SHG 02/2023

SUUHYGIENISTI Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehti 02 • 2023

Hanna Lähteenmäki:

KÄSI YLÖS VIRHEEN MERKIKSI! Anna Kantalainen & Sini Jalava:

KESKI-SUOMEN UUDET YHDYSJÄSENET ESITTÄYTYVÄT

Suuhygienistipäivien terveiset TYÖTURVALLISUUS

OPINNÄYTETYÖ

HOITOTAKUU

Hyvät neuvottelu­ taidot lisäävät työturvallisuutta

Intraoraaliskannauksen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa

Suun terveyden­ huollon hoitotakuu tiukentuu

UUSI Zendium Uutuuksia Zendium Professional Pro Gums + Sensitivity • Rauhoittaa ja ennaltaehkäisee hampaiden vihlontaa • Ennaltaehkäisee ienongelmia

Zendium Professional Pro Gums + Clinical Fresh • Ennaltaehkäisee ienongelmia • Ennaltaehkäisee pahanhajuista hengitystä jopa 12 tunnin ajan*

Kaksi uutta Zendium-hammastahnaa: • Ovat tehokkaita anaerobisia bakteereja vastaan • Vähentävät patogeenisten bakteerien kasvua kypsässä biofilmissä • Edistävät ienterveyttä ja suun mikrobiomitasapainoa** • Paranneltu koostumus, jossa suurempi pitoisuus glukoosi-oksidaasia Sisältää 1450 ppm NaF

Zendium Professional -tuotesarjan avulla voit hoitaa planeettaa samalla kun hoidat ikeniäsi. Katso alta, miten:

KIERRÄTETTY PAHVIPAKKAUS

Pahvi 90% kierrätettyä hammastahnapakkauksissa

BIOHAJOAVAT AINESOSAT

HAMMASTAHNATUUBI BIOMUOVISTA

99,9% hammastahnasta on biohajoavaa

Vähintään 60% biomuovia hammastahnatuubissa

Zendium vahvistaa suun luonnollista vastustuskykyä.

Lue lisää osoitteesta zendium.fi

* In vivo -tutkimus 93 henkilöllä 4 viikon säännöllisessä käytössä, Yhdistynyt kuningaskunta 2017. ** Daly S. et al. raportoitu julkaisussa J. Dent. 80 (2019) S26-S32

Tässä numerossa A TYÖ JA IHMISET Pääkirjoitus.......................................................................................

3

Valtakunnallinen Suuhygienistipäivä: Luennoista ja kollegatapaamisista kiitosta.........................................................................

4

Ammatillinen kollegapäivä Helsingissä..............................................

9

Päätoimittaja Sane Keskiaho p. 044 071 1722 sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi

Voice Massage -hieronta karkoittaa jännitykset kehosta ja korvien välistä.....................................................................................

12

Minun tarinani: Merja Perälä..................................................................

16

Toimitussihteeri Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Turun Hammaslääkäripäivät..................................................................

18

Haastavat kohtaamiset potilastyössä...................................................

22

Akavan Erityisalat tarjoaa Suuhygienistiliiton jäsenille monipuoliset Suun terveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu Nina Hannula palvelut ja edut työhön ja vapaa-aikaan.

– mikä muuttuu?............................................................................................

26

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

TOIMITUS

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! B TIEDE JA TUTKIMUS

Toimittajat Päivi Pribilla p. 040 563 9260 paivi.pribilla@gmail.com

p. 040 556 5157 nina.hannula@suuhygienistiliitto.fi • Työelämän edunvalvonta ja

henkilökohtainen lakimiespalvelu

Anne Hyvönen – tärkein etusi: pidämme puoliasi p. 040 755 5365 työelämän kaikissa tilanteissa. anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi

Lakimiehemme ja neuvottelupäällik-

Terhi Joela auttavat sinua henkilökohkömme terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi taisesti esimerkiksi työsopimusten

teossa ja työelämän ongelmatilanteissa. Saat meiltä myös palkkaFarzane Mahmoodi neuvontaa.

LEHTITILAUKSET

farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi

Valvomme oikeuksiasi, kun neuvo-

tellaan työ- ja virkaehdoista: palkasILMOITUSMYYNTI

ta, työajasta, vapaista, työturvallisuu-

Virve Jääskeläinen desta ja työterveyshuollosta. virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

• Työttömyysturva – voit saada

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa ULKOASU Erkon kautta ansiosidonnaista työtAnne-Marie Paakkari tömyyspäivärahaa.

KANNEN KUVA • Uravalmennus – asiantuntijamme

antavat oman uran suunnitteluun, iStockphoto

työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää neuvontaa.

PAINOPAIKKA Newprint Oy

Hammaslääketieteen kandidaattien asiakkaat tyytyväisiä kliinisen • Jäsenkoulutukset – voit osallistua verkkosivuilla ja sosiaalisen median maksuttomiin ja laadukkaisiin koulukanavissa. Jäsenenä hyödyt myös 30 hoitoharjoittelun toteutukseen.................................................................. tuksiin ajankohtaisista työelämään palkkasuosituksista ja muista työliittyvistä aiheista ympäri Suomen. elämäoppaistamme.

Intraoraaliskannauksen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa.... 34 • Member+ -edut akavalaisille • Perhe- ja perintöoikeudellinen Member+ -palvelusta löydät kaikki neuvonta – asiantuntijamme neuvoo Akavan Erityisalojen omat ja kaikkien mm. avioehtosopimukseen, testaakavalaisten yhteiset edut kätevästi menttiin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa. Saat meiltä apua myös samasta paikasta. Voit vuokrata lomaMaailman terveyspäivä korostaa moniammatillisen yhteistyön asiakirjojen laadintaan. mökkejä jäsenhintaan, saat alennusta laadukkaista tuoteostoksista ja merkitystä.........................................................................................

40 • Vakuutukset – jäsenyyteesi sisälhyödyt monista muista matkailuun, tyy vapaa-ajan tapaturma- sekä matTiedeuutisia hyvinvointiin, kotiin ja vapaa-aikaan 42 kustajavakuutus, jokamaailmalta................................................................... sisältää myös liittyvistä eduista. Tutustu koko jäsenen kanssa samalla matkalla Mediapeili................................................................................................

44 tarjontaan: www.memberplus.fi matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Lisäksi sinulla on • Danske Bank antaa etuja vastavalLyhyesti.................................................................................................... ammattihenkilön vastuu- ja oikeusmistuneille, asuntolainan tarvitsijoille46 turvavakuutus ammatissa aiheutuja sijoittamisesta kiinnostuneille. vien vahinkojen varalta. Lisäksi voit Kannattaa aina tarkistaa myös oman hankkia esim. henkivakuutuksen jäsenyhdistyksen tarjoamat muut jäsenetuhintaan vakuutuskumppaedut! neiltamme Turvalta tai Kalevalta.

C LYHYESTI

D JÄSENILLE

lisää: Vuoden suuhygienistin .....................................................

47 • Jäsenviestintä ja julkaisut kolumni..Lue www.akavanerityisalat.fi/palvelut_ – kerromme kattavasti ajankohtaisista Jäsenuutiset......................................................................................

48 työelämän kuulumisista uutiskirjeissä, ja_edut

Keski-Suomen uudet yhdysjäsenet esittäytyvät.............................

49

Suuhygienistin päivä maailmalla......................................................

50

Yhdysjäsenet.

Jäsenyyttämme kannattaa suositella myös.................................................................................... kaverille ja kollegalle - jokainen uuden jäsenen tuonut suosittelija saa palkinnoksi 50 €:n arvoisen Superlahjakortin! www.akavanerityisalat.fi/suosittelu

51

Aikakausmedia ry:n jäsen

JÄSENYYDEN SUOSITTELIJA SAA PALKINNON

Neljä viidestä suunhoidon ammattilaisesta suosittelisi elmex® Professional -hammastahnaa* VIHLONTAAN

REIKIINTYMISEEN

elmex® SENSITIVE PROFESSIONAL REPAIR & PREVENT +GUM CARE -hammastahna vihlontaan ja ikenille

elmex® Anti-Caries Professional – jopa fluoria tehokkaampi** karieksen hallinnassa • 2× teho alkavan karieksen pysäyttämisessä4,**

• Välitön1 ja pitkäkestoinen vihlontakivun lievitys2 • Sinkkiyhdisteet vahvistavat ikeniä ja estävät niiden vetäytymistä, ensisijaista vihlonnan aiheuttajaa3

KIILTEELLE elmex® Opti-namel Professional tekee kiilteestä kestävämmän eroosiota vastaan • 34% vähemmän menetettyä kiillettä5

Lue lisää! www.colgateprofessional.fi *2022 asiakaskysely 391 vastannutta hammashoitajaa, suuhygienistiä ja hammaslääkäriä 2022 Hammaslääkäripäivät. **Verrattuna tavalliseen fluorihammastahnaan. 1. Verrattuna lähtötasoon, Nathoo et al. J Clin Dent. 2009;20 (Spec Iss): 123–130. (Välittömään lievitykseen, annostele suoraan vihlovalle hampaalle sormenpäällä ja hiero kevyesti 1 minuutin ajan).

2. Verrattuna lähtötasoon pitkäkestoisessa käytössä, Docimo et al. J Clin Dent. 2009;20 (Spec Iss):17–22. 3. Li et al. 2015.

4. Yin et al. 2013. 5. elmex® Opti-namel Professional hammastahna vs. placebo. Tiedot tiedostoissa.

®

®

®

A

PÄÄKIRJOITUS

Koulutuksia ja kohtaamisia keväällä

”Maaliskuu toi mukanaan Puheenjohtaja Virve Jääskeläinen ja varapuheen­ johtaja Sanni Peteri kehottavat kaikkia pysymään kuulolla ja toivottavat iloista ja lämmintä kesää!

K

eväinen terveys puheenjohtajistolta Kuopiosta ja Rovaniemeltä! Iloinen kevään ja orastava kesän merkki oli Valtakunnallinen Suuhygienistipäivä Helsingissä 5.5. ja mitä mainioin kollegatapaaminen lauantaina 6.5. Roba Loungessa. Oli mahtavaa, että saimme järjestymään Helsingin kollegatapahtuman – Oulun tapaaminen jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Valtakunnallinen Suuhygienistipäivä keräsi valtavan määrän kollegoita kokoon ja luentojen tauoilla kävi mukava puheensorina. Tällä kertaa jäsenillämme sekä alan opiskelijoilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua ilmaiseksi koulutuspäivän yhteydessä järjestettävään näyttelyyn.

Keräsimme osallistujilta palautetta, joita tulemme hyödyntämään tulevaisuuden koulutuksien suunnittelussa, mutta jo nyt voimme sanoa, että laadukkaat luennoitsijat ja ajankohtaiset aiheet saivat runsaasti kiitosta.

Näytteilleasettajina päivillä oli edustajia seitsemästätoista eri firmasta. Olikin ilo huomata, että Suomen Suu­ hygienistiliitto on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani.

Uudistimme tunnustuksen jakoa ja tänä vuonna V ­ uoden Suuhygienistin sijaan jaoimme Vuoden Suu­hygienisti­ kollega -tittelin. Kautta aikojen ensimmäiseksi Vuoden 2023 Suuhygienistikollegaksi valittiin Kati N ­ iemelä. Onnea vielä kerran!

lisää palkankorotuksia kunnilla ja hyvinvointialueilla työskenteleville.”

Maaliskuu toi mukanaan lisää palkankorotuksia kunnilla ja hyvinvointialueilla työskenteleville, kun pääsopijajärjestöt pääsivät sopimukseen vientialojen työehtosopimusten heijastusvaikutuksesta palkankorotuksiin. Tämän päälle tuli kesäkuussa maksettava kertapalkkio. Näitäkin haettiin kevään 2022 lakoilla!

Olemme olleet uuden äärellä, kun liiton ensimmäinen vodcast julkaistiin yhteistyössä QAdentalin kanssa 28.4.

Suuhygienistillä olis vähän asiaa.. -vodcast-sarjassa liiton puheenjohtaja toimi juontajana ja panelistina keskustelussa toimi Sara Niilivuo. Niilivuo on paitsi liiton jäsen myös Akavan Erityisalojen yrittäjien ja ammatinharjoittajien neuvottelukunnassa.

Ensimmäisen vodcastin vieraana oli Vuoden 2022 Suuhygienisti FT, TtM, SHG (YAMK) Hanna Lähteenmäki.

Keskustelimme hänen kanssaan parosta ja implanteista.

Tallenne löytyy Qadentalista ja se mahdollista myös tenttiä. Seuraava jakso tulee syksyllä. Mahdollisia aiheita on runsaasti ja valinta onkin vaikea. Nähtäväksi jää, mitä päädymme viemään eteenpäin.

Suomen Suuhygienistiliiton hallituksen jäsensihteerin tehtäviä Essi Asikaisen äitiysloman ajan hoitaa hallituksen jäsen Pilvi Kare. Koko hallitus toivottaa onnea Pilville ja tietenkin tulevalle äidille Essille. n

suuhygienistiliitto.fi

3

A

VALTAKUNNALLINEN SUUHYGIENISTIPÄIVÄ

Luennoista ja kollega­ tapaamisista kiitosta Toukokuussa järjestetyillä Valtakunnallisilla Suuhygienistipäivillä kävi kova kuhina. Paikalle oli saapunut iso joukko kollegoita tapaamaan toisiaan ja nauttimaan loistavasta luentokattauksesta.

Teksti ja kuvat Nina Hannula ja Terhi Joela

 Sirkka Hartikainen Joensuusta ja Pirjo Mäkelä Loimaalta olivat ilahtuneita eläkeläisten edullisemmasta osallistumismaksusta. Molemmat ovat kokeneita suuhygienistipäivien kävijöitä ja osallistuneet päiville monta kertaa niin Helsingissä, Turussa kuin Lahdessakin. He valitsivat luennoista vain kiinnostavimmat. Heistä parasta vuosi toisensa jälkeen on hyvä fiilis ja kollegoiden tapaaminen. Naisten ystävyys onkin aikoinaan alkanut juuri suuhygienistipäivillä.

4

shg 2 • 2023

A

 Paula Ruusinen Espoosta on käynyt suuhygienistipäivillä lähes joka vuosi. Hän osallistuu aina luennoille. Jälleen kerran ne olivat erittäin hyviä ja tarpeellisia.

 Satu Slunga valmistuu joulukuussa suuhygienistiksi Oulusta. Tämä oli hänen ensimmäinen kertansa suuhygienisti­päivillä. Slunga odotti uuden oppimista ja tiedon syventämistä. Myös tuttavien näkeminen oli tärkeää.

 Lohjalaiset Laura Juvonen ja Sanna Alm odottivat erityisesti luentojen antia. Heitä kiinnosti erityisesti ikäihmisiä koskevat luennot ja antibioottiprofylaksian nykyohjeet.

Samalla oli kiva nähdä kollegoita ja saada yhteisissä keskusteluissa vinkkejä työelämään – hyvää ruokaa unohtamatta.

suuhygienistiliitto.fi

5

A

 KotiHampaalla työskentelevät Terhi Joela (vas.) ja Merja Perälä (oik.) tulivat aamujunalla Tampereelta Nääs! Luennoista antibioottiproflylaksiaa käsittelevä luento oli tärkein, sieltä sai sekä kertausta että varmuutta omiin käytänteisiin. Perälä odotti uutta tietoa konkarille ja kollegoiden näkemistä. Kaiken kaikkiaan päivä oli todella kiva.

