__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

2€ Kesälehti 2018 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sivut 12–13

Hyviä kesäreissuja!

Sivut 10–11

piknikille kirpparin kautta

SOTAHUUTO

1


2

SOTAHUUTO


SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | KESÄLEHTI 2018 | 2 €

Tässä

numerossa

04

HYVÄN MIELEN LOMAKOTI

08

TÄSSÄ KUUSSA

09

KANSAINVÄLISET JOHTAJAT VIERAILIVAT

10

PIKNIKILLE KIRPPARIN KAUTTA

12

HYVIÄ KESÄREISSUJA!

14

KIRJAVINKIT KESÄLLE

16

KAPPALAISEN KERTOMAA

17

CEDIN REISSULLA

18

KRIGSROPET – KOLUMN

18

MELLAN FINLAND OCH SVERIGE

20

ARMEIJASSA TAPAHTUU

22

SYVÄSUKELLUS LAULUKIRJAAN

23 KESÄSANALAATIKKO 10

SOTAHUUTO

3


Hyvän mielen lomakoti Huhtikuussa tutustuimme siihen, mitä Nummelan lomakodilla tapahtuu tänä päivänä. Näinä kesäpäivinä kolmisensataa lasta pääsee leireille nauttimaan lomakodin iloisesta tunnelmasta, hauskasta puuhailusta ja aurinkoisista päivistä. Lomakodin juuret ovat syvällä, ja se on tarjonnut ”soppaa, saippuaa ja sylihoitoa” jo 104 vuotta! Tuhannet lapset ovat kokeneet hyviä hetkiä keräten rakkaita muistoja elämänsä polulle. Nyt kolme lomakodin ystävää jakaa omat muistonsa. Tunnelmallisia, kesäisiä lukuhetkiä!

Lomakodin – eli kesäsiirtolan, joksi sitä aiemmin kutsuttiin – toiminta alkoi vuokratiloissa Vihdin Nummelassa vuonna 1914. Siirtolan ensimmäisenä johtajana toimi Sofia Wiik. Ensimmäisinä kesinä siirtolassa oli kaksi 50 lapsen ryhmää, joista kumpikin vietti siirtolassa kuusi viikkoa. Seuraavana talvena siirtolassa oli lapsia kuuden kuukauden ajan. Nämä lapset oli koottu helsinkiläisistä kodeista, joissa esiintyi keuhkotautia. Vuonna 1924 Pelastusarmeija osti rakennuksen ja osan tontista 40 000 markalla. Lämminsydäminen lasten ystävä, tirehtööri Kjärner lahjoitti puolet ostohinnasta. Päärakennuksessa sijaitsi Tyttölä. Kesäsiirtolan ruokasalina sai aluksi palvella vanha, suuri kuusi, joka tunnettiin nimellä ”mummokuusi”. Sen tuuheiden oksien alla olivat ruokapöydät, ja tässä ilmavassa ruokapöydässä ruoka maistui. Vuonna 1935 rakennettiin ruokasalirakennus, joka toimi myös leikkisalina sadesäällä. Muistorikas päärakennus purettiin vuonna 1975, ja nykyinen rakennus nousi tilalle. 4

SOTAHUUTO

Poikien rakennus Poikala valmistui vuonna 1948. Rakentaminen sujui kokonaan talkoovoimin, muun muassa Helsingin varuskunnasta oli asevelvollisia talkootöissä. Kesällä 1951 eräs helsinkiläinen liikemies vietti perheensä kanssa kesää naapurihuvilassa Helaniemessä. Häneen ja hänen puolisoonsa oli tehnyt syvän vaikuLapsia ”mummokuusen” ympärillä vuonna 1914 tuksen se pyyteetön palveleminen, jolla slummisisaret lapsia hoivasivat. Vuotta tentalon rakentaminen. Uudet rakenmyöhemmin hän rakennutti lahjaksi pie- nukset valmistuivat toukokuussa 1985. nempien lasten rakennuksen Pääskylän. Viimeisin uudisrakennus Liisala valmisTämä rakennus oli toiminnassa vuoteen tui kesäksi 2002 Vanhan Pääskylän pai1985, jolloin uudet, nykyaikaiset majoitus- kalle. Silloin lomakoti sai vihdoinkin rakennukset valmistuivat ja Vanha Pääsky- pyykin kuivausta varten tarvittavat tilat. lä jäi sadesäitä varten leikkitilaksi. Nykyään lomakodin henkilökunnan Syksyllä 1984 purettiin poikien ra- muodostavat suurelta osin kasvatus- ja sokennus ja aloitettiin kahden uuden las- siaalialan opiskelijat sekä vastavalmis-


Lomakodin elämää esiteltynä Pelastusarmeijan sosiaalisen työn Helmiä syvyydestä / Pärlor ur djupet -lehdessä, kuvassa lehdet vuosilta 1966, 1943 ja 1962. ”Näin komeaksi ja lihavaksi olen tullut kesäsiirtolassa”, kertoo lehden kansikuvapoika.

tuneet. Lasten tukena kesällä on 22 leiriohjaajaa, kaksi johtajaa, leirisihteeri, nuorisotyön koordinaattori ja Nummelan lomakotitoiminnan johtaja. Lisäksi on keittiöhenkilökuntaa, laitoshuoltajia sekä yhdeksän 15–17-vuotiasta nuorta, jotka työskentelevät kahden viikon jaksoissa keittiö- ja laitoshuollon avustavissa tehtävissä.

Sota-ajan turvallinen kesäpaikka Irja Iittiläinen syntyi vuonna 1938 ja oli vuoden ikäinen talvisodan syttyessä. Hänen isovanhempansa asuivat Karjalan kannaksella. Evakuointikäskyn tullessa Irjan äiti kolmen lapsensa kera lähti heidän avukseen. – Äidille lasten kanssa reissaaminen oli työlästä. Äitini harkitsi meidän kahden vanhimman sisaruksen, minun ja sisareni Toinin lähettämistä sodan keskeltä Ruotsiin turvaan. Olimme jo rautatieasemalla osoitelaput kaulassa, mutta en suostunut nousemaan junaan. Palasimme kotiin, ja jonkin ajan kuluttua äitini sai kuulla Pelastusarmeijan kesäsiirtolasta Nummelassa. Pihamaalla olivat vastassa sinipukuiset, valkoisiin esiliinoihin puetut tädit sekä joukko kesäsiirtolan lapsia.

– Vilkutimme äidille ja pikkuveljelle ja jäimme Toinin kanssa kesäsiirtolaan. Kun isä pääsi rintamalta lomalle, hän tuli siirtolan vierailupäivänä äidin ja veljeni kanssa nauttimaan Nummelan kesästä. Kolmena kesänä Irja vietti viikkoja Nummelassa. Ajasta on monia mukavia muistoja, erityisesti läheisestä järvestä. – Saunoimme ja uimme usein. En siirtolaan mennessäni osannut uida. Nuoremmat hoitotädit olivat päättäneet, että jokainen lapsi opetetaan kesän aikana uimaan: ”sillä Suomi on tuhansien järvien maa”, Ensin kuivaharjoittelin. Oppimani liikkeet unohtuivat vedessä ja katselin kaislojen välistä lähestyvää pohjaa. Kouluttajani sai tapahtuneesta nuhteet, sillä huomasin hänen itkeneen. Olihan toki työlästä pidellä pullukkaa tyttöä alushousujen kuminauhasta, Irja toteaa hymyillen: – Uintiharjoitus kaikkine ”sukeltamisineen” ei pelottanut, ja pian opin uimisen taidon. – Mustikka-aikana marssimme kaikki yhdessä läheiseen metsään peltimukit käsissä. Meille oli luvattu mustikkamaitoa, jos keräisimme kukin mukillisen mustikoita tätien ämpäreihin. Olin varmasti jo silloin heikkonäköinen, kun en tahtonut löytää marjoja. Mukini jäi puolilleen, ja arvelin jäävän ilman mustik-

kamaitoa. Ei huolta, sanoivat tädit, ja sain saman annoksen kuin toisetkin. – Joskus iltaisin, kun äiti ja isä tulivat mieleen ja pelko sodan vaaroista huolestutti, niin keräännyimme piiriin ja rukoilimme, että Jeesus varjelisi heitä ja lähettäisi enkelit heidän suojakseen. Nummelassa opin lähestymään Jumalaa turvallisena isänä rukouksin ja lauluin. Saatoin puhua Hänelle rukouksissani kaikesta, mikä mieltäni painoi ja askarrutti. Nummela on pysynyt osana Irjan elämää. – Eläkkeelle jäätyämme muutimme mieheni kanssa Nummelaan, ja sain tehdä tuttavuutta uudelleen lomakodin kanssa. Vierailin siellä usein vapaaehtoisena – leirimummonakin – ja sain tuntea tutut tuoksun nenässäni. Iloitsen leirinjohtajista ja ohjaajista, jotka antavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden viettää siellä ihania kesäpäiviä rakkaudellisessa ilmapiirissä.

