Page 1

AVH

2/2012

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

TIA – kiireesti hoitoon Aivoinfarkti on usein sydänperäinen

Eduskunnan Stroke-ryhmä esittäytyy Elämänmuutos synnytti taiteilijan AVH 2/2012

1


Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 11. vuosikerta ISSN 1458-6312 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Pia Puustelli p. 050 568 8149 pia.puustelli@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.) LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

Hanne Itärinne

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

s. 17

TEEMANA Diagnostiikka

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Afaattisen henkilön kielellistä kykyä mitataan kuvakertomuksilla.

AVH-lehden aikataulu NO

TEEMAT

3.

Sopeutumisvalmennus

pe 31.8.

pe 7.9.

pe 5.10.

4.

Aivoverenvuodot

pe 26.10.

pe 9.11.

pe 7.12.

Kansi: shutterstock.com

2

AVH 2/2012

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY


2/2012

s i sältö

ARTIKKELIT 6 TIA – kiireesti hoitoon ja tutkimuksiin 10 Aivoinfarktin kuvantamisdiagnostiikka 14 Sydänperäisen aivoinfarktin diagnostiikka 17 Afaattisen henkilön kielellisten taitojen arviointi 20 Eduskunnan AVH-aktiiviset eli Stroke-ryhmä esittäytyy 25 Eteisvärinäepidemia hiipii Pohjolaan 26 Sähköisen eReseptin käyttö laajenee 27 Arvonlisäverottomat palvelut 28 Elämänmuutos sytytti kipinän maalaamiseen 30 Arviointi osana Ovet auki afaattisille -projektia 33 Ryhmävoimaa! -hanke on loppusuoralla 37 Terveet aiheet vaalikeskusteluun 38 Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy 44 Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

PALSTAT 4 5 24 32 34 41 42 42 49 53 55 59

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Korvaamaton kovalevy liikkeellä Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Poimittua Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

s. 10

AVH-potilaan kuvantamisella on kiire.

s. 14

Vähintään viidennes aivoinfarkteista on sydänperäisiä.

AVH 2/2012

3


LEDARE RISTO O. ROINE

Snabbhet är vårt trumfkort – också i diagnostiken

D

et här numret av AVH-tidningen betonar vikten av en omedelbar jourpoliklinisk diagnos i samband med akuta hjärncirkulationsstörningar (stroke). Den finska förkortningen AVH (aivoverenkiertohäiriö) borde man kanske lika gärna tolka som Aina Välittömästi Hoitoon, alltså Alltid Omedelbar Vård. Det här kan vara något att tänka på för både de professionella som fungerar på alla nivåer i vår hälsovård (också inom bashälsovården) och för de vanliga medborgarna. Den målsättningen är inte övermäktig ens i svåra ekonomiska tider, eftersom en effektiv vård gör att skattebetalarnas pengar sparas. Ett bra exempel på det här är vården av den rubbning i hjärncirkulationen som beror på en temporär tilltäppning av en blodåder, d.v.s. TIA (Transient Ischemic Attack) därför att snabbhet då gör det möjligt att både undvika onödiga vårddagar och kunna börja med en omedelbar preventiv vård. Enligt nya forskningar förhindrar snabba åtgärder upp till åttio procent av de hjärninfarkter som skulle ha uppkommit som en följd av en TIA under de tre följande månaderna. När det gäller högriskpatienter kan rent av nio av tio hjärninfarkter enligt vad man vet i dag förhindras. Om det här skriver neurologerna

Tiina Sairanen och Kirsi Rantanen från Helsingfors universitetscentralsjukhus (HUCS). En förutsättning för att man ska lyckas är att resultaten av skiktröntgen eller liknande finns tillgängliga dygnet runt vilket är möjligt endast om man har centraliserat verksamheten. Om de här forskningsmetoderna skriver neuroradiolog Jari Karhu från Åbo universitetscentralsjukhus (ÅUCS). Vi hoppas att denna tidning kan hjälpa oss att nå våra målsättningar! I den här tidningen finns också en artikel om utvärdering av en afatisk persons språkliga förmågor. Artikeln har skrivits av professorn i logopedi, talterapeut Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka från Tammerfors universitet. Tidningens kolumn har den här gången skrivits av riksdagsledamot Lenita Toivakka (Saml.) som hör till riksdagens Stroke-grupp.   Professorn i neurologi, Risto O. Roine, arbetar som ledande överläkare på den neurologiska kliniken vid Åbo universitetscentralsjukhus.

Det här numret av AVH-tidningen betonar vikten av en omedelbar jourpoliklinisk diagnos i samband med akuta hjärncirkulationsstörningar (stroke). 4

AVH 2/2012


PÄÄKIRJOITUS RISTO O. ROINE

Nopeus on valttia – myös diagnostiikassa

T

ämä AVH-lehden numero painottaa välittömän päivystysluontoisen diagnostiikan tärkeyttä akuuteissa aivoverenkiertohäiriöissä (AVH). Lyhenne AVH voisi tarkoittaa myös Aina Välittömästi Hoitoon! Viesti on tärkeä terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla toimiville ammattilaisille, myös perusterveydenhuollossa. Asia on tärkeä myös tavallisille kansalaisille. Vaikeinakaan taloudellisina aikoina tavoite ei ole ylivoimainen, sillä tehokas hoito säästää veronmaksajien rahoja. Ohimenevän suonitukoksesta johtuvan aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n (Transient Ischemic Attack) hoito on tästä hyvä esimerkki, sillä nopeus mahdollistaa myös tarpeettomien hoitopäivien välttämisen lisäksi ennaltaehkäisevän hoidon välittömän käynnistämisen. Näin toimien säästyy tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia TIA-kohtausta seuraavista aivoinfarkteista seuraavien kolmen kuukauden aikana. Korkeimman riskin potilailla jopa yhdeksän kymmenestä aivoinfarktista voidaan nykytiedon valossa estää. Aiheesta kirjoittavat tässä lehdessä neurologit Tiina Sairanen ja Kirsi Rantanen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS). Onnistumisen edellytyksenä on se, että tutkimukset ja erityisesti aivoinfarktin kuvantaminen ovat välittömästi saatavissa ympäri vuorokauden, mikä onnistuu ainoastaan keskittämällä. Näistä tutkimusmenetelmistä kirjoittaa neuroradiologi Jari Karhu Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (TYKS).

Eduskunnan Stroke-ryhmän kansanedustajilta kysyttiin, miten he näkevät uuden terveydenhuoltolain vaikutukset ja miten tasa-arvo toteutuu AVHpotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Lisäksi tästä numerosta löytyy muun muassa artikkeli afaattisen henkilön kielellisten taitojen arvioinnista. Artikkelin on kirjoittanut logopedian professori, puheterapeutti Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka Tampereen yliopistosta. Toivottavasti tämänkin AVH-lehden teemanumero auttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa! Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaavana ylilääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikalla.

Lyhenne AVH voisi tarkoittaa myös Aina Välittömästi Hoitoon! AVH 2/2012

5


KIRSI RANTANEN JA TIINA SAIRANEN

TIA – kiireesti hoitoon ja tutkimuksiin Ohimenevä suonitukoksesta johtuva aivoverenkiertohäiriö (AVH) on ennakkovaroitus. Se pitää ottaa vakavasti ja hakeutua kiireellisesti lääkärin arvioon.

N

äkö katoaa äkkiä toisesta silmästä, mutta palautuu pian. Puhe muuttuu kankeaksi, suupieli roikkuu ja kahvikuppi tipahtaa kädestä. Säikähdyksen jälkeen oireet korjautuvat usein alle tunnissa. Tämä on tyypillinen TIA (Transient Ischemic Attack) eli ohimenevä suonitukoksesta johtuva aivoverenkiertohäiriö. Usein TIA:n tunnistamisessa sekä hoitoon hakeutumisessa tarvitaan kohtauksen nähneen henkilön apua. TIA on ennakkovaroitus, joka pitää ottaa vakavasti ja hakeutua päivystykselliseen lääkärin arvioon.

Meilahden sairaala, HYKS

KENELLE SOITTAA?

Meilahden sairaalassa on käytössä AVH-potilaan seurantakansio, jossa on myös yleistä tietoa AVH-riskitekijöistä sekä ohjeet jatkoseurantaan.

6

AVH 2/2012

Jos oire ei ole vielä mennyt ohi, on syytä soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Oireiden perusteella hätäkeskus voi tarvittaessa ohjelmoida kiireellisen kuljetuksen päivystyspoliklinikalle, missä TIA erotetaan aivoinfarktista ja aivoinfarktin liuotushoidon antaminen on tarvittaessa mahdollista. Vaikka oireet korjautuisivatkin matkalla, suonitukos ei välttämättä ole vielä auennut. Oireiden uusimisen riski on silloin merkittävä. Jos oireista on kulunut 1–2 viikkoa ja esimerkiksi terveyskeskuslääkäri tunnistaa ne mahdolliseksi TIA:ksi, päivystyksellinen arvio on edelleen paikallaan. Tällöin ei enää tarvita ambulanssikuljetusta, mutta potilas ei myöskään itse saa ajaa autoa. Joskus potilaat mainitsevat lääkärille tai hoitohenkilökunnalle vasta viikkojen kuluttua ohimenneestä kohtauksesta, jolloin suurin uusimisriski on ohitse ja lähete jatkotutkimuksiin neurologian poliklinikalle riittää.


TIA-POTILAAN ARVIO PÄIVYSTYKSESSÄ Vaikka TIA-potilas on useimmiten päivystyspoliklinikalla jo oireeton, pitäisi hyödyntää tämä arvokas tilaisuus estää aivoinfarkti. Usein kuitenkin niin potilas kuin henkilökuntakin ovat huojentuneita oireettomuudesta, ja potilaan arvio voi joutua odottamaan kunnes huonokuntoisemmat on hoidettu. Tärkeintä on pitää potilas seurannassa, jolloin mahdolliset uudet oireet havaitaan nopeasti. Jos TIA-oire on tuore, potilas on syytä pitää vuodelevossa ja ravinnotta.

TUTKIMUS ALKAA ESITIEDOISTA Huolellinen anamneesi eli esitietojen selvitys on tärkein osa jatkohoidon suunnittelua. Esimerkiksi kohonnut verenpaine, kolesteroliarvot tai verensokeritaso tai muut valtimotaudit, kuten sepelvaltimotauti tai alaraajojen valtimonkovetustauti ovat AVH:n riskitekijöitä. Riskiin vaikuttavat huomattavasti myös elämäntavat. Aina tulee selvittää tupakoinnin kesto ja määrä, alkoholinkäyttömäärät annoksina viikossa sekä painoindeksi (BMI). Eteisvärinä eli flimmeri on tärkeä AVH-riskitekijä, joten siitä ja rytmihäiriötaipumuksesta tulee kysyä erikseen. Naisten kohdalla selvitetään ehkäisypillereiden tai hormonikorvaushoidon käyttö. Aurallinen migreeni lisää myös AVH-riskiä. TIA voi myös olla vaikea erottaa migreenikohtauksesta etenkin nuorten potilaiden kohdalla, joten migreenityypin ja kohtausten esiintymistiheyden selvittäminen on tärkeää. AVH-sairaudet eivät suoranaisesti periydy, mutta riski lisääntyy, jos lähisukulaisilla on esiintynyt runsaasti AVH-oireita. Ainakin vanhempien ja isovanhempien sydän- ja aivoinfarktit tulee kysyä. Jokaisen lääkkeenkäyttäjän lompakossa tulisi olla täydellinen lääkelista annostietoineen. Päivystyksessä lääkkeiden nimet helposti unohtuvat ja oma terveysasema on todennäköisesti päivystysaikana kiinni.

AIVOT TUTKITAAN KUVAAMALLA

MYÖS KAULAVALTIMOT TULISI TUTKIA

Aivokuva on TIA-potilaan perustutkimus. Useimmiten tietokonetomografia (TT) on riittävä ja sen saatavuus vuorokauden ympäri on varmempaa kuin magneettikuvan. Jos kyseessä on ollut aito TIA, TT-kuva on oletettavasti normaali. Silti kohtaus tulee ottaa vakavasti. Kuva on tärkeä myös aiempien infarktijälkien osoittamiseksi ja vuodon poissulkemiseksi. Joskus muut sairaudet kuten aivokasvaimet saattavat oireilla samaan tapaan kuin TIA, mutta kuvalla nämä voidaan erottaa toisistaan. Tutkimusten mukaan potilailla havaitaan monesti herkissä magneettidiffuusiokuvissa viitteitä iskemiasta eli verenkierron vajeesta, vaikka oireet ovat menneet ohi. Varsinkin jos oireet kestävät pidempään kuin tunnin, kyseessä on usein aivoinfarkti eikä TIA. Päivystyksessä kaikilta TIA-potilailta otetaan myös vähintään keuhkokuva, sydänfilmi (EKG) ja laboratoriokokeita.

TIA:n jälkeen myös kaulavaltimoiden ultraäänitutkimusta tulisi harkita kaikille potilaille. Joskus TIA:n taustalla on merkittävä kaulavaltimon ahtauma, jonka hoito on verisuonikirurginen leikkaus. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HYKS) Meilahden sairaalan neurologian päivystyspolikinikalla kaulasuonten ultraäänitutkimus tehdään virka-aikana samana päivänä ja yöllä tulleet potilaat jäävät aamuun asti seurantaan, jolloin tutkimus tehdään. Mikäli ultraäänitutkimuksessa todetaan oireet aiheuttaneella puolella merkittävä ahtauma, löydös varmistetaan kaulasuonten TT-angiografialla eli varjoainekuvauksella. Verisuonikirurgeja konsultoidaan jo päivystyksestä käsin ajan säästämiseksi. Kaulavaltimoahtauman leikkaushoito tulisi tehdä kahden viikon sisällä oireesta parhaan hyödyn saamiseksi. Aiemmin tehtiin lähete kaulavaltimoiden ultraäänitutkimukseen polikliinisesti. Silloin viive leikkausaikaan AVH 2/2012

7


oli paljon pidempi johtuen tutkimuksen odottelun, vastauksen kuulemisen ja verisuonikirurgin arvion vaatimasta ajasta. Tavoitteena pitäisi olla, että merkittävä kaulasuonen ahtauma löytyy alle vuorokauden sisällä oireista.

ETEISVÄRINÄ VOI ENNUSTAA TIA:N Eteisvärinä on toinen merkittävä TIA:n syy, mutta sen havaitseminen voi olla hankalaa. Se pitäisi kuitenkin löytää nopeasti, koska jatkohoito muuttuu silloin selvästi. AVH:n sairastanut potilas tarvitsee verenohennushoidon eli antikoagulaation (AK) jo yksittäisenkin todennetun eteisvärinäkohtauksen jälkeen. Jos TIA-potilaalla todetaan tuore eteisvärinä, aloitetaan rytmin hidastaminen sekä annetaan ihon alle pistettävä hepariinivalmiste ja verenohennushoitotabletti jo päivystyksessä. Mikäli potilas kertoo tykyttelytuntemuksista tai jos muita TIA:a selittäviä riskitekijöitä ei ole, hänelle tulisi tehdä Holter-tutkimus eli 1–3 päivän jatkuva EKG-monitorointi. Holterseuranta tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, koska eteisvärinän löytyminen on aina haasteellista. Akuuttitilanteessa sen havaitsemi-

sen mahdollisuudet ovat paremmat kuin myöhemmin kardiologian poliklinikalla. Meilahden sairaalan neurologian klinikalla Holter-monitorointi on nykyisin mahdollista aloittaa sekä päivystyksessä, neurologian poliklinikalla että osastoilla. Tulevaisuudessa on tarjolla pieniä laitteita, jotka voivat rekisteröidä sydämen rytmiä pidempään, jopa kuukausia, jolloin eteisvärinäjaksojen löytyminen todennäköisesti helpottuu.

TIA-POTILAAN ESTOLÄÄKITYS ALOITETAAN HETI Merkittävä kaulasuonten ahtauma tai eteisvärinä todetaan päivystyksellisesti noin kymmenesosalla TIApotilaista. Jokainen potilas tarvitsee kuitenkin lääkehoidon estämään uusia kohtauksia tai aivoinfarktia. TIApotilas on korkean riskin potilas, joka on vastaanottotilanteessa oireeton. Merkittävin haaste on aivoinfarktin ja mahdollisen invaliditeetin estäminen. TIA-potilaan riski saada aivoinfarkti on 3 prosenttia kahden päivän ja 5 prosenttia viikon kuluessa. Kolmannes aivoinfarktipotilaista on saanut sitä edeltävän TIA-kohtauksen. Tutki-

musten mukaan nopea päivystyksellinen arvio ja estolääkeyhdistelmän aloitus vähentää riskiä merkittävästi. Estolääkitykseen kuuluu yleensä verihiutale-estäjä eli antitrombootti, verenpainelääke ja kolesterolilääke, useimmiten statiini.

JATKOSEURANNASTA ON HUOLEHDITTAVA Reseptien kirjoittamisen lisäksi potilaan pitää saada ohjeet ottaaa yhteyttä omaan perusterveydenhuollon lääkäriinsä jatkoseurantaa varten. Potilaiden sitoutuminen hoitoon paranee, mikäli heille annetaan riittävä informaatio uusista lääkkeistä. Potilaan on tärkeää ymmärtää hoidon tavoite eli uuden aivoverenkiertohäiriön, ja samalla muidenkin verisuonihäiriöiden esto, ei vain esimerkiksi kolesteroliarvon pudottaminen. Seurantatutkimusten mukaan neljännes potilaista lopettaa jonkin lääkkeistä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, ja vuoden kohdalla yli kolmasosalla on käytössä enää vain osa lääkkeistä. Tilanteen parantaminen on tärkeä haaste. Päivystyksessä saadut ohjeet ja neuvot eivät välttämättä jää mieleen, joten potilaalle olisi hyvä antaa kirjallista materiaalia omista riskitekijöistään ja AVH-sairauksista yleensä. Meilahden sairaalassa on käytössä AVH-potilaan seurantakansio. Lääkäri rastittaa siihen potilaan riskitekijät ja näiden hoidon tavoitetasot. Kansiossa on yleistä tietoa AVH-riskitekijöistä sekä ohjeet hakeutua jatkoseurantaan. Suoraan päivystyksestä kotiutuvat TIA-potilaat pyritään ohjaamaan ainakin kertaalleen AVH-hoitajan vastaanotolle, mikä on erinomainen tapa rauhassa kerrata uusimisriskiä vähentävät elämäntapa-, riskitekijäja lääkehoitoasiat. LL Kirsi Rantanen toimii erikoislääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Meilahden sairaalassa neurologian päivystyspoliklinikalla ja LT Tiina Sairanen toimii saman sairaalan neurologian poliklinikan ylilääkärinä.

8

AVH 2/2012


AVH 2/2012

9


JARI KARHU

Aivoinfarktin kuvantamisdiagnostiikka

Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, TYKS

Aivoinfarktin kuvantaminen perustuu menetelmänä jo noin 30 vuotta käytettyyn tietokonetomografiaan (TT). Tietokoneteknologia ja kuvantamistekniikka ovat tuossa ajassa suorastaan mullistuneet.

Ensimmäisessä TT-kuvassa akuutti infarkti vasemmassa aivopuoliskossa näkyy hieman tummempana alueena aivokudoksessa (nuolien välissä). Potilaan oireita olivat muun muassa oikean puolen heikkous ja afasia. Toisessa kuvassa on sama potilas kaksi kuukautta myöhemmin. Krooniseksi muuttunut infarkti erottuu nyt selvemmin tummempana alueena.

N

ykyaikaiset tietokonetomografialaitteet ovat hyvin erilaisia kuin vielä 1990-luvulla. Yhteistä vanhojen ja uusien laitteiden välillä on enää kudosten kuvantaminen röntgensäteillä, joiden tuottamiseen tarvitaan röntgenputki sekä kuvan muodostaminen sähköisesti tietokoneen avulla, jolloin siitä tulee digitaalinen. Nykyään kaikki kuvantamistekniikka perustuu tietokoneisiin ja tuotettu kuva on aina digitaalinen – myös niin sanottu tavallinen röntgenkuva.

TT ELI VIIPALEKUVAUS Tietokonetomografialla tuotettua kuvantamisinformaatiota tarkastellaan leikkeinä – siitä suomenkielinen termi viipalekuvaus. Kuvattavan kohteen 10

AVH 2/2012

jokainen ”viipale” edustaa kohdetta vain paksuutensa verran. Esimerkiksi aivoja tarkastellaan tyypillisesti viiden millimetrin paksuisina leikkeinä. TT-kuva eroaa siis olennaisesti röntgenkuvasta, jossa kuvattava kohde näkyy kokonaisuudessaan ja koko tilavuudeltaan eri kudosten projisoituessa kuvassa toistensa päälle.