 Sini Piiroinen Turengista osallistui kaikille luennoille, koska omien tietojen päivittäminen on tärkeää. Päivän aikana syntyi mielenkiintoisia keskusteluja kollegoiden kanssa esimerkiksi siitä, miten soteuudistuksen myötä työkuviot ovat lähteneet käyntiin eri puolilla Suomea. Eroja on esimerkiksi toimenpidepalkkiokäytänteissä ja vastaanottoaikojen pituuksissa. Joillain alueilla kierretään liikuteltavien hoitoyksiköiden kanssa, toisaalla hoito tapahtuu aina hoitolassa. Kollegoiden tapaaminen oli tärkeää vastapainoa yksintyöskentelylle.

6

shg 2 • 2023

Helsinkiläinen Tuire Valtonen (oik) osallistui suuhygienistipäiville ensimmäistä kertaa. Hän tuli päivittämään tietojansa nykyhetken suosituksista, sillä hän on vuosien tauon jälkeen palannut kliiniseen työskentelyyn. Parasta oli Johanna Uittamon käytännönläheinen luento, monipuolinen näyttely ja Suvi Tareen (vas) tapaaminen.

A

 Helsinkiläistä Margarita Nacer-Leinosta luentoaiheista etukäteen kiinnostivat antibioottiproflylaksian käyttö suuhygienistin vastaanotolla ja ikäihmisten hammashoito.

Nacer-Leinonen käy joka vuosi suuhygienistipäivillä. Parasta on kollegoiden kohtaaminen, omien tietojen päivittäminen ja ammattitaidon kehittäminen.

 Matleena Autto saapui Rovaniemeltä.

Tämä oli hänen ensimmäinen kertansa suuhygienistipäivillä. Luentotarjonta oli mielenkiintoinen ja erityisesti suuhygienisti Saila Pakarisen luento ikäihmisten suun hoidon erityispiirteistä oli innostava. Päivässä parasta oli kollegiaalinen tuki ja vapaamuotoinen jutustelu.

 Misa Pyörre oli ensi kertaa mukana suuhygienistipäivillä. Hän odotti päivältä ammattitietoutta ja kollegoiden kohtaamisia. Näyttelyalueella hän oli tutustunut muun muassa TePen hammastahnoihin.

suuhygienistiliitto.fi

7

A

 Erja Raskinen (vas.) ja Minna Ruhanen (oik.) tulivat Kouvolasta. Molemmat osallistuivat kaikille luennoille. Näytteilleasettajien valikoimissa heitä kiinnosti erityisesti jauhepuhdistin, sillä se ei ole vielä heidän työpaikoillaan käytössä. Näyttely oli mielenkiintoinen, sillä pandemian aikana uusiin tuotteisiin ei päässyt tutustumaan. He kiittelivät myös luentoja. Erityisesti antibioottiprofylaksiaa käsittelevä luento oli kaivattu. Naiset tekevät ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä suun terveystarkastuksia ja antibioottiprofylaksian tarvetta tulee usein pohdittua.

 Forssalainen Sandra Assadourianin mielestä kaikki luennot olivat mielenkiintoisia. Hän kirjoitti aktiivisesti muistiinpanoja ja vei päiviltä mukanaan uutta tietoa ja lisää varmuutta omaan työhön. Hänestä paikan päällä oli välitön tunnelma ja kollegoihin oli helppoa tutustua. Assadourian kertoi hymyillen tulevansa varmasti uudelleenkin.

8

shg 2 • 2023

A

VALTAKUNNALLINEN SUUHYGIENISTIPÄIVÄ

Ammatillinen kollegapäivä Helsingissä Kollegapäivä oli täynnä ­rentoa yhdessäoloa, ­kollegoita ja asiaa purentalihasten ja lantion­ pohjalihasten välisestä yhteydestä.

Tilaisuus sai ­tänäkin vuonna positiivista palautetta.

Teksti Virve Jääskeläinen

 Hallituksen jäsenet Sanni Peteri, Virve Jääskeläinen, Pilvi Kare ja Niina Kurunsaari olivat innostuneita DentViewn uudesta innovaatiosta.

suuhygienistiliitto.fi

9

 Sanna Haaraniemi kertoi, että DentView-laitteen älypeiliteknologia mahdollistaa harjausopastuksen seuraamisen omassa suussa.

10

shg 2 • 2023

A

 Stressi on yksi yhteinen vaikuttaja purentaan ja lantionpohjaan.

Fysioterapeutti Sonja Toivola ohjasi luentonsa aikana rentouttavia harjoitteita.

S

uuhygienistiliiton hallitus järjesti viime vuoden tapaan Valtakunnallisten Suuhygienistipäivien yhteyteen kollegapäivän. Liiton jäsenillä oli hal­ lituksen kokouksen jälkeen mahdollisuus tulla jututta­ maan hallituksen jäseniä ja viihtymään mukavan oh­ jelman parissa. Roba Loungessa järjestetty tilaisuus tarjosi mitä parhaimmat puitteet mukavalle tapahtu­ malle ja päivä olikin täynnä rentoa menoa – tyylik­ käät saunatilat, mahdollisuus laulaa karaokea, seurus­ tella takkatulen ääressä tai seurata kuningas Charlesin kruunajaisia isolta näytöltä.

Rennon yhdessäolon lisäksi tapahtumassa oli myös asiaa. Fysioterapeutti Sonja Toivola piti

iltapäivällä ajatuksia herättävän luennon purenta­ lihasten ja lantionpohjalihasten välisestä yhteydestä.

Tapahtuman mahdollisti DentView Oy, ja heidän edustajansa Sanna Haaraniemi esitteli DentViewn suun­terveyden ehkäisevän hoidon järjestelmää. Jär­ jestelmä on suun terveyden omahoidon työkalu, niin sanottu virtuaalikioski. Tämän oppimispolun avulla eri ikäryhmät saavat terveysneuvontaa muun muassa 3D-animaatioiden avulla. Laitteen mukana tulee eko­ loginen omahoitotuotepaketti. Ammattilaisille jär­ jestelmä kertoo käyttäjien suunhoitotottumuksista.

Tiedot tallentuvat dataportaaliin anonyymisti orga­ nisaation toiminnanohjausta varten. n

suuhygienistiliitto.fi

11

A

H HYVINVOINTI

Voice Massage -hieronta karkoittaa jännitykset kehosta ja korvien välistä Harva meistä säästyy työn aiheuttamilta kehon kireyksiltä, ja stressikin saattaa jäytää mieltä.

Yläkehon lihasrentouteen tähtäävä Voice Massage -käsittely saa hengityksen kulkemaan vapaammin ja voi auttaa jopa rauhallisempaan yöuneen.

Teksti Anne Hyvönen

12

shg 2 • 2023

n

Kuva Marja Toikkasen kotialbumi

oitohuoneen ikkunasta aukeaa rauhoittava talvimaisema maalaisympäristössä. Tunnen oloni uteliaan luottavaiseksi käydessäni hie­ rontapöydälle makuulle. Ongelmani ovat kollegoil­ lekin tutut niska-hartiaseudun vaivat ja itselläni jos­ kus tuntuva palan tunne kurkussa. Yöbruksaaminen on ollut kyseenalainen harrastukseni jo vuosia, ja olen purentakiskon käyttäjä. Haluan tietää, voiko Voice Massage -käsittelyllä saada paremmin apua näihin vai­ voihin. Perinteinen hieronta avaa tilannetta aina het­ keksi, mutta tuntuu kuin siitä jäisi jotain puuttumaan.

Hoitohuone Artesaanin yrittäjä ja Voice Massage -terapeutti Marja Toikkanen aloittaa käsittelyn selän lihaksista, jotka ovat kiitettävän kireät. Makea kipu muistuttaa taas parantamaan ergonomiaa työpäivinä.

Hiljalleen huomaan eron tavalliseen hierontaan, kun käsittely etenee kylkivälien alueelle. Teen muutamia hoitoa tukevia hengityksiä ohjeiden mukaan, ja tun­ nen kuinka kyljet ikään kuin kasvavat sivusuuntaan sisäänhengityksen tahdissa. Ulos hengittäessäni suhi­ sen ilmaa hampaiden välistä. Ehdin ajatella uuden purentakiskon teettämistä, sillä mielestäni ässä suhi­ see aiempaa pehmeämmin.

Käännyn pedillä selälleni, ja napakat sormet löy­ tävät nopeasti rintarangan alueelta kipeitä kohtia.

Ne eivät jää ainoiksi, sillä niskan ja hartioiden koh­ dalla mieli tekisi jo päräyttää pieni voimasana, vaikka kipuilevat alueet eivät tule yllätyksenä. Reilun tun­ nin aikana hoito etenee kaulalle ja leuan sivuille, ja saan kuulla, että pään nyökkääjälihas on varsin tiu­ kalla. Kerron hierojalle, että se on työasennon muka­ naan tuomia lieveilmiöitä. Myös suun sisällä käydään käsittelemässä masseterin kireyksiä. Lopuksi hiero­ taan ohimoita ja päänahkaa, minkä liikkuvuus on myös hieman rajoittunut.

Sovimme, että seuraavalla kerralla ulotetaan käsit­ tely syvemmin kaulan alueen lihaksiin, myös pään nyökkääjään. Kaulan alueen lihaksiston hieronta pin­ taa syvemmältä ei kuulemma ole kaikkein miellyttä­ vintä käsittelyä, mutta päätän kuitenkin olla rohkea ja varata uuden ajan. Pienen huimauksen mentyä ohi ajelen rentoutuneena kotiin. Hengitys kulkee selvästi kevyemmin, ja tuntuu kuin kiristävä nuttu olisi rii­ suttu yläkropan päältä pois.

A

Mitä Voice massage on?

Voice Massagen äitinä pidetään hieroja Leena Koskista, joka kehitti metodin alun alkaen laulajien tar­ peisin 1980-luvulla.

– Voice Massage on hierontahoito, jonka tavoit­ teena on aktiivinen lihasrentous hengityksen, puren­ nan ja äänentuoton alueen lihaksissa ja lihasryhmissä.

Menetelmässä käytetään klassisen hieronnan otteita.

Hoito pohjautuu lääketieteeseen ja sitä on kehitetty yhteistyössä muun muassa foniatrien ja hammas­ lääkäreiden kanssa kymmenien vuosien ajan, Voice ­Massage -terapeutti Marja Toikkanen kertoo. Toik­ kanen itse kiinnostui terveydestä ja hyvinvoinnista omassa ja lähipiirin elämässä tapahtuneiden onnet­ tomien sattumusten kautta. Terveys ei äkkiä ollutkaan itsestään selvä asia.

Vyöhyketerapeutin ja koululääketieteen perus­ opintojen kautta hierojakoulutukseen hakeutumi­ nen avasi myös tien Voice Massage -opinnoille, sillä pohjakoulutusvaatimuksena on Valviran laillistaman hierojan tai fysioterapeutin tutkinto.

Nimensä mukaisesti Voice Massage auttaa pal­ jon ääntään käyttäviä, mutta hengitykseen vaikutta­ vien lihasalueiden hieronnasta hyötyvät kaikki, jotka tuntevat kireyttä esimerkiksi rintakehällä tai palleassa stressin, voimakkaan fyysisen rasituksen, sairauden tai muun syyn vuoksi. Hoidon tuottaman rentouden avulla luodaan edellytykset vapaalle hengitykselle, puheelle ja laulamiselle. Myös bruksaajille on hyö­ tyä hieronnasta, vaikka purentalihaksien käsittely on vain yksi osa hoitoa.

– Purentalihakset hierotaan sekä suun sisältä että ulkoa. Hieronnan otteet ovat rauhallisia ja tarkoitus on välttää kipua, Toikkanen selittää.

Purentalihakset nähdään Voice Massage -hieron­ nassa osana lihaskalvo- eli faskiaketjua, jolloin tähän ketjuun sekä hengitykseen vaikuttamalla saadaan paremmat hoitovasteet kuin keskittymällä pienem­ män alueen hierontaan.

Marja Toikkanen on työssään nähnyt mielen ja tunteiden vaikutuksen kehoon.

”Voice Massage on hierontahoito, jonka tavoitteena on aktiivinen lihasrentous hengityksen, purennan ja äänentuoton alueen lihaksissa ja lihasryhmissä.

Rentoutta keholle, mielelle, ja jopa kielelle Moni, joka hengittää pinnallisesti vain tottumuk­ sesta, hyötyy Voice Massage -hoidosta. Se sopii myös suuhygienistiliitto.fi

13

Patentoitu S. salivarius K12 maitohappobakteeri

Suun suojabakteerit ikääntyessä.

Suun omien, läpi elämän suojaavien, luonnollisten bakteerien osuus voi romahtaa lääkitysten, sairauksien, huonon hammashygienian tai ruokavalion vaikutuksesta.

ToothGuide®PLUS-purutabletttien sisältämät S. salivarius K12 -bakteerit palauttavat suun luonnollisen, suojaavan mikrobiston jo 4 viikon käytön aikana:

• Ientulehdusbakteerit vähenevät • • Hiivojen lisääntyminen estyy • • Pahanhajuinen hengitys vähenee • • Syljen eritys lisääntyy • Kysy lisätietoa: info@gutguide.fi

Apteekeista ja www.gutguide.fi

14

shg 2 • 2023

vain rentoutushoidoksi rauhallisten otteiden vuoksi.

Toikkanen onkin huomannut, että moni nukkuu paremmin hoidon jälkeen, ja että myös kuorsaus jää joissain tapauksissa pois hoitojen myötä. Hieron­ nan aikana tehtyjä hengitysharjoitteita on hyvä jat­ kaa myös kotona, sillä oikea hengitystekniikka tukee hieronnan vaikutuksia. Yksi Voice Massagen tavoit­ teista on lisätä kehotietoisuutta ja rentoutta. Oikean hengityksen äärelle pysähtyminen on yksi tie oman kehon tuntemusten tiedostamiseen.

Tunnevyöhyketerapeutin koulutuksen saaneena ja tunteiden kanssa paljon työtä tehneenä Toikka­ nen sanookin nähneensä, kuinka paljon mieli ja tun­ teet voivat vaikuttaa kehoon. Vaikka Voice Massage on oiva keino rentoutumiseenkin, voi joissakin tilan­ teissa olla hyvä siirtää hieronta-aikaa.

– Kuume, flunssa, ihoinfektiot tai muut tarttu­ vat infektiot, akuutit vammat ja sairaudet, esimerkiksi kasvaimet ovat este hieronnalle, Toikkanen listaa.

Myös halvauksen jälkeinen ihotunnon menetys hierottavalla alueella on kontraindikaatio, ja epäsel­ vässä tapauksessa kannattaa aina konsultoida hoitavaa lääkäriä. Voice Massage siis vaikuttaa yleensä sopivan perusterveillä henkilöillä vauvasta vaariin. Erityi­ sesti vauvojen kohdalla Toikkasen mielestä olisikin hyvä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota vau­ vojen suun alueen ja kielijänteen kireyteen. Vauva­ hieronta- ja imetysohjaajakoulutuksen myötä Toik­ kanen on tietoinen, että nämä vaivat ovat yhteydessä muun muassa tuleviin purentaongelmiin. Hieron­ nalla voidaan saada positiivisia vaikutuksia kielen toimintaan ja sitä kautta puheeseen, nielemiseen ja nenähengitykseen.

