Page 1

AVH

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

4/09

AVH-yksikköhoito AVh-yhdyshenkilöstä on moneksi Erilaiset aivot

TEEMANA AVH-YKSIKKÖ AVH 4/09 • 1


AVH

4/09 AVH-YKSIKKÖ

AVH-yksikkö

AVH-yksikköhoito Suomessa................................................. 4 Erilaiset aivot . ............................................................................ 8 AVH-yhdyshenkilöstä moneksi.............................................12 Kuntoutuminen on yhteispeliä............................................14 Sairaalasta kotiin ohjeiden ja tuen avulla...... . ................15

Ajankohtaista Vaarallista näpertelyä...............................................................35

Liitto tiedottaa

s. 4 - 6

Pär-Johan Sandell

Neuronin kehittämisprojektit lupaavasti käyntiin.........28

Neurokirurgi Timo Koivisto (vas.) ja neurologi Pekka Jäkälä aivohalvauspotilaan hoitoa suunnittelemassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Eliisa Laine

Kuntoutus puhutti AVH-päivillä...........................................16

AVH-päivillä oli tietoa tarjolla niin luentojen kuin kirjallisuudenkin muodossa

Arpajaiset vertaistuen kehittämiseksi................................21 Liitto tiedottaa............................................................................31 Yhdistysten ja liiton yhteystiedot........................................44

Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus ................................................................................. 3 Tutkittua.......................................................................................18

s. 16 - 17

Korvaamaton kovalevy liikkeellä.........................................27 Tapahtumakalenteri.................................................................38 Svensk resumé............................................................................40 Yhdessä - postia yhdistyksiltä...............................................42 LOMALIITE 2010

AV H

TIETEELLINEN TOIMITUSNEUVOSTO: •

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 8. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PÄÄTOIMITTAJA:

Tiina Viljanen

TOIMITUSSIHTEERI:

Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198

paivi.seppa-lassila@stroke.fi

PAINOPAIKKA:

Newprint Oy

TAITTO:

Anu Suosalo / Anuna Grafik

KUVAT:

futureimagebank.com

(ellei toisin mainita)

AVH 1/2010 TEEMA:

Dementia

AINEISTOPÄIVÄ:

22.1.2010

2 • AVH 4/09

ylilääkäri , TYKS Neurologian klinikka

ILMOITUSMYYNTI: TJM-Systems Oy Ritva Helander p. ja f. (019) 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi

Mervi Jehkonen, PsT, neuropsykologian

ILMOITUSAINEISTOT: aineistot@tjm-systems.fi

Risto O. Roine (pj), LKT,vt. professori,

dosentti, Tampereen yliopisto,

p. (09) 849 2770

f. (09) 852 1377

Psykologian laitos

Markku Kaste, LKT, professori, AVH-tutkimus-

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,

ryhmän johtaja, HYKS Neurologian klinikka

TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT:

Päivi Liippola, fysioterapeutti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Päivi Kukkonen p. (02) 2138 225 paivi.kukkonen@stroke.fi

Juhani Sivenius, LKT, Aivohalvaus- ja

TILAUSHINNAT:

dysfasialiiton puheenjohtaja

32 e / vuosikerta

Ulla Toivola, Lohjan seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

8 e / irtonumero

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.


PÄÄKIRJOITUS

Juhani Sivenius Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n puheenjohtaja

AVH-yksiköt avainasemassa – puheenjohtajan jäähyväiset Tämä lehden numero on omistettu AVHyksiköille. Aivoinfarktin akuutin vaiheen hoito on kokenut suuren mullistuksen viime vuosien aikana. AVH-yksikkö jo sinällään on todettu hyödylliseksi ja vaikuttavaksi hoidoksi. Liuotushoito liitetään AVH-yksikköön kuuluvaksi, mutta se on kuitenkin aloitettava heti diagnoosin varmistuttua jo päivystysyksikössä. AVH-yksikössä täydennetään diagnostisia tutkimuksia, estetään komplikaatiot sekä käynnistetään uusien valtimotukosten ehkäisy ja kuntoutus. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tekemässä tutkimus- ja kehittämisprojektissa vuosina 2004–2006 luotiin suuntalinjat yksiköiden toiminnalle kautta koko maan. Tässä vaiheessa on minun puheenjohtajana heitettävä jäähyväiset, sillä vuoro vaihtuu. Ensi vuonna on liiton hallituksella uusi puheenjohtaja. Oma kauteni kesti neljä vuotta. Tässä vaiheessa viimeistään on mietittävä, miten olen voinut palvella liittoa ja sen tarkoitusperiä.

Merkittävimpänä koen itse RAY:n tukeman kuntoutuksen valtakunnallisen selvityksen, jonka tulokset ovat nyt käytettävissä. Siinä voitiin selkeästi todeta ennestään jo epäilty asia: aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen toteutuminen on suuressa osassa maata epätyydyttävää ja riittämätöntä. Maassamme vallitsee suurta eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa. Raportin tulokset ovat antaneet ajattelemisen aihetta maakuntien ja kuntien päättäjille. Onhan

samalla voitu kiistattomasti osoittaa, että akuutin vaiheen jälkeinen kuntoutus on erittäin vaikuttavaa. Siitä hyötyvät erityisesti ikääntyneet ja vaikeimmin vammautuneet.

Nyt on jo nähtävissä, että tutkimuksen tulokset ovat muuttamassa kuntoutuspalvelujen saatavuutta. Esimerkiksi omassa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissämme on tehty päätös kuntoutuspalvelujen ostosta ulkopuolisilta palveluntuottajilta yhdellä miljoonalla eurolla. Toivottavasti asiat kehittyvät samaan suuntaan muuallakin. Hallitustyöskentelyssä puheenjohtajan tärkein henkilö on ollut toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Hänen määrätietoisella toiminnallaan on liiton talous saatu tasapainoon.

Olemme samalla tiivistäneet yhteistyötä muiden potilasjärjestöjen kanssa. Ennen muuta Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa meitä yhdistää valtimotukosten ennaltaehkäisyn valtakunnallinen tehostaminen. Toisaalta yhteistyötä on pyritty tiivistämään dysfasiaan liittyen Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa.

Liiton omaa alueellista toimintaa ei ole kyetty riittävästi kehittämään taloudellisten voimavarojen niukkuuden takia. Kuitenkin AVH-yhdyshenkilötoiminta on ollut myötätuulessa ja sitä on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin edelleen viemään eteenpäin.

Ledaren finns på svenska på sida nr 40 (svensk resumé).

Akuutin vaiheen jälkeinen kuntoutus on erittäin vaikuttavaa. AVH 4/09 • 3


PEKKA JÄKÄLÄ

AVH-yksikköhoito Suomessa Tehokkaalla aivoverenkiertohäiriön akuuttivaiheen hoidolla voidaan merkittävästi vähentää kuolleisuutta, vammautumista ja laitoshoidon tarvetta, lyhentää hoitoaikoja ja lievittää inhimillistä kärsimystä. Suomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa toimii nykyään AVH-yksikkö. Yksikön tärkein ominaispiirre on erikoistunut hoitotiimi, jolla on edellytykset potilaiden vaativaan hoitoon ja seurantaan. Aivohalvauksen akuutin vaiheen hoitomuodoista aivoverenkiertohäiriöihin perehtyneessä hoitoyksikössä (AVH-yksikkö tai aivohalvausyksikkö) toteutetun hoidon ja aivoverisuonitukoksesta johtuvan iskeemisen aivoinfarktin liuotushoidon (trombolyysin) on osoitettu parantavan potilaiden ennustetta. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) Tehostetun valvonnan yksikkö (Teva) toimii sekä neurologista että neurokirurgista hoitoa ja seurantaa tarvitsevien aivohalvauspotilaiden yhteisenä täysin varusteltuna AVH-yksikkönä.

Kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä eli joka päivä 38 suomalaista sairastuu. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 64-vuotiaita ja kolmannes työikäisiä. Väestön ikääntyminen saattaa lähivuosina vielä lisätä sairastuneiden määrää. Aivohalvaus on Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien sekä

4 • AVH 4/09

syövän jälkeen. Siihen menehtyy vuosittain noin 5 500 henkeä. Aivohalvaus on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Jopa kolmannes yli kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen elossa selvinneistä jää päivittäisissä toiminnoissaan muista ihmisistä riippuvaiseksi. Suuri osa akuutista sairastumisesta selviytyneistä tarvitsee päivittäisiä tukitoimia sekä kuntoutusta. Sairastuneista 15 % jää pysyvään laitoshoitoon. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eli KYS-piirin alueella akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön sairastuu yli 700 henkilöä vuodessa. Aivohalvauksen syynä on useimmiten (80 % tapauksista) aivoverisuonitukoksesta johtuva iskeeminen aivoinfarkti. Loput aiheutuvat spontaaneista aivoverenvuodoista ja lukinkalvonalaisista vuodoista (SAV).

Potilaat hyötyvät hoidosta AVH-yksikössä Analyysi aivoverenkiertohäiriöihin perehtyneiden hoitoyksiköiden eli AVH-yksiköiden toiminnasta Euroopan unionin alueella osoittaa, että AVH-yksikössä an-

netusta hoidosta hyötyvät potilaat iästä, sukupuolesta tai aivoverenkiertohäiriön laadusta riippumatta lukuun ottamatta tajuttomia potilaita. Vaikeimmin halvaantuneet hyötyvät hoidosta eniten. Hyöty ei koske pelkästään nuoria aikuisia, vaan myös yli 75-vuotiaat hyötyvät hoidosta. Kun potilas pääsee hoitoon ajoissa, AVH-yksikössä toteutetun hoidon on todettu vähentävän potilaiden kuolleisuutta noin 20 % ja laitoshoitoon joutumista jopa 30 % verrattuna hoitoon tavallisella vuodeosastolla. Hoidon hyöty on pitkäaikainen – vaikutus säilyy ainakin 10 vuotta. Suomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa toimii nykyään AVH-yksikkö. Niiden toiminta on järjestetty vaihtelevalla tavalla. Valtaosa maamme AVHyksiköistä toimii neurologisten vuodeosastojen yhteydessä, osa on sijoitettu teho-osaston tai sydänvalvontayksikön yhteyteen. Sijainnista riippumatta AVH-yksikön tärkein erityispiirre on aivohalvauksen lääketieteelliseen hoitoon, hoitotyöhön, kuntoutukseen ja omaisten ohjaukseen erikoistunut hoitotiimi.


Yhteiset toimintaohjeet Hoitokäytännöt on kirjattu yhteisiksi toimintaohjeiksi. Pään kuvantamis- (pään tietokonetomografia eli TT ja/tai korkeakenttämagneetti- eli MRI-kuvaus) ja laboratoriotutkimukset ovat saatavissa vuorokauden ympäri. Verenpaineen, happikyllästeisyyden, verikaasujen, verensokerin, sydänfilmin ja lämmön jatkuva seuranta on mahdollista. Kaulasuonten ultraäänikuvaus ja sydämen ultraäänitutkimus ovat saatavissa vuorokauden kuluessa. Neuroradiologin, neurokirurgin, verisuonikirurgin, sisätautilääkärin ja kardiologin konsultaatiopalvelut ovat helposti saatavissa. Lisäksi yksikössä on valmius varhaiseen kuntoutukseen (fysio-, toiminta- ja puheterapia, tarvittaessa neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä) ja jatkohoitoyhteydet kuntoutusyksiköihin on järjestetty. Aivohalvauksen uudet hoitomenetelmät, kuten aivoinfarktin liuotushoito, vaativat hoitoa ja seurantaa AVH-yksikössä. Liuotushoitoa ei voida kuitenkaan antaa valitettavasti kaikille aivoinfarktipotilaille erinäisten vastaaiheiden vuoksi. Sen sijaan hoito AVH-yksikössä soveltuu lähes kaikille ja hyödyttää lähes kaikkia akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita potilaita. AVH-yksikössä pyritään hoitamaan akuuttivaihe (yleensä 3–7 vrk), estämään ja hoitamaan aivohalvaukseen usein alkuvaiheessa liittyviä komplikaatioita, selvittämään aivoverenkiertohäiriön syy, aloittamaan tehokas uuden aivohalvauksen estolääkitys sekä tarvittava varhaisvaiheen kuntoutus.

Komplikaatiot ja riskitekijät Aivoinfarktin tavallisimpia estettävissä olevia ja hoidettavia komplikaatioita ovat syvä laski-

motukos ja keuhkovaltimotukos, infarktialueen turvotus ja kohonnut kallonsisäinen paine, erilaiset tulehdukset kuten keuhkokuume, sydänkomplikaatiot, nestetasapainon häiriöt, levottomuus ja akuutti sekavuustila sekä makuuhaavat. Syvää laskimotukosta ja keuhkoemboliaa pyritään ehkäisemään pienimolekulaarisella hepariinilla, varhaisella mobilisaatiolla ja tarvittaessa tukisukilla. Infarktiödeemaa voidaan ehkäistä ja hoitaa pyrkimällä pitämään ruumiinlämpö ja verensokeri normaaleina, korjaamalla mahdolliset nestetasapainon häiriöt sekä varmistamalla aivojen laskimopaluu asentohoidolla (pääpuolen 30 asteen kohoasento). Keuhkokuume hoidetaan antibiootein. Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon alkuvaiheeseen liittyy usein sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmia kuten sydämen rytmihäiriöitä, sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta, jotka pyritään hoitamaan aktiivisesti. Sekavuustila pyritään tunnistamaan ja hoitamaan. AVH-yksikköhoidon aikana kartoitetaan myös aivoverenkiertohäiriölle altistaneet riskitekijät. Näitä ovat muun muassa koholla oleva verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt eli dyslipidemiat, sokeritauti eli diabetes, tupakointi, sydänsairaudet jne. AVH-yksikössä aloitetaan niiden hyvä hoito vähentämään uudelleen sairastumisen riskiä.

Tehostetun valvonnan yksikkö KYSin AVH-yksikkönä toimii teho-osaston yhteydessä toimiva Tehostetun valvonnan yksikkö (Teva), jossa on yhteensä kahdeksan vuodepaikkaa. Yksi hoitaja valvoo kahta potilasta kerrallaan ympärivuorokautisesti. KYSin AVH-yksikkö on ns. täysin varusteltu AVH-yksikkö, jossa on

käytännössä lähes teho-osastotasoiset valvontamahdollisuudet. Näitä ovat muun muassa mahdollisuus aivopaineen seurantaan ja valtimonsisäiseen verenpaineen seurantaan. Yksikössä hoidetaan yhteistyössä sekä neurologin (aivoinfarkti ja leikkausta tarvitsematon aivoverenvuoto) että neurokirurgin (subaraknoidaalivuoto, leikattu aivoverenvuoto) hoitoa ja seurantaa tarvitsevia aivohalvauspotilaita. Osa potilaista tarvitsee molempien erikoisalojen seurantaa ja hoitoa. Yhteinen neurologian ja neurokirurgian klinikan AVH-yksikkö on ollut KYSissä toiminnassa reilut viisi vuotta. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia.

Vaativaa hoitoa ja seurantaa Monet uudet ja kehittyvät aivohalvauksen akuuttivaiheen hoitomuodot edellyttävät valmiuksia vaativaan hoitoon ja seurantaan. Esimerkiksi akuutti aivovaltimotukos voidaan joskus hoitaa laskimonsisäisen alteplaasilla toteutettavan liuotushoidon sijaan valtimonsisäisellä liuotuksella käyttäen joko alteplaasia tai urokinaasia esimerkiksi potilailla, joilla on jokin vasta-aihe laskimonsisäiselle liuotukselle. Vastaaiheena voi olla esimerkiksi se, että aikaa on kulunut oireen alusta jo yli 4,5 tuntia, potilaalle on tehty vastikään leikkaus tai hänellä on joku muu este laskimonsisäiselle liuotushoidolle. Tällöin tukos voidaan pyrkiä avaamaan valtimonsisäisillä tekniikoilla. Hoitona voidaan käyttää pelkästään valtimonsisäistä liuotushoitoa, mekaanista tukoksen (trombin) poistoa erilaisilla laitteilla sekä pallolaajennusta ja/tai stenttausta erilaisina edellä mainittujen hoitomuotojen yhdistelminä tukoksen sijainnin ja laadun mukaan yksilöllisesti räätälöiden.

AVH 4/09 • 5


Aivoturvotukseen leikkaushoito

AVH-potilas Kuopion yliopistollisen sairaalan tehostetun valvonnan yksikössä.

ison osan kallon luuta ja avaa kovaa aivokalvoa, jolloin aivoturvotuksen aiheuttama massavaikutus vähenee, aivorakennesiirtymien määrä vähenee ja aivoverenkierto voi välillisesti parantua. Uusimpien tutkimusten mukaan leikkausmahdollisuutta tulisi harkita ennestään omatoimisilla alle 60-vuotiailla henkilöillä, jos kyseessä on laaja maligni keskimmäisen aivovaltimon infarkti ja tähän liittyy ilmeinen aivokudoksen hernioitumisen riski. Aivoperfuusion TT-kuvauksella tai pään MRI-kuvauksella on merkittävä asema hemikraniektomiaehdokkaiden varhaisessa arvioinnissa. Hemikraniektomiakandidaatin seuranta tulisi järjestää yksikössä, jossa on valmius intensiiviseen seurantaan ja välittömään neurokirurgiseen interventioon. Päätöksenteko edellyttää myös hyvin sujuvaa yhteistyötä neu-

Pär-Johan Sandell

Laajoissa keskimmäisen aivovaltimon hemisfääri-infarkteissa on erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä potilailla suuri aivoturvotuksen (ödeeman) kehittymisen riski. Tilasta voidaan käyttää myös nimitystä maligni keskimmäisen aivovaltimon infarkti. Ödeema kehittyy yleensä 24–48 h kuluessa oireiden alusta (huippu 2–5 vrk). Tilaan liittyy suuri aivoparenkyymin herniaatiovaara ja korkea 80 % kuolleisuus. Suurin osa eloon jääneistäkin jää valitettavasti vaikeasti vammautuneeksi. Valikoiduissa tapauksissa kuolleisuutta on voitu kuitenkin merkittävästi pienentää neurokirurgisella leikkaushoidolla (ns. dekompressiivinen hemikraniektomia). Toimenpiteessä neurokirurgi poistaa vaurion puolelta

Pär-Johan Sandell

KYSissä kyseiset hoitomuodot ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi aktiivisten ja taitavien neuro- ja toimenpideradiologien ansiosta. Potilasvalinnasta vastaa neurologi yhdessä toimenpiteen tekevän radiologin kanssa. Toimenpiteen jälkeinen seuranta edellyttää intensiivistä valvontaa.

Neurokirurgi Timo Koivisto ja neurologi Pekka Jäkälä aivohalvauspotilaan hoitoa suunnittelemassa Kuopion yliopistollisen sairaalan tehostetun valvonnan yksikössä.

6 • AVH 4/09

rologien ja neurokirurgien sekä teholääkärien kanssa, ennalta sovittuja yhteisiä toimintaohjeita sekä riittävää valvontapaikkojen resursointia. KYSin tulokset tästä aivohalvauksen akuuttivaiheen uudesta hoitomuodosta ovat olleet rohkaisevia. Kyseisiä toimenpiteitä on tehty viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä 12. Leikatuista potilaista puolet on jäänyt henkiin eikä kukaan heistä ole pysyvän tiedottomuuden tilassa. Näin hoidettujen potilaiden ennuste on siis ollut merkittävästi parempi kuin konservatiivisesti ilman leikkausta hoidetuilla maligniin aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla kirjallisuuden mukaan olisi muuten ollut.

Klinikat yhdistyvät Neurokeskukseksi 1.1.2010 alkaen neurologian ja neurokirurgian klinikat yhdistyvät KYSissä yhteiseksi Neurokeskukseksi. Näin hyvin alkanut ja positiivisia kokemuksia tuottanut yhteistyö aivohalvauspotilaiden entistä parempilaatuisen akuuttihoidon mahdollistamiseksi tulee jatkumaan ensi vuonna entistä tiiviimpänä. Pekka Jäkälä toimii ylilääkärinä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa ja ma. professorina erikoisalanaan neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kuopion yliopiston kliinisessä tutkimuskeskus/aivotutkimusyksikössä.


Sanastoa Aivoverenkiertohäiriöillä (AVH) tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja ja TIA-kohtauksia. Puhekielessä usein käytetty aivohalvaus-termi käsittää aivoinfarktit ja aivoverenvuodot. Aivovaltimon tukos eli aivoinfarkti on yleisin aivoverenkiertohäiriö. Jos tukos ei aukea nopeasti, osa aivokudoksesta jää ilman verenkiertoa ja kuolee. Tukos voi johtua useista eri syistä, joita hoidetaan eri tavoin. Aivoverenvuoto eli ICH johtuu useimmiten verenpainetaudista. Hepariini = veren hyytymistä estävä yhdiste.

Radiologia on lääketieteen haara, joka käsittelee kuvantamismenetelmiin perustuvaa lääketieteellistä diagnostiikkaa. Radiologia jaetaan diagnostiseen radiologiaan, jonka tarkoituksena on lääketieteellisin kuvantamismenetelmin tukea diagnoosin tekemistä, toimenpideradiologiaan, jossa kuvantamismenetelmiä käytetään apuna invasiivisissa kirurgisissa toimenpiteissä, ja sädehoitoon. TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli Jos aivohalvauksen oireet korjaantuvat nopeasti kokonaan, eikä kuvantamistutkimuksissa voida todeta infarktia, puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Suurin osa TIA-kohtauksista kestää muutamia minuutteja.

Kallonpohjan valtimo tuo veren mm. hengittämisen ja tajunnan kanTietokonetomografia=tietokonekerroskuvaus (TT) perustuu myös nalta välttämättömän aivorungon alueelle. Jos tähän valtimoonTekstiä tuleeon toimituksen käytössä tukos (basilaaritromboosi), kuoleman riski on suuri. Puolet basilaarit- röntgensäteiden käyttöön, myös CT-tutkimus (computed tomography). romboosin saaneista potilaista voidaan pelastaa liuotushoidolla. Kaulavaltimon ahtauma johtuu valtimotaudista ja sitä voidaan ehkäistä hoitamalla valtimotaudin riskitekijöitä.

Valtimotauti eli ateroskleroosi on yleisin aivoinfarktin syy. Valtimotauti ahtauttaa verisuonet hitaasti.

Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto (SAV) = valtimoverenvuoto lukinkalvonalaiseen tilaan (lukinkalvon ja pehmeäkalvon välinen tila, jossa aivo-selkäydinnestettä lukinkalvosäikeiden välissä).

Aivokudoksen hernioituminen = aivot työntyvät massa-/painevaikutuksen (esim. voimakkaan turvotuksen) vuoksi työntyvät alaspäin, jolloin painavat aivorungon elintärkeitä keskuksia (hengitys- ja verenkierronsäätelykeskukset) ja potilas menehtyy.

Magneettikuvaus = magneettiresonanssikuvaus (MRI), MR-kuvaus; kuvaus joka perustuu magneettikentässä olevan elimistön vetyatomien lähettämiin signaaleihin, kun niihin vaikutetaan radioaalloilla.

Aivoperfuusion TT-kuvauksessa selvitetään aivojen verenkierron tilaa, kuinka hyvin veri virtaa tietyille aivoalueille.

Sanaston lähteet: Terveyskirjaston lääketieteen sanasto; Aivoinfarktin käyvän hoidon potilasversio; Tohtori.fi; Aivoverenkiertohäiriöpotilaan seurantakansio (HUS Neurologian klinikka); Wikipedia; Pekka Jäkälä.


Aivoinfarktin ensihoito on yhtä kuin suonen nopea avaaminen.

jyrki ollikainen

ERILAISET AIVOT Aivoverenkiertohäiriöiden hoito on kehittynyt huimasti muutaman vuosikymmenen aikana. Nykyisin tavoitteena on tehokas hoitoketju ja sairastuneen hoito AVH-yksikössä (Stroke unit). Suomea voidaan pitää akuuttihoidon mallimaana. Mutta mikä onkaan ketjun heikoin lenkki – ja miksi? Pään tauti, rintatauti, risatauti, vatsan tauti ja slaagi olivat 1700-luvulla tavallisia diagnooseja. Sairauden nimeä ei useinkaan määrittänyt lääkäri, vaan seurakunnan pappi, joka omaisten kertomuksen perusteella merkitsi kuolinsyyn kirkonkirjoihin. Pään tauti oli aivokalvontulehdus, risa- ja rintatauti tuberkuloosi, vatsan tauti lukuisa joukko eri elinten sairauksia. Slaagi oli halvaus.

Mielitauteja ja tomografiaa

Kenraali Adolf Ehnrooth sanoi ratsastusta kunnioitettavaksi lajiksi, koska siinä kahdet erilaiset aivot, hevosen aivot ja ihmisen aivot, tekevät saumatonta yhteistyötä. 1960-luvulla neurologia oli osa hermo- ja mielitautien erikoisalaa. Sen tehtävänä oli lähinnä erottaa psyykkisiä oireita aiheuttavat elimelliset sairaudet varsinaisista psyyken sairauksista. Neurologiset vuodeosastot olivat psykiatristen sairaaloiden yhteydessä. Vielä 1970-luvulla Pirkanmaan aivoverenkiertohäiriöpotilaat hoidettiin sisätautilääkärien toimesta. Aivojen kuvantamismahdollisuudet olivat vaatimattomat. Eräs sisätautilääkäri kertoi minulle, että

8 • AVH 4/09

halvauksen erotusdiagnostiikka perustui lannepistoon. Jos selkäydinneste oli punaista, sairaus oli aivoverenvuoto, jos kirkasta, kyseessä oli aivoinfarkti. 1980-luvulla aivoverenkiertohäiriöiden hoidon siirryttyä neurologian vastuulle oli jo mahdollista tehdä aivojen tietokonetomografia eli CT-tutkimus. Kuulemani mukaan suuri osa neurologeista ja radiologeista oli vielä sitä mieltä, että halvaantuneen potilaan aivoja ei tarvinnut kuvata päivystyksellisesti. Riitti hyvin, että CT tehtiin muutaman päivän sisällä sairaalaan tulosta. Eihän potilaan auttamiseksi kuitenkaan voinut tehdä mitään. Armeija-aikanani muuan alokas siirrettiin sopeutumisvaikeuksien vuoksi kenttätykistöpatterista eläinlääkintäkouluun. Kuukausia tapahtuman jälkeen näin saman miehen ratsastavan päävartion vieressä olleella kentällä ilman suitsia ja satulaa. Nurmikon kappaleet lentelivät ja harja hulmusi hevosen laukatessa. Mies piteli harjasta kiinni.

AVH-yksikkö Tampereelle

Suomen ensimmäinen AVH-yksikkö perustettiin Tampereelle 1988.

Koska lähimmät esikuvat olivat anglosaksisissa maissa, nimeksi tuli Stroke unit. Tullessani Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS) 1996, ensiaputyöskentely ei ollut kovin muodikasta. Sain vapaaehtoisena viettää melkein koko erikoistumisaikani ensiavussa. Valmistuttuani olen toiminut Stroke unitin lääkärinä ja konsultoinut eri osastoja ja terveyskeskuksia akuuteissa neurologisissa ongelmissa. Vanha Stroke unit käsitti kaksi neurologisen osaston potilashuonetta, joissa oli kokenut henkilökunta ja monitorit elintoimintojen tarkkailemiseen. Clinton oli 8-vuotias ravuri, jonka etujalka ei kestänyt treeniä. Sain sen lahjaksi ollessani Kemijärvellä metsällä vuonna 2005. Amerikanravuri saa olla minkä tyyppinen, värinen tai kokoinen tahansa, kunhan se juoksee kovaa. Nerokkaasta rotumääritelmästä johtuen käytännössä kaikki raveissa kilpailevat lämminveriset hevoset ovat nykyisin amerikanravureita. Ne ovat keskenään hyvin samannäköisiä, kuin ulkomuotoa silmälläpitäen jalostettuja. Liuotushoito on ainoa aivoinfarktin akuuttivaiheessa tehoava


lääkkeellinen hoito. Euroopan lääkelaitoksen määriteltyä liuotushoidon aivoinfarktin käyväksi hoidoksi 2003, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki periaatepäätöksen liuotushoidon aloittamisesta seuraavan vuoden alusta. Kävimme alueemme hätäkeskuksen, ensihoidon, ensiavun ja Stroke unitin edustajien kanssa tutustumassa Helsingin aivoinfarktipotilaiden liuotushoitoketjuun, joka oli kehittynyt 1990-luvun alusta ensin kansainvälisten tutkimusten ja sittemmin hoitokäytännön myötä yhdeksi maailman parhaista.

Hoitoketju alkaa 112-soitosta

Jone Nikula arvosteli Idolsissa kilpailijan vaisua tulkintaa: ”Hevissä pitää olla rautaa, verta, suolenpätkiä ja hevosia!”. Vaikka hevonen on miehisyyden symboli, se on arka. Toisin kuin petoeläimet kissa ja koira, hevonen on saaliseläin. Sen reaktio uhkaan on pako. Pakoreaktion

lauetessa se muuttuu sekunnin murto-osassa puoleksi tonniksi rynnistävää pelästynyttä eläintä, joka miettii seuraavan kerran vasta kilometrien päässä mitä tuli tehtyä. Siksi hevosen taluttaja ei saa pitää riimunarua ranteen ympärille kiedottuna. Hoitoketju käynnistyy potilaan, läheisen tai silminnäkijän päätöksestä soittaa numeroon 112. Hätäkeskuksesta tieto avun tarpeesta ohjautuu ensihoidolle, joka varmistaa potilaan keskeiset elintoiminnot ja kuljettaa potilaan sairaalan ensiapuun. Seuraavaksi tapahtuvat verinäytteiden otto, lääkärin tutkimus ja aivojen CT-kuvaus. Kun esitiedot ja tutkimustulokset yhdistetään, voidaan tehdä päätös laskimoon annettavasta liuotushoidosta tai valtimoon vietävällä katetrilla tapahtuvasta suonitukoksen avaamisesta. Aivoinfarktissa kuolee minuutissa parisen miljoonaa hermosolua. Hoitoketjun on oltava nopea. En-

nakkoilmoitukset, jotka kertovat ketjun seuraavalle lenkille potilaan olevan tulossa ovat keskeisiä. Akuutin halvauksen hoitoketjut eri puolilla maailmaa ovat tässä suhteessa hyvin samanlaisia. Hevosen isoaivokuori ja otsalohko ovat nisäkkääksi kehittymättömät. Sen oppimis- ja päättelykyky ovat samaa luokkaa kuin marsulla tai mustekalalla. Otsalohkoa tarvitaan pitämään mielessä tavoite samalla kun toimitaan tässä hetkessä. Hevosen ei tarvitse ajatella kahta asiaa samanaikaisesti. Se ei tarvitse metsästysstrategiaa. Ruokaa hankkiakseen sen tarvitsee vain kumartua. Liikkeiden koordinaatiosta ja tasapainosta vastaavat pikkuaivot sitä vastoin ovat hyvin kehittyneet. Sen aivot ovat sopeutuneet tässä hetkessä elämiseen, syömiseen, lisääntymiseen ja pakenemiseen vaaran uhatessa. Pirkanmaan hoitoketjua suunniteltaessa työntekijät kullakin

Voittoa varten täytyy olla nopea, mutta myös lähteä ajoissa.

AVH 4/09 • 9


tasolla suunnittelivat itse tarkoituksenmukaisimman ja nopean tavan toimia. Hätäkeskuspäivystäjät ja ensihoitajat löytävät valta-osan liuotuskandidaateista. Heidän työpaikkansa on sairaalan ulkopuolella, joten on vaara että heidän yhteytensä muuhun hoitoketjuun jää niukaksi. Tämän vuoksi hätäkeskuspäivystäjien ja ensihoitajien jatkuva tiedottaminen ja kouluttaminen tehtiin osaksi hoitoketjun toimintaa. Tämän ketjun ensimmäinen lenkki on sen heikoin. Halvaantuessaan ihmiset kokeilevat ensin kotikonsteja, ja kun nämä eivät auta, soittavat mieluummin vaikkapa Kokkolassa asuvalle tutulle sairaanhoitajalle kuin hätäkeskukseen. Ihmisaivot poikkeavat muiden eläinten aivoista selvimmin siinä, että isoaivokuori ja otsalohko ovat erityisen hyvin kehittyneet. Otsalohkojen etuosaan liitetään kyky esimerkiksi omien tekojen seurausten ymmärtämiseen, päätöksen tekoon, suunnitelmallisuuteen, abstraktiin ajatteluun, luovuuteen ja tunne elämän hallintaan. Nämä ovat toimintoja, jotka tekevät meistä ihmisiä. Otsalohkot kypsyvät lopullisesti vasta aikuisiässä, mikä saattaa selittää teini-ikäisten impulsiivisuutta ja toisaalta tasaantumista aikuisuuden lähestyessä.

Lobbausta AVH-yksikön puolesta Kunniakas, vanha Stroke unit oli jäänyt kooltaan riittämättömäksi jo 1990-luvulla. Ongelmana oli lisäksi sijainti pitkän yhdyskäytävän ja kahden hissimatkan ja päässä ensiavusta, mikä ei enää palvellut uusia, nopeaan interventioon perustuvia hoitoja. Neurologian poliklinikka väistyi vuonna 2005 uuteen sijoituspaikkaan, jotta Stroke unit pääsisi siirtymään sen

vanhoihin tiloihin ensiavun ja sädediagnostiikan viereen. Pari vuotta myöhemmin tähän vapautuneeseen tilaan olikin sijoittunut useiden muiden klinikoiden yksiköitä. Uuden Stroke unitin aika olisi kuulemma vasta joskus ensi vuosikymmenellä ja aivan toisessa paikassa. Päättäjät täytyi vakuuttaa siitä, että uusi AVH-yksikkö on parasta mihin he voivat investoida, ja että oikea hetki on juuri nyt. Onneksi ystäviä sattui olemaan sopivilla pelipaikoilla. Pirkanmaan AVH-yhdistyksen vetoomus tuli oikeaan paikkaan oikealla hetkellä. Kiitos Matti! Meidän joukkue voitti. Lauma ja siihen liittyvät dominanssi- ja alistussuhteet ovat keskeisiä hevosen elämässä. Sen kyky lukea ruumiinkieltä on ylivertainen ihmiseen verrattuna. Kyra Kyrklund sanoi, että talutettuasi hevosta viisitoista metriä se on lukenut sinua enemmän kuin sinä ymmärrät siitä ratsastaessasi sitä seuraavat viisitoista vuotta. Eräs ystäväni pelkäsi hevosia, mutta ei mielestäni näyttänyt sitä mitenkään. Hänen astuessaan aitaukseen Clinton alkoi heti tuijottaa ja lähestyä häntä. Ystäväni piiloutuessa toisen ihmisen taakse, hevonen kiersi toisen ihmisen ja seurasi uhkaavasti ystävääni.

Ammattitaitoa, yhteistyötä ja logistiikkaa

Uusi, 10-paikkainen Stroke unit aloitti toimintansa sairaalan paalupaikalla, ensiavun ja sädediagnostiikan vieressä 8.12.2008. Tämä sekä sittemmin ensiapuun sijoitettu uusi CT-laite ovat tehneet mahdolliseksi aivoinfarktin akuuttihoidon huomattavan tehostamisen, joskin tätä potentiaalia ei kaikilta osin vielä ole hyödynnetty. Hoitoketju on mittava rakennelma,

jonka muuttaminen tulee harkita perusteellisesti ja uudistukset on ohjeistettava kerralla. Sen tärkein syy liikkua nopeasti on hakea uhattuna turvaa tasangolla, jolla ei ole piilopaikkoja. Helpot ja säikkymättömät ratsut ovat usein laiskoja. Ne pysähtyvät, jos niitä ei koko ajan kannusta liikkeelle. Hevosen halu mennä eteenpäin liittyy läheisesti sen taipumukseen paeta. Nopeimmat ja parhaimmat hevoset ovat siksi vaikeampia ratsastaa. Pakoon valmistautuva hevonen nostaa kaulan ja korvat pystyyn tarkkaillen säikkynä ympäristöään. Tälläisessa tilanteessa hevosen rauhoittaminen tuskin onnistuu kaltaiseltani kokemattomalta ratsastajalta. Aivoja uhkaavan verisuonitukoksen onnistunut hoito edellyttää rutiinin muodostumista. Olemme tätä ajatellen riittävän suuri sairaanhoitopiiri, mutta vielä niin pieni sairaala, että esimerkiksi toimenpideradiologia ja neurokirurgia toimivat samassa rakennuksessa. Tärkein kliininen yhteistyökumppanimme neurokirurgia sijaitsee lähimmillään muutaman metrin päässä Stroke unitista. Tällä on suuri merkitys aivoverenvuotojen ja tilaa vievien, kallonsisäistä painetta nostavien infarktien hoitamisessa. Toimenpideradiologimme ovat jo 1990-luvulta tehneet valtimonsisäisiä liuotushoitoja ja trombin mekaanisia poistoja. Joitakin kallonsisäisten valtimoiden, kuten kallonpohjan valtimon, ahtaumia on hoidettu menestyksekkäästi pallolaajennuksella ja stenttauksella. Viimeksi mainittu tarkoittaa putken asettamista pysyvästi verisuonen sisään pitämään sitä auki. Korkean verenvuotoriskin potilaalla toimenpideradiologia on usein tavanomaista liuotushoitoa

Suomessa aivoinfarktin akuuttihoito on Euroopan parasta. 10 • AVH 4/09


turvallisempi tie verisuonen avaamiseen. Hevonen on pakoeläin. Sen tärkein syy liikkua nopeasti on hakea uhattuna turvaa tasangolla, jolla ei ole piilopaikkoja. Lauman hierarkiassa korkealla olevat yksilöt kantavat päävastuun ympäristön tarkkailusta. Ratsu, joka ei ole varma alistussuhteestaan ratsastajaan, joutuu huolehtimaan molempien turvallisuudesta. Ratsastajan johtajakseen tunnustava hevonen voi luopua tästä sille kuulumattomasta vastuusta ja keskittyä ihmisen sille määräämään tehtävään eli ratsuna olemiseen.

Euroopan parasta akuuttihoitoa

Tukkeutuneen verisuonen nopeaan avaamitekstiä on toimituksen käytössä seen pyrkivien tekniikoiden tieteellisen perustan selvittäminen sekä tehon ja turvallisuuden osoittaminen on edellyttänyt tutkimusta, jossa Suomi on ollut eturivin maa. Tutkimustoiminnassa aktiivinen suomalainen taho on myös organisoinut erinomaisen käytännön toteutuksen sekä pyrkinyt laajentamaan toiminnan pääkaupunkiseudulta koko maan kattavaksi. Tilastollisesti tarkastellen aivoinfarktin akuuttihoito on meillä Euroopan parasta. Erinomainen infrastruktuuri, joka käsittää hätäkeskuksen, ensihoidon ja sairaaloiden eri osastojen henkilökunnan osaamisen ja motivaation, on ollut onnistumisen edellytys. Teollisuuden panos tutkimustyössä sekä tuessa monen käytännön asian kohdalla on ollut kiitettävä. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä on mainittava potilasjärjestön toiminta. Lopulta kysymyksessä on hyvin erilaisista lähtökohdista, kyvyistä ja motivaatioista syntynyt yhteistyö, jonka uskon jatkuvan vielä pitkään meidän aikamme jälkeen. Aivoinfarktin ensihoito on sama asia kuin suonen nopea avaaminen. Tiedon vieminen väestötasolle on osa tätä. Jossakin ravilähdössä Clinton oli kääntynyt hetkeksi sivuttain ja pysähtynyt sekunniksi jääden parikymmentä metriä jälkeen toisista. Kukaties tämä liittyi oirehtineeseen jalkaan. Se oli nopea ja sai muut kiinni. Mutta voittoon se ei riittänyt. Voittoa varten täytyy olla nopea, mutta myös lähteä ajoissa. Kirjoittaja Jyrki Ollikainen työskentelee neurologina Tampereen yliopistollisen sairaalan Stroke unitissa.

6EJK>GIH6C" @6G@6>AJJC BZY^HZi "ijdiiZZi

lll#Y^k^hV#Ã ?~aaZZcbnn_~i/ E^ViZZ``^Dn!C~h^a^ccVc`Vij',!IVbeZgZ >^ij!=VVeVc^ZbZc`Vij&'!@jde^d IZgkZnYZc]d^idijdiiZ^YZceVakZaj`Zh`jh! BVccZg]Z^b^ci^Z+.!=Zah^c`^ Ib^BVg_V?jcijcZc!e#%*%*,)&(.*!Ijg`j L:AAI::@@>=nk~Dad_VIZgkZnh!GdkV`Vij'*!GdkVc^Zb^ :6iZgkZnYZc]d^idbnnb~a~!Ng_Žc`Vij'(;DGJB!=Zah^c`^ BZY^iZVb;^caVcYDn!@Zh`jh`Vij)"+!HZ^c~_Ž`^ BZY^ij`^!KVaiVi^Z*,!Djaj =VchV"6eiZZ``^!@Zh`^`Vij)!@djkdaV 6aZmHVcYgV!?j`Vc`Vij(!>bVigV @Zh`^"HjdbZcA^^`jciV";nh^dDn!K~^cŽc`Vij+!?nk~h`na~ AV]YZc;nhiZVbDn!KVeVjYZc`Vij'(7!AV]i^ HViV`jccVc6ejk~a^cZ@n!:iZa~ej^hid&(!Edg^ BVi^c`na~cVeiZZ``^!E^^heVch^aiV&&!:hedd Ib^6g_Zc6ejk~a^cZZi!@VjeeV`Vij*!=Z^cdaV ;nh^d":h`daV@n!KVaiV`Vij(-7!AVeeZZcgVciV A^h~~_~aaZZcbnn_^~lll#Y^k^hV#Ã

Aikuisten ja lasten tuet ja ortoosit yksilöllisesti tarpeittesi mukaan Palveleva apuvälineliike UUSI OSOITE: Puutarhakatu 17, 20100 Turku Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031 Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Pori puh. 020 761 9036 www.turuntukikohta.fi AVH 4/09 • 11


Mari Vehmanen

AVH-yhdyshenkilöstä on moneksi Useimmat AVH-yhdyshenkilöt hoitavat vaativaa ja monipuolista tehtäväänsä muun työn ohessa. Kiireen lisäksi yhtenäisten käytäntöjen puute on yksi työn suurimmista haasteista.

Mari Vehmanen

AVH-yhdyshenkilön työ on pitkälti tekijänsä näköinen: monet yhdyshenkilöt ovat itse luoneet oman tehtävänkuvansa ja raivanneet sille tilan organisaatiossaan. Tämä kävi ilmi Tampereella keväällä pidetyillä AVH-yhdyshenkilöiden neuvottelupäivillä. Eri puolilla maata työskenteleviä AVH-yhdyshenkilöitä yhdistää myös voimavarojen niukkuus – pulaa on ennen kaikkea ajasta.

Käytännössä kaikki yhdyshenkilöt hoitavat tehtävää muun työn ohessa. – Yhdyshenkilöllä olisi kaikki mahdollisuudet toteuttaa AVHpotilaiden hyvä seuranta, jos heille vain taataan riittävät resurssit, kuntoutusohjaaja Riitta Sjögren Tampereen yliopistollisesta sairaalasta sanoo. Sjögren on ollut mukana luomassa Suomen AVH-yhdyshenkilöiden verkostoa. Lisäksi hän TAYS:n kuntoutusohjaajana veti Pirkanmaalla hanketta, jonka tavoitteena oli lisätä AVH-yhdyshenkilöiden valmiuksia ja auttaa heitä toteuttamaan AVH-potilaiden hyvää ohjausta ja seurantaa. Tampereen neuvottelupäivillä

– Haasteita riittää, vaikka paljon on saavutettu, totesivat AVH-yhdyshenkilöiden neuvottelupäiville kokoontuneet pirkanmaalaiset yhdyshenkilöt. Kuvassa Teija Siltakorpi (vas.), Riitta Sjögren, Kaarina Eskola ja Elina Vainio.

12 • AVH 4/09

kuultiin hankkeen pilottikuntien AVH-yhdyshenkilöiden kokemuksia ja ajatuksia.

Yhteystiedot kotiutuvalle Pirkanmaalaiset AVH-yhdyshenkilöt ovat yhtä mieltä siitä, että aktiivinen ja näkyvä yhdyshenkilö on ennen kaikkea asiakkaiden etu. – Yhdyshenkilö luo turvallisuudentunnetta kotiutuville potilaille. He tietävät, että kotikunnassa on joku, johon voi ottaa aina tarvittaessa yhteyttä, Riitta Sjögren tiivistää. Pirkanmaalaiskunnissa onkin huomattu, että yhdyshenkilön yhteystiedot tulee antaa jokaiselle AVH-potilaalle jo kotiutumisvaiheessa. Yhdyshenkilöt ovat myös kehittäneet erilaisia malleja asiakkaille esittäytymiseen. – Jos potilas on omalla vuodeosastollamme, käyn henkilökohtaisesti tapaamassa häntä ennen kotiutumista. Aloitamme yhdessä hoidon seurantakansion, ja osallistun myös kotiuttamispalaveriin. Kolmen kuukauden kuluttua tarkistan tilanteen puhelimitse tai kotikäynnillä, fysioterapeutti, AVH-yhdyshenkilö Teija Siltakorpi Akaasta kertoo. Suoraan yliopistollisesta sairaalasta kotiutuville hän lähettää esittäytymiskirjeen yhteystietoineen. Seurantapuhelun tai -käyn-


AVH-KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISEN PERUSTEESIT nin Siltakorpi tekee tällöinkin kolmen kuukauden kuluttua. Teija Siltakorpi on kollegoineen huomannut, että kirje on monissa tapauksissa toimiva ja kustannustehokas tapa tavoittaa kuntoutujat. Varsinkin isoissa kunnissa kaikkien kotiutuneiden perään soittaminen veisi liikaa aikaa.

Ryhmästä hyötyä AVH-yhdyshenkilöt ovat niin ikään etsineet uusia tapoja neuvonnan toteuttamiseen. Ylöjärvellä on saatu hyviä kokemuksia ryhmäohjauksesta. – Kutsumme kaikki yliopistollisesta sairaalasta suoraan kotiutuneet potilaat 3–5 hengen tapaamisiin. He saavat perustietoa aivoverenkiertohäiriöiden syntymekanismeista, riskitekijöistä ja mahdollisuuksistaan itse ehkäistä sairauden uusiutumista, fysioterapeutti, AVH-yhdyshenkilö Elina Vainio kertoo. Hänen mukaansa aivan perusfaktatkin ovat monille kuntoutujille uusia ja tervetulleita. Vaikka sairaalassa olisi annettu runsaasti tietoa, on se alkujärkytyksen vuoksi mennyt monelta ohi. – Virallisen osuuden lisäksi tapaamisiin kuuluu aina vapaata keskustelua. Ihmiset kertovat itsestään ja sairastumisestaan sekä pohtivat, mitä elintapojaan voisivat parantaa. Jokaisen tottumuksista yritetään löytää edes yksi asia, jonka muuttaminen tuntuu mahdolliselta. Tapaamisiin muodostuu Elina Vainion mukaan useimmiten hyvin lämmin tunnelma. – Yleensä ihmiset kertovat tosi

avoimesti omasta tilanteestaan. Kaikkien kanssa mietitään myös jatkoa, ja ohjaan heidät tarvittaessa muihin palveluihin. Vain yksi tärkeä kuntoutujien ryhmä on Vainion mukaan vaikea saada tapaamisiin: – Keski-ikäiset miesyrittäjät eivät mielestään ehdi osallistua. Ja kuitenkin he olisivat yksi neuvonnasta eniten hyötyvä porukka. Resurssien lisäksi AVH-yhdyshenkilöt kertoivat kaipaavansa selkeää ja yhtenäistä toimenkuvaa. Se auttaisi tekemään työn näkyväksi oman organisaation sisällä. – Kaikki esimiehetkään eivät vielä miellä tehtäviämme ja niiden tarpeellisuutta. Potilailta puolestaan tulee koko ajan viestiä siitä, kuinka tärkeitä olemme heille myös henkisesti, yhdyshenkilöt kertovat.

Mikä yhdyshenkilö?

• AVH-yhdyshenkilö on terveydenhuollon ammattilainen, joka muun muassa ohjaa ja tukee AVH-potilaita. Useimmiten hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, lähihoitaja tai fysioterapeutti. • Suomessa toimii tällä hetkellä noin 470 AVH-yhdyshenkilöä. Heidän toimenkuvansa vaihtelee suuresti. • AVH-yhdyshenkilöitä työskentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa. • Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tavoitteena on saada AVH-yhdyshenkilöt viralliseksi osaksi hoitoketjua.

Mitä pitää tehdä aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksen kohentamiseksi?

1. TASAVERTAISUUS

AVH-kuntoutus on osoitettu vaikuttavaksi ja tehokkaaksi kaikissa ikäryhmissä, joten terveydenhuollon tulee taata sen saatavuus potilaan asuinpaikasta ja iästä riippumatta.

2. ASIANTUNTEMUS

Välitön sairastumisen jälkeinen kuntoutus tulee järjestää erikoissairaanhoidossa. Kuntoutuksesta vastaa neurologian erikoisala. Kuntoutuksen on oltava aidosti moniammatillista ja sen on tukeuduttava kuntoutukseen perehtyneen hoitohenkilökunnan osaamiseen yhteistyössä AVH-yhdyshenkilöiden ja kuntoutusohjaajien kanssa. Yhdyshenkilöille on turvattava riittävät toimintaresurssit. Saumaton ja tehokas jatkokuntoutus on järjestettävä eri toimijoiden, kuten erikoissairaanhoidon, kuntien ja Kelan yhteistyötä kehittämällä.

3. TALOUDELLISUUS

Oikea-aikainen, tehokas AVH-kuntoutus säästää yhteiskunnan kustannuksia mm. pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeen sekä sosiaalihuollon kustannusten vähentyessä.

4. KORVAAMATTOMUUS

AVH-kuntoutusta ei saa lyödä laimin, koska korvaamatonta kovalevyämme eli aivoja ei voi korvata. Riittämätön tai tehoton kuntoutus maksetaan sairastuneiden heikentyneenä terveydentilana, alentuneena toimintakykynä ja elämänlaatuna sekä lisääntyneenä avun ja palvelujen tarpeena. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n kuntoutuksen neuvottelukunta/AVH-kuntoutustutkimusprojektin johtoryhmä on hyväksynyt nämä teesit. Ne perustuvat liiton projektiin ja valtakunnalliseen tutkimukseen, joka on nimeltään Aivo-verenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteutuminen (2006–2010). Projektin on rahoittanut RAY. Projektin tutkijalääkärinä toimii LT Teemu Takala. Tutkimustulokset on julkistettu 30.9.2008.

AVH 4/09 • 13


MaRI VEHMANEN

Kuntoutuminen on yhteispeliä Matti Varanki on tottunut pirauttamaan AVHyhdyshenkilölleen Kaarina Eskolalle aina, kun jokin asia omassa kuntoutumisessa askarruttaa. Yhteistyö Matti Varangin kanssa on hänen mukaansa ihanne-esimerkki toimivasta asiakassuhteesta. – Juuri tätä yhdyshenkilö on parhaimmillaan: hän antaa AVH-asioille kasvot kunnassa. Potilas tietää, kenen puoleen voi aina kääntyä. Ja Matti on hyödyntänyt ahkerasti tätä mahdollisuutta. Matti Varanki suhtautuu päättäväisesti omaan kuntoutumiseensa. Fysioterapian lisäksi hän käy säännöllisesti Nokian terveyskeskuksessa kokoontuvassa kuntoutusryhmässä. – Jumppaaminen porukassa kerran viikossa ei tietenkään tee yksin ihmeitä. Mutta ryhmästä saa hyviä vinkkejä siitä, miten kotona voi harjoitella itsekseen. Niinhän se on, että tuloksia saadakseen on jaksettava vähän kiusata itseään.

Nokialainen Matti Varanki ei säästele kehujaan puhuessaan Kaarina Eskolasta, kotikaupunkinsa AVHyhdyshenkilöstä. – Hän on tavattoman tehokas ammatti-ihminen. Jo sairaalassa rouva Eskola tuli nappaamaan minua niskasta ja kiskomaan ylös sängystä. Kotiutumiseni jälkeen yhteydenpito on jatkunut. Olenkin tottunut soittamaan hänelle aina, kun minulle tulee kysyttävää mistä tahansa kuntoutukseeni liittyvästä. Matti Varanki sai ensimmäisen aivoinfarktinsa lokakuussa 2008 ja toisen vuodenvaihteessa. Infarktit ovat jättäneet jälkensä erityisesti liikkumiskykyyn. Kotosalla Matti Varanki kävelee rollaattorin ja ulkona kyynärsauvan avulla. Arjen sujuvuuden kannalta erittäin tärkeää on ollut ajokortin säilyminen. Tässäkin asiassa Kaarina Eskola oli apuna. – Infarktien jälkeen olin tietysti ajokiellossa. Kuntoni kohennuttua rouva Eskola selvitti, missä ja miten saan uusittua ajokortin. Ja niin sitä taas ajellaan automaattivaihteiden ansiosta! Kaarina Eskolan mukaan tapaus on yksi hyvä osoitus siitä, miten monenlaista AVH-yhdyshenkilön työ voi olla. – Vaikka asia ei suoranaisesti kuulu alueelleni, pystyin auttamaan asiakkaan eteenpäin.

Kaarina Eskola toimii Nokian AVH-yhdyshenkilönä kuntouttavan fysioterapeutin työn ohessa. Malli on hänen mukaansa hyvä, vaikka aikaa yhdyshenkilön tehtäville saisikin olla enemmän. – Tässä kaksoisroolissani saan moneen AVH-potilaaseen kontaktin jo osastojaksolla. Jatko jää silti pitkälti asiakkaan oman aktiivisuuden varaan. Kaupungissamme on niin paljon AVH-kuntoutujia, etten voi millään pitää jokaiseen yhteyttä.

14 • AVH 4/09

Mari Vehmanen

Oma aktiivisuus ratkaisee

Kaarina Eskolan ja Matti Varangin yhteistyö on tiivistä. Tällä kertaa käydään kaksin läpi Varangin fysioterapian jatkoa käsittelevää kirjettä.


päivi seppä-lassila

Sairaalasta kotiin ohjeiden ja tuen avulla Aivoverenkiertohäiriön sairastanut palaa sairaalahoidon jälkeen kotiin, jossa toipuminen ja kuntoutuminen jatkuvat. Äkillisesti sairastuneena on usein vaikea muistaa kaikkea sairaalassa kerrottua. Nykyisin potilas saa mukaansa kirjalliset ohjeet tai seurantakansion. Apua ja vertaistukea saa AVH-yhdyshenkilöiltä ja yhdistyksistä. Keijo Alénilla, Afaatikot ja Omaiset ry:n puheenjohtajalla, on kokemuksia ajasta, jolloin AVHpotilas sairaalasta kotiuduttuaan jäi ilman tarvitsemiaan kirjallisia ohjeita. Keijo sai vuonna 2001 aivohalvauksen. – Koska mitään kirjallista ohjetta hoidosta tai yleensä tietoa aivohalvauksesta ei ollut saatavana, panin vastaavan lääkärin koville. Sain toki suullisia ohjeita ja vastauksia kysymyksiini. Asia hiersi kuin kivi kengässäni. Kirjoitin pitkät jeremiat siitä, mitä olisin halunnut tietää ja mitä olisin toivonut saavani kotiläksyksi. Lähetin sen kirjeen kaikille, joiden toivoin voivan auttaa uusia potilaita, Keijo Alén kertoo. Keijo Alén sai käyttöönsä myöhemmin ohjeet, jotka hän totesi hyviksi. Harmitteli vain, että olisi tarvinnut niitä jo aikaisemmin. Potilaiden ohjeistus on viime vuosina parantunut. HYKS Neurologian klinikka on keväästä asti jakanut sairaalasta kotiutuville aivoverenkiertohäiriöpotilaan seurantakansiota. Samaa kansiota on otettu käyttöön lähes kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa. Seurantakansion painatuskuluissa, jakelussa ja henkilökunnan koulutuksessa on tukenut Boehringer Ingelheim. Ohjeista on hyötyä paitsi poti-

laille, myös heidän läheisilleen ja muille AVH-sairastaneiden kanssa vuorovaikutuksessa oleville. Kansioon on varattu tilaa kutakin potilasta koskeville täytettäville tiedoille mm. sairaudesta, riskitekijöistä, lääkityksestä, hoidon tavoitteista, mahdollisesta ajokiellosta ja jatkohoitopaikasta. Seurantakansiossa on paikka myös lääkekortille ja Marevan® -kortille. Seurantakansiossa on tiivis yhteenveto aivoverenkiertohäiriöistä, niiden riskitekijöistä ja siitä, mitä näille voidaan tehdä. Kansiossa kerrotaan myös rajoituksista aivoverenkiertohäiriön jälkeen, AVH:n jälkeisistä ongelmista, lääkkeistä, kuntoutuksesta, etuuksista ja järjestöistä. Kansiosta löytyvät myös verenpaineen, painon, kolesterolin, verensokerin, liikunnan ja tupakoinnin seurantakortit, jotka AVH-sairastanut voi täyttää.

Tukea AVH-yhdyshenkilöiltä ja yhdistyksistä Seurantakansiossa kerrotaan myös, että useissa terveyskeskuksissa on AVH-yhdyshenkilöitä, joihin voi ottaa yhteyttä kotiutumisen jälkeen. Yhdyshenkilöt ovat sairaanhoitajia tai fysioterapeutteja, jotka Aivohalvausja dysfasialiitto on kouluttanut

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN SEURANTAKANSIO Pyydä häntä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli?

Pyydä häntä nostamaan kädet yhtä aikaa. Nouseeko toinen käsi huonommin?

Ta ivas on sin inen

Pyydä häntä sanomaan yksinkertainen lause. Aiheuttaako puhe ongelmia?

Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,

soita 112

tehtävään. AVH-yhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä, jos jokin asia omassa sairaudessa tai arjesta selviytymisessä mietityttää. Myös vertaistuki mainitaan seurantakansiossa. Moni sairastunut kokee olevansa yksin ja ymmällään sairastumisen jälkeen. Toisista saman kokeneista voi olla apua ja useilla paikkakunnilla toimii aivohalvausyhdistyksiä tai aluekerhoja. – Suosittelen, että mahdollisimman pian hakeudut lähimpään aivohalvauksen kokeneiden ryhmään. Yhdistyksiä on jo varsi kattavasti koko maassa, sanoo Keijo Alén. Lisä- ja yhteystietoja AVH-yhdyshenkilöistä ja yhdistyksistä kerhoineen saa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijöiltä tai kotisivuilta osoitteesta www.stroke.fi.

AVH 4/09 • 15


MIIA SUOYRJÖ

Kuntoutus puhutti AVH-päivillä Noin 200 terveydenhuollon ammattilaista kokoontui lokakuussa Lahteen kuuntelemaan luentoja ja keskustelemaan AVH-asioista. Koulutuksen teemana oli Kohti kokonaisvaltaista AVH-kuntoutusta.

Myös kuvataideterapia ja musiikkiterapia kiinnostivat kuulijoita. Psykologi, tutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä korosti muun muassa musiikin päivittäisen kuuntelun vaikutusta aivohalvauksesta toipumiseen. – Musiikin kuuntelulla voidaan parantaa potilaiden kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen kuntoutumista. Musiikin kuuntelu myös vähentää potilaiden masentuneisuutta ja sekavuutta, kertoi Teppo Särkämö. Särkämön mukaan musiikin kuuntelu voi olla hyödyllistä viriketoimintaa erityisesti toipumisen alkuvaiheessa, kun aktiivinen kuntoutus ei ole vielä mahdollista.

Kurssisihteeri Pirkko Pohjola, jäsenasioiden hoitaja Päivi Kukkonen ja fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist saivat AVH-päiviltä paljon uutta tietoa työhönsä.

16 • AVH 4/09

Eliisa Laine

Kuntoutusta kuvien avulla

Eliisa Laine

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton 28.– 29.10.2009 järjestämien päivien aikana korostuivat kuntoutuksen tasavertaisuus, moniammatillisuus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Monet kertoivat saaneensa myös käytännön ideoita kuntoutustyöhön. Yksi päivien aiheista käsitteli aivoverenkiertohäiriöihin liittyvää masennusta. Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Risto Vataja Kellokosken sairaalasta painotti, että masennus on merkittävä aivohalvauspotilaan elämänlaatua heikentävä tekijä. Siksi masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vataja nosti masennuksen esiin myös yhtenä aivohalvauksen riskitekijänä.

Ylilääkäri Risto Vataja korosti masennuksen tunnistamisen ja hoidon tärkeyttä AVH-potilailla.

Tasa-arvoon vielä matkaa Päivien aikana saatiin tietoa myös koko Suomen ja muun muassa Päijät-Hämeen AVH-kuntoutuksen tilanteesta. – Selvityksemme mukaan koko maassa, kuten myös Päijät-Hämeen alueella, kuntoutukseen pääsee alle puolet kuntoutusta tarvitsevista. Erityisenä ongelmana Päijät-Hämeessä on sellaisen vaativan kuntoutusosaston puuttuminen, jossa kaikilla alueen asukkailla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet saada AVH-kuntoutusta kotikunnasta riippumatta, kertoi Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tutkija, sisätautien erikoislääkäri Teemu Takala.


Miia Suoyrjö työskentelee Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa tiedottajana.

Eliisa Laine Eliisa Laine

Musiikkiterapeutti Sari Laitinen kertoi musiikin mahdollisuuksista moniammatillisessa AVH-kuntoutuksessa.

Kuvataideterapeutti Sisko Miettinen kertoi AVH-kuntoutuksesta taiteen keinoin ja toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Mielenterveyden keskusliitosta toimi AVH-päivän puheenjohtajana.

Eliisa Laine

Päijät-Hämeen alueella paras tilanne AVH-potilaiden kannalta on Lahden kaupungissa. Muissa kunnissa potilaita hoidetaan vuodeosastoilla, joissa kaikissa ei ole kattavasti tarjolla niitä terapiamuotoja, jotka hyödyttäisivät kuntoutujaa. Asioihin on kuitenkin nyt tartuttu. – Päijät-Hämeen kunnissa on Heimo-hyvinvointipiirihankkeen myötä edetty lupaavasti AVH-asioissa vuoden 2006 tilanteesta, mutta paljon on vielä tehtävää, että alueen väestö olisi yhdenvertaisessa asemassa asuinkunnasta riippumatta, selvitti sairaalapalvelujen päällikkö Tuula-Anneli Sirén Peruspalvelukeskus Oivasta Hollolasta. – Aivoverenkiertohäiriöstä kärsivien jatkohoidossa AVH-yhdyshenkilöillä voisi olla merkittävä panos sekä ennaltaehkäisyn, sairastamisen että kuntoutussuunnitelmien seurannassa, mutta tämä tukihenkilötoiminta ei toistaiseksi toimi vielä toivotusti Päijät-Hämeen alueella. Päiville osallistunut ylilääkäri Marja Mikkelsson Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Kuntoutuskeskuksesta kertoi, että lahtelaiset ovat moniammatillisen kuntoutuksen piirissä. He siirtyvät keskussairaalan akuutin hoitovaiheen jälkeen Lahden kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle. – Muiden kuntien AVH-potilaat ohjautuvat omien terveysasemiensa vuodeosastoille, joissa kuntoutus on ollut lähinnä fysioterapiaa ja kuntouttavaa hoitotyötä. Selvityksiä kuntoutustoiminnan kehittämistarpeista on tehty. Olemme selvittäneet muun muassa sitä, pystytäänkö toimintaa ja resursseja keskittämällä perustamaan vielä vuoden 2010 aikana yhden terveysaseman vuodeosastolle keskitetty moniammatillinen kuntoutusosasto, johon suunnattaisiin erikoislääkärityöpanosta Kuntoutuskeskuksesta, kertoi Marja Mikkelsson. AVH-päivien luennot löytyvät liiton sivuilta osoitteesta www.stroke.fi kohdasta koulutukset.

Petteri Punakuono muistaa onneksi ohjeet: Älä halvaannu - soita 112! (Joulupukki ja poro liiton myyntituotteita.)

AVH 4/09 • 17


LÄÄKETIEDE LÄÄKETIEDE

TUTKITTUA

Aivohalvausten ennaltaehkäisyssä parantamisen varaa

Suomessa voi vuonna 2030 ilmetä pahimmillaan 20 100 uutta aivohalvausta, mutta parhaassa tapauksessa vain 12 000. Ennaltaehkäisyä tehostamalla sairastuneiden määrä saadaan pidettyä lähes ennallaan väestön ikääntymisestä huolimatta. Kuopion yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa luotiin koko Suomea käsittävä malli tulevaisuuden aivohalvausennusteesta. Tutkimus on julkaistu International Journal of Stroke -lehden lokakuun numerossa. Ikääntyminen on aivohalvauksen suurin riskitekijä. Suomessa ja monissa muissa maissa onkin yleinen käsitys, että aivohalvauspotilaiden lukumäärä kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi huomattavasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Aivohalvausennusteen mallintamisessa hyödynnettiin FINMONICA- ja FINSTROKE-tutkimusten aivohalvausrekisterien tietoja. Niiden lisäksi huomioon otettiin väestön ikäennusteet vuoteen 2030, jotka saatiin Tilastokeskuksesta. Aivohalvausrekistereihin kerättiin tietoja Kuopion alueelta ja Turusta vuosina 1983–1997. Kuopion rekisterialueella oli 87 133 iältään 25–74-vuotiasta asukasta vuonna 1995 ja Turun rekisterialueella 106 233 asukasta. Tässä väestössä tapahtui aineiston keruuaikana yhteensä 11 000 uutta aivohalvausta. Noin puolet sairastuneista oli 75-vuotiaita tai vanhempia. Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laskivat merkittävästi rekisterin 15 toimintavuoden aikana. Vähenemistä tapahtui niin sanotussa ikävakioidussa ilmaantuvuudessa noin neljä prosenttia joka vuosi. Tärkeä havainto oli, että sairastuvuus ja kuolleisuus laskivat samalla tavalla myös yli 74-vuotiaiden keskuudessa. Tuona aikana tiedetään väestön tupakoinnin vähentyneen sekä verenpaineen ja kolesteroliarvojen pudonneen merkittävästi.

Iäkkäimpien ennusteissa suurin ero Vuonna 2000 uusia aivohalvaustapauksia oli arviolta 11 500. Ennustemallin mukaan vuonna 2030 tulee väestön ikääntymisen vuoksi 20 100 uutta ensihalvausta, ellei sairauden ehkäisyä enää kyetä tehostamaan aikaisempien vuosien malliin ja jos sairastuvuuden lasku täysin pysähtyy vuoteen 2000. Jos tehokkaaseen ehkäisyyn panostetaan, määrä on vain 12 100. Tutkijat päättelevät, ettei ikääntyminen väistämättä lisää aivohalvauksen aiheuttamia potilasmääriä ja siitä aiheutuva valtavaa hoidon tarpeen lisäystä Suomessa, jos sairastuvuuden lasku jatkuu. Jos riskitekijöi-

18 • AVH 4/09

tä ei pystytä alentamaan entiseen malliin, sairastuvuus pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2000 ja väestön ikääntymisen vuoksi uusien aivohalvaustapausten lukumäärä on lähes kaksinkertainen vuonna 2030.

Elämäntavat keskeisiä Yhden uuden aivohalvauspotilaan hoitokustannuksiksi arvioitiin 60 000 euroa vuonna 1998. Tämän perusteella aivohalvauksen aiheuttama taloudellinen rasite yhteiskunnalle voisi kasvaa 517 miljoonaa euroa vuoden 2000 tasosta. Huonoimman ennustearvion mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 1500 uutta vuodepaikkaa 8600 uudelle aivohalvaukseen sairastuneelle. Kukin tarvitsee keskimäärin kuukauden hoitojakson sairaalassa ja arviolta vähintään kymmenen prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon. Koholla oleva verenpaine on aivohalvauksen tärkein riskitekijä. Verenpaineen tulisi olla alle 140/85 mmHg iästä riippumatta. Kuitenkin suurimmalla osalla suomalaisista ja erityisesti ikääntyvillä verenpaine on tätä korkeampi. Tiedetään, että yläpaineen eli systolisen paineen aleneminen väestössä 10 mmHg ja alapaineen eli diastolisen paineen aleneminen 5 mmHg alentaa väestön aivohalvausriskiä 40 prosentilla. Tutkijat painottavat, että aivohalvauksen ennaltaehkäisyssä on paljon parantamisen varaa. Sen perusta ovat entistä terveellisemmät elämäntavat, joissa keskeistä on runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sekä enemmän kalaa ja kolesterolia alentavia kasviöljyjä sisältävä ruokavalio, samoin runsaampi liikunta iästä riippumatta. Myös yhä tehokkaammilla verenpainetta ja veren rasvatasoja alentavilla lääkkeillä on suuri merkitys valtimotautien ehkäisyssä. Näiden lääkkeiden teho ja siedettävyys on osoitettu myös ikääntyneillä, joilla sairastuvuus on korkea. Tutkijoiden mukaan terveyskasvatus olisi aloitettava jo lapsuudessa perheissä ja koulussa, ja sen tulee jatkua aikuisässä ja ikääntyvillä. Riskien hallinta edellyttää entistä vahvempaa panostusta terveydenhoitojärjestelmältä ja valtiovallalta.

Verenpainetauti vaarantaa valtimoita varkain

Aiemmin toteamaton diabetes, piilevä munuaisten vajaatoiminta ja oireeton alaraajojen valtimotauti näyttävät olevan verenpainepotilailla muuta väestöä yleisempiä. LL Päivi Korhosen Turun yliopistossa 30.10.2009 tarkastetun väitöskirjatyön mukaan 6–7 prosenttia suomalaisista verenpainepotilaista sairastaa tietämättään kutakin näistä sepelvaltimotaudille ja aivovaltimotaudille altistavista vaaratekijöistä.


JUHLAA & PALKINTOJA Kuopion yliopistollisen sairaalan alue onkin saamassa sairaanhoitopiiriltä miljoonan euron lisärahoituksen AVH-kuntoutukseen. Paikalla oli laaja joukko lääketieteen, erityisesti neurologian ammattilaisia eri puolilta Suomea, kuopiolaisia eri alojen asiantuntijoita sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja sen paikallisten yhdistysten edustajia. Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin Juhanin päämäärätietoista, ystävällistä toimintatapaa, oli sitten kyse yksittäisistä ihmisistä tai laajoistakin asiakokonaisuuksista. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajana toimiva Juhani Sivenius jää eläkkeelle professuurista. Hän ei jatka enää myöskään liiton tehtävissä. Uutena puheenjohtajana aloittaa vuoden 2010 alusta neurologi, apulaisylilääkäri Terttu Erilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Juhani Siveniuksella juhlasymposium

Lääkäriliiton laatupalkinto Telestroke-hankkeelle

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajan, professori Juhani Siveniuksen juhlasymposiumia vietettiin 23.10.2009 Kuopion yliopistossa. Symposiumin aiheena oli aivoverenkiertohäiriöiden hoito ja kuntotus Suomessa ja sen puheenjohtajana toimi neurologian professori, Neuronin ylilääkäri Pekka Jäkälä. Juhlan avasi Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa. Professori Markku Kaste HYKS:n Neurologian klinikalta painotti, että etenkin vanhukset ja vaikeimmin vammautuneet kannattaa hoitaa aktiivisesti, sillä se on yksilön itsensä mutta myös ympäristön kannalta kannattavinta. Pekka Jäkälä kertoi Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin uusimmista kuntoutuskäytänteistä ja menetelmistä, muun muassa painokevennetystä kävelykuntoutuksesta ja tehostetun käden käytön kuntoutusohjelmasta. Juhani Sivenius kertoi luennossaan Aivohalvausja dysfasialiiton AVH-kuntoutusprojektin tuloksista. Viime vuonna julkaistun, tutkijalääkäri Teemu Takalan tekemän tutkimuksen mukaan tarvitsemaansa tehokasta AVH-kuntoutusta saa Suomessa vain alle puolet sitä tarvitsevista. Maantieteellinen eriarvoisuus on huomattava, sillä erot parhaiten resursoitujen ja heikompien yksiköiden välillä ovat yli kymmenkertaisia. Iäkkäät pääsevät kuntoutukseen huonommin kuin nuoremmat, vaikka he hyötyisivät kuntoutuksesta yhtä paljon. Tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri oli niiden joukossa, joissa alle 10 prosenttia AVH:n sairastaneista pääsi asianmukaiseen kuntoutukseen.

Sisko Väisänen ja Päivi Seppä-Lassila

Aivoinfarktiin sairastuu noin 12 000 suomalaista vuosittain. Liuotushoito parantaa potilaan ennustetta, vähentää kuolleisuutta ja pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Etäkonsultaatioon perustuvan Telestrokehankkeen ansiosta potilaat saavat liuotushoitoa myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ole jatkuvaa neurologipäivystystä. Vuonna 2007 alkaneessa Telestroke-pilottihankkeessa HYKS:n neurologian klinikan lääkärit konsultoivat videoyhteyden avulla muiden sairaaloiden lääkäreitä. Konsultaatioapua Meilahdesta saavat tällä hetkellä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Lapin ja LänsiPohjan keskussairaalat sekä Kuusankosken aluesairaala. Sairaaloiden välinen tietoliikenneyhteys mahdollistaa reaaliaikaisen, vastavuoroisen kuvan ja äänen siirron. Myös aivojen tietokonetomografiakuvat siirtyvät digitaalisina. Hanke on osoittanut liuotushoidon olevan etäyhteyden avulla nopeaa ja turvallista. Se on tuonut myös säästöjä ensimmäisen vuoden aikana miljoona euroa, kun kymmenen potilasta on kotiutettu jatkamaan itsenäistä elämää laitoshoidon sijaan. Etäkonsultaatiota on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi. – Toimintamme on hyvä esimerkki ruohonjuuritason ideasta, joka lähtee tarpeesta ja rikkoo organisaatioiden rajoja. Lisäksi se toimii kevyellä hallinnolla, sanoo Telestroke-hankkeen johtaja, HYKS:n aivohalvausyksikön ylilääkäri Turgut Tatlisumak. Hanke sai laatupalkintona 9 000 euroa. Laatupalkinnon 2009 toinen sija ja 3 000 euroa meni lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulosten

LÄÄKETIEDE LÄÄKETIEDE

Joka kolmannella verenpainepotilaalla on diabeteksen esiaste ja joka neljännellä alkava alaraajavaltimoiden ahtauma. Munuaisten piilevä vajaatoiminta on erityisen yleistä verenpainetautia sairastavilla naisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuuteen liittyvä aineenvaihduntahäiriö. Sepelvaltimotauti on sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy Suomessa, ja aivovaltimotaudin vuoksi menetetään laatupainotteisia elinvuosia enemmän kuin minkään muun sairauden takia. Väestön ikääntyminen sekä elintapojen muuttumisesta johtuva lihavuus ja diabetes uhkaavat tulevaisuudessa lisätä valtimotautien esiintyvyyttä. Korhosen väitöstutkimuksen mukaan voidaan väestöstä löytää perusterveydenhuollon käytettävissä olevilla menetelmillä ne riskihenkilöt, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevästä lääkityksestä.

AVH 4/09 • 19


LÄÄKETIEDE LÄÄKETIED

JUHLAA & PALKINTOJA seurannalle Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, jonka diabetestyöryhmän tavoitteena on ollut kehittää toimintaa laadun seurannan perusteella, parantaa diabetespotilaiden hoitotasapainoa ja ennalta ehkäistä elinmuutosten syntyä. Lääkäriliitto jakoi Laatupalkinnot nyt yhdennentoista kerran.

nikeskustutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää, parantaako sydänpysähdyksen jälkeinen vuorokauden kestävä 33 °C viilennyshoito elvytetyn potilaan ennustetta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin viilennyshoidon vaikutuksia sydämeen ja sydänpysähdyksestä toipuneiden neurologiseen lopputilaan sekä kartoitettiin ennustearviomenetelmien toimivuutta tässä potilasryhmässä. Neurologian väitöskirjapalkinTekstiä on toimituksen käytössä Väitöskirjan osatyöt on julkaistu erittäin korkeatasoisissa kansainvälisissä lääketieteen alan lehdissä. to Marjaana Tiaiselle Palkinnon myöntämisperusteiden mukaan Tiaisen Suomen Neurologisen Yhdistyksen valtakunnallinen väitöstutkimuksen tuloksilla poikkeuksellisen suuri ja neurologian väitöskirjapalkinto on myönnetty LT maailmanlaajuinen vaikutus sydänpysähdyksestä elMarjaana Tiaiselle viime vuonna valmistuneesta väivytettyjen potilaiden hoitoon. Viilennyshoidon vaikutöskirjasta, jonka aiheena on Terapeuttinen hypotertuksesta yhä useampi potilas selviää sydänpysähdykmia sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan hoidossa. sestä ilman aivojen vaurioitumista Väitöstutkimus on tehty Helsingin yliopiston lääketieMarjaana Tiainen työskentelee HYKS:n neurologiteellisessä tiedekunnassa ja Helsingin seudun yliopisan klinikassa erikoislääkärinä ja jatkaa tutkimustyötollisessa keskussairaalassa. Työn on ohjannut vt. protään viilennyshoidon ja sydänpysähdyksestä elvytetfessori Risto O. Roine. tyjen potilaiden parissa. Tiaisen väitöstutkimus oli osa eurooppalaista mo-

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ UUTUUS Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaa Jay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin. Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen. Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltävyys ja kestävät materiaalit sekä silmiähivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi.

JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia. PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759

20 • AVH 4/09

www.ptkeskus.fi


Maija krappe

Suojelijana tohtori Pentti Arajärvi

Arpajaiset vertaistuen kehittämiseksi Jari Härkönen

valita kuinka monta arpaa haluaa lunastaa. Arpoja saa myös järjestöistä ja niiden jäseniltä. Netistä voi ostaa arpoja järjestöjen sivujen kautta tai osoitteessa: www. kultareuna.fi, selvittää Aivohalvaus- ja dysfasialiiton järjestöpäällikkö Marika Railila.

Kymmenen sosiaali- ja terveysjärjestöä järjestää vertaistukiarpajaiset tammikesäkuussa ensi vuonna. Arpajaisten tuotto käytetään järjestöjen vertaistuen kehittämiseen. Arpajaisten päävoittona on henkilöauto. Suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Arpajaisissa ovat mukana Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, ADHDliitto, Aivovammaliitto, Iholiitto, Lihastautiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Osteoporoosiliitto, Selkäliitto, Suomen CPliitto ja Suomen Nivelyhdistys. Vertaistukiarpajaiset toteutetaan nettiarpajaisina. Arvat maksetaan ja tarkastetaan Internetin välityksellä. Henkilöauton lisäksi arpajaisvoittoina on 2 000 euron matkalahjakortti, kumiveneitä, televisioita ja kuntoviikonloppuja. Yhden arvan hinta on 3 euroa. − Arpoja on alkuvuodesta järjestölehtien mukana jaettavassa arpasetelissä kahdeksan kappaletta, ja arvan ostaja voi

Järjestötoiminnalla tulevaisuus Arpajaisten suojelijana toimiva Pentti Arajärvi tunnustautuu järjestöhenkiseksi. Itse hän laskeskelee kuuluvansa kymmeniin järjestöihin. Joihinkin hän kuuluu vain kannatuksen vuoksi, toisissa taas toimii aktiivisesti henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Jäsenyyksiä on vuosien varrella tullut ja mennyt, ja järjestöjä on laidasta laitaan, kulttuurista urheiluun ja poliittiseen toimintaan. Arajärvi pitää aktiivista kansalaistoimintaa koko yhteiskunnan perustana. − Järjestöillä ja kansalaisliikkeillähän tämä maa on rakennettu ja niillä tätä yhteiskuntaa yhä pidetään pystyssä. Ei virkakoneisto synnytä mitään uutta, valtio vain luo edellytykset yhteiskunnalle, hän tähdentää. Arajärvi jakaa suomalaisen järjestökentän kahteen siten, että järjestöjä syntyy ja niiden toiminta perustuu joko henkilökohtaisen edun valvontaan kuten potilasjärjestöissä tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja

yhteisen edun valvontaan kuten vaikkapa luonnonsuojelujärjestöissä. Molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä. Järjestökentän tulevaisuuden hän näkee vakaana ja pitää ajoittaista toiminnan hiipumista vain normaalina aaltoliikkeenä. Hänen mielestään nuorten vähäisestä osallistumisesta perinteiseen järjestötoimintaan ei kannata olla huolissaan. − Nuorten tapa toimia on spontaani ja sopii paremmin yhden asian liikkeistä innostumiseen. Niistä on hyvä aloittaa. Yhden asian liikkeistä on vuosien mittaan kehittynyt hyvinkin merkittäviä järjestöjä. Potilasjärjestöjen tulevaisuutta Arajärvi pitää turvattuna paitsi niiden edunvalvonnallisen luonteen vuoksi, myös niiden tärkeän vertaistuellisen roolin vuoksi. Hänen mielestään järjestötoiminta jo sinällään on vertaistukea. Kun kokoonnutaan toimimaan yhteisen asian puolesta, päästään samalla vaihtamaan ajatuksia samoin ajattelevien tai samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. − Täytyy myös muistaa, että järjestötoiminta on pohjimmiltaan hauskaa ja palkitsevaa. Eivät ihmiset muuten käyttäisi niin paljon aikaa toimimalla vapaaehtoisesti yhteisen edun hyväksi. Pakko sanoa, että kunnioitan valtavasti sitä työtä, jota järjestöissä tehdään, Arajärvi sanoo.

AVH 4/09 • 21


ESA A. lUUKKAINEN

22 • AVH 4/09


NEUROLOGINEN- JA TUKEA TARVITSEVIEN KUNTOUTUS

Kelan kurssit 2010 aivohalvauksen sairastaneille Numero

Kurssiaika

Alle 65v tehos35858 • 10. - 23.2.2010 tetun kädenseuranta • 23. - 28.8.2010 käytön kurssit, valtakunnalliset 35997 • 17. - 30.3.2010 Alle 65v voimavarakurssi valtakunnallinen

seuranta

• 27.9 - 2.10.2010

35442

• 24.2. - 9.3.2010

Alle 65v diabetes- 35353 kuntoutus, valtak. seuranta

• 5. - 13.5.2010 • 15. - 19.11.2010

Itä-Suomi Yli 60v AVH:n • 10. - 23.3.2010 35349 sairastaneiden kuntoutuskurssit Etelä-Suomi • 6. - 19.10.2010 35464

Kurssi omaisille • 22. - 23.2.2010 • 27. - 29.8.2010 • 29. - 30.3.2010 • 1. - 2.10.2010

• 12. - 13.5.2010

• 21. - 23.3.2010 • 17. - 19.10.2010

Myös ikääntyneiden AVH:n sairastaneiden painokevennetty kävelykuntoutus ja tehostetun kädenkäytön kuntoutus jatkuvat 2010. Kysy lisää: kuntoutuspäällikkö Anne Liimatta puh. 050-412 2671 tai anne.liimatta@kruunuopuisto.fi

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. (015) 775 091, www.kruunupuisto.fi

AVH 4/09 • 23


kioita, terveysluentoja liikunnasta, ravinnosta ja unen merkityksestä sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk, lapset 6–15v/hlö:6 €/ hlö/vrk. Hakuaika: 18.1.2010 asti. Järjestää: Lomayhtymä ry.

2. Omaishoitajaloma yhdessä hoidettavan kanssa Kuntoutuskeskus Kyyhkylä, Mikkeli 17.5.–22.5.2010

LOMAT 2010

Paikkoja: 20 kappaletta. Sisältö: Omaishoitajaloma on tarkoitettu läheistään hoitavalle. Lomaohjelmassa on asiantuntijaluentoja, ohjattua liikuntaa ja ryhmäkeskusteluja, joissa voi jakaa kokemuksiaan toisen samassa elämäntilanteessa olevan kanssa. Kyyhkylään voit tutustua netissä osoitteessa www.kyyhkyla.fi. Hakukaavakkeita voi tulostaa myös osoitteesta www.mthl.fi. Hinta: 125/hlö/5vrk Hakuaika: 17.2.2010 asti. Järjestää: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.

Ota talteen

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tuetut lomat aivohalvaukseen sairastuneille läheisineen vuonna 2010 Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjestää yhteistyössä eri lomajärjestöjen kanssa.

Hakeminen lomille Lomille haetaan Lomayhtymän tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liiton aluetoimistoista ja keskustoimistosta. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä osoitteesta www.lomayhtyma.fi. Netissä voi myös täyttää lomayhtymän sähköisen hakukaavakkeen.

Valintaperusteet Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa. Esivalinnan lomille tekee Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluetyöntekijä Risto Lappalainen ja aluesihteeri Virpi Lumimäki. Lopullisesti valinnasta päättää järjestävä lomajärjestö. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua.

1. Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, Etelä-Pohjanmaa 18.4.–23.4.2010 Paikkoja: 30 hengelle. ohjaajana liiton aluesihteeri. Sisältö: Loman teemana on terveys. Puolihoidon lisäksi lomaan kuuluu ohjattuja liikunta- ja rentoutustuo-

24 • AVH 4/09

3. Runnin terveyskylpylä, Iisalmi, Pohjois-Savo 19.9.–24.9.2010 Paikkoja: 30 hengelle. Teemana on eläkeläisten virkistysloma. Lomaohjaajana liiton aluesihteeri. Sisältö: Puolihoito, yksi puolihieronta Runnin hoitoosastolla, verenpaineen mittaus, allas- ja salijumpat, stressinhallinta ja rentoutusharjoituksia sekä retkiä. Kylpylän sauna- ja allasosasto sekä kuntosali ovat maksutta käytössä. Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk, lapset 6 - 15v 6€/hlö/ vrk. Hakuaika: 19.6.2010 asti. Järjestää: Lomayhtymä ry.

4. Omaishoitajaloma, kuntoutuskeskus Lamminniemi, Somero 26.9.–1.10.2010 Paikkoja: 20 hengelle. Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk. Sisältää: Puolihoito, eli aamiainen ja lounas tai päivällinen sekä päiväkahvi. Yksilöhoito, jonka lomalainen voi itse valita listalta. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja ja ryhmäkeskusteluja. Omaishoitajuuteen liittyviä ohjattuja keskusteluja ja rentoutusta. Muu Lamminniemen ohjelma. Hakuaika: 26.6.2010 asti. Järjestää: Lomayhtymä ry.

5. Runnin Terveyskylpylä, Iisalmi 24.10.–29.10.2010 Paikkoja: 20 hengelle. Mukana lomalla on liiton työntekijöitä. Hinta: 110€/hlö/5vrk eli 22€/vrk. Sisältää: Loma on suunnattu yhdistysten tukihenkilöille ja vertaisryhmien vetäjille. Loma toimii samalla


koulutuslomana. (Lomalla järjestetään kaksi päivää teemakoulutusta lomalaisille. Koulutukseen voi tulla myös yhdistysten aktiiveja lomaryhmän ulkopuolelta.) Lisäksi luvassa on mukavaa yhdessäoloa ja virkistystä kylpylän monipuolisen ohjelma parissa. Lomaan kuuluu yksilöhoitona puolihieronta, jonka lomalainen voi valita vaihtoehdoista. Lisäksi lomaan kuuluu allasosaston ja kuntosalin ilmainen käyttö, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita sekä terveysluentoja ja lomaohjaajan palvelut. Hakuaika: 24.7.2010 asti. Järjestää: Lomayhtymä ry.

SOLUKU-luontolomat 2010 Yleistä Soluku-lomista

Erityisryhmien sosiaalisella luontolomatoiminnalla (lyhennys Soluku) edistetään pitkäaikaisvammaisten ja sairaiden ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteettejä. Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä sosiaalisen verkoston tukea. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara, jonka hyödyntämistä näin pyritään edistämään. Tutustu alla oleviin lomiin ja hakuohjeisiin. Lomien järjestäjätahot: Soluku-lomille voi hakea viiden mukana olevan vammaisjärjestön kautta. Näitä järjestöjä ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Epilepsialiitto, Suomen CP-liitto, Aivovammaliitto ja Suomen Parkinson-liitto. Lomat toteutetaan Lomayhtymä ry:n kanssa yhteistyössä, joka on lomien vastuullinen järjestäjä ja rahoittaja. Lomatoimintaan käytetään siis RAY:n sosiaalisen lomatoiminnan rahoitusta Lomayhtymän kautta. Lomien hinta on 110 € aikuiset ja lapset 6–15v 40 €, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Lomat sisältävät ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen kurssilainen itse.

1. 6.–11.4.2010 Talviliikuntaleiri Syötekeskuksella Pudasjärvellä aikuisille ja nuorille (yli 17 v.) Tule jo perinteiselle talviliikuntaleirille Syötteelle. Ohjelma sopii niin vanhemmille kuin nuorille. Nuoret ovat innostuneet laskettelusta ja vanhempi väki viihtyy hiihtäen Syötteen kansallispuiston keväthangilla. Lisäksi pilkkikalastusta, joka sopii kaiken ikäisille. Vetäjät ohjaavat ensikertalaisia, joten aloittelijat voivat tulla aivan hyvin mukaan. Syötteellä on mahdollisuus kokeilla apuvälineitä niin hiihdossa kuin laskettelussa. Myös lumikenkäilyä voi kokeilla ja eri maksusta moottorikelkkailua. Ohjelmassa on päivittäin laskettelua ja maastohiihtoa, kahtena päivän myös ohjattuja pilkkiretkiä keväthangilla. Sisäliikuntaa on ohjatusti ohjelman mukaan. Tarkemman ohjelman saat kutsukirjeen mukana. Kurssille voi tulla myös pyörätuolilla liikkuva henkilö. Paikanpäällä avustusta ja ohjausta toimintapisteissä, mutta huone avustusta ei ole eli henkilökohtainen avustaja tarvitaan jos tarvitsee avustusta huo-

Lisätietoja ja hakukaavakkeiden palautus Antaa aluetyöntekijä Risto Lappalainen p. 040 5437 290 tai sähköposti: risto.lappalainen@stroke.fi.

Lähetä hakukaavakkeet osoitteeseen: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani neessa. Lomalaisia otetaan n 26–30 henkilöä. Huom.! Hissiliput lasketteluun joutuu ostamaan päivittäin, hinta on 9–10€/vrk. Hakuaika:29.1.2010 asti.

2. 6.–11.6.2010 Lapsiperheiden luontoloma Runnin kylpylässä Iisalmessa

Lomaan sisältyy täyshoito. Lisäksi teemme kanootti-, patikka- ja kalareissuja unohtamatta myöskään kulttuuria. Ohjelmassa on ongintaa, melontaa, kisailuja, retki seikkailumetsään, tikkupullan paistoa laavulla ja lapsille toimintatuokioita. Iltaohjelma savolaisen lettukestin merkeissä. Lisäksi kylpylän allasosastot, pelit ja kuntosalit ovat käytettävissä. Katso lisää Runnin palveluista osoitteesta www.runni.fi. Perheitä mahtuu mukaan 10. Hakuaika:12.3.2010 asti.

3. 23.–28.8.2010 Hossan perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille(17 v).

Voit valita kolmesta leiriryhmästä itsellesi sopiva. Ilmoita haluamasi ryhmä hakemuksessa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana. Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienimpiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonompikuntoisille ja pyörätuolin käyttäjille. Ryhmä 2 on myös vesistövaellusryhmä, mutta kanoottien lisäksi on myös veneitä käytössä. Tämä soveltuu hyvin myös pyörätuolia käyttäville. Ryhmä yöpyy omissa metsähallituksen kämpissä, joissa perinteiset saunat ilman suihkua. Tässä ryhmässä voi olla myös pyörätuolin käyttäjiä. Ryhmän koko noin 6–7 henkilöä. Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla. Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä on kaksi pienryhmää. Hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 kilometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppä tukikohdassa Huosijärvellä, josta käsin retkeilemme. Mahdollisuus yöpyä myös maastossa. Lomalle otetaan 26–30 henkilöä Hakuaika: 15.6.2010 asti.

AVH 4/09 • 25


    Â? Â? Â?   Â?Â? 

Â

   Â?

     

Erityisen joustavasti ammattiin! Sopivan alan lĂśytäminen, turvallinen ja motivoiva opiskelu sekä omaan ammattiin valmistuminen ovat tärkeitä askeleita kohti itsenäistä elämää. Ammattiopisto Luovi tarjoaa joustavan ja yksilĂśllisen tavan opiskella ammattiin – Suomen suurim­ man ammatillisen erityisoppilaitoksen kokemuk­ sella ja asiantuntemuksella. Â

          

26 • AVH 4/09

    Â?       Â? 

   

  �    � � �  � 

 Â?              ­­ ­ ­€‚€               


KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

VIRPI LUMImäki

Tangoon tarvitaan kaksi, salsaan taipuu sinkkukin Tanssi on erinomaista liikuntaa monipuolisuutensa vuoksi. Rytmisyys ja vuorotahtisuus kehittävät vartalon liikehallintaa, koordinaatiota, tasapainoa ja reaktiokykyä. Tanssi on niin hauskaa, että siinä kohoaa kunto ja ryhtikin huomaamatta!

Virpi Lumimäki

Musiikin kuuntelu tuo meille mielihyvää ja saa aikaan myös aivojemme tasolla hyvin laaja-alaista hermoverkon aktivoitumista. Kun musiikki on mieleistä, se saa lantion liikkeelle ja ylävartalon jammailemaan. Samalla vartaloon tulee kiertoliikkeitä, jotka ovat erittäin tärkeitä perusliikkumisen kannalta. Kiertoliikkeillä saadaan aikaan eriytynyttä ylä- ja alavartalon toimintaa, jota tarvitaan mm. makuulta istumaan noustessa sekä kävellessä. Nämä liikkeet myös rentouttavat kehoa. Paritanssissa roolit ovat selvät: mies vie ja nainen seuraa. Miehen haasteena on tarkkaavaisesti seu-

rata ympärilleen, mihin daamia kuljettaa sekä samalla on kyettävä myös ohjaamaan naista ja pysyttävä askeleissa. Kun tanssin perusaskeleet on opittu, kukin soveltaa niitä musiikkiin omalla tavallaan. Musiikin tulkinta tuo haastetta myös naiselle. Häneltä tanssi vaatii luovaa kykyä seurata miehen vientiä sekä rohkeutta antautua miehen vietäväksi. Se vaatii myös mukautumiskykyä mahdollisesti hyvinkin erilaisten viejien otteisiin. Tanssi on siis melkoista aivojumppaa! Yksin tanssiminen antaa loistavasti tilaa musiikin tulkinnalle ja askelkuvioiden opettelulle. Se on

hauska tapa liikkua joko kotona tai ryhmän mukana tanssitunnilla. Tanssista löytyy jokaiselle jotain, olitpa sitten kiinnostunut pari- tai yksintanssista. Usein hauskuus vie mennessään ja kerran tanssiharrastuksen aloittanut tanssii aina. Joko yksin tai parinsa kanssa, ryhmässä tai omatoimisesti. Musiikkia kuulee kaikkialla, joten antakaa liikunnallisten inspiraatioiden elää! Pyörätuolitanssi on hyvä vaihtoehto silloin, jos pystytanssi ei tahdo jostain syystä onnistua. Se vaatii tuolin käytön osaamista sekä pyörätuolissa istuvalta että hänen pariltaan. Pyörätuolitanssia kannattaa kokeilla, vaikkei tuolia välttämättä tarvitsekaan. Tanssi tuolissa todellakin hurmaa niin, ettei sitä välttämättä edes huomaa istuvansa. Pyörätuolitanssia voi harrastaa monella tavalla ja tyylillä, yksin-, pari- tai ryhmätanssina. Tyylistä riippumatta tanssi parantaa itsetuntoa ja kohottaa elämänlaatua. Tanssi on siis hyvä harrastus. Ohjattuja tanssiryhmiä löytyy eri puolilta Suomea! Virpi Lumimäki toimii Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Pohjois-Suomen aluesihteerinä vastuualueenaan liikunta.

AVH 4/09 • 27


HELI VEHKALA

Neuronin kehittämisprojektit lupaavasti käyntiin Neuronissa on alkanut keväällä 2009 kaksi projektia, joiden avulla luodaan neurologisen kuntoutuksen uusi malli. Meneillään on virtuaalisten ja teknologiapohjaisten kuntoutusjärjestelmien kehittäminen ja testaaminen pienryhmissä.

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron on tunnettu aivohalvauskuntoutuksen tiennäyttäjä. Neuronissa on määrätietoisesti panostettu uusien kuntoutusmenetelmien kehittämiseen, niiden vaikuttavuuden tutkimiseen ja käyttöönottoon. Useita uusia kuntoutusmenetelmiä on tuotu kuntoutujien saataville ensimmäisenä maassamme ja uusinta tietoa tutkituista kun-

toutusmenetelmistä on levitetty sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Neuronissa toteutettava vaativa neurologinen kuntoutus on neurologiseen kuntoutukseen erikoistuneen henkilöstön toteuttamaa ja johtamaa. Asiantuntemuksen taustalla on neurologisen kuntoutuksen kehittäminen. Moniammatillisen, vaativan neurologisen kuntoutuksen onnistuminen edellyttää uusien tekniikoiden ja toimintamallien kehittämistä. Projektit saavat rahoitusta Tekesin kansallisen ohjelman (Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä) sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta.

Heli Vehkala

Kuntoutustilat uudistuivat

Fysioterapeutti Hanne Lahtipelto testaa elektromekaanisen kävelyharjoituslaitteen porrasominaisuuksia.

28 • AVH 4/09

Neuron on uudistanut kuntoutustilansa kesän 2009 aikana siten, että ne mahdollistavat paremmin kustannusvaikuttavien ja tehokkaiden kuntoutuspalvelujen tuottamisen. Ylilääkäri, hankkeen vastuullinen johtaja Pekka Jäkälä sekä terveystieteiden maisteri, projektipäällikkö Heli Vehkala

ovat tyytyväisiä uudistettuihin projektitiloihin ja laitteistoihin. Käden harjoittelutila sekä kävelyn- ja tasapainon harjoittelutila palvelevat paremmin kuntoutuksen järjestämistä pienryhmissä teknologisia laitteita hyödyntäen. Uudistetuissa kuntoutustiloissa vietettiin avointen ovien päivää marraskuussa. Tietokonesovellukset tuovat kädenharjoitustilanteisiin mielekkyyttä ja vaihtelua. Erilaisin pelisovelluksin voidaan toiminnallisten osa-alueiden lisäksi edistää myös hahmottamisen osa-alueita. Eksentrisella harjoittelulaitteella harjoitellessa kuntoutujan tulee vastustaa poljinten takaperin pyörivää liikettä tasaisesti laitetta pysäyttämättä. Harjoittelun on todettu olevan tehokasta alaraajojen lihaskestävyyden sekä lihasvoiman hallinnan kehittämiseen. Laitekantaa tullaan täydentämään projektikauden aikana.

Elektromekaaninen kävelynharjoituslaite Suomeen Elektromekaaninen kävelynharjoituslaite mahdollistaa turvallisen eteen- ja taaksepäin kävelyn sekä porraskävelyn harjoittelun


Anniina Poutiainen

Ylilääkäri Pekka Jäkälä ja projektipäällikkö Heli Vehkala testaavat kuntoutujien kanssa kädenharjoituslaitteita ja eksentrisiä harjoittelulaitteita.

kuntoutujalle, jonka toimintakyky on merkittävästi alentunut. Avustajaksi tarvitaan yksi terapeutti. Kyseistä kuntoutuslaitetta on tällä hetkellä kokeilukäytössä vain yksi Saksassa. Neuron on etuoikeutettu saamaan toisen laitteen maailmassa ja ensimmäisenä Suomessa aivohalvauspotilaiden kuntoutuskäyttöön. Laite tulee uudistamaan kuntoutuskäytäntöjä ja edistämään aivohalvauskuntoutujien kävelyn kuntoutumisen mahdollisuuksia. Laite on asennettu Neuroniin lokakuun lopulla ja sen testaaminen neurologisesti sairaiden kuntoutujien keskuudessa on aloitettu. Tulokset testaustoiminnan onnistumisesta näyttävät rohkaisevilta.

Tyytyväinen testiryhmä Teknologisia laitteita hyödyntävän pienryhmämuotoisen kuntoutuksen testaaminen on käynnistynyt lupaavasti. Syyskuussa uutta kuntoutuskäytäntöä testasi ensimmäinen kuuden kuntoutujan ryhmä tyytyväisin tuloksin. Kolmen henkilön ryhmissä toteutettu fysio- ja toimintaterapeutin ohjaamana kolmen tunnin kun-

toutus arkipäivisin koettiin hyödylliseksi oman edistymisen kannalta. Erityisen hyvää kiitosta testaustoiminta sai yhteishengen syntymisestä ryhmän sisällä, terapeuttien ammattitaidosta sekä terapiassa käytetystä kuntoutusvälineistöstä. Apuvälineteknikon rooli kuntoutusjakson sisällä koettiin myös hyvin tarpeelliseksi. Lupaavat tulokset testaustoiminnan aloittamisesta siivittävät testaustoimintaa eteenpäin.

asioita, joihin tulee reagoida kuntoutuksen menetelmiä kehittämällä. Kuntoutusmenetelmien kehittämisessä ja asiakaslähtöisen kuntoutuksen tarjoamisessa ensisijaisena on aivohalvauskuntoutujan etu. Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Heli Vehkala työskentelee Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa EAKR- ja TEKES-hankkeiden projektipäällikkönä.

Odotukset korkealla EAKR- ja TEKES-hankkeiden projektipäällikkö Heli Vehkala odottaa projektitoiminnan tuovan lisäarvoa kuntoutuksesta saavutettavaan hyötyyn ja kuntoutustuloksiin. Pienryhmissä toteutettava teknologiapohjainen kuntoutus tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeää, kun tavoitteena on kustannusvaikuttavuus. Tämä ei kuitenkaan vähennä yksilöllisen kuntoutuksen tärkeyttä, vaan erilaiset kuntoutusmuodot tukevat toisiaan – eivät sulje toisiaan pois. Väestön ikääntyminen ja terapeuttien määrän riittävyyden turvaaminen ovat

Itä-Suomen lääninhallitus

AVH 4/09 • 29


LIITTO TIEDOTTAA

Liittohallitus 2010–2011 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton valtuusto valitsi kokouksessaan 3.11.2009 liittohallituksen puheenjohtajaksi neurologi, apulaisylilääkäri Terttu Erilän. Muut kutsutut asiantuntijajäsenet ovat talousjohtaja Risto Laalo (varajäsen kunnanjohtaja Terhi Isotalo), logopedian professori Matti Lehtihalmes (varajäsen puheterapeutti Minna Vironmäki), liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto, (varajäsen toimittaja Niina Mälkiä) ja kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (varajäsen johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kiiski). Yhdistysten nimeäminä edustajina hallituksessa ovat AVHsairastuneen edustaja Matti Pelttari, Pirkanmaan Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry (varajäsen Risto Ryhänen, Ylä-Savon aivohalvausja afasiayhdistys ry), AVH-omaisen edustaja Johanna Antila, Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry, (varajäsen Erja Laarimo Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry) sekä dysfasiaedustaja Tiia Ukkola, Päijät-Hämeen Dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry (varajäsen Anu-Maarit Lehtonen Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry). Tervetuloa aloittamaan uutta toimikautta!

Tuulia Suomiselle kuluneista yhteistyövuosista liittohallituksessa. – Liitolle on todella tärkeää, että olette pyyteettömästi tuoneet työpanoksenne liiton toiminnan kehittämiseen. Yhteistyössä olemme voinee viedä eteenpäin edustamiemme ryhmien asioita. Toivon, että voimme jatkaa hyvää yhteistyötä muussa muodossa edelleenkin!

Uudistunut Suvituuli Turun Hirvensalossa sijaitseva Suvituuli, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen Erityisosaamiskeskus, on uudistunut kevään ja kesän aikana. Peruskorjaukseen saatiin vajaat 300 000 euroa Raha-automaattiyhdistykseltä. Liittojen perustehtäviin kuuluu sairastaneiden ja kuntoutujien arjen tukeminen ja vertaistuen mahdollistaminen. Liitot järjestävät vuosittain yhteensä noin 115 kuntouttavaa kurssia, näistä pääosan Suvituulessa. Kuntoutus on muuttumassa entistä yksilöllisemmäksi ja vuo-

rovaikutteisemmaksi. Tämä on huomioitu myös Suvituulta uudistettaessa rakentamalla tiloja pienimuotoisia luento- ja ryhmäkeskusteluja varten ja lapsiperheiden tarpeisiin. Kutsuvierailla oli mahdollisuus tutustua uusittuihin tiloin tiistaina 8.9.2009. Tilaisuuden juhlapuhuja on Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre. Turun kaupungin tervehdyksen toi palvelujohtaja Maisa Kuusela. – Suvituuli on kaunis ja hyvin hoidettu kiinteistö luonnon helmassa. Olette onnellisessa asemassa saadessanne työskennellä täällä. On hienoa, että puitteet kuntoutumiselle, kursseille ja tapahtumille ovat mallillaan. Yhteistyö ja toiminnan yhteensovittaminen on varmasti haasteellista, mutta varmaan nämä tilat osaltaan tuovat uusia ideoita, virikkeitä ja aitoa yhteisöllisyyttä. RAY:n kannalta on toivottavaa, että tilat olisivat mahdollisimman aktiivisesti järjestöväen ja kohderyhmien käytettävissä. Täällä voidaan tarjota arjen rakennusaineita ja yhdessäolon iloa, totesi Sinikka Mönkäre.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen esittää lämpimät kiitokset koko liittohallitukselle ja erityisesti työskentelynsä hallituksessa päättäville, liiton puheenjohtajalle Juhani Siveniukselle, varapuheenjohtajalle Maija Perholle sekä yhdistysten edustajille Tuulia Kantolalle ja

Arja Pasila

Kiitokset hallituksessa työskennelleille!

Toiminnanjohtajat Helena Noroila (vas.) ja Tiina Viljanen emännöivät Suvituulen juhlassa. Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre RAY:sta oli tilaisuuden puhujavieras.

AVH 4/09 • 31


Riina Niemisen Purjeet-työllä on sekä esteettisiä että käytännöllisiä tehtäviä Airisto-kokoustilassa.

Purjeet Airistolla Kiinteistöosakeyhtiö Suvituuli tilasi Airisto-kokoustilan lasikattoon tekstiilityön. Tekijäksi löytyi opiskelija Riina Nieminen LounaisSuomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Työn nimi on Purjeet ja se on valmistettu sinisestä ja valkoisesta puuvillakankaasta.

Neurologiset vammaisjärjestöt Kuntamarkkinoilla 9.–10.9.2009 Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) olivat näytteilleasettajina omalla osastollaan Kuntamarkkinoilla 9.–10.9.2009 Helsingissä. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton ja Kuntalehden järjestämä julkisen hallinnon suurtapahtuma ja kohtaamisfoorumi.

32 • AVH 4/09

Neurologiset vammaisjärjestöt järjestivät tapahtuman aikana kaksi NV-tietoiskua neurologisista sairauksista ja henkilökohtaisesta avusta. Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta kertoi neurologisista vammaisjärjestöistä ja henkilökohtainen apu. Hänen puheenvuoroaan täydensi Verna Nyström, joka kertoi kokemuksistaan henkilökohtaisesta avusta . Henkilökohtaisen avun uusista ulottuvuuksista kertoivat järjestöpäällikkö Jaana Manssila, Epilepsialiitosta ja puheenjohtaja Liisa Rautanen Lihastautiliitosta. Neurologisiin vammaisjärjestöihin kuuluu 14 järjestöä. Vuoden 2009 teemana on oikeuksienvalvonta. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry toimii NV-järjestöjen puheenjohtajajärjestönä vuosina 2009–2010.

Tietoa ja näkyvyyttä kulttuurin avulla Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry oli syksyllä mukana Ok-opintotoiminnan tuottamassa Nauru pidentää ikää -kulttuuritapahtumassa. Ok:n kulttuurituotantoja rahoittaa opetusministeriö. Vakava sairaus on aina pelottavaa ja oikeaa tietoa on vaikea välittää. Tämä tapahtuma antoi mahdollisuuden tuoda tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja sen ehkäisystä kulttuurin avulla ihmisten arkeen. Tiedon lisäksi tapahtuma antoi yhdistysten jäsenille mahdollisuuden esiintyä ammattilaisten kanssa hauskoissa tilanteissa Helsingin rautatieasemalla ja saada ihmisiä pysähtymään ja ihmettelemään. Asemalla toteutetusta arkisesta tilannekomiikan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta

Huuliharppukvartetti Svängin soitossa Balkanin rytmit kohtaavat tangon, ragtimen ja suomalaiset kansansävelmät. Musiikki siivitti lounashetkeä Postitalossa Nauru pidentää ikää -tapahtumassa.

vastasivat Heli Sutela ja Kristiina Saha. Tavoitteena oli saada yleisö katsomaan ympäristöään huumorimielellä joka myös onnistui. Rautatientorin tapahtuman lisäksi oli tarjolla lounasesityksiä Ravintola Pääpostissa, joihin osallistui arviolta noin 750 henkilöä. Esiintymässä olivat muun muassa M. A. Numminen ja Pedro Hietanen Gommi-jäniksen ja Pommi-kissan hahmoissa, Pekka Kuusisto ja Iiro Rantala, Nat Newborn Time -orkestereineen ja kuvittaja Stéphane Rosse, Huuliharppukvartetti Sväng ja herra Matti Hagelberg, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja kuvittaja Milla Paloniemi. Kulttuurisuunnittelija Marjaana Pakkanen Ok-opintokeskuksesta iloitsi onnistuneesta kokonaisuudesta.

Heli Sorjonen

Sari Honkasalo

Suvituulen esteettömät ja valoisat tilat soveltuvat monenlaiseen toimintaan ja niitä vuokrataan myös ulkopuolisille. Tietoja Suvituulesta löytyy osoitteesta www.sunnanvind.fi.

Victoria Mankki

LIITTO TIEDOTTAA

Toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Suomen Tourette-yhdistyksestä esitteli NVjärjestöjen toimintaa Kuntamarkkinoiden kävijälle.


LIITTO TIEDOTTAA

Timo Muhonen

Peter von Koskull ja Victoria Mankki tutustuivat Aboa Vetus -museoon.

taskukokoinen 112-esitteemme ja sen moni otti mukaansa. Sanonta”Hoitoketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki” pitää hyvin paikkansa. Tavoitteena on, että jokainen meistä tuntee AVH:n oireet ja osaa toimia oikein sairauskohtauksen tapahtuessa.

– Saimme todella hyödyllisiä uudistusideoita ja heidän palautteensa on ollut meille aivan korvaamatonta. He kaikki todella paneutuivat pohtimaan sitä, miten toimintasaarekkeita saisi kehitettyä. Kaikkia ehdotuksia ei resursseillamme voida juuri nyt toteuttaa, mutta ne on kirjattu ylös myöhempääkin käyttöä varten, iloitsee Taija Harjuniemi onnistuneesta yhteistyöstä. Aboa Vetus & Ars Nova on turkulainen yksityinen museo, jonka toimialana on Suomen keskiajan ja toisaalta nykytaiteen kulttuuriperintö. Aboa Vetus kertoo Suomen vanhimman kaupungin mielenkiintoisesta ja pitkästä historiasta aitojen raunioiden keskellä. Ars Nova on yksi Turun kolmesta taidemuseosta. Lisätietoja Aboa Vetus & Ars Nova -museosta saa osoitteesta www.aboavetusarsnova.fi.

Yhteistyötä Aboa Vetus & Ars Nova -museon kanssa Ryhmä Nuortentalon asukkaita ohjaajansa kanssa sekä projektikoordinaattori, puheterapeutti Victoria Mankki ja liiton jäsen Peter von Koskull olivat Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puolesta mukana asiantuntijoina, kun Aboa Vetus & Ars Nova -museo halusi ottaa huomioon erityisryhmiä uudistaessaan toimintasaarekkeitaan. Toimintasaarekkeet ovat pisteitä, joissa voi itse puuhailla kaikenlaista: rakentaa keskiaikaisia tiililimityksiä, kokeilla vanhanaikaiseen vahatauluun kirjoittamista, tunnistaa luita jne. – Saarekkeet on alun perin suunniteltu lapsia varten. Niissä ei rakennusvaiheessa oikeastaan ole otettu erityisryhmiä huomioon. Nyt haluamme uudistaa niitä juuri muun muassa afaattisia ja dysfaattisia henkilöitä ajatellen, kertoo Taija Harjuniemi Aboa Vetus -museon Silmu-saavutettavuushankkeesta. Victoria Mankin, Peter von Koskullin ja nuorten ehdotusten perustella museo on päättänyt lisätä saarekkeille valoa, suurentaa saarekkeiden ohjetekstien kirjasinkokoa, muokata tekstejä loogisempaan, selkeämpään ja helppolukuisempaan muotoon sekä sisällöltään että tekstin asettelun kannalta.

Ari Vuorinen

– Yleensä ottaen kaikki osallistuneet kuvittajat/muusikot olivat positiivisesti yllättyneitä. Heistä kukaan ei ollut aiemmin osallistunut vastaavanlaiseen poikkitaiteelliseen konseptiin. Osallistuminen vaati hieman heittäytymistä ja uudenlaisten näkökulmien etsimistä omaan työhön. Moni tekijä koki hyvin palkitsevana nähdessään tapahtumapäivänä yhteistyön lopputuloksen. Marjaana Pakkasen mukaan erityisesti kuvittajille tässä konseptissa oli paljon työsarkaa ja esimerkiksi Erika Kallasmaa ja Milla Paloniemi tekivät upeaa työtä luodessaan uutta materiaalia juuri taiteilijaparinsa musiikkiin sopivaksi. – Luulen, että tapahtumasta jäi kipinä useammalle taiteilijalle kokeilla vastaavanlaista yhteistyötä vastaisuudessakin. Ravintola Pääpostissa oli samalla myös pienimuotoinen taidenäyttely. Esillä oli turkulaisen Afan angelot -kuvataideryhmän kollaasiteos sekä Pirkanmaan AVHyhdistyksen jäsenen Pertti Ruorasen humoristia akvarelleja. Moni lounaalle saapunut pysähtyi katsomaan kuvia ja niiden läheisyydessä esillä olevat liiton materiaalitkin kiinnostivat. Lounaspöytiin oli jaettu

Sinikka Vuorinen

Sinikka Vuorinen tulkkikeskuksen työntekijäksi Sinikka Vuorinen on aloittanut tulkkikeskuksen työntekijänä 1.10.2009. Hän työskentelee liiton Kommunikaatiokeskuksessa, jossa on käynnistynyt puhevammaisten tulkkivälityspalvelu. Puhevammaisten tulkkivälityspalvelu on siirtymässä vuonna 2010 Kelalle. Tavoitteena on, että välityspalvelu

AVH 4/09 • 33


voisi jatkua tulevaisuudessakin, mikäli Kela hyväksyy tarjouksemme. Tietoja puhetulkkikeskuksista löytyy Kehitysvammaliiton Papunet-sivustolta osoitteessa http:// papunet.net/yleis/tulkkipalvelu/ verkosto.html.

Riitta Tuusa koulutussuunnittelijaksi Riitta Tuusa toimii koulutussuunnittelijan tehtävässä 1.1.2010 lukien. Hänen vastuualueensa on ammattilaisille ja suurelle yleisölle kohdennettu koulutus. Samalla hän siirtyy kuntoutusyksikön työntekijäksi. Erityisvastuualueena säilyy edelleen AVH -yhdyshenkilötoiminnan valtakunnallinen seuraaminen ja yhdyshenkilörekisterin ylläpito. Riitta Tuusa on työskennellyt aiemmin Länsi-Suo-

Päivi Seppä-Lassila

LIITTO TIEDOTTAA

Riitta Tuusa

men aluesihteerinä Tampereella. Aluesihteerin tehtävä tullaan täyttämään alkuvuoden 2010 aikana.

Vuoden 2010 sopeutumisvalmennuskurssit Vuonna 2010 järjestettävät sopeutumisvalmennuskurssit löytyvät lehden 3/2009 liitteenä olleesta Sopeutumisvalmennuskurssiesitteestä 2010 ja sivuiltamme www. stroke.fi. Lisätietoja kursseista

Hyvää joulunaikaa!

esitteestä ja palvelupäälliköltä tai kurssisihteereiltä (puhelimitse ma–pe klo 9-15): Ann-Mari Veneskoski, p. (02) 213 8271, ann-mari. veneskoski@stroke.fi, Pirkko Pohjola, p. (02) 213 8272, pirkko.pohjola@stroke.fi ja Sari Hietanen, p. (02) 213 8221, sari.hietanen@stroke.fi. Jos tarvitset käyttöösi lisää sopeutumisvalmennuskurssiesitteitä, niin ota yhteyttä kurssisihteereihin. Ensi vuonna tarjolla on muun muassa kommunikaatioon painottuva sopeutumisvalmennuskurssi, avosopeutumisvalmennuskurssi, kognitiokurssi, vastasairastaneiden alle 55-vuotiaiden kurssi ja omaishoitajien kurssi. Hakuaikojen päättymispäiviä ovat mm. 8.1., 15.1 ja 5.2., joten kannattaa toimia nopeasti!

Koristele oma joulupuu!

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja AVHlehden toimitus toivottavat liiton jäsenille, yhteistyökumppaneille ja lehden lukijoille leppoisaa joulunaikaa ja kaikin tavoin onnekasta vuotta 2010! Liitto ei lähetä painettuja joulukortteja, vaan ohjaa vastaavan summan liiton kohderyhmien tukemiseen.

Toimisto suljettuna jouluna Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toimisto on suljettuna ajalla 21.12.2009–6.1.2010. Palvelemme jälleen loppiaisen jälkeen.

34 • AVH 4/09

Papunetin joulukalenteri www.papunet.net/joulukalenteri


Ka nn an ot to

Tor Jungman, Jorma Huttunen ja Tiina Viljanen

Vaarallista näpertelyä Nämä RAY:n perustehtävään kuulumattomat velvoitteet ovat paitsi eettisesti arveluttavia, myös näpertelyä, jolla vaarannetaan rahapelien yksinoikeuden oikeutus. Raha-automaattiyhdistyksen vuodessa jakama noin 300 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan on pisara meressä verrattuna valtion tulo- ja menoarvion 50 miljardin euron loppusummaan tai sosiaali- ja terveysministeriön 11,3 miljardin vuosibudjettiin. Sitä tärkeämpi jokainen euro on järjestöjen näkökulmasta. Kokonaisuuteen nähden vaatimattomalla panostuksella yhteiskunta ylläpitää mittavaa kansalaisaktiivisuutta ja toimintaa. Järjestöt ovat keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Niissä työskentelee 36 000 alan ammattilaista eli kymmenesosa kaikista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä. Vapaaehtoisia toimijoita järjestöissä on yli 250 000 ja henkilöjäseniä yli kaksi miljoonaa. Järjestöjen työlle jo viiden miljoonan euron leikkaus olisi paha takaisku. Tältä osin valtion budjettiesitystä on muutettava. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteeksi on asetettava veteraanikuntoutukseen osoitettujen varojen asteittainen palauttaminen RAY:n normaaliin jakoon. Lisäksi muut RAY:n perustehtävälle vieraat toiminnat on siirrettävä rahoitettavaksi sieltä, minne ne kuuluvatkin.

Päivi Seppä-Lassila

Jorma Huttunen

Päivi Seppä-Lassila

Tor Jungman

Juha Mattila

Tor Jungman on Suomen Sydänliitto pääsihteeri, Jorma Huttunen Suomen Diabetesliiton toimitusjohtaja ja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja.

Tapani Romppainen

Raha-automaattiyhdistyksen perustehtävä on rahoittaa sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yleishyödyllistä toimintaa. On lyhytnäköistä politiikkaa, että tätä toimivaa suomalaista rahoitusjärjestelmää ollaan jälleen murentamassa. Sosiaali- ja terveysministeriön budjettiin kuuluu lakisääteinen terveyden edistämisen määräraha, joka aiemmin on ollut sidoksissa tupakka- ja alkoholiveron tuottoon. Nyt hallitus on esittänyt, että määräraha rahoitettaisiin, järjestöjen hankkeisiin kohdennetun 3,2 miljoonan euron osalta, RAY:n tuotosta. Toteutuessaan muutos merkitsisi RAY:n järjestöille suuntaamien avustusten leikkaantumista vastaavalla summalla. Määrärahan siirto RAY:lle myös valmisteltiin kaikessa hiljaisuudessa, järjestöjä kuulematta, mikä kertoo huonosta hallintotavasta ja avoimuuden puutteesta. Hallintokäytäntö on epäselvä: järjestöjen kesäkuussa jättämät hankehakemukset tulisikin yllättäen tehdä syksyllä uudelleen, nyt RAY:n lomakkeilla. Lisäksi julkisen vallan vastuulle kuuluvien veteraanien kuntoutusmenojen kattamiseen tarvitaan yllättäen 1,8 miljoonaa euroa lisää. Tämäkin aiotaan jälleen rahoittaa suoraan RAY:n pelitoiminnan tuotosta. Ilman tätä yhteensä viiden miljoonan euron lisäystäkin noin 40 % RAY:n tuotosta käytetään muuhun kuin sen perustehtävän mukaiseen järjestötoimintaan. Runsaat 100 miljoonaa euroa käytetään aiemmin budjettivaroin rahoitettuun lakisääteiseen veteraanikuntoutukseen sekä noin 30 miljoonaa euroa muihin julkisiin tehtäviin kuten pelastushelikoptereihin, julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvien rekistereiden ylläpitoon jne. RAY myös maksaa tuotostaan arpajaisveroa – vuosittain noin 30 miljoonaa euroa – joka käytetään valtion tulo- ja menoarvion katteeksi.

Tiina Viljanen

AVH 4/09 • 35


Kotimainen takuutuote Toimitukset kotiin

Palvelukodissa on alkanut 2009 kolme vuotta kestävä Toiminnan iloa -projekti vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: projektivastaava Riikka Näätänen, puh. 040 455 1566 projekti@mantyranta.fi www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi Palvelukoti muistihäiriÜisille asukkkaille, Mäntyranta 32 paikkaa Rauhankoti 6 paikkaa Lisätietoja: toiminnanjohtaja Eija Huovinen puh. 09-540 4860 toiminnanjohtaja@mantyranta.fi www.mantyranta.fi

Kysykää edullista rahoitusta!

Tmi Kari-Matti Mäkinen Sivupellontie 14 61600 Jalasjärvi www.potkupyora.com

0500 567 104 06-456 1256 info@potkupyora.com

Maija Krappe on Iholiiton tiedottaja.

Vaisalantie 2, 02130 Espoo, p. 0207 531 300, f. 0207 531 301 info@jacfi.jnj.com, www.janssen-cilag.fi

Rauman kuulontutkimus Nortamonkatu 14 B, 2 krs, 26100 Rauma Puh. (02) 822 6789, GSM 040 505 5549 www.raumankuulontutkimus.ďŹ

AIVOSOLUJEN JA HERMOSTON RAKENNUSAINEITA

NEUROGLANDIN

ÂŽ

MUISTIKAPSELI

Neurolipidiseoksen kaltaisten aivojen fosfolipidien on todettu tehostavan muistia ja henkistä vireyttä sekä auttavan erilaisissa masennustiloissa. Niiden on todettu parantavan muistia, päättelykykyä ja auttavan aivoverenkierron häiriÜ- tai puutostiloista johtuvissa ongelmallisissa valintatilanteissa.

www.vikingline.fi

GLA -3 ga ome ga - 6 ome ALA 30 kaps. NEUROGLANDIN SISĂ„LTĂ„Ă„: .VTUBIFSVLBOTJFNFOĂšMKZĂŠ  /FVSPMJQJEFKĂŠ -FDJUIJOVN FY BOJNBMJ 'PTGBUJEJLPMJJOJ 'PTGPLPMJJOJ 'PTGBUJEZZMJTFSJJOJ (MZLPMJQJEJ  4GJOHPNZFMJJOJ  (BNNBMJOPMFFOJIBQQPB (-" PNFHB   "MGBMJOPMFFOJIBQQPB"-" PNFHB 

XXXCJPNFEGJtJOGP!CJPNFEGJ

36 • AVH 4/09

Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista.

Newprint Oy Kirjapaino lisää oman ilmoituksensa


KORTESJÄRVEN APTEEKKI Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

Kangasniemen Apteekki Otto Mannisentie 12, Kangasniemi puh. 015-431 631

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Vaalan Apteekki Sahanrannantie 1, Vaala puh. 08-536 1270

MARTTILAN HĂ„RKĂ„ APTEEKKI TARVASJOEN SIVUAPTEEKKI

KERAVAN I APTEEKKI Kauppakaari 11, 04200 Kerava puh. 09-2798 3320

Kuopion Toriapteekki Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio puh. 017-287 6601

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry www.terveydenhoitajaliitto.fi KIURUVEDEN KAUPUNKI www.kiuruvesi.fi

FORSSAN LVI-VALMISTE OY 30300 Forssa

Vihdin 1. Apteekki

I J Rahtikeskus Oy

Helsingintie 26 a, Vihti puh. 09-224 7220

Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu puh. 013-312 011

Rautjärven Asemanseudun Apteekki Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvi puh. 05-489 340

www.alco.fi

Kurun Apteekki

Oy T. Stenbacka Ab

Kauppatie 10, Kuru puh. 03-473 3239

4FMLPVVUJTFUKBTFMLPLJSKBU XXXQBQVOFUOFUTFMLP 5JMBBJMNBJOFOLJSKBFTJUFUBJMFIEFO OĂŠZUFOVNFSPTFMLPLFTLVT!LWMÄ• QVI

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

Teerikukonkuja 1, Helsinki puh. 020 743 2320

ALFA BAG OY Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. 06-8245 100

NIILO HELANDERIN SĂ„Ă„TIĂ– www.niilohelander.net

NORIN KELLO JA KULTA Merikoskenkatu 6, 90500 Oulu puh. 08-344 341

Kanavaseudun Siivous ja Huolto Oy Kotakennääntie 9, Äänekoski puh. 014-520 773

Vetokannaksen Apteekki Gerbyntie 14, Vaasa puh. 06-321 2775

Kymi Kirjanpito Oy Kauppalankatu 2 A, 45100 Kouvola puh. 05-375 5030

VIRKISTYSUIMALA LEPPĂ„KERTTU OY Liikuntapalvelut www.vesileppis.fi

SĂ„Ă„TĂ–LAITEHUOLTO OY www.saatolaitehuolto.fi

Metsäpalvelu Tuomo Turunen 82120 Keskijärvi, puh. 0500 278 828

www.pkssk.fi

AITOON KOULUTUSKESKUS Tulikalliontie 54, 36720 AITOO p. (03) 4664 600


TAPAHTUMAKALENTERI

TAMMIKUU 21.1.2010 Ohjaajien jatkokoulutus Rovaniemellä Aivohalvausyhdistysten kerhonja ryhmienohjaajien jatkokoulutus Rovaniemellä. Koulutus on osa Ok-opintokeskuksen ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteistä Vertaisvirta-koulutushanketta. Hinta on 20 euroa/henkilö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 14.1.2010 mennessä aluesihteeri Virpi Lumimäki 040 737 5879 tai virpi.lumimaki@stroke.fi sekä aluesihteeri Heli Taskinen 040 543 7289 tai heli. taskinen@stroke.fi.

29.–30.1.2010 Puheenjohtajapäivät Puheenjohtajapäivät yhdistysten hallituksessa työskenteleville.

29.–30.1.2010 Educa-messut Helsingissä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on mukana näytteilleasettajana yhdessä ADHD-liiton, Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-keskuksen kanssa opetusalan valtakunnallisessa koulutustapahtumassa, Educa 2010 -messuilla. Lisätietoja messuista: www.educa.fi.

HELMIKUU

4.-5.2.2010 Sillalla – På Bron -seminaari Espoossa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on mukana näytteilleasettajana Tikoteekin järjestämässä seminaarissa Hanasaaressa, Espoossa. Tarjolla uusinta tietoa ja käytännön ideoita puhevammaisen henkilön vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukemiseen sekä tietotekniikan käyttöön opetuksessa ja kuntoutuksessa. Lisätietoa sivulta http://

38 • AVH 4/09

papunet.net/tikoteekki/koulutus/ sillalla.html

26.2.2010 Koulutusta kuntoutussuunnitelmasta Tampereella Koulutusta kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja toteutuksen seurannasta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Järjestäjänä Suomen Pro AVH ry. Hinta Pro AVH:n jäsenille 55 €, muille 80 €. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Riitta Tuusa, riitta.tuusa@stroke.fi, p. 040 543 7288.

27.–28.2.2010 Vertaisryhmien käynnistäjien jatkokoulutus Kajaanissa Lyhytaikaisten vertaisryhmien käynnistäjien jatkokoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka osallistuivat ko. ryhmien koulutukseen 24.–26.4.2009 Kajaanissa. Tarkemmat tiedot koulutuksesta lähetetään kirjeenä osanottajille. Koulutuksen hinta on 20 euroa/ henkilö. Lisätietoja aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289 tai heli.taskinen@stroke.fi sekä aluesihteeri Risto Lappalainen, p. 040 543 7290 tai risto.lappalainen@ stroke.fi.

MAALISKUU

11.–12.3.2010 Sairaanhoitajapäivät Helsingissä Neurologiset vammaisjärjestöt -verkosto on omalla osastolla mukana Sairaanhoitajapäivillä Helsingin Messukeskuksessa.

15.–21.3.2010 Kansainvälinen aivoviikko Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla 11 eli 15.–21.3.2010 viidennen kerran. Aivoviikolla tehdään tutuksi neu-

rotiedettä ja yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon teemana on Anna aikaa aivoille. Viikon aikana Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

23.3.2010 Lyhytaikaisten vertaisryhmien käynnistäjien jatkokoulutus Lahdessa Lyhytaikaisten vertaisryhmien k äynnistäjien jatkokoulutus Lahdessa Kongressikeskus Fellmannissa. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka osallistuivat lyhytaikaisten vertaisryhmien käynnistäjäkoulutukseen 27.– 29.11.2009 Lahdessa. Lisätietoja aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289 tai heli.taskinen@stroke. fi, aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 543 0009, veijo.kivisto@stroke. fi sekä aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@stroke.fi.

HUHTIKUU

5.–10.4.2010 Tuettu kylpyläloma Karjalohjalla Kylpylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla Etelä-Suomen alueen aivohalvausyhdistysten jäsenille. Lisätietoja www.paivakumpu.fi. Viimeinen hakupäivä lomalle on 5.2.2010. Lomalle haetaan Virkistys- ja kylpylälomat ry:n lomatukihakemuksella lähettämällä sen osoitteeseen: Aivohalvaus- ja afasiayhdistys, Johanna Anttila, Vipusentie 3, 00610 Helsinki. Hakulomakkeita saa yhdistyksestä tai aluesihteeri Veijo Kivistöltä p. 040 5430 009 tai netistä osoitteesta www.virkistyslomat.com. Loman hinta on 100€/henkilö.


TAPAHTUMIA Aivohalvauksen sairastaneiden TAPAHTUMAalle 65-vuotiaiden Kelan kurssit JoensuunKALENTERI Kuntohovilla 8.2.–24.2.2010 31.5.–16.6.2010 13.9.–29.9.2010

TOUKOKUU

10.5.2010 Kansainvälinen aivohalvauspäivä Maanantaina 10.5.2010 vietetään kansainvälistä aivohalvauspäivää.

KESÄKUU

16–18.6.2010 Kuopio Stroke Symposium Kuopiossa järjestetään viides kansainvälinen aivohalvauksia käsittelevä symposium. Järjestäjinä ovat Kuopion yliopiston Neurologian klinikka sekä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja osoitteesta www.uef.fi/stroke2010 ja sähköpostitse jukka.jolkkonen@ uef.fi ja tuija.parsons@uef.fi.

LOKAKUU

4.10.2010 Valtakunnallinen dysfasiapäivä

5.–7.10.2010 Kuntakampanja

KENELLE Kurssi on tarkoitettu aivohalvauksen akuutin vaiheen jälkeen tehostettua kuntoutusta tarvitseville. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on edesauttaa arkielämään palautumista. Tavoitteena on toimintakyvyn vajaudesta johtuvien haittojen väheneminen sekä uusien ja korvaavien toimintamuotojen löytyminen. TIEDUSTELU Yksikönvastaava, (013) 1722 581, kuntoutus@kuntohovi.fi KURSSILLE HAKEMINEN Kuntoutukseen haetaan hoitavan lääkärin kanssa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan pohjautuen. Kuntoutushakemus B-lausuntoineen toimitetaan Kelan toimistoon. KATSO LISÄÄ: WWW.KUNTOHOVI.FI ja WWW.KELA.FI

Nepenmäenkatu 2, 80200 JOENSUU Puh. (013) 17 221, Fax (013) 172 2523 E-mail: myyntipalvelu@kuntohovi.fi www.kuntohovi.fi

Kuntakampanja yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa 5.–7.10.2010 Kirkkonummella, Kaarinassa ja Lappeenrannassa.

10.10.2010 Pohjoismainen afasiapäivä

13.–14.10.2010 AVH-päivät Helsingissä

29.–31.10.2010 Osaava Nainen -messut Turussa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla.

MARRASKUU

23.11.2010 koulutustilaisuus pääkaupunkiseudulla Yhteinen koulutustilaisuus ammattilaisille; järjestäjinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto. Tämä koulutustilaisuus korvaa aiempina vuosina järjestetyn Dysfasiaseminaarin.

Kohteeksi Lehmiranta Kantatie 52 tuntumassa Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta * Eläkeikäisten nykyaikainen * lomakeskus ja kylpylä - Majoitustilaa 150 - Ruokailupaikkoja 150 - Kahvilapaikkoja 100 - A-oikeudet * Palvelut etukäteistilauksesta

Lisätietoja tapahtumista ja

* Tule ja pysähdy

koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi.

Lehmirannan lomakeskus Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato Puh. (02) 727 5200, fax (02) 727 5321 www.elakeliitto.fi

AVH 4/09 • 39


SVENSK RÉSUME

ÖVERSÄTTNING: SUSANNE AMINOFF

Juhani Sivenius R. J. Niemi

Ordförande för Stroke- och dysfasiförbundet r.f.

ENHETERNA FÖR STROKE ÄR NU VIKTIGAST ORDFÖRANDENS AVSKED I den här tidningen ägnar vi uppmärksamheten åt enheterna för stroke. Under de senaste åren har vården i det akuta skedet av en hjärninfarkt genomgått stora och banbrytande förändringar. Vården vid strokeenheterna har konstaterats vara nyttig och effektiv. Ofta när man talar om upplösning av infarkter gör man det i samma andetag som man talar om enheten för stroke, men själva upplösningen sker på akutvårdsenheten genast när diagnosen är klar. På enheten för stroke kompletterar man sedan de diagnostiska utredningarna, försöker förhindra komplikationer och igångsätter förebyggandet av nya artärtromboser samt rehabiliteringen. Stroke- och dysfasiförbundets forsknings- och utvecklingsprojekt åren 2004–2006 gick ut på att dra upp riktlinjer för verksamheten i stroke-enheterna i hela landet.

Som ordförande måste jag säga farväl till alla för att någon annan nu står i tur. Nästa år har förbundets styrelse en ny ordförande. Min period varade i fyra år. Senast nu bör man reflektera över hur jag har kunnat tjäna förbundet och dess ändamål. Själv uppfattar jag den riksomfattande undersökningen om rehabilitering som PAF understödde och vars resultat nu kan utnyttjas som mest betydelsefull. Undersökningen bekräftade vad man redan anade. I en stor del av vårt land är rehabiliteringen av strokepatienter otillfredsställande och otillräcklig. Det föreligger stor ojämlikhet när det gäller tillgängligheten av service.

muner. Man har ju obestridligen kunnat bevisa att rehabilitering efter en akut skada kan ha stor inverkan. Särskilt äldre och de gravt handikappade har mest nytta av rehabiliteringstjänsterna. Man kan redan se att resultaten av undersökningen har förändrat tillgängligheten av tjänsterna. Exempelvis i vårt eget sjukvårdsdistrikt i Norra Savolax har man tagit ett beslut om köp av rehabiliteringstjänster från yttre serviceproducenter för en miljon euro. Hoppas utvecklingen sker i samma riktning också på andra orter.

I styrelsearbetet har verksamhetsledare Tiina Viljanen varit en ytterst viktig person. Genom sin målmedvetna verksamhet har hon fått förbundets ekonomi i balans. Samtidigt har vi haft ett tätare samarbete med andra patientorganisationer. När det gäller den riksomfattande effektiveringen av förebyggande av artärtromboser har vi samarbetat med framför allt Hjärtförbundet och Diabetesförbundet. När det gäller dysfasi har man också samarbetat mera än tidigare med Autismoch Aspergerförbundet samt med ADHD-förbundet. Den regionala verksamheten har man inte kunnat utveckla i tillräckligt hög grad på grund av att de ekonomiska resurserna har varit knappa. Men verksamheten för att få kontaktpersoner för strokedrabbade är i medvind och det här ska vi på alla möjliga sätt fortsätta att föra framåt.

Resultaten av rapporten ger anledning till ”ett stort tänk” för beslutsfattare inom landskap och kom-

Rehabiliteringen har en stor inverkan genast efter det akuta skedet.

40

• AVH 4/09


SVENSK RÉSUME mari vehmanen

REHABILITERING ÄR ETT SAMSPEL Matti Varanki är van att alltid ringa till sin kontaktperson Kaarina Eskola när han har något problem med rehabiliteringen. Nokiabon Matti Varanki spar inte på beröm när han talar om Kaarina Eskola, kontaktperson för strokedrabbade i Nokia. – Hon är en väldigt effektiv yrkesperson. Redan när jag var på sjukhuset kom fru Eskola och tog mig i kragen och fick mig ur sängen. Sen jag kom hem har kontakterna fortsatt. Jag har blivit van vid att ringa henne alltid när jag har något att fråga om, vad som helst gällande rehabilitering. Matti Varanki fick sin första hjärninfarkt i oktober 2008 och den andra vid årsskiftet. Infarkterna har satt sina spår, särskilt när det gäller rörelseförmågan. Hemma går Matti Varanki med en rullator och ute med en armbågskrycka. För att vardagslivet ska kunna fungera problemfritt har det varit ytterst viktigt att Matti Varan-

ki har kunnat få behålla sitt körkort. Också i den här frågan hjälpte Kaarina Eskola honom. – Efter infarkterna hade jag naturligtvis körförbud. Men när min kondition blev bättre förklarade fru Eskola för mig var och hur jag kunde förnya mitt körkort. Så nu kan man på nytt köra tack vare automatväxeln! Enligt Kaarina Eskola är Matti Varanki ett bra exempel på de många saker som en kontaktperson för strokedrabbade kan hjälpa till med. – Trots att saken inte direkt hör till mitt område kan jag hjälpa klienten vidare.

DEN EGNA AKTIVITETEN AVGÖR Kaarina Eskola fungerar som kontaktperson för strokedrabbade i Nokia vid sidan av sitt arbete som rehabiliterande fysioterapeut. Modellen är enligt henne bra, trots att tiden för kontaktpersonens uppgifter är lite knapp. I den här dubbla rollen får jag kontakt med många strokepatienter redan på avdelningen.

Trots det blir fortsättningen beroende av klientens egen aktivitet. I vår stad har vi så många strokepatienter som rehabiliteras så att jag omöjligen kan hålla kontakt med var och en. Samarbetet med Matti Varanki är enligt henne ett idealexempel på ett fungerande klientförhållande. Just det här är kontaktpersonens uppgift när det är som bäst. I kommunen får stroke ett ansikte. Patienten vet vem hon eller han ska ta kontakt med. Matti har utnyttjat den här möjligheten flitigt. Matti Varanki förhåller sig beslutsamt till sin egen rehabilitering. Förutom i fysioterapi är han regelbundet med i en rehabiliteringsgrupp som samlas på Nokia hälsovårdscentral. Att gympa i grupp en gång per vecka gör naturligtvis inget under. Men man får goda vinkar om hur man hemma kan öva för sig själv. Så är det ju, för att nå resultat måste man också orka lite bråka med sig själv.

Semestervecka på Badhotell Päiväkumpu 7.–12.6.2010 NH Neurologiska handikappförbunden ordnar i samarbete med Svenska semesterförbundet rf en gemensam stödd semestervecka på Badhotell Päiväkumpu i Karislojo under tiden 7.6.–12.6.2010. I semestern ingår helpension samt några individuella behandlingar. Den egna andelen av kostnaderna är 15–20€/dygn beroende på inkomsterna. Ansökningsblanketter finns på nätet www.semesterforbundet. fi. Ansökningsblanketter kan även fås på Svenska semesterförbundet. Förfrågningar och ansökningar riktas till Svenska semesterförbundet rf, Susanna Stennman, Högbensvägen 30, 10350 Mjölbolsta, e-mail susanna.stenman@folkhalsan.fi Ansökningarna bör vara semesterförbundet tillhanda senast 15.4.2010.

AVH 4/09 • 41


Yhdessä POSTIA YHDISTYKSILTÄ Kiertävä näyttely yhdistyksestä kirjastoissa

Erkki Piirainen

Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistys ry täytti 20 vuotta 2008. Tuolloin syntyi idea jatkaa juhlahumua lähettämällä matkaan toimintaamme esittelevä näyttely kiertämään Kymenlaakson kuntiin. Päätimme viedä näyttelyn myös vuoden alusta syntyneen suurKouvolan alkuperäisiin kuntiin omien kerhopaikkakuntiemme lisäksi. Yhdistyksemme kotipaikka on Kouvola ja aluekerhot ovat Haminassa, Karhulassa ja Kuusankoskella. Näyttelypaikoiksi valitsimme Kymenlaakson kirjastot. Niissä käy paljon asiakkaita ja kohderyhmät on ehkä kattavinta tavoittaa. Näyttelyn tarkoitus on kaksisuuntainen. Haluamme tavoittaa terveet henkilöt ja jakaa tietoa aivohalvauksen riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä heille. Toisaalta haluamme löytää sairastuneet perheineen ja kertoa, että on olemassa vertaisryhmiä, jonne voi tulla kohtaamaan toisia saman kokeneita. Yhdistyksessämme meil-

Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistys esittelee toimintaansa kiertävällä näyttelyllä kirjastoissa.

42 • AVH 4/09

lä on kaiken toiminnan ytimenä motto: Tietoa ja virkistystä. Se on punaisena lankana myös näyttelykiertueella. Näyttelymme sisältää seuraavat osa-alueet: liiton esittely, yhdistyksen ja aluekerhojen esittely sekä omat erityiset aluevaltauksemme. Niitä ovat Soluku-toimintamme, Lapin ruskaretkien sarja, Raimo Tuovin näytelmät, tiedotuslehtemme Aatu ja afaatikoille suunnattu kurssitoimintamme, josta esillä on Kommunikoi piirtäen -kurssimme monipuolinen tulos). Näyttelymateriaalina on mukaan otettavia ja paikan päällä katsottavia esitteitä, kansioita, lehtiä, afaatikkojen piirroksia ja taideteoksia (joilla on kerrottu muistoja ja itselle tärkeitä asioita) sekä paljon toimintaamme esitteleviä valokuvia vuosien varrelta kaikista riennoistamme. Kuvat ovat värillisiä, suurennettuja A4 kokoon ja kehystettyjä. Kullakin näyttelypaikkakunnalla pidetään avajaiset, joihin kutsutaan alueen omaa jäsenistöä. Pienen tarjoilun kera tästä saadaan mukava kohtaaminen jäsenistön kanssa samalla kun tutustutaan näyttelyn antiin. Lehdistö on kutsuttu mukaan avajaisiin. Olemmekin ylittäneet uutiskynnyksen ja saaneet siten myös lukijoille jaetuksi tietoa sairaudesta ja sen ennaltaehkäisystä sekä olemassaolostamme. Kirjastojen henkilökunta on suhtautunut näyttelyyn hyvin ja he ovat tuoneet esille teosluetteloita ja aivohalvaukseen liittyviä kirjoja kirjaston kokoelmista. Yleisö on ottanut näyttelyn mukavasti vastaan. Hyvää palautetta on tullut ja jakomateriaalia on lähtenyt mukaan kiitettävästi. Näyttely viipyy kullakin paikkakunnalla 3–4 viikkoa. Mukaan otettavaa materiaalia täydennetään ajoittain ja tarpeen mukaan. Valvontaa näyttelylle ei ole yleensä

tarvetta järjestää koska näyttelytilat ovat useimmiten kirjastohenkilökunnan kontrollissa. Tähän mennessä olemme olleet Kouvolassa, Myllykoskella ja Kuusankoskella. Parhaillaan näyttely on Haminassa. Seuraavat paikat ovat Jaala 24.11. – joulu, Kotka 13.1.– 7.2.2010 ja Elimäki 8.2.–6.3.2010. Muutama paikka sovitaan vielä alkuvuodesta. Suosittelemme lämpimästi tällaista kiertuetta muillekin yhdistyksille. Eija Piirainen

JUHLASUMA ETELÄ-SUOMESSA Afaatikot ja omaiset ry vietti yhdistyksen 20 -vuotispäivää perjantaina 16. lokakuuta. Herttoniemen kerhotilassa vietetty juhla kokosi yhteen runsaan joukon jäsenistöä ja aktiivisia toiminnan pyörittäjiä. Lämminhenkisessä juhlassa puheiden ja musiikkiesitysten lomassa muisteltiin Pirjo Piensalmen historiakatsauksen myötä yhdistyksen toimintaa menneiltä vuosikymmeniltä. Yhteisesti todettiin monen asian muuttuneen vuosikymmenten saatossa: useat toivottuun suuntaa, mutta tekemistä on edelleen! Afaatikot ja omaiset ry tunnetaan vireästä virkistystoiminnastaan. Reissuja ja menoja on jokaiseen makuun ja kaikista pidetään hyvää huolta. Sellaiseen toimintaan on mukavaa ja turvallista

Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Lehtonen toivotti juhlaväen tervetulleiksi.


Hannu Härkönen

Hopeisen ansiomerkin saivat (vas.) Leif Gustafsson, Keijo Alén, Pirjo Piensalmi, Arto Aaltonen, Kirsti Satukangas ja Pentti Kalajoki.

osallistua. Onnittelujen vastapainoksi kiiteltiin aktiivisia toimijoita ja vetäjiä. Yhdistys muisti liiton hopeisilla ansiomerkeillä seuraavia henkilöitä: Arto Aaltonen, Keijo Alén, Ritva Alén, Leif Gustafsson, Pentti Kalajoki, Pirjo Piensalmi, Kirsti Satukangas ja Paul Sitkanen. Seuraavana päivänä eli lauantaina 17. lokakuuta puolestaan juhli Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry niin ikään 20 vuoden taivaltaan. Juhlaa vietettiin Bodomin kartanossa Espoossa. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lehtonen toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja luki yhdistyksen saamat onnittelut. Hyvän ruoan ja juoman lomassa kuultiin kiitoksensanoja yhdistyksen merkityksestä ja annista yksittäisen jäsenten näkökulmasta. Juhlaväki viihtyy mainiosti. Edes kartanon kummituksella pelottelu ei häirinnyt väkeä. Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 243 jäsentä. Jäsenmäärä on kahdenkymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut. Yhdistyksen toiminta perustuu vahvasti itsenäisiin kerhoihin, joita toimii Espoossa, Karjaalla ja Kirkkonummella. Lohjan kerho rekisteröityi itsenäiseksi yhdistykseksi

Lähetä postia

Lieksassa järjestetty aivohalvaus- ja afasiapäivä keräsi osallistujia kaikista Itä-Suomen alueeseen kuuluvista yhdistyksistä.

viitisen vuotta sitten. Vireällä ja nuorekkaalla yhdistyksellä on edessään monta toiminnantäyteistä vuotta! Yhdistys julkaisi tilaisuudessa tekemänsä juhlalehden. Veijo Kivistö

Itä-Suomen aivohalvaus- ja afasiapäivä Lieksassa

Lieksassa vietettiin Itä-Suomen AVH-yhdistysten syyskauden avajaisia 5.9.2009. Tapahtumaan osallistui noin 170 henkilöä. Pielisen aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n kunniapuheenjohtaja Maria Turpeinen sanaili muisteluksen päivän tapahtumista. Neiti kesä kukkahattu syksytuulten mukahan lähti, mut jäihän meille Pohjantähti.   Pohjantähden alla elelemme kotoisilla kunnahilla asuinsijoilla omilla.   Päivät kuluu, viikot vierii, kuukaudet vuosiksi vaihtuu. Aika vaan ei pysähdy arki aina askelissa.   Toki juhlaakin vietämme ystäviä tapaamme, saman asian tiimoilta iloisessa Itä-Suomessa. Rannalla Pielisen,

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit ja selkeät kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitussihteerille osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVH 1/2010 lehteen aineistot 22.1.2010 mennessä.den aikana

kainalossa kuuluisan Kolin yhdistyksemme kotipaikka vastuun otti vierahista. Kirkkopuistossa kunnioitettiin sankareita Suomenmaan, historiaa paikan kertoi Mauri Mönkkönen.   Hiljennyimme hetkeksi kiittämähän luojaamme, kirkkoherra Juntunen kertoi synnyn seurakunnan. Kirkkojemme rakentajat tämä kirkko työtä Pietilän.   Ruokailimme Puustellissa, kulttuurikeskuksessa Ulla ja Anna-Leena ahkerasti arpoja möivät taustalla puheensorina ilmapiiri iloinen.   Juontajana Hannu hääri, Maria tervetulleeksi toivotti, Mauri kertoi alkuajoista kaupunkimme. Ilahduttivat lauluillaan pariskunta Rummukainen.   Sirkka pani meidät jumppaamaan, sanansa sai sanoa kuka vaan. Arpajaiset arvottiin ja palkinnot monet jaettiin.   Aluesihteeri Heli kertoi terveiset liiton kiitti meitä kaikkia ja toivotti hyvää jatkoa.   Kakkukahvit lopuksi nautittiin ja kotimatka alkoi, ensi vuonna tavataan ja sitten varmasti halataan. Maria Turpeinen  

AVH 4/09 • 43


Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain

ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@stroke.fi puh. 040 5430 009 AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Pirjo Piensalmi, p. 0440 813 029 Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinki AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. Vipusentie 3, 00610 Helsinki Johanna Antila p. 044 777 7600, f. (09) 774 1031 toimisto@aivohalvaus.net www.aivohalvaus.net Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen, p. (019) 575 5592 Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo aivohalvaus@porvooninvakeskus.fi Loviisan kerho Lasse Gröndahl, p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Kalakillet Juha Relander, p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén, p. 0400 512 077 Kilavägen 31, 25750 Kila Uudenmaan nuoret Minna Tervo, p. 050 576 9997 minnamarja.tervo@suomi24.fi Riitta Seppänen, p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Risto Salovaara (pj), p. 040 537 2038 Rantakatu 3 a B 30, 04400 Järvenpää rsalovaara@gmail.com Hanni Koljonen (siht), p. 040 7068 059 Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen, p. 040 746 1181 Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää harri.hamalainen@elisanet.fi Keravan kerho Hanni Koljonen, ks. yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius, p. 050 3025860 Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari, p. (09) 879 8118, 041 545 2917 Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala kalle.kinnari@pp.inet.fi LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj), p.050 555 2945 Nummelantie 83 A 6 08100 Lohja hely.ojanen@suomi24.fi

44 • AVH 4/09

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUS-YHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF. Pekka Lehtonen (pj), p. 040 050 4443 Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo pekka.lehtonen@gmail.com Tapiolan kerho Malla Parviainen, p. (09) 599 922 (iltaisin) Viherkallionkuja 7 D 21, 02710 Espoo malla1.parviainen@kolumbus.fi Karjaan kerho/Karis-klubien Gunnel Törnroth, p. (019) 230 432 Gammelbyvägen, 10330 Billnäs Kirkkonummen kerho Eija Alanko, p. (09) 2968 3234 Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi Leena Lewis, p. (09) 2984 321 Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaa p. (09) 454 7858, 040 730 4973

LÄNSI-SUOMEN ALUE aluesihteeri Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE riitta.tuusa@stroke.fi puh. 040 5437 288 Vastuualue: AVH-yhdyshenkilötoiminta JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho Aino Mäyränen, p. (014) 713 508, 0400 443 836 Niemolankatu 2, 42100 Jämsä Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. (014) 744 632, 0400 773 264 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen, p. 050 535 2930 (k. iltaisin) Kantotie 5, 40530 Jyväskylä paivi.littunen@elisanet.fi Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi, p. 0400 796 745 Paavontie 50, 43100 Saarijärvi puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Mikko Porvali, p. 050 521 2940 mikko.porvali@elisanet.fi PIRKANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Matti Pelttari, p. 0400 876646 Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Pellervonkatu 9, 33540 Tampere p. 0400 608 284 (päivystys parillisten viik- kojen keskiviikkona klo 15–17) pirkanmaan.aivohalvausyhdistys@co.inet.fi www.pirkanmaanaivohalvaus.fi Kirsti Sillanpää (siht.), p. (03) 222 6045 (k)

Hämeenkyrön Sisukkaat Arto Ojala, p. 0400 737 998 Simpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoski arto.ojala@luukku.com Kalakeisarit Jorma Valkamo, p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Airi Saukko, p. (03) 518 9143 Pukarantie 152, 38460 Mouhijärvi Mäntän kerho ”Sisupussit” Erkki Mäkivirta, p. (03) 474 8972 Ratakatu 30, 35800 Mänttä Nokian kerho Arja Kortesoja, p. (03) 340 3047 Pajakatu 16 A 3, 37140 Nokia Nuotta-kerho Raija Hannonen, p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Leo Rikala, p. (03) 448 2743, 040 523 3892 Mäkipääntie 23, 39700 Parkano Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen, p. 040 719 3392 Vääränkoivuntie 6 as 36 37630 Valkeakoski Vammalan seudun kerho Eila Alanen, p. 0400 724 762 Kolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsä TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo, p. 044 320 7878 (ilt.) Lauklähteenkatu 5 C 92, 20740 Turku anne.auramo@dnainternet.net Laitilan kerho Sari Kivimäki, p. 0400 595 693 Puutakuja 3 C 17, 20540 Turku Mynämäen aluekerho Reino Kairavuo, p. (02) 431 1450 Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen Nuora Leena Suma, p. 040 581 2474 Salon aluekerho Oili Suomi, p. (02) 736 4393 (k) Rantakuja 5, 24800 Halikko Kaisa Orava, sihteeri, p. 050 563 0033 kaisa.orava@kolumbus.fi Siimasimput Eero Ojaranta, p. 0400 875 890 Someron aluekerho Minna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi LÄNSI-SUOMEN ALUE aluesihteerin tehtäviä hoitaa toistaiseksi Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE riitta.tuusa@stroke.fi puh. 040 5437 288 Vastuualueen svenskspråkigverksamhet/ ruotsinkielinen toiminta osalta yhteydenotot järjestöpäällikkö Marika Raililaan, ks. s. 47 ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, p. (06) 4141 122 Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Ville Ruismäki, p. 0400 562 434 Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa ville.ruismaki@netikka.fi Alavuden kerho Riitta Penttilä, p. (06) 511 3431 Talvitie 1, 63300 Alavus


Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. (06) 229 9715 (t), (06) 263 9132 Kauhajoen kerho Arja Jokiniemi, p. 050 330 4120 Melleniuksentie 3, 61800 Kauhajoki Kurikan kerho Erkki Koivuluoma, p. (06) 453 5019 Antilantie 58, 61310 Panttila Kyrönmaan kerho Orvokki Aalto, p. (06) 477 2213 Eerontie 3 A 5, 66400 Laihia Lapuanjoen kerho ks. aluesihteerin tiedot Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja, p. 050 3229916 Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki, p. (06) 316 7283 Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa Ähtärin seudun kerho Juhani Huhtikangas, p. 0400 661859 Latojoentie 520, 63500 Lehtimäki Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja, p. 050 3229916 Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo helena.saartenoja@gmail.com JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto, p. (06) 557 4664, 040 589 0284 Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi mauri.koivisto@japo.fi KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja, p. 0400 567 306 Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola liisa.passoja@regionline.fi Kalajoen kerho Aino Ojala, p. (08) 462 112, 050 518 5593 Kehätie 38, 85100 Kalajoki Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. (06) 828 7270, 050 353 1485 Pietarsaaren kerho Merja Göös, p. 0400 66 93 06 Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Esa Mäkinen, p. (02) 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkku Tuumi, p. (02) 865 0353 Eurantie 27, 27510 Eura Harjavallan aivohalvaus- ja afasiakerho Tuovi Lajunen, p. (02) 674 1731 Myllykatu 4 A 18, 29200 Harjavalta Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho Sinikka Munkki, p. (02) 572 2093 Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto, p. (02) 637 9049 Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila, p. 0400 366673 Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku Porin kerho Esa Mäkinen, p. (02) 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola, p. 050 5552807 pirjo.eilola@pp.inet.fi Veli-Pekka Raula, p. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Maija-Liisa Metsäranta, p. (02) 868 2862 (ilt.) Puolukkatie 6, 27150 Lapijoki ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASIOCH STROKEFÖRENING RF Ulla-Maj Häggblom, tel. (06) 766 9732 Finnevägen 107, 68530 Lepplax Närpes klubben Efer Blomberg, tel. (06) 224 1973 Vestersvägen 3, 64230 Närpes Vasa klubben Lars Jansson, tel. (06) 365 4477 Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax

ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen Tulliportinkatu 25 B, 2 krs. 70100 KUOPIO heli.taskinen@stroke.fi puh. 040 5437 289 Vastuualue: vertaistukitoiminta ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen, p. (015) 557 546 Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna Parikkalan kerho Lea Anttonen, p. 044 548 1198 Koskitie 56, 59410 Kirjavala Rantasalmen aluekerho Seija Nerg, p. 040 8232671 Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen, p. 050 572 68 98 Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY sihteeri Helena Valkama, p. 040 702 9048 Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen, p. 0400 702 933 Pursialantie, 51900 Juva Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho Simo Komppa, p. (015) 431 770 Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen, p. 050 547 47 73 Koivulantie 11, 50770 Korpikoski Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen, p. 050 327 6675 Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Helena Koponen, p. 040 721 1185 Syrjäntie 511, 77460 Maavesi PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Inkeri Riikonen (pj.), p. 050 357 1763 Lampelantie 7, 81720 Lieksa inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.), p. 040 735 6705 Lähdetie 11, 81700 Lieksa Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen, p. 0400 214 798 Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes Perjantaikerho ks. Inkeri Riikonen SOLMU-kerho Eeva Nykänen, p. 040 546 5293 Repolankatu 7, 81700 Lieksa terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Sirkka Reko, p. 050 300 2060 Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 Joensuu sirkka.reko@luukku.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty, p. 050 409 8394 Piennartie 3 C 11, 81200 Eno sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen, p. 040 5224 261 Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi taina.huurinatar@luukku.com Joensuun tiistaikerho Matti Räty, p. 050 357 8686 Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu matti.raty@kotikone.fi Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari, p. 050 412 6095 Verkkotie 7, 82500 Kitee Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen, p. 0400 429 966 Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi arja.kauppinen@luukku.com Nuotta-kerho Marjatta Heikkilä, p. 050 599 4831 Kotikartano, Kartanontie 9, 80320 Joensuu marjatta.heikkila@kotikartanoyhdistys.fi Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka, p. 050 544 1115 Koulutie 6, 83500 Outokumpu lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen, p. (013) 634 641, 0500 176 875 Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi Tukihenkilö vastuuhenkilö Maire Kivimäki, p. (013) 224 776 tai 050 520 3987 Kirkkokatu 32 B 22, maire.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty, p. 050 409 8394 Piennartie 3 C 11, 81200 Eno sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs, 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net Oili Holopainen pj., p. 044 537 6021 Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen, p. (017) 620 329 Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen, p. 040 542 3322 Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa, p. (017) 464 2158 Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä Nuoret Neuronit Markku Koponen, p. 0400 272 919 Viitostie 3024, 71470 Oravikoski markkukoponen1@hotmail.com Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen, p. (017) 382 2297 Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa Sisä-Savon AivoParkki Aino Savolainen, p. (017) 510 410 Rautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjoki Varkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen, p. (017) 5526 589 Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen, p. 0400 677 183 Ouluntie 563, 74160 Iisalmi risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen, p. 040 760 6275 Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

AVH 4/09 • 45


Iisalmen kerho Annikki Hartikainen, p. 040 583 0700 Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi Kiuruveden kerho Helena Sivonen, p. 0400 526 553 Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen, p. (017) 272 7484 Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi

ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2 krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@stroke.fi puh. 040 5262 855 Vastuualue: sosiaaliturva ja dysfasia ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus/ halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Pekka Jurvanen, p. 0400 553 560 Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Lappeenrannan HUU HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki, p. 041 434 7799 Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistykset.tiedottaa.net/5 Pekka Saarinen Papinniityntie 38–40 C 11 13210 Hämeenlinna p. 040 752 8727, (03) 674 1778 Sisko Päivärinta, p. 0400 975 521 Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna sisko.paivarinta@armas.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala, p. (03) 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo, p. 040 757 4761 Läyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinen jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho Taina Metsberg, p. 040 769 1355 Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pirjo Häkkinen, p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi Haminan kerho Esa Vitikainen, p. 040 547 4473 ja (05) 345 4061 Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen, p. 0400 335 097 Näkintie 27, 45700 Kuusankoski Karhulan kerho Asko Vepsä, p. 050 582 8770 Lähdemaantie 4, 48750 Kotka Kouvolan kerho Eija Piirainen, p. 040 511 3647 Kanavantie 9, 45150 Kouvola Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

46 • AVH 4/09

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila, p. 0400 490 740 Syrjätie 8, 15560 Nastola pekka.ollila@phnet.fi Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti, p. (03) 715 6089 Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola Nuorten ryhmä Sirpa Manninen, p. 040 822 6539 Erviänkatu 23 A, 15840 Lahti sirpamanninen@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Maarit Leskinen, p. 040 719 8706 Viipurintie 7 B 56, 15150 Lahti maarit.leskinen@luukku.com

KAINUUN JA POHJOISPOHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9 87100 KAJAANI risto.lappalainen@stroke.fi puh. 040 5437 290 Vastuualue: tuettu lomatoiminta KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Terttu Härkönen, p. (08) 873 100, 050 359 6648 Tahvintie 4, 88380 Mieslahti Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen, Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Solmu Merentie, p. (08) 655 1162 Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila, p. 044 514 1044 Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo Utajärven kerho Mirja Haataja, p. (08) 542 1515, 040 764 2637 Komulantie 10, 91600 Utajärvi POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj), p. 0400 284 133 Hakolankuja 21, 90450 Kempele jukka.rinne@hotmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine, p. 040 730 2354 Linkolankuja, 93600 Kuusamo marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen, p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Sini Lapinlampi, p. 041 468 4259 sinilapi@mail.student.oulu.fi Johanna Kaario p. 040 513 8553 kaarioj@mail.student.oulu.fi Raahen aivohalvaus- ja afasiakerho Marjatta Meriläinen, p. 044 2763780, (08) 271129 Länkeläntie 120, 92430 Paavola’ Siikalatvan neurologisten kerho Siviä Hepo-Oja, p. (08) 812 2353 Tyrnävän kerho Seija Mällinen, p. (08) 545 0204 Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Keskitalo, p. 040 8478 071

Ukko-Pekantie 16 A 3, 84100 Ylivieska armi@kotinet.com Pyhäjokialueen Neuro-klub Anne Haaga, P. 050 363 0366 Kopolantie 1 A 4, 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi Neuroklubi, Ylivieska Armi Keskitalo, p. (08) 428 541, 040 847 802 Ukko-Pekantie 16 as 3, 84100 Ylivieska YLÄ-KAINUUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Erkki Moilanen, p. 044 284 7705 Rantakatu 7 as, 89600 Suomussalmi Liisa Hakuli (myös tukihenkilöasiat) Alakatu 14, 89600 Suomussalmi p. 044 2676 166, liisa.hakuli@gmail.com

POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18 96200 ROVANIEMI virpi.lumimaki@stroke.fi puh. 040 737 5879 Vastuualue: liikunta HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHD ISTYS RY Lilja Sassi (pj), p. 044 310 0541 Revontie 12 as 20, 90830 Haukipudas Seija Halonen (siht), p. 044 311 4182 Tolppatörmäntie 44, 90830 Haukipudas jokirinne@hotmail.com LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Simo Rahtu (pj.), p. 040 774 3567 Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemi simo.rahtu@gmail.com Riitta Paavalniemi (siht.), p. 0400 695 915 Pohjolankatu 36–38 C 27, 96200 Rovaniemi riitta.paavalniemi@elisanet.fi Inarin avh-kerho Kari Tammela, p. 040 837 7691 Itkosentie 1, 99870 Inari kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela, p. 040 837 7691 Kemijärven kerho Jorma Koski, p. 040 722 3749 Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi jorma.k.koski@hotmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen paula.lehtonen@pp.inet.fi p. 040 828 7880 Sodankylän kerho Eila Alkio, p. 040 746 3322 Siulatie 16, 99600 Sodankylä eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Arja Ihalainen, p. (016) 263 362, 050 3007 137 Karikatu 2 A 5, 94830 Kemi arja.ihalainen@elisanet.fi Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi, p. 040 500 7285 pirkko.mustaniemi@gmail.com POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Aluesihteerit Virpi Lumimäki ja Risto Lappalainen. Ks. yhdistys- ja kerhotiedot aluesihteeri Risto Lappalaisen kohdalta.


AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITTO RY SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKU p. (02) 2138 200, f. (02) 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi info@stroke.fi www.stroke.fi www.sunnanvind.fi

ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26 • 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 44–46

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com

DYSFASIATOIMINTA Dysfasianeuvoja Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B • 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Juhani Sivenius, p. 050 561 4874 neurologian professori, KYS juhani.sivenius@fimnet.fi JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonen p. (02) 2138 225, 040 8450 430 KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. (02) 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. (02) 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. (02) 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. (02) 2138 242, 050 523 6056 Puheterapeutti Marjut Ojanen (vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka) sijaisena Anna-Kaisa Antila p. (02) 2138 274, 050 413 2738 Puheterapeutti Salla Hemminki p. (02) 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. (02) 2138 279, 0400 586 359 Fysioterapeutti Päivi Liippola (vuorotteluvapaalla 31.12.2009 saakka) sijaisena Kirsi Lönnqvist p. (02) 2138 275 Tulkkikeskus, Sinikka Vuorinen p. (02) 2138 273, p. 050 355 9942 TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. (02) 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. (02) 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset, p. (02) 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. (02) 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. (02) 2138 231, 050 57145 88

NUORTENTALOT Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10 - 20900 TURKU p. (02) 2580 094, 0400 539 306 faksi (02) 2580 299 nuortentalo.turku@stroke.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H - 70150 KUOPIO p. (017) 580 8585, 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Johanna Eskola p. 040 562 9118 Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, nuortentalo.hankasalmi@stroke.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 PROJEKTIT Aivovoimaa! -hanke (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Suomen Parkinson-liitto ry) Projektityöntekijä Helena Pietilä, p. 050 3019 918 AVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360 Meidän perhe menee kouluun -projekti Projektityöntekijä Minna Voltti, p. 050 308 9095 Juttu-Tupa -projekti Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to - pe klo 8–16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Suvilinnantie 2, 20900 Turku suvituuli@sunnanvind.fi puh.+358 (0)2 2138 500 www.sunnanvind.fi Ravintola Suvituuli, p. (02) 2138 509

AVH 4/09 • 47


OSOITE: PAL.PAL. OSOITE: Aivohalvausja dysfasialiitto ry ry Aivohalvausja dysfasialiitto Suvilinnantie 2 2 Suvilinnantie 20900 Turku 20900 Turku

P3D

AVH 4/2009  

AVH-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kattava lukupaketti aivoverenkiertohäiriöistä. Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta ti...