4 minute read

Tutkittua

Sydänpotilaat hyötyvät liikunnasta jopa terveitä enemmän Liikunta on hyväksi kaikille, mutta sydän- ja verisuonitauteja potevat saattavat saada siitä erityisen paljon hyötyä. Tutkimuksen mukaan sama määrä liikuntaa antaa heille enemmän lisävuosia kuin terveille. Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja se perustuu 130000 sydän- ja verisuonitautipotilaan ja 310000 terveen kuusivuotiseen seurantaan. Vapaa-ajan liikunta liittyi kummassakin ryhmässä pienempään riskiin menehtyä seurannan aikana, mutta vaikutus oli suurempi sydänpotilailla.

Liikunta vähentää lapsen maksarasvaa Lihavilla lapsilla todetaan entistä useammin maksan rasvoittumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan sitä voidaan vähentää lisäämällä liikuntaa. Tutkimuksen perusteella maksan rasvapitoisuus pienenee jo viidessä kuukaudessa lapsilla, jotka alkavat harrastaa intensiivistä liikuntaa kolmesti viikossa. Vastaavaa hyötyä ei saavuteta pelkillä ruokavalio- ja muilla elämäntapamuutoksilla.

Advertisement

Maksan rasvoittuminen ja rasvamaksa ovat haitaksi, sillä ne suurentavat diabetesriskin lisäksi vaaraa sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin.

Liikunta saattaa hillitä geneettistä masennusriskiä Liikuntaa harrastavat sairastuvat masennukseen muita harvemmin. Tutkimuksen perusteella tämä pitää paikkansa myös henkilöillä, jotka ovat geeniensä takia alttiita masentumaan. Tutkimus perustuu 8000 yhdysvaltalaisen terveysrekisteri- ja geenitietoihin.

Tässä tutkimuksessa riittävä liikuntamäärä oli noin 35 minuuttia päivässä. Hyödyt sai kohtuullisen raskaista liikuntamuodoista, mutta myös esimerkiksi venyttelystä. 

LähdE: Uutispalvelu Duodecim

liikkujan ÄÄNI

”Lenkillä pääsen flow-tilaan”

Jaakko Hyytisen liikuntaharrastuksia ei tyypin 1 diabetes ole koskaan rajoittanut. Viime vuosina myös kuntosali on tullut tutuksi oman diabetesyhdistyksen ryhmässä.

Vihdoin lunta! Kangasalla asuva Jaakko Hyytinen on päättyneenä talvena monien muiden pirkanmaalaisten liikkujien tavoin vetänyt jalkaan huomattavasti useammin lenkkitossut kuin hiihtomonot. Mutta lopulta helmikuun alkupäivinä päästiin myös laduille. Säännölliset juoksu- tai hiihtolenkit kuuluvat Hyytisen, 48, viikko-ohjelmaan. Lapsuudessa puhjennut tyypin 1 diabetes ei ole milloinkaan estänyt häntä nauttimasta monipuolisesta liikunnasta. −Olen Etelä-Pohjanmaalta isosta perheestä. Olimme koko sisaruskatras todellisia urheiluhulluja. Kaikki illat vietettiin ulkona ja keksittiin mitä erilaisimpia lajeja. Pallopelien lisäksi järjestimme esimerkiksi ampumahiihtokisoja ilmakiväärit selässä, hyppäsimme mäkeä ja pidimme viisi- ja kymmenotteluita.

Vuosien varrella Hyytisen lajivalikoimaan on ehtinyt kuulua esimerkiksi golfia, vesihiihtoa, salibandya ja kaukalopalloa. −Laskettelemassakin käymme jonkin verran perheen kanssa, mutJATKUU

Diabetes ei Jaakko Hyytisen mukaan ole hänelle itselleen ainoa tai edes tärkein syy liikkua säännöllisesti, mutta aktiivinen elämäntapa auttaa pitämään hoitotasapainon hyvänä.

ta sitä en laske oikein kuntoiluksi: kone vie ylös ja painovoima alas, Jaakko Hyytinen nauraa.

Liikunnan roolia arjessaan Hyytinen kuvailee erittäin suureksi. Varsinkin pitkillä lenkeillä ajatukset tyhjenevät tehokkaasti. −Kutsuisin sitä jonkinlaiseksi flow-tilaksi. Olen joskus yrittänyt laittaa lenkille kuulokkeisiin soimaan äänikirjan tai jotakin muuta hyödyllistä, mutta kuuntelemisesta ei tule oikein mitään. Liikunnan vaikutuksesta mielialaan kertoo paljon sekin, että jo parin päivän tauon jälkeen vaimo alkaa yleensä patistella minua lenkille.

Välipaloja tarpeen mukaa n Diabetes ei Jaakko Hyytisen mukaan ole hänelle itselleen ainoa tai edes tärkein syy liikkua säännöllisesti, mutta aktiivinen elämäntapa auttaa pitämään hoitotasapainon hyvänä. −Onhan se mukava ajatus, että olen lähemmäs viisikymppisenä edelleen hyvässä fyysisessä kunnossa. Ainakin olen tehnyt parhaani välttääkseni diabeteksen lisäsai

28 SOVELI 1 . 2020 raudet. Tiedostan kyllä, että meille pitkään sairastaneille komplikaatioita voi jossain vaiheessa tulla terveellisistä elämäntavoista huolimatta.

Jokaisen tyypin 1 diabeetikon täytyy opetella tuntemaan liikunnan vaikutus omaan verensokeritasapainoonsa ja mukauttaa hoitorutiinit sen mukaan. Ennen pitkiä lenkkejä Jaakko Hyytinen antaa verensokerin nousta noin 10:een mmol/l eli melko korkeaksi, sillä lukema laskee yleensä tasaisesti koko suorituksen ajan. −Jos olen juoksemassa tai hiihtämässä oikein pitkään, nautin tasaisin väliajoin jotakin pientä makeaa pitääkseni verensokeria yllä. Talvella saatan lisäksi ottaa mukaan jotain lämmintä juotavaa. Hypoglykemiat eli erittäin alhaiset verensokerit eivät ole haitanneet liikkumista ongelmaksi asti. Nykyään lukemien tarkkaileminen on helppoa sensoroinnin eli verensokerin jatkuvan seurannan ansiosta. Myös kännykkä tuo turvaa pitkille metsäreiteille.

Tosin kerran osallistuminen erääseen juoksutapahtumaan meni piloille, kun Hyytinen innostui korjailemaan verensokeria nopeavaikutteisella insuliinilla vielä juuri ennen lähtöä. −Silloin verensokeri ei meinannut nousta millään, vaikka kuinka tankkasin välipaloja. Oli pakko vaihtaa juoksu kävelyksi. Otin kerrasta opiksi, enkä tee samaa virhettä enää uudelleen.

Sen sijaan salibandy vaikuttaa täysin päinvastaisesti ja nostaa verensokeria. Ilmiö on tuttu useimmille joukkuelajeja harrastaville tai kilpaa urheileville diabeetikoille. Pelin tai kilpailun henkinen jännitys saa kehon erittämään adrenaliinia, mikä taas nostaa verensokeria. −Otan kyllä säbäpelit sopivan mutta en liian tosissani, Jaakko Hyytinen sanoo.

Liikunta kuuluu yhdistyksille Kestävyyslajien rinnalle viikon liikuntakalenteriin on parin viime vuoden aikana tullut Tampereen Diabetesyhdistyksen vakituinen kuntosalivuoro. −Punttitreeni ei ole oikein koskaan houkutellut. Mutta tiesin, että salilta saisin voimaa keskivarta

”Onhan se mukava ajatus, että olen edelleen hyvässä kunnossa. Ainakin olen tehnyt parhaani välttääkseni diabeteksen lisäsairaudet.”

loon ja sitä kautta potkua muihin lajeihin, Jaakko Hyytinen sanoo. Tampereen Diabetesyhdistyksen toiminnanjohtaja, fysioterapeutti Pia Nykänen laati hänelle henkilökohtaisen kuntosaliohjelman, jossa pääpaino on keskivartalon vahvistamisessa ja oman kehon painolla tehtävissä liikkeissä. −Vaikka en rautaa kauheasti nostele tai yritä kasvattaa muskeleita, harjoitteissa riittää haastetta. Edelleenkään sali ei ole minulle yhtä mieleinen ympäristö kuin metsä, mutta aion ehdottomasti jatkaa tsemppaavassa ryhmässä käymistä. Muutoinkin Diabetesyhdistyksen toiminta on tullut Hyytiselle entistä läheisemmäksi sen jälkeen, kun myös perheen Aleksi-pojalla puhkesi tyypin 1 diabetes pari vuotta sitten.

Omasta sairastumisestaan nelivuotiaana Jaakko Hyytinen ei muista juuri mitään. Sairaus on aina ollut osa identiteettiä. −Silti pojan diagnoosin kuuleminen oli jopa yllättävän rankka hetki. Mielessä vilisi monta ajatusta: Aleksi ei voi mennä armeijaan, eivätkä kaikki ammatit ole välttämättä mahdollisia. Ehkä siinä samalla kävin jollain tavalla läpi omaa elämää. Toisaalta oman dia

betestaustan ansiosta hoitorutiinit olivat valmiiksi tutut, Jaakko Hyytinen pohtii.

Hän toimii nykyään Tampereen Diabetesyhdistyksen hallituksessa. Liikuntaan innostamisen hän nostaa ehdottomasti yhdeksi diabetesyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä. −Etenkin tyypin 2 diabeetikoille säännöllinen liikunta on kirjaimellisesti lääkettä, ja myös meitä tyypin 1 diabeetikoita liikunta auttaa hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa. Mielestäni jääkiekkoilija Kaapo Kakon kaltaisia diabetesta sairastavia esikuvia kannattaisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän.

Hyytinen kertoo miettineensä paljon, miten kaikenikäiset suomalaiset saisi löytämään liikunnan positiiviset vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. −Sitä tosiasiaa ei voi peitellä, että toisinaan täytyy mennä epämukavuusalueelle. Ei minunkaan läheskään aina tee mieli lähteä lenkille tai salille. Mutta palkinto pienestä itsensä pakottamisesta on aivan mahtava. 