– Päivitän ja syvennän osaamistani Voice ­Massagen ja vauvahieronnan osalta. Pyrin keskittymään juuri näihin asioihin.

Nukun hierontaa seuraavana yönä sikeästi kuin tukki, mikä on harvinaista herkkua monien vähä­ unisten öitteni seassa. Lisäksi uskoni siihen, että ihminen on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus, saa lisävahvistusta. Stressi ja huolet kerryttävät jännityk­ siä ja kireyttä kehoomme, mutta onneksi niitä voi purkaa erilaisin kehollisin menetelmin, kuten Voice ­Massagen avulla. n

PLA230126FI1

A

Teksti Meri Juslin n Kuva Kotialbumi

Minun tarinani Rentouttava ja meditatiivinen perhokalastus

Suuhygienisti Merja Perälä rentoutuu ja kerää voimia työpäiviin muun muassa perhokalastamalla. Perhokalastuksessa häntä saaliin lisäksi viehättää sen meditatiivisuus.

16

shg 2 • 2023

A

T

ampereen KotiHampaassa suuhygienistinä työs­ kentelevä Merja Perälä rentoutuu ja kerää voimia työpäiviin perhokalastamalla, patikoimalla metsässä ja retkeilemällä.

– Mato-ongella kalastus alkoi lapsena mummo­ lassa Merikarvian Lankoskella. Vietin kesät mum­ mun luona kolmen sisarukseni kanssa. Olimme kaikki innokkaita onkijoita. Mato-ongella nousi ahve­ nia patojen reunustamasta pienestä koskesta, Perälä muistelee. Kauhajoelta kotoisin olevalla Etelä-Pohjan­ maan tytöllä on ensi vuonna työuraa täynnä kolme vuosikymmentä.

Virvelöinti vaihtui perhokalastukseen Virvelöinti vaihtui perhokalastukseen Markku-­veljen ohjauksen myötä noin viisi vuotta sitten. Perho­ kalastuksessa Perälää viehättää sen meditatiivisuus.

Perhoilussa voi vierähtää tunti huomaamatta. Mieli rentoutuu ja aivot lepäävät harrastuksen parissa.

Niska-­ hartiaseutu saa hyvää liikuntaa perhostel­ lessa, ja katseen levätessä luonnossa saa sielu ravintoa.

Aivoissa syntyy uusia ideoita, kun on vain keskittynyt perhon heittelyyn.

Merja Perälä on käynyt Suomen Hypnoosiliitto ry:n järjestämän rentoutusvalmentajan koulutuk­ sen, ja siellä heräsi tarve saada mieltä lataava harras­ tus. Kesään sisältyy perinteisesti yökalastusreissu avio­ miehen kanssa.

– Samalla saamme nauttia auringonlaskusta. Toisi­ naan samalla reissulla on koettu auringonnousukin.

Perälä on siirtänyt oman kalastusinnostuksen myös lapsilleen, ja he osallistuvat perheen kalastusreissuille.

Loppu hyvin, kaikki hyvin Toisinaan kalasaalis on yllättänyt ison parven ­osuessa kohdalle. Parhaiten saalista on tiedossa kun malttaa lähteä heti sateen jälkeen vesille tai osuu kalaan tih­ kusateella. Kauniina aurinkoisena kesä­päivänä kalat eivät liiku. Perälä muistelee, kuinka hän ­Perniössä asuessaan oli kalassa miehensä ja shetlannin­ lammaskoiransa kanssa. He osuivat hyvän kuhaparven

”Perhoilussa voi vierähtää tunti huomaamatta. Mieli rentoutuu ja aivot lepäävät harrastuksen parissa. Niska-hartiaseutu saa hyvää liikuntaa perhostellessa, ja katseen levätessä luonnossa saa sielu ravintoa. Aivoissa syntyy uusia ideoita, kun on vain keskittynyt perhon heittelyyn.”

kohdalle ja kalaa tuli niin paljon kuin sitä ehti nos­ taa ylös veneeseen.

Kalaretken päätteeksi pariskunta päätti rantautua kalliolle nauttimaan iltapalaa ennen kotiinpaluuta.

Heidän syödessään eväitä koira liukastui ja putosi ­rantakalliolta mereen. Perälä seurasi huolestuneena rannalta miehensä kamppailua, kun tämä lähti pelas­ tamaan koiraa. Onneksi tarinalla on onnellinen loppu, kun koira saatiin pelastettua eikä miehellekään tullut isompia haavereita.

Kesälomalla Perälä suuntaa miehensä ja Vili-villa­ koiran kanssa Lofooteille perhokalastusvälineet muka­ naan. Lomalla käydään myös vaeltamassa pohjoisen tuntureissa ja nautitaan yöttömän yön kesästä. n suuhygienistiliitto.fi

17

A

HLT, EHL Helena Yli-Urpo kuvailee aktiivisen, etenevän kariesvaurion tunnusmerkkejä. Vaurion rajat ovat epämääräiset, väri vaalea, pinta karhea ja mattamainen.

18

shg 2 • 2023

A

TEEMA

Turun Hammaslääkäri­päivät Turun Hammaslääkäripäivien suu­ hygienistien ja hammas­hoitajien luentopäivä järjestettiin 28.1.2023 Mauno Koivisto -­keskuksessa, ­Biocityssä. ­Luentovalikoima oli moni­puolinen muun ­muassa implantti- ja paron potilaan yllä­ pito­hoidosta purennan seulontaan ja limakalvomuutosten tunnistami­ seen. Näytteille­asettajille oli ­varattu ­kaksi huonetta.

Teksti ja kuva Nina Hannula

Helena Yli-Urpon kotialbumi

H

elena Yli-Urpo, HLT, EHL, luennoi nuorten kariesdiagnostiikasta. Käypä hoito -suosi­ tuksen mukaan kariesriskin kriittiset ikä­ kaudet liittyvät hampaiden puhkeamisaikoihin eli ikäryhmiin 0,5–2, 5–7- ja 10–13-vuotiaat. Yli-Urpo lisää tähän vielä murrosikäiset, 12–16-­vuotiaat. Tämä kasvattaa paikkaushoitoa tarvitsevien nuorten osuut­ ta selkeästi. Tähän saattavat vaikuttaa muun muassa muutok­set elintavoissa ja kaveripiiri.

Anestesiahammashoitojen määrä lapsilla on lisääntynyt. Osittain tämä johtuu korona-pandemian suuhygienistiliitto.fi

19

A

jälkiseurauksista. Suuri osa anestesiassa hoidetuista on niin kutsuttuja S2-lapsia eli lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.

Kariesdiagnostiikan kolme työkalua Kariesdiagnostiikassa käytetään apuvälineinä kuitu­ valoa ja bitewing-röntgenkuvausta (BW), joskus myös ortopantomografia-röntgenkuvausta (PTG).

Ensisijainen havainnointi tapahtuu omin silmin lampun avulla sekä kuituvalolla. Hampaan pinta kuiva­taan kuituvalolla tarkastettaessa. Molaari-in­ kisiivialueiden hypomineralisaatiohampaita (MIH) ei suositella kuivattavan tutkittaessa. MIH-ham­ paat voivat olla hyvinkin vihlovia, varsinkin laajojen muutos­ten ollessa kyseessä.

Hammasvälikaries näkyy hyvin BW-kuvissa. Ter­ veydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) kriteeristö oireettoman henkilön BW-tutkimuksesta tuli voimaan 1.2.2023.

BW-kuvien otto on oikeutettua, kun kolme kri­ teeriä toteutuu samanaikaisesti. Ensinnäkin röntgen­ kuvauksille tulee löytyä hammaslääkärin tekemän arvion mukaan hammaslääketieteellinen peruste, ja toiseksi näönvaraisesti on löytynyt yksikin kiil­ teen läpäissyt kariesvaurio tai useita eteneviä karies­ vaurioita tai anamneesissa on useita kariekselle

”Karieksen hoidossa pääpainon tulisi olla ehkäisevässä hoidossa, korjaavalla hoidolla tulisi olla pienempi painoarvo.

Näkyvä plakki on merkki kariesriskistä.”

20

shg 2 • 2023

altistavia riskitekijöitä. Kolmantena kriteerinä on, että edellisestä vastaavasta tutkimuksesta on vähin­ tään yksi vuosi aikaa.

PTG-kuva otetaan kun epäillään hammas­puutosta ja hampaiston kehitystä halutaan seurata tai jos ham­ paistossa on useita kariesleesioita ja hampaan peri­ apikaalinen tila halutaan arvioida. Aina kun on mahdollista, asiakkaalta otetaan osa-PTG-kuva säteily­annoksen minimoimiseksi.

Karieksen hoidosta Karieksen hoidossa pääpainon tulisi olla ehkäisevässä hoidossa, korjaavalla hoidolla tulisi olla pienempi paino­arvo. Näkyvä plakki on merkki kariesriskistä.

Käypä hoito -suosituksesta, Karies (hallinta), löy­ tyy International Caries Detection and Assessment System (ICDAS) -luokittelujärjestelmä. ICDAS auttaa hoitotoimenpiteiden suunnittelussa, milloin kariesvaurio paikataan ja milloin ei.

Suuhoitoaineiden päivitys Erikoishammaslääkäri Merja Laineen luennon aiheena oli suunhoitoaineiden päivitys. Suunhoito­ aineet kuuluvat muutamia poikkeuksia lukuun otta­ matta EU:n kosmetiikka-asetuksen piiriin. Tämä takaa sen, että ne ovat turvallisia siinä käytössä, mihin ne on tarkoitettu.

Suunhoitotuotteiden valikoima on suuri ja kas­ vaa koko ajan. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, joista yhä suurempi osa on pyritty teke­ mään luonnonmukaisiksi ja ekologisiksi. Esimer­ kiksi ­ Lingora®-puolukkasuuvesi sisältää fermen­ toitua puolukka­mehua, josta on poistettu sokeria.

Suomalais­tutkimuksen mukaan suuveden on todettu vähentävän pitkäaikaistulehduksen merkkejä ja tasa­ painottavan suun omaa mikrobistoa. Suuveden voi purskuttelun lopuksi niellä.

Vastaanotolla käytettävistä tuotteista Laine mai­ nitsi kaksi hopeafluoridia sisältävää tuotetta: Riva Star (Silver Diamine Fluoride, SDF) ja Riva Star Aqua (hopeafluoridi, AgF).

Tuotteet eroavat hieman toisistaan. Riva ­Starin sisältämä hopeafluoridi on ammoniakki-vesiliuok­ sessa hopeadiamiinifluoridina. Riva Star Aquan

Dos., EHL Merja Laine kävi luennollaan läpi laajasti erilaisia suunhoitoaineita.

hopeafluoridi on vesiliuoksessa. Riva Staria käytet­ täessä pehmytkudokset tulee suojata, sillä tuotteen sisältämä ammoniakki ärsyttää pehmytkudoksia.

SDF:sta on tehty enemmän tutkimuksia kuin myöhemmin markkinoille tulleesta AgF:stä. Tutki­ musten mukaan SDF sekä estää karieksen etenemistä että ehkäisee ja vähentää uusien karies­vaurioiden syntymistä.

SDF värjää käsitellyt vauriokohdat mustiksi.

Hampaiden värjäytymistä pyritään vähentämään kaliumjodidikäsittelyllä. SDF-hoitojen etuja ovat kustannustehokkuus ja kivuttomuus. Hoito säästää aikaa ja hammaskudosta, eikä porausta tarvita.

Käypä hoito -suosituksen mukaan Suomessa ja EU:ssa SDF:n käyttöaiheita ovat biofilmin elimi­ nointi ja hampaiden sensitiivisyyden hoito. Yhdys­ valloissa, Australiassa ja Aasiassa SDF-valmistetta on käytetty lasten karieksen ja iäkkäiden juurikarieksen pysäyttämiseen.

Käypä hoito -suosituksen mukaan SDF voi olla hyödyllistä ikäihmisille, joille hammas­hoidossa käymi­nen on hankalaa. Suosituksessa ei ole ohjeis­ tusta SDF:n käytöstä maitohammaskarieksen pysäytys­hoidossa. n

YOUR OUR SMILE. VISION.

suuhygienistiliitto.fi

POLA_Light_tarjous_May2023_70x210.indd 1

21

25/04/2023 14.57.04

A

22

shg 2 • 2023

A

TYÖTURVALLISUUS

Haastavat kohtaamiset potilastyössä Hyvät neuvottelutaidot lisäävät työturvallisuutta Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat toisinaan työssään aggressiivisesti käyttäytyviä asiakkaita tai löytävät itsensä muuten haastavista neuvottelutilanteista. Millaisin keinoin haastaviin kohtaamisiin tulisi varautua ja valmistautua ja miten tilanteen eskaloituminen estetään?

Teksti Päivi Pribilla

n

Kuvitus iStockphoto

n

Kuva Lari Järnefelt

O

n kyse työpaikkaväkivallasta, mikäli työn­ tekijä joutuu omalla työpaikallaan sanallisesti loukatuksi, hänen turvallisuuttaan ja terveyt­ tään uhataan tai hän tulee fyysisesti pahoinpidellyksi.

Väkivaltaisen käyttäytymisen riski työntekijää kohtaan kasvaa hoidettaessa sekavia, päihtyneitä tai voimakkaista pelkotiloista kärsiviä potilaita. Myös mahdollinen psyykkinen sairaus tai kivun kokeminen voi altistaa väkivaltaiselle käytökselle ja tehdä aggres­ sion hillitsemisestä vaikeaa.

– Vaikka fyysisen väkivallan toteutuminen potilaan taholta on erittäin epätodennäköistä, hyvä tilannetaju auttaa ennaltaehkäisemään tilanteen eskaloitumista, FT, HTM Harri Gustafsberg sanoo. Hän on tun­ nettu ihmismielestä luennoitsija, entinen erikoisyk­ sikön poliisi, tietokirjailija ja kouluttaja. Gustafs­berg

Harri Gustafsberg on palkittu tietokirjailija ja yrityspuhuja, sekä MySpeaker of the Year 2022 -tunnustuspalkinnon voittaja Hyvinvoinnin johtamisen -kategoriassa.

suuhygienistiliitto.fi

23

on yhdessä Sami Sallisen kanssa kirjoittanut kirjan Taktinen neuvottelu (2021), jossa käydään läpi erityi­ sesti poliisin työssä opittuja ja tutkitusti toimivia vuo­ rovaikutuskeinoja, joilla ammattilainen pystyy rau­ hoittamaan haastavat ja mahdollisesti vaarallisetkin tilanteet.

Tilastojen mukaan haastavat kohtaamiset tervey­ denhuoltoalalla ovat lisääntyneet. Harri Gustafsber­ gistä tämä edellyttää hoitohenkilöstön kouluttamista väkivaltatilanteiden varalle. Koulutus lisää työhyvin­ vointia ja työturvallisuutta, se tuo varmuutta erilaisten tilanteiden kohtaamiseen ja vahvistaa ammattitaitoa.

Pysy rauhallisena Tärkeintä agressiivisen potilaan kohtaamisessa on oman mielen rauhoittaminen.

– Suurin osa viestinnästämme on ei-sanallista, eikä oleellista olekaan se, mitä yksittäisiä sanoja käy­ tämme vaan se, mitä muilla eleillämme viestimme, 24

shg 2 • 2023

millaisin äänenpainoin esimerkiksi puhumme, Gus­ tafsberg kertoo.

Ensiarvoisen tärkeää tilanteen eskaloitumisen vält­ tämiseksi siis on, että ammattilainen pysyy tilanteessa rauhallisena, vaikka mielessä velloisikin tunnemyrsky.

