimonsa luo sairaalaan. – Ehdin olla Tuulan luona muutaman minuutin, kun kirurgi koputti olkapäähäni. Hän kertoi, että vaikka päällisin puolin kaikki näyttää hyvältä, tilanne on kriittinen. Kirurgi selvitti Volaselle, että lukinkalvonalainen verenvuoto hoidetaan joko leikkaamalla tai tukkimalla vuotokohta verisuoniteitse. Hän kertoi, että Kankaalla kyseeseen tulee kuitenkin vain jälkimmäinen vaihtoehto. Vuoto oli niin vaikeassa paikassa, ettei sitä pystyttäisi leikkaamaan. Totuus iski vasten Volasen kasvoja vasta, kun hän lähti sairaalasta; hänen vaimonsa saattaisi kuolla. Suurin huoli oli viisivuotiaasta autistisesta Roopesta. Miten hän osaisi kertoa pojalle, että äiti oli sairaalassa eikä tulisi yöksi kotiin? Kotona Volanen otti avukseen tikku-ukot. Ensi piirtämällä Roope kielsi kaiken, toisella yrittämällä hän ei enää torjunut asiaa, ja kolmannella kerralla isä huomasi, että Roope oli sisäistänyt tilanteen. Volasen oli kerrottava tapahtuneesta myös Kankaan kolmelle aikuiselle pojalle.

TILANNE OLI VAKAVA

PÄIVÄJÄRJESTYS AVUKSI

Tuula Kankaan työpaikalla tämän äkilliseen sairastumiseen vastattiin ripeällä toiminnalla, ja hän pääsi nopeasti asiantuntevaan hoitoon. Sairaalassa hänelle kerrottiin suoraan, että kyse on vakavasta asiasta. – Olin kuitenkin yllättävän rauhal-

Tuula Kangas selvisi elämään, mutta suurta riemua varjosti talttumaton päänsärky. – Kun tulin kotiin, päänsärkyni oli hallitsematonta. Söin särkylääkkeitä enemmän kuin olisin saanut. Järjestelmällisenä ihmisenä hän

Pia Tiusanen

PIA TIUSANEN

Toipuminen on siksakkia

– Kukaan muu kuin Simo ei ole sitoutunut seisomaan rinnallani koko loppuelämääni myötä- ja vastoinkäymisissä. Aiheutan itselleni pettymyksen, jos oletan, että kaikki ihmiset jaksavat sitoutua samaan, Tuula Kangas pohtii.

Y

hteiset koettelemukset ovat hitsanneet Tuula Kankaan ja Simo Volasen avioliiton vah-

vaksi. – Kuinka elämä voikaan olla hetkestä kiinni. Kun sen saa takaisin, siitä osaa olla entistä iloisempi, Kangas pohtii. Puolison sairastuminen muutti myös Volasen elämänarvot. – On parempi elää tässä hetkessä ja nauttia siitä, mitä on, kuin ahnehtia 16

AVH 4/2012


TOIPUMINEN VIE AIKAA Tuula Kangas ja Simo Volanen osallistuivat Aivoliiton järjestämälle sopeutumisvalmennuskurssille viime keväänä. Kurssi oli räätälöity nimenomaan lukinkalvonalaisen verenvuodon kokeneille ja heidän puolisoilleen. Kangas kiittelee kurssilla tarjottua runsasta faktatietoa aivoverenvuodosta ja sen aiheuttamista ongelmista. Myös vertaistuki antoi voimia. – En ole tuskastunut tai masentunut, vaikka jotkin asiat ovat vaikeita. Tiedän nyt, mistä se johtuu. Kurssilla sain myös tietää, että toipuminen on hidasta. Ennen kurssia Volanen keskittyi vahtimaan ja suojelemaan vaimoaan liiaksikin. Faktatieto sairaudesta ja sen vaikutuksista helpotti kummasti; puoliso voi mainiosti nostaa vaikkapa maitopurkkia saamatta lisävaurioita. Kangas painottaa, että toipuminen on siksakkia. Takapakit ovat

Pia Tiusanen

ryhtyi pitämään kirjaa muun muassa päivittäisistä tekemisistään ja verenpaineestaan. Värikoodi kertoi kivun tasosta ja lääkityksen määrästä. – Pikkuhiljaa havaitsin asiat, jotka aiheuttivat minulle päänsärkyä. Löhöäminen ei sopinut minulle ollenkaan, ei myöskään tietokone. Aluksi luin ehkä yhden sähköpostin kerrallaan ja sitten tarvitsin taas liikettä. Kangas kävi seurakunnan järjestämän kivunhallinta-rentoutuskurssin ja opetteli muutenkin nollaamaan mielensä ja kehonsa. Hän laati itselleen päiväjärjestyksen ja asensi puhelimen hälyttämään, kun oli aika jumpata, rentoutua tai sauvakävellä. Näillä eväillä hän jaksoi olla hetken Roopen kanssa, kun tämä tuli päiväkodista. Kankaan ajokiellon aikana perhe sai kuljetus- ja kodinhoitoapua kaupungilta. Edelleen kummittelevan päänsäryn lisäksi hänellä on ongelmia toiminnanohjauksessa. – Kun ajatus pikkuisen harhautuu, huomaan kymmenen asian olevan kesken, enkä ole saattanut mitään niistä loppuun.

Tuula Kankaalla ja Simo Volasella on viisivuotias poika Roope. Vaikka sairaus ravisteleekin koko perhettä, näyttää tulevaisuus heistä kuitenkin valoisalta.

rankkoja mutta luonnollisia. Hän kannustaa myös ottamaan vastaan ulkopuolista apua, vaikka se tuntuisi vaikealta. Volanen kertoo, että hänelle menettämisen ja kuoleman pelko tulivat vasta jälkeenpäin. – Huomasin sen, kun Simo sanoi minulle vapaailtanamme: ”Onpas kiva, että olet siinä.” Aistin pohjalla pelkoa, Kangas kuvaa.

SAIRAUS TEKI VALOISAMMAKSI Tuula Kankaan suunnitelmissa on aloittaa helmikuussa työkokeilu omassa työpaikassaan. Työkokeilun tarkoitus on kartoittaa voimavaroja ja työkykyä. – Oireiden kanssa pitää olla rehellinen, eikä niitä pidä peitellä. On hy-

vä tunnistaa voimiensa rajat ja nähdä vahvuutensa, ettei väen väkisin yritä sellaista, mikä on liian vaikeaa. Puutteita kannattaa toisaalta Kankaan mukaan harjoituttaa. Kaikenlainen aivojumppa, kuten ristisanatehtävät, ovat hyödyksi. Jos oireita kaikesta huolimatta jää, niiden kanssa oppii kyllä elämään. Simo Volasen mielestä sairaus on muuttanut hänen vaimonsa aiempaa optimistisemmaksi. Nyt mennään ennemmin täysillä eteenpäin kuin päivitellään, että taas tuli lunta tupaan. Pia Tiusanen on toimittaja ja tiedottaja Riihimäeltä. Hänen puolisonsa sai lukinkalvonalaisen verenvuodon keväällä 2011.

AVH 4/2012

17


KIRSI-KLAUDIA KANGAS

Sairastuminen paransi työriippuvuudesta Virva Asp jakaa elämänsä kahteen osaan − ennen ja jälkeen heinäkuun seitsemännen päivän vuonna 2010. Hän löysi aivoinfarktin ja masennuksen jälkeen uuden ihanan harrastuksen: harrastamattomuuden. − Aloin yllättäen oksentaa ja vasen käteni valahti velttona syliini. Ymmärsin, että minulla on nyt joku aivoista johtuva kohtaus, hän kuvaa kahden ja puolen vuoden takaista aivoinfarktiaan.

Kirsi-Klaudia Kangas

NOPEASTI HOITOON

Kulttuurisihteerinä työskentelevä Virva Asp ei enää vie töitä kotiin. Hän on löytänyt ilon verkkaisesta elämästä.

V

irva Asp on aina ollut helposti uusista asioista innostuva ja pitänyt työn teosta. Asp on 53-vuotias Keuruun kaupungin kulttuurisihteeri. − En edes ymmärtänyt, että jo vuosien ajan olin yliarvioinut voimavarani ja taistellut uupumusta vastaan, hän kertoo. Takana oli aktiivisen kulttuurivuoden kiireisin viikko. Helle oli ottanut osansa kulttuurisihteerin voimavaroista. Kotimatkalla auton ratissa hän koki olonsa sumuiseksi, sydämessä tuntui rytmihäiriöitä, ja päätä särki. − Kaksoiskuviakin olin nähnyt. Viikonlopun juhlakonsertissa olin nukahtaa. Tajunnantasoni ei ollut normaali. Todennäköisesti aivovaltimo päässäni oli tuolloin jo osittain tukkeutumassa. Kotiin saavuttuaan Asp soitti vielä muutaman työpuhelun ja lähti ulos kastelemaan kukkia. Toiseen jalkaansa hän laittoi korkeakorkoisen avokkaan ja toiseen miehensä lenkkitossun. Hän tuskastui, kun ei löytänyt tutusta seinästä vesihanaa. Lopulta hän palasi sisälle ja istahti nojatuoliin. 18

AVH 4/2012

Aspin puoliso tajusi tilanteen vakavuuden ja soitti hätäkeskukseen. Ambulanssin ensihoitajat totesivat vakavina, että Aspin vasen puoli oli halvaantunut. He aloittivat nopeat hoitotoimenpiteet, joihin saivat ohjeita KeskiSuomen keskussairaalasta. Auto lähti vauhdilla kohti Jyväskylää. Liuotushoidon aloittamiseksi jokainen minuutti oli kultaakin kalliimpi. Aivoinfarktin yhteydessä puhutaan aikaikkunasta, joka sulkeutuu noin neljän tunnin kuluttua. Kuvauksessa paljastui tukos oikeanpuolen keskivaltimossa, alueella, jossa sijaitsee muun muassa liikekeskus. − Liuotuksen jälkeen otetuissa kuvissa näkyi pieni aivoverenvuoto, joka oli tyrehtynyt itsekseen. Huomasin ilokseni liikettä varpaissani. Ajattelin parantuneeni, mutta olin väärässä, Asp kertoo. Työriippuvainen nainen alkoi happiviikset nenällä ja liikuntakyvyttömänä järjestellä työasioita. Hoitajat puuttuivat asiaan ja rajoittivat puheluita.

PANIIKISTA MASENNUKSEEN Sairaalassa tehtyjen neuropsykologisten testien tulokset olivat Aspille järkytys. Kykyprofiilin mukaan hän oli lahjakkaan tasolla yleistiedossa ja verbaalisissa taidoissa. Sen sijaan konstruktiivinen päättelykyky, lähimuisti, hahmotus ja tarkkaavaisuus olivat heikon tasolla. Hän ei tunnistanut kellonaikoja eikä osannut piirtää neliötä. Kiireet olivat kerrasta ohi. Vuosien ajan ylikuormitetut aivot eivät kestäneet ärsykkeitä. Ystävien yhteydenotot ja jopa voimakkaat värit tuntuivat liialta. Suorituskeskeiseen elämään tottunut nainen oli poissa töistä yli vuoden, josta puoli vuotta avokuntoutuksessa. − Tiiviin harjoittelun myötä taidot palautuivat. Lokakuussa osasin jo piirtää kuution ilman mallia, Asp ihmettelee aivojen uusiutumiskykyä. Kun fyysiset ja neurologiset oireet alkoivat väistyä, tuli tilalle valtava pelko uudesta kohtauksesta. Aspin elimistö