Muistojen kultainen kesätyö Arja Vuolle oli 16-vuotias oppikoululainen tiedustellessaan kesätyötä Helsingin Kruununhaan työvoimatoimistossa keväällä 1964. Yksi tarjotuista vaihtoehdoista oli lastenhoitoharjoittelijan paikka Nummelan kesäsiirtolassa. 8 SOTAHUUTO

5


Otteita Arja Vuolteen kuva-albumista. Arja toimi kesinä 64 ja 65 lastenhoitoharjoittelijana Nummelassa. Vasemmalla Arjan hyvä ystävä, slummisisar ja Tyttölän johtaja Eila Savivuori tyttöjen kanssa. Oikealla ”lomakodin tädit”. Taustakuvassa ollaan juhannusjuhlan vietossa kokon äärellä.

8 – Jännitin haastattelua, mutta se sujui hyvin, ja sain kesätyöpaikan kymmeneksi viikoksi. Leirien alkaessa kesäkuun alussa menin Pelastusarmeijan Castréninkadun osaston eteen, jossa olikin jo lapsia vanhempineen tai huoltajineen odottamassa kuljetusta. Lapsia oli kaikkiaan 90! Muistan, miten olin hankkinut työasuksi Marimekosta sinisen mekon, ja toisena asunani oli itse ompelemani hame ja pusero. Arjan työpisteenä oli Poikala. – Pojat nukkuivat yönsä ihmeen hyvin. Kukaan ei itkenyt koti-ikävää, mikä minusta tuntui oudolta. Aamulla tehtäväni oli kantaa painava pissapönttö ulos ja kaataa se lähellä olevien sireenien juurelle. Eräänä yönä yksi pojista tuli koputtamaan ovelleni kertoen, ettei saanut unta. Hän ei osannut kertoa, mikä valvotti, niin hain huoneestani paperia ja kyniä ja pyysin häntä piirtämään. Hän piirsi veneen, perheensä siihen ja enkelin taivaalle. Lopuksi luin iltarukouksen, ja poika nukahti pian. – Sinä kesänä vietettiin Nummelassa kesäsiirtolan 50-vuotisjuhlaa. Juhlaan saapui silloinen Suomen Pelastusarmeijan johtaja Jarl Wahlström puolisoi6

SOTAHUUTO

neen. Heidän poikansa, 15-vuotias Jarl, oli kesän alussa tutustumassa kesäsiirtolan toimintaan viikon ajan. Kylläpä Tyttölän tytöt kieppuivat Jarlin ympärillä. Minä muistan kaivanneeni hänestä ”omille pojilleni” kaveria. Ehkäpä hän piti rauhallisemmista puuhista tyttöjen kanssa. Arjan tehtävinä olivat pääasiassa lasten kanssa oleminen, heistä huolehtiminen ja leikkien ohjaaminen. – Olimme aina ulkona. Ruokalassa kävimme vain syömässä ja sadetta pitämässä. Meillä slummisisarten ”apulaisilla” oli lisäksi perunankuorimisvuorot sekä ruokasalin ja käymälöiden siivousvuorot. Lasten saunottamisesta ja pyykinpesusta saunarannassa huolehtivat slummisisaret. – Muistoihin ovat jääneet myös henkilökunnan herkulliset puuroaamiaiset. Niin maukasta puuroa en ole myöhemmin missään saanutkaan! Kesän kymmenen viikkoa kuluivat nopeasti. Seuraava vuonna Arja työskenteli Tyttölässä. Tyttölän slummisisarena ja johtajana toimi luutnantti Eila Savivuori. – Muistan, miten tytöt viihtyivät leikkimökissä ja läheisissä keinuissa. Pojat

olivat leikeissään touhukkaampia kiipeillen telineissä ja rakentaen puukepeistä koteja pihalle. – Erityisen koskettavina muistan lapsille pitämämme ilta- ja aamurukoushetket lauluineen. Niistä hetkistä oli lasten rauhallista ja turvallista nukahtaa ja aamuisin ilolla lähteä aamupuurolle ja päivän leikkeihin. Aikuisena Arjasta tuli psykologi ja psykoterapeutti. – Lähes 40-vuotisen työurani aikana olin ensin aikuistyössä ja sitten nuorisopsykiatriassa. Toimin myös pyhäkoulunopettajana 27 vuotta. Pyhäkoulunopettajana sain lasten kanssa laulaa Nummelassa oppimiani lauluja, kuten Sytyttänyt olen minä valoni, loistaos kirkkaana, Sakkeus oli pieni mies ja Onnellinen, onnellinen! – Nummelasta sain aikuiseksi ystäväkseni Eila Savivuoren, jonka kanssa olemme pitäneet yhteyttä kohta viisikymmentä vuotta! Olen aina kokenut Eilan aitona, sydämellisenä ja lämminhenkisenä ihmisenä. Hän on ollut minulle ja läheisilleni kuin esimerkkinä siitä, mitä pelastusarmeijalaisuus parhaimmillaan on, ja miten se ihmisen elämässä näyttäytyy.


Soppaa, saippuaa ja sylihoitoa jo 104 vuotta! Tuhannet lapset ovat kokeneet hyviä kesähetkiä vuosien varrella. Kuvat tämän vuosituhannen leireiltä.

Joulupadalta leirimummiksi – Ensimmäisen eläkevuoteni merkittävin ”saavutus” oli leirimummius, paljastaa Marja-Liisa Torpo. – Joulun aikaan 2010 nautin juhlavalmisteluista. Jo lapsuudenkodissani syntyneen tavan mukaan kävin viemässä paketin ja pudottamassa rahani joulupataan. Jäin juttelemaan patavahdin kanssa. Hän kertoi olevansa Pelastusarmeijan vapaaehtoinen ja käyneensä esimerkiksi lasten lomakodilla ompelemassa ja korjaamassa lasten vaatteita. Alkuvuodesta soitin Pelastusarmeijaan ja kerroin, että olisin kiinnostunut tällaisesta ”ompeluauttamisesta”. Vastaanotto puhelimessa oli aivan uskomatonta. Tunsin, että olin tervetullut lomakodille ensi kesänä. Tämä oli minulle hengellinen kokemus – minut oli hyväksytty omana itsenäni ja kutsuttu Jumalan työhön. Kesällä leirin alkaessa lapset ja työntekijät istuivat ”himmelissä”– ulkokuistilla – ja kaikki esiteltiin. – Kun minut esiteltiin ompelijana, huusi yksi pojista: ”Ei se mikään ompelija ole, se on LEIRIMUMMI.” Siitä alkoi minun mieluinen urani leirimummina. Ensimmäisenä päivänä en suorittanut lainkaan ompelutehtäviä, vaan istuin joku lapsista sylissäni, joka nyyhkytti koti-ikäväänsä ja pahaa oloaan rintaani vasten. Illalla huomasin, että puseroni rinnus oli aivan tahmea. – Tulevina päivinä yhä useammat lapset tulivat luokseni. He kertoivat avoimesti asioitaan. Sana leirimummi soi kauniina musiikkina korvissani. Olin osa suurempaa kokonaisuutta. Oli ilo seurata ohjaajien ja lasten toimintaa. Syvimmät ja opettavimmat kohtaamiset Marja-Liisa kuitenkin koki ompelutehtävissä. – Pöydälläni oli kasa lasten vaatteita, jotka piti korjata. Kerran pinkassa olivat harmaat collegehousut, joissa oli tavallista enemmän reikiä. Kun housujen omistaja sai nähdä vaatteensa, oli raivokohtauksen paikka. Poika tuli luokseni ja sanoi olevansa pettynyt leirimummiin. Pahoittelin ja lupasin purkaa kaiken, jotta hän saisi kulkea haluamissaan resuisissa housuissa. Poika katsoi minua suoraan silmiin ja kysyi: ”Pyydätkö sä aikuinen multa anteeksi?” Purin paikat pois,

ja poika oli kovin tyytyväinen. Kävi erikseen vielä myöhemmin kiittämässä. Välillemme syntyi ihmeellinen yhteys, ja leirin loputtua hän tuli antamaan suuren halin. – Toinen vaikuttava tapahtuma oli eräänä aamuna, kun 4-vuotias tyttö tuli luokseni lohduttomasti itkien: ”Äiti on mulle vihainen, äiti on mulle vihainen.” Kun kyselin syytä, hän kertoi, että hänen takistaan on mennyt vetoketju rikki, eikä äidillä ole rahaa ostaa uutta. Lupasin korjata sen. Seuraavana aamuna tyttö sai vaaleanpunaisen takkinsa uudella vetoketjulla. En koskaan unohda hänen onnellista ilmettään ja sanoja: ”Nyt äiti ei oo vihainen.” Viimeisenä päivänä, kun äiti tuli hakemaan, esitteli tyttö leirimummin, joka korjasi takin. – Nämä leiripäivät olivat minulle ikimuistettavaa aikaa. Haluan säilyttää ne aina mielessäni. En olisi ikinä uskonut, että se pieni kohtaaminen joulupadalla antaisi näin paljon. Tekstit: Sanna Vähäaho, Irja Iittiläinen, Arja Vuolle ja Marja-Liisa Torpo Toimittanut: Toni Kaarttinen Kuvat: Nummelan lomakoti, Arja Vuolle, Pelastusarmeijan arkisto