Potilaan tunteeseen ei tule lähteä mukaan, ettei se vahvistu.

– Älä hermostu, älä korota ääntäsi, ja vältä haasta­ mista. Useimmiten potilaan tyytymättömyys tai vihai­ suus johtuu täysin muusta asiasta kuin hoitohenki­ löstä tai juuri siitä kyseisestä asiakaspalvelutilanteesta.

Kuten Sallisen ja Gustafsbergin teoksessa kirjoi­ tetaan: ”Anna aikaa rauhoittua, jos hän on aggres­ siivinen, älä alistu uhkaavaan käytökseen. Kunniota omia rajojasi niin muutkin tekevät niin. Osoita riit­ tävä määrä arvostusta, mutta osoita myös oma sta­ tuksesi. Ota neuvottelussa aloite, se osoittaa psyko­ logista voimaa.”

A

Tunnista omat rajasi Haastavia tilanteita syntyy myös muuten kuin suora­ naisesta väkivallan uhasta. Myös suuhygienistit saat­ tavat joutua erilaisen häirinnän kohteeksi, ja se voi ulottua myös työpaikan ulkopuolelle.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä esimerkiksi eleinä, ilmeinä, vihjailuna tai kaksimielisinä vitseinä.

Mikäli työssään joutuu potilaan taholta tungettelevan käytöksen tai kysymysten kohteeksi, on tunnistettava omat rajansa ja osoitettava ne heti myös potilaalle.

Työn ulkopuoliset asiat, kuten asuinpaikka, har­ rastukset, siviilisääty tai muut vastaavat asiat eivät kuulu hoitosuhteeseen, eikä niistä tarvitse potilaan kanssa keskustella. Vaikka esimerkiksi valvontaka­ meroilla tai hätänapeilla on oma roolinsa työtilojen turvallisuudessa, hoitohuoneita on vaikea muuttaa jälkikäteen täydellisen turvallisiksi esimerkiksi kul­ kuväylien uudelleensuunnittelulla, eikä se ole Harri Gustafs­bergin mukaan tarkoituksenmukaistakaan

– liiallinen varautuminen kaikkiin potentiaalisiin uhkiin kun saattaa myös toimia itseään vastaan ja itse asiassa vähentää turvallisuudentunnetta.

Kehitä vuorovaikutustaitojasi – Asiakaspalvelua sisältävissä ammateissa joutuu koh­ taamaan myös ikäviä tilanteita. Ei ole olemassa ihmis­ ten kanssa tehtävää työtä, jossa ei koskaan syntyisi konflikteja. Jokaisen tulisi kehittää vuorovaikutustai­ tojaan niin, että uskaltaa ja kohdata haastavat tilan­ teet ilman että niitä tarvitsisi ennalta pelätä.

Gustafsberg nostaa esille työyhteisön kulttuurin, jonka tulisi olla kehittämismyönteinen ja lisätä turval­ lisuuden tunnetta. Työturvallisuus on jokaisen työn­ tekijän perusoikeus, ja väkivaltatapausten tulisi aina johtaa riskivalmiuksien päivittämiseen työpaikoilla.

– Toimintaa tulisi myös turvallisuuden näkökul­ masta kehittää aina tietoon perustuen, Harri Gustafs­ berg toteaa. n suuhygienistiliitto.fi

25

B

HOITOTAKUU

Suun terveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu – mikä muuttuu?

Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn kuuden kuukauden enimmäisaika Suomessa on herättänyt kummastusta maailmalla. Nolot tilanteet, joissa yrittää selittää, että meillä kyllä panostetaan pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, helpottuvat hiukan, kun hoitotakuu asteittain tiukkenee terveydenhuoltolakiin tehdyn muutoksen myötä. Ja mikä tärkeintä, väestölle on luvassa aiempaa oikea-aikaisempaa palvelua. Hoitotakuun tiukentaminen varmistaa myös rahoituksen suuntaamista suun terveydenhuoltoon.

Teksti Merja Auero

26

shg 2 • 2023

n

Kuva Maria Miklas

B

Milloin hoitotakuun muutokset tulevat voimaan?

Kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn enimmäisaika lyhenee kahdessa vaiheessa: 1.9.2023 alkaen neljään ja 1.11.2024 alkaen kolmeen kuukau­ teen. Muilta osin kaikki muutokset tulevat voimaan 1.9.2023.

Mikä hoitotakuussa muuttuu?

Kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn enimmäisaikojen asteittaisen tiukentumisen lisäksi tulee muitakin muutoksia.

Asiakkaan ottaessa yhteyttä hoidon tarpeen ­arviointi tulee tehdä jo samana päivänä nykyisen kol­ men päivän enimmäisajan sijaan. Samalla on myös arvioitava, pääseekö asiakas hyvinvointialueen omaan toimintaan hoitotakuun puitteissa vai pitääkö palvelu hankkia esimerkiksi ostopalveluna tai palvelusetelillä.

Suun terveyden­huollossa hoidon tarpeen arvion voi tehdä jatkossakin nimikesuojattu terveydenhuollon ammatti­henkilö, esimerkiksi hammashoitaja. On hyvä huomata, että arvion voi tehdä muukin terveyden­ huollon kuin suun terveydenhuollon ammattihenkilö, työnantaja vastaa riittävästä osaamisesta.

Jos potilas ohjataan ensin esimerkiksi suu­hygienistin vastaanotolle, jossa huomataan tarve hammas­lääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa tästä käyn­ nistä tai vaihtoehtoisesti hoitotakuuajan puitteissa asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta ja hoidon tarpeen ­arviosta. Jos neuvola-, koulu- ja opiskelu­ terveydenhuollon piiriin kuuluvan lapsen tai nuoren suun määrä­aikaisen terveystarkastuksen suorittaa muu suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammas­ lääkäri, ja hän toteaa tarpeen hammaslääkärin tutki­ mukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on jär­ jestettävä neljän viikon kuluessa tästä. Tavoitteena on pitkälle viety työnjako niin, että tarvittaessa hammas­ lääkärikäynti järjestyy kohtuuajassa.

Jos hammaslääkäri puolestaan toteaa tarpeen perusterveydenhuollossa toimivan erikoishammas­ lääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy erikois­ hammaslääkärille on järjestettävä kolmen kuukauden

Merja Auero työskentelee suun terveydenhuollon asioista vastaavana lääkintöneuvoksena sosiaalija terveysministeriössä ja on koulutukseltaan terveydenhuollon erikoishammaslääkäri ja eMBA. Väestön suun terveys ja suun terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointi ovat lähellä sydäntä.

”Suun terveydenhuollossa hoidon tarpeen arvion voi tehdä jatkossakin nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi hammashoitaja. On hyvä huomata, että arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon kuin suun terveydenhuollon ammattihenkilö, työnantaja vastaa riittävästä osaamisesta.”

suuhygienistiliitto.fi

27

B

”Hoitotakuu ei koske tilanteita, joissa potilaan hoitosuunnitelmaan on kirjattu tutkimus- tai hoitoväli. Käynti tulee järjestää kirjauksen mukaisesti, jollei hoidon tarpeen arviossa tule esille seikkoja, joiden perusteella tästä tulee tai voidaan poiketa.”

Hyvinvointialueiden tulee jatkossa tiedottaa joka kuukausi siitä, miten hoitotakuu on toteutu­ nut. ­Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuk­ sella ­voidaan säätää tarkemmin julkaistavista luvuista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa nämä luvut hyvinvointialueiden käyttöön.

Mitä toimintaa hoitotakuu koskee?

Hoitotakuun tiukentuminen koskee hyvinvointi­ alueiden ja Helsingin kaupungin perusterveyden­ huollon lisäksi myös Kelan järjestämisvastuulla ole­ vaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja THL:n järjestämisvastuulla olevan Vankiterveydenhuollon toimintaa.

Miten hoitotakuun tiukentaminen rahoitetaan? kuluessa siitä, kun hammaslääkäri on todennut pal­ velun tarpeen. On hyvä huomata, että tämä ei koske erikoissairaanhoitoon pääsyä.

Hoitoon pääsyn nopeuttaminen ei ole järkevää, jos hoitojaksot venyvät entisestään. Hoitojakso ­tuleekin lain mukaan saattaa valmiiksi kohtuullisessa ajassa ilman tarpeetonta viivytystä hoitokäyntien välillä, ja hoitosuunnitelmaan tulee kirjata hammaslääketieteel­ linen perustelu hoidon mahdolliselle jaksottamiselle.

Tämän kohtuullisen ajan määrittelyyn saataneen jat­ kossa tukea Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin valmisteilla olevan Hyvä käytäntö -konsensussuosi­ tuksen myötä.

Hoitotakuu ei koske tilanteita, joissa potilaan hoito­suunnitelmaan on kirjattu tutkimus- tai hoito­ väli. Käynti tulee järjestää kirjauksen mukaisesti, jollei hoidon tarpeen arviossa tule esille seikkoja, joiden perusteella tästä tulee tai voidaan poiketa. Tutkimuk­ seen tai hoitoon tulee päästä nopeammin, jos potilaalle on esimerkiksi tullut vaivaa tai vakava sairaus, johon liittyen suu on syytä tutkia. Aikaa ei toisaalta tarvitse antaa vielä suunnitelman mukaisena ajankohtana, jos esimerkiksi tervehampaiselle ja muutenkin terveelle henkilölle on suositeltu käyntejä kovin tiheästi. Tutki­ mus- ja hoitovälin määrittelyä on tarkoitus yhtenäistää edellä mainitulla Duodecimin suosituksella.

28

shg 2 • 2023

Hyvinvointialueille lisätään valtion rahoitusta hoito­ takuun tiukentuessa, ja myös suun terveydenhuol­ toon on budjetoitu lisärahoitusta. Rahoitusta ei ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn toimintaan, joten alueilla on tärkeää huolehtia siitä, että suun terveyden­huoltoon suunnataan resursseja. Kustan­ nusvaikuttavien toimintamallien kehittäminen on myös tärkeää, ja näin onkin monin paikoin tehty muun muassa valtion hankerahoituksen turvin. On selvää, että jos lainsäädäntö ei velvoittaisi paranta­ maan suun terveydenhuollon palveluja, niihin ei myöskään suunnattaisi lisärahoitusta.

Miten henkilöstö riittää hoitotakuun tiukentuessa?

Väestölle tarjottavien laadukkaiden palvelujen edelly­ tyksenä on, että henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Henkilöstöpulaan pyritään saamaan helpotusta muun muassa STM:n Henkilöstön riit­ tävyyden ja saatavuuden -ohjelman sekä Hyvän työn edellytykset -ohjelman mukaisesti. Yksityissektorin kapasiteettia voidaan monin paikoin hyödyntää esi­ merkiksi ostopalveluilla tai palveluseteleillä. Meillä on suun terveydenhuollossa vahvuutena erittäin osaava henkilöstö, joka tekee tätä tärkeää työtä suurella sydä­ mellä. Tästä lämmin kiitos kaikille! n LISÄTIETOJA: TERVEYDENHUOLTOLAKI, HALLITUKSEN ESITYS HOITOTAKUUN TIUKENTAMISESTA HE 74/2022 VP

Hellävarainen hammastahnasarja koko perheen erilaisiin tarpeisiin TePe Daily™ ja TePe Pure™ ovat uusi, ympäristöystävällinen hammastahnasarja koko perheelle – sarjasta löydät sopivan vaihtoehdon myös kuivalle suulle ja herkille ikenille. Kauan odotetut uutuudet ovat täydellinen lisä TePen korkealaatuisiin suun terveydenhoidon tuotteisiin. Valmistettu Ruotsissa muutamista huolella valituista ainesosista ilman SLS-vaahdotusainetta.

TePe Daily™

TePe Daily™ Kids

• Kevyesti vaahtoava

• Ei vaahtoa

• Mieto piparmintun maku

• Erittäin mieto piparmintun maku • 3-6 vuotiaille

TePe Pure™ (maustamaton) • Erittäin herkälle ja kuivalle suulle • Ei vaahtoa • Maku- ja väriaineeton • Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

TePe Daily™ Baby • Ei vaahtoa

TePe Pure™ (mieto piparminttu)

• Maku- ja väriaineeton

• Herkälle ja kuivalle suulle

• 0-2 vuotiaille

• Ei vaahtoa

• Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

• Väriaineeton

Saatavilla suunhoitoalan jälleenmyyjiltä sekä hyvin varustetuista apteekeista ja verkkokaupoista.

B

KOULUTUS

Hammaslääketieteen kandidaattien asiakkaat

tyytyväisiä kliinisen hoitoharjoittelun toteutukseen HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä Helsingin yliopiston kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssin hammaslääketieteen kandidaatit suorittavat hammaslääkärin tutkintoon sisältyvän kliinisen hoitoharjoittelun. Vuositasolla opetusklinikalla toteutuu noin 16 000 hoitokäyntiä. Hoitoharjoittelun kehittämisprojekti aloitettiin marraskuussa 2022.

Teksti Tytti Törhönen, Jaana Kaukonen

30

shg 2 • 2023

n

Kuvat Jenni Willberg

B

HUSin Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä on 36 avointa työpistettä ja kuusi hoitohuonetta.

H

ammaslääketieteen kandidaatit harjoitte­ levat kliinisiä taitoja opetusklinikalla noin kolmen vuoden ajan hoitaen potilaita eri­ koishammaslääkäreiden, hammaslääkäreiden ja suu­ hygienistien ohjauksessa.

Potilaiden hoito toteutetaan pääsääntöisesti koko­ naishoitona, jolloin koko suun terveydentila kartoi­ tetaan hoidon aluksi suun ja hampaiston tutkimuk­ sella ja luodaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeet huomioiva hoitosuunnitelma. Potilaiden hoitojak­ sot ovat tästä syystä melko pitkiä. Myös hoitokäyn­ nit ovat perusterveydenhuoltoon verrattuna pidem­ piä, jotta ohjaukselle ja oppimiselle jää tilaa.

Opetusklinikan toiminnan kehittämisen tueksi kaivattiin syvempää tietoa asiakasnäkökulmasta, minkä vuoksi projekti aloitettiin keräämällä asiakas­ palautetta kehittämistyön lähtötilanteen ja asiakas­ palautteista mahdollisesti nousevien kehittämiskoh­ teiden kartoittamiseksi.

Projektin toteutti opetusklinikalla työskentelevä suuhygienisti yhteistyössä HUSin Hoito- ja terveys­ tieteiden tutkimuskeskuksen kanssa.

Asiakaspalautetta palautelomakkeella ja haastattelulla Palautetta kerättiin marraskuussa 2022 kolmena työ­ päivänä opetusklinikan potilailta hoitokäynnin päät­ teeksi. Palaute kerättiin neljännen ja viidennen vuo­ sikurssin kandidaattien aikuispotilailta.

Asiakaspalaute kerättiin strukturoidulla palaute­ lomakkeella sekä teemahaastattelulla. Lomakkeilla ja haastatteluilla haluttiin selvittää asiakkaiden koke­ muksia kohtaamisesta, hoidon sujuvuudesta, ham­ maslääketieteen kandidaatin ja henkilökunnan väli­ sestä yhteistyöstä, viestinnästä ja asiakkaan tiedon saannista sekä asiakkaan osallistamisesta kandidaatin suoriutumisen ja kehittymisen arviointiin.