oli jäänyt tilaan, jossa aivot syöttivät signaaleja vaarasta yhteisöään tuesta. Kulttuurisihteerin tehtävien määrää on ja hädästä. Hän laittoi kellon soimaan öisin parin tunnin kohtuullistettu, eikä hän enää vie töitä kotiin. Silti vaara välein testatakseen, että oli kunnossa. Hän oli aina ollut ja taipumus ahnehtia liikaa vastuuta on yhä olemassa. herkkä huolestumaan, ja nyt tuo ominaisuus korostui enAsp on lukenut paljon aivojen toiminnasta ja niiden tisestään. kemiallisen tasapainon muuttumisesta pitkittyneessä − En uskaltanut enää kävellä kaupungilla. Tuntui, ettei stressissä. Hän näkee sairastumiselleen selkeän syyn: päässäni ollut suodattimia, jotka olisivat hillinneet ärsyk− Unohdin itseni vuodesta toiseen. Voimani ehtyivät keiden tulvaa. huomaamatta, enkä osannut tehdä isoja elämänmuutokPaniikkihäiriön lisäksi Asp sairastui myös masennuk- sia kahdesta loppuun palamisestakaan huolimatta. Huosen. Meni päiviä, että hän ei aamuisin kammannut hiuk- maan nyt, että en enää edes osaa ottaa stressiä mistään. siaan tai pukeutunut. Postin haku laatikosta vaati suuria Olen saanut jättää nukahtamislääkkeetkin pois. ponnistuksia ja saattoi olla ainoa työ, jonka hän jaksoi Työpäivän päätteeksi Asp istuskelee nojatuolissaan, koko päivänä tehdä. Virva koki kadottaneensa identiteetkutoo suo itselleen luvan olla laiska. Asuntajärven rantekstiä on toimituksenja käytössä tinsä, joka oli perustunut osaamiselle ja suorittamiselle. nalla oleva sininen hirsitalo suorastaan kutsuu hiljaisuutämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu, Lääkitys hälvensi paniikkihäiriön kuukaudessa. Ter- teen. Verkkaista elämää ovat emännälleen opettaneet kunt. keskus ulkoreunaan vehtymisen merkkinä hänKankaanpään pitää muun muassa värien kissatilmo Musta-Aino ja Siiri, jotka venyttelevät nautinnollisietokyvyn palautumista. Hän aloitti paluun arkeen lenk- sesti divaanilla. Nyt Aspilla on aikaa tarkkailla luontoa ja keilemällä ja vain oleilemalla. Kunnon kohoaminen ja kuunnella sisintään, joka ei enää suostu ottamaan stressiä kevään valo auttoivat häntä osaltaan vähitellen ylös ma- vastaan. sennuksesta. − Järkyttävyydestään huolimatta en antaisi tätä koke− Asuin lempinojatuolissani puoli vuotta. Elimistöni musta pois, sillä löysin sen kautta elämänilon. Oli suunnatiesi, että tarvitsin hiljaisuutta. Puolisolleni ja aikuisille lap- ton siunaus saada irrottautua kaikesta ja tehdä inventaasilleni tuon kaiken on täytynyt olla raskasta aikaa. riota monella tasolla. Kirsi-Klaudia Kangas ELÄMÄ INVENTAARIOSSA on vapaa toimittaja. Virva Asp kertoo olevansa nyt onnellisempi kuin kymmeneen vuoteen. Hän kiittelee työterveyshuoltoaan ja työ-

AVH 4/2012

19


SISKO PESONEN

Koskenlaskua, Jäämeren maisemia ja lapinkaste Turkulainen valokuvauskerho Pikseli teki ruskaretken pohjoiseen.

Maritta Melander

vetäjä Tuula Jokivuori teki kuitenkin poikkeuksen ja kuvasi myös kosken tyrskyjen keskellä. Hotellilta tehtiin päiväretki myös Jäämeren rannalle, Skibotnin kylään. Matkaa kertyi yhteensä parisensataa kilometriä. Perillä käytiin tietysti kokeilemassa Jäämeren vettä – kylmää oli nimensä mukaisesti ja suolaista. Valokuvien lisäksi retkeläisten muistoksi kertyi myös taskuihin kerättyjä rantakiviä. Jopa siinä määrin, että bussikuski alkoi leikkimielisesti huomautella liikapainon vaaroista. Samalla nähtiin upeita maisemia, mukaan lukien Kilpisjärvi ja Saana.

Tunturissa kulkeminen oli puilla päällystettyjä vaellusreittejä pitkin mahdollista myös liikuntarajoitteisille.

T

urun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen valokuvauskerho Pikseli on kiertänyt jo laajalti kuvausmatkoilla eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Niinpä kerholaiset pakkasivat kamerat syksyisellä retkellä hieman pidemmäksi aikaa bussiin ja matkustivat Turusta aina Jäämerelle saakka. Matkaa kertyi yhteen suuntaan huikeasti hieman vajaat 1 400 kilometriä. Matka alkoi Turusta syyskuun ensimmäisenä päivänä aamuyöllä kahden jälkeen. Perillä Muoniossa hotelli Harrinivassa kerholaiset olivat illansuussa lähes 16 tunnin kuluttua. Matka-aikaa pidensivät noin kolmen tunnin välein pidetyt tauot. Taukokäytäntö osoittautui kuitenkin matkamukavuuden kannalta onnistuneeksi.

KOSKENLASKU OLI HIENOIN KOKEMUS Ruskamatkan muistelu- ja kuvienkatselutilaisuudessa kuului tuon tuosta

20

AVH 4/2012

ihastuksen huokauksia ja huudahduksia. Niitä herättivät varhaisruskan värittämät maisemat, usvaiset tunturien huiput, lumihuippuisten vuorten ympäröimät Jäämeren rannat sekä kuvat matkalla nautituista Lapin herkuista. Iloisimmat kommentit sai kuitenkin aikaan matkan mieleenpainuvin kokemus, koskenlasku. Sitä kerholaiset kuvasivat muun muassa sanoilla: ”huikean ihanaa”. Veneisiin mahtui kymmenisen laskijaa kerralla ja mukana olivat tietenkin turvallisuudesta huolehtimassa kokeneet oppaat. Myös huonommin liikkumaan kykenevät pääsivät mukaan vauhdikkaaseen menoon. Koskenlaskuun ei kaikilla terveilläkään ole mahdollisuutta tai uskallusta, saati sitten aivoverenkiertohäiriön kokeneilla. Silti suurin osa kerholaisista lähti hurjaan kyytiin, vaikka monet tunnustivat sen etukäteen hieman hirvittäneen. Kamerat tosin piti jättää rannalle, koska vettä tuli yli laidan tämän tästä. Valokuvauskerhon

EI IHAN PIETARIN KALANSAALIS Jo ensimmäisenä päivänä pohjoisessa koettiin Jerisjärvellä unohtumaton nuotanveto. Monikymmenmetrisellä nuotalla saatu saalis, kuusi pikkusiikaa ja yksi ahven, jaettiin retkeläisten ja matkailutilan omistajan kissan kesken. Kissa sai ahvenen ja matkalaiset laavussa savustetut siiat. Jälkiruoaksi nautittiin nokikahvit ja emännän leipomaa mustikkapiirakkaa. Samalla kuultiin tilan isännän Jari Rossin kertoilemia huimia tarinoita Lapin oloista ja paikkakunnan historiasta. Kuulijan päätettäväksi jäi, uskoiko hän vai ei. Ohjelmaan kuului lisäksi vierailu Pallaksen luontokeskuksessa, jossa Lapin eläimet, linnut, kasvit, luonto, kulttuuri ja maisemat tulivat tutuiksi upean filmin avulla. Patikointi Pallastunturin luonnossa oli liikuntarajoitteisillekin huomattavasti helpompaa kuin etukäteen arveltiin. Puilla vahvistetut vaellusväylät olivat erinomaisessa kunnossa ja pyörätuolillekin riittävän leveitä. Sää suosi matkailijoita koko matkan ajan.


Ferrarit, Ladat ja Pavarotti tulivat tutuiksi aivan hotellin kupeessa sijainneessa vetokoiratarhassa. Tarhassa on 420 huskya, ja jokaisella oma nimensä taipumusten mukaan; Pavarotti tietenkin ”laulaa” usein. Ferrarit ovat fiinimpiä alaskanhuskyja, Ladat taas arkisempia siperianhuskyja. Matkalaisten Iltaohjelmaan kuului paitsi nuotioiltoja laavulla myös saunomista ja uimista Muonionjoessa tai vaihtoehtoisesti vierailu läheisen Jeris-hotellin savusaunassa, jolloin pulikointimahdollisuus tarjoutui porealtaassa. Viimeinen ilta huipentui oikeaan shamaani-iltasatuun ja nokiseen lapinkasteeseen kaikkine siihen liittyvine tarinoineen. Sitten olikin edessä pitkä paluumatka kohti kotimaisemia.

Heikki Laine

FERRARIT JA LADAT

Koskenlasku oli ruskaretken hurjin ja hienoin kokemus. Läpi tyrskyjen kerholaisia kuljettivat maihinnousuveneen tyyppiset kumiveneet.

TOTTUNEITA MATKAAJIA Valokuvauskerholaiset ovat tottuneita matkaajia. Kerhon toimintaan kuuluu vuosittain useampiakin kuvasretkiä esimerkiksi Turun saaristoon ja muihin Etelä-Suomen kohteisiin. Kaikille yhdistykseen kuuluville tarjolla ollut retki Lapin perukoille on tehty myös aiemmin, 20 vuotta sitten. Nyt mukana oli kaksi jo tuolloin Jäämeren rannoilla vieraillutta konkaria. − Olemme kuin suuri perhe, autamme toisiamme ja viihdymme yhdessä, Melander kuvaa. Erityisesti tunturissa liikkumisen helppous oli yllätys. Yhteinen toteamus oli, että siellä olisi viihtynyt pi-

Yhteensä pikseliläisillä jäi kilometrejä taakseen tarkkaan ottaen 2 750. Heitä oli matkalla mukana seitsemäntoista, loput bussista täyttyi Turun ja lähiseudun muista eläkeläisistä. − Kaikki kerholaisetkaan eivät olleet aivoverenkiertohäiriön sairastaneita, mukana oli myös omaisia ja yhdellä matkalaisella oma puhetulkki, Turun Seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen puheenjohtaja Maritta Melander kertoo. Hän oli myös itse ahkerana valokuvaajana matkalla mukana. Melander toteaa matkan onnistumisen edellyttävän luonnollisesti huolellista suunnittelua. Ruskaretken valmistelu aloitettiinkin jo noin vuosi sitten. Alun perin mukaan ilmoittautuneita oli enemmänkin, mutta vuoden aikana ehtii tapahtua monenmoista. Maltillinen matkavauhti oli onnistunut ratkaisu. Toimivaksi osoittautui myös se, että koko ajan majoituttiin samassa, korkeatasoisessa hotellissa ja tehtiin sieltä retkiä ympäristöön. Hotelli oli myös hieman muokannut tilojaan nimenomaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneille sopiviksi. Niihin oltiinkin oikein tyytyväisiä.

PIKSELI TOIMII AHKERASTI Turun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen valokuvaajat kokoontuvat kaksi kertaa kuukaudessa. Pikselin kerhoiltojen välillä he kuvaavat saamiaan tehtäviä. Kerhoilloissa arvioidaan yhdessä otettuja kuvia. Parhaillaan kerholaiset opettelevat digikuvien käsittelyä tietokoneella. Sisko Pesonen on Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen jäsen.

Aino Lehtismäki

HYVÄ SUUNNITTELU, ONNISTUNUT MATKA

dempäänkin. Mutta kuten aina matkojen jälkeen, myös kotiin tuleminen oli mukavaa.

Nuotanvedon päätteeksi saaliista nauttivat Karita Nyberg ja Pauli Suominen. AVH 4/2012

21


VICTORIA MANKKI

Juttu-tupa-kurssi antaa paljon myös opettajalle Juttu-tupa-kurssin opettajan työ on mielekästä ja merkityksellistä. Kurssilaisten elämänkokemukset ja tarinat muuttavat myös opettajan itsensä arvomaailmaa.

ERILAISIA OPPIJOITA Osalle kurssilaisista puheen tuottaminen on todella työlästä, välillä jopa mahdotonta. Opettaja saa usein muistuttaa heitä siitä, että kannattaa sanoa yksi asia kerrallaan. Myös aikaa pitää aina antaa. Jotkut ottavat keskusteluissa enemmän tilaa, ja haasteellista on huolehtia siitä, että kaikki tulevat kuulluksi ja ovat osallisina. – Joitakin kurssilaisia pitää kannustaa ja joitakin hillitä ystävällisesti, mutta napakasti, Jansson toteaa pilke silmäkulmassa. Janssonilla on aikaisempaa kokemusta lukio-opetuksesta. Juttutupa-ryhmän opetus eroaa hänen mukaansa tästä siinä, että kurssilaiset ovat niin eritasoisia. Toisaalta tämä on hyvin yleinen piirre kaikilla työväenopistojen kursseilla.

INTERNET APUNA OPETUKSESSA Opetuksessa hyödynnetään kommunikointia tukevia ja korvaavia keinoja. 22

AVH 4/2012

Hanne Itärinne

H

elsingin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen Juttutupa-kurssilla on kahdeksan kurssilaista, joilla kaikilla on afasia. Joukosta löytyy sekä lievemmin että vaikeammin afaattisia henkilöitä. Kurssin suunnittelusta ja opetuksesta vastaa äidinkielenopettaja Annette Jansson. Aluksi häntä jännitti, pystyisikö hän vastaamaan kurssilaisten odotuksiin. Huoli oli kuitenkin turha: kurssilaiset ovat todella tyytyväisiä. – Opettajamme on todella hyvä. Annan hänelle arvosanaksi 10 +, kurssille osallistuva Peter von Koskull toteaa.

Juttu-tuvassa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja jaetaan kokemuksia. Kuvassa Turun juttu-tupalaiset ja puheterapeuttiopiskelija harjoittelevat erilaisia kommunikointikeinoja.