Olisitko kiinnostunut leiristä lapsellesi? Kysele tämän kesän peruutuspaikkoja: nummela. lomakoti@pelastusarmeija.fi tai 045 657 9356 / leiritoimisto Haluatko tukea kesäleiritoimintaa ja mahdollistaa monelle lapselle onnellisen kesän? pelastustusarmeija.fi/auta

Seikkailua nuorille Ylöjärvellä 1.–5.8. Nuorten seikkailuleiri (12–16-vuotiaille) Ylöjärvellä 1.–5.8. Ohjelmassa elämyksiä, ohjelmaa, seikkailua ja luonnossa liikkumista. Leirin hinta 40€ + matkakulut. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: pelastusarmeija.fi/seikkailuleiri SOTAHUUTO

7


Tässä kuussa

Kesä

– rentoutumisen aika Pari päivää sitten – valmistautuessani päämajan hiljaiseen päivään – kävin läpi lauluvihkoani ja löysin erään ihanan laulun. Muistin yhden muutaman vuoden takaisen siunatun hetken, jolloin lauloin tuota laulua muutaman upseeritoverin kanssa: ”Hiljainen hetki on kaikki, mitä tarvitsen, hiljainen hetki rukoukselle, meditaatiolle, Hän tapaa minut siellä… vain hetki yksinkertaiselle etsinnälle, halulle vain kasvaa… Luonnossa on riittävästi Jumalaa, Hänen voimansa näkyy selkeästi... Jumalan tuuli tuo inspiraation, se opettaa rakkaudesta ja armosta… hiljainen hetki on kaikki mitä tarvitsen, hiljainen hetki yksin Jeesuksen kanssa.” Suurimmalle osalle meistä täällä Suomessa kesä tarkoittaa aikaa pois töistä, lomaa koulusta, matkailua, kesämökkiä... Me kaikki odotamme tuota erityistä ja lämpimämpää vuodenaikaa. Kesällä on aikaa erilaiselle päiväohjelmalle, ei stressiä ja määräaikoja. On aikaa ja mahdollisuuksia tavata perhettä ja ystäviä, astua ulos värikkääseen luontoon kuuntelemaan sen ääniä ja haistelemaan sen tuoksuja, rentoutua, antaa sielun levätä, saada uusia voimia ja elämä takaisin tasapainoon. Suomessa on paljon kauniita järviä ja puita joka puolella. Oletko ikinä kävellyt metsässä ja kiinnittänyt huomiota kaikkeen kauniiseen, joka sinua siellä ympäröi? Oletko hengittänyt syvään? Nuuskinut kukkien tuoksua? Koskettanut puun kuorta? Katsonut järveä ja seurannut aaltoja? Katsonut sinistä taivasta ja pilvien liikettä? Kuunnellut lintujen laulua? Kuullut tuulen kuiskauksen puissa? Ehkä haluat vain istua ulkona mukavas8

SOTAHUUTO

sa tuolissa nauttimassa kahvikupillisesta… Tai käydä kävelyllä, pelata frisbeetä perheen kesken, käydä köysikiipeilemässä ystävien kanssa, soutaa veneellä, kalastaa, käydä saunassa, uida järvessä, grillata leirinuotiolla? Markuksen evankeliumissa (6:31) Jeesus rohkaisi opetuslapsiaan lepäämään ja sanoi heille: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” Missä ikinä tätä kesää vietämmekään, nauttikaamme kiitollisina rentoutumisen ajasta ja käyttäkäämme myös aikaa raamatunlukuun, viettäkäämme hiljaista aikaa yksin Jeesuksen kanssa.

”Missä ikinä tätä kesää vietämmekään, nauttikaamme kiitollisina rentoutumisen ajasta ja käyttäkäämme myös aikaa Raamatunlukuun, viettäkäämme hiljaista aikaa yksin Jeesuksen kanssa.”

Juuri näiden arvokkaiden hiljaisuudessa ja rukouksessa vietettyjen hetkien aikana Jumalan henki voi puhua suoraan sydämiimme, jotta olemme virkistyneitä ja voimaantuneita niin, että voimme palvella Herraamme ilolla ja pitkäjänteisesti, tuoda toivoa, rakkautta ja rauhaa perheillemme, naapureillemme ja työtovereillemme, rukoilla niiden naisten, lasten ja miesten puolesta, jotka ovat ympärillämme ja myös niiden puolesta, jotka elävät eri maissa ja epävarmassa ympäristössä, jossa on köyhyyttä, hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa ja epäoikeudenmukaisuutta. Pelastusarmeijan Hengen kevät -musikaalin viimeisessä laulussa sanotaan: ”Mitä Jumalan Henki sanoo sinulle? Tee, kuten Henki sanoo sinulle!” Puhukoon Herra sydämiimme tänä kesänä!

Anne-Dore Naud eversti naistyön presidentti


Presidentti Tarja Halonen vastaanotti Hedvig-palkinnon. Presidentti kuvassa yhdessä kenraali André Coxin ja komentaja Silvia Coxin (etualalla) sekä Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtajien, everstien Patrick ja Anne-Dore Naudin kanssa.

Juhlaviikonloppuna Pelastusarmeija sai kaksi uutta upseeria Evankeliumin lähetit -kadettirenkaan Ana Krüger Vargasin ja Eliel Vargasin upseerivihkimyksen myötä. He jatkavat luutnantteina Porvoon osaston johtajina.

Pelastusarmeijan kansainväliset johtajat vierailivat Helsingissä Pelastusarmeijan kansainväliset johtajat, kenraali André Cox ja komentaja Silvia Cox, vierailivat Helsingissä 14.–15.4. Kutsuttu palvelemaan -teeman alla. Juhlaviikonloppuna Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorio sai Eliel Vargasin ja Ana Krüger Vargasin upseerivihkimyksen myötä kaksi uutta upseeria. Presidentti Tarja Halosta muistettiin Hedvig von Haartman -palkinnolla hänen Pelastusarmeijan työlle osoittamansa tuen johdosta. Kutsuttu palvelemaan -juhlaviikonloppu alkoi näyttävästi Evankeliumin lähetit -kadettirenkaan Eliel Vargasin ja Ana Krüger Vargasin upseerivihkimyksellä ja nimittämisellä lauantaina 14. huhtikuuta Pelastusarmeijan Temppelissä, Helsingissä. Pelastusarmeijan jäseniä ja ystäviä kautta Suomen ja Viron oli tullut juhlistamaan tapahtumaa. Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtaja, eversti Patrick Naud toivotti kenraali André Coxin ja komentaja Silvia Coxin lämpimästi tervetulleiksi. Kenraalille ja komentajalle maamme tuli tutuksi heidän toimiessaan Suomen ja Viron territorion johtajina vuosina 2005–2008.

Kenraali suoritti juhlallisen upseerivihkimyksen, ja hetken päästä saliin saapuivat tuoreet luutnantit Eliel Vargas ja Ana Krüger Vargas hymyillen. Territorion johtaja, eversti Patrick Naud antoi luutnanteille määräyksen – he jatkavat Porvoon osaston johtajina. Luutnantti Ana Krüger Vargas kertoi todistuksessaan, miten Jumala oli puhutellut häntä ja Elieliä Pelastusarmeijan 125-vuotisjuhlilla, ja tuolloin he tekivät päätöksen kouluttautua Pelastusarmeijan upseereiksi. Ana kertoi todistuksessaan, miten häntä on koskettanut se, että Pelastusarmeija on mahdollisuuksien paikka – paikka, jossa kaikille annetaan toinen mahdolli-

suus. Se on evankeliumin hengen mukaista. Todistusta seurasi Eliel Vargasin komea yksinlaulu. Luutnanttien ”hengellisiä äitejä”, everstiluutnantti Arja Laukkasta ja majuri Raili Nurmista muistettiin komentaja Silvia Coxin luovuttamin hopeatähdin. Saarnassaan kenraali André Cox muistutti evankeliumin olevan kaiken ydin. Näinä valheiden ja valeuutisten aikoina ei ole tärkeämpää tehtävää kuin evankeliumin totuuden äärelle pysähtyminen ja sen jakaminen maailman ihmisille. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Uutinen jatkuu sivulla 20 8 SOTAHUUTO

9


Piknikille kirpparin kautta! Mikä sen mukavampaa kuin kerääntyä ystävien kera puistoon aurinkoisena päivänä nauttimaan makoisista eväistä, hyvästä seurasta ja hauskoista peleistä. Tiesitkö, että piknikille kannattaa suunnata Pelastusarmeijan kirpputorin kautta – aukeaman tarvikkeet on hankittu kirppareiltamme! Piknik ei ole kelvollinen ilman kunnon eväitä! Tässä ohjeet maistuviin ”voikkareihin”.