TT SOPII LÄHES KAIKILLE Tietokonetomografia soveltuu käytännössä lähes kaikille potilaille eli niin sanottuja absoluuttisia kontraindikaatioita sille ei juuri ole. Sen huono puoli on kuitenkin tutkimuksen potilaalle aiheuttama säteilyrasitus. Tämän vuoksi raskaana olevia potilaita kuvataan vain erityisen painavin perustein. Tutkimusta voidaan

kuitenkin pitää välttämättömänä, jos hyvin perustein epäillään aivoverenkiertohäiriötä ja sikiö voidaan silloin suojata röntgensäteilyltä melko hyvin.

AVH-POTILAAN KUVAAMISELLA ON KIIRE Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneen potilaan kuvantamisella on aina kiire. Tietokonetomografian hyviä puolia ovat sen varsin hyvä saatavuus ja nopeus. Keskussairaaloiden lisäksi kuvauslaite ja sitä käyttävä pätevä röntgenhoitaja ovat yleensä käytettävissä tai ainakin valmiudessa aluesairaaloissa ja suurimmissa terveyskeskussairaaloissa myös päivystysaikana. Tutkimus ja sen valmistelu kestävät yksinkertaisimmillaan vain


muutamia minuutteja ja itse kuvaus nykyaikaisella laitteella vain joitakin kymmeniä sekunteja. Mikäli AVH-potilaan tietokonetomografia toteutetaan useammassa vaiheessa, tutkimus voi kestää kokonaisuudessaan 10–15 minuuttia. Tällöin se tehdään suonen sisäistä varjoainetta käyttäen ja/tai samassa yhteydessä kuvataan myös aivojen ja kaulan verisuonia ja/tai aivoverenkierron jakautumista. Potilas on kuvauksen aikana hyvin valvottavissa ja kuvaus voidaan keskeyttää tarvittaessa hoitoa varten hyvinkin nopeasti.

TT-TUTKIMUKSEN TULKINTA Tietokonetomografiakuvien tulkinta voi toisinaan olla vaikeaa eikä lääkärin peruskoulutus anna siihen riittäviä valmiuksia. Yleensä tutkimuksen pyytänyt hoitava lääkäri voi kuitenkin saada tärkeimmän ja hoidon aloittamiseen välttämättömän informaation kuvista joko harjaantumalla

niiden tulkintaan itse tai pyytämällä lausunnon tutkimuksiin perehtyneeltä erikoislääkäriltä eli radiologilta. Nykyään radiologin ei välttämättä tarvitse olla läsnä tutkimuspaikalla, koska TT-kuvat siirtyvät nykytekniikalla suhteellisen helposti sairaaloiden välillä (niin sanottu teleradiologia) tai vaikkapa radiologin ja/ tai hoitavan lääkärin kotona olevalle työasemalle tai kannettavalle laitteelle. Tietokonetomografian tuloksen eli kuvainformaation tulkinta voi harjaantuneella radiologilla tai kliinikolla kestää nopeimmillaan vain pari minuuttia, mutta vaikeimmissa tapauksissa se voi vaatia informaation lisäkäsittelyä erityisellä työasemalla ja viedä puolikin tuntia. Joskus löydösten tulkinta voi vaatia keskushermoston kuvantamistutkimuksiin erikoistuneiden neuroradiologien erikoisosaamista.

TT SULKEE POIS AIVOVERENVUODOT Tietokonetomografia on erittäin hyvä menetelmä osoittamaan tai sulkemaan pois erityyppiset kallonsisäiset verenvuodot, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita ja taudinkuvan kuin aivoinfarkti. Tämä onkin tärkein syy tehdä AVH-potilaalle TT-tutkimus. Vuodon poissulkeminen on välttämätöntä ennen tehokkaan infarktihoidon aloittamista.

AKUUTTI INFARKTI EI YLEENSÄ NÄY TT-KUVASSA Akuutti aivoinfarkti näkyy tavanomaisissa TT-kuvissa aikaisintaan noin 2–3 tuntia oireiden alkamisesta, mutta joitakin epäsuoria merkkejä kuvissa voidaan nähdä jo aiemmin. Tietokonetomografia ei siis ole kovin herkkä menetelmä infarktin osoittamiseksi. Tämä korostuu pienissä muutoksissa ja esimerkiksi aivorungon alueella. AVH 2/2012

11


Akuutissa vaiheessa infarktin koon arvioiminen tietokonetomografialla on myös melko epäluotettavaa. Akuutti aivoinfarktidiagnoosi tietokonetomografialla perustuu siis infarktin näkymisen sijasta taudinkuvaan ja anamneesiin, (eli potilaan tilasta saatuihin esitietoihin) sekä siihen, että aivoverenvuoto on suljettu pois TT-kuvalla.

AIVOJEN VERENKIERRON KUVANTAMINEN TT:LLA Tietokonetomografialla voidaan erityisiä tietokoneohjelmia apuna käyttäen kuvata myös aivojen perfuusiota eli läpivirtausta, minkä avulla saadaan tietoa aivojen verenkierron jakaumasta ja mahdollisesta verenkierron häiriön vaikeusasteesta. Menetelmällä voidaan itse infarktin ohella nähdä myös hapenpuutteesta kärsivää aivokudosta, joka periaatteessa on tärkeämpi hoitotoimenpiteiden kohde kuin varsinainen infarktoitunut aivokudos, joka ei enää ole pelastettavissa. Menetelmä ei ole rutiininomaisessa käytössä, mutta joissakin tapauksissa – etenkin jos hoitoon hakeutumisen viive on pitkä – se voi tarjota lisäinformaatiota diagnostiikkaa ja hoidon valintaa varten. Mikäli AVH ja uhkaava infarkti aiheutuvat aivovaltimossa olevasta veritulpasta, riittävän suuressa suonessa ollessaan se voi näkyä TTangiografiassa eli verisuonten varjoainekuvauksessa. Tätä varten potilaan verenkiertoon ruiskutetaan juuri ennen kuvausta röntgenvarjoainetta. Varjoaine on jodipitoista, joten se ei välttämättä sovellu jodiallergikoille. Mikäli kyllin suuressa aivovaltimossa todetaan veritulppa, potilas voidaan laskimoon annettavan systeemisen trombolyysin (eli niin sanotun liuotushoidon) sijaan hoitaa katetrien avulla paikallisella valtimonsisäisellä toimenpiteellä, jossa veritulppa pyritään poistamaan mekaanisesti ja/tai liuottamalla. Toimenpide vaatii erityisosaamista ja on mahdollinen ainoastaan yliopistosairaaloissa, joissa on sitä varten tila- ja henkilökuntaresurssit.

12

AVH 2/2012

AIVOJEN LISÄKSI KUVATAAN KAULAVALTIMOT

MAGNEETTIKUVAUS AIVOINFARKTIDIAGNOSTIIKASSA

AVH-potilaan aivojen tietokonetomografian yhteydessä kuvataan useimmiten myös kaulavaltimot, joissa verisuonisairauksien riskitekijöitä omaavilla potilailla voi olla valtimon kroonisia seinämämuutoksia ja niiden aiheuttamia ahtaumia tai tukoksia. Myös nämä voivat haitata merkittävästi verenkiertoa aivoihin tai ne voivat toimia pienten veritulppien lähteinä. Varsinkin tavanomaista nuoremmilla AVH-potilailla oireiston taustalla voi olla myös kaulan vamma ja/tai kaula- tai aivovaltimon sisäkalvon repeämä, joka myös on useimmiten diagnosoitavissa TT-angiografiassa. Tietyissä potilasryhmissä aivoverenkiertohäiriö voi johtua myös kallonsisäisten laskimoiden veren hyytymisestä laskimoveritulpaksi. Tällöin kuitenkin koko taudinkuva, oireisto ja hoito ovat erilaiset kuin valtimoperäisessä verenkiertohäiriössä. TTangiografialla voidaan diagnosoida myös kallonsisäinen laskimoveritulppa.

Magneettikuvaus on huomattavasti tietokonetomografiaa herkempi ja tarkempi menetelmä aivoinfarktin osoittamiseksi. Pienikin infarktimuutos näkyy jo akuuttivaiheessa. Magneettikuvauksessa aivokudoksesta ja verisuonista on saatavissa huomattavasti enemmän informaatiota kuin tietokonetomografiassa. Magneettikuvaus onkin ylivoimaisesti parempi menetelmä myös muiden kuin aivoverenkiertohäiriöön liittyvien neuroradiologisten löydösten diagnostiikassa. Rutiininomainen magneettikuvaus kestää kuitenkin huomattavasti kauemmin kuin tietokonetomografia. Se on siis käytännössä hankalampi toteuttaa akuutisti sairaalle potilaalle ja voi viivästyttää hoidon aloitusta. Nopeimmillaan – erityisesti AVH-potilaan diagnostiikan tarpeisiin räätälöitynä – se olisi kuitenkin toteutettavissa jopa 10–15 minuutissa. Kansainvälisesti useimmissa johtavissa AVH-keskuksissa magneettikuvausta käytetäänkin jo ensisijaisena kuvantamismenetelmänä. On mahdollista, että myös Suomessa siirrytään akuuttien AVH-potilaiden kuvantamisdiagnostiikassa vähitellen magneettikuvauksen suuntaan.

LISÄTIETOA MAGNEETTIKUVAUKSELLA Joskus tietokonetomografiakuvissa voi olla löydös, joka ei ole diagnosoitavissa riittävällä varmuudella tai ei lainkaan. Toisaalta joskus TT-kuvalöydös voi olla normaali, vaikka potilaalla on merkittävä neurologinen oire ja tutkimuslöydös, joille on epäiltävissä aivoperäinen syy. Näissä tapauksissa tarvitaan lisäkuvantamisdiagnostiikkaa, jota edustaa magneettikuvaus eli MRI-tutkimus. Magneettikuvaus soveltuu myös raskaana oleville potilaille, mutta toisaalta sille on olemassa joitakin muita esteitä, kuten esimerkiksi tavanomainen sydäntahdistin. Magneettikuvausta ei Suomessa juurikaan käytetä aivoverenkiertohäiriöiden akuutissa vaiheessa, mutta jo varsin yleisesti subakuutissa eli puoliäkillisessä vaiheessa.

Radiologian erikoislääkäri Jari Karhu toimii neuroradiologina VarsinaisSuomen kuvantamiskeskuksessa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS).


VIKING LINE ONNITTELEE 35-VUOTIASTA AIVOLIITTOA! AVH 2/2012

13


RISTO O. ROINE

Sydänperäisen aivoinfarktin diagnostiikka

Aivoinfarktin tehokas ennaltaehkäisevä hoito vaatii sen syiden selvittämistä. Vähintään viidennes aivoinfarkteista on sydänperäisiä. Sydämen toiminnan häiriöt voivat johtaa aivoverenkiertohäiriöön useammalla eri mekanismilla.

A

ivoinfarktin syy on selvitettävä, jotta ennaltaehkäisevä hoito olisi mahdollisimman tehokasta. Aivoinfarktin taustalla voi olla joko kaula- tai aivovaltimoiden ateroskleroosi eli valtimotauti, verenpainetaudin vaurioittamien aivojen sisäisten pienten valtimoiden sairaus tai sydänperäisen hyytymän joutuminen aivovaltimoon. Väestötasolla nämä kolme perussyytä ovat kaikki lähes yhtä tavallisia, mutta niiden osuus vaihtelee iän mukaan. Kaikissa ikäryhmissä vähintään viidennes aivoinfarkteista on sydänperäisiä.

SYIDEN KIRJO VAIHTELEE IÄN MUKAAN Sydänperäisten aivoinfarktin syiden kirjo on laaja ja riippuu iästä. Korkeassa iässä aivoinfarkti johtuu joko eteisvärinästä, sydäninfarktin jälkitilasta, sydämen vajaatoiminnasta tai läppäviasta. Keski-iässäkin sydäninfarktin jälkitila ja sydänlihasrappeuma eli 14

AVH 2/2012

kardiomyopatia ovat melko tavallisia aivoinfarktin taustatekijöitä. Nuorilla taas taustalla voi olla oikovirtaus sydämen oikealta puolelta vasemmalle eteisväliseinän avoimen soikean ikkunan (PFO) kautta. Se ohjaa laskimopuolen tavalliset hyytymät helposti aivovaltimoon, kun ne muuten joutuisivat keuhkoihin, joissa pienet hyytymät eivät aiheuta samanlaista vahinkoa kuin aivoissa. Laskimoiden hyytymät eivät välttämättä aiheuta oireita ja saattavat jäädä toteamatta. Parhaillaan tutkitaan, kannattaa PFO sulkea nuorehkolla potilaalla, jos mitään muuta syytä ei aivoinfarktille todeta. Nuorilla aivovaltimotukokset ovat yleensä joko sydänperäisiä tai valtimon seinämän repeämästä johtuvia. Tukoksen riskiä lisäävät usein perinnölliset tai hankitut hyytymishäiriöt, joihin liittyy lisääntynyt veritulpan muodostumisen riski. Hyytymishäiriö ei ehkä yksin riitä aiheuttamaan tukosta, mutta jos samanaikaisesti kärsii nestehukasta,

tulehduksesta tai käyttää hormonivalmisteita ja tupakoi, saattaa seurauksena olla hyytymä. Myös leikkauksen jälkeinen liikkumattomuus tai pitkä lentomatka saattaa riittää. Nuorilla aivoinfarktin syy jää useammin löytymättä kuin iäkkäillä. Tällöin taustalla epäillään usein olevan toteen näyttämättömiä sydänperäisiä hyytymiä.

HYYTYMÄN MUODOSTUMINEN SYDÄMESSÄ Sydämessä voi syntyä hyytymä virtauksen hidastuessa tai muuttuessa pyörteiseksi sydämen sisällä, sydämen sisäkalvon vaurioiduttua tai hyytymisjärjestelmän aktivoiduttua. Liikkeelle lähtiessään hyytymä voi kulkeutua aivovaltimoon. Sydämen sisään muodostuu sitä helpommin hyytymä, mitä enemmän sydämen pumppausvoima on heikentynyt ja erityisesti, jos sydämen seinämän liikkuvuus on paikallisesti-


kin alentunut esimerkiksi sairastetun sydäninfarktin seurauksena. Riski on suurin ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.

ETEISVÄRINÄ ON TAVALLISIN SYDÄNPERÄINEN SYY Eteisvärinä on tavallisin sydänperäisen aivoinfarktin aiheuttaja, joka selittää yli 80-vuotiaiden aivoinfarkteista ainakin neljäsosan. Riskiä näyttää lisäävän korkean iän ohella naissukupuoli, diabetes, sydämen vajaatoiminta ja korkea verenpaine. Mikäli eteisvärinä on jo aiheuttanut aivoinfarktin, arvioidaan riski aina niin korkeaksi, että verenohennus on tarpeen. Eteisvärinäpotilailla nähdään myös aivojen valkeassa aineessa runsaastikin infarkteja, joista osa on oireettomia, mutta runsaina esiintyessään ne voivat aiheuttaa muun muassa dementoitumista. Joskus taas suuri hyytymä tukkii aivovaltimon tyvestään, jolloin aiheutuu henkeä uhkaava, laaja aivoinfarkti, ellei tukos nopeasti avaudu joko itsestään tai liuotushoidon avulla. Kun tukos avautuu myöhään, seurauksena voi olla verenvuoto infarktialueelle.

TÄSMÄLLINEN DIAGNOOSI ON TÄRKEÄ Joillakin potilailla on useita infarktin syitä, esimerkiksi kaulavaltimosairauden lisäksi sepelvaltimotauti tai eteisvärinä. Useimmat sydänperäiset aivoinfarktit, ja erityisesti eteisvärinästä johtuva, edellyttävät antiko-

agulaatiota eli verenohennushoitoa, joten täsmädiagnoosi on tarpeen. Usein aivoinfarktin sydänperäinen syy on selvä, jos potilaalla on sairaalaan tullessa eteisvärinä tai hänen tiedetään sairastavan sitä ennestään. Viimeksi mainitussa tapauksessa taustalla on usein verenohennushoidon puute. Hoito on voinut myös keskeytyä tai siihen käytetyn lääkkeen Marevanin vaikutus on jostain syystä kadonnut. Syynä jälkimmäiseen voivat olla yhteensopimattomat lääkkeet tai sopimaton ruokavalio. Uusilla korvaavilla tablettimuotoisilla verenohennuslääkkeillä ei näitä ongelmia ole, eikä hoito moderneilla lääkkeillä vaadi samanlaista laboratorioseurantaa. Kun näiden lääkkeiden vaikutusta opitaan mittaamaan ja tarvittaessa kumoamaan verenvuodon yllättäessä, ne ilmeisesti tulevat vähitellen korvaamaan Marevanin kokonaan.

ERI MENETELMILLÄ LÖYDETÄÄN ERILAISIA HÄIRIÖITÄ Eteisvärinä näkyy sydänfilmissä eli EKG:ssa tai sen voi tuntea rannevaltimon pulssin epäsäännöllisyytenä. Jokainen voi itse opetella tunnustelemaan omaa pulssiaan. Lisäksi uudet verenpainemittarit arvioivat myös sykkeen säännöllisyyden. Koska löydös voi merkitä pitkäaikaista tai pysyvää verenohennushoitoa, tulisi epäily eteisvärinästä tietenkin pyrkiä varmistamaan. Mikäli epäily on vahva eikä alkuvaiheen

EKG tai muutaman vuorokauden EKG-monitorointi paljasta eteisvärinää, on mahdollista käyttää muutaman vuorokauden rytmianalyysiä kannettavalla Holter-EKG-nauhurilla. Äärimmäisenä keinona on ihon alle asennettava rytmivalvuri, joka selvittää varmuudella, esiintyykö potilaalla eteisvärinää kuukausien tai jopa vuosien seurannan aikana. Sydämen ultraäänitutkimus selvittää sydämen vajaatoiminnan, liikkumattoman alueen sydämen seinämässä sydäninfarktin jälkitilana, eräitä muita sydämen sairauksia (kuten kardiomyopatian), sydämen sisäiset hyytymät sekä erittäin harvinaiset kasvaimet. Ultraäänitutkimuksen osuvuus paranee huomattavasti, jos se tehdään ruokatorven kautta. Tällöin voidaan selvittää mahdollisen eteisväliseinäaukon olemassaolo. Lisäksi sillä saadaan hyvä näkyvyys eteisväliseinän lisäksi eteiskorvakkeeseen ja aortan kaareen, josta saattaa irrota plakkeja ja hyytymiä. Sydämen ultraäänitutkimuksen käyttö aivoinfarktin diagnostiikassa on koko ajan lisääntynyt. Jos aivoinfarktin syy on eteisvärinä, ei sydämen ultraäänitutkimuksen tuomaa informaatiota välttämättä tarvita hoitopäätöksiin, esimerkiksi verenohennushoidon aloittamiseen. Sydämen kuvantaminen tietokonetomografialla tai magneettitutkimuksella on vielä tarkempi menetelmä, mutta ne eivät ole toistaiseksi vakiintuneet laajempaan käyttöön aivoinfarktipotilaiden tutkimuksina.

AVH 2/2012

15


OIREET VOIVAT VIITATA SYDÄMEEN Sydänperäiseen aivoinfarktiin sopivia oireita ja löydöksiä ovat äkillinen ja nopeasti huippunsa saavuttava oireisto, tajunnan heikentyminen infarktin alussa, oireiden nopea korjaantuminen sekä eri puolilla aivoja ja mahdollisesti muissa elimissä ilmenevät infarktit. Myös äkillinen näkökenttäpuutos, toisen puolen huomiotta jättäminen (neglect) ja puheen tuoton häiriö ilman muita oireita ovat melko tavallisia sydänperäisen aivoinfarktin oireita. Sydänperäinen aivoinfarkti voi saada vahvistusta myös aivojen kuvantamislöydöksistä.

SYDÄNPYSÄHDYS EI YLEENSÄ OLE AIVOINFARKTIN Tekstiä on toimituksenSYY käytössä

W Tehokas 200 aa moottori tak een! tasaisen liikk

AVH-lehdessä on aiemmin käsitelty myös sydänpysähdyksen aiheuttaman verenkierron pysähtymisen vaikutuksia. Näistä pelätyin on laaja-alainen aivovaurio, joka voi olla toipumisen esteenä. Ensihoidon ripeä toiminta ja toisaalta teho-osastoilla toteutettava viilennyshoito ovat vähentäneet sydänpysähdyksen aiheuttamaa aivovauriota. Sydänpysähdys ei yleensä aiheuta aivoinfarktia, vaan ainoastaan osa aivosoluista tuhoutuu etenkin hapenpuutteelle herkimmillä alueilla. Niihin kuuluu muun muassa ohimolohkon sisäosissa sijaitseva muistikeskus, jonka vaurioitumisesta johtuu tavallisin sydänpysähdystä seuraava oire, lähimuistin häiriö. Vaikeammissa tapauksissa ilmenee eriasteista henkisen tason laskua sekä liikuntakyvyn heikkenemistä, erityisesti tasapainoa ja tarkkuutta vaativat liikkeet voivat häiriytyä. Alkuvaiheessa todettavat aivotoiminnan häiriöt voivat näyttää vaikeilta, mutta ne ovat kuitenkin joka toisella potilaalla täysin ohimeneviä. Toipuminen voi viedä kuukausia ja siihen voi olla mahdollista vaikuttaa kuntoutuksella. Aivoverenkierto riippuu sydämen toiminnasta, jonka häiriöt voivat johtaa aivoverenkiertohäiriöön useammalla eri mekanismilla. Akuutissa aivoinfarktissa sydänlihaksen hapenpuutteen, sydäninfarktin ja rytmihäiriöiden riski on lisääntynyt. Sydämen ja aivojen välinen vuorovaikutus on keskeinen elementti AVH-potilaan tutkimuksessa ja hoidossa. Siksi tehokas hoito edellyttää neurologin ja kardiologin hyvää yhteistyötä. Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaavana ylilääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikalla.