Strukturoitu lomake sisälsi 21 kuusiportaista Likert-asteikollista väittämää sekä kaksi avointa kysy­ mystä, joissa asiakkailla oli mahdollisuus esittää tar­ kennuksia väittämiä koskeviin vastauksiin tai antaa muuta avointa palautetta. Palautelomakkeen struktu­ roitujen väittämien rakenne on esitetty taulukossa 1.

suuhygienistiliitto.fi

31

B

Kehittämiskohteet Teemat

Kehittämiskohteet

Hoidon sujuvuus

Hoitokäynnin sujuvoittaminen; ohjaavan opettajan odottamisen vähentäminen

Hammaslääketieteen kandidaatin ja henkilökunnan välinen yhteistyö

Henkilökunnan tasavertainen ja asiallinen kommunikointi kandidaatille hoitotilanteissa

Viestintä ja asiakkaan tiedon saanti

Johdonmukaisempi ja tarkempi viestintä hoitosuunnitelmista potilaalle

Asiakkaan osallistaminen kandidaatin suoriutumisen ja kehittymisen arviointiin

Tasavertaisen ja helposti lähestyttävän asiakaspalautekäytännön luominen

Palautelomakkeita jaettiin 55 asiakkaalle ja täytet­ tyjä lomakkeita palautettiin 43 kappaletta. Vastaus­ prosentti oli 78 %. Lomakkeen palauttaneista 13 oli antanut avointa palautetta.

43:sta lomakkeen täyttäjästä 13 halukasta haas­ tateltiin hoitokäyntinsä päätteeksi. Asiakkaat täytti­ vät ensin itsenäisesti palautelomakkeen, jonka jälkeen heitä haastateltiin strukturoidun lomakkeen pohjalta ja kehittämistyön teemoihin liittyen. Lisäksi heiltä pyydettiin avointa palautetta ennalta määritettyjen teemojen lisäksi.

Strukturoiduista väittämistä saatu määrällinen aineisto koottiin vastausten keskiarvon ja vastauspro­ senttien mukaan. Haastatteluista ja avoimista palaut­ teista saadun laadullisen aineiston analysoinnissa käy­ tettiin teemoittelu-menetelmää.

Tyytyväiset asiakkaat eivät tarkoita, ettei kehittämiskohteita löytyisi Tulokset osoittivat, että HUSin Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön asiakkaat olivat erittäin ­ tyyty­väisiä saamaansa palveluun ja kohteluun. Kaik­ kien strukturoitujen väittämien vastausten keskiarvo oli 4–5 välillä, kun arvo 5 vastaa vastausvaihtoehtoa ”täysin samaa mieltä” ja arvo 1 ”täysin eri mieltä”.

32

shg 2 • 2023

Tyytyväisyyteen eniten positiivisesti vaikuttavia teki­ jöitä olivat kohtaaminen, hammaslääketieteen kan­ didaatin toiminta, henkilökunnan ammattitaito sekä kandidaatin ja henkilökunnan välinen yhteishenki.

Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat lääkkeiden mah­ dollisista sivuvaikutuksista kertomiseen (ka=4,3) ja hoitojakson sujuvaan etenemiseen (ka=4,6).

Hoidon sujuvuus näyttäytyi kehityskohteena myös laadullisessa aineistossa. Asiakkaat toivat esiin niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia ­hoitoon pääsyn aikatauluista, hoitojakson etenemi­ sestä ja ajanvarauksista. Asiakkaat kertoivat, että ovat sitoutuneita pidempiin hoitoaikoihin, mutta hoito­ käyntien sujuvuuteen kielteisesti vaikuttavia tekijöitä tuotiin kuitenkin toistuvasti esiin. Yksiselitteisemmin näistä tekijöistä aineistossa näkyi ohjaavan opettajan odottaminen.

Määrällisen ja laadullisen aineiston tulokset oli­ vat osittain ristiriitaisia. Hammaslääketieteen kan­ didaatin ja henkilökunnan välinen viestintä koettiin asialliseksi määrällisen aineiston tulosten perusteella (ka=4,95), mutta haastatteluissa asiakkaat kertoivat jonkin verran kokemuksia henkilökunnan ja kan­ didaattien välisen yhteishengen puutteesta. Koke­ musten mukaan henkilökunnan kommunikointi

B

Palautelomakkeen strukturoitujen väittämien rakenne Osiot

Strukturoitujen väittämien lukumäärä

Asiakaskohtaaminen

6 kpl

Hoidon sujuvuus

3 kpl

Hammaslääketieteen kandidaatin ja henkilökunnan välinen yhteistyö

3 kpl

Viestintä ja asiakkaan tiedon saanti

6 kpl

Asiakkaan osallistaminen kandidaatin suoriutumisen ja kehittymisen arviointiin

2 kpl

Todennäköisyys suositella yksikön palveluja

1 kpl

kandidaatin kanssa oli puutteellista. Toisaalta taas henkilökunnan ja kandidaatin välinen onnistunut viestintä oli yksi merkittävimmistä tyytyväisyyteen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä. Huomioitavaa tuloksissa oli myös se, että potilaat suhtautuivat kan­ didaatteja kohtaan erityisen myönteisesti, sillä kandi­ daatit saivat ainoastaan positiivista palautetta.

Ristiriitaa laadullisen ja määrällisen aineis­ ton tuloksissa esiintyi myös hoitosuunnitelmaan ja jatko­hoitoon liittyen. Määrällisen aineiston tulosten mukaan asiakkaat olivat kokeneet, että hoitoon ja tut­ kimuksiin liittyvät asiat oli selitetty hyvin (ka=4,8) ja jatkohoitoon liittyvät asiat ohjattu ymmärrettävästi (ka=4,9). Sen sijaan laadullisen aineiston tuloksissa toistuivat hoitosuunnitelmaan liittyvät epäselvyydet.

Potilaan rooli osaamisen arvioinnissa Opetusklinikalla on pohdittu mahdollisuutta asiakas­ palautteen systemaattiseen keräämiseen ja n ­ iiden hyödyntämistä kandidaattien arvioinnissa. Tässä kar­ toituksessa pyydettiin mielipiteitä siitä, millaisena asi­ akkaat kokisivat tällaisen aktiivisen r­ oolin kandidaatin toiminnan ja osaamisen arvioijana. Asiakkaat pohti­ vat aihetta monesta näkökulmasta. Pääsääntöisesti

asia ei aiheuttanut kritiikkiä. Joitakin asiakkaita kui­ tenkin mietitytti, saisivatko yksittäiset palautteet liian suuren painoarvon arvioinnissa, millaisia tun­ teita palautteet herättäisivät kandidaateissa ja kuor­ mittaisiko arvioiminen asiakkaita. Monet olivat sitä mieltä, että ammattilainen on tällaisessa tilanteessa asiakasta pätevämpi arvioija. Koettiin, että asiak­kaalla ei ole riittävästi tietotaitoa ja ammattilainen pystyy näkemään kokonaiskuvan verrattuna edellytettävään osaamistasoon.

Aineistosta muodostetut kehittämiskohteet Tulosten pohjalta saatiin muodostettua toiminnan kehittämisprojektin lähtötilanne ja asiakaslähtöi­ siä kehittämiskohteita. Erityisesti haastattelut tuot­ tivat syvällisempää materiaalia kokemuksista. Taulu­ kossa 2 on esitetty tulosten perusteella muodostetut kehittämiskohteet.

Projektissa tuotettu lomake soveltuu HUSin Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön käyttöön ja toimin­nan kehittämisen edetessä sen avulla voidaan tehdä vertailukelpoista seurantaa lähtötilanteeseen. n

suuhygienistiliitto.fi

33

B

OPINNÄYTETYÖ

Intraoraaliskannauksen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa

Vaikka perinteinen hampaiston ja sitä ympäröivän kudoksen jäljentäminen on edelleen käytetyin menetelmä, on digitaalinen jäljentäminen hammaslääketieteen tulevaisuutta ja koko ajan kasvussa.

Digitaalisessa jäljentämisessä hampaiston ja sitä ympäröivän kudoksen jäljentäminen tehdään intraoraaliskannerilla.

Teksti Wilhelmiina Maarni, suuhygienistiopiskelija, Turun AMK Minna Hyötilä, shg, TtM, liiketoimintavastaava, lehtori, Turun AMK Jaana Manneros, shg, TtM, lehtori, Turun AMK Päivi Pietikäinen, shg, TtM, lehtori, Turun AMK Kuvat Planmeca

34

shg 2 • 2023

B

suuhygienistiliitto.fi

35

B

K

atsausartikkelin tarkoituksena on esittää tu­ loksia intraoraaliskannauksen hyödyntämises­ tä suun terveydenhuollossa ja suuhygienistin työssä. Artikkelissa esitellään intraoraaliskannauksen etuja, haasteita ja rajoituksia sekä pohditaan intra­ oraaliskannauksen hyödyntämistä suuhygienisti­ koulutuksen tulevaisuudessa. Artikkelin pohjana on Turun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskeli­ joiden Green 3D Printing for Dental Appliances -han­ ketta varten kirjoittama opinnäytetyökokonaisuus.

Hammaslääketieteeseen CAD/CAM-käyttöjärjes­ telmän toi François Duret valmistamalla kruunun numeerisella ohjauslaitteella vuonna 1971. Vuonna 1985 esiteltiin ensimmäinen kaupallisesti suunni­ teltu CAD/CAM-järjestelmä Cerec, joka suunnitel­ tiin valmistamaan keraamisia kruunuja ja täytteitä.

Sironan vuonna 2005 esittelemä kolmannen suku­ polven Cerec on yhä käytössä hammaslääketieteessä.

Järjestelmällä pystytään tuottamaan täytteitä, ham­ maslaminaatteja, osittaisia ja kokonaisia kruunuja, vaippakruunuja sekä okklusaalitäytteitä. Digitaa­ lista jäljentämistä on nykyisin mahdollsita hyödyn­ tää lähes kaikilla suun terveydenhuollon osa-alueilla.

Skannerit ja niiden ominaisuudet Intraoraaliskannerissa on käsikappale, jonka sisällä on kamera. Käsikappale on joko johdolla tai langatto­ masti yhteydessä käyttöyksikköön. Käsikappaleeseen kiinnitetään kärki, joka viedään potilaan suuhun.

Intraoraaliskannerin tuottama kuva siirtyy tieto­ koneella olevaan ohjelmistoon, joka tuottaa kuvasta kolmiulotteisen digitaalisen mallin. Tuotettu 3D-data tallentuu esimerkiksi STL- tai PLY-tiedostomuotona.

Kaikki skannerit hyödyntävät kuvantamisessa kame­ roita, linssejä, valonlähteitä ja algoritmeja. Skanne­ reiden välillä on eroja teknologioissa, ohjelmistoissa ja tiedostomuodoissa. Jotkut skannerit vaativat ham­ paisiin levitettävää jauhetta, joka ehkäisee liian heijas­ tavuuden. Skannereita valmistavat esimerkiksi 3M Espe, Align, Medit, Planmeca ja Sirona.

Skannereiden tärkein ominaisuus on tarkkuus, joka mahdollistaa hampaiston yksityiskohtaisen ja realistisen jäljentämisen. Skannaustuloksen tarkkuutta ­voidaan parantaa esimerkiksi pitämällä hampaiden ja 36

shg 2 • 2023

skannerin välillä 5–30 millimetrin etäisyyden, pitä­ mällä pehmytkudokset mahdollisimman liikkumatto­ mina sekä minimoimalla nesteiden määrän kuvantami­ salueella. Myös skannaustekniikka vaikuttaa tulokseen.

Suosituin tekniikka on lineaarinen liike, jolla kuvataan ensin okklusaalipinnat, sitten linguaalipinnat ja lopuksi bukkaali- ja labiaalipinnat. Suuremman alueen kuvan­ tamisessa voi ilmetä vääristymiä, kuten venymistä ja pienempi alue on vastaavasti helpompi jäljentää.

Skannauksen hyödyntäminen Intraoraaliskannausta voidaan hyödyntää monipuoli­ sesti suun terveydenhuollon eri osa-alueilla. Ortodon­ tiassa intraoraaliskanneria voidaan käyttää diagnostiik­ kassa ja hoidon suunnittelussa sekä oikomiskojeiden valmistusprosessissa. Skannaus mahdollistaa kokonai­ suuden tarkastelemisen sekä sagittaali-, vertikaali- että horisontaalitasossa. Esimerkiksi Planmecan R ­ omexis Smile Design -ohjelmistolla asiakkaalle pystytään suunnittelemaan ja näyttämään realistinen kuva hoi­ don lopputuloksesta.

Kariologisesta näkökulmasta intraoraaliskanneria voidaan käyttää okklusaalikarieksen havaitsemiseen ja luokitteluun. Esimerkiksi Diagnocamin lähi-infra­ puna läpivalaisutekniikka saa aikaan fluoresenssin ja sitä voidaan käyttää kariesleesioiden havaitsemiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Purenta­fysiologiassa intra­oraaliskannausta voidaan hyödyntää stabilisaatio­ kiskojen valmistamisessa. Tällöin digitaalisesta jäljen­ nöksestä suunnitellaan CAD/CAM-ohjelmalla kisko, joka lähetetään 3D-tulostimeen. Esteettisessä ham­ mashoidossa CAD/CAM-suunnittelua pystytään hyödyntämään esimerkiksi inlay- ja onlay-täytteiden luomisessa ja suuri osa epäsuorista täytteistä valmis­ tetaankin nykyään tällä tekniikalla.

Suuhygienistin kannalta oleellista on intraoraali­ skannauksen hyödyntäminen omahoidon ohjauk­ sessa. Potilaalle on helppo näyttää kuvaa hampais­ tosta etenkin, jos hoitoyksikköön on liitetty monitori.

Intra­oraaliskannaus luokin uudenlaisen mahdollisuu­ den esimerkiksi plakin havainnointiin ja seurantaan.

3D-kuvauksen ansiosta myös esimerkiksi vaikeasti puhdistettavat alueet ja plakkiretentiokohdat pysty­ tään visualisoimaan.

”Suuhygienistin kannalta oleellista on intraoraaliskannauksen hyödyntäminen omahoidon ohjauksessa. Potilaalle on helppo näyttää kuvaa hampaistosta etenkin, jos hoitoyksikköön on liitetty monitori.”

Intraoraaliskannauksen edut Intraoraaliskannauksella on monia etuja perinteiseen alginaattijäljentämiseen verrattuna. Skannaus antaa mahdollisuuden työskennellä valmiin kuvan kanssa heti. Useat välivaiheet, kuten jäljennösten desinfiointi, puhdistaminen ja kipsimallien valmistaminen jäävät pois. Digitaalinen jäljentäminen vähentää myös kon­ taminoituneiden jäljennösmateriaalien ja mahdollisten infektiolähteiden käsittelyä. Myös digitaalisiin jäljen­ nöksiin liittyvä viestintä kliinistä työtä tekevien ja ham­ masteknikoiden välillä on nopeampaa.

Skannaaminen on helppoa ja nopeaa. Koko suun skannauksen voi nopeimmillaan tehdä jopa kolmessa minuutissa. Perinteisen alginaattijäljennöksen epä­ onnistuessa joudutaan ottamaan kokonaan uusi jäl­ jennös. Digitaalinen skannaaminen taas mahdollistaa virheiden korjaamisen nopeasti ja vaivattomasti ja kor­ jaus on mahdollista tehdä vain yksittäiseen alueeseen.