Pataleipä mummonkurkuilla Tunnetuin pata on toki joulupata, mutta nyt kotoa löytyvä pata tai kattila pääsee hyvään käyttöön! Pataleipä on terveellinen, maistuva ja maidottomana monelle sopiva. Leivän kohottaminen vaatii aikaa, joten se kannattaa valmistaa päivä tai pari ennen suunniteltua piknikiä. Mummonkurkut ovat puolestaan ihanan raikas, hyvin säilyvä kesäherkku, joten suosittelemmekin, että teet isomman satsin kerralla!

10

SOTAHUUTO

Pataleipä 4 dl vehnäjauhoja 3 dl sämpyläjauhoja 1,5 dl kaurahiutaleita 0,5 tl kuivahiivaa 1,5 tl suolaa 4 dl vettä Sekoita kuivat aineet. Lisää joukkoon haalea vesi ja alusta taikina vauhdikkaasti, mutta älä vaivaa.Peitä kulho kelmulla ja anna kohota huoneenlämmössä vuorokausi.

Laita taikina jauhotetulle alustalle. Muotoile pyöreäksi leiväksi. Anna leivän kohota liinalla peitettynä 30–45 minuuttia. Nosta kannellinen, uuninkestävä pata tai kattila kylmään uuniin ja lämmitä uuni 225 asteeseen. Kun uuni on kuuma, tee leipään halutessasi muutama viilto, asettele varovasti pataan ja laita kansi päälle. Paista leipää 30–35 minuuttia. Poista kansi ja jatka paistamista vielä 15 minuutin ajan. Kumoa leipä jäähtymään. Kuori säilyy rapeana, jos et peitä leipää.


Mummonkurkut

Uutta kirppiksillä

1 kg avomaankurkkuja (myös kasvihuonekurkku käy) 0,5 dl etikkaa 1 dl sokeria 1,5 dl vettä Tilliä oman maun mukaan

Oletko jo käynyt jo Pelastusarmeijan kirpputorien uudistuneessa nettikaupassa? Verkkokaupasta löytyy monia mielenkiintoisia tuotteita: merkkivaatteita, designia, keräilyesineitä, antiikkia – jokaiselle jotakin. Tule tutustumaan: pelastusarmeijankirpputorit.fi

Kuori kurkut juustohöylällä tai veitsellä. Kuorta voi jättää myös kevyesti koristeeksi. Leikkaa kurkut 0,5 cm siivuiksi. Laita kurkut isoon kannelliseen purkkiin. Lisää muut ainekset, sulje kansi ja hölskyttele purkkia tovi. Anna kurkkujen viilentyä ja tekeytyä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia, mielellään yön yli.

Kirpputorien kanta-asiakaskortti on nyt kännykässä! Kirpputorien mobiilikantaasiakaskortti on älypuhelimeen ladattava sovellus. Kortilla saat useita etuja, jotka pystyt hyödyntämään kaikilla kirpputoreillamme. Lataus on yksinkertaista. Mene puhelimella osoitteeseen pelastusarmeija.fi/ kantis ja lataa sieltä puhelimeesi sopiva versio (toimii Android- ja iPhone-puhelimissa). Latauslahjaksi saat -50 % yhdestä tuotteesta ensimmäisen ostoksesi yhteydessä. Jatkuvana etuna saat -15 % kaikista yli 10 € ostoksistasi. Kuukauden kertaetuina vaihtelevia, hyviä tarjouksia. Kanta-asiakaskortista löydät myös paljon muuta hyödyllistä tietoa, kuten kirpputorien sijainnit ja yhteystiedot. 

Pataleivän ja mummonkurkkujen kaveriksi sitten hiukan levitettä ja leivänpäällisiä oman maun mukaan, ja voilá – raikkaat ja maistuvat eväsleivät ovat valmiina nautittavaksi.

Tervetuloa kirppikselle! Teksti ja kuva: Toni Kaarttinen Taustakuva: Arek Socha Pataleipä muokattu Lidlin, mummonkurkut Reseptitaivaan ohjeesta.

SOTAHUUTO

11


Tampereen osastolla kokoonnutaan Sanan ja laulujen iltoihin lauantaisin – myös kesällä! Ennen Sanan ja laulujen iltaan menoa voi poiketa lähellä olevaan Amurin työläismuseokortteliin, Satakunnankatu 49. (toim. huom.) Toinen hyvä vierailupaikka on Pyynikin näkötornin kahvila, joka on kuuluisa herkullisista munkeistaan. Kahvila on äänestetty monesti kaupungin

TAMPERE

– Kaisa, kapteeni

Oulujoen suisto lukuisine saarineen, siltoineen ja patoineen on uskomattoman kaunis kesällä. Kävelylenkille kannattaa lähteä vaikkapa pääkirjastolta joko Pikisaareen tai Linnasaareen, sieltä Länsi-Tuiraan, Alakanavan rantaa voimalaitokselle asti, patosillan yli ja Hupisaarten kautta historiallisen keskustan läpi takaisin torin rantaan. Matkan varrelle jää lukuisia paikkoja syödä eväät tai käydä kahvilla, lepäillä ja nauttia. Nämä ilot ovat ilmaisia ja helppoja elämyksiä!

JYVÄSKYLÄ

– Teija, kapteeni

Rovaniemi on matkailukaupunki numero yksi! Hengellisyydestä kiinnostuneille suosittelen Rovaniemen evankelisluterilaista kirkkoa ja tiekirkkoa. Joulupukin paja löytyy Napapiiriltä, vain 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Rovaniemen kulttuurikohteisiin, Arktikum tiedekeskukseen ja museoon, Pilke metsäalan tiedekeskukseen ja Korundi kulttuuri- ja taidetaloon, pääsee tutustumaan yhteisellä kesäpassilla. Rovaniemi on erinomainen ulkoilukaupunki, josta löytyy muun muassa laaja-alainen Ounasvaaran urheilukeskus. Rovaniemen ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuksia luontoelämyksiin, esimerkiksi Vaatturinköngäs ja Vikaköngäs ovat loistavia patikointikohteita.

Ilmakitaran MM 22.–24.8. on SE kesätapahtuma Oulussa! Suosittelemme, koska tapahtuman tavoitteena on edistää maailmanrauhaa. Ilmakitaransoiton sivutuotteena mainitaan myös sotien loppuminen ja ilmastonmuutoksen pysähtyminen. Ilmakitaran MM on ilmainen tapahtuma, josta ei asennetta ja kykyä nauraa itselleen puutu.

Oulun Nallikari on kokemisen arvoinen paikka. Lisäksi kannattaa käydä Hailuodossa. Lossimatka tuulisella ilmalla on uskomaton kokemus kasvoille lentävillä pärskeillään. Tasainen rannikko, hiekkasärkät ja niiden lomassa kituvat kukat ja heinät tuovat mieleen Tanskan. Hailuodosta löytyy pyöräilyreittejä ja luontopolkuja.

ROVANIEMI

OULU

Reippaat satavuotiaat, Suomi ja Viro, heräävät eloon kesällä. Luonto on kauneimmillaan, sää parhaimmillaan (voimme ainakin toivoa!) ja kaupungeissa ja kylissä on lukuisia mielenkiintoisia kesätapahtumia. Pelastusarmeijalla on toimipisteitä kautta Suomen ja Viron. Monilla osastoilla on ohjelmaa myös kesällä: pelastusarmeija.fi/paikkakunnat & paastearmee.ee4Meist 4Korpused ja keskused. Pyysimme muutamilta osastoiltamme vinkkejä paikallisiin nähtävyyksiin ja tapahtumiin. Mukavia matkoja!

Hyviä kesäreissuja!


SOTAHUUTO

13

– Inge, kenttäkersantti

Meillä on kaunis luonto – läheisyydestä löytyy useita järviä ja kansallispuistoja. Viron korkein kohta (318 m) Iso Munamäki, viroksi Suur Munamägi, sijaitsee 15 kilometrin päässä. Rentoutumista kaipaaville suosittelen Kubijan luontokylpylähotellia ja Värskan terveyskylpylää. Värska on kuuluisa mineraalivedestä, jolla on lukuisia terveysvaikutuksia. Värskan pullotettua mineraalivettä on mahdollista löytää myös Suomen ruokakaupoista.