16

AVH 2/2012


Hanne Itärinne

Kielellinen toimintakyky voidaan määritellä taidoksi käyttää sanoja ja lauseita vuorovaikutuksen luomiseen ja ylläpitämiseen, maailman kuvaamiseen ja viestien rakentamiseen.

ANNA-MAIJA KORPIJAAKKO-HUUHKA

Afaattisen henkilön kielellisten taitojen arviointi

Turussa kokoontuvan afaattisten henkilöiden Juttu-tupa-kurssin ryhmäläiset keskustelevat Ferd’nand-sarjakuvan tapahtumista.

A

fasian kliiniseen tutkimukseen kuuluu sekä afaattisen häiriön diagnosointi että afaattisen henkilön toimintakyvyn arviointi. Testien avulla selvitetään, miten kielen tietotoiminnot sujuvat ja kuinka vaikea-asteinen afasia on. Tällöin tarkastellaan afaattisen henkilön kykyä havaita, tunnistaa ja ymmärtää kuulemaansa puhetta, painaa ja palauttaa mieleensä sanoja ja lauseita sekä ilmaista itseään joko puhuen tai kirjoittaen. Testaustilanteet eivät kuitenkaan kerro, miten afaattiset henkilöt käyttävät kieltä erilaisissa puhetilanteissa erilaisiin tarkoituksiin. Tässä artikkelissa kuvaan, miten kielen käyttötaitoja (kielellistä toimintakykyä) on mahdollista arvioida kertomistehtävän avulla. Kielenkäytön tarkka kuvaus sekä paljastaa afaattisen puhujan taidot että tuo esille myös sellaisia

ongelmia, jotka eivät tule esiin testeissä.

KIELELLÄ TUOTETAAN KOLMENLAISIA MERKITYKSIÄ Mitään vakiintunutta menetelmää kielen käyttötaitojen arviointiin ei ole. Kielitieteilijä Michael Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kieliteoria on kuitenkin osoittautunut hyödylliseksi. Teorian mukaan ihminen voi kielensä avulla tuottaa erilaisia merkityksiä. Nämä jaetaan kolmeen luokkaan: interpersonaaliset, ideationaaliset ja tekstuaaliset merkitykset. Suomeksi sanottuna interpersonaaliset merkitykset muodostuvat vuorovaikutuspuheessa. Ne kertovat puhujien rooleista ja asenteista. Ideationaaliset merkitykset ovat puoles-

taan ympäröivän maailman ja sisäisen ajattelumaailmamme kuvauksia: mitä on olemassa, mitä joku tekee jollekin tai mitä ajatellaan ja tunnetaan. Tekstuaalisilla merkityksillä tarkoitetaan sitä, miten sanoilla ja lauseilla tuotetaan puhuttuja tai kirjoitettuja viestejä. Jotta viesti olisi ymmärrettävä, sen tulee rakentua tietyllä tavalla. Esimerkiksi kertomuksessa tulee olla alku, keskikohta ja loppu. Seuraavalla sivulla näkyvät esimerkit ovat peräisin tutkimuksesta, jossa puhujien tehtävänä oli rakentaa suullinen kertomus kuvasarjan perusteella. Kuvasarjana käytettiin erästä Henning Dahl Mikkelsenin Ferd’nand-sarjakuvaa. Se kertoi miehestä, joka kylvää maahan siemeniä ja haaveilee sadosta. Pellolle tulee kuitenkin lintuja, jotka nokkivat siemeniä maasta. Sen takia mies rakentaa linnunpelättimen, jota linnut ei-

AVH 2/2012

17


vät kuitenkaan pelkää. Lopuksi mies kiskoo pelättimen maasta ja alkaa huitoa sillä lintuja pois pellolta.

ROOLIT VUOROVAIKUTUSPUHEESSA Vuorovaikutuspuhetta tarkasteltaessa huomio kiinnitetään muun muassa siihen, kykeneekö puhuja ottamaan – ja antaako keskustelukumppani hänelle – tiedon pyytäjän roolin vai jääkö hänelle aina tiedon antajan eli kysymyksiin vastaajan rooli. Tämän lisäksi tarkastellaan, miten puhuja suhtautuu omaan suoriutumiseensa (esimerkki 1) ja kuinka varmoja tai

epävarmoja väittämiä hän tuottaa. Epävarmuudesta kertovat esimerkiksi kyseleminen, jossittelu ja niinkuttelu (”oliskohan se semmonen näyttäs niinku olis”) sekä erilaiset varauksiksi kutsutut ilmaukset (”varmaan joku semmonen”). Myös naurulla on tärkeä tehtävä: se kertoo puhujan tietävän, että hänen ilmauksensa ei ole aivan odotuksenmukainen. Kaikilla näillä keinoilla afaattinen puhuja pyrkii säilyttämään kasvonsa tilanteessa, jossa tutkitaan juuri sitä, mikä hänelle on vaikeaa eli puhumista. Esimerkki 1 osoittaa, että puhuja pystyy ilmaisemaan oman käsityk-

ESIMERKIT Esimerkeissä /-merkkien välissä on puheessa taukojen väliin jäävä ilmaus. 1. Suhtautumisen ilmaiseminen onnistuu myös vaikeassa afasiassa. no se nyt tekee tuossa työssä om-mää / onko se tuoll o nyt tiälä o-o semmosia pieniä / jah / tää o sitte mitä sillä kuvittelee tuolla / pieneviä hommia ja / sitte o ver eikun nuo / ku mää on mää on hu huono huono / puhumassa tässä 2. Paljon epävarmuuden ilmauksia lievästi afaattisen puhujan kertomuksessa. siellä on niinku se niinku se jotain istut istuttais tossa sitte toi toi on ainaki tossa noi ja / ja tää onko tääh / onko tää sitte / juu siin on lapio tommonen se on / kai se jotain on istuttamassa jotain tossa / mutta mitä se sitten kuvittelleeko se / joo se kuvittellee tietysti että hänel hän saa tommosia hedelmiä sitten niin kovasti 3. Maailman kuvaaminen käy mahdottomaksi vaikean kielellisen muistihäiriön vuoksi (A tarkoittaa afaattista puhujaa ja T tutkijaa, [ tarkoittaa, että puhujat puhuvat päällekkäin). A: j-jo / tässä sitte se i / o se i-isk-k mikä se o-on / (naputtaa kuvaa) tota / (naputtaa kuvaa) tota tota T: no nii justiinsa A: tota (--) [ tota T: [ yhm A: sitä T: elikä ne linnut A: joo [sit linnut linnut joo et ta taa tampe(--) jaa-a jaaha T: [linnut taas tulee yhm A: j-ja / ja täällä / täällä kans / on nuo / (naputtaa kuvaa) j-ja yhm / ei voi / ei voi he he

18

AVH 2/2012

sensä siitä, kuinka tehtävä sujuu: hän sanoo olevansa huono puhuja. Hän on myös epävarma tulkitessaan kuvia (”onko se tuol semmosia pieniä”), eikä tapahtumien kuvaaminen oikein onnistu sananlöytämisvaikeuden vuoksi. Epävarmuudesta kertovat ilmaukset ovat erittäin tyypillisiä myös sellaisten henkilöiden kertomuksissa, joilla on lievä afasia (esimerkki 2).

MAAILMAN KUVAAMINEN Maailman kuvaamisen taitoa arvioitaessa tarkastellaan, miten puhuja nimeää henkilöt ja muut oliot substantiivien avulla, miten hän kuvaa tekoja

4. Sujuvastikin puhuvan afaattisen henkilön kertomusta voi olla vaikea ymmärtää erikoisten sanamuotojen vuoksi. ja sitten tuota / tässä on täänen ö-ö toinen jo onnessaan sillä kattoo sitä sitä ulkopaita / ja sitten tuota / joo se o rekkanu vähä vähän sokalleen vähä ja nyt ja uhkaa uudestaan sit tukkaamaan sitä 5. Kertomuksen maailman toimijoitten tekojen ja ajatusten kuvaaminen sujuu lievässä afasiassa. ja sitte tuota / sitten se tuota ä-ä / yks kaks nii ajattelee että se pistää variksem pelättimen sinne ja pistää se tuohon noin / ja sitten / se lähtee pois sieltä nyt sitten ja aattelee että nyt ne varikset ei tuu enää 6. Lievästi afaattisen puhujan tiivis tarina toteutuu kertomuskieliopin mukaisesti. Alkutilanne: no tää ainaki ny / yhm / se kylvää jotaki tonne / ja sitte se kuvittelee että e- saa kaikenlaisia tommosia hienoja / tavaroita sieltä ku se kylyvää Tapahtumat käynnistyvät: ja sitt /sitte siihe tulee (-) / n-nuo varikset tai harakat kumpia ne nyt sitte on Ratkaisuyritys: ja sitte tuota / sitten se tuota ä-ä / yks kaks nii ajattelee että se pistää variksem pelättimen sinne ja pistää se tuohon noin / ja sitten / se lähtee pois sieltä nyt sitten ja aattelee että nyt ne varikset ei tuu enää Lopputulos: sitte se kattoo i-ikkunasta nii siell on taas variksia ihan täynnä / ja sitten se menee sinne takasi ja sitte no eipä muuta ku että se heittelee / tolla variksem pelättimellä kaikki noi varikset pois Esimerkit ovat peräisin kirjoittajan väitöskirjatutkimuksesta, joka on luettavissa verkkosivulla: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1469-5.


ja tapahtumia verbirakenteiden avulla ja miten nämä tapahtumat sijoittuvat aikaan ja paikkaan monenlaisin adverbein ja adverbiaalirakentein. Vaikeasti afaattisen puhujan on usein vaikea saada käyttöönsä ja pitää mielessään täsmällisiä sanoja, joilla kuvaisi tapahtumia (esimerkki 3), tai sitten sanamuodot muuntuvat niin, ettei kuulija ymmärrä puhujan ilmauksia (esimerkki 4). Sen sijaan lievästi afaattisilta puhujilta kertomuksen maailman toimijoitten tekojen ja ajatusten kuvaaminen voi sujua hienosti sanojen hakemisesta huolimatta (esimerkki 5).

KERTOMUKSEN RAKENTAMINEN Tekstin rakentamista arvioidaan sen perusteella, miten puhuja liittää lauseita toisiinsa erilaisin sidoksin (ja, sitten, mutta). Lisäksi tekstin rakennetta on mahdollista kuvata niin sanotun kertomuskieliopin avulla. Se tarkoittaa, että tutkitaan, muodostuuko kertomukseen selkeä aloitusjakso, tapahtumien käynnistymisjakso ja tapahtumisen seurauksia kuvaava loppujakso (esimerkki 6). Tekstiä on toimituksen käytössä Kun puhujalla on suuria sanojen löytämisen vaikeuksia, tarinasta jää puuttumaan kuulijalle tärkeää tietoa. Erityisen tärkeätä on esitellä kertomuksen henkilöt (kenestä tarinassa on kyse) ja kuvata, miksi tapahtumat käynnistyvät. Ilman tätä tietoa kuulija joutuu pinnistelemään seuraavien tapahtumien ymmärtämiseksi. Jos lisäksi lauseet eivät liity toisiinsa selkein sidoksin tai kuvaa tapahtumia aikajärjestyksessä, kertomuksen tapahtumien syitä ja seurauksia voi olla vaikea hahmottaa.

KIELENKÄYTÖN KUVAUKSESTA KUNTOUTUKSEN TAVOITTEISIIN Esittämäni kielenkäytön tarkastelun perusteella on mahdollista asettaa kuntoutukselle erityisiä tavoitteita. Ensinnäkin afaattiselle puhujalle tulee tarjota mahdollisuus tasapuolisesti kyselijän ja vastaajan rooleihin. Toiseksi tavoitellaan ilmaisun epävarmuuden vähenemistä sanojen löytämisen vahvistumisen kautta. Erityisesti on syytä vahvistaa verbien (teonsanojen) käyttöä, koska niiden avulla muodostetaan lauseita – ja lauseet taas ovat edellytys omien ajatusten ilmaisemiselle. Kun arkisten tapahtumien kuvaaminen on hankalaa, tavoitteeksi voidaan ottaa se, että puhuja oppii toteuttamaan kertomuksen keskeisen rakenteen: kuka teki mitä, mitä sitten tapahtui ja miten kaikki päättyi. Kirjoittaja on puheterapeutti, Tampereen yliopiston logopedian professori ja Helsingin yliopiston dosentti. Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan, joka on luettavissa verkkosivulla: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1469-5.

AVH 2/2012

19


Eduskunnan AVH-aktiiviset eli Stroke-ryhmä esittäytyy Aivoliiton aloitteesta vuonna 2004 perustettu Stroke-ryhmä muodostuu kansanedustajista, jotka ovat kiinnostuneet edistämään aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) liittyviä asioita.

S

KYSYMYKSET: 1. Miksi haluat toimia Strokeryhmässä? 2. Millaisina näet uuden terveydenhuoltolain vaikutukset AVH-potilaiden kannalta, erityisesti heidän hoidossaan ja kuntoutuksessaan? 3. Miten näet valtion mahdollisuuden ohjata hoidon ja kuntoutuksen toteuttamista niin, että potilaiden tasavertaisuus toteutuu asuinpaikasta ja iästä riippumatta?

20

AVH 2/2012

SDP, 2011, Turku

ANNELI KILJUNEN

Eija Hartemaa

ryhmän koollekutsuja SDP, 2003, Lappeenranta

Henrik Kettunen

troke-ryhmään kuuluvat tällä hetkellä seuraavat kansanedustajat: Anneli Kiljunen (koollekutsuja), Eeva-Johanna Eloranta, Ari Jalonen, Johanna Jurva, Arja Juvonen, Katri Komi, Merja Kuusisto, Maria Lohela, Lea Mäkipää, Merja Mäkisalo-Ropponen, Lasse Männistö, Petteri Orpo, Leena Rauhala, Sari Sarkomaa, Kimmo Sasi, Arto Satonen, Jouko Skinnari, Hanna Tainio, Lenita Toivakka, Raija Vahasalo ja Anne-Mari Virolainen. Lähetimme ryhmän jäsenille kolme kysymystä. Esittelemme tässä Stroke-ryhmän saamiemme vastausten kautta. Vastaamatta jätti kuusi edustajaa. Vastaajan tiedoissa mainitaan nimi, puolue, aloitusvuosi kansanedustajana sekä kotipaikka.

EEVA-JOHANNA ELORANTA

1. Lähdin toimintaan lähipiirissä olleen AVH-sairauden ja kuntoutuksen myötä. Riski sairastua AVH-sairauksiin on suuri ja Suomessa on hyvät edellytykset kehittää laadukasta hoitoa. 2. Myönteistä on esimerkiksi ennaltaehkäisyn painottaminen, terveyden edistäminen, kuntoutussuunnitelman ja lääkinnällisen kuntoutuksen vahvistaminen. 3. Hoito ei toteudu tasavertaisesti, joten työ on kesken. AVH-hoito on mahdollista nostaa parempaan asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Valtion ohjauksella voidaan kehittää AVH-kuntoutusyksiköitä keskittäen monialainen ja vahva osaaminen. Näin potilaat saavat parhaan mahdollisen hoidon. Myös uuden terveydenhuoltolain myötä valtio voi ohjata vaikuttavaan hoitoon eri alueilla sekä vahvistaa osaamista.

1. Aivoverenkiertohäiriöt ovat yksi yleisimpiä kansansairauksiamme. Haluan pysyä ajan hermolla AVH-tutkimuksen ja -hoidon suhteen. 2. Mahdollisuudet hoitoon ja kuntoutukseen, etenkin varhaiskuntoutukseen, paranevat olennaisesti. Tärkeää on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteistyö paranee. Kunnan vastuulle tulee laatia potilaalle hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jonka laatimisessa asiakas on mukana ja häntä kuullaan. 3. Potilaiden valinnanmahdollisuuksien parantuessa myös potilaiden tasavertaisuus asuinpaikasta riippumatta paranee. Tärkeää on myös se, että kunnan tulee hankkia palvelut asiakkaalle sieltä missä niitä on tarjolla, jos se ei itse pysty niitä tarjoamaan.

JOHANNA JURVA Perussuomalaiset, 2011, Vantaa


vattaa alueellista eriarvoisuutta. 3. Maantieteellinen eriarvoisuus on suurta, koska hoidon ja etenkin kuntoutuksen resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti. Suurten ja keskitettyjen yksiköiden kehittämisen lisäksi on erityisen tärkeää huolehtia tasa-arvoisesta hoitoon ja kuntoutukseen pääsystä. Valmius pikaiseen hoidon arviointiin ja potilaan diagnoosiin on tärkeää AVH-potilaan jatkokuntoutuksen ja toipumisen kannalta. Tarvitaan siis osaamista myös paikallistasolla. Velvoittavan lainsäädännön tärkeys olisi myös huomioitava. Kuntoutuksen osa-alueita tulisi siirtää pysyvämmin/laajemmin Kelan vastuulle. Esimerkiksi nyt Kela suunnittelee lopettavansa sopeutumisvalmennuskurssien rahoittamisen vuoden 2013 jälkeen, vaikka väestön ikääntyessä AVH-tapauksiin pitäisi päinvastoin panostaa enemmän. AVH on myös mittava työikäisten sairaus, joten hyvään hoitoon ja kuntoutukseen kanavoidut resurssit maksavat itsensä takaisin. Kannan huolta myös lääkärihelikoptereiden rahoitusvastuun siirtymisestä valtiolta kunnille, koska helikopteri on ensihoidossa korvaamaton nopeutensa vuoksi.

ARJA JUVONEN

Sirpa Pöllänen

Perussuomalaiset, 2011, Espoo

KATRI KOMI 1. Työskentelin aiemmin Töölön sairaalan neurologisella osastolla. Siellä opin, mitä kaikkea ihmiselle voi sattua ja kuinka nopealla hyvällä hoidolla päästään hyviin tuloksiin. Lähipiirissä on myös ollut AVH:n sairastaneita ja olen nähnyt myös työikäisten voivan sairastua. Ennaltaehkäisy ja valistustyö on tärkeää elintapojen osalta. Jokainen AVH-tapaus on uhka uhrilleen ja voi invalidisoida koko loppuelämäksi. Onneksi hoitotulokset kehittyvät koko ajan. Vanhusten aivoverenkiertohäiriöt lisäävät laitospäiviä ja aiheuttavat toimintakyvyn laskua. 2. Terveydenhuoltolaki jättää avoimet mahdollisuudet hyvälle AVH-tapausten ensihoidolle ja kuntoutukselle, mutta toivoisin siihen lisää konkretiaa. Suositusten tasolle jääminen ja haluttomuus priorisoida AVH-hoitoa nykyistä enemmän kas-

Foto Saarenheimo

Keskusta, 1999, Joroinen

1. On hyvä saada tietoa aiheesta päättäjänä. Tuttavanikin on kohdannut ongelmia hoidon saannissa ja asian ottamisessa vakavasti. Alueellinen tasa-arvo kiinnostaa keskustalaisena kansanedustajana. 2. Uusi laki on tarkentanut ja tiukentanut hoitoa sekä kuntoutusta koskevia säädöksiä. Kuntien vastuuta on lisätty ja potilaiden valinnanvapautta kasvatettu. Perustervey-

denhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön ja asiakaskeskeisyyteen on kiinnitetty huomiota niin, ettei palveluketju katkeaisi. Uudistuksilla on parannettu sekä toivottavasti tasavertaistettu myös AVH-potilaiden asemaa. 3. On huolehdittava, ettei keskitetä liikaa. Valtio voi vaikuttaa tukemalla kuntien tasavertaista kehittymistä sekä velvoittamalla palveluiden järjestämiseen lainsäädäntöteitse ja takaamalla siihen riittävät resurssit. Koulutus- ja neuvontapalveluita tulee olla saatavilla.