Asiakkaan näkökulmasta intraoraaliskannaus vähentää epämukavia tuntemuksia jäljentämisen aikana. Digitaalinen jäljentäminen on perinteistä jäl­ jentämistä nopeampaa eikä jäljennettäessä synny algi­ naatin makua ja hajua. Digitaalinen jäljentäminen ei aiheuta allergista ärsytysreaktiota, kuten alginaatti voi aiheuttaa. Digitaalisesta jäljentämisestä voikin olla hyötyä erityisesti lapsilla ja herkkänieluisilla asiak­ kailla sekä asiakkailla, joilla on runsas syljeneritys.

Turvallinen ja edullinen hampaiden valkaisu Valittavana kaksi eri vahvuutta kotivalkaisuun: • 6 % vetyperoksidi • 16 % karbamidiperoksidi • Sisältävät kaliumnitraattia, joka ehkäisee vihlontaa • Pakkauksessa 4 x 3 ml tuubia, lusikat sekä säilytyskotelo

myynti@plandent.com plandent.fi Tarveainemyynti 020 368 680

suuhygienistiliitto.fi

37

B

Potilaat kokevat hengittämisen helpommaksi intra­ oraaliskannauksen aikana verrattuna alginaattijäljen­ nösten ottoon.

Digitaalinen jäljentäminen vähentää jätteen syn­ tyä. Jäljennökset eivät heikkene ja ne ovat uudelleen­ käytettäviä. Tiedostot ovat kipsimalleja helpompia ja halvempia säilyttää, eikä niitä tarvitse kuljettaa. Digi­ taalisessa jäljentämisessä vältytään ympäristölle mah­ dollisesti haitallisten aineiden käytöltä. Alginaattia ei saa joutua viemäreihin, vesistöihin tai maaperään, eikä kaikista alginaattijauheiden ympäristöhaitoista ole tut­ kittua tietoa. Kipsin on todettu aiheuttavan esimer­ kiksi juomaveden pilaantumista sen päätyessä viemä­ riin tai pohjavesiin.

Skannauksen haasteet ja rajoitukset Intraoraaliskannauksen korkeaksi koetut kustannuk­ set voivat vähentää sen hyödyntämistä koulutuksissa ja klinikkatyössä. Suomalaisen vuonna 2020 jul­ kaistun kyselytutkimuksen mukaan hammaslääkärit kokivat intraoraaliskannauksen haittapuolena skan­ nereiden hankintahinnan, joka voi nousta laitteesta riippuen 15 000–35 000 euroon. Laitteen hankinta­ hinnan lisäksi on maksettava ohjelmistojen vuosi- ja päivitysmaksuja sekä pilvipalvelutilan käyttömaksua.

Intraoraaliskannauksella tuotetuissa tuotteissa vaadi­ taan 3D-tulostustekniikkaa, mikä luo sekä kerta- että jatkuvia kustannuksia.

Myös jäljennystulosten suhteen on kohdattu haas­ teita. Esimerkiksi liikkuvan limakalvon ja niiden alais­ ten kudosten jäljentämisen on havaittu olevan epä­ tarkkaa. Suun liikkuvien kudosten sekä suu­nesteiden hallinta on skannaustuloksen varmistamiseksi eri­ tyisen tärkeää. Myös esimerkiksi hammaskruunut ja muut proteettiset rakenteet ja implantit altistavat epä­ tarkoille skannaustuloksille.

Intraoraaliskannerit edustavat modernia teknolo­ giaa, jonka käyttöönottoon liittyy taidollisia ja asen­ teellisia haasteita. Skannereiden ja ohjelmien käyttö vaatii digitaitoja, kouluttautumista ja halua oppia uutta. Digitaalisen jäljentämisen käyttöönotto ­vaatii henkilöstön kouluttamista ja siten työnantajalta taloudellisia ja ajallisia resursseja. Terveydenhuol­ lon digitaalisissa järjestelmissä tulee ottaa huomioon

myös tietoturvallisuus. Tietoja tulisi pystyä turvalli­ sesti, mutta samalla mutkattomasti jakamaan esimer­ kiksi hammaslaboratorioille ja muille toimijoille. Jär­ jestelmän tulee pystyä tietoturvallisesti käsittelemään ja säilyttämään suuria määriä dataa.

Intraoraaliskannaus koulutuksessa Hammaslääketieteen opiskelijat ovat ottaneet digitaa­ lisen jäljentämisen vastaan hyvin. Jäljentämistä koske­ vaan tutkimukseen osallistui 20 hammaslääketieteen opiskelijaa, joista 85 prosenttia piti digitaalisen jäl­ jennöksen ottamisesta ja mielsi sen helpoksi. Vastaa­ jista 85 prosenttia myös uskoi sen olevan ensisijainen vaihtoehto jäljentämisessä tulevaisuudessa.

Digitaalinen jäljentäminen olisi mielekästä saada osaksi suuhygienistikoulutusta. Tämä loisi jokaiselle suuhygienistille tieto- ja taitopohjan intraoraalis­ kannereiden käytölle ja vähentäisi työnantajan tar­ vetta kouluttaa suuhygienistit skannereiden käyt­ töön. Digitaalinen jäljentäminen tulisi luontevasti osaksi suuhygienistin työnkuvaa heti koulutuksen alusta lähtien ja intraoraaliskannerin käyttöä olisi mahdollista harjoitella oppimisympäristöissä. Intra­ oraaliskannausta voitaisiin suuhygienistikoulutuk­ sessa hyödyntää aina anatomian perusopinnoista prote­tiikan ja ortodontian opetukseen sekä teoreet­ tisessa että simulaatiotilanneopetuksessa.

Kolmiulotteisen digitaalisen kuvan avulla ham­ maskaaria ja yksittäisten hampaiden morfologiaa on helppo tarkastella eri kulmista. Ortodontian teoria­opetuksessa digitaalisia jäljennöksiä voitai­ siin hyödyn­tää purentavirheiden havainnoinnissa.

Simulaatioharjoittelussa puolestaan voitaisiin harjoi­ tella digitaalisen jäljennöksen ottoa oikeasta suusta.

Kaikessa simulaatioharjoittelussa olisi mahdollista hyödyn­tää intraoraaliskannerin kykyä havaita suus­ airauksia, kuten okklusaalipinnan kariesta, parodon­ tiittia ja hampaiden kulumista. Intraoraaliskanneri, joka tunnistaa initiaalitkin kariesleesiot, helpottaisi niiden löytämistä opiskelijan havainnollisten taitojen vielä harjaantuessa. 3D-malleilla voisi seurata suun terveydentilan kehitystä suuntaan tai toiseen ja har­ joitella antamaan omahoidon ohjausta. n LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

38

shg 2 • 2023

MAKEAT UUTUUDET ANANAS JA HATTARA

MAKSUTTOMAT NÄYTTEET AMMATTILAISILLE Lähetämme mielellämme sekä Jenkki-ksylitolipurukumi että ksylitolipastillinäytteitä, esitteitä ja muuta materiaalia terveysalan ammattilaisten käyttöön. Maksuttomien näytteiden valikoima vaihtelee ja tilauksen voi tehdä vain työpaikan osoitteeseen.

Tee tilaus nettilomakkeella osoitteessa xylitol.net -> materiaalitilaukset

C

Teksti Nina Garlo Kuvat WHO / World Health Day, Koite Health Oy

TASA-ARVO

Maailman terveyspäivä

korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä Suunterveyden yhteys yleis­ terveyteen on laajalti ­ymmärretty, mutta näkyykö tämä terveyden­ huollossa ja suunterveydessä?

Asiaa pohtivat Maailman terveys­ päivän kunniaksi suun infektio­ sairauksien emeritus­professori Jukka ­Meurman sekä HUS:n ­Uuden lasten­sairaalan sydän- ja elinsiirto­kirurgi ­Tommi Pätilä.

M

aailman terveysjärjestö WHO:n lansee­ raamaa Maailman terveyspäivää vietettiin maailmanlaajuisesti 7. huhtikuuta, jotta tietoisuus terveysongelmista lisääntyisi. Tänä vuonna teemaksi oli nostettu ajankohtainen tasa-arvoa käsi­ televä ’Terveys kuuluu kaikille’. Miten on terveyden tasa-arvon laita Suomessa? Onko siihen kaikilla yh­ täläiset edellytykset?

Tilanne suunterveyden osalta ei saa täyttä synnin­ päästöä. Vaikka suomalaisten terveys on esimerkiksi sairastavuutta, työkykyä ja kuolleisuutta kuvaavien mittareiden mukaan parantunut viime vuosikym­ menien aikana huomattavasti, huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyy suomalaisten hampaissa ja suunterveydessä.

Heikko sosioekonominen asema sekä ­alhainen koulutus ja tulotaso vaikuttavat heikentävästi ihmi­ sen suunterveyteen. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on varoittanut, että aikuisväestölle ei ­ edelleenkään ole tarjolla kattavia ja riittäviä suun terveyden­huollon palveluita. Huonontunut suunter­ veyden tilanne näkyy Suomessa myös lapsissa.

Emeritusprofessori Jukka Meurmanin mukaan julkisen puolen suunterveydenhoidon resurssipula näkyy suoraan myös fyysisesti vammautuneiden henkilöiden suunterveydenhoidon laadussa ja siten myös suun sairauksien yleisyydessä. Alalla tarvitaan nopeasti lisää myös vammaisten henkilöiden suun­ terveydenhoitoon perehtynyttä henkilökuntaa.

Yhteistyö tehostaa terveyden­ huollon resurssien käyttöä Suunterveydellä on suora yhteys ihmisen yleis­ terveyteen ja hyvinvointiin. Suun pulmat ovat kui­ tenkin haasteellisia, sillä ne ovat monesti oireetto­ mia ja saattavat jäädä huomaamatta. Havaitsematta jääneet suun krooniset infektiot voivat edistää vaka­ vien sairauk­sien, kuten sydän- ja verisuonitautien, 40

shg 2 • 2023

C

diabeteksen ja syövän ilmaantumista ja esimerkiksi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä odottavalla äidillä.

– Vaikka suunterveyden ja yleisterveyden yhtey­ destä on puhuttu jo ammoisista ajoista alkaen, on edelleen paljon tehtävää, ennen kaikkea suuren y­ leisön keskuudessa. Lääkärikunnassa asia alkaa olla melko hyvin tiedossa, mutta siinäkin on vielä tarvetta lisätä hammaslääketieteen opetusta lääketieteen opinto­ suunnitelmiin, ja päinvastoin, sanoo Meurman.

Suomessa vakavaa iensairautta, parodontiittia, sairas­taa arviolta jopa kaksi kolmesta yli 30-­vuotiaasta.

Diabeetikoilla sairaus on tätäkin yleisempi. Jatkuva iensairaus voi hoitamattomana altistaa hampaiden menetykselle – mutta sillä on yhteys myös vakaviin sydäntapahtumiin. Tutkimuksen mukaan ensim­ mäinen sydänkohtaus tulee 30 prosenttia useam­ min parodontiittia sairastavalle kuin samanikäiselle terveelle.

Emeritusprofessorin mukaan monet lääkärit ­Suomessa tarkistavat jo vastaanotollaan potilaidensa suunterveyden tilan ja opastavat heitä tarvittaessa jat­ kohoitoon. Esimerkiksi diabetes on hyvä esimerkki sairaudesta, jossa piilevienkin tulehdusten merkitys yleisesti jo ymmärretään.

Meurmanin mielestä Suomessa tulisi merkittävästi lisätä lääkärien ja suun terveydenhuollon ammatti­ laisten yhteistyötä jo peruskoulutuksen aikana. Näin työn jakaminen tulisi mielekkäämmäksi ja toisaalta työvoiman riittävyyttä olisi helpompi hallita. Myös uusien terveydenhuoltoalan resurssipulaa helpotta­ vien koulutusohjelmien tarjontaa voisi Suomessakin pohtia.

– Kun nykyinen hammaslääkärikoulutus vie 5–6 vuotta, ”suuterapeuttikoulutus” veisi vain noin 2,5 vuoden ajan, Meurman vinkkaa.

Ihanne olisi hänen mielestään tilanne, jossa hammas­lääkärikoulutus olisi vastaavanlainen erikois­ lääkärikoulutus kuin vaikkapa silmälääkärikoulutus ja, että hammashoidon monet käytännön toimen­ piteet voisi suorittaa ammattikorkeakoulutustason henkilöt. Emeritusprofessori myöntää, ettei tällai­ seen tilanteeseen olla toistaiseksi missään päin maail­ maa kokonaan päästy.

– On selvää, että ennaltaehkäisevällä suunhoidolla saadaan aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä.

Tämä ei koske pelkästään hammashoitoa, vaan koko terveydenhuoltoa, sanoo Tommi Pätilä.

Ennaltaehkäisevä suunhoito etu yksilölle ja yhteiskunnalle HUS:n Uuden lastensairaalan sydän- ja elinsiirto­ kirurgi Tommi Pätilän mielestä suun kuntoa ei erikois­ sairaanhoitoon tulevien potilaiden kohdalla ­huomioida riittävästi. Ongelmana on monille aloille usein tuttu aikapula. Erikoissairaanhoidossa ajatellaan helposti, että suun voi katsoa aikanaan hammaslääkärillä.

– Suun kunto tulisi ottaa sairaalapotilailla ­huomioon aina jo perustutkimusvaiheessa, ja mer­ kitä tiedot säännönmukaisesti potilastietoihin – aivan kuten verenpainearvotkin ilmoitetaan, Pätilä sanoo.

Lisäresurssien kohdistaminen suun terveyden­ huoltoon olisi ehdottoman tarpeellista Suomessa.

Tämä tulisi myös taloudellisesti kannattavaksi yhteis­ kunnalle, sillä se auttaisi ehkäisemään samalla monien kansansairauksien puhkeamista.

Pätilä korostaa, että suun terveydenhuoltoon ja erityisesti ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentäisi kroonisten sairauksien kehittymistä ja jo kehittynei­ den sairauksien pahenemisvaiheita. Erityisen tärkeää tämä olisi sydän- ja verisuonitautia, diabetesta ja reu­ maa sairastavilla henkilöillä. n suuhygienistiliitto.fi

41

C

Teksti Anne Hyvönen

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Poimintoja Kansainvälisen Suuhygienistiliitto IFDH:n International Journal of Dental Hygiene -julkaisusta Harjausajan pituuden vaikutus plakin poiston tehokkuuteen

T

utkimuksen tarkoituksena oli arvioida eripituisten harjausaikojen vaikutuksia robottikädellä käytetyn tehohammasharjan plakin poistotehoon optimaalisen hampaiden harjausajan määrittämiseksi.

Mallihampaisto (typodontti), jossa oli 32 ­hammasta, jaettiin neljään neljännekseen, jotka jaettiin ­edelleen neljään vyöhykkeeseen (kaksi hammasta ­vyöhykettä kohti). Harjaus suoritettiin robottikäsivarren avulla kahdeksan eri harjauskerran aikana (0, 60, 120, 180, 240, 300, 360 ja 420 s) hampaiden ­labiaaliselle pinnalle levitetyn keinotekoisen plakin ­poistamiseksi.

Hampaisto oli purennassa plakin levityksen aikana.

Valokuvia otettiin 60 sekunnin välein jokaisesta hampaiston vyöhykkeestä. Saadut kuvat k­ äsiteltiin ­ImageJ-ohjelmistolla jäljellä olevan plakin prosentti­ osuuden mittaamiseksi. Aineisto analysoitiin faktori­ pohjaisella ANOVA-, pienimmän neliösumman regressio­analyysillä ja post hoc -Tukey-testeillä.

Plakin poisto lisääntyi merkittävästi harjausajan pidentymisen myötä tutkituilla harjausväleillä. Tehokas plakin poisto saavutettiin 240 sekunnin harjauksen jälkeen. Plakin kertymisessä ei ollut ­merkitsevää eroa ylä- ja alaleuan kaaren ja oikean ja vasemman alueen välillä kunkin ajanjakson jälkeen. Tutkimuksen tuloksena voidaan nähdä, että perinteinen kahden minuutin (120 s) harjaus ei riitä merkittävään plakin poistoon. Kun otetaan huomioon tämän in vitro -tutkimuksen rajoitukset, tarvitaan lisää kliinisiä tutkimuksia harjaus­suositusten muuttamiseksi 240 sekuntiin eli neljään minuuttiin. n

Suuhygienian hoito ennen kardiologista leikkausta infektioiden estämisessä

T

utkimuksessa haluttiin selvittää, onko suunnitellusti tehdyllä suuhygienian hoidolla vaikutuksia sydänleikkausten jälkeisten infektioiden esiintyvyyteen verrattuna tavanomaisiin suuhygieniakäytäntöihin.

Tutkimus tehtiin potilailla, jotka oli otettu ­kardiologian yksikköön ennen sydänleikkausta. Tutkimukseen osallistui 107 potilasta, jotka odottivat ­sydänleikkausta.

Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään: t­ oisessa koeryhmässä (EG) 54 osallistujalla toteutettiin standardoitua suuhygieniaprotokollaa ja kontrolli­ ryhmässä (CG) jatkettiin 53 potilaalla tavanomaisia suunhoitokäytäntöjä.

Standardoitu suuhygieniaprotokolla toteutettiin leikkausta edeltävänä päivänä, jolloin puhdistus tehtiin kannettavalla ultraäänilaitteella ja hampaat harjattiin.

Lisäksi käytettiin hammaslankaa ja 0,12 prosenttista klooriheksidiiniglukonaattiliuosta suun huuhteluun.

Tarvittaessa puhdistettiin myös irrotettavat proteesit.

Postoperatiivisen infektion esiintyvyys oli s­ uurempi kontrolliryhmässä CG (13,2 prosenttia) kuin koe­ ryhmässä EG (9,3 prosenttia). Protokollien välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollista eroa, mutta leikkauksen ja kotiutuksen välisen viipymän pituudella oli tilastollinen ero. Postoperatiivisen infektion prosenttiosuus oli lähes viisi kertaa suurempi niillä osallistujilla, jotka viipyivät vähintään 11 päivää sairaalassa.

Tutkimuksessa toteutettu standardoitu suu­ hygienia­­protokolla, eli mekaaninen ja k­ emiallinen puhdistus sydänleikkausta edeltävänä päivänä, ei ollut tehokkaampi kuin tavanomaiset käytännöt leikkauksen jälkeisten infektioiden vähentämiseksi. Muita suu­ hygieniatoimenpiteitä ennen sydänleikkausta on tutkittava leikkauksen jälkeisten haittatapahtumien vähentämiseksi. n KAIKKI JULKAISUT LÄHTEINEEN WWW.WILEYONLINELIBRARY.COM/JOURNAL/IDH

42

shg 2 • 2023

TEHOKAS KAKSOISSUOJA

Bifluorid 10®

Fluorilakka yliherkkien hampaiden hoitoon • Välitön vihlomisen vähentyminen • Suojakerros lämpö- ja mekaanisia ärsykkeitä vastaan • Erityinen lakkapohja vahvistaa fluorauksen pitkä-aikaisia vaikutuksia • Läpinäkyvä – ei värjää hampaita • Yhteensopiva valkaisumenettelyjen kanssa, vähentää hampaiden herkkyyttä vaarantamatta valkaisuhoidon vaikutuksia

VOCO GmbH · Anton-Flettner-Straße 1-3 · 27472 Cuxhaven · Saksa · Tel. +49 4721 719-0 · www.voco.dental

C

Teksti Päivi Pribilla

Kuva iStockphoto

MEDIAPEILI

Parodontiitti on yleensä alidiagnosoitu Nostamme eri medioissa kuultuja ja sanottuja, alaan ja alaa sivuavia mielenkiintoisia aiheita, jotta tiedät, mistä kahvipöydässä keskustellaan.

Eero Raittio, Hammaslääkärilehti 10.3.2023

Profarmasia – terveysniksejä jokaiselle (Facebook) 11.4.2023

Parodontiitin määritelmällä merkitystä

Adrenaliinipistos toistetaan tarvittaessa

Yksilön kannalta sairauden tai tilan toteaminen on hyödyl­listä, jos se auttaa ymmärtämään mahdollisia nykyisiä oireita, arvioimaan kliinisesti merkittävien tapahtumien todennäköisyyttä (esimerkiksi hampaan menetys) tai sairauden tai tilan toteamisen myötä käytet­tävissä on hoitoja, joiden hyödylliset vaikutukset ylittävät haitat (mukaan lukien kustannukset). Kansanterveyden näkökulmasta sairauden tai tilan määritelmässä olennaista on, kuinka se tukee käytössä olevien resurssien järkevää jakoa sekä kuinka se heijastelee yhteiskunnassa vallitsevia arvoja.

Apteekissa huomaa usein, että adrenaliinikyniä ostetaan vain yhtä varalle. Asiakkaalle tulee monesti uutena ­tietona se, että 20–30 % anafylaksioista vaatii enemmän kuin yhden adrenaliiniannoksen. Anafylaksia vakavana allergisena yleisreaktiona vaatii välitöntä hoitoa adrenaliinikynillä ja soittoa 112-numeroon. Adrenaliinia pitää antaa heti, kun anafylaksian oireet tunnistetaan ja tarvittaessa uusia annos 5–15 minuutin kuluttua.

Yle.fi 13.3.2023

Nuuskan tuontikiellolle ei kannatusta

Tervehditkö töissä k ­ ollegaasi?

Terveysalalla suljetaan työn­ tekijöitä ulkopuolelle t­ avalla, ­joka on yllättävän ­yleistä. Työ­ paikkaostrakismi voi o ­ lla esimerkiksi ­tervehtimättä

Nuuskaaminen on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2010 lähtien. Nuuskaa on helposti saatavilla sosiaalisen median kautta. Poliisista arvioidaan, että nuuskan täystuontikiellolla ei olisi vaikutusta poliisin toimintaan. Tulli hoitaa nuuskavalvonnan ja -rikostutkinnan lähes kokonaan itse. Poliisi ei myöskään puutu alaikäisten nuuskaamiseen julkisilla paikoilla, koska teko ei lain mukaan ole rangaistava, vaikka se kiellettyä onkin alaikäiseltä. Nuuskalle esitetty täystuontikielto ei lopettaisi sen käyttöä eikä kaupittelua, uskovat nuoret.

­jättämistä tai kuppikuntien muodostamista. Noin kolme

Hammaslääkärilehti 10.3.2023

neljästä tutkimukseen vastan­

Karies ei lisää aivoaneurysman riskiä

neesta on kokenut työarjessaan

Suomalaistutkimuksen mukaan karieksella tai menetettyjen hampaiden määrällä ei näyttäsi olevan suoraa yhteyttä aivovaltimoaneurysmojen kehittymiseen tai puhkeamiseen. Vakava-asteinen parodontiitti puolestaan voi lisätä aneurysman puhkeamisen riskiä.

syrjintää ja hyljeksintää.

YLE.FI 17.4.2023

44

shg 2 • 2023

C

Yle.fi 7.3.2023

Nuorten elintavat suhteessa energiajuomiin Tuoreen tutkimuksen mukaan energiajuomia käyt­ tävillä koululaisilla on epäterveellisiä elämäntapoja.

Erot energiajuomia käyttävien ja niitä käyttämättömien nuorten terveystottumuksissa olivat suuret. Esimerkiksi riski nukkua vähän oli viikoittain energia­juomia käyttävillä nuorilla yli kaksinkertainen verrattuna ­nuoriin, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Energia­ juomia käyttävät nuoret myös tupakoivat ja käyttivät muita päihteitä moninkertaisesti yleisemmin kuin muut nuoret. Viikoittain energiajuomia käyttävät ­nuoret myös jättivät aamupalan syömättä yleisemmin ja ylsivät harvemmin hampaiden harjaussuositukseen kuin nuoret, jotka eivät niitä käyttäneet.

Hammaslääkärilehti 6.3.2023

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta voimaan toukokuussa

RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN

Pohjalta vaskoolin Aamun auringossa silmäni aukaisen ja runoni kirjoitin.

Vaskoolin pohjalta kultaani tavoitin, mut vain itseni löysin.

Mut ei se ollutkaan vain, itseänihän hain.

Sieltä se löytyi, monen seulan läpimenneenä, pienenä hetken kimalluksena.

Välillä hiekkaan piiloutuneena, pimeään hiljentyneenä.

Oikeassa valossa löytyneenä.

Oman tiensä valinneena.

Mitä sinä löysit vaskoolisi pohjalta?

Lakimuutoksen jälkeen potilas maksaa ulkomailla annettavasta yksityisestä terveydenhuollosta vain saman verran kuin vastaavasta julkisesta hoidosta Suomessa, käytännössä asiakasmaksun verran.

– Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaan ulkomailla annettavan hoidon on vastattava Suomessa annettavaa hoitoa ja hoitoon hakeutumiseen tarvitaan lähete, jos sellainen tarvittaisiin ­Suomessakin. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2023.

HS 5.3.2021

Päihdeongelmat ovat yllättävän yleisiä sote-alalla Päihderiippuvaisia naisia kuntouttavassa Tuhkimo-­ kodissa joka kolmas oli sote-alan ammattilainen ­vuosina 2016–2021. Nykyään heitä on jopa puolet.

Päihteet ovat yleisin yksittäinen syy, jonka vuoksi sotealan ammattihenkilöiden toimintaa käsitellään Valvira valvontalautakunnassa. – Päihteet liittyvät vähän yli puoleen käsitellyistä tapauksista. n

suuhygienistiliitto.fi

45

C

Teksti Virve Jääskeläinen Kuva iStockphoto

TUTKIMUS

Kiinnityskudosten tulehdus on yhteydessä dementiariskiin

V

äestö ikääntyy ja muistisairaudet ­lisääntyvät, eikä niihin toistaiseksi ole parantavaa ­hoitoa.

Tutkijat pyrkivätkin löytämään uusia ­tekijöitä, joilla muistisairauksiin voitaisiin vaikuttaa ennalta­ ehkäisevästi. Yksi viimeaikoina kiinnostusta herättänyt riskitekijä on hampaiden kiinnitys­ kudossairaudet. Parodontiitti saattaa suurentaa riskiä sairastua dementiaan tai sitä lievempään muistisairauteen.

Itä-Suomen yliopiston ­hammaslääketieteen ja neurologian tutkijoiden toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin hampaiden kiinnityskudos­sairauksien yhteyttä myöhempään ­muistisairausriskiin. Tutkimuksessa havaittiin kiinnityskudosten huonon terveyden, kuten iensairauksien sekä hoitamattomista iensairauksista johtuvan hampaiden menetyksen lisäävän heikentyneen kognition sekä dementian riskiä.

– Keskeinen havainto on se, että hampaiden kiinnityskudosten huono terveys on riskitekijä, johon voidaan puuttua yksinkertaisilla toimen­ piteillä, kuten hyvällä omahoidolla ja käyttämällä säännöllisesti suun terveydenhuoltopalveluja.

Näin voidaan jossain määrin alentaa kognition heikentymisen ja dementian riskiä. Nämä toimet ovat erityisen tärkeitä ihmisille, joilla on jo muisti­ oireita. He voivat tarvita tukea sekä palvelujen käyttöön että suun terveydestä huolehtimiseen kotioloissa, toteaa katsausartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Sam Asher. n LÄHDE: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

46

shg 2 • 2023

C

KOLUMNI

Kuva: Ikotialbumi

Käsi ylös virheen merkiksi!

Hanna Lähteenmäki Kirjoittaja on suuhygienisti (YAMK), Kliininen asiantuntija, filosofian tohtori ja tutkija; Helsingin yliopisto. Sen lisäksi hän työskentelee tamperelaisessa Hammasklinikka Kruunussa.

Kuka tahansa voi tehdä virheitä, mutta vain hölmö pitää kiinni erehdyksestään. – Cicero (106-43 eKr.)

V

irhe voi sattua kenelle tahansa. Mutta kun virhe tapahtuu niin sulkeako silmänsä vai työntääkö pää kuuluisaan pensaaseen?

Hammashoidossa tapahtuvat virheet arvioidaan ja hoidetaan mieluiten niiden ammattilaisten toimesta, jotka virheen ovat tehneet. Useimmiten näin päästään helpoimmin korjaustoimiin. Ratkaisevaa on, miten nopeasti korjausliike päästään tekemään. Mutta entä jos joku muu on tehnyt virheen? Kuka uskaltaa sanoa sen ääneen tai lähteä sitä korjaamaan tai onko se aina edes korjattavissa?

Suomessa ammattioikeuksia valvoo Valvira. Ammattinimikkeen saamiseksi täytyy olla asianmukainen koulutus ja koulutuksen antama valmius oman työn laadunvalvontaan. Potilastyössä tehtyjä virheitä valvotaan hyvinvointialueilla omavalvonnallisesti, ja tämän jälkeen asiaan puuttuu Aluehallintovirasto tai Valvira. Potilasvakuutuskeskus

puolestaan arvioi virheistä koituneen vahingon taloudellista korvausta. Näin ollen hammashoitoalan työn laadunhallinta pitäisi olla ensiluokkaista. Suuhygienistiliiton ja QA-Dentalin kanssa yhteistyössä tehdyssä vodcastissa keskusteltiin potilasvahinkokeskuksen asiantuntijan kanssa parodontologisista vahinkoilmoituksista.

Lain mukaan hammaslääkäri tekee sairauden diagnoosin ja vastaa kokonaishoitosuunnitelmasta sekä suunnittelee työnjaon. Käsittääkseni ihan helppo suunnitelma, mutta miksi se ei aina toimi? Virhe tapahtuu, jos suljemme silmämme ja yritämme vain tehdä parhaamme syvien taskujen kanssa, ilman kunnollista diagnoosia tai suunnitelmaa. Parodontologisen, asianmukaisen hoidon puutteesta johtuvat potilasvahingot johtuvat asiantuntijan mukaan siitä, että useimmiten suuhygienistille on annettu liian suuri rooli ja vastuu hoidon onnistumisesta.

Mikä on sitten potilaan omavastuu hampaistonsa hyvän terveyden ylläpidossa? Tähän ei ole valvontaviranomaista vaan monitoroinnista vastaavat suun terveyden ammattilaiset. Jos tästä laistetaan, saattaa se johtaa potilasvakuutuskeskuksen tapaukseksi. Minkälaista olisikaan hoitaa täydellisen parodontologisen statuksen omaavaa, pitkäaikaishoitosuunnitelmallista, motivoitunutta, alle 6 mm ientaskuista potilasta? Millainen olisi täydellinen suuhygienistin päivä?

S

uuhygienisti on laillistettu asiantuntija, jonka tulisi osata oman työn tekemiseen ja onnistumiseen liittyvää laadun hallintaa, arviointia ja monitorointia.

Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen, joka kyrettinsä taskuun upottaa osaa mitata sen syvyyden, puhdistaa ja sitten viedä arvioida tuliko työ kunnolla tehtyä. Tarvitseeko potilas kenties uusintakäynnin, ehkä parodontologin erityisosaamista, ehkä vielä mikrobiologista lääke­ hoitoa työn onnistumiseksi. En halua uskoa, etteikö näin olisi! Jotta voimme olla ylpeitä omasta ammattikunnastamme, on sekä suuhygienistien että hammaslääkäreiden otettava vastuu oman työn laadusta. Käden saa nostaa virheen merkiksi, mutta sormella muita osoittaminen ei ­siihen kuulu. n

suuhygienistiliitto.fi

47

D

Teksti Anne Hyvönen, Virve Jääskeläinen, Taru Peltola

Jäsenilta Jyväskylässä

M

onen vuoden tauon jälkeen ja alueen uusien yhdyshenkilöiden, Annan ja Sinin, ansiosta Keski-­Suomen alueen jäsenistö sai kutsun jäseniltaan Jyväskylän Viilun upeisiin tiloihin. Illan avasi puheenjohtaja Virve Jääskeläinen. Tiina Virtanen esitteli ­Plandentin tarinan sen ensimmäisistä askelista aina nykypäivän monipuoliseen toimintaan. Plandent tarjosi maukkaan iltapalan ja hieman tuotteita kotiin vietä­väksi. Myös Cloetta muisti meitä tuotekasseilla.

Loppu­illasta suunnittelimme jo seuraavaa jäseniltaa.

Toivommekin, että Keski-Suomen jäsenet osallistuisivat innolla tuleviin tapahtumiin. Porukasta saa kummasti virtaa arkeen! n AH

Talviset terveiset Kainuusta

K

okoustimme Kajaanissa ravintola Sulossa mukavan kollegiaalisessa hengessä. Mukana illassa myös Sanna Liimatainen Unidentilta uusine tuotteineen. Keskustelua riitti ja ilta hurahti nopeasti. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että tällaiset kollegaillat ovat erittäin tärkeitä. Tilaisuuden järjesti Minna Tuomainen yhteistyössä Virve Jääskeläisen kanssa. n VJ

Terveiset Porvoosta!

Terveiset Savonlinnasta!

S

ain osallistua Savonlinnan jäsentemme ammatilliseen iltapäivään Oralin vastaanotolla. Kollega­ iltapäivän aiheena oli SOLASE Diodi -laserin käyttö valkaisussa ja purentalihasten hoidossa. Mielenkiintoisen päivän päätteeksi menimme illalliselle paikalliseen Waahto Brewhouseen. Kiitos järjestelyistä Suvi ja Sari. n VJ

48

shg 2 • 2023

I

tä-Uudenmaan alueen suuhygienistit kokoontuivat jäseniltaan huhtikuussa Ravintola Seireeniin. Kuuntelimme 13 kollegan voimalla ensin kuinka Niko Olkkonen Wilfa Oy:ltä kertoi Jordan sähköhammasharjasta.

Tämän jälkeen ilta jatkui Tamron suun hoidon asiantuntija Eevi Kajanteen puheenvuorolla. Oli suuri ilo saada paikalle liiton puheenjohtaja Virve Jääskeläinen.

Kiitos Eevi ja Virve iltapalasta. Jäsenille kiitos antoisasta ja voimaannuttavasta illasta. n TP

D

Keski-Suomen uudet yhdysjäsenet esittäytyvät

O

len keuruulainen suuhygienisti Sini Jalava, 32. Valmistuin Metropolian ammattikorkeakoulusta vuonna 2014. Työskentelen Keski-Suomen hyvinvointialueella (Hyvaks) Keuruun hammashoitolassa. Tällä hetkellä vietän perhevapaata kuopuksemme kanssa kotona, tarkoituksenani on palata takaisin töihin tulevana syksynä.

Vapaa-aikani vietän omien sekä lasteni liikunnallisten harrastusten parissa, lisäksi rentoudun mökkeillen ja esimerkiksi puutarhatöitä tehden.

Innostuin lähtemään yhdysjäseneksi, jotta näkisin alueemme suuhygienistikollegoita säännöllisemmin ja pääsisimme tutustumaan toisiimme. Toivon, että saamme kollegani ja ystäväni Annan kanssa aktivoitua jäseniä antoisiin tapaamisiin.

O

len Anna Kantalainen, 32. Asun Keuruulla puolisoni ja kahden tyttäreni kanssa. Olen valmistunut suuhygienistiksi Kuopion ammattikorkeakoulu Savoniasta syksyllä 2016. Työskentelen Keski-Suomen hyvinvointialueella (Hyvaks), K ­ euruun ja Petäjäveden hammashoitolassa. Vapaa-ajalla tykkään liikkua monipuolisesti, lisäksi harrastan viikoittain voimistelua sekä ohjaan perheliikuntaa.

Työstä palaudun parhaiten lukemalla kirjaa, kutomalla villasukkia, liikkumalla ja perheen kanssa touhuten. Yhdysjäseneksi lähdin innolla ja avoimin mielin. Uskon, että saamme Sinin kanssa Keski-­ Suomen suuhygienistejä aktivoitua liiton toimintaan ja yhdessä oloon olemalla aktiivisesti yhteydessä jäseniin sekä yhteisten tapaamisten kautta. Keski-­ Suomessa on huikeita suuhygienistejä! n

suuhygienistiliitto.fi

49

D

Teksti Virve jääskeläinen

n

Kuva Kotialbumi

Suuhygienistin päivä maailmalla Mitä teet ensimmäisenä, kun heräät? Keitän kupin teetä.

Miten autat asiakkaitasi? Yritän kouluttaa, motivoida ja auttaa heitä pitämään parempaa huolta itsestään. Parhaansa tekeminen näyttää erilaiselta joka päivä, mutta se riittää.

Mikä toi iloa työpäivääsi? Se, että eläkkeellä oleva hammaslääkärikollega oli suuhygieniakäynnillä. En koskaan hoitanut häntä työskennellessämme yhdessä, mutta nyt hän luottaa kaikista hammaslääketieteen parissa työskentelevistä ihmisistä juuri minuun.

KUKA Miranda Steeples, 45 TYÖ Työskentelen kolmella eri klinikalla East Sussexissa, Kaakkois-Englannissa.

Aloitan työt 8.30 ja lopetan 16.30.

KOTI JA PERHE Asun Pevensey Bayssä, East Sussexissa 8-vuotiaan kissani Yochin kanssa.

HARRASTUKSET Nautin elävästä taiteesta; se voi olla musiikkiesitys teatterissa, paikallinen livebändi tai rock-konsertti.

Pidän myös laulamisesta, salsasta ja stepistä, ystävien kanssa lounastamisesta ja rannalla hengailusta.

MOTTO Carpe Diem – tartu hetkeen.

Elän mieluummin katuessani jotain mitä olen tehnyt, kuin katson taaksepäin toivoen, että olisinpa uskaltanut yrittää.

50

shg 2 • 2023

Mikä sinulle on työssäsi tärkeintä? Se, että päivän päätteeksi tiedän, että olen antanut parhaani. Että potilaani tunsivat olevansa turvassa, heitä hoidettiin, ja he ovat iloisia nähdessään minut uudestaan. Se, että minulla on hyvät suhteet työtovereihini.

Mikä työyhteisössäsi on sinulle tärkeää? Suuhygienistinä ja hammasterapeuttina minulle on tärkeää, että meidät tunnustetaan ja meitä arvostetaan työyhteisössä. Ja että suun terveydenhuoltotiimin jäsenet kohtelevat meitä kunnioittavasti ja voimme kaikki työskennellä yhdessä potilaidemme hyväksi.

Oliko sinulla aikaa tehdä kaikki mitä halusit? Kyllä. Työskentelen yhdessä hammashoitajan kanssa, ja se auttaa minua pysymään aikataulussa. Lisäksi potilaani ovat käyneet luonani vuosia. Käynti on useimmiten vain tarkistus, että kotihoitorutiinit ovat kunnossa.

Miltä muutokset työssäsi tuntuvat? Yleensä hyvältä. Pidämme säännöllisesti henkilökunnan kokouksia. Meillä on myös WhatsAppryhmä kiireellisiä viestejä varten, jotta kaikki tietävät mitä tapahtuu.

Kuinka monta asiakasta hoidat päivässä ja minkälaisia he ovat?

Jopa 14, he ovat yleensä ylläpitohygieniapotilaita. Hoidan satunnaisesti parodontaalipotilaita ja lapsipotilaita. He ovat saaneet tai tarvitsevat oikomishoitoa ja heidän on parannettava suuhygieniaansa.

Mitä teet ensimmäiseksi työpäivän jälkeen? Kuuntelen autossa radioasemaa, joka soittaa musiikkia 90-luvulta. Laitan musiikin kovalle ja laulan mukana kotimatkan ajan – vaikka en olisikaan hyvällä tuulella. Kotona Yochi tervehtii minua aina iloisesti, enkä voi olla muuta kuin iloinen nähdessäni hänet! n

D

HEI SINÄ SUUHYGIENISTI TAI SUUHYGIENISTIOPISKELIJA! Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi

LAPPI

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdys­ jäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin, jos suinkin ehtii.

Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista. Yhdysjäsen ilahtuu myös jäsentapaamisten sisältöön liittyvistä ehdotuksista. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Ota yhteyttä omaan yhdysjäseneesi ja tule mukaan!

KUO TRE

Katja Viitamäki P. 050 430 6109 katja.viitamaki@hotso.fi

Hanne Kotka P. 040 702 6276 hanne.kotka@gmail.com

Kaisa Laine Satu-Maaria Lamberg P. 040 592 0530 P. 040 546 1864 kaisa.laine9@gmail.com sm.lamberg@gmail.com

Kirsi Koivisto P. 040 058 2564 km.koivisto@gmail.com

Sirkku Juntto P. 050 3473 043 sirkkujuntto@hotmail.com

suuhygienistiliitto.fi

LPR

TKU

Emilia Kataja p. 040 518 5488 la.lumio@gmail.com

JSUU

Henrika Thure-Kandell P. 050 308 7097 hentti75@hotmail.fi

Virve Jääskeläinen P. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Minna Tuomainen p. 040 761 5812 minna.tuomainen@kainuu.fi

KAI

Pirkanmaalle etsitään yhdysjäsentä. Olisitko se sinä?

51

D

SUUHYGIENISTI MEDIATIEDOT 32. vuosikerta Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4

Aineistot 23.1.2023 18.4.2023 21.8.2023 6.11.2023

Ilmestyy vko 9 vko 22 vko 39 vko 50

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1 1/2 1/4

176 x 250 mm + 3 mm bleed 70 x 210 mm + 3 mm bleed 70 x 105 mm

Takasivu 176 x 210 mm 2.–4. kannet 1. kansi sisäsivut 1/2 500 e 1/4 400 e

750 e ei mainoksia 1/1 700 e

Takakannen yläosan osoitetila 30 mm yläreunasta. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.

Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää.

Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta.

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kulues­sa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitus­ myyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.

Maksun saaja Suomen Suuhygienisti­liitto SSHL ry Pankkiyhteys IBAN FI6780001200705813 SWIFT DABAFIHH

52

shg 2 • 2023

SUOMEN SUUHYGIENISTI­LIITTO SSHL RY:N HALLITUS Puheenjohtaja Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi Varapuheenjohtaja Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi Sihteeri Niina Kurunsaari niina.kurunsaari@suuhygienistiliitto.fi Jäsenet Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi Pilvi Kare pilvi.kare@suuhygienistiliitto.fi Taina-Tuulia Hyvärinen taina-tuulia.hyvarinen@suuhygienistiliitto.fi Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi Laskutus Tua Jalkanen laskutus@suuhygienistiliitto.fi

AKAVAN ERITYISALAT AE RY Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16 Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Työsuhdeneuvonta Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 380 Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 350 Puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi Yrittäjäkassa Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä.

Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi Puhelinneuvonta ma–to klo 9–12 ja ti 13–15 Täydellinen mediakortti ladattavissa www.suuhygienistiliitto.fi.

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL

SSHL_ry

Suuhygienistiliitto (@SSHLry)

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! Akavan Erityisalat tarjoaa Suuhygienistiliiton jäsenille monipuoliset palvelut ja edut työhön ja vapaa-aikaan.

• Työelämän edunvalvonta ja henkilökohtainen lakimiespalvelu – tärkein etusi: pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa.

• Jäsenkoulutukset – voit osallistua maksuttomiin ja laadukkaisiin koulutuksiin ajankohtaisista työelämään liittyvistä aiheista ympäri Suomen.

Lakimiehemme ja neuvottelupäällikkömme auttavat sinua henkilökohtaisesti esimerkiksi työsopimusten teossa ja työelämän ongelmatilanteissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa.

• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta – asiantuntijamme neuvoo mm. avioehtosopimukseen, testamenttiin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa. Saat meiltä apua myös asiakirjojen laadintaan.

Valvomme oikeuksiasi, kun neuvotellaan työ- ja virkaehdoista: palkasta, työajasta, vapaista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollosta.

• Vakuutukset – jäsenyyteesi sisältyy vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustajavakuutus, joka sisältää myös jäsenen kanssa samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Lisäksi sinulla on ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Lisäksi voit hankkia esim. henkivakuutuksen jäsenetuhintaan vakuutuskumppaneiltamme Turvalta tai Kalevalta.

• Työttömyysturva – voit saada Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

• Uravalmennus – asiantuntijamme antavat oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää neuvontaa.

• Jäsenviestintä ja julkaisut – kerromme kattavasti ajankohtaisista työelämän kuulumisista uutiskirjeissä,

JÄSENYYDEN SUOSITTELIJA SAA PALKINNON Jäsenyyttämme kannattaa suositella myös kaverille ja kollegalle - jokainen uuden jäsenen tuonut suosittelija saa palkinnoksi 50 €:n arvoisen Superlahjakortin! www.akavanerityisalat.fi/suosittelu

verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Jäsenenä hyödyt myös palkkasuosituksista ja muista työelämäoppaistamme.

• Member+ -edut akavalaisille Member+ -palvelusta löydät kaikki Akavan Erityisalojen omat ja kaikkien akavalaisten yhteiset edut kätevästi samasta paikasta. Voit vuokrata lomamökkejä jäsenhintaan, saat alennusta laadukkaista tuoteostoksista ja hyödyt monista muista matkailuun, hyvinvointiin, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvistä eduista. Tutustu koko tarjontaan: www.memberplus.fi • Danske Bank antaa etuja vastavalmistuneille, asuntolainan tarvitsijoille ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

Kannattaa aina tarkistaa myös oman jäsenyhdistyksen tarjoamat muut edut!

Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi/palvelut_ ja_edut

PROXEO TWIST S– STY I V I I NT A! UINE KUPISS T A TLA SSA AINU KAISE JO

Proxeo TWIST

Johdoton profylaksiakulmakappale.

Puhdista, kiillota missä ikinä oletkin.

Täydellinen esim. mukaan otettavaksi vastaanotolta toiselle. Johdot eivät häiritse työskentelyä, voit kääntää instrumenttia 360 astetta kädessäsi.

Elite lateksiton pehmeä

Elite – klassikkomme pistää hymyn huulille!

Elite, tehokas, ulottuva, roiskeita vähentävä sekä pehmeän myötäilevä ulkoisilla rihloilla varustettu kuppi. 144 kpl./pkt.

W&H Nordic AB | wh.com | office@whnordic.se