VõRU

– Ave, kapteeni

Tallinna on kesäinen aarreaitta, josta löytyy mielenkiintoisia kohteita koko perheelle. Keskiaikaisen vanhan kaupungin lisäksi suosittelen lämpimästi Tallinnan eläintarhaa (tallinnzoo.ee) ja Viron ulkomuseota (evm.ee), jotka molemmat sijaitsevat lähellä Rocca al Maren ostoskeskusta. Tallinnan parhaat näkymät avautuvat Tallinnan Teletornilta (teletorn.ee), jonka näköalatasanne ja ravintola ovat 175 metrin korkeudessa. Kirkkaana kesäpäivänä voi nähdä Helsinkiin asti! Teletornin läheisyydestä löytyy myös Tallinnan kasvitietieteellinen puutarha (botaanikaaed.ee). Taiteesta kiinnostuneille ehdotan vierailua Kumun taidemuseoon (kumu.ekm.ee), ja historiasta innostuneille Viron historiallisen museon tarjontaa (ajaloomuuseum.ee), johon kuuluu Suurkillan rakennus, Maarjamäen kartano sekä Viron elokuvamuseo. Teretulemast Tallinnasse!

TALLINNA

– Vesa, kersantti

Rauman ehdoton kesävaltti on UNESCO:n maailmanperintökohde Vanha Rauma. Sen alueelta löytyy yli 200 tonttia. Niiden koko vaihtelee, samoin rakennusten lukumäärä. Lisäksi Vanhassa Raumassa on lukuisia mielenkiintoisia pikkuputiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Liikkeissä on vielä entisajan kiireetön tunnelma. Voit vaihtaa kuulumisia kauppiaan tai myymälähenkilökunnan kanssa ilman stressiä. Vanhassa Raumassa voit kävellä myös Suomen kapeimmalla kadulla, jonka nimi on Kitukränn.

RAUMA

– Tero, kapteeni

parhaaksi!

Toimittanut: Toni Kaarttinen Kuvitukset: Elisa Raittila, Joel Pihlaja

– Anna Liisa, luutnantti

Ulkoiluun suosittelen Mikkelipuistoa, jossa on kolmisenkymmentä pientä ilmaista puutarhaa. Lähellä on myös uimaranta. Toinen suositeltava kohde on Kenkävero, jossa on muun muassa ihastuttava myymälä ja kahvila.

Maretarium on hauska paikka, jos haluaa nähdä läheltä suomalaisissa vesissä viihtyviä kaloja! Akvaariokäynti on viihtymistä, nauttimista ja oppimista koko perheelle. Myös Kotkan puistot ovat kesällä kaunista katsottavaa... ja ne eivät maksa mitään ja ovat aina auki! – Maarit, kapteeni

MIKKELI

– Kaisu, luutnantti

KOTKA

– Sofya, kapteeni

Oma suosikkipaikkamme on Repoveden kansallispuisto, josta löytyy mahtavia eripituisia ulkoilureittejä. Lisätietoja: luontoon.fi/repovesi/reitit. Itse olemme kulkeneet Ketunlenkki-nimisen reitin muutaman kerran ja sen varrella olevat maisemat ovat aivan huikeita. Korkeuserot ovat isoja. Reitin varrella pääsee ylittämään kapean salmen riippusiltaa pitkin ja toisessa päässä reittiä ylitys tapahtuu pienellä käsikäyttöisellä vetolossilla. Hienoja grillipaikkoja on matkan varrella ja uidakin voi helposti. Repovedeltä toinen hieno kohde on Orilammen maja ja sieltä tehtävät risteilyt: orilampi.com/etusivu. Lapsiperheille Tykkimäki ja Aquapark ovat myös kiva kohde!

KOUVOLA

Jyväskylässä on myös lukuisia tapahtumia, ja voin suositella seuraavia: 4.–10.7. Jyväskylän Kesä. Festivaalipäivinä järjestetään kaikenlaista yllättävää ympäri kaupungin keskustaa: katuteatteria, musiikkia, tanssia, sirkusta, näyttelyitä, performanssia, puhetta…(jyvaskylankesa.fi). 5.-8.7. Neulefestarit. Toivolan Vanhalle Pihalle kokoontuu kutomisesta innostuneita kautta Suomen... oppitunteja, kudonta-paraati ja paljon naurua! (jyvaskylaknitfest.com). 12.–14.7. Suomipop Festivaaleilla esiintyy muun muassa Sanni ja Anna Eriksson. (suomipopfestivaali.fi). Elokuussa puolestaan pääsee liikkumaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen 18.8. järjestämällä Kesäyön marssilla, jossa valittavissa ovat 6, 15 tai 30 kilometrin matkat. Sauvakävelijät ja koirakaverit myös tervetulleita!

Pakollinen nähtävyys Jyväskylän keskustassa on Toivolan vanha piha: ruokaa, museo, työpajoja ja vanhan suomalaisen kaupungin tunnelmaa (vanhapiha.fi). Harjun paperi on korttien ystävän paratiisi! Wilhelmiinan konditoriassa, josta löytyy sekä suolaisia että makeita herkkuja, on ihanan kodinomainen tunnelma. Jos osaat soittaa pianoa (tai haluat kuunnella, kun joku toinen soittaa), niin kahvilan pianohuoneessa se on mahdollista.


C. S. Lewis: Narnia – kaikki tarinat (Otava 2008) Jännitystä, seikkailua, fantasiaa ja satua – mutta hyvällä opetuksella. Vain mielikuvitus on rajana, ja usko Jumalaan löytyy tarinan kautta. – Pirjo John Bevere: Palava sydän (KKJMK 2010) Olen viime aikoina lukenut useita John Beveren kirjoja, muun muassa Pelon murtaminen (KKJMK 2007) ja Voitto erämaassa (KKJMK 2010). Viimeisin lukemani kirja oli Palava sydän. Kirjat ovat mukaansatempaavia ja antavat käytännöllisiä neuvoja löytää Jumalan läheisyyttä, voimaa ja rauhaa omaa elämään. Tämän erittäin tarpeellisen ja myönteisen vuorovaikutussuhteen ohessa saa selkeän johdatuksen ja neuvoja erilaisiin elämäntilanteisiin, arkeen ja ihmissuhteisiin. Välttämätön kirja heille, jotka haluavat päästä syvempään suhteeseen Jumalan kanssa! – Ritva

14

SOTAHUUTO

Jan Karon: Pappila keskellä elämää -sarja (Aika) Tuo uskon lähelle. – Päivi A. J. Cronin: Taivasten valtakunnan avaimet (Otava 1985) Ulla-Lena Lundberg: Jää (Teos 2012) Johannes Linnankoski: Pakolaiset (WSOY 1908) – Jorma Arne Falk-Ronne: Aabrahamin jäljillä (Kirjaneliö 1972) Mielenkiintoista historiaa elävästi kerrottuna. – Pekka Raamattu Tämä on Jumalan sanaa! – Rita

Maryam Rostampour, Marziyeh Amirizaeh, John Perry: Vankina Iranissa (Kuva ja sana 2013) Kirja on tosikertomus toivosta ja voitosta Teheranin pahamaineisen vankilan kauhun syövereistä. Itseäni kosketti hyvin vahvasti se, miten nämä kaksi kristittyä naista pitivät kiinni uskostaan Kristukseen. He eivät mistään hinnasta suostuneet kieltämään uskoansa, vaikka kieltäminen olisi merkinnyt heille lähes välittömästi vapaaksi pääsyä tästä iranilaisesta vankilasta. – Teija Toni Aho: Exitus (Nordbooks 2017) Exitus on lääketieteellinen trilleri kaikille lukijoille, joita kiinnostaa, mitä todella tapahtuu tutkimushuoneen oven sisäpuolella, kun ihmismielen synkeimmät lokerot avautuvat. Samalla se on kehitystarina: tarina lääkäriksi kasvamisesta sekä ammatin hyvistä ja huonoista puolista.


Kirjavinkit kesälle Kesä on aikaa, jolloin voi rentoutua, nostaa jalat ylös ja tarttua hyvään kirjaan. Kyselimme ystäviltämme kesäisiä kirjavinkkejä. Mukavia lukuhetkiä!