MERJA KUUSISTO SDP, 2007, Tuusula

Ilkka Koistinen

1. Opiskellessani lähihoitajaksi olin opettavaisella ja ajatuksia herättävällä työharjoittelujaksolla neurologisella osastolla. Stroke-ryhmä on tähän luontevaa jatkoa. 2. Uusi terveydenhuoltolaki on mielestäni pääosin hyvä. Laki velvoittaa julkista terveydenhuoltoa järjestämään kuntoutusta ja tarvittaessa hankkimaan sen ostopalveluna, kuntoutussuunnitelmaa unohtamatta. Positiivisena asiana potilas kokee eheän kuntoutusketjun. 3. Asuinpaikka ei saa määrittää hoidon ja kuntoutuksen laatua ja saatavuutta. On tärkeää aloittaa kuntoutus jo sairauden akuutissa vaiheessa sairaalassa ja luoda selkeä kuntoutussuunnitelma tulevaisuuteen.

1. Ryhmässä saan viimeisimmän tiedon AVH-sairauksista sekä aiheeseen liittyvistä asioista. Minusta on tärkeää, että AVH-potilaat saavat tasa-arvoisesti riittävän ja asianmukaisen ensihoidon ja kuntoutuksen. 2. Lain vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Vaikutukset nähdään lähivuosina, kun lain toteutumista valvotaan ja seurataan. Näen kuitenkin, että laki ajankohtaistaa terveydenhuollon lainsäädäntöä vastaamaan paremmin AVH-potilaiden tarpeita. 3. Tämä on haasteellinen tehtävä, mutta valtio pyrkii kaikin keinoin turvaamaan jokaiselle tasavertaiset mahdollisuudet tarvittavaan hoitoon ja kuntoutukseen.

AVH 2/2012

21


1. Neurologiset potilaat ovat sydäntäni lähellä. Olin kahdeksan vuotta osastonhoitajana neurologisella kuntoutusosastolla, jossa suurin osa potilaista oli AVH-potilaita. Muistiliiton puheenjohtajana seuraan sydän- ja verisuonisairauksien hoidon ja kuntoutuksen kehitystä. 2. Terveydenhuoltolaki on hyvä, mutta sen jalkauttaminen kesken. Informaatio-ohjausta tarvitaan edelleen. 3. Valtio ohjaa toimintaa lainsäädännön ja osittain resurssoinnin kautta. Tasavertaisuus ei tarkoita, että palvelut ovat kaikkialla samalla tavalla järjestettyjä. Alueelliset erot on otettava huomioon. Hoidolle ja kuntoutukselle on asetettava selkeät kriteerit, joiden toteutumista STM, Valvira ja AVI:t osaltaan valvovat.

MARIA LOHELA

Eduskunta

Perussuomalaiset, 2011, Turku

MERJA MÄKISALO-ROPPONEN

Olli Urpelaa

SDP, 2011, Joensuu

22

AVH 2/2012

1. Kokemukseni AVH-tapauksista ja sairastaneiden kuntoutuksesta tuntuvat läheisiltä. 2. Uskon, että sillä on myönteinen vaikutus, mutta haluan asiasta lisätietoa asiantuntijoilta. 3. Koska päätösvalta on kunnilla, eivät ohjeet voi olla ehdottoman sitovia. Viranomaisten pitää kuitenkin valvoa, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Työterveyshuollossa nopea kuntoutus on maksajien etu.

SARI SARKOMAA Kokoomus, 1999, Helsinki

ARTO SATONEN

1. Terveydenhuoltoalan ammattilaisena haluan olla tiiviisti vaikuttamassa terveydenhuoltoalan kysymyksiin. Ryhmässämme saa viimeisimmän tiedon ajankohtaisista asioista. 2. Keskeinen tavoite terveydenhuoltolain uudistamisessa oli, että palvelut ovat oikea-aikaisesti saatavissa. Aivovaurioiden hoidon ja kuntoutuksen tasavertaisessa toteutumisessa on vielä paljon tehtävää. 3. Jatkamme työtä tasavertaisuuden edistämiseksi. Asia on yksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen painopiste.

Juha Sompinmäki

Kokoomus, 2003, Sastamala

Jere Hietala

1. Äitini sairastui aivoverenkiertohäiriöön 45-vuotiaana ja olen nähnyt sairauden arjen sekä haasteet, joita sairastunut yhteiskunnassa kohtaa. Minulla ei ole ammatillista taustaa, vaan olen kiinnostunut aiheesta omaisen näkökulmasta. 2. ja 3. Potilaiden tasavertaisuus iästä ja asuinpaikasta riippumatta on tärkeä ja ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen asia, mutta hankala toteuttaa. Pelkät maantieteelliset etäisyydet hankaloittavat potilaan hoitoa ja kuntoutusta. Uuden lain kuntoutusta korostava sisältö on hyvä, mutta se vaatii paneutumista kunnilta. Paljon on kiinni siitä, millaiset tiedot, taidot ja suuntautuneisuus henkilökunnalla on. Yhteiskunnan tulisi olla aktiivinen sairastuneisiin päin, sillä akuuttivaiheen jälkeen tilanne voi olla niin hankala, ettei sairastunut osaa hakea palveluita, joihin hän on oikeutettu. Kaikilla ei ole läheisiä tukenaan. Valtion on seurattava hoidon ja kuntoutuksen toteutumista ja puututtava ongelmiin, jos niitä ilmenee.

KIMMO SASI Kokoomus, 1983, Tampere

1. Haluan toimia Stroke-ryhmässä, koska lähipiirissäni on ollut AVHpotilaita ja tunnen asian sitä kautta omakohtaisesti. 2. Näen uuden terveydenhuoltolain vaikutukset positiivisina, koska ohjeet kuntoutuksesta ja sen järjestämisestä on tuotu asetuksesta lain tasolle. Jatkossa ei siis pitäisi olla väliinputoajia, vaan kaikki kuuluvat joko hoidon tai kuntoutuksen piiriin. Näen myönteisenä myös sen, että kuntoutuksessa oleva täytyy ohjata asianmukaiseen sairaanhoitopiiriin, mikäli hänen oma kuntansa ei pysty oikeanlaista kuntoutusta järjestämään.


3. Tasavertaisuus lisääntyy jo nyt uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa, kun potilaalla on mahdollisuus valita oman kunnan terveysasemista. Kehitys voimistuu entisestään 2014, kun potilas voi valita perusterveydenhuollon koko maan terveysasemista.

Kokoomus, 2007, Mikkeli

Paula Myöhänen

HANNA TAINIO SDP, 2011, Tampere

LENITA TOIVAKKA

1. Aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat vaikuttavat vuosittain yli kymmenen tuhannen suomalaisen elämään – päivittäin sairastuvien määrä nousee useisiin kymmeniin. On tärkeää, että teemme yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ja saamme ajantasaista tietoa sairaudesta. Eduskunnan Stroke-ryhmässä olemme tämän tiedon äärellä ja voimme vaikuttaa asioiden edistämiseen. 2. Uusi laki vahvistaa kuntoutuksen asemaa. Asiantuntemuksesta vastaa julkinen terveydenhuollon yksikkö. Lisäksi lain velvoitteen mukaisesti potilaalle on laadittava muun muassa hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma. 3. Ihmisten asuinpaikalla tai iällä ei tulisi olla vaikutusta kuntoutukseen pääsyyn tai sen laatuun. Palveluiden saatavuudessa ja tasavertaisuudessa on kuitenkin edelleen puutteita. Kuntauudistuksen yhteydessä uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällä uudistuksella halutaan nimenomaan turvata laadukkaat ja tasavertaiset palvelut kaikille.

1. Olen lääketieteen tohtori ja asiantuntijaylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Eduskunnassa olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen sekä Reumaliiton valtuuston puheenjohtaja ja eduskunnan munuais- ja maksaryhmän puheenjohtaja. Stroke-ryhmään kuulun, koska on hyvä hakea yhteistyömahdollisuuksia eri ryhmien välillä. Aihe on myös toki tärkeä. 2. Terveydenhuoltolaki painottaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, potilaan oikeutta lääkinnälliseen kuntoutukseen, terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Nämä kaikki ovat hyvin tärkeitä, kun puhutaan aivoverenkiertohäiriöistä ja niitä sairastavista potilaista. 3. Kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite on taata kaikille asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta yhtäläiset palvelut.

RAIJA VAHASALO

Rauno Johansson / Studio Pixart

Kokoomus, 1999, Kirkkonummi

1. Olen ollut pitkään Suomen Sydänliiton luottamushenkilönä eri tehtävissä sekä liiton että piirin tasolla ja sydän- ja verisuonitaudeista on molemmissa kysymys. 2. Uusi terveydenhuoltolaki pyrkii parantamaan hoitoon pääsyä, neuvontapalveluja ja kuntoutuksen saamista. Palvelujen koordinointia ja oikea-aikaisuutta sekä asiakaslähtöisyyttä korostetaan. 3. Tarvitaan tiukkaa lainsäädäntöä, valvonnan tehostamista sekä vahvoja sanktioita, jos tasavertainen hoito ei toteudu.

ANNE-MARI VIROLAINEN Kokoomus, 2007, Lieto

1. Minulla on kokemusta Aivoliiton hallituksesta, ja seuraan mielelläni Stroke-ryhmälle läheisiä asioita. 2. Minusta on myönteistä, että hoidon järjestämiseen on nyt entistä selkeämmät ja kaikkia koskettavat ohjeet. Potilaan oikeus kuntoutukseen paranee myös sitä kautta, että vastuu maksajan selvittämisestä siirtyy kuntien ja Kelan välisiin keskusteluihin. Laki antaa hyvän perustan hoidon järjestämiselle kunnissa. Käytännössä olennaisessa roolissa on myös eri hoitoyksiköiden välinen yhteistyö ja erityisasiantuntemuksen jakaminen diagnoosien tekemisessä ja oikean hoidon määrittelemisessä. 3. Valtion roolina on määritellä kuntien velvollisuudet ja turvata osaltaan myös mahdollisuudet niiden täyttämiseen. Tällä hetkellä isoimpia hankkeita tältä osin on luonnollisesti kuntauudistus. Tavoitteena on, että samantasoiset palvelut pystytään toteuttamaan kaikkialla maassa ja että hyvä hoito saadaan taattua aina myös niissä tapauksissa, joissa vaaditaan perustason ylittävää tietämystä ja osaamista. AVH 2/2012

23


Paula Myöhänen

KOLUMNI LENITA TOIVAKKA

Pieni päätös päivässä

T

erveys on tärkeä arvo meille kaikille. Erityisen arvokkaaksi sen tuntee, kun se heikkenee tai sen on vaarassa menettää. Kun sairastuminen kohtaa perheen, on tärkeintä, että hoitoa on helposti saatavilla. Mitä vaikeammasta sairaudesta on kyse, sitä tärkeämpää on, että hoito on varmasti laadukasta ja osaavaa. Hoidon laatu menee jopa hoidon läheisyyden edelle. Aivoverenkiertohäiriössä oikea-aikainen hoito on ratkaisevan tärkeää. Suomessa saamme pääosin hyvää ja luotettavaa terveydenhoitoa. Kuitenkin tälläkin hetkellä hoidon laatu vaihtelee, eivätkä potilaat ole tasa-arvoisia saamansa hoidon suhteen. Myös mahdollisuus päästä kuntoutukseen vaihtelee. Kuntoutuksen merkitystä aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ei voi korostaa liikaa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on suurten muutosten edessä. Haasteet kasvavat, kun väestömme ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa. Samaan aikaan, kiitos kehittyvän lääketieteen, uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä otetaan käyttöön eri potilasryhmien arjen helpottamiseksi. Jyrki Kataisen hallitus toteuttaa keskeisenä osana kuntauudistusta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusuudistuksen. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme jatkossa turvata tasavertaiset terveydenhoito-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelut eri puolella Suomea. Tärkein syy kuntauudistustyölle on palvelujen turvaaminen, useammin tarvitut lähempänä ja erikoisosaamista vaativat vähän kauempana.

Terveyspalvelut eivät saa kuitenkaan olla vain sairaudenhoitoa. Vähintään yhtä tärkeitä ovat ehkäisevät palvelut. Varhain todettu aivoverenkiertohäiriö on kaikkien etu. Panostamalla aiempaa enemmän terveyden edistämiseen saattaa moni vakava sairaus jäädä puhkeamatta. Voimme jokainen vaikuttaa omaan ja läheistemme, erityisesti lastemme, hyvinvointiin. Se vaatii päätöksen ja tekoja; liikuntaa, terveellistä ruokaa ja stressitöntä yhdessäoloa. Löysin Aivoliiton sivuilta mielenkiintoisen ja mieluisan sivun: ”Pieni Päätös Päivässä”, joka kannustaa ottamaan ensimmäisen tai sen seuraavan askeleen oman terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi. Kevätauringon paistaessa on ilo vetää lenkkikengät jalkaan ja lähteä kuuntelemaan ja katselemaan, mitä luonnolla on meille kerrottavana. Lenita Toivakka on kansanedustaja (kok) sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja Stroke-ryhmän jäsen. Katso myös verkkosivu: www.pienipaatospaivassa.fi.

Panostamalla aiempaa enemmän terveyden edistämiseen saattaa moni vakava sairaus jäädä puhkeamatta. 24

AVH 2/2012


LIISA KOIVULA

Eteisvärinäepidemia hiipii Pohjolaan Eteisvärinä ja sen aiheuttamat aivoinfarktit ovat kasvussa kaikissa Pohjoismaissa. Syyt kasvuun ovat yhteiset, väestön ikääntyminen ja eteisvärinän ponneton hoito. Näin todettiin pohjoismaisten AVHpotilasjärjestöjen kokouksessa, joka pidettiin helmikuussa Norjassa.

A

ivoinfarktien hoito toteutuu Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Ruotsissa melko hyvin, mutta eteisvärinän yhteyttä aivoinfarktien syntyyn ei vielä ole mielletty riittävän hyvin. Noin 20 prosenttia aivoinfarkteista johtuu veritulpasta, joka on syntynyt sydämessä eteisvärinän takia. Varsinkin suuri yleisö Pohjoismaissa tarvitsisi tietoa eteisvärinän riskeistä ja opastusta oman sykkeen seurantaa. Norjassa asiaan on jo tartuttu ja siellä on muun muassa vietetty erityisiä Tunne pulssisi -kampanjapäiviä.

− Tapahtumamme ovat herättäneet suurta mielenkiintoa, ja ihmisten on ollut helppo oppia sykkeen mittaus. Suuri ongelma on, että monikaan ei tiedä kärsivänsä eteisvärinästä eli heillä on niin sanottu hiljainen flimmeri, professori David Russel Oslon yliopistosairaalasta kertoi. − Eteisvärinän tutkimus ja hoito ontuvat, koska lääketieteessä eteisvärinä ikään kuin tippuu kardiologian ja neurologian välimaastoon, professori Mårten Rosenqvist Tukholman Karoliinisesta sairaalasta sanoi. Eteisvärinää hoidetaan verenohennuslääkkeellä, mutta uusia lääkkeitä verenohennukseen on saatu

vasta viime aikoina. Uudet lääkkeet ovat näyttäneet toimivan hyvin, mutta huolena on niiden korkea hinta. Se on selvästi korkeampi kuin nykyisin yleisimmin käytettävällä varfariinilla. − Tutkimme Tukholman läänissä, kuinka paljon löydämme piilossa olleita eteisvärinöitä 75–76-vuotiailtamme. Tutkimushenkilöt, joita on noin 13 000, mittaavat sykkeensä kaksi kertaa päivässä pienellä sydänfilmi- eli EKG-laiteella, joka rekisteröi tulokset. Ohjaamme tutkimushenkilöitä verenohennushoitoon tarpeen mukaan. Arvioimme, että voimme näin estää vuosittain noin 100 aivoinfarktia, Rosenqvist totesi.

Härkätien iäkkäät mittaavat sykettään

E

teisvärinän ensimmäinen oire on turhan usein aivoinfarkti. Sen voi kuitenkin tunnistaa kotikonstein mittaamalla sykettä säännöllisesti. − Eteisvärinä eli flimmeri on aivoinfarktin tärkein taustatekijä, mutta suuri osa eteisvärinöistä on oireettomia. Jos tunnistaisimme ne, voisimme antaa potilaille verenohennuslääkityksen, jolla voidaan tehokkaasti estää infarkteja, Turun yliopistollisen keskussairaalaan kardiologian professori Juhani Airaksinen kertoo. Eteisvärinä tuntuu ihmisen sykkeessä epätasaisuutena tai siten, että sydän lyö ilman rasitustakin liian nopeasti. Oma syke on melko helppo löytää ranteesta, jossa valtimo kulkee lähellä ihoa. Härkätien terveyskeskuksessa aloitettiin keväällä tutkimus, jonka tavoitteena on opettaa alueen yli

75-vuotiaille, kuinka he voivat itse tunnustella pulssiaan ja tunnistaa sen epäsäännöllisyydet. Tutkimukseen on kutsuttu noin tuhat alueella asuvaa ikäihmistä, joista puolet on ilmoittautunut mukaan ohjaukseen.

KAKSI MITTAUSTA PÄIVÄSSÄ Osallistujia opetetaan tunnustelemaan pulssiaan kaksi kertaa päivässä ja panemaan merkille, jos sykkeessä on jotain tavallisesta poikkeavaa. Jos näin käy, ihminen ohjataan jatkotutkimuksiin. Pelkkä sykkeen mittaus ei riitä eteisvärinädiagnoosiin, vaan se varmistetaan EKG-tutkimuksella. Juhani Airaksinen johtaa Härkätien tutkimusta ja se tehdään yhteistyössä Varsinais-Suomen sydänpiirin kanssa. Sydänpiirille tutkimus on samalla osa Aivoliiton, Sydänliiton

ja Diabetesliiton Yksi elämä -hanketta, joka alkaa syksyllä Tunne pulssisi -kampanjalla. − Haluamme tietää, oppivatko vanhemmat ihmiset pulssin tunnustelun ja löydämmekö sillä aiemmin havaitsemattomia eteisvärinöitä. Jos näin on, pulssin tunnustelusta voisi ehkä tulla seulontamenetelmä, jota kuka tahansa voisi käyttää aivo- ja sydänterveytensä hyväksi, Airaksinen toteaa. Suomessa arvioidaan olevan lähes 100 000 eteisvärinäpotilasta. Häiriö on harvinainen alle 60-vuotiailla, mutta lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Aivoille eteisvärinä on aina vaarallista, olipa se sitten jatkuvaa tai satunnaista. Liisa Koivula toimii Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Aivoliitossa.

AVH 2/2012

25


SATU LUKKA

Sähköisen eReseptin käyttö laajenee Lääkehoidon kokonaishallinta voi olla vaikeaa, jos henkilö käyttää useita lääkkeitä ja asioi sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Lääkehoidon tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi kaikki terveydenhuollon yksiköt ja apteekit ottavat käyttöön sähköisen lääkemääräyksen eli eReseptin. eReseptin käyttöönotto on lakisääteistä ja toteutuu vaiheittain.

ee

Resepti on lääkemääräys, joka laaditaan ja allekirjoitetaan sähköisesti. Se tallennetaan sähköiseen Reseptikeskukseen, jota ylläpitää Kela. Apteekkien tuli ottaa eResepti käyttöön tämän vuoden huhtikuun alkuun mennessä. Julkisessa terveydenhuollossa käyttöönoton tulee tapahtua huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityisellä sektorilla vuotta myöhemmin. Uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä henkilökunnalta että asiakkaalta. Aikaa on syytä varata totuttua enemmän terveydenhuollossa ja apteekissa asioimiseen. Asiakas voi päättää itse, haluaako hän sähköisen eReseptin vai perinteisen paperireseptin. Jos asiakas päätyy paperireseptiin, sen tiedot eivät tallennu Reseptikeskuksen tietokantaan. Asiakkaan valitessa eReseptin, hänelle annetaan suullisen tiedon lisäksi Kelan Näin käytät eReseptiä -esite. Hän saa lisäksi lääkäriltä potilasohjeen, johon on kirjattu nykyistä paperireseptiä yksityiskohtaisemmat tiedot lääkkeestä ja sen annostelusta. Samassa yhteydessä hänen asiakastietoihinsa tulee merkintä siitä, että hän on saanut suullisen ja kirjallisen tiedon. Tämän jälkeen asiakas saa lääkemääräyksensä aina sähköisenä, ellei toisin pyydä. Paperiresepti on muistettava pyytää joka kerran erikseen, muuten lääkäri kirjoittaa automaattisesti eReseptin. Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa. Kelan Näin käytät eReseptiä -opas löytyy Aivoliiton verkkosivuilta: www.aivoliitto.fi/files/1017/ Nain_kaytat_eReseptia.pdf.

26

AVH 2/2012


eResepti tiivistetysti: • Lääkäri kirjoittaa asiakkaalle eReseptin. Sen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. • Asiakkaan kokonaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Tietoja voivat katsoa terveydenhuollossa ainoastaan asiakasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat asiakkaan suostumuksella. • Asiakas saa potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämätön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi. • Apteekista lääkkeen voi noutaa asiakas tai joku muu hänen puolestaan. Puolesta asioivalla on oltava joko potilasohje tai asiakkaan Kela-kortti, jolla hän osoittaa oikeuden lääkkeen noutamiseen. • Muihin eReseptiin liittyviin toimiin, kuten asiakkaan lääkityksen selvittämiseen, eReseptin uusimiseen tai mitätöimiseen tai lääkeyhteenvedon saamiseen tarvitaan asiakkaalta kirjallinen suostumus. Suostumuslomakkeita saa apteekeista, terveydenhuollon yksiköistä sekä Kelasta. • Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta eReseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot. • Lääkkeen tiedot tulostetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle. • Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken.

eReseptin hyödyt kansalaiselle: • Lääkehoidon turvallisuus lisääntyy. • Kokonaislääkityksen hallinta paranee, päällekkäisen lääkityksen ja lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten riski vähenee. • Hoidon jatkuvuus paranee, kun tieto löytyy nopeasti ja luotettavasti riippumatta siitä, missä terveydenhuollon toimipisteessä asiakas asioi ja lääkityskäytäntöjä voidaan seurata ajantasaisesti. • Nopeuttaa asiointia terveydenhuollossa ja apteekissa. • Asiakas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista ilman paperireseptiä. • Asiakas voi itse tarkastaa tietonsa Reseptikeskuksesta osoitteessa: www.kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnisteilla tai sirullisella henkilökortilla. Yhteenvedon voi saada myös terveydenhuollon yksiköstä tai apteekeista. • Lääkemääräysten uusiminen on joustavampaa: eReseptin uusimista voi pyytää apteekista tai terveydenhuollosta, kun edellisen reseptin määräämisestä tai uusimisesta on kulunut alle 16 kuukautta. • Epäselvästä käsialasta johtuvat tulkintaongelmat lääkemääräyksissä poistuvat. • Sähköistä reseptiä ei voi väärentää eikä sitä voi kadottaa. • Suojattu tiedonsiirto takaa turvallisuuden.

Asiantuntija vastaa Arvonlisäverottomat hoivapalvelut Kysymys: Haluan ostaa hoivapalvelua yksityiseltä yritykseltä. Voinko saada kuluista muuta korvausta kuin verotuksen kotitalousvähennyksen? Maksetaanko näistä palveluista arvonlisäveroa? Vastaus: Ennen palvelujen ostamista on varmistettava, että yksityinen palveluntuottaja on rekisteröity aluehallintoviraston yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen antajien rekisteriin. Sosiaalihuoltopalveluihin kuuluvat muun muassa siivous, ruokaostosten teko, kylvetys ja kuljetuspalvelut. Palveluntuottajan kanssa on tehtävä ostettavista palveluista kirjallinen sopimus sekä kirjallinen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmaan on kirjattava sosiaalihuollon tarpeen peruste, asiakkaan toimintakyky, palvelujen ja hoidon tarve, palvelujen ja hoidon tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

Sopimuksessa pitää yksilöidä mitä palveluja ostetaan ja kuinka paljon. Palvelujen tarve voi aiheutua esimerkiksi sairaudesta, vammaisuudesta tai ikääntymisestä tai lasten hoitoon liittyvistä syistä. Edellä mainituin ehdoin asiakkaan yksityiselle palveluntuottajalle maksama hinta on arvonlisäverotonta silloin, kun hän maksaa kustannukset kokonaisuudessaan. Jos kunta on antanut asiakkaalle palvelusetelin, jolla kunta maksaa osan palvelun kustannuksista, on asiakkaan itsensä maksettavaksi jäävä osuus myös arvonlisäverotonta. Lisäksi kokonaan itse maksetuista sosiaalihuoltopalveluista voi verotuksessa tehdä kotitalousvähennyksen. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä saa verotoimistosta. Lakimies Anu Aalto

AVH 2/2012

27


SISKO PESONEN

Elämänmuutos sytytti kipinän maalaamiseen Hilkka Honkasalo löysi harrastusten kautta uuden elämänilon. Hänen taiteensa avainsanana on voima.

ENSIN MULTA, SITTEN PENSSELI Aivan ensin uudessa elämäntilanteessa Hilkka laittoi kädet – tai käden – multaan. Jo pyörätuolissa ollessaan hänen täytyi saada kokea mullan, elämän kasvun kosketus. Hilkka kuvailee tuon hetken silmät ilosta tuikkien. Seuraava vaihe oli taiteen teon aloittaminen. Kauneus, värit ja muotojen hahmottelu oli tullut tutuksi Honkasalolle jo työssä muodin parissa, mutta maalaamista Hilkka ei ollut koskaan ennen sairastumistaan harrastanut. Oikea käsi ei toiminut, joten pensseli piti ottaa vasempaan käteen. Hilkka itse ei kuitenkaan pidä asiaa järin suurena kynnyksenä. Vaikkakin hän oli ”virallisesti” oikeakätinen, myös vasen käsi oli näppärä jo ennen halvausta. Ja tärkeintähän taiteenteossa on näkemys ja tunne, ei sorminäppäryys.

Minna Nordlund

OPETTAJA KANNUSTI KOKOAMAAN NÄYTTELYN

Hilkka Honkasalo näyttelynsä avajaisissa Hirvensalon Meri-Karinassa.

H

ilkka Honkasalon maalaukset pursuavat voimaa. Niissä on väriä, iloa, lämpöä, valoisuutta ja uskoa tulevaan. Maaliskuun ajan teokset välittivät näitä tunnelmia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitiloissa Turun Hirvensalon MeriKarinassa. Esillä oli lähes 40 Hilkan akvarelli- ja vesivärityötä. Hilkka teki menestyksekkään kolmikymmenvuotisen uran vaatesuunnittelijana ja -kauppiaana Turussa. Vuonna 2000 tämä vaihe elämässä päättyi. Tuolloin 55-vuotiaalta Hilkalta löytyi aivokasvain. Kasvain leikattiin, mutta toimenpiteen seuraukse-

28

AVH 2/2012

na hänen oikea puolensa halvaantui. Aivojen vaurioituminen sai aikaan myös afasian. Toimeliaan, paljon matkustelleen liikenaisen elämässä alkoi uusi vaihe. Sairastumisen jälkeisen taistelun tuntee jokainen saman itse kokenut tai kamppailua läheltä seurannut. Ensin avuttomuus, sitten kuntoutus, pyörätuoli, rollaattori ja lopulta kävelemään opettelu. Nyt Hilkka kävelee omin jaloin, kepin kanssa ja ilman. Hän on hyvin kiitollinen puhetulkeille ja läheisille, jotka auttavat välittämään tuntoja ilmeiden ja muutamien sanojen perusteella.

Maalausharrastus alkoiTurun työväenopistossa opettaja, kuvataiteilija Eija Ruohon opastuksella. Opettaja on ollut keskeinen kannustaja myös näyttelyn järjestämisessä. Nyt maalaaminen jatkuu paitsi työväenopistossa, myös Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen kuvataidepiirissä, joka kokoontuu Erityisosaamiskeskus Suvituulessa. Hilkka on saanut paljon kannustusta ja oppia myös kuvataidepiirin ohjaajalta Teea Brunilalta. Harrastus jatkuu luonnollisesti myös kotona ja erityisesti rakkaassa kesäpaikassa Nauvossa. Useimmat Hilkan töistä kuvaavatkin luontoa, kuten kukkia, puita ja merta. Teoksessa nimeltään Hilkan onni hän kiteyttää asian loistavissa väreissä hohtavin kukin.


Myöskään matkustelu ei aiemmin jo työnsä puolesta innokkaalta maailman tallaajalta ole jäänyt. Matkoista kertovat muun muassa näkymät Norjasta Jäämeren rannalta. Kymmenisen vuotta siten taiteilija tutustui Pariisin matkallaan Claude Monet’n teoksiin ja sai erityisesti niiden pehmeydestä uutta innoitusta töihinsä. Läheisiltä tuntuvat myös Vincent van Goghin teosten liike ja ”hulluus”. Kun rumuuden esittää paljaana itsenään, siitä tulee kaunista. Väreissä kiehtovat paitsi ranskalaisen mestarin Paul Gauguinin, myös kotimaisen taiteilijan Soile Yli-Mäyryn teokset. Uusia virikkeitä tarttuu epäilemättä mukaan myös Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen huhtikuiselta matkalta keväiseen tulppaanien maahan, Hollantiin.

Maritta Melander

INSPIRAATIOTA MAAILMALTA

Hilkka Honkasalon maalauksissa hehkuvat värit ja voima.

Hilkan aika ei kuitenkaan mene vain maalatessa. Puutarhan hoito sujuu puolison avustuksella ja tärkeä harrastus on myös jooga. Kaikkein tärkeimmän sisällön elämään tuovat puolison ohella luonnollisesti kolme tytärtä ja neljä lastenlasta. Myös ystävät ovat tärkeitä. Ystävyyssuhteita ehti syntyä runsaasti jo työvuosien aikana. Niiden vaaliminen on sairauden leimaamina vuosina kenties tavallistakin tärkeämpää. Hilkka sanoo taiteen tekemisen opettaneen hänelle ennen kaikkea vahvuutta. Vahvuutta hyväksyä myös se, että on heikko ja tarvitsee apua. Taiteilijan puoliso Eero osallistuu harrastukseen paitsi henkisenä kannustajana, myös konkreettisena terveiden käsien käyttäjänä. Hän on rakentanut puolisolleen maalaustelineen ja huolehtii taulujen kehystämisestä. Pieneltä näyttävillä teoilla voi olla mittava merkitys, kertovathan ne välittämisestä, myötäelämisestä ja tuesta. Sitähän vammautunut läheisiltään parhaimmillaan saa. Eeron tuki puolisolleen on ollut muutenkin käytännönläheistä. Tilanteen ollessa

Maritta Melander

VAHVUUTTA HYVÄKSYÄ HEIKKOUS

vaikeimmillaan heti sairastumisen jälkeen, autonkuljettajana työskennellyt Eero teki työtään öisin ja huolehti puolisostaan päivisin. Muutaman vuoden jälkeen tilanteeseen toi helpotusta osa-aikaeläke. Nyt Eero on kokonaan eläkkeellä, mutta tekee silti toisinaan aiempaa työtään.

SEURAAVA NÄYTTELY SYKSYLLÄ Hilkan ensimmäisen näyttely oli jo keväällä 2011, jolloin hänen töitään oli esillä erään ystävän ulkorakennuk-

sessa veneilijöiden suosimassa kohteessa Nauvossa. Jo tuolloin kokemukset olivat rohkaisevia ja muutamia teoksia myytiinkin. Meri-Karinan tiloissa Hirvensalon saaristomaisemissa työt saivat olla esillä taiteilijalle rakkaassa ympäristössä. Seuraavan kerran taiteilija Honkasalon töihin voi todennäköisesti tutustua syksyllä 2012 Turun työväenopiston näyttelytiloissa. Sisko Pesonen Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

AVH 2/2012

29


Juttu-tupa-kurssien arviointiin on kehitetty kuviin perustuvat lomakkeet. Ne sopivat henkilöille, joilla on afasia. Myös kurssilaisten elämänlaatua tutkitaan Kanadasta koekäyttöön saadulla kyselymallilla. Arviointitieto toimii pohjana kehittämistyölle.

Hanne Itärinne

VICTORIA MANKKI

Arviointi osana Ovet auki afaattisille -projektia

Viisiportainen hymiöasteikko sopii afaattiselle henkilölle paremmin kuin perinteinen arviointilomake.

K

aikkeen kurssitoimintaan kuuluu nykyisin arviointi. Tämä koskee myös Juttu-tupa-kursseja. Kursseja järjestetään paikallisissa työväen- ja kansalaisopistoissa henkilöille, joilla on afasia. Kaikissa opistoissa on käytössä arviointilomakkeita tai sähköinen arviointimenetelmä.

30

AVH 2/2012

AFAATTISILLE OMAT LOMAKKEET

ta saadakseen itsekin tietoa kurssilaisten käsityksistä Juttu-tupa-kursseista.

Ovet auki afaattisille -projektissa olemme opistojen lomakkeiden pohjalta kehittäneet omat afaattisille henkilöille sopivat arviointilomakkeet, joita käytetään kaikilla Juttutupa-kursseilla. Arviointitietoa käytetään ensisijaisesti opistojen omaan kehittämistyöhön samalla tavalla kuin muidenkin kurssien arviointeja. Lisäksi Aivoliitto kerää kopiot arviois-

PALAUTE ON POSITIIVISTA Kurssilaiset arvioivat viimeisellä kurssikerralla oman Juttu-tupa-ryhmänsä toimintaa. Arviointien tulokset ovat aina olleet erittäin positiivisia. Osallistujat kokevat, että kurssi on hyödyllinen ja tarpeellinen. He ovat myös olleet erittäin tyytyväisiä opettajiin ja kurssien ohjelmaan.


Ajoittain on ilmennyt väärinkäsityksiä arvioinnin kohteesta. Jatkossa täytyykin kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että kurssilaiset todella ymmärtävät, että he arvioivat opiston kurssitoimintaa eikä liiton tai paikallisyhdistyksen toimintaa. Yleisesti ottaen kurssilaiset ovat pitäneet arviointilomaketta helppokäyttöisenä ja selkeänä. Perinteisen arviointilomakkeen sijaan käytetään viisiportaista hymiöasteikkoa, jossa kurssilainen ympyröi tai rastii omaan mielipiteeseen parhaiten sopiva hymiön.

AIVOLIITON PROJEKTI OPISTOJEN TAUSTATUKENA Vaikka kurssit ovat opistojen omia kursseja, Aivoliiton Ovet auki -projektitiimi toimii taustatukena toiminnassa ja tarjoaa opettajille koulutusta, ohjausta ja markkinointiapua. Aivoliitto myös kerää tietoa toiminnasta ja raportoi siitä edelleen hanketta rahoittavalle Raha-automaattiyhdistykselle (RAY). Tietoa Aivoliitto kerää myös opettajien arvioinnin kautta. Joka lukukauden lopussa kukin opettaja arvioi toimintaa ja raportoi kurssista liiton projektitiimille. Arviointitulokset ja raportit antavat arvokkaan pohjan kurssien suunnittelutyölle.

KEHITTÄMISRYHMÄ ARVIOI MYÖS ELÄMÄNLAATUA Turun Suvituulessa kokoontuu kaksi Aivoliiton järjestämää Juttu-tupakehittämiskurssia. Edellä mainittujen arviointien lisäksi Turun kurssilaisille tehdään kaksi kertaa vuodessa elämänlaatukysely. Kyselyn avulla pyritään selvittämään afasian vaikutusta elämänlaatuun sekä sitä, mitkä muut tekijät vaikuttavat siihen. Kysely on ensimmäinen, jossa hyödynnetään kuvia arvioinnin tukena. Kyselyssä käytetään Assessment for Living With Aphasia (ALA) -kyselymallia, joka on saatu koekäyttöön kanadalaisesta Aphasia Institutesta. Victoria Mankki toimii Aivoliitossa projektikoordinaattorina.

KURSSIT SYKSYLLÄ 2012

Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9–11.30, 10.9.–10.12. Ilmoittautuminen kurssikansliaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813) tai paikan päällä. Helsinki I Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin klo 10–12 alkaen 14.9. Helsinki II Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin klo 10–12 alkaen 14.9. Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14–17.30 alkaen 4.9. Ilmoittautuminen ensimmäisen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan. Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9–11.30 ajalla 18.9.–28.11. Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9–12 ajalla 13.9.– 13.12. Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16 ajalla 4.9.–18.12. Tampere Ahjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin klo 16.30–18.45 ajalla 12.9.–14.11. Ilmoittautuminen 27.8. alkaen, p. 044 553 8445 tai ensimmäisen kurssikerran yhteydessä. Kuopio Kuopion työväenopisto, Puistokatu 20, luokka D169. Tiistaisin klo 10–12, ajalla 2.10.–27.11. Ilmoittautuminen p. 044 718 4714 tai ensimmäisen kurssikerran yhteydessä. Oulu Kurssi suunnitteilla Oulun kansalaisopistoon, aikataulu selviää myöhemmin. Lisätiedot: Victoria Mankki, p. 0400 909 904. Ylivieska Lisätiedot: Armi Parviainen, p. 08 428 541 tai 040 847 8071.

Svenskspråkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. 13.9.–29.11., torsdagar kl 10–13. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. 10.9.–26.11., måndagar kl 10– 12.30. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

AVH 2/2012

31


KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ SARI KIVIMÄKI

Yhdistykset liikunnan lähettiläinä Liikunnan edistämiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan sektoreita. Liikkujan Apteekki on hyvä esimerkki eri toimijoiden yhteistyöstä.

T

erveyden edistämiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Näin todetaan pitkän aikavälin terveyspoliittisessa ohjelmassa Terveys 2015. Sen taustana on Maailman terveysjärjestön (WHO) Terveyttä kaikille -ohjelma. Sama pätee liikunnan edistämiseen. Käytössä on isot voimavarat, jos julkinen sektori, järjestöt ja yksityiset palvelutuottajat saadaan vahvemmin mukaan liikuntalähettiläiksi.

RAKENNEMUUTOKSESSA TARVITAAN UUTTA YHTEISTYÖTÄ Noin vuosi sitten voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa velvoitetaan kuntia tekemään hyvinvointisuunnitelma. Yhdistystoiminta ja yhdistysten liikuntaryhmät ovat osa kuntien hyvinvointipalveluja. Yhdistysten liikuntatoiminta toimii liikunnan sanoman viestinviejänä. Kuntarakenteen muuttuessa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kuntien liikunta- ja terveyssektorin sekä liikuntaseurojen ja -järjestöjen, alueellisten liikuntatoimikuntien ja oppilaitosten kanssa. Näin esimerkiksi muuttotappioalueiden väestölle voidaan järjestää liikuntatoimintaa.

Yhdistysten tulisi tehdä liikuntatoimintaansa näkyvämmäksi esimerkiksi osallistumalla kunnan liikunta- ja terveystoimen järjestämiin tapaamisiin ja tapahtumiin sekä tekemällä aloitteita ja avauksia.

LIIKKUJAN APTEEKKI KOULUTTAA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kutsuu yhdistysten liikuntavastaavat ensi syksyn Liikkujan Apteekki -koulutustilaisuuksiin. Kuudentoista paikkakunnan koulutuskiertue starttaa syyskuun alussa Jyväskylästä ja päättyy lokakuun puolivälissä Saloon. Tavoitteena on lisätä ja syventää terveysliikuntatietoa, antaa työkaluja terveystottumusten puheeksi ottamiseen sekä lisätä paikallista liikuntapalvelutietoutta. Jatkotavoitteena on käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijoiden välillä. Kuntien terveydenhuollon palveluja pyritään tuottamaan nykyistä lähempänä asiakasta, ja mikä olisikaan lähempänä kuin apteekki. Apteekkiyhteistyö on esimerkki sektorit ylittävästä yhteistyöstä. Sari Kivimäki toimii kenttäpäällikkönä Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmassa. Lisätietoa Liikkujan Apteekista ja koulutuskiertueesta: www.kki.like.fi.

TERVEYSLIIKUNTA TUOTIIN APTEEKKEIHIN

YHDISTYSTEN LIIKUNTATOIMINTA NÄKYVÄKSI Yhdistysten liikuntatoimintaa arvostetaan, mutta se jää usein muun toiminnan varjoon. Liikunta kuitenkin koetaan positiiviseksi ja yhtenä helpoimmista tavoista lähteä mukaan yhdistystoimintaan.

32

AVH 2/2012

Liikkujan Apteekki -koulutukset 2012 Syyskuu 4.9. Jyväskylä 11.9. Rovaniemi 12.9. Kuusamo 13.9. Kajaani 14.9. Kuopio 18.9. Joensuu 19.9. Mikkeli 20.9. Lappeenranta 21.9. Kouvola

Lokakuu

KKI-ohjelma

Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman, Hengitysliiton ja Apteekkariliiton kehittämishankkeessa Liikkujan Apteekissa paikallisyhdistykset ovat löytäneet uusia kumppaneita. Tavoitteena on tuoda terveysliikunta apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita sekä luoda liikunnasta lisäarvo apteekille. Yhteistyössä Suomen Liikunnan ja Urheilun (SUL) aluejärjestöjen, kuntien sekä yhdistysten kesken apteekit järjestävät muun muassa teema- ja testipäiviä, liikuntaluentoja ja hyvinvointitempauksia. Apteekit kokevat paikallisyhdistykset luotettaviksi ja mieluisiksi kumppaneiksi ja yhteistyön toivotaan jatkuvan.

Rovaniemi Kuusamo

Kajaani Kokkola

Kuopio 2.10. Kokkola Seinäjoki Joensuu Jyväskylä 3.10. Seinäjoki Mikkeli 4.10. Tampere Tampere Lahti Hämeenlinna 9.10. Lahti Lappeenranta Kouvola 10.10. Hämeenlinna Salo Helsinki 11.10. Helsinki 15.10. Salo


VEIJO KIVISTÖ

Ryhmävoimaa! -hanke on loppusuoralla Aivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen liikuntaneuvontahanke Ryhmävoimaa! on loppusuoralla. Alustavat tulokset ovat olleet hyviä. Vaativin vaihe on toimintamallin juurruttaminen pysyväksi.

A

ivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton kolmivuotinen Ryhmävoimaa! -hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeessa on testattu liikuntaneuvonnan ryhmämallia. Kokemuksia siitä on hankittu viidellä paikkakunnalla: Porissa, Vaasassa, Mikkelissä, Ranualla ja Seinäjoella. Viimeiset hankkeen toteuttamat ryhmät päättyivät kuluneen kevään aikana.

LIIKUNTANEUVONTAA RYHMISSÄ

KOKEMUKSET KOOTAAN TOIMINTAMALLIKSI Saadut kokemukset kootaan yhteen ja tuotteistetaan Ryhmävoimaa! -liikuntaneuvontamalliin. Vaativin vaihe on hankkeen juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi paikallisiin olosuhteisiin. Tämän työn toteutta-

Porin Ryhmävoimaa! -liikuntaryhmän Toivo Nordlund harjoittelee kuntosalilla.

Anna Setälä

Liikuntaneuvontaa on annettu ryhmämuotoisesti yhdessä Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneille. Neuvontaryhmä on ollut suljettu ja määräaikainen. Kokoontumisia on ollut seitsemän ja ne ovat olleet teemoitettuja. Tavoitteena on ollut tukea osallistujia palamaan vanhan liikuntaharrastuksen pariin tai aloittamaan uusi harrastus. Neuvonta on tapahtunut asiantuntijan opastuksella, tietomateriaalin välityksellä sekä liikuntakokeiluin ja paikallisiin liikuntapalveluihin tutustuen. Merkittävässä roolissa on ollut myös mahdollisuus vertaistukeen ja -arvioon.

miseen on kertynyt kokemustietoa hankkeelle eri pilottipaikkakunnilta. Yhtä tapaa juurruttamiseen ei ole, vaan parhaimmillaan se onnistuu laaja-alaisena yhteistyönä, jossa ovat mukana kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimi yhteistyössä paikallisen yhdistyksen kanssa. Kaikille riittää tehtävää, mutta jonkun on otettava kokonaisvastuu neuvontaryhmän toteutuksesta.

EDULLINEN TAPA PARANTAA HYVINVOINTIA Jo alustavat tulokset osoittavat, että ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta ei ole kallista. Tapoja järjestää on monia ja halvoillakin ratkaisuilla saa hyvää. Tärkeintä on tavoite ja tulokset,

jotka kantava hedelmää omatoimisen liikuntaharrastuksen muodossa. Toimintaan sijoitetut rahat saatetaan saada ajan kuluessa jopa takaisin paremmin voivina kuntalaisina, joilla avun ja palveluiden tarve on pienempää. Liikunta on lääke moneen vaivaan ja ehkäisee niitä myös ennalta. Veijo Kivistö toimii järjestösuunnittelijana Aivoliittossa. Hankeraportti ja malli valmistuvat kuluvan vuoden syksyllä. Lisätietoja: hankekoordinaattori Mirjami Moisio, mirjami.moisio@parkinson.fi ja liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi.

AVH 2/2012

33


Liitto tiedottaa TUNNE PULSSISI ALOITTAA AIVOLIITON YKSI ELÄMÄ -HANKKEET Yksi elämä on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen valtimoterveyden edistäminen. Yksi elämä -hankkeet pyrkivät siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa. Yksi elämä -hankekokonaisuus sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012–2017. Tarkoituksena on vaikuttaa väestöön, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Hankkeiden päätavoitteena on tukea valtimoterveyttä läpi elämän, ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diagnosointia sekä sisällyttää kuntoutus ja vertaistuki kiinteäksi osaksi sairauksien hoitoa. Tunne pulssisi

34

AVH 2/2012

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 5437 287, marika.railila@aivoliitto.fi Anna Helin-Välkky projektisihteeriksi Anna Helin-Välkky on aloittanut maaliskuussa projektisihteerinä Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden parissa. Annan toimipaikka on Helsingin aluetoimistossa. Anna on koulutukseltaan filosofian maisteri. Tutkintonsa hän on suorittanut Helsingin yliopistossa. Pääaineenaan hänellä oli suomen kieli ja sivuaineena kotimainen kirjallisuus. Hänen opintojensa erikoisalana oli sosiolingvistiikka ja kieli sosiaalisena ilmiönä. Hän on opiskellut myös radiotoimittamista ja työskennellyt aikaisemmin MTV Mediassa mediatuotannon ja tvviestinnän parissa. Annan perheeseen kuuluu aviomies. Anna viettää vapaa-aikaansa pääosin valokuvauksen, elokuvien ja kuntosaliliikunnan merkeissä. Niiden ohella erilaiset kulttuuritapahtumat, musiikki ja lukeminen ovat hänelle myös tärkeitä harrastuksia. Kesäisin

Pasi Hytti

Yksi elämä -hankekokonaisuuden osahanke Tunne pulssisi (2012–2015) on lähtenyt käyntiin. Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisellä hankkeella pyritään lisäämään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Noin joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla on eteisvärinä. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta. Tiedottamalla väestölle ja terveydenhuollon ammattilaisille eteisvärinän merkityksestä sekä opettamalla pulssin tunnustelua ja epäsäännöllisen sykkeen tunnistamista laajasti yli 60-vuotiaalle väestölle, helpottuu eteisvärinän havaitseminen ajoissa ja siten on mahdollista ehkäistä vakavia seurauksia. Tiedotus voidaan toteuttaa parhaiten viestintä- ja toimintakampanjalla, jonka järjestöt toteuttavat yhdessä omia verkostojaan hyödyntäen. Eteisvärinän havaitseminen ja hyvä hoito ja siten aivoinfarktin ehkäisy ovat kansantaloudellisesti merkittävin ikäihmisen arkea keskeisesti turvaava toimenpide. Tavoitteena on, että väestö tiedostaa eteisvärinän ja pulssin tuntemisen merkityksen ja osaa hakeutua ajoissa hoitoon. Näin eteisvärinän tunnistaminen jää pysyvästi terveydenhuollon ja vanhustyön ammattilaisten koulutukseen ja hoitorutiineihin. Lisäksi eteisvärinäneuvonnasta tulee osa järjestöjen toimintaa ja vapaaehtoistyötä.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuottaminen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapahtumat. Viestintäkampanjassa pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotias väestö sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammattihenkilöt. Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa työskentelevät projektipäällikkönä Marika Railila, viestintäsuunnittelijana Miia Suoyrjö, liikuntasuunnittelijana Virpi Lumimäki ja projektisihteerinä Anna Helin-Välkky sekä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Liisa Koivula ja koulutussuunnittelijana Anita Rajala. Heidän lisäkseen koko liiton muu henkilökunta osallistuu omalta osaltaan hankkeeseen. Yksi elämä -hankkeiden etenemistä seurataan lehden seuraavissa numeroissa.


Liitto tiedottaa pyöräilyharrastus vie hänet ihastelemaan Suomen kaunista luontoa. Liisa Koivula tiedottajaksi

Hanne Itärinne

Toimittaja Liisa Koivula on aloittanut työnsä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana. Tehtävä on toistaiseksi puolipäiväinen. Liisa on yhteiskuntatieteitten maisteri ja lääketieteeseen sekä lääketeollisuuteen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän on tehnyt juttuja moniin suomalaisiin aikakaus- ja ammattilehtiin. − Ihmisen biologia on äärimmäisen kiehtovaa, ja hyvin mielenkiintoista on myös se, kuinka me eri aikoina määritämme terveyden ja sairauden. Viime aikoina olen seurannut muun muassa tutkimusta, joka on hiljalleen alkanut muuttaa käsitystämme aivojen kyvystä toipua ja kompensoida omia toimintojaan, Liisa kertoo. Tunne pulssisi -tiedottajana Liisalla on yksi tavoite ylitse muiden: tuoda kaikkien tietoisuuteen eteisvärinän ja aivoinfarktien yhteyttä. − Tarvitsemme värinä-älyä, sillä estetään monta aivoinfarktia, hän tiivistää. Liisa puoliso on myös toimittaja, ja hänen lähipiirinsä kuuluu kaksi puolison lasta perheineen. Vapaaaikoina hän lukee, harrastaa liikuntaa, kokkaa ja tarkkailee saaristoluontoa Korppoossa.

Liisa Koivula (vas.) ja Anita Rajala ovat aloittaneet Tunne pulssisi -hankkeessa.

Anita Rajala koulutussuunnittelijaksi Anita Rajala on aloittanut koulutussuunnittelijana Tunne pulssisi -hankkeessa huhtikuussa. Hänen toimipaikkansa on Aivoliiton toimistossa Turussa. Anitan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutustapahtumien suunnittelu ja organisointi sekä

erilaisten opetusaineistojen suunnittelu ja tuottaminen yhteistyössä muiden hankekumppaneiden kanssa. Koulutukseltaan Anita on kasvatustieteen kandidaatti, sairaanhoidonopettaja ja suuhygienisti. Ennen Turkuun asettumistaan Anita on työskennellyt eri puolilla Suomea terveydenhuollossa suuhygienistinä ja osastonhoitajana. Turun ammattikorkeakoulussa hän on toiminut opettajana yli kaksikymmentä vuotta. Työ on sisältänyt opetuksen lisäksi esimiestehtäviä ja erilaisia kehittämisprojekteja sekä suun terveydenhuollon koulutusohjelmassa että moniammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Järjestökokemusta Anita on hankkinut toimimalla vuodesta 2009 lähtien Suomen Sydänliiton projektissa ohjaajakouluttajana. Mielenkiinto ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ovat säilyneet toimintaa ohjaavina punaisina lankoina työtehtävistä ja työpaikoista riippumatta. Perheeseen kuuluu kesällä armeijaan menevä poika. Ikuiseksi opiskelijaksi ja oppijaksi tunnustautuvan Anitan harrastuksiin kuuluvat lukeminen, liikunta ja ulkoilu eri muodoissaan.

HENKILÖVAIHDOS TURUN NUORTENTALOSSA Turun Nuortentalolla vastaavana ohjaajana toiminut Anne Ingman on jäänyt hoitovapaalle 2.5.-31.12.2012 väliseksi ajaksi. Hänen sijaisekseen tulee Turun Nuortentalon ohjaajana toiminut Heidi Selonen. Heidin tavoittaa puhelimitse numerosta 050 442 0092 ja sähköpostilla osoitteesta heidi.selonen@nuortentalo.fi.

AVH 2/2012

35


Liitto tiedottaa VAIKUTTAMISTA JA TIETOA AIVOSAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN HYVÄKSI

Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinsonliitto ja Suomen Tourette-yhdistys.

Suomeen on perustettu uusi yhdistys Suomen Aivot, jonka perustajina toimivat alan merkittävimmät potilas- ja tiedejärjestöt, mukaan lukien Aivoliitto. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on tutkimustietoon perustuvan aivoterveyden edistäminen. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa aivosairauksia sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä asemaa.

Lisätietoja: www.neuro.fi/suomenaivot

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa: • tekemällä aloitteita eri viranomaisille, • tiedottamalla, • kouluttamalla, • toimimalla yhteistyöelimenä, jäsenorganisaatioidensa välillä ja • ylläpitämällä yhteyksiä Euroopan kattojärjestöön (European Brain Council) ja muihin aivoterveyttä ja alan tutkimuksia edistäviin ulkomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin sekä muilla tarkoitustaan edistävillä tavoilla. Perustajajäseniin kuuluu sekä potilas- että tieteellisiä järjestöjä. Potilasjärjestöistä mukana ovat: Aivoliitto, Epilepsialiitto, Mielenterveyden keskusliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Suomen Migreeniyhdistys,

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUISTA Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat jatkuvassa muutoksessa muun muassa säästötoimenpiteiden, lakimuutosten ja aluehallinnollisten uudistusten myötä. Suomessa kunnilla on laajat velvoitteet ja valtuudet toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kuntatasolla. Tämä aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa palvelujen laadussa ja saatavuudessa. Jatkuva yhteiskunnallinen muutos aiheuttaa haasteita järjestöjen oikeuksienvalvontatyölle. Aivoliitto haluaa kartoittaa jäsenistönsä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta pienimuotoisella kyselyllä. Kyselyn tulosten avulla haluamme kohdentaa järjestömme oikeuksienvalvontatoimintaa paremmin jäsenistömme tarpeita vastaavaksi. Käy vastaamassa kyselyyn 30.6.2012 mennessä osoitteessa www.aivoliitto.fi. Tuloksia käsitellään tilastollisena joukkona ja luottamuksellisesti. Mielipiteesi on meille arvokas, kiitos vaivannäöstäsi!

AIVOLIITON TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN Aivoliiton toimisto on suljettuna kesällä neljän viikon ajan 2.7.−29.7.2012. Toivotamme kaikille aurinkoista ja hyvää kesää!

36

AVH 2/2012


Lokakuun viimeisen sunnuntain kuntavaaleissa määritellään paikallisen päätöksenteon suunta neljäksi vuodeksi eteenpäin. On varmaa, että kuntaliitosten lisäksi keskusteluun nousevat terveysasiat ja sairaanhoito, olipa kyse arvoista tai rahasta.

JARMO VUORINEN

Terveet aiheet vaalikeskusteluun

E

rityishuomiota ensi syksyn kunnallisvaaleissa vaatii toiminta- ja työkyvyn palauttava kuntoutus. Lailla säädetyt palvelut vaihtelevat luvattoman paljon eri kunnissa. Valitettavasti kuntoutuja saattaa joutua tekemään vaatimuksia ja todistamaan oikeutensa niihin, jos kunnan säästöinto voittaa palvelutavoitteet. Tukistusta tarvitsevat yhtä hyvin viranhaltijat kuin tähänastiset luottamushenkilötkin.

VAALIVAIKUTTAMINEN OSANA YKSI ELÄMÄ -HANKETTA Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto osallistuvat kuntavaalikeskusteluun ainutlaatuisessa yhteishankkeessa Yksi elämä. Ehdokkaille laaditaan omat tietopaketit. Vaikuttaminen on osa hanketta. Kuntalaiset ja järjestöt voivat vaikuttaa – ja niiden pitää vaikuttaa – sekä vaalikeskustelun aiheisiin että laatuun. Myös paikallisasioita käsittelevää julkista sanaa pitää käyttää hyväksi. Kuntien säästämisvimman ja puutteellisen terveysjohtamisen vuoksi terveyspolitiikka on lähinnä korjaavaa eli sairastuneiden hoitamista ja kuntouttamista. Suunnitelmallinen ehkäisevä toiminta on usein vierasta. Päähuomio on lyhytnäköisesti vain seuraavassa budjettivuodessa. Valtuusto edustaa kuntalaisia. Se pätee myös tiedon määrään ja tasoon. Vaalikeskustelussa ovat periaatteessa kaikki ehdokkaat mukana. Jos mielipiteiden vaihtoon osallistutaan puutteellisin tai väärin tiedoin, voi vahinko olla suuri. Kansanterveys-

järjestöjen ja niiden jäsenten tehtävä on pitää ehdokkaat, puolueet ja valitsijayhdistykset perillä perusasioista ja estää luulon muuttuminen tiedoksi.

TERVEYSPÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN KAIKILLA TOIMIALOILLA Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaikkeen. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten tulee ymmärtää, että jokainen hallintokunta tekee terveyteen vaikuttavia päätöksiä. Yhtä hyvin maankäytön suunnittelussa kuin opetuksessa vaikutetaan liikuntaan, ravintoon, asumisviihtyvyyteen tai henkiseen hyvinvointiin. Ehkäisevän päätöksenteon hyödyt näkyvät viiveellä vuosien kuluttua ja niiden yhteyttä parannuksiin on joskus vaikea osoittaa. Hyödyistä voidaan silti kertoa päättäjien ymmärtämällä kielellä eli rahassa. Hoitokustannukset, hoitopäivämenot ja sekä sosiaali- että terveydenhuollon velvoitteet ovat muutettavissa rahaksi vertailulaskelmien tekemistä varten.

Toinen tärkeä aiheryhmä on elämänlaatu ja arvot. Asumisviihtyvyys, ympäristökysymykset ja eri väestö- ja ikäryhmien tarpeiden suhteuttaminen oman kunnan mahdollisuuksiin kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Kuntaliitosten huolet koostuvat valtaosaltaan näistä teemoista.

MUISTA KÄYDÄ VAALIKESKUSTELUA Kannattaa muistaa, että vaalikeskustelua käydään joka paikassa: tuttavapiirissä, työpaikalla, kaupan kassajonossa ja harrastuspiireissä. Jokainen voi myös kirjoittaa seudun tiedotusvälineeseen paikallisia oloja koskevan kannanoton tai kysymyksen tai ehdottaa toimitukselle juttuaihetta. Ehtona on paikallisuus. Valtakunnallista yleistekstiä ei helposti saa julkaistuksi. Jarmo Vuorinen on toimittaja ja Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

AVH 2/2012

37


Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy Valtuustokauden 2012–2015 ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä 3.4.2012. Kokouksen puheenjohtajana toimi Oili Holopainen Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistyksestä.

E

nnen Aivoliiton uuden valtuuston kokousta järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin sekä kuluneen että meneillään olevan toimintakauden asioita. Valtuuston kokouksessa käsiteltävinä olivat sääntömääräiset asiat kuten tilinpäätöksen sekä vuosikertomuksen hyväksyminen sekä kaksi valtuustoaloitetta.

2. Vertaistuki, kuntoutus sekä jäsenten etujen valvonta. 3. Toimia oman alueen yhdyshenkilönä liittoon. Oili Holopainen

1. Kertokaa kuka olette. 2. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joiden puolesta haluatte toimia edustamassanne paikallisyhdistyksessä? 3. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin haluatte vaikuttaa Aivoliiton liittovaltuustossa? Risto Ahlman

1. Olen iältäni 67-vuotias ja asun Kuopiossa. Olen ollut Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2004 alkaen.

Hanne Itärinne

2. Haluan toimia aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja heidän läheistensä vertaistuen, virkistyksen ja kuntoutuksen hyväksi. Olemme yhdistyksessä olleet tuetuilla lomilla, meillä toimii neljä erilaista liikuntaryhmää ja lisäksi kerhotoimintaa on viidellä eri paikkakunnalla.

1. Olen 56-vuotias ja asun Tampereella. Toimin Pirkanmaan AVH-yhdistyksen varapuheenjohtajana ja Kalakeisarit-kerhon puheenjohtajana.

38

Päivi Seppä-Lassila

Uuden valtuuston edustajat esittäytyvät vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

AVH 2/2012

3. Liittovaltuutettuna pyrin toimimaan jäsenten asialla. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutus ei ole vielä Käypä hoito -suositusten mukainen. Toivon, että Aivoliitto ja jäsenyhdistykset saavat näkyvyyttä ja että kaikki sairastuneet löytäisivät meidät.

Seija Jokela 1. Olen 65-vuotias inarilainen ja Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen jäsen. 2. On hyvä, että koko maa on edustettuna liittovaltuustossa. Haluan toimia sen eteen, että kaikki aivoverenkiertohäiriön sairastaneet voisivat päästä mukaan toimintaan. Toiveena on, että löytyisi aktiivisia henkilöitä. Lapin alue on suuri ja välimatkat pitkiä. Jos vetäjiä löytyisi, kerhoja voitaisiin perustaa lisää ja muutenkin toiminta monipuolistuisi ja jäsenmäärä kasvaisi. 3. Haluan vaikuttaa siihen, että valtakunnallisesti eri tahoilla otettaisiin huomioon aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ihmisten hoitoonpääsy ja kuntoutus. Myös valistus on tärkeää niin, että ”tavallinen tallaaja” tietäisi miten toimia kohdatessaan sairaan tai vammaisen henkilön. Myös sairaanhoito- ja kotipalveluhenkilöstölle tarvittaisiin lisää tietoa. Sairastuneelle on tärkeää vertaistuki. Syrjäinen asuinpaikka tai varattomuus ei saa olla esteenä osallistumiselle. Myös terveydenhoito pitää olla tasapuolista kaikille asuinpaikasta riippumatta. Ari-Pekka Klami 1. Olen 54-vuotias perheenisä Kotkasta. Edustan Kymenlaakson Aada Ry:tä. Olen ollut vuodesta 2001 hallituksessa toimien sen varapuheenjohtajana. Yhdistyksemme nimi oli aiemmin Kymenlaakson Dysfasiayhdistys. Vuonna 2006 yhdistyksestä tuli nimenmuutoksen myötä kolmikantayhdistys. Perheeseeni kuuluu


Hanne Itärinne

3. Liittovaltuustossa haluan vaikuttaa siihen, että SLI-yhdistykset ja eri alueet Suomessa saavat liitolta tasapuolisen kohtelun. Pekka Lehtonen

2. Virkistys- ja vertaistukitoiminnan sekä neuvonnan järjestäminen nuorille ja aikuisille jäsenille. Toiminnan aktivointi ja uusien, aktiivisten ihmisten saaminen mukaan toiminnan jatkumisen turvaamiseksi alueellamme. 3. Haluan olla mukana toteuttamassa Aivoliiton Tavoitteet ja Strategiat 2020 -ohjelmaa sekä olla vaikuttamassa ajankohtaisiin asioihin esimerkiksi nyt esillä olevaan Itä-Suomen alueen järjestösuunnittelijan työtehtävään, joka on saatava alueen käyttöön täysipainoisesti. Hannu Kuusela 1. Iältäni olen 54-vuotias ja kotoisin Äänekoskelta. Olen Afasialasten tuki ry:n puheenjohtaja.

Kirsti Lehtonen

viisi nuorta, joista neljällä on todettu kielellinen erityisvaikeus.

1. Olen 62-vuotias espoolainen ja Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohalvausyhdistyksen puheenjohtaja. 2. Kerhotoiminnan järjestäminen ja aktiviteettien luominen jäsenille. Vertaistuen huomioiminen kaikessa toiminnassamme. Jäsenten oikeuksien puolustaminen tarvittaessa ja tiedon jakaminen.

Hanne Itärinne

3. Jäsenten ja jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja jäsenten huomioiminen Aivoliiton toiminnassa.

Hanne Itärinne

2. Yhdistys on valtakunnallinen ja vanhin SLI-yhdistys Suomessa. Se keskittyy tällä hetkellä vertaistukitoimintaan, joka on myös minun sydäntäni lähellä. Vertaistuessa tärkeimpänä tehtävänäni pidän oikeuksista ja etuisuuksista informoimista.

muun muassa toisten potilasjärjestöjen kanssa erilaisia virkistys- ja koulutustilaisuuksia. Yhteistyö PohjoisKarjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen neurologisen kuntoutusosaston kanssa on tärkeää. Tärkeää on myös jäsenmäärän kasvattaminen tuomalla yhdistyksen toimintaa laajasti esille. Koska meillä on pitkät matkat, pyrimme laajentamaan aluekerhotoimintaa mahdollisimman moneen kuntaan. Vertaistukitoiminnan laaja-alainen kehittäminen ja nykyisten resurssien tukeminen on tärkeää. 3. Minusta Aivoliitto on jäänyt vieraaksi ja kaukaiseksi yhdistyksen ja yksityisen jäsenen kannalta. Näkisin, että Aivoliiton tulee enemmän kiinnittää huomiota alueyhdistysten toimintaan ja tukea niitä paljon nykyistä enemmän. Tässä asiassa odotan paljon Yksi elämä -hankkeelta. Liittovaltuuston jäsenenä haluan osaltani kehittää liiton ja alueyhdistysten yhteistyötä.

Marja Paavonkallio 1. Olen 64-vuotias, asun Joensuussa ja toimin Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen puheenjohtajana.

Armi Parviainen 1. Olen Armi ”pipopää” Parviainen, syyskuun 15. päivä 50 vuotta täyttävä uusperheen typykkä, jonka lapset ovat jo lentäneet pesästä. Olen Aivoliiton valtuustossa kolmatta kautta.

2. Tärkeimpiä asioita, joiden puolesta haluan toimia paikallisyhdistyksessä on aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen. Järjestämme itse ja olemme mukana järjestämässä

2. Toimin Pyhä- ja Kalajokilaakson aivohalvausyhdistyksen puheenjohtajana ja joka paikan höylänä. Vedän aktiivisesti Ylivieskassa neuroklubia ja toimin osa-aikaisena kansalaisopiston opettajana Juttu-tupa-ryhmässä. AVH 2/2012

39


Rauno Veijanen

Ville Hartikainen

2. Yhdistyksessä yhteisten tapaamisten ja tapahtumien lisäksi haluaisin olla auttamassa sairastuneita arjessa selviytymisessä tiedottamalla ja tekemällä yhteistyötä hoitopaikkojen yhdyshenkilöiden kanssa sekä paikallisen vammaisyhdistyksen kanssa ja sitä kautta vaikuttaa paikallisiin päättäjiin. 3. Valtuustossa haluaisin olla mukana sairastuneitten kuntoutuksen puolestapuhujana. Potilaan hoitopolku pitäisi saada saumattomaksi kokonaisuudeksi toimivaan kuntoutukseen asti.

Yhdistyksemme nimi tulee muuttuman Jokilaakson AVH ry:ksi. Jokilaakson AVH ry on pieni, mutta pippurinen yhdistys Pohjois-Pohjanmaan eteläosasta 15 pikkukunnan alueelta.

Päivi Seppä-Lassila

toimintakykyyn ja arjessa selviytymiseen liittyvät asiat.

1. Olen 55-vuotias ja asun Mikkelissä. Edustan Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistystä. Oltuani 10 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana sain kunniapuheenjohtajan nimen ja arvon.

Maire Valli

3. Tärkein tehtävä olisi mielestäni liiton työntekijöiden tuki paikallisille yhdistyksille, enkä tässä tarkoita rahallista tukea. Työntekijöiden pitäisi olla meidän paikallisyhdistysten äänitorvia ja muistaa ajatella asioita koko Suomen kannalta sekä yksittäisen jäsenen kannalta. Suomi ei rajoitu Etelä-Suomeen.

3. Samalla linjalla toimin myös valtuustossa. Kauko Vesanto

1. Olen 63-vuotias ja asun Seinäjoella. Edustan Etelä-Pohjanmaan AVHyhdistystä. Olen toiminut pitkään yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ja nyt varajäsenenä.

Hanne Itärinne

2. Yhdistys toimii vertaistukena, ehkäisee syrjäytymistä, toimii yhteistyössä sairaaloiden kanssa ja järjestää virkistystä ja matkoja. 1. Olen 64-vuotias eläkeläinen Kouvolan Utista ja Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen hallituksen jäsen. Olen itse aivoverenkiertohäiriön kokenut psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Terveydenhoitoalan ammattilaisena mielenkiinnon kohteenani on kuntoutukseen,

40

AVH 2/2012

3. Aivoliitossa tärkeää on yhdistysten aktiivinen koulutus, jäsenten kuntoutus ja edunvalvonta sekä esillä oleminen ja toiminta jäsenistön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hanne Itärinne

Hanne Itärinne

Eija Pyötsiä

2. Kielihäiriöisten henkilöiden tukeminen on lähellä sydäntäni.

1. Olen iältäni 70-vuotias ja Satakunnan AVH-yhdistyksen puheenjohtaja. Tulin tähän ”hommaan” edellisen puheenjohtajan kuoltua. 2. Kaikki sairastuneet yhdistykseen, ei saa luovuttaa elämässä! 3. Sama tavoite Aivoliitossa.


TAPAHTUMAKALENTERI KESÄ 2012 21.6.,16.–18.7. ja 31.8. Erityisgolfkiertue, Pohjankuru, Espoo ja Vihti Erityisgolfkiertue E-Tour koostuu kolmesta itsenäisestä kilpailutapahtumasta: Aika: 21.6. Paikka: Ruukkigolf, Pohjankuru. E-Tour 1 – HCP Golf mestaruuskilpailut, järjestäjä: Suomen HCP Golf. Aika: 16.–18.7. Paikka: Master Golf Club, Espoo. E-Tour 2 – Finnish Disabled Open, järjestäjä: Suomen Golfliitto. Aika: 31.8. Paikka: Vihti Golf Club, Ojakkala, Vihti. E-Tour 3 – AVY Golf, järjestäjä: Aivovammayhdistys. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: http://suomenhcpgolf.fi/kilpailut/.

ELOKUU 18.8. Likkojen lenkki, Oulu Aika: 18.8. klo 12–18. Paikka: Oulu, Raatin stadion. Likkojen Lenkin järjestelyissä on huomioitu ihmiset, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi liikkumisessa. Lenkkivaihtoehtoja on kaksi: 7,5 km ja 2,5 km. Lisäksi tarjolla on monipuolista ohjelmaa muun muassa Lauri Tähkä ja Scandinavian Hunks. Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen: www.likkojenlenkki.fi.

SYKSY 2012 11.8., 23.10., 24.10 Vertaistukihenkilöiden koulutus, Oulu, Kokkola, Kajaani, Mikkeli ja Kuopio Yhdistyksiin (AVH ja SLI) koulutetaan uusia vertaistukihenkilöitä ja -perheitä. Koulutuksessa annetaan perusvalmiudet toimia vertaistukijana. Aika: 11.8. klo 10–16. Paikka: Oulu. Jatkokoulutus Pohjois-Suomen vertaistukihenkilöille. Aika: 23.10. klo 10–16. Paikka: Kokkola. Aika: 24.10. klo 10–16. Paikka: Kajaani. Aika: Aika ilmoitetaan myöhemmin. Paikka: Mikkeli. Aika: Aika ilmoitetaan myöhemmin. Paikka: Kuopio. Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi.

22.9. Yhdistysväen tapaamiset, Helsinki, Tampere, Kuopio ja Oulu Aika: 22.9. Paikat: Helsinki, Tampere, Kuopio ja Oulu. Teema: Kunnallisvaaleissa vaikuttaminen. AVH-jäsenyhdistysten puolenpäivän mittainen tapaaminen järjestetään alueittain Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. SLI-yhdistysten vastaava tapaaminen järjestetään valtakunnallisesti Tampereella. Tapaaminen on suunnattu ensisijaisesti jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille. Kukin yhdistys voi lähettää tilaisuuteen enintään kaksi henkilöä. Tapaamisiin lähetetään erillinen kutsu, josta selviää tarkka aika, paikka ja ohjelma. Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009, veijo.kivisto@aivoliitto.fi.

LOKAKUU SYYSKUU 12.9. ja 14.9. Vertaisryhmäohjaajakoulutukset, Tampere ja Kuopio Aika: 12.9. klo 10–16. Paikka: Aivoliiton Tampereen aluetoimisto, Hämeenkatu 13 B, Tampere. Aika: 14.9. klo 10–16. Paikka: Hotelli Jahtihovi, Snellmaninkatu 23, Kuopio. Eväitä kerho- ja ryhmätoimintojen sisältöön, ryhmän ohjaamiseen ja ihmisten kohtaamiseen sekä tiedottamiseen. Koulutus on maksuton ja sisältää lounaan. Matkat korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin Aivoliiton verkkosivuilla. Koulutuksiin mahtuu 20–25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

23.-24.10. AVH-päivät 2012, Helsinki Aika: 23.–24.10. Paikka: Paasitorni, Helsinki. Ohjelma hintoineen ks. tämän lehden sivu 43 ja Aivoliiton verkkosivu: www.aivoliitto.fi/koulutukset. 29.10. Maailman AVH-päivä (World Stroke Day)

AVH 2/2012

41


KOULUTUSKALENTERI Marraskuu

LOKAKUU

MARRASKUU

KINESIOTEIPPAUKSEN JATKOKOULUTUS

NIELEMIS- JA KOMMUNIKAATIOKOULUTUS

Kinesioteippauksen Basic-koulutuksen käyneille mahdollisuus syventyä kinesioteippauksen soveltamiseen erilaisissa hartiarenkaan ongelmissa sekä neurologisilla asiakkailla. Kohderyhmä: Neurologisten asiakkaiden kanssa työskentelevät terapeutit ja hoitohenkilökunta. Aika: 22.10. klo 9–17. Koulutuspaikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku. Kouluttaja: Fysioterapeutti, Bodytech Instructor Marko Grönholm. Hinta: 180 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 5.10. mennessä: eliisa.laine@aivoliitto.fi, p. 050 523 6056.

Käytännön tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä nielemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista, mukana asiaa myös muistisairaiden ravitsemuksesta. Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet. Aika: Marraskuu 2012. Paikka: Pääkaupunkiseutu, paikka varmistuu myöhemmin. Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen ja/tai Victoria Mankki Aivoliitosta ja suunnittelija, EtM Satu Jyväkorpi Muistiasiantutijat ry:stä. Hinta: 80 euroa, sisältää opetuksen, materiaalin, lounaan ja iltapäiväkahvit. Ryhmän koko: Enintään 40 henkilöä.

AVH-PÄIVÄT 2012: AVH JA ARKI Aika: 23.-24.10. Paikka: Paasitorni, Helsinki. Ohjelma hintoineen, ks. tämän lehden sivu 43 ja Aivoliiton verkkosivu: www.aivoliitto.fi/koulutukset.

Tarkemmat koulutuskohtaiset tiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi/koulutukset.

Poimittua Elämä pelissä -sarja syksyllä

E

lämä pelissä -ohjelmasarja pureutuu kolmannella kaudellaan siihen, miten ihmisen kielteisyys vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Ensi syksynä Yle TV1:ssä nähdään 7-osainen sarja ja Ylen sivustolla julkistetaan uusi Elämä pelissä -nettitesti. Lisäksi koko kansalle tarjotaan laaja-alaista terveysvalmennusta. Elämä pelissä -hankkeen toteuttavat Yle, Tarinatalo ja Kustannus Oy Duodecim. Elämä pelissä tv-tuotantoa tukevat Sitra, Sosiaali- ja terveysministeriö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen Yksi elämä -hankekokonaisuus. 42

AVH 2/2012

Osallistu suureen ihmiskokeeseen Suuri ihmiskoe on harjoiteohjelma, jonka antaa eväitä sietää vastoinkäymisiä entistä paremmin. Valmennus tukee myös elämäntavan muuttamista muutenkin terveellisemmäksi. Osallistujat tekevät Elämä pelissä -testin ensi syyskuussa. Valmennus alkaa lokakuun alussa. Osallistujat valmentautuvat samanaikaisesti TV1:n ohjelmasarjan päähenkilöiden kanssa 8 viikon ajan. Heillä on myös mahdollisuus liittyä samaan

Facebook-ryhmään kuin päähenkilöt. Osallistujiksi ovat tervetulleita erilaiset ryhmät, kuten yhdistykset, harrastuspiirit, työpaikat ja vapaamuotoiset porukat. Mukaan pääsee ilmoittautumalla sähköpostitse: mari.vesala@tarinatalo.fi Lisätietoja: http://blogit.yle.fi/elama-pelissa/ hermostutko-helposti.


AVH-päivät 2012 | AVH ja arki Aika ja paikka: 23.–24.10.2012 | Paasitorni, Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutuslaitosten työntekijät, terapeutit Tiistai 23.10.

Keskiviikko 24.10.

8.00–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

AVH-kehitystyö ja uudet viestintävälineet

9.00

Tervetuloa Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–10.00

9.15–9.45

Päivien avaus Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty, Helsingin kaupunki

AVH-vastaava ja uusi teknologia AVH-kuntoutuksessa Terveydenhuollon koordinaattori, TtT Tiina Vuononvirta, Kytke-hanke (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa)

10.00–10.45

Hyvinvointi-TV kotona selviytymisen tukena haja-asutusalueella Kotihoidon johtaja Terttu Miettinen, Juankosken kunta

10.45–11.15

Jaloittelutauko

11.15–12.00

Neglect-potilaan polku kuntouttavaan arkeen Neuropsykologian erikoispsykologi PsL (väit.) Riitta Luukkainen-Markkula, Neuron

12.00–13.00

Lounas

Tunne pulssisi 9.45–10.45

Eteisvärinä – yleinen, mutta huonosti tunnettu aivoinfarktin taustatekijä vs. osastoylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen, Meilahden neurologinen päivystyspoliklinikka

10.45–11.15

Jaloittelutauko

11.15–11.45

Pulssin tunnustelun opettaminen käytännössä Sydänhoitaja Nanette Huovinen, Varsinais-Suomen Sydänpiiri

11.45–12.00

12.00–13.00

Arki ja selviytyminen

Yksi elämä -hankekokonaisuus Projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet

14.00–14.30

ICF-viitekehyksen käyttö arjen selviytymisen arvioinnissa Kuntoutusohjaaja, TtM Riitta Sjögren, PSHP

13.45–14.30

Ovet – uusi valmennusmenetelmä omaisille ja omaishoitajille Projektikoordinaattori Maria Malmi, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto

14.30–15.00

Kahvitauko

15.00–15.30

Puhevammaisten tulkkaus – mitä se on käytännössä? Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen, Aivoliiton Tulkkikeskus

15.30–16.00

Vertaistuen hyödyntäminen terveydenhuollossa kuntoutuksen eri vaiheissa Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, Aivoliitto ry

Lounas

AVH ja kognitiiviset ongelmat 13.00–14.00

13.00–13.45

Aivoverenkiertosairaudet ja tiedonkäsittely Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Hanna Jokinen-Salmela, HYKS, Neurologian klinikka Jatkuvaa päivittäistä mokailua – puutosoireet SAV:n jälkeen Kokemuspuhuja Päivi Salminen

14.30–15.00

Iltapäiväkahvit

15.00–15.45

Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Jutta Gröhn, Helsingin kaupunginsairaala, Kuntoutusyksikkö

Ammattihenkilöt AVH-yhdistysten ja Pro AVH:n jäsenet Päätoimiset opiskelijat itse maksaen

1 päivä

2 päivää

180€ 120€ 120€

280€ 180€ 180€

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat.

Ilmoittautuminen 21.9. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton sivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutus. Majoittumisesta jokainen vastaa itse. Osallistujille on varattu huoneita Scandic Paasista ja Cumulus Hakaniemestä, tiedot löytyvät Aivoliiton sivulta. Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi. AVH 2/2012

43


ELINA VIENONEN, SATU LUKKA JA HELLÄ VILJANEN Hellä Viljanen

Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

Viittomakielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen puhui puhevammaisen henkilön vuorovaikutuksen tarpeista.

Aivoviikolla maaliskuussa Neurologisten vammaisjärjestöjen alueryhmät järjestivät tapahtumia. Niissä käsiteltiin eri näkökulmista kuluvan vuoden teemaa Toimiva arki.

K

ansainvälistä aivoviikkoa vietettiin viikolla 11 ja viikon aikana Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) alueryhmät järjestivät tapahtumia eri puolilla Suomea. Alueryhmissä vapaaehtoiset yhdistysten jäsenet järjestävät tapahtumia järjestötyöntekijöiden tuella oman alueen tarpeisiin. Osallistujamäärät kertovat, että tarvetta tällaisille ilmaistapahtumille on.

LAPPEENRANNASSA AIHEENA VUOROVAIKUTUS Lappeenrannan tapahtumassa vuoden 2012 Toimiva arki -teemaa lähestyttiin puhevammaisen henkilön kommunikaation ja vuorovaikutuk-

44

AVH 2/2012

sen tukemisen näkökulmasta. Täysivaltainen yhteiskunnallinen osallisuus tai toimiva arki ei voi puhevammaisen henkilön kohdalla toteutua, ellei hänellä ole toimivaa vuorovaikutuskanavaa. Aiheesta olivat puhumassa viittomakielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen ja puheterapeutti Annakaisa Ojanen Tikoteekista. Ojanen kertoi kommunikoinnin apuvälineistä sekä siitä, mistä ja miten niitä tulee hakea. Tikoteekki, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin apuvälinekeskus sekä Aivoliitto esittelivät tilaisuudessa kommunikoinnin apuvälineitä. Tilaisuudessa oli noin 140 kuulijaa.


Kotkan iltatapahtuma Kommunikoinnin haasteet arjessa keräsi kirjastolle lähemmäs 80 henkeä. Puheterapeutti Anne Länsimies kertoi työntekijän näkövinkkelistä erilaisista haasteista ja tarjosi myös arkea selkeyttäviä ratkaisuja niihin. Kokemuspuheenvuoron käytti Marjo Jokisalo puhevammaisten tulkki Anne Eväkosken kanssa. Puheenvuoron tärkeä anti oli, ettei ketään saa jättää keskusteluiden tai toiminnan ulkopuolelle sen vuoksi, ettei hän kykene kommunikoimaan samalla tavalla tai samalla nopeudella kuin muut ihmiset. Myös tämän tapahtuman yhteydessä oli esillä kommunikoinnin apuvälineitä ja tukimateriaaleja.

LAHDESSA KUULTIIN ARJEN KOKEMUKSISTA Lahden alueen verkosto toteutti saman päivän aikana kaksi eri tilaisuutta aiheenaan Toimiva arki. Tilaisuuksissa oli useita kokemuspuheenvuoroja, jotka keräsivät kuulijoita yhteensä yli 80. Puheenvuoroissa joko vammaiset, sairastuneet, erityispiirteiden kanssa elävät ihmiset tai heidän omaiset kertoivat kokemuksiaan omasta näkökulmastaan. Päijät-Hämeen Autismi- ja Aspergeryhdistyksen Tuula Peltola kertoi tilaisuuksissa Asperger-pojan äidin näkökulmasta koulumaailman haasteista ja onnistumisen kokemuksista. Lahden Seudun CP-yhdistyksen Pekka Solasaari kertoi muun muassa työllistymisen ratkaisuista ja piirteiden erilaisuudesta jokaisella vammaisella ihmisellä. Lahden seudun ADHD-yhdistyksen Helena Kuokkanen käytti iltatilaisuudessa positiivisen puheenvuoron. Hän kertoi äidin näkökulmasta niistä vahvuuksista, joita on henkilöllä, jolla on todettu adhd. Kaikissa muissakin päivän aikana käytetyissä puheenvuoroissa positiivisuus nousi tärkeänä voimavarana esiin. Lahden ja Kotkan tilaisuuksien päätteeksi katsottiin osia NV-verkos-

Hellä viljanen

KOTKASSA RATKOTTIIN KOMMUNIKOINNIN HAASTEITA

Puheterapeutti Annakaisa Ojanen esitteli kommunikoinnin apuvälineitä Lappeenrannassa.

ton tuottamasta uudesta Pala palalta – eväitä elämään -dokumentista. Molempien paikkakuntien kirjastoilla oli Aivoviikon ajan NV-verkoston ja paikallisyhdistysten esitepöydät, joista asiasta kiinnostuneet kirjastoilla kävijät saivat tietoa kätevästi mukaansa.

HELSINGISSÄ POHDITTIIN ITSENÄISEN ARJEN TOTEUTUMISTA Helsingissä pääkaupunkiseudun NVverkosto järjesti jäsenistölle tilaisuuden, jonka teemana oli Toimiva arki − miten itsenäinen arki toteutuu? Tilaisuus järjestettiin Kampin palvelukeskuksessa iltatilaisuutena. Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esitteli 2000-luvulla toteutettua Helsinki kaikille -projektia. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa kaupungille esteettömyyssuunnitelma sekä kehittää tarkoituksenmukaisia käytäntöjä ja toimintamalleja esteettömyyden toteuttamiseksi. Saurin esitys viritti vilkasta keskustelua muun muassa lumisen talven aiheuttamista esteistä ja myönteisistäkin puolista sekä hissien rakentamisesta kaupungin pienkerrostaloihin. Helsingin kaupunki tekee hankkeessa yhteistyötä

vammaisneuvoston kanssa, jossa on myös Neurologisten vammaisjärjestöjen edustus. Yhdistysten kokemuskouluttajat esittivät omakohtaisia puheenvuorojaan siitä, miten neurologisen sairauden kanssa pärjää arjessa ja millaisia ratkaisuja kukin on kohdallaan löytänyt. Erinomaisia puheenvuoroja käyttivät tilaisuudessa Mervi Piispanen Suomen Aspergeryhdistyksestä, Helinä Kujansuu Epilepsiayhdistyksestä, Anu Niskanen MS-yhdistyksestä ja Liisa Erähalme Parkinsonyhdistyksestä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Seppo Sarkkula Helsingin epilepsiayhdistyksestä. Illan aikana oli mahdollisuus tutustua järjestöjen näyttelyyn ja seurata Pala palalta − eväitä elämään -dokumenttia. Tilaisuuteen osallistui noin 45 sairastavaa ja läheistä. Illan päätteeksi viriteltiin myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja esitettiin toiveita vastaavanlaiselle yhteistyölle, jossa yhdistysten jäsenistö pääsisi tutustumaan enemmän toisiinsa. Elina Vienonen toimii järjestösuunnittelijana Autismi- ja Aspergerliitossa ja Satu Lukka Aivoliitossa. Hellä Viljanen toimii aluesihteerinä Epilepsialiitossa.

AVH 2/2012

45


KYYHKYLÄN KUNTOUTUSKESKUS Kyyhkyläntie 9, Mikkeli

Hae Kyyhkylään kuntoutukseen!

Kelan kuntoutuskursseja aivohalvauspotilaille: AVH-potilaiden sopeutumisvalmennuskurssi

Paremman olon puolesta! Kyyhkylä sijaitsee Saimaan rannalla, 7 km Mikkelin keskustasta.

Kurssi nro 42425, valtakunnallinen, 3.9.–12.9. Kurssi nro 42426, valtakunnallinen, 5.11.–14.11.

AVH-potilaiden kuntoutuskurssi tyÜelämässä oleville Kurssi nro 42439, valtakunnallinen, 15.10.–29.10.

TyÜelämästä poissaolevien AVH-potilaiden kuntoutuskurssi Kurssi nro 42454, Itä-Suomi, 12.9.–22.9. Kurssi nro 42455, Itä-Suomi, 19.11.–23.11.

AVH-potilaiden kurssi tyÜelämästä poissaoleville Kurssi nro 42452, Itä-Suomi, 10.12.–20.12.



  

                       

              Â?Â?Â?Â?    Â?   ­   €   € €  Â? € ‚ Â?   ƒ  „   „   €  Â? € ‚ Â?                 Â? 46

AVH 2/2012

Kursseille haetaan paikallisen Kelan kautta. Lisätietoja: puh. 015 2033 238 tai kuntoutus@ kyyhkyla.ďŹ www.kyyhkyla.ďŹ


Itsenäistä ja tuettua asumista usealla paikkakunnalla: - Hyvää seuraa ja mielekästä tekemistä - Apu ja tuki helposti tavoitettavissa - Palvelut sovitaan tarpeen mukaan

www.yrjojahanna.fi

AVH 2/2012

47


Ammattitaitoista kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin: • • • •

kuntoutuskurssit yksilöllinen laitoskuntoutus avoterapiat päiväkuntoutus

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme: kuntoutussihteerit Seija Koski ja Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2111 tai etunimi.sukunimi@ms-liitto.fi

kuntoutuskeskus.fi 48

AVH 2/2012


Poimittua Julistekilpailun voitto Tanskaan P

ohjoismaisen julistekilpailun voitti tanskalaisen Thyra Christensenin taiteilijan työ. Elämäniloa kuvaavaan kilpailuun osallistui 12 ehdotusta Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Taiteilijat ovat itse sairastaneet aivoverenkiertohäiriön tai ovat sairastuneen läheisiä. Voittajan kuvasta tehdään juliste Pohjoismaisen afasianeuvoston käyttöön. Kiitos kaikille äänestäneille!

✂ Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! AVH 2/2012

49


Poimittua Kelalta uusi tulkkauspalveluesite K

ela on julkaissut uuden esitteen vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista. Lisätietoa palveluista ja linkki esitteeseen löytyy verkkosivulta: www.kela.fi/vatu.

Vammaisjärjestöjen Sisäänheitto työelämään -hanke palkittiin K

untoutussäätiön hallitus on myöntänyt vuoden 2012 kuntouttajamitalin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä edistävälle Sisäänheitto työelämään -hankkeelle. Sisäänheitto työelämään toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen

tuella vuosina 2006–2008. Hankkeella luotiin uusia väyliä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työharjoitteluun ja työllistymiseen. Samalla avattiin keskustelua vammaisten asemasta työelämässä osana yritysten yhteiskuntavastuuta.

Hankkeen avulla työllistyi yhteensä 76 ihmistä. Lisäksi monet työllistyivät osa-aikaisesti tai saivat työharjoittelupaikan. Sisäänheitto työelämään -hanke toimii edelleen työnantajapalveluna hankkeen kotisivuilla. Lisätietoja: www.sisaanheitto.fi.

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi.

läheinen

Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

ammattilainen muu

__________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Sähköposti

____________________________

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________ Allekirjoitus 50

AVH 2/2012


Omaishoitaja! Teet tärkeää työtä. Muista kuitenkin pitää huolta myös omasta jaksamisestasi. Validia-päivätoiminnan avulla sinulla ja läheiselläsi on mahdollisuus nauttia vapaa-ajasta turvallisesti ja täysipainoisesti. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mannerheimintie 107, 00280 Helsinki

Lue lisää: www.validia.fi AVH 2/2012

51


Turun Vapaavarasto Oy Tuontikatu 7, Turku puh. 02-2779 999

Taksiautoilija Juhani Palomäki Luopa, puh. 0400 261 143

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

LUMON OY Supermaster Ky Timo Hentunen, puh. 09-143 703 www.supermaster.fi Kauppakorkean kurssit

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Simon Apteekki Ratatie 8, Simo puh. 016-266 009

ALAJÄRVEN APTEEKKI Keskuskatu 14, 62900 Alajärvi

Paraisten Apteekki Rantatie 24, Parainen puh. 02-454 4001

UUDENKAUPUNGIN I APTEEKKI Alinenkatu 28, Uusikaupunki puh. 02-842 6200

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ www.pkssk.fi

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala www.vshp.fi

Kiinteistö Oy Kissantassu Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry www.terveydenhoitajaliitto.fi

52

AVH 2/2012

PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146


Yhdessä

Napapiirillä pelattiin bocciaa

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Tiina Pakkanen

L

apin aivohalvaus- ja afasiayhdistys järjesti bocciapelin Napapiirin turnauksen toukokuun alussa pohjoisen yhdistyksille. Apuna ja tuomareina toimivat Rovaniemen fysioterapiaopiskelijat (AMK). Kisaan osallistui 16 joukkuetta aina Kemiä ja Oulua myöten. Lopputulokset osoittivat, että Oulun joukkueet olivat ylivoimaisia: ne veivät sekä kultaa että hopeaa. Kisapaikalla oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun lähes sata henkeä jännitti omiensa puolesta. Järjestävän yhdistyksen emännät olivat lisäksi varustautuneet kahvin ja leivonnaisten kera.

Kaikkien talven ja kevään aktiviteettien jälkeen Lapin yhdistyksellä on vielä suunnitelmissa käydä Rovaniemen Teatterin näytöksessä Erätulien loisteessa, joka esitetään kodassa ulkosalla. Sen jälkeen onkin aika ottaa kesä vastaan.

Hyvää kesää kaikkien AVH-yhdistysten jäsenille ja Aivoliiton työntekijöille! Sirpa Kuukkanen, Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdisty ry

HanneItärinne

Pirkanmaan AVH-yhdistys sai uudet toimitilat

Pirkanmaan AVH-yhdistys muutti Tampereen Diabetesyhdistyksen kanssa yhteisiin tiloihin osoitteeseen Lähteenkatu 2–4. Helmikuisissa tupaantuliaisissa oli paljon väkeä ja iloinen tunnelma. Aivoliitto onnittelee yhdistystä uusista, viihtyisistä toimitiloista! AVH 2/2012

53


Terveiseni

Matkoilla ympäri maailmaa

54

AVH 2/2012

Anita Alander

Anita Alander

S

airastuin aivan yllättäen keväällä 2003. Minulla ei ollut ylipainoa, mutta tupakoin runsaasti ja vauhti työelämässä oli kova. Olin kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut suurehkon yhtiön taloushallinnon johtotehtävissä. Vauhti ei sinänsä haitannut, viihdyin erinomaisesti ja ura oli edennyt hyvin. Eräänä yönä kaikki tuo katkesi aivoinfarktiin. Aikaa kului ensin Meilahdessa ja sen jälkeen Koskelan sairaalassa. Kuvittelin koko ajan palaavani entisiin hommiin ja olinkin puolisen vuotta töissä. Minulla ei kuitenkaan ollut halua ryhtyä sankarivainajaksi. Kahdeksan tunnin työpäivät tuntuivat todella väsyttäviltä, joten eläköityminen sopi minulle hyvin. Olimme vaimoni kanssa jo aiemmin matkustelleet paljon. Lisäksi olin ollut paljon työmatkoilla. Ulkomailla asumistakin oli mietitty. Nyt matkustamiseen oli aikaa. Hakiessani taas kerran rokotuksia lääkäri tokaisi minulle: ”Minusta tuntuu että sinä keräilet eri maita matkakohteina”. Eikä hän ollut aivan väärässäkään. Maita on nyt kertynyt 52. Eräs muistorikkaimmista matkoista suuntautui Jordaniaan, Petran muinaiseen kaupunkiin. Ensin lensimme Sharm el Sheikiin ja siellä nousimme Kristiina Regina -alukseen. Se kuljetti meidät Aqabaan, josta ajoimme Jeepeillä Petraan. Matkan varrella pistäydyimme aavikolla Wadi Rumissa, jossa beduiiniheimot vielä asustavat villasta kudotuissa teltoissaan, kuten jo vuosituhansia. Tällä alueella seikkaili aikanaan brittiupseeri T. E. Lawrence eli Arabian Lawrence. Hän kokosi arabiheimot taistelemaan ottomaanien valtaa vastaan. Lawrence oli tietämättään irlantilaisen lordin avioton lapsi ja aikanaan hän peri valtavan maaomaisuuden. Hän oli myös kirjailija ja hänen pääteoksensa on Viisauden seitsemän pilaria. Yllätyksekseni nämä seitsemän pilaria ovatkin konkreettisesti kalliomuodostelma Wadi Rumissa. Petra on kalliosola, jonka pehmeään kiveen on hakattu ihmisasumuksia. Sen tunnetuin nähtävyys, niin kutsuttu pyhättö, on kreikkalaisklassiseen tyyliin hakattu rakennuksen fasadi. Paikka sattuu sijaitsemaan vanhan kauppareitin varrella, niinpä sen asukkaat vaurastuivat ”verottamalla” eli ryöstämällä karavaaneja. Palattuamme laivalle, joka oli liikkuva hotellimme, meillä oli myöhemmin mahdollisuus käydä myös Gizan pyramideilla. Saatoimme todeta. miten paljon Kairo oli kasvanut. Edellisellä kerralla pyramidit olivat kaukana keskustasta – nyt jo aivan kaupungin kupeessa. Dramatiikkaakaan reissulta ei puuttunut. Tullessamme Aqaban satamaan laituri olikin täynnä. Koska satamapaikkaa ei ollut, meidät vietiin maihin pelastusveneillä. Iltapäivälehti sai tästä aiheen kirjoittaa: ”Italialaiset möhlivät, suomalaiset evakuoitiin pelastusveneillä.” Meillä ei kuitenkaan ollut hätää, toimenpide oli aivan tavanomainen satamissa, joissa ei ole asiallista laituria. Tämän saatoimme todeta myös Grönlannin matkalla, mutta se olikin sitten eri reissu. Ove Bäckman

Petran tunnetuin nähtävyys, pyhättö, on vuorenseinämään hakattu kreikkalaistyylinen fasadi.


Liikuntavastaavat kouluttautuivat Tampereella

Lähetä postia

tasi liiton liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki ja toisena päivänä mukana oli myös järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen. Loppukeskusteluissa totesimme päivät todella antoisiksi ja onnistuneiksi. Mukana oli myös henkilöitä,

joilla ei ollut bocciapelistä aiempaa kokemusta, mutta sitäkin enemmän innostusta. Esko Jakku, Länsi-Pohjan Afasia- ja Aivohalvausyhdistys

Carita Sinkkonen

V

aralan Urheiluopistossa Tampereella pidettiin maaliskuussa yhdistysten liikuntavastaavien koulutus- ja virkistyspäivät. Ohjelmassa oli bocciakisojen järjestäminen ja taulukko-ohjelman hyödyntäminen kisajärjestelyssä. Kouluttajana toimi Raimo Nevanen Seinäjoen Invalideista. Sääntöjen kertauksen lisäksi harjoittelimme pelaamista käytännössä. Toisena koulutuspäivänä pohdittiin yhdistysten ja Aivoliiton liikuntatoiminnan kehittämistä yhteistyössä. Kuinka liitto voi tukea jäsenyhdistyksiään tässä tehtävässä? Kurssista vas-

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille? Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2012 tarkoitetut aineistot 31.8.2012 mennessä. Lehden teema on Sopeutumisvalmennus.

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.aivohalvaus.net Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi

Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Porvoon aluekerho Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht)

Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä  Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot  Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

AVH 2/2012

55


Yhdistykset alueittain LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Pekka Lehtonen (pj.) Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 040 050 4443

LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Alavuden kerho Veli-Matti Manninen Niittylammentie 13, 63880 Kukonkylä p. 040 715 7826 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin kerho Merja Alku p. 040 736 9528 JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

56

AVH 2/2012

Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl) PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16) Lähteenkatu 2-4, 33500 Tampere toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen Neitsytpolku 6, 39200 Kyröskoski p. 040 704 5156 Kalakeisarit Jorma Valkamo p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Arja Grönfors Rantakoto ry Parkano Niementie 2, 39700 Parkano p. 0400 952 556

Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.) Langintie 43, 28600 Pori p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran kerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034, p. 0400 594 681 Huittisten kerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään kerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.fi Helena Pullinen p. 02 823 2746 Rauman kerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi Laitilan aluekerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 02 865 538, 0400 599 432 p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi


Yhdistykset alueittain Paraisten aluekerho (svensk) Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895 KAINUUN AIVOYHDISTYS RY http://kainuunaivoyhdistys.nettisivu.org/ Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Reijo Huotari p. 045 135 0084 reijo.huotari@hotmail.fi Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Marja Pisto Metsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmi p. 044 031 0957 marja.pisto@hotmail.com Utajärven kerho Ritva Leinonen Palvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvi p. 050 917 7346 ritva.leinonen@oulunkaari.com KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 Salon aluekerho Niilo Henell (pj.) p. 02 736 0614, 050 307 4916

niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com

MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 hannu.harkonen@oyk.fi Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414 kona7@luukku.com Perjantaikerho ks. Anna-Leena Yli-Hakola POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen Kielotie 3 B 11, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Sari Dunder (pj) p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Anne Pulkkinen (siht.) p. 040 828 6131 anpulkkinen@suomi24.fi Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com  Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 Oulun toimintakerho Sari Dunder p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204 POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja)

AVH 2/2012

57


Yhdistykset alueittain Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Juankosken kerho Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 Suonenjoen AivoParkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi s.posti muuttuu 31.12.2011 halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@armas.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue: liikunta HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469 LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esko Saari (pj.) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com

58

AVH 2/2012

p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen (pj) Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Eija Piirainen, pj Kanavantie 9, 45150 Kouvola 040 511 3647 eija.seppala3@gmail.com Pirjo Häkkinen, siht. Toukomiehentie 8, 45120 Kouvola 040 834 8883 pirjohakkinen@netti.fi Yhdistyksen puhelin 044 344 1988/ Leena Punkanen, rahastonhoitaja Hierontakerho Pohjolatalon Veturi Elma Mäkinen 0400 335 097 Uimakerho Kuusankosken uimahalli Elma Mäkinen 0400 335 097 Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B, 49400 Hamina 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi liikuntavastaava Hilkka Narkaus p. 040 516 0237 Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 5944 183 alpaavilainen@gmail.com Inarin kerho- ja retkitoiminta Seija Jokela p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi

p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainen ks. tiedot yllä Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Karhulan jumppakerho Eskolan palvelukeskus Asko Vepsä 050 582 8770 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski 0400 335 097 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.avhy-kemi.com Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com


Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 55-58

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Rajala JÄSENREKISTERI JA TILAUKSET Malmin kauppatie 26 Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 040 5437 287 p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Projektisihteeri Anna Helin-Välkky Lakimies Anu Aalto vastaa p. 050 5343 201 sairastamiseen liittyviin Tunne pulssisi -hanke sosiaaliturvan ja kuntoutuksen Tiedottaja Liisa Koivula lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 050 5689 263 p. 040 734 5773 Koulutussuunnittelija Anita Rajala tai anu.aalto@ms-liitto.fi. p. 050 4095 675 KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217 Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149 SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Heidi Selonen p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

AVH 2/2012

59


PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

MP2 Itella Oyj

Aivoliiton uudet tyylikkäät kortit ja adressit

Onnittelukortit koko A5 kannen toivotus on painettu violetilla foliotekstillä. Sisäsivulla ei ole tekstiä. takakannessa on Aivoliiton nimi ja logo valkoinen kirjekuori hinta 4 €/1 kpl ja 35€/10 kpl

Suruadressit koko A4 erillinen sisälehti on yhdistetty kanteen vaalean violetilla nyörillä takakannessa on Aivoliiton nimi ja logo valkoinen kirjekuori hinta 12 €/1 kpl ja 100 €/10 kpl Kortit ja adressit on valmistettu Suomessa. Ostamalla kortteja ja adresseja tuet Aivoliiton toimintaa. Tilaukset: Pia Vuoltee 02 2138 222 (ma-ke), pia.vuoltee@aivolliitto.fi tai Aivoliiton verkkokauppa www.aivoliitto.fi.


AVH 2/2012  

AVH-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kattava lukupaketti aivoverenkiertohäiriöistä. Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta ti...

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you