SHG 02/2023

Suuhygienistipäivien terveiset

TYÖTURVALLISUUS

Hyvät neuvottelu­

taidot lisäävät

työturvallisuutta

Intraoraaliskannauksen

hyödyntäminen suun

terveydenhuollossa

Hanna Lähteenmäki: KÄSI YLÖS VIRHEEN MERKIKSI!

Anna Kantalainen & Sini Jalava: KESKI-SUOMEN

UUSI

Zendium Uutuuksia

Zendium Professional Pro Gums + Sensitivity

• Rauhoittaa ja ennaltaehkäisee hampaiden vihlontaa

• Ennaltaehkäisee ienongelmia

Zendium Professional Pro Gums + Clinical Fresh

• Ennaltaehkäisee ienongelmia

• Ennaltaehkäisee pahanhajuista hengitystä jopa 12 tunnin ajan*

Kaksi uutta Zendium-hammastahnaa:

• Ovat tehokkaita anaerobisia bakteereja vastaan

• Vähentävät patogeenisten bakteerien kasvua kypsässä biofilmissä

• Edistävät ienterveyttä ja suun mikrobiomitasapainoa**

• Paranneltu koostumus, jossa suurempi pitoisuus glukoosi-oksidaasia

Sisältää 1450 ppm NaF

Zendium Professional -tuotesarjan avulla voit hoitaa planeettaa samalla kun hoidat ikeniäsi. Katso alta, miten:

KIERRÄTETTY PAHVIPAKKAUS

Pahvi 90% kierrätettyä hammastahnapakkauksissa

BIOHAJOAVAT AINESOSAT

99,9% hammastahnasta on biohajoavaa

HAMMASTAHNATUUBI BIOMUOVISTA

Vähintään 60% biomuovia hammastahnatuubissa

Päätoimittaja

Sane Keskiaho p. 044 071 1722 sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi

Toimitussihteeri

Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Toimittajat

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI!

Päivi Pribilla p. 040 563 9260 paivi.pribilla@gmail.com

Nina Hannula p. 040 556 5157 nina.hannula@suuhygienistiliitto.fi

Akavan Erityisalat tarjoaa Suuhygienistiliiton jäsenille monipuoliset palvelut ja edut työhön ja vapaa-aikaan.

• Työelämän edunvalvonta ja henkilökohtainen lakimiespalvelu – tärkein etusi: pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa.

Anne Hyvönen p. 040 755 5365 anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi

Terhi Joela terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi

LEHTITILAUKSET

Lakimiehemme ja neuvottelupäällikkömme auttavat sinua henkilökohtaisesti esimerkiksi työsopimusten teossa ja työelämän ongelmatilanteissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa.

Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi

ILMOITUSMYYNTI

Valvomme oikeuksiasi, kun neuvotellaan työ- ja virkaehdoista: palkasta, työajasta, vapaista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollosta.

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

ULKOASU

Anne-Marie Paakkari

• Työttömyysturva – voit saada Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

KANNEN KUVA

iStockphoto

• Uravalmennus – asiantuntijamme antavat oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää neuvontaa.

PAINOPAIKKA

Newprint Oy

Aikakausmedia ry:n jäsen

• Jäsenkoulutukset – voit osallistua maksuttomiin ja laadukkaisiin koulutuksiin ajankohtaisista työelämään liittyvistä aiheista ympäri Suomen.

• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta – asiantuntijamme neuvoo mm. avioehtosopimukseen, testamenttiin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa. Saat meiltä apua myös asiakirjojen laadintaan.

• Vakuutukset – jäsenyyteesi sisältyy vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustajavakuutus, joka sisältää myös jäsenen kanssa samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Lisäksi sinulla on ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Lisäksi voit hankkia esim. henkivakuutuksen jäsenetuhintaan vakuutuskumppaneiltamme Turvalta tai Kalevalta.

• Jäsenviestintä ja julkaisut – kerromme kattavasti ajankohtaisista työelämän kuulumisista uutiskirjeissä,

JÄSENYYDEN SUOSITTELIJA SAA PALKINNON

Jäsenyyttämme kannattaa suositella myös kaverille ja kollegalle - jokainen uuden jäsenen tuonut suosittelija saa palkinnoksi 50 €:n arvoisen Superlahjakortin! www.akavanerityisalat.fi/suosittelu

verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Jäsenenä hyödyt myös palkkasuosituksista ja muista työelämäoppaistamme.

• Member+ -edut akavalaisille Member+ -palvelusta löydät kaikki Akavan Erityisalojen omat ja kaikkien akavalaisten yhteiset edut kätevästi samasta paikasta. Voit vuokrata lomamökkejä jäsenhintaan, saat alennusta laadukkaista tuoteostoksista ja hyödyt monista muista matkailuun, hyvinvointiin, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvistä eduista. Tutustu koko tarjontaan: www.memberplus.fi

• Danske Bank antaa etuja vastavalmistuneille, asuntolainan tarvitsijoille ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

Kannattaa aina tarkistaa myös oman jäsenyhdistyksen tarjoamat muut edut!

Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi/palvelut_ ja_edut

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti TOIMITUS

Neljä viidestä suunhoidon ammattilaisesta suosittelisi elmex® Professional -hammastahnaa*

VIHLONTAAN

elmex® SENSITIVE PROFESSIONAL REPAIR & PREVENT + GUM CARE -hammastahna vihlontaan ja ikenille

• Välitön1 ja pitkäkestoinen vihlontakivun lievitys2

• Sinkkiyhdisteet vahvistavat ikeniä ja estävät niiden vetäytymistä, ensisijaista vihlonnan aiheuttajaa3

Lue lisää! www.colgateprofessional.fi

REIKIINTYMISEEN

elmex® Anti-Caries

Professional – jopa

fluoria tehokkaampi**

karieksen hallinnassa

• 2 × teho alkavan karieksen pysäyttämisessä4,**

KIILTEELLE

elmex® Opti-namel

Professional tekee

kiilteestä kestävämmän eroosiota vastaan

• 34% vähemmän menetettyä kiillettä5

*2022 asiakaskysely 391 vastannutta hammashoitajaa, suuhygienistiä ja hammaslääkäriä 2022 Hammaslääkäripäivät.

** Verrattuna tavalliseen fluorihammastahnaan. 1. Verrattuna lähtötasoon, Nathoo et al. J Clin Dent. 2009;20 (Spec Iss): 123–130. (Välittömään lievitykseen, annostele suoraan vihlovalle hampaalle sormenpäällä ja hiero kevyesti 1 minuutin ajan).

2. Verrattuna lähtötasoon pitkäkestoisessa käytössä, Docimo et al. J Clin Dent. 2009;20 (Spec Iss):17–22. 3. Li et al. 2015.

4. Yin et al. 2013. 5. elmex® Opti-namel Professional hammastahna vs. placebo. Tiedot tiedostoissa.

PÄÄKIRJOITUS

Koulutuksia ja kohtaamisia keväällä

Puheenjohtaja Virve Jääskeläinen ja varapuheenjohtaja Sanni Peteri kehottavat kaikkia pysymään kuulolla ja toivottavat iloista ja lämmintä kesää!

kunnilla ja hyvinvointialueilla

Keväinen terveys puheenjohtajistolta Kuopiosta ja Rovaniemeltä! Iloinen kevään ja orastava kesän merkki oli Valtakunnallinen Suuhygienistipäivä Helsingissä 5.5. ja mitä mainioin kollegatapaaminen lauantaina 6.5. Roba Loungessa. Oli mahtavaa, että saimme järjestymään Helsingin kollegatapahtuman – Oulun tapaaminen jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Valtakunnallinen Suuhygienistipäivä keräsi valtavan määrän kollegoita kokoon ja luentojen tauoilla kävi mukava puheensorina. Tällä kertaa jäsenillämme sekä alan opiskelijoilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua ilmaiseksi koulutuspäivän yhteydessä järjestettävään näyttelyyn.

Keräsimme osallistujilta palautetta, joita tulemme hyödyntämään tulevaisuuden koulutuksien suunnittelussa, mutta jo nyt voimme sanoa, että laadukkaat luennoitsijat ja ajankohtaiset aiheet saivat runsaasti kiitosta.

Näytteilleasettajina päivillä oli edustajia seitsemästätoista eri firmasta. Olikin ilo huomata, että Suomen Suuhygienistiliitto on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani.

Uudistimme tunnustuksen jakoa ja tänä vuonna Vuoden Suuhygienistin sijaan jaoimme Vuoden Suuhygienistikollega -tittelin. Kautta aikojen ensimmäiseksi Vuoden 2023 Suuhygienistikollegaksi valittiin Kati Niemelä. Onnea vielä kerran!

Maaliskuu toi mukanaan lisää palkankorotuksia kunnilla ja hyvinvointialueilla työskenteleville, kun pääsopijajärjestöt pääsivät sopimukseen vientialojen työehtosopimusten heijastusvaikutuksesta palkankorotuksiin. Tämän päälle tuli kesäkuussa maksettava kertapalkkio. Näitäkin haettiin kevään 2022 lakoilla!

Olemme olleet uuden äärellä, kun liiton ensimmäinen vodcast julkaistiin yhteistyössä QAdentalin kanssa 28.4. Suuhygienistillä olis vähän asiaa.. -vodcast-sarjassa liiton puheenjohtaja toimi juontajana ja panelistina keskustelussa toimi Sara Niilivuo. Niilivuo on paitsi liiton jäsen myös Akavan Erityisalojen yrittäjien ja ammatinharjoittajien neuvottelukunnassa.

Ensimmäisen vodcastin vieraana oli Vuoden 2022 Suuhygienisti FT, TtM, SHG (YAMK) Hanna Lähteenmäki. Keskustelimme hänen kanssaan parosta ja implanteista. Tallenne löytyy Qadentalista ja se mahdollista myös tenttiä. Seuraava jakso tulee syksyllä. Mahdollisia aiheita on runsaasti ja valinta onkin vaikea. Nähtäväksi jää, mitä päädymme viemään eteenpäin.

Suomen Suuhygienistiliiton hallituksen jäsensihteerin tehtäviä Essi Asikaisen äitiysloman ajan hoitaa hallituksen jäsen Pilvi Kare. Koko hallitus toivottaa onnea Pilville ja tietenkin tulevalle äidille Essille. n

”Maaliskuu toi mukanaan lisää palkankorotuksia

työskenteleville.”

Luennoista ja kollegatapaamisista kiitosta

Toukokuussa järjestetyillä Valtakunnallisilla Suuhygienistipäivillä kävi kova kuhina. Paikalle oli saapunut iso joukko kollegoita

tapaamaan toisiaan ja nauttimaan loistavasta luentokattauksesta.

Teksti ja kuvat Nina Hannula ja Terhi Joela

 Sirkka Hartikainen Joensuusta ja Pirjo

Mäkelä Loimaalta olivat ilahtuneita eläkeläisten edullisemmasta osallistumismaksusta. Molemmat ovat kokeneita suuhygienistipäivien kävijöitä ja osallistuneet päiville monta kertaa niin Helsingissä, Turussa kuin Lahdessakin. He valitsivat luennoista vain kiinnostavimmat. Heistä parasta vuosi toisensa jälkeen on hyvä fiilis ja kollegoiden tapaaminen. Naisten ystävyys onkin aikoinaan alkanut juuri suuhygienistipäivillä.

 Satu Slunga valmistuu joulukuussa suuhygienistiksi Oulusta. Tämä oli hänen ensimmäinen kertansa suuhygienistipäivillä. Slunga odotti uuden oppimista ja tiedon syventämistä. Myös tuttavien näkeminen oli tärkeää.



Laura Juvonen ja

Alm odottivat erityisesti luentojen antia. Heitä kiinnosti erityisesti ikäihmisiä koskevat luennot ja antibioottiprofylaksian nykyohjeet. Samalla oli kiva nähdä kollegoita ja saada yhteisissä keskusteluissa vinkkejä työelämään – hyvää ruokaa unohtamatta.

 Paula Ruusinen Espoosta on käynyt suuhygienistipäivillä lähes joka vuosi. Hän osallistuu aina luennoille. Jälleen kerran ne olivat erittäin hyviä ja tarpeellisia.

Lohjalaiset

Sanna

 Sini Piiroinen Turengista osallistui kaikille luennoille, koska omien tietojen päivittäminen on tärkeää. Päivän aikana syntyi mielenkiintoisia keskusteluja kollegoiden kanssa esimerkiksi siitä, miten soteuudistuksen myötä työkuviot ovat lähteneet käyntiin eri puolilla Suomea. Eroja on esimerkiksi toimenpidepalkkiokäytänteissä ja vastaanottoaikojen pituuksissa. Joillain alueilla kierretään liikuteltavien hoitoyksiköiden kanssa, toisaalla hoito tapahtuu aina hoitolassa. Kollegoiden tapaaminen oli tärkeää vastapainoa yksintyöskentelylle.

 KotiHampaalla työskentelevät Terhi Joela (vas.) ja Merja Perälä (oik.) tulivat aamujunalla Tampereelta Nääs! Luennoista antibioottiproflylaksiaa käsittelevä luento oli tärkein, sieltä sai sekä kertausta että varmuutta omiin käytänteisiin. Perälä odotti uutta tietoa konkarille ja kollegoiden näkemistä. Kaiken kaikkiaan päivä oli todella kiva.

Helsinkiläinen Tuire Valtonen (oik) osallistui suuhygienistipäiville ensimmäistä kertaa. Hän tuli päivittämään tietojansa nykyhetken suosituksista, sillä hän on vuosien tauon jälkeen palannut kliiniseen työskentelyyn. Parasta oli Johanna Uittamon käytännönläheinen luento, monipuolinen näyttely ja Suvi Tareen (vas) tapaaminen.

 Helsinkiläistä Margarita Nacer-Leinosta luentoaiheista etukäteen kiinnostivat antibioottiproflylaksian käyttö suuhygienistin vastaanotolla ja ikäihmisten hammashoito. Nacer-Leinonen käy joka vuosi suuhygienistipäivillä. Parasta on kollegoiden kohtaaminen, omien tietojen päivittäminen ja ammattitaidon kehittäminen.

 Matleena Autto saapui Rovaniemeltä. Tämä oli hänen ensimmäinen kertansa suuhygienistipäivillä. Luentotarjonta oli mielenkiintoinen ja erityisesti suuhygienisti

Saila Pakarisen luento ikäihmisten suun hoidon erityispiirteistä oli innostava. Päivässä parasta oli kollegiaalinen tuki ja vapaamuotoinen jutustelu.

 Misa Pyörre oli ensi kertaa mukana suuhygienistipäivillä. Hän odotti päivältä ammattitietoutta ja kollegoiden kohtaamisia. Näyttelyalueella hän oli tutustunut muun muassa TePen hammastahnoihin.

 Erja Raskinen (vas.) ja Minna Ruhanen (oik.) tulivat Kouvolasta. Molemmat osallistuivat kaikille luennoille. Näytteilleasettajien valikoimissa heitä kiinnosti erityisesti jauhepuhdistin, sillä se ei ole vielä heidän työpaikoillaan käytössä. Näyttely oli mielenkiintoinen, sillä pandemian aikana uusiin tuotteisiin ei päässyt tutustumaan. He kiittelivät myös luentoja. Erityisesti antibioottiprofylaksiaa käsittelevä luento oli kaivattu. Naiset tekevät ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä suun terveystarkastuksia ja antibioottiprofylaksian tarvetta tulee usein pohdittua.

 Forssalainen Sandra Assadourianin mielestä kaikki luennot olivat mielenkiintoisia. Hän kirjoitti aktiivisesti muistiinpanoja ja vei päiviltä mukanaan uutta tietoa ja lisää varmuutta omaan työhön. Hänestä paikan päällä oli välitön tunnelma ja kollegoihin oli helppoa tutustua. Assadourian kertoi hymyillen tulevansa varmasti uudelleenkin.

VALTAKUNNALLINEN SUUHYGIENISTIPÄIVÄ

Ammatillinen

kollegapäivä

Helsingissä

Kollegapäivä oli täynnä rentoa yhdessäoloa, kollegoita ja asiaa purentalihasten ja lantionpohjalihasten välisestä yhteydestä.

Tilaisuus sai tänäkin vuonna positiivista palautetta.

Teksti Virve Jääskeläinen

 Hallituksen jäsenet Sanni Peteri, Virve Jääskeläinen, Pilvi Kare ja Niina Kurunsaari olivat innostuneita DentViewn uudesta innovaatiosta.

 Sanna Haaraniemi kertoi, että DentView-laitteen älypeiliteknologia mahdollistaa harjausopastuksen seuraamisen omassa suussa.

 Stressi on yksi yhteinen vaikuttaja purentaan ja lantionpohjaan. Fysioterapeutti Sonja Toivola ohjasi luentonsa aikana rentouttavia harjoitteita.

Suuhygienistiliiton hallitus järjesti viime vuoden tapaan Valtakunnallisten Suuhygienistipäivien yhteyteen kollegapäivän. Liiton jäsenillä oli hallituksen kokouksen jälkeen mahdollisuus tulla jututtamaan hallituksen jäseniä ja viihtymään mukavan ohjelman parissa. Roba Loungessa järjestetty tilaisuus tarjosi mitä parhaimmat puitteet mukavalle tapahtumalle ja päivä olikin täynnä rentoa menoa – tyylikkäät saunatilat, mahdollisuus laulaa karaokea, seurustella takkatulen ääressä tai seurata kuningas Charlesin kruunajaisia isolta näytöltä.

Rennon yhdessäolon lisäksi tapahtumassa oli myös asiaa. Fysioterapeutti Sonja Toivola piti

iltapäivällä ajatuksia herättävän luennon purentalihasten ja lantionpohjalihasten välisestä yhteydestä. Tapahtuman mahdollisti DentView Oy, ja heidän edustajansa Sanna Haaraniemi esitteli DentViewn suunterveyden ehkäisevän hoidon järjestelmää. Järjestelmä on suun terveyden omahoidon työkalu, niin sanottu virtuaalikioski. Tämän oppimispolun avulla eri ikäryhmät saavat terveysneuvontaa muun muassa 3D­animaatioiden avulla. Laitteen mukana tulee ekologinen omahoitotuotepaketti. Ammattilaisille järjestelmä kertoo käyttäjien suunhoitotottumuksista. Tiedot tallentuvat dataportaaliin anonyymisti organisaation toiminnanohjausta varten. n

HYVINVOINTI

Voice Massage

hieronta karkoittaa

jännitykset kehosta ja korvien välistä

Harva meistä säästyy työn aiheuttamilta kehon kireyksiltä, ja stressikin saattaa jäytää mieltä.

Yläkehon lihasrentouteen

tähtäävä Voice Massage ­käsittely saa hengityksen kulkemaan vapaammin ja voi auttaa jopa rauhallisempaan yöuneen.

Hoitohuoneen ikkunasta aukeaa rauhoittava talvimaisema maalaisympäristössä. Tunnen oloni uteliaan luottavaiseksi käydessäni hierontapöydälle makuulle. Ongelmani ovat kollegoillekin tutut niska­hartiaseudun vaivat ja itselläni joskus tuntuva palan tunne kurkussa. Yöbruksaaminen on ollut kyseenalainen harrastukseni jo vuosia, ja olen purentakiskon käyttäjä. Haluan tietää, voiko Voice Massage ­käsittelyllä saada paremmin apua näihin vaivoihin. Perinteinen hieronta avaa tilannetta aina hetkeksi, mutta tuntuu kuin siitä jäisi jotain puuttumaan. Hoitohuone Artesaanin yrittäjä ja Voice Massage ­terapeutti Marja Toikkanen aloittaa käsittelyn selän lihaksista, jotka ovat kiitettävän kireät. Makea kipu muistuttaa taas parantamaan ergonomiaa työpäivinä. Hiljalleen huomaan eron tavalliseen hierontaan, kun käsittely etenee kylkivälien alueelle. Teen muutamia hoitoa tukevia hengityksiä ohjeiden mukaan, ja tunnen kuinka kyljet ikään kuin kasvavat sivusuuntaan sisäänhengityksen tahdissa. Ulos hengittäessäni suhisen ilmaa hampaiden välistä. Ehdin ajatella uuden purentakiskon teettämistä, sillä mielestäni ässä suhisee aiempaa pehmeämmin.

Käännyn pedillä selälleni, ja napakat sormet löytävät nopeasti rintarangan alueelta kipeitä kohtia. Ne eivät jää ainoiksi, sillä niskan ja hartioiden kohdalla mieli tekisi jo päräyttää pieni voimasana, vaikka kipuilevat alueet eivät tule yllätyksenä. Reilun tunnin aikana hoito etenee kaulalle ja leuan sivuille, ja saan kuulla, että pään nyökkääjälihas on varsin tiukalla. Kerron hierojalle, että se on työasennon mukanaan tuomia lieveilmiöitä. Myös suun sisällä käydään käsittelemässä masseterin kireyksiä. Lopuksi hierotaan ohimoita ja päänahkaa, minkä liikkuvuus on myös hieman rajoittunut.

Sovimme, että seuraavalla kerralla ulotetaan käsittely syvemmin kaulan alueen lihaksiin, myös pään nyökkääjään. Kaulan alueen lihaksiston hieronta pintaa syvemmältä ei kuulemma ole kaikkein miellyttävintä käsittelyä, mutta päätän kuitenkin olla rohkea ja varata uuden ajan. Pienen huimauksen mentyä ohi ajelen rentoutuneena kotiin. Hengitys kulkee selvästi kevyemmin, ja tuntuu kuin kiristävä nuttu olisi riisuttu yläkropan päältä pois.

Teksti Anne Hyvönen n Kuva Marja Toikkasen kotialbumi

Mitä Voice massage on?

Voice Massagen äitinä pidetään hieroja Leena Koskista, joka kehitti metodin alun alkaen laulajien tarpeisin 1980­luvulla.

– Voice Massage on hierontahoito, jonka tavoitteena on aktiivinen lihasrentous hengityksen, purennan ja äänentuoton alueen lihaksissa ja lihasryhmissä. Menetelmässä käytetään klassisen hieronnan otteita. Hoito pohjautuu lääketieteeseen ja sitä on kehitetty yhteistyössä muun muassa foniatrien ja hammaslääkäreiden kanssa kymmenien vuosien ajan, Voice Massage ­terapeutti Marja Toikkanen kertoo. Toikkanen itse kiinnostui terveydestä ja hyvinvoinnista omassa ja lähipiirin elämässä tapahtuneiden onnettomien sattumusten kautta. Terveys ei äkkiä ollutkaan itsestään selvä asia.

Vyöhyketerapeutin ja koululääketieteen perusopintojen kautta hierojakoulutukseen hakeutuminen avasi myös tien Voice Massage ­opinnoille, sillä pohjakoulutusvaatimuksena on Valviran laillistaman hierojan tai fysioterapeutin tutkinto.

Nimensä mukaisesti Voice Massage auttaa paljon ääntään käyttäviä, mutta hengitykseen vaikuttavien lihasalueiden hieronnasta hyötyvät kaikki, jotka tuntevat kireyttä esimerkiksi rintakehällä tai palleassa stressin, voimakkaan fyysisen rasituksen, sairauden tai muun syyn vuoksi. Hoidon tuottaman rentouden avulla luodaan edellytykset vapaalle hengitykselle, puheelle ja laulamiselle. Myös bruksaajille on hyötyä hieronnasta, vaikka purentalihaksien käsittely on vain yksi osa hoitoa.

– Purentalihakset hierotaan sekä suun sisältä että ulkoa. Hieronnan otteet ovat rauhallisia ja tarkoitus on välttää kipua, Toikkanen selittää.

Purentalihakset nähdään Voice Massage ­hieronnassa osana lihaskalvo­ eli faskiaketjua, jolloin tähän ketjuun sekä hengitykseen vaikuttamalla saadaan paremmat hoitovasteet kuin keskittymällä pienemmän alueen hierontaan.

Rentoutta keholle, mielelle, ja jopa kielelle

Moni, joka hengittää pinnallisesti vain tottumuksesta, hyötyy Voice Massage ­hoidosta. Se sopii myös

”Voice Massage on hierontahoito, jonka tavoitteena on aktiivinen lihasrentous hengityksen, purennan ja äänentuoton alueen lihaksissa ja lihasryhmissä.

Marja Toikkanen on työssään nähnyt mielen ja tunteiden vaikutuksen kehoon.

Suun omien, läpi elämän suojaavien, luonnollisten bakteerien osuus voi romahtaa lääkitysten, sairauksien, huonon hammashygienian tai ruokavalion vaikutuksesta.

ToothGuide®PLUS-purutabletttien sisältämät S. salivarius K12 -bakteerit palauttavat suun luonnollisen, suojaavan mikrobiston jo 4 viikon käytön aikana:

• Ientulehdusbakteerit vähenevät •

• Hiivojen lisääntyminen estyy •

• Pahanhajuinen hengitys vähenee •

• Syljen eritys lisääntyy •

Kysy lisätietoa: info@gutguide.fi

Apteekeista ja www.gutguide.fi

vain rentoutushoidoksi rauhallisten otteiden vuoksi. Toikkanen onkin huomannut, että moni nukkuu paremmin hoidon jälkeen, ja että myös kuorsaus jää joissain tapauksissa pois hoitojen myötä. Hieronnan aikana tehtyjä hengitysharjoitteita on hyvä jatkaa myös kotona, sillä oikea hengitystekniikka tukee hieronnan vaikutuksia. Yksi Voice Massagen tavoitteista on lisätä kehotietoisuutta ja rentoutta. Oikean hengityksen äärelle pysähtyminen on yksi tie oman kehon tuntemusten tiedostamiseen.

Tunnevyöhyketerapeutin koulutuksen saaneena ja tunteiden kanssa paljon työtä tehneenä Toikkanen sanookin nähneensä, kuinka paljon mieli ja tunteet voivat vaikuttaa kehoon. Vaikka Voice Massage on oiva keino rentoutumiseenkin, voi joissakin tilanteissa olla hyvä siirtää hieronta­aikaa.

– Kuume, flunssa, ihoinfektiot tai muut tarttuvat infektiot, akuutit vammat ja sairaudet, esimerkiksi kasvaimet ovat este hieronnalle, Toikkanen listaa.

Myös halvauksen jälkeinen ihotunnon menetys hierottavalla alueella on kontraindikaatio, ja epäselvässä tapauksessa kannattaa aina konsultoida hoitavaa lääkäriä. Voice Massage siis vaikuttaa yleensä sopivan perusterveillä henkilöillä vauvasta vaariin. Erityisesti vauvojen kohdalla Toikkasen mielestä olisikin hyvä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota vauvojen suun alueen ja kielijänteen kireyteen. Vauvahieronta­ ja imetysohjaajakoulutuksen myötä Toikkanen on tietoinen, että nämä vaivat ovat yhteydessä muun muassa tuleviin purentaongelmiin. Hieronnalla voidaan saada positiivisia vaikutuksia kielen toimintaan ja sitä kautta puheeseen, nielemiseen ja nenähengitykseen.

– Päivitän ja syvennän osaamistani Voice Massagen ja vauvahieronnan osalta. Pyrin keskittymään juuri näihin asioihin.

Nukun hierontaa seuraavana yönä sikeästi kuin tukki, mikä on harvinaista herkkua monien vähäunisten öitteni seassa. Lisäksi uskoni siihen, että ihminen on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus, saa lisävahvistusta. Stressi ja huolet kerryttävät jännityksiä ja kireyttä kehoomme, mutta onneksi niitä voi purkaa erilaisin kehollisin menetelmin, kuten Voice Massagen avulla. n

Suun suojabakteerit ikääntyessä.

Minun tarinani Rentouttava ja meditatiivinen perhokalastus

Suuhygienisti Merja Perälä rentoutuu ja kerää voimia työpäiviin muun muassa perhokalastamalla. Perhokalastuksessa häntä saaliin lisäksi viehättää sen meditatiivisuus.

Teksti Meri Juslin n Kuva Kotialbumi

Tampereen KotiHampaassa suuhygienistinä työskentelevä Merja Perälä rentoutuu ja kerää voimia työpäiviin perhokalastamalla, patikoimalla metsässä ja retkeilemällä.

– Mato­ongella kalastus alkoi lapsena mummolassa Merikarvian Lankoskella. Vietin kesät mummun luona kolmen sisarukseni kanssa. Olimme kaikki innokkaita onkijoita. Mato­ongella nousi ahvenia patojen reunustamasta pienestä koskesta, Perälä muistelee. Kauhajoelta kotoisin olevalla Etelä­Pohjanmaan tytöllä on ensi vuonna työuraa täynnä kolme vuosikymmentä.

Virvelöinti vaihtui

perhokalastukseen

Virvelöinti vaihtui perhokalastukseen Markku­veljen ohjauksen myötä noin viisi vuotta sitten. Perhokalastuksessa Perälää viehättää sen meditatiivisuus. Perhoilussa voi vierähtää tunti huomaamatta. Mieli rentoutuu ja aivot lepäävät harrastuksen parissa. Niska­hartiaseutu saa hyvää liikuntaa perhostellessa, ja katseen levätessä luonnossa saa sielu ravintoa. Aivoissa syntyy uusia ideoita, kun on vain keskittynyt perhon heittelyyn.

Merja Perälä on käynyt Suomen Hypnoosiliitto ry:n järjestämän rentoutusvalmentajan koulutuksen, ja siellä heräsi tarve saada mieltä lataava harrastus. Kesään sisältyy perinteisesti yökalastusreissu aviomiehen kanssa.

– Samalla saamme nauttia auringonlaskusta. Toisinaan samalla reissulla on koettu auringonnousukin.

Perälä on siirtänyt oman kalastusinnostuksen myös lapsilleen, ja he osallistuvat perheen kalastusreissuille.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Toisinaan kalasaalis on yllättänyt ison parven osuessa kohdalle. Parhaiten saalista on tiedossa kun malttaa lähteä heti sateen jälkeen vesille tai osuu kalaan tihkusateella. Kauniina aurinkoisena kesäpäivänä kalat eivät liiku. Perälä muistelee, kuinka hän Perniössä asuessaan oli kalassa miehensä ja shetlanninlammaskoiransa kanssa. He osuivat hyvän kuhaparven

”Perhoilussa voi vierähtää tunti huomaamatta. Mieli rentoutuu ja aivot lepäävät harrastuksen

parissa. Niska­hartiaseutu saa hyvää liikuntaa perhostellessa, ja katseen levätessä luonnossa saa sielu ravintoa. Aivoissa syntyy uusia ideoita, kun on vain keskittynyt perhon heittelyyn.”

kohdalle ja kalaa tuli niin paljon kuin sitä ehti nostaa ylös veneeseen.

Kalaretken päätteeksi pariskunta päätti rantautua kalliolle nauttimaan iltapalaa ennen kotiinpaluuta. Heidän syödessään eväitä koira liukastui ja putosi rantakalliolta mereen. Perälä seurasi huolestuneena rannalta miehensä kamppailua, kun tämä lähti pelastamaan koiraa. Onneksi tarinalla on onnellinen loppu, kun koira saatiin pelastettua eikä miehellekään tullut isompia haavereita.

Kesälomalla Perälä suuntaa miehensä ja Vili­villakoiran kanssa Lofooteille perhokalastusvälineet mukanaan. Lomalla käydään myös vaeltamassa pohjoisen tuntureissa ja nautitaan yöttömän yön kesästä. n

HLT, EHL Helena Yli-Urpo kuvailee aktiivisen, etenevän kariesvaurion tunnusmerkkejä. Vaurion rajat ovat epämääräiset, väri vaalea, pinta karhea ja mattamainen.

TEEMA

Turun Hammaslääkäripäivät

Turun Hammaslääkäripäivien suuhygienistien ja hammashoitajien luentopäivä järjestettiin 28.1.2023 Mauno Koivisto ­keskuksessa, Biocityssä. Luentovalikoima oli monipuolinen muun muassa implantti­ ja paron potilaan ylläpitohoidosta purennan seulontaan ja limakalvomuutosten tunnistamiseen. Näytteilleasettajille oli varattu kaksi huonetta.

Helena Yli-Urpo, HLT, EHL, luennoi nuorten kariesdiagnostiikasta. Käypä hoito ­suosituksen mukaan kariesriskin kriittiset ikäkaudet liittyvät hampaiden puhkeamisaikoihin eli ikäryhmiin 0,5–2, 5–7­ ja 10–13­vuotiaat. Yli­Urpo lisää tähän vielä murrosikäiset, 12–16­vuotiaat. Tämä kasvattaa paikkaushoitoa tarvitsevien nuorten osuutta selkeästi. Tähän saattavat vaikuttaa muun muassa muutokset elintavoissa ja kaveripiiri.

Anestesiahammashoitojen määrä lapsilla on lisääntynyt. Osittain tämä johtuu korona­pandemian

Teksti ja kuva Nina Hannula

Helena Yli-Urpon kotialbumi

jälkiseurauksista. Suuri osa anestesiassa hoidetuista on niin kutsuttuja S2­lapsia eli lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.

Kariesdiagnostiikan kolme työkalua

Kariesdiagnostiikassa käytetään apuvälineinä kuituvaloa ja bitewing­röntgenkuvausta (BW), joskus myös ortopantomografia­röntgenkuvausta (PTG).

Ensisijainen havainnointi tapahtuu omin silmin lampun avulla sekä kuituvalolla. Hampaan pinta kuivataan kuituvalolla tarkastettaessa. Molaari­inkisiivialueiden hypomineralisaatiohampaita (MIH) ei suositella kuivattavan tutkittaessa. MIH­hampaat voivat olla hyvinkin vihlovia, varsinkin laajojen muutosten ollessa kyseessä.

Hammasvälikaries näkyy hyvin BW­kuvissa. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) kriteeristö oireettoman henkilön BW­tutkimuksesta tuli voimaan 1.2.2023.

BW­kuvien otto on oikeutettua, kun kolme kriteeriä toteutuu samanaikaisesti. Ensinnäkin röntgenkuvauksille tulee löytyä hammaslääkärin tekemän arvion mukaan hammaslääketieteellinen peruste, ja toiseksi näönvaraisesti on löytynyt yksikin kiilteen läpäissyt kariesvaurio tai useita eteneviä kariesvaurioita tai anamneesissa on useita kariekselle

altistavia riskitekijöitä. Kolmantena kriteerinä on, että edellisestä vastaavasta tutkimuksesta on vähintään yksi vuosi aikaa.

PTG­kuva otetaan kun epäillään hammaspuutosta ja hampaiston kehitystä halutaan seurata tai jos hampaistossa on useita kariesleesioita ja hampaan periapikaalinen tila halutaan arvioida. Aina kun on mahdollista, asiakkaalta otetaan osa­PTG­kuva säteilyannoksen minimoimiseksi.

Karieksen hoidosta

Karieksen hoidossa pääpainon tulisi olla ehkäisevässä hoidossa, korjaavalla hoidolla tulisi olla pienempi painoarvo. Näkyvä plakki on merkki kariesriskistä.

Käypä hoito ­suosituksesta, Karies (hallinta), löytyy International Caries Detection and Assessment System (ICDAS) ­luokittelujärjestelmä. ICDAS auttaa hoitotoimenpiteiden suunnittelussa, milloin kariesvaurio paikataan ja milloin ei.

Suuhoitoaineiden päivitys

Erikoishammaslääkäri Merja Laineen luennon aiheena oli suunhoitoaineiden päivitys. Suunhoitoaineet kuuluvat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta EU:n kosmetiikka­asetuksen piiriin. Tämä takaa sen, että ne ovat turvallisia siinä käytössä, mihin ne on tarkoitettu.

tulisi

Näkyvä

Suunhoitotuotteiden valikoima on suuri ja kasvaa koko ajan. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, joista yhä suurempi osa on pyritty tekemään luonnonmukaisiksi ja ekologisiksi. Esimerkiksi Lingora®­puolukkasuuvesi sisältää fermentoitua puolukkamehua, josta on poistettu sokeria. Suomalaistutkimuksen mukaan suuveden on todettu vähentävän pitkäaikaistulehduksen merkkejä ja tasapainottavan suun omaa mikrobistoa. Suuveden voi purskuttelun lopuksi niellä.

Vastaanotolla käytettävistä tuotteista Laine mainitsi kaksi hopeafluoridia sisältävää tuotetta: Riva Star (Silver Diamine Fluoride, SDF) ja Riva Star Aqua (hopeafluoridi, AgF).

Tuotteet eroavat hieman toisistaan. Riva Starin sisältämä hopeafluoridi on ammoniakki­vesiliuoksessa hopeadiamiinifluoridina. Riva Star Aquan

”Karieksen hoidossa pääpainon

tulisi olla ehkäisevässä

hoidossa, korjaavalla hoidolla

olla pienempi painoarvo.

plakki on merkki kariesriskistä.”

hopeafluoridi on vesiliuoksessa. Riva Staria käytettäessä pehmytkudokset tulee suojata, sillä tuotteen sisältämä ammoniakki ärsyttää pehmytkudoksia.

SDF:sta on tehty enemmän tutkimuksia kuin myöhemmin markkinoille tulleesta AgF:stä. Tutkimusten mukaan SDF sekä estää karieksen etenemistä että ehkäisee ja vähentää uusien kariesvaurioiden syntymistä.

SDF värjää käsitellyt vauriokohdat mustiksi. Hampaiden värjäytymistä pyritään vähentämään kaliumjodidikäsittelyllä. SDF­hoitojen etuja ovat kustannustehokkuus ja kivuttomuus. Hoito säästää aikaa ja hammaskudosta, eikä porausta tarvita.

Käypä hoito ­suosituksen mukaan Suomessa ja EU:ssa SDF:n käyttöaiheita ovat biofilmin eliminointi ja hampaiden sensitiivisyyden hoito. Yhdysvalloissa, Australiassa ja Aasiassa SDF­valmistetta on käytetty lasten karieksen ja iäkkäiden juurikarieksen pysäyttämiseen.

Käypä hoito ­suosituksen mukaan SDF voi olla hyödyllistä ikäihmisille, joille hammas hoidossa käyminen on hankalaa. Suosituksessa ei ole ohjeistusta SDF:n käytöstä maitohammaskarieksen pysäytyshoidossa. n

Dos., EHL Merja Laine kävi luennollaan läpi laajasti erilaisia suunhoitoaineita.

TYÖTURVALLISUUS

Haastavat kohtaamiset potilastyössä

Hyvät neuvottelutaidot lisäävät työturvallisuutta

Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat toisinaan työssään aggressiivisesti käyttäytyviä asiakkaita tai löytävät itsensä muuten haastavista neuvottelutilanteista. Millaisin keinoin haastaviin kohtaamisiin tulisi varautua ja valmistautua ja miten tilanteen eskaloituminen estetään?

On kyse työpaikkaväkivallasta, mikäli työntekijä joutuu omalla työpaikallaan sanallisesti loukatuksi, hänen turvallisuuttaan ja terveyttään uhataan tai hän tulee fyysisesti pahoinpidellyksi. Väkivaltaisen käyttäytymisen riski työntekijää kohtaan kasvaa hoidettaessa sekavia, päihtyneitä tai voimakkaista pelkotiloista kärsiviä potilaita. Myös mahdollinen psyykkinen sairaus tai kivun kokeminen voi altistaa väkivaltaiselle käytökselle ja tehdä aggression hillitsemisestä vaikeaa.

Vaikka fyysisen väkivallan toteutuminen potilaan taholta on erittäin epätodennäköistä, hyvä tilannetaju auttaa ennaltaehkäisemään tilanteen eskaloitumista, FT, HTM Harri Gustafsberg sanoo. Hän on tunnettu ihmismielestä luennoitsija, entinen erikoisyksikön poliisi, tietokirjailija ja kouluttaja. Gustafsberg

Harri Gustafsberg on palkittu tietokirjailija ja yrityspuhuja, sekä MySpeaker of the Year 2022 -tunnustuspalkinnon voittaja Hyvinvoinnin johtamisen -kategoriassa.

Teksti Päivi Pribilla n Kuvitus iStockphoto n Kuva Lari Järnefelt

on yhdessä Sami Sallisen kanssa kirjoittanut kirjan Taktinen neuvottelu (2021), jossa käydään läpi erityisesti poliisin työssä opittuja ja tutkitusti toimivia vuorovaikutuskeinoja, joilla ammattilainen pystyy rauhoittamaan haastavat ja mahdollisesti vaarallisetkin tilanteet.

Tilastojen mukaan haastavat kohtaamiset terveydenhuoltoalalla ovat lisääntyneet. Harri Gustafsbergistä tämä edellyttää hoitohenkilöstön kouluttamista väkivaltatilanteiden varalle. Koulutus lisää työhyvinvointia ja työturvallisuutta, se tuo varmuutta erilaisten tilanteiden kohtaamiseen ja vahvistaa ammattitaitoa.

Pysy rauhallisena

Tärkeintä agressiivisen potilaan kohtaamisessa on oman mielen rauhoittaminen.

– Suurin osa viestinnästämme on ei­sanallista, eikä oleellista olekaan se, mitä yksittäisiä sanoja käytämme vaan se, mitä muilla eleillämme viestimme,

millaisin äänenpainoin esimerkiksi puhumme, Gustafsberg kertoo.

Ensiarvoisen tärkeää tilanteen eskaloitumisen välttämiseksi siis on, että ammattilainen pysyy tilanteessa rauhallisena, vaikka mielessä velloisikin tunnemyrsky. Potilaan tunteeseen ei tule lähteä mukaan, ettei se vahvistu.

– Älä hermostu, älä korota ääntäsi, ja vältä haastamista. Useimmiten potilaan tyytymättömyys tai vihaisuus johtuu täysin muusta asiasta kuin hoitohenkilöstä tai juuri siitä kyseisestä asiakaspalvelutilanteesta.

Kuten Sallisen ja Gustafsbergin teoksessa kirjoitetaan: ”Anna aikaa rauhoittua, jos hän on aggressiivinen, älä alistu uhkaavaan käytökseen. Kunniota omia rajojasi niin muutkin tekevät niin. Osoita riittävä määrä arvostusta, mutta osoita myös oma statuksesi. Ota neuvottelussa aloite, se osoittaa psykologista voimaa.”

Tunnista omat rajasi

Haastavia tilanteita syntyy myös muuten kuin suoranaisesta väkivallan uhasta. Myös suuhygienistit saattavat joutua erilaisen häirinnän kohteeksi, ja se voi ulottua myös työpaikan ulkopuolelle.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä esimerkiksi eleinä, ilmeinä, vihjailuna tai kaksimielisinä vitseinä. Mikäli työssään joutuu potilaan taholta tungettelevan käytöksen tai kysymysten kohteeksi, on tunnistettava omat rajansa ja osoitettava ne heti myös potilaalle.

Työn ulkopuoliset asiat, kuten asuinpaikka, harrastukset, siviilisääty tai muut vastaavat asiat eivät kuulu hoitosuhteeseen, eikä niistä tarvitse potilaan kanssa keskustella. Vaikka esimerkiksi valvontakameroilla tai hätänapeilla on oma roolinsa työtilojen turvallisuudessa, hoitohuoneita on vaikea muuttaa jälkikäteen täydellisen turvallisiksi esimerkiksi kulkuväylien uudelleensuunnittelulla, eikä se ole Harri Gustafsbergin mukaan tarkoituksenmukaistakaan

– liiallinen varautuminen kaikkiin potentiaalisiin uhkiin kun saattaa myös toimia itseään vastaan ja itse asiassa vähentää turvallisuudentunnetta.

Kehitä vuorovaikutustaitojasi

– Asiakaspalvelua sisältävissä ammateissa joutuu kohtaamaan myös ikäviä tilanteita. Ei ole olemassa ihmisten kanssa tehtävää työtä, jossa ei koskaan syntyisi konflikteja. Jokaisen tulisi kehittää vuorovaikutustaitojaan niin, että uskaltaa ja kohdata haastavat tilanteet ilman että niitä tarvitsisi ennalta pelätä.

Gustafsberg nostaa esille työyhteisön kulttuurin, jonka tulisi olla kehittämismyönteinen ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Työturvallisuus on jokaisen työntekijän perusoikeus, ja väkivaltatapausten tulisi aina johtaa riskivalmiuksien päivittämiseen työpaikoilla.

– Toimintaa tulisi myös turvallisuuden näkökulmasta kehittää aina tietoon perustuen, Harri Gustafsberg toteaa. n

Suun terveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu – mikä muuttuu?

Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn kuuden

kuukauden enimmäisaika Suomessa on herättänyt kummastusta maailmalla. Nolot tilanteet, joissa

yrittää selittää, että meillä kyllä panostetaan pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, helpottuvat hiukan, kun hoitotakuu asteittain

tiukkenee terveydenhuoltolakiin tehdyn muutoksen myötä. Ja mikä tärkeintä, väestölle on luvassa

aiempaa oikea­aikaisempaa palvelua. Hoitotakuun tiukentaminen varmistaa myös rahoituksen suuntaamista suun terveydenhuoltoon.

Teksti Merja Auero n Kuva Maria Miklas

HOITOTAKUU

Milloin hoitotakuun muutokset

tulevat voimaan?

Kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn enimmäisaika lyhenee kahdessa vaiheessa: 1.9.2023 alkaen neljään ja 1.11.2024 alkaen kolmeen kuukauteen. Muilta osin kaikki muutokset tulevat voimaan 1.9.2023.

Mikä hoitotakuussa muuttuu?

Kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn enimmäisaikojen asteittaisen tiukentumisen lisäksi tulee muitakin muutoksia.

Asiakkaan ottaessa yhteyttä hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä jo samana päivänä nykyisen kolmen päivän enimmäisajan sijaan. Samalla on myös arvioitava, pääseekö asiakas hyvinvointialueen omaan toimintaan hoitotakuun puitteissa vai pitääkö palvelu hankkia esimerkiksi ostopalveluna tai palvelusetelillä. Suun terveydenhuollossa hoidon tarpeen arvion voi tehdä jatkossakin nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi hammashoitaja. On hyvä huomata, että arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon kuin suun terveydenhuollon ammattihenkilö, työnantaja vastaa riittävästä osaamisesta.

Jos potilas ohjataan ensin esimerkiksi suuhygienistin vastaanotolle, jossa huomataan tarve hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa tästä käynnistä tai vaihtoehtoisesti hoitotakuuajan puitteissa asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arviosta. Jos neuvola­, koulu­ ja opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvan lapsen tai nuoren suun määräaikaisen terveystarkastuksen suorittaa muu suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkäri, ja hän toteaa tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa tästä. Tavoitteena on pitkälle viety työnjako niin, että tarvittaessa hammaslääkärikäynti järjestyy kohtuuajassa.

Jos hammaslääkäri puolestaan toteaa tarpeen perusterveydenhuollossa toimivan erikoishammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy erikoishammaslääkärille on järjestettävä kolmen kuukauden

henkilöstön työhyvinvointi ovat lähellä sydäntä.

”Suun terveydenhuollossa hoidon tarpeen arvion

voi tehdä jatkossakin

nimikesuojattu

terveydenhuollon

ammattihenkilö, esimerkiksi

hammashoitaja. On hyvä

huomata, että arvion voi tehdä

muukin terveydenhuollon kuin suun terveydenhuollon

ammattihenkilö, työnantaja

vastaa riittävästä osaamisesta.”

Merja Auero työskentelee suun terveydenhuollon asioista vastaavana lääkintöneuvoksena sosiaalija terveysministeriössä ja on koulutukseltaan terveydenhuollon erikoishammaslääkäri ja eMBA. Väestön suun terveys ja suun terveydenhuollon

”Hoitotakuu ei koske tilanteita, joissa potilaan hoitosuunnitelmaan on kirjattu tutkimus­ tai hoitoväli. Käynti

tulee järjestää kirjauksen mukaisesti, jollei hoidon tarpeen arviossa tule esille seikkoja, joiden perusteella tästä tulee tai voidaan poiketa.”

Hyvinvointialueiden tulee jatkossa tiedottaa joka kuukausi siitä, miten hoitotakuu on toteutunut. Sosiaali­ ja terveysministeriön (STM) asetuksella voidaan säätää tarkemmin julkaistavista luvuista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa nämä luvut hyvinvointialueiden käyttöön.

Mitä toimintaa hoitotakuu koskee?

Hoitotakuun tiukentuminen koskee hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon lisäksi myös Kelan järjestämisvastuulla olevaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja THL:n järjestämisvastuulla olevan Vankiterveydenhuollon toimintaa.

Miten hoitotakuun tiukentaminen rahoitetaan?

kuluessa siitä, kun hammaslääkäri on todennut palvelun tarpeen. On hyvä huomata, että tämä ei koske erikoissairaanhoitoon pääsyä.

Hoitoon pääsyn nopeuttaminen ei ole järkevää, jos hoitojaksot venyvät entisestään. Hoitojakso tuleekin lain mukaan saattaa valmiiksi kohtuullisessa ajassa ilman tarpeetonta viivytystä hoitokäyntien välillä, ja hoitosuunnitelmaan tulee kirjata hammaslääketieteellinen perustelu hoidon mahdolliselle jaksottamiselle. Tämän kohtuullisen ajan määrittelyyn saataneen jatkossa tukea Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin valmisteilla olevan Hyvä käytäntö ­konsensussuosituksen myötä.

Hoitotakuu ei koske tilanteita, joissa potilaan hoitosuunnitelmaan on kirjattu tutkimus­ tai hoitoväli. Käynti tulee järjestää kirjauksen mukaisesti, jollei hoidon tarpeen arviossa tule esille seikkoja, joiden perusteella tästä tulee tai voidaan poiketa. Tutkimukseen tai hoitoon tulee päästä nopeammin, jos potilaalle on esimerkiksi tullut vaivaa tai vakava sairaus, johon liittyen suu on syytä tutkia. Aikaa ei toisaalta tarvitse antaa vielä suunnitelman mukaisena ajankohtana, jos esimerkiksi tervehampaiselle ja muutenkin terveelle henkilölle on suositeltu käyntejä kovin tiheästi. Tutkimus­ ja hoitovälin määrittelyä on tarkoitus yhtenäistää edellä mainitulla Duodecimin suosituksella.

Hyvinvointialueille lisätään valtion rahoitusta hoitotakuun tiukentuessa, ja myös suun terveydenhuoltoon on budjetoitu lisärahoitusta. Rahoitusta ei ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn toimintaan, joten alueilla on tärkeää huolehtia siitä, että suun terveydenhuoltoon suunnataan resursseja. Kustannusvaikuttavien toimintamallien kehittäminen on myös tärkeää, ja näin onkin monin paikoin tehty muun muassa valtion hankerahoituksen turvin. On selvää, että jos lainsäädäntö ei velvoittaisi parantamaan suun terveydenhuollon palveluja, niihin ei myöskään suunnattaisi lisärahoitusta.

Miten henkilöstö riittää

hoitotakuun tiukentuessa?

Väestölle tarjottavien laadukkaiden palvelujen edellytyksenä on, että henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Henkilöstöpulaan pyritään saamaan helpotusta muun muassa STM:n Henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ­ohjelman sekä Hyvän työn edellytykset ­ohjelman mukaisesti. Yksityissektorin kapasiteettia voidaan monin paikoin hyödyntää esimerkiksi ostopalveluilla tai palveluseteleillä. Meillä on suun terveydenhuollossa vahvuutena erittäin osaava henkilöstö, joka tekee tätä tärkeää työtä suurella sydämellä. Tästä lämmin kiitos kaikille! n

LISÄTIETOJA: TERVEYDENHUOLTOLAKI, HALLITUKSEN ESITYS HOITOTAKUUN TIUKENTAMISESTA HE  74/2022 VP

Hellävarainen hammastahnasarja koko perheen erilaisiin tarpeisiin

TePe Daily™ ja TePe Pure™ ovat uusi, ympäristöystävällinen hammastahnasarja koko perheelle – sarjasta löydät sopivan vaihtoehdon myös kuivalle suulle ja herkille ikenille. Kauan odotetut uutuudet ovat täydellinen lisä TePen korkealaatuisiin suun terveydenhoidon tuotteisiin. Valmistettu Ruotsissa muutamista huolella valituista ainesosista ilman SLS-vaahdotusainetta.

TePe Daily™

• Kevyesti vaahtoava

• Mieto piparmintun maku

TePe Daily™ Kids

• Ei vaahtoa

• Erittäin mieto piparmintun maku

• 3-6 vuotiaille

TePe Pure™ (maustamaton)

• Erittäin herkälle ja kuivalle suulle

• Ei vaahtoa

• Maku- ja väriaineeton

• Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

TePe Daily™ Baby

• Ei vaahtoa

• Maku- ja väriaineeton

• 0-2 vuotiaille

• Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

TePe Pure™ (mieto piparminttu)

• Herkälle ja kuivalle suulle

• Ei vaahtoa

• Väriaineeton

Saatavilla suunhoitoalan jälleenmyyjiltä sekä hyvin varustetuista apteekeista ja verkkokaupoista.

KOULUTUS

Hammaslääketieteen

kandidaattien asiakkaat

tyytyväisiä kliinisen hoitoharjoittelun toteutukseen

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Suusairauksien opetus­ ja hoitoyksikössä Helsingin yliopiston kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssin

hammaslääketieteen kandidaatit suorittavat

hammaslääkärin tutkintoon sisältyvän kliinisen hoitoharjoittelun. Vuositasolla opetusklinikalla toteutuu noin 16 000 hoitokäyntiä. Hoitoharjoittelun kehittämisprojekti aloitettiin marraskuussa 2022.

Teksti Tytti Törhönen, Jaana Kaukonen n Kuvat Jenni Willberg

Hammaslääketieteen kandidaatit harjoittelevat kliinisiä taitoja opetusklinikalla noin kolmen vuoden ajan hoitaen potilaita erikoishammaslääkäreiden, hammaslääkäreiden ja suuhygienistien ohjauksessa.

Potilaiden hoito toteutetaan pääsääntöisesti kokonaishoitona, jolloin koko suun terveydentila kartoitetaan hoidon aluksi suun ja hampaiston tutkimuksella ja luodaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeet huomioiva hoitosuunnitelma. Potilaiden hoitojaksot ovat tästä syystä melko pitkiä. Myös hoitokäynnit ovat perusterveydenhuoltoon verrattuna pidempiä, jotta ohjaukselle ja oppimiselle jää tilaa.

Opetusklinikan toiminnan kehittämisen tueksi kaivattiin syvempää tietoa asiakasnäkökulmasta, minkä vuoksi projekti aloitettiin keräämällä asiakaspalautetta kehittämistyön lähtötilanteen ja asiakaspalautteista mahdollisesti nousevien kehittämiskohteiden kartoittamiseksi.

Projektin toteutti opetusklinikalla työskentelevä suuhygienisti yhteistyössä HUSin Hoito­ ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen kanssa.

Asiakaspalautetta palautelomakkeella ja haastattelulla

Palautetta kerättiin marraskuussa 2022 kolmena työpäivänä opetusklinikan potilailta hoitokäynnin päätteeksi. Palaute kerättiin neljännen ja viidennen vuosikurssin kandidaattien aikuispotilailta.

Asiakaspalaute kerättiin strukturoidulla palautelomakkeella sekä teemahaastattelulla. Lomakkeilla ja haastatteluilla haluttiin selvittää asiakkaiden kokemuksia kohtaamisesta, hoidon sujuvuudesta, hammaslääketieteen kandidaatin ja henkilökunnan välisestä yhteistyöstä, viestinnästä ja asiakkaan tiedon saannista sekä asiakkaan osallistamisesta kandidaatin suoriutumisen ja kehittymisen arviointiin.

Strukturoitu lomake sisälsi 21 kuusiportaista Likert­asteikollista väittämää sekä kaksi avointa kysymystä, joissa asiakkailla oli mahdollisuus esittää tarkennuksia väittämiä koskeviin vastauksiin tai antaa muuta avointa palautetta. Palautelomakkeen strukturoitujen väittämien rakenne on esitetty taulukossa 1.

HUSin Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä on 36 avointa työpistettä ja kuusi hoitohuonetta.

Kehittämiskohteet

Teemat Kehittämiskohteet

Hoidon sujuvuus Hoitokäynnin sujuvoittaminen; ohjaavan opettajan odottamisen vähentäminen

Hammaslääketieteen kandidaatin ja henkilökunnan välinen yhteistyö

Henkilökunnan tasavertainen ja asiallinen kommunikointi kandidaatille hoitotilanteissa

Viestintä ja asiakkaan tiedon saanti Johdonmukaisempi ja tarkempi viestintä hoitosuunnitelmista potilaalle

Asiakkaan osallistaminen kandidaatin suoriutumisen ja kehittymisen arviointiin

Tasavertaisen ja helposti lähestyttävän asiakaspalautekäytännön luominen

Palautelomakkeita jaettiin 55 asiakkaalle ja täytettyjä lomakkeita palautettiin 43 kappaletta. Vastausprosentti oli 78 %. Lomakkeen palauttaneista 13 oli antanut avointa palautetta.

43:sta lomakkeen täyttäjästä 13 halukasta haastateltiin hoitokäyntinsä päätteeksi. Asiakkaat täyttivät ensin itsenäisesti palautelomakkeen, jonka jälkeen heitä haastateltiin strukturoidun lomakkeen pohjalta ja kehittämistyön teemoihin liittyen. Lisäksi heiltä pyydettiin avointa palautetta ennalta määritettyjen teemojen lisäksi.

Strukturoiduista väittämistä saatu määrällinen aineisto koottiin vastausten keskiarvon ja vastausprosenttien mukaan. Haastatteluista ja avoimista palautteista saadun laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelu­menetelmää.

Tyytyväiset asiakkaat eivät tarkoita, ettei kehittämiskohteita löytyisi

Tulokset osoittivat, että HUSin Suusairauksien opetus­ ja hoitoyksikön asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja kohteluun. Kaikkien strukturoitujen väittämien vastausten keskiarvo oli 4–5 välillä, kun arvo 5 vastaa vastausvaihtoehtoa ”täysin samaa mieltä” ja arvo 1 ”täysin eri mieltä”.

Tyytyväisyyteen eniten positiivisesti vaikuttavia tekijöitä olivat kohtaaminen, hammaslääketieteen kandidaatin toiminta, henkilökunnan ammattitaito sekä kandidaatin ja henkilökunnan välinen yhteishenki. Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista kertomiseen (ka=4,3) ja hoitojakson sujuvaan etenemiseen (ka=4,6).

Hoidon sujuvuus näyttäytyi kehityskohteena myös laadullisessa aineistossa. Asiakkaat toivat esiin niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia hoitoon pääsyn aikatauluista, hoitojakson etenemisestä ja ajanvarauksista. Asiakkaat kertoivat, että ovat sitoutuneita pidempiin hoitoaikoihin, mutta hoitokäyntien sujuvuuteen kielteisesti vaikuttavia tekijöitä tuotiin kuitenkin toistuvasti esiin. Yksiselitteisemmin näistä tekijöistä aineistossa näkyi ohjaavan opettajan odottaminen.

Määrällisen ja laadullisen aineiston tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Hammaslääketieteen kandidaatin ja henkilökunnan välinen viestintä koettiin asialliseksi määrällisen aineiston tulosten perusteella (ka=4,95), mutta haastatteluissa asiakkaat kertoivat jonkin verran kokemuksia henkilökunnan ja kandidaattien välisen yhteishengen puutteesta. Kokemusten mukaan henkilökunnan kommunikointi

Palautelomakkeen strukturoitujen väittämien rakenne

Osiot Strukturoitujen väittämien lukumäärä

Asiakaskohtaaminen 6 kpl

Hoidon sujuvuus

Hammaslääketieteen kandidaatin ja henkilökunnan välinen yhteistyö

Viestintä ja asiakkaan tiedon saanti

Asiakkaan osallistaminen kandidaatin suoriutumisen ja kehittymisen arviointiin

Todennäköisyys suositella yksikön palveluja

kandidaatin kanssa oli puutteellista. Toisaalta taas henkilökunnan ja kandidaatin välinen onnistunut viestintä oli yksi merkittävimmistä tyytyväisyyteen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä. Huomioitavaa tuloksissa oli myös se, että potilaat suhtautuivat kandidaatteja kohtaan erityisen myönteisesti, sillä kandidaatit saivat ainoastaan positiivista palautetta.

Ristiriitaa laadullisen ja määrällisen aineiston tuloksissa esiintyi myös hoitosuunnitelmaan ja jatkohoitoon liittyen. Määrällisen aineiston tulosten mukaan asiakkaat olivat kokeneet, että hoitoon ja tutkimuksiin liittyvät asiat oli selitetty hyvin (ka=4,8) ja jatkohoitoon liittyvät asiat ohjattu ymmärrettävästi (ka=4,9). Sen sijaan laadullisen aineiston tuloksissa toistuivat hoitosuunnitelmaan liittyvät epäselvyydet.

Potilaan rooli osaamisen

arvioinnissa

Opetusklinikalla on pohdittu mahdollisuutta asiakaspalautteen systemaattiseen keräämiseen ja niiden hyödyntämistä kandidaattien arvioinnissa. Tässä kartoituksessa pyydettiin mielipiteitä siitä, millaisena asiakkaat kokisivat tällaisen aktiivisen roolin kandidaatin toiminnan ja osaamisen arvioijana. Asiakkaat pohtivat aihetta monesta näkökulmasta. Pääsääntöisesti

3 kpl

3 kpl

6 kpl

2 kpl

1 kpl

asia ei aiheuttanut kritiikkiä. Joitakin asiakkaita kuitenkin mietitytti, saisivatko yksittäiset palautteet liian suuren painoarvon arvioinnissa, millaisia tunteita palautteet herättäisivät kandidaateissa ja kuormittaisiko arvioiminen asiakkaita. Monet olivat sitä mieltä, että ammattilainen on tällaisessa tilanteessa asiakasta pätevämpi arvioija. Koettiin, että asiakkaalla ei ole riittävästi tietotaitoa ja ammattilainen pystyy näkemään kokonaiskuvan verrattuna edellytettävään osaamistasoon.

Aineistosta muodostetut

kehittämiskohteet

Tulosten pohjalta saatiin muodostettua toiminnan kehittämisprojektin lähtötilanne ja asiakaslähtöisiä kehittämiskohteita. Erityisesti haastattelut tuottivat syvällisempää materiaalia kokemuksista. Taulukossa 2 on esitetty tulosten perusteella muodostetut kehittämiskohteet.

Projektissa tuotettu lomake soveltuu HUSin Suusairauksien opetus­ ja hoitoyksikön käyttöön ja toiminnan kehittämisen edetessä sen avulla voidaan tehdä vertailukelpoista seurantaa lähtötilanteeseen. n

OPINNÄYTETYÖ

Intraoraaliskannauksen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa

Vaikka perinteinen hampaiston ja sitä ympäröivän kudoksen

jäljentäminen on edelleen käytetyin menetelmä, on digitaalinen

jäljentäminen hammaslääketieteen tulevaisuutta ja koko ajan kasvussa.

Digitaalisessa jäljentämisessä

hampaiston ja sitä ympäröivän

kudoksen jäljentäminen tehdään intraoraaliskannerilla.

Minna

Jaana

Päivi

Teksti Wilhelmiina Maarni, suuhygienistiopiskelija, Turun AMK

Hyötilä, shg, TtM, liiketoimintavastaava, lehtori, Turun AMK

Manneros, shg, TtM, lehtori, Turun AMK

Pietikäinen, shg, TtM, lehtori, Turun AMK

Kuvat Planmeca

Katsausartikkelin tarkoituksena on esittää tuloksia intraoraaliskannauksen hyödyntämisestä suun terveydenhuollossa ja suuhygienistin työssä. Artikkelissa esitellään intraoraaliskannauksen etuja, haasteita ja rajoituksia sekä pohditaan intraoraaliskannauksen hyödyntämistä suuhygienistikoulutuksen tulevaisuudessa. Artikkelin pohjana on Turun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden Green 3D Printing for Dental Appliances ­hanketta varten kirjoittama opinnäytetyökokonaisuus.

Hammaslääketieteeseen CAD/CAM­käyttöjärjestelmän toi François Duret valmistamalla kruunun numeerisella ohjauslaitteella vuonna 1971. Vuonna 1985 esiteltiin ensimmäinen kaupallisesti suunniteltu CAD/CAM­järjestelmä Cerec, joka suunniteltiin valmistamaan keraamisia kruunuja ja täytteitä. Sironan vuonna 2005 esittelemä kolmannen sukupolven Cerec on yhä käytössä hammaslääketieteessä. Järjestelmällä pystytään tuottamaan täytteitä, hammaslaminaatteja, osittaisia ja kokonaisia kruunuja, vaippakruunuja sekä okklusaalitäytteitä. Digitaalista jäljentämistä on nykyisin mahdollsita hyödyntää lähes kaikilla suun terveydenhuollon osa­alueilla.

Skannerit ja niiden ominaisuudet

Intraoraaliskannerissa on käsikappale, jonka sisällä on kamera. Käsikappale on joko johdolla tai langattomasti yhteydessä käyttöyksikköön. Käsikappaleeseen kiinnitetään kärki, joka viedään potilaan suuhun. Intraoraaliskannerin tuottama kuva siirtyy tietokoneella olevaan ohjelmistoon, joka tuottaa kuvasta kolmiulotteisen digitaalisen mallin. Tuotettu 3D­data tallentuu esimerkiksi STL­ tai PLY­tiedostomuotona.

Kaikki skannerit hyödyntävät kuvantamisessa kameroita, linssejä, valonlähteitä ja algoritmeja. Skannereiden välillä on eroja teknologioissa, ohjelmistoissa ja tiedostomuodoissa. Jotkut skannerit vaativat hampaisiin levitettävää jauhetta, joka ehkäisee liian heijastavuuden. Skannereita valmistavat esimerkiksi 3M Espe, Align, Medit, Planmeca ja Sirona.

Skannereiden tärkein ominaisuus on tarkkuus, joka mahdollistaa hampaiston yksityiskohtaisen ja realistisen jäljentämisen. Skannaustuloksen tarkkuutta voidaan parantaa esimerkiksi pitämällä hampaiden ja

skannerin välillä 5–30 millimetrin etäisyyden, pitämällä pehmytkudokset mahdollisimman liikkumattomina sekä minimoimalla nesteiden määrän kuvantamisalueella. Myös skannaustekniikka vaikuttaa tulokseen. Suosituin tekniikka on lineaarinen liike, jolla kuvataan ensin okklusaalipinnat, sitten linguaalipinnat ja lopuksi bukkaali­ ja labiaalipinnat. Suuremman alueen kuvantamisessa voi ilmetä vääristymiä, kuten venymistä ja pienempi alue on vastaavasti helpompi jäljentää.

Skannauksen hyödyntäminen

Intraoraaliskannausta voidaan hyödyntää monipuolisesti suun terveydenhuollon eri osa­alueilla. Ortodontiassa intraoraaliskanneria voidaan käyttää diagnostiikkassa ja hoidon suunnittelussa sekä oikomiskojeiden valmistusprosessissa. Skannaus mahdollistaa kokonaisuuden tarkastelemisen sekä sagittaali­, vertikaali­ että horisontaalitasossa. Esimerkiksi Planmecan Romexis Smile Design ­ohjelmistolla asiakkaalle pystytään suunnittelemaan ja näyttämään realistinen kuva hoidon lopputuloksesta.

Kariologisesta näkökulmasta intraoraaliskanneria voidaan käyttää okklusaalikarieksen havaitsemiseen ja luokitteluun. Esimerkiksi Diagnocamin lähi­infrapuna läpivalaisutekniikka saa aikaan fluoresenssin ja sitä voidaan käyttää kariesleesioiden havaitsemiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Purentafysiologiassa intraoraaliskannausta voidaan hyödyntää stabilisaatiokiskojen valmistamisessa. Tällöin digitaalisesta jäljennöksestä suunnitellaan CAD/CAM­ohjelmalla kisko, joka lähetetään 3D­tulostimeen. Esteettisessä hammashoidossa CAD/CAM­suunnittelua pystytään hyödyntämään esimerkiksi inlay­ ja onlay­täytteiden luomisessa ja suuri osa epäsuorista täytteistä valmistetaankin nykyään tällä tekniikalla.

Suuhygienistin kannalta oleellista on intraoraaliskannauksen hyödyntäminen omahoidon ohjauksessa. Potilaalle on helppo näyttää kuvaa hampaistosta etenkin, jos hoitoyksikköön on liitetty monitori. Intraoraaliskannaus luokin uudenlaisen mahdollisuuden esimerkiksi plakin havainnointiin ja seurantaan. 3D­kuvauksen ansiosta myös esimerkiksi vaikeasti puhdistettavat alueet ja plakkiretentiokohdat pystytään visualisoimaan.

”Suuhygienistin kannalta oleellista on intraoraaliskannauksen hyödyntäminen omahoidon ohjauksessa. Potilaalle on helppo näyttää kuvaa hampaistosta etenkin, jos hoitoyksikköön on liitetty monitori.”

Intraoraaliskannauksen edut

Intraoraaliskannauksella on monia etuja perinteiseen alginaattijäljentämiseen verrattuna. Skannaus antaa mahdollisuuden työskennellä valmiin kuvan kanssa heti. Useat välivaiheet, kuten jäljennösten desinfiointi, puhdistaminen ja kipsimallien valmistaminen jäävät pois. Digitaalinen jäljentäminen vähentää myös kontaminoituneiden jäljennösmateriaalien ja mahdollisten infektiolähteiden käsittelyä. Myös digitaalisiin jäljennöksiin liittyvä viestintä kliinistä työtä tekevien ja hammasteknikoiden välillä on nopeampaa.

Skannaaminen on helppoa ja nopeaa. Koko suun skannauksen voi nopeimmillaan tehdä jopa kolmessa minuutissa. Perinteisen alginaattijäljennöksen epäonnistuessa joudutaan ottamaan kokonaan uusi jäljennös. Digitaalinen skannaaminen taas mahdollistaa virheiden korjaamisen nopeasti ja vaivattomasti ja korjaus on mahdollista tehdä vain yksittäiseen alueeseen.

Asiakkaan näkökulmasta intraoraaliskannaus vähentää epämukavia tuntemuksia jäljentämisen aikana. Digitaalinen jäljentäminen on perinteistä jäljentämistä nopeampaa eikä jäljennettäessä synny alginaatin makua ja hajua. Digitaalinen jäljentäminen ei aiheuta allergista ärsytysreaktiota, kuten alginaatti voi aiheuttaa. Digitaalisesta jäljentämisestä voikin olla hyötyä erityisesti lapsilla ja herkkänieluisilla asiakkailla sekä asiakkailla, joilla on runsas syljeneritys.

Turvallinen ja edullinen hampaiden valkaisu

Valittavana kaksi eri vahvuutta kotivalkaisuun:

• 6 % vetyperoksidi

• 16 % karbamidiperoksidi

• Sisältävät kaliumnitraattia, joka ehkäisee vihlontaa

• Pakkauksessa 4 x 3 ml tuubia, lusikat sekä säilytyskotelo

myynti@plandent.com

plandent.fi

Tarveainemyynti 020 368 680

Potilaat kokevat hengittämisen helpommaksi intraoraaliskannauksen aikana verrattuna alginaattijäljennösten ottoon.

Digitaalinen jäljentäminen vähentää jätteen syntyä. Jäljennökset eivät heikkene ja ne ovat uudelleenkäytettäviä. Tiedostot ovat kipsimalleja helpompia ja halvempia säilyttää, eikä niitä tarvitse kuljettaa. Digitaalisessa jäljentämisessä vältytään ympäristölle mahdollisesti haitallisten aineiden käytöltä. Alginaattia ei saa joutua viemäreihin, vesistöihin tai maaperään, eikä kaikista alginaattijauheiden ympäristöhaitoista ole tutkittua tietoa. Kipsin on todettu aiheuttavan esimerkiksi juomaveden pilaantumista sen päätyessä viemäriin tai pohjavesiin.

Skannauksen haasteet ja rajoitukset

Intraoraaliskannauksen korkeaksi koetut kustannukset voivat vähentää sen hyödyntämistä koulutuksissa ja klinikkatyössä. Suomalaisen vuonna 2020 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan hammaslääkärit kokivat intraoraaliskannauksen haittapuolena skannereiden hankintahinnan, joka voi nousta laitteesta riippuen 15 000–35 000 euroon. Laitteen hankintahinnan lisäksi on maksettava ohjelmistojen vuosi­ ja päivitysmaksuja sekä pilvipalvelutilan käyttömaksua. Intraoraaliskannauksella tuotetuissa tuotteissa vaaditaan 3D­tulostustekniikkaa, mikä luo sekä kerta­ että jatkuvia kustannuksia.

Myös jäljennystulosten suhteen on kohdattu haasteita. Esimerkiksi liikkuvan limakalvon ja niiden alaisten kudosten jäljentämisen on havaittu olevan epätarkkaa. Suun liikkuvien kudosten sekä suunesteiden hallinta on skannaustuloksen varmistamiseksi erityisen tärkeää. Myös esimerkiksi hammaskruunut ja muut proteettiset rakenteet ja implantit altistavat epätarkoille skannaustuloksille.

Intraoraaliskannerit edustavat modernia teknologiaa, jonka käyttöönottoon liittyy taidollisia ja asenteellisia haasteita. Skannereiden ja ohjelmien käyttö vaatii digitaitoja, kouluttautumista ja halua oppia uutta. Digitaalisen jäljentämisen käyttöönotto vaatii henkilöstön kouluttamista ja siten työnantajalta taloudellisia ja ajallisia resursseja. Terveydenhuollon digitaalisissa järjestelmissä tulee ottaa huomioon

myös tietoturvallisuus. Tietoja tulisi pystyä turvallisesti, mutta samalla mutkattomasti jakamaan esimerkiksi hammaslaboratorioille ja muille toimijoille. Järjestelmän tulee pystyä tietoturvallisesti käsittelemään ja säilyttämään suuria määriä dataa.

Intraoraaliskannaus koulutuksessa Hammaslääketieteen opiskelijat ovat ottaneet digitaalisen jäljentämisen vastaan hyvin. Jäljentämistä koskevaan tutkimukseen osallistui 20 hammaslääketieteen opiskelijaa, joista 85 prosenttia piti digitaalisen jäljennöksen ottamisesta ja mielsi sen helpoksi. Vastaajista 85 prosenttia myös uskoi sen olevan ensisijainen vaihtoehto jäljentämisessä tulevaisuudessa.

Digitaalinen jäljentäminen olisi mielekästä saada osaksi suuhygienistikoulutusta. Tämä loisi jokaiselle suuhygienistille tieto­ ja taitopohjan intraoraaliskannereiden käytölle ja vähentäisi työnantajan tarvetta kouluttaa suuhygienistit skannereiden käyttöön. Digitaalinen jäljentäminen tulisi luontevasti osaksi suuhygienistin työnkuvaa heti koulutuksen alusta lähtien ja intraoraaliskannerin käyttöä olisi mahdollista harjoitella oppimisympäristöissä. Intraoraaliskannausta voitaisiin suuhygienistikoulutuksessa hyödyntää aina anatomian perusopinnoista protetiikan ja ortodontian opetukseen sekä teoreettisessa että simulaatiotilanneopetuksessa.

Kolmiulotteisen digitaalisen kuvan avulla hammaskaaria ja yksittäisten hampaiden morfologiaa on helppo tarkastella eri kulmista. Ortodontian teoriaopetuksessa digitaalisia jäljennöksiä voitaisiin hyödyntää purentavirheiden havainnoinnissa. Simulaatioharjoittelussa puolestaan voitaisiin harjoitella digitaalisen jäljennöksen ottoa oikeasta suusta. Kaikessa simulaatioharjoittelussa olisi mahdollista hyödyntää intraoraaliskannerin kykyä havaita suusairauksia, kuten okklusaalipinnan kariesta, parodontiittia ja hampaiden kulumista. Intraoraaliskanneri, joka tunnistaa initiaalitkin kariesleesiot, helpottaisi niiden löytämistä opiskelijan havainnollisten taitojen vielä harjaantuessa. 3D­malleilla voisi seurata suun terveydentilan kehitystä suuntaan tai toiseen ja harjoitella antamaan omahoidon ohjausta. n

LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

MAKEAT UUTUUDET ANANAS JA HATTARA

MAKSUTTOMAT NÄYTTEET AMMATTILAISILLE

Lähetämme mielellämme sekä Jenkki-ksylitolipurukumi että ksylitolipastillinäytteitä, esitteitä ja muuta materiaalia terveysalan ammattilaisten käyttöön. Maksuttomien näytteiden valikoima vaihtelee ja tilauksen voi tehdä vain työpaikan osoitteeseen.

Tee tilaus nettilomakkeella osoitteessa xylitol.net -> materiaalitilaukset

Maailman terveyspäivä korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä

Suunterveyden yhteys yleisterveyteen on laajalti ymmärretty, mutta näkyykö tämä terveydenhuollossa ja suunterveydessä?

Asiaa pohtivat Maailman terveyspäivän kunniaksi suun infektiosairauksien emeritusprofessori

Jukka Meurman sekä HUS:n

Uuden lastensairaalan sydän­ ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n lanseeraamaa Maailman terveyspäivää vietettiin maailmanlaajuisesti 7. huhtikuuta, jotta tietoisuus terveysongelmista lisääntyisi. Tänä vuonna teemaksi oli nostettu ajankohtainen tasa­arvoa käsitelevä ’Terveys kuuluu kaikille’. Miten on terveyden tasa­arvon laita Suomessa? Onko siihen kaikilla yhtäläiset edellytykset?

Tilanne suunterveyden osalta ei saa täyttä synninpäästöä. Vaikka suomalaisten terveys on esimerkiksi sairastavuutta, työkykyä ja kuolleisuutta kuvaavien mittareiden mukaan parantunut viime vuosikymmenien aikana huomattavasti, huono­osaisuus ja syrjäytyminen näkyy suomalaisten hampaissa ja suunterveydessä.

Heikko sosioekonominen asema sekä alhainen koulutus ja tulotaso vaikuttavat heikentävästi ihmisen suunterveyteen. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on varoittanut, että aikuisväestölle ei edelleenkään ole tarjolla kattavia ja riittäviä suun terveydenhuollon palveluita. Huonontunut suunterveyden tilanne näkyy Suomessa myös lapsissa.

Emeritusprofessori Jukka Meurmanin mukaan julkisen puolen suunterveydenhoidon resurssipula näkyy suoraan myös fyysisesti vammautuneiden henkilöiden suunterveydenhoidon laadussa ja siten myös suun sairauksien yleisyydessä. Alalla tarvitaan nopeasti lisää myös vammaisten henkilöiden suunterveydenhoitoon perehtynyttä henkilökuntaa.

Yhteistyö tehostaa terveydenhuollon resurssien käyttöä

Suunterveydellä on suora yhteys ihmisen yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Suun pulmat ovat kuitenkin haasteellisia, sillä ne ovat monesti oireettomia ja saattavat jäädä huomaamatta. Havaitsematta jääneet suun krooniset infektiot voivat edistää vakavien sairauksien, kuten sydän­ ja verisuonitautien,

Teksti Nina Garlo Kuvat WHO / World Health Day, Koite Health Oy

diabeteksen ja syövän ilmaantumista ja esimerkiksi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä odottavalla äidillä.

– Vaikka suunterveyden ja yleisterveyden yhteydestä on puhuttu jo ammoisista ajoista alkaen, on edelleen paljon tehtävää, ennen kaikkea suuren yleisön keskuudessa. Lääkärikunnassa asia alkaa olla melko hyvin tiedossa, mutta siinäkin on vielä tarvetta lisätä hammaslääketieteen opetusta lääketieteen opintosuunnitelmiin, ja päinvastoin, sanoo Meurman.

Suomessa vakavaa iensairautta, parodontiittia, sairastaa arviolta jopa kaksi kolmesta yli 30­vuotiaasta. Diabeetikoilla sairaus on tätäkin yleisempi. Jatkuva iensairaus voi hoitamattomana altistaa hampaiden menetykselle – mutta sillä on yhteys myös vakaviin sydäntapahtumiin. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen sydänkohtaus tulee 30 prosenttia useammin parodontiittia sairastavalle kuin samanikäiselle terveelle.

Emeritusprofessorin mukaan monet lääkärit Suomessa tarkistavat jo vastaanotollaan potilaidensa suunterveyden tilan ja opastavat heitä tarvittaessa jatkohoitoon. Esimerkiksi diabetes on hyvä esimerkki sairaudesta, jossa piilevienkin tulehdusten merkitys yleisesti jo ymmärretään.

Meurmanin mielestä Suomessa tulisi merkittävästi lisätä lääkärien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä jo peruskoulutuksen aikana. Näin työn jakaminen tulisi mielekkäämmäksi ja toisaalta työvoiman riittävyyttä olisi helpompi hallita. Myös uusien terveydenhuoltoalan resurssipulaa helpottavien koulutusohjelmien tarjontaa voisi Suomessakin pohtia.

– Kun nykyinen hammaslääkärikoulutus vie 5–6 vuotta, ”suuterapeuttikoulutus” veisi vain noin 2,5 vuoden ajan, Meurman vinkkaa.

Ihanne olisi hänen mielestään tilanne, jossa hammaslääkärikoulutus olisi vastaavanlainen erikoislääkärikoulutus kuin vaikkapa silmälääkärikoulutus ja, että hammashoidon monet käytännön toimenpiteet voisi suorittaa ammattikorkeakoulutustason henkilöt. Emeritusprofessori myöntää, ettei tällaiseen tilanteeseen olla toistaiseksi missään päin maailmaa kokonaan päästy.

– On selvää, että ennaltaehkäisevällä suunhoidolla saadaan aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Tämä ei koske pelkästään hammashoitoa, vaan koko terveydenhuoltoa, sanoo Tommi Pätilä.

Ennaltaehkäisevä suunhoito etu yksilölle ja yhteiskunnalle

HUS:n Uuden lastensairaalan sydän­ ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilän mielestä suun kuntoa ei erikoissairaanhoitoon tulevien potilaiden kohdalla huomioida riittävästi. Ongelmana on monille aloille usein tuttu aikapula. Erikoissairaanhoidossa ajatellaan helposti, että suun voi katsoa aikanaan hammaslääkärillä.

– Suun kunto tulisi ottaa sairaalapotilailla huomioon aina jo perustutkimusvaiheessa, ja merkitä tiedot säännönmukaisesti potilastietoihin – aivan kuten verenpainearvotkin ilmoitetaan, Pätilä sanoo.

Lisäresurssien kohdistaminen suun terveydenhuoltoon olisi ehdottoman tarpeellista Suomessa. Tämä tulisi myös taloudellisesti kannattavaksi yhteiskunnalle, sillä se auttaisi ehkäisemään samalla monien kansansairauksien puhkeamista.

Pätilä korostaa, että suun terveydenhuoltoon ja erityisesti ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentäisi kroonisten sairauksien kehittymistä ja jo kehittyneiden sairauksien pahenemisvaiheita. Erityisen tärkeää tämä olisi sydän­ ja verisuonitautia, diabetesta ja reumaa sairastavilla henkilöillä. n

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Poimintoja Kansainvälisen Suuhygienistiliitto IFDH:n

International Journal of Dental Hygiene ­julkaisusta

Harjausajan pituuden vaikutus plakin

poiston tehokkuuteen

Suuhygienian hoito ennen kardiologista leikkausta infektioiden estämisessä

Tutkimuksen

tarkoituksena oli arvioida eripituisten harjausaikojen vaikutuksia robottikädellä käytetyn tehohammasharjan plakin poistotehoon optimaalisen hampaiden harjausajan määrittämiseksi.

Mallihampaisto (typodontti), jossa oli 32 hammasta, jaettiin neljään neljännekseen, jotka jaettiin edelleen neljään vyöhykkeeseen (kaksi hammasta vyöhykettä kohti). Harjaus suoritettiin robottikäsivarren avulla kahdeksan eri harjauskerran aikana (0, 60, 120, 180, 240, 300, 360 ja 420 s) hampaiden labiaaliselle pinnalle levitetyn keinotekoisen plakin poistamiseksi. Hampaisto oli purennassa plakin levityksen aikana. Valokuvia otettiin 60 sekunnin välein jokaisesta hampaiston vyöhykkeestä. Saadut kuvat käsiteltiin ImageJ-ohjelmistolla jäljellä olevan plakin prosenttiosuuden mittaamiseksi. Aineisto analysoitiin faktoripohjaisella ANOVA-, pienimmän neliösumman regressioanalyysillä ja post hoc -Tukey-testeillä.

Plakin poisto lisääntyi merkittävästi harjausajan pidentymisen myötä tutkituilla harjausväleillä. Tehokas plakin poisto saavutettiin 240 sekunnin harjauksen jälkeen. Plakin kertymisessä ei ollut merkitsevää eroa ylä- ja alaleuan kaaren ja oikean ja vasemman alueen välillä kunkin ajanjakson jälkeen. Tutkimuksen tuloksena voidaan nähdä, että perinteinen kahden minuutin (120 s) harjaus ei riitä merkittävään plakin poistoon. Kun otetaan huomioon tämän in vitro -tutkimuksen rajoitukset, tarvitaan lisää kliinisiä tutkimuksia harjaussuositusten muuttamiseksi 240 sekuntiin eli neljään minuuttiin. n

Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko suunnitellusti tehdyllä suuhygienian hoidolla vaikutuksia sydänleikkausten jälkeisten infektioiden esiintyvyyteen verrattuna tavanomaisiin suuhygieniakäytäntöihin. Tutkimus tehtiin potilailla, jotka oli otettu kardiologian yksikköön ennen sydänleikkausta. Tutkimukseen osallistui 107 potilasta, jotka odottivat sydänleikkausta. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään: toisessa koeryhmässä (EG) 54 osallistujalla toteutettiin standardoitua suuhygieniaprotokollaa ja kontrolliryhmässä (CG) jatkettiin 53 potilaalla tavanomaisia suunhoitokäytäntöjä.

Standardoitu suuhygieniaprotokolla toteutettiin leikkausta edeltävänä päivänä, jolloin puhdistus tehtiin kannettavalla ultraäänilaitteella ja hampaat harjattiin. Lisäksi käytettiin hammaslankaa ja 0,12 prosenttista klooriheksidiiniglukonaattiliuosta suun huuhteluun. Tarvittaessa puhdistettiin myös irrotettavat proteesit. Postoperatiivisen infektion esiintyvyys oli suurempi kontrolliryhmässä CG (13,2 prosenttia) kuin koeryhmässä EG (9,3 prosenttia). Protokollien välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollista eroa, mutta leikkauksen ja kotiutuksen välisen viipymän pituudella oli tilastollinen ero. Postoperatiivisen infektion prosenttiosuus oli lähes viisi kertaa suurempi niillä osallistujilla, jotka viipyivät vähintään 11 päivää sairaalassa.

Tutkimuksessa toteutettu standardoitu suuhygieniaprotokolla, eli mekaaninen ja kemiallinen puhdistus sydänleikkausta edeltävänä päivänä, ei ollut tehokkaampi kuin tavanomaiset käytännöt leikkauksen jälkeisten infektioiden vähentämiseksi. Muita suuhygieniatoimenpiteitä ennen sydänleikkausta on tutkittava leikkauksen jälkeisten haittatapahtumien vähentämiseksi. n

KAIKKI JULKAISUT LÄHTEINEEN WWW.WILEYONLINELIBRARY.COM/JOURNAL/IDH

TEHOKAS KAKSOISSUOJA Bifluorid 10®

Fluorilakka yliherkkien hampaiden hoitoon

• Välitön vihlomisen vähentyminen

• Suojakerros lämpö- ja mekaanisia ärsykkeitä vastaan

• Erityinen lakkapohja vahvistaa fluorauksen pitkä-aikaisia vaikutuksia

• Läpinäkyvä – ei värjää hampaita

• Yhteensopiva valkaisumenettelyjen kanssa, vähentää hampaiden herkkyyttä vaarantamatta valkaisuhoidon vaikutuksia

Parodontiitti on yleensä alidiagnosoitu

Nostamme eri medioissa kuultuja ja sanottuja, alaan ja alaa sivuavia mielenkiintoisia aiheita, jotta tiedät, mistä kahvipöydässä keskustellaan.

Eero Raittio, Hammaslääkärilehti 10.3.2023

Parodontiitin määritelmällä merkitystä

Yksilön kannalta sairauden tai tilan toteaminen on hyödyllistä, jos se auttaa ymmärtämään mahdollisia nykyisiä oireita, arvioimaan kliinisesti merkittävien tapahtumien todennäköisyyttä (esimerkiksi hampaan menetys) tai sairauden tai tilan toteamisen myötä käytettävissä on hoitoja, joiden hyödylliset vaikutukset ylittävät haitat (mukaan lukien kustannukset). Kansanterveyden näkökulmasta sairauden tai tilan määritelmässä olennaista on, kuinka se tukee käytössä olevien resurssien järkevää jakoa sekä kuinka se heijastelee yhteiskunnassa vallitsevia arvoja.

Tervehditkö töissä kollegaasi?

Terveysalalla suljetaan työntekijöitä ulkopuolelle tavalla, joka on yllättävän yleistä. Työpaikkaostrakismi voi olla

esimerkiksi tervehtimättä

jättämistä tai kuppikuntien muodostamista. Noin kolme neljästä tutkimukseen vastanneesta on kokenut työarjessaan syrjintää ja hyljeksintää.

Profarmasia – terveysniksejä jokaiselle (Facebook) 11.4.2023

Adrenaliinipistos toistetaan

tarvittaessa

Apteekissa huomaa usein, että adrenaliinikyniä ostetaan vain yhtä varalle. Asiakkaalle tulee monesti uutena tietona se, että 20–30 % anafylaksioista vaatii enemmän kuin yhden adrenaliiniannoksen. Anafylaksia vakavana allergisena yleisreaktiona vaatii välitöntä hoitoa adrenaliinikynillä ja soittoa 112-numeroon. Adrenaliinia pitää antaa heti, kun anafylaksian oireet tunnistetaan ja tarvittaessa uusia annos 5–15 minuutin kuluttua.

Yle.fi 13.3.2023

Nuuskan tuontikiellolle ei kannatusta

Nuuskaaminen on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2010 lähtien. Nuuskaa on helposti saatavilla sosiaalisen median kautta. Poliisista arvioidaan, että nuuskan täystuontikiellolla ei olisi vaikutusta poliisin toimintaan. Tulli hoitaa nuuskavalvonnan ja -rikostutkinnan lähes kokonaan itse. Poliisi ei myöskään puutu alaikäisten nuuskaamiseen julkisilla paikoilla, koska teko ei lain mukaan ole rangaistava, vaikka se kiellettyä onkin alaikäiseltä. Nuuskalle esitetty täystuontikielto ei lopettaisi sen käyttöä eikä kaupittelua, uskovat nuoret.

Hammaslääkärilehti 10.3.2023

Karies ei lisää aivoaneurysman riskiä

Suomalaistutkimuksen mukaan karieksella tai menetettyjen hampaiden määrällä ei näyttäsi olevan suoraa yhteyttä aivovaltimoaneurysmojen kehittymiseen tai puhkeamiseen. Vakava-asteinen parodontiitti puolestaan voi lisätä aneurysman puhkeamisen riskiä.

Yle.fi 7.3.2023

Nuorten elintavat suhteessa energiajuomiin

Tuoreen tutkimuksen mukaan energiajuomia käyttävillä koululaisilla on epäterveellisiä elämäntapoja. Erot energiajuomia käyttävien ja niitä käyttämättömien nuorten terveystottumuksissa olivat suuret. Esimerkiksi riski nukkua vähän oli viikoittain energiajuomia käyttävillä nuorilla yli kaksinkertainen verrattuna nuoriin, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Energiajuomia käyttävät nuoret myös tupakoivat ja käyttivät muita päihteitä moninkertaisesti yleisemmin kuin muut nuoret. Viikoittain energiajuomia käyttävät nuoret myös jättivät aamupalan syömättä yleisemmin ja ylsivät harvemmin hampaiden harjaussuositukseen kuin nuoret, jotka eivät niitä käyttäneet.

Hammaslääkärilehti 6.3.2023

Laki rajat ylittävästä

terveydenhuollosta voimaan toukokuussa

Lakimuutoksen jälkeen potilas maksaa ulkomailla annettavasta yksityisestä terveydenhuollosta vain saman verran kuin vastaavasta julkisesta hoidosta Suomessa, käytännössä asiakasmaksun verran.

– Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaan ulkomailla annettavan hoidon on vastattava Suomessa annettavaa hoitoa ja hoitoon hakeutumiseen tarvitaan lähete, jos sellainen tarvittaisiin Suomessakin. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2023.

HS 5.3.2021

Päihdeongelmat ovat yllättävän yleisiä sote­alalla

Päihderiippuvaisia naisia kuntouttavassa Tuhkimokodissa joka kolmas oli sote-alan ammattilainen vuosina 2016–2021. Nykyään heitä on jopa puolet.

Päihteet ovat yleisin yksittäinen syy, jonka vuoksi sotealan ammattihenkilöiden toimintaa käsitellään Valvira valvontalautakunnassa. – Päihteet liittyvät vähän yli puoleen käsitellyistä tapauksista. n

Pohjalta vaskoolin

Aamun auringossa silmäni aukaisen ja runoni kirjoitin.

Vaskoolin pohjalta kultaani tavoitin, mut vain itseni löysin. Mut ei se ollutkaan vain, itseänihän hain.

Sieltä se löytyi, monen seulan läpimenneenä, pienenä hetken kimalluksena.

Välillä hiekkaan piiloutuneena, pimeään hiljentyneenä. Oikeassa valossa löytyneenä. Oman tiensä valinneena.

Mitä sinä löysit vaskoolisi pohjalta?

RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN

Väestö ikääntyy ja muistisairaudet lisääntyvät, eikä niihin toistaiseksi ole parantavaa hoitoa. Tutkijat pyrkivätkin löytämään uusia tekijöitä, joilla muistisairauksiin voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi. Yksi viimeaikoina kiinnostusta herättänyt riskitekijä on hampaiden kiinnityskudossairaudet. Parodontiitti saattaa suurentaa riskiä sairastua dementiaan tai sitä lievempään muistisairauteen.

Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen ja neurologian tutkijoiden toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin hampaiden kiinnityskudossairauksien yhteyttä myöhempään muistisairausriskiin. Tutkimuksessa havaittiin kiinnityskudosten huonon terveyden, kuten iensairauksien sekä hoitamattomista iensairauksista johtuvan hampaiden menetyksen lisäävän heikentyneen kognition sekä dementian riskiä.

– Keskeinen havainto on se, että hampaiden kiinnityskudosten huono terveys on riskitekijä, johon voidaan puuttua yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten hyvällä omahoidolla ja käyttämällä säännöllisesti suun terveydenhuoltopalveluja. Näin voidaan jossain määrin alentaa kognition heikentymisen ja dementian riskiä. Nämä toimet ovat erityisen tärkeitä ihmisille, joilla on jo muistioireita. He voivat tarvita tukea sekä palvelujen käyttöön että suun terveydestä huolehtimiseen kotioloissa, toteaa katsausartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Sam Asher n

LÄHDE: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Teksti Virve Jääskeläinen Kuva iStockphoto

KOLUMNI

Käsi ylös virheen merkiksi!

puolestaan arvioi virheistä koituneen vahingon taloudellista korvausta. Näin ollen hammashoitoalan työn laadunhallinta pitäisi olla ensiluokkaista. Suuhygienistiliiton ja QA-Dentalin kanssa yhteistyössä tehdyssä vodcastissa keskusteltiin potilasvahinkokeskuksen asiantuntijan kanssa parodontologisista vahinkoilmoituksista.

Hanna Lähteenmäki

Kirjoittaja on suuhygienisti (YAMK), Kliininen asiantuntija, filosofian tohtori ja tutkija; Helsingin yliopisto. Sen lisäksi hän työskentelee tamperelaisessa Hammasklinikka Kruunussa.

Kuka tahansa voi tehdä virheitä, mutta vain hölmö pitää kiinni erehdyksestään. – Cicero (106-43 eKr.)

Virhe voi sattua kenelle tahansa. Mutta kun virhe tapahtuu niin sulkeako silmänsä vai työntääkö pää kuuluisaan pensaaseen?

Hammashoidossa tapahtuvat virheet arvioidaan ja hoidetaan mieluiten niiden ammattilaisten toimesta, jotka virheen ovat tehneet. Useimmiten näin päästään helpoimmin korjaustoimiin. Ratkaisevaa on, miten nopeasti korjausliike päästään tekemään. Mutta entä jos joku muu on tehnyt virheen? Kuka uskaltaa sanoa sen ääneen tai lähteä sitä korjaamaan tai onko se aina edes korjattavissa?

Suomessa ammattioikeuksia valvoo Valvira. Ammattinimikkeen saamiseksi täytyy olla asianmukainen koulutus ja koulutuksen antama valmius oman työn laadunvalvontaan. Potilastyössä tehtyjä virheitä valvotaan hyvinvointialueilla omavalvonnallisesti, ja tämän jälkeen asiaan puuttuu Aluehallintovirasto tai Valvira. Potilasvakuutuskeskus

Lain mukaan hammaslääkäri tekee sairauden diagnoosin ja vastaa kokonaishoitosuunnitelmasta sekä suunnittelee työnjaon. Käsittääkseni ihan helppo suunnitelma, mutta miksi se ei aina toimi? Virhe tapahtuu, jos suljemme silmämme ja yritämme vain tehdä parhaamme syvien taskujen kanssa, ilman kunnollista diagnoosia tai suunnitelmaa. Parodontologisen, asianmukaisen hoidon puutteesta johtuvat potilasvahingot johtuvat asiantuntijan mukaan siitä, että useimmiten suuhygienistille on annettu liian suuri rooli ja vastuu hoidon onnistumisesta. Mikä on sitten potilaan omavastuu hampaistonsa hyvän terveyden ylläpidossa? Tähän ei ole valvontaviranomaista vaan monitoroinnista vastaavat suun terveyden ammattilaiset. Jos tästä laistetaan, saattaa se johtaa potilasvakuutuskeskuksen tapaukseksi. Minkälaista olisikaan hoitaa täydellisen parodontologisen statuksen omaavaa, pitkäaikaishoitosuunnitelmallista, motivoitunutta, alle 6 mm ientaskuista potilasta? Millainen olisi täydellinen suuhygienistin päivä?

Suuhygienisti on laillistettu asiantuntija, jonka tulisi osata oman työn tekemiseen ja onnistumiseen liittyvää laadun hallintaa, arviointia ja monitorointia. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen, joka kyrettinsä taskuun upottaa osaa mitata sen syvyyden, puhdistaa ja sitten viedä arvioida tuliko työ kunnolla tehtyä. Tarvitseeko potilas kenties uusintakäynnin, ehkä parodontologin erityisosaamista, ehkä vielä mikrobiologista lääkehoitoa työn onnistumiseksi. En halua uskoa, etteikö näin olisi! Jotta voimme olla ylpeitä omasta ammattikunnastamme, on sekä suuhygienistien että hammaslääkäreiden otettava vastuu oman työn laadusta. Käden saa nostaa virheen merkiksi, mutta sormella muita osoittaminen ei siihen kuulu. n

Kuva: Ikotialbumi

Jäsenilta Jyväskylässä

Monen vuoden tauon jälkeen ja alueen uusien yhdyshenkilöiden, Annan ja Sinin, ansiosta

Keski-Suomen alueen jäsenistö sai kutsun jäseniltaan Jyväskylän Viilun upeisiin tiloihin. Illan avasi puheenjohtaja Virve Jääskeläinen Tiina Virtanen esitteli Plandentin tarinan sen ensimmäisistä askelista aina nykypäivän monipuoliseen toimintaan. Plandent tarjosi maukkaan iltapalan ja hieman tuotteita kotiin vietäväksi. Myös Cloetta muisti meitä tuotekasseilla. Loppuillasta suunnittelimme jo seuraavaa jäseniltaa. Toivommekin, että Keski-Suomen jäsenet osallistuisivat innolla tuleviin tapahtumiin. Porukasta saa kummasti virtaa arkeen! n AH

Talviset terveiset Kainuusta

Kokoustimme Kajaanissa ravintola Sulossa mukavan kollegiaalisessa hengessä. Mukana illassa myös Sanna Liimatainen Unidentilta uusine tuotteineen. Keskustelua riitti ja ilta hurahti nopeasti. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että tällaiset kollegaillat ovat erittäin tärkeitä. Tilaisuuden järjesti Minna Tuomainen yhteistyössä Virve Jääskeläisen kanssa. n VJ

Terveiset Savonlinnasta!

Sain osallistua Savonlinnan jäsentemme ammatilliseen iltapäivään Oralin vastaanotolla. Kollegailtapäivän aiheena oli SOLASE Diodi -laserin käyttö valkaisussa ja purentalihasten hoidossa. Mielenkiintoisen päivän päätteeksi menimme illalliselle paikalliseen Waahto Brewhouseen. Kiitos järjestelyistä Suvi ja Sari. n VJ

Terveiset Porvoosta!

Itä-Uudenmaan alueen suuhygienistit kokoontuivat jäseniltaan huhtikuussa Ravintola Seireeniin. Kuuntelimme 13 kollegan voimalla ensin kuinka Niko Olkkonen Wilfa Oy:ltä kertoi Jordan sähköhammasharjasta. Tämän jälkeen ilta jatkui Tamron suun hoidon asiantuntija Eevi Kajanteen puheenvuorolla. Oli suuri ilo saada paikalle liiton puheenjohtaja Virve Jääskeläinen Kiitos Eevi ja Virve iltapalasta. Jäsenille kiitos antoisasta ja voimaannuttavasta illasta. n TP

Teksti Anne Hyvönen, Virve Jääskeläinen, Taru Peltola

Keski­Suomen uudet yhdysjäsenet esittäytyvät

Olen keuruulainen suuhygienisti Sini Jalava, 32. Valmistuin Metropolian ammattikorkeakoulusta vuonna 2014. Työskentelen Keski-Suomen hyvinvointialueella (Hyvaks) Keuruun hammashoitolassa. Tällä hetkellä vietän perhevapaata kuopuksemme kanssa kotona, tarkoituksenani on palata takaisin töihin tulevana syksynä.

Vapaa-aikani vietän omien sekä lasteni liikunnallisten harrastusten parissa, lisäksi rentoudun mökkeillen ja esimerkiksi puutarhatöitä tehden.

Innostuin lähtemään yhdysjäseneksi, jotta näkisin alueemme suuhygienistikollegoita säännöllisemmin ja pääsisimme tutustumaan toisiimme. Toivon, että saamme kollegani ja ystäväni Annan kanssa aktivoitua jäseniä antoisiin tapaamisiin.

Olen Anna Kantalainen, 32. Asun Keuruulla puolisoni ja kahden tyttäreni kanssa. Olen valmistunut suuhygienistiksi Kuopion ammattikorkeakoulu Savoniasta syksyllä 2016. Työskentelen Keski-Suomen hyvinvointialueella (Hyvaks), Keuruun ja Petäjäveden hammashoitolassa. Vapaa-ajalla tykkään liikkua monipuolisesti, lisäksi harrastan viikoittain voimistelua sekä ohjaan perheliikuntaa.

Työstä palaudun parhaiten lukemalla kirjaa, kutomalla villasukkia, liikkumalla ja perheen kanssa touhuten. Yhdysjäseneksi lähdin innolla ja avoimin mielin. Uskon, että saamme Sinin kanssa KeskiSuomen suuhygienistejä aktivoitua liiton toimintaan ja yhdessä oloon olemalla aktiivisesti yhteydessä jäseniin sekä yhteisten tapaamisten kautta. KeskiSuomessa on huikeita suuhygienistejä! n

Suuhygienistin päivä maailmalla

Mitä teet ensimmäisenä, kun heräät? Keitän kupin teetä.

Miten autat asiakkaitasi? Yritän kouluttaa, motivoida ja auttaa heitä pitämään parempaa huolta itsestään. Parhaansa tekeminen näyttää erilaiselta joka päivä, mutta se riittää.

Mikä toi iloa työpäivääsi? Se, että eläkkeellä oleva hammaslääkärikollega oli suuhygieniakäynnillä. En koskaan hoitanut häntä työskennellessämme yhdessä, mutta nyt hän luottaa kaikista hammaslääketieteen parissa työskentelevistä ihmisistä juuri minuun.

KUKA Miranda Steeples, 45

TYÖ

Työskentelen kolmella eri klinikalla East Sussexissa, Kaakkois-Englannissa.

Aloitan työt 8.30 ja lopetan 16.30.

KOTI JA PERHE

Asun Pevensey Bayssä, East Sussexissa 8-vuotiaan kissani Yochin kanssa.

HARRASTUKSET

Nautin elävästä taiteesta; se voi olla musiikkiesitys teatterissa, paikallinen livebändi tai rock-konsertti. Pidän myös laulamisesta, salsasta ja stepistä, ystävien kanssa lounastamisesta ja rannalla hengailusta.

MOTTO

Carpe Diem – tartu hetkeen. Elän mieluummin katuessani jotain mitä olen tehnyt, kuin katson taaksepäin toivoen, että olisinpa uskaltanut yrittää.

Mikä sinulle on työssäsi tärkeintä? Se, että päivän päätteeksi tiedän, että olen antanut parhaani. Että potilaani tunsivat olevansa turvassa, heitä hoidettiin, ja he ovat iloisia nähdessään minut uudestaan. Se, että minulla on hyvät suhteet työtovereihini.

Mikä työyhteisössäsi on sinulle tärkeää? Suuhygienistinä ja hammasterapeuttina minulle on tärkeää, että meidät tunnustetaan ja meitä arvostetaan työyhteisössä. Ja että suun terveydenhuoltotiimin jäsenet kohtelevat meitä kunnioittavasti ja voimme kaikki työskennellä yhdessä potilaidemme hyväksi.

Oliko sinulla aikaa tehdä kaikki mitä halusit? Kyllä. Työskentelen yhdessä hammashoitajan kanssa, ja se auttaa minua pysymään aikataulussa. Lisäksi potilaani ovat käyneet luonani vuosia. Käynti on useimmiten vain tarkistus, että kotihoitorutiinit ovat kunnossa.

Miltä muutokset työssäsi tuntuvat? Yleensä hyvältä. Pidämme säännöllisesti henkilökunnan kokouksia. Meillä on myös WhatsAppryhmä kiireellisiä viestejä varten, jotta kaikki tietävät mitä tapahtuu.

Kuinka monta asiakasta hoidat päivässä ja minkälaisia he ovat? Jopa 14, he ovat yleensä ylläpitohygieniapotilaita. Hoidan satunnaisesti parodontaalipotilaita ja lapsipotilaita. He ovat saaneet tai tarvitsevat oikomishoitoa ja heidän on parannettava suuhygieniaansa.

Mitä teet ensimmäiseksi työpäivän jälkeen? Kuuntelen autossa radioasemaa, joka soittaa musiikkia 90­luvulta. Laitan musiikin kovalle ja laulan mukana kotimatkan ajan – vaikka en olisikaan hyvällä tuulella. Kotona Yochi tervehtii minua aina iloisesti, enkä voi olla muuta kuin iloinen nähdessäni hänet! n

Teksti Virve jääskeläinen n Kuva Kotialbumi

HEI SINÄ SUUHYGIENISTI TAI SUUHYGIENISTIOPISKELIJA!

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdysjäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin, jos suinkin ehtii.

Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista. Yhdysjäsen ilahtuu myös jäsentapaamisten sisältöön liittyvistä ehdotuksista. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Ota yhteyttä omaan yhdysjäseneesi ja tule mukaan!

Pirkanmaalle etsitään yhdysjäsentä. Olisitko se sinä?

Virve Jääskeläinen P. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Emilia Kataja p. 040 518 5488 la.lumio@gmail.com

Katja Viitamäki P. 050 430 6109 katja.viitamaki@hotso.fi

Kaisa

Henrika Thure-Kandell

050 308 7097 hentti75@hotmail.fi

Hanne Kotka P. 040 702 6276 hanne.kotka@gmail.com

Satu-Maaria Lamberg P. 040 592 0530 sm.lamberg@gmail.com

Kirsi Koivisto

040 058 2564 km.koivisto@gmail.com

Sirkku Juntto P. 050 3473 043 sirkkujuntto@hotmail.com

Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi

SUUHYGIENISTI

MEDIATIEDOT

32. vuosikerta

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

Ilmestymis- ja aineistoaikataulu

Numero Aineistot Ilmestyy

Nro 1 23.1.2023 vko 9

Nro 2 18.4.2023 vko 22

Nro 3 21.8.2023 vko 39

Nro 4 6.11.2023 vko 50

Ilmoituskoot ja -hinnat

1/1 176 x 250 mm + 3 mm bleed

1/2 70 x 210 mm + 3 mm bleed

1/4 70 x 105 mm

Takasivu 176 x 210 mm

2.–4. kannet 750 e

1. kansi ei mainoksia

sisäsivut 1/1 700 e 1/2 500 e 1/4 400 e

Takakannen yläosan osoitetila 30 mm yläreunasta. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.

Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitusmyyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.

Maksun saaja

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

Pankkiyhteys

IBAN FI6780001200705813

SWIFT DABAFIHH

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY:N HALLITUS

Puheenjohtaja

Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi

Varapuheenjohtaja

Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi

Sihteeri

Niina Kurunsaari niina.kurunsaari@suuhygienistiliitto.fi

Jäsenet Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi

Pilvi Kare pilvi.kare@suuhygienistiliitto.fi

Taina-Tuulia Hyvärinen taina-tuulia.hyvarinen@suuhygienistiliitto.fi

Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi

Laskutus

Tua Jalkanen laskutus@suuhygienistiliitto.fi

AKAVAN ERITYISALAT AE RY

Puh. 0201 235 340

puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14

Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi

puh. 0800 135 370

puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16

Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi

Työsuhdeneuvonta

Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta

0800 135 380

Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta

0800 135 350

Puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14

Työttömyysturva Erityiskoulutettujen

työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi

Yrittäjäkassa

Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä. Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi

Puhelinneuvonta ma–to klo 9–12 ja ti 13–15

Täydellinen mediakortti ladattavissa www.suuhygienistiliitto.fi.

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL

SSHL_ry Suuhygienistiliitto (@SSHLry)

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI!

Akavan Erityisalat tarjoaa Suuhygienistiliiton jäsenille monipuoliset palvelut ja edut työhön ja vapaa-aikaan.

• Työelämän edunvalvonta ja henkilökohtainen lakimiespalvelu – tärkein etusi: pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa.

Lakimiehemme ja neuvottelupäällikkömme auttavat sinua henkilökohtaisesti esimerkiksi työsopimusten teossa ja työelämän ongelmatilanteissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa.

Valvomme oikeuksiasi, kun neuvotellaan työ- ja virkaehdoista: palkasta, työajasta, vapaista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollosta.

• Työttömyysturva – voit saada Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

• Uravalmennus – asiantuntijamme antavat oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää neuvontaa.

• Jäsenkoulutukset – voit osallistua maksuttomiin ja laadukkaisiin koulutuksiin ajankohtaisista työelämään liittyvistä aiheista ympäri Suomen.

• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta – asiantuntijamme neuvoo mm. avioehtosopimukseen, testamenttiin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa. Saat meiltä apua myös asiakirjojen laadintaan.

• Vakuutukset – jäsenyyteesi sisältyy vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustajavakuutus, joka sisältää myös jäsenen kanssa samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Lisäksi sinulla on ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Lisäksi voit hankkia esim. henkivakuutuksen jäsenetuhintaan vakuutuskumppaneiltamme Turvalta tai Kalevalta.

• Jäsenviestintä ja julkaisut – kerromme kattavasti ajankohtaisista työelämän kuulumisista uutiskirjeissä,

JÄSENYYDEN SUOSITTELIJA SAA PALKINNON

Jäsenyyttämme kannattaa suositella myös kaverille ja kollegalle - jokainen uuden jäsenen tuonut suosittelija saa palkinnoksi 50 €:n arvoisen Superlahjakortin! www.akavanerityisalat.fi/suosittelu

verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Jäsenenä hyödyt myös palkkasuosituksista ja muista työelämäoppaistamme.

• Member+ -edut akavalaisille Member+ -palvelusta löydät kaikki Akavan Erityisalojen omat ja kaikkien akavalaisten yhteiset edut kätevästi samasta paikasta. Voit vuokrata lomamökkejä jäsenhintaan, saat alennusta laadukkaista tuoteostoksista ja hyödyt monista muista matkailuun, hyvinvointiin, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvistä eduista. Tutustu koko tarjontaan: www.memberplus.fi

• Danske Bank antaa etuja vastavalmistuneille, asuntolainan tarvitsijoille ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

Kannattaa aina tarkistaa myös oman jäsenyhdistyksen tarjoamat muut edut!

Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi/palvelut_ ja_edut

PROXEO TWIST

AINUTLAATUINEN TIIVISTYS –JOKAISESSA KUPISSA!

Proxeo TWIST

Johdoton profylaksiakulmakappale. Puhdista, kiillota missä ikinä oletkin. Täydellinen esim. mukaan otettavaksi vastaanotolta toiselle. Johdot eivät häiritse työskentelyä, voit kääntää instrumenttia 360 astetta kädessäsi.

Elite lateksiton pehmeä

Elite – klassikkomme pistää hymyn huulille! Elite, tehokas, ulottuva, roiskeita vähentävä sekä pehmeän myötäilevä ulkoisilla rihloilla varustettu kuppi. 144 kpl./pkt.