Matthew Reilly: Ice Station (Pan Macmillan 1998) Mukaansatempaava trilleri, vaikea laskea kirjaa kädestä, kun on aloittanut! Olen lukenut englanniksi ja suomeksi, ja suosittelen lukemaan alkuperäisen englanninkielisen. – Kim Eric Miles Williamson: Tunkiolla (Desura 2002) Kasvutarina Oaklandista kertoo elämästä. Perustuu Eric Miles Williamsonin omiin kokemuksiin 1960- ja 1970-luvun Oaklandissa. Teos on mustan huumorin sävyttämä kuvaus yrityksestä kasvaa inhimilliseksi epäinhimillisessä ympäristössä, jossa miehet vaikenevat ja nyrkit puhuvat. – Jukka Pekka Reinikainen: Eläimet opettavat (Pekka Reinikainen 2016) Kesällä kun ollaan paljon ulkona ja luonnon keskellä, niin voi tutkailla eläimiä ja oppia asioita Jumalan suuruudesta. – Anna Liisa

Leena Pasanen: Daktarin lapset (Suomen Lähetysseura 2000) Noel – Daktarin tarinoita Tansaniasta (Suomen Lähetysseura 2012) Kirjat ovat uskomattomia tositarinoita Leena Pasasen elämästä lähetyslääkärinä Tansaniassa sekä hänen sikäläisistä kasvattilapsistaan. Kirjat ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, eikä niitä malttaisi laskea käsistään! – Heidi Amos Oz: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (Tammi 2007) Amos Ozin suvun tarina Itä-Euroopasta Israeliin. Jos vielä joskus lähden Jerusalemiin, otan tämän kirjan mukaani ja kuljen samoja reittejä ja katuja kuin mitä kirjassa mainitaan. Pidän kovasti hänen kertomistyylistään. Ja on kirjassa myös pieni linkki Suomeen… – Camilla

Toimituksen vinkki 1: Muistathan, että Pelastusarmeijan kirpparit ovat mainio kohde tehdä kirjalöytöjä. Kirpputorien valikoimaan kuuluu paljon hyviä, edullisia kirjoja jännityksestä romantiikkaan ja tietokirjoista fantasiaan! pelastusarmeija.fi/kirpputori Toimituksen vinkki 2: Komentaja Eva Klemanin hartauskirjatrilogian viimeinen osa Tänään elän on ilmestynyt. Kirja on kuvitettu komentaja Christina Kjellgrenin kauniilla akvarellitöillä. Saatavana myös ruotsinkielisenä. 15 € + postikulut. Koko trilogia kesähintaan! (myös ruotsinkielisenä): Omin silmin, Nyt aamu tulee useammin ja Tänään elän yhteishintaan 25 € + postikulut. Tilaukset: kauppaosasto@pelastusarmeija.fi, (09) 681 2300 / Kauppaosasto Toimittanut: Toni Kaarttinen Kuva: Bibliotheek Bornem

SOTAHUUTO

15


Kappalaisen kertomaa Kapteeni Esa Nenonen toimii Pelastusarmeijan sosiaalisen työn kappalaisena. Tällä palstalla kurkistamme kappalaisen arkeen.

”Sopiiko että soitan yhden laulun?” Make kysyi minulta. Myöntävän vastauksen saatuaan hän alkoi kaivelemaan taskujaan. Pitkän etsimisen jälkeen hänen kasvoilleen levisi voitonriemuinen hymy ja hän heilutti ilmassa pahoin repeytynyttä paperiarkkia, jolla olivat laulun nuotit. Haparoivan alun jälkeen soitto alkoi sujua, ja kohta huoneen täyttivät tutut laulunsanat: ”Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen, rakkautesi jäljet vihloo rintaa.” Laulun jälkeen Make taittoi nuotit takaisin taskuun ja rupesi kertomaan minulle elämänsä tarinaa. Avioerossa lapset olivat jääneet äidille, ja Make oli alkanut hakemaan lohdutusta alkoholista. Lohdun sijaan alkoholi oli kuitenkin tuonut hänen elämäänsä monenlaisia vaikeuksia. Nyt Maken elämä oli kuitenkin alkanut pikkuhiljaa rauhoittua, ja hän oli hyvin iloinen mahdollisuudesta asua Pelastusarmeijan asunnossa. Maken lauluvalinnan jälkeen laulettiin minun valintani, joka kertoi siitä, että 16

SOTAHUUTO

Silmissäni orpo katse kun ihminen avaa sydämensä, niin Jeesus tekee sinne asunnon. Kerroin Makelle, kuinka minunkin silmissäni oli aikoinaan ollut orpo katse, ja kuinka olin ollut monin tavoin eksyksissä. Kerroin myös siitä, kuinka olin saanut kohdata Jeesuksen rakkauden katseen, joka oli antanut elämälleni uuden suunnan ja päämäärän. Erotessamme Make sanoi: ”Mä pidän sun tyylistä kertoo näistä jutuista.” Jostain syystä lause hymyilytti minua ja sai minut hyvälle tuulelle. Sven Delblancin romaanissa Samuelin tyttäret kerrotaan köyhästä leskestä, joka saa lapsiltaan lahjaksi kauan kaipaamansa silmälasit. Lasit eivät kuitenkaan tuottaneet hänelle pelkkää iloa, sillä nyt hän näki lastensa kasvoilta heijastuvan katkeruuden ja toivottomuuden, jota ei ollut ennen huomannut. Kokemus oli niin hämmentävä, että se sai lesken rukoilemaan: ”Oi, hyvä Jumala, älä tee maailmasta niin julmaa, että haluaisin sokeuden lahjaksi.”

Katselemme itse kukin maailmaa erilaisten lasien läpi. Vastaamme tulee paljon Maken kaltaisia kavereita, joita ehkä jo lapsuudesta saakka on katsottu hyljeksivin katsein. Viime aikoina monet toisesta kulttuurista tulevat ovat saaneet osakseen ylenkatsetta. Moni mittaa ihmisarvoa erilaisilla tuottavuuden mittareilla. Jos kykenee katsomaan toista ihmistä Jumalan rakkauden silmälaseilla, saa nähdä paljon kauneutta, sellaistakin kauneutta, joka ei kaikille näyttäydy. Kappalaisena minulla on etuoikeus nähdä pienten lasten ilo, kun kerron heille pyhäkoulussa kertomuksen Hyvästä Paimenesta. Saan kokea siunauksen, kun palvelukodissa otan vanhusta kädestä kiinni ja vakuutan hänelle, että meistä pidetään huolta loppuun saakka. Silloinkin, kun laulan Maken ja hänen kavereittensa kanssa Pelastusarmeijan asumispalvelussa. Esa Nenonen kapteeni sosiaalisen työn kappalainen


Kenties ei kuitenkaan kielletyn hedelmän puu?

Cedin reissulla Ylisihteeri Ced Hills toimi aiemmin Pelastusarmeijan kansainvälisen katastrofityön koordinaattorina. Tällä palstalla Ced jakaa kokemuksiaan ja seikkailujaan näiltä vuosilta.

”Anastetut” rentoutumishetket Rakastan Suomen kesää; se tuntuu niin suurelta vastakohdalta talven pitkiin, pimeisiin päiviin verrattuna, ja ymmärrän täysin, miksi suomalaiset rentoutuvat ja nauttivat olostaan kesäisin aina kun mahdollista. Tässä kolumnissa kerron kokemuksistani kansainvälisessä katastrofityössä. Katastrofityö on luonteeltaan erittäin kiireistä, ja työtä tehdään kovan paineen alla. Ei ole liioiteltua sanoa, että ihmisiä kuolee. Nopea toiminta on välttämätöntä, ja vapaapäivät ovat harvinaista luksusta. Näin ollen noissa tilanteissa harvinaiset, ”anastetut” rentoutumishetket tuntuvat entistä arvokkaammilta. Katastrofityö on vienyt minut epätavallisiin ja eksoottisiin paikkoihin. Minulla on ollut mahdollisuus nähdä paikkoja, joissa en olisi koskaan muuten käynyt, ja joihin turistit harvemmin poikkeavat. Yksi ensimmäisistä työmatkoistani sijoittui Keniaan. Toimitimme ruoka-apua pitkään kestäneen kuivuuden ja nälän-

hädän koettelemaan maahan. Kenian hallituksen hätäapukomitea lähetti meidät Narokin alueelle, joka sijaitsee lähellä Masai Maran luonnonpuistoa. Alueelle täytyi ajaa luonnonsuojelualueen läpi, joka on suosittu turistikohde. Kirahvien ja gasellien näkeminen työmatkan varrella oli uskomaton kokemus. Autoimme myös perheitä Nakurussa, johon matkatessa täytyi ohittaa Naivasha-järvi. Ajaessamme ison hautavajoaman poikki näimme järven kaukaisuudessa: kuivuudesta ja matalasta veden tasosta huolimatta kuuluisat flamingot majailivat yhä järvellä muodostaen uskomattoman vaaleanpunaisen kehän. Myös Irak oli kiehtova paikka työskennellä. Pidämme sitä muslimimaana, mutta se on myös hyvin merkittävä paikka kristinuskon kannalta. Irak on Abrahamin synnyinmaa ja myös Eedenin puutarha sijaitsee siellä kahden majesteettisen joen, Eufratin ja Tigrisin, yhtymäkohdassa. Jokien yhdistyminen on jo itsessään uskomaton näky.

Herra Aziz, iäkäs irakilainen tulkkini, vei minut eräänä päivänä puutarhaan. Seisoessamme Edenin puutarhassa joen rannalla hän kysyi minulta: ”Haluaisitko nähdä puun?” Tajusin innoissani, että hän tarkoitti puuta, josta Adam poimi kielletyn hedelmän ja vastasin välittömästi: ”Vau, totta kai.” Ryhmämme vietiin vanhan puun juurelle ja seisoimme kukin vuorollamme sen oksien alla valokuvattavana. Kysyin melko sinisilmäisesti: ”Mutta herra Aziz, kuinka voitte olla varma, että tämä on juuri se puu?” Hän vastasi ilmeettömästi: ”Cedric, näin omin silmin, miten tämä puu istutettiin vuonna 1956!” Minne ikinä matkustat ja mitä tahansa teet tänä kesänä, toivon, että voit välillä ottaa rennosti ja ihmetellä Jumalan uskomatonta luomistyötä, nauttia ihmisten ihmeellisistä aikaansaannoksista, viettää laatuaikaa lähimmäistesi kanssa ja uudistua ruumiillisesti, henkisesti ja mieleltäsi. Ced Hills everstiluutnantti

SOTAHUUTO

17


Krigsropet Kolumn

Fånga dagen

Där sitter jag i väntan på att få gå ombord – igen. Jag har tappat räkningen på antal resor jag gjort med dessa

I dag skrev jag (igen) en lista över saker som jag måste få gjorda snart... genast... allra helst i går. Förra veckan arbetade jag hårt och när helgen var över, tänkte jag slappna av lite. ”Så fort jag har gått igenom min lista, så...” Och man vet ju hur det går – efter den första listan blir det en andra lista. Och en tredje lista.

stora båtar mellan Finland och Sverige.

Jag tittar ut genom fönstret på solen, och försöker övertyga mig själv om att så fort jag har skrivit färdigt, går jag ut. Jag tittar i kalendern och räknar ut hur många veckor jag har kvar till semestern. Om jag bara orkar lite mer nu, börjar livet på riktigt i helgen... eller nästa vecka... eller på semestern. Och sedan när semestern kommer, vill jag bara sova. Sova och äta. Sommaren går förbi, men jag är så utmattad, att jag inte märker det. Låter det bekant? Konstigt, hur hektiskt livet har blivit. Jag beundrar små barn. De lever i stunden. Gårdagen eller morgondagen är inte så viktiga, livet är här och nu. Semestern kommer – sakta men säkert – men livet ska levas redan nu. ”Carpe Diem – fånga dagen”, skrev den romerske poeten Horatius för över två tusen år sedan. I skapelseberättelsen arbetar Gud mycket hårt för att få allting färdigt. ”...och han vilade på den sjunde dagen efter allt han hade gjort.” Om Gud själv behöver vila, behöver jag det ännu mer. ”Gud välsignade den sjunde dagen och gjorde den till en helig dag...” fortsätter berättelsen. Varför behöver vi sådana ”sjunde dagar” -dagar, stunder och semester för vila? På fysiskt sätt behöver vi ju sova och hjärtat behöver också en paus. På andligt sätt behöver vi tid att vara tillsammans med Gud. Men jag tror, att det finns en tredje orsak, som är minst lika viktig – Gud har skapat allting så att vi ska kunna njuta av det. Se små detaljer i naturen eller stora oceaner. Se in i ögonen på ett litet barn – och se hur Gud finns där. Hans sol värmer oss. Hans regn vattnar jorden och ger oss ny kraft. Vi behöver vila, men vi får inte glömma bort att leva livet också mellan vilostunderna. ”Allt har sin tid, det finns en tid för allt som sker under himlen”, skriver Predikaren i Bibeln. Alla stunder är viktiga, och livet kan levas endast ”blott en dag, ett ögonblick i sänder”, som Lina Sandell-Berg skriver i sin sång. En påminnelse för mig själv – och för var och en av oss. Kati Kivestö kapten

18

SOTAHUUTO

Som barn tyckte jag det var spännande att få åka färja till ett annat land. Det fanns godis att köpa i påsar som var stora som min sovsäck. Det var som en helt annan värld fast man flöt runt på havet. Där någonstans mellan två länder fanns jag och jag såg bara hav, hav, hav. Men med tiden har resorna ändrat sin karaktär. Eller så är det jag som blivit annorlunda. Att åka på kryssning kan ha sin charm om vädret är vackert och man kan sitta ute och njuta av den friska luften och solens värme. Men allt för ofta är dessa resor för mig bara en sträcka mellan två platser, jag vill fram. Samtidigt som jag känner mig hemma där någonstans ”mitt emellan och ingenstans”. Att känna sig hemma i två städer eller länder, kunna byta språk efter varje mening, känna till platser och människor, historia och nutid gör mig rik. Eller blir det mer att man är främmande och okänd överallt, har inte en given plats varken i Finland eller i Sverige. Det hörs oavsett vilket språk man talar att ”du är inte härifrån” då melodin i språket är annorlunda, eller att jag inte utvecklats i mitt första språk då jag inte använt det på länge i vardagen. Jag har ett lands historia och det andra landets nutid i min själ.


Mellan Finland och Sverige

Jag flyttade till Stockholm för att studera för ett antal år sedan. Jag var fast besluten att jag skulle vara där bara några år och sedan flytta tillbaka till Finland. På ett sätt blev det så, några studieår i Sverige och sedan tillbaka till Finland för att jobba. Men så en dag stod jag där igen, i bilkön, och väntade på att få stiga ombord med hela mitt bohag: mitt barn, min själ, mitt liv. Och här har jag blivit kvar, här i Sverige. Hela mitt liv är här idag. Jag har mitt hem här, min familj, vänner, arbete, församling – ett sammanhang som definierar vem jag är. Jag har egentligen bott hela mitt vuxna liv i Sverige och känner mig mer svensk än finsk ibland, eller ofta. Men jag blir varmare i mitt hjärta av Finlandiahymnen än trallvänliga svenska visor. Det som bidrog till att jag blev ”fast” och välkomnad till ett nytt liv i ett annat land var att jag hade en plats som blev min. Som författaren Tomas Sjödin säger ”den som finner sin plats tar ingen annans”. Så blev det för mig. Jag uppskattar kanske mest den välkomnande

och toleranta atmosfären i Stockholm. Det är möjligt att säga sin mening, tycka och tänka, jag får vara glad utan att det räknas mig till belastning. Men jag kan sakna den raka kommunikationen från Finland (dock inte den ibland lite opolerade rakheten som egentligen bara är ofin och inte särskilt klädsam för någon). Jag har svårt att jämföra dessa länder. Finland gav mig barndomen och rötterna. Barndomshemmet i Rödsö, Karleby är för alltid för mig platsen som gav förutsättningarna för mitt liv. Stockholm har gett mig min familj och sammanhanget som gör mig trygg som människa. ”Blott i det öppna har du en möjlighet” skriver Britt G. Hallqvist – och så är det för mig också. Även på havet mellan Sverige och Finland, eller kanske allra mest där på öppet hav. Mia-Lisa Dahlqvist major Foto: Hans Kylberg

Fikatips Vi i Sverige älskar att fika. Här kommer mina bästa fikatips för en sommarturist i Stockholm: Blå Porten Nära Skansen och Gröna Lund. Underbart lummig trädgård och trots många besökare kan man finna en lugn plats att njuta av bakverk eller lunch. ”Ett bageri” Sött och litet bageri i Östermalms hjärta som har världens godaste kanelbullar. Dessa köper jag helst med mig och finner en plats i närliggande Lill-Jansskogen. Bergianska trädgården Stockholms botaniska trädgård, belägen i Frescati, intill Brunnsviken. Underbart ställe att besöka. Viggbyholms stationskafé, Täby Den som vågar sig utanför stadskärnan gör väl i att besöka detta fantastiska kafé.

SOTAHUUTO

19


Virallinen tiedonanto Määrätty 1.6.2018 Territorion päämaja Johtajien toimisto Everstiluutnantti Eija Kornilow Avustava ylisihteeri Viestintäsektori Kapteeni Rodrigo Miranda Viestintäpäällikkö Taloushallintosektori Pekka Ahonen Taloushallinnon johtaja Taloushallinnon päällikkö

Energinen tamburiiniesitys valloitti juhlayleisön.

8 Jatkoa sivulta 8

Presidentti Tarja Haloselle Hedvig von Haartman -palkinto Samaisena lauantai-iltana monilukuinen yleisö oli kokoontunut Temppeliaukion kirkkoon juhlakokoukseen. Illan aikana yleisö pääsi nauttimaan monipuolisesta musiikkitarjonnasta yhdistetyn soittokunnan ja ylistys- ja lauluryhmien voimin, nuorten ryhmän viihdyttävästä dramatisoidusta raamatunluvusta ja naisupseerien energisestä tamburiiniesityksestä. Kokouksen kohokohta koettiin, kun Pelastusarmeijan territorion johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud jakoivat presidentti Tarja Haloselle Hedvig-palkinnon. Hedvig-palkinto luovutetaan ansioituneesta ja pitkäaikaisesta tuesta Pelastusarmeijan työlle. Presidentti Tarja Halonen on ollut monipuolinen Pelastusarmeijan työn tukija. Viime kesänä hän antoi kasvonsa Pelastusarmeijan Auta ihmistä -keräyksen kampanjalle. Kampanja ja erityisesti presidentin mukanaolo keräsi paljon huomiota niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin mediassa. Territorion johtaja Patrick Naud kiitti presidenttiä hänen tekemästään työstä oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien hyväksi. Presidentti Tarja Halonen otti palkinnon kiitoksin vastaan, ja kiitti Pelastusarmeijaa työstä, jota se toteuttaa heikommassa asemassa olevien parissa.

Kutsuttu palvelemaan pyhityksessä Sunnuntaina Pelastusarmeijan jäsenet ja ystävät kokoontuivat vielä kerran yh20 SOTAHUUTO

teen pyhityskokouksen merkeissä. Tervetulosanojen jälkeen seurasi komentaja Silvia Coxin vastauspuheenvuoro. Puheenvuorossa komentaja muistutti siitä, miten kristittyinä olemme pyhityksen tiellä taivaaseen – ja miten jokainen meistä on kutsuttu astumaan tälle tielle. Viikonlopun viimeisessä saarnassa kenraali André Cox jakoi tunteensa siitä miten surullista on, että joskus me kristityt koemme omaavamme korkeamman moraalisen aseman. Kristittyinä meillä on mahdollisuus tuoda ihmisiä Jumalan valtakuntaan, mutta teoillamme ja sanoillamme meillä on kyky karkottaa heidät Jumalan luota. Hän esitti toiveen, että voisimme kuunnella sisintämme ja olla Jumalan rakkauden arvoisia. Kenraali kiitti mahdollisuudesta vierailla Suomen ja Viron territoriossa, ja sanoi olevan rohkaisevaa nähdä Armeija, joka ei tuijota menneisyyteen, vaan pitää katseensa nykypäivän tarpeissa ja tulevaisuudessa. Jumala on kutsunut meidät olemaan suolana ja valona. Kokous päättyi komeasti lauluihin Käyttöösi kokonaan, Kaltaises Jeesus tahtoisin olla ain ja Pelastuksen meri. ”Oi, armon meri nyt avoinna on, niin syvä, kirkas ja kuivumaton! Sen avannut meille on Jeesukseni, se vapaana virtaa, se vapaana virtaa, se vapaana virtaa nyt sielulleni.” Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

Ohjelmasektori Marja Alftan Alueellisen lapsi- ja nuorisotyön kehittäjä (Etelä: Helsinki & Porvoo) Hyväksytty kokelaaksi Ari ja Eija Kulmala on hyväksytty kokelaiksi 4.4.2018 alkaen ja he aloittavat nyt virallisen kokelasharjoittelun. Ohjelmasektori Eija Kulmala Osaston avustaja, Vaasan osasto (Nykyinen tehtävä jatkuu) Ari Kulmala Osaston avustaja, Vaasan osasto (9.4.2018 alkaen) Muistamme työtovereitamme näinä muutosten päivinä ja rukoilemme Jumalan siunausta heille sekä Pelastusarmeijan työlle.

Seuraavassa lehdessä Kenraali André Coxin haastattelu: Suolana ja valona maailmassa


Armeijassa tapahtuu Johtajien vierailulista Everstit Patrick & Anne-Dore Naud, territorion johtajat: su 10.6.

Hyvinkään osasto

Territorion naistyön presidentti, eversti Anne-Dore Naud: la–su 16.–17.6. Loksa, Viro, Naisten leiri Territorion johtaja, eversti Patrick Naud: su 17.6. Tartto, Viro la–su 7.–8.7.

Rovaniemi

Everstiluutnantit Ced ja Lyn Hills, ylisihteeri ja territorion naistyön sihteeri: su 3.6. Porin osasto, uuden osastoupseerin virkaanasettaminen to–su 21.–24.6. Territorion naistyön sihteeri: Women and God -konferenssi, Englanti

Radio / TV

Vi gratulerar 100-åringen

Aftonandakt Tisdag 12.6 kl. 19.15 YLE Radio Vega Denice Stenfors-Merikallio Iltahartaus tiistaina 26.6. klo 18.50 ja 23.00 YLE Radio 1 kapteeni Kaisa Mäkelä-Tulander Aftonandakt Tisdag 26.6 kl. 19.15 YLE Radio Vega Major Kirsti Reponen

Major Eva Lehtelä, 100 år firades i Templet den 20.4. Eva vill tacka alla som deltog: ”Överraskningen var stor och härlig.  Jag är så tacksam för att jag fick fira min födelsedag  med er i Templet med en  fest som var så fint ordnad med  vackra tal och musik. Och bäst av allt var ju att få träffa er alla.”

Aamuhartaus lauantaina 14.7. klo 6.15 ja klo 7.15 Yle Radio 1 Johanna Kosunen

Lukijoiden esirukouspyynnöt Voit lähettää meille esi­rukouspyyntösi: sotahuuto@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Sotahuuto, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä: ”Esirukous” Lisäksi rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme. Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous

Uskomme rukouksen voi­­maan! – Pyydän rukousta, jotta parantuisin ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä. – Rukoilkaa pojan työpaikan puolesta, että yrityksessä tapahtuisi hyviä asioita. – Pyytäisin esirukousta, että kesä toisi tarvittavaa lepoa, jotta jaksaisin työn ja elämän haasteet.

SOTAHUUTO

21


Piirros: Elisa Raittila

Syväsukellus laulukirjaan Sarjassa esitellään Pelastusarmeijan laulukirjan uusia lauluja. Pyydämme erilaisia ihmisiä kuuntelemaan laulun ja kertomaan, millaisia ajatuksia se herättää.

1. Vahvoiksi itsemme helposti tunnemme

♪ Laulun voi kuunnella osoitteessa: pelastusarmeija.fi/uutisia

jos ylpeys saa meitä liikaa yllyttää.

ja myrskytuulta päin vain ohjailemme laivaamme, vaan hurjat vaahtopäät voi meidät yllättää,

Kerto: Vain Rauhan Ruhtinas voi rauhaan meidät johdattaa,

Merellä

vain hänen voimansa voi sydämemme vahvistaa.

Pelastusarmeijan laulukirja 214

ja synkät pilvet taakse jää.

Kun rakkaus yhdistää, se myrskyn tyynnyttää

San. Howard Davies, Suom. Timo Teräsvuori, Jorma Pollari, Säv. Howard Davies © Salvation Publishing & Supplies Ltd © Suom. Timo Teräsvuori, Jorma Pollari

2. Pettävää rauhaansa tarjoaa maailma, on monet toiveet haaksirikon tähden murskana.

Kuva: Toni Kaarttinen

Vain tuulet oikukkaat jos laivaa kuljettaa, ei koskaan määränpääksi löydy satamaa. Kerto: Vain Rauhan Ruhtinas voi rauhaan meidät johdattaa, vain hänen voimansa voi sydämemme vahvistaa. Kun rakkaus yhdistää, se myrskyn tyynnyttää ja synkät pilvet taakse jää. 3. Nyt Jeesus meillä on kapteeni verraton. Kun ohjaa hän, niin ehjät purjeet meillä silloin on.

Laulaja-lauluntekijä Joel Hallikainen kuunteli laulun: – Pelastusarmeijan musiikki ei ole minulle kovin tuttua. Mutta mielikuva, joka minulle on siitä jäänyt, on että laulut usein kulkevat ilon ja duurisointujen kautta. Niin tässäkin. Laululla on kaunis selkeä melodia ja selkeästi jaetut osat laulun sisällä. Kertosäe on tarttuva. Tekstintekijä on käyttänyt meri, myrsky, ja tyyni -vertauksia mallikkaasti. Näinhän elämämme kulkee, etsien kotisatamaa...

22

SOTAHUUTO

Pelkoon ei syytä lain, nyt aavaa kohti vain! On kaikki hyvin – tartu käteen, ystäväin! Kerto: Vain Rauhan Ruhtinas voi rauhaan meidät johdattaa, vain hänen voimansa voi sydämemme vahvistaa. Kun rakkaus yhdistää, se myrskyn tyynnyttää ja synkät pilvet taakse jää.


2€

Kuinka monta kesäistä sanaa löydät? Sanat voivat olla vaaka- tai pystysuorassa, etu- tai takaperin. SOTAHUUTO

T I R A T S E F

S U A K K A R I I P S X E V Ä V T U H I K I M U

Ä

S

E

K

A

L

A

H

V U L O M A A R O V L Ö U E I S A I E K U K K A

K

J

Ä

T

S

K

I

G

K A T N A R A N I A S Ä V E N E S M E H U N R R N U R K I T A A A O P E L O A M M A T O O N K I P I K N I K S U

Pelastusarmeija

Kesälehti 2018

kesäsanalaatikko

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 128. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Lyn Hills, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali André Cox Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2018 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Max kegfire / iStock

SOTAHUUTO 23


kesäiloa hyvällä sanomalla!

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys

Profile for Sotahuuto

Sotahuuto 2018/06  

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu Hyvän mielen lomakoti, lasten kesäilona jo vuodesta 1914. Piknikille kirpparin kautta!

Sotahuuto 2018/06  

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu Hyvän mielen lomakoti, lasten kesäilona jo vuodesta 1914. Piknikille kirpparin kautta!

Profile for sotahuuto

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded