Aesculapius 3/2026

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

3 / 2026

AESCULAPIUS.FI

Orion Pharman lehti lääkäreille

Pitkittyneen kivun laaja työkalupakki “Lääkäri on kipupotilaalle ennen kaikkea suunnannäyttäjä”, painottaa Tuula Korhonen

Kivun uusi Käypä hoito -suositus korostaa potilaan aktiivista roolia

SIVU 2

SIVU 5

Kivunhoito

Ei parantaja vaan suunnannäyttäjä Jos kipu on pitkäkestoista, aivojen pitäisi oppia tulkitsemaan kipua uudella tavalla. Tuula Korhosen mielestä lääkärin tehtävä on ohjata ja kannustaa potilasta tähän.

TEKSTI Pirkko Koivu KUVA Mika Vallineva

Uuden potilaan tullessa vastaanotolle Tuula Pitkäkestoisesta kivusta kärsivän tulisi muuttaa Korhosella on tapana rauhassa kuunnella, kun tapansa tulkita kehon viestejä, ajatella, liikkua ja tämä kertoo kipuhistoriaansa. ”Sitten kysyn, mitä toimia. Hoidon kohteena olemisen sijaan potilas olet itse tehnyt helpottaaksesi kipua?” on aktiivinen itsensä kuntouttaja, joka toimii Potilas usein hätkähtää tätä kysymystä. ”Hän kivusta huolimatta. ”Tätä viestiä täytyy toistaa, ja saattaa mielellään ulkoistaa kivun hoitoa ja tuppaa jos useampi ammattilainen eli myös hoitajat, fysioajattelemaan, että lääkäri hoitaa.” terapeutit ja psykologit tekevät niin, potilas alkaa Korhonen joutuu yleensä riisumaan potilaalta ottaa viestin vastaan.” liiat odotukset uusista lääkkeistä ja hän käyttää Korhonen näkee pitkäkestoisen kivun hoidossa aikaa kivun taustan kuten neuropaattisen kivun tai lääkärin enemmän suunnannäyttäjänä ja kannustanosiplastisen kivun selittämijana kuin parantajana. Perusseen. Esimerkiksi leikkauksen, terveydenhuolto olisi hänen Hoidon kohteena välilevyn pullistuman tai vyömielestään luontevin hoidon ruusun parannuttua aivot yhä tul- olemisen sijaan potilas toteuttaja. kitsevat kehon viestejä kivuksi. ”Yleislääkäri huomioi on itsensä kuntouttaja, parhaiten potilaan kokonaisPitkittyneen kivun mekanismi ja myös hoito on aivan erilaijoka toimii kivustaan tilanteen, tuntee mahdollisesti nen kuin akuutissa kivussa. potilaan perhekuvioitakin ja huolimatta.

Korhonen luennoi aiheesta muuta sosiaalista puolta.”

Pohjolan Lääkäripäivillä.

Piikin ja pillerin tilalle liike ”Sanon potilaalle, että mitä jos laajennettaisiin 1990-luvulla anestesialääkäriksi erikoistunut Korhonen koko kivunhallinnan pakkia ja kokeilisit huolellion nähnyt läheltä muutokset kivun hoidossa. 30 vuotta sesti eri keinoja?” Niitä ovat esimerkiksi liikunta, sitten vallalla oli ”piikkiä, puukkoa ja pilleriä” -ajattelu. kylmä- ja lämpöhoito, terapeuttinen harjoittelu, ”Me anestesialääkärit aloimme silloin hoitaa kognitiivis-behavioraaliset menetelmät sekä TENS kipua, koska tuolloin hoitona annettiin puudutuseli sähköinen hermostimulaatio 1. ”Ongelma on, jos pitkittynyttä kipua hoidetaan sarjoja. Seuraavalla vuosikymmenellä ajateltiin, että akuutin kivun mallilla eli laukataan kivun perässä potilas lääkitään, kunnes kipu saadaan hallintaan, ja uusilla lääkkeillä ja kombinaatioilla. Siinä tulee rajat silloin potilaita myös leikattiin enemmän. Kuntoutus vastaan.” sen sijaan usein viivästyi.”

2

Aesculapius 3 / 2026

>

Tuula Korhonen painottaa, että kuntoutus on ennen kaikkea potilaan omalla vastuulla. ”Lääkärin rooli on kuunnella potilasta ja valmentaa häntä etenemään tasaisesti kuntoutumisen polulla”, hän kiteyttää.

Tuula Korhonen SYNTYNYT Pudasjärvellä 1962 ASUU Revonlahdella KOULUTUKSELTAAN LL Kuopion yliopistosta 1988, anestesiologian

erikoislääkäri Oulun yliopistosta 1994, kivunhoidon erityispätevyys TYÖSKENTELEE Raahen kipupoliklinikkalla ylilääkärinä ja Pohde kuntoutuksen poliklinikoilla HYVINVOINNIN LÄHTEINÄ hevoset ja lukeminen

Aesculapius 3 / 2026

3

Potilaita lääkittiin vahvoilla kolmiolääkekombinaatioilla. ”Sitten ihmeteltiin, kun he tulivat yhä kipeinä vastaanotolle ja heidän toimintakykynsä alkoi heikentyä.”

Korhonen kertoi alkaneensa väsähtää kokiessaan, ettei hänellä ollut annettavaa potilaille. Hän kouluttautui Breathworks mindfulness -kivunhallintaohjaajaksi Britanniassa ja on vuodesta 2012 vetänyt kivunhallintaryhmiä 2, 3. ”Ryhmässä ei puhuta niinkään kivusta, vaan opitaan kivunhallinnan taitoja. Lääkärikin voi opettaa konkreettista kivun hallintaa fysioterapeutin, sairaanhoitajan tai psykologin lisäksi.”

Nykyisin hän vetää ryhmätapaamisia etänä ja kuvaa niitä oman työnsä suolaksi. Usein potilaat jatkavat yhteydenpitoa keskenään kuuden kuukauden ryhmätapaamisjakson päätyttyä.

Mitä pitempään ”Tulokulma ryhmissä lääkettä on käytetty, voi olla informoiva, kognitiivis-behavioraasitä hitaammin linen tai mindfulness, tapahtuu myös sen kuten minulla. On vain hyvä, että ryhmiä on purku. erilaisia.”

Korhonen pitää vastaanottoa Raahen kipupoliklinikalla, etäyhteisvastaanottoja terveyskeskuksiin, konsultoi ja tekee yhteistyötä OYS:n kipupoliklinikan kanssa.

Tavoitteena parempi elämänlaatu

Hoitosuunnitelmassa Korhonen ottaa huomioon potilaan iän, muut sairaudet sekä potilaan omat tavoitteet hoidolle. Yksi voi tavoitella kävelylenkkiä, toinen lomamatkaa. Suunnitelma sisältää myös keinot pahenemisvaiheita varten, jolloin säästytään päivystyskäynniltä.

Päätavoite on kivun lievittyminen, loivemmat kipuhuiput, parempi elämänlaatu ja toimintakyky.

Mahdollinen unettomuus tai masennus hoidetaan rinnalla.

Neuropaattisesta kivusta kärsivät potilaat voivat hyötyä lääkkeistä kuten trisykliset masennuslääkkeet, SNRI-lääkkeet, gabapentinoidit ja kapsaisiini. Nosiplastisessa kivussa lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, sillä lääkehoidon vaste on heikko. TCA- ja SNRI-lääkkeitä voi kokeilla.

Muut kuin lääkkeelliset hoitokeinot Korhonen listaa hoitosuunnitelmaan tarkasti. Hän ei mielellään käytä termiä lääkkeetön keino, koska siitä tulee mielikuva, että jotakin puuttuisi. ”Kysyn eri keinojen käytöstä potilaalta soittokontrolleissa kohta kohdalta, eli oletko toteuttanut

4

Aesculapius 3 / 2026

lämpöhoitoa, TNS-hoitoa ja niin edelleen. Jos potilas ei ole, niin vastaan että hieno juttu, sitten sinulla on vielä monta konstia kokeilematta.”

Korhonen on kiinnostunut myös tietämään, mitä miellyttävää potilaan elämässä on eli onko hänellä esimerkiksi lemmikkieläimiä, harrastuksia, yhteyttä luontoon, pelaamista. Ne voivat viedä potilaan huomiota kivusta toisaalle.

Lääkitys puretaan maltillisesti

Varsin tavallinen on tilanne, jossa potilaalle on vuosien mittaan kasattu kipulääkityksiä, joita vastaanotolla aletaan purkaa. ”Meillä esimerkiksi vahvoja opioideja enemmän puretaan kuin aloitetaan. On nostettu kolmiolääkkeiden annoksia, ja silti kipu jää päälle. Usein sanonkin potilaalle, että nyt sinulla on näin paljon kipuja opioidista huolimatta, joten vaikuttaa siltä, että lääke ei ole ratkaisu.”

Tätä kautta Korhonen myös motivoi potilasta lääkityksen purkuun.

Hän kertoo, että eräältä selkäkipuiselta potilaalta opioideja alettiin purkaa. Vieroitusoireista ja kivuista huolimatta potilaan toimintatarmo alkoi pikkuhiljaa kohentua, ja eräällä käynnillä potilaan vaimo totesi, että oli saanut miehensä takaisin.

Tämä pystyi kotiaskareisiinkin kivuista huolimatta.

Korhonen tähdentää, että PKV-lääkkeen purkamisessa liikkeelle lähdetään yhteisestä sopimuksesta. Mitä pitempään lääkettä on käytetty, sitä hitaammin tapahtuu myös purku. Sen tahtia voi välillä hidastaa, mutta korkeampaan annokseen ei palata. Potilasta rohkaistaan ja kannustetaan jatkamaan. ”Lähtökohtana on vastuullisuus ja potilasturvallisuus. Pysy neutraalina, lujana ja myötätuntoisena potilaan parhaaksi.” Ae

Viitteet 1.

2.

3.

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 5.3. 2026).

Saatavilla internetissä: kaypahoito.fi Hilton L, Hempel S, Ewing BA, et al. Mindfulness Meditation for Chronic Pain: Systematic Review and Meta-analysis. Ann Behav Med. 2017;51(2):199-213.

The British Pain Society. Guidelines for Pain Management Programmes for Adults. britishpainsociety.org/static/uploads/resources/ files/PMP_guidelines_8QD8FJF.pdf

Käypä hoito -suosituksessa on keskeistä potilaan oma aktiivisuus ja hänen sitoutumisensa hoitoon.

Kipupotilaan oma osuus hoidossa korostuu Kivun Käypä hoito -suosituksen päivitys julkaistiin maaliskuun alussa. Potilaan kohtaamiseen ja ohjaukseen on kiinnitetty aiempaa tarkempaa huomiota.

TEKSTI Johanna Paasikangas KUVA Adobe

Päivitetyssä suosituksessa perusperiaatteet ovat ennallaan, mutta joitakin tarkennuksia on tehty. ”Muutimme painotusta enemmän pitkittyneeseen kipuun”, kertoo Kivun Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana toiminut professori Pekka Mäntyselkä.

Pitkäaikaisen kivun hyvällä hoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn ja elämänlaatuun, vaikka se johtaakin harvoin kivuttomuuteen. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. ”Lääkehoitoa aloitettaessa huomioidaan odotettavissa olevat hyödyt ja haitat, ja muutenkin suosituksessa painotetaan turvallista hoitoa”, Mäntyselkä sanoo.

Lääkkeettömissä hoidoissa on painotettu liikuntaa ja terapeuttista harjoittelua sekä TENS-hoitoa.

”Liikuntaharjoittelussa on olennaista yksilöllinen suunnittelu ja kuormittavuuden asteittainen lisääminen”, Mäntyselkä sanoo.

Kivun arviointiosa on tehty pitkälti uusiksi. ”Olemme tarkentaneet ohjeistusta kipupotilaan kohtaamiseen ja vastaanoton kulkuun. Potilaan oma kertomus kivusta on edelleen kivun arvioimisen ja hoidon perusta. Kiputyypin selvittämisen tärkeyttä hoidon suunnittelussa on korostettu. Riittävän laaja kliininen tutkimus on oleellista.”

Pitkäaikaisen kivun arviointiin ja hoitoon tarvitaan monesti moniammatillista osaamista. ”Sitä kannattaa hyödyntää, jos sitä vain on saatavilla.

Suosituksessa on myös painotettu ammattilaisten viestintää – pyritään siihen, että se olisi yhtenäistä. Potilaalla

Viite: Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 9.3. 2026). Saatavilla internetissä: kaypahoito.fi

on paljon muistettavaa ja mietittävää”, Mäntyselkä pohtii.

Pysyvä hoitosuhde mahdollistaa hyvät tulokset

Suosituksessa korostetaan nyt enemmän pysyvän hoitosuhteen ja hoidon jatkuvuuden merkitystä. ”Nämä potilaat tarvitsevat pitkäaikaisen hoitosuhteen, jotta heidän kokonaistilanteensa pystytään ottamaan kunnolla huomioon ja hoito toteuttamaan sen mukaisesti.”

Mäntyselkä painottaa, että aivan keskeistä on potilaan oma aktiivisuus ja hoitoon sitoutuminen. ”Omahoitoa voidaan tukea hyvän arvioinnin ja ohjauksen kautta. On tärkeää, että hoitosuunnitelmasta tulee yhteinen ja ammattilainen ja potilas kumpikin ymmärtävät, mitä on tarkoitus tehdä.”

Hän arvioi, että kliinikko löytää suosituksesta nyt aiempaa kätevämmin tukea työhönsä. ”Tietoa on jäsennelty selkeämmin muun muassa taulukoihin. Niistä voi nopeasti tarkistaa suositukset esimerkiksi neuropaattisen kivun, fibromyalgiakivun sekä myös iäkkäiden kivun hoidosta, jossa täytyy ottaa huomioon ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset.” Ae Lue lisää artikkeleita kivunhoidosta Aesculapius.fi/erikoisalat

Aesculapius 3 / 2026

5

Lehtemme tässä numerossa on keskiössä kipu. Tuula Korhonen käy haastattelussaan läpi pitkittyneen kivun hoidon erilaisia konsteja, ja Pekka Mäntyselkä puolestaan avaa kivun Käypä hoito -suosituksen uutta päivitystä. Myös se keskittyy aiempaa enemmän pitkittyneen kivun hoito-ohjeisiin.

Kipu on universaalia ja harmillisen arkista. Me kaikki koemme kipua vähintään aika ajoin sen eri ilmenemismuodoissa. Kipu voi liittyä kudosvaurioon tai sen uhkaan, mutta on sellaistakin kipua, joka syntyy ilman niitä. Kipu voi myös olla kyynelten seuralaisena tuleva puristus rintalastan alla, häpeän kuristava ote kaulalla tai yöllä hereillä pitävä stressi, joka kiristää niskaa Kaikkea kipua enemmän ei tule hoitaa kuin mikään ergonominen reseptillä eikä seikka. jokaista purisSiksi kaikkea kipua tusta tulkita ei tule hoitaa taudin merkiksi. reseptillä eikä jokaista puristusta tulkita merkiksi piilevästä taudista. Hoito saattaa vaatia toisenlaista kliinistä silmää ja näppäryyttä: taitoa tarjota sanoja niille tuntemuksille, joille potilas ei itse löydä selitystä sekä ennen kaikkea kiinnostusta kuunnella. Kipu voi helpottaa sillä, että se on nähty, nimetty ja otettu vakavasti.

Farmakologiallakin on toki paikkansa akuutin ja pitkittyneen kivun hoidossa, jossa tavoitellaan potilaan kivun lievittymistä ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun paranemista. Lääkkeet ovat silti vain osa kliinikon työkalupakkia, kuten Tuula Korhonen oivasti korostaa. Kun potilasta kannustetaan itsensä aktiiviseen kuntouttamiseen, lääkärin rooli voi ollakin enemmän suunnannäyttäjän kuin parantajan.

Kristiina Kuismanen Lääketieteellisen tiimin johtaja, Orion Pharma

6

Aesculapius 3 / 2026

KOONNUT Susanna Marklund

Neurologia

Potilaalla masennusta vai aivorappeumaa? ”Potilaan masennusta saatetaan hoitaa pitkään ennen kuin taustalla oleva Lewyn kappale -tauti tai Parkinsonin tauti diagnosoidaan, painotti Lääkäripäivillä luennoinut neurologi Terhi RantamäkiHäkkinen. Hän on erikoistunut myös psykiatriaan.

Psykiatrian osastolla vaikean masennuksen takia hoidettava potilas saattaa liikkua hitaasti, kävellä ja köpötellä kumarassa. Samalla tavalla liikkuu myös Parkinsonin tautia sairastava.

Masennuksen hoito paljastaa näiden eron. ”Kun masennus hoidetaan, potilaan ryhtikin suoristuu, mutta niin ei käy Parkinson-potilaalla.”

Aivorappeumasairauksiin kuten Parkinsonin tautiin, Lewyn kappale -tautiin, otsa-ohimolohkorappeumaan ja Alzheimerin tautiin voi liittyä masennusta, harhoja tai maniaa. Ne johtavat diagnoosia väärään suuntaan. ”Minua konsultoidaan, kun on vuosi pari hoidettu vaikeaa masennusta tuloksetta, että voisiko kyseessä kuitenkin olla alkava muistisairaus tai muu aivorappeumasairaus? Hyvin usein sellainen löytyy.”

Lue koko artikkeli Aesculapius.fi/erikoisalat

Päätoimittaja Kristiina Kuismanen, kristiina.kuismanen@orionpharma.com, Orion Pharma T O I M I T U S Terraviestintä Oy, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, terraviestinta.fi, sisältöpäällikkö Susanna Marklund, susanna.marklund@terraviestinta.fi, p. 040 486 0390, visuaalinen suunnittelija Sesilja Lindell, vakituinen avustaja Pirkko Koivu J U L K A I S I J A Orion Oyj, Orionintie 1 PL 65, 02101 Espoo, p. 010 4261 PA I N O Punamusta, Joensuu, ISSN-0400-6747, Aesculapius 74. vuosikerta K A N S I K U VA Mika Vallineva

Kivun äärellä

Ajankohtaiset

KUVA: ADOBE

Pääkirjoitus

Allergia & astma

Luontoaltistus voi suojata astmalta ja allergialta aikaansaatu yhteiseurooppalainen konsensus siitä, että vahva yhteys luontoon voi auttaa torjumaan allergioita ja astmaa”, kertoo emeritusprofessori Tari Haahtela.

Haahtela johti European Academy of Allergy and Clinical Immunology (EAACI) -järjestön asiaa koskevaa työtä.

Suosituksessa todetaan, että altistuminen luontoympäristölle voi suojata ihmistä astman, allergian ja atooppisen ihottuman kehittymiseltä ja auttaa hallitsemaan oireita.

Lue koko artikkeli Aesculapius.fi/erikoisalat

KUVA: AMANDA AHO

”Ensimmäistä kertaa on nyt

Potilastapaus

Matkailijoiden trooppinen ihottuma Mikä paljastui aiheuttajaksi, kun sattumanvaraisella ryppäällä suomalaisia matkailijoita todettiin keskenään samankaltaista ikävän polttelevaa ja kirvelevää ihottumaa Beninissä, Länsi-Afrikassa?

KUVA: ADOBE

Lue Kati Marttisen kiintoisa potilastapaus ja katso kuvat Aesculapius.fi/ potilastapaukset

Pronaxen®

250 mg ja 500 mg tabletit Vaikuttava aine: Naprokseeni. Käyttöaiheet: Nivelreuma, selkärankareuma ja muut reumaattiset niveltulehdukset, nivelrikko, akuutti kihti, post-traumaattiset ja postoperatiiviset tulehdus- ja kiputilat, hammassärky ja suukirurgisten leikkausten ja toimenpiteiden aiheuttama kipu, kuume, kuukautiskivut, primäärinen menorrhagia ja menorrhagia kierukkaa käyttävillä naisilla, migreenin ehkäisy ja hoito. Annostus ja antotapa: Aikuiset: 250–500 mg kahdesti vuorokaudessa. Akuuteissa migreeni- ja kihtikohtauksissa aloitusannos 500–750 mg, sitten 250–500 mg kahdesti vuorokaudessa. Enimmäisannos 1250 mg/vrk. Lapset: Tabletteja ei tule antaa alle 25 kg painaville. 25–37 kg painaville voidaan antaa 125 mg ja 38–50 kg painaville voidaan antaa 250 mg kahdesti vuorokaudessa. Yli 50 kg painaville potilaille voidaan antaa aikuisten annostus.

Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, ASA/NSAID-yliherkkyys, viimeinen raskauskolmannes, vaikea sydämen vajaatoiminta, aiemmin sairastettu GI-verenvuoto tai perforaatio, joka on liittynyt tulehduskipulääkityksen käyttöön, akuutti maha- tai pohjukaissuolihaava, muut GI-verenvuodoille altistavat tilat. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Naprokseenia ei pidä käyttää yhdessä muiden tulehduskipulääkkeiden kanssa. Haittavaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä pienintä tehokasta annosta lyhyimmän mahdollisen ajan. Sydän- ja verisuoniriskit, munuais- ja maksavaikutukset, hematologiset vaikutukset, GI-kanavan riskit, vaikeat ihoreaktiot ks. lisätiedot valmisteyhteenvedosta. Yhteisvaikutukset: Samanaikainen käyttö kortikosteroidien kanssa lisää ruuansulatuskanavan haavauman ja verenvuodon riskiä. ACE:n estäjän/angiotensiini II-reseptorin salpaajien yhtäaikainen käyttö voi johtaa munuaistoiminnan heikentymiseen potilailla, joilla jo ennestään on munuaisten toimintahäiriö. Muut yhteisvaikutukset ks. valmisteyhteenveto. Hedelmällisyys, raskaus ja imetys: Naprokseeni saattaa heikentää naisen hedelmällisyyttä eikä sitä suositella raskautta yrittäville naisille. Ei suositella raskauden 1.–2. kolmanneksella; vasta-aiheinen viimeisellä kolmanneksella. Erittyy hyvin pieninä määrinä rintamaitoon. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Voi joskus aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä, huimausta tai näköhäiriöitä. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset: Ylävatsakipu, närästys, pahoinvointi, ummetus. Pakkaukset ja hinnat (vmh sis. alv.) 1.3.2026: 250 mg 30 tabl. 11,94 € ja 100 tabl.

10,17 €, 500 mg 30 tabl. 6,95 € ja 100 tabl. 19,62 €. Korvattavuus: Peruskorvattava: 250 mg 100 tabl., 500 mg 30 tabl. ja 100 tabl. Ei korvattava: 250 mg 30 tabl. Reseptilääke. Lisätiedot: Valmisteyhteenveto.

Aesculapius 3 / 2026

7

aesculapius.fi

Orion Pharma 03/2026

Lisätietoja valmisteesta sivulla 7.