Nämä olivat Janssonille jo ennestään tuttuja, koska lukion opettajana hänellä oli oppilaita, joilla oli kielellinen erityisvaikeus tai esimerkiksi näkövamma. – Juttu-tupa-kurssilla kaikki ovat niin sanotusti erityisoppilaita, kun tavanomaisessa opetuksessa minulla on yleensä ollut vain yksi erityisoppilas ryhmää kohti. Siksi varsinkin suunnitteluun ja opetuksen arviointiin menee enemmän aikaa. Tunnit on suunniteltava niin, että kaikki kurssilaiset saavat niistä tavoitellun hyödyn, Jansson kuvaa. Hän on hyödyntänyt opetuksessa tietotekniikkaa ja erityisesti internetiä. Kurssilaiset ovat katsoneet kuvia, kuunnelleet musiikkia ja hakeneet tietoa yhdessä. Parhaiten netin käyttö onnistuu heijastamalla opettajan koneen näyttö valkokankaalle, jolloin kaikki näkevät saman kuvan ja tietoa voidaan hyödyntää keskustelussa.

– Ennen kuntavaaleja keskustelimme kurssilaisten mielestä tärkeistä vaalikysymyksistä ja tutustuimme eri ehdokkaisiin. Kurssilaiset pitivät tärkeänä nähdä kuvia ehdokkaista, jolloin oman ehdokkaan muistaminen oli helpompaa, Jansson kertoo.

KURSSILTA SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN Jansson pitää työväenopistoa parhaana mahdollisena ympäristönä Juttu-tupa-kurssille. Hänen mukaansa Arbiksen toiminnasta pyritään tekemään mahdollisimman avointa kaikille. Juttu-tupa-kurssilaisia on kannustettu osallistumaan myös muille Arbiksen kursseille. Joillekin yleisöluennoille he ovat osallistuneetkin, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Jansson on kuitenkin toiveikas.


– Mitä tutummaksi talo ja muut opettajat tulevat, sitä varmemmin myös afaattiset henkilöt uskaltavat osallistua muuhunkin toimintaan. Jansson kokee saaneensa todella hyvät eväät Juttu-tupa-kurssille Aivoliiton koulutuspäivästä, joka oli tehokas ja informatiivinen. Myös Opettajien käsikirjaa hän on hyödyntänyt paljon. – Toki sovellan oppimaani ja suunnittelen omille kurssilaisilleni sopivan sisällön itse. Pyrin pitämään kurssilai-

sia motivoituneina suunnittelemalla sisällön niin, että he kokevat aiheet omikseen. Kurssilaiset ovatkin olleet tyytyväisiä kurssin ohjelmaan. Etenkin omasta kommunikointivaikeudesta puhuminen on koettu antoisana. Kurssilaisille on ollut avartavaa huomata, että vaikka kaikilla on afasia, jokaisen afasia on erilainen. Jansson pitää työtään Juttu-tupakurssilla todella antoisana. Hänen mukaansa kurssilaisia oppii siellä

tuntemaan aivan eri tavalla kuin tavanomaisilla kursseilla. – Muutun opettajasta kanssaihmiseksi. Kurssilaisten elämänkokemukset ja tarinat tekevät minut nöyräksi ja opin arvostamaan asioita, joita aikaisemmin olen pitänyt itsestään selvinä. Tunnen tekeväni jotain, jolla todellakin on merkitystä.

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2013 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit

Espoo Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9−11.30 ajalla 14.1.–22.4. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä. Helsinki I Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla 18.1.–19.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 09 3108 8610. Helsinki II Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla 18.1.–19.4. Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2−4. Tiistaisin klo 14−17.30 ajalla 8.1.–2.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 6155 2936. Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9−11.30 ajalla 23.1.–17.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai 3.1. alkaen kansliaan, p. 06 327 7261. Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9−12 ajalla 24.1.–25.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 040 487 3010. Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9−12 ja 13−16 ajalla 15.1.– 4.6.

Tampere Ahjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin klo 17–19.15 ajalla 23.1.–3.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla. Kuopio Kuopion työväenopisto, Puistokatu 20. Aikataulu vielä avoin, tiedustelut koulutussuunnittelija Johanna Jussila, p.044 718 4714. Oulu Oulun kansalaisopisto, Harjapäänkatu 32 (Vareshankkeen ja Ikä Esko -hankkeen toimitilat). Maanantaisin klo 14.15−16.45 ajalla 14.1.–15.3. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla. Ylivieska Ylivieskan kansalaisopisto, Närhitie 2 (uimahallin kokoustila). Tiistaisin 5.2.–2.4. klo 14−15.30. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 429 4321.

Svenskspråkiga kurser

Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, 17.1.–11.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10−12.30, 18.1.–19.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

AVH 4/2012

23


VICTORIA MANKKI JA PIIA ARO-PULLIAINEN Hanne Itärinne

Afasiaoppaita terveydenhuollon ammattilaisille

Uudet tuetun keskustelun oppaat herättivät kiinnostusta lokakuussa Aivoliiton AVH-päivillä Helsingissä.

Aivoliitto on julkaissut tuetun keskustelun käsikirjat terveydenhuollon asiakkaille ja ammattilaisille.

T

erveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat haasteellisia tilanteita kommunikoidessaan henkilön kanssa, jolla on afasia. Asiakkaan haastattelu, tavoitteiden määrittely ja hoidon suunnittelu herättävät kysymyksiä. Kuinka asiakas voisi osallistua hoidon suunnitteluun? Miten keskustella hoitoon liittyvistä asioista asiakkaan kanssa? Myös henkilö, jolla on afasia, kokee monesti yhteistyön ja asioinnin terveydenhuollossa haasteelliseksi. Hän tietää, mitä haluaisi kertoa tai mitä haluaisi kysyä. Ymmärretyksi tuleminen voi olla kuitenkin liian vaikeaa, ja suuri osa asioista saattaa jäädä selvittämättä tai kertomatta. 24

AVH 4/2012

TUETUN KESKUSTELUN MENETELMÄ Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut kommunikoinnin käsikirjat on tuotettu Aivoliitossa helpottamaan afaattisten henkilöiden osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun. Kirjat on käännetty kanadalaisen Aphasia Instituten kirjoista ja muokattu Suomen oloihin sopiviksi Aivoliiton moniammatillisessa työryhmässä. Vaikka kirjat on ensisijaisesti tarkoitettu ammattilaisten työvälineeksi, ne sopivat hyvin apuvälineeksi myös henkilöille, joilla on afasia. Käsikirjoja voidaan käyttää keskustelun tukena

esimerkiksi hoito- ja kuntoutustilanteissa sekä niiden suunnittelussa. Oppaat ovat osa tuetun keskustelun menetelmää (SCA™ Supported Conversation for Adults with Aphasia), jossa käytetään muun muassa kuvia ja kirjoitettuja avainsanoja tukemaan keskustelua.

OMAT OPPAAT ERI AMMATTILAISILLE Hoitajalle, lääkärille, fysioterapeutille ja toimintaterapeutille on omat käsikirjansa. Lisäksi afaattiselle henkilölle itselleen on kirjat afasiasta (Mitä on afasia?) ja elämänlaadusta (Elämä on suurempi kuin afasia). Mitä on afasia?


-kirjassa kerrotaan lyhyesti afasiasta ja se on oiva apuväline esimerkiksi ensitiedoksi afaattiselle henkilölle itselleen. Elämä on suurempi kuin afasia -kirjassa kerrotaan laajemmin elämästä afasian kanssa ja kirjassa annetaan myös vinkkejä keskustelutilanteisiin. Käsikirjojen avulla voidaan käydä läpi asiakkaan kokonaistilannetta sekä suunnitella hoitoa ja/tai kuntoutusta. Käyttämällä tuetun keskustelun menetelmää ja käsikirjoja, toteutetaan esteetöntä viestintää henkilön kanssa, jolla on afasia. Oleellista on, että ammattilaisella itsellään on omatekstiä kirjansa, jonka hän tuntee ja jota hän osaa käyttää tavoitteellisesti.

OPPAAT JA KOULUTUKSET AIVOLIITOSTA Kirjoihin voi tutustua ja niitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta. Aivoliitto järjestää myös koulutuksia terveydenhuollon ammattilaisille tuetun keskustelun menetelmästä ja käsikirjojen käytöstä. Koulutuksia voidaan

on toimituksen käytössä Mitä on afasia? Lisätietoja käsikirjoista: Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla. Victoria Mankki, p. 0400 909 904 tai Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla. victoria.mankki@aivoliitto.fi ja Elämä on suurempi kuin afasia.

räätälöidä ja toteuttaa yksilöllisin ta- Piia Aro-Pulliainen, p. 0400 586 359 tai Tilaukset: www.aivoliitto.fi voittein. Koulutukseen sisältyy omapiia.aro-pulliainen@aivoliitto.fi. valintainen kirja. Lisätietoja koulutuksista: Riitta Tuusa, p. 040 5437 288 tai Victoria Mankki ja www.aivoliitto.fi riitta.tuusa@aivoliitto.fi. Piia Aro-Pulliainen toimivat Aivoliiton verkkokauppa: puheterapeutteina Aivoliitossa. www.aivoliitto.fi.

AVH 4/2012

25


KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ VIRPI LUMIMÄKI

Liiku sovussa eteisvärinän kanssa Liikunta vähentää eteisvärinän riskiä. Liikkua kannattaa kohtuudella ja hyvällä mielellä.

E

teisvärinä eli flimmeri on sydämen rytmihäiriö, jossa veren virtaus sydämen kammioissa häiriintyy. Eteisvärinäpotilaan on erityisen tärkeää hoitaa sydäntään liikkumalla kohtuuteholla ja hyvillä mielin. Eteisvärinä voi oireilla sydämen tykyttelynä, väsymyksenä, voimattomuutena, huimauksena, hengenahdistuksena ja suorituskyvyn laskuna. Se voi kuitenkin olla myös täysin oireeton. Eteisvärinä voi tulla sekä terveeseen että sairaaseen sydämeen. Liikkumattomuus on haitaksi. Se altistaa eteisvärinälle ja on taustalla myös eteisvärinän riskitekijöissä, kuten kohonneessa verenpaineessa, rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöissä, ylipainossa ja stressissä. Ravinnon ja lääkityksen lisäksi liikunta on osa hyvää eteisvärinän hoitoa.

PITÄÄ TUNTUA HYVÄLTÄ Liikunta on tärkeä osa sydänsairaan päivittäistä elämää, joten liikuntalajin tulisi olla itselle mieluinen. Rasitusta arvioidaan omiin tuntemuksiin perustuen. Liikkujan oma arvio kuormittumisesta liikunnan aikana on yksi käyttökelpoinen tapa lisätä liikunnan turvallisuutta.

26

AVH 4/2012

Liikunta alkaa noin 10 minuutin lämmittelyllä, minkä jälkeen on hyvä esittää itselleen kysymys, miltä minusta tuntuu. Jos tuntuu hyvältä, liikuntaa voi jatkaa. Mikäli edelleen tuntuu hyvältä, voi myös kokeilla, miltä tehokkaampi rasitus tuntuu. Liikunta voi olla myös hieman rasittavaa, kunhan siitä tulee hyvä olo. Äärimmäiset ponnistelut on syytä jättää pois, koska ne saattavat provosoida oireita ja toistuessaan myös kuormittaa sydäntä liiaksi. Verenohennuslääkitystä käyttävän ei pidä harrastaa liikuntalajeja, joihin liittyy tavallista suurempi tapaturman tai verenvuodon riski. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi jääkiekko tai judo. Liikunnasta saa ja pitää nauttia täysillä. Ei kannata harmitella, jos jonain päivänä joutuu keventämään harjoittelua. Päivät vaihtelevat ja sen tuntee vain liikkuja itse omassa kropassaan. Ei pidä myöskään harjoitella väsyneenä, stressaantuneena, sairaana, alkoholin vaikutuksen alaisena tai krapulaisena. Liikunta tuottaa hyvää oloa ja terveyttä. Hyödyn saa silloin, kun liikunta on lähes päivittäistä, kohtuukuormitteista, monipuolista ja mielekästä. Fysioterapeutti Virpi Lumimäki toimii Aivoliitossa Yksi elämä -hankekokonaisuuden liikuntasuunnittelijana. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä.

MILJOONIEN TOISTOJEN LIHAS Sydän on omistajansa nyrkin kokoinen lihas, joka tekee työtä taukoamatta. Se supistuu kymmeniä miljoonia kertoja vuodessa, joten on tärkeää huolehtia sen hyvästä kunnosta. Kun sydän sairastuu, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen arkeen. On luonnollista, että sydämen vaivat herättävät kysymyksiä liikkumisesta: Minkä verran uskallan liikkua? Voinko liikkua niin, että hengästyn? Oleellista on opetella kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia liikunnan aikana sekä edetä liikunnassa nousujohteisesti. Liikunnalla parannetaan sydänlihaksen kuntoa.


Ryhmävoimaa! -toiminnasta saatiin hyviä tuloksia. Osallistujien mielestä kynnys omaehtoisen liikunnan harrastamiseen madaltui. Hankkeen tuloksena syntyi myös ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan malli.

MIRJAMI MOISIO

Ryhmässä on voimaa palveluiden pariin tai joilta puuttuu rohkeus aloittaa liikunnan harrastaminen. Heitä pyrittiin tavoittamaan kunnan kotipalvelun ja terveydenhuollon avulla.

Johanna Savolainen

RYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN MALLI

Sauvakävely oli yksi suosituimmista liikuntalajeista Ryhmävoimaa! -hankkeessa. Kuvassa ohjaaja Anne Setälä (vasemmalla), Tapio Nurmi ja Raija Nurmi.

R

yhmävoimaa! -liikuntaneuvontahankkeen ryhmiin osallistui 68 henkilöä viidellä eri paikkakunnalla. Osallistujia tuettiin omaehtoisen liikunnan aloittamisessa tarjoamalla vertaistukea ja tutustumalla ryhmänä kunnan liikuntapalveluihin. Osa ryhmäläisistä laati ohjaajansa tuella henkilökohtaisen suunnitelman liikunnan harrastamiseen jatkossa.

LIIKUNTAHARRASTUKSEN ESTEET VÄHENIVÄT Hankkeen tuloksia tutkittiin osallistujille tehdyllä kyselyllä. Ryhmäläisten palautteen perusteella toiminnan myötä kynnys omaehtoisen liikunnan harrastamiseen laski ja moni toivoi lisää tällaista toimintaa. Vastausten perusteella liikuntaa harrastavien määrä ja heidän harrastamiensa liikuntalajien kirjo lisääntyivät hankkeen aikana. Suosituimmiksi lajeiksi osoittautuivat puutarhanhoito, kävely/ulkoilu, tuolijumppa ja sauvakävely, joita on helppo toteuttaa kodin ympäristössä.

Liikunnan harrastamisen suurimpia esteitä olivat alkukyselyn perusteella saamattomuus, mieliala, kaatumisen pelko ja ympäristön esteellisyys. Esteitä saatiin vähennettyä ryhmätoiminnassa, mutta sopivien liikuntapaikkojen puutteen koettiin haittaavan harrastamista.

RYHMÄSSÄ SAA MYÖS VERTAISTUKEA Hanke oli suunnattu Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneille. Lähes kaikkien osallistujien mielestä kaksi eri sairausryhmää sopii samaan liikuntaneuvontaryhmään, kun osallistujien toimintakyky on samantyyppinen. Osallistujat ryhmäytyivät nopeasti ja saivat toisiltaan tukea ja rohkeutta. Ohjaajat kokivat kahden eri sairausryhmän ohjaamisen samassa ryhmässä sopivan haastavana ja mielenkiintoisena. Hankkeen haasteena oli tavoittaa ne henkilöt, jotka eivät osaa hakeutua kunnan tai yhdistysten liikunta-

Hankkeen osana on tuotettu ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan malli, joka soveltuu toimintakyvyltään samantasoisille henkilöille. Malli soveltuu hyvin muillekin kohderyhmille, joten sitä on markkinoitu laajasti terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille. Paikalliset Parkinson- tai AVHyhdistykset voivat ottaa yhteyttä oman liittonsa liikuntatyöntekijään, jos kokevat tarvitsevansa vastaavaa toimintaa kuntaansa. Hankkeen osana on suunnitteilla myös opas, jonka tarkoituksena on neuvoa sekä yhdistyksen toimijoita että ammattilaisia toiminnan aloittamisessa. Pilottipaikkakunnista ensimmäisenä hanke juurtui Poriin, jossa käynnistyi ryhmä keväällä. Ranualla perustettiin neurologinen peliryhmä, joka toimii vertaisryhmänä neurologista sairautta sairastaville. Seinäjoella käynnistyi syksyllä ryhmä Kansalaisopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Neuvottelut toiminnan aloittamisesta myös Rovaniemellä ja pääkaupunkiseudulla on käynnistetty. Hankkeen valtakunnalliseen juurruttamiseen on haettu jatkohanketta nimellä Ryhmävoimalla liikkeelle! Fysioterapeutti Mirjami Moisio toimii Ryhmävoimaa! -hankkeen koordinaattorina Suomen Parkinson-liitossa.

AVH 4/2012

27


LIISA KOIVULA

Aktiivinen arki kuntouttaa sohvannurkasta, vaan aktiivisesta elämästä. Ratkaisuja arkeen sairastumisen jälkeen pohdittiin Aivoliiton AVH-päivillä lokakuussa. LuukkainenMarkkula luennoi tilaisuudessa neglect-häiriöstä.

AVH VOI AIHEUTTAA NEGLECT-HÄIRIÖN Oikean aivopuoliskon aivoverenkiertohäiriö vie vuosittain sadoilta ihmisiltä kyvyn havainnoida vasenta puolta. Tässä neglect-häiriössä vasemmalta tulevat aistiärsykkeet eivät pääse aivoissa alueille, jotka nivovat aistihavainnot yhteen. Siten käytännössä mikään, mikä on vasemmalla ihmisessä itsessään tai hänen ympäristössään, ei ole hänelle olemassa. Neglect voi vaikuttaa näön ja tuntoaistin ohessa myös kuuloon sekä yleiseen tarkkaavaisuuteen. Vasemman voi kuitenkin saada ainakin osittain takaisin kuntoutuksella.

Hanne Itärinne

NOPEA HOITO JA VARHAINEN KUNTOUTUS

Aivoliiton vuoden 2012 AVH-päiviä vietettiin Helsingissä. Kaksipäiväiseen koulutustilaisuuteen osallistui noin 200 terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutuslaitosten työtekijää ja terapeuttia.

Ratkaisuja aivoverenkiertohäiriön sairastaneen arkeen pohdittiin AVH-päivillä lokakuussa. Luennoilla kerrottiin esimerkiksi neglect-häiriöstä ja siitä kuntoutumisesta.

K

un aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastanut kotiutuu sairaalasta, hän kohtaa muuttuneen arjen. Kuinka selvitä päivästä

28

AVH 4/2012

päivään, jos keho ja muisti eivät toimi entiseen tapaan? Neuropsykologian erikoispsykologi Riitta LuukkainenMarkkulan mukaan vastaus ei löydy

Riitta Luukkainen-Markkula kartoitti AVH-päivillä neglect-potilaan polkua kuntouttavaan arkeen. Polun alkupään tapahtumilla on suuri merkitys. Mitä nopeammin aivoverenkiertohäiriöön sairastunut pääsee hoitoon AVH-yksikköön ja saa tarvittaessa liuotushoidon, sen parempi. – Niillä alueilla, joilla liuotushoito toimii, vaikea-asteiset neglectit ovat selvästi vähentyneet, hän totesi. Jos AVH-potilaalla todetaan neglect, hän tarvitsee nopeasti intensiivistä ja moniammatillista kuntoutusta. Siitä saadaan Luukkainen-Markkulan mukaan parhaat tulokset kolme kuukautta sairastumisen jälkeen, mutta kuntoutuksesta on hyötyä jopa vuoden kuluttua sairastumisesta. – Vaikka neclegt-potilas ei saisikaan kuntoutusta heti, hän voi kuntoutua myöhemminkin merkittävästi. Silloin tosin tarvitaan paljon ja kovaa työtä.


KOTIPUUHAT KUNTOUTTAVAT

Papunetin uusitut sivut on avattu!

www.papunet.net

Jos kaikki sujuu hyvin, neglect-potilaan kuntoutus jatkuu intensiivisen jakson jälkeen viikoittaisilla terapiakäynneillä. Hän voi myös päästä Kelan tukemille kuntoutuskursseille. Ne ovat tärkeitä etappeja toipumisessa, mutta eivät yksin riitä. Luukkainen-Markkulan mukaan potilaan ja hänen läheisensä olisi hyvä miettiä, onko arki kotona kuntouttavaa. – Terapiakäynti, joka kestää 60 minuuttia, on vain yksi noin sadasta valveillaolotunnista viikossa. Siksi sillä, mitä tekee kotona, saa sata kertaa tehokkaammin tuloksia kuin yhdellä viikon kuntoutustunnilla, häntekstiä perusteli.on toimituksen Kotona kuntoutumisesta Luukkainen-Markkula otti esimerkiksi ylös nousemisen ja alas istumisen. Tavallinen liikesarja on itse asiassa siirtymisharjoitus, jonka voi tehdä kotona monta kertaa päivässä ja vuoden jokaisena päivänä. Arjen tarjoamia terapiatilaisuuksia voi huomata itsekin, mutta kannattaa myös kysyä alan ammattilaisilta neuvoa ja niksejä. Neglect-potilaan puolisoita Luukkainen-Markkula kehotti itsehillintään. Jos puoliso tekee liikaa sairastuneen puolesta, kuntoutuksen tulokset eivät pysy.

käytössä

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisessä Tunne pulssisi -hankkeessa. Hanke on osa Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteistä Yksi elämä -hankekokonaisuutta.

www.papunet.net

Rantavitikantie 33 2 krs 96300 Rovaniemi AVH 4/2012

29


Kuluttajaparlamentti keskusteli ja äänesti kuntavaalien alla kolmesta aiheesta. Lopputuloksena vaadittiin alkoholimainonnan täyskieltoa, terveyskeskusten käyntimaksun poistamista ja kansalaisille parempaa oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa.

S

uomen historian toinen Kuluttajaparlamentti kokoontui lokakuussa täysistuntoonsa eduskuntaan. Tilaisuudessa oli koolla hieman vajaa kolmekymmentä valtakunnallisesti merkittävää sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Järjestöjen edustajat keskustelivat kuntavaalien alla ajankohtaisista kysymyksistä: terveyskeskusten käyntimaksujen poistamisesta, alkoholimainonnan kieltämisestä sekä kansalaisten oikeusturvan parantamisesta vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa. Lisäksi tilaisuudessa oli paneelikeskustelu, jonka aiheena oli terveysja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Parlamentin puhemiehenä toimi tohtori Pentti Arajärvi. Jokaisen kysymyksen käsittely aloitettiin kahden asiantuntijan – asian puolustajan ja vastustajan – välisellä väittelyllä. Tämän jälkeen paikallaolijat saivat esittää puheenvuoroja. Lopuksi järjestöjen edustajat äänestivät käsiteltävästä kysymyksestä. Äänestyksen tuloksena muodostuneet kannanotot luovutettiin erillisessä tilaisuudessa eduskuntaryhmille eteenpäin vietäviksi.

ALKOHOLIMAINONTA POIS Alkoholimainonnan kieltämistä vastusti parlamentissa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Kieltoa puolusti EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari AaltoMatturi. Väittelyn ja keskustelun jälkeen äänestyksen tuloksena Kuluttajaparlamentti vaatii alkoholimainonnan 30

AVH 4/2012

Antero Aaltonen

MARIANNE SAINE JA JENNI VAINIORANTA

Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien alla

Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen virallisia edustajia.

täyskieltoa, koska sillä voitaisiin vaikuttaa nykyiseen alkoholimyönteiseen asenneilmapiiriin sekä tukea terveysvalistuksen vaikuttavuutta.

MUUTOKSENHAKU LÄPINÄKYVÄKSI Kuluttajaparlamentti kävi myös ikuisuushaasteen kimppuun. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? Väittelyn asiasta kävivät Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen puolustajana ja Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen vastustajana. Parlamentti oli yksimielinen siitä, että kansalaisten oikeusturvaa pitää parantaa lainsäädäntöä ja toimintatapoja muuttamalla. Parlamentti myös esitti toimenpidelistan oikeusturvan parantamiseksi. Sen mukaan nykyään harvinaista suullista käsittelyä pitäisi muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa lisätä, vaativaan

päätöksentekoon pitäisi osallistua aina alan asiantuntijalääkäri, päätökset pitäisi perustella selkeästi ja lääkäreillä pitäisi olla ilmoittamisvelvollisuus sidonnaisuuksistaan.

TERVEYSKESKUSMAKSU RASITTAA KÖYHÄÄ Terveyskeskusmaksujen poistamista puolusti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki. Maksujen säilyttämistä puolusti Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärinen. Keskustelun ja äänestyksen jälkeen Kuluttajaparlamentti vaatii terveyskeskusten käyntimaksun poistamista, koska se tukisi vähävaraisia ja voisi vähentää terveyseroja väestöryhmien välillä. Marja Saine on kuluttaja-asioihin perehtynyt vapaa toimittaja ja tietokirjoittaja. Jenni Vainioranta toimii Kuluttajaparlamentin pääsihteerinä Kuluttajaliitossa.


Mikä on Kuluttajaparlamentti? Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Kuluttajaparlamentissa kansalaisjärjestöt keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa äänestävät keskeisistä oman alansa ajankohtaisista ja kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin täysistuntoon kutsutaan järjestöjen lisäksi alan asiantuntijoita, kansanedustajia

ja ministereitä. Toimintavuoden lopuksi täysistunnon kannanotot luovutetaan eduskuntaryhmien edustajille. Kuluttajaparlamentin sihteeristö seuraa kannanottojen vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin.

”EU:n kuluttajapolitiikan linjaukset suhteessa Suomen kansallisiin toimiin olisi tärkeä teema käsitellä tässäkin foorumissa.” Lauri Ihalainen, kuluttaja-asioista vastaava ministeri.

”Terveyskeskusmaksu on melkein sama kuin yhden päivän työttömyyspäiväraha. Jos käyt lääkärissä, sen päivän käyttöraha on mennyt.” Reijo Pipinen, Vailla vakinaista asuntoa ry.

”Suomalainen muutoksenhakujärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Muissa maissa pyydetään asiantuntijalausunnot kirjallisesti, asianosainen saa ne nähtäväkseen ja hän voi kommentoida niitä.” Raija Huhtanen, Tampereen yliopisto.

”Terveyskeskusten käyntimaksuista hyötyvät eniten perintätoimistot.” Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry.

”Jos saisin päättää, työntekijän toimintakykyä arvioisi erikoissairaanhoito, työkykyä työterveyshuolto ja työkyvyttömyyttä eläkevakuutuslaitos.” Tapio Ropponen, Keva.

”Minua hämmentää jatkuva keskustelu siitä, miten palveluita voidaan purkaa, kun pitäisi keskustella, miten niitä voitaisiin turvata.” Pentti Arajärvi, Kuluttajaparlamentin puhemies.

”Alkoholia mainostetaan myös paljon piilomainontana – ruokaohjelmissa, elokuvissa, erilaisissa promootioissa.” Marjatta Vehkaoja, Mielenterveyden Keskusliitto ry.

AVH 4/2012

31


Liitto tiedottaa JOHANNES HIETALA JÄRJESTÖSUUNNITTELIJAKSI

järjestetyssä tilaisuudessa heitä onnittelivat Suomen Nuortentalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Laalo ja Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Maria Lehto

VIESTINNÄN NEUVOTTELUKUNTA

Johannes Hietala on aloittanut lokakuussa järjestösuunnittelijana Aivoliiton Kuopion aluetoimistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat yhteistyö Itä-Suomen jäsenyhdistysten ja verkostojen kanssa sekä liiton valtakunnalliseen toimintaan osallistuminen. Johannes on valmistunut fysioterapeutiksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta Savonlinnan kampukselta. Hän on työskennellyt aiemmin Aivoliiton lasten ja nuorten kursseilla sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Hän on kotoisin Jyväskylästä ja asui opintojensa ajan Savonlinnassa. Johanneksen harrastuksiin kuuluu monipuolinen kestävyysliikunta. Viime aikoina etenkin kajakkimelonta on ollut hänelle mieluisaa.

TUNNUSTUS PITKÄSTÄ URASTA NUORTENTALOTOIMINNASSA Aivoliitto palkitsi lokakuussa kymmenvuotisesta työskentelystä Nuortentalotoiminnassa neuropsykiatrisen valmennuksen vastaavan ohjaajan Pia Lavermanin ja valmentajan Marianne Kulmalan sekä nuortenohjaaja Tuula Rämön. Turun Nuortentalossa

Aivoliittoon on perustettu viestinnän neuvottelukunta, joka toimii Aivoliiton viestintää tukevana ja neuvoa antavana asiantuntijaryhmänä. Se aloitti työskentelynsä marraskuun alussa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Aivoliiton hallituksen jäsen, liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto. Jäseniksi neuvottelukuntaan on kutsuttu Aivoliitto ry:n puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Terttu Erilä, lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Maarit Huovinen, kansanedustaja Mikael Jungner, ohjelmajohtaja Ari Järvinen, sosiaalineuvos Mauno Lehtinen, toimitusjohtaja, kustantaja Petteri Paasilinna, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo Vuokko sekä Aivoliitosta viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila, viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

PUHEVAMMAISTEN PÄIVÄ: MITEN SANOISIT JOS ET VOISI PUHUA? Aivoliiton esittelypisteellä Turun Hansatorilla kävi puhevammaisten päivän aikana satoja kiinnostuneita tutustumassa aiheeseen. Tarjolla oli monipuolista esitemateriaalia aivoverenkiertohäiriöistä, afasiasta, kielellisestä erityisvaikeudesta ja puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, esimerkiksi tilata karkkeja puhelaitteen avulla ja arvuutella viittomia. Aivoliiton puheterapeutit opastivat kommunikointikeinojen käytössä.

Pia Puustelli

Kuvassa palkinnoista ja onnitteluista iloitsevat Pia Laverman (vasemmalla), Marianne Kulmala ja Tuula Rämö.

32

AVH 4/2012


Liitto tiedottaa

Hanne Itärinne

Kansainvälistä puhevammaisten päivää vietettiin 6.10.

Päivä liittyi puhevammaisten viikkoon, jota koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki.

PULSSI TUTUKSI OSAAVA NAINEN -MESSUILLA

Hanne Itärinne

Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke oli näkyvillä Osaava Nainen -messuilla. Messut järjestettiin 12.–14.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhteinen osasto kiinnosti satoja kävijöitä. Monille heistä tieto pulssin tunnustelun merkityksestä aivoterveydelle oli uusi. Lähes 200 messuvierasta halusi itse kokeilla, miltä eteisvärinä tuntuu. Kokeilumahdollisuuden tarjosi keinotekoinen pulssikäsi. Ihmiset näyttivät selvästi arvostavan arkisia keinoja, joilla voi aktiivisesti seurata omaa terveyttään ja havaita mahdolliset terveysongelmat jo ennen kuin niistä ehtii koitua heille suurempaa vahinkoa.

Tunne pulssisi -hankkeella pyritään lisäämään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta. Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuottaminen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapahtumat. Viestintäkampanjalla pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotiaat suomalaiset sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammattihenkilöt.

ELÄMÄ PELISSÄ VALMENTAA POSITIIVISUUTEEN Yksi elämä -hankekokonaisuus on mukana tukemassa parhaillaan käynnissä olevaa Yle TV1:n Elämä pelissä -ohjelmasarjaa, jonka aloitusjakso nähtiin syyskuun lopussa. Tänä syksynä ohjelmasarjan teemana on kielteisen elämänasenteen vaikutus ihmisen terveyteen.

Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhteinen Tunne pulssisi -osasto keräsi kiinnostuneita Osaava Nainen -messuilla.

AVH 4/2012

33


Liitto tiedottaa Elämä pelissä tarjoaa syksyllä 2012 terveysvalmennusta harjoiteohjelman avulla kaikille suomalaisille. Harjoiteohjelman tarkoitus on opastaa käsittelemään vastoinkäymisiä entistä paremmin. Arjen vastoinkäymisten sietokykyä mittaavan nettitestin on tehnyt liki 220 000 henkilöä. Valmennukseen puolestaan ilmoittautui lähes 40 000 suomalaista. Lisätietoja: http://yle.fi/ohjelmat/kortit/elama-pelissa/

SITKEYS VALTTIA HOIDOSSA JA KUNTOUTUKSESSA Kuntoutuksen puute ja lääkärien vaihtuvuus haittaavat monen pitkäaikaissairaan henkilön arkea, kertoo Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton jäsenilleen tekemä kysely. Sen mukaan vain 12 prosentille vastaajista on laadittu terveydenhuoltolain edellyttämä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Lain mukaan kuntien on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus sisältäen muun muassa kuntoutustarpeen tutkimisen, sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa. Kyselyyn vastanneiden kokemusten mukaan kuntoutukseen pääsy edellyttää sitkeyttä ja omaaloitteisuutta. Kuntoutukseen pääsy koetaan vaikeaksi mutta toisaalta vastaajista 38 prosenttia on ollut kuntoutuksessa tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Lääkäri tai hoitaja on ottanut kuntoutusasiat puheeksi joka neljännen vastaajan kanssa, ja yhtä moni pitkäaikaissairas on itse ehdottanut kuntoutukseen pääsyä. Puolella vastaajista kuntoutusmahdollisuudet ovat jääneet keskustelematta kokonaan. Kyselyn vastauksista heijastuu terveyspalvelujen saatavuuden eriarvoisuus: valtaosa vastaajista on tyytyväinen hoitoonsa, mutta toisaalla ilmenee ongelmia niin lääkärille pääsyssä kuin hoitovälineiden saamisessakin. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta on päässyt hoitotakuun mukaisesti terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja 60 prosenttia erikoislääkärille julkisessa terveydenhuollossa. Hoitotakuun mukaan kiireettömän hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä viimeistään kolmantena päivänä yhteydenotosta ja lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa. Puolet vastanneista on hakeutunut yksityiselle lääkäriasemalle nopeamman hoidon saamiseksi. Monessa vapaamuotoisessa vastauksessa viitataan

34

AVH 4/2012

siihen, että lääkärit vaihtuvat jatkuvasti ja että aikoja on vaikea saada. Vastaajien enemmistö osallistuisi elintapamuutoksia tukevaan vertaisryhmään, jos terveydenhuolto tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Toistaiseksi vain noin joka neljännelle on tarjottu tukea elintapamuutoksiin. Kyselystä selvisi myös, että suurin osa vastaajista olisi valmis tekemään terveydentilansa huomioon ottavaa työtä kuntoutuksen jälkeen tai on jo työelämässä mukana. Lisäksi työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Kyselyyn vastasi 534 henkilöä, joista puolet oli yli 50-vuotiaita. Kyselyn toteuttivat Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto osana Yksi elämä -hankkeita. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Tarkoituksena on vaikuttaa kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi

AIVOLIITTO ESILLÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Aivoliitto esitteli toimintaansa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, opettajille ja muille aiheesta kiinnostuneille Turun ammattikorkeakoululla. Loka- ja marraskuun vaihteessa koululla järjestettiin kahdet eri koulutuspäivät, joiden teemoina olivat fysio- ja toimintaterapia sekä varhaiskasvatus. Varsinais-Suomen alueella toimivat sosiaali- ja terveysalan liittojen aluetyöntekijät puolestaan järjestivät marraskuussa. ammattikorkeakoululla Järjestöextriimin, jossa yli 40 järjestöä esitteli toimintaansa. Paikalla oli myös kokemuspuhujia kertomassa


Liitto tiedottaa elämästä vammojen ja sairauksien kanssa. Aivoliiton edustajana tapahtumassa oli järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen.

BOCCIAN MESTARUUS RATKESI TURUSSA Kahdeksan joukkuetta kisasi Aivoliiton boccian mestaruudesta vuonna 2012 marraskuussa Turussa Suvituulessa. Voittajaksi selviytyi Pirkanmaan AVH-yhdistyksen II-joukkue, jossa pelasivat Seppo Mäkinen, Veikko Kylkilahti ja Asser Hallikainen. Toiseksi tuli viime vuoden voittaja Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistyksen joukkue. Kisojen järjestämisessä oli mukana Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys, jonka I-joukkue kiri kisassa kolmanneksi. Aivoliitto kiittää tuomareita, toimitsijoita ja pelaajia hyvähenkisestä kisasta! Vuoden 2013 kisoja suunnitellaan pidettäväksi elokuussa Kemissä.

Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen puheenjohtaja Maritta Melander ja Aivoliiton järjestötiedottaja Hanne Itärinne kertoivat liiton ja yhdistysten toiminnasta Turun ammattikorkeakoululla.

Aivoliitto ja muut Neurologiset vammaisjärjestöt -verkoston järjestöt esittäytyivät Neurologipäivillä marraskuun alussa Helsingissä. Neurologipäivät ovat Suomen Neurologisen Yhdistyksen (SNY) järjestämä alan ammattilaisille suunnattu tapahtuma.

Päivi Liippola

NEUROLOGISET VAMMAISJÄRJESTÖT NEUROLOGIPÄIVILLÄ

Liisa Virta Turun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksestä valmistautuu heittoon Aivoliiton boccian mestaruuskisoissa.

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 20.12.2012–1.1.2013.

Minna Heikkilä

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

Neurologisten vammaisjärjestöjen toimintaa esittelivät Neurologipäivillä tiedotuspäällikkö Kaija Lindstöm Epilepsialiitosta (vasemmalla) ja toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Tourette-yhdistyksestä.

AVH 4/2012

35


36

AVH 4/2012


Akuutissa AVH-teemalähetys tammikuussa

Tero Kyllönen

T

elevision ykköskanavan terveysohjelmassa Akuutissa nähdään tammikuussa aivoverenkiertohäiriöiden teemalähetys. Ohjelmassa tavataan muun muassa nuori aivoinfarktipotilas ja kerrotaan, kuinka Oulun yliopistosairaalassa on onnistuttu vähentämään verenohennuslääkityksen haittoja. Akuutin AVH-teemaohjelma lähetetään TV1:ssä keskiviikkona 30.1.2013 klo 19.55. Ohjelma uusitaan saman viikon torstaina ja sunnuntaina.

Akuutin omalääkäri Risto Laitinen (edessä) ja toimittaja Mikko Penttinen näyttävät, kuinka voi testata aivoinfarktin oireita: kokeile, nousevatko kädet ja onnistuuko hymyily molemmilla kasvon puoliskoilla.

✂ Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! AVH 4/2012

37


Opiskelijat opastivat ikäihmisiä terveyspäivänä

Virpi Kuikka

S

uomen Seniorikodit ry ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry järjestivät lokakuussa Joensuu Areenalla Ikäihmisten terveyspäivä -tapahtuman, joka houkutteli paikalle noin 1 300 kävijää. Tapahtuma sisälsi muun muassa luentoja, paneelikeskustelun ja ohjattua liikuntaa. Lisäksi kävijät saivat tutustua lukuisiin näytteilleasettajiin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat antoivat osastollaan yksilöllistä terveysneuvontaa edistääkseen aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyä, oireiden varhaista tunnistamista ja hoitoon hakeutumista. Neuvontatyön apuna heillä oli Aivoliiton materiaaleja. Kiinnostuneita messuvieraita osastolla vieraili lähes jonoksi asti.

Hoitotyön opiskelija Nelli Kuosmanen kertoo asiakkaalle aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöistä Joensuun Ikäihmisten terveyspäivänä.

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi.

läheinen

Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

ammattilainen muu

__________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Sähköposti

____________________________

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________ Allekirjoitus 38

AVH 4/2012


Ikäinstituutti tuo liikunnalla voimaa vanhuuteen

I

käinstituutin Vie vanhus ulos -kampanja käynnistyi lokakuun alussa ja jatkuu aina loppiaiseen 6.1.2013 asti. Kampanjalla kiinnitetään huomiota haastavaan syys- ja talvikauden ulkoiluun. Haastekampanja on valittu Innopalkinto-finalistiksi. Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla on tällä hetkellä 17 järjestökumppania. Tänä vuonna mukaan ovat tulleet Aivoliitto, Muistiliitto, Suomen

Diabetesliitto, Suomen Kansainvälisen Senioritanssin Liitto ja Suomen Selkäliitto. Iäkkäiden harjoitteluun on suunniteltu oma jumppasivusto www.voitas.fi. Voimaa vanhuuteen -verkkosivustolta löytyy myös uusia voimisteluvinkkejä, kuten aamujumppa sekä Kunnon Eväät -liikekortit. Liikekortit sisältävät voimaa ja tasapainoa kehittäviä liikkeitä. Kortteja voi hyödyntää monella tavalla

yhdistysten ja kerhojen liikuntaryhmissä tai jäsentilaisuuksissa. Uusi aamujumppaohjelma on tilattavissa tai tulostettavissa. Liikuntamateriaalien tuote- ja hintatiedot: www.voimaavanhuuteen.fi/ tuotteet/voimisteluohjelmat. Iäkkäiden jumppasivusto: www.voitas.fi.

SoveLi haastaa jäsenyhdistykset

S

oveltava Liikunta SoveLi ry juhlii ensi vuonna kahdettakymmenettä toimintavuottaan teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen. SoveLi haastaa jäsenjärjestönsä ja muut toimijat järjestämään Liiku terveemmäksi -tapahtumia teemapäivänä 10.5.2013. Samana päivänä vietämme myös kansainvälistä AVH-

päivää ja näiden kahden teeman avulla toivomme Aivoliiton jäsenyhdistysten olevan näkyvillä. Haasteena on suunnitella teemapäivälle tai samalle viikolle soveltavan liikunnan tapahtuma ja toteuttaa se. Neuvoja liikunnan soveltamiseen saa SoveLista.

Lisätiedot: SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen, p. 040 551 4468 tai virpi.pennanen@soveli.fi (merkitse sähköpostiviestin otsikkoon: Liiku terveemmäksi 2013) tai Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879 tai virpi.lumimaki@aivoliitto.fi.

Senioriopas hyvinvoinnin tueksi

I

kääntyvän ihmisen toimintakykyyn vaikuttavat monet tekijät. Kuinka saada elämäniloa, terveyttä ja toimintakykyä läpi elämän? Uudesta Seniorioppaasta löytyy ohjeita oman hyvinvoinnin edistämiseksi, tietoa hoidoista, palveluista sekä etuuksista. Oma hyvinvointisuunnitelma ohjaa tunnistamaan mahdolliset muutostarpeet. Kirja sopii tietolähteeksi niin hyväkuntoisille senioreille kuin hoidossa oleville vanhuksille, omaisille tai hoitotyötä tekeville.

Senioriopasta (ISBN 978-952-92-9614-9) saa kirjakaupoista, Sosiaali- ja terveysalan tietopalvelusta: www.sosiaalialantietopalvelu.fi, kirjastoista ja Aplodista: www.aplodi.fi.

AVH 4/2012

39


Jaksotettu AVH-kommunikaatiokurssi: parikurssi sairastavalle ja läheiselle (5 + 5 + 5 vrk) Nro 48585: 2.–6.4.2013, 24.–28.6.2013 ja 16.–20.12.2013 Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssi on Kelan kustantama. Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta! kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta 040 133 7010 / paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi

kuntoutuskeskus.fi

40

AVH 4/2012




             ­       ­   ­­€­   ‚‚‚ ƒ

       

                

             

       

           

      

      

        

       

              

                         

AVH 4/2012

41


TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU Keskusteluryhmä Aloitusaika: 21.1. Paikka: Afasiakeskus, Helsinki. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille aivoverenkiertohäiriön sairastaneille, joiden sairastumisesta on alle kolme vuotta. Ryhmä on niin sanotusti suljettu ja määräaikainen, mikä tarkoittaa, että kaikki osallistujat ovat mukana ensimmäisestä kerrasta lähtien kaikilla kuudella kerralla. Ryhmä alkaa 21.1.2013 ja kokoontuu kuusi kertaa joka toinen maanantai klo 15–17. Ryhmän käyttövoimana on vertaistuki ja menetelmänä keskustelu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.1.2013 mennessä Veijo Kivistölle p. 040 5430 009 tai veijo.kivisto@aivoliitto.fi. Liikkeelle-peruskoulutus Aika: 21.−22.1. Paikka: Ratina − Tampereen Stadion, Tampere. Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla. Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8251 tai tinja.saarela@soveli.fi

HELMIKUU Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen Aika: 6.2. Paikka: Toimintakeskus Harjula, Lohja. Monen toimijan yhteistyönä järjestetään kaikille avoin tilaisuus, jonka teemana ovat erityisesti neurologiset

42

AVH 4/2012

erityisryhmät ja heidän tarpeensa erilaisina oppijoina. Tilaisuus koostuu näyttelystä, jossa näytteilleasettajat tarjoavat tietoa aiheesta. Lisäksi näyttelytiloissa pidetään tietoiskuja. Lisätiedot: järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 tai veijo.kivisto@aivoliitto.fi. Liikkeelle-peruskoulutus Aika: 11.2. Paikka: Kuninkaantien lukio, Espoo. Aika: 25.−26.2. Paikka: Porvoon urheiluhalli, Porvoo. Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla. Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8241 tai tinja.saarela@soveli.fi.

TOUKOKUU Kansainvälinen AVH-päivä Aika:10.5. Kansainvälinen AVH-päivä, teemana Tunne pulssisi ja SoveLin Liiku terveemmäksi -teemapäivä.

KESÄKUU The 6th Kuopio Stroke Symposium AVH-symposiumi. Aika: 12.–14.6. Paikka: Kuopio. Kuopio Stroke Symposium 2013 on kansainvälinen aivoverenkiertohäiriöiden estoa, akuuttia hoitoa ja kuntoutusta käsittelevä kokous. Kokouksen järjestäjinä toimivat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja ja seminaarin ohjelma: www.uef.fi/ stroke.

MAALISKUU Aivoviikko Aika: 11.–17.3. Aivoviikolla tapahtumia yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Sairaanhoitajapäivät Aika: 14.–15.3. Paikka: Helsingin Messukeskus. Neurologiset vammaisjärjestöt -verkostolla on osasto Sairaanhoitajapäivillä.

Lisätietoja tapahtumista löytyy Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi ja NV-tapahtumista Neurologisten vammaisjärjestöjen verkkosivuilta www.nv.fi.


KOULUTUSKALENTERI AVH-OSAAJA-KOULUTUS Keväällä 2013 Aivoliitossa alkaa uusi koulutus, jossa on koottu yhteen käytännön AVH-tietoutta oireiden tunnistamisesta kuntoutuksen kautta omaisen ohjaamiseen. Koulutus sisältää sekä lähipäiviä että itsenäistä työskentelyä. Ohjelma varmistuu myöhemmin. Seuraa Aivoliiton verkkosivuja www.aivoliitto.fi/koulutukset.

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ? Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi: AVH-sairastaneiden ryhmän ohjaaminen päivätoiminnassa Sairastumisen vaikutukset toimintakykyyn – sekä henkiseen että fyysiseen. Puhutko afasiaa? Syöttekö yhdessä? Tunnistatko nielemisvaikeudet? Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi hyväksi? Kouluttajina fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologi. Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCATM) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Kou-

lutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCATM (Supported Communication for Adults with Afasia) -kouluttajan pätevyys. Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hahmottamis-, keskittymis- ynnä muut ongelmat huomioon arjen toiminnoissa? Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen. AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Koulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla: 1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn. 2. Fyysinen toimintakyky. 3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio. 4. Kokonaisvaltainen kuntoutus. Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti. Kysy lisää! Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi. Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 Tampere.

Elämän suola ei ole purkissa sti e t ee www.pienipaatospaivassa.fi

T

AVH 4/2012

43


Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013 YLEISTÄ TUETUISTA LOMISTA Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliito ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella. Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen. Lomakohteet ovat yleensä kylpylöitä ja hotelleja. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikalliselta AVH-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista. Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen verkkosivuilla.

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki Tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita voi puhelimitse tilata Aivoliiton alue- ja keskustoimistoista. Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto tekee valinnat lomille. Hyväksytyt saavat kutsukirjeen noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 567 0628 tai lomat@mtlh.fi.

44

AVH 4/2012

AVH-LOMAT 1. Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Aika: 15.4.–20.4. Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €. Hakuaika: 17.1.2013 mennessä. Paikkoja 30 henkilölle. Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto. Loman teemana on voimaa vertaisuudesta. Lomaan kuuluu päivittäin aamupala, lounas ja päivällinen, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveysluentoja liikunnasta ja ravinnosta sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Lisätietoja: www.kivitippu.fi. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset inva-huonetta. 2. Kylpylähotelli Rauhanlahti, Kuopio Aika: 5.–10.8. Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €. Hakuaika: 5.5.2013 mennessä. Paikkoja 20 henkilölle. Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto. Majoitus kahden hengen huoneissa täyshoidolla (aamupala, lounas ja päivällinen). Rauhanlahden kylpylän oma ohjelma, allasosasto, kuntosalit ja ympäristö ovat lomalaisten vapaassa käytössä. Lisätietoja: www.rauhalahti. fi. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset inva-huonetta.


3. Ruissalon kylpylä, Turku Aika: 9.9.–14.9. Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €. Hakuaika: 9.6.2013 mennessä. Paikkoja 30 henkilölle. Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto. Tule viihtymään kauniiseen Ruissalon saareen ja nauti kylpylän monipuolisista palveluista ja vertaistuesta. Majoitus 2 hengen huoneissa. Lomaan kuuluu täyshoito ja kylpylän oma ohjelma. Kylpylän allasosasto, kuntosali ja ympäristö ovat vapaasti ryhmän käytettävissä. Lisätietoja: www.ruissalospa.fi. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana loman alussa. 4. Hotelli Kruunupuisto, Punkaharju Aika: 23.–28.9. Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €. Hakuaika: 21.6.2013 mennessä. Paikkoja 20 henkilölle. Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto. Voimaa vertaisuudesta -loma on tarkoitettu omaisille ja AVH:n sairastaneille. Kruunupuisto sijaitsee Punkaharjun kauniissa maisemassa. Idyllinen ympäristö ja alueen kohteet kuten Luston metsämuseo ovat kokemisen arvoisia. Hotellin ohjelma, kuntosalit ja altaat ovat lomalaisten käytössä. Lomaan kuuluu täyshoito. Lisätietoja: www.kruunupuisto.fi/hotelli.

HINNAT Lomien hinta on 15 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toimistoista. Kaavakkeen voi tulostaa tai täyttää sähköisesti myös verkkosivulla: www.mtlh.fi. Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Hakukaavakkeessa pitää olla nimen ja osoitteen lisäksi sosiaaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle. Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia, heille on omat kiinti��t lomakohteen mukaan. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

AVUSTUS- JA TURVALLISUUSKYSELY YLEISTÄ SOLUKU-LOMISTA Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja. Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM! Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

VAKUUTUKSET

JÄRJESTÄJÄT

Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole järjestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemissa eri lomakohteissa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

Lisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalaiselta, p. 040 543 7290 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuilta: www.aivoliitto.fi.

LISÄTIETOJA

AVH 4/2012

45


SOLUKU-LUONTOLOMAT 2013 1. Talviliikuntaloma lapsiperheille Vuokatissa Aika: 24.2.–1.3. Paikka: Vuokatin urheiluopisto Loma toteutetaan yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston kanssa. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheinesi kokeilemaan talviliikuntalajeja ja nauttimaan kauniista luonnosta ja urheiluopiston monipuolisista liikuntapalveluista. Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua laskettelua ja hiihtoa. Opistolla perheet majoitetaan perheille soveltuviin huoneisiin. Lisätietoja Vuokatin urheiluopistosta: www.vuokattisport.fi. Lomalle otetaan 10 perhettä. Täysihoito kuuluu loman hintaan. Hinta: 15€/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2012. 2. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Vuokatissa Aika: 4.–9.3. Paikka: Vuokatin urheiluopisto Tervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikunnan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle. Lisätietoja Vuokatin urheiluopistosta: www.vuokattisport.fi. Täysihoito maittavine ruokineen kuuluu loman hintaan. Jos tarvitset ympärivuorokautista avustamista, sinulla tulee olla oma avustaja mukana. Lomalle otetaan 20 perhettä. Loman ohjatun liikunnan sisältö: • Kelkkalaskettelumoduuli, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä opiskelijoiden kanssa. • Pystylaskettelu, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat. • Murtomaahiihtoa. • Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä. • Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn. Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 7.1.2013. 3. Luonto- ja kulttuuriloma omaishoitajille Ilomantsissa Aika: 30.7.–4.8. Paikka: Möhkön Manta Omaishoitajille tarkoitettu virkistys- ja voimaantumisloma. Lomalla liikutaan luonnossa ja nautitaan karjalaisesta kulttuurista sekä pohditaan omaa jaksamista ja sitä, mistä saataisiin virtaa arjen pyörittämiseen. Majoitus kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Möhkön kylällä. Loma toteutetaan Möhkön Mantan luontopalveluiden kanssa. Loma sisältää täysihoidon. Lisätietoja Möhkön Mantan palveluista: www.mohkonmanta.net. Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 30.4.2013.

46

AVH 4/2012

4. Perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille aikuisille Suomussalmella Aika: 19.–24.8. Paikka: Hossa Liikkuen luonnossa -loma toteutetaan yhteistyössä Möhkön Mantan luontopalvelujen kanssa. Hossan järvikankaat ja kirkkaat vedet tarjoavat unohtumattoman elämyksen. Tule lataamaan akkuja ja hakemaan luonto-oppia hyvässä seurassa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset jatkuvaa säännöllistä avustusta, on henkilökohtaisen avustajan oltava mukana. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Täysihoito sisältyy loman hintaan. Lisätietoja Hossan alueesta: www.luontoon.fi/retkikohteet/retkeilyalueet/hossa. Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienempiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonompikuntoisille ja pyörätuolin käyttäjille. Ryhmä 2 on vesistövaellus- ja patikointiryhmä. Ryhmän voi valita lomalla aina päivittäin eli jonain päivänä voi lähteä patikoimaan ja toisena liikkumaan vesille. Vesillä liikumme kanooteille ja veneillä. Päivän kävelymatkat sopeutamme kulkijoiden liikuntakyvyn mukaan ja ne vaihtelevat kilometristä jopa yli 10 kilometrin matkoihin. Lisäksi on mahdollista myös kalastaa Hossan lohipitoisissa vesissä ja yöpyä autiotuvalla tai laavulla. Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 23.5.2013. 5. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Ilomantsissa Aika: 16.–21.9. Paikka: Möhkön Manta Liikkuen luonnossa – luontovalokuvaus- ja kalastusloma. Loma toteutetaan yhteistyössä Möhkön Mantan luontopalvelujen kanssa. Majoitus 2 päivää Jänissaaressa ja 3 päivää Möhkön kylällä esteettömissä majoitustiloissa. Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken esteettömään erätukikohtaan Jänissaareen. Retkeilemme veneellä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen sotahistoriaan ja luontopolkuihin. Nautimme luontohenkisen porukan seurasta ja Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta. Loma sopii pyörätuolia käyttäville ja toimintarajoitteisille henkilöille, mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana, jos tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista avustamista. Lisätietoja Mantan luontopalveluista osoitteesta: www.mohkonmanta.net. Lomalle otetaan 12–15 henkilöä. Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 18.6.2013. Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuutoksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.


Malmin Fysioterapia Kirkonkyläntie 8, Helsinki puh. 09-345 1551

Kuopion Teräs ja Romu Oy

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

UUDENKAUPUNGIN I APTEEKKI

Luumäen Apteekki

Marttilantie 24, Taavetti puh. 05-4171 003

Kaijonharjun Apteekki

Vanttitie 5, Kuopio puh, 040 485 8098

Alinenkatu 28, Uusikaupunki puh. 02-842 6200

Sammonkatu 14, 90570 Oulu puh. 08-5561 591 www.kaijonharjunapteekki.fi

ROVANIEMEN SEURAKUNTA

Aavasaksan Taksiasema

Martin Apteekki

PL 8104, 96101 Rovaniemi

Kilpisjärventie 645, Aavasaksa puh. 040 521 5134

Raatihuoneentorin Apteekki Apoteket vid Rådhustorget Raatihuoneentori, 10600 Tammisaari Tel./Puh. 019-2411 015

Täyden palvelun pitopalvelua

Kupittaankatu 146, Turku puh. 02- 2351 222

Astiat, liinat, tarjoilu Myös astioiden vuokraus



Soraliike Lehtovaara

Keski-Kotkan Apteekki

Uitontie 10, Piikkiö puh. 02-472 6561

Keskuskatu 31, Kotka puh. 05-229 6200

Elimäen Liikenne Oy Loviisantie 9, Elimäki puh. 05-744 1400

Kasken Apteekki

Vetelin Apteekki

Taksiautoilija Juhani Palomäki

Maaseudun Työnantajaliitto ry.

33720 Tampere, puh. 0400 833 558

Annankatu 31-33, 00100 Helsinki puh. 09-7250 4500 www.tyonantajat.fi ALAVUDEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Fysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN Kuulantie 5 G, 63300 Alavus puh. 06-5111 224, 040 512 7134

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Tilitalja Oy Vuorikatu 35 A, Lahti puh. 0400 833 126 www.tilitalja.fi

Patolakoti Oy Kuntouttavaa ja ammattitaitoista hoitoa ja hoivaa ryhmäkodeissa puh. 09-728 6797 tai info@patolakoti.fi Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki

Yläkyläntie 52, 48410 Kotka

Rusthollintie 1, Vääksy puh. 03-874 800

Koulutie 77, Veteli puh. 06-862 1419

Finlatera Oy

Tilaukset ja tiedustelut 044 588 5192

Asikkalan Apteekki

Kaskenkatu 10, Turku puh. (02) 2311 030

Luopa, puh. 0400 261 143



Finlatera Oy 33720 Tampere puh. 0400 833 558

Tunturi Auto Oy Kittiläntie 1, Sodankylä puh. 016-636 255

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Pieksämäen Suolahuone/ Luontaishoitaja Anna-Maija Ylönen Keskuskatu 14 B, Pieksämäki puh. 044 366 7820 

Suolahoidot  Koko kehon vyöhyketerapia  Intialainen päähieronta  ION-DETOX REIKI-energiahoito  LYMFA-hoito

Ylöjärven Palvelutalosäätiö Kaksikko Keihäsniementie 12, Ylöjärvi puh. 03-345 910

Parikkalan 1. apteekki 59100 Parikkala puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekki puh. 05-435 256

Juho Mäenpää Oy Kokonkatu 19, Tampere puh. 0400 620 588

LUMON OY

Terästarvike Oy Hattelmalantie 2, Helsinki puh. 09-350 5030

PARK HOTEL Lämmintä tunnelmaa jugend-talon kodikkaassa miljöössä.

Rauhankatu 1, 20100 Turku puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

Antikaisen Puutarha Pekkolankuja 43, Reitkalli puh. 040 7750 155

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

AVH 4/2012

47


Parkanon kerhon historiaa: Leon tarina POSTIA YHDISTYKSILTÄ

V

iisitoista vuotta sitten Leo Rikalan puoliso sairasti laajan aivoverenkiertohäiriön. Perheen elämä mullistui, kun päivittäisten kotitöiden tekijä oli poissa pelistä eikä pystynyt kommunikoimaan rakkaittensa kanssa. Elämää piti alkaa järjestelemään aivan uuteen muotoon. Puoliso saatiin sairaalasta kotiin ja alkoi kuntoutus: fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa. Kuntoutusjaksojen yhteydessä tuli puheeksi vertaistukikerhon perustaminen Parkanoon. Asiaa pohdittiin ja vetäjää etsittiin. Kun mitään ei alkanut tapahtua, Leo päätti itse aloittaa kerhonvetämisen. Tarkoitus oli, että hän hoitaa tehtävää vuoden ajan ja sitten uusi vetäjä jatkaa työtä. Perustamiskokous pidettiin Rantakodolla 22.4.2002. Läsnä oli 30 henkeä. Kerhopäiväksi sovittiin kuukauden ensimmäinen torstai, se on

Matti Pelttari (vas.) sekä Leo ja Rauha Rikala Parkanon kerhon 10-vuotisjuhlassa.

helppo muistaa. Kesä- ja heinäkuu pidetään aina lomakuukausina. Kerholaisten kanssa on järjestetty vuosien varrella useita retkiä mm. vuonna 2004 Seitsemiseen, vuonna 2007 Poikkeusharjulle ja vuonna 2009 Juustoporttiin. Lisäksi on ollut luentoja, joulujuhlia ja vierailuja muihin kerhoihin. Tärkeintä toiminnassa on vertaistuki. On kulunut kymmenen vuotta ja Leo on edelleen vetovastuussa. Kahdeksan vuoden aikana Rantakodon Arja Grönfors on toiminut kerhon apuhenkilönä. Lisäksi vuonna 2008

Armi Parviaisen kiitokset

K

Armi ”pipopää” Parviainen

48

AVH 4/2012

Arja Grönfors

Kutsu vuosikokoukseen Lahteen

P

äijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A 3 krs. 27.2.2013 klo 13.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Aarni Luhtala

un saimme toisen mahdollisuuden, tartutaan siihen kiinni tosissamme. Kun se muuttaa elämäämme, annetaan sen muuttua. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi. Kaikella on tarkoituksensa. Kukaan ei ole sanonut, että elämä on helppoa, mutta se on elämisen arvoista. Suuret kiitokset synttäriyleisölle läsnäolosta ja rahalahjoista. Lahjoitettavaksi tuli Jokilaaksojen AVH ry:lle 1 950 € ja Kallion alueen PMOklubille 550 €.

Joo Joo -kerho aloitti toimintansa, vetäjinä Arja ja Jenni Niemi. Nyt olemme yhdessä taitekohdassa: Leo aikoo jäädä ns. rivikerholaiseksi. Arja on luvannut ottaa vetovastuun siihen asti kunnes kerholle löytyy uusi vetäjä. Toivottavasti siihen ei kulu kymmentä vuotta. Kiitän Leoa meidän kaikkien puolesta sinnikkäästä toiminnasta kerhon hyväksi. Kiitän myös yhteistyöstä Rantakodon ja omasta puolestani.

Iloinen synttärisankari Armi Parviainen.

Tervetuloa! Hallituksen puolesta Pekka Ollila


Itä-Suomen yhdistysväkeä koolla Siilinjärvellä

Hanne Itärinne

K

ylpylähotelli Kunnonpaikan iso auditorio tuli viimeistä paikkaa myöten täyteen, kun Itä-Suomen yhdistykset kokoontuivat kevätkauden päättäjäisiin toukokuussa. Tapahtuman järjestäjänä toimi PohjoisSavon aivohalvausyhdistys ry. Ohjelmassa oli luentoja muun muassa vertaistuesta osana hoitoketjua sekä Yksi elämä -valtimoterveyshankkeista. Alueen järjestösuunnittelijan työstä pois siirtyvä Heli Taskinen kiitti yhdistysväkeä yhteistyöstä ja uusi järjestöpäällikkö Tom Anthoni esittäytyi. Päivään mahtui myös musiikkiesityksiä, taukojumppaa ja tietysti herkullisen seisovan pöydän antimet hotellin ravintolassa. Aurinkoinen sää kruunasi kaikin puolin hienosti onnistuneen päivän. Tällä energialla ja positiivisella ilmapiirillä on hyvä jatkaa yhteistä työtä kaikkien AVH-kuntoutujien ja läheisten hyväksi niin Itä-Suomessa kuin muuallakin.

Iloista ja vauhdikasta taukojumppaa Kunnonpaikassa.

Hanne Itärinne järjestötiedottaja, Aivoliitto

Minna Haakana

Etelä-Karjalan NV-verkoston Amazing Race

Paneelikeskustelun puheenjohtaja Matti J. Kuronen (vas.) sekä keskusteluun osallistuneita kunnallisvaaliehdokkaita.

L

appeenrannassa järjestettiin 4.10. vaalitempauksena yleisötapahtuma Amazing Race. Tilaisuuden järjesti Etelä-Karjalan Neurologisten Vammaisjärjestöjen Verkosto, johon kuuluvat Etelä-Saimaan AVHyhdistys, Etelä-Saimaan CP-yhdistys, Kaakkois-Suomen MS-yhdistys, Kaakkois-Suomen lihastautiyhdistys, Kaakkois-Suomen epilepsiayhdistys ja Kehitysvammaisten tukiyhdistys. Epilepsiayhdistyksen aktiivit olivat tapahtuman suunnittelussa, sen käytännön valmisteluissa ja tapahtuman läpiviennissä vahvasti mukana. Tilaisuus alkoi kunnallisvaaliehdokkaiden paneelikeskustelulla, jota veti rovasti ja terapeutti Matti J. Kuronen

omaan maanläheiseen ja suoraan tyyliinsä. Keskustelun teemana oli esteettömyys. Mieleenpainuvimmat kommentit: – Mikä on hyvä vammaiselle, on hyvä kaikille. – Esteettömyysasiamiehen toimi kokopäiväiseksi (on tällä hetkellä osa-aikainen). – Halvinta esteettömyyttä on hyvä suunnittelu. – Jokainen voi olla esteettömyysasiamies eli kansalaisvaikuttamista pitää lisätä. Kaikki puolueet ottivat haasteen vastaan ja ehdokkaita oli paikalla yhdeksän. Paneelikeskustelu oli vilkas ja NV-verkosto sai ideoita toimintaansa varten. Samalla ehdokkaat saivat vammaisnäkökulmaa päätöksenteon tueksi ja yleisö vinkkejä ehdokkailta kansalaisaktiivisuuteen. Tapahtuma oli siis voimaannuttava kokemus kaikille osapuolille. Paneelikeskustelun jälkeen ehdokkaat suorittivat pareittain erilaisia tehtäviä liikkuen pyörätuoleilla kaupungin keskustan alueella. Pyörätuolirasteilla ehdokkaat saivat monenlaisia ahaa-elämyksiä vammaisen asemasta. He kiittelivät kovasti tapahtuman järjestäjiä ja toivoivat uutta tapahtumaa kohdistettuna tekniseen lautakuntaan. Minna Haakana Kaakkois-Suomen epilepsiayhdistyksen puheenjohtaja

AVH 4/2012

49


Terveiseni

AIVOVERENVUOTO HENKILÖKOHTAISENA KOKEMUKSENA Kun tutkimuksen kohteena ovat ihmisaivot, puhutaan hyvin hienovaraisista ja monimutkaisista fysiologisista toiminnoista. Ihmisaivot ovat huikea apparaatti, eikä vastaavia ole muilla elävillä olennoilla. Fysiologia saa yleensä päähuomion, vaikka kyse on myös tajunnasta ja tietoisuudesta, jonka ne mahdollistavat. Ne ovat äärettömiä joka suuntaan. Seuratkaa vaikka vain minuutin ajan tajunnanvirtaanne ja huomaatte, kuinka siinä heittävät kuperkeikkaa ulkoisen maailman järjestykset ja sidonnaisuudet. Kun näin on jo normaalissa arkitajunnassa, voi vain arvailla millaiseksi myllerrykseksi kaikki muuttuu, kun tämä hienonhieno apparaatti vammautuu ja vaurioituu. Aivoja on tutkittu ja tutkitaan kiihkeästi ympäri maailmaa. Tutkimus keskittyy paljolti fysiologisiin ja mitattaviin ilmiöihin, koska ihmisen sielullista puolta on vaikea tavoittaa luonnontieteellisin menetelmin. Ihmisen psyykkisiä ja henkisiä kipuja on vaikea mitata, eikä onnen ja sisäisten oivallusten syntyvaiheita voi kuin aavistella. Näin se, mikä meissä on arvokkainta, syvällisintä ja kestävintä, jää arvoitukseksi. Tämän arvoituksen äärellä me vammaiset olemme kaikki asiantuntijoita elävinä kokijoina. Aivoverenvuoto, josta itselläni ja monella lehden lukijalla on kokemusta, järkyttää sekä ihmisen henkistä että fyysistä puolta. Sen seuraamukset ovat hyvin yksilöllisiä. Vuodon vaikutusten suuri vaihtelu johtuu monista tekijöistä, kuten vuodon sijainnista, paikasta, laajuudesta sekä sairastuneen iästä ja fyysisestä kunnosta. Ihmiset myös kokevat vammansa eri tavoin. Vaikka kahta aivan samanlaista tapausta ei ole, myös yhteisiä ongelmia riittää. Yksi monista arjen hankaluuksista on suuntavaiston pettäminen. Sain taannoin tällaisessa tilanteessa poliisilta kyydin kotiin. Kun kysyin

50

AVH 4/2012

afaattisten henkilöiden illanvietossa, kuinka moni paikalla olleista eksyy, tunsin melkein hellyyttä nähdessäni pystyyn nostettujen käsien määrän. Hahmotusvaikeudet haittaavat suuresti arkea. Aina ei uskalla lähteä yksin liikkeelle, kun ei voi olla varma mihin päätyy. Ihmisvilinässä kaupungilla ja vielä herkemmin tavarataloissa suunnat katoavat kuin taikaiskusta. Toinen ainakin yhtä kiusallinen vaiva on muistin pätkiminen. Taidan olla humoristinen hahmo tutuissa kaupoissa, kun unohtelen vähän väliä ostoksiani kassalle. Aika noloa on myös alkaa selittää uudelleen asiaa, jonka on juuri kertonut. Aivoverenvuoto voi siis julmalla tavalla särkeä ja sekoittaa tajunnan ja identiteetin. Moni sairastunut joutuu kokemaan tavanomaisen aistitoiminnan sekä henkisten ja psyykkisten kykyjen järkkymisen. Henkinen hätä on silloin suuri. Kuntoutuminen ja uuden identiteetin luominen kestää vuosikausia. Minulla on ollut kaksi suurta lukinkalvonalaista verenvuotoa (SAV) vuosina 1968 ja 1971. Niihin menehtyy nykytietämyksen mukaan 90 prosenttia potilaista. Lisäksi olen läpikäynyt suuren aivoleikkauksen vuonna 1983. Niistä toipuminen on ollut henkisesti ja fyysisesti raskasta. Silti olen toimintakykyinen ihminen. Voiko suurempaa lahjaa enää saada? Kaikki sovinnaiset käsitykset siitä, mitä on hyvä elämä, voi jättää omaan arvoonsa. Ihmisen paradoksi on siinä, että hyvä ja paha, ilo ja suru, toivo ja epätoivo, ovat meille olemassa vain toistensa kautta. Suuri voima meille on toivo kaikissa elämänvaiheissamme. Sen olen itse syvällisesti kokenut ja haluan rohkaista kohtalotovereitani. Hyvä elämä voi toteutua äärettömän monella tavalla. Eija Kiviniemi, Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry.


Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille? Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2013 tarkoitetut aineistot 25.1.2013 mennessä. Lehden teema on Yksi elämä -hankkeet.

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail35@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.aivohalvaus.net Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keskiviikkokerho Heidi Eloranta p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Työikäisten toiminnallinen AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi Keskustelukerho ”Stafat” Leena Malkamäki p. 040 503 1863 Svenska afasiklubben Victoria Mankki t. 0400 909 904 Kalakerho ”Kalakillet” Juha Relander p. 050 462 5464 juha.relander@kolumbus.fi

Boccia-kerho Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keilailukerho Osmo Rytkölä p. 09 385 9241 Joogaryhmä Heidi Viheriälä p. 040 584 3188 Porvoon kerho Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Vantaan kerho Raimo Nikkanen p. 040 730 4973 KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä  Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot 

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettula p. 044 270 9013 timo.kettula@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Eija Piirainen, pj Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647 eija.seppala3@gmail.com Pirjo Häkkinen, siht. Toukomiehentie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjohakkinen@netti.fi Yhdistyksen puhelin 044 344 1988/ Leena Punkanen, rahastonhoitaja Hierontakerho Pohjolatalon Veturi Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Uimakerho Kuusankosken uimahalli Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B, 49400 Hamina p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Karhulan jumppakerho Eskolan palvelukeskus Asko Vepsä p. 050 582 8770 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

AVH 4/2012

51


Yhdistykset alueittain LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Pekka Lehtonen (pj.) Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 040 050 4443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä

LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Alavuden kerho Veli-Matti Manninen Niittylammentie 13, 63880 Kukonkylä p. 040 715 7826 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

52

AVH 4/2012

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne Josefsson Nissnikuntie 7 D 18, 02430 Masala p. 040 126 1966 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com VANTAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka

Ähtärin kerho Merja Alku p. 040 736 9528

Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho Liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16) Lähteenkatu 2-4, 33500 Tampere toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen Neitsytpolku 6, 39200 Kyröskoski p. 040 704 5156 Kalakeisarit Jorma Valkamo p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Arja Grönfors Rantakoto ry Parkano Niementie 2, 39700 Parkano p. 0400 952 556 Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Matti Pelttari p. 0400 876 646 Virtain kerho Satu Solja p. 040 5555 301 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790

KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuovi Kataja p. 040 844 7561

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.) Langintie 43, 28600 Pori p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi


Yhdistykset alueittain Euran kerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034, p. 0400 594 681 Huittisten kerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään kerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi Imatran kerho halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.fi Helena Pullinen p. 02 823 2746 Rauman kerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi Laitilan aluekerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi

Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 hannu.harkonen@oyk.fi Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414 kona7@luukku.com Perjantaikerho ks. Anna-Leena Yli-Hakola POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen Kielotie 3 B 11, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Paraisten aluekerho (svensk) Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 birgitta.rittinghaus@gmail.com Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 reino.kairavuo@dnainternet.net Salon aluekerho Niilo Henell (pj.) p. 02 736 0614, 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k) armi.elo@lamminniemi.fi

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Juankosken kerho Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070

AVH 4/2012

53


Yhdistykset alueittain Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 Suonenjoen AivoParkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta KAINUUN AIVOYHDISTYS RY http://kainuunaivoyhdistys.nettisivu.org/ Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Reijo Huotari p. 045 135 0084 reijo.huotari@hotmail.fi Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Marja Pisto Metsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmi p. 044 031 0957 marja.pisto@hotmail.com Utajärven kerho Ritva Leinonen Palvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvi p. 050 917 7346 ritva.leinonen@oulunkaari.com HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

54

AVH 4/2012

Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Boccia-kerho Seppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esko Saari (pj.) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com Eija Pöyliö (jäsentiedottaja) eija.poylio@pp.inet.fi Oiva Jurmu (vertaistukivastaava) p. 040 504 1577 oiva.jurmu@gmail.com Inarin kerho- ja retkitoiminta Seija Jokela p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.avhy-kemi.com Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi

Suomen Pro AVH ry Tarja Kukkonen (pj) tarja.kukkonen@uta.fi

Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY Sari Dunder (pj) p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Anne Pulkkinen (siht.) p. 040 828 6131 anpulkkinen@suomi24.fi Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com  Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 seppojaliisa@gmail.com Oulun toimintakerho Sari Dunder p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Pudasjärven kerho Keijo Rääpysjärvi p. 040 752 2018 keijo.raapysjarvi@gmail.com Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204 PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen (pj) Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com


Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 51–54 JÄSENREKISTERI JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma–ke) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to–pe klo 8–16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26 p. 040 5437 287 Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 5343 201 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 5689 263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 4095 675 Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217 Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149 SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Hanna-Riikka Salminen p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

AVH 4/2012

55


PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

MP2 Itella Oyj

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia? Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla. Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla. Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi


AVH 